Ravitsemus Miksi kansa lihoo?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ravitsemus Miksi kansa lihoo?"

Transkriptio

1 Kehittyvä Ravitsemus Miksi kansa lihoo?

2 Difcon elatusaineet suoraan meiltä alkaen BD on yksi maailman suurimmista lääketieteellisten laitteiden ja diagnostisten järjestelmien valmistajista. BD osti Difcon vuonna Difcon tuotteiden myynti ja jakelu tapahtuu suoraan meiltä lähtien. Difcon tuotevalikoimaan kuuluvat: kuivatut elatusaineet ja supplementit valmiit elatusaineet värit ja indikaattorit serologian ja immunologian tuotteet Vastaamme mielellämme tuotteisiin ja tilauksiin liittyviin kysymyksiinne, myyntipäällikkö Minna Jacobson, puh. (09) asiakaspalvelu Leena Mattila, puh. (09) sähköposti Pronssitie 1, Helsinki, puh. (09)

3 Mikä ihmeen karpalo? Hyvä kysymys. Tässä vastaus. Tanskalaiset kutsuvat sitä nimellä tranebær, espanjaksi se on arándano rojo, hollanniksi veenbes, ja amerikkalaisille se on cranberry. Karpalo on luonnon oma raakaaine, jota voidaan käyttää moniin eri tarkoituksiin. Pohjoisamerikkalainen karpalo on punainen, kirpeä, terveellinen ja monikäyttöinen, ja se on valloittanut eurooppalaisten sydämet. Jos haluat tuotteillesi lisähuomiota, kokeile karpaloa juomiin, maitovalmisteisiin, leivonnaisiin ja välipaloihin. Tuloksena on terveellisiä ja maukkaita tuotteita, joihin kuluttajat ihastuvat. Ocean Spray tarjoaa karpaloita kaikkiin tuotekehitystarpeisiin: kokonaisena, viipaleina, kuutioina, maustettuna aivan kuten haluatte! Ocean Spray on maailman johtava karpaloiden toimittaja, jolta kannattaa kysyä uusia tuoteideoita ja teknistä tukea. Kuulostaako hyvältä? Maistuu vielä paremmalta! Tiedustelut: Bang & Bonsomer Oy, puh: (09) s-posti: ja

4 BIOGON : tuoreutta suoraan pullosta... BIOGON on Linde AG:n rekisteröity tavaramerkki. Ratkaisu elintarvikkeiden pidempään säilyvyyteen ja parempaan tuottoon löytyy nyt pullotettuna kirkkaanvihreisiin kaasupulloihin. Uuden BIOGON tuoteohjelman pullot sisältävät elintarvikelaatuista suojakaasua eli muunneltua ilmakehää jonka avulla elintarvikkeet säilyvät tuoreina pidempään. BIOGON-ohjelmaan kuuluu kahdeksan suojakaasua. Niillä pakkaat kaikenlaisia elintarvikkeita, kuten lihaa ja kalaa, hedelmiä ja kasviksia, meijerija leipomotuotteita sekä valmisaterioita täysin luonnollisella tavalla, mitä asiakkaat nykyään yhä kasvavassa määrin vaativat. BIOGON-ohjelmassa on käytetty raaka-aineina vain samoja kolmea kaasua, jotka sisältyvät hengitysilmaamme eli happea, typpeä ja hiilidioksidia. BIOGON-kaasut auttavat yritystänne menestymään ja kasvamaan. Asiantuntijoiltamme saatte kaiken tarvittavan tiedon ja opastuksen, jotta tuotteenne saadaan säilymään entistä paremmin entistä pidempään. Treating Food Better Oy AGA Ab Puh

5 Kehittyvä 14. vuosikerta ISSN Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Elintarviketieteiden Seura r.y. Toimitus PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) GSM Päätoimittaja Raija Ahvenainen-Rantala Toimittaja Pirjo Huhtakangas Avustajat Marianne Boström-Kouri Anne Haikonen Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Marjatta Vahvaselkä Ari Virtanen Toimituskunta 4/2003 Marina Heinonen Sointu Lassila Ulla Rauramo Enni Mertanen Kaisa Poutanen Ulla Tähtinen Liisa Valsta Matti Kalervo Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas Neuvottelukunta Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Riitta Maijala Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Mervi Sibakov Ilmoitusmyynti Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) Ulkoasu Kati Kaivo/Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) Faksi (09) Kaisaniemenkatu 1 C 101, Hki Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinta /vsk, 6 numeroa vuodessa Irtonumero 8 /kpl + postituskulut Kansikuva Pirjo Huhtakangas ELINTARVIKE Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset sekä ETS r.y:n jäsenasiat Suvi Ryynänen Puhelin: GSM , (09) , faksi: (09) Sähköposti: Postiosoite: Suvi Ryynänen, ETS ry c/o Maa- ja metsätalousministeriö Maatalousosasto Tutkimus- ja neuvontayksikkö, PL 30 (Malminkatu 16), VALTIONEUVOSTO Jo 1960-luvulta lähtien on yhä enemmän puhuttu oikeista ruokavalinnoista. Monenlaisia ja ristiriitaisiakin tutkimustuloksia on syntynyt tukemaan tätä keskustelua. Ruokavalion muutoksilla onkin saatu hyvää aikaiseksi. Sydän- ja verisuonitautien esiintyminen on pitkällä aikavälillä vähentynyt, mutta tyypin 2 diabetes, osteoporoosi ja masennus ovat hälyttävästi lisääntymässä. Lihavuus ei sinänsä liene vielä sairaus, vaikka sen kanssa käsi kädessä esiintyvät usein edellä mainitut sairaudet. Liikasyöntiä ja liikkumattomuutta pidetään pääasiallisina lihomisen syinä. Geeneilläkin on oma osuutensa lihomisherkkyyteen. Kun kuuntelee ihmisten kertomuksia elämästään, kaikki tuntuu kiertävän kehää. Masennuksen tullessa syystä tai toisesta ei jakseta enää liikkua, ja syödään makeita ja rasvaisia ruokia suurina annoksina. Miksi ihmiset ovat niin masentuneita, jopa lapset ja nuoret? Kiire ja suorituspaineet ovat varmasti tärkeitä syitä. Kun aikuiset ovat jatkuvan paineen alla, lapset jäävät liian vähälle huomiolle. Rakkaus ja huolenpito korvataan television ja videoiden katselulla, tietokonepeleillä ja hyvän ylettömällä syöttämisellä/syömisellä. Huolestuttavaa on, että tyypin 2 diabetes on alkanut merkittävästi yleistyä myös lihavilla lapsilla ja nuorilla. Entä opitaanko kouluissa enemmän tietokoneista kuin tietokoneen käyttäjästä ja hänen tarpeistaan? Nuoret jos ketkä ovat oikea ryhmä ottamaan vastaan hyviä vaikutteita, kunhan ne tuodaan innostavasti esiin. En unohda, kun omat lapseni käydessään yläastetta alkoivat kiinnittää huomiota mm. isänsä suolankäyttöön. Koulun kotitalousopetus sai sen aikaan! Poikani innostui ruoanlaitosta niin, että on työelämässä ravintolakokkina ja pystyy neuvomaan, mitä äidin kannattaa valita ala carte -listalta, ettei tule liikaa arominvahventeita aiheuttamaan vatsanpuruja ja väsymystä. Kaupassa onneksi auttavat hyvät pakkausmerkinnät! Kuva Saija Ahvenainen pääkirjoitus Heikot signaalit ravitsemuksessa Tavallinen kansalainen on tällä hetkellä varsin hämmentynyt, mitä suuhunsa laittaa. Mikä tänään on hyvää, onkin huomenna myrkkyä, tai päinvastoin. Menneenä kesänä on ollut runsaasti kansalaisten, asiantuntijoiden ja toimittajien kannanottoja lehtien palstoilla. Olisiko niin, että meidän pitää oppia kuuntelemaan omaa elimistöämme. Jokaisen pitäisi oppia vastaanottamaan ja tulkitsemaan ns. heikkoja signaaleja. Jos aina uuvuttaa, vatsassa kiertää ja pullistaa, suoli ei toimi, päätä jomottaa ja masentaa, eikä nuoruusajan vaatteet mahdu päälle, yksi syy voivat olla väärät ruoat ja liikkumattomuus tai jopa liika liikkuminen. Yksinkertaisuus, kohtuus ja kokeilu ovat tärkeitä niin ruokailussa kuin liikunnassakin. Se mikä sopii jollekin, ei välttämättä sovellu toiselle. Yhteiskunnan vastuu terveyden edistämisessä vähenee ja kansalaisten vastuu omasta ja lähipiirinsä terveydestä kasvaa. Näin uskovat Terveyden edistämisen keskuksen Terveysbarometriin vastanneet terveysalan vaikuttajat. Näkemykseni on kuitenkin, että terveyskasvatusta pitäisi lisätä neuvoloista lähtien. Se on kaikkien vastuulla: kodin, neuvolan, koulun, teollisuuden, viranomaisten jne. Toivottavasti jokainen Kehittyvä Elintarvike -lehden lukija on perheensä kanssa nauttinut yhdistetystä liikunnasta ja ravitsemuksesta viime kesänä. Kalastus, marjastus ja kotipuutarhanhoito rasittavat kehoa terveesti ja monipuolisesti, keuhkot hengittävät raikasta ilmaa ja ruokalautaselle saadaan ravitsevia, monissa tutkimuksissa hyviksi havaittuja ruoka-aineita. Kustannukset ovat vähäiset, ja kaiken kukkuraksi mieli lepää ja rauhoittuu. Raija Ahvenainen-Rantala Päätoimittaja Kehittyvä Elintarvike 4 03 Kehittyvä Elintarvike 3

6 Sisällys 4/ Pääkirjoitus: Heikot signaalit ravitsemuksessa...3 Raija Ahvenainen-Rantala Kolumni: Hyvinvointiravitsemus ja ruokanautinto...7 Laura Jalkanen Teema: Ravitsemus Ateriat muuttumassa välipalatyyppisiksi...6 Liisa Valsta USA:ssa panostetaan terveysruokiin ja pienempiin pakkauksiin..8 Ulriikka Savela Gallup: Suurimmat terveysriskit?...9 Pia Charpentier, Ulla Leino, Ilkka Rauramo, Riitta Stirkkinen, Auli Suojanen, Ulla Tähtinen Miksi suomalaiset lihovat?...12 Satu Männistö Lihavuuden polttavimmat tautiriskit...14 Pirjo Pietinen Mitä uutta lihavuudesta?...15 Leila Karhunen, Sirpa Sarlio-Lähteenkorva Elintapojen korjaaminen alentaa diabetesriskiä tuntuvasti...16 Tarja Sampo Kylläisyyden ja painon hormonaalinen säätely...18 Leila Karhunen, Sanna Kauppinen Elintarvikkeen rakenteen ja koostumuksen vaikutusta kylläisyyteen tutkitaan...19 Kirsi-Helena Liukkonen Sukupuoli vaikuttaa rasvakudoksen aineenvaihduntaan...20 Marjukka Kolehmainen Maito, kalsium ja painonhallinta...21 Kaisu Meronen Suomalaisten rasvansaanti ja koostumustiedon mahdollisuudet...22 Marja-Leena Ovaskainen Asiantuntijaverkostot tutkivat ja arvioivat terveyttä edistäviä elintarvikkeita...23 Marina Heinonen Entäs nyt, sterolit?...24 Laura Holkeri, Laura Soupas Tyrni luonnon oma monivitamiinivalmiste...26 Marita Leskinen Allergia- ja Astmaliiton vuoden teemana ruoka-allergia...28 Pirjo Hammarberg Käypä hoito -suositus lasten ruoka-allergioista valmistumassa..29 Minna Kaila Mielipide: Hyvinvoinnin näkökulmaa strategioiden laadintaan!..29 Enni Mertanen, Marja Seuranen Glyteenittomien elintarvikkeiden hinnoissa suuria eroja...30 Marjo Jokinen Mielipide: Rasvahypoteesi viisikymmentä olettamuksen ja uskon vuotta...32 Kari Salminen Lainsäädäntö: Ravitsemus keskeisellä sijalla EY:n elintarvikelainsäädännössä...34 Anne Haikonen Elintarviketeollisuusliitto kannattaa yhteisiä säännöksiä...35 Seppo Heiskanen Tiede & Tutkimus Omiikan mahdollisuudet ravitsemustutkimuksessa...36 Kaisa Poutanen, Petteri Kallio, Leena Pulkkinen, Marjukka Kolehmainen Kaikki maistaminen ei ole aistinvaraista arviointia...37 Mika Vanne Ministeriö tukee elintarvike- ja luomututkimusta kahdella miljoonalla...38 Suvi Ryynänen Aistinvaraisen arvioinnin uusi sanasto verkossa...39 Mika Vanne Tuotteistamisklinikan esiselvitys käynnistynyt...39 Pirjo Hakanpää, Mika Vanne RuokaCentria elintarvikealan kehittäjä ja ELO-toimija Keski-Suomessa...40 Marja Seuranen Hankasalmen seudulla tehdään erikoisruokavaliotuotteita...41 Marja Seuranen, Marjaana Sulkunen-Olkkonen Tapahtumia Ravinnon vaikutus terveyteen ei ole yksiselitteistä...42 Raija Ahvenainen-Rantala Terveysvaikutteiset makeiset tulevaisuuden menestystuotteita...43 Raija Ahvenainen-Rantala Tuotekehitys, tutkimus ja valvonta esillä Norjassa...44 Suvi Ryynänen Rypsistä terveellistä ruokaöljyä ja rehujen raaka-ainetta...46 Pirjo Huhtakangas Kestävä kehitys tärkeä tutkimusalue...48 Irma Ryynänen Modernia biotekniikkaa Kemian Päivillä...49 Heleena Karrus Palstat Tapahtumia...45 Tunnustuksia...45 Nimityksiä...47 Haarukassa...50 Hankintaopas...51 ETS-palsta...55 Suvi Ryynänen Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan aatteellinen yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian, -ekonomian, ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. ETS on mukana järjestämässä mm. Kemianpäivien Elintarvikesymposiumia ja Elintarvikepäivää. Ilmestymispäivät ja teemat loppusyksynä 2003 Nro 5/ Tuoteturvallisuus Nro 6/ Elintarvikelogistiikka Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seuraavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa mennessä. Toimitus pidättää itselleen oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.

7 Ateriat muuttumassa välipalatyyppisiksi Liisa Valsta Finravinto tutkimuksen mukaan keskimääräinen päivittäinen ruokavalio koostuu kuudesta ateriointikerrasta, joista tyypillisimmin yksi on pääateria. Ateriointi on muuttumassa aikaisempaa enemmän välipalatyyppisistä aterioista koostuvaksi. teema Tutkimuksen mukaan miehistä ja naisista noin puolet söi työpäivinä kaksi pääateriaa. Työpäivinä yksi neljästä söi lounaan henkilöstöravintolassa, yksi neljästä söi eväitä ja joka viides ruokaili lounastauollaan kotona. Lähes joka neljäs tutkittava jätti työpäivinä varsinaisen lounaan syömättä. Noin puolet päivittäisestä energiasta saatiin pääaterioista lounaasta ja päivällisestä. Välipalojen osuus energian saannista oli kolmannes. Suomalaisten miesten energian saanti oli 9,2 MJ/vrk ja naisten 6,6 MJ/vrk. Energiaravintoaineista erityisesti kovaa rasvaa saatiin yli suositusten, kun taas hiilihydraattien ja kuidun saanti jäi alle suositusten. Välttämättömien rasvahappojen saanti oli riittävää, mutta pehmeiden ja öljymäisten rasvojen saanti on Suomessa edelleen suosituksiin (> 15% energiasta) verrattuna niukahkoa. Koska miesten keskimääräinen energian saanti oli suurempi kuin naisten, myös muiden ravintoaineiden absoluuttiset saannit C-vitamiinia lukuun ottamatta olivat suurempia miehillä kuin naisilla. Naisten ruokavalio on useiden ravintoaineiden osalta kuitenkin miesten ruokavaliota laadukkaampi. Se sisältää energiaan suhteutettuna useita ravintoaineita enemmän kuin miesten ateriat (Kuva 1). Naiset aliarvioivat syömisiään miehiä useammin. Osa naisista syö kuitenkin myös todellisuudessa nykyään niin vähän, että tiettyjen ravintoaineiden päivittäinen saanti voi jäädä riittämättömäksi. Niin D-vitamiinin, tiamiinin kuin raudankin päivittäinen kokonaissaanti on erityisen niukkaa naisilla. Alkoholin kulutuksen enimmäisrajaa (5 % kokonaisenergiasta) ei koko aineisto huomioon ottaen ylitetty. Alkoholijuomia tutkimuspäivinä käyttäneillä etanolin osuus energiasta oli kuitenkin huomattavan suuri suositusten enimmäismäärään verrattuna. Tässä tutkimuksessa alkoholin saanti on lisäksi aliarvio, koska perjantaipäivät puuttuivat aineistosta. Alkoholijuomien kulutus oli miehillä noin nelinkertainen naisiin verrattuna kaikissa ikäryhmissä. Nuorten aikuisten ruokavalio köyhtyy Nuoret aikuiset syövät ja juovat makeita virvoitusjuomia, täysmehuja, jogurtteja, juustoja, vähärasvaisia maitoja, makeisia ja pitsoja. Näiden elintarvikeryhmien suosio oli suurempi vuotiailla kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Tämän ikäryhmän ruokavaliolle on tyypillistä, että se sisältää runsaasti välipaloiksi sopivia, nopeasti nautittavia, nestemäisiä ja makeita elintarvikkeita. Nuorten aikuisten ruokavalio sisältää suositeltua vähemmän kuitua, D-vitamiinia ja folaatteja. Tulos kielii täysjyväviljan ja kalan vähäisyydestä nuorten aterioilla. Nuorten naisten ravinto sisältää suositeltua enemmän sakkaroosia, mikä heijastelee makeisten ja sokeroitujen elintarvikkeiden suosiota. Nuorimman ikäryhmän ruoan kuitu-, vitamiini- ja kivennäisainesisältö oli vanhimpaan ikäryhmään verrattuna selvästi köyhempi. Keski-ikäiset naiset tiennäyttäjinä Kypsään ikään ehtineet ( vuotiaat) syövät tuoreita hedelmiä, ruisleipää, puuroja ja kalaruokia. Vanhimman ikäryhmän miehille maistuu myös peruna ja ravintorasvat paremmin kuin naisille tai nuorille. Vanhimman ikäryhmän ja erityisesti naisten ruokavalio oli useimpien ravintoaineiden osalta laadukkaampi kuin nuorten aikuisten. Kalaruokien ja myös kasvirasvalevitteiden suosio turvasi vanhimmassa ikäryhmässä D-vitamiinin saannin hyvin. Yli 60-vuotiaille suositellaan kuitenkin D-vitamiinia ravinnosta kaksinkertainen määrä, koska iäkkäillä auringonvalosta saatava määrä vähenee ja hyväksikäyttö saattaa heikentyä. Raudan saanti oli vanhimmassa ikäryhmässä riittävää myös naisilla vähentyneen tarpeen seurauksena. Finravinto tutkimuksen mukaan kivennäisaineiden saannit olivat suositusten mukaisia lukuun ottamatta suolaa (NaCl), jota saadaan edelleen noin kaksinkertaisesti suosituksiin nähden. Myös fosforin saanti on yli kaksinkertaista suosituksiin nähden. Useimpien ravintoaineiden saanti ei eronnut koulutusryhmittäin. Miehillä ylimpään koulutusryhmään luokiteltujen ruokavalio sisälsi kuitenkin eniten E- ja C-vitamiinia. Naisilla alimpaan koulutusryhmään luokiteltujen ruokavaliossa oli vähiten kuitua ja C-vitamiinia sekä eniten kovia rasvoja ja seleeniä. Kuluttajat eksyksissä Sekä miesten että naisten tulokset antavat aihetta sekä ruokavalion rasvan että hiilihydraattien laadun parantamiseen. Kuluttajan on kuitenkin entistä vaikeampi arvioida esim. kovien rasvojen ja nopeasti imeytyvien hiilihydraattien määriä elintarvikkeissa. Kuluttajan itsekuri on koetuksella kasvavien ruoka-annosten ja pakkauskokojen sekä jatkuvan ruokatarjonnan ja markkinoinnin pyörityksessä. Onnellinen on se, jolla liikunta on osa arkea ja energian kulutus pysyy saannin kanssa tasapainossa. Elintarvikekehitykselle haasteita Suomessa on viimeisten vuosikymmenien aikana pitkäjänteisesti ja onnistuneesti kehitetty laaja valikoima vähän kovia rasvoja sisältäviä peruselintarvikkeita: maito-, juusto- ja lihalaaduissa on mistä valita. Myös ravintorasva- ja kasviöljyvalikoima on laadukas. Ruisleipäkulttuurimme hakee vertaistaan. Muiden täysjyväviljatuotteiden kehitystyöhön on panostettu. Kevyesti suolattuja vaihtoehtoja löytyy kiitettävästi eri elintarvikeryhmistä. Laadukkaat kasvis-, hedelmä- ja marjavalikoimat ovat entistä houkuttelevampia. Finravinto -tutkimuksen tulokset antavat kuitenkin aihetta toivoa, että elintarvikkeiden kehitystyössä nykyään imeliksi makeutettujen elintarvikkeiden, esim. marja- ja maitovalmisteiden rinnalla olisi aikaisempaa useammin tarjolla myös kevyesti makeutettuja vaihtoehtoja. Entisestään kasvava elintarvikevalikoima, lisääntyvä elintarvikkeiden ainesosien määrä ja kuluttajalle vaikeasti avautuvat pakkausmerkinnät haastavat ravitsemusasiantuntijan elintarviketuntemuksen. Lisäksi väestöryhmittäin pirstoutuvat ruokavalinnat edellyttävät ravitsemustiedottajilta aikaisempaa parempia taitoja ja keinoja tavoittaa kohderyhmänsä. Liisa Valsta Dosentti, erikoistutkija Kansanterveyslaitos 6 Kehittyvä Elintarvike 4 03

8 Rasva Kova rasva* Pehmeä rasva** Välttämättömät rh:t*** Kuitu Sakkaroosi A-vitamiini D-vitamiini E-vitamiini Tiamiini Riboflaviini Folaatti C-vitamiini Suola (NaCl) Kalsium Fosfori Kalium Magnesium Rauta Seleeni % suosituksesta Naiset Naiset Miehet Miehet Kuva 1. Energiaan suhteutettu ravintoaineiden saanti (% suosituksesta) Finravinto tutkimuksessa naisilla ja miehillä ja vuotiaiden ikäryhmissä. *) Kova rasva = tyydyttyneet ja trans-rasvahapot **) Pehmeä rasva = tyydyttymättömät rasvahapot ***) Välttämättömät rasvahapot = linolihappo + alfalinoleenihappo Ruokavalio selvitettiin uusituin menetelmin Kansanterveyslaitos (KTL) on seurannut suomalaisen työikäisen väestön terveydentilaa sekä yleisimpien kansansairauksien riskitekijöitä viiden vuoden välein toteutetuissa väestötutkimuksissa. Näiden FINRISKI -tutkimusten osana on kerätty ajantasaiset tiedot suomalaisten ruokavaliosta nk. Finravinto -tutkimuksissa. Uusin Finravinto -tutkimus toteutettiin kevättalvella 2002, ja perustulokset julkaistiin viime kesänä Kansanterveyslaitoksen julkaisusarjan raporttina (B3/2003) sekä KTL:n Internet-sivuilla Finravinto tutkimus toteutettiin vuotiaiden miesten ja naisten otoksessa viidellä tutkimusalueella. Tutkimusalueet olivat samat kuin vuonna 1997: Helsingin ja Vantaan tutkimusalue, Turun ja Loimaan alue, Pohjois-Savon maakunta, Pohjois-Karjalan maakunta sekä Oulun lääni. FINRISKI -tutkimukseen kutsutuista 32 % poimittiin satunnaisesti ravintotutkimukseen, jonka tavoitteena oli selvittää väestön keskimääräinen ruoankäyttö ja ravintoaineiden saanti. Hyväksyttyjä ravintohaastatteluja saatiin 2007 (63 % kutsutuista). Ruoankäyttö selvitettiin kahden edellisen päivän ruoankäyttöhaastattelun avulla. Haastattelua varten kehitettiin uusi tiedonkeruu- ja laskentaohjelma Finessi, päivitettiin elintarvikkeiden kansallinen koostumustietokanta Fineli ja uudistettiin sen ylläpitojärjestelmät. Ruoka-annosten arvioinnissa käytettävää kuvakirjaa laajennettiin vastaamaan nykyistä elintarvikevalikoimaa. Hyvinvointiravitsemus ja ruokanautinto Laura Sinisalo-Ojala Johtaja Innomarket -yksikkö Turun kauppakorkeakoulu Suomalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu kesällä ehdottomasti grillaus. Rannoilla, saunan jälkeen, kyläjuhlissa, jopa parvekkeella niin sateella kuin poudalla kärisee yleensä makkara, mutta myös muut lihatuotteet. Olemmeko palaamassa esi-isien aikaan. Ruokaa oli yleensä niukasti, mutta kun sitä sitten saatiin, pidettiin tulen ympärillä juhlat ja nautittiin. Ilmeisesti jotain jäänteitä on sukupolvien mukana siirtynyt noista ajoista nykypäivään. Tuskinpa kukaan haluaisi silti siirtyä metsästyskaudelle ja luopua kaikista kehittyneen elintarviketeollisuuden suomista mukavuuksista. Ruuan runsaus ja helppo saatavuus ovat tuoneet kuitenkin mukanaan ongelmia, joista esiisämme eivät osanneet nähdä edes painajaisunia. Ruoka, jonka kaupasta ostamme, on voinut matkata pitkänkin matkan määränpäähänsä ja joutua monenlaiseen kohteluun. Ruoka-aineita ei aina kunnioiteta ja kohdella hellävaroin ja huolellisesti. Puhtaus ei olekaan enää tärkeää, ja oikea lämpötila voi olla nähtävissä vain suosituksissa. Kun ruoka on tarkoitettu jossain kaukana tuntemattomuudessa eläville, vastuuntunto voi heiketä. Toisaalta ruoka on myös oivallinen väline tahalliseen vahingontekoon. Amerikkalaiset ovat alkaneet rajoittaa elintarviketuontia bioterrorismin pelossa. Lähiruoka ja kotimaisuus ovat tulleet yhä tärkeämmiksi myös maassa, jossa on totuttu tuomaan raaka-aineita ja valmiita ruokia kaukaakin. Optimaalinen terveys Olemme siirtymässä uuteen ajanjaksoon myös ravitsemuksen alueella. Geenikartoitus on tuomassa paljon lisätietoa sairauksien syntymekanismeista ja niiden riskitekijöistä, mutta samalla tietoa karttuu muista terveyteen vaikuttavista tekijöitä. Tähän asti olemme eläneet aikaa, jolloin ravinnontarve on määritelty puutosten ehkäisemisen avulla. Tiedetään, että esim. C-vitamiinia tarvitaan tietty määrä keripukin ehkäisemiseksi. Tiedetään myös, että C-vitamiini on hyvin herkkä tuhoutumaan eikä vesiliukoisena varastoidu. Tuskin kukaan kuitenkaan jaksaa ajatella ravintoaan erilaisten lukujen kautta, vaan jokainen syö ruokansa ruokana eikä ravintoaineina. Hyvinvointiravitsemuksesta on tullut uusi käsite, kun arvioidaan ravinnon tarvetta. Ei riitäkään enää puutoksien ehkäisy, vaan haetaan optimaalista terveyttä. Näyttääkin siltä, että meillä on geeneissämme myös tieto siitä, millainen määrä mitäkin ravintoainetta pitää meidät terveenä ja hyvinvoivana. Jo aikaisemmin on osoitettu, että hyvä, positiivinen mieli on tärkeä terveyden ylläpitämisen kulmakivi. Voidaan ainakin leikkiä ajatuksella, että ruuasta nauttiminen kuuluu hyvinvointiravitsemukseen. Jos valitsemme geenistömme mukaiset ravintoaineet ja syömme nauttien niitä ruokia, joissa ko. ravintoaineet ovat meille suotuisasti saatavilla, voimmeko saavuttaa optimaalisen terveyden ja hyvinvoinnin? Näin olisi tietysti varsin onnellista. Mutta minkälaisessa ruokakaupassa asioisimme saadaksemme tuon kaiken tarvittavan? Olisiko ruokapakkauksissa valmistusaineluettelon ja ravintosisältöilmoituksen lisäksi selvitys, minkälaisen geenistön omaaville ihmisille tuote on tarkoitettu? Vai siirtyisimmekö kokonaan yksittäisiä ravintoaineita sisältäviin pakkauksiin, joista annosteltaisiin henkilökohtaisen tarpeen mukaan kutakin ainetta? Avaruusruokaa on silloin, tällöin esitetty turvallisena ja ravitsemuksellisena vaihtoehtona ns. perinteiselle ruualle. Toivottavasti elintarvikeasiantuntijoilla riittää mielenkiintoa kehittää kaikesta huolimatta ruokanautintoja sitä grillimakkaraakin. Kuva Functional Food Forum kolumni 4 03 Kehittyvä Elintarvike 7

9 USA:ssa panostetaan terveysruokiin ja pienempiin pakkauksiin teema Yhdysvaltalaisten paino-ongelmien vuoksi useat virvoitusjuomia ja välipalaja snackstuotteita valmistavat yritykset panostavat yhä enemmän rasvattomiin ja vähärasvaisiin tuotteisiin sekä terveystuotteisiin. Maailman suurimman snacks-tuotteiden valmistajan, FritoLayn, johtokunnan puheenjohtaja Al Bru arvioi vastikään Dallas Morning News -sanomalehdessä, että yhtiön terveystuotteiden osuus tuotannosta kasvaa 20 prosentista 50 prosenttiin. FDA (U.S. Food and Drug Administration) painostaa jo virvoitusjuomavalmistajia tiedottamaan kuluttajille aikaisempaa enemmän juomien sokeripitoisuudesta. Ns. Cola-sota kahden suuren jätin, Coca-Colan ja Pepsi-Colan, välillä on muuttumassa vesisodaksi, kun yksittäispakatusta vesipullosta on tullut nopeimmin kasvanut markkinatuote. Sen myynti on kasvanut 30 prosentin vuosivauhdilla. Amerikkalaiset kuluttajat saavat halutessaan elintarvikkeista runsaasti tietoa, esimerkiksi jokaisen pakatun elintarvikkeen Nutrition facts -taulukosta. Taulukossa kerrotaan mm. kaloreiden määrä sekä kokonaisrasvan, Yhdysvaltalaisen kevytmaidon Nutrition Facts - taulukko. tyydyttyneen ja monityydyttyneen rasvan, kolesterolin, natriumin, hiilihydraattien, kuidun, sokerin ja proteiinin määrä. Lisäksi erityisesti terveellisinä markkinoitujen elintarvikkeiden pakkauksissa kerrotaan sekä vitamiini- että hivenainepitoisuudet. Määrät on ilmoitettu prosentteina: kuinka paljon mainittu annoskoko sisältää kutakin ravintoainetta prosentteina päivittäisestä tarpeesta. Pienemmät pakkauskoot vastaavat ravitsemussuosituksia Vaikka pakkauksissa on paljon tietoa, tiedon soveltaminen päivittäiseen kulutukseen voi olla monelle vaikeaa. Amerikkalaisten apuna on Suomessakin tuttu ravintokolmio, joka löytyy monien elintarvikepakkausten, erityisesti viljatuotteiden, kyljestä. Ruokakolmiossa mainitaan mm. maitotuotteiden päivittäiseksi tarpeeksi 2 3 annosta. Tavallisen yhdysvaltalaisen kevytmaidon (1 % rasvaa) yhden annoksen koko on 8 fl oz eli 240 ml. Tieto päivittäisestä ruoantarpeesta ei aina johda oikeaan kulutukseen, sillä kuluttajat suosivat suuria pakkauskokoja. Ne ovat suurimpia syitä kulutuksen kasvuun ja kansalaisten painoongelmiin. Yhdysvalloissa onkin alettu painostaa erityisesti nuorille suunnattujen tuotteiden valmistajia pienempien pakkauskokojen käyttöön. Pienempänä kertaannoksena kokonaisravintomäärä jää vähäisemmäksi, ja päivittäinen kokonaiskulutuskin todennäköisesti laskee. Suuret pakkaukset ovat edullisia ja vähentävät pakkausjätteen määrää. Pienemmät pakkauskoot lisäävät pakkauskuluja ja nostavat hintoja, mutta vastaavat paremmin ravitsemussuosituksia. Lisäksi pienemmät pakkauskoot vähentävät hukkaan menevän ruoan määrää, sillä usein osa suurten pakkauksien elintarvikkeista jää pienissä talouksissa käyttämättä ja pilaantuu. Ulriikka Savela MMM, Assistentti Greater Irving Las Colinas Chamber of Commerce and Sister Cities International Division of Chamber P.S. Kehittyvä Elintarvike -lehden 3/2003 jutussa ELKO kiinnosti elintarvikealan ammattilaisia haastateltiin Ulriikka Savelaa. Hän työskentelee Irvingin kauppakamarilla yleisen assistentin tehtävissä. Jutussa mainittu Food Facility Design Specialist viittaa hänen henkilökohtaiseen osaamisalueeseensa. 8 Kehittyvä Elintarvike 4 03

10 Suurimmat terveysriskit? Kehittyvä Elintarvike -lehti kysyi ravitsemuksen ammattilaisilta, mitkä ovat suurimmat terveysriskit ja parhaat keinot välttää niitä. Näin he vastasivat: Pia Charpentier Toiminnanjohtaja, psykologi Elämän Nälkään Ry Syömishäiriökeskus 1) Mitkä ovat suurimmat terveysriskit Suomessa/Euroopassa? Terveyttä haittaavat elämäntavat, esim. ravitsemus (ravintoköyhien ruoka-aineiden runsas käyttö; jatkuva laihduttelu), liikunta (liian vähäinen liikunta; liiallinen, pakonomainen liikunta), "nautinto"aineiden väärinkäyttö/liiallinen käyttö (tupakka, päihteet, sokeri/makeutusaineet) sekä negatiivinen ajattelumalli: itsensä vähättely, tyytymättömyys itseen, itsen/muiden jatkuva syyttely. 2) Mitkä ovat parhaat keinot välttää näitä riskejä? Itsestä huolehtiminen, itsensä arvostaminen, kasvatuksessa lapsen itsetunnon tukeminen. 3) Mistä olet henkilökohtaisesti eniten huolestunut ja mistä löytyvät lääkkeet ko. pulman ratkaisemiseksi? Työssäni vastaan tulevat pääasiassa syömiseen ja negatiiviseen ajattelumalliin liittyvät ongelmat. Ongelmiin voidaan vaikuttaa mm. antamalla tietoa nuorten kanssa työskenteleville (opettajat, kouluterveydenhoitajat, urheiluvalmentajat, ohjaajat) vanhempia unohtamatta. Tiedon tulee sisältää myös konkreettisia toimintamalleja ongelmatilanteisiin. Tiedonjakamistapoina ovat luennot, keskustelut ja kirjallinen materiaali. Yksinkertaista ratkaisua ei valitettavasti ole. 4) Miten elintarviketuotanto voi edesauttaa suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia? Keskittymällä ruoan jalostamisessa terveellisyyteen ja laatuun. Lisäaineilla kyllästetyt laihdutustuotteet ohjaavat ihmisiä epäterveellisiin ruokatottumuksiin. Laihdutustuotteet toimivat hyvin tilapäisessä painonpudotuksessa, mutta uskomaton määrä ihmisiä käyttää dieettituotteita lähinnä itsensä huijaamiseen ja syömiseen liittyvien ongelmiensa ylläpitämiseen. Elintarviketuotanto osaltaan pitää yllä naisten uskomusta oman vartalonsa epäsopivuudesta uskottelemalla erityisesti mainonnassaan tuotteittensa tuovan hoikkuuden kautta onnea. Toivoisin elintarviketuotannon ottavan osaltaan eettisen vastuun vakavia ongelmia aiheuttavien mielikuvien ylläpitämisestä. 5) Hyötyvätkö lihavat ja sairaat kevyttuotteista, terveysvaikutteisista elintarvikkeista ja elintarvikkeiden täydentämisestä? Lihavuuden nykyhoito tarpoo suossa heikkojen hoitotulosten vuoksi. Liikalihavuuteen liittyy usein monenlaisia psyykkisiä komponentteja, jotka jätetään hoitamatta. Hiljattain on onneksi tullut uusia, myös mielen huomioon ottavia lihavuuden hoitomalleja. Paino-ongelmien (todellisten ja kuviteltujen) kanssa painiskelevat ovat alttiita tarttumaan ihmeratkaisuihin, jollaisia kevyttuotteiden usein annetaan ymmärtää olevan. Toiveena on laihtumisen aikaansaaminen muuttamatta ruokailutottumuksia, mutta jos terveellinen syöminen on sokerin muuttamista aspartaamiksi, perunalastujen ja makkaran vaihtaminen kevyemmiksi, ei voida puhua ruokatottumusten terveellistymisestä. Kärjistäen voisi sanoa, että kevyttuotteiden avulla syömisongelmaiset voivat edelleen käyttää ruokaa psyykkisten ongelmiensa (epätoivoisena) ratkaisukeinona ja välttää varsinaisten ongelmiensa käsittelemisen. Ihminen pysyy parhaiten terveenä syömällä kunnollista, monipuolista ja puhdasta ruokaa kehon tarpeiden mukaan, joten epätervettä syömistä tukevat erikoisvalmisteet eivät yleisesti edistä terveyttä. Somaattisesti sairailla voi toki olla erityistarpeita, joihin tietyt erityisvalmisteet ovat varmasti hyödyllisiä. 6) Miten huolehdit omasta terveydestäsi? Pyrin liikkumaan riittävästi ja syömään monipuolisesti unohtamatta pientä herkuttelua silloin tällöin. *** Ulla Leino Toiminnanjohtaja, MMM Leipätiedotus 1) Mitkä ovat suurimmat terveysriskit Suomessa/Euroopassa? Heikko-osaisuuden kasautuminen. Jos ei ole koulutusta, ei ole kiinnostusta oman terveyden ylläpitoon eikä tehdä järkeviä valintoja. Sairastuttua ei mennä lääkäriin ja/tai ei noudateta ohjeita, koska niitä ei koeta omalla kohdalla tärkeiksi. Ravitsemuksen osalta on hörhötietoa runsaasti liikkeellä. Sen torjuminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Ihmiset uskottelevat mielellään itselleen mukavia asioita, eivätkä ole kovin valmiita parannuksen tekoon, varsinkaan, jos se vaatii vaivannäköä tai luopumista jostain. 2) Mitkä ovat parhaat keinot välttää näitä riskejä? Terveystiedon välittäminen hauskasti, irti tiukkapipoisuudesta, että ihmiset kiinnostuvat. Vaatii paljon työntekoa, henkilökohtainen vaikuttaminen parasta. Terveystiedon aloittaminen kouluissa on hyvä asia, koska kodeissa ei ilmeisesti juuri sitä enää anneta. Opettajakunnan kirjavuus pitäisi kuitenkin eliminoida. 3) Mistä olet henkilökohtaisesti eniten huolestunut ja mistä löytyvät lääkkeet ko. pulman ratkaisemiseksi? Yleinen infoähky. Kun kaiken pitää olla myyvää, lehdet repivät tiedonsirpaleista vetäviä otsikoita, joiden alta ei välttämättä paljastu oikea asia, mutta ihmisten ajatukset saadaan sekaisin. Myös funktionaalisia argumentteja on käytetty väärin. Ihmisten käsitykset hämärtyvät tietotulvassa, kun karkitkin ovat terveysvaikutteisia. Lääkkeitä pulman ratkaisemiseksi en tiedä, tienneekö kukaan. 4) Miten elintarviketuotanto voi edesauttaa suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia? Verotus voisi olla yksi keino. Terveelliset tuotteet (vähärasvaiset, vähäsokeriset, täysjyväiset) voisivat olla halvempia. 5) Hyötyvätkö lihavat ja sairaat kevyttuotteista, terveysvaikutteisista elintarvikkeista ja elintarvikkeiden täydentämisestä? Kyllä, jos osaavat käyttää oikein, mutta kevyttuotteiden kohdalla on ongelmana niiden maitto. Jos ne eivät tarpeeksi muistuta vanhaa makua, niitä käytetään helposti kaksinkertaisesti. Tällöin hyöty häviää. Lisäksi kevyttuotteissa rasvan metsästyksen ansiosta konsistenssia on rakennettu sokerilla ja makeilla elementeillä, jolloin tullaan viimeaikaiseen keskusteluun 6) Miten huolehdit omasta terveydestäsi? Yritän parhaani mukaan opetella siirtymään suorittamisesta olemiseen ja elämästä nauttimiseen. Hyvät sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä. Kokonaisvaltainen liikunta, kuten puutarhan hoito, rauhoittaa myös mielen. Hyvä ruoka voi yhtä hyvin olla terveellistä kuin epäterveellistä. Vaatii vain ennakkoluulottomuutta kokeilla ja opetella valmistamaan. *** Ilkka Rauramo Pääsihteeri, lääket. kir. tri Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 1) Mitkä ovat suurimmat terveysriskit Suomessa/Euroopassa? Suomessa ylensyönti, mukavuudenhalu ja väestön ikääntyminen. Eurooppaa kokonaisuutena en niin hyvin tunne, mutta uskoisin että ongelmat ovat samansuuntaiset. 2) Mitkä ovat parhaat keinot välttää näitä riskejä? Oikean tiedon lisääminen, hömpän erottaminen asiasta, painonhallintaan liittyvät asiat. Eliniän pitenemistä ei voi ehkäistä, mutta omatoimisuuden pituutta lisäävät toimenpiteet ovat merkittäviä, esimerkiksi säännöllisen, riittävän (terveys)liikunnan saaminen jokapäiväiseksi. Terveydenhuoltohenkilöstön aktiivinen valistus ja kannustus tehdä oikeita valintoja. 3) Mistä olet henkilökohtaisesti eniten huolestunut ja mistä löytyvät lääkkeet ko. pulman ratkaisemiseksi? 4 03 Kehittyvä Elintarvike 9

11 Kuva Saija Ahvenainen Mallioppiminen on haaste. Kun vanhemmat ovat ylipainoisia, niin ominaisuus siirtyy helposti lapsille ruokailutottumusten ja ruuan määrien osalta. 4) Miten elintarviketuotanto voi edesauttaa suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia? Välittämällä tietoa ja tarjoamalla tuotteita tuotteen suuruisissa pakkauksissa. Minua ei kiinnosta ostaa ilmaa, pakkausteknisesti kyseessä on myös ekologia. Mielestäni kalorimäärän ilmoittaminen kaikissa tuotepakkauksissa olisi hyvä. Ravintolat, mm hampurilaispaikat, voisivat ilmoittaa tuotteiden kalorimäärät ruokalistoissaan. Mistähän löytyy ensimmäinen rohkea? 5) Hyötyvätkö lihavat ja sairaat kevyttuotteista, terveysvaikutteisista elintarvikkeista ja elintarvikkeiden täydentämisestä? Toivon, että lihavat hyötyisivät kevyttuotteista. Kuitenkin määrä on ratkaisevin tekijä. Sairaatkin voivat hyötyä kevyttuotteista, esimerkiksi vähäsuolaisista tuotteista. On kuitenkin paljon tauteja, joissa uskon ravinnon merkityksen olevan vähäinen tai sitä ei ole lainkaan. 6) Miten huolehdit omasta terveydestäsi? Hyöty/terveysliikkumalla, kuntoliikuntaakin harrastan, pysyttelemällä kohtuupainoisena, laiskottelemalla (tapahtuu turhan harvoin). *** Riitta Stirkkinen Toiminnanjohtaja, ETM, KtaO Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry 1) Mitkä ovat suurimmat terveysriskit Suomessa/Euroopassa? Ylipaino ja sen mukanaan tuomat liitännäissairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. 2) Mitkä ovat parhaat keinot välttää näitä riskejä? Kohtuullinen elämä: ruokaa, juomaa, liikuntaa ja muita elämän nautintoja riittävästi ja sopivassa suhteessa toisiinsa. 3) Mistä olet henkilökohtaisesti eniten huolestunut ja mistä löytyvät lääkkeet ko. pulman ratkaisemiseksi? Olen eniten huolestunut lasten ja nuorten terveydestä. Erityisesti lapset pulskistuvat. Myös hampaiden reikiintyminen näyttäisi pitkän suotuisan kehityksen jälkeen taas kääntyneen kasvuun. Lääkkeet löytyvät ennen muuta kotoa. Vastuu lasten ja nuorten terveydestä on vanhemmilla ja huoltajilla. Lisäksi tarvitaan toimivaa yhteistyötä kodin, päiväkodin, koulujen, urheiluseurojen ja muiden harrastusmahdollisuuksien välillä laadukkaita terveyspalveluita unohtamatta. 4) Miten elintarviketuotanto voi edesauttaa suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia? Pitämällä korkeatasoisen suomalaisen peruselintarviketuotannon kunnossa (laatu ja hinta) sekä tuottamalla järkeviä terveyttä edistäviä tuotteita. Äärimmäisen tärkeää olisi palata takaisin kohtuullisiin (normaaleihin?) pakkaus- ja annoskokoihin. Maksit, mäyräkoirat ja muut supertuplajättipakkaukset makeisissa, sipseissä ja juomissa ovat täysin turhia. 5) Hyötyvätkö lihavat ja sairaat kevyttuotteista, terveysvaikutteisista elintarvikkeista ja elintarvikkeiden täydentämisestä? Terveysvaikutteiset ja täydennetyt elintarvikkeet eivät itsessään paranna kenenkään terveyttä tai sairautta. Osana monipuolista ruokavaliota ne toimivat parhaiten. Kuluttajia on kuitenkin opastettava käyttämään niitä oikein, sillä muuten niistä saatava terveyshyöty menee helposti hukkaan. 6) Miten huolehdit omasta terveydestäsi? Kun fysiikka on kunnossa, psyykekin jaksaa paremmin. *** Auli Suojanen yksikön johtaja, MMT Elintarvikevirasto 1) Mitkä ovat suurimmat terveysriskit Suomessa/Euroopassa? Jos kysytään ravintoon liittyviä terveysriskejä, vastaus on ravitsemukselliset riskit, jotka näkyvät lihavuutena, sydän- ja verisuonitauteina, 2. tyypin diabeteksena, syöpinä ja osteoporoosina. Ruoan lisäksi liikunnan vaikutus on tärkeä. Länsi-Euroopassa ongelmat ovat samoja, lihavuus eritoten. Osteoporoosia ei ole tutkittu vielä monessa maassa. Itä-Euroopassa sydäntaudit ovat nousussa, karies, struumakin lienee ongelma. Ongelmat seuraavat Länsi-Euroopan ongelmia, mutta ovat jäljessä. 2) Mitkä ovat parhaat keinot välttää näitä riskejä? Yhteiskunta ottaa vastuun kuluttajien/kansalaisten kouluttamisesta ravitsemusasioissa, hyvän aterian malleja suurtalousruokailuun, ja yhteiskunta muilla päätöksillä tukee kuluttajien terveyttä edistäviä ratkaisuja. 3) Mistä olet henkilökohtaisesti eniten huolestunut ja mistä löytyvät lääkkeet ko. pulman ratkaisemiseksi? Diabetes ja lihavuus. Tiedon kerääminen ja niistä tiedottaminen. Mahdollisesti lihavuuden ehkäisykampanja kuten Pohjois-Karjala projekti. 4) Miten elintarviketuotanto voi edesauttaa suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia? Kehittämällä terveyttä edistäviä elintarvikkeita ja markkinoimalla niitä kuluttajille ja pidättäytymällä rasvaisten, suolaisten yms. elintarvikkeiden voimakkaasta markkinoinnista. 5) Hyötyvätkö lihavat ja sairaat kevyttuotteista, terveysvaikutteisista elintarvikkeista ja elintarvikkeiden täydentämisestä? Kyllä, jos ymmärtävät kokonaisuuden. Kevyttuotteet ovat olleet kauimmin markkinoilla ja niiden ymmärretään olevan vähäenergisempiä vaihtoehtoja. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden viidakko on vaikea. Täydentämiseen tarvittaisiin paremmat viestit kuluttajille, koska on sekä kansanravitsemuksen kannalta tarpeellista täydentämistä (jodi ja D-vitamiini), vaihtoehdon tarjoavaa täydentämistä (kalsium soijavalmisteista, C-vitamiini omenamehuissa) että teema 10 Kehittyvä Elintarvike 4 03

12 Elintarviketeollisuus Koulutuspäivä opinto-ohjaajille täysin kaupallista täydentämistä (12 vitamiinin mehut, makeisten vitaminointi yms). 6) Miten huolehdit omasta terveydestäsi? Koetan liikkua riittävästi, varata vapaa-aikaa itselleni, syödä suositusten mukaan ja estää painonnousua. *** Ulla Tähtinen tuotekehityspäällikkö, FM Lännen Tehtaat Oyj Apetit 1) Mitkä ovat suurimmat terveysriskit Suomessa? Sydän- ja verisuonitaudit ja enenevässä määrin aikuisiän diabetes. Myös osteoporoosista ennustetaan tulevan kansantauti Euroopassa. 2) Mitkä ovat parhaat keinot välttää näitä riskejä? Tärkeintä on kokonaisvaltainen elintapojen hallinta, terveellinen, runsaasti kasviksia sisältävä ruokavalio ja säännöllinen liikunta. 3) Mistä olet henkilökohtaisesti eniten huolestunut ja mistä löytyvät keinot ko. pulman ratkaisemiseksi? Olen huolissani erityisesti nuorten ruokailutavoista. Lisäksi he liikkuvat vähemmän kuin aiemmat ikäpolvet. Yhteiskunnalliset valistuskampanjat tulisi kohdistaa juuri nuoriin, koska he eivät vielä itse osaa kantaa huolta omasta terveydestään. 4) Miten elintarviketuotanto voi edesauttaa suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia? Elintarvikkeen tuotekehityksessä voidaan ottaa huomioon ravitsemustekijät ja siten edistää terveellistä ruokavaliota. Tärkeää on asiallisen tuotetietouden antaminen pakkausmerkinnöissä ja mainonnassa. Yhteiskunnallinen valistus ja elintarviketuotannon tiedottaminen pitäisi olla yhdenmukaista. 5) Hyötyvätkö lihavat ja sairaat kevyttuotteista, terveysvaikutteisista elintarvikkeista ja elintarvikkeiden täydentämisestä? Terveysvaikutuksia haettaessa ihminen on nähtävä kokonaisuutena. Terveys on monen osatekijän summa. Yksittäiset tekijät ruokavaliossa eivät pysty parantamaan jo tapahtunutta vahinkoa. Tietenkin aina kannattaa valita terveellisempi vaihtoehto. 6) Miten huolehdit omasta terveydestäsi? Liikun paljon ja syön ainakin 500 grammaa kasviksia päivässä. ELINTARVIKETEOLLISUUS TYÖNANTAJANA Elintarviketeollisuusliitto ry järjestää peruskoulun yläasteiden ja lukioiden opinto-ohjaajille koulutuspäivän, jossa tutustutaan elintarviketeollisuuteen ja ammattiin johtavaan koulutukseen. Myös elintarvikealaan liittyvät työelämän järjestöt esittäytyvät. Koulutuspäivä on materiaaleineen ja ruokailuineen maksuton. Aika: Paikka: Etera-auditorio, Pasilankatu 4 B, Helsinki Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Ilmoittautumiset viimeistään tai p. (09) / Tuulikki Raitanen. Lisätiedot asiamies Petri Linkoneva p. (09) OHJELMA 9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi Elintarviketeollisuuden näkymiä toimitusjohtaja Heikki Juutinen, Elintarviketeollisuusliitto ry TULEVAISUUDEN TYÖPAIKKOJA Atria Oyj henkilöstöpäällikkö Katri Koro-Valtonen Valio Oy henkilöstöjohtaja Helena Tammi-Saarinen Leipomot, varatuomari Mika Väyrynen, Suomen Leipuriliitto ry Oy Sinebrychoff Ab, henkilöstön kehittämispäällikkö Katriina Lehtonen ELINTARVIKEALAN KOULUTUSMAHDOLLISUUKSIA Pohjois-Pohjanmaan aol osastonjohtaja Maire Saukko Seinäjoen ammattikorkeakoulu yliopettaja Mervi Hujanen Lounas Helsingin yliopisto, professori Hannu Salovaara MITÄ TYÖELÄMÄN JÄRJESTÖT TARJOAVAT NUORELLE? Toimihenkilöunioni TU ry työsuhdeasiamies Olavi Paakkunainen Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry puheenjohtaja Ritva Savtschenko Vierailu Sinebrychoffin juomatehtaalla Keravalla (bussikuljetus) Paluukuljetus, paluumatkan varrella esitellään Viikin yliopistoalue n Buffet Eteran tiloissa 4 03 Kehittyvä Elintarvike 11

13 Miksi suomalaiset lihovat? Satu Männistö teema Suomalaisten lihavuus on yleistynyt kahden edellisen vuosikymmenen aikana. Tällä hetkellä lähes 70 % miehistä ja yli puolet naisista lasketaan vähintään lievästi lihaviksi. Suomalaiset eivät taistele tukevoitumista vastaan yksin. Maailmassa on arvioitu olevan yli miljardi lihavaa ihmistä. Myös kulttuureissa, joissa perinteisesti ollaan oltu hoikkia, ovat painokäyrät kääntyneet nousuun. Äskettäin julkaistu WHO:n ravintoa ja kroonisten tautien ehkäisyä koskeva raportti pitää tärkeänä painopistealueena lihavuuden ehkäisyä maailmassa. Paino saisi nousta aikuisiässä korkeintaan viisi kiloa! Lihavuus ei jakaudu väestössä tasaisesti, vaan on yleisempää alimmassa sosiaaliluokassa. Muita riskiryhmiä ovat odottavat äidit, nuoret perheet, liikapainoisten vanhempien lapset, paljon alkoholia käyttävät nuoret miehet, tupakoinnin lopettaneet ja vähän liikkuvat henkilöt. Nykyisessä yltäkylläisyydessä on vaikea pysyä normaalipainoisena ilman tietoista ponnistelua. Avainasemassa ovat monipuolinen, pääosin kasviksiin, hedelmiin, marjoihin, täysjyväviljaan, vähärasvaisiin maito- ja lihavalmisteisiin perustuva ruokavalio, kohtuullisuus ruoka-annoksissa ja alkoholin käytössä sekä liikunnallinen elämäntapa. Ruokavaliossa parantamisen varaa Finravinto tutkimus osoitti, että myönteinen kehitys suomalaisten ravintotottumuksissa on pysähtynyt. Erityisesti nuorten keskuudessa virvoitusjuomien ja makeisten kulutus on kasvanut. Kovan rasvan käyttö on ennallaan, eikä pehmeiden rasvojen osuus ole kasvanut toivotulla tavalla. Viime vuosikymmenten hyvästä kehityksestä huolimatta kasvisten ja hedelmien kulutus on alle WHO:n suosituksen, joka on vähintään 400 g päivässä. Elintarvikkeiden ja erityisesti erilaisten herkkujen tarjonta on lisääntynyt. Kiireinen elämäntyyli on lisännyt sokeri- ja rasvapitoisten välipalojen syöntiä. Kouluissa limsa- ja karkkiautomaatit kilpailevat kouluaterioiden kanssa. Keskimäärin jo noin kolmannes päivittäisestä energiasta saadaan erilaisista välipaloista. Tuhannen euron kysymyksiä ovat, miten saada elintarviketeollisuus, kauppa ja muut ruokahuollosta vastaavat kehittämään terveellisiä välipaloja ja miten saada suomalaiset syömään niitä? Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2 ) perusteella. Annos- ja pakkauskoot kohtuullisiksi Kulutustottumuksissa tulisi kiinnittää huomiota myös syödyn ruoan määrään. Amerikkalaisten tutkimusten mukaan usein syötyjen elintarvikkeiden annoskoot ovat selvästi kasvaneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi pikaruokaloiden annokset ovat kasvaneet 2 5-kertaisiksi alkuperäisistä annoksista. Ruokakauppojen neljän litran maito- ja täysmehukanisterit sekä kilon margariinipurkit ovat Yhdysvalloissa arkipäivää. On myös havaittu, että jos ihmisille annostellaan isompi annos, hän helposti syö enemmän, kun jos annos olisi alunperin ollut pienempi. Joukkokanteiden pelko on jo pakottanut elintarviketeollisuuden Yhdysvalloissa harkitsemaan tarjottujen annosja pakkauskokojen pienentämistä samalla, kun tuotteista tehdään terveellisempiä. Pakkauskoot ovat meillä Suomessakin viime aikoina kasvaneet. Meidät totutetaan huomaamatta isompiin ruokamääriin, jolloin myös kohtuullisen ja riittävän annoksen arvioiminen vaikeutuu. Paras tapa tottua pienempiin annoksiin olisi, jos tarjotut ruoat kotona ja kodin ulkopuolella olisivat jo valmiiksi hieman pienempiä. Elintarviketeollisuus on kiitettävästi tuonut markkinoille ns. kevyttuotteita, joiden energiapitoisuus on vähintään 30 % vähemmän kuin vastaavassa normaalissa tuotteessa. Lihavuuden ehkäisyn kannalta ruokavaliosta kannattaakin vaihtaa kevyttuotteisiin kaikkein useimmin ruokavalioon kuuluvat ruoat kuten maito, jogurtti, juusto, leikkeet ja rasva. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että kevyttuotteisiin siirtyneet saivat usein aterioistaan yhtä paljon kaloreita kuin muutkin. Ihmisillä on taipumus syödä kevyttuotteita suurempia määriä verrattuna vastaaviin tavallisiin tuotteisiin. Esimerkiksi yhdestä viipaleesta 30-prosenttista juustoa saa energiaa noin 40 kcal. Jos tilalle valitseekin kaksi viipaletta 10-prosenttista juustoa, energiaa saadaan 50 kcal. Elintarvikeviraston kampanja kehottaa ihmisiä lukemaan kevyttuotteiden ravintoarvomerkinnät huolella ja vertamaan niitä muihin tuotteisiin. Vaikka kevyttuotteiden energiamäärä on pienempi kuin vastaavien tavallisten tuotteiden, ne voivat sisältää enemmän energiaa kuin jokin muu luontaisesti kevyt elintarvike (esim. kevytmetvursti vs. Painoindeksi = paino jaetaan pituuden neliöllä. Laskussa paino on kiloina ja pituus metreinä. Esim. 80 kg / (1,70 m) 2 = 27,7 kg/m Normaali paino Lievä lihavuus Merkittävä lihavuus Vaikea lihavuus 40- Sairaalloinen lihavuus Aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suositus, Kehittyvä Elintarvike 4 03

14 kalkkunaleike). Kuluttajan on hyvä muistaa, että hyvä ruokavalio on monen tekijän summa: yksittäinen elintarvike ei tee ruokavaliosta hyvää tai huonoa. Lisää arkiliikuntaa Lihomisen taustalla on myös työja arkiliikunnan väheneminen. Liikunta ei ole enää osa tavallista elämää, vaan sitä lähdetään erikseen harrastamaan. Suomalaisista vain noin neljännes harrastaa liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa puolen tunnin ajan. Uusimmat WHO:n terveyden edistämiseen tähtäävät liikuntasuositukset kehottavat liikkumaan vähintään tunnin päivässä. Äskettäin julkaistussa yhdysvaltalaista sairaanhoitajaa koskeneessa tutkimuksessa television katseluun käytetty aika liittyi suorassa suhteessa lihomiseen ja riskiin sairastua aikuisiän diabetekseen. Tulosten mukaan 30 % lihavuudesta ja 40 % aikuistyypin diabeteksesta olisi ehkäistävissä, jos television katselua rajoitettaisiin alle 10 tuntiin viikossa ja sen sijaan lähdettäisiin kerran päivässä vähintään puolen tunnin reippaalle kävelylenkille. Suomessa myös valtioneuvosto on tehnyt terveyttä edistävää liikuntaa koskevan periaatepäätöksen viime vuonna. Lähivuosina tullaan kiinnittämään huomiota erityisesti väestöryhmiin, jotka hyötyvät eniten liikunnan lisäämisestä: lapset, nuoret ja vanhukset. Pienikin painonpudotus hyödyttää Lihavuus on suurimpia kansanterveydellisiä ongelmiamme. Se tulee myös yhteiskunnalle kalliiksi. Tuoreessa valtion ravitsemusneuvottelukunnan toimintaohjelmassa kansallisten ravitsemussuositusten toteuttamiseksi lihavuuden ehkäisy on valittu yhdeksi keskeiseksi ravitsemuspolitiikan painoalueeksi. Lihavuuden Käypä hoito -suositus muistuttaa, että jo 5 10 % painon pudotuksella saavutetaan merkittäviä terveyshyötyjä, kun osa lihavuuteen liittyneistä sairauksista (mm. aikuisiän diabetes, verenpainetauti, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja osa syövistä) jää kokonaan puhkeamatta tai jo puhjenneet sairaudet lievittyvät. Suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus on äskettäin osoittanut, että elintapamuutoksilla on käytännössä merkitystä sairauksien ehkäisyssä. Tutkimus osoitti, että painonpudotuksella, parantamalla ruokavalion rasvan laatua, lisäämällä kuidun saantia ja liikuntaa voitiin aikuisiän diabeteksen ilmaantuvuus vähentää puoleen sairauden suhteen korkeariskisillä miehillä ja naisilla. Satu Männistö ETT, dosentti, Erikoistutkija Kansanterveyslaitos Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen Viitteet saatavissa toimituksesta. Maustepalvelu Hyvää makua I S O I S O H A C C P / D S MP-Maustepalvelu Oy on luotettava ja osaava elintarviketeollisuuden yhteistyökumppani. Tarjoamme kaikille asiakkaillemme laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman, josta löytyvät niin mausteet, maustamisvalmisteet, marinadiseokset ja valmismarinadit kuin myös valmistusaineet ja lisäaineseokset. MP-Maustepalvelu Oy palvelee asiakkaitaan nopeasti ja joustavasti niin tuotekehitysasioissa kuin myös tavarantoimituksissa - aina varmasti ja laadukkaasti. MP-Maustepalvelu Oy Puh PL 56, Hämeenlinna HELSINGIN YLIOPISTO maustepalvelu MAATALOUS- JA ELINTARVIKEALAN AGRINNO-DIPLOMA 20 ov uusi yliopistollinen koulutusohjelma alkaa lokakuussa Osallistujat agronomit ja elintarviketieteen maisterit tai vastaavat opinnot suorittaneet, joilla vähintään kolmen vuoden työkokemus alan asiantuntijatehtävissä. Tavoite kehittää osallistujien ammatillista osaamista tarjoamalla ajantasaista tietoa maa- ja elintarviketalouden alalta, tutustuttamalla alan uusimpaan tieteelliseen tietoon ja ohjaamalla soveltamaan sitä omassa työssä. Sisältö Yhteiset opinnot (6 ov), Vaihtoehtoiset linjat (5 ov): Liikkeenjohto ja johtaminen tai Markkinointi, Kehittämishanke (5 ov), Vapaavalintaiset opinnot (4 ov) Toteutus 2-3 päivän lähiopetusjaksoissa mm. Helsingissä ja Seinäjoella. Lisäksi omatoimista työskentelyä, jossa tukena verkkoopiskeluympäristö. Hinta euroa/opiskelija (sis. 20 ov:n opinnot) Lisätietoja HY/Länsi-Uudenmaan täydennyskoulutuslaitos puh. (09) , HY/Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Seinäjoki puh. (06) , Kehittyvä Elintarvike 13

15 Lihavuuden polttavimmat tautiriskit Pirjo Pietinen teema Lihavuus nostaa merkittävästi useiden kroonisten tautien riskiä. Ajallisesti ensimmäisenä tulevat yleensä kohonnut verenpaine ja metabolinen oireyhtymä ja vähitellen diabetes ja nivelvaivat. Sydän- ja verisuonitautien ja syövän kehittyminen vie pidemmän ajan. Lihavuuden terveysvaikutuksia koskeva luotettavin tutkimustieto saadaan pitkäaikaistutkimuksista, joissa seurataan suuria ihmismääriä, ns. kohortteja vuosia, jopa vuosikymmeniä. Sairastumisvaaraa erilaisiin tauteihin verrataan sitten painoindeksiin tutkimuksen alussa ja uusimmissa tutkimuksissa myös painon kehittymiseen seuranta-aikana. Lukuisissa tutkimuksissa on kysytty myös painon vaihteluita koko elämän aikana. Lihavuus nostaa verenpainetta Ylivoimaisesti tärkein kohonneeseen verenpaineeseen johtava tekijä on lihavuus. Arviolta joka toisella lihavalla on kohonnut verenpaine ja etenkin nuorilla lihavilla on korkea riski saada kohonnut verenpaine. Laihdutus alentaa tehokkaasti verenpainetta, ja jo pienikin painonpudotus auttaa. Samalla veren rasva-arvotkin yleensä paranevat ja sokeriaineenvaihdunta normalisoituu. Pitkäaikaisissa interventiotutkimuksissa, joissa on neuvottu lihavia verenpainepotilaita muuttamaan ruokavaliotaan ja lisäämään liikuntaa, tulokset ovat olleet yllättävän hyviä. Metabolinen oireyhtymä Insuliiniresistenssioireyhtymälle eli metaboliselle oireyhtymälle on tunnusomaista keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine, veren rasva-arvojen poikkeavuudet (suurentunut triglyseridipitoisuus ja pienentynyt HDLkolesterolipitoisuus), häiriöt glukoosi- ja insuliiniaineenvaihdunnassa ja hyytymätulpan muodostuksessa ja liukenemisessa. Nämä kaikki lisäävät vaaraa sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja aikuistyypin diabetekseen. Vatsaonteloon kertynyt liika rasva on metabolisesti aktiivista toisin kuin lantion ja reisiin kertynyt rasva. Se aiheuttaa häiriöitä rasva-aineenvaihdunnassa sekä johtaa insuliiniresistenssiin, mikä tarkoittaa insuliinin tehon huonontumista elimistössä. Lihavuus altistaa diabetekselle Lihavuus on tärkein kakkostyypin diabetekselle altistava tekijä. Korkea painoindeksi ja erityisesti keskivartalolihavuus ovat itsenäisiä diabeteksen vaaratekijöitä. Yli 10 kg painonnousu nostaa riskin sairastua diabetekseen viisinkertaiseksi ja yli 20 kg painonnousu yli kymmenkertaiseksi verrattuna niihin, joilla paino ei nouse. Korkeariskisillä henkilöillä tehdyissä kontrolloiduissa interventiotutkimuksissa on saatu diabetesriski pienenemään lähes puoleen ruokavaliota muuttamalla ja liikuntaa lisäämällä. Suomalaisesta tutkimuksesta saadut kokemukset ovatkin diabeteksen ehkäisyohjelman (DEHKO) tärkeä komponentti. Useissa kunnissa seulotaan korkeariskisiä henkilöitä ja neuvotaan heitä muuttamaan elämäntapojaan. Sydän- ja verisuonitautien vaara kasvaa Lihavuus suurentaa sydän- ja verisuonitautien vaaraa paitsi kohonneen verenpaineen, veren rasva-ainevaihdunnan häiriöiden ja insuliiniresistenssin kautta, myös itsenäisenä riskitekijänä. Erityisesti keskivartalolihavuus lisää sepelvaltimotaudin vaaraa samoin kuin aikuisiällä lihominen. Useimpien lihominen tapahtuu pikkuhiljaa aikuisena. Vatsakkuus on tyypillinen miesten lihomisen muoto, mutta se on yleistymässä myös naisilla. Syöpäriski kasvaa Lihavuus suurentaa riskiä sairastua kohdun runko-osan syöpään, paksusuolisyöpään, postmenopausaaliseen rintasyöpään, munuaissyöpään ja ruokatorven syöpään. Painonnousu aikuisiällä sekä keskivartalolihavuus liittyvät suurentuneeseen sairastumisriskiin enemmän kuin pelkkä aikuisiän painoindeksi. Syynä ovat ennen kaikkea lihavuuteen liittyvät hormonaaliset muutokset. Vaihdevuosien jälkeen lihavilla naisilla muodostuu rasvakudoksessa runsaasti estrogeenia, mikä lisää rinta- ja kohtusyövän riskiä. Vaikka lihavuus aiheuttaa hormonimuutoksia myös miehillä, ei lihavuus suurenna eturauhassyövän vaaraa. Yli ihmistä käsittäneen amerikkalaisen seurantatutkimuksen perusteella on laskettu, että jos painoindeksi pysyisi aikuisena 25:n alapuolella, jopa 20 % amerikkalaisten syöpäkuolemista voitaisiin ehkäistä. Lihavuus ja muut sairaudet Lihavuus lisää tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, etenkin polven nivelrikkoa. Lihavilla on myös muita enemmän kihtiä ja sappikiviä. Lihavuuden ehkäisyllä voitaisiin ehkäistä tehokkaasti monia kroonisia tauteja. Maailman terveysjärjestön suositus onkin, että painoindeksi pysyisi normaalissa rajoissa eli :ssä myös aikuisena ja että aikuisena tapahtuva painonnousu olisi korkeintaan viisi kiloa. Tämä on todella tiukka tavoite, ja siihen voidaan päästä vain liikunnan roimalla lisäämisellä. Uusin suositus onkin liikkua joka päivä ainakin tunti erilaisissa arkiliikunnan muodoissa. Tämän tunnin voi koota pieninä palasina päivän mittaan kävellen, nousemalla portaita, puutarhatöitä tehden jne. Vasta tällä liikunnan tasolla voidaan ehkäistä hiipimällä tapahtuva painonnousu. Tämän lisäksi pari kertaa viikossa tapahtuva hikiliikunta antaa suojaa sekä sydäntauteja että syöpiä vastaan. Lihaville suositellaan hallittua painonpudotusta. Jo viiden prosentin painonlasku auttaa ehkäisemään etenkin kohonnutta verenpainetta ja kakkostyypin diabetesta. Pirjo Pietinen Tutkimusprofessori Kansanterveyslaitos Viitteet saatavissa toimituksesta. 14 Kehittyvä Elintarvike 4 03

16 Mitä uutta lihavuudesta? Leila Karhunen, Sirpa Sarlio-Lähteenkorva Touko-kesäkuun vaihteessa Helsingin Messukeskukseen kokoontui lähes 2000 lihavuudesta, sen hoidosta ja tutkimuksesta kiinnostunutta henkilöä. He osallistuivat vuosittain järjestettävään eurooppalaisen lihavuustutkimuksen suurkatselmukseen, European Congress on Obesity - kokoukseen. Lihavuustutkijoiden lisäksi mukana oli kliinistä työtä tekeviä lääkäreitä, hoitajia, ravitsemusasiantuntijoita ja järjestöaktiiveja sekä heidän seuralaisiaan. Ensimmäistä kertaa Suomessa pidetty kokous oli järjestyksessään 12. Kokouksen ohjelma oli jaettu kuuteen aihepiireiltään erilaiseen rinnakkaisohjelmaan tarkoituksena kattaa monipuolisesti lihavuustutkimuksen eri osaalueet: molekyylibiologia ja perusfysiologia, genetiikka ja geneettinen epidemiologia, terveysvaikutukset, hoito, etiologia ja preventio sekä psykologiset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät. Näistä aiheista kokouksessa kuultiin ja nähtiin yhteensä yli 500 esitystä. Lapset ja nuoret lihovat eniten Erilaisista tutkimusintresseistä huolimatta kokouksen osallistujia yhdisti yhteinen huoli siitä, että lihavuus näyttää edelleen yleistyvän useimmissa maissa. Erityisen hälyttävää on lasten ja nuorten lihominen ja sen terveysseuraamukset. Metabolista oireyhtymää ja muita lihavuuteen liittyviä terveysongelmia esiintyy nykyään jo ala-asteikäisillä. Useat tutkimukset viittaavat siihen, että ongelma on pahenemassa. Lihominen näyttää olevan keskimääräistä nopeampaa juuri nuorissa ikäryhmissä. Tätä tukivat myös kokouksessa esillä olleet suomalaiset tutkimukset, joiden mukaan teini-ikäisten liikapaino ja lihavuus ovat nykyään 2 3 kertaa yleisempiä kuin yli 20 vuotta sitten. Lisäksi aikuisista eniten ovat lihoneet nimenomaan nuorimmat ikäryhmät. Hyvä koulutuskaan ei enää näytä suojaavan lihomiselta samalla tavoin kuin ennen. Elintarvikkeet painonhallinnassa Olipa lihavuuden taustalla oleva syy mikä hyvänsä, loppujen lopuksi on aina kyse siitä, että energiaa saadaan enemmän kuin kulutetaan. Kokouksessa oli useita esityksiä, joissa käsiteltiin elintarvikkeiden ominaisuuksien yhteyttä painoon ja sen hallintaan. Esillä olivat sekä ruoan energiaravintoainekoostumus että elintarvikkeiden sisältämät bioaktiiviset yhdisteet. Energiaravintoaineista esillä oli mm. proteiini ja sen mahdollinen hyöty painonhallinnassa. Ruokavalion proteiinin osuuden lisäämisen tai runsasproteiinisten elintarvikkeiden (mm. lihaja maitovalmisteiden säännöllinen käyttö) esitettiin olevan yhteydessä vähäisempään painonnousuun. Painonhallinnan ja energia-aineenvaihdunnan kannalta edullisia vaikutuksia raportoitiin myös mm. vihreällä teellä ja sen sisältämillä ainesosilla, kuten katekiineilla ja kofeiinilla. Keskustelua herätti glykeemisen indeksin merkitys painon hallinnassa. Glykeemisellä indeksillä tarkoitetaan elintarvikkeen kykyä nostaa veren glukoosipitoisuutta. Esityksissä päädyttiin siihen, ettei nykyinen tutkimustieto osoita ruoan glykeemisen indeksin huomioimisesta olevan erityistä hyötyä painonhallinnassa. Pitempiaikaisia, paremmin kontrolloituja tutkimuksia kuitenkin tarvitaan. Alhaisen glykeemisen indeksin tuotteiden (mm. hedelmät, palkokasvit, pastatuotteet) suotuisa vaikutus mm. sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin jo tunnetaan. Lääkäreiden verkosto perusteilla Lihavuuden hoito on vaativaa, ja ammattilaisista on huutava pula. Siksi kokouksessa julkistettiin lihavuuden torjuntaan ja ehkäisyyn tähtäävä koulutusohjelma SCOPE (Specialist Certification of Obesity Professionals in Europe). Ohjelman tarkoituksena on tehostaa lihavuuden hoitoa kouluttamalla alan ammattilaisia ja luomalla Eurooppaan lihavuuden hoitoon erikoistuneiden lääkäreiden verkosto. Myöhemmässä vaiheessa koulutusta laajennetaan myös muihin lihavuuden hoidon ammattilaisiin. Kokouksen yhteydessä järjestettiin ensimmäinen pilottikoulutusohjelma, seuraava osio toteutetaan syksyllä. Lisätietoja SCOPE -ohjelmasta löytyy osoitteesta Leila Karhunen erikoistutkija, FT Kliinisen ravitsemustieteen laitos Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus Kuopion yliopisto Sirpa Sarlio-Lähteenkorva ylitarkastaja, FT Tuotevalvonnan yksikkö Elintarvikevirasto elintarvikevirasto.fi 4 03 Kehittyvä Elintarvike 15

17 Elintapojen korjaaminen alentaa diabetesriskiä tuntuvasti Tarja Sampo Suomessa on diabeetikkoa, joista on tyypin 2 diabeetikoita. Heidän määränsä arvioidaan kasvavan jopa 70 prosentilla vuoteen 2010 mennessä, jos ilmaantuvuuteen ei pyritä ja pystytä vaikuttamaan. Elintapojen korjaaminen voi kuitenkin alentaa sairastumisriskiä jopa 58 prosentilla. teema Tyypin 2 diabetes on vakava sairaus, joka voi aiheuttaa monia elämänlaatuun tuntuvasti heikentäviä ja elinikää lyhentäviä lisäsairauksia. Nykyisin yhä nuoremmat jopa lapset ovat vaarassa energiansaannin ja -kulutuksen heilahdettua elintapojen muuttumisen myötä tasapainostaan. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtäävät toimet ovat ainoa keino estää ongelman kasvaminen sekä inhimilliseltä että yhteiskunnalliselta kannalta kestämättömäksi. Osana Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaa (Dehko) Suomen Diabetesliitto kokosi laajapohjaisen asiantuntijaryhmän laatimaan kansallista ohjelmaa tyypin 2 diabeteksen torjumiseksi. Ehkäisyohjelma vuosiksi julkaistiin viime maaliskuussa. Ohjelma on ensimmäinen laatuaan koko maailmassa, ja se on kaikkien kiinnostuneiden tahojen käytössä oleva työkalu suomalaisten terveyden edistämiseksi. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on samalla sydän- ja verisuonitautien, munuaissairauden, jalkavammojen, hermostovaurioiden ja näkövammaisuuden ennaltaehkäisyä. Onnistuessaan lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa ohjelma pienentää myös monien muiden ylipainoon liittyvien sairauksien, kuten nivelrikon, astman ja eräiden syöpämuotojen ilmaantuvuutta. Vankka tutkimusnäyttö taustalla Tyypin 2 diabeteksen rajua yleistymistä edesauttavat terveydelle haitalliset ruokatottumukset, vähentynyt fyysinen aktiivisuus ja näiden vuoksi entisestäänkin yleistynyt lihavuus, joka on tyypin 2 diabeteksen merkittävä riskitekijä. Ehkäisyohjelman pohjana on suomalaisesta DPS -tutkimuksesta (Diabetes Prevention Study) saatu tieto. Tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että elintapojen korjaaminen voi alentaa diabetesriskiä jopa 58 prosentilla. Täsmälleen samaan tulokseen päätyi vastaava amerikkalaistutkimus (Diabetes Prevention Program). DPS -tutkimukseen osallistuneiden tekemät elintapamuutokset olivat suhteellisen pieniä. Olennaista oli kuitenkin se, että tutkittavat tekivät muutoksia useisiin elintapoihinsa samanaikaisesti. Tällä oli suuri merkitys tutkimustuloksiin. Henkilöistä, jotka saavuttivat kaikki viisi tavoitetta elintapojensa korjaamisessa, ei yksikään sairastunut diabetekseen tutkimuksen aikana. Sen sijaan henkilöistä, jotka eivät päässeet yhteenkään tavoitteeseen, 35 prosenttia sairastui diabetekseen. Tehostetun ravinto- ja liikuntaneuvonnan tavoitteena oli, että tutkimusryhmäläiset toteuttaisivat seuraavat muutokset: Painoindeksi < 25 kg/m 2 tai painonpudotus vähintään 5 prosenttia lähtöpainosta. Kokonaisrasvan saanti alle 30 prosenttiin kokonaisenergiasta. Eläinrasvojen (tyydyttyneen rasvan) osuus kokonaisrasvamäärästä alle 30 prosenttiin. Kuidun määrä > 15 g/1 000 kcal. Liikuntaa yli 4 tuntia viikossa. Yhdellekään niistä, jotka saavuttivat neljä tai viisi tavoitetta, ei tullut diabetesta seurantavaiheen aikana. Mitä vähemmän tavoitteita henkilö saavutti, sitä varmemmin hän sairastui diabetekseen. Sairaudelle altistavia perintötekijöitä on maamme väestöstä ainakin kolmasosalla, ehkä jopa puolella. Sen vuoksi on tärkeää suunnata ehkäisevät toimenpiteet samanaikaisesti sekä koko väestöön että niihin henkilöihin, joilla on erityisen suuri vaara sairastua. Kolmen strategian ohjelma Ehkäisyohjelma etenee kolmen strategian kautta. Väestöstrategia pyrkii edistämään koko väestön terveyttä ravitsemuksen ja liikunnan keinoin siten, että tyypin 2 diabeteksen vaaratekijät vähenevät kaikissa ikäryhmissä. Strategia sisältää yhteiskunnallisia ja yksilöihin suunnattavia toimenpiteitä, joiden tärkeänä tavoitteena on lihavuuden ehkäisy. Korkean riskin strategia suuntaa yksilökohtaisia toimenpiteitä henkilöihin, joilla on erityisen suuri vaara sairastua tyypin 2 diabetekseen. Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia kohdistuu tällä hetkellä diagnosoimattomiin tyypin 2 diabeetikoihin, joita arvioidaan olevan ainakin Elintarvikealan panosta tarvitaan Suomalaiset saavat ruokavaliostaan edelleen liikaa rasvaa, erityisesti kovaa rasvaa, sekä suolaa. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman väestöstrategian yhteiskunnallisten toimenpiteiden olennaisena osana on peruselintarvikkeiden kehittäminen sellaisiksi, että ne vastaavat suosituksia rasvan määrän ja laadun sekä suolapitoisuuden suhteen. Tässä elintarviketeollisuudella on ratkaisevan tärkeä merkitys. Kaupan rooli on olennainen vähärasvaisten ja -suolaisten tuotteiden markkinoinnissa. Vuonna 2000 Sydänliitto ja Diabetesliitto käynnistivät laajan asiantuntijavalmistelun perusteella kehitetyn Sydänmerkki-järjestelmän, jossa elintarvikevalmistaja voi anoa Sydänmerkin käyttöoikeutta pakatulle elintarvikkeelleen. Sydänmerkin myöntämisperusteena on tuoteryhmäkohtaisesti määriteltynä rasvan määrä ja laatu, suolan määrä sekä kuitupitoisuus. Toukokuussa 2003 tehdyn tutkimuksen mukaan 59 prosenttia yli15-vuotiaista suomalaisista tunnistaa Sydänmerkin ja yli neljäsosa (naisista 36 prosenttia) on tehnyt valintoja Sydänmerkin perusteella usein tai satunnaisesti. Merkin käyttöoikeus on 25 yrityksen yhteensä 170 tuotteella. Tarja Sampo Dehkon vs. pääsihteeri Suomen Diabetesliitto Lisätietoja: Suomen Diabetesliitto, Diabeteskeskus, puh. (03) Kehittyvä Elintarvike 4 03

18 Diabeteksen ehkäisyohjelmaa toteutetaan neljässä sairaanhoitopiirissä Tyypin 2 diabeteksen (DEHKO) ehkäisyohjelman jalkauttamiseksi ja sen sisältämien toimintamallien testaamiseksi neljä sairaanhoitopiiriä toimii vuosina erityisalueina, joissa ehkäisyohjelman toteutettavuutta, vaikuttavuutta, myös kustannusvaikuttavuutta, arvioidaan järjestelmällisesti. Tähän toimeenpanohankkeeseen osallistuvat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yksiköt. Ohjelman toteuttamiseen tarvitaan mukaan myös alueella vaikuttavia järjestöjä ja muita toimijoita, kuntien eri hallinnonalojen edustajista paikallisiin tiedotusvälineisiin ja yrityksiin. Hankkeen avulla tuotetaan tietoa, joka tukee ehkäisyohjelman toteuttamista koko maassa. Alueilla pyritään luomaan erilaisia yhteistyömalleja ja pitkäjänteisiä kumppanuuksia tavoitteiden saavuttamiseksi kaikkien kolmen strategian osalta. Sydänliitolta uusi suositus lokakuussa Suomen Sydänliiton suositus Ravinto ja liikunta sydänterveyden edistämisessä ilmestyy lokakuussa. Vuonna 2002 ilmestyi Ravinto sydänterveyden edistämisessä -suositus. Ravitsemusasiantuntija Pirjo Koiviston mukaan lähtökohtana tässä suosituksessa on terveellinen ruokavalio, ei erityisdieetti sydäntautia sairastaville. Jos kyseessä on sydänpotilas tai jos henkilöllä on korkea riski sairastua sydäntautiin, kannattaa noudattaa tiukempaa ruokavaliota. Sydänliiton tavoitteena on julkaista vuosittain myös Sydänbarometri. Viimeisin on vuodelta Projektipäällikkö Leena Ropponen kokoaa sitä muun työnsä ohessa niin, että uusi barometri ilmestynee vuodenvaihteessa. Ylilääkäri Hannu Vanhasen mukaan suomalaisia elintarvikevahvuuksia sydänterveyden edistämisessä ovat ruis, kaura, ohra, marjat, kala ja rypsiöljy. Painonhallinta laihdutuksen jälkeen A ja O Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemuksen osastolla työskentelevän tutkijan Päivi Rissasen noin vuosi sitten valmistuneessa väitöstutkimuksessa osoitettiin jo 5 10 prosentin painonpudotuksen vähentävän liikalihavuuteen liittyviä terveysriskejä merkittävästi keski-ikäisillä lihavilla naisilla. Toisaalta muutamankin kilon painonnousu laihtumisen jälkeen palauttaa riskitekijät taas lähelle lähtötasoa. Painonnousu suurensi merkitsevästi veren insuliinipitoisuuksia ja hyytymistaipumusta. Myös veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuudet palautuivat lähes laihdutusta edeltäneille tasoille. Painonhallinta laihdutuksen jälkeen onkin erityisen tärkeää.. Lisätietoja: Päivi Rissanen, Tiiviit ja selkeät kirjaset hygieniaosaamistestiin valmistautujalle ELINTARVIKEHYGIENIAN PERUSTEET (2003) GRUNDERNA I LIVSMEDELSHYGIEN (2003) BASIC FACTS OF FOOD HYGIENE (2003) SHIPIN WEISHENG DE JICHU (2003) Kouluttajalle piirtokalvosarja ELINTARVIKEHYGIENIA (2001) Kysy lisää Puhelin (09) Uusia menetelmiä viljan maun ja terveysvaikutteisuuden muokkaamiseen VTT:n erikoistutkija Raija-Liisa Heiniö on väitöstutkimuksessaan Influence of processing on the flavour formation of oat and rye kehittänyt menetelmiä kauran ja rukiin flavorin ja rakenteen muokkaamiseen hallitusti. Uudella, nopealla idätysmenetelmällä yhdistettynä kuivaukseen viljan makua voidaan muokata entistä paremmaksi ja lisätä samalla kokojyvätuotteiden terveyttä edistäviä vaikutuksia ja säilyvyyttä. Raskituksella ruis tulee happamammaksi, jonka ansiosta suolan määrää leivän valmistuksessa voidaan vähentää. Raskitus ja idätys lisäävät myös terveyden kannalta positiivisten fenolisten yhdisteiden kokonaismääriä. Heiniö pääsi lupaaviin tuloksiin myös rukiin jyvien fraktioinnilla. Fraktioidun rukiin jyvän välikerroksessa ei ole rukiille tyypillistä karvautta, mutta se sisältää runsaasti bioaktiivisia yhdisteitä. Väitöksessä saatiin aivan uutta tietoa bioprosessoidun viljan maun muodostumisesta yhdistämällä aistittavat ominaisuudet viljan haihtuviin yhdisteisiin tilastollisin menetelmin. Tuloksista hyötyy mm. aamiais- ja välipalatuotteita valmistava teollisuus kehittäessään kuluttajille uusia, maukkaita ja terveellisiä kokojyväviljatuotteita. Lisätietoja: Raija-Liisa Heiniö, VTT Biotekniikka, 4 03 Kehittyvä Elintarvike 17

19 Kylläisyyden ja painon hormonaalinen säätely Leila Karhunen, Sanna Kauppinen Kylläisyyden ja energiatasapainon säätelyyn osallistuvat monet keskushermoston ja perifeerisen elimistön tasolla vaikuttavat fysiologiset mekanismit. Viime kädessä säätely tapahtuu aivoissa, erityisesti hypotalamuksen alueella, jossa keskushermostossa ja muualla elimistössä tuotettavat hormonit, välittäjäaineet ja peptidit vaikuttavat. Kylläisyyttä ja painoa säätelevät myös muut, lähinnä ympäristöön ja kulttuuriin liittyvät tekijät. teema Kylläisyydellä on keskeinen rooli syömiskäyttäytymisen säätelyssä. Kylläisyydellä tarkoitetaan subjektiivista kokemusta siitä, että on syönyt riittävästi tai liian paljon. Se voidaan jakaa kahteen osaan: kyllääntyminen (satiation) ja kylläisyys (satiety). Kyllääntymisellä tarkoitetaan tuntemusta, joka kehittyy aterian aikana ja saa aikaan syömisen lopettamisen. Termillä kylläisyys tarkoitetaan puolestaan tuntemusta, joka vaikuttaa aterioiden välillä ja ehkäisee seuraavan syömiskerran alkamista. Energiatasapainoa säädellään osittain päällekkäisillä lyhyen ja pitkän aikavälin säätelymekanismeilla. Lyhyen aikavälin säätely tarkoittaa aterian aikana ja ateriasta toiseen tapahtuvaa päivittäistä säätelyä. Se ohjaa syömisen aloittamista ja lopettamista sekä kullakin aterialla syödyn ruoan määrää ja koostumusta. Pitkän aikavälin säätely pyrkii puolestaan elimistön energiavarastojen eli kehon rasvakudoksen määrän säilyttämiseen vakiona. Pitkän aikavälin säätely osallistuu myös lyhytaikaiseen säätelyyn vaikuttamalla lyhyen aikavälin säätelymekanismien herkkyyteen. Leptiini pitkän aikavälin säätelijä Yksi tunnetuimmista energiatasapainon säätelyyn osallistuvista hormoneista on rasvakudoksen erittämä leptiini. Sitä pidetään tärkeimpänä energiatasapainon pitkän aikavälin säätelijänä. Leptiinin pitoisuus verenkierrossa on suhteessa rasvakudoksen määrään: mitä enemmän rasvaa, sitä enemmän leptiiniä. Leptiiniä erittyy jonkin Syömistä lisäävät peptidit Kylläisyys Ruokahalu Hypotalamus Insuliini ja leptiini Rasvakudos Syömistä vähentävät peptidit verran myös ruoansulatuskanavan alueelta. Leptiinin vaikutus välittyy hypotalamuksessa tuotettavien peptidien, mm. neuropeptidi Y:n ja melanokortiinien kautta. Elimistön rasvavarastojen pienentyessä veren leptiinipitoisuuden väheneminen lisää syömistä lisäävien ja vähentää syömistä vähentävien peptidien tuotantoa. Rasvakudoksen määrän lisääntyessä tapahtuu päinvastoin. Vaikka energiatasapainoa säätelevät mekanismit tähtäävät energiatasapainon säilymiseen, ne näyttävät kuitenkin ehkäisevän tehokkaammin varastojen vähenemistä kuin niiden lisääntymistä. Lihavuudessa leptiinin vaikutus saattaakin olla heikentynyt. Leptiini ei näytä osallistuvan suoranaisesti syömisen lyhyen aikavälin säätelyyn, mutta sen keskeinen merkitys syömiskäyttäytymisen säätelyssä on kuitenkin osoitettu: jos ihmiseltä puuttuu leptiini kokonaan, ei kylläisyyden tunnettakaan kehity. Tila on kuitenkin äärimmäisen harvinainen eikä leptiinihormonin puute selitä ihmisillä tavallisesti esiintyvää lihavuutta. Insuliinilla kaksijakoinen tehtävä Toinen keskeinen painon ja syömisen säätelyyn osallistuva hormoni on insuliini. Sillä on energiatasapainon säätelyssä kaksijakoinen tehtävä. Perifeerisessä elimistössä sen vaikutus on energiavarastoja lisäävä, keskushermostossa energiavarastoja vähentävä. Insuliinin tuotantoon vaikuttaa ennen kaikkea veren glukoosipitoisuus, mutta kuten leptiini, se toimii myös rasvavarastojen tilaa heijastelevana energiatasapainon pitkän aikavälin säätelijänä. Hypotalamuksessa insuliini vaikuttaa energiatasapainon säätelyyn samojen mekanismien välityksellä kuin leptiini. Peptidit osallistuvat lyhytaikaiseen säätelyyn Ruoansulatuskanavan alueelta erittyy lukuisia lyhytaikaisen energiatasapainon säätelyyn osallistuvia peptidejä, jotka toimivat nälän ja kylläisyyden tuntemusten signaaleina. Niiden erittymisen saa aikaan ruoan ja eri ravintoaineiden tulo mahaan ja ohutsuoleen. Useimmiten ne vaikuttavat kylläisyyttä lisäävästi. Tunnetuin ruoansulatuskanavan alueen hormoneista on kolekystokiniini. Se vähentää syödyn ruoan määrää, lyhentää aterian kestoa ja hidastaa mahalaukun tyhjenemistä. Muita mielenkiintoisia, tutkimuksen alla olevia ruoansulatuskanavan hormoneja ja peptidejä ovat mm. amyliini, glukagonin kaltainen peptidi 1 ja peptidi YY. Myös ne vähentävät syömistä. Greliini lisää näläntunnetta ja ruokahalua Greliini on vastikään löydetty mahalaukun erittämä hormoni, joka muista ruoansulatuskanavan hormoneista ja peptideistä poiketen lisää näläntunnetta ja ruokahalua. Sen ruokahalua säätelevä vaikutus välittyy ainakin osaksi samojen mekanismien kautta kuin leptiinin ja insuliinin. Greliiniä pidetään pääasiassa energiatasapainon lyhyen aikavälin säätelijänä, mutta se voi osallistua myös sen pitempiaikaiseen säätelyyn. Greliini on liitetty erityisesti syömisen aloittamiseen. Sen pitoisuus elimistössä nousee huippuunsa ennen ateriaa ja laskee noin tunnin kuluessa syömises- 18 Kehittyvä Elintarvike 4 03

20 Chips koncernen, som är noterad på Helsingfors börsen, omsätter ca 270 milj. och har ca anställda. Huvudkontoret är i Mariehamn. Koncernen verkar inom två affärsområden, nämligen Snacks och Livsmedel. tä. Elimistön energiavarastot ovat käänteisessä suhteessa greliinin määrään: mitä enemmän rasvaa, sitä vähemmän greliiniä. Lihavilla greliinipitoisuudet ovatkin alhaisempia kuin normaalipainoisilla. Greliinin merkitys ihmisen syömiskäyttäytymisen säätelyssä on paraikaa kiivaan tutkimuksen alla. Leila Karhunen erikoistutkija, FT Kliinisen ravitsemustieteen laitos Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus Kuopion yliopisto Sanna Kauppinen tutkimusassistentti, Ttyo Elintarvikkeen rakenteen ja koostumuksen vaikutusta kylläisyyteen tutkitaan VTT Biotekniikka ja Kuopion yliopiston Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus (ETTK) ovat tänä vuonna käynnistäneet suomalaisten elintarvikealan yritysten ja Tekesin kanssa tutkimusprojektin Elintarvikkeita painonhallintaan: rakenteen ja koostumuksen vaikutus kylläisyyteen ja painonsäätelyyn. Projektin tavoitteena on koota viimeisintä tutkimustietoa ravinnon ominaisuuksien ja ravinnonoton säätelyn välisistä yhteyksistä, luoda osaamispohjaa elintarvikkeiden aiheuttaman kylläisyyden ja energia-aineenvaihdunnan säätelemiseksi elintarviketeknologian keinoin ja kehittää luotettava tuotteen kylläisyysarvoa kuvaava menetelmä eli kylläisyysindeksi, jolla voidaan arvioida yksittäisten tuotteiden aiheuttamaa kylläisyyden tunnetta. Hankkeen tuloksia on odotettavissa vuoden 2004 lopulla. Lisätietoja: TkT Kirsi-Helena Liukkonen, VTT Biotekniikka, Affärsområdet Livsmedel opererar på den finska och den svenska marknaden. Produktionen sker i tre egna fabriker, av vilka två är på Åland och en i Dalsland, Sverige. Vi tillverkar potatis-, grönsaks- och fiskprodukter samt färdigrätter. Våra kända varumärken är Oolannin, Topp och Chipsters. Vi förstärker vår organisation och anställer till affärsområdet Livsmedel en Ansvarig produktutvecklare Vår produktutveckling sker i projektform och Du kommer att ansvara för utvecklingen av nya spännande matprodukter i nära samarbete med våra marknadsledningar och våra fabriker. Ditt arbetsfält kommer att vara hela vårt produktområde inom såväl konsument- som storhushållmarknaden. Vi önskar att du är innovativ, positiv, självständig och tycker om att ha många bollar i luften. Vi vill dessutom att du har erfarenhet från utvecklingsarbete inom livsmedelsindustrin och har ett stort intresse för mat. Vi tillhandahåller för våra konsumenter smakliga, hälsosamma och lättillagade matprodukter och vi söker Dig som skall vara en nyckelperson i vår fortsatta goda utveckling. Placering är, baserat på var du bor, vid någon av fabrikerna på Åland, i Brålanda i Sverige eller vid någon av marknadskontoren i Helsingfors eller Stockholm. Tilläggsupplysningar ger affärsområdets nuvarande direktör Sven-Harry Boman på tel alt eller tillträdande direktör Per Nyqvist på tel Din skriftliga ansökan med meritförteckning och löneanspråk vill vi ha senast den 10 oktober 2003 per sven-harry eller under adress Chips Abp, märkt produktutvecklare, Strandgatan 6, Mariehamn. Mera information om koncernen finns på internet under adressen: Kehittyvä Elintarvike 19

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

Toteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011 Alkoholi ja lihavuus VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011 Esityksen tavoitteet Alkoholin kulutus Suomessa Alkoholi lihottaa vai lihottaako? Alkoholimetabolia

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Tasapainoinen Ravitsemus

Tasapainoinen Ravitsemus Tasapainoinen Ravitsemus Juha ja Sari Eriksson Itsenäiset Jälleenmyyjät Omat taustat ja kokemukset Juha Eriksson 50v.. Perhe: Vaimo Sari, 4 lasta Samuli 17v, Krista 19v, Niklas 22v, ja Sami 24 v Ammatti:

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Liikkuvan nuoren perusteita välipalakäytännöt Liikkuvan nuoren perusteet www.tervekoululainen.fi

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä Jyväskylä 31.8.2016 Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä Heli Kuusipalo 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 1 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 2 Terveyttä edistävä ruokavalio VRN

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Ravitsemus- ja terveysväitteet

Ravitsemus- ja terveysväitteet Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Kaisa Kukkonen Tuoteturvallisuusyksikkö Lastenruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita

Lisätiedot

Tietoa ja informaatiota

Tietoa ja informaatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja informaatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luon nollisesti

Lisätiedot

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen TerveysInfo Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen maksuton, A5 : 4 s. : piirr. : 4 vär. http:///www/fi/liitetiedostot/ Barnet_och_mjolken. Hakusanat: ravitsemus, lapset,

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Leipomot ja viljateollisuus

Leipomot ja viljateollisuus Leipomot ja viljateollisuus Elintarvikelainsäädäntö Anna Juutilainen, Johanna Ojasti, Kaarina Penttinen Viranomaisia www.elintarvikevirasto.fi Valvovia viranomaisia Ministeriöt vastaavat kukin omalta osaltaan

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO

VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO SUOLA ON PITKÄN LINJAN PAHIS Suola on merkittävin kohonneen verenpaineen riskitekijä, ja se on suurin terveitä elinvuosia vähentävä tekijä maailmassa. Kohonnut

Lisätiedot

Suomalaiset ravitsemussuositukset. - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin

Suomalaiset ravitsemussuositukset. - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin Suomalaiset ravitsemussuositukset - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin Esityksen sisältö Ravitsemussuositusten tausta ja tavoitteet Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Terveyttä ruuasta Liikunta Kestävät

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi Alaosassa olevat ruokaaineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan Hedelmät ja vihannekset Viljavalmisteet Huipulla olevia ruokaaineita

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi.

Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi. ALKOHOLIJUOMIEN ENERGIAMÄÄRÄT Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi. JUOMA 100 ml ANNOS annos 7000 kcal energiamäärä,

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta

Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta LAUSUNTO 26.2.2010/SH Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia HARE: MMM004/2010 Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta Pyydettynä lausuntona luonnoksesta

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Ruokatrendit 2014 Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Sisältö MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus BIP/BMO tiimien EU-hankkeet Food Navigator Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Oma media. Sydän.fi kävijää/kk Sydän-lehti lukijaa Diabetes.fi n kävijää/kk Diabetes-lehti lukijaa

Oma media. Sydän.fi kävijää/kk Sydän-lehti lukijaa Diabetes.fi n kävijää/kk Diabetes-lehti lukijaa Markkinointi 2016 Oma media Sydänmerkki.fi 24 000 kävijää/kk Facebook 13 250 tykkääjää Instagram yli 900 seuraajaa Uutiskirje kuluttajille 1 krt/kk, lähes 6 000 tilaajaa oma kirje horecalle, teollisuudelle

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

RASVA SUOLA SOKERI NÄYTTELY

RASVA SUOLA SOKERI NÄYTTELY RASVA SUOLA SOKERI NÄYTTELY Ylä-Savon terveysliikunta ja ravitsemus hanke Ravitsemusterapeutti Teija Hyppönen Rasva ja suola ENINTÄÄN 5 g PÄIVÄSSÄ SUOLAN SAANTI NYKYISIN (FINRAVINTO 2002) MIEHET 10 G /

Lisätiedot

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007

Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007 Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007 Christer Sundqvist, ravintovalmentaja Nuoren lentopalloilijan ravinnon muistilista KUUNNELKAA! Tämä koskee: urheilijoita vanhempia valmentajia 1)

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville. TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat

Lisätiedot

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi on päiväkodeille myönnettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän päiväkotiruokailun edistämisestä.

Lisätiedot

PIPSA HURMERINTA TAMMI

PIPSA HURMERINTA TAMMI PIPSA HURMERINTA TAMMI PIPSAN KEITTOKIRJA PIENILLE IHMISILLE PIPSA HURMERINTA KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ TAMMI HELSINKI Pipsa Hurmerinta ja Kustannusosakeyhtiö Tammi 2015 Valokuvat Katri Kapanen Toimitus: Jenni

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot