Ravitsemus Miksi kansa lihoo?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ravitsemus Miksi kansa lihoo?"

Transkriptio

1 Kehittyvä Ravitsemus Miksi kansa lihoo?

2 Difcon elatusaineet suoraan meiltä alkaen BD on yksi maailman suurimmista lääketieteellisten laitteiden ja diagnostisten järjestelmien valmistajista. BD osti Difcon vuonna Difcon tuotteiden myynti ja jakelu tapahtuu suoraan meiltä lähtien. Difcon tuotevalikoimaan kuuluvat: kuivatut elatusaineet ja supplementit valmiit elatusaineet värit ja indikaattorit serologian ja immunologian tuotteet Vastaamme mielellämme tuotteisiin ja tilauksiin liittyviin kysymyksiinne, myyntipäällikkö Minna Jacobson, puh. (09) asiakaspalvelu Leena Mattila, puh. (09) sähköposti Pronssitie 1, Helsinki, puh. (09)

3 Mikä ihmeen karpalo? Hyvä kysymys. Tässä vastaus. Tanskalaiset kutsuvat sitä nimellä tranebær, espanjaksi se on arándano rojo, hollanniksi veenbes, ja amerikkalaisille se on cranberry. Karpalo on luonnon oma raakaaine, jota voidaan käyttää moniin eri tarkoituksiin. Pohjoisamerikkalainen karpalo on punainen, kirpeä, terveellinen ja monikäyttöinen, ja se on valloittanut eurooppalaisten sydämet. Jos haluat tuotteillesi lisähuomiota, kokeile karpaloa juomiin, maitovalmisteisiin, leivonnaisiin ja välipaloihin. Tuloksena on terveellisiä ja maukkaita tuotteita, joihin kuluttajat ihastuvat. Ocean Spray tarjoaa karpaloita kaikkiin tuotekehitystarpeisiin: kokonaisena, viipaleina, kuutioina, maustettuna aivan kuten haluatte! Ocean Spray on maailman johtava karpaloiden toimittaja, jolta kannattaa kysyä uusia tuoteideoita ja teknistä tukea. Kuulostaako hyvältä? Maistuu vielä paremmalta! Tiedustelut: Bang & Bonsomer Oy, puh: (09) s-posti: ja

4 BIOGON : tuoreutta suoraan pullosta... BIOGON on Linde AG:n rekisteröity tavaramerkki. Ratkaisu elintarvikkeiden pidempään säilyvyyteen ja parempaan tuottoon löytyy nyt pullotettuna kirkkaanvihreisiin kaasupulloihin. Uuden BIOGON tuoteohjelman pullot sisältävät elintarvikelaatuista suojakaasua eli muunneltua ilmakehää jonka avulla elintarvikkeet säilyvät tuoreina pidempään. BIOGON-ohjelmaan kuuluu kahdeksan suojakaasua. Niillä pakkaat kaikenlaisia elintarvikkeita, kuten lihaa ja kalaa, hedelmiä ja kasviksia, meijerija leipomotuotteita sekä valmisaterioita täysin luonnollisella tavalla, mitä asiakkaat nykyään yhä kasvavassa määrin vaativat. BIOGON-ohjelmassa on käytetty raaka-aineina vain samoja kolmea kaasua, jotka sisältyvät hengitysilmaamme eli happea, typpeä ja hiilidioksidia. BIOGON-kaasut auttavat yritystänne menestymään ja kasvamaan. Asiantuntijoiltamme saatte kaiken tarvittavan tiedon ja opastuksen, jotta tuotteenne saadaan säilymään entistä paremmin entistä pidempään. Treating Food Better Oy AGA Ab Puh

5 Kehittyvä 14. vuosikerta ISSN Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Elintarviketieteiden Seura r.y. Toimitus PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) GSM Päätoimittaja Raija Ahvenainen-Rantala Toimittaja Pirjo Huhtakangas Avustajat Marianne Boström-Kouri Anne Haikonen Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Marjatta Vahvaselkä Ari Virtanen Toimituskunta 4/2003 Marina Heinonen Sointu Lassila Ulla Rauramo Enni Mertanen Kaisa Poutanen Ulla Tähtinen Liisa Valsta Matti Kalervo Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas Neuvottelukunta Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Riitta Maijala Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Mervi Sibakov Ilmoitusmyynti Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) Ulkoasu Kati Kaivo/Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) Faksi (09) Kaisaniemenkatu 1 C 101, Hki Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinta /vsk, 6 numeroa vuodessa Irtonumero 8 /kpl + postituskulut Kansikuva Pirjo Huhtakangas ELINTARVIKE Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset sekä ETS r.y:n jäsenasiat Suvi Ryynänen Puhelin: GSM , (09) , faksi: (09) Sähköposti: Postiosoite: Suvi Ryynänen, ETS ry c/o Maa- ja metsätalousministeriö Maatalousosasto Tutkimus- ja neuvontayksikkö, PL 30 (Malminkatu 16), VALTIONEUVOSTO Jo 1960-luvulta lähtien on yhä enemmän puhuttu oikeista ruokavalinnoista. Monenlaisia ja ristiriitaisiakin tutkimustuloksia on syntynyt tukemaan tätä keskustelua. Ruokavalion muutoksilla onkin saatu hyvää aikaiseksi. Sydän- ja verisuonitautien esiintyminen on pitkällä aikavälillä vähentynyt, mutta tyypin 2 diabetes, osteoporoosi ja masennus ovat hälyttävästi lisääntymässä. Lihavuus ei sinänsä liene vielä sairaus, vaikka sen kanssa käsi kädessä esiintyvät usein edellä mainitut sairaudet. Liikasyöntiä ja liikkumattomuutta pidetään pääasiallisina lihomisen syinä. Geeneilläkin on oma osuutensa lihomisherkkyyteen. Kun kuuntelee ihmisten kertomuksia elämästään, kaikki tuntuu kiertävän kehää. Masennuksen tullessa syystä tai toisesta ei jakseta enää liikkua, ja syödään makeita ja rasvaisia ruokia suurina annoksina. Miksi ihmiset ovat niin masentuneita, jopa lapset ja nuoret? Kiire ja suorituspaineet ovat varmasti tärkeitä syitä. Kun aikuiset ovat jatkuvan paineen alla, lapset jäävät liian vähälle huomiolle. Rakkaus ja huolenpito korvataan television ja videoiden katselulla, tietokonepeleillä ja hyvän ylettömällä syöttämisellä/syömisellä. Huolestuttavaa on, että tyypin 2 diabetes on alkanut merkittävästi yleistyä myös lihavilla lapsilla ja nuorilla. Entä opitaanko kouluissa enemmän tietokoneista kuin tietokoneen käyttäjästä ja hänen tarpeistaan? Nuoret jos ketkä ovat oikea ryhmä ottamaan vastaan hyviä vaikutteita, kunhan ne tuodaan innostavasti esiin. En unohda, kun omat lapseni käydessään yläastetta alkoivat kiinnittää huomiota mm. isänsä suolankäyttöön. Koulun kotitalousopetus sai sen aikaan! Poikani innostui ruoanlaitosta niin, että on työelämässä ravintolakokkina ja pystyy neuvomaan, mitä äidin kannattaa valita ala carte -listalta, ettei tule liikaa arominvahventeita aiheuttamaan vatsanpuruja ja väsymystä. Kaupassa onneksi auttavat hyvät pakkausmerkinnät! Kuva Saija Ahvenainen pääkirjoitus Heikot signaalit ravitsemuksessa Tavallinen kansalainen on tällä hetkellä varsin hämmentynyt, mitä suuhunsa laittaa. Mikä tänään on hyvää, onkin huomenna myrkkyä, tai päinvastoin. Menneenä kesänä on ollut runsaasti kansalaisten, asiantuntijoiden ja toimittajien kannanottoja lehtien palstoilla. Olisiko niin, että meidän pitää oppia kuuntelemaan omaa elimistöämme. Jokaisen pitäisi oppia vastaanottamaan ja tulkitsemaan ns. heikkoja signaaleja. Jos aina uuvuttaa, vatsassa kiertää ja pullistaa, suoli ei toimi, päätä jomottaa ja masentaa, eikä nuoruusajan vaatteet mahdu päälle, yksi syy voivat olla väärät ruoat ja liikkumattomuus tai jopa liika liikkuminen. Yksinkertaisuus, kohtuus ja kokeilu ovat tärkeitä niin ruokailussa kuin liikunnassakin. Se mikä sopii jollekin, ei välttämättä sovellu toiselle. Yhteiskunnan vastuu terveyden edistämisessä vähenee ja kansalaisten vastuu omasta ja lähipiirinsä terveydestä kasvaa. Näin uskovat Terveyden edistämisen keskuksen Terveysbarometriin vastanneet terveysalan vaikuttajat. Näkemykseni on kuitenkin, että terveyskasvatusta pitäisi lisätä neuvoloista lähtien. Se on kaikkien vastuulla: kodin, neuvolan, koulun, teollisuuden, viranomaisten jne. Toivottavasti jokainen Kehittyvä Elintarvike -lehden lukija on perheensä kanssa nauttinut yhdistetystä liikunnasta ja ravitsemuksesta viime kesänä. Kalastus, marjastus ja kotipuutarhanhoito rasittavat kehoa terveesti ja monipuolisesti, keuhkot hengittävät raikasta ilmaa ja ruokalautaselle saadaan ravitsevia, monissa tutkimuksissa hyviksi havaittuja ruoka-aineita. Kustannukset ovat vähäiset, ja kaiken kukkuraksi mieli lepää ja rauhoittuu. Raija Ahvenainen-Rantala Päätoimittaja Kehittyvä Elintarvike 4 03 Kehittyvä Elintarvike 3

6 Sisällys 4/ Pääkirjoitus: Heikot signaalit ravitsemuksessa...3 Raija Ahvenainen-Rantala Kolumni: Hyvinvointiravitsemus ja ruokanautinto...7 Laura Jalkanen Teema: Ravitsemus Ateriat muuttumassa välipalatyyppisiksi...6 Liisa Valsta USA:ssa panostetaan terveysruokiin ja pienempiin pakkauksiin..8 Ulriikka Savela Gallup: Suurimmat terveysriskit?...9 Pia Charpentier, Ulla Leino, Ilkka Rauramo, Riitta Stirkkinen, Auli Suojanen, Ulla Tähtinen Miksi suomalaiset lihovat?...12 Satu Männistö Lihavuuden polttavimmat tautiriskit...14 Pirjo Pietinen Mitä uutta lihavuudesta?...15 Leila Karhunen, Sirpa Sarlio-Lähteenkorva Elintapojen korjaaminen alentaa diabetesriskiä tuntuvasti...16 Tarja Sampo Kylläisyyden ja painon hormonaalinen säätely...18 Leila Karhunen, Sanna Kauppinen Elintarvikkeen rakenteen ja koostumuksen vaikutusta kylläisyyteen tutkitaan...19 Kirsi-Helena Liukkonen Sukupuoli vaikuttaa rasvakudoksen aineenvaihduntaan...20 Marjukka Kolehmainen Maito, kalsium ja painonhallinta...21 Kaisu Meronen Suomalaisten rasvansaanti ja koostumustiedon mahdollisuudet...22 Marja-Leena Ovaskainen Asiantuntijaverkostot tutkivat ja arvioivat terveyttä edistäviä elintarvikkeita...23 Marina Heinonen Entäs nyt, sterolit?...24 Laura Holkeri, Laura Soupas Tyrni luonnon oma monivitamiinivalmiste...26 Marita Leskinen Allergia- ja Astmaliiton vuoden teemana ruoka-allergia...28 Pirjo Hammarberg Käypä hoito -suositus lasten ruoka-allergioista valmistumassa..29 Minna Kaila Mielipide: Hyvinvoinnin näkökulmaa strategioiden laadintaan!..29 Enni Mertanen, Marja Seuranen Glyteenittomien elintarvikkeiden hinnoissa suuria eroja...30 Marjo Jokinen Mielipide: Rasvahypoteesi viisikymmentä olettamuksen ja uskon vuotta...32 Kari Salminen Lainsäädäntö: Ravitsemus keskeisellä sijalla EY:n elintarvikelainsäädännössä...34 Anne Haikonen Elintarviketeollisuusliitto kannattaa yhteisiä säännöksiä...35 Seppo Heiskanen Tiede & Tutkimus Omiikan mahdollisuudet ravitsemustutkimuksessa...36 Kaisa Poutanen, Petteri Kallio, Leena Pulkkinen, Marjukka Kolehmainen Kaikki maistaminen ei ole aistinvaraista arviointia...37 Mika Vanne Ministeriö tukee elintarvike- ja luomututkimusta kahdella miljoonalla...38 Suvi Ryynänen Aistinvaraisen arvioinnin uusi sanasto verkossa...39 Mika Vanne Tuotteistamisklinikan esiselvitys käynnistynyt...39 Pirjo Hakanpää, Mika Vanne RuokaCentria elintarvikealan kehittäjä ja ELO-toimija Keski-Suomessa...40 Marja Seuranen Hankasalmen seudulla tehdään erikoisruokavaliotuotteita...41 Marja Seuranen, Marjaana Sulkunen-Olkkonen Tapahtumia Ravinnon vaikutus terveyteen ei ole yksiselitteistä...42 Raija Ahvenainen-Rantala Terveysvaikutteiset makeiset tulevaisuuden menestystuotteita...43 Raija Ahvenainen-Rantala Tuotekehitys, tutkimus ja valvonta esillä Norjassa...44 Suvi Ryynänen Rypsistä terveellistä ruokaöljyä ja rehujen raaka-ainetta...46 Pirjo Huhtakangas Kestävä kehitys tärkeä tutkimusalue...48 Irma Ryynänen Modernia biotekniikkaa Kemian Päivillä...49 Heleena Karrus Palstat Tapahtumia...45 Tunnustuksia...45 Nimityksiä...47 Haarukassa...50 Hankintaopas...51 ETS-palsta...55 Suvi Ryynänen Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan aatteellinen yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian, -ekonomian, ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. ETS on mukana järjestämässä mm. Kemianpäivien Elintarvikesymposiumia ja Elintarvikepäivää. Ilmestymispäivät ja teemat loppusyksynä 2003 Nro 5/ Tuoteturvallisuus Nro 6/ Elintarvikelogistiikka Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seuraavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa mennessä. Toimitus pidättää itselleen oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.

7 Ateriat muuttumassa välipalatyyppisiksi Liisa Valsta Finravinto tutkimuksen mukaan keskimääräinen päivittäinen ruokavalio koostuu kuudesta ateriointikerrasta, joista tyypillisimmin yksi on pääateria. Ateriointi on muuttumassa aikaisempaa enemmän välipalatyyppisistä aterioista koostuvaksi. teema Tutkimuksen mukaan miehistä ja naisista noin puolet söi työpäivinä kaksi pääateriaa. Työpäivinä yksi neljästä söi lounaan henkilöstöravintolassa, yksi neljästä söi eväitä ja joka viides ruokaili lounastauollaan kotona. Lähes joka neljäs tutkittava jätti työpäivinä varsinaisen lounaan syömättä. Noin puolet päivittäisestä energiasta saatiin pääaterioista lounaasta ja päivällisestä. Välipalojen osuus energian saannista oli kolmannes. Suomalaisten miesten energian saanti oli 9,2 MJ/vrk ja naisten 6,6 MJ/vrk. Energiaravintoaineista erityisesti kovaa rasvaa saatiin yli suositusten, kun taas hiilihydraattien ja kuidun saanti jäi alle suositusten. Välttämättömien rasvahappojen saanti oli riittävää, mutta pehmeiden ja öljymäisten rasvojen saanti on Suomessa edelleen suosituksiin (> 15% energiasta) verrattuna niukahkoa. Koska miesten keskimääräinen energian saanti oli suurempi kuin naisten, myös muiden ravintoaineiden absoluuttiset saannit C-vitamiinia lukuun ottamatta olivat suurempia miehillä kuin naisilla. Naisten ruokavalio on useiden ravintoaineiden osalta kuitenkin miesten ruokavaliota laadukkaampi. Se sisältää energiaan suhteutettuna useita ravintoaineita enemmän kuin miesten ateriat (Kuva 1). Naiset aliarvioivat syömisiään miehiä useammin. Osa naisista syö kuitenkin myös todellisuudessa nykyään niin vähän, että tiettyjen ravintoaineiden päivittäinen saanti voi jäädä riittämättömäksi. Niin D-vitamiinin, tiamiinin kuin raudankin päivittäinen kokonaissaanti on erityisen niukkaa naisilla. Alkoholin kulutuksen enimmäisrajaa (5 % kokonaisenergiasta) ei koko aineisto huomioon ottaen ylitetty. Alkoholijuomia tutkimuspäivinä käyttäneillä etanolin osuus energiasta oli kuitenkin huomattavan suuri suositusten enimmäismäärään verrattuna. Tässä tutkimuksessa alkoholin saanti on lisäksi aliarvio, koska perjantaipäivät puuttuivat aineistosta. Alkoholijuomien kulutus oli miehillä noin nelinkertainen naisiin verrattuna kaikissa ikäryhmissä. Nuorten aikuisten ruokavalio köyhtyy Nuoret aikuiset syövät ja juovat makeita virvoitusjuomia, täysmehuja, jogurtteja, juustoja, vähärasvaisia maitoja, makeisia ja pitsoja. Näiden elintarvikeryhmien suosio oli suurempi vuotiailla kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Tämän ikäryhmän ruokavaliolle on tyypillistä, että se sisältää runsaasti välipaloiksi sopivia, nopeasti nautittavia, nestemäisiä ja makeita elintarvikkeita. Nuorten aikuisten ruokavalio sisältää suositeltua vähemmän kuitua, D-vitamiinia ja folaatteja. Tulos kielii täysjyväviljan ja kalan vähäisyydestä nuorten aterioilla. Nuorten naisten ravinto sisältää suositeltua enemmän sakkaroosia, mikä heijastelee makeisten ja sokeroitujen elintarvikkeiden suosiota. Nuorimman ikäryhmän ruoan kuitu-, vitamiini- ja kivennäisainesisältö oli vanhimpaan ikäryhmään verrattuna selvästi köyhempi. Keski-ikäiset naiset tiennäyttäjinä Kypsään ikään ehtineet ( vuotiaat) syövät tuoreita hedelmiä, ruisleipää, puuroja ja kalaruokia. Vanhimman ikäryhmän miehille maistuu myös peruna ja ravintorasvat paremmin kuin naisille tai nuorille. Vanhimman ikäryhmän ja erityisesti naisten ruokavalio oli useimpien ravintoaineiden osalta laadukkaampi kuin nuorten aikuisten. Kalaruokien ja myös kasvirasvalevitteiden suosio turvasi vanhimmassa ikäryhmässä D-vitamiinin saannin hyvin. Yli 60-vuotiaille suositellaan kuitenkin D-vitamiinia ravinnosta kaksinkertainen määrä, koska iäkkäillä auringonvalosta saatava määrä vähenee ja hyväksikäyttö saattaa heikentyä. Raudan saanti oli vanhimmassa ikäryhmässä riittävää myös naisilla vähentyneen tarpeen seurauksena. Finravinto tutkimuksen mukaan kivennäisaineiden saannit olivat suositusten mukaisia lukuun ottamatta suolaa (NaCl), jota saadaan edelleen noin kaksinkertaisesti suosituksiin nähden. Myös fosforin saanti on yli kaksinkertaista suosituksiin nähden. Useimpien ravintoaineiden saanti ei eronnut koulutusryhmittäin. Miehillä ylimpään koulutusryhmään luokiteltujen ruokavalio sisälsi kuitenkin eniten E- ja C-vitamiinia. Naisilla alimpaan koulutusryhmään luokiteltujen ruokavaliossa oli vähiten kuitua ja C-vitamiinia sekä eniten kovia rasvoja ja seleeniä. Kuluttajat eksyksissä Sekä miesten että naisten tulokset antavat aihetta sekä ruokavalion rasvan että hiilihydraattien laadun parantamiseen. Kuluttajan on kuitenkin entistä vaikeampi arvioida esim. kovien rasvojen ja nopeasti imeytyvien hiilihydraattien määriä elintarvikkeissa. Kuluttajan itsekuri on koetuksella kasvavien ruoka-annosten ja pakkauskokojen sekä jatkuvan ruokatarjonnan ja markkinoinnin pyörityksessä. Onnellinen on se, jolla liikunta on osa arkea ja energian kulutus pysyy saannin kanssa tasapainossa. Elintarvikekehitykselle haasteita Suomessa on viimeisten vuosikymmenien aikana pitkäjänteisesti ja onnistuneesti kehitetty laaja valikoima vähän kovia rasvoja sisältäviä peruselintarvikkeita: maito-, juusto- ja lihalaaduissa on mistä valita. Myös ravintorasva- ja kasviöljyvalikoima on laadukas. Ruisleipäkulttuurimme hakee vertaistaan. Muiden täysjyväviljatuotteiden kehitystyöhön on panostettu. Kevyesti suolattuja vaihtoehtoja löytyy kiitettävästi eri elintarvikeryhmistä. Laadukkaat kasvis-, hedelmä- ja marjavalikoimat ovat entistä houkuttelevampia. Finravinto -tutkimuksen tulokset antavat kuitenkin aihetta toivoa, että elintarvikkeiden kehitystyössä nykyään imeliksi makeutettujen elintarvikkeiden, esim. marja- ja maitovalmisteiden rinnalla olisi aikaisempaa useammin tarjolla myös kevyesti makeutettuja vaihtoehtoja. Entisestään kasvava elintarvikevalikoima, lisääntyvä elintarvikkeiden ainesosien määrä ja kuluttajalle vaikeasti avautuvat pakkausmerkinnät haastavat ravitsemusasiantuntijan elintarviketuntemuksen. Lisäksi väestöryhmittäin pirstoutuvat ruokavalinnat edellyttävät ravitsemustiedottajilta aikaisempaa parempia taitoja ja keinoja tavoittaa kohderyhmänsä. Liisa Valsta Dosentti, erikoistutkija Kansanterveyslaitos 6 Kehittyvä Elintarvike 4 03

8 Rasva Kova rasva* Pehmeä rasva** Välttämättömät rh:t*** Kuitu Sakkaroosi A-vitamiini D-vitamiini E-vitamiini Tiamiini Riboflaviini Folaatti C-vitamiini Suola (NaCl) Kalsium Fosfori Kalium Magnesium Rauta Seleeni % suosituksesta Naiset Naiset Miehet Miehet Kuva 1. Energiaan suhteutettu ravintoaineiden saanti (% suosituksesta) Finravinto tutkimuksessa naisilla ja miehillä ja vuotiaiden ikäryhmissä. *) Kova rasva = tyydyttyneet ja trans-rasvahapot **) Pehmeä rasva = tyydyttymättömät rasvahapot ***) Välttämättömät rasvahapot = linolihappo + alfalinoleenihappo Ruokavalio selvitettiin uusituin menetelmin Kansanterveyslaitos (KTL) on seurannut suomalaisen työikäisen väestön terveydentilaa sekä yleisimpien kansansairauksien riskitekijöitä viiden vuoden välein toteutetuissa väestötutkimuksissa. Näiden FINRISKI -tutkimusten osana on kerätty ajantasaiset tiedot suomalaisten ruokavaliosta nk. Finravinto -tutkimuksissa. Uusin Finravinto -tutkimus toteutettiin kevättalvella 2002, ja perustulokset julkaistiin viime kesänä Kansanterveyslaitoksen julkaisusarjan raporttina (B3/2003) sekä KTL:n Internet-sivuilla Finravinto tutkimus toteutettiin vuotiaiden miesten ja naisten otoksessa viidellä tutkimusalueella. Tutkimusalueet olivat samat kuin vuonna 1997: Helsingin ja Vantaan tutkimusalue, Turun ja Loimaan alue, Pohjois-Savon maakunta, Pohjois-Karjalan maakunta sekä Oulun lääni. FINRISKI -tutkimukseen kutsutuista 32 % poimittiin satunnaisesti ravintotutkimukseen, jonka tavoitteena oli selvittää väestön keskimääräinen ruoankäyttö ja ravintoaineiden saanti. Hyväksyttyjä ravintohaastatteluja saatiin 2007 (63 % kutsutuista). Ruoankäyttö selvitettiin kahden edellisen päivän ruoankäyttöhaastattelun avulla. Haastattelua varten kehitettiin uusi tiedonkeruu- ja laskentaohjelma Finessi, päivitettiin elintarvikkeiden kansallinen koostumustietokanta Fineli ja uudistettiin sen ylläpitojärjestelmät. Ruoka-annosten arvioinnissa käytettävää kuvakirjaa laajennettiin vastaamaan nykyistä elintarvikevalikoimaa. Hyvinvointiravitsemus ja ruokanautinto Laura Sinisalo-Ojala Johtaja Innomarket -yksikkö Turun kauppakorkeakoulu Suomalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu kesällä ehdottomasti grillaus. Rannoilla, saunan jälkeen, kyläjuhlissa, jopa parvekkeella niin sateella kuin poudalla kärisee yleensä makkara, mutta myös muut lihatuotteet. Olemmeko palaamassa esi-isien aikaan. Ruokaa oli yleensä niukasti, mutta kun sitä sitten saatiin, pidettiin tulen ympärillä juhlat ja nautittiin. Ilmeisesti jotain jäänteitä on sukupolvien mukana siirtynyt noista ajoista nykypäivään. Tuskinpa kukaan haluaisi silti siirtyä metsästyskaudelle ja luopua kaikista kehittyneen elintarviketeollisuuden suomista mukavuuksista. Ruuan runsaus ja helppo saatavuus ovat tuoneet kuitenkin mukanaan ongelmia, joista esiisämme eivät osanneet nähdä edes painajaisunia. Ruoka, jonka kaupasta ostamme, on voinut matkata pitkänkin matkan määränpäähänsä ja joutua monenlaiseen kohteluun. Ruoka-aineita ei aina kunnioiteta ja kohdella hellävaroin ja huolellisesti. Puhtaus ei olekaan enää tärkeää, ja oikea lämpötila voi olla nähtävissä vain suosituksissa. Kun ruoka on tarkoitettu jossain kaukana tuntemattomuudessa eläville, vastuuntunto voi heiketä. Toisaalta ruoka on myös oivallinen väline tahalliseen vahingontekoon. Amerikkalaiset ovat alkaneet rajoittaa elintarviketuontia bioterrorismin pelossa. Lähiruoka ja kotimaisuus ovat tulleet yhä tärkeämmiksi myös maassa, jossa on totuttu tuomaan raaka-aineita ja valmiita ruokia kaukaakin. Optimaalinen terveys Olemme siirtymässä uuteen ajanjaksoon myös ravitsemuksen alueella. Geenikartoitus on tuomassa paljon lisätietoa sairauksien syntymekanismeista ja niiden riskitekijöistä, mutta samalla tietoa karttuu muista terveyteen vaikuttavista tekijöitä. Tähän asti olemme eläneet aikaa, jolloin ravinnontarve on määritelty puutosten ehkäisemisen avulla. Tiedetään, että esim. C-vitamiinia tarvitaan tietty määrä keripukin ehkäisemiseksi. Tiedetään myös, että C-vitamiini on hyvin herkkä tuhoutumaan eikä vesiliukoisena varastoidu. Tuskin kukaan kuitenkaan jaksaa ajatella ravintoaan erilaisten lukujen kautta, vaan jokainen syö ruokansa ruokana eikä ravintoaineina. Hyvinvointiravitsemuksesta on tullut uusi käsite, kun arvioidaan ravinnon tarvetta. Ei riitäkään enää puutoksien ehkäisy, vaan haetaan optimaalista terveyttä. Näyttääkin siltä, että meillä on geeneissämme myös tieto siitä, millainen määrä mitäkin ravintoainetta pitää meidät terveenä ja hyvinvoivana. Jo aikaisemmin on osoitettu, että hyvä, positiivinen mieli on tärkeä terveyden ylläpitämisen kulmakivi. Voidaan ainakin leikkiä ajatuksella, että ruuasta nauttiminen kuuluu hyvinvointiravitsemukseen. Jos valitsemme geenistömme mukaiset ravintoaineet ja syömme nauttien niitä ruokia, joissa ko. ravintoaineet ovat meille suotuisasti saatavilla, voimmeko saavuttaa optimaalisen terveyden ja hyvinvoinnin? Näin olisi tietysti varsin onnellista. Mutta minkälaisessa ruokakaupassa asioisimme saadaksemme tuon kaiken tarvittavan? Olisiko ruokapakkauksissa valmistusaineluettelon ja ravintosisältöilmoituksen lisäksi selvitys, minkälaisen geenistön omaaville ihmisille tuote on tarkoitettu? Vai siirtyisimmekö kokonaan yksittäisiä ravintoaineita sisältäviin pakkauksiin, joista annosteltaisiin henkilökohtaisen tarpeen mukaan kutakin ainetta? Avaruusruokaa on silloin, tällöin esitetty turvallisena ja ravitsemuksellisena vaihtoehtona ns. perinteiselle ruualle. Toivottavasti elintarvikeasiantuntijoilla riittää mielenkiintoa kehittää kaikesta huolimatta ruokanautintoja sitä grillimakkaraakin. Kuva Functional Food Forum kolumni 4 03 Kehittyvä Elintarvike 7

9 USA:ssa panostetaan terveysruokiin ja pienempiin pakkauksiin teema Yhdysvaltalaisten paino-ongelmien vuoksi useat virvoitusjuomia ja välipalaja snackstuotteita valmistavat yritykset panostavat yhä enemmän rasvattomiin ja vähärasvaisiin tuotteisiin sekä terveystuotteisiin. Maailman suurimman snacks-tuotteiden valmistajan, FritoLayn, johtokunnan puheenjohtaja Al Bru arvioi vastikään Dallas Morning News -sanomalehdessä, että yhtiön terveystuotteiden osuus tuotannosta kasvaa 20 prosentista 50 prosenttiin. FDA (U.S. Food and Drug Administration) painostaa jo virvoitusjuomavalmistajia tiedottamaan kuluttajille aikaisempaa enemmän juomien sokeripitoisuudesta. Ns. Cola-sota kahden suuren jätin, Coca-Colan ja Pepsi-Colan, välillä on muuttumassa vesisodaksi, kun yksittäispakatusta vesipullosta on tullut nopeimmin kasvanut markkinatuote. Sen myynti on kasvanut 30 prosentin vuosivauhdilla. Amerikkalaiset kuluttajat saavat halutessaan elintarvikkeista runsaasti tietoa, esimerkiksi jokaisen pakatun elintarvikkeen Nutrition facts -taulukosta. Taulukossa kerrotaan mm. kaloreiden määrä sekä kokonaisrasvan, Yhdysvaltalaisen kevytmaidon Nutrition Facts - taulukko. tyydyttyneen ja monityydyttyneen rasvan, kolesterolin, natriumin, hiilihydraattien, kuidun, sokerin ja proteiinin määrä. Lisäksi erityisesti terveellisinä markkinoitujen elintarvikkeiden pakkauksissa kerrotaan sekä vitamiini- että hivenainepitoisuudet. Määrät on ilmoitettu prosentteina: kuinka paljon mainittu annoskoko sisältää kutakin ravintoainetta prosentteina päivittäisestä tarpeesta. Pienemmät pakkauskoot vastaavat ravitsemussuosituksia Vaikka pakkauksissa on paljon tietoa, tiedon soveltaminen päivittäiseen kulutukseen voi olla monelle vaikeaa. Amerikkalaisten apuna on Suomessakin tuttu ravintokolmio, joka löytyy monien elintarvikepakkausten, erityisesti viljatuotteiden, kyljestä. Ruokakolmiossa mainitaan mm. maitotuotteiden päivittäiseksi tarpeeksi 2 3 annosta. Tavallisen yhdysvaltalaisen kevytmaidon (1 % rasvaa) yhden annoksen koko on 8 fl oz eli 240 ml. Tieto päivittäisestä ruoantarpeesta ei aina johda oikeaan kulutukseen, sillä kuluttajat suosivat suuria pakkauskokoja. Ne ovat suurimpia syitä kulutuksen kasvuun ja kansalaisten painoongelmiin. Yhdysvalloissa onkin alettu painostaa erityisesti nuorille suunnattujen tuotteiden valmistajia pienempien pakkauskokojen käyttöön. Pienempänä kertaannoksena kokonaisravintomäärä jää vähäisemmäksi, ja päivittäinen kokonaiskulutuskin todennäköisesti laskee. Suuret pakkaukset ovat edullisia ja vähentävät pakkausjätteen määrää. Pienemmät pakkauskoot lisäävät pakkauskuluja ja nostavat hintoja, mutta vastaavat paremmin ravitsemussuosituksia. Lisäksi pienemmät pakkauskoot vähentävät hukkaan menevän ruoan määrää, sillä usein osa suurten pakkauksien elintarvikkeista jää pienissä talouksissa käyttämättä ja pilaantuu. Ulriikka Savela MMM, Assistentti Greater Irving Las Colinas Chamber of Commerce and Sister Cities International Division of Chamber P.S. Kehittyvä Elintarvike -lehden 3/2003 jutussa ELKO kiinnosti elintarvikealan ammattilaisia haastateltiin Ulriikka Savelaa. Hän työskentelee Irvingin kauppakamarilla yleisen assistentin tehtävissä. Jutussa mainittu Food Facility Design Specialist viittaa hänen henkilökohtaiseen osaamisalueeseensa. 8 Kehittyvä Elintarvike 4 03

10 Suurimmat terveysriskit? Kehittyvä Elintarvike -lehti kysyi ravitsemuksen ammattilaisilta, mitkä ovat suurimmat terveysriskit ja parhaat keinot välttää niitä. Näin he vastasivat: Pia Charpentier Toiminnanjohtaja, psykologi Elämän Nälkään Ry Syömishäiriökeskus 1) Mitkä ovat suurimmat terveysriskit Suomessa/Euroopassa? Terveyttä haittaavat elämäntavat, esim. ravitsemus (ravintoköyhien ruoka-aineiden runsas käyttö; jatkuva laihduttelu), liikunta (liian vähäinen liikunta; liiallinen, pakonomainen liikunta), "nautinto"aineiden väärinkäyttö/liiallinen käyttö (tupakka, päihteet, sokeri/makeutusaineet) sekä negatiivinen ajattelumalli: itsensä vähättely, tyytymättömyys itseen, itsen/muiden jatkuva syyttely. 2) Mitkä ovat parhaat keinot välttää näitä riskejä? Itsestä huolehtiminen, itsensä arvostaminen, kasvatuksessa lapsen itsetunnon tukeminen. 3) Mistä olet henkilökohtaisesti eniten huolestunut ja mistä löytyvät lääkkeet ko. pulman ratkaisemiseksi? Työssäni vastaan tulevat pääasiassa syömiseen ja negatiiviseen ajattelumalliin liittyvät ongelmat. Ongelmiin voidaan vaikuttaa mm. antamalla tietoa nuorten kanssa työskenteleville (opettajat, kouluterveydenhoitajat, urheiluvalmentajat, ohjaajat) vanhempia unohtamatta. Tiedon tulee sisältää myös konkreettisia toimintamalleja ongelmatilanteisiin. Tiedonjakamistapoina ovat luennot, keskustelut ja kirjallinen materiaali. Yksinkertaista ratkaisua ei valitettavasti ole. 4) Miten elintarviketuotanto voi edesauttaa suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia? Keskittymällä ruoan jalostamisessa terveellisyyteen ja laatuun. Lisäaineilla kyllästetyt laihdutustuotteet ohjaavat ihmisiä epäterveellisiin ruokatottumuksiin. Laihdutustuotteet toimivat hyvin tilapäisessä painonpudotuksessa, mutta uskomaton määrä ihmisiä käyttää dieettituotteita lähinnä itsensä huijaamiseen ja syömiseen liittyvien ongelmiensa ylläpitämiseen. Elintarviketuotanto osaltaan pitää yllä naisten uskomusta oman vartalonsa epäsopivuudesta uskottelemalla erityisesti mainonnassaan tuotteittensa tuovan hoikkuuden kautta onnea. Toivoisin elintarviketuotannon ottavan osaltaan eettisen vastuun vakavia ongelmia aiheuttavien mielikuvien ylläpitämisestä. 5) Hyötyvätkö lihavat ja sairaat kevyttuotteista, terveysvaikutteisista elintarvikkeista ja elintarvikkeiden täydentämisestä? Lihavuuden nykyhoito tarpoo suossa heikkojen hoitotulosten vuoksi. Liikalihavuuteen liittyy usein monenlaisia psyykkisiä komponentteja, jotka jätetään hoitamatta. Hiljattain on onneksi tullut uusia, myös mielen huomioon ottavia lihavuuden hoitomalleja. Paino-ongelmien (todellisten ja kuviteltujen) kanssa painiskelevat ovat alttiita tarttumaan ihmeratkaisuihin, jollaisia kevyttuotteiden usein annetaan ymmärtää olevan. Toiveena on laihtumisen aikaansaaminen muuttamatta ruokailutottumuksia, mutta jos terveellinen syöminen on sokerin muuttamista aspartaamiksi, perunalastujen ja makkaran vaihtaminen kevyemmiksi, ei voida puhua ruokatottumusten terveellistymisestä. Kärjistäen voisi sanoa, että kevyttuotteiden avulla syömisongelmaiset voivat edelleen käyttää ruokaa psyykkisten ongelmiensa (epätoivoisena) ratkaisukeinona ja välttää varsinaisten ongelmiensa käsittelemisen. Ihminen pysyy parhaiten terveenä syömällä kunnollista, monipuolista ja puhdasta ruokaa kehon tarpeiden mukaan, joten epätervettä syömistä tukevat erikoisvalmisteet eivät yleisesti edistä terveyttä. Somaattisesti sairailla voi toki olla erityistarpeita, joihin tietyt erityisvalmisteet ovat varmasti hyödyllisiä. 6) Miten huolehdit omasta terveydestäsi? Pyrin liikkumaan riittävästi ja syömään monipuolisesti unohtamatta pientä herkuttelua silloin tällöin. *** Ulla Leino Toiminnanjohtaja, MMM Leipätiedotus 1) Mitkä ovat suurimmat terveysriskit Suomessa/Euroopassa? Heikko-osaisuuden kasautuminen. Jos ei ole koulutusta, ei ole kiinnostusta oman terveyden ylläpitoon eikä tehdä järkeviä valintoja. Sairastuttua ei mennä lääkäriin ja/tai ei noudateta ohjeita, koska niitä ei koeta omalla kohdalla tärkeiksi. Ravitsemuksen osalta on hörhötietoa runsaasti liikkeellä. Sen torjuminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Ihmiset uskottelevat mielellään itselleen mukavia asioita, eivätkä ole kovin valmiita parannuksen tekoon, varsinkaan, jos se vaatii vaivannäköä tai luopumista jostain. 2) Mitkä ovat parhaat keinot välttää näitä riskejä? Terveystiedon välittäminen hauskasti, irti tiukkapipoisuudesta, että ihmiset kiinnostuvat. Vaatii paljon työntekoa, henkilökohtainen vaikuttaminen parasta. Terveystiedon aloittaminen kouluissa on hyvä asia, koska kodeissa ei ilmeisesti juuri sitä enää anneta. Opettajakunnan kirjavuus pitäisi kuitenkin eliminoida. 3) Mistä olet henkilökohtaisesti eniten huolestunut ja mistä löytyvät lääkkeet ko. pulman ratkaisemiseksi? Yleinen infoähky. Kun kaiken pitää olla myyvää, lehdet repivät tiedonsirpaleista vetäviä otsikoita, joiden alta ei välttämättä paljastu oikea asia, mutta ihmisten ajatukset saadaan sekaisin. Myös funktionaalisia argumentteja on käytetty väärin. Ihmisten käsitykset hämärtyvät tietotulvassa, kun karkitkin ovat terveysvaikutteisia. Lääkkeitä pulman ratkaisemiseksi en tiedä, tienneekö kukaan. 4) Miten elintarviketuotanto voi edesauttaa suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia? Verotus voisi olla yksi keino. Terveelliset tuotteet (vähärasvaiset, vähäsokeriset, täysjyväiset) voisivat olla halvempia. 5) Hyötyvätkö lihavat ja sairaat kevyttuotteista, terveysvaikutteisista elintarvikkeista ja elintarvikkeiden täydentämisestä? Kyllä, jos osaavat käyttää oikein, mutta kevyttuotteiden kohdalla on ongelmana niiden maitto. Jos ne eivät tarpeeksi muistuta vanhaa makua, niitä käytetään helposti kaksinkertaisesti. Tällöin hyöty häviää. Lisäksi kevyttuotteissa rasvan metsästyksen ansiosta konsistenssia on rakennettu sokerilla ja makeilla elementeillä, jolloin tullaan viimeaikaiseen keskusteluun 6) Miten huolehdit omasta terveydestäsi? Yritän parhaani mukaan opetella siirtymään suorittamisesta olemiseen ja elämästä nauttimiseen. Hyvät sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä. Kokonaisvaltainen liikunta, kuten puutarhan hoito, rauhoittaa myös mielen. Hyvä ruoka voi yhtä hyvin olla terveellistä kuin epäterveellistä. Vaatii vain ennakkoluulottomuutta kokeilla ja opetella valmistamaan. *** Ilkka Rauramo Pääsihteeri, lääket. kir. tri Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 1) Mitkä ovat suurimmat terveysriskit Suomessa/Euroopassa? Suomessa ylensyönti, mukavuudenhalu ja väestön ikääntyminen. Eurooppaa kokonaisuutena en niin hyvin tunne, mutta uskoisin että ongelmat ovat samansuuntaiset. 2) Mitkä ovat parhaat keinot välttää näitä riskejä? Oikean tiedon lisääminen, hömpän erottaminen asiasta, painonhallintaan liittyvät asiat. Eliniän pitenemistä ei voi ehkäistä, mutta omatoimisuuden pituutta lisäävät toimenpiteet ovat merkittäviä, esimerkiksi säännöllisen, riittävän (terveys)liikunnan saaminen jokapäiväiseksi. Terveydenhuoltohenkilöstön aktiivinen valistus ja kannustus tehdä oikeita valintoja. 3) Mistä olet henkilökohtaisesti eniten huolestunut ja mistä löytyvät lääkkeet ko. pulman ratkaisemiseksi? 4 03 Kehittyvä Elintarvike 9

11 Kuva Saija Ahvenainen Mallioppiminen on haaste. Kun vanhemmat ovat ylipainoisia, niin ominaisuus siirtyy helposti lapsille ruokailutottumusten ja ruuan määrien osalta. 4) Miten elintarviketuotanto voi edesauttaa suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia? Välittämällä tietoa ja tarjoamalla tuotteita tuotteen suuruisissa pakkauksissa. Minua ei kiinnosta ostaa ilmaa, pakkausteknisesti kyseessä on myös ekologia. Mielestäni kalorimäärän ilmoittaminen kaikissa tuotepakkauksissa olisi hyvä. Ravintolat, mm hampurilaispaikat, voisivat ilmoittaa tuotteiden kalorimäärät ruokalistoissaan. Mistähän löytyy ensimmäinen rohkea? 5) Hyötyvätkö lihavat ja sairaat kevyttuotteista, terveysvaikutteisista elintarvikkeista ja elintarvikkeiden täydentämisestä? Toivon, että lihavat hyötyisivät kevyttuotteista. Kuitenkin määrä on ratkaisevin tekijä. Sairaatkin voivat hyötyä kevyttuotteista, esimerkiksi vähäsuolaisista tuotteista. On kuitenkin paljon tauteja, joissa uskon ravinnon merkityksen olevan vähäinen tai sitä ei ole lainkaan. 6) Miten huolehdit omasta terveydestäsi? Hyöty/terveysliikkumalla, kuntoliikuntaakin harrastan, pysyttelemällä kohtuupainoisena, laiskottelemalla (tapahtuu turhan harvoin). *** Riitta Stirkkinen Toiminnanjohtaja, ETM, KtaO Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry 1) Mitkä ovat suurimmat terveysriskit Suomessa/Euroopassa? Ylipaino ja sen mukanaan tuomat liitännäissairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. 2) Mitkä ovat parhaat keinot välttää näitä riskejä? Kohtuullinen elämä: ruokaa, juomaa, liikuntaa ja muita elämän nautintoja riittävästi ja sopivassa suhteessa toisiinsa. 3) Mistä olet henkilökohtaisesti eniten huolestunut ja mistä löytyvät lääkkeet ko. pulman ratkaisemiseksi? Olen eniten huolestunut lasten ja nuorten terveydestä. Erityisesti lapset pulskistuvat. Myös hampaiden reikiintyminen näyttäisi pitkän suotuisan kehityksen jälkeen taas kääntyneen kasvuun. Lääkkeet löytyvät ennen muuta kotoa. Vastuu lasten ja nuorten terveydestä on vanhemmilla ja huoltajilla. Lisäksi tarvitaan toimivaa yhteistyötä kodin, päiväkodin, koulujen, urheiluseurojen ja muiden harrastusmahdollisuuksien välillä laadukkaita terveyspalveluita unohtamatta. 4) Miten elintarviketuotanto voi edesauttaa suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia? Pitämällä korkeatasoisen suomalaisen peruselintarviketuotannon kunnossa (laatu ja hinta) sekä tuottamalla järkeviä terveyttä edistäviä tuotteita. Äärimmäisen tärkeää olisi palata takaisin kohtuullisiin (normaaleihin?) pakkaus- ja annoskokoihin. Maksit, mäyräkoirat ja muut supertuplajättipakkaukset makeisissa, sipseissä ja juomissa ovat täysin turhia. 5) Hyötyvätkö lihavat ja sairaat kevyttuotteista, terveysvaikutteisista elintarvikkeista ja elintarvikkeiden täydentämisestä? Terveysvaikutteiset ja täydennetyt elintarvikkeet eivät itsessään paranna kenenkään terveyttä tai sairautta. Osana monipuolista ruokavaliota ne toimivat parhaiten. Kuluttajia on kuitenkin opastettava käyttämään niitä oikein, sillä muuten niistä saatava terveyshyöty menee helposti hukkaan. 6) Miten huolehdit omasta terveydestäsi? Kun fysiikka on kunnossa, psyykekin jaksaa paremmin. *** Auli Suojanen yksikön johtaja, MMT Elintarvikevirasto 1) Mitkä ovat suurimmat terveysriskit Suomessa/Euroopassa? Jos kysytään ravintoon liittyviä terveysriskejä, vastaus on ravitsemukselliset riskit, jotka näkyvät lihavuutena, sydän- ja verisuonitauteina, 2. tyypin diabeteksena, syöpinä ja osteoporoosina. Ruoan lisäksi liikunnan vaikutus on tärkeä. Länsi-Euroopassa ongelmat ovat samoja, lihavuus eritoten. Osteoporoosia ei ole tutkittu vielä monessa maassa. Itä-Euroopassa sydäntaudit ovat nousussa, karies, struumakin lienee ongelma. Ongelmat seuraavat Länsi-Euroopan ongelmia, mutta ovat jäljessä. 2) Mitkä ovat parhaat keinot välttää näitä riskejä? Yhteiskunta ottaa vastuun kuluttajien/kansalaisten kouluttamisesta ravitsemusasioissa, hyvän aterian malleja suurtalousruokailuun, ja yhteiskunta muilla päätöksillä tukee kuluttajien terveyttä edistäviä ratkaisuja. 3) Mistä olet henkilökohtaisesti eniten huolestunut ja mistä löytyvät lääkkeet ko. pulman ratkaisemiseksi? Diabetes ja lihavuus. Tiedon kerääminen ja niistä tiedottaminen. Mahdollisesti lihavuuden ehkäisykampanja kuten Pohjois-Karjala projekti. 4) Miten elintarviketuotanto voi edesauttaa suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia? Kehittämällä terveyttä edistäviä elintarvikkeita ja markkinoimalla niitä kuluttajille ja pidättäytymällä rasvaisten, suolaisten yms. elintarvikkeiden voimakkaasta markkinoinnista. 5) Hyötyvätkö lihavat ja sairaat kevyttuotteista, terveysvaikutteisista elintarvikkeista ja elintarvikkeiden täydentämisestä? Kyllä, jos ymmärtävät kokonaisuuden. Kevyttuotteet ovat olleet kauimmin markkinoilla ja niiden ymmärretään olevan vähäenergisempiä vaihtoehtoja. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden viidakko on vaikea. Täydentämiseen tarvittaisiin paremmat viestit kuluttajille, koska on sekä kansanravitsemuksen kannalta tarpeellista täydentämistä (jodi ja D-vitamiini), vaihtoehdon tarjoavaa täydentämistä (kalsium soijavalmisteista, C-vitamiini omenamehuissa) että teema 10 Kehittyvä Elintarvike 4 03

12 Elintarviketeollisuus Koulutuspäivä opinto-ohjaajille täysin kaupallista täydentämistä (12 vitamiinin mehut, makeisten vitaminointi yms). 6) Miten huolehdit omasta terveydestäsi? Koetan liikkua riittävästi, varata vapaa-aikaa itselleni, syödä suositusten mukaan ja estää painonnousua. *** Ulla Tähtinen tuotekehityspäällikkö, FM Lännen Tehtaat Oyj Apetit 1) Mitkä ovat suurimmat terveysriskit Suomessa? Sydän- ja verisuonitaudit ja enenevässä määrin aikuisiän diabetes. Myös osteoporoosista ennustetaan tulevan kansantauti Euroopassa. 2) Mitkä ovat parhaat keinot välttää näitä riskejä? Tärkeintä on kokonaisvaltainen elintapojen hallinta, terveellinen, runsaasti kasviksia sisältävä ruokavalio ja säännöllinen liikunta. 3) Mistä olet henkilökohtaisesti eniten huolestunut ja mistä löytyvät keinot ko. pulman ratkaisemiseksi? Olen huolissani erityisesti nuorten ruokailutavoista. Lisäksi he liikkuvat vähemmän kuin aiemmat ikäpolvet. Yhteiskunnalliset valistuskampanjat tulisi kohdistaa juuri nuoriin, koska he eivät vielä itse osaa kantaa huolta omasta terveydestään. 4) Miten elintarviketuotanto voi edesauttaa suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia? Elintarvikkeen tuotekehityksessä voidaan ottaa huomioon ravitsemustekijät ja siten edistää terveellistä ruokavaliota. Tärkeää on asiallisen tuotetietouden antaminen pakkausmerkinnöissä ja mainonnassa. Yhteiskunnallinen valistus ja elintarviketuotannon tiedottaminen pitäisi olla yhdenmukaista. 5) Hyötyvätkö lihavat ja sairaat kevyttuotteista, terveysvaikutteisista elintarvikkeista ja elintarvikkeiden täydentämisestä? Terveysvaikutuksia haettaessa ihminen on nähtävä kokonaisuutena. Terveys on monen osatekijän summa. Yksittäiset tekijät ruokavaliossa eivät pysty parantamaan jo tapahtunutta vahinkoa. Tietenkin aina kannattaa valita terveellisempi vaihtoehto. 6) Miten huolehdit omasta terveydestäsi? Liikun paljon ja syön ainakin 500 grammaa kasviksia päivässä. ELINTARVIKETEOLLISUUS TYÖNANTAJANA Elintarviketeollisuusliitto ry järjestää peruskoulun yläasteiden ja lukioiden opinto-ohjaajille koulutuspäivän, jossa tutustutaan elintarviketeollisuuteen ja ammattiin johtavaan koulutukseen. Myös elintarvikealaan liittyvät työelämän järjestöt esittäytyvät. Koulutuspäivä on materiaaleineen ja ruokailuineen maksuton. Aika: Paikka: Etera-auditorio, Pasilankatu 4 B, Helsinki Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Ilmoittautumiset viimeistään tai p. (09) / Tuulikki Raitanen. Lisätiedot asiamies Petri Linkoneva p. (09) OHJELMA 9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi Elintarviketeollisuuden näkymiä toimitusjohtaja Heikki Juutinen, Elintarviketeollisuusliitto ry TULEVAISUUDEN TYÖPAIKKOJA Atria Oyj henkilöstöpäällikkö Katri Koro-Valtonen Valio Oy henkilöstöjohtaja Helena Tammi-Saarinen Leipomot, varatuomari Mika Väyrynen, Suomen Leipuriliitto ry Oy Sinebrychoff Ab, henkilöstön kehittämispäällikkö Katriina Lehtonen ELINTARVIKEALAN KOULUTUSMAHDOLLISUUKSIA Pohjois-Pohjanmaan aol osastonjohtaja Maire Saukko Seinäjoen ammattikorkeakoulu yliopettaja Mervi Hujanen Lounas Helsingin yliopisto, professori Hannu Salovaara MITÄ TYÖELÄMÄN JÄRJESTÖT TARJOAVAT NUORELLE? Toimihenkilöunioni TU ry työsuhdeasiamies Olavi Paakkunainen Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry puheenjohtaja Ritva Savtschenko Vierailu Sinebrychoffin juomatehtaalla Keravalla (bussikuljetus) Paluukuljetus, paluumatkan varrella esitellään Viikin yliopistoalue n Buffet Eteran tiloissa 4 03 Kehittyvä Elintarvike 11

13 Miksi suomalaiset lihovat? Satu Männistö teema Suomalaisten lihavuus on yleistynyt kahden edellisen vuosikymmenen aikana. Tällä hetkellä lähes 70 % miehistä ja yli puolet naisista lasketaan vähintään lievästi lihaviksi. Suomalaiset eivät taistele tukevoitumista vastaan yksin. Maailmassa on arvioitu olevan yli miljardi lihavaa ihmistä. Myös kulttuureissa, joissa perinteisesti ollaan oltu hoikkia, ovat painokäyrät kääntyneet nousuun. Äskettäin julkaistu WHO:n ravintoa ja kroonisten tautien ehkäisyä koskeva raportti pitää tärkeänä painopistealueena lihavuuden ehkäisyä maailmassa. Paino saisi nousta aikuisiässä korkeintaan viisi kiloa! Lihavuus ei jakaudu väestössä tasaisesti, vaan on yleisempää alimmassa sosiaaliluokassa. Muita riskiryhmiä ovat odottavat äidit, nuoret perheet, liikapainoisten vanhempien lapset, paljon alkoholia käyttävät nuoret miehet, tupakoinnin lopettaneet ja vähän liikkuvat henkilöt. Nykyisessä yltäkylläisyydessä on vaikea pysyä normaalipainoisena ilman tietoista ponnistelua. Avainasemassa ovat monipuolinen, pääosin kasviksiin, hedelmiin, marjoihin, täysjyväviljaan, vähärasvaisiin maito- ja lihavalmisteisiin perustuva ruokavalio, kohtuullisuus ruoka-annoksissa ja alkoholin käytössä sekä liikunnallinen elämäntapa. Ruokavaliossa parantamisen varaa Finravinto tutkimus osoitti, että myönteinen kehitys suomalaisten ravintotottumuksissa on pysähtynyt. Erityisesti nuorten keskuudessa virvoitusjuomien ja makeisten kulutus on kasvanut. Kovan rasvan käyttö on ennallaan, eikä pehmeiden rasvojen osuus ole kasvanut toivotulla tavalla. Viime vuosikymmenten hyvästä kehityksestä huolimatta kasvisten ja hedelmien kulutus on alle WHO:n suosituksen, joka on vähintään 400 g päivässä. Elintarvikkeiden ja erityisesti erilaisten herkkujen tarjonta on lisääntynyt. Kiireinen elämäntyyli on lisännyt sokeri- ja rasvapitoisten välipalojen syöntiä. Kouluissa limsa- ja karkkiautomaatit kilpailevat kouluaterioiden kanssa. Keskimäärin jo noin kolmannes päivittäisestä energiasta saadaan erilaisista välipaloista. Tuhannen euron kysymyksiä ovat, miten saada elintarviketeollisuus, kauppa ja muut ruokahuollosta vastaavat kehittämään terveellisiä välipaloja ja miten saada suomalaiset syömään niitä? Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2 ) perusteella. Annos- ja pakkauskoot kohtuullisiksi Kulutustottumuksissa tulisi kiinnittää huomiota myös syödyn ruoan määrään. Amerikkalaisten tutkimusten mukaan usein syötyjen elintarvikkeiden annoskoot ovat selvästi kasvaneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi pikaruokaloiden annokset ovat kasvaneet 2 5-kertaisiksi alkuperäisistä annoksista. Ruokakauppojen neljän litran maito- ja täysmehukanisterit sekä kilon margariinipurkit ovat Yhdysvalloissa arkipäivää. On myös havaittu, että jos ihmisille annostellaan isompi annos, hän helposti syö enemmän, kun jos annos olisi alunperin ollut pienempi. Joukkokanteiden pelko on jo pakottanut elintarviketeollisuuden Yhdysvalloissa harkitsemaan tarjottujen annosja pakkauskokojen pienentämistä samalla, kun tuotteista tehdään terveellisempiä. Pakkauskoot ovat meillä Suomessakin viime aikoina kasvaneet. Meidät totutetaan huomaamatta isompiin ruokamääriin, jolloin myös kohtuullisen ja riittävän annoksen arvioiminen vaikeutuu. Paras tapa tottua pienempiin annoksiin olisi, jos tarjotut ruoat kotona ja kodin ulkopuolella olisivat jo valmiiksi hieman pienempiä. Elintarviketeollisuus on kiitettävästi tuonut markkinoille ns. kevyttuotteita, joiden energiapitoisuus on vähintään 30 % vähemmän kuin vastaavassa normaalissa tuotteessa. Lihavuuden ehkäisyn kannalta ruokavaliosta kannattaakin vaihtaa kevyttuotteisiin kaikkein useimmin ruokavalioon kuuluvat ruoat kuten maito, jogurtti, juusto, leikkeet ja rasva. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että kevyttuotteisiin siirtyneet saivat usein aterioistaan yhtä paljon kaloreita kuin muutkin. Ihmisillä on taipumus syödä kevyttuotteita suurempia määriä verrattuna vastaaviin tavallisiin tuotteisiin. Esimerkiksi yhdestä viipaleesta 30-prosenttista juustoa saa energiaa noin 40 kcal. Jos tilalle valitseekin kaksi viipaletta 10-prosenttista juustoa, energiaa saadaan 50 kcal. Elintarvikeviraston kampanja kehottaa ihmisiä lukemaan kevyttuotteiden ravintoarvomerkinnät huolella ja vertamaan niitä muihin tuotteisiin. Vaikka kevyttuotteiden energiamäärä on pienempi kuin vastaavien tavallisten tuotteiden, ne voivat sisältää enemmän energiaa kuin jokin muu luontaisesti kevyt elintarvike (esim. kevytmetvursti vs. Painoindeksi = paino jaetaan pituuden neliöllä. Laskussa paino on kiloina ja pituus metreinä. Esim. 80 kg / (1,70 m) 2 = 27,7 kg/m Normaali paino Lievä lihavuus Merkittävä lihavuus Vaikea lihavuus 40- Sairaalloinen lihavuus Aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suositus, Kehittyvä Elintarvike 4 03

14 kalkkunaleike). Kuluttajan on hyvä muistaa, että hyvä ruokavalio on monen tekijän summa: yksittäinen elintarvike ei tee ruokavaliosta hyvää tai huonoa. Lisää arkiliikuntaa Lihomisen taustalla on myös työja arkiliikunnan väheneminen. Liikunta ei ole enää osa tavallista elämää, vaan sitä lähdetään erikseen harrastamaan. Suomalaisista vain noin neljännes harrastaa liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa puolen tunnin ajan. Uusimmat WHO:n terveyden edistämiseen tähtäävät liikuntasuositukset kehottavat liikkumaan vähintään tunnin päivässä. Äskettäin julkaistussa yhdysvaltalaista sairaanhoitajaa koskeneessa tutkimuksessa television katseluun käytetty aika liittyi suorassa suhteessa lihomiseen ja riskiin sairastua aikuisiän diabetekseen. Tulosten mukaan 30 % lihavuudesta ja 40 % aikuistyypin diabeteksesta olisi ehkäistävissä, jos television katselua rajoitettaisiin alle 10 tuntiin viikossa ja sen sijaan lähdettäisiin kerran päivässä vähintään puolen tunnin reippaalle kävelylenkille. Suomessa myös valtioneuvosto on tehnyt terveyttä edistävää liikuntaa koskevan periaatepäätöksen viime vuonna. Lähivuosina tullaan kiinnittämään huomiota erityisesti väestöryhmiin, jotka hyötyvät eniten liikunnan lisäämisestä: lapset, nuoret ja vanhukset. Pienikin painonpudotus hyödyttää Lihavuus on suurimpia kansanterveydellisiä ongelmiamme. Se tulee myös yhteiskunnalle kalliiksi. Tuoreessa valtion ravitsemusneuvottelukunnan toimintaohjelmassa kansallisten ravitsemussuositusten toteuttamiseksi lihavuuden ehkäisy on valittu yhdeksi keskeiseksi ravitsemuspolitiikan painoalueeksi. Lihavuuden Käypä hoito -suositus muistuttaa, että jo 5 10 % painon pudotuksella saavutetaan merkittäviä terveyshyötyjä, kun osa lihavuuteen liittyneistä sairauksista (mm. aikuisiän diabetes, verenpainetauti, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja osa syövistä) jää kokonaan puhkeamatta tai jo puhjenneet sairaudet lievittyvät. Suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus on äskettäin osoittanut, että elintapamuutoksilla on käytännössä merkitystä sairauksien ehkäisyssä. Tutkimus osoitti, että painonpudotuksella, parantamalla ruokavalion rasvan laatua, lisäämällä kuidun saantia ja liikuntaa voitiin aikuisiän diabeteksen ilmaantuvuus vähentää puoleen sairauden suhteen korkeariskisillä miehillä ja naisilla. Satu Männistö ETT, dosentti, Erikoistutkija Kansanterveyslaitos Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen Viitteet saatavissa toimituksesta. Maustepalvelu Hyvää makua I S O I S O H A C C P / D S MP-Maustepalvelu Oy on luotettava ja osaava elintarviketeollisuuden yhteistyökumppani. Tarjoamme kaikille asiakkaillemme laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman, josta löytyvät niin mausteet, maustamisvalmisteet, marinadiseokset ja valmismarinadit kuin myös valmistusaineet ja lisäaineseokset. MP-Maustepalvelu Oy palvelee asiakkaitaan nopeasti ja joustavasti niin tuotekehitysasioissa kuin myös tavarantoimituksissa - aina varmasti ja laadukkaasti. MP-Maustepalvelu Oy Puh PL 56, Hämeenlinna HELSINGIN YLIOPISTO maustepalvelu MAATALOUS- JA ELINTARVIKEALAN AGRINNO-DIPLOMA 20 ov uusi yliopistollinen koulutusohjelma alkaa lokakuussa Osallistujat agronomit ja elintarviketieteen maisterit tai vastaavat opinnot suorittaneet, joilla vähintään kolmen vuoden työkokemus alan asiantuntijatehtävissä. Tavoite kehittää osallistujien ammatillista osaamista tarjoamalla ajantasaista tietoa maa- ja elintarviketalouden alalta, tutustuttamalla alan uusimpaan tieteelliseen tietoon ja ohjaamalla soveltamaan sitä omassa työssä. Sisältö Yhteiset opinnot (6 ov), Vaihtoehtoiset linjat (5 ov): Liikkeenjohto ja johtaminen tai Markkinointi, Kehittämishanke (5 ov), Vapaavalintaiset opinnot (4 ov) Toteutus 2-3 päivän lähiopetusjaksoissa mm. Helsingissä ja Seinäjoella. Lisäksi omatoimista työskentelyä, jossa tukena verkkoopiskeluympäristö. Hinta euroa/opiskelija (sis. 20 ov:n opinnot) Lisätietoja HY/Länsi-Uudenmaan täydennyskoulutuslaitos puh. (09) , HY/Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Seinäjoki puh. (06) , Kehittyvä Elintarvike 13

15 Lihavuuden polttavimmat tautiriskit Pirjo Pietinen teema Lihavuus nostaa merkittävästi useiden kroonisten tautien riskiä. Ajallisesti ensimmäisenä tulevat yleensä kohonnut verenpaine ja metabolinen oireyhtymä ja vähitellen diabetes ja nivelvaivat. Sydän- ja verisuonitautien ja syövän kehittyminen vie pidemmän ajan. Lihavuuden terveysvaikutuksia koskeva luotettavin tutkimustieto saadaan pitkäaikaistutkimuksista, joissa seurataan suuria ihmismääriä, ns. kohortteja vuosia, jopa vuosikymmeniä. Sairastumisvaaraa erilaisiin tauteihin verrataan sitten painoindeksiin tutkimuksen alussa ja uusimmissa tutkimuksissa myös painon kehittymiseen seuranta-aikana. Lukuisissa tutkimuksissa on kysytty myös painon vaihteluita koko elämän aikana. Lihavuus nostaa verenpainetta Ylivoimaisesti tärkein kohonneeseen verenpaineeseen johtava tekijä on lihavuus. Arviolta joka toisella lihavalla on kohonnut verenpaine ja etenkin nuorilla lihavilla on korkea riski saada kohonnut verenpaine. Laihdutus alentaa tehokkaasti verenpainetta, ja jo pienikin painonpudotus auttaa. Samalla veren rasva-arvotkin yleensä paranevat ja sokeriaineenvaihdunta normalisoituu. Pitkäaikaisissa interventiotutkimuksissa, joissa on neuvottu lihavia verenpainepotilaita muuttamaan ruokavaliotaan ja lisäämään liikuntaa, tulokset ovat olleet yllättävän hyviä. Metabolinen oireyhtymä Insuliiniresistenssioireyhtymälle eli metaboliselle oireyhtymälle on tunnusomaista keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine, veren rasva-arvojen poikkeavuudet (suurentunut triglyseridipitoisuus ja pienentynyt HDLkolesterolipitoisuus), häiriöt glukoosi- ja insuliiniaineenvaihdunnassa ja hyytymätulpan muodostuksessa ja liukenemisessa. Nämä kaikki lisäävät vaaraa sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja aikuistyypin diabetekseen. Vatsaonteloon kertynyt liika rasva on metabolisesti aktiivista toisin kuin lantion ja reisiin kertynyt rasva. Se aiheuttaa häiriöitä rasva-aineenvaihdunnassa sekä johtaa insuliiniresistenssiin, mikä tarkoittaa insuliinin tehon huonontumista elimistössä. Lihavuus altistaa diabetekselle Lihavuus on tärkein kakkostyypin diabetekselle altistava tekijä. Korkea painoindeksi ja erityisesti keskivartalolihavuus ovat itsenäisiä diabeteksen vaaratekijöitä. Yli 10 kg painonnousu nostaa riskin sairastua diabetekseen viisinkertaiseksi ja yli 20 kg painonnousu yli kymmenkertaiseksi verrattuna niihin, joilla paino ei nouse. Korkeariskisillä henkilöillä tehdyissä kontrolloiduissa interventiotutkimuksissa on saatu diabetesriski pienenemään lähes puoleen ruokavaliota muuttamalla ja liikuntaa lisäämällä. Suomalaisesta tutkimuksesta saadut kokemukset ovatkin diabeteksen ehkäisyohjelman (DEHKO) tärkeä komponentti. Useissa kunnissa seulotaan korkeariskisiä henkilöitä ja neuvotaan heitä muuttamaan elämäntapojaan. Sydän- ja verisuonitautien vaara kasvaa Lihavuus suurentaa sydän- ja verisuonitautien vaaraa paitsi kohonneen verenpaineen, veren rasva-ainevaihdunnan häiriöiden ja insuliiniresistenssin kautta, myös itsenäisenä riskitekijänä. Erityisesti keskivartalolihavuus lisää sepelvaltimotaudin vaaraa samoin kuin aikuisiällä lihominen. Useimpien lihominen tapahtuu pikkuhiljaa aikuisena. Vatsakkuus on tyypillinen miesten lihomisen muoto, mutta se on yleistymässä myös naisilla. Syöpäriski kasvaa Lihavuus suurentaa riskiä sairastua kohdun runko-osan syöpään, paksusuolisyöpään, postmenopausaaliseen rintasyöpään, munuaissyöpään ja ruokatorven syöpään. Painonnousu aikuisiällä sekä keskivartalolihavuus liittyvät suurentuneeseen sairastumisriskiin enemmän kuin pelkkä aikuisiän painoindeksi. Syynä ovat ennen kaikkea lihavuuteen liittyvät hormonaaliset muutokset. Vaihdevuosien jälkeen lihavilla naisilla muodostuu rasvakudoksessa runsaasti estrogeenia, mikä lisää rinta- ja kohtusyövän riskiä. Vaikka lihavuus aiheuttaa hormonimuutoksia myös miehillä, ei lihavuus suurenna eturauhassyövän vaaraa. Yli ihmistä käsittäneen amerikkalaisen seurantatutkimuksen perusteella on laskettu, että jos painoindeksi pysyisi aikuisena 25:n alapuolella, jopa 20 % amerikkalaisten syöpäkuolemista voitaisiin ehkäistä. Lihavuus ja muut sairaudet Lihavuus lisää tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, etenkin polven nivelrikkoa. Lihavilla on myös muita enemmän kihtiä ja sappikiviä. Lihavuuden ehkäisyllä voitaisiin ehkäistä tehokkaasti monia kroonisia tauteja. Maailman terveysjärjestön suositus onkin, että painoindeksi pysyisi normaalissa rajoissa eli :ssä myös aikuisena ja että aikuisena tapahtuva painonnousu olisi korkeintaan viisi kiloa. Tämä on todella tiukka tavoite, ja siihen voidaan päästä vain liikunnan roimalla lisäämisellä. Uusin suositus onkin liikkua joka päivä ainakin tunti erilaisissa arkiliikunnan muodoissa. Tämän tunnin voi koota pieninä palasina päivän mittaan kävellen, nousemalla portaita, puutarhatöitä tehden jne. Vasta tällä liikunnan tasolla voidaan ehkäistä hiipimällä tapahtuva painonnousu. Tämän lisäksi pari kertaa viikossa tapahtuva hikiliikunta antaa suojaa sekä sydäntauteja että syöpiä vastaan. Lihaville suositellaan hallittua painonpudotusta. Jo viiden prosentin painonlasku auttaa ehkäisemään etenkin kohonnutta verenpainetta ja kakkostyypin diabetesta. Pirjo Pietinen Tutkimusprofessori Kansanterveyslaitos Viitteet saatavissa toimituksesta. 14 Kehittyvä Elintarvike 4 03

16 Mitä uutta lihavuudesta? Leila Karhunen, Sirpa Sarlio-Lähteenkorva Touko-kesäkuun vaihteessa Helsingin Messukeskukseen kokoontui lähes 2000 lihavuudesta, sen hoidosta ja tutkimuksesta kiinnostunutta henkilöä. He osallistuivat vuosittain järjestettävään eurooppalaisen lihavuustutkimuksen suurkatselmukseen, European Congress on Obesity - kokoukseen. Lihavuustutkijoiden lisäksi mukana oli kliinistä työtä tekeviä lääkäreitä, hoitajia, ravitsemusasiantuntijoita ja järjestöaktiiveja sekä heidän seuralaisiaan. Ensimmäistä kertaa Suomessa pidetty kokous oli järjestyksessään 12. Kokouksen ohjelma oli jaettu kuuteen aihepiireiltään erilaiseen rinnakkaisohjelmaan tarkoituksena kattaa monipuolisesti lihavuustutkimuksen eri osaalueet: molekyylibiologia ja perusfysiologia, genetiikka ja geneettinen epidemiologia, terveysvaikutukset, hoito, etiologia ja preventio sekä psykologiset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät. Näistä aiheista kokouksessa kuultiin ja nähtiin yhteensä yli 500 esitystä. Lapset ja nuoret lihovat eniten Erilaisista tutkimusintresseistä huolimatta kokouksen osallistujia yhdisti yhteinen huoli siitä, että lihavuus näyttää edelleen yleistyvän useimmissa maissa. Erityisen hälyttävää on lasten ja nuorten lihominen ja sen terveysseuraamukset. Metabolista oireyhtymää ja muita lihavuuteen liittyviä terveysongelmia esiintyy nykyään jo ala-asteikäisillä. Useat tutkimukset viittaavat siihen, että ongelma on pahenemassa. Lihominen näyttää olevan keskimääräistä nopeampaa juuri nuorissa ikäryhmissä. Tätä tukivat myös kokouksessa esillä olleet suomalaiset tutkimukset, joiden mukaan teini-ikäisten liikapaino ja lihavuus ovat nykyään 2 3 kertaa yleisempiä kuin yli 20 vuotta sitten. Lisäksi aikuisista eniten ovat lihoneet nimenomaan nuorimmat ikäryhmät. Hyvä koulutuskaan ei enää näytä suojaavan lihomiselta samalla tavoin kuin ennen. Elintarvikkeet painonhallinnassa Olipa lihavuuden taustalla oleva syy mikä hyvänsä, loppujen lopuksi on aina kyse siitä, että energiaa saadaan enemmän kuin kulutetaan. Kokouksessa oli useita esityksiä, joissa käsiteltiin elintarvikkeiden ominaisuuksien yhteyttä painoon ja sen hallintaan. Esillä olivat sekä ruoan energiaravintoainekoostumus että elintarvikkeiden sisältämät bioaktiiviset yhdisteet. Energiaravintoaineista esillä oli mm. proteiini ja sen mahdollinen hyöty painonhallinnassa. Ruokavalion proteiinin osuuden lisäämisen tai runsasproteiinisten elintarvikkeiden (mm. lihaja maitovalmisteiden säännöllinen käyttö) esitettiin olevan yhteydessä vähäisempään painonnousuun. Painonhallinnan ja energia-aineenvaihdunnan kannalta edullisia vaikutuksia raportoitiin myös mm. vihreällä teellä ja sen sisältämillä ainesosilla, kuten katekiineilla ja kofeiinilla. Keskustelua herätti glykeemisen indeksin merkitys painon hallinnassa. Glykeemisellä indeksillä tarkoitetaan elintarvikkeen kykyä nostaa veren glukoosipitoisuutta. Esityksissä päädyttiin siihen, ettei nykyinen tutkimustieto osoita ruoan glykeemisen indeksin huomioimisesta olevan erityistä hyötyä painonhallinnassa. Pitempiaikaisia, paremmin kontrolloituja tutkimuksia kuitenkin tarvitaan. Alhaisen glykeemisen indeksin tuotteiden (mm. hedelmät, palkokasvit, pastatuotteet) suotuisa vaikutus mm. sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin jo tunnetaan. Lääkäreiden verkosto perusteilla Lihavuuden hoito on vaativaa, ja ammattilaisista on huutava pula. Siksi kokouksessa julkistettiin lihavuuden torjuntaan ja ehkäisyyn tähtäävä koulutusohjelma SCOPE (Specialist Certification of Obesity Professionals in Europe). Ohjelman tarkoituksena on tehostaa lihavuuden hoitoa kouluttamalla alan ammattilaisia ja luomalla Eurooppaan lihavuuden hoitoon erikoistuneiden lääkäreiden verkosto. Myöhemmässä vaiheessa koulutusta laajennetaan myös muihin lihavuuden hoidon ammattilaisiin. Kokouksen yhteydessä järjestettiin ensimmäinen pilottikoulutusohjelma, seuraava osio toteutetaan syksyllä. Lisätietoja SCOPE -ohjelmasta löytyy osoitteesta Leila Karhunen erikoistutkija, FT Kliinisen ravitsemustieteen laitos Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus Kuopion yliopisto Sirpa Sarlio-Lähteenkorva ylitarkastaja, FT Tuotevalvonnan yksikkö Elintarvikevirasto elintarvikevirasto.fi 4 03 Kehittyvä Elintarvike 15

17 Elintapojen korjaaminen alentaa diabetesriskiä tuntuvasti Tarja Sampo Suomessa on diabeetikkoa, joista on tyypin 2 diabeetikoita. Heidän määränsä arvioidaan kasvavan jopa 70 prosentilla vuoteen 2010 mennessä, jos ilmaantuvuuteen ei pyritä ja pystytä vaikuttamaan. Elintapojen korjaaminen voi kuitenkin alentaa sairastumisriskiä jopa 58 prosentilla. teema Tyypin 2 diabetes on vakava sairaus, joka voi aiheuttaa monia elämänlaatuun tuntuvasti heikentäviä ja elinikää lyhentäviä lisäsairauksia. Nykyisin yhä nuoremmat jopa lapset ovat vaarassa energiansaannin ja -kulutuksen heilahdettua elintapojen muuttumisen myötä tasapainostaan. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtäävät toimet ovat ainoa keino estää ongelman kasvaminen sekä inhimilliseltä että yhteiskunnalliselta kannalta kestämättömäksi. Osana Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaa (Dehko) Suomen Diabetesliitto kokosi laajapohjaisen asiantuntijaryhmän laatimaan kansallista ohjelmaa tyypin 2 diabeteksen torjumiseksi. Ehkäisyohjelma vuosiksi julkaistiin viime maaliskuussa. Ohjelma on ensimmäinen laatuaan koko maailmassa, ja se on kaikkien kiinnostuneiden tahojen käytössä oleva työkalu suomalaisten terveyden edistämiseksi. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on samalla sydän- ja verisuonitautien, munuaissairauden, jalkavammojen, hermostovaurioiden ja näkövammaisuuden ennaltaehkäisyä. Onnistuessaan lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa ohjelma pienentää myös monien muiden ylipainoon liittyvien sairauksien, kuten nivelrikon, astman ja eräiden syöpämuotojen ilmaantuvuutta. Vankka tutkimusnäyttö taustalla Tyypin 2 diabeteksen rajua yleistymistä edesauttavat terveydelle haitalliset ruokatottumukset, vähentynyt fyysinen aktiivisuus ja näiden vuoksi entisestäänkin yleistynyt lihavuus, joka on tyypin 2 diabeteksen merkittävä riskitekijä. Ehkäisyohjelman pohjana on suomalaisesta DPS -tutkimuksesta (Diabetes Prevention Study) saatu tieto. Tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että elintapojen korjaaminen voi alentaa diabetesriskiä jopa 58 prosentilla. Täsmälleen samaan tulokseen päätyi vastaava amerikkalaistutkimus (Diabetes Prevention Program). DPS -tutkimukseen osallistuneiden tekemät elintapamuutokset olivat suhteellisen pieniä. Olennaista oli kuitenkin se, että tutkittavat tekivät muutoksia useisiin elintapoihinsa samanaikaisesti. Tällä oli suuri merkitys tutkimustuloksiin. Henkilöistä, jotka saavuttivat kaikki viisi tavoitetta elintapojensa korjaamisessa, ei yksikään sairastunut diabetekseen tutkimuksen aikana. Sen sijaan henkilöistä, jotka eivät päässeet yhteenkään tavoitteeseen, 35 prosenttia sairastui diabetekseen. Tehostetun ravinto- ja liikuntaneuvonnan tavoitteena oli, että tutkimusryhmäläiset toteuttaisivat seuraavat muutokset: Painoindeksi < 25 kg/m 2 tai painonpudotus vähintään 5 prosenttia lähtöpainosta. Kokonaisrasvan saanti alle 30 prosenttiin kokonaisenergiasta. Eläinrasvojen (tyydyttyneen rasvan) osuus kokonaisrasvamäärästä alle 30 prosenttiin. Kuidun määrä > 15 g/1 000 kcal. Liikuntaa yli 4 tuntia viikossa. Yhdellekään niistä, jotka saavuttivat neljä tai viisi tavoitetta, ei tullut diabetesta seurantavaiheen aikana. Mitä vähemmän tavoitteita henkilö saavutti, sitä varmemmin hän sairastui diabetekseen. Sairaudelle altistavia perintötekijöitä on maamme väestöstä ainakin kolmasosalla, ehkä jopa puolella. Sen vuoksi on tärkeää suunnata ehkäisevät toimenpiteet samanaikaisesti sekä koko väestöön että niihin henkilöihin, joilla on erityisen suuri vaara sairastua. Kolmen strategian ohjelma Ehkäisyohjelma etenee kolmen strategian kautta. Väestöstrategia pyrkii edistämään koko väestön terveyttä ravitsemuksen ja liikunnan keinoin siten, että tyypin 2 diabeteksen vaaratekijät vähenevät kaikissa ikäryhmissä. Strategia sisältää yhteiskunnallisia ja yksilöihin suunnattavia toimenpiteitä, joiden tärkeänä tavoitteena on lihavuuden ehkäisy. Korkean riskin strategia suuntaa yksilökohtaisia toimenpiteitä henkilöihin, joilla on erityisen suuri vaara sairastua tyypin 2 diabetekseen. Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia kohdistuu tällä hetkellä diagnosoimattomiin tyypin 2 diabeetikoihin, joita arvioidaan olevan ainakin Elintarvikealan panosta tarvitaan Suomalaiset saavat ruokavaliostaan edelleen liikaa rasvaa, erityisesti kovaa rasvaa, sekä suolaa. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman väestöstrategian yhteiskunnallisten toimenpiteiden olennaisena osana on peruselintarvikkeiden kehittäminen sellaisiksi, että ne vastaavat suosituksia rasvan määrän ja laadun sekä suolapitoisuuden suhteen. Tässä elintarviketeollisuudella on ratkaisevan tärkeä merkitys. Kaupan rooli on olennainen vähärasvaisten ja -suolaisten tuotteiden markkinoinnissa. Vuonna 2000 Sydänliitto ja Diabetesliitto käynnistivät laajan asiantuntijavalmistelun perusteella kehitetyn Sydänmerkki-järjestelmän, jossa elintarvikevalmistaja voi anoa Sydänmerkin käyttöoikeutta pakatulle elintarvikkeelleen. Sydänmerkin myöntämisperusteena on tuoteryhmäkohtaisesti määriteltynä rasvan määrä ja laatu, suolan määrä sekä kuitupitoisuus. Toukokuussa 2003 tehdyn tutkimuksen mukaan 59 prosenttia yli15-vuotiaista suomalaisista tunnistaa Sydänmerkin ja yli neljäsosa (naisista 36 prosenttia) on tehnyt valintoja Sydänmerkin perusteella usein tai satunnaisesti. Merkin käyttöoikeus on 25 yrityksen yhteensä 170 tuotteella. Tarja Sampo Dehkon vs. pääsihteeri Suomen Diabetesliitto Lisätietoja: Suomen Diabetesliitto, Diabeteskeskus, puh. (03) Kehittyvä Elintarvike 4 03

18 Diabeteksen ehkäisyohjelmaa toteutetaan neljässä sairaanhoitopiirissä Tyypin 2 diabeteksen (DEHKO) ehkäisyohjelman jalkauttamiseksi ja sen sisältämien toimintamallien testaamiseksi neljä sairaanhoitopiiriä toimii vuosina erityisalueina, joissa ehkäisyohjelman toteutettavuutta, vaikuttavuutta, myös kustannusvaikuttavuutta, arvioidaan järjestelmällisesti. Tähän toimeenpanohankkeeseen osallistuvat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yksiköt. Ohjelman toteuttamiseen tarvitaan mukaan myös alueella vaikuttavia järjestöjä ja muita toimijoita, kuntien eri hallinnonalojen edustajista paikallisiin tiedotusvälineisiin ja yrityksiin. Hankkeen avulla tuotetaan tietoa, joka tukee ehkäisyohjelman toteuttamista koko maassa. Alueilla pyritään luomaan erilaisia yhteistyömalleja ja pitkäjänteisiä kumppanuuksia tavoitteiden saavuttamiseksi kaikkien kolmen strategian osalta. Sydänliitolta uusi suositus lokakuussa Suomen Sydänliiton suositus Ravinto ja liikunta sydänterveyden edistämisessä ilmestyy lokakuussa. Vuonna 2002 ilmestyi Ravinto sydänterveyden edistämisessä -suositus. Ravitsemusasiantuntija Pirjo Koiviston mukaan lähtökohtana tässä suosituksessa on terveellinen ruokavalio, ei erityisdieetti sydäntautia sairastaville. Jos kyseessä on sydänpotilas tai jos henkilöllä on korkea riski sairastua sydäntautiin, kannattaa noudattaa tiukempaa ruokavaliota. Sydänliiton tavoitteena on julkaista vuosittain myös Sydänbarometri. Viimeisin on vuodelta Projektipäällikkö Leena Ropponen kokoaa sitä muun työnsä ohessa niin, että uusi barometri ilmestynee vuodenvaihteessa. Ylilääkäri Hannu Vanhasen mukaan suomalaisia elintarvikevahvuuksia sydänterveyden edistämisessä ovat ruis, kaura, ohra, marjat, kala ja rypsiöljy. Painonhallinta laihdutuksen jälkeen A ja O Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemuksen osastolla työskentelevän tutkijan Päivi Rissasen noin vuosi sitten valmistuneessa väitöstutkimuksessa osoitettiin jo 5 10 prosentin painonpudotuksen vähentävän liikalihavuuteen liittyviä terveysriskejä merkittävästi keski-ikäisillä lihavilla naisilla. Toisaalta muutamankin kilon painonnousu laihtumisen jälkeen palauttaa riskitekijät taas lähelle lähtötasoa. Painonnousu suurensi merkitsevästi veren insuliinipitoisuuksia ja hyytymistaipumusta. Myös veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuudet palautuivat lähes laihdutusta edeltäneille tasoille. Painonhallinta laihdutuksen jälkeen onkin erityisen tärkeää.. Lisätietoja: Päivi Rissanen, Tiiviit ja selkeät kirjaset hygieniaosaamistestiin valmistautujalle ELINTARVIKEHYGIENIAN PERUSTEET (2003) GRUNDERNA I LIVSMEDELSHYGIEN (2003) BASIC FACTS OF FOOD HYGIENE (2003) SHIPIN WEISHENG DE JICHU (2003) Kouluttajalle piirtokalvosarja ELINTARVIKEHYGIENIA (2001) Kysy lisää Puhelin (09) Uusia menetelmiä viljan maun ja terveysvaikutteisuuden muokkaamiseen VTT:n erikoistutkija Raija-Liisa Heiniö on väitöstutkimuksessaan Influence of processing on the flavour formation of oat and rye kehittänyt menetelmiä kauran ja rukiin flavorin ja rakenteen muokkaamiseen hallitusti. Uudella, nopealla idätysmenetelmällä yhdistettynä kuivaukseen viljan makua voidaan muokata entistä paremmaksi ja lisätä samalla kokojyvätuotteiden terveyttä edistäviä vaikutuksia ja säilyvyyttä. Raskituksella ruis tulee happamammaksi, jonka ansiosta suolan määrää leivän valmistuksessa voidaan vähentää. Raskitus ja idätys lisäävät myös terveyden kannalta positiivisten fenolisten yhdisteiden kokonaismääriä. Heiniö pääsi lupaaviin tuloksiin myös rukiin jyvien fraktioinnilla. Fraktioidun rukiin jyvän välikerroksessa ei ole rukiille tyypillistä karvautta, mutta se sisältää runsaasti bioaktiivisia yhdisteitä. Väitöksessä saatiin aivan uutta tietoa bioprosessoidun viljan maun muodostumisesta yhdistämällä aistittavat ominaisuudet viljan haihtuviin yhdisteisiin tilastollisin menetelmin. Tuloksista hyötyy mm. aamiais- ja välipalatuotteita valmistava teollisuus kehittäessään kuluttajille uusia, maukkaita ja terveellisiä kokojyväviljatuotteita. Lisätietoja: Raija-Liisa Heiniö, VTT Biotekniikka, 4 03 Kehittyvä Elintarvike 17

19 Kylläisyyden ja painon hormonaalinen säätely Leila Karhunen, Sanna Kauppinen Kylläisyyden ja energiatasapainon säätelyyn osallistuvat monet keskushermoston ja perifeerisen elimistön tasolla vaikuttavat fysiologiset mekanismit. Viime kädessä säätely tapahtuu aivoissa, erityisesti hypotalamuksen alueella, jossa keskushermostossa ja muualla elimistössä tuotettavat hormonit, välittäjäaineet ja peptidit vaikuttavat. Kylläisyyttä ja painoa säätelevät myös muut, lähinnä ympäristöön ja kulttuuriin liittyvät tekijät. teema Kylläisyydellä on keskeinen rooli syömiskäyttäytymisen säätelyssä. Kylläisyydellä tarkoitetaan subjektiivista kokemusta siitä, että on syönyt riittävästi tai liian paljon. Se voidaan jakaa kahteen osaan: kyllääntyminen (satiation) ja kylläisyys (satiety). Kyllääntymisellä tarkoitetaan tuntemusta, joka kehittyy aterian aikana ja saa aikaan syömisen lopettamisen. Termillä kylläisyys tarkoitetaan puolestaan tuntemusta, joka vaikuttaa aterioiden välillä ja ehkäisee seuraavan syömiskerran alkamista. Energiatasapainoa säädellään osittain päällekkäisillä lyhyen ja pitkän aikavälin säätelymekanismeilla. Lyhyen aikavälin säätely tarkoittaa aterian aikana ja ateriasta toiseen tapahtuvaa päivittäistä säätelyä. Se ohjaa syömisen aloittamista ja lopettamista sekä kullakin aterialla syödyn ruoan määrää ja koostumusta. Pitkän aikavälin säätely pyrkii puolestaan elimistön energiavarastojen eli kehon rasvakudoksen määrän säilyttämiseen vakiona. Pitkän aikavälin säätely osallistuu myös lyhytaikaiseen säätelyyn vaikuttamalla lyhyen aikavälin säätelymekanismien herkkyyteen. Leptiini pitkän aikavälin säätelijä Yksi tunnetuimmista energiatasapainon säätelyyn osallistuvista hormoneista on rasvakudoksen erittämä leptiini. Sitä pidetään tärkeimpänä energiatasapainon pitkän aikavälin säätelijänä. Leptiinin pitoisuus verenkierrossa on suhteessa rasvakudoksen määrään: mitä enemmän rasvaa, sitä enemmän leptiiniä. Leptiiniä erittyy jonkin Syömistä lisäävät peptidit Kylläisyys Ruokahalu Hypotalamus Insuliini ja leptiini Rasvakudos Syömistä vähentävät peptidit verran myös ruoansulatuskanavan alueelta. Leptiinin vaikutus välittyy hypotalamuksessa tuotettavien peptidien, mm. neuropeptidi Y:n ja melanokortiinien kautta. Elimistön rasvavarastojen pienentyessä veren leptiinipitoisuuden väheneminen lisää syömistä lisäävien ja vähentää syömistä vähentävien peptidien tuotantoa. Rasvakudoksen määrän lisääntyessä tapahtuu päinvastoin. Vaikka energiatasapainoa säätelevät mekanismit tähtäävät energiatasapainon säilymiseen, ne näyttävät kuitenkin ehkäisevän tehokkaammin varastojen vähenemistä kuin niiden lisääntymistä. Lihavuudessa leptiinin vaikutus saattaakin olla heikentynyt. Leptiini ei näytä osallistuvan suoranaisesti syömisen lyhyen aikavälin säätelyyn, mutta sen keskeinen merkitys syömiskäyttäytymisen säätelyssä on kuitenkin osoitettu: jos ihmiseltä puuttuu leptiini kokonaan, ei kylläisyyden tunnettakaan kehity. Tila on kuitenkin äärimmäisen harvinainen eikä leptiinihormonin puute selitä ihmisillä tavallisesti esiintyvää lihavuutta. Insuliinilla kaksijakoinen tehtävä Toinen keskeinen painon ja syömisen säätelyyn osallistuva hormoni on insuliini. Sillä on energiatasapainon säätelyssä kaksijakoinen tehtävä. Perifeerisessä elimistössä sen vaikutus on energiavarastoja lisäävä, keskushermostossa energiavarastoja vähentävä. Insuliinin tuotantoon vaikuttaa ennen kaikkea veren glukoosipitoisuus, mutta kuten leptiini, se toimii myös rasvavarastojen tilaa heijastelevana energiatasapainon pitkän aikavälin säätelijänä. Hypotalamuksessa insuliini vaikuttaa energiatasapainon säätelyyn samojen mekanismien välityksellä kuin leptiini. Peptidit osallistuvat lyhytaikaiseen säätelyyn Ruoansulatuskanavan alueelta erittyy lukuisia lyhytaikaisen energiatasapainon säätelyyn osallistuvia peptidejä, jotka toimivat nälän ja kylläisyyden tuntemusten signaaleina. Niiden erittymisen saa aikaan ruoan ja eri ravintoaineiden tulo mahaan ja ohutsuoleen. Useimmiten ne vaikuttavat kylläisyyttä lisäävästi. Tunnetuin ruoansulatuskanavan alueen hormoneista on kolekystokiniini. Se vähentää syödyn ruoan määrää, lyhentää aterian kestoa ja hidastaa mahalaukun tyhjenemistä. Muita mielenkiintoisia, tutkimuksen alla olevia ruoansulatuskanavan hormoneja ja peptidejä ovat mm. amyliini, glukagonin kaltainen peptidi 1 ja peptidi YY. Myös ne vähentävät syömistä. Greliini lisää näläntunnetta ja ruokahalua Greliini on vastikään löydetty mahalaukun erittämä hormoni, joka muista ruoansulatuskanavan hormoneista ja peptideistä poiketen lisää näläntunnetta ja ruokahalua. Sen ruokahalua säätelevä vaikutus välittyy ainakin osaksi samojen mekanismien kautta kuin leptiinin ja insuliinin. Greliiniä pidetään pääasiassa energiatasapainon lyhyen aikavälin säätelijänä, mutta se voi osallistua myös sen pitempiaikaiseen säätelyyn. Greliini on liitetty erityisesti syömisen aloittamiseen. Sen pitoisuus elimistössä nousee huippuunsa ennen ateriaa ja laskee noin tunnin kuluessa syömises- 18 Kehittyvä Elintarvike 4 03

20 Chips koncernen, som är noterad på Helsingfors börsen, omsätter ca 270 milj. och har ca anställda. Huvudkontoret är i Mariehamn. Koncernen verkar inom två affärsområden, nämligen Snacks och Livsmedel. tä. Elimistön energiavarastot ovat käänteisessä suhteessa greliinin määrään: mitä enemmän rasvaa, sitä vähemmän greliiniä. Lihavilla greliinipitoisuudet ovatkin alhaisempia kuin normaalipainoisilla. Greliinin merkitys ihmisen syömiskäyttäytymisen säätelyssä on paraikaa kiivaan tutkimuksen alla. Leila Karhunen erikoistutkija, FT Kliinisen ravitsemustieteen laitos Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus Kuopion yliopisto Sanna Kauppinen tutkimusassistentti, Ttyo Elintarvikkeen rakenteen ja koostumuksen vaikutusta kylläisyyteen tutkitaan VTT Biotekniikka ja Kuopion yliopiston Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus (ETTK) ovat tänä vuonna käynnistäneet suomalaisten elintarvikealan yritysten ja Tekesin kanssa tutkimusprojektin Elintarvikkeita painonhallintaan: rakenteen ja koostumuksen vaikutus kylläisyyteen ja painonsäätelyyn. Projektin tavoitteena on koota viimeisintä tutkimustietoa ravinnon ominaisuuksien ja ravinnonoton säätelyn välisistä yhteyksistä, luoda osaamispohjaa elintarvikkeiden aiheuttaman kylläisyyden ja energia-aineenvaihdunnan säätelemiseksi elintarviketeknologian keinoin ja kehittää luotettava tuotteen kylläisyysarvoa kuvaava menetelmä eli kylläisyysindeksi, jolla voidaan arvioida yksittäisten tuotteiden aiheuttamaa kylläisyyden tunnetta. Hankkeen tuloksia on odotettavissa vuoden 2004 lopulla. Lisätietoja: TkT Kirsi-Helena Liukkonen, VTT Biotekniikka, Affärsområdet Livsmedel opererar på den finska och den svenska marknaden. Produktionen sker i tre egna fabriker, av vilka två är på Åland och en i Dalsland, Sverige. Vi tillverkar potatis-, grönsaks- och fiskprodukter samt färdigrätter. Våra kända varumärken är Oolannin, Topp och Chipsters. Vi förstärker vår organisation och anställer till affärsområdet Livsmedel en Ansvarig produktutvecklare Vår produktutveckling sker i projektform och Du kommer att ansvara för utvecklingen av nya spännande matprodukter i nära samarbete med våra marknadsledningar och våra fabriker. Ditt arbetsfält kommer att vara hela vårt produktområde inom såväl konsument- som storhushållmarknaden. Vi önskar att du är innovativ, positiv, självständig och tycker om att ha många bollar i luften. Vi vill dessutom att du har erfarenhet från utvecklingsarbete inom livsmedelsindustrin och har ett stort intresse för mat. Vi tillhandahåller för våra konsumenter smakliga, hälsosamma och lättillagade matprodukter och vi söker Dig som skall vara en nyckelperson i vår fortsatta goda utveckling. Placering är, baserat på var du bor, vid någon av fabrikerna på Åland, i Brålanda i Sverige eller vid någon av marknadskontoren i Helsingfors eller Stockholm. Tilläggsupplysningar ger affärsområdets nuvarande direktör Sven-Harry Boman på tel alt eller tillträdande direktör Per Nyqvist på tel Din skriftliga ansökan med meritförteckning och löneanspråk vill vi ha senast den 10 oktober 2003 per sven-harry eller under adress Chips Abp, märkt produktutvecklare, Strandgatan 6, Mariehamn. Mera information om koncernen finns på internet under adressen: Kehittyvä Elintarvike 19

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan.

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan! Tärkeintä painonhallinnassa on tasapaino

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Ravitsemusalan tutkimuspalveluyritys Kliiniset tutkimuspalvelut Elintarvikelääke- terveys-

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012 Nutriikka Ravitsemuspalvelut tmi Luentoa täydentävää materiaalia Luistelijan ruokailu Tuusulan Luistelijat Olympiakomitean ja HK aineisto http://www.noc.fi/ urheilijan_ravitsemus/ TEKO Terve koululainen,

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE Katja Karppinen Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Ravitsemusterapeuttien osuuskunta VitaMiinat 26.4.2015 Ruokakolmio antaa suuntaviivat monipuolisen ja terveyttä

Lisätiedot

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa.

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. 16 14 12 Osallistujat Onnistujat Osallistujien ja onnistujien lukumäärä 1 8 6 4 2 Alle kolme kertaa Kolme kertaa Neljä kertaa Viisi

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa Oletko mitä syöt? Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa kulutukseen nähden. Terveelliseen ruokavalioon

Lisätiedot

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Suomalaisten suolan saanti Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Mitä suola/natriumkloridi on? Elintarvikkeen ainesosa/mauste Metab. prosessit solussa,

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Uusia haasteita

Lisätiedot

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Mitä tutkittiin ja miksi: miten suomalaiset lukevat elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot