Heinola Anna & Lohilahti Henna TURHAAN VAI TARPEESEEN. Kartoitus ilman kotisairaanhoidon tukea asuvien sotaveteraanien lääkkeidenkäytöstä
|
|
- Aurora Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Heinola Anna & Lohilahti Henna TURHAAN VAI TARPEESEEN Kartoitus ilman kotisairaanhoidon tukea asuvien sotaveteraanien lääkkeidenkäytöstä Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Lokakuu 2007
2 TIIVISTELMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitajan suuntautumisvaihtoehto Tekijät: Heinola Anna & Lohilahti Henna Opinnäytetyön nimi: Turhaan vai tarpeeseen Työn ohjaaja: TtM Marjut Levoska Työn tarkastaja: KL, Yliopettaja Maija Maunula Työn sivumäärä: 43 sivua ja 5 liitettä Opinnäytetyön valmistumisvuosi: 2007 Opinnäytetyö on tehty työelämälähtöisesti yhteistyössä Kokkolanseudun terveyskeskuksen kanssa, jossa on vuodesta 2003 toiminut sotaveteraanien terveysprojekti. Projektin tavoitteena on tukea veteraanien asumista omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista, ennalta ehkäistä toimintakyvyn alentumista sekä parantaa sotaveteraanien toimintakyvyssä todettavia puutteita yksilöllisesti suunnitelluilla hoidoilla ja kuntoutuksella. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa ilman kotisairaanhoidon tukea asuvien rintamatunnuksen omaavien sotaveteraanien lääkkeidenkäyttöä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää onko lääkkeiden käyttö lisääntynyt tai vastaavasti vähentynyt. Vertailimme terveysprojektin alussa kerättyjä lääkelistoja kevään 2007 aikana kerättyihin lääkelistoihin. Lisäksi tarkoituksenamme oli selvittää, mikä lääke veteraaneilla oli eniten käytössään, huolehtiiko veteraani itse lääkehoidostaan ja kuinka paljon he käyttävät käsikauppalääkkeitä ja luontaistuotteita. Teoreettisen viitekehyksen tähän opinnäytetyöhön muodostimme kirjallisuuden avulla perehtymällä vanhenemismuutoksiin, lääkkeiden vaikutusten vaiheisiin vanhenevassa elimistössä sekä vanhusten lääkehoitoon liittyviin ongelmiin. Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin avoimilla kyselylomakkeilla, jotka lähetettiin kaikille ilman kotisairaanhoidon tukea asuville sotaveteraaneille (N=229) kevään 2007 aikana. Sotaveteraaneista 77 % vastasi kyselyyn (N=177). Aineiston analyysissä käytimme Webropol ja Microsoft Word ja Excel -ohjelmia, joilla teimme tutkimustuloksia havainnollistavia kuvioita ja taulukoita. Avoimet kysymykset käsittelimme sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimustulosten mukaan 83 % sotaveteraaneista huolehtii itse lääkehoidostaan. Lääkemäärät olivat lisääntyneet terveysprojektin alkuun vuoteen 2003 verrattuna. Eniten käytössä olevia lääkkeitä olivat Primaspan erivahvuuksin (vaikuttava-aine asetyylisalisyylihappo) ja Emconcor erivahvuuksin (vaikuttava-aine bisoprololihemifumaraatti). Itsehoitolääkkeitä sotaveteraaneista käytti 59 % kyselyyn vastanneista ja luontaistuotteita taas oli käytössä vain 22 %:lla tutkimukseen vastanneista sotaveteraaneista. Tästä opinnäytetyöstä toivomme olevan hyötyä tulevaisuudessa jatkettaessa sotaveteraanien terveysprojektia. Lisäksi toivomme tämän työn antavan viitteitä hoitohenkilökunnalle vanhusten todellisesta lääkkeiden käytöstä. Avainsanat: lääkehoito, vanhus, sotaveteraani
3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme in Nursing and Health Care Public Health Nurse Authors: Heinola Anna & Lohilahti Henna Title of Degree Work: Useful Or Unnecessary? Supervisor: MNSc Marjut Levoska Inspector: LicEd, Principal Lecturer Maija Maunula Number of pages: 43+5 appendices Date: 29 th of October 2007 Our thesis was done in co-operation with Veterans Health Project of Kokkola Health Center. Project was started in 2003 and the aim of the project is to support the veterans to live in their own homes as long as they are capable, to prevent the decline of veterans capacity to function and to promote veterans capacity to function with the help of individually planned care and rehabilitation. The purpose of this thesis was to survey the use of medication of the veterans who were living without the support of home nursing. Our objective was to determine if the use of medicines had increased or decreased. We compared old medicine lists collected at the beginning of the health project to the lists that were collected during the spring of Additionally, we intended to define if there is a specific medicine that the veterans use most, if the veterans take care of their own medication and how much they use over-the-counter medicines from pharmacy or natural products. Theoretical framework to our final thesis was constructed by familiarizing ourselves with the literature on effects of ageing, medication s effects in the body and also on the problems connected with medical care of the elderly. Our thesis implemented quantitative research methods. Research material was gathered with a questionnaire with open questions and one multiple-choice question. We sent the questionnaires to all the veterans in our target group (N=229) and 77 per cent of them answered (N=177). Webropol and Microsoft Word and Excel were used in material analysis to make illustrative figures and charts. Open questions were dealt with the content analysis method. According to research results 83 per cent of the veterans take care of their medication themselves. Amount of medicines have increased when compared to the beginning of the Health Project. Most frequently used medicines were Primaspan 100mg (active ingredient acetylsalicylic acid) and Emconcor 5mg (active ingredient bisopropolol fumarate). 59 per cent of veterans used over-thecounter medicines. Only 22 per cent of the veterans used natural products. We hope that the future implementations of Veterans Project benefits from our thesis. We also hope that the thesis gives some references to nursing staff on the real usage of medicines among the elderly. Keywords: Medical care, medication, the elderly, veteran
4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 1 2 SOTAVETERAANIEN TERVEYSPROJEKTI 3 3 VANHENEMISMUUTOKSET 5 4 LÄÄKE VANHENEVASSA ELIMISTÖSSÄ Lääkkeiden vaiheet vanhenevassa elimistössä Imeytyminen Jakautuminen Metabolia ja erittyminen Vanhusten lääkehoidon tavoitteet Lääkehoitoon liittyvät ongelmat Lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset Luontaistuotteet ja itsehoitolääkkeet Aikaisemmat tutkimukset 18 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 22 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Kyselylomakkeen laadinta Kohderyhmä ja tutkimusaineiston hankinta sekä tutkimuslupa Tutkimusaineiston käsittely ja analysointi Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus 26 7 TUTKIMUSTULOKSET Vastaajien taustatietoja Lääkelistojen muutokset vuodesta 2003 vuoteen Eniten käytössä olevat lääkkeet Lääkehoidosta huolehtiminen Luontaistuotteiden käyttö Itsehoitolääkkeiden käyttö 35 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUSHAASTEET 36 9 POHDINTA 38 LÄHTEET 41 LIITTEET
5 - 1-1 JOHDANTO Suomalaisten elinikä on noussut jatkuvasti tämän vuosisadan aikana. Väestö ikääntyy ja ikääntymisen myötä sairauksien määrä lisääntyy. Tämän vuoksi myös lääkkeiden tarve kasvaa. Hoitotyössä usein havaitaan tarpeetonta lääkitysten kasaantumista. Monilääkitys voi olla monien yhtäaikaisten sairauksien kanssa tarpeen, mutta lääkkeiden tarpeellisuus ja annostus on arvioitava yksilöllisesti. Monilääkitys lisää haitta- ja yhteisvaikutusten riskiä, mitkä voivat johtaa toisinaan sairaalahoitoihin. Näistä osa on vältettävissä huomioimalla yhteisvaikutukset ja korjaamalla annoksia. (Hartikainen 2002; Sarvimäki 1998.) Vanheneminen muuttaa ihmistä niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Vanheneminen tuo tullessaan vaivoja ja haittoja, joita aikaisemmin ei ollut. Onneksi voimat yleensä vähenevät suhteellisen hitaasti ja näin ollen ihminen ehtii siihen tottua. (Santala & Sonninen 1997.) On kovin vaikeaa selvästi rajata vanhuutta johonkin ikään tai määritelmään, koska vanheneminen on hyvin yksilöllistä. Vanheneminen tapahtuu ihmisessä niin monella tapaa, eikä tietyn ikärajan ylitys tee ihmistä vanhaksi. (Heath & Schofield 1999.) Eri määritelmiin perehdyttyämme päädyimme määrittelemään vanhuksen omassa tutkimuksessamme yli 75-vuotiaaksi. Lääkehoidon tavoitteena on ihmisten terveyden edistäminen, sairauksien ehkäiseminen ja parantaminen, tai sairauden etenemisen ehkäiseminen. Lisäksi lääkehoitoja käytetään sairauden aiheuttamien komplikaatioiden ehkäisyyn, sekä sairauden aiheuttamien oireiden lievittämiseen (Nurminen 2006). Lääkehoitoa ohjaavat usein eri sairauksista annetut käypähoitosuositukset. Nämä suositukset eivät täysin päde vanhusten kohdalla, koska hoitosuositusten pohjana on näyttöön perustuva lääketiede. Näyttöjä on kuitenkin varsin vähän yli 75 -vuotiaista vanhuksista. Vanhusten monet sairaudet yhdessä ikääntyvän elimistön kanssa aiheuttavat sen, että heidän hoidossaan on tarkasteltava enemmän lääkehoidon kokonaisuutta ja järkevyyttä kuin yksittäisiä lääkkeitä. Keskeistä on arvioida aina vanhuksen terveydentilaan liittyen fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä suunnitella lääkehoito, jonka tavoitteena tulisi olla päivittäisen toimintakyvyn ylläpitäminen. (Finne-Soveri 2005; Ojutkangas 2007.)
6 - 2 - Tutkimuksemme on rajattu Kokkolan kaupungissa ilman kotisairaanhoidon tukea asuviin sotaveteraaneihin. He ovat valmis, homogeeninen ryhmä, koska heillä kaikilla on sama noin 4 vuoden kokemus oltuaan nuorena parhaassa iässä rintamalla. Joukossa on miesten lisäksi myös naisia, jotka ovat olleet mukana sodassa esimerkiksi työssä sotasairaalassa ja tämän vuoksi saaneet rintamatunnuksen. Opinnäytetyössämme sotaveteraanilla tarkoitetaan vanhaa ja kokenutta rintamasotilasta (Nurmi 2004, 1009). He ovat käyneet läpi talvisodan vuosina ja sen jälkeen jatkosodan vuosina Tutkimustehtävinämme oli selvittää, kuinka sotaveteraanien lääkelistat ovat muuttuneet vuodesta 2003, sekä ovatko lääkemäärät kasvaneet tai vastaavasti vähentyneet. Lisäksi selvitimme tutkimuksessamme onko sotaveteraaneilla tyypillisesti käytössään jokin tietty lääkeaine, huolehtiiko sotaveteraani itse lääkehoidostaan ja kuinka paljon he käyttävät käsikauppalääkkeitä ja/tai luontaistuotteita. Opinnäytetyössämme käsikauppalääkkeistä käytämme parempaa nimitystä eli puhumme itsehoitolääkkeistä.
7 - 3-2 SOTAVETERAANIEN TERVEYSPROJEKTI Vanhenemiseen liittyvää toimintakyvyn heikkenemistä ja sairastuvuutta voidaan ehkäistä ja hidastaa puuttumalla ajoissa niihin riskitekijöihin, joiden tiedetään olevan vanhenemiseen liittyvien terveysongelmien ja toimintavajavuuksien taustalla. Pyrittäessä vastaamaan iäkkään väestönosan lisääntyvään palvelutarpeeseen tarvitaan hyviä tietoja iäkkäiden ihmisten terveydestä ja toimintakyvystä sekä niiden muuttumisesta. Ennaltaehkäisevien ja hoidollisten toimenpiteiden kohdentamiseksi on erityisen tärkeää tunnistaa ne veteraanit, joilla omatoimisuuden menettämisen riski on suurin. Päivittäisistä toiminnoista selviytyminen on yhteydessä iäkkäiden henkilöiden kotona asuvana selviytymiseen. Päivittäisistä toiminnoista selviytymisessä ensin vaikeutuvat asioiden hoitamiseen liittyvät toiminnot ja myöhemmin perustoiminnoista selviytyminen. (Isaksson-Parpala & Lohilahti 2004, 3.) Vuonna 2001 Kokkolan kaupunginvaltuustoryhmässä tehtiin valtuustoaloite, jossa esitettiin, että Kokkolan kaupunki kiinnittäisi erityistä huomiota Kokkolassa asuvien sotaveteraanien ja muiden sodassa kärsineiden (mm. sotaleskien) terveydenhoitoon ja kuntoutukseen. Asian edetessä ja eri yhteistyötahoja konsultoiden aloitettiin vuonna 2003 Kokkolassa Sotaveteraanien terveysprojekti terveyskeskuksen ja perusturvakeskuksen suunnittelemana. (Isaksson-Parpala & Lohilahti 2004, 3.) Veteraanien terveysprojekti sisältää veteraanien ja heidän puolisoidensa maksuttomat terveydenhoitajan terveys/kuntotarkastukset, jonka yhteydessä laadittiin yksilöllinen palvelusuunnitelma eli terveyspassi (LIITE 1), jolla selvitetään tämän hetkinen terveydentila, lääkitys, mitä palveluja veteraani käyttää ja mitä palveluja hän mahdollisesti tulee tarvitsemaan sekä lisäksi hänen toiveensa ja odotuksensa. Projektin aloituksen myötä sotaveteraaneille mahdollistettiin myös maksuttomat lääkärin vastaanottokäynnit terveyskeskuksessa. Vuotta myöhemmin myös päivystyskäynnit terveyskeskuslääkärin vastaanotolla tulivat maksuttomiksi ja samoin lääkärintodistukset. (Isaksson-Parpala & Lohilahti 2004,3.)
8 - 4 - Sotaveteraanien terveysprojektin tavoitteena on tukea veteraanien asumista omassa kodissa niin pitkään kuin mahdollista, ennalta ehkäistä toimintakyvyn alentumista sekä parantaa sotaveteraanien toimintakyvyssä todettavia puutteita yksilöllisesti suunnitelluilla hoidoilla ja kuntoutuksella. (Isaksson-Parpala & Lohilahti 2004, 3.) Helmikuussa 2007, tutkimuksen tekohetkellä, oli 251 itsenäisesti ilman kotisairaanhoidon tukea asuvaa sotaveteraania Kokkolassa. He ovat vuotiaita ja heidän keski-ikänsä oli 85 vuotta. Heistä miehiä oli 198 ja naisia 53. Luku elää jatkuvasti projektiin osallistuneiden siirtyessä kotisairaanhoidon piiriin tai laitokseen sekä heidän pois nukkuessaan.
9 - 5-3 VANHENEMISMUUTOKSET Vanhenemismuutokset tapahtuvat luonnollisen hitaasti ja ilmenevät kaikissa ihmisissä eri tavalla palautumattomina. Nämä johtavat toimintakyvyn heikentymiseen ja lisäävät haavoittuvuutta. (Ojala 2004, 10.) Vanheneminen on kuivumista, rasvoittumista ja toiminnallista hidastumista. Toiminnallisen kudoksen, kuten lihaksiston, osuus kehon painosta vähenee %:iin ihmisen vanhetessa. Vaikka vanhus on normaali painoinen, rasvan osuus painosta lisääntyy. (Kivelä 2004, 23.) Useimpien vanhusten paino laskee 75 -ikävuoden jälkeen ja elimistön rasva- neste- tasapaino muuttuu. Energian kulutus pienenee, koska lihasmassa vähenee ja perusaineenvaihdunta hidastuu. Syynä vanhusten ravitsemushäiriöille on esimerkiksi ruokahalun ja janon tunteen heikentyminen. Ruokahalua heikentävät maku ja haju aistin heikkenemisen lisäksi myös sairaudet ja lääkehoidot. (Ojala 2004, 10.) Vanhuksia ei voida tarkastella yhtenä ryhmänä lääkehoidossa, koska yksilölliset erot ovat suurempia ja tärkeämpiä käytännössä kuin useat vanhenemiseen liittyvät muutokset kuten lääkkeiden imeytyminen, kulkeutuminen, aineenvaihdunta ja poistuminen elimistöstä. (Tilvis 2003, ) Vanheneminen on luonnollinen osa elämänkaarta. Elimistön eri osien vanhenemismuutokset ilmenevät hyvinkin vaihtelevalla nopeudella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vanhuksilla voi näkyä selviä vanhenemisoireita vain joissakin elintoiminnoissa. Esimerkiksi munuaisten kyky erittää kuona-aineita ja lääkeaineita heikkenee, jonka seurauksena voi olla 30 % alenema munuaisten erityskyvyssä 65- ikävuoden paikkeilla ja myöhemmin 80 vuoden iässä jopa 50 % alenema. (Kivelä 2004, 27.) Nämä muutokset vaikuttavat lääkehoitoon sekä lääkkeiden tarpeeseen, että niiden tarkoituksen mukaiseen käyttöön (Tilvis 2001, 321). Vanhenemisnopeus riippuu sekä perinnöllisistä, että ulkoisista tekijöistä. Suomessa vanhuuden alkaminen on katsottu kytkeytyvän yleisen eläkeiän rajaan. Tällöin voidaan pitää esimerkiksi vuotiaita nuorina vanhuksina, yli 75 vuotiaita varsinaisina vanhuksina ja yli 85 vuotiaita vanhoina vanhuksina. (Ojala 2004, 10.)
10 - 6 - Vanhenemiseen sopeudutaan monin eritavoin. Osa terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä hyväksytään normaaliin vanhenemiseen kuuluvaksi. Kun vanhukset arvioivat esimerkiksi terveyttään, se tapahtuu suhteessa ikätovereihin, eli on siis tietyllä tavalla ikävakioitu arvio. (Heikkinen 2002, 25.) Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen kykyä selviytyä hänelle asetetuista vaatimuksista ja päivittäisistä toiminnoista (Vanhenevien ihmisten kotona selviytyminen: Yli 65- vuotiaiden terveys, toimintakyky ja sosiaali- ja terveyspalvelujen koettu tarve 2000). Terveys ja toimintakyky voivat säilyä hyvänä pitkälle vanhuusikään (Ojala 2004, 10). Liiallisen ja haitallisen lääkityksen lopettamisen on todettu jopa parantaneen vanhuksen toimintakykyä (Linjakumpu 2003, 23-25). Kuitenkin niin kauan kuin on hyväkuntoinen ja selviää melko itsenäisesti, niin asiat ovat kutakuinkin hyvin vanhetessa. (Juhela 2006, 23). Vanhuutta usein kuvataan luopumisen ja menetysten aikakautena. On kuitenkin syytä muistaa, että suurin osa vanhuksista selviytyy vanhenemisprosessistaan jopa ihmeteltävänkin hyvin. (Juhela 2006, 25.)
11 - 7-4 LÄÄKE VANHENEVASSA ELIMISTÖSSÄ 4.1 Lääkkeiden vaiheet vanhenevassa elimistössä Vanheneminen muuttaa lääkkeiden imeytymistä ja jakautumista elimistössä. Lisäksi se vaikuttaa lääkkeiden metaboliaan eli muuntumiseen sekä poistumiseen elimistöstä. Huomattavaa kuitenkin on, että yksilölliset vaihtelut farmakokinetiikassa, eli imeytymisessä, jakautumisessa, metaboliassa ja erittymisessä, ovat samankin ikäisten vanhusten välillä suuria. Alla oleva kuvio 1 kuvaa farmakokinetiikan vaiheet, jotka on tarkemmin kuvattu seuraavissa kappaleissa. (Kivelä 2004, 19.) KUVIO 1. Lääkkeiden vaiheet elimistössä. Lähde: Pelkonen, O., Ruskoaho, H Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia. Duodecim.
12 Imeytyminen Lääkeaineen imeytymisellä eli absorptiolla tarkoitetaan lääkeaineen kulkua antopaikasta verenkiertoon. Syljen eritys vähenee suhteessa iän lisääntymiseen ja muutokset johtavat siihen, että suussa sulatettavat tai imeskeltävät tabletit sekä suun limakalvon kautta imeytyvät lääkkeet imeytyvät hitaasti. Tästä johtuen tällaisen lääkkeen vaikutus alkaa tavallista myöhemmin, joskaan imeytyvän lääkkeen määrään syljenerityksen väheneminen ei vaikuta. (Kivelä 2004, 19) Lääkkeen imeytymisessä on tärkeää ensinnäkin se, että lääkettä imeytyy tarpeeksi. Ratkaiseva tekijä on myös joissakin lääkkeissä niiden imeytymisnopeus, esimerkiksi kipulääkkeissä tai nukahtamislääkkeissä tulisi olla nopea imeytymisaika, jotta vaikutus alkaa viivytyksettä. Sen sijaan esimerkiksi verenpainelääkkeen imeytymisnopeus vaikuttaa vain harvoin hoidon onnistumiseen, sen sijaan tärkeämpää on, että lääkettä imeytyy riittävä määrä. (Veräjänkorva, R Huupponen, Kaukkila, U Huupponen, Torniainen 2006, 63.) Tavallisimmin lääkkeet annetaan suunkautta, jolloin imeytyminen verenkiertoon voi alkaa jo mahalaukusta, tai vasta ohutsuolesta, mikä on yleisempää. Ohutsuolella on suuri, imeytymiseen erikoistunut pinta, josta lääkeaineen on helppo tunkeutua ohutsuolenseinämän kalvojen läpi päästäkseen maha-suolikanavasta verenkiertoon. Parhaiten imeytyvät rasvaliukoiset lääkeaineet, koska ne liukenevat solukalvojen rasvarakenteisiin ja matkaavat niiden mukana solukalvojen läpi. Vesiliukoiset lääkeaineet pääsevät solukalvon läpi suodattumalla. ( Downie, Mackenzie & Williams 2003, ; Nurminen 2006, ) Ohutsuolessa imeytymisestä johtuen ruokailu saattaa hidastaa lääkkeen imeytymistä. Tämän vuoksi lääkkeet tulisikin pyrkiä ottamaan tyhjään vatsaan, ellei niitä ole nimenomaan kehotettu nauttimaan ruokailun yhteydessä. Joskus kuitenkin lääkkeen nauttiminen ruokailtaessa vähentää sen aiheuttamaa mahaärsytystä. (Nurminen 2006, ) Lääkeaineiden imeytymistä voi tapahtua vielä paksusuolessakin, koska ulostemassa viipyy vanhuksilla paksusuolessa kohtalaisen kauan ja nesteet imeytyvät pitkän ajan sisällä. Syynä tähän ovat suolen seinämämuutokset eli lihastoiminnan heikkeneminen ja lääkeaineiden kulun hidastuminen. (Kivelä 2004, 22.)
13 - 9 - Myös tämä vanhenemismuutos voi johtaa siihen, että lääkkeillä on pidentynyt imeytymisaika. Tästä syystä lääkeainetta voi vanhuksilla imeytyä elimistöön yhdestäkin annoksesta suurempi osa kuin esimerkiksi työikäisillä, joten lääkkeet imeytyvät tehokkaasti suolistossa iäkkäänäkin. (Kivelä 2004, 22.) Toisena harvinaisempana lääkkeiden vaikutustapana on paikallinen vaikutus, joista esimerkkeinä voiteet, pulverit ja liuokset. Hoitotyössä tulee kuitenkin muistaa, että myös paikallishoitoina käytettävistä lääkkeistä imeytyy vaikuttavaa ainetta muualle elimistöön. (Kivelä 2004, 15.) Jakautuminen Imeydyttyään lääkeaine jakautuu verenkierron mukana elimistön kudoksiin ja vaikutuspaikalleen (Veräjänkorva ym. 2006, 65). Lääkkeiden jakautuminen riippuu siitä, onko lääke vesi- vai rasvaliukoinen. Rasvaliukoisten lääkkeiden jakautumistila laajenee, kun vanhetessa rasvan osuus kehon kokonaispainosta lisääntyy. Vesiliukoisten lääkkeiden jakautumistilavuus pienenee, kun veden määrä kehossa vähenee. (Kivelä 2004, 23.) Jakaantumistilavuus on farmakokineettinen käsite, joka kuvaa lääkkeen kudoshakuisuutta (Veräjänkorva ym. 2006, 65.). Pieni jakautumistilavuus merkitsee sitä, että lääkeaine on suurimmaksi osaksi verenkierrossa ja taas suuri jakautumistilavuus viittaa lääkeaineen jakautumiseen laajalti kudoksiin. (Nurminen 2006, ) Mitä suurempi lääkkeen jakautumistilavuus on, sitä suurempi osuus siitä hakeutuu kudoksiin. Näin ollen rasvaliukoisten lääkkeiden huippupitoisuudet voivat olla matalia, mutta niiden poistuminen on hidasta ja vaikutusaika pitkä (Kivelä 2004, 24). Joidenkin lääkeaineiden kohdalla, esimerkiksi unilääkkeet ja digoksiini, joiden jakaantumistilavuus on suuri, on iso osa lääkkeestä silloin kudoksissa ja vain pieni osa verenkierrossa. (Veräjänkorva ym. 2006, 65).
14 Plasman albumiinipitoisuus vähenee vanhetessa, joten sairaiden ja aliravittujen vanhusten plasman albumiinipitoisuudet saattavat olla hyvinkin matalia. Orosomukoidi on emäksisiä lääkeaineita sitova plasman proteiini. Sen pitoisuus lisääntyy vanhetessa. Taulukossa 1 ilmenee myös, että sydämen, aivojen, maksan ja munuaisten verenkierto heikkenee vanhetessa, jolloin se vaikuttaa sekä lääkkeiden jakautumiseen, että poistumiseen vanhusten elimistöstä. (Kivelä 2004, 24-25). TAULUKKO 1. Lääkkeiden jakautumisen vaikuttavat vanhenemismuutokset. Plasman albumiinipitoisuus pienenee Plasman orosomukoidi pitoisuus lisääntyy Plasmatilavuus pienenee Elimistön vedenosuus vähenee Elimistön rasvan osuus lisääntyy Elimistön toiminnallisen kudoksen määrä vähenee Sydämen toiminta heikkenee Aivojen, sydämen, maksan ja munuaisten verenkierto heikkenee Ääreisverisuonten vastus kasvaa Lähde: Kivelä, S-L Vanhusten lääkehoito. Helsinki Metabolia ja erittyminen Lääkeaineiden metaboliassa eli aineenvaihdunnassa lääkeaineen vaikutus elimistössä lakkaa. Lääkeaineiden metaboloituminen elimistöstä hidastuu vanhetessa, koska maksakudoksen määrä vähentyy ja aineenvaihdunta kyky heikkenee. Vanhukset tarvitsevat pienempiä lääkeannoksia kuin keski-ikäiset pääasiassa näistä syistä. (Kivelä 2004, 13.) Iän vaikutus eri lääkeaineiden metaboliaan voi olla kuitenkin erilainen (Neuvonen & Tilvis 2002, 102).
15 Lääkkeiden metaboloituminen tapahtuu pääasiassa maksassa, mutta joidenkin lääkkeiden osalta myös osittain suolistossa, keuhkoissa ja munuaisissa (Kivelä 2004, 25). Metaboliatoiminnan avulla elimistö pääsee eroon vieraista aineista muuttamalla ne yleensä tehottomiksi, mutta joskus metaboliatuotteena saattaa olla myrkyllisempi yhdiste kuin itse lääkeaine (Nurminen 2006, 48-49). Maksasolut muuttavat rasvaliukoiset valmisteet vesiliukoisiksi, jotta ne voivat poistua elimistöstä joko munuaisten kautta virtsaan tai sapen mukana ulosteisiin (Veräjänkorva ym. 2006, 66; Nurminen 2006, 48-49). Lääkeaineet poistuvat lopullisesti elimistöstä pääasiassa virtsan mukana. Joinkin verran lääkeainetta voi poistua myös ohutsuoleen ja edelleen ulosteeseen. Harvemmin lääkeaineita poistuu uloshengityksen, hien ja/tai syljen mukana (Veräjänkorva ym. 2006, 67). Vanhuksilla munuaisten suodatuskyky, aktiivinen aineenvaihdunta ja eritysnopeus sekä verenkierto heikkenevät, joka johtaa hitaampaan erittymiseen. Rasvaliukoisten lääkeaineiden eritys elimistössä on hidasta, koska ne imeytyvät munuaistiehyestä takaisin verenkiertoon. Vesiliukoiset lääkeaineet jäävät virtsaan ja erittyvät tehokkaammin. (Kivistö & Neuvonen ; Nurminen 2006, ) Monien lääkeaineiden vaikutus jatkuu pidempään kuin niiden verenkierrosta mitatun ajan perusteella olisi odotettavissa. Tämä johtuu siitä, että vaikutusaika ei riipu ainoastaan lääkeaineen poistumisesta vaan myös sen vaikutuksen kestosta. Lääkeaineiden poistuminen noudattaa yleensä sääntöä jonka mukaan aikayksikköä kohden poistuu sitä enemmän lääkeainetta, mitä suurempi on lääkeaineen pitoisuus. (Nurminen 2006, 53). Vanhuksilla on todettu 30 % alenema munuaisten erityskyvyssä 65 -ikävuoden paikkeilla ja myöhemmin 80 -vuoden iässä jopa 50 % alenema. (Kivelä 2004, 27.) 4.2 Vanhusten lääkehoidon tavoitteet Lääkehoitojen tavoitteena on aikaan saada enemmän hyötyjä kuin haittoja. Lääkehaittojen todennäköisyys on luonnollisesti sitä suurempi mitä iäkkäämpi henkilö on ja mitä useampia lääkkeitä hänellä on käytössään samanaikaisesti. (Kivelä & Räihä 2007, 1)
16 Kuolemien ehkäisy on keskeinen lääkehoitojen tavoite 75 -vuotta täyttäneessä väestössä. Eliniän pidentämisen ohella on korostettava fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä elämänlaadun parantamista ja ylläpitämistä. Oireiden lievittäminen kuuluu myöskin lääkehoidon tavoitteisiin. Oireen mukaisen hoidon keskeisin merkitys on, että se antaa iäkkäälle ihmiselle mahdollisuuden toimia ja ylläpitää fyysistä, kognitiivista, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Oireiden vähentäminen vaikuttaa myönteisesti elämän laatuun. Mitä iäkkäämpi väestöryhmä on, sitä keskeisempiä lääkehoitojen tavoitteita nämä ovat. (Kivelä & Räihä 2007, 1) Muistisääntönä vanhusten lääkehoidon toteutuksessa; Aloita pienellä annoksella, seuraa vaikutuksia ja haittavaikutuksia ja suurenna annosta vähitellen, sekä seuraa edelleen vaikutuksia ja haittavaikutuksia. (Kivelä & Räihä 2007, 2.) 4.3 Lääkehoitoon liittyvät ongelmat Pitkäaikaiset sairaudet lisääntyvät iän myötä, mikä osaltaan johtaa runsaaseen lääkkeiden käyttöön. Lääkkeet ovat kuitenkin hyvin tarpeellisia erilaisten sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä. Osa niistä jopa pelastaa kuolemalta. Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus 3-4 lääkettä vanhuksen käytössä on hoitotyössä arvostettua, silti monilla vanhuksilla on useampia lääkkeitä käytössään. Jotkut vanhukset käyttävät jopa useampaa kuin kymmentä lääkettä yhtäaikaisesti. (Kivelä 2004, 11; Offerhaus ). Asianmukaiseenkin ja hyvään hoitoon saattaa kuulua useamman lääkkeen päivittäinen käyttö, mutta siinä voi ilmetä ongelmia puhumattakaan oireen mukaisesta lääkityksestä, jossa vanhuksen ongelma on hoidettu tiedostamatta oireen syytä. Tämän vuoksi ongelmat vanhusten lääkehoidossa voivat syntyä useista erilaista tekijöistä johtuen. (Kivelä 2004, 11.) Vanhusten lääkkeiden käytön keskeisiä ongelmia ovat vanhuksen alentunut lääkkeen sietokyky, monilääkitykseen liittyvä lisääntynyt haitta- ja yhteisvaikutusriski sekä tarkkojen käyttöohjeiden noudattamisen vaikeudet ja sekaannukset lääkkeiden käytössä. (Tilvis, ym. 2003, )
17 Yksinäisyys ja turvattomuus voivat myös johtaa siihen, että vanhus hakee lääkkeistä turvaa. Fyysiset vanhenemismuutokset ja erilaiset sairaudet voivat muuttaa vanhuksen kädet kömpelöiksi ja vapiseviksi, jolloin lääkepakkausten avaaminen ja lääkkeen ottaminen pakkauksesta epäonnistuvat (Kivelä 2004, 11). Vanhuksilla tiedot lääkkeiden säilyttämisestä, sivuvaikutuksista ja yhteisvaikutuksista ovat vähäisiä, joten vanhuksilla saattaa olla virheellisiä käsityksiä ja uskomuksia lääkkeiden tehosta. Vanhukset käyttävät myös jonkin verran ilman reseptiä saatavia käsikauppalääkkeitä, joka puolestaan saattaa johtaa siihen, että käsikauppavalmisteita ostetaan lääkärin määräämän lääkkeen haitalliseen sivuvaikutus oireeseen. Tietojen puute voi johtaa jopa siihen, että vanhuksen käyttämät käsikauppalääkkeet voivat kohottaa joidenkin muiden lääkkeiden pitoisuutta elimistössä, mikä puolestaan saattaa johtaa vaarallisiinkin haitta- ja yhteisvaikutuksiin. (Kivelä 2004, 12.) Lääkkeiden vaikutukset muuttuvat sekä iän että sairauksien myötä. Vanhuksilla yksilölliset vaihtelut ovat paljon suurempia kuin iän aiheuttamat muutokset. Vanhenemiseen liittyen monien lääkkeiden farmakokinetiikka ja farmakodynamiikka voivat muuttua monella eri tavalla. Farmakokinetiikalla tarkoitetaan lääkeaineiden imeytymistä, jakautumista elimistöön, aineenvaihduntaa ja erittymistä käsittelevää farmakologian osaa ja farmakodynamiikalla taas tarkoitetaan lääkkeiden vaikutuksia. (Tilvis, ym. 2003, 322; Ojala 2004, 13.) 4.4 Lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset Lääkkeiden haittavaikutukset Lääkkeiden haittavaikutuksilla tarkoitetaan haitallista ja tahatonta vaikutusta, joka ilmenee sairauden ehkäisyyn, taudin määritykseen, hoitoon tai fysiologisten toimintojen säätelyyn käytetyn tavanomaisen lääkeannoksen yhteydessä. (Kivelä 2004, 53.) Haittavaikutukset johtuvat tavallisimmin lääkeaineiden ominaisuuksista. Joskus ne ovat seuraus myös lääkeaineen sisältämistä epäpuhtauksista tai lääkevalmisteen apuaineista. (Nurminen 2006, 65.) Yleisimpiä syitä haittavaikutuksille ovat lääkkeiden käytön yleistyminen ja kehon vanhenemismuutokset. (Kivelä 2005, 40; Offerhaus 1997, 5.)
18 Näiden lisäksi haittavaikutus voi syntyä myös siksi, että toisen sairauden hoitoon tarkoitettu lääkeaine huonontaa toisen sairauden hoitotasapainoa. Eri lääkkeillä saattaa olla samantyyppisiä haittavaikutuksia ja tällöin haittavaikutukset voivat olla jopa voimakkaammat kuin kaksinkertaiset. (Kivelä 2005, 40; Offerhaus 1997, 5.) Merkittävistä haitoista valtaosa on annoksesta riippuvia ja johtuvat liian voimakkaasta lääkkeiden vaikutuksesta. Syynä voi olla vanhuksen sietokykyyn nähden liian suuri annos tai lääkeaineen vaikutuksen kohdistuminen vääriin elimiin. Lisäksi lääkeaineet aiheuttavat myös allergisia haittavaikutuksia, jolloin lääke tai sen aineenvaihduntatuote toimii antigeenina ja saa aikaan yliherkkyys reaktion. Tavallisimpia yliherkkyysreaktioita ovat iho-oireet, mutta myös vaikeammat hengitystieoireet ovat mahdollisia, joten ne on syytä muistaa aina lääkehoitoa toteutettaessa. (Nurminen 2006, ) Suurimmalla osalla lääkkeistä on sitoutumispaikkoja eli reseptoreja sekä toivotussa kohde-elimessä että muualla elimistössä. Lääkkeet siis löytävät oikean kohteensa, mutta myös ei toivottuja kohdepaikkoja. Lääkkeiden haittavaikutuksista kärsiviä joudutaan hoitamaan joskus jopa sairaaloissa. Tutkimusten mukaan vanhuksille syntyy nuoria ja keski-ikäisiä herkemmin sairaalahoitoa vaativia lääkehaittoja. (Kivelä 2005, ) Vaikutusten ja haittavaikutusten seuranta on järjestettävä lääkehoidon aloittamisen jälkeen, ja lääkeannosta suurennetaan vähitellen seurannan perusteella. Vanhusten itsensä kertomia ja lääkehaittoina pitämiä oireita ei pidä mitätöidä. Oleellista hyvän lääkehoidon toteutumisessa on hoitotyöntekijöiden hyvät tiedot lääkehoidoista sekä lääkkeiden vaikutuksista ja haittavaikutuksista. Tärkeää on myös hoitotyöntekijöiden havainnot vanhusten oireista ja käyttäytymisestä. (Kivelä & Räihä 2007, 11.) Haittavaikutusoireisiin kuuluvat muistin ja muiden henkisten toimintojen hidastuminen ja heikkeneminen, käytöshäiriöt, levottomuus, ärtyneisyys, sekavuus ja masennus. Myös väsymys, uneliaisuus ja torkahtelu päiväsaikaan saattavat johtua lääkkeiden haittavaikutuksesta. (Kivelä 2005, ) Taulukossa 2 on tarkempi kuvaus yleisistä lääkkeiden haittavaikutuksien oireista. Näitä ovat esimerkiksi sekavuus, levottomuus, näköhäiriöt sekä kehon ja raajojen jäykkyys. (Kivelä & Räihä 2007, 11.)
19 TAULUKKO 2. Lääkkeiden haittavaikutukset iäkkäillä. Muistin heikkeneminen Henkisten kykyjen heikkeneminen Väsymys, nukahteleminen, unettomuus Sekavuus Käytöshäiriöt Levottomuus Ärtyneisyys Harhaisuus Huimaus Kaatuileminen Matalaverenpaine Masennus Kehon ja raajojen jäykkyys Vapina Jalkojen heiluttelu, jatkuva liikehtiminen Pakkoliikkeet Lihaskivut ja lihaskrampit Lihasten surkastuminen Raajojen puutuminen, tikkuileminen Pahoinvointi, oksentelu Ummetus Suunkuivuminen Näköhäiriöt Virtsan tai ulosteen karkailu Ripuli Rintakipu Anemia Kuivuminen Hivenainehäiriöt Nuha, yskä Painajaisunet Hikoilu Kuumeilu Kehon lämpötilan aleneminen, paleleminen Lähde: Kivelä, S-L Me, ikääntyminen ja lääkkeet. Helsinki. Lääkkeiden yhteisvaikutukset Lääkkeiden yhteisvaikutuksella tarkoitetaan sitä, että yhden lääkkeen vaikutukset muuttuvat toisen lääkkeen, ruoan, juoman tai jonkin kemiallisen ympäristötekijän vaikutuksesta. Yhteisvaikutusten johdosta lääkkeen haittavaikutusten vaara voi kohota, eli kyseessä on haitallinen ilmiö. (Kivelä 2004, 34).
20 Yhteisvaikutusten mahdollisuus Yhteisvaikutus voi olla myös toisen suuntainen eli uusi lääke voi tehostaa toisen lääkkeen hoidollisia vaikutuksia ja tätä tehostumista voidaan jopa käyttää hyväksi lääkehoidossa. (Kivelä 2004, 34). Kahden tai useamman lääkkeen samanaikaisessa käytössä tulee huomioida niiden mahdolliset yhteisvaikutukset, jotka voivat olla joko toisiaan vahvistavia tai toisiaan heikentäviä. Yhteisvaikutukset ovat joskus hyödyllisiä, varsinkin jos terapeuttiset vaikutukset ovat samansuuntaiset, mutta lääkeaineiden yhteisvaikutus suuntautuu eri tahoille. (Nurminen 2006, 67.) Alla olevassa taulukossa 3 on kuvattu, kuinka suuri mahdollisuus on haitallisten yhteisvaikutusten muodostumiselle lääkemäärien kohotessa yli suositusten. Yli kahdeksaa yhtäaikaisesti käytettävää lääkettä kohden haitallisten yhteisvaikutusten mahdollisuus on 90%. Kun taas kahta lääkettä käytettäessä yhteisvaikutusten mahdollisuus on vain 18%. (Nurminen 2006, 67.) TAULUKKO 3. Yhteisvaikutusten mahdollisuus monilääkityillä vanhuksilla. Lähde: Laine, K Lääkkeiden yhteisvaikutukset. Tampere. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 90 % 50 % 18 % Lääkkeiden määrät
Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä Lääkehoidon hallinta iäkkäillä
Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä 6.11.2018 Lääkehoidon hallinta iäkkäillä Kimmo Määttä Geriatri Rovaniemen Ikäosaamiskeskus Iäkäs on aikuinen, jonka hoidossa on huomioitava ikääntyminen ja
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön
LisätiedotIäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys
Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys Paula Timonen Proviisori LHKA Toimitusjohtaja Pro dosis Oy paula.timonen@prodosis.fi Käsiteltävät aiheet Miksi iäkkäät ovat erityisryhmä? Miten ikä tulee ottaa huomioon
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotLääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito
Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin
LisätiedotIÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea
IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika
LisätiedotSirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY
Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY 70 75 vuotta täyttäneistä, erityisesti 80-85 vuotta täyttäneistä Arvoperustana iäkkäiden omatoimisuuden ja
LisätiedotMIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri
MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotIäkkäiden lääkehoidon onnistuminen. FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Iäkkäiden lääkehoidon onnistuminen FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Fimea Luennon sisältö 1) Ikääntyminen ja lääkehoito 2) Monilääkitys ja lääkkeiden kulutus 3) Monilääkitys
LisätiedotTAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE
IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen
LisätiedotMETADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ
Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotMONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY
MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas
Lisätiedot- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA
WORKSHOP - MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA 1.HOIVAKOTIEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA - Tulee olla jokaisella toimintayksiköllä - Tarkoitus yhtenäistää monenkirjavia käytäntöjä, selkeyttää vastuunjakoa
LisätiedotLähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä
LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotLääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä
Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa
LisätiedotIkäihmisten päihdetyö Marika Liehu
Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotLiite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY
LisätiedotLÄÄKITYKSEN TARKISTUSPALVELUSTA APUA LÄÄKITYSHUOLIIN. Charlotta Sandler Farmaseuttinen johtaja, FaT. Apteekkaripäivät
LÄÄKITYKSEN TARKISTUSPALVELUSTA APUA LÄÄKITYSHUOLIIN Charlotta Sandler Farmaseuttinen johtaja, FaT Apteekkaripäivät 20.4.2017 19.4.2017 Esittäjän nimi 1 MONI IKÄÄNTYNYT TARVITSEE TUKEA LÄÄKEHOIDON HALLINTAAN
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Sylvi 96 v Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2013 Glaukooma: timololi 1 tippa x 2 RR-tauti: hydroklooritiatsidi 25mg x2, (diureetista virtsan karkailua, minkä vuoksi Sylvi otti lääkettä
LisätiedotASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA
1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille
LisätiedotKaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio
Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio Anne Heikkilä, hoitotyön vastaava, ikääntyneiden palvelut 2 Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotLääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja
Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotEloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti
Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio
LisätiedotPotilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi
Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotI&O kärkihanke: Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (OSSI-hanke ) IÄKKÄIDEN
I&O kärkihanke: Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (OSSI-hanke 2016-2018) IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI = ILMA OMAIS- JA PERHEHOITOON
LisätiedotFYSIOTERAPIA JA TOIMINTA
2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo
LisätiedotIkäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s.
ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX 12 2015 1058350 Käyt. viim.: 12 2015 Erä 1058350 Aivastux 10 mg 10 tabl. Vnr 04 36 79 Ibuprofen 400 mg Glycerol (85%) Sacchar Constit q.s. Käyttötarkoitus: Allergisen nuhan, allergisten
LisätiedotTOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?
TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotKansalaiskyselyn tulokset
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset
LisätiedotHoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas
Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut
LisätiedotLääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat
Lääkkeen vaikutukset Johanna Holmbom Farmaseutti Onni apteekki Lääkemuodot ja antotavat Tabletti Depottabletti Resoribletti Poretabletti Imeskelytabletti Kapseli Annosjauhe Oraaliliuos Tippa Peräpuikko
LisätiedotVANHENEVIEN TURVALLISEN LÄÄKEHOIDON PERUSTEITA. emeritaprofessori Turun ja Helsingin yliopistot
VANHENEVIEN TURVALLISEN LÄÄKEHOIDON PERUSTEITA LOHJA 28.2.19 SIRKKA-LIISA KIVELÄ emeritaprofessori Turun ja Helsingin yliopistot MISTÄ PUHUN? Puhun lääketurvallisuuden ongelmista iäkkäänä Kerron aivan
LisätiedotKeskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu
Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa
LisätiedotLähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.
Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen
LisätiedotJOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto
JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Farmakologian opetuksen tavoite L2/H2-lukuvuonna: Oppia perusteet rationaalisen lääkehoidon
LisätiedotKliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli
Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote
LisätiedotLääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN
Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika
LisätiedotKotihoidon kriteerit alkaen
Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotJussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotLääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä
Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa
LisätiedotLääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012
Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotIhmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen
Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotAripiprazole Sandoz (aripipratsoli)
Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotIkääntyneen mielenterveys kotihoidossa
Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus
LisätiedotFarmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017
Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa
LisätiedotVASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE
LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /
LisätiedotTIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ
TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton
LisätiedotSalvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti
Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotMITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos
MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotTerveydenhuollon barometri 2009
Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset
Lisätiedotu Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u Mitä jokainen voi tehdä
Esityksen sisältö TURVALLINEN LÄÄKEHOITO -yhteinen tavoite Keravan Vammaisneuvosto ja Vanhusneuvosto 8.9.2016 u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u
Lisätiedot(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille
Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla
Lisätiedotkotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut
MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen
Lisätiedotesimerkkipakkaus aivastux
esimerkkipakkaus aivastux Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Aivastux 10 mg tabletit setiritsiini Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen, sillä se sisältää sinulle
LisätiedotEettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto
Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotLääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla
Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Ikäihmisten lääkkeidenkäytön järkeistämisverkosto 6.2.2014 Matti Mäkelä 6.2.2014 Järkeistystarpeita / Matti Mäkelä 1
LisätiedotVanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011
Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011 Sisältö Yleistä vanhusten lääkityksestä Iäkkäillä vältettävät ja sopimattomat lääkkeet Lääkkeiden yhteisvaikutukset Lääketurvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotEtsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti
Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan
Lisätiedot4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake
1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotHammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?
Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät
LisätiedotHoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon
Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto
LisätiedotTurvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa
Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla
LisätiedotTerveysportti ammattilaisen apuna
Terveysportti ammattilaisen apuna Tietokannat päivittäisen työsi tueksi Terveysportti-verkkopalvelu helpottaa ja nopeuttaa tervey - denhuollon ammattilaisten päivittäistä työtä tarjoamalla työssä tarvittavan
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotKun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?
Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan
Lisätiedot2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?
ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu
LisätiedotSIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!
Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,
LisätiedotKotihoito. Mervi Lehikoinen Sairaanhoitaja HelppiSeniori Idän asiakasohjaus
Kotihoito Mervi Lehikoinen Sairaanhoitaja HelppiSeniori Idän asiakasohjaus Kotihoidon tehtävänä on vanhusten, yli 18- vuotiaiden vammaisten, toipilaiden ja pitkäaikaissairaiden hoito ja palvelut niin,
Lisätiedot