KÄSIKIRJA NAUDAN RUOKINTAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄSIKIRJA NAUDAN RUOKINTAAN"

Transkriptio

1 KÄSIKIRJA NAUDAN RUOKINTAAN

2 ONNISTUNUT RUOKINTA JOHTAA HYVIIN TULOKSIIN Rehuseoksen tärkeimpiin valintaperusteisiin kuuluu oikean ruokintavan löytäminen. Me rehuraisiolaiset haluamme auttaa löytämään juuri tilallesi parhaiten sopivan ja tehokkaimman tavan ruokkia vasikoita, mulleja ja lehmiä. Tavoite on yhteinen, sillä haluamme, että yhteistyö on jatkuvaa. Markkinoiden kiristyessä ei ole samantekevää, miten ja millä ruokkii. Rehuvalinnan lisäksi tuotostavoitteet, ruokintatekniikka ja monet muut asiat erottavat rehutuotteet ja niiden käytön toisistaan. Kehityspäällikkömme Sanna Seppälä ja Merja Holma ovat koonneet tähän kirjaan kotimaasta ja maailmalta löytyviä vinkkejä nautakarjan onnistuneeseen ruokintaan. Nämä vinkit edesauttavat tehokasta tuotantoa ja karjan hyvää terveyttä. Uskomme tiedoista olevan merkittävää hyötyä ruokinnan suunnittelussa, sillä tähän kirjaan on koottu vanhan ja kestävän lisäksi runsaasti uusinta ruokintatietoa. Haluamme olla tiiviissä yhteistyössä ruokinnan suunnittelussa, sillä sitä kautta saamme arvokasta palautetta tuotevalikoimamme suunnitteluun. Rehuraision kehittämä ruokintasuunnitteluohjelma on lajinsa huippua. Edustajamme tekevät sopimusasiakkaille tilan omiin arvoihin perustuvan ruokintasuunnitelman. Jos haluat kokeilla itse tätä varsin helppokäyttöistä ruokintasuunnitteluohjelmaa, hae se kotisivuiltamme osoitteessa: Ota yhteyttä, palvelevasta työparistamme aina jompikumpi myyntiedustaja tai -neuvottelija on tavoitettavissasi. Olemme yhtä lähellä kuin lähin puhelin! Thomas Fagerholm markkinointipäällikkö naudanrehut SISÄLLYS 1...Johdanto 2...Karjantarkkailu 4...Raisio viljatalona 6...Rehun prosessointi 8...Hygienia 10...Kuitupitoinen väkirehu 12...Ruokinnan suunnittelu 14...Ruokintasuosituksen termit 16...Vasikat 18...Hiehot 20...Vasikasta pihviksi 22...Kivennäiset ruokinnassa 24...Herutuskauden ruokinta 26...Poikimisen ajan ongelmat, tunnistus ja ehkäisy 28...Terveyttä edistävä ruokinta 30...Nyrkkisäännöt ruokintaan 32...Kumppanuus kannattaa! 1

3 KARJANTARKKAILU Lehmien keskituotos on noussut vuosi vuodelta. Kaikkien tarkkailutilojen tuotos on kivunnut jo 8500 kilon tuntumaan. Maidon valkuainen on 3,43 % ja rasva 4,27 %. Parhaat tilat heruttelevat jo päälle kiloa. Tilakoon kasvu ja maitomäärän lisäys alentavat tuotantokustannusta ja parantavat kannattavuutta. PAREMPI KANNATTAVUUS Väkirehujen käyttö eri tuotosluokissa, kg Maitotiloilla korkeampi tuotos johtaa parempaan kannattavuuteen. Parhaiten menestyneet tilat keskittyvät karjanhoitoon, panostavat ruokintaan ja haluavat hyvän tuotoksen. Lehmien pitkäikäisyydellä on osaltaan vaikutusta kannattavuuteen. Eräänä kestävyyden mittarina pidetään lehmien elinikäistuotosta. Joskus kuvitellaan, että lehmät kestävät karjoissa pidempään ja tuottavat elämänsä aikana enemmän maitoa, jos niiden vuosituotos on alhainen. ProAgrian tulosten mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Korkein elinikäistuotos on karjoilla, joiden vuosituotos on suurin. Yli kymppitonnin karjojen lehmien elinikäistuotos on noin 5000 kg suurempi kuin keskivertotiloilla Tiiviste Täysrehu Vilja Muu Ulkoistettu väkirehuruokinta Säilörehu on korvannut heinää ja laidunta lehmien karkearehuruokinnassa. Ruokinta on kuitenkin kaiken aikaa väkirehuvaltaistunut. Etenkin valkuaisrehujen käyttö on lisääntynyt. Puolitiivisteet ovat yhä useamman maitotilan valkuaisrehuna. Karjakoon kasvaessa viljan käyttö vähenee, ja se korvataan täysrehulla. Monet suuret tilat keskittyvät nurmirehun tuottamiseen ja väkirehuruokinta on ulkoistettu < > Teollisten rehujen osuus väkirehusta on kasvanut kotoista viljaa suuremmaksi. Viljan osuus väkirehuista jää enää 40 % tuntumaan. Ostoväkirehujen osuus on kasvanut vuosi vuodelta tuotoksen lisääntymisen myötä. Korkeatuottoisilla karjoilla lehmien tarvitsema lisäenergia saadaan täysrehuista ja puolitiivisteistä. Lähes 80 % väkirehusta koostuu teollisista rehuista. Valkuainen nousussa Maitomäärä on kohonnut parin vuosikymmenen aikana lähes kolmetuhatta kiloa. Samanaikaisesti maidon valkuaispitoisuus on noussut kahden kymmeneksen verran. Rasva puolestaan on alentunut. Yleensä maitomäärän noustessa pitoisuus laimenee jonkin verran, joten valkuaispitoisuudessa tapahtunut kehitys on todella ilahduttavaa. Maitotuotos, kg Ruokinnan voimistuminen selittää ainakin osan valkuaispitoisuuden noususta. Myös väkirehun osuus on kasvanut. Samanaikaisesti täysrehujen sekä valkuaisrehujen osuus väkirehusta on kohonnut

4 Ostoväkirehujen osuus on kasvanut vuosi vuodelta tuotoksen lisääntymisen ja tilakoon kasvun myötä. Maidon pitoisuudet , % 3,45 Valk Rasva 4,5 3,4 4,45 3,35 4,4 3,3 3,25 3,2 4,35 4,3 4,25 4,2 MAITOTILOILLA KORKEAMPI TUOTOS 3, Vuosi 4,15 JOHTAA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN. 3

5 RAISIO VILJATALONA Raisio on Suomen suurin pellontuotteiden jalostaja. Joka seitsemäs Suomen pelloilla kasvanut jyvä päätyy Raision viljajalostuksen raaka-aineeksi. VAHVUUDET Raisio osaa ja tuntee viljan Oma siemenlaitos takaa uusimman lajiketietouden hyödyntämisen. Lisäksi yhteistyöllä kotimaisten ja ulkomaistenkin kasvinjalostajien kanssa voidaan hyödyntää jalostuksen saavutuksia käytännössä. Viljelijöiden apuna on asiantunteva viljelyneuvonta ja monivuotinen kokemus sopimusviljelystä. Raisiolla on kaksi Suomen suurinta myllyä. Raisiossa valmistetaan jauhoja ja pastoja, Nokialla jauhoja, jauhoseoksia, leseitä, hiutaleita ja suurimoita. Nokian mylly tuottaa 74 % Suomessa käytettävistä puurohiutaleista. 80-vuotias Elovena on Suomen tunnetuimpia tuotemerkkejä ja luotetuin puurohiutale. Osaamista kasviöljyteollisuudessa Raisiossa sijaitseva kasviöljytehdas on Suomen suurin kasviöljyjen ja valkuaisrouheiden valmistaja. Laadukkaita tuotteita valmistetaan yli 50 vuoden kokemuksella. Tuotevalikoimaan kuuluvat soija- ja rypsiöljyt sekä soija- ja rypsirouheet. Vuosittainen tuotantokapasiteetti on noin tonnia kasviöljyjä ja rouheita, joista 2/3 on soijan ja 1/3 rypsin jalostusta. Viljanjalostuksesta rehuksi Viljanjalostuksessa syntyvät rehujakeet ovat arvokkaita rehuseosten raaka-aineita. Niiden sisältämää energiaa, valkuaista ja kuitua käytetään monipuolistamaan rehuseosten koostumusta. Yhteistyötä MMM:n Interventioyksikön kanssa Osa Rehuraision Anjalankosken rehutehtaan siiloista on interventiokäytössä eli toimivat interventiokeskuksena. Anjalankosken rehutehtaalle aikanaan rakennetut viljasiilot ovat interventiotoiminnan vuoksi tehokkaassa käytössä. Raisio arvostaa viljaa Raision elintarviketuotevalikoimista löytyvät monipuoliset viljatuotteet niin kotileipojalle ja ruoanvalmistajalle kuin leipomoille ja elintarviketaloille. Viimeisimmät uutuudet tuotevalikoimassa ovat soija-kauratuotteet, kuten kaura- ja soijajuomat, jogurttien tyyppiset maidottomat välipalat eli soygurtit ja ruuanvalmistustuotteet, kuten ruokakerma ja vaniljakastike. Jalostuslaitosten hyvä maantieteellinen sijainti varmistaa raakaaineiden saannin kaikille kolmelle rehutehtaalle. Laadun merkitys Ohjelmoitu viljan vastaanotto ja täydellinen kuormakohtainen analysointi varmistavat raaka-aineiden laadun. Viljoista analysoidaan kosteuden, hehtolitrapainon ja valkuaispitoisuuden lisäksi tärkkelyspitoisuus. Tämän lisäksi leipäviljasta analysoidaan mm. sakoluku ja sitko sekä mallasohrasta itävyys ja lajitteluaste. Viljoista tutkitaan myös epäpuhtaudet, homeet, hometoksiinit, torjunta-ainejäämät jne. Myös rypsillä on oma analysointiohjelmansa. Rehuraisio Oy:n käyttämä viljaraaka-aine on keskimääräistä laadukkaampaa. Raision tontille saapuu leipävehnäksi ja mallasohraksi suunniteltuja viljaeriä, jotka kuitenkin jonkin osatekijän vuoksi päätyvät rehuviljaksi. Myös Anjalankoski ja Oulu ovat viljantuottajien haluamia toimituskohteita. 4

6 5

7 REHUN PROSESSOINTI Prosessoinnilla varmistetaan rehun hyvä ja tasainen kemiallinen sekä fysikaalinen laatu, lämpökäsittelyillä lisäksi hyvä rehun hygienia. Rehujen prosessointi on olennainen osa ruokintaketjuamme, jonka tavoitteena on "tehokkaat rehut, terveet eläimet". 1. ANNOSTELU Tarkkuus takaa kemiallisen laadun eli ravintoainesisällön. Rehuseoksen eri raaka-aineet annostellaan useiden automaattisten vaakojen avulla kuhunkin sekoituserään. Erilaisia raaka-aineita voi olla rehuseoksessa useita kymmeniä. Pienimmät raaka-ainekomponentit lisätään erityisinä, ennakkoon valmistettuina esiseoksina. Edut: tarkkuus, kemiallinen laatu 3. SEKOITUS Kaikki annostellut raaka-aineet sekoitetaan 4 5 tonnin erissä pääsekoittimessa tasalaatuisiksi. Samalla seokseen lisätään nestemäisiä raaka-aineita. Etu: tasalaatuisuus 2. JAUHATUS Viljat ja karkeat raaka-aineet jauhetaan monilla vasara- ja hierremyllyillä sopivan karkeaksi jauhoksi ennen seoksen sekoitusta. Karkeus valitaan eläinten erilaisten tarpeiden pohjalta. Etu: jauhon karkeus 4. VALMENNUS Pääsekoittimesta tullut jauhemainen rehuseos kuumennetaan höyryn avulla, ja sekaan annostellaan melassi ja muita nestemäisiä raakaaineita. Pitkäaikaisvalmentimessa seos viipyy minuuttia. Etu: nesteiden imeytyminen 6

8 5. EKSPANDOINTI Jauhemainen rehuseos kuumennetaan hetkellisesti yli 100 asteen lämpöiseksi puristusruuvin, höyryn ja paineen avulla. Edut: hygienia, sulavuus 8. SEULONTA Lastaukseen siirrettävästä rakeisesta rehusta seulotaan täryseulalla pölyt ja jauhemainen hienoaines pois. Edut: pöly ja jauho poistetaan 6. RAKEISTUS Seos puristetaan rakeistuspuristimessa puristinrullien avulla. Rehurae saa olomuotonsa, kun seos käy matriisien tuhansien porausten läpi. Edut: rakeen olomuoto, fysikaalinen laatu 9. LASTAUS Irtorehuauton lastaus käy automaattisella vaakalaitteistolla suoraan tuotesiiloista. Edut: hygienia, toimitusvarmuus 7. JÄÄHDYTYS Kuumat ja pehmeät rehurakeet jäähdytetään raejäähdyttimessä puhaltamalla ulkoilmaa rehuraekerroksen läpi. Jäähdytyksen jälkeen rehurae on kovaa, ja se voidaan tarvittaessa mureistaa. Etu: rakeen lämpötila 10. VALVOMO Koko rehunvalmistusprosessia ohjaa automaatiojärjestelmä, joka on kokeneiden ammattilaisten valvonnassa. 7

9 HYGIENIA Puhdas rehuketju lähtee raaka-aineista, jonka seurauksena puhtaiden tuotantolaitosten ja tehokkaan prosessoinnin tuloksena ovat hygieeniset rehuseokset. Puhtaat kuljetukset takaavat hygienian säilymisen tiloille saakka. Säädökset ja valvonta - Suomi sai EU-liittymissopimuksessa luvan soveltaa tiukempaa rajavalvontaa rehujen hygienia-asioissa mitä aiemmat EU-maat soveltavat. - EU-säännökset ovat nyt kaikkien maiden osalta vapautumassa, mutta Suomi saanee jatkaa entisten hygieniasäännösten noudattamista. - Viranomaisvalvonnasta vastaa Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) Maatalouskemian osasto (MKO). - Eläintautien torjuntayhdistys, ETT ry, on alan toimijoiden vapaaehtoinen liittymä, jonka tehtäviin kuuluvat tuotantoeläinten terveyden edistäminen ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuuden varmistaminen ohjaamalla eläinaineksen ja rehujen maahantuontia siten, että tautiriskit hallitaan. Rehuraision tehtaat - Raisio Naudan-, sian-, siipikarjan-, kalan- ja poronrehut Suomen suurin yksittäinen rehutehdas Rehutuotanto n. 350 milj. kg/v, 63 % Rehuraision tuotannosta - Anjalankoski Naudan-, sian- ja siipikarjanrehut Rehutuotanto n. 130 milj. kg/v, 22 % Rehuraision tuotannosta - Oulu Naudan- ja poronrehut Rehutuotanto n. 90 milj. kg/v, 15 % Rehuraision tuotannosta Rehuraision hygieniahallinta Rehuraision kaikki rehutehtaat ovat mukana ETT:n ylläpitämällä ns. positiivilistalla. Rehuraision hygieniahallinta perustuu siihen, että rehuseosvalmistuksessa käytettävät raaka-aineet ovat puhtaita: - Raaka-aineiden aukoton jäljitettävyys on hygieniahallinnan avain. - Oma kasviöljyteollisuus varmistaa rouheiden puhtauden. - Kaikki raaka-aineet kulkevat karanteenivarastoinnin kautta. Raakaaine pääsee karanteenivarastosta vasta sen jälkeen, kun se on sekä viranomaisvalvonnassa että Rehuraision omavalvonnassa todettu puhtaaksi. - Raaka-aineyhteistyötä tehdään ainoastaan hygienia-asiat luotettavasti hallitsevien tavarantoimittajien kanssa. Raaka-ainevalvonnan lisäksi koko tuotanto- ja varastointiketju ovat HACCP-tarkastelun perusteella suunnitellun omavalvontaohjelman piirissä. Hygieniavalvonta kattaa myös Rehuraision omat tuotekuljetukset - Tavarantoimittajien kanssa on solmittu laatusopimuksia ja heidän kanssaan tehdään tiivistä hygieniayhteistyötä. - Rehuraisio kouluttaa satamaoperaattoreita ja sopimusautoilijoitaan sekä tavarantoimittajiaan hygieniahallinnassa. - Lähes koko Rehuraision raaka-aine- sekä tuotantohenkilöstö on suorittanut Elintarvikeviraston valvoman hygieniakortin. 8

10 9

11 KUITUPITOINEN VÄKIREHU Lehmät jotka saavat runsaasti väkirehua, hyötyvät eniten kuitupitoisesta täysrehusta. MTT:n navetassa tehdyssä kokeessa maitotuotos lisääntyi ja energian hyväksikäyttö parani, kun tärkkelyspitoinen väkirehu vaihtui kuiturikkaaksi täysrehuksi. Kuiturehu myös maittoi paremmin kuin tärkkelysrehu. MINKIÖN KOE Sisäruokintakauden aikana MTT:n Minkiön navetassa tehtiin herutuskauden ruokintakoe, jossa verrattiin kahta eri tyypin täysrehua sekä nopeaa ja hidasta väkirehun nostoa. Hyvätuottoisen lypsylehmän tuotannon ja terveyden ylläpitämiseksi on tärkeää, että rehun syönti lisääntyy nopeasti poikimisen jälkeen ja pysyy vakaana lypsykauden edetessä. Mikäli syönninkehitys poikimisen jälkeen on hidasta, ja lehmä joutuu käyttämään kudosrasvojaan, aineenvaihduntasairauksien riski kasvaa. Riittävä syönti myös nopealla herutuksella Toisinaan pelätään, että nopea väkirehun nosto poikimisen jälkeen vähentäisi säilörehun syöntiä ja lisäisi pötsiongelmia. MTT:n kokeessa säilörehun syönti pysyi pötsin toiminnan kannalta riittävällä tasolla, vaikka täysrehun määrä vanhemmilla lehmillä nostettiin 17 kiloon. Säilörehun syönti pysytteli keskimäärin 8 9 kuiva-ainekilon välissä sekä nopealla että hitaalla väkirehun nostolla. Monipuolinen täysrehu lypsätti paremmin Vaikka kokonaiskuiva-aineen syönnissä ei ollut eroa ryhmien välillä, maitotuotos oli korkeampi, kun lehmät saivat monipuolista täysrehua. Vaikka eläimet saivat laskennallisesti vähemmän energiaa kuituväkirehuryhmässä, ne tuottivat enemmän eli energia käytettiin tehokkaammin maidon muodostukseen. Väkirehujen koostumus % kuiva-aineesta Tärkkelysrehu Kuiturehu Raakavalkuainen 20,5 20,3 Tärkkelys 42,1 25,8 NDF 16,7 25,1 Ry/kgka 1,10 1,07 Nopea herutus Kuiturehu Tärkkelysrehu Tärkkelystä % ka:ssa 15,8 23,8 Maitoa kg 32,9 29,8 Hidas herutus Kuiturehu Tärkkelysrehu Tärkkelystä % ka:ssa 14,7 23,7 Maitoa kg 33,1 32,4 TÄRKKELYSTASO KOHDALLAAN Kuitupitoiset täysrehut Pihatto-Maituri ja Maituri NDF mahdollistavat nopean herutuksen kaikissa karjoissa. Amino-Maiturin avulla myös viljaruokinnassa kuidut ja tärkkelys saadaan optimoitua. Maittava ja monipuolinen väkirehu on huoletonta käyttää. Herutusruokinta sujuu kivuttomasti, kun lehmät syövät rehunsa halukkaasti. Pihatto-Maiturissa ja Maituri NDF:ssä on samat peruselementit kuin Minkiön kokeen monipuolisessa täysrehussa. Lehmät lypsävät paremmin kuin hyvin viljapitoisella rehulla. Rehujen biotiini edesauttaa sorkkaterveyttä. Maittava ja rakeinen väkirehu tuo tehokkaan energian lisäksi ruokintaan hyvälaatuista valkuaista. Amino-Maituri monipuolistaa kotoista viljaa ja pitää ruokinnan tärkkelystason kohdallaan. 10

12 TÄRKKELYSPITOINEN KUITUPITOINEN TÄYSREHU MAITTAA LEHMILLE PAREMMIN JA LYPSÄTTÄÄ ENEMMÄN KUIN TÄYSREHU. 11

13 RUOKINNAN SUUNNITTELU Ruokinnan suunnittelun tavoitteena on pötsin mikrobiston vaatimukset täyttävä ja ruokintateknisesti järkevä suunnitelma. Taloudellisesti tavoitteena on minimoida rehukustannus tuotettua maito- tai lihakiloa kohti. RUOKINTAVAIHTOEHDOT Rehuraision ruokintasuositus ottaa huomioon säilörehun D-arvon väkirehutäydennystä laskettaessa. D-arvo vaikuttaa säilörehun energia-arvoon sekä karkearehun syöntikykyyn. Mitä alempi D-arvo, sitä enemmän tarvitaan väkirehua. Väkirehun valkuaistaso lasketaan tarvenormin mukaan. Seuraavasta kolmesta ruokintaesi- merkistä näet säilörehun laadun (D60 vanhana korjattu säilörehu, D66 normaali säilörehu, D72 nuorena korjattu säilörehu) vaikutuksen väkirehumääriin. Ruokintasuositus, täysrehu 45 kg tuotos Ruokintasuositus, täysrehu+puolitiiviste 45 kg tuotos Väkirehu, kg Säilörehu Pihatto-Maituri Säilörehu, kg Väkirehu, kg Amino-Maituri Säilörehu Maituri NDF Säilörehu, kg Vanha säilörehu D60 Normaali säilörehu D66 Nuori säilörehu D72 Vanha säilörehu D60 Normaali säilörehu D66 Nuori säilörehu D72 Kuitupitoisella Pihatto-Maiturilla erilaisten säilörehujen täydentäminen onnistuu hyvin. Kun halutaan täydentää täysrehua puolitiivisteellä, toimiva yhdistelmä on esimerkiksi Maituri NDF ja Amino-Maituri. Ruokinnan kuitupitoisuus (NDF) pysyy optimitasolla ja tärkkelyspitoisuus ei nouse liian korkeaksi. - Kun monipuolisesta täysrehuvalikoimasta valitaan omalle säilörehulle sopiva täysrehu, pärjätään yhdellä väkirehulla. - Säilörehun laadun parantuessa ruokinnan tärkkelystaso laskee. - Korkeilla tuotoksilla ruokinta saadaan helposti tasapainoon täysrehulla. - Hyvälaatuisella säilörehulla ruokinnassa on riittävästi kuitua. - Mitä nuorempana säilörehu on korjattu, sitä pienempi on tarvittava väkirehumäärä. - Mitä alhaisempi säilörehun D-arvo, sitä enemmän väkirehua tarvitaan. - Puolitiivisteellä saadaan ruokintaan lisää propyleeniglykolia sekä muita terveyttä ja tuotosta edistäviä aineita. - Säilörehun D-arvon kasvaessa puolitiivisteen osuus väkirehusta kasvaa. - Viljan määrä pysyy korkeissakin tuotosluokissa sopivalla tasolla, ja tärkkelystasoa on helppo hallita. - Hyvä säilörehu varmistaa riittävän kuidunsaannin. 12

14 Ruokinnassa kuidun määrän on oltava tasapainossa. Liika kuidun saanti rajoittaa syöntiä, liian niukka aiheuttaa pötsihäiriöitä. Säilörehun syöntiin vaikuttavia tekijöitä ovat rehun D-arvo, käymislaatu ja NDF-pitoisuus. Ruokintasuositus, vilja+puolitiiviste 45 kg tuotos Ruokintasuosituksen pohjaksi Väkirehu, kg 12 Amino-Maituri Säilörehu Vilja Säilörehu, kg 50 Rehuraision ruokintasuosituksen tekemiseen tarvitaan säilörehun: Vanha säilörehu D60 Normaali säilörehu D66 Nuori säilörehu D72 Käytettäessä viljaa saadaan ruokinnan tärkkelyspitoisuus sopivalle tasolle, kun valitaan viljan täydentäjäksi viljaton Amino-Maituripuolitiiviste kuiva-ainepitoisuus 2. D-arvo ihanne niukasti energiaa niukasti kuitua > raakavalkuais-% ihanne liikaa typpeä > 17 niukasti typpeä < NDF-% normaali 55 niukasti kuitua < 50 vanhaa OIV 6. PVT 7. RY-arvo Kivennäisanalyysin avulla myös ruokinnan kivennäistasot pystytään optimoimaan tilakohtaisesti. - Ruokintamalli tiloille, jotka tuottavat runsaasti viljaa. - Valkuaisrehu kannattaa valita säilörehuanalyysin mukaan. - Kun viljan määrä halutaan maksimoida, sopiva valinta on viljaton puolitiiviste. - Ruokinnan tärkkelyspitoisuus on helppo hallita, kun käytetään puolitiivistettä. - Kun säilörehun D-arvo on matala, ruokintaan voidaan käyttää enemmän oman viljan energiaa. Kun säilörehun D-arvo on korkea, omaa viljaa käytetään vähemmän. 13

15 REHUT MUUTTUVAT. TODELLISTA TILANNETTA. RUOKINTASUOSITUKSEN TERMIT Rehuraision ruokintasuositusta tehdessä optimoidaan ruokinnan energia- ja valkuaispitoisuus sekä tärkkelys- ja kuitumäärät. Näin saadaan aikaan jokaiseen tuotosluokkaan eläinten tarpeet täyttävä ruokinta. Valmiista ruokintasuosituksesta näet rehumäärät tuotosluokittain. NÄIN TULKITSET RUOKINTASUOSITUSTA 1. Energia Ry-arvo kuvaa rehun kuiva-aineen energiapitoisuutta. Märehtijöiden rehujen energia-arvo perustuu muuntokelpoiseen energiaan (ME), ja se ilmoitetaan rehuyksiköissä (RY). Muuntokelpoinen energia lasketaan englantilaisella menetelmällä, jolla yksi rehuyksikkö on 11,7 MJ ME. Lehmä tarvitsee energiaa ylläpitoon, tuotokseen, tiineyteen ja kasvuun (ensikot). 2. OIV OIV on laskennallinen arvo, joka mittaa ohutsuolesta imeytyvän valkuaisen määrää. Tämä valkuainen koostuu pötsin hajoamatta ohittaneesta rehun valkuaisesta sekä valkuaisesta, jonka mikrobit ovat muodostaneet pötsissä rehusta saamallaan energialla. OIV on se osa valkuaisesta, jonka eläin voi käyttää tuotantoon ja ylläpitoon. 3. PVT PVT, eli pötsin valkuaistase, kuvaa rehun hajoavan valkuaisen riittävyyttä pötsin mikrobien typentarpeeseen. Yksittäisen rehun PVT-arvo lasketaan vertaamalla sen pötsissä hajoavan valkuaisen määrää siihen määrään valkuaista, joka pötsin mikrobien lasketaan voivan tuottaa rehun sisältämän energian avulla. Näiden valkuaismäärien erotus on rehun PVT-arvo. 4. Raakavalkuainen RV/ka % kuvaa suunnitellun ruokinnan raakavalkuaistasoa. Lehmä saa valkuaisesta aminohappoja, joita tarvitaan ylläpitämään normaaleja elintoimintoja. Aminohappoja tarvitaan elintoimintojen ylläpitämisen lisäksi eläimen kasvuun, sikiön kehittymiseen sekä maidon valkuaisen rakennusaineeksi. Raakavalkuainen ei kerro vielä mitään rehun valkuaisen aminohappokoostumuksesta, liukoisuudesta, sulavuudesta tai pötsihajoavuudesta. Lehmän valkuaisen tarvetta ei voida tämän vuoksi arvioida pelkästään raakavalkuaisen perusteella. Ruokinnan raakavalkuaistason tulisi olla yli 16 %, kun maitotuotos on 30 kg. Tuotoksen noustessa 60 kiloon tulisi valkuaista olla yli 18 %. 5. Kuitu NDF = neutraalidetergenttikuitu kuvaa solunseinämäaineksen eli kuidun (selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini) määrää rehussa. Rehun solunseinämäaineiden määrän lisääntyessä niiden sulavuus yleensä heikkenee ja rehun energia-arvo pienenee. Märehtijöillä rehun kuituaineista selluloosa ja hemiselluloosa ovat tärkeää ja varsin käyttökelpoista ravintoa. Ruokintasuosituksessa eritellään karkearehusta tulevan NDF:n osuus (NDF kark.reh.) ruokinnan kokonais-ndf-pitoisuudesta. Raision ruokintasuositusten tavoitearvoina ovat NDF karkearehusta Kokonais-NDF 30 kg maitoa % % 60 kg maitoa Yli 20 % Yli 32 % 6. Tärkkelys Hiilihydraatteihin kuuluva tärkkelys on helppoliukoista ja toimii energianlähteenä pötsin mikrobeille. Hajoamistuotteena muodostuu haihtuvia rasvahappoja, jotka eläin käyttää energianlähteenä. Liika tärkkelys happamoittaa pötsiä. Ruokinnan tärkkelystason tulisi olla alle 20 %. 7. Väkirehu-% Väkirehu-% kertoo väkirehujen osuuden kokonaisrehumäärän kuivaaineesta. RUOKINTASUOSITUS KANNATTAA PÄIVITTÄÄ, KUN KÄYTÖSSÄ OLEVAT 8. Säilörehun laatu Säilörehun D-arvo ilmaisee, kuinka suuri osa rehumassan kuiva-aineen määrästä on eläinten ruuansulatuksen kautta hyödynnettävissä. D- arvon tavoitteena on yli 68 ja raakavalkuaisen tavoitetasona %. NÄIN SUOSITUS VASTAA AINA 14

16 Tuotos Säilörehu 30,8 32,0 33,6 34,8 36,4 37,6 41,2 43,2 44,8 45,6 48,5 Maituri NDF 2,2 4,2 6,1 8,1 9,0 10,0 10,4 11,2 12,1 14,2 15,8 Amino-Maituri 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 5,0 5,0 Ry 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 OIV PVT RV/ka% 15,7% 16,0% 16,2% 16,4% 16,9% 17,3% 17,6% 17,9% 18,1% 18,1% 18,0% NDF/ka% 51,7% 48,2% 45,9% 44,1% 42,8% 41,7% 41,6% 41,0% 40,4% 39,7% 39,5% NDF kark. rehu 46,2% 39,6% 35,4% 31,9% 29,5% 27,4% 27,1% 26,0% 24,8% 23,4% 23,2% Tärk/ka% 5,9% 9,2% 11,3% 13,0% 13,4% 13,8% 13,4% 13,5% 13,7% 14,6% 14,9% Väkirehu% 20,3% 31,7% 39,0% 45,0% 49,1% 52,8% 53,3% 55,2% 57,2% 59,6% 60,0% Väkirehu kg 2,2 4,2 6,1 8,1 10,0 12,0 13,4 15,2 17,1 19,2 20,8 VILJA-ANALYYSI JA RUOKINTASUOSITUS LEHMILLE Asiakasnro... Viljelijä... Lähiosoite... Postiosoite... Puhelin... Ruokintasuositus Rehuarvot kg/ka 8. ry OIV g PVT g Ka % RV % D-arvo NDF Tärk Säilörehu 0,94 86,0 14,0 25,0 15, ,0 15

17 VASIKAT Vasikan oikealla varhaisruokinnalla saadaan tulevalle lypsylehmälle tehokas pötsi. Pötsin kehitys edellyttää, että nestemäinen ravinto vaihdetaan kiinteäksi. Vastasyntynyt eläin tarvitsee maidon ravinteita kasvaakseen, mutta hyvin sulava väkirehu tekee vasikasta märehtijän. Väkirehusta syntyy pötsiin haihtuvia rasvahappoja. Vasta haihtuvat rasvahapot saavat alkuun pötsin seinämän nukkapinnan muodostumisen. VÄKIREHUA JUOMAN OHELLA Vasikan pitää kasvaa hyvin alusta alkaen. Koska vasikka ei ole vielä ensimmäisten elinviikkojensa aikana märehtijä, ei sitä myöskään pidä ruokkia kuten märehtijää. Alkuvaiheessa kuitua sulattavat bakteerit puuttuvat lähes kokonaan, minkä vuoksi vasikka ei pysty vielä hyödyntämään karkearehun ravinteita. Tärkeintä on antaa hyvin sulavaa väkirehua. VASIKKASTARTTERI Pikku-Mullin-Herkku on Suomen ensimmäinen vasikkastartteri. Siinä on hyvin sulavaa valkuaista sekä monipuolista hiilihydraattien energiaa. Pikku-Mullin-Herkkua annetaan vasikalle vapaasti koko juottokauden ajan. Vieroituksen jälkeen voidaan vähitellen siirtyä Hieho-Maiturin käyttöön. Lehmävasikan ruokinta vieroitukseen saakka: Ensimmäinen ternimaitoannos (1,5 2 l) annetaan välittömästi syntymän jälkeen. Toiset 2 litraa juotetaan 12 tunnin sisään. Ternimaitoa annetaan 3 vrk:n ajan (3 x 1,5 l/pv). Ternimaitokauden jälkeen vasikalle juotetaan joko täysmaitoa tai maitopohjaista juomarehua. Juomarehun sopiva määrä on korkeimmillaan 8 litraa/pv. Toisen elinkuukauden aikana juoman määrää kannattaa vähentää, jotta vasikka alkaisi syödä enemmän kuivaa rehua. Pikku-Mullin-Herkkua ja puhdasta vettä annetaan juoman ohella vapaasti. Karkearehua laitetaan tarjolle, kun vasikka syö väkirehua jo kilon päivässä. Vasikan tulee syödä Pikku-Mullin-Herkkua 1,5 2 kg/pv ennen kuin se voidaan vieroittaa. Tavoite on, että vasikka painaa vieroitettaessa 80 kg. Vieroituksen jälkeen siirrytään Hieho-Maituriin. 16

18 VASIKAN PITÄÄ KASVAA HYVIN ALUSTA ALKAEN. VIEROITETTAESSA 80 KG. TAVOITE ON, ETTÄ VASIKKA PAINAA 17

19 HIEHOT Hiehon ruokinnalla vaikutetaan tulevan lehmän tuotoskykyyn ja kestävyyteen. Tehokkaaseen kasvuun tarvitaan valkuaispitoista väkirehua ja pötsiä venyttävää karkearehua. Yksinomaiseksi karkearehuksi sopii säilörehu, jossa D-arvo on noin 63 ja raakavalkuainen 12 %. Jos säilörehu on hyvin nuorena korjattua, kannattaa pötsin täytteeksi antaa esimerkiksi olkea. KASVATUSKAUSI Kasvatuskauden aikana hieho on myös helppo pilata, jos sitä ruokitaan runsaalla viljamäärällä. Hieho-Maiturin avulla hieho voidaan kasvattaa nopeasti ilman rasvoittumisen pelkoa. Sopiva väkirehumäärä riippuu 6 kk:n jälkeen säilörehun laadusta. Puolivuotiaaksi saakka väkirehun määrä saa olla noin 2 kg/pv, minkä jälkeen väkirehumäärää voidaan tarvittaessa pienentää. Pelkällä olkiruokinnalla väkirehun määrää joudutaan nostamaan 3 kiloon päivässä. Ruokintasuositus Hieho-Maiturille eri ikävaiheissa Ikä Elopaino Hieho-Maituria, kg Alle 6 kk < 200 kg 2,0 6 kk kg 1,0 2,0 siemennys Tiineet hiehot > 400 kg 0,5 2,0 Tarkan ruokintasuunnitelman voit tilata Rehuraisiosta karkearehuanalyysin mukaan. HIEHO-MAITURI Hieho-Maituri on Suomen ensimmäinen täysrehu, joka on suunniteltu nimenomaan uudistukseen kasvatettavia hiehoja varten. Sen valkuaistaso on riittävän korkea varmistamaan hyvän raamin kasvun. Rehun tärkkelyspitoisuutta on rajoitettu, jotta lihomista voidaan estää. Hieho-Maiturissa on mukana tarvittavat kivennäiset, hivenaineet ja vitamiinit kasvavan eläimen tarpeisiin. Lisäksi siinä on biotiinia sorkkien sarveisaineen vahvistamiseksi. Hiehon ruokinta Vierotukseen eli n. 2 kk ikään saakka Pikku-Mullin-Herkkua. Vasikan tulisi painaa vieroitettaessa 80 kg. Vieroituksesta 6 kk:n ikään saakka: vapaasti karkearehua + Hieho-Maituria 2 kg/pv. Keväällä syntyneitä vasikoita ei voida jättää ensimmäisenä kesänä laitumen varaan. Hiehon tulee olla yli 6 kk, ennen kuin sitä voidaan laiduntaa. Puhdasta juomavettä pitää olla aina vapaasti tarjolla kaikenikäisille hiehoille. 6 kk siemennys: karkeaa rehua + Hieho-Maituria 1 2 kg/pv. Siemennys 15 kk iässä. Holstein-hiehon tulisi olla tiinehtyessään noin 400 kg:n painoinen. Korkeutta tulisi olla 15 kk:n iässä lähemmäs 130 cm. Ayrshire-hiehon tulisi olla 15 kk:n iässä vähintään 350 kg, ja korkeutta pitäisi olla noin 125 cm. Tiine hieho voidaan päästää laitumelle heti kesän alussa. Hyvällä laitumella riittää kivennäislisä (Pihatto-Melli). Huono laidun vaatii täydennystä. Sisäruokinnassa tiineelle hieholle annetaan karkearehun lisäksi 0,5 2 kg Hieho-Maituria. Poikimisen lähestyessä hieholle annetaan viimeisen kuukauden ajan lehmien väkirehua, määrä nostetaan poikimapäivään mennessä 2 3 kiloon. 18

20 HIEHON RUOKINTAAN KANNATTAA PANOSTAA. HIEHON RUOKINNALLA VAIKUTETAAN TULEVAN Alkuperäinen kuva: C Elly Geverink LEHMÄN TUOTOSKYKYYN JA KESTÄVYYTEEN C Elly Geverink 19

21 VASIKASTA PIHVIKSI Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja vauhdittaa kiertonopeutta. Tehokkaan ruokinnan perusta on väkirehun oikein mitoitettu käyttö vasikasta alkaen. Kasvupotentiaalin tehokas hyödyntäminen erityisesti alussa kannattaa, sillä rehua kuluu vähän lisäkasvukilon kasvattamiseen. LIHANAUDAN KASVATUS Lihanaudan elämä voidaan jakaa kolmeen kasvuvaiheeseen; juottokausi, alkukasvatus ja loppukasvatus. Kasvu on edullisinta alle puolen vuoden iässä Alussa rehua tarvitaan lisäkasvuun vähemmän: 2 6 kk 3 ry/lisäkasvu-kg 6 12 kk 5 6 ry/lisäkasvu-kg > ry/lisäkasvu-kg Juottokausi Vasikka tarvitsee korkealaatuista startteriväkirehua. Pikku-Mullin- Herkku tai Mullin-Herkku 1 kehittää vasikan pötsin nopeasti märehtijälle ominaiseksi. Hyvänmakuinen ensirehu nostaa kuiva-ainesyönnin tarpeeksi korkealle tasolle vieroitukseen mennessä, jolloin kasvu pysyy hyvässä vauhdissa myös juoton loputtua. Alkukasvatus Kiihtyvän kasvun aikana rehussa on oltava paljon energiaa ja valkuaista. Ohitusvalkuaista sisältävää Mullin-Herkku 1:stä suositellaan annettavaksi vapaasti puolen vuoden ikään asti, jolloin sonnien painohajonta pysyy pienenä. Mullin-Herkku 1 sisältää kaikki tarvittavat ravintoaineet samassa rakeessa, myös kivennäiset ja vitamiinit. Loppukasvatus Energiansaanti muodostuu helposti kasvua rajoittavaksi tekijäksi, ja siksi riittävä väkirehumäärä rehustuksessa on turvattava. Rakeistettu täysrehu, Mullin-Herkku 2, on turvallinen valinta, koska suurillakaan käyttömäärillä tärkkelyksen osuus rehustuksessa ei nouse liian korkeaksi. Jos tilalla on käytössä omaa viljaa, kannattaa syöttää se loppukasvatusvaiheessa Rouhe-Tiiviste Plussalla tai Rouhe-Tiivisteellä täydennettynä. Näin turvataan riittävä valkuaisen saanti myös loppukasvatuksessa. Väkirehumäärä ja energiansaanti Lihanaudan paino kg Väkirehua % elopainosta ,5 2, ,2 1,5 >500 1,2 1,3 Rehuseoksen riittävä väkirehumäärä takaa lihanaudan energiansaannin. Väkirehumäärään vaikuttaa säilörehun laatu, joten ruokintatarkkuuden lisäämiseksi säilörehu kannattaa analysoida. Alle puolivuotiaan lihanaudan kasvunopeus aika kk 20 Alle puolivuotias lihanauta kasvaa nopeasti, joten rehussa on oltava runsaasti valkuaista ja energiaa.

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

HIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS 16.3.2015

HIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS 16.3.2015 PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI Nuorkarja potentiaali käyttöön vasikasta alkaen Hedelmällisyys-poikimaväli, päiviä poikimisesta Umpilehmät, ruokintakäytännöt Lypsylehmät, ruokintakäytännöt RUOKINTAKÄYTÄNNÖT

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS

KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS 2012 KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA Melli-opas 2012 RUOKINNAN TEHOKKAAT TÄYDENTÄJÄT Elinikäistuotoksen

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012 Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Kirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi!

Kirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi! Kirkkaasti tehokkaimmat ruokintaratkaisut tilasi parhaaksi! 1 IFE-arvo uudistaa käsityksen ruokinnan tehokkuudesta Miksi yksi ruokinta tuottaa hyvin eikä ongelmia ole? Säilörehun ja viljan vaihtuessa tuotos

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Acetona-esite_8s.indd 1 30.8.2007 12:03:25 Tavoitteena kestävä, terve lehmä! Investoimalla lehmän terveyteen investoit tilasi tuottavuuteen.

Lisätiedot

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen 1 Suomen Rehun laadukas rehuvalikoima vastaa jokaisen tilan tarpeisiin Suomen Rehun nautarehuvalikoima perustuu

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Pihvinautojen kivennäisruokinta

Pihvinautojen kivennäisruokinta Pihvinautojen kivennäisruokinta Maarit Ilola Kehityspäällikkö AtriaNauta Kaikki naudat tarvitsevat kivennäis- ja hivenaineita ylläpitoon ja kasvuun, emolehmät myös maidontuotantoon ja tiineyteen. Kivennäisaineiden

Lisätiedot

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä

Lisätiedot

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Ruokinnan osaamista luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Monipuoliset täydennysrehut luomunaudoille Tehokas rehun hyväksikäyttö

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Primo-ruokintaohjelma

Primo-ruokintaohjelma -ruokintaohjelma vasikasta satatonnariksi 1 Tavoitteena kestävä ja tuottava lehmä Tilastojen valossa on jo pitkään tiedetty, että 24 25 kk iässä poikivat hiehot ovat lehmänä kestäviä. Niiden ensikkotuotos

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA

080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA MIKSI? Hiehon kasvatus lypsylehmäksi maksaa EUR 1500 2300 Poikimakertojen määrä 4 3 2 Kustannus st/maitolitra 4,6 6,6 9,3 Hyvin

Lisätiedot

MAITURI 12 000 on täällä!

MAITURI 12 000 on täällä! RUOKINNAN TÄRKEÄÄ TIETOA RUOKINNASTA SYKSY 2011 MAITURI 12 000 on täällä! RAISIOSTA AMMAT TITAITOA MAITURIT UUDISTUIVAT Pro-Maiturilla PITOISUUDET KUNTOON Taloudellinen ja tehokas OPTI-MAITURI KATSO MELLI-TARJOUS

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Sulavat annokset sulavaa vitamiinien ja hivenaineiden annostelua

Sulavat annokset sulavaa vitamiinien ja hivenaineiden annostelua Sulavat annokset sulavaa vitamiinien ja hivenaineiden annostelua Helppoutta, annostelutarkkuutta ja ympäristöystävällisyyttä seosruokintaan Ainutlaatuiset sulavat annospussit mullistivat seosruokinnan

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia 120 x 3 x 0,4 = 144 Tavoitteena tasaisen hyvä tuotos

Lisätiedot

Jokainen tila on erilainen

Jokainen tila on erilainen Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Farmarin Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia kivennäis- AINEET Hyödynnä säilörehu- ja vilja-analyyseista

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Sikojen ruokintasuositukset 2014 MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig

Lisätiedot

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille

Lisätiedot

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen

Lisätiedot

Suomen Rehun. nautarehuvalikoima

Suomen Rehun. nautarehuvalikoima Suomen Rehun nautarehuvalikoima takaa tilasi menestymisen 1 Suomen Rehun tasokas ja laaja nautarehuvalkoima Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on kehitetty suomalaisen lypsykarjatilan arjen parantamiseksi.

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Monipuoliset rehuratkaisut tehokas kasvu lihakarjalle

Monipuoliset rehuratkaisut tehokas kasvu lihakarjalle Monipuoliset rehuratkaisut tehokas kasvu lihakarjalle Primo-juomarehut Primo Kasvatus -rehut Kivennäiset lihanaudoille Komponentit lihanautojen seosruokintaan Hyvä vasikan alkukasvu tuottaa tulosta koko

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen SOPIVA Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia valkuaisaineet kivennäis- AINEET hivenaineet 2 Hyödynnä

Lisätiedot

Premium-luokan koiranruokasarja D

Premium-luokan koiranruokasarja D Premium-luokan koiranruokasarja D TM Lihaisaa laatua koirallesi. Laaturuokaa koirallesi Jahti&Vahti! Haluamme koirasi elämänlaadun pysyvän korkeana ja kauan. Siksi ruokien huippulaatu on meille aidosti

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja

Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja TM Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja Suomen suosituin premium-koiranruoka. Koiran elämänlaatu, terveys ja pitkä ikä ovat vaalimisen arvoisia asioita. Siksi ravinnon korkea laatu

Lisätiedot

VILOMIX-RUOKINTAOPAS LYPSYLEHMILLE. Hyviä tavoitteita korkeatuottoisen lypsylehmän ruokintaan

VILOMIX-RUOKINTAOPAS LYPSYLEHMILLE. Hyviä tavoitteita korkeatuottoisen lypsylehmän ruokintaan VILOMIX-RUOKINTAOPAS LYPSYLEHMILLE Hyviä tavoitteita korkeatuottoisen lypsylehmän ruokintaan KATSE KARKEAREHUUN Lypsylehmän ruokinnassa tärkein tekijä on karkearehun laatu. Hyvin sulava säilörehu on hyvän

Lisätiedot

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen

Lisätiedot

Jalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Jalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat

Lisätiedot

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman

Lisätiedot

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC hanke 2009-2011 www.poroverkko.wikispaces.com Anna-Leena Jänkälä: Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC Paliskuntain yhdistys Yleistä ruokinnasta Harjoitetaan yleisesti poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 4.4.2013 Sikojen rehutaulukoiden ja ruokintasuositusten päivitys ja uudistaminen Tavoitteet

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.

Lisätiedot

Emojen ja kasvavien nautojen kivennäisten tarve. Kivennäisiä kaikille-päivä Lihatilan Skarppiohjelma-hanke 06.03.2013 Juva Maiju Pesonen

Emojen ja kasvavien nautojen kivennäisten tarve. Kivennäisiä kaikille-päivä Lihatilan Skarppiohjelma-hanke 06.03.2013 Juva Maiju Pesonen Emojen ja kasvavien nautojen kivennäisten tarve Kivennäisiä kaikille-päivä Lihatilan Skarppiohjelma-hanke 06.03.2013 Juva Maiju Pesonen Otsikon alla: Miksi pienravinteita? Suosituksia Kivennäiset Hivenaineet

Lisätiedot

Vahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi. Vasikoiden kasvatus. jbs portfolio. jbs:n kanssa

Vahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi. Vasikoiden kasvatus. jbs portfolio. jbs:n kanssa Vahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi Vasikoiden kasvatus jbs portfolio jbs:n kanssa jbs kälberpaste - vasikkatahna Lyhyesti taattu korkea taso immunoglobuliinia (johdettu IBR-vapaasta maidosta) sisältää

Lisätiedot

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO 1/2012 PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO UUDEN SUKUPOLVEN MAATALOUS- KAUPPA Potra-ruokintaohjelman tavoitteena on: parempi päiväkasvu ja rehuhyötysuhde porsaiden painohajonnan kaventuminen

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Nurmen lannoitusohjelmat

Nurmen lannoitusohjelmat Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Mistä seleeninpuutos johtuu? Seleeniä on maankuoressa erittäin pieninä, mutta vaihtelevina pitoisuuksina. Luonnossa se esiintyy monessa

Lisätiedot

Maitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Maitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitovalmennus 4.9.2014 Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitotilan (ja lehmän) tuotannollinen näkökulma optimiruokintaan (maitotuotto miinus rehukustannus)

Lisätiedot

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt TARHAUSINFO Rehut ja rehujen määrä Rovaniemellä 6.2.2012 Veikko Maijala Porotalous on yritystoimintaa Poronhoito

Lisätiedot

Onnellinen odotus onnistunut porsiminen. Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan. Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä!

Onnellinen odotus onnistunut porsiminen. Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan. Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä! Onnellinen odotus onnistunut porsiminen Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä! Onn.porsiminen-esite.031007.indd1 1 3.10.2007 13:46:00

Lisätiedot

10 vuotta. Näillä eväillä kasvuun. Joustoa talouteen A-Rahoituksella. Tilaa helposti netissä: www.a-kauppa.fi tai puhelimella: 020 472 7060

10 vuotta. Näillä eväillä kasvuun. Joustoa talouteen A-Rahoituksella. Tilaa helposti netissä: www.a-kauppa.fi tai puhelimella: 020 472 7060 Joustoa talouteen A-Rahoituksella A-Rahoitus tarjoaa reilua joustavuutta maatilan hankintoihin ja kulujen hallintaan. Rahoituspalvelun avulla saat haluamasi tuotteet silloin kun niitä tarvitset, ja voit

Lisätiedot

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA Kannonkoski 23.2.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus SISÄLTÖ Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen

Lisätiedot

MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014

MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014 MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014 MobiAmmu Maanantaina 14.4.2014 MobiAmmusta/- Pihvistä julkaistaan uusi versio Windows Phone 7.5, 7.8 ja 8.0 käyttöjärjestelmiin Uusi versio tulee MarketPlace kaupan kautta,

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita

Lisätiedot