Heinola Anna & Lohilahti Henna TURHAAN VAI TARPEESEEN. Kartoitus ilman kotisairaanhoidon tukea asuvien sotaveteraanien lääkkeidenkäytöstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Heinola Anna & Lohilahti Henna TURHAAN VAI TARPEESEEN. Kartoitus ilman kotisairaanhoidon tukea asuvien sotaveteraanien lääkkeidenkäytöstä"

Transkriptio

1 Heinola Anna & Lohilahti Henna TURHAAN VAI TARPEESEEN Kartoitus ilman kotisairaanhoidon tukea asuvien sotaveteraanien lääkkeidenkäytöstä Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Lokakuu 2007

2 TIIVISTELMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitajan suuntautumisvaihtoehto Tekijät: Heinola Anna & Lohilahti Henna Opinnäytetyön nimi: Turhaan vai tarpeeseen Työn ohjaaja: TtM Marjut Levoska Työn tarkastaja: KL, Yliopettaja Maija Maunula Työn sivumäärä: 43 sivua ja 5 liitettä Opinnäytetyön valmistumisvuosi: 2007 Opinnäytetyö on tehty työelämälähtöisesti yhteistyössä Kokkolanseudun terveyskeskuksen kanssa, jossa on vuodesta 2003 toiminut sotaveteraanien terveysprojekti. Projektin tavoitteena on tukea veteraanien asumista omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista, ennalta ehkäistä toimintakyvyn alentumista sekä parantaa sotaveteraanien toimintakyvyssä todettavia puutteita yksilöllisesti suunnitelluilla hoidoilla ja kuntoutuksella. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa ilman kotisairaanhoidon tukea asuvien rintamatunnuksen omaavien sotaveteraanien lääkkeidenkäyttöä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää onko lääkkeiden käyttö lisääntynyt tai vastaavasti vähentynyt. Vertailimme terveysprojektin alussa kerättyjä lääkelistoja kevään 2007 aikana kerättyihin lääkelistoihin. Lisäksi tarkoituksenamme oli selvittää, mikä lääke veteraaneilla oli eniten käytössään, huolehtiiko veteraani itse lääkehoidostaan ja kuinka paljon he käyttävät käsikauppalääkkeitä ja luontaistuotteita. Teoreettisen viitekehyksen tähän opinnäytetyöhön muodostimme kirjallisuuden avulla perehtymällä vanhenemismuutoksiin, lääkkeiden vaikutusten vaiheisiin vanhenevassa elimistössä sekä vanhusten lääkehoitoon liittyviin ongelmiin. Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin avoimilla kyselylomakkeilla, jotka lähetettiin kaikille ilman kotisairaanhoidon tukea asuville sotaveteraaneille (N=229) kevään 2007 aikana. Sotaveteraaneista 77 % vastasi kyselyyn (N=177). Aineiston analyysissä käytimme Webropol ja Microsoft Word ja Excel -ohjelmia, joilla teimme tutkimustuloksia havainnollistavia kuvioita ja taulukoita. Avoimet kysymykset käsittelimme sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimustulosten mukaan 83 % sotaveteraaneista huolehtii itse lääkehoidostaan. Lääkemäärät olivat lisääntyneet terveysprojektin alkuun vuoteen 2003 verrattuna. Eniten käytössä olevia lääkkeitä olivat Primaspan erivahvuuksin (vaikuttava-aine asetyylisalisyylihappo) ja Emconcor erivahvuuksin (vaikuttava-aine bisoprololihemifumaraatti). Itsehoitolääkkeitä sotaveteraaneista käytti 59 % kyselyyn vastanneista ja luontaistuotteita taas oli käytössä vain 22 %:lla tutkimukseen vastanneista sotaveteraaneista. Tästä opinnäytetyöstä toivomme olevan hyötyä tulevaisuudessa jatkettaessa sotaveteraanien terveysprojektia. Lisäksi toivomme tämän työn antavan viitteitä hoitohenkilökunnalle vanhusten todellisesta lääkkeiden käytöstä. Avainsanat: lääkehoito, vanhus, sotaveteraani

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme in Nursing and Health Care Public Health Nurse Authors: Heinola Anna & Lohilahti Henna Title of Degree Work: Useful Or Unnecessary? Supervisor: MNSc Marjut Levoska Inspector: LicEd, Principal Lecturer Maija Maunula Number of pages: 43+5 appendices Date: 29 th of October 2007 Our thesis was done in co-operation with Veterans Health Project of Kokkola Health Center. Project was started in 2003 and the aim of the project is to support the veterans to live in their own homes as long as they are capable, to prevent the decline of veterans capacity to function and to promote veterans capacity to function with the help of individually planned care and rehabilitation. The purpose of this thesis was to survey the use of medication of the veterans who were living without the support of home nursing. Our objective was to determine if the use of medicines had increased or decreased. We compared old medicine lists collected at the beginning of the health project to the lists that were collected during the spring of Additionally, we intended to define if there is a specific medicine that the veterans use most, if the veterans take care of their own medication and how much they use over-the-counter medicines from pharmacy or natural products. Theoretical framework to our final thesis was constructed by familiarizing ourselves with the literature on effects of ageing, medication s effects in the body and also on the problems connected with medical care of the elderly. Our thesis implemented quantitative research methods. Research material was gathered with a questionnaire with open questions and one multiple-choice question. We sent the questionnaires to all the veterans in our target group (N=229) and 77 per cent of them answered (N=177). Webropol and Microsoft Word and Excel were used in material analysis to make illustrative figures and charts. Open questions were dealt with the content analysis method. According to research results 83 per cent of the veterans take care of their medication themselves. Amount of medicines have increased when compared to the beginning of the Health Project. Most frequently used medicines were Primaspan 100mg (active ingredient acetylsalicylic acid) and Emconcor 5mg (active ingredient bisopropolol fumarate). 59 per cent of veterans used over-thecounter medicines. Only 22 per cent of the veterans used natural products. We hope that the future implementations of Veterans Project benefits from our thesis. We also hope that the thesis gives some references to nursing staff on the real usage of medicines among the elderly. Keywords: Medical care, medication, the elderly, veteran

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 1 2 SOTAVETERAANIEN TERVEYSPROJEKTI 3 3 VANHENEMISMUUTOKSET 5 4 LÄÄKE VANHENEVASSA ELIMISTÖSSÄ Lääkkeiden vaiheet vanhenevassa elimistössä Imeytyminen Jakautuminen Metabolia ja erittyminen Vanhusten lääkehoidon tavoitteet Lääkehoitoon liittyvät ongelmat Lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset Luontaistuotteet ja itsehoitolääkkeet Aikaisemmat tutkimukset 18 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 22 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Kyselylomakkeen laadinta Kohderyhmä ja tutkimusaineiston hankinta sekä tutkimuslupa Tutkimusaineiston käsittely ja analysointi Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus 26 7 TUTKIMUSTULOKSET Vastaajien taustatietoja Lääkelistojen muutokset vuodesta 2003 vuoteen Eniten käytössä olevat lääkkeet Lääkehoidosta huolehtiminen Luontaistuotteiden käyttö Itsehoitolääkkeiden käyttö 35 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUSHAASTEET 36 9 POHDINTA 38 LÄHTEET 41 LIITTEET

5 - 1-1 JOHDANTO Suomalaisten elinikä on noussut jatkuvasti tämän vuosisadan aikana. Väestö ikääntyy ja ikääntymisen myötä sairauksien määrä lisääntyy. Tämän vuoksi myös lääkkeiden tarve kasvaa. Hoitotyössä usein havaitaan tarpeetonta lääkitysten kasaantumista. Monilääkitys voi olla monien yhtäaikaisten sairauksien kanssa tarpeen, mutta lääkkeiden tarpeellisuus ja annostus on arvioitava yksilöllisesti. Monilääkitys lisää haitta- ja yhteisvaikutusten riskiä, mitkä voivat johtaa toisinaan sairaalahoitoihin. Näistä osa on vältettävissä huomioimalla yhteisvaikutukset ja korjaamalla annoksia. (Hartikainen 2002; Sarvimäki 1998.) Vanheneminen muuttaa ihmistä niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Vanheneminen tuo tullessaan vaivoja ja haittoja, joita aikaisemmin ei ollut. Onneksi voimat yleensä vähenevät suhteellisen hitaasti ja näin ollen ihminen ehtii siihen tottua. (Santala & Sonninen 1997.) On kovin vaikeaa selvästi rajata vanhuutta johonkin ikään tai määritelmään, koska vanheneminen on hyvin yksilöllistä. Vanheneminen tapahtuu ihmisessä niin monella tapaa, eikä tietyn ikärajan ylitys tee ihmistä vanhaksi. (Heath & Schofield 1999.) Eri määritelmiin perehdyttyämme päädyimme määrittelemään vanhuksen omassa tutkimuksessamme yli 75-vuotiaaksi. Lääkehoidon tavoitteena on ihmisten terveyden edistäminen, sairauksien ehkäiseminen ja parantaminen, tai sairauden etenemisen ehkäiseminen. Lisäksi lääkehoitoja käytetään sairauden aiheuttamien komplikaatioiden ehkäisyyn, sekä sairauden aiheuttamien oireiden lievittämiseen (Nurminen 2006). Lääkehoitoa ohjaavat usein eri sairauksista annetut käypähoitosuositukset. Nämä suositukset eivät täysin päde vanhusten kohdalla, koska hoitosuositusten pohjana on näyttöön perustuva lääketiede. Näyttöjä on kuitenkin varsin vähän yli 75 -vuotiaista vanhuksista. Vanhusten monet sairaudet yhdessä ikääntyvän elimistön kanssa aiheuttavat sen, että heidän hoidossaan on tarkasteltava enemmän lääkehoidon kokonaisuutta ja järkevyyttä kuin yksittäisiä lääkkeitä. Keskeistä on arvioida aina vanhuksen terveydentilaan liittyen fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä suunnitella lääkehoito, jonka tavoitteena tulisi olla päivittäisen toimintakyvyn ylläpitäminen. (Finne-Soveri 2005; Ojutkangas 2007.)

6 - 2 - Tutkimuksemme on rajattu Kokkolan kaupungissa ilman kotisairaanhoidon tukea asuviin sotaveteraaneihin. He ovat valmis, homogeeninen ryhmä, koska heillä kaikilla on sama noin 4 vuoden kokemus oltuaan nuorena parhaassa iässä rintamalla. Joukossa on miesten lisäksi myös naisia, jotka ovat olleet mukana sodassa esimerkiksi työssä sotasairaalassa ja tämän vuoksi saaneet rintamatunnuksen. Opinnäytetyössämme sotaveteraanilla tarkoitetaan vanhaa ja kokenutta rintamasotilasta (Nurmi 2004, 1009). He ovat käyneet läpi talvisodan vuosina ja sen jälkeen jatkosodan vuosina Tutkimustehtävinämme oli selvittää, kuinka sotaveteraanien lääkelistat ovat muuttuneet vuodesta 2003, sekä ovatko lääkemäärät kasvaneet tai vastaavasti vähentyneet. Lisäksi selvitimme tutkimuksessamme onko sotaveteraaneilla tyypillisesti käytössään jokin tietty lääkeaine, huolehtiiko sotaveteraani itse lääkehoidostaan ja kuinka paljon he käyttävät käsikauppalääkkeitä ja/tai luontaistuotteita. Opinnäytetyössämme käsikauppalääkkeistä käytämme parempaa nimitystä eli puhumme itsehoitolääkkeistä.

7 - 3-2 SOTAVETERAANIEN TERVEYSPROJEKTI Vanhenemiseen liittyvää toimintakyvyn heikkenemistä ja sairastuvuutta voidaan ehkäistä ja hidastaa puuttumalla ajoissa niihin riskitekijöihin, joiden tiedetään olevan vanhenemiseen liittyvien terveysongelmien ja toimintavajavuuksien taustalla. Pyrittäessä vastaamaan iäkkään väestönosan lisääntyvään palvelutarpeeseen tarvitaan hyviä tietoja iäkkäiden ihmisten terveydestä ja toimintakyvystä sekä niiden muuttumisesta. Ennaltaehkäisevien ja hoidollisten toimenpiteiden kohdentamiseksi on erityisen tärkeää tunnistaa ne veteraanit, joilla omatoimisuuden menettämisen riski on suurin. Päivittäisistä toiminnoista selviytyminen on yhteydessä iäkkäiden henkilöiden kotona asuvana selviytymiseen. Päivittäisistä toiminnoista selviytymisessä ensin vaikeutuvat asioiden hoitamiseen liittyvät toiminnot ja myöhemmin perustoiminnoista selviytyminen. (Isaksson-Parpala & Lohilahti 2004, 3.) Vuonna 2001 Kokkolan kaupunginvaltuustoryhmässä tehtiin valtuustoaloite, jossa esitettiin, että Kokkolan kaupunki kiinnittäisi erityistä huomiota Kokkolassa asuvien sotaveteraanien ja muiden sodassa kärsineiden (mm. sotaleskien) terveydenhoitoon ja kuntoutukseen. Asian edetessä ja eri yhteistyötahoja konsultoiden aloitettiin vuonna 2003 Kokkolassa Sotaveteraanien terveysprojekti terveyskeskuksen ja perusturvakeskuksen suunnittelemana. (Isaksson-Parpala & Lohilahti 2004, 3.) Veteraanien terveysprojekti sisältää veteraanien ja heidän puolisoidensa maksuttomat terveydenhoitajan terveys/kuntotarkastukset, jonka yhteydessä laadittiin yksilöllinen palvelusuunnitelma eli terveyspassi (LIITE 1), jolla selvitetään tämän hetkinen terveydentila, lääkitys, mitä palveluja veteraani käyttää ja mitä palveluja hän mahdollisesti tulee tarvitsemaan sekä lisäksi hänen toiveensa ja odotuksensa. Projektin aloituksen myötä sotaveteraaneille mahdollistettiin myös maksuttomat lääkärin vastaanottokäynnit terveyskeskuksessa. Vuotta myöhemmin myös päivystyskäynnit terveyskeskuslääkärin vastaanotolla tulivat maksuttomiksi ja samoin lääkärintodistukset. (Isaksson-Parpala & Lohilahti 2004,3.)

8 - 4 - Sotaveteraanien terveysprojektin tavoitteena on tukea veteraanien asumista omassa kodissa niin pitkään kuin mahdollista, ennalta ehkäistä toimintakyvyn alentumista sekä parantaa sotaveteraanien toimintakyvyssä todettavia puutteita yksilöllisesti suunnitelluilla hoidoilla ja kuntoutuksella. (Isaksson-Parpala & Lohilahti 2004, 3.) Helmikuussa 2007, tutkimuksen tekohetkellä, oli 251 itsenäisesti ilman kotisairaanhoidon tukea asuvaa sotaveteraania Kokkolassa. He ovat vuotiaita ja heidän keski-ikänsä oli 85 vuotta. Heistä miehiä oli 198 ja naisia 53. Luku elää jatkuvasti projektiin osallistuneiden siirtyessä kotisairaanhoidon piiriin tai laitokseen sekä heidän pois nukkuessaan.

9 - 5-3 VANHENEMISMUUTOKSET Vanhenemismuutokset tapahtuvat luonnollisen hitaasti ja ilmenevät kaikissa ihmisissä eri tavalla palautumattomina. Nämä johtavat toimintakyvyn heikentymiseen ja lisäävät haavoittuvuutta. (Ojala 2004, 10.) Vanheneminen on kuivumista, rasvoittumista ja toiminnallista hidastumista. Toiminnallisen kudoksen, kuten lihaksiston, osuus kehon painosta vähenee %:iin ihmisen vanhetessa. Vaikka vanhus on normaali painoinen, rasvan osuus painosta lisääntyy. (Kivelä 2004, 23.) Useimpien vanhusten paino laskee 75 -ikävuoden jälkeen ja elimistön rasva- neste- tasapaino muuttuu. Energian kulutus pienenee, koska lihasmassa vähenee ja perusaineenvaihdunta hidastuu. Syynä vanhusten ravitsemushäiriöille on esimerkiksi ruokahalun ja janon tunteen heikentyminen. Ruokahalua heikentävät maku ja haju aistin heikkenemisen lisäksi myös sairaudet ja lääkehoidot. (Ojala 2004, 10.) Vanhuksia ei voida tarkastella yhtenä ryhmänä lääkehoidossa, koska yksilölliset erot ovat suurempia ja tärkeämpiä käytännössä kuin useat vanhenemiseen liittyvät muutokset kuten lääkkeiden imeytyminen, kulkeutuminen, aineenvaihdunta ja poistuminen elimistöstä. (Tilvis 2003, ) Vanheneminen on luonnollinen osa elämänkaarta. Elimistön eri osien vanhenemismuutokset ilmenevät hyvinkin vaihtelevalla nopeudella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vanhuksilla voi näkyä selviä vanhenemisoireita vain joissakin elintoiminnoissa. Esimerkiksi munuaisten kyky erittää kuona-aineita ja lääkeaineita heikkenee, jonka seurauksena voi olla 30 % alenema munuaisten erityskyvyssä 65- ikävuoden paikkeilla ja myöhemmin 80 vuoden iässä jopa 50 % alenema. (Kivelä 2004, 27.) Nämä muutokset vaikuttavat lääkehoitoon sekä lääkkeiden tarpeeseen, että niiden tarkoituksen mukaiseen käyttöön (Tilvis 2001, 321). Vanhenemisnopeus riippuu sekä perinnöllisistä, että ulkoisista tekijöistä. Suomessa vanhuuden alkaminen on katsottu kytkeytyvän yleisen eläkeiän rajaan. Tällöin voidaan pitää esimerkiksi vuotiaita nuorina vanhuksina, yli 75 vuotiaita varsinaisina vanhuksina ja yli 85 vuotiaita vanhoina vanhuksina. (Ojala 2004, 10.)

10 - 6 - Vanhenemiseen sopeudutaan monin eritavoin. Osa terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä hyväksytään normaaliin vanhenemiseen kuuluvaksi. Kun vanhukset arvioivat esimerkiksi terveyttään, se tapahtuu suhteessa ikätovereihin, eli on siis tietyllä tavalla ikävakioitu arvio. (Heikkinen 2002, 25.) Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen kykyä selviytyä hänelle asetetuista vaatimuksista ja päivittäisistä toiminnoista (Vanhenevien ihmisten kotona selviytyminen: Yli 65- vuotiaiden terveys, toimintakyky ja sosiaali- ja terveyspalvelujen koettu tarve 2000). Terveys ja toimintakyky voivat säilyä hyvänä pitkälle vanhuusikään (Ojala 2004, 10). Liiallisen ja haitallisen lääkityksen lopettamisen on todettu jopa parantaneen vanhuksen toimintakykyä (Linjakumpu 2003, 23-25). Kuitenkin niin kauan kuin on hyväkuntoinen ja selviää melko itsenäisesti, niin asiat ovat kutakuinkin hyvin vanhetessa. (Juhela 2006, 23). Vanhuutta usein kuvataan luopumisen ja menetysten aikakautena. On kuitenkin syytä muistaa, että suurin osa vanhuksista selviytyy vanhenemisprosessistaan jopa ihmeteltävänkin hyvin. (Juhela 2006, 25.)

11 - 7-4 LÄÄKE VANHENEVASSA ELIMISTÖSSÄ 4.1 Lääkkeiden vaiheet vanhenevassa elimistössä Vanheneminen muuttaa lääkkeiden imeytymistä ja jakautumista elimistössä. Lisäksi se vaikuttaa lääkkeiden metaboliaan eli muuntumiseen sekä poistumiseen elimistöstä. Huomattavaa kuitenkin on, että yksilölliset vaihtelut farmakokinetiikassa, eli imeytymisessä, jakautumisessa, metaboliassa ja erittymisessä, ovat samankin ikäisten vanhusten välillä suuria. Alla oleva kuvio 1 kuvaa farmakokinetiikan vaiheet, jotka on tarkemmin kuvattu seuraavissa kappaleissa. (Kivelä 2004, 19.) KUVIO 1. Lääkkeiden vaiheet elimistössä. Lähde: Pelkonen, O., Ruskoaho, H Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia. Duodecim.

12 Imeytyminen Lääkeaineen imeytymisellä eli absorptiolla tarkoitetaan lääkeaineen kulkua antopaikasta verenkiertoon. Syljen eritys vähenee suhteessa iän lisääntymiseen ja muutokset johtavat siihen, että suussa sulatettavat tai imeskeltävät tabletit sekä suun limakalvon kautta imeytyvät lääkkeet imeytyvät hitaasti. Tästä johtuen tällaisen lääkkeen vaikutus alkaa tavallista myöhemmin, joskaan imeytyvän lääkkeen määrään syljenerityksen väheneminen ei vaikuta. (Kivelä 2004, 19) Lääkkeen imeytymisessä on tärkeää ensinnäkin se, että lääkettä imeytyy tarpeeksi. Ratkaiseva tekijä on myös joissakin lääkkeissä niiden imeytymisnopeus, esimerkiksi kipulääkkeissä tai nukahtamislääkkeissä tulisi olla nopea imeytymisaika, jotta vaikutus alkaa viivytyksettä. Sen sijaan esimerkiksi verenpainelääkkeen imeytymisnopeus vaikuttaa vain harvoin hoidon onnistumiseen, sen sijaan tärkeämpää on, että lääkettä imeytyy riittävä määrä. (Veräjänkorva, R Huupponen, Kaukkila, U Huupponen, Torniainen 2006, 63.) Tavallisimmin lääkkeet annetaan suunkautta, jolloin imeytyminen verenkiertoon voi alkaa jo mahalaukusta, tai vasta ohutsuolesta, mikä on yleisempää. Ohutsuolella on suuri, imeytymiseen erikoistunut pinta, josta lääkeaineen on helppo tunkeutua ohutsuolenseinämän kalvojen läpi päästäkseen maha-suolikanavasta verenkiertoon. Parhaiten imeytyvät rasvaliukoiset lääkeaineet, koska ne liukenevat solukalvojen rasvarakenteisiin ja matkaavat niiden mukana solukalvojen läpi. Vesiliukoiset lääkeaineet pääsevät solukalvon läpi suodattumalla. ( Downie, Mackenzie & Williams 2003, ; Nurminen 2006, ) Ohutsuolessa imeytymisestä johtuen ruokailu saattaa hidastaa lääkkeen imeytymistä. Tämän vuoksi lääkkeet tulisikin pyrkiä ottamaan tyhjään vatsaan, ellei niitä ole nimenomaan kehotettu nauttimaan ruokailun yhteydessä. Joskus kuitenkin lääkkeen nauttiminen ruokailtaessa vähentää sen aiheuttamaa mahaärsytystä. (Nurminen 2006, ) Lääkeaineiden imeytymistä voi tapahtua vielä paksusuolessakin, koska ulostemassa viipyy vanhuksilla paksusuolessa kohtalaisen kauan ja nesteet imeytyvät pitkän ajan sisällä. Syynä tähän ovat suolen seinämämuutokset eli lihastoiminnan heikkeneminen ja lääkeaineiden kulun hidastuminen. (Kivelä 2004, 22.)

13 - 9 - Myös tämä vanhenemismuutos voi johtaa siihen, että lääkkeillä on pidentynyt imeytymisaika. Tästä syystä lääkeainetta voi vanhuksilla imeytyä elimistöön yhdestäkin annoksesta suurempi osa kuin esimerkiksi työikäisillä, joten lääkkeet imeytyvät tehokkaasti suolistossa iäkkäänäkin. (Kivelä 2004, 22.) Toisena harvinaisempana lääkkeiden vaikutustapana on paikallinen vaikutus, joista esimerkkeinä voiteet, pulverit ja liuokset. Hoitotyössä tulee kuitenkin muistaa, että myös paikallishoitoina käytettävistä lääkkeistä imeytyy vaikuttavaa ainetta muualle elimistöön. (Kivelä 2004, 15.) Jakautuminen Imeydyttyään lääkeaine jakautuu verenkierron mukana elimistön kudoksiin ja vaikutuspaikalleen (Veräjänkorva ym. 2006, 65). Lääkkeiden jakautuminen riippuu siitä, onko lääke vesi- vai rasvaliukoinen. Rasvaliukoisten lääkkeiden jakautumistila laajenee, kun vanhetessa rasvan osuus kehon kokonaispainosta lisääntyy. Vesiliukoisten lääkkeiden jakautumistilavuus pienenee, kun veden määrä kehossa vähenee. (Kivelä 2004, 23.) Jakaantumistilavuus on farmakokineettinen käsite, joka kuvaa lääkkeen kudoshakuisuutta (Veräjänkorva ym. 2006, 65.). Pieni jakautumistilavuus merkitsee sitä, että lääkeaine on suurimmaksi osaksi verenkierrossa ja taas suuri jakautumistilavuus viittaa lääkeaineen jakautumiseen laajalti kudoksiin. (Nurminen 2006, ) Mitä suurempi lääkkeen jakautumistilavuus on, sitä suurempi osuus siitä hakeutuu kudoksiin. Näin ollen rasvaliukoisten lääkkeiden huippupitoisuudet voivat olla matalia, mutta niiden poistuminen on hidasta ja vaikutusaika pitkä (Kivelä 2004, 24). Joidenkin lääkeaineiden kohdalla, esimerkiksi unilääkkeet ja digoksiini, joiden jakaantumistilavuus on suuri, on iso osa lääkkeestä silloin kudoksissa ja vain pieni osa verenkierrossa. (Veräjänkorva ym. 2006, 65).

14 Plasman albumiinipitoisuus vähenee vanhetessa, joten sairaiden ja aliravittujen vanhusten plasman albumiinipitoisuudet saattavat olla hyvinkin matalia. Orosomukoidi on emäksisiä lääkeaineita sitova plasman proteiini. Sen pitoisuus lisääntyy vanhetessa. Taulukossa 1 ilmenee myös, että sydämen, aivojen, maksan ja munuaisten verenkierto heikkenee vanhetessa, jolloin se vaikuttaa sekä lääkkeiden jakautumiseen, että poistumiseen vanhusten elimistöstä. (Kivelä 2004, 24-25). TAULUKKO 1. Lääkkeiden jakautumisen vaikuttavat vanhenemismuutokset. Plasman albumiinipitoisuus pienenee Plasman orosomukoidi pitoisuus lisääntyy Plasmatilavuus pienenee Elimistön vedenosuus vähenee Elimistön rasvan osuus lisääntyy Elimistön toiminnallisen kudoksen määrä vähenee Sydämen toiminta heikkenee Aivojen, sydämen, maksan ja munuaisten verenkierto heikkenee Ääreisverisuonten vastus kasvaa Lähde: Kivelä, S-L Vanhusten lääkehoito. Helsinki Metabolia ja erittyminen Lääkeaineiden metaboliassa eli aineenvaihdunnassa lääkeaineen vaikutus elimistössä lakkaa. Lääkeaineiden metaboloituminen elimistöstä hidastuu vanhetessa, koska maksakudoksen määrä vähentyy ja aineenvaihdunta kyky heikkenee. Vanhukset tarvitsevat pienempiä lääkeannoksia kuin keski-ikäiset pääasiassa näistä syistä. (Kivelä 2004, 13.) Iän vaikutus eri lääkeaineiden metaboliaan voi olla kuitenkin erilainen (Neuvonen & Tilvis 2002, 102).

15 Lääkkeiden metaboloituminen tapahtuu pääasiassa maksassa, mutta joidenkin lääkkeiden osalta myös osittain suolistossa, keuhkoissa ja munuaisissa (Kivelä 2004, 25). Metaboliatoiminnan avulla elimistö pääsee eroon vieraista aineista muuttamalla ne yleensä tehottomiksi, mutta joskus metaboliatuotteena saattaa olla myrkyllisempi yhdiste kuin itse lääkeaine (Nurminen 2006, 48-49). Maksasolut muuttavat rasvaliukoiset valmisteet vesiliukoisiksi, jotta ne voivat poistua elimistöstä joko munuaisten kautta virtsaan tai sapen mukana ulosteisiin (Veräjänkorva ym. 2006, 66; Nurminen 2006, 48-49). Lääkeaineet poistuvat lopullisesti elimistöstä pääasiassa virtsan mukana. Joinkin verran lääkeainetta voi poistua myös ohutsuoleen ja edelleen ulosteeseen. Harvemmin lääkeaineita poistuu uloshengityksen, hien ja/tai syljen mukana (Veräjänkorva ym. 2006, 67). Vanhuksilla munuaisten suodatuskyky, aktiivinen aineenvaihdunta ja eritysnopeus sekä verenkierto heikkenevät, joka johtaa hitaampaan erittymiseen. Rasvaliukoisten lääkeaineiden eritys elimistössä on hidasta, koska ne imeytyvät munuaistiehyestä takaisin verenkiertoon. Vesiliukoiset lääkeaineet jäävät virtsaan ja erittyvät tehokkaammin. (Kivistö & Neuvonen ; Nurminen 2006, ) Monien lääkeaineiden vaikutus jatkuu pidempään kuin niiden verenkierrosta mitatun ajan perusteella olisi odotettavissa. Tämä johtuu siitä, että vaikutusaika ei riipu ainoastaan lääkeaineen poistumisesta vaan myös sen vaikutuksen kestosta. Lääkeaineiden poistuminen noudattaa yleensä sääntöä jonka mukaan aikayksikköä kohden poistuu sitä enemmän lääkeainetta, mitä suurempi on lääkeaineen pitoisuus. (Nurminen 2006, 53). Vanhuksilla on todettu 30 % alenema munuaisten erityskyvyssä 65 -ikävuoden paikkeilla ja myöhemmin 80 -vuoden iässä jopa 50 % alenema. (Kivelä 2004, 27.) 4.2 Vanhusten lääkehoidon tavoitteet Lääkehoitojen tavoitteena on aikaan saada enemmän hyötyjä kuin haittoja. Lääkehaittojen todennäköisyys on luonnollisesti sitä suurempi mitä iäkkäämpi henkilö on ja mitä useampia lääkkeitä hänellä on käytössään samanaikaisesti. (Kivelä & Räihä 2007, 1)

16 Kuolemien ehkäisy on keskeinen lääkehoitojen tavoite 75 -vuotta täyttäneessä väestössä. Eliniän pidentämisen ohella on korostettava fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä elämänlaadun parantamista ja ylläpitämistä. Oireiden lievittäminen kuuluu myöskin lääkehoidon tavoitteisiin. Oireen mukaisen hoidon keskeisin merkitys on, että se antaa iäkkäälle ihmiselle mahdollisuuden toimia ja ylläpitää fyysistä, kognitiivista, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Oireiden vähentäminen vaikuttaa myönteisesti elämän laatuun. Mitä iäkkäämpi väestöryhmä on, sitä keskeisempiä lääkehoitojen tavoitteita nämä ovat. (Kivelä & Räihä 2007, 1) Muistisääntönä vanhusten lääkehoidon toteutuksessa; Aloita pienellä annoksella, seuraa vaikutuksia ja haittavaikutuksia ja suurenna annosta vähitellen, sekä seuraa edelleen vaikutuksia ja haittavaikutuksia. (Kivelä & Räihä 2007, 2.) 4.3 Lääkehoitoon liittyvät ongelmat Pitkäaikaiset sairaudet lisääntyvät iän myötä, mikä osaltaan johtaa runsaaseen lääkkeiden käyttöön. Lääkkeet ovat kuitenkin hyvin tarpeellisia erilaisten sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä. Osa niistä jopa pelastaa kuolemalta. Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus 3-4 lääkettä vanhuksen käytössä on hoitotyössä arvostettua, silti monilla vanhuksilla on useampia lääkkeitä käytössään. Jotkut vanhukset käyttävät jopa useampaa kuin kymmentä lääkettä yhtäaikaisesti. (Kivelä 2004, 11; Offerhaus ). Asianmukaiseenkin ja hyvään hoitoon saattaa kuulua useamman lääkkeen päivittäinen käyttö, mutta siinä voi ilmetä ongelmia puhumattakaan oireen mukaisesta lääkityksestä, jossa vanhuksen ongelma on hoidettu tiedostamatta oireen syytä. Tämän vuoksi ongelmat vanhusten lääkehoidossa voivat syntyä useista erilaista tekijöistä johtuen. (Kivelä 2004, 11.) Vanhusten lääkkeiden käytön keskeisiä ongelmia ovat vanhuksen alentunut lääkkeen sietokyky, monilääkitykseen liittyvä lisääntynyt haitta- ja yhteisvaikutusriski sekä tarkkojen käyttöohjeiden noudattamisen vaikeudet ja sekaannukset lääkkeiden käytössä. (Tilvis, ym. 2003, )

17 Yksinäisyys ja turvattomuus voivat myös johtaa siihen, että vanhus hakee lääkkeistä turvaa. Fyysiset vanhenemismuutokset ja erilaiset sairaudet voivat muuttaa vanhuksen kädet kömpelöiksi ja vapiseviksi, jolloin lääkepakkausten avaaminen ja lääkkeen ottaminen pakkauksesta epäonnistuvat (Kivelä 2004, 11). Vanhuksilla tiedot lääkkeiden säilyttämisestä, sivuvaikutuksista ja yhteisvaikutuksista ovat vähäisiä, joten vanhuksilla saattaa olla virheellisiä käsityksiä ja uskomuksia lääkkeiden tehosta. Vanhukset käyttävät myös jonkin verran ilman reseptiä saatavia käsikauppalääkkeitä, joka puolestaan saattaa johtaa siihen, että käsikauppavalmisteita ostetaan lääkärin määräämän lääkkeen haitalliseen sivuvaikutus oireeseen. Tietojen puute voi johtaa jopa siihen, että vanhuksen käyttämät käsikauppalääkkeet voivat kohottaa joidenkin muiden lääkkeiden pitoisuutta elimistössä, mikä puolestaan saattaa johtaa vaarallisiinkin haitta- ja yhteisvaikutuksiin. (Kivelä 2004, 12.) Lääkkeiden vaikutukset muuttuvat sekä iän että sairauksien myötä. Vanhuksilla yksilölliset vaihtelut ovat paljon suurempia kuin iän aiheuttamat muutokset. Vanhenemiseen liittyen monien lääkkeiden farmakokinetiikka ja farmakodynamiikka voivat muuttua monella eri tavalla. Farmakokinetiikalla tarkoitetaan lääkeaineiden imeytymistä, jakautumista elimistöön, aineenvaihduntaa ja erittymistä käsittelevää farmakologian osaa ja farmakodynamiikalla taas tarkoitetaan lääkkeiden vaikutuksia. (Tilvis, ym. 2003, 322; Ojala 2004, 13.) 4.4 Lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset Lääkkeiden haittavaikutukset Lääkkeiden haittavaikutuksilla tarkoitetaan haitallista ja tahatonta vaikutusta, joka ilmenee sairauden ehkäisyyn, taudin määritykseen, hoitoon tai fysiologisten toimintojen säätelyyn käytetyn tavanomaisen lääkeannoksen yhteydessä. (Kivelä 2004, 53.) Haittavaikutukset johtuvat tavallisimmin lääkeaineiden ominaisuuksista. Joskus ne ovat seuraus myös lääkeaineen sisältämistä epäpuhtauksista tai lääkevalmisteen apuaineista. (Nurminen 2006, 65.) Yleisimpiä syitä haittavaikutuksille ovat lääkkeiden käytön yleistyminen ja kehon vanhenemismuutokset. (Kivelä 2005, 40; Offerhaus 1997, 5.)

18 Näiden lisäksi haittavaikutus voi syntyä myös siksi, että toisen sairauden hoitoon tarkoitettu lääkeaine huonontaa toisen sairauden hoitotasapainoa. Eri lääkkeillä saattaa olla samantyyppisiä haittavaikutuksia ja tällöin haittavaikutukset voivat olla jopa voimakkaammat kuin kaksinkertaiset. (Kivelä 2005, 40; Offerhaus 1997, 5.) Merkittävistä haitoista valtaosa on annoksesta riippuvia ja johtuvat liian voimakkaasta lääkkeiden vaikutuksesta. Syynä voi olla vanhuksen sietokykyyn nähden liian suuri annos tai lääkeaineen vaikutuksen kohdistuminen vääriin elimiin. Lisäksi lääkeaineet aiheuttavat myös allergisia haittavaikutuksia, jolloin lääke tai sen aineenvaihduntatuote toimii antigeenina ja saa aikaan yliherkkyys reaktion. Tavallisimpia yliherkkyysreaktioita ovat iho-oireet, mutta myös vaikeammat hengitystieoireet ovat mahdollisia, joten ne on syytä muistaa aina lääkehoitoa toteutettaessa. (Nurminen 2006, ) Suurimmalla osalla lääkkeistä on sitoutumispaikkoja eli reseptoreja sekä toivotussa kohde-elimessä että muualla elimistössä. Lääkkeet siis löytävät oikean kohteensa, mutta myös ei toivottuja kohdepaikkoja. Lääkkeiden haittavaikutuksista kärsiviä joudutaan hoitamaan joskus jopa sairaaloissa. Tutkimusten mukaan vanhuksille syntyy nuoria ja keski-ikäisiä herkemmin sairaalahoitoa vaativia lääkehaittoja. (Kivelä 2005, ) Vaikutusten ja haittavaikutusten seuranta on järjestettävä lääkehoidon aloittamisen jälkeen, ja lääkeannosta suurennetaan vähitellen seurannan perusteella. Vanhusten itsensä kertomia ja lääkehaittoina pitämiä oireita ei pidä mitätöidä. Oleellista hyvän lääkehoidon toteutumisessa on hoitotyöntekijöiden hyvät tiedot lääkehoidoista sekä lääkkeiden vaikutuksista ja haittavaikutuksista. Tärkeää on myös hoitotyöntekijöiden havainnot vanhusten oireista ja käyttäytymisestä. (Kivelä & Räihä 2007, 11.) Haittavaikutusoireisiin kuuluvat muistin ja muiden henkisten toimintojen hidastuminen ja heikkeneminen, käytöshäiriöt, levottomuus, ärtyneisyys, sekavuus ja masennus. Myös väsymys, uneliaisuus ja torkahtelu päiväsaikaan saattavat johtua lääkkeiden haittavaikutuksesta. (Kivelä 2005, ) Taulukossa 2 on tarkempi kuvaus yleisistä lääkkeiden haittavaikutuksien oireista. Näitä ovat esimerkiksi sekavuus, levottomuus, näköhäiriöt sekä kehon ja raajojen jäykkyys. (Kivelä & Räihä 2007, 11.)

19 TAULUKKO 2. Lääkkeiden haittavaikutukset iäkkäillä. Muistin heikkeneminen Henkisten kykyjen heikkeneminen Väsymys, nukahteleminen, unettomuus Sekavuus Käytöshäiriöt Levottomuus Ärtyneisyys Harhaisuus Huimaus Kaatuileminen Matalaverenpaine Masennus Kehon ja raajojen jäykkyys Vapina Jalkojen heiluttelu, jatkuva liikehtiminen Pakkoliikkeet Lihaskivut ja lihaskrampit Lihasten surkastuminen Raajojen puutuminen, tikkuileminen Pahoinvointi, oksentelu Ummetus Suunkuivuminen Näköhäiriöt Virtsan tai ulosteen karkailu Ripuli Rintakipu Anemia Kuivuminen Hivenainehäiriöt Nuha, yskä Painajaisunet Hikoilu Kuumeilu Kehon lämpötilan aleneminen, paleleminen Lähde: Kivelä, S-L Me, ikääntyminen ja lääkkeet. Helsinki. Lääkkeiden yhteisvaikutukset Lääkkeiden yhteisvaikutuksella tarkoitetaan sitä, että yhden lääkkeen vaikutukset muuttuvat toisen lääkkeen, ruoan, juoman tai jonkin kemiallisen ympäristötekijän vaikutuksesta. Yhteisvaikutusten johdosta lääkkeen haittavaikutusten vaara voi kohota, eli kyseessä on haitallinen ilmiö. (Kivelä 2004, 34).

20 Yhteisvaikutusten mahdollisuus Yhteisvaikutus voi olla myös toisen suuntainen eli uusi lääke voi tehostaa toisen lääkkeen hoidollisia vaikutuksia ja tätä tehostumista voidaan jopa käyttää hyväksi lääkehoidossa. (Kivelä 2004, 34). Kahden tai useamman lääkkeen samanaikaisessa käytössä tulee huomioida niiden mahdolliset yhteisvaikutukset, jotka voivat olla joko toisiaan vahvistavia tai toisiaan heikentäviä. Yhteisvaikutukset ovat joskus hyödyllisiä, varsinkin jos terapeuttiset vaikutukset ovat samansuuntaiset, mutta lääkeaineiden yhteisvaikutus suuntautuu eri tahoille. (Nurminen 2006, 67.) Alla olevassa taulukossa 3 on kuvattu, kuinka suuri mahdollisuus on haitallisten yhteisvaikutusten muodostumiselle lääkemäärien kohotessa yli suositusten. Yli kahdeksaa yhtäaikaisesti käytettävää lääkettä kohden haitallisten yhteisvaikutusten mahdollisuus on 90%. Kun taas kahta lääkettä käytettäessä yhteisvaikutusten mahdollisuus on vain 18%. (Nurminen 2006, 67.) TAULUKKO 3. Yhteisvaikutusten mahdollisuus monilääkityillä vanhuksilla. Lähde: Laine, K Lääkkeiden yhteisvaikutukset. Tampere. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 90 % 50 % 18 % Lääkkeiden määrät

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon onnistuminen. FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Iäkkäiden lääkehoidon onnistuminen. FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Iäkkäiden lääkehoidon onnistuminen FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Fimea Luennon sisältö 1) Ikääntyminen ja lääkehoito 2) Monilääkitys ja lääkkeiden kulutus 3) Monilääkitys

Lisätiedot

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Ohje 2/2010 1 (5) 9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika Ohje tulee voimaan

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY 70 75 vuotta täyttäneistä, erityisesti 80-85 vuotta täyttäneistä Arvoperustana iäkkäiden omatoimisuuden ja

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA

- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA WORKSHOP - MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA 1.HOIVAKOTIEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA - Tulee olla jokaisella toimintayksiköllä - Tarkoitus yhtenäistää monenkirjavia käytäntöjä, selkeyttää vastuunjakoa

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s.

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s. ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX 12 2015 1058350 Käyt. viim.: 12 2015 Erä 1058350 Aivastux 10 mg 10 tabl. Vnr 04 36 79 Ibuprofen 400 mg Glycerol (85%) Sacchar Constit q.s. Käyttötarkoitus: Allergisen nuhan, allergisten

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011

Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011 Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011 Sisältö Yleistä vanhusten lääkityksestä Iäkkäillä vältettävät ja sopimattomat lääkkeet Lääkkeiden yhteisvaikutukset Lääketurvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Ikäihmisten lääkkeidenkäytön järkeistämisverkosto 6.2.2014 Matti Mäkelä 6.2.2014 Järkeistystarpeita / Matti Mäkelä 1

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Lääkkeiden turvallisuus

Lääkkeiden turvallisuus Lääkkeiden turvallisuus Lääke tulee markkinoille Myyntiluvan saamiseksi turvallisuus ja tehokkuus on osoitettava Haittavaikutusrekisteri Fimea ylläpitää lääkkeiden haittavaikutusrekisteriä Ilmoituksia

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET UNIVERSITY OF TURKU LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset mitä pitää ottaa huomioon

Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset mitä pitää ottaa huomioon Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset mitä pitää ottaa huomioon ETT Merja Suominen Ravitsemustutkija ja -suunnittelija Lääkkeet ja ikääntyminen Ikääntyneet käyttävät muita ikäryhmiä enemmän lääkkeitä,

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Paula Lappi 25.9.2012 Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Elektroninen lääkeannostelija - lääkekello Lääkekello: Lääkelokerikot 14 tai 28 ottokertaa: = ohjelmoitava dosetti, jonka kansialuetta

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Lapsen kasvaminen ja kasvuhormoni. Opas kasvuhormonihoidosta lapsille ja vanhemmille

Lapsen kasvaminen ja kasvuhormoni. Opas kasvuhormonihoidosta lapsille ja vanhemmille Lapsen kasvaminen ja kasvuhormoni Opas kasvuhormonihoidosta lapsille ja vanhemmille Sisällys Lapsen kasvu ja kasvuhormoni Kasvuhormonihoito Lääkkeen antaminen Kasvuhormonin saa apteekista Todistukset ulkomaanmatkaa

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana IÄKKÄÄN VÄESTÖN MUUTOKSET KVANTITATIIVISET

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mirkka Järvinen Shg,TtM, TtT-opisk., projektityöntekijä, Vantaa Jorma Suni Johtava ylihammaslääkäri, Vantaa Taustaa Vantaan tutkimusosiolle Kansainvälisesti

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

TieToa päihteistä ikäihmisille

TieToa päihteistä ikäihmisille Tietoa päihteistä IKÄIHMISILLE Tässä oppaassa kerrotaan alkoholin ja tupakan vaikutuksista kehoon, mieleen ja ympäristöön. Suomessa v. 2008 käytettiin puhdasta alkoholia 12,5 litraa jokaista yli 15-v.

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

LÄÄKITYSTURVALLISUUS. VINKKI I: Varmista, että tiedät miten potilaasi käyttää lääkkeitä!

LÄÄKITYSTURVALLISUUS. VINKKI I: Varmista, että tiedät miten potilaasi käyttää lääkkeitä! VINKKI I: Varmista, että tiedät miten potilaasi käyttää lääkkeitä! Turvallisen lääkehoidon perusta on, että häntä hoitava henkilöstö tietää mitä lääkkeitä potilas käyttää ja miten hän niitä käyttää. Myös

Lisätiedot

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot