Länsi- ja Etelä-Suomen näkemyksiä: kehityspotentiaali ja pullonkaulat. maakuntajohtaja Esa Halme, Pirkanmaan liitto

Transkriptio

1 Länsi- ja Etelä-Suomen näkemyksiä: kehityspotentiaali ja pullonkaulat maakuntajohtaja Esa Halme, Pirkanmaan liitto

2 Kehityspotentiaali - Asetus vastaa hyvin tavoitteitamme - Asetus on moderneihin tavoitteisiin tähtäävä ja muutosta ostava - Asetuksessa alatasolla joitakin korjaustarpeita - Temaattinen keskittäminen selkeyttää ohjelmatyötä - Asetusten lähtökohtana oleva yhteinen alueellinen ohjelma on oikea - Tekstit hyvin yhteensopivia maaseudun kehittämisen kanssa - Luo puitteet selkeälle hallinnolle ilman tarpeettomia monimutkaistuksia - Pullonkaulat ja riskit - Innovaatiot toimintatavaksi - Järjestelmäinnovaatiot - Riittävä tulevaisuussuuntautuminen - Kansallinen monimutkaistus - Väärä keskittäminen - Arviointien unohtaminen - Tietämysyhteiskunnan infra Eurooppalainen innovaatioikoni Virtaava innovaatio Innovaatiot ja tulevaisuustyö Ennakointiyhteistyö

3 Ohjelmarakenteen avoimet kysymykset ja haasteet - keskusteltavaksi Mikä on koordinoivan ELYn/liiton rooli? Mitkä tehtävät voidaan keskittää ohjelmatasolla (esim. viestintä, seuranta, maksatukset, ylimaakunnallisten hankkeiden hallinto)? Liitto vastaa ohjelmasta ja kuntaosarahoitteisista hankkeista, ELY muista Miten hoidetaan valtakunnallisten hankkeiden (mm. yritys- ja innovaatioverkostohankkeiden) rahoitus (ja hallinto) joustavasti yli ohjelmarajan? Sopimusmenettely, yhteinen haku, yhteinen arviointi hallinto sillä ohjelma-alueella, jossa päähakija (kts Artikla 3/d/iv ja artikla 60 ja varmista, että voidaan toteuttaa hankkeita ohjelma- ja toimijarajojen yli) Miten varmistetaan ylimaakunnallisten hankkeiden joustava hallinto ohjelma-alueella (ei päätöksiä jokaisessa maakunnassa)? Vrt E-S temaattinen osa Miten toteutuu toiminnan pitkäjänteisyys, mutta toisaalta rahoituksen kohdentamisen joustavuus maakunnille vain vähimmäiskehykset???? Ohjelman tavoitteista ja niiden seurannasta ja muutoskeisen ohjelman avulla > ei varaumia varaumien päälle.

4 Ohjelmarakenteen avoimet kysymykset ja haasteet - keskusteltavaksi Miten alueellisesti laajassa ohjelmassa sisällöllisesti huomioidaan alueiden erilaisuus? Ohjelman laadinnan kautta Missä on ohjelman strateginen omistajuus? Miten varmistetaan valtakunnallisten tavoitteiden toteutuminen ja seuranta? Ohjelman tavoitteissa, seurannassa ja totsu- ja stratsu-menettelyllä Miten MYRin rooli muuttuu ja miten sitä voidaan kehittää? Hankekäsittely poistunee ja toiminta muuttuu strategisemmaksi ja tuloksia seuraavaksi Onko TEM hallintoviranomainen? Ei

5 Lähtökohtia EU-rakennepolitiikka on keskeisin työkalu ns vahvojen uusien kuntien strategisessa kehittämisessä, ympäristöpolitiikassa, innovaatiopolitiikassa sekä elinkeinopolitiikassa. Se on myös keskeisin työkalu yliopistojen kolmannen tehtävän kannalta ja korkean osaamisen ja elinkeinoelämän vuoropuhelun kehittämisessä Järjestelmä tukeutuu NUTS 2 alueisiin ja suosii aluehallinnon reformin jatkamista. Tällä tasolla myös koko ohjelman toteutus. Jos ohjelmien osatoteutus olisi keskushallinnolla, syntyy merkittävää hallinnon lisäkustannusta ja tehottomuutta sekä roolien ja kanavien kilpailua. Ohjelmat ovat alueellisia ja monirahastoisia ja sekä EAKR:n, että ESR:n kattavia, joten ohjelmien rahavirralla vain 3-5jakoväylää ja 6-10 viranomaista. Ohjelman hallinnosta vastaavat ohjelma-alueet yhden maakunnan johdolla. Hankkeet haetaan ja arvioidaan ohjelma-alueittain, mutta maantieteellistä tasapuolisuutta seuraten. Kaupunkipolitiikan kehittäminen niin, että kaupunkipolitiikkaa toteutetaan erityisesti kaupunkien sosiaalisen struktuurin ja syrjäytymisen osalta ESR:llä ja kaupunkia koskevien järjestelmä- ja ympäristöinnovaatioiden osalta EAKR:llä. Näistä jälkimäinen kattaisi sekä suuret kaupunkiseudut että seutukaupungit. Vastaavasta ESR:n human capital toimintamallia vahvistettaisiin alueellisena yrityskehittämisen työkaluna

6 Mahdollisuudet Hallinnon kulujen merkittävä pieneneminen (-50% olettaen, ettei säädöspohjaa monimutkaisteta) Arviointien tulosten huomioon ottaminen (yritystukien tehottomuus ja keskitetyn ESR:n tuloksettomuus Euroopan tasolla (OECD)) Vaikuttavuuden lisääntyminen Hallitusohjelman mukaisen uuden kuntamallin kannalta merkittävä lisähyöty EU:n place based mallin mukainen toimintatapa

7 OHJELMISTA Yleisasetus 9 Temaattiset tavoitteet Kustakin yhteisen strategiakehyksen rahastosta annetaan sen tehtävien mukaisesti tukea seuraaviin temaattisiin tavoitteisiin älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian edistämiseksi: (1)tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen; (3) tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien, käytön ja laadun parantaminen; (5)pienten ja keskisuurten yritysten, maatalousalan (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston osalta) ja kalastus- ja vesiviljelyalan (Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta) kilpailukyvyn parantaminen; (7)vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla; (9) ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen; (11)ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen; (13)kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista; (15)työllisyyden edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen; (17)sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta; (19)investoiminen koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen; (11)institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen. Temaattiset tavoitteet on muunnettava kutakin yhteisen strategiakehyksen rahastoa erityisesti koskeviksi prioriteeteiksi ja vahvistettava rahastokohtaisissa säännöissä

8 5 artikla (EAKR) Investointiprioriteetit EAKR:sta tuetaan seuraavia investointiprioriteetteja, jotka liittyvät asetuksen (EU) N:o [ ]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklassa asetettuihin temaattisiin tavoitteisiin: 1) tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin tukeminen: a) tutkimus- ja innovointitoiminnan infrastruktuurin parantaminen, alan huippuosaamisen kehittäminen ja etenkin Euroopan laajuisia etuja tuottavien osaamiskeskusten edistäminen; b) yritysten tutkimus- ja innovointi-investointien, tuotteiden ja palveluiden kehityksen, teknologian siirron, sosiaalisten innovaatioiden ja julkisten palveluiden sovellusten, kysynnän tukemisen, verkostoituminen, klustereiden ja avoimen innovoinnin edistäminen älykkään erikoistumisen avulla; c) teknologisen ja soveltavan tutkimuksen, pilottituotantolinjojen, tuotteiden varhaisen validoinnin sekä kehitystä vauhdittaviin teknologioihin liittyvien edistyneiden tuotantotekniikoiden ja ensituotannon sekä yleiskäyttöisten teknologioiden levittämisen tukeminen; 2) tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden, käytön ja laadun parantaminen: a) laajakaistan laajentaminen ja suurnopeusverkkojen käyttöönotto; b) tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja palveluiden sekä verkkokaupan kehittäminen ja tieto- ja viestintätekniikan kysynnän lisääminen; c) sähköisiin viranomaispalveluihin, verkko-opetukseen, tietoyhteiskuntaan osallistumiseen ja sähköisiin terveydenhoitopalveluihin liittyvien tieto- ja viestintätekniikan sovellusten parantaminen; 3) pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen: a) yrittäjyyden edistäminen erityisesti helpottamalla uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä ja tukemalla uusien yritysten luomista; b) uusien liiketoimintamallien luominen pk-yrityksille etenkin niiden kansainvälistymistä varten;

9 4) vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla: a) uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja jakelun edistäminen; a) uusiutuviin energialähteisiin tukeutuvien järjestelmien kehittäminen ja käyttöönoton edistäminen; b) pk-yritysten energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäminen; b) energia- ja materiaalitehokkaiden tuotantoprosessien ja tuotteiden kehittäminen pk-yrityksissä c) energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tukeminen julkisissa infrastruktuureissa ja asuinrakennuksissa; (EI POHJOISMAISSA! = ENERGIAINVESTOINTITUKI) d) älykkäiden energianjakelujärjestelmien kehittäminen ESIM matalajännitetasoille; e) kaupunkialueiden vähähiilisten järjestelmien kehittäminen ja strategioiden edistäminen; f) ympäristöystävällisten ja vähähiilisten liikennejärjestelmien kehittäminen ja kestävän kaupunkiliikenteen edistäminen; (SIIRRETTY KOHDASTA 7 c) g) hukkaenergian määrää pienentävien mallien kehittäminen (MUOTOILTAVA) Kaupunkipolitiikka Luonnollinen osaohjelma sen parina pitää olla riittävä ESR-pari

10 ESR 3 artikla Tuen soveltamisala 4 (PITÄÄ OLLA 1). Jäljempänä lueteltujen temaattisten tavoitteiden ja asetuksen (EU) N:o [ ] 9 artiklan mukaisesti ESR:sta tuetaan seuraavia investointiprioriteetteja: (a) Edistetään työllisyyttä ja tuetaan työvoiman liikkuvuutta seuraavin toimin: (b) Investoidaan koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen seuraavin toimin: (c) Edistetään sosiaalista osallisuutta ja torjutaan köyhyyttä seuraavin toimin: (g) Parannetaan institutionaalisia valmiuksia ja tehostetaan julkishallintoa seuraavin toimin: 5(PITÄÄ OLLA 2). ESR edistää 1 kohdassa lueteltujen investointiprioriteettien kautta (VIITTAUS EPÄVELVÄ) myös muita temaattisia tavoitteita, jotka on lueteltu asetuksen (EU) N:o [...] 9 artiklassa ensisijaisesti seuraavin toimin: (e) tuetaan siirtymistä vähähiiliseen, ilmastomuutokseen sopeutuvaan, resurssitehokkaaseen ja ympäristön kannalta kestävään talouteen uudistamalla koulutusjärjestelmiä, mukauttamalla tarvittavia taitoja ja pätevyyksiä, parantamalla työvoiman ammattitaitoa ja luomalla uusia työpaikkoja ympäristöön ja energiaan liittyville sektoreille (f) parannetaan tieto- ja viestintäteknologian saatavuutta, käyttöä ja laatua kehittämällä digitaalista lukutaitoa ja investoimalla tietoyhteiskuntaan osallistumiseen, tietoteknisiin taitoihin sekä niihin liittyviin yrittäjyystaitoihin (g) vahvistetaan tutkimusta, teknistä kehittämistä ja innovaatioita kehittämällä tutkinnon jälkeisiä opintoja, kouluttamalla tutkijoita ja toteuttamalla verkottumis- ja kumppanuustoimia korkeakoululaitosten, tutkimus- ja teknologiakeskusten sekä yritysten välillä (h) parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä edistämällä yritysten ja työntekijöiden mukautumiskykyä ja lisäämällä investointeja inhimilliseen pääomaan.

11 Maaseuturahasto Article 5 Union priorities for rural development The achievement of the objectives of rural development, which contribute to the Europe 2020 strategy for smart, sustainable and inclusive growth, shall be pursued through the following six Union priorities for rural development, which translate the relevant Thematic Objectives of the CSF: (1) fostering knowledge transfer and innovation in agriculture, forestry, and rural areas with a focus on the following areas: (3) enhancing competitiveness of all types of agriculture and enhancing farm viability, with a focus on the following areas: (5) promoting food chain organisation and risk management in agriculture, with a focus on the following areas: (7) restoring, preserving and enhancing ecosystems dependent on agriculture and forestry, with a focus on the following areas: (9) promoting resource efficiency and supporting the shift towards a low carbon and climate resilient economy in agriculture, food and forestry sectors, with a focus on the following areas: (11) promoting social inclusion poverty reduction and economic development in rural areas, with a focus on the following areas: (All of the priorities shall contribute to the cross-cutting objectives of innovation, environment and climate change mitigation and adaptation.