KÄSIKIRJA NAUDAN RUOKINTAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄSIKIRJA NAUDAN RUOKINTAAN"

Transkriptio

1 KÄSIKIRJA NAUDAN RUOKINTAAN

2 ONNISTUNUT RUOKINTA JOHTAA HYVIIN TULOKSIIN Rehuseoksen tärkeimpiin valintaperusteisiin kuuluu oikean ruokintavan löytäminen. Me rehuraisiolaiset haluamme auttaa löytämään juuri tilallesi parhaiten sopivan ja tehokkaimman tavan ruokkia vasikoita, mulleja ja lehmiä. Tavoite on yhteinen, sillä haluamme, että yhteistyö on jatkuvaa. Markkinoiden kiristyessä ei ole samantekevää, miten ja millä ruokkii. Rehuvalinnan lisäksi tuotostavoitteet, ruokintatekniikka ja monet muut asiat erottavat rehutuotteet ja niiden käytön toisistaan. Kehityspäällikkömme Sanna Seppälä ja Merja Holma ovat koonneet tähän kirjaan kotimaasta ja maailmalta löytyviä vinkkejä nautakarjan onnistuneeseen ruokintaan. Nämä vinkit edesauttavat tehokasta tuotantoa ja karjan hyvää terveyttä. Uskomme tiedoista olevan merkittävää hyötyä ruokinnan suunnittelussa, sillä tähän kirjaan on koottu vanhan ja kestävän lisäksi runsaasti uusinta ruokintatietoa. Haluamme olla tiiviissä yhteistyössä ruokinnan suunnittelussa, sillä sitä kautta saamme arvokasta palautetta tuotevalikoimamme suunnitteluun. Rehuraision kehittämä ruokintasuunnitteluohjelma on lajinsa huippua. Edustajamme tekevät sopimusasiakkaille tilan omiin arvoihin perustuvan ruokintasuunnitelman. Jos haluat kokeilla itse tätä varsin helppokäyttöistä ruokintasuunnitteluohjelmaa, hae se kotisivuiltamme osoitteessa: Ota yhteyttä, palvelevasta työparistamme aina jompikumpi myyntiedustaja tai -neuvottelija on tavoitettavissasi. Olemme yhtä lähellä kuin lähin puhelin! Thomas Fagerholm markkinointipäällikkö naudanrehut SISÄLLYS 1...Johdanto 2...Karjantarkkailu 4...Raisio viljatalona 6...Rehun prosessointi 8...Hygienia 10...Kuitupitoinen väkirehu 12...Ruokinnan suunnittelu 14...Ruokintasuosituksen termit 16...Vasikat 18...Hiehot 20...Vasikasta pihviksi 22...Kivennäiset ruokinnassa 24...Herutuskauden ruokinta 26...Poikimisen ajan ongelmat, tunnistus ja ehkäisy 28...Terveyttä edistävä ruokinta 30...Nyrkkisäännöt ruokintaan 32...Kumppanuus kannattaa! 1

3 KARJANTARKKAILU Lehmien keskituotos on noussut vuosi vuodelta. Kaikkien tarkkailutilojen tuotos on kivunnut jo 8500 kilon tuntumaan. Maidon valkuainen on 3,43 % ja rasva 4,27 %. Parhaat tilat heruttelevat jo päälle kiloa. Tilakoon kasvu ja maitomäärän lisäys alentavat tuotantokustannusta ja parantavat kannattavuutta. PAREMPI KANNATTAVUUS Väkirehujen käyttö eri tuotosluokissa, kg Maitotiloilla korkeampi tuotos johtaa parempaan kannattavuuteen. Parhaiten menestyneet tilat keskittyvät karjanhoitoon, panostavat ruokintaan ja haluavat hyvän tuotoksen. Lehmien pitkäikäisyydellä on osaltaan vaikutusta kannattavuuteen. Eräänä kestävyyden mittarina pidetään lehmien elinikäistuotosta. Joskus kuvitellaan, että lehmät kestävät karjoissa pidempään ja tuottavat elämänsä aikana enemmän maitoa, jos niiden vuosituotos on alhainen. ProAgrian tulosten mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Korkein elinikäistuotos on karjoilla, joiden vuosituotos on suurin. Yli kymppitonnin karjojen lehmien elinikäistuotos on noin 5000 kg suurempi kuin keskivertotiloilla Tiiviste Täysrehu Vilja Muu Ulkoistettu väkirehuruokinta Säilörehu on korvannut heinää ja laidunta lehmien karkearehuruokinnassa. Ruokinta on kuitenkin kaiken aikaa väkirehuvaltaistunut. Etenkin valkuaisrehujen käyttö on lisääntynyt. Puolitiivisteet ovat yhä useamman maitotilan valkuaisrehuna. Karjakoon kasvaessa viljan käyttö vähenee, ja se korvataan täysrehulla. Monet suuret tilat keskittyvät nurmirehun tuottamiseen ja väkirehuruokinta on ulkoistettu < > Teollisten rehujen osuus väkirehusta on kasvanut kotoista viljaa suuremmaksi. Viljan osuus väkirehuista jää enää 40 % tuntumaan. Ostoväkirehujen osuus on kasvanut vuosi vuodelta tuotoksen lisääntymisen myötä. Korkeatuottoisilla karjoilla lehmien tarvitsema lisäenergia saadaan täysrehuista ja puolitiivisteistä. Lähes 80 % väkirehusta koostuu teollisista rehuista. Valkuainen nousussa Maitomäärä on kohonnut parin vuosikymmenen aikana lähes kolmetuhatta kiloa. Samanaikaisesti maidon valkuaispitoisuus on noussut kahden kymmeneksen verran. Rasva puolestaan on alentunut. Yleensä maitomäärän noustessa pitoisuus laimenee jonkin verran, joten valkuaispitoisuudessa tapahtunut kehitys on todella ilahduttavaa. Maitotuotos, kg Ruokinnan voimistuminen selittää ainakin osan valkuaispitoisuuden noususta. Myös väkirehun osuus on kasvanut. Samanaikaisesti täysrehujen sekä valkuaisrehujen osuus väkirehusta on kohonnut

4 Ostoväkirehujen osuus on kasvanut vuosi vuodelta tuotoksen lisääntymisen ja tilakoon kasvun myötä. Maidon pitoisuudet , % 3,45 Valk Rasva 4,5 3,4 4,45 3,35 4,4 3,3 3,25 3,2 4,35 4,3 4,25 4,2 MAITOTILOILLA KORKEAMPI TUOTOS 3, Vuosi 4,15 JOHTAA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN. 3

5 RAISIO VILJATALONA Raisio on Suomen suurin pellontuotteiden jalostaja. Joka seitsemäs Suomen pelloilla kasvanut jyvä päätyy Raision viljajalostuksen raaka-aineeksi. VAHVUUDET Raisio osaa ja tuntee viljan Oma siemenlaitos takaa uusimman lajiketietouden hyödyntämisen. Lisäksi yhteistyöllä kotimaisten ja ulkomaistenkin kasvinjalostajien kanssa voidaan hyödyntää jalostuksen saavutuksia käytännössä. Viljelijöiden apuna on asiantunteva viljelyneuvonta ja monivuotinen kokemus sopimusviljelystä. Raisiolla on kaksi Suomen suurinta myllyä. Raisiossa valmistetaan jauhoja ja pastoja, Nokialla jauhoja, jauhoseoksia, leseitä, hiutaleita ja suurimoita. Nokian mylly tuottaa 74 % Suomessa käytettävistä puurohiutaleista. 80-vuotias Elovena on Suomen tunnetuimpia tuotemerkkejä ja luotetuin puurohiutale. Osaamista kasviöljyteollisuudessa Raisiossa sijaitseva kasviöljytehdas on Suomen suurin kasviöljyjen ja valkuaisrouheiden valmistaja. Laadukkaita tuotteita valmistetaan yli 50 vuoden kokemuksella. Tuotevalikoimaan kuuluvat soija- ja rypsiöljyt sekä soija- ja rypsirouheet. Vuosittainen tuotantokapasiteetti on noin tonnia kasviöljyjä ja rouheita, joista 2/3 on soijan ja 1/3 rypsin jalostusta. Viljanjalostuksesta rehuksi Viljanjalostuksessa syntyvät rehujakeet ovat arvokkaita rehuseosten raaka-aineita. Niiden sisältämää energiaa, valkuaista ja kuitua käytetään monipuolistamaan rehuseosten koostumusta. Yhteistyötä MMM:n Interventioyksikön kanssa Osa Rehuraision Anjalankosken rehutehtaan siiloista on interventiokäytössä eli toimivat interventiokeskuksena. Anjalankosken rehutehtaalle aikanaan rakennetut viljasiilot ovat interventiotoiminnan vuoksi tehokkaassa käytössä. Raisio arvostaa viljaa Raision elintarviketuotevalikoimista löytyvät monipuoliset viljatuotteet niin kotileipojalle ja ruoanvalmistajalle kuin leipomoille ja elintarviketaloille. Viimeisimmät uutuudet tuotevalikoimassa ovat soija-kauratuotteet, kuten kaura- ja soijajuomat, jogurttien tyyppiset maidottomat välipalat eli soygurtit ja ruuanvalmistustuotteet, kuten ruokakerma ja vaniljakastike. Jalostuslaitosten hyvä maantieteellinen sijainti varmistaa raakaaineiden saannin kaikille kolmelle rehutehtaalle. Laadun merkitys Ohjelmoitu viljan vastaanotto ja täydellinen kuormakohtainen analysointi varmistavat raaka-aineiden laadun. Viljoista analysoidaan kosteuden, hehtolitrapainon ja valkuaispitoisuuden lisäksi tärkkelyspitoisuus. Tämän lisäksi leipäviljasta analysoidaan mm. sakoluku ja sitko sekä mallasohrasta itävyys ja lajitteluaste. Viljoista tutkitaan myös epäpuhtaudet, homeet, hometoksiinit, torjunta-ainejäämät jne. Myös rypsillä on oma analysointiohjelmansa. Rehuraisio Oy:n käyttämä viljaraaka-aine on keskimääräistä laadukkaampaa. Raision tontille saapuu leipävehnäksi ja mallasohraksi suunniteltuja viljaeriä, jotka kuitenkin jonkin osatekijän vuoksi päätyvät rehuviljaksi. Myös Anjalankoski ja Oulu ovat viljantuottajien haluamia toimituskohteita. 4

6 5

7 REHUN PROSESSOINTI Prosessoinnilla varmistetaan rehun hyvä ja tasainen kemiallinen sekä fysikaalinen laatu, lämpökäsittelyillä lisäksi hyvä rehun hygienia. Rehujen prosessointi on olennainen osa ruokintaketjuamme, jonka tavoitteena on "tehokkaat rehut, terveet eläimet". 1. ANNOSTELU Tarkkuus takaa kemiallisen laadun eli ravintoainesisällön. Rehuseoksen eri raaka-aineet annostellaan useiden automaattisten vaakojen avulla kuhunkin sekoituserään. Erilaisia raaka-aineita voi olla rehuseoksessa useita kymmeniä. Pienimmät raaka-ainekomponentit lisätään erityisinä, ennakkoon valmistettuina esiseoksina. Edut: tarkkuus, kemiallinen laatu 3. SEKOITUS Kaikki annostellut raaka-aineet sekoitetaan 4 5 tonnin erissä pääsekoittimessa tasalaatuisiksi. Samalla seokseen lisätään nestemäisiä raaka-aineita. Etu: tasalaatuisuus 2. JAUHATUS Viljat ja karkeat raaka-aineet jauhetaan monilla vasara- ja hierremyllyillä sopivan karkeaksi jauhoksi ennen seoksen sekoitusta. Karkeus valitaan eläinten erilaisten tarpeiden pohjalta. Etu: jauhon karkeus 4. VALMENNUS Pääsekoittimesta tullut jauhemainen rehuseos kuumennetaan höyryn avulla, ja sekaan annostellaan melassi ja muita nestemäisiä raakaaineita. Pitkäaikaisvalmentimessa seos viipyy minuuttia. Etu: nesteiden imeytyminen 6

8 5. EKSPANDOINTI Jauhemainen rehuseos kuumennetaan hetkellisesti yli 100 asteen lämpöiseksi puristusruuvin, höyryn ja paineen avulla. Edut: hygienia, sulavuus 8. SEULONTA Lastaukseen siirrettävästä rakeisesta rehusta seulotaan täryseulalla pölyt ja jauhemainen hienoaines pois. Edut: pöly ja jauho poistetaan 6. RAKEISTUS Seos puristetaan rakeistuspuristimessa puristinrullien avulla. Rehurae saa olomuotonsa, kun seos käy matriisien tuhansien porausten läpi. Edut: rakeen olomuoto, fysikaalinen laatu 9. LASTAUS Irtorehuauton lastaus käy automaattisella vaakalaitteistolla suoraan tuotesiiloista. Edut: hygienia, toimitusvarmuus 7. JÄÄHDYTYS Kuumat ja pehmeät rehurakeet jäähdytetään raejäähdyttimessä puhaltamalla ulkoilmaa rehuraekerroksen läpi. Jäähdytyksen jälkeen rehurae on kovaa, ja se voidaan tarvittaessa mureistaa. Etu: rakeen lämpötila 10. VALVOMO Koko rehunvalmistusprosessia ohjaa automaatiojärjestelmä, joka on kokeneiden ammattilaisten valvonnassa. 7

9 HYGIENIA Puhdas rehuketju lähtee raaka-aineista, jonka seurauksena puhtaiden tuotantolaitosten ja tehokkaan prosessoinnin tuloksena ovat hygieeniset rehuseokset. Puhtaat kuljetukset takaavat hygienian säilymisen tiloille saakka. Säädökset ja valvonta - Suomi sai EU-liittymissopimuksessa luvan soveltaa tiukempaa rajavalvontaa rehujen hygienia-asioissa mitä aiemmat EU-maat soveltavat. - EU-säännökset ovat nyt kaikkien maiden osalta vapautumassa, mutta Suomi saanee jatkaa entisten hygieniasäännösten noudattamista. - Viranomaisvalvonnasta vastaa Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) Maatalouskemian osasto (MKO). - Eläintautien torjuntayhdistys, ETT ry, on alan toimijoiden vapaaehtoinen liittymä, jonka tehtäviin kuuluvat tuotantoeläinten terveyden edistäminen ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuuden varmistaminen ohjaamalla eläinaineksen ja rehujen maahantuontia siten, että tautiriskit hallitaan. Rehuraision tehtaat - Raisio Naudan-, sian-, siipikarjan-, kalan- ja poronrehut Suomen suurin yksittäinen rehutehdas Rehutuotanto n. 350 milj. kg/v, 63 % Rehuraision tuotannosta - Anjalankoski Naudan-, sian- ja siipikarjanrehut Rehutuotanto n. 130 milj. kg/v, 22 % Rehuraision tuotannosta - Oulu Naudan- ja poronrehut Rehutuotanto n. 90 milj. kg/v, 15 % Rehuraision tuotannosta Rehuraision hygieniahallinta Rehuraision kaikki rehutehtaat ovat mukana ETT:n ylläpitämällä ns. positiivilistalla. Rehuraision hygieniahallinta perustuu siihen, että rehuseosvalmistuksessa käytettävät raaka-aineet ovat puhtaita: - Raaka-aineiden aukoton jäljitettävyys on hygieniahallinnan avain. - Oma kasviöljyteollisuus varmistaa rouheiden puhtauden. - Kaikki raaka-aineet kulkevat karanteenivarastoinnin kautta. Raakaaine pääsee karanteenivarastosta vasta sen jälkeen, kun se on sekä viranomaisvalvonnassa että Rehuraision omavalvonnassa todettu puhtaaksi. - Raaka-aineyhteistyötä tehdään ainoastaan hygienia-asiat luotettavasti hallitsevien tavarantoimittajien kanssa. Raaka-ainevalvonnan lisäksi koko tuotanto- ja varastointiketju ovat HACCP-tarkastelun perusteella suunnitellun omavalvontaohjelman piirissä. Hygieniavalvonta kattaa myös Rehuraision omat tuotekuljetukset - Tavarantoimittajien kanssa on solmittu laatusopimuksia ja heidän kanssaan tehdään tiivistä hygieniayhteistyötä. - Rehuraisio kouluttaa satamaoperaattoreita ja sopimusautoilijoitaan sekä tavarantoimittajiaan hygieniahallinnassa. - Lähes koko Rehuraision raaka-aine- sekä tuotantohenkilöstö on suorittanut Elintarvikeviraston valvoman hygieniakortin. 8

10 9

11 KUITUPITOINEN VÄKIREHU Lehmät jotka saavat runsaasti väkirehua, hyötyvät eniten kuitupitoisesta täysrehusta. MTT:n navetassa tehdyssä kokeessa maitotuotos lisääntyi ja energian hyväksikäyttö parani, kun tärkkelyspitoinen väkirehu vaihtui kuiturikkaaksi täysrehuksi. Kuiturehu myös maittoi paremmin kuin tärkkelysrehu. MINKIÖN KOE Sisäruokintakauden aikana MTT:n Minkiön navetassa tehtiin herutuskauden ruokintakoe, jossa verrattiin kahta eri tyypin täysrehua sekä nopeaa ja hidasta väkirehun nostoa. Hyvätuottoisen lypsylehmän tuotannon ja terveyden ylläpitämiseksi on tärkeää, että rehun syönti lisääntyy nopeasti poikimisen jälkeen ja pysyy vakaana lypsykauden edetessä. Mikäli syönninkehitys poikimisen jälkeen on hidasta, ja lehmä joutuu käyttämään kudosrasvojaan, aineenvaihduntasairauksien riski kasvaa. Riittävä syönti myös nopealla herutuksella Toisinaan pelätään, että nopea väkirehun nosto poikimisen jälkeen vähentäisi säilörehun syöntiä ja lisäisi pötsiongelmia. MTT:n kokeessa säilörehun syönti pysyi pötsin toiminnan kannalta riittävällä tasolla, vaikka täysrehun määrä vanhemmilla lehmillä nostettiin 17 kiloon. Säilörehun syönti pysytteli keskimäärin 8 9 kuiva-ainekilon välissä sekä nopealla että hitaalla väkirehun nostolla. Monipuolinen täysrehu lypsätti paremmin Vaikka kokonaiskuiva-aineen syönnissä ei ollut eroa ryhmien välillä, maitotuotos oli korkeampi, kun lehmät saivat monipuolista täysrehua. Vaikka eläimet saivat laskennallisesti vähemmän energiaa kuituväkirehuryhmässä, ne tuottivat enemmän eli energia käytettiin tehokkaammin maidon muodostukseen. Väkirehujen koostumus % kuiva-aineesta Tärkkelysrehu Kuiturehu Raakavalkuainen 20,5 20,3 Tärkkelys 42,1 25,8 NDF 16,7 25,1 Ry/kgka 1,10 1,07 Nopea herutus Kuiturehu Tärkkelysrehu Tärkkelystä % ka:ssa 15,8 23,8 Maitoa kg 32,9 29,8 Hidas herutus Kuiturehu Tärkkelysrehu Tärkkelystä % ka:ssa 14,7 23,7 Maitoa kg 33,1 32,4 TÄRKKELYSTASO KOHDALLAAN Kuitupitoiset täysrehut Pihatto-Maituri ja Maituri NDF mahdollistavat nopean herutuksen kaikissa karjoissa. Amino-Maiturin avulla myös viljaruokinnassa kuidut ja tärkkelys saadaan optimoitua. Maittava ja monipuolinen väkirehu on huoletonta käyttää. Herutusruokinta sujuu kivuttomasti, kun lehmät syövät rehunsa halukkaasti. Pihatto-Maiturissa ja Maituri NDF:ssä on samat peruselementit kuin Minkiön kokeen monipuolisessa täysrehussa. Lehmät lypsävät paremmin kuin hyvin viljapitoisella rehulla. Rehujen biotiini edesauttaa sorkkaterveyttä. Maittava ja rakeinen väkirehu tuo tehokkaan energian lisäksi ruokintaan hyvälaatuista valkuaista. Amino-Maituri monipuolistaa kotoista viljaa ja pitää ruokinnan tärkkelystason kohdallaan. 10

12 TÄRKKELYSPITOINEN KUITUPITOINEN TÄYSREHU MAITTAA LEHMILLE PAREMMIN JA LYPSÄTTÄÄ ENEMMÄN KUIN TÄYSREHU. 11

13 RUOKINNAN SUUNNITTELU Ruokinnan suunnittelun tavoitteena on pötsin mikrobiston vaatimukset täyttävä ja ruokintateknisesti järkevä suunnitelma. Taloudellisesti tavoitteena on minimoida rehukustannus tuotettua maito- tai lihakiloa kohti. RUOKINTAVAIHTOEHDOT Rehuraision ruokintasuositus ottaa huomioon säilörehun D-arvon väkirehutäydennystä laskettaessa. D-arvo vaikuttaa säilörehun energia-arvoon sekä karkearehun syöntikykyyn. Mitä alempi D-arvo, sitä enemmän tarvitaan väkirehua. Väkirehun valkuaistaso lasketaan tarvenormin mukaan. Seuraavasta kolmesta ruokintaesi- merkistä näet säilörehun laadun (D60 vanhana korjattu säilörehu, D66 normaali säilörehu, D72 nuorena korjattu säilörehu) vaikutuksen väkirehumääriin. Ruokintasuositus, täysrehu 45 kg tuotos Ruokintasuositus, täysrehu+puolitiiviste 45 kg tuotos Väkirehu, kg Säilörehu Pihatto-Maituri Säilörehu, kg Väkirehu, kg Amino-Maituri Säilörehu Maituri NDF Säilörehu, kg Vanha säilörehu D60 Normaali säilörehu D66 Nuori säilörehu D72 Vanha säilörehu D60 Normaali säilörehu D66 Nuori säilörehu D72 Kuitupitoisella Pihatto-Maiturilla erilaisten säilörehujen täydentäminen onnistuu hyvin. Kun halutaan täydentää täysrehua puolitiivisteellä, toimiva yhdistelmä on esimerkiksi Maituri NDF ja Amino-Maituri. Ruokinnan kuitupitoisuus (NDF) pysyy optimitasolla ja tärkkelyspitoisuus ei nouse liian korkeaksi. - Kun monipuolisesta täysrehuvalikoimasta valitaan omalle säilörehulle sopiva täysrehu, pärjätään yhdellä väkirehulla. - Säilörehun laadun parantuessa ruokinnan tärkkelystaso laskee. - Korkeilla tuotoksilla ruokinta saadaan helposti tasapainoon täysrehulla. - Hyvälaatuisella säilörehulla ruokinnassa on riittävästi kuitua. - Mitä nuorempana säilörehu on korjattu, sitä pienempi on tarvittava väkirehumäärä. - Mitä alhaisempi säilörehun D-arvo, sitä enemmän väkirehua tarvitaan. - Puolitiivisteellä saadaan ruokintaan lisää propyleeniglykolia sekä muita terveyttä ja tuotosta edistäviä aineita. - Säilörehun D-arvon kasvaessa puolitiivisteen osuus väkirehusta kasvaa. - Viljan määrä pysyy korkeissakin tuotosluokissa sopivalla tasolla, ja tärkkelystasoa on helppo hallita. - Hyvä säilörehu varmistaa riittävän kuidunsaannin. 12

14 Ruokinnassa kuidun määrän on oltava tasapainossa. Liika kuidun saanti rajoittaa syöntiä, liian niukka aiheuttaa pötsihäiriöitä. Säilörehun syöntiin vaikuttavia tekijöitä ovat rehun D-arvo, käymislaatu ja NDF-pitoisuus. Ruokintasuositus, vilja+puolitiiviste 45 kg tuotos Ruokintasuosituksen pohjaksi Väkirehu, kg 12 Amino-Maituri Säilörehu Vilja Säilörehu, kg 50 Rehuraision ruokintasuosituksen tekemiseen tarvitaan säilörehun: Vanha säilörehu D60 Normaali säilörehu D66 Nuori säilörehu D72 Käytettäessä viljaa saadaan ruokinnan tärkkelyspitoisuus sopivalle tasolle, kun valitaan viljan täydentäjäksi viljaton Amino-Maituripuolitiiviste kuiva-ainepitoisuus 2. D-arvo ihanne niukasti energiaa niukasti kuitua > raakavalkuais-% ihanne liikaa typpeä > 17 niukasti typpeä < NDF-% normaali 55 niukasti kuitua < 50 vanhaa OIV 6. PVT 7. RY-arvo Kivennäisanalyysin avulla myös ruokinnan kivennäistasot pystytään optimoimaan tilakohtaisesti. - Ruokintamalli tiloille, jotka tuottavat runsaasti viljaa. - Valkuaisrehu kannattaa valita säilörehuanalyysin mukaan. - Kun viljan määrä halutaan maksimoida, sopiva valinta on viljaton puolitiiviste. - Ruokinnan tärkkelyspitoisuus on helppo hallita, kun käytetään puolitiivistettä. - Kun säilörehun D-arvo on matala, ruokintaan voidaan käyttää enemmän oman viljan energiaa. Kun säilörehun D-arvo on korkea, omaa viljaa käytetään vähemmän. 13

15 REHUT MUUTTUVAT. TODELLISTA TILANNETTA. RUOKINTASUOSITUKSEN TERMIT Rehuraision ruokintasuositusta tehdessä optimoidaan ruokinnan energia- ja valkuaispitoisuus sekä tärkkelys- ja kuitumäärät. Näin saadaan aikaan jokaiseen tuotosluokkaan eläinten tarpeet täyttävä ruokinta. Valmiista ruokintasuosituksesta näet rehumäärät tuotosluokittain. NÄIN TULKITSET RUOKINTASUOSITUSTA 1. Energia Ry-arvo kuvaa rehun kuiva-aineen energiapitoisuutta. Märehtijöiden rehujen energia-arvo perustuu muuntokelpoiseen energiaan (ME), ja se ilmoitetaan rehuyksiköissä (RY). Muuntokelpoinen energia lasketaan englantilaisella menetelmällä, jolla yksi rehuyksikkö on 11,7 MJ ME. Lehmä tarvitsee energiaa ylläpitoon, tuotokseen, tiineyteen ja kasvuun (ensikot). 2. OIV OIV on laskennallinen arvo, joka mittaa ohutsuolesta imeytyvän valkuaisen määrää. Tämä valkuainen koostuu pötsin hajoamatta ohittaneesta rehun valkuaisesta sekä valkuaisesta, jonka mikrobit ovat muodostaneet pötsissä rehusta saamallaan energialla. OIV on se osa valkuaisesta, jonka eläin voi käyttää tuotantoon ja ylläpitoon. 3. PVT PVT, eli pötsin valkuaistase, kuvaa rehun hajoavan valkuaisen riittävyyttä pötsin mikrobien typentarpeeseen. Yksittäisen rehun PVT-arvo lasketaan vertaamalla sen pötsissä hajoavan valkuaisen määrää siihen määrään valkuaista, joka pötsin mikrobien lasketaan voivan tuottaa rehun sisältämän energian avulla. Näiden valkuaismäärien erotus on rehun PVT-arvo. 4. Raakavalkuainen RV/ka % kuvaa suunnitellun ruokinnan raakavalkuaistasoa. Lehmä saa valkuaisesta aminohappoja, joita tarvitaan ylläpitämään normaaleja elintoimintoja. Aminohappoja tarvitaan elintoimintojen ylläpitämisen lisäksi eläimen kasvuun, sikiön kehittymiseen sekä maidon valkuaisen rakennusaineeksi. Raakavalkuainen ei kerro vielä mitään rehun valkuaisen aminohappokoostumuksesta, liukoisuudesta, sulavuudesta tai pötsihajoavuudesta. Lehmän valkuaisen tarvetta ei voida tämän vuoksi arvioida pelkästään raakavalkuaisen perusteella. Ruokinnan raakavalkuaistason tulisi olla yli 16 %, kun maitotuotos on 30 kg. Tuotoksen noustessa 60 kiloon tulisi valkuaista olla yli 18 %. 5. Kuitu NDF = neutraalidetergenttikuitu kuvaa solunseinämäaineksen eli kuidun (selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini) määrää rehussa. Rehun solunseinämäaineiden määrän lisääntyessä niiden sulavuus yleensä heikkenee ja rehun energia-arvo pienenee. Märehtijöillä rehun kuituaineista selluloosa ja hemiselluloosa ovat tärkeää ja varsin käyttökelpoista ravintoa. Ruokintasuosituksessa eritellään karkearehusta tulevan NDF:n osuus (NDF kark.reh.) ruokinnan kokonais-ndf-pitoisuudesta. Raision ruokintasuositusten tavoitearvoina ovat NDF karkearehusta Kokonais-NDF 30 kg maitoa % % 60 kg maitoa Yli 20 % Yli 32 % 6. Tärkkelys Hiilihydraatteihin kuuluva tärkkelys on helppoliukoista ja toimii energianlähteenä pötsin mikrobeille. Hajoamistuotteena muodostuu haihtuvia rasvahappoja, jotka eläin käyttää energianlähteenä. Liika tärkkelys happamoittaa pötsiä. Ruokinnan tärkkelystason tulisi olla alle 20 %. 7. Väkirehu-% Väkirehu-% kertoo väkirehujen osuuden kokonaisrehumäärän kuivaaineesta. RUOKINTASUOSITUS KANNATTAA PÄIVITTÄÄ, KUN KÄYTÖSSÄ OLEVAT 8. Säilörehun laatu Säilörehun D-arvo ilmaisee, kuinka suuri osa rehumassan kuiva-aineen määrästä on eläinten ruuansulatuksen kautta hyödynnettävissä. D- arvon tavoitteena on yli 68 ja raakavalkuaisen tavoitetasona %. NÄIN SUOSITUS VASTAA AINA 14

16 Tuotos Säilörehu 30,8 32,0 33,6 34,8 36,4 37,6 41,2 43,2 44,8 45,6 48,5 Maituri NDF 2,2 4,2 6,1 8,1 9,0 10,0 10,4 11,2 12,1 14,2 15,8 Amino-Maituri 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 5,0 5,0 Ry 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 OIV PVT RV/ka% 15,7% 16,0% 16,2% 16,4% 16,9% 17,3% 17,6% 17,9% 18,1% 18,1% 18,0% NDF/ka% 51,7% 48,2% 45,9% 44,1% 42,8% 41,7% 41,6% 41,0% 40,4% 39,7% 39,5% NDF kark. rehu 46,2% 39,6% 35,4% 31,9% 29,5% 27,4% 27,1% 26,0% 24,8% 23,4% 23,2% Tärk/ka% 5,9% 9,2% 11,3% 13,0% 13,4% 13,8% 13,4% 13,5% 13,7% 14,6% 14,9% Väkirehu% 20,3% 31,7% 39,0% 45,0% 49,1% 52,8% 53,3% 55,2% 57,2% 59,6% 60,0% Väkirehu kg 2,2 4,2 6,1 8,1 10,0 12,0 13,4 15,2 17,1 19,2 20,8 VILJA-ANALYYSI JA RUOKINTASUOSITUS LEHMILLE Asiakasnro... Viljelijä... Lähiosoite... Postiosoite... Puhelin... Ruokintasuositus Rehuarvot kg/ka 8. ry OIV g PVT g Ka % RV % D-arvo NDF Tärk Säilörehu 0,94 86,0 14,0 25,0 15, ,0 15

17 VASIKAT Vasikan oikealla varhaisruokinnalla saadaan tulevalle lypsylehmälle tehokas pötsi. Pötsin kehitys edellyttää, että nestemäinen ravinto vaihdetaan kiinteäksi. Vastasyntynyt eläin tarvitsee maidon ravinteita kasvaakseen, mutta hyvin sulava väkirehu tekee vasikasta märehtijän. Väkirehusta syntyy pötsiin haihtuvia rasvahappoja. Vasta haihtuvat rasvahapot saavat alkuun pötsin seinämän nukkapinnan muodostumisen. VÄKIREHUA JUOMAN OHELLA Vasikan pitää kasvaa hyvin alusta alkaen. Koska vasikka ei ole vielä ensimmäisten elinviikkojensa aikana märehtijä, ei sitä myöskään pidä ruokkia kuten märehtijää. Alkuvaiheessa kuitua sulattavat bakteerit puuttuvat lähes kokonaan, minkä vuoksi vasikka ei pysty vielä hyödyntämään karkearehun ravinteita. Tärkeintä on antaa hyvin sulavaa väkirehua. VASIKKASTARTTERI Pikku-Mullin-Herkku on Suomen ensimmäinen vasikkastartteri. Siinä on hyvin sulavaa valkuaista sekä monipuolista hiilihydraattien energiaa. Pikku-Mullin-Herkkua annetaan vasikalle vapaasti koko juottokauden ajan. Vieroituksen jälkeen voidaan vähitellen siirtyä Hieho-Maiturin käyttöön. Lehmävasikan ruokinta vieroitukseen saakka: Ensimmäinen ternimaitoannos (1,5 2 l) annetaan välittömästi syntymän jälkeen. Toiset 2 litraa juotetaan 12 tunnin sisään. Ternimaitoa annetaan 3 vrk:n ajan (3 x 1,5 l/pv). Ternimaitokauden jälkeen vasikalle juotetaan joko täysmaitoa tai maitopohjaista juomarehua. Juomarehun sopiva määrä on korkeimmillaan 8 litraa/pv. Toisen elinkuukauden aikana juoman määrää kannattaa vähentää, jotta vasikka alkaisi syödä enemmän kuivaa rehua. Pikku-Mullin-Herkkua ja puhdasta vettä annetaan juoman ohella vapaasti. Karkearehua laitetaan tarjolle, kun vasikka syö väkirehua jo kilon päivässä. Vasikan tulee syödä Pikku-Mullin-Herkkua 1,5 2 kg/pv ennen kuin se voidaan vieroittaa. Tavoite on, että vasikka painaa vieroitettaessa 80 kg. Vieroituksen jälkeen siirrytään Hieho-Maituriin. 16

18 VASIKAN PITÄÄ KASVAA HYVIN ALUSTA ALKAEN. VIEROITETTAESSA 80 KG. TAVOITE ON, ETTÄ VASIKKA PAINAA 17

19 HIEHOT Hiehon ruokinnalla vaikutetaan tulevan lehmän tuotoskykyyn ja kestävyyteen. Tehokkaaseen kasvuun tarvitaan valkuaispitoista väkirehua ja pötsiä venyttävää karkearehua. Yksinomaiseksi karkearehuksi sopii säilörehu, jossa D-arvo on noin 63 ja raakavalkuainen 12 %. Jos säilörehu on hyvin nuorena korjattua, kannattaa pötsin täytteeksi antaa esimerkiksi olkea. KASVATUSKAUSI Kasvatuskauden aikana hieho on myös helppo pilata, jos sitä ruokitaan runsaalla viljamäärällä. Hieho-Maiturin avulla hieho voidaan kasvattaa nopeasti ilman rasvoittumisen pelkoa. Sopiva väkirehumäärä riippuu 6 kk:n jälkeen säilörehun laadusta. Puolivuotiaaksi saakka väkirehun määrä saa olla noin 2 kg/pv, minkä jälkeen väkirehumäärää voidaan tarvittaessa pienentää. Pelkällä olkiruokinnalla väkirehun määrää joudutaan nostamaan 3 kiloon päivässä. Ruokintasuositus Hieho-Maiturille eri ikävaiheissa Ikä Elopaino Hieho-Maituria, kg Alle 6 kk < 200 kg 2,0 6 kk kg 1,0 2,0 siemennys Tiineet hiehot > 400 kg 0,5 2,0 Tarkan ruokintasuunnitelman voit tilata Rehuraisiosta karkearehuanalyysin mukaan. HIEHO-MAITURI Hieho-Maituri on Suomen ensimmäinen täysrehu, joka on suunniteltu nimenomaan uudistukseen kasvatettavia hiehoja varten. Sen valkuaistaso on riittävän korkea varmistamaan hyvän raamin kasvun. Rehun tärkkelyspitoisuutta on rajoitettu, jotta lihomista voidaan estää. Hieho-Maiturissa on mukana tarvittavat kivennäiset, hivenaineet ja vitamiinit kasvavan eläimen tarpeisiin. Lisäksi siinä on biotiinia sorkkien sarveisaineen vahvistamiseksi. Hiehon ruokinta Vierotukseen eli n. 2 kk ikään saakka Pikku-Mullin-Herkkua. Vasikan tulisi painaa vieroitettaessa 80 kg. Vieroituksesta 6 kk:n ikään saakka: vapaasti karkearehua + Hieho-Maituria 2 kg/pv. Keväällä syntyneitä vasikoita ei voida jättää ensimmäisenä kesänä laitumen varaan. Hiehon tulee olla yli 6 kk, ennen kuin sitä voidaan laiduntaa. Puhdasta juomavettä pitää olla aina vapaasti tarjolla kaikenikäisille hiehoille. 6 kk siemennys: karkeaa rehua + Hieho-Maituria 1 2 kg/pv. Siemennys 15 kk iässä. Holstein-hiehon tulisi olla tiinehtyessään noin 400 kg:n painoinen. Korkeutta tulisi olla 15 kk:n iässä lähemmäs 130 cm. Ayrshire-hiehon tulisi olla 15 kk:n iässä vähintään 350 kg, ja korkeutta pitäisi olla noin 125 cm. Tiine hieho voidaan päästää laitumelle heti kesän alussa. Hyvällä laitumella riittää kivennäislisä (Pihatto-Melli). Huono laidun vaatii täydennystä. Sisäruokinnassa tiineelle hieholle annetaan karkearehun lisäksi 0,5 2 kg Hieho-Maituria. Poikimisen lähestyessä hieholle annetaan viimeisen kuukauden ajan lehmien väkirehua, määrä nostetaan poikimapäivään mennessä 2 3 kiloon. 18

20 HIEHON RUOKINTAAN KANNATTAA PANOSTAA. HIEHON RUOKINNALLA VAIKUTETAAN TULEVAN Alkuperäinen kuva: C Elly Geverink LEHMÄN TUOTOSKYKYYN JA KESTÄVYYTEEN C Elly Geverink 19

21 VASIKASTA PIHVIKSI Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja vauhdittaa kiertonopeutta. Tehokkaan ruokinnan perusta on väkirehun oikein mitoitettu käyttö vasikasta alkaen. Kasvupotentiaalin tehokas hyödyntäminen erityisesti alussa kannattaa, sillä rehua kuluu vähän lisäkasvukilon kasvattamiseen. LIHANAUDAN KASVATUS Lihanaudan elämä voidaan jakaa kolmeen kasvuvaiheeseen; juottokausi, alkukasvatus ja loppukasvatus. Kasvu on edullisinta alle puolen vuoden iässä Alussa rehua tarvitaan lisäkasvuun vähemmän: 2 6 kk 3 ry/lisäkasvu-kg 6 12 kk 5 6 ry/lisäkasvu-kg > ry/lisäkasvu-kg Juottokausi Vasikka tarvitsee korkealaatuista startteriväkirehua. Pikku-Mullin- Herkku tai Mullin-Herkku 1 kehittää vasikan pötsin nopeasti märehtijälle ominaiseksi. Hyvänmakuinen ensirehu nostaa kuiva-ainesyönnin tarpeeksi korkealle tasolle vieroitukseen mennessä, jolloin kasvu pysyy hyvässä vauhdissa myös juoton loputtua. Alkukasvatus Kiihtyvän kasvun aikana rehussa on oltava paljon energiaa ja valkuaista. Ohitusvalkuaista sisältävää Mullin-Herkku 1:stä suositellaan annettavaksi vapaasti puolen vuoden ikään asti, jolloin sonnien painohajonta pysyy pienenä. Mullin-Herkku 1 sisältää kaikki tarvittavat ravintoaineet samassa rakeessa, myös kivennäiset ja vitamiinit. Loppukasvatus Energiansaanti muodostuu helposti kasvua rajoittavaksi tekijäksi, ja siksi riittävä väkirehumäärä rehustuksessa on turvattava. Rakeistettu täysrehu, Mullin-Herkku 2, on turvallinen valinta, koska suurillakaan käyttömäärillä tärkkelyksen osuus rehustuksessa ei nouse liian korkeaksi. Jos tilalla on käytössä omaa viljaa, kannattaa syöttää se loppukasvatusvaiheessa Rouhe-Tiiviste Plussalla tai Rouhe-Tiivisteellä täydennettynä. Näin turvataan riittävä valkuaisen saanti myös loppukasvatuksessa. Väkirehumäärä ja energiansaanti Lihanaudan paino kg Väkirehua % elopainosta ,5 2, ,2 1,5 >500 1,2 1,3 Rehuseoksen riittävä väkirehumäärä takaa lihanaudan energiansaannin. Väkirehumäärään vaikuttaa säilörehun laatu, joten ruokintatarkkuuden lisäämiseksi säilörehu kannattaa analysoida. Alle puolivuotiaan lihanaudan kasvunopeus aika kk 20 Alle puolivuotias lihanauta kasvaa nopeasti, joten rehussa on oltava runsaasti valkuaista ja energiaa.

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS

KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS 2012 KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA Melli-opas 2012 RUOKINNAN TEHOKKAAT TÄYDENTÄJÄT Elinikäistuotoksen

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia

Lisätiedot

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

Primo-ruokintaohjelma

Primo-ruokintaohjelma -ruokintaohjelma vasikasta satatonnariksi 1 Tavoitteena kestävä ja tuottava lehmä Tilastojen valossa on jo pitkään tiedetty, että 24 25 kk iässä poikivat hiehot ovat lehmänä kestäviä. Niiden ensikkotuotos

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA. Emopäivät Peurunka Milla Frantzi

EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA. Emopäivät Peurunka Milla Frantzi EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA Emopäivät Peurunka 20.11.2016 Milla Frantzi KIVENNÄISRUOKINTA PIENI MUTTA TÄRKEÄ OSA Syntyykö läskiä vai lihasta P, Mn, Zn,Cu E ja A vitamiini Seleeni Vasikka kehittyy Rehusta

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA

VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA 2012 VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA Lihanautojen ruokintaopas 2012 TEHOKASTA RUOKINTAA ERI KASVUVAIHEISSA Sonnien teuraspaino on kohonnut

Lisätiedot

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Poikimavälin vaikutus terveyteen vai terveyden vaikutus poikimaväliin? Utaretulehdus PITKÄ

Lisätiedot

Nurmen lannoitusohjelmat

Nurmen lannoitusohjelmat Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO 1/2012 PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO UUDEN SUKUPOLVEN MAATALOUS- KAUPPA Potra-ruokintaohjelman tavoitteena on: parempi päiväkasvu ja rehuhyötysuhde porsaiden painohajonnan kaventuminen

Lisätiedot

VILOMIX-RUOKINTAOPAS LYPSYLEHMILLE. Hyviä tavoitteita korkeatuottoisen lypsylehmän ruokintaan

VILOMIX-RUOKINTAOPAS LYPSYLEHMILLE. Hyviä tavoitteita korkeatuottoisen lypsylehmän ruokintaan VILOMIX-RUOKINTAOPAS LYPSYLEHMILLE Hyviä tavoitteita korkeatuottoisen lypsylehmän ruokintaan KATSE KARKEAREHUUN Lypsylehmän ruokinnassa tärkein tekijä on karkearehun laatu. Hyvin sulava säilörehu on hyvän

Lisätiedot

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis

Lisätiedot

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi

Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 ProAgriassa ovat mukana ProAgria keskukset 20 kpl Faba ProAgria Maatalouden Laskentakeskus

Lisätiedot

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa FI 2013 Kaura Kauran viljelyllä ja rehukäytöllä on pitkät perinteet Suomessa. Yli neljäsosa Suomessa tuotetusta viljasta on a. Puhdas maaperä ja viileä ilmasto soveltuvat

Lisätiedot

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Raisioagron risteily 4.2.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino on kasvavan naudan ruokinnassa. Rehun tuotantokustannus ja peltoviljelyssä

Lisätiedot

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta. Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita

Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta. Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita Tavoitteena kestävä emakko ja elinvoimaiset, hyvin kasvavat porsaat Hyvän emakon kriteerit ovat

Lisätiedot

TUTKITUSTI TEHOKKAAT MAITURI E -REHUT ENEMMÄN MAITOA, ENEMMÄN RASVAA, ENEMMÄN VALKUAISTA

TUTKITUSTI TEHOKKAAT MAITURI E -REHUT ENEMMÄN MAITOA, ENEMMÄN RASVAA, ENEMMÄN VALKUAISTA 2012 TUTKITUSTI TEHOKKAAT MAITURI 12 000 E -REHUT ENEMMÄN MAITOA, ENEMMÄN RASVAA, ENEMMÄN VALKUAISTA RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA Tutkitusti tehokkaat Maituri 12 000 E -rehut ENEMMÄN MAITOA JA RASVAA

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA Kannonkoski 23.2.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus SISÄLTÖ Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Sikojen uudet ruokintasuositukset

Sikojen uudet ruokintasuositukset Sikojen uudet ruokintasuositukset Hilkka Siljander-Rasi, Kirsi Partanen, Maija Karhapää ja Sini Perttilä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Mari Heinonen ja Olli Peltoniemi Helsingin yliopisto

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys Arja Korhonen Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Maitoa mahan täydeltä Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Mahojen toiminta ja kehittyminen Juotto Juottomenetelmät Juottovirheet Imemisongelmat Juoksutusmahaongelmat juottokaudella

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta Mitä hiiva on? 1860 luvun loppupuolella Louis Pasteur tunnisti hiivan eläväksi, mikroskooppiseksi, yksisoluiseksi organismiksi, joka aiheutti alkoholikäymisen ja taikinan nousemisen Pian tuli mahdolliseksi

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Minkki verinen kohtutulehdus Minkeillä kohtutulehdukset ovat harvinaisia. Parituksessa infektioriski

Lisätiedot

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Annu Palmio 1, Auvo Sairanen 1, Kaisa Kuoppala 2 Marketta Rinne 2 1 Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Halolantie 31 A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi@luke.fi

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-avustajat, 21.3.2016 Rauno Tammi Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta,

Lisätiedot

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2.

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2. Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2.2013 Puhakka/ Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa 7.2.2013 1 Johdanto

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu

Lisätiedot

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta TUOTTAVUUTTA OPTI-PEKONI-RUOKINTARATKAISULLA Tarkkaan suunniteltu ruokinta ja emakoiden kunnon seuranta mahdollistavat uudessa genetiikassa

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Nautojen jalkaviat Peurunka. ELL Teppo Heinola

Nautojen jalkaviat Peurunka. ELL Teppo Heinola Nautojen jalkaviat 19.01.2011 Peurunka Nautojen jalkaviat Yleisimpiä ennenaikaisen poiston syitä Lypsykarjoissa 1. Utareterveys 2. Hedelmällisyys 3. Jalkaviat??? Lihanautatiloilla 1. >6kk ikäisillä tavallisin

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT, RYHMÄT

Lisätiedot

REHURAISION NAUDANREHUT

REHURAISION NAUDANREHUT TUTUSTU UUDISTUNEISIIN TÄYS- JA VALKUAIS- REHUIHIN RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA REHURAISION NAUDANREHUT TUOTELUETTELO 2/2011 KAIKKI NAUDANREHUT YKSISSÄ KANSISSA 1 UUDISTUNEET TÄYSREHUT MJ OIV RV

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

MELLI GOES TRIBAL! MELLIEN OSTAJALLE T-PAITASETTI TAI AUTON ISTUINSUOJAT

MELLI GOES TRIBAL! MELLIEN OSTAJALLE T-PAITASETTI TAI AUTON ISTUINSUOJAT GOES TRIBAL! EN OSTAJALLE T-PAITASETTI TAI AUTON ISTUINSUOJAT -KAUPOILLE JA SASSIIN! OSTA MELLEJÄ JA VALITSE VERMEET Ota ilo irti kevään Melli-tarjouksesta! Kun ostat 1 000 kiloa Melli-tuotteita, saat

Lisätiedot

Suomenkarjan ruokintasuositukset

Suomenkarjan ruokintasuositukset Suomenkarjan ruokintasuositukset Suomenlehmä-päivä Jokioinen 14.2.2014 Marketta Rinne ja Annu Palmio MTT Kotieläintuotannon tutkimus Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.

Lisätiedot

VALKUAISEN TARVE, FOSFORI, SEOSREHURUOKINTA

VALKUAISEN TARVE, FOSFORI, SEOSREHURUOKINTA VALKUAISEN TARVE, FOSFORI, SEOSREHURUOKINTA Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus SISÄLTÖ Tarvitseeko

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra sisältää parhaat luonnon raaka-aineet kunnioittaen eläimen luonnollisia syömistapoja. Terra täyttää eläimen ruokinnalliset tarpeet. KOOSTUMUS: Kasvisperäiset

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta, lammas, vuohi -> 7 vrk tapahtumasta

Lisätiedot

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Milloin maatilalla tuotanto toimii hyvin? Kun lehmä voi hyvin se tuottaa

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen SOPIVA Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. s- e a gi r ne nve et i h ne ai i nä n ve T ki NEE AI sai u

Lisätiedot