Heinola Anna & Lohilahti Henna TURHAAN VAI TARPEESEEN. Kartoitus ilman kotisairaanhoidon tukea asuvien sotaveteraanien lääkkeidenkäytöstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Heinola Anna & Lohilahti Henna TURHAAN VAI TARPEESEEN. Kartoitus ilman kotisairaanhoidon tukea asuvien sotaveteraanien lääkkeidenkäytöstä"

Transkriptio

1 Heinola Anna & Lohilahti Henna TURHAAN VAI TARPEESEEN Kartoitus ilman kotisairaanhoidon tukea asuvien sotaveteraanien lääkkeidenkäytöstä Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Lokakuu 2007

2 TIIVISTELMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitajan suuntautumisvaihtoehto Tekijät: Heinola Anna & Lohilahti Henna Opinnäytetyön nimi: Turhaan vai tarpeeseen Työn ohjaaja: TtM Marjut Levoska Työn tarkastaja: KL, Yliopettaja Maija Maunula Työn sivumäärä: 43 sivua ja 5 liitettä Opinnäytetyön valmistumisvuosi: 2007 Opinnäytetyö on tehty työelämälähtöisesti yhteistyössä Kokkolanseudun terveyskeskuksen kanssa, jossa on vuodesta 2003 toiminut sotaveteraanien terveysprojekti. Projektin tavoitteena on tukea veteraanien asumista omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista, ennalta ehkäistä toimintakyvyn alentumista sekä parantaa sotaveteraanien toimintakyvyssä todettavia puutteita yksilöllisesti suunnitelluilla hoidoilla ja kuntoutuksella. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa ilman kotisairaanhoidon tukea asuvien rintamatunnuksen omaavien sotaveteraanien lääkkeidenkäyttöä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää onko lääkkeiden käyttö lisääntynyt tai vastaavasti vähentynyt. Vertailimme terveysprojektin alussa kerättyjä lääkelistoja kevään 2007 aikana kerättyihin lääkelistoihin. Lisäksi tarkoituksenamme oli selvittää, mikä lääke veteraaneilla oli eniten käytössään, huolehtiiko veteraani itse lääkehoidostaan ja kuinka paljon he käyttävät käsikauppalääkkeitä ja luontaistuotteita. Teoreettisen viitekehyksen tähän opinnäytetyöhön muodostimme kirjallisuuden avulla perehtymällä vanhenemismuutoksiin, lääkkeiden vaikutusten vaiheisiin vanhenevassa elimistössä sekä vanhusten lääkehoitoon liittyviin ongelmiin. Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin avoimilla kyselylomakkeilla, jotka lähetettiin kaikille ilman kotisairaanhoidon tukea asuville sotaveteraaneille (N=229) kevään 2007 aikana. Sotaveteraaneista 77 % vastasi kyselyyn (N=177). Aineiston analyysissä käytimme Webropol ja Microsoft Word ja Excel -ohjelmia, joilla teimme tutkimustuloksia havainnollistavia kuvioita ja taulukoita. Avoimet kysymykset käsittelimme sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimustulosten mukaan 83 % sotaveteraaneista huolehtii itse lääkehoidostaan. Lääkemäärät olivat lisääntyneet terveysprojektin alkuun vuoteen 2003 verrattuna. Eniten käytössä olevia lääkkeitä olivat Primaspan erivahvuuksin (vaikuttava-aine asetyylisalisyylihappo) ja Emconcor erivahvuuksin (vaikuttava-aine bisoprololihemifumaraatti). Itsehoitolääkkeitä sotaveteraaneista käytti 59 % kyselyyn vastanneista ja luontaistuotteita taas oli käytössä vain 22 %:lla tutkimukseen vastanneista sotaveteraaneista. Tästä opinnäytetyöstä toivomme olevan hyötyä tulevaisuudessa jatkettaessa sotaveteraanien terveysprojektia. Lisäksi toivomme tämän työn antavan viitteitä hoitohenkilökunnalle vanhusten todellisesta lääkkeiden käytöstä. Avainsanat: lääkehoito, vanhus, sotaveteraani

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme in Nursing and Health Care Public Health Nurse Authors: Heinola Anna & Lohilahti Henna Title of Degree Work: Useful Or Unnecessary? Supervisor: MNSc Marjut Levoska Inspector: LicEd, Principal Lecturer Maija Maunula Number of pages: 43+5 appendices Date: 29 th of October 2007 Our thesis was done in co-operation with Veterans Health Project of Kokkola Health Center. Project was started in 2003 and the aim of the project is to support the veterans to live in their own homes as long as they are capable, to prevent the decline of veterans capacity to function and to promote veterans capacity to function with the help of individually planned care and rehabilitation. The purpose of this thesis was to survey the use of medication of the veterans who were living without the support of home nursing. Our objective was to determine if the use of medicines had increased or decreased. We compared old medicine lists collected at the beginning of the health project to the lists that were collected during the spring of Additionally, we intended to define if there is a specific medicine that the veterans use most, if the veterans take care of their own medication and how much they use over-the-counter medicines from pharmacy or natural products. Theoretical framework to our final thesis was constructed by familiarizing ourselves with the literature on effects of ageing, medication s effects in the body and also on the problems connected with medical care of the elderly. Our thesis implemented quantitative research methods. Research material was gathered with a questionnaire with open questions and one multiple-choice question. We sent the questionnaires to all the veterans in our target group (N=229) and 77 per cent of them answered (N=177). Webropol and Microsoft Word and Excel were used in material analysis to make illustrative figures and charts. Open questions were dealt with the content analysis method. According to research results 83 per cent of the veterans take care of their medication themselves. Amount of medicines have increased when compared to the beginning of the Health Project. Most frequently used medicines were Primaspan 100mg (active ingredient acetylsalicylic acid) and Emconcor 5mg (active ingredient bisopropolol fumarate). 59 per cent of veterans used over-thecounter medicines. Only 22 per cent of the veterans used natural products. We hope that the future implementations of Veterans Project benefits from our thesis. We also hope that the thesis gives some references to nursing staff on the real usage of medicines among the elderly. Keywords: Medical care, medication, the elderly, veteran

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 1 2 SOTAVETERAANIEN TERVEYSPROJEKTI 3 3 VANHENEMISMUUTOKSET 5 4 LÄÄKE VANHENEVASSA ELIMISTÖSSÄ Lääkkeiden vaiheet vanhenevassa elimistössä Imeytyminen Jakautuminen Metabolia ja erittyminen Vanhusten lääkehoidon tavoitteet Lääkehoitoon liittyvät ongelmat Lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset Luontaistuotteet ja itsehoitolääkkeet Aikaisemmat tutkimukset 18 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 22 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Kyselylomakkeen laadinta Kohderyhmä ja tutkimusaineiston hankinta sekä tutkimuslupa Tutkimusaineiston käsittely ja analysointi Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus 26 7 TUTKIMUSTULOKSET Vastaajien taustatietoja Lääkelistojen muutokset vuodesta 2003 vuoteen Eniten käytössä olevat lääkkeet Lääkehoidosta huolehtiminen Luontaistuotteiden käyttö Itsehoitolääkkeiden käyttö 35 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUSHAASTEET 36 9 POHDINTA 38 LÄHTEET 41 LIITTEET

5 - 1-1 JOHDANTO Suomalaisten elinikä on noussut jatkuvasti tämän vuosisadan aikana. Väestö ikääntyy ja ikääntymisen myötä sairauksien määrä lisääntyy. Tämän vuoksi myös lääkkeiden tarve kasvaa. Hoitotyössä usein havaitaan tarpeetonta lääkitysten kasaantumista. Monilääkitys voi olla monien yhtäaikaisten sairauksien kanssa tarpeen, mutta lääkkeiden tarpeellisuus ja annostus on arvioitava yksilöllisesti. Monilääkitys lisää haitta- ja yhteisvaikutusten riskiä, mitkä voivat johtaa toisinaan sairaalahoitoihin. Näistä osa on vältettävissä huomioimalla yhteisvaikutukset ja korjaamalla annoksia. (Hartikainen 2002; Sarvimäki 1998.) Vanheneminen muuttaa ihmistä niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Vanheneminen tuo tullessaan vaivoja ja haittoja, joita aikaisemmin ei ollut. Onneksi voimat yleensä vähenevät suhteellisen hitaasti ja näin ollen ihminen ehtii siihen tottua. (Santala & Sonninen 1997.) On kovin vaikeaa selvästi rajata vanhuutta johonkin ikään tai määritelmään, koska vanheneminen on hyvin yksilöllistä. Vanheneminen tapahtuu ihmisessä niin monella tapaa, eikä tietyn ikärajan ylitys tee ihmistä vanhaksi. (Heath & Schofield 1999.) Eri määritelmiin perehdyttyämme päädyimme määrittelemään vanhuksen omassa tutkimuksessamme yli 75-vuotiaaksi. Lääkehoidon tavoitteena on ihmisten terveyden edistäminen, sairauksien ehkäiseminen ja parantaminen, tai sairauden etenemisen ehkäiseminen. Lisäksi lääkehoitoja käytetään sairauden aiheuttamien komplikaatioiden ehkäisyyn, sekä sairauden aiheuttamien oireiden lievittämiseen (Nurminen 2006). Lääkehoitoa ohjaavat usein eri sairauksista annetut käypähoitosuositukset. Nämä suositukset eivät täysin päde vanhusten kohdalla, koska hoitosuositusten pohjana on näyttöön perustuva lääketiede. Näyttöjä on kuitenkin varsin vähän yli 75 -vuotiaista vanhuksista. Vanhusten monet sairaudet yhdessä ikääntyvän elimistön kanssa aiheuttavat sen, että heidän hoidossaan on tarkasteltava enemmän lääkehoidon kokonaisuutta ja järkevyyttä kuin yksittäisiä lääkkeitä. Keskeistä on arvioida aina vanhuksen terveydentilaan liittyen fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä suunnitella lääkehoito, jonka tavoitteena tulisi olla päivittäisen toimintakyvyn ylläpitäminen. (Finne-Soveri 2005; Ojutkangas 2007.)

6 - 2 - Tutkimuksemme on rajattu Kokkolan kaupungissa ilman kotisairaanhoidon tukea asuviin sotaveteraaneihin. He ovat valmis, homogeeninen ryhmä, koska heillä kaikilla on sama noin 4 vuoden kokemus oltuaan nuorena parhaassa iässä rintamalla. Joukossa on miesten lisäksi myös naisia, jotka ovat olleet mukana sodassa esimerkiksi työssä sotasairaalassa ja tämän vuoksi saaneet rintamatunnuksen. Opinnäytetyössämme sotaveteraanilla tarkoitetaan vanhaa ja kokenutta rintamasotilasta (Nurmi 2004, 1009). He ovat käyneet läpi talvisodan vuosina ja sen jälkeen jatkosodan vuosina Tutkimustehtävinämme oli selvittää, kuinka sotaveteraanien lääkelistat ovat muuttuneet vuodesta 2003, sekä ovatko lääkemäärät kasvaneet tai vastaavasti vähentyneet. Lisäksi selvitimme tutkimuksessamme onko sotaveteraaneilla tyypillisesti käytössään jokin tietty lääkeaine, huolehtiiko sotaveteraani itse lääkehoidostaan ja kuinka paljon he käyttävät käsikauppalääkkeitä ja/tai luontaistuotteita. Opinnäytetyössämme käsikauppalääkkeistä käytämme parempaa nimitystä eli puhumme itsehoitolääkkeistä.

7 - 3-2 SOTAVETERAANIEN TERVEYSPROJEKTI Vanhenemiseen liittyvää toimintakyvyn heikkenemistä ja sairastuvuutta voidaan ehkäistä ja hidastaa puuttumalla ajoissa niihin riskitekijöihin, joiden tiedetään olevan vanhenemiseen liittyvien terveysongelmien ja toimintavajavuuksien taustalla. Pyrittäessä vastaamaan iäkkään väestönosan lisääntyvään palvelutarpeeseen tarvitaan hyviä tietoja iäkkäiden ihmisten terveydestä ja toimintakyvystä sekä niiden muuttumisesta. Ennaltaehkäisevien ja hoidollisten toimenpiteiden kohdentamiseksi on erityisen tärkeää tunnistaa ne veteraanit, joilla omatoimisuuden menettämisen riski on suurin. Päivittäisistä toiminnoista selviytyminen on yhteydessä iäkkäiden henkilöiden kotona asuvana selviytymiseen. Päivittäisistä toiminnoista selviytymisessä ensin vaikeutuvat asioiden hoitamiseen liittyvät toiminnot ja myöhemmin perustoiminnoista selviytyminen. (Isaksson-Parpala & Lohilahti 2004, 3.) Vuonna 2001 Kokkolan kaupunginvaltuustoryhmässä tehtiin valtuustoaloite, jossa esitettiin, että Kokkolan kaupunki kiinnittäisi erityistä huomiota Kokkolassa asuvien sotaveteraanien ja muiden sodassa kärsineiden (mm. sotaleskien) terveydenhoitoon ja kuntoutukseen. Asian edetessä ja eri yhteistyötahoja konsultoiden aloitettiin vuonna 2003 Kokkolassa Sotaveteraanien terveysprojekti terveyskeskuksen ja perusturvakeskuksen suunnittelemana. (Isaksson-Parpala & Lohilahti 2004, 3.) Veteraanien terveysprojekti sisältää veteraanien ja heidän puolisoidensa maksuttomat terveydenhoitajan terveys/kuntotarkastukset, jonka yhteydessä laadittiin yksilöllinen palvelusuunnitelma eli terveyspassi (LIITE 1), jolla selvitetään tämän hetkinen terveydentila, lääkitys, mitä palveluja veteraani käyttää ja mitä palveluja hän mahdollisesti tulee tarvitsemaan sekä lisäksi hänen toiveensa ja odotuksensa. Projektin aloituksen myötä sotaveteraaneille mahdollistettiin myös maksuttomat lääkärin vastaanottokäynnit terveyskeskuksessa. Vuotta myöhemmin myös päivystyskäynnit terveyskeskuslääkärin vastaanotolla tulivat maksuttomiksi ja samoin lääkärintodistukset. (Isaksson-Parpala & Lohilahti 2004,3.)

8 - 4 - Sotaveteraanien terveysprojektin tavoitteena on tukea veteraanien asumista omassa kodissa niin pitkään kuin mahdollista, ennalta ehkäistä toimintakyvyn alentumista sekä parantaa sotaveteraanien toimintakyvyssä todettavia puutteita yksilöllisesti suunnitelluilla hoidoilla ja kuntoutuksella. (Isaksson-Parpala & Lohilahti 2004, 3.) Helmikuussa 2007, tutkimuksen tekohetkellä, oli 251 itsenäisesti ilman kotisairaanhoidon tukea asuvaa sotaveteraania Kokkolassa. He ovat vuotiaita ja heidän keski-ikänsä oli 85 vuotta. Heistä miehiä oli 198 ja naisia 53. Luku elää jatkuvasti projektiin osallistuneiden siirtyessä kotisairaanhoidon piiriin tai laitokseen sekä heidän pois nukkuessaan.

9 - 5-3 VANHENEMISMUUTOKSET Vanhenemismuutokset tapahtuvat luonnollisen hitaasti ja ilmenevät kaikissa ihmisissä eri tavalla palautumattomina. Nämä johtavat toimintakyvyn heikentymiseen ja lisäävät haavoittuvuutta. (Ojala 2004, 10.) Vanheneminen on kuivumista, rasvoittumista ja toiminnallista hidastumista. Toiminnallisen kudoksen, kuten lihaksiston, osuus kehon painosta vähenee %:iin ihmisen vanhetessa. Vaikka vanhus on normaali painoinen, rasvan osuus painosta lisääntyy. (Kivelä 2004, 23.) Useimpien vanhusten paino laskee 75 -ikävuoden jälkeen ja elimistön rasva- neste- tasapaino muuttuu. Energian kulutus pienenee, koska lihasmassa vähenee ja perusaineenvaihdunta hidastuu. Syynä vanhusten ravitsemushäiriöille on esimerkiksi ruokahalun ja janon tunteen heikentyminen. Ruokahalua heikentävät maku ja haju aistin heikkenemisen lisäksi myös sairaudet ja lääkehoidot. (Ojala 2004, 10.) Vanhuksia ei voida tarkastella yhtenä ryhmänä lääkehoidossa, koska yksilölliset erot ovat suurempia ja tärkeämpiä käytännössä kuin useat vanhenemiseen liittyvät muutokset kuten lääkkeiden imeytyminen, kulkeutuminen, aineenvaihdunta ja poistuminen elimistöstä. (Tilvis 2003, ) Vanheneminen on luonnollinen osa elämänkaarta. Elimistön eri osien vanhenemismuutokset ilmenevät hyvinkin vaihtelevalla nopeudella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vanhuksilla voi näkyä selviä vanhenemisoireita vain joissakin elintoiminnoissa. Esimerkiksi munuaisten kyky erittää kuona-aineita ja lääkeaineita heikkenee, jonka seurauksena voi olla 30 % alenema munuaisten erityskyvyssä 65- ikävuoden paikkeilla ja myöhemmin 80 vuoden iässä jopa 50 % alenema. (Kivelä 2004, 27.) Nämä muutokset vaikuttavat lääkehoitoon sekä lääkkeiden tarpeeseen, että niiden tarkoituksen mukaiseen käyttöön (Tilvis 2001, 321). Vanhenemisnopeus riippuu sekä perinnöllisistä, että ulkoisista tekijöistä. Suomessa vanhuuden alkaminen on katsottu kytkeytyvän yleisen eläkeiän rajaan. Tällöin voidaan pitää esimerkiksi vuotiaita nuorina vanhuksina, yli 75 vuotiaita varsinaisina vanhuksina ja yli 85 vuotiaita vanhoina vanhuksina. (Ojala 2004, 10.)

10 - 6 - Vanhenemiseen sopeudutaan monin eritavoin. Osa terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä hyväksytään normaaliin vanhenemiseen kuuluvaksi. Kun vanhukset arvioivat esimerkiksi terveyttään, se tapahtuu suhteessa ikätovereihin, eli on siis tietyllä tavalla ikävakioitu arvio. (Heikkinen 2002, 25.) Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen kykyä selviytyä hänelle asetetuista vaatimuksista ja päivittäisistä toiminnoista (Vanhenevien ihmisten kotona selviytyminen: Yli 65- vuotiaiden terveys, toimintakyky ja sosiaali- ja terveyspalvelujen koettu tarve 2000). Terveys ja toimintakyky voivat säilyä hyvänä pitkälle vanhuusikään (Ojala 2004, 10). Liiallisen ja haitallisen lääkityksen lopettamisen on todettu jopa parantaneen vanhuksen toimintakykyä (Linjakumpu 2003, 23-25). Kuitenkin niin kauan kuin on hyväkuntoinen ja selviää melko itsenäisesti, niin asiat ovat kutakuinkin hyvin vanhetessa. (Juhela 2006, 23). Vanhuutta usein kuvataan luopumisen ja menetysten aikakautena. On kuitenkin syytä muistaa, että suurin osa vanhuksista selviytyy vanhenemisprosessistaan jopa ihmeteltävänkin hyvin. (Juhela 2006, 25.)

11 - 7-4 LÄÄKE VANHENEVASSA ELIMISTÖSSÄ 4.1 Lääkkeiden vaiheet vanhenevassa elimistössä Vanheneminen muuttaa lääkkeiden imeytymistä ja jakautumista elimistössä. Lisäksi se vaikuttaa lääkkeiden metaboliaan eli muuntumiseen sekä poistumiseen elimistöstä. Huomattavaa kuitenkin on, että yksilölliset vaihtelut farmakokinetiikassa, eli imeytymisessä, jakautumisessa, metaboliassa ja erittymisessä, ovat samankin ikäisten vanhusten välillä suuria. Alla oleva kuvio 1 kuvaa farmakokinetiikan vaiheet, jotka on tarkemmin kuvattu seuraavissa kappaleissa. (Kivelä 2004, 19.) KUVIO 1. Lääkkeiden vaiheet elimistössä. Lähde: Pelkonen, O., Ruskoaho, H Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia. Duodecim.

12 Imeytyminen Lääkeaineen imeytymisellä eli absorptiolla tarkoitetaan lääkeaineen kulkua antopaikasta verenkiertoon. Syljen eritys vähenee suhteessa iän lisääntymiseen ja muutokset johtavat siihen, että suussa sulatettavat tai imeskeltävät tabletit sekä suun limakalvon kautta imeytyvät lääkkeet imeytyvät hitaasti. Tästä johtuen tällaisen lääkkeen vaikutus alkaa tavallista myöhemmin, joskaan imeytyvän lääkkeen määrään syljenerityksen väheneminen ei vaikuta. (Kivelä 2004, 19) Lääkkeen imeytymisessä on tärkeää ensinnäkin se, että lääkettä imeytyy tarpeeksi. Ratkaiseva tekijä on myös joissakin lääkkeissä niiden imeytymisnopeus, esimerkiksi kipulääkkeissä tai nukahtamislääkkeissä tulisi olla nopea imeytymisaika, jotta vaikutus alkaa viivytyksettä. Sen sijaan esimerkiksi verenpainelääkkeen imeytymisnopeus vaikuttaa vain harvoin hoidon onnistumiseen, sen sijaan tärkeämpää on, että lääkettä imeytyy riittävä määrä. (Veräjänkorva, R Huupponen, Kaukkila, U Huupponen, Torniainen 2006, 63.) Tavallisimmin lääkkeet annetaan suunkautta, jolloin imeytyminen verenkiertoon voi alkaa jo mahalaukusta, tai vasta ohutsuolesta, mikä on yleisempää. Ohutsuolella on suuri, imeytymiseen erikoistunut pinta, josta lääkeaineen on helppo tunkeutua ohutsuolenseinämän kalvojen läpi päästäkseen maha-suolikanavasta verenkiertoon. Parhaiten imeytyvät rasvaliukoiset lääkeaineet, koska ne liukenevat solukalvojen rasvarakenteisiin ja matkaavat niiden mukana solukalvojen läpi. Vesiliukoiset lääkeaineet pääsevät solukalvon läpi suodattumalla. ( Downie, Mackenzie & Williams 2003, ; Nurminen 2006, ) Ohutsuolessa imeytymisestä johtuen ruokailu saattaa hidastaa lääkkeen imeytymistä. Tämän vuoksi lääkkeet tulisikin pyrkiä ottamaan tyhjään vatsaan, ellei niitä ole nimenomaan kehotettu nauttimaan ruokailun yhteydessä. Joskus kuitenkin lääkkeen nauttiminen ruokailtaessa vähentää sen aiheuttamaa mahaärsytystä. (Nurminen 2006, ) Lääkeaineiden imeytymistä voi tapahtua vielä paksusuolessakin, koska ulostemassa viipyy vanhuksilla paksusuolessa kohtalaisen kauan ja nesteet imeytyvät pitkän ajan sisällä. Syynä tähän ovat suolen seinämämuutokset eli lihastoiminnan heikkeneminen ja lääkeaineiden kulun hidastuminen. (Kivelä 2004, 22.)

13 - 9 - Myös tämä vanhenemismuutos voi johtaa siihen, että lääkkeillä on pidentynyt imeytymisaika. Tästä syystä lääkeainetta voi vanhuksilla imeytyä elimistöön yhdestäkin annoksesta suurempi osa kuin esimerkiksi työikäisillä, joten lääkkeet imeytyvät tehokkaasti suolistossa iäkkäänäkin. (Kivelä 2004, 22.) Toisena harvinaisempana lääkkeiden vaikutustapana on paikallinen vaikutus, joista esimerkkeinä voiteet, pulverit ja liuokset. Hoitotyössä tulee kuitenkin muistaa, että myös paikallishoitoina käytettävistä lääkkeistä imeytyy vaikuttavaa ainetta muualle elimistöön. (Kivelä 2004, 15.) Jakautuminen Imeydyttyään lääkeaine jakautuu verenkierron mukana elimistön kudoksiin ja vaikutuspaikalleen (Veräjänkorva ym. 2006, 65). Lääkkeiden jakautuminen riippuu siitä, onko lääke vesi- vai rasvaliukoinen. Rasvaliukoisten lääkkeiden jakautumistila laajenee, kun vanhetessa rasvan osuus kehon kokonaispainosta lisääntyy. Vesiliukoisten lääkkeiden jakautumistilavuus pienenee, kun veden määrä kehossa vähenee. (Kivelä 2004, 23.) Jakaantumistilavuus on farmakokineettinen käsite, joka kuvaa lääkkeen kudoshakuisuutta (Veräjänkorva ym. 2006, 65.). Pieni jakautumistilavuus merkitsee sitä, että lääkeaine on suurimmaksi osaksi verenkierrossa ja taas suuri jakautumistilavuus viittaa lääkeaineen jakautumiseen laajalti kudoksiin. (Nurminen 2006, ) Mitä suurempi lääkkeen jakautumistilavuus on, sitä suurempi osuus siitä hakeutuu kudoksiin. Näin ollen rasvaliukoisten lääkkeiden huippupitoisuudet voivat olla matalia, mutta niiden poistuminen on hidasta ja vaikutusaika pitkä (Kivelä 2004, 24). Joidenkin lääkeaineiden kohdalla, esimerkiksi unilääkkeet ja digoksiini, joiden jakaantumistilavuus on suuri, on iso osa lääkkeestä silloin kudoksissa ja vain pieni osa verenkierrossa. (Veräjänkorva ym. 2006, 65).

14 Plasman albumiinipitoisuus vähenee vanhetessa, joten sairaiden ja aliravittujen vanhusten plasman albumiinipitoisuudet saattavat olla hyvinkin matalia. Orosomukoidi on emäksisiä lääkeaineita sitova plasman proteiini. Sen pitoisuus lisääntyy vanhetessa. Taulukossa 1 ilmenee myös, että sydämen, aivojen, maksan ja munuaisten verenkierto heikkenee vanhetessa, jolloin se vaikuttaa sekä lääkkeiden jakautumiseen, että poistumiseen vanhusten elimistöstä. (Kivelä 2004, 24-25). TAULUKKO 1. Lääkkeiden jakautumisen vaikuttavat vanhenemismuutokset. Plasman albumiinipitoisuus pienenee Plasman orosomukoidi pitoisuus lisääntyy Plasmatilavuus pienenee Elimistön vedenosuus vähenee Elimistön rasvan osuus lisääntyy Elimistön toiminnallisen kudoksen määrä vähenee Sydämen toiminta heikkenee Aivojen, sydämen, maksan ja munuaisten verenkierto heikkenee Ääreisverisuonten vastus kasvaa Lähde: Kivelä, S-L Vanhusten lääkehoito. Helsinki Metabolia ja erittyminen Lääkeaineiden metaboliassa eli aineenvaihdunnassa lääkeaineen vaikutus elimistössä lakkaa. Lääkeaineiden metaboloituminen elimistöstä hidastuu vanhetessa, koska maksakudoksen määrä vähentyy ja aineenvaihdunta kyky heikkenee. Vanhukset tarvitsevat pienempiä lääkeannoksia kuin keski-ikäiset pääasiassa näistä syistä. (Kivelä 2004, 13.) Iän vaikutus eri lääkeaineiden metaboliaan voi olla kuitenkin erilainen (Neuvonen & Tilvis 2002, 102).

15 Lääkkeiden metaboloituminen tapahtuu pääasiassa maksassa, mutta joidenkin lääkkeiden osalta myös osittain suolistossa, keuhkoissa ja munuaisissa (Kivelä 2004, 25). Metaboliatoiminnan avulla elimistö pääsee eroon vieraista aineista muuttamalla ne yleensä tehottomiksi, mutta joskus metaboliatuotteena saattaa olla myrkyllisempi yhdiste kuin itse lääkeaine (Nurminen 2006, 48-49). Maksasolut muuttavat rasvaliukoiset valmisteet vesiliukoisiksi, jotta ne voivat poistua elimistöstä joko munuaisten kautta virtsaan tai sapen mukana ulosteisiin (Veräjänkorva ym. 2006, 66; Nurminen 2006, 48-49). Lääkeaineet poistuvat lopullisesti elimistöstä pääasiassa virtsan mukana. Joinkin verran lääkeainetta voi poistua myös ohutsuoleen ja edelleen ulosteeseen. Harvemmin lääkeaineita poistuu uloshengityksen, hien ja/tai syljen mukana (Veräjänkorva ym. 2006, 67). Vanhuksilla munuaisten suodatuskyky, aktiivinen aineenvaihdunta ja eritysnopeus sekä verenkierto heikkenevät, joka johtaa hitaampaan erittymiseen. Rasvaliukoisten lääkeaineiden eritys elimistössä on hidasta, koska ne imeytyvät munuaistiehyestä takaisin verenkiertoon. Vesiliukoiset lääkeaineet jäävät virtsaan ja erittyvät tehokkaammin. (Kivistö & Neuvonen ; Nurminen 2006, ) Monien lääkeaineiden vaikutus jatkuu pidempään kuin niiden verenkierrosta mitatun ajan perusteella olisi odotettavissa. Tämä johtuu siitä, että vaikutusaika ei riipu ainoastaan lääkeaineen poistumisesta vaan myös sen vaikutuksen kestosta. Lääkeaineiden poistuminen noudattaa yleensä sääntöä jonka mukaan aikayksikköä kohden poistuu sitä enemmän lääkeainetta, mitä suurempi on lääkeaineen pitoisuus. (Nurminen 2006, 53). Vanhuksilla on todettu 30 % alenema munuaisten erityskyvyssä 65 -ikävuoden paikkeilla ja myöhemmin 80 -vuoden iässä jopa 50 % alenema. (Kivelä 2004, 27.) 4.2 Vanhusten lääkehoidon tavoitteet Lääkehoitojen tavoitteena on aikaan saada enemmän hyötyjä kuin haittoja. Lääkehaittojen todennäköisyys on luonnollisesti sitä suurempi mitä iäkkäämpi henkilö on ja mitä useampia lääkkeitä hänellä on käytössään samanaikaisesti. (Kivelä & Räihä 2007, 1)

16 Kuolemien ehkäisy on keskeinen lääkehoitojen tavoite 75 -vuotta täyttäneessä väestössä. Eliniän pidentämisen ohella on korostettava fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä elämänlaadun parantamista ja ylläpitämistä. Oireiden lievittäminen kuuluu myöskin lääkehoidon tavoitteisiin. Oireen mukaisen hoidon keskeisin merkitys on, että se antaa iäkkäälle ihmiselle mahdollisuuden toimia ja ylläpitää fyysistä, kognitiivista, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Oireiden vähentäminen vaikuttaa myönteisesti elämän laatuun. Mitä iäkkäämpi väestöryhmä on, sitä keskeisempiä lääkehoitojen tavoitteita nämä ovat. (Kivelä & Räihä 2007, 1) Muistisääntönä vanhusten lääkehoidon toteutuksessa; Aloita pienellä annoksella, seuraa vaikutuksia ja haittavaikutuksia ja suurenna annosta vähitellen, sekä seuraa edelleen vaikutuksia ja haittavaikutuksia. (Kivelä & Räihä 2007, 2.) 4.3 Lääkehoitoon liittyvät ongelmat Pitkäaikaiset sairaudet lisääntyvät iän myötä, mikä osaltaan johtaa runsaaseen lääkkeiden käyttöön. Lääkkeet ovat kuitenkin hyvin tarpeellisia erilaisten sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä. Osa niistä jopa pelastaa kuolemalta. Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus 3-4 lääkettä vanhuksen käytössä on hoitotyössä arvostettua, silti monilla vanhuksilla on useampia lääkkeitä käytössään. Jotkut vanhukset käyttävät jopa useampaa kuin kymmentä lääkettä yhtäaikaisesti. (Kivelä 2004, 11; Offerhaus ). Asianmukaiseenkin ja hyvään hoitoon saattaa kuulua useamman lääkkeen päivittäinen käyttö, mutta siinä voi ilmetä ongelmia puhumattakaan oireen mukaisesta lääkityksestä, jossa vanhuksen ongelma on hoidettu tiedostamatta oireen syytä. Tämän vuoksi ongelmat vanhusten lääkehoidossa voivat syntyä useista erilaista tekijöistä johtuen. (Kivelä 2004, 11.) Vanhusten lääkkeiden käytön keskeisiä ongelmia ovat vanhuksen alentunut lääkkeen sietokyky, monilääkitykseen liittyvä lisääntynyt haitta- ja yhteisvaikutusriski sekä tarkkojen käyttöohjeiden noudattamisen vaikeudet ja sekaannukset lääkkeiden käytössä. (Tilvis, ym. 2003, )

17 Yksinäisyys ja turvattomuus voivat myös johtaa siihen, että vanhus hakee lääkkeistä turvaa. Fyysiset vanhenemismuutokset ja erilaiset sairaudet voivat muuttaa vanhuksen kädet kömpelöiksi ja vapiseviksi, jolloin lääkepakkausten avaaminen ja lääkkeen ottaminen pakkauksesta epäonnistuvat (Kivelä 2004, 11). Vanhuksilla tiedot lääkkeiden säilyttämisestä, sivuvaikutuksista ja yhteisvaikutuksista ovat vähäisiä, joten vanhuksilla saattaa olla virheellisiä käsityksiä ja uskomuksia lääkkeiden tehosta. Vanhukset käyttävät myös jonkin verran ilman reseptiä saatavia käsikauppalääkkeitä, joka puolestaan saattaa johtaa siihen, että käsikauppavalmisteita ostetaan lääkärin määräämän lääkkeen haitalliseen sivuvaikutus oireeseen. Tietojen puute voi johtaa jopa siihen, että vanhuksen käyttämät käsikauppalääkkeet voivat kohottaa joidenkin muiden lääkkeiden pitoisuutta elimistössä, mikä puolestaan saattaa johtaa vaarallisiinkin haitta- ja yhteisvaikutuksiin. (Kivelä 2004, 12.) Lääkkeiden vaikutukset muuttuvat sekä iän että sairauksien myötä. Vanhuksilla yksilölliset vaihtelut ovat paljon suurempia kuin iän aiheuttamat muutokset. Vanhenemiseen liittyen monien lääkkeiden farmakokinetiikka ja farmakodynamiikka voivat muuttua monella eri tavalla. Farmakokinetiikalla tarkoitetaan lääkeaineiden imeytymistä, jakautumista elimistöön, aineenvaihduntaa ja erittymistä käsittelevää farmakologian osaa ja farmakodynamiikalla taas tarkoitetaan lääkkeiden vaikutuksia. (Tilvis, ym. 2003, 322; Ojala 2004, 13.) 4.4 Lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset Lääkkeiden haittavaikutukset Lääkkeiden haittavaikutuksilla tarkoitetaan haitallista ja tahatonta vaikutusta, joka ilmenee sairauden ehkäisyyn, taudin määritykseen, hoitoon tai fysiologisten toimintojen säätelyyn käytetyn tavanomaisen lääkeannoksen yhteydessä. (Kivelä 2004, 53.) Haittavaikutukset johtuvat tavallisimmin lääkeaineiden ominaisuuksista. Joskus ne ovat seuraus myös lääkeaineen sisältämistä epäpuhtauksista tai lääkevalmisteen apuaineista. (Nurminen 2006, 65.) Yleisimpiä syitä haittavaikutuksille ovat lääkkeiden käytön yleistyminen ja kehon vanhenemismuutokset. (Kivelä 2005, 40; Offerhaus 1997, 5.)

18 Näiden lisäksi haittavaikutus voi syntyä myös siksi, että toisen sairauden hoitoon tarkoitettu lääkeaine huonontaa toisen sairauden hoitotasapainoa. Eri lääkkeillä saattaa olla samantyyppisiä haittavaikutuksia ja tällöin haittavaikutukset voivat olla jopa voimakkaammat kuin kaksinkertaiset. (Kivelä 2005, 40; Offerhaus 1997, 5.) Merkittävistä haitoista valtaosa on annoksesta riippuvia ja johtuvat liian voimakkaasta lääkkeiden vaikutuksesta. Syynä voi olla vanhuksen sietokykyyn nähden liian suuri annos tai lääkeaineen vaikutuksen kohdistuminen vääriin elimiin. Lisäksi lääkeaineet aiheuttavat myös allergisia haittavaikutuksia, jolloin lääke tai sen aineenvaihduntatuote toimii antigeenina ja saa aikaan yliherkkyys reaktion. Tavallisimpia yliherkkyysreaktioita ovat iho-oireet, mutta myös vaikeammat hengitystieoireet ovat mahdollisia, joten ne on syytä muistaa aina lääkehoitoa toteutettaessa. (Nurminen 2006, ) Suurimmalla osalla lääkkeistä on sitoutumispaikkoja eli reseptoreja sekä toivotussa kohde-elimessä että muualla elimistössä. Lääkkeet siis löytävät oikean kohteensa, mutta myös ei toivottuja kohdepaikkoja. Lääkkeiden haittavaikutuksista kärsiviä joudutaan hoitamaan joskus jopa sairaaloissa. Tutkimusten mukaan vanhuksille syntyy nuoria ja keski-ikäisiä herkemmin sairaalahoitoa vaativia lääkehaittoja. (Kivelä 2005, ) Vaikutusten ja haittavaikutusten seuranta on järjestettävä lääkehoidon aloittamisen jälkeen, ja lääkeannosta suurennetaan vähitellen seurannan perusteella. Vanhusten itsensä kertomia ja lääkehaittoina pitämiä oireita ei pidä mitätöidä. Oleellista hyvän lääkehoidon toteutumisessa on hoitotyöntekijöiden hyvät tiedot lääkehoidoista sekä lääkkeiden vaikutuksista ja haittavaikutuksista. Tärkeää on myös hoitotyöntekijöiden havainnot vanhusten oireista ja käyttäytymisestä. (Kivelä & Räihä 2007, 11.) Haittavaikutusoireisiin kuuluvat muistin ja muiden henkisten toimintojen hidastuminen ja heikkeneminen, käytöshäiriöt, levottomuus, ärtyneisyys, sekavuus ja masennus. Myös väsymys, uneliaisuus ja torkahtelu päiväsaikaan saattavat johtua lääkkeiden haittavaikutuksesta. (Kivelä 2005, ) Taulukossa 2 on tarkempi kuvaus yleisistä lääkkeiden haittavaikutuksien oireista. Näitä ovat esimerkiksi sekavuus, levottomuus, näköhäiriöt sekä kehon ja raajojen jäykkyys. (Kivelä & Räihä 2007, 11.)

19 TAULUKKO 2. Lääkkeiden haittavaikutukset iäkkäillä. Muistin heikkeneminen Henkisten kykyjen heikkeneminen Väsymys, nukahteleminen, unettomuus Sekavuus Käytöshäiriöt Levottomuus Ärtyneisyys Harhaisuus Huimaus Kaatuileminen Matalaverenpaine Masennus Kehon ja raajojen jäykkyys Vapina Jalkojen heiluttelu, jatkuva liikehtiminen Pakkoliikkeet Lihaskivut ja lihaskrampit Lihasten surkastuminen Raajojen puutuminen, tikkuileminen Pahoinvointi, oksentelu Ummetus Suunkuivuminen Näköhäiriöt Virtsan tai ulosteen karkailu Ripuli Rintakipu Anemia Kuivuminen Hivenainehäiriöt Nuha, yskä Painajaisunet Hikoilu Kuumeilu Kehon lämpötilan aleneminen, paleleminen Lähde: Kivelä, S-L Me, ikääntyminen ja lääkkeet. Helsinki. Lääkkeiden yhteisvaikutukset Lääkkeiden yhteisvaikutuksella tarkoitetaan sitä, että yhden lääkkeen vaikutukset muuttuvat toisen lääkkeen, ruoan, juoman tai jonkin kemiallisen ympäristötekijän vaikutuksesta. Yhteisvaikutusten johdosta lääkkeen haittavaikutusten vaara voi kohota, eli kyseessä on haitallinen ilmiö. (Kivelä 2004, 34).

20 Yhteisvaikutusten mahdollisuus Yhteisvaikutus voi olla myös toisen suuntainen eli uusi lääke voi tehostaa toisen lääkkeen hoidollisia vaikutuksia ja tätä tehostumista voidaan jopa käyttää hyväksi lääkehoidossa. (Kivelä 2004, 34). Kahden tai useamman lääkkeen samanaikaisessa käytössä tulee huomioida niiden mahdolliset yhteisvaikutukset, jotka voivat olla joko toisiaan vahvistavia tai toisiaan heikentäviä. Yhteisvaikutukset ovat joskus hyödyllisiä, varsinkin jos terapeuttiset vaikutukset ovat samansuuntaiset, mutta lääkeaineiden yhteisvaikutus suuntautuu eri tahoille. (Nurminen 2006, 67.) Alla olevassa taulukossa 3 on kuvattu, kuinka suuri mahdollisuus on haitallisten yhteisvaikutusten muodostumiselle lääkemäärien kohotessa yli suositusten. Yli kahdeksaa yhtäaikaisesti käytettävää lääkettä kohden haitallisten yhteisvaikutusten mahdollisuus on 90%. Kun taas kahta lääkettä käytettäessä yhteisvaikutusten mahdollisuus on vain 18%. (Nurminen 2006, 67.) TAULUKKO 3. Yhteisvaikutusten mahdollisuus monilääkityillä vanhuksilla. Lähde: Laine, K Lääkkeiden yhteisvaikutukset. Tampere. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 90 % 50 % 18 % Lääkkeiden määrät

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa

Lisätiedot

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta 6.2.2015 Suomen Sotaveteraaniliitto, Anni Grundström Toimintaympäristö Kuntoutukseen ja palveluihin oikeutettujen veteraanien

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u Mitä jokainen voi tehdä

u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u Mitä jokainen voi tehdä Esityksen sisältö TURVALLINEN LÄÄKEHOITO -yhteinen tavoite Keravan Vammaisneuvosto ja Vanhusneuvosto 8.9.2016 u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET UNIVERSITY OF TURKU LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen:

Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen: Liite S2: Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen: Narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssia koskeva arviointitutkimus

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus LIITE 1. RISKIEN ARVIOINTI kotiin annettavissa palveluissa RISKI (mielenterveysasiakkailla) Fyysinen väkivalta - lääkitys ei toteudu - päihteet - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / - psyykkisen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen

Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen 29.10.2009 Survey aineistot (lomaketutkimukset) Kyselyaineistot posti(kirje)kysely informoitu kysely tietokoneavusteinen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Savon maakuntatutkimus

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Savon maakuntatutkimus n maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen.1.010 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään,

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Vanhusten lääkeainemetabolia ja anestesia. Anestesiakurssi 2007 Ville-Veikko Hynninen

Vanhusten lääkeainemetabolia ja anestesia. Anestesiakurssi 2007 Ville-Veikko Hynninen Vanhusten lääkeainemetabolia ja anestesia Anestesiakurssi 2007 Ville-Veikko Hynninen Farmakokinetiikka ikääntymiseen liittyen monien lääkeaineiden vaiheet (imeytyminen, jakautuminen, metabolia, eritys)

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt OAMK sosiaali- ja terveysalan yksikkö 2005 1 Thesis-kilpailun opinnäytetyöt Lea Rissanen yliopettaja, TtT 9.6.2005 Sosiaali-, terveys ja liikunta sekä humanistisen ja kasvatusalan opinnäytetyöt 2 Suomessa

Lisätiedot

HARJOITTELUN TYÖKALUJA

HARJOITTELUN TYÖKALUJA HARJOITTELUN TYÖKALUJA - TYÖ OPIKSI! -TYÖKIRJAT Katja Pitkä Yliopisto-opettaja Farmasian tiedekunta, HY Paavo Tanskanen Yliopisto-opettaja Farmasian laitos, ISY Opetusapteekkien perehdytyspäivä 29.10.2014

Lisätiedot