KÄSIKIRJA NAUDAN RUOKINTAAN
|
|
- Juha-Pekka Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KÄSIKIRJA NAUDAN RUOKINTAAN
2 ONNISTUNUT RUOKINTA JOHTAA HYVIIN TULOKSIIN Rehuseoksen tärkeimpiin valintaperusteisiin kuuluu oikean ruokintavan löytäminen. Me rehuraisiolaiset haluamme auttaa löytämään juuri tilallesi parhaiten sopivan ja tehokkaimman tavan ruokkia vasikoita, mulleja ja lehmiä. Tavoite on yhteinen, sillä haluamme, että yhteistyö on jatkuvaa. Markkinoiden kiristyessä ei ole samantekevää, miten ja millä ruokkii. Rehuvalinnan lisäksi tuotostavoitteet, ruokintatekniikka ja monet muut asiat erottavat rehutuotteet ja niiden käytön toisistaan. Kehityspäällikkömme Sanna Seppälä ja Merja Holma ovat koonneet tähän kirjaan kotimaasta ja maailmalta löytyviä vinkkejä nautakarjan onnistuneeseen ruokintaan. Nämä vinkit edesauttavat tehokasta tuotantoa ja karjan hyvää terveyttä. Uskomme tiedoista olevan merkittävää hyötyä ruokinnan suunnittelussa, sillä tähän kirjaan on koottu vanhan ja kestävän lisäksi runsaasti uusinta ruokintatietoa. Haluamme olla tiiviissä yhteistyössä ruokinnan suunnittelussa, sillä sitä kautta saamme arvokasta palautetta tuotevalikoimamme suunnitteluun. Rehuraision kehittämä ruokintasuunnitteluohjelma on lajinsa huippua. Edustajamme tekevät sopimusasiakkaille tilan omiin arvoihin perustuvan ruokintasuunnitelman. Jos haluat kokeilla itse tätä varsin helppokäyttöistä ruokintasuunnitteluohjelmaa, hae se kotisivuiltamme osoitteessa: Ota yhteyttä, palvelevasta työparistamme aina jompikumpi myyntiedustaja tai -neuvottelija on tavoitettavissasi. Olemme yhtä lähellä kuin lähin puhelin! Thomas Fagerholm markkinointipäällikkö naudanrehut SISÄLLYS 1...Johdanto 2...Karjantarkkailu 4...Raisio viljatalona 6...Rehun prosessointi 8...Hygienia 10...Kuitupitoinen väkirehu 12...Ruokinnan suunnittelu 14...Ruokintasuosituksen termit 16...Vasikat 18...Hiehot 20...Vasikasta pihviksi 22...Kivennäiset ruokinnassa 24...Herutuskauden ruokinta 26...Poikimisen ajan ongelmat, tunnistus ja ehkäisy 28...Terveyttä edistävä ruokinta 30...Nyrkkisäännöt ruokintaan 32...Kumppanuus kannattaa! 1
3 KARJANTARKKAILU Lehmien keskituotos on noussut vuosi vuodelta. Kaikkien tarkkailutilojen tuotos on kivunnut jo 8500 kilon tuntumaan. Maidon valkuainen on 3,43 % ja rasva 4,27 %. Parhaat tilat heruttelevat jo päälle kiloa. Tilakoon kasvu ja maitomäärän lisäys alentavat tuotantokustannusta ja parantavat kannattavuutta. PAREMPI KANNATTAVUUS Väkirehujen käyttö eri tuotosluokissa, kg Maitotiloilla korkeampi tuotos johtaa parempaan kannattavuuteen. Parhaiten menestyneet tilat keskittyvät karjanhoitoon, panostavat ruokintaan ja haluavat hyvän tuotoksen. Lehmien pitkäikäisyydellä on osaltaan vaikutusta kannattavuuteen. Eräänä kestävyyden mittarina pidetään lehmien elinikäistuotosta. Joskus kuvitellaan, että lehmät kestävät karjoissa pidempään ja tuottavat elämänsä aikana enemmän maitoa, jos niiden vuosituotos on alhainen. ProAgrian tulosten mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Korkein elinikäistuotos on karjoilla, joiden vuosituotos on suurin. Yli kymppitonnin karjojen lehmien elinikäistuotos on noin 5000 kg suurempi kuin keskivertotiloilla Tiiviste Täysrehu Vilja Muu Ulkoistettu väkirehuruokinta Säilörehu on korvannut heinää ja laidunta lehmien karkearehuruokinnassa. Ruokinta on kuitenkin kaiken aikaa väkirehuvaltaistunut. Etenkin valkuaisrehujen käyttö on lisääntynyt. Puolitiivisteet ovat yhä useamman maitotilan valkuaisrehuna. Karjakoon kasvaessa viljan käyttö vähenee, ja se korvataan täysrehulla. Monet suuret tilat keskittyvät nurmirehun tuottamiseen ja väkirehuruokinta on ulkoistettu < > Teollisten rehujen osuus väkirehusta on kasvanut kotoista viljaa suuremmaksi. Viljan osuus väkirehuista jää enää 40 % tuntumaan. Ostoväkirehujen osuus on kasvanut vuosi vuodelta tuotoksen lisääntymisen myötä. Korkeatuottoisilla karjoilla lehmien tarvitsema lisäenergia saadaan täysrehuista ja puolitiivisteistä. Lähes 80 % väkirehusta koostuu teollisista rehuista. Valkuainen nousussa Maitomäärä on kohonnut parin vuosikymmenen aikana lähes kolmetuhatta kiloa. Samanaikaisesti maidon valkuaispitoisuus on noussut kahden kymmeneksen verran. Rasva puolestaan on alentunut. Yleensä maitomäärän noustessa pitoisuus laimenee jonkin verran, joten valkuaispitoisuudessa tapahtunut kehitys on todella ilahduttavaa. Maitotuotos, kg Ruokinnan voimistuminen selittää ainakin osan valkuaispitoisuuden noususta. Myös väkirehun osuus on kasvanut. Samanaikaisesti täysrehujen sekä valkuaisrehujen osuus väkirehusta on kohonnut
4 Ostoväkirehujen osuus on kasvanut vuosi vuodelta tuotoksen lisääntymisen ja tilakoon kasvun myötä. Maidon pitoisuudet , % 3,45 Valk Rasva 4,5 3,4 4,45 3,35 4,4 3,3 3,25 3,2 4,35 4,3 4,25 4,2 MAITOTILOILLA KORKEAMPI TUOTOS 3, Vuosi 4,15 JOHTAA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN. 3
5 RAISIO VILJATALONA Raisio on Suomen suurin pellontuotteiden jalostaja. Joka seitsemäs Suomen pelloilla kasvanut jyvä päätyy Raision viljajalostuksen raaka-aineeksi. VAHVUUDET Raisio osaa ja tuntee viljan Oma siemenlaitos takaa uusimman lajiketietouden hyödyntämisen. Lisäksi yhteistyöllä kotimaisten ja ulkomaistenkin kasvinjalostajien kanssa voidaan hyödyntää jalostuksen saavutuksia käytännössä. Viljelijöiden apuna on asiantunteva viljelyneuvonta ja monivuotinen kokemus sopimusviljelystä. Raisiolla on kaksi Suomen suurinta myllyä. Raisiossa valmistetaan jauhoja ja pastoja, Nokialla jauhoja, jauhoseoksia, leseitä, hiutaleita ja suurimoita. Nokian mylly tuottaa 74 % Suomessa käytettävistä puurohiutaleista. 80-vuotias Elovena on Suomen tunnetuimpia tuotemerkkejä ja luotetuin puurohiutale. Osaamista kasviöljyteollisuudessa Raisiossa sijaitseva kasviöljytehdas on Suomen suurin kasviöljyjen ja valkuaisrouheiden valmistaja. Laadukkaita tuotteita valmistetaan yli 50 vuoden kokemuksella. Tuotevalikoimaan kuuluvat soija- ja rypsiöljyt sekä soija- ja rypsirouheet. Vuosittainen tuotantokapasiteetti on noin tonnia kasviöljyjä ja rouheita, joista 2/3 on soijan ja 1/3 rypsin jalostusta. Viljanjalostuksesta rehuksi Viljanjalostuksessa syntyvät rehujakeet ovat arvokkaita rehuseosten raaka-aineita. Niiden sisältämää energiaa, valkuaista ja kuitua käytetään monipuolistamaan rehuseosten koostumusta. Yhteistyötä MMM:n Interventioyksikön kanssa Osa Rehuraision Anjalankosken rehutehtaan siiloista on interventiokäytössä eli toimivat interventiokeskuksena. Anjalankosken rehutehtaalle aikanaan rakennetut viljasiilot ovat interventiotoiminnan vuoksi tehokkaassa käytössä. Raisio arvostaa viljaa Raision elintarviketuotevalikoimista löytyvät monipuoliset viljatuotteet niin kotileipojalle ja ruoanvalmistajalle kuin leipomoille ja elintarviketaloille. Viimeisimmät uutuudet tuotevalikoimassa ovat soija-kauratuotteet, kuten kaura- ja soijajuomat, jogurttien tyyppiset maidottomat välipalat eli soygurtit ja ruuanvalmistustuotteet, kuten ruokakerma ja vaniljakastike. Jalostuslaitosten hyvä maantieteellinen sijainti varmistaa raakaaineiden saannin kaikille kolmelle rehutehtaalle. Laadun merkitys Ohjelmoitu viljan vastaanotto ja täydellinen kuormakohtainen analysointi varmistavat raaka-aineiden laadun. Viljoista analysoidaan kosteuden, hehtolitrapainon ja valkuaispitoisuuden lisäksi tärkkelyspitoisuus. Tämän lisäksi leipäviljasta analysoidaan mm. sakoluku ja sitko sekä mallasohrasta itävyys ja lajitteluaste. Viljoista tutkitaan myös epäpuhtaudet, homeet, hometoksiinit, torjunta-ainejäämät jne. Myös rypsillä on oma analysointiohjelmansa. Rehuraisio Oy:n käyttämä viljaraaka-aine on keskimääräistä laadukkaampaa. Raision tontille saapuu leipävehnäksi ja mallasohraksi suunniteltuja viljaeriä, jotka kuitenkin jonkin osatekijän vuoksi päätyvät rehuviljaksi. Myös Anjalankoski ja Oulu ovat viljantuottajien haluamia toimituskohteita. 4
6 5
7 REHUN PROSESSOINTI Prosessoinnilla varmistetaan rehun hyvä ja tasainen kemiallinen sekä fysikaalinen laatu, lämpökäsittelyillä lisäksi hyvä rehun hygienia. Rehujen prosessointi on olennainen osa ruokintaketjuamme, jonka tavoitteena on "tehokkaat rehut, terveet eläimet". 1. ANNOSTELU Tarkkuus takaa kemiallisen laadun eli ravintoainesisällön. Rehuseoksen eri raaka-aineet annostellaan useiden automaattisten vaakojen avulla kuhunkin sekoituserään. Erilaisia raaka-aineita voi olla rehuseoksessa useita kymmeniä. Pienimmät raaka-ainekomponentit lisätään erityisinä, ennakkoon valmistettuina esiseoksina. Edut: tarkkuus, kemiallinen laatu 3. SEKOITUS Kaikki annostellut raaka-aineet sekoitetaan 4 5 tonnin erissä pääsekoittimessa tasalaatuisiksi. Samalla seokseen lisätään nestemäisiä raaka-aineita. Etu: tasalaatuisuus 2. JAUHATUS Viljat ja karkeat raaka-aineet jauhetaan monilla vasara- ja hierremyllyillä sopivan karkeaksi jauhoksi ennen seoksen sekoitusta. Karkeus valitaan eläinten erilaisten tarpeiden pohjalta. Etu: jauhon karkeus 4. VALMENNUS Pääsekoittimesta tullut jauhemainen rehuseos kuumennetaan höyryn avulla, ja sekaan annostellaan melassi ja muita nestemäisiä raakaaineita. Pitkäaikaisvalmentimessa seos viipyy minuuttia. Etu: nesteiden imeytyminen 6
8 5. EKSPANDOINTI Jauhemainen rehuseos kuumennetaan hetkellisesti yli 100 asteen lämpöiseksi puristusruuvin, höyryn ja paineen avulla. Edut: hygienia, sulavuus 8. SEULONTA Lastaukseen siirrettävästä rakeisesta rehusta seulotaan täryseulalla pölyt ja jauhemainen hienoaines pois. Edut: pöly ja jauho poistetaan 6. RAKEISTUS Seos puristetaan rakeistuspuristimessa puristinrullien avulla. Rehurae saa olomuotonsa, kun seos käy matriisien tuhansien porausten läpi. Edut: rakeen olomuoto, fysikaalinen laatu 9. LASTAUS Irtorehuauton lastaus käy automaattisella vaakalaitteistolla suoraan tuotesiiloista. Edut: hygienia, toimitusvarmuus 7. JÄÄHDYTYS Kuumat ja pehmeät rehurakeet jäähdytetään raejäähdyttimessä puhaltamalla ulkoilmaa rehuraekerroksen läpi. Jäähdytyksen jälkeen rehurae on kovaa, ja se voidaan tarvittaessa mureistaa. Etu: rakeen lämpötila 10. VALVOMO Koko rehunvalmistusprosessia ohjaa automaatiojärjestelmä, joka on kokeneiden ammattilaisten valvonnassa. 7
9 HYGIENIA Puhdas rehuketju lähtee raaka-aineista, jonka seurauksena puhtaiden tuotantolaitosten ja tehokkaan prosessoinnin tuloksena ovat hygieeniset rehuseokset. Puhtaat kuljetukset takaavat hygienian säilymisen tiloille saakka. Säädökset ja valvonta - Suomi sai EU-liittymissopimuksessa luvan soveltaa tiukempaa rajavalvontaa rehujen hygienia-asioissa mitä aiemmat EU-maat soveltavat. - EU-säännökset ovat nyt kaikkien maiden osalta vapautumassa, mutta Suomi saanee jatkaa entisten hygieniasäännösten noudattamista. - Viranomaisvalvonnasta vastaa Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) Maatalouskemian osasto (MKO). - Eläintautien torjuntayhdistys, ETT ry, on alan toimijoiden vapaaehtoinen liittymä, jonka tehtäviin kuuluvat tuotantoeläinten terveyden edistäminen ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuuden varmistaminen ohjaamalla eläinaineksen ja rehujen maahantuontia siten, että tautiriskit hallitaan. Rehuraision tehtaat - Raisio Naudan-, sian-, siipikarjan-, kalan- ja poronrehut Suomen suurin yksittäinen rehutehdas Rehutuotanto n. 350 milj. kg/v, 63 % Rehuraision tuotannosta - Anjalankoski Naudan-, sian- ja siipikarjanrehut Rehutuotanto n. 130 milj. kg/v, 22 % Rehuraision tuotannosta - Oulu Naudan- ja poronrehut Rehutuotanto n. 90 milj. kg/v, 15 % Rehuraision tuotannosta Rehuraision hygieniahallinta Rehuraision kaikki rehutehtaat ovat mukana ETT:n ylläpitämällä ns. positiivilistalla. Rehuraision hygieniahallinta perustuu siihen, että rehuseosvalmistuksessa käytettävät raaka-aineet ovat puhtaita: - Raaka-aineiden aukoton jäljitettävyys on hygieniahallinnan avain. - Oma kasviöljyteollisuus varmistaa rouheiden puhtauden. - Kaikki raaka-aineet kulkevat karanteenivarastoinnin kautta. Raakaaine pääsee karanteenivarastosta vasta sen jälkeen, kun se on sekä viranomaisvalvonnassa että Rehuraision omavalvonnassa todettu puhtaaksi. - Raaka-aineyhteistyötä tehdään ainoastaan hygienia-asiat luotettavasti hallitsevien tavarantoimittajien kanssa. Raaka-ainevalvonnan lisäksi koko tuotanto- ja varastointiketju ovat HACCP-tarkastelun perusteella suunnitellun omavalvontaohjelman piirissä. Hygieniavalvonta kattaa myös Rehuraision omat tuotekuljetukset - Tavarantoimittajien kanssa on solmittu laatusopimuksia ja heidän kanssaan tehdään tiivistä hygieniayhteistyötä. - Rehuraisio kouluttaa satamaoperaattoreita ja sopimusautoilijoitaan sekä tavarantoimittajiaan hygieniahallinnassa. - Lähes koko Rehuraision raaka-aine- sekä tuotantohenkilöstö on suorittanut Elintarvikeviraston valvoman hygieniakortin. 8
10 9
11 KUITUPITOINEN VÄKIREHU Lehmät jotka saavat runsaasti väkirehua, hyötyvät eniten kuitupitoisesta täysrehusta. MTT:n navetassa tehdyssä kokeessa maitotuotos lisääntyi ja energian hyväksikäyttö parani, kun tärkkelyspitoinen väkirehu vaihtui kuiturikkaaksi täysrehuksi. Kuiturehu myös maittoi paremmin kuin tärkkelysrehu. MINKIÖN KOE Sisäruokintakauden aikana MTT:n Minkiön navetassa tehtiin herutuskauden ruokintakoe, jossa verrattiin kahta eri tyypin täysrehua sekä nopeaa ja hidasta väkirehun nostoa. Hyvätuottoisen lypsylehmän tuotannon ja terveyden ylläpitämiseksi on tärkeää, että rehun syönti lisääntyy nopeasti poikimisen jälkeen ja pysyy vakaana lypsykauden edetessä. Mikäli syönninkehitys poikimisen jälkeen on hidasta, ja lehmä joutuu käyttämään kudosrasvojaan, aineenvaihduntasairauksien riski kasvaa. Riittävä syönti myös nopealla herutuksella Toisinaan pelätään, että nopea väkirehun nosto poikimisen jälkeen vähentäisi säilörehun syöntiä ja lisäisi pötsiongelmia. MTT:n kokeessa säilörehun syönti pysyi pötsin toiminnan kannalta riittävällä tasolla, vaikka täysrehun määrä vanhemmilla lehmillä nostettiin 17 kiloon. Säilörehun syönti pysytteli keskimäärin 8 9 kuiva-ainekilon välissä sekä nopealla että hitaalla väkirehun nostolla. Monipuolinen täysrehu lypsätti paremmin Vaikka kokonaiskuiva-aineen syönnissä ei ollut eroa ryhmien välillä, maitotuotos oli korkeampi, kun lehmät saivat monipuolista täysrehua. Vaikka eläimet saivat laskennallisesti vähemmän energiaa kuituväkirehuryhmässä, ne tuottivat enemmän eli energia käytettiin tehokkaammin maidon muodostukseen. Väkirehujen koostumus % kuiva-aineesta Tärkkelysrehu Kuiturehu Raakavalkuainen 20,5 20,3 Tärkkelys 42,1 25,8 NDF 16,7 25,1 Ry/kgka 1,10 1,07 Nopea herutus Kuiturehu Tärkkelysrehu Tärkkelystä % ka:ssa 15,8 23,8 Maitoa kg 32,9 29,8 Hidas herutus Kuiturehu Tärkkelysrehu Tärkkelystä % ka:ssa 14,7 23,7 Maitoa kg 33,1 32,4 TÄRKKELYSTASO KOHDALLAAN Kuitupitoiset täysrehut Pihatto-Maituri ja Maituri NDF mahdollistavat nopean herutuksen kaikissa karjoissa. Amino-Maiturin avulla myös viljaruokinnassa kuidut ja tärkkelys saadaan optimoitua. Maittava ja monipuolinen väkirehu on huoletonta käyttää. Herutusruokinta sujuu kivuttomasti, kun lehmät syövät rehunsa halukkaasti. Pihatto-Maiturissa ja Maituri NDF:ssä on samat peruselementit kuin Minkiön kokeen monipuolisessa täysrehussa. Lehmät lypsävät paremmin kuin hyvin viljapitoisella rehulla. Rehujen biotiini edesauttaa sorkkaterveyttä. Maittava ja rakeinen väkirehu tuo tehokkaan energian lisäksi ruokintaan hyvälaatuista valkuaista. Amino-Maituri monipuolistaa kotoista viljaa ja pitää ruokinnan tärkkelystason kohdallaan. 10
12 TÄRKKELYSPITOINEN KUITUPITOINEN TÄYSREHU MAITTAA LEHMILLE PAREMMIN JA LYPSÄTTÄÄ ENEMMÄN KUIN TÄYSREHU. 11
13 RUOKINNAN SUUNNITTELU Ruokinnan suunnittelun tavoitteena on pötsin mikrobiston vaatimukset täyttävä ja ruokintateknisesti järkevä suunnitelma. Taloudellisesti tavoitteena on minimoida rehukustannus tuotettua maito- tai lihakiloa kohti. RUOKINTAVAIHTOEHDOT Rehuraision ruokintasuositus ottaa huomioon säilörehun D-arvon väkirehutäydennystä laskettaessa. D-arvo vaikuttaa säilörehun energia-arvoon sekä karkearehun syöntikykyyn. Mitä alempi D-arvo, sitä enemmän tarvitaan väkirehua. Väkirehun valkuaistaso lasketaan tarvenormin mukaan. Seuraavasta kolmesta ruokintaesi- merkistä näet säilörehun laadun (D60 vanhana korjattu säilörehu, D66 normaali säilörehu, D72 nuorena korjattu säilörehu) vaikutuksen väkirehumääriin. Ruokintasuositus, täysrehu 45 kg tuotos Ruokintasuositus, täysrehu+puolitiiviste 45 kg tuotos Väkirehu, kg Säilörehu Pihatto-Maituri Säilörehu, kg Väkirehu, kg Amino-Maituri Säilörehu Maituri NDF Säilörehu, kg Vanha säilörehu D60 Normaali säilörehu D66 Nuori säilörehu D72 Vanha säilörehu D60 Normaali säilörehu D66 Nuori säilörehu D72 Kuitupitoisella Pihatto-Maiturilla erilaisten säilörehujen täydentäminen onnistuu hyvin. Kun halutaan täydentää täysrehua puolitiivisteellä, toimiva yhdistelmä on esimerkiksi Maituri NDF ja Amino-Maituri. Ruokinnan kuitupitoisuus (NDF) pysyy optimitasolla ja tärkkelyspitoisuus ei nouse liian korkeaksi. - Kun monipuolisesta täysrehuvalikoimasta valitaan omalle säilörehulle sopiva täysrehu, pärjätään yhdellä väkirehulla. - Säilörehun laadun parantuessa ruokinnan tärkkelystaso laskee. - Korkeilla tuotoksilla ruokinta saadaan helposti tasapainoon täysrehulla. - Hyvälaatuisella säilörehulla ruokinnassa on riittävästi kuitua. - Mitä nuorempana säilörehu on korjattu, sitä pienempi on tarvittava väkirehumäärä. - Mitä alhaisempi säilörehun D-arvo, sitä enemmän väkirehua tarvitaan. - Puolitiivisteellä saadaan ruokintaan lisää propyleeniglykolia sekä muita terveyttä ja tuotosta edistäviä aineita. - Säilörehun D-arvon kasvaessa puolitiivisteen osuus väkirehusta kasvaa. - Viljan määrä pysyy korkeissakin tuotosluokissa sopivalla tasolla, ja tärkkelystasoa on helppo hallita. - Hyvä säilörehu varmistaa riittävän kuidunsaannin. 12
14 Ruokinnassa kuidun määrän on oltava tasapainossa. Liika kuidun saanti rajoittaa syöntiä, liian niukka aiheuttaa pötsihäiriöitä. Säilörehun syöntiin vaikuttavia tekijöitä ovat rehun D-arvo, käymislaatu ja NDF-pitoisuus. Ruokintasuositus, vilja+puolitiiviste 45 kg tuotos Ruokintasuosituksen pohjaksi Väkirehu, kg 12 Amino-Maituri Säilörehu Vilja Säilörehu, kg 50 Rehuraision ruokintasuosituksen tekemiseen tarvitaan säilörehun: Vanha säilörehu D60 Normaali säilörehu D66 Nuori säilörehu D72 Käytettäessä viljaa saadaan ruokinnan tärkkelyspitoisuus sopivalle tasolle, kun valitaan viljan täydentäjäksi viljaton Amino-Maituripuolitiiviste kuiva-ainepitoisuus 2. D-arvo ihanne niukasti energiaa niukasti kuitua > raakavalkuais-% ihanne liikaa typpeä > 17 niukasti typpeä < NDF-% normaali 55 niukasti kuitua < 50 vanhaa OIV 6. PVT 7. RY-arvo Kivennäisanalyysin avulla myös ruokinnan kivennäistasot pystytään optimoimaan tilakohtaisesti. - Ruokintamalli tiloille, jotka tuottavat runsaasti viljaa. - Valkuaisrehu kannattaa valita säilörehuanalyysin mukaan. - Kun viljan määrä halutaan maksimoida, sopiva valinta on viljaton puolitiiviste. - Ruokinnan tärkkelyspitoisuus on helppo hallita, kun käytetään puolitiivistettä. - Kun säilörehun D-arvo on matala, ruokintaan voidaan käyttää enemmän oman viljan energiaa. Kun säilörehun D-arvo on korkea, omaa viljaa käytetään vähemmän. 13
15 REHUT MUUTTUVAT. TODELLISTA TILANNETTA. RUOKINTASUOSITUKSEN TERMIT Rehuraision ruokintasuositusta tehdessä optimoidaan ruokinnan energia- ja valkuaispitoisuus sekä tärkkelys- ja kuitumäärät. Näin saadaan aikaan jokaiseen tuotosluokkaan eläinten tarpeet täyttävä ruokinta. Valmiista ruokintasuosituksesta näet rehumäärät tuotosluokittain. NÄIN TULKITSET RUOKINTASUOSITUSTA 1. Energia Ry-arvo kuvaa rehun kuiva-aineen energiapitoisuutta. Märehtijöiden rehujen energia-arvo perustuu muuntokelpoiseen energiaan (ME), ja se ilmoitetaan rehuyksiköissä (RY). Muuntokelpoinen energia lasketaan englantilaisella menetelmällä, jolla yksi rehuyksikkö on 11,7 MJ ME. Lehmä tarvitsee energiaa ylläpitoon, tuotokseen, tiineyteen ja kasvuun (ensikot). 2. OIV OIV on laskennallinen arvo, joka mittaa ohutsuolesta imeytyvän valkuaisen määrää. Tämä valkuainen koostuu pötsin hajoamatta ohittaneesta rehun valkuaisesta sekä valkuaisesta, jonka mikrobit ovat muodostaneet pötsissä rehusta saamallaan energialla. OIV on se osa valkuaisesta, jonka eläin voi käyttää tuotantoon ja ylläpitoon. 3. PVT PVT, eli pötsin valkuaistase, kuvaa rehun hajoavan valkuaisen riittävyyttä pötsin mikrobien typentarpeeseen. Yksittäisen rehun PVT-arvo lasketaan vertaamalla sen pötsissä hajoavan valkuaisen määrää siihen määrään valkuaista, joka pötsin mikrobien lasketaan voivan tuottaa rehun sisältämän energian avulla. Näiden valkuaismäärien erotus on rehun PVT-arvo. 4. Raakavalkuainen RV/ka % kuvaa suunnitellun ruokinnan raakavalkuaistasoa. Lehmä saa valkuaisesta aminohappoja, joita tarvitaan ylläpitämään normaaleja elintoimintoja. Aminohappoja tarvitaan elintoimintojen ylläpitämisen lisäksi eläimen kasvuun, sikiön kehittymiseen sekä maidon valkuaisen rakennusaineeksi. Raakavalkuainen ei kerro vielä mitään rehun valkuaisen aminohappokoostumuksesta, liukoisuudesta, sulavuudesta tai pötsihajoavuudesta. Lehmän valkuaisen tarvetta ei voida tämän vuoksi arvioida pelkästään raakavalkuaisen perusteella. Ruokinnan raakavalkuaistason tulisi olla yli 16 %, kun maitotuotos on 30 kg. Tuotoksen noustessa 60 kiloon tulisi valkuaista olla yli 18 %. 5. Kuitu NDF = neutraalidetergenttikuitu kuvaa solunseinämäaineksen eli kuidun (selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini) määrää rehussa. Rehun solunseinämäaineiden määrän lisääntyessä niiden sulavuus yleensä heikkenee ja rehun energia-arvo pienenee. Märehtijöillä rehun kuituaineista selluloosa ja hemiselluloosa ovat tärkeää ja varsin käyttökelpoista ravintoa. Ruokintasuosituksessa eritellään karkearehusta tulevan NDF:n osuus (NDF kark.reh.) ruokinnan kokonais-ndf-pitoisuudesta. Raision ruokintasuositusten tavoitearvoina ovat NDF karkearehusta Kokonais-NDF 30 kg maitoa % % 60 kg maitoa Yli 20 % Yli 32 % 6. Tärkkelys Hiilihydraatteihin kuuluva tärkkelys on helppoliukoista ja toimii energianlähteenä pötsin mikrobeille. Hajoamistuotteena muodostuu haihtuvia rasvahappoja, jotka eläin käyttää energianlähteenä. Liika tärkkelys happamoittaa pötsiä. Ruokinnan tärkkelystason tulisi olla alle 20 %. 7. Väkirehu-% Väkirehu-% kertoo väkirehujen osuuden kokonaisrehumäärän kuivaaineesta. RUOKINTASUOSITUS KANNATTAA PÄIVITTÄÄ, KUN KÄYTÖSSÄ OLEVAT 8. Säilörehun laatu Säilörehun D-arvo ilmaisee, kuinka suuri osa rehumassan kuiva-aineen määrästä on eläinten ruuansulatuksen kautta hyödynnettävissä. D- arvon tavoitteena on yli 68 ja raakavalkuaisen tavoitetasona %. NÄIN SUOSITUS VASTAA AINA 14
16 Tuotos Säilörehu 30,8 32,0 33,6 34,8 36,4 37,6 41,2 43,2 44,8 45,6 48,5 Maituri NDF 2,2 4,2 6,1 8,1 9,0 10,0 10,4 11,2 12,1 14,2 15,8 Amino-Maituri 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 5,0 5,0 Ry 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 OIV PVT RV/ka% 15,7% 16,0% 16,2% 16,4% 16,9% 17,3% 17,6% 17,9% 18,1% 18,1% 18,0% NDF/ka% 51,7% 48,2% 45,9% 44,1% 42,8% 41,7% 41,6% 41,0% 40,4% 39,7% 39,5% NDF kark. rehu 46,2% 39,6% 35,4% 31,9% 29,5% 27,4% 27,1% 26,0% 24,8% 23,4% 23,2% Tärk/ka% 5,9% 9,2% 11,3% 13,0% 13,4% 13,8% 13,4% 13,5% 13,7% 14,6% 14,9% Väkirehu% 20,3% 31,7% 39,0% 45,0% 49,1% 52,8% 53,3% 55,2% 57,2% 59,6% 60,0% Väkirehu kg 2,2 4,2 6,1 8,1 10,0 12,0 13,4 15,2 17,1 19,2 20,8 VILJA-ANALYYSI JA RUOKINTASUOSITUS LEHMILLE Asiakasnro... Viljelijä... Lähiosoite... Postiosoite... Puhelin... Ruokintasuositus Rehuarvot kg/ka 8. ry OIV g PVT g Ka % RV % D-arvo NDF Tärk Säilörehu 0,94 86,0 14,0 25,0 15, ,0 15
17 VASIKAT Vasikan oikealla varhaisruokinnalla saadaan tulevalle lypsylehmälle tehokas pötsi. Pötsin kehitys edellyttää, että nestemäinen ravinto vaihdetaan kiinteäksi. Vastasyntynyt eläin tarvitsee maidon ravinteita kasvaakseen, mutta hyvin sulava väkirehu tekee vasikasta märehtijän. Väkirehusta syntyy pötsiin haihtuvia rasvahappoja. Vasta haihtuvat rasvahapot saavat alkuun pötsin seinämän nukkapinnan muodostumisen. VÄKIREHUA JUOMAN OHELLA Vasikan pitää kasvaa hyvin alusta alkaen. Koska vasikka ei ole vielä ensimmäisten elinviikkojensa aikana märehtijä, ei sitä myöskään pidä ruokkia kuten märehtijää. Alkuvaiheessa kuitua sulattavat bakteerit puuttuvat lähes kokonaan, minkä vuoksi vasikka ei pysty vielä hyödyntämään karkearehun ravinteita. Tärkeintä on antaa hyvin sulavaa väkirehua. VASIKKASTARTTERI Pikku-Mullin-Herkku on Suomen ensimmäinen vasikkastartteri. Siinä on hyvin sulavaa valkuaista sekä monipuolista hiilihydraattien energiaa. Pikku-Mullin-Herkkua annetaan vasikalle vapaasti koko juottokauden ajan. Vieroituksen jälkeen voidaan vähitellen siirtyä Hieho-Maiturin käyttöön. Lehmävasikan ruokinta vieroitukseen saakka: Ensimmäinen ternimaitoannos (1,5 2 l) annetaan välittömästi syntymän jälkeen. Toiset 2 litraa juotetaan 12 tunnin sisään. Ternimaitoa annetaan 3 vrk:n ajan (3 x 1,5 l/pv). Ternimaitokauden jälkeen vasikalle juotetaan joko täysmaitoa tai maitopohjaista juomarehua. Juomarehun sopiva määrä on korkeimmillaan 8 litraa/pv. Toisen elinkuukauden aikana juoman määrää kannattaa vähentää, jotta vasikka alkaisi syödä enemmän kuivaa rehua. Pikku-Mullin-Herkkua ja puhdasta vettä annetaan juoman ohella vapaasti. Karkearehua laitetaan tarjolle, kun vasikka syö väkirehua jo kilon päivässä. Vasikan tulee syödä Pikku-Mullin-Herkkua 1,5 2 kg/pv ennen kuin se voidaan vieroittaa. Tavoite on, että vasikka painaa vieroitettaessa 80 kg. Vieroituksen jälkeen siirrytään Hieho-Maituriin. 16
18 VASIKAN PITÄÄ KASVAA HYVIN ALUSTA ALKAEN. VIEROITETTAESSA 80 KG. TAVOITE ON, ETTÄ VASIKKA PAINAA 17
19 HIEHOT Hiehon ruokinnalla vaikutetaan tulevan lehmän tuotoskykyyn ja kestävyyteen. Tehokkaaseen kasvuun tarvitaan valkuaispitoista väkirehua ja pötsiä venyttävää karkearehua. Yksinomaiseksi karkearehuksi sopii säilörehu, jossa D-arvo on noin 63 ja raakavalkuainen 12 %. Jos säilörehu on hyvin nuorena korjattua, kannattaa pötsin täytteeksi antaa esimerkiksi olkea. KASVATUSKAUSI Kasvatuskauden aikana hieho on myös helppo pilata, jos sitä ruokitaan runsaalla viljamäärällä. Hieho-Maiturin avulla hieho voidaan kasvattaa nopeasti ilman rasvoittumisen pelkoa. Sopiva väkirehumäärä riippuu 6 kk:n jälkeen säilörehun laadusta. Puolivuotiaaksi saakka väkirehun määrä saa olla noin 2 kg/pv, minkä jälkeen väkirehumäärää voidaan tarvittaessa pienentää. Pelkällä olkiruokinnalla väkirehun määrää joudutaan nostamaan 3 kiloon päivässä. Ruokintasuositus Hieho-Maiturille eri ikävaiheissa Ikä Elopaino Hieho-Maituria, kg Alle 6 kk < 200 kg 2,0 6 kk kg 1,0 2,0 siemennys Tiineet hiehot > 400 kg 0,5 2,0 Tarkan ruokintasuunnitelman voit tilata Rehuraisiosta karkearehuanalyysin mukaan. HIEHO-MAITURI Hieho-Maituri on Suomen ensimmäinen täysrehu, joka on suunniteltu nimenomaan uudistukseen kasvatettavia hiehoja varten. Sen valkuaistaso on riittävän korkea varmistamaan hyvän raamin kasvun. Rehun tärkkelyspitoisuutta on rajoitettu, jotta lihomista voidaan estää. Hieho-Maiturissa on mukana tarvittavat kivennäiset, hivenaineet ja vitamiinit kasvavan eläimen tarpeisiin. Lisäksi siinä on biotiinia sorkkien sarveisaineen vahvistamiseksi. Hiehon ruokinta Vierotukseen eli n. 2 kk ikään saakka Pikku-Mullin-Herkkua. Vasikan tulisi painaa vieroitettaessa 80 kg. Vieroituksesta 6 kk:n ikään saakka: vapaasti karkearehua + Hieho-Maituria 2 kg/pv. Keväällä syntyneitä vasikoita ei voida jättää ensimmäisenä kesänä laitumen varaan. Hiehon tulee olla yli 6 kk, ennen kuin sitä voidaan laiduntaa. Puhdasta juomavettä pitää olla aina vapaasti tarjolla kaikenikäisille hiehoille. 6 kk siemennys: karkeaa rehua + Hieho-Maituria 1 2 kg/pv. Siemennys 15 kk iässä. Holstein-hiehon tulisi olla tiinehtyessään noin 400 kg:n painoinen. Korkeutta tulisi olla 15 kk:n iässä lähemmäs 130 cm. Ayrshire-hiehon tulisi olla 15 kk:n iässä vähintään 350 kg, ja korkeutta pitäisi olla noin 125 cm. Tiine hieho voidaan päästää laitumelle heti kesän alussa. Hyvällä laitumella riittää kivennäislisä (Pihatto-Melli). Huono laidun vaatii täydennystä. Sisäruokinnassa tiineelle hieholle annetaan karkearehun lisäksi 0,5 2 kg Hieho-Maituria. Poikimisen lähestyessä hieholle annetaan viimeisen kuukauden ajan lehmien väkirehua, määrä nostetaan poikimapäivään mennessä 2 3 kiloon. 18
20 HIEHON RUOKINTAAN KANNATTAA PANOSTAA. HIEHON RUOKINNALLA VAIKUTETAAN TULEVAN Alkuperäinen kuva: C Elly Geverink LEHMÄN TUOTOSKYKYYN JA KESTÄVYYTEEN C Elly Geverink 19
21 VASIKASTA PIHVIKSI Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja vauhdittaa kiertonopeutta. Tehokkaan ruokinnan perusta on väkirehun oikein mitoitettu käyttö vasikasta alkaen. Kasvupotentiaalin tehokas hyödyntäminen erityisesti alussa kannattaa, sillä rehua kuluu vähän lisäkasvukilon kasvattamiseen. LIHANAUDAN KASVATUS Lihanaudan elämä voidaan jakaa kolmeen kasvuvaiheeseen; juottokausi, alkukasvatus ja loppukasvatus. Kasvu on edullisinta alle puolen vuoden iässä Alussa rehua tarvitaan lisäkasvuun vähemmän: 2 6 kk 3 ry/lisäkasvu-kg 6 12 kk 5 6 ry/lisäkasvu-kg > ry/lisäkasvu-kg Juottokausi Vasikka tarvitsee korkealaatuista startteriväkirehua. Pikku-Mullin- Herkku tai Mullin-Herkku 1 kehittää vasikan pötsin nopeasti märehtijälle ominaiseksi. Hyvänmakuinen ensirehu nostaa kuiva-ainesyönnin tarpeeksi korkealle tasolle vieroitukseen mennessä, jolloin kasvu pysyy hyvässä vauhdissa myös juoton loputtua. Alkukasvatus Kiihtyvän kasvun aikana rehussa on oltava paljon energiaa ja valkuaista. Ohitusvalkuaista sisältävää Mullin-Herkku 1:stä suositellaan annettavaksi vapaasti puolen vuoden ikään asti, jolloin sonnien painohajonta pysyy pienenä. Mullin-Herkku 1 sisältää kaikki tarvittavat ravintoaineet samassa rakeessa, myös kivennäiset ja vitamiinit. Loppukasvatus Energiansaanti muodostuu helposti kasvua rajoittavaksi tekijäksi, ja siksi riittävä väkirehumäärä rehustuksessa on turvattava. Rakeistettu täysrehu, Mullin-Herkku 2, on turvallinen valinta, koska suurillakaan käyttömäärillä tärkkelyksen osuus rehustuksessa ei nouse liian korkeaksi. Jos tilalla on käytössä omaa viljaa, kannattaa syöttää se loppukasvatusvaiheessa Rouhe-Tiiviste Plussalla tai Rouhe-Tiivisteellä täydennettynä. Näin turvataan riittävä valkuaisen saanti myös loppukasvatuksessa. Väkirehumäärä ja energiansaanti Lihanaudan paino kg Väkirehua % elopainosta ,5 2, ,2 1,5 >500 1,2 1,3 Rehuseoksen riittävä väkirehumäärä takaa lihanaudan energiansaannin. Väkirehumäärään vaikuttaa säilörehun laatu, joten ruokintatarkkuuden lisäämiseksi säilörehu kannattaa analysoida. Alle puolivuotiaan lihanaudan kasvunopeus aika kk 20 Alle puolivuotias lihanauta kasvaa nopeasti, joten rehussa on oltava runsaasti valkuaista ja energiaa.
LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
LisätiedotIII. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan
KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet
LisätiedotTäysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.
Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi
LisätiedotOnnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotTankki täyteen kiitos!
Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotSiirtymäkauden ajan ruokinta
Siirtymäkauden ajan ruokinta Tuomo Kokkonen ProAgria Maito valmennus 7.9.2017 31.8.2017 1 Kg/pv MJ/pv Lehmien energiavaje poikimisen jälkeen Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti,
LisätiedotLypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko
Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)
LisätiedotSuomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.
Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotHIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS 16.3.2015
PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI Nuorkarja potentiaali käyttöön vasikasta alkaen Hedelmällisyys-poikimaväli, päiviä poikimisesta Umpilehmät, ruokintakäytännöt Lypsylehmät, ruokintakäytännöt RUOKINTAKÄYTÄNNÖT
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
Lisätiedot08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI
Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
LisätiedotRUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI
RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA Tuotospotentiaali on noussut Eri tuotos- ja kehitysvaiheiden oikea ruokinta pitää geenien säätelyn tavoitteen mukaisella uralla Poikimisen aika on riski
LisätiedotSari Kajava, Annu Palmio
Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,
LisätiedotKaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
LisätiedotVASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS
2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa
LisätiedotKIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS
2012 KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA Melli-opas 2012 RUOKINNAN TEHOKKAAT TÄYDENTÄJÄT Elinikäistuotoksen
LisätiedotMinna Tanner, ProAgria Kainuu
Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian
LisätiedotHIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin
LisätiedotHyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen
Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden
LisätiedotVasikoiden väkirehuruokinta
Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen
Lisätiedot6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden
LisätiedotSikojen Ruokintasuositukset 2014
Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin
LisätiedotHYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE
24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA
LisätiedotKivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa
Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat
LisätiedotSuomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen
Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää
LisätiedotNAUDAN KASVUN SÄÄTELY
NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan
LisätiedotHiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotYmpäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa
Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?
LisätiedotEmolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?
Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia
Lisätiedot+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi
+1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon
LisätiedotRaisioagro Uuden ajan maatalouskauppa
Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito
LisätiedotUmpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012
Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotRuokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen
Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu
LisätiedotSäilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
LisätiedotKirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi!
Kirkkaasti tehokkaimmat ruokintaratkaisut tilasi parhaaksi! 1 IFE-arvo uudistaa käsityksen ruokinnan tehokkuudesta Miksi yksi ruokinta tuottaa hyvin eikä ongelmia ole? Säilörehun ja viljan vaihtuessa tuotos
LisätiedotRehuopas. isompi maitotili
Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla
LisätiedotLIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT
LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon
LisätiedotPalkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotMiten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd
Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön
LisätiedotTerve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma
Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Acetona-esite_8s.indd 1 30.8.2007 12:03:25 Tavoitteena kestävä, terve lehmä! Investoimalla lehmän terveyteen investoit tilasi tuottavuuteen.
LisätiedotMikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko
LisätiedotMenestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen
Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen 1 Suomen Rehun laadukas rehuvalikoima vastaa jokaisen tilan tarpeisiin Suomen Rehun nautarehuvalikoima perustuu
LisätiedotRuokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-
LisätiedotProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki
ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn
LisätiedotMaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
LisätiedotRakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?
Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta
LisätiedotKantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta
Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotTasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella
Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa
LisätiedotParempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:
Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä
LisätiedotRuokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
LisätiedotPihvinautojen kivennäisruokinta
Pihvinautojen kivennäisruokinta Maarit Ilola Kehityspäällikkö AtriaNauta Kaikki naudat tarvitsevat kivennäis- ja hivenaineita ylläpitoon ja kasvuun, emolehmät myös maidontuotantoon ja tiineyteen. Kivennäisaineiden
LisätiedotMaississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
Lisätiedotluomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.
Ruokinnan osaamista luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Monipuoliset täydennysrehut luomunaudoille Tehokas rehun hyväksikäyttö
LisätiedotKevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr
Lisätiedot080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA
ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA MIKSI? Hiehon kasvatus lypsylehmäksi maksaa EUR 1500 2300 Poikimakertojen määrä 4 3 2 Kustannus st/maitolitra 4,6 6,6 9,3 Hyvin
LisätiedotMaittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat
Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat
LisätiedotViljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus
Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %
LisätiedotTarvitseeko sonni lisävalkuaista?
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään
LisätiedotMAITURI 12 000 on täällä!
RUOKINNAN TÄRKEÄÄ TIETOA RUOKINNASTA SYKSY 2011 MAITURI 12 000 on täällä! RAISIOSTA AMMAT TITAITOA MAITURIT UUDISTUIVAT Pro-Maiturilla PITOISUUDET KUNTOON Taloudellinen ja tehokas OPTI-MAITURI KATSO MELLI-TARJOUS
LisätiedotLypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta
Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta EuroMaito-hankkeen webinaari 2.10.2017 Annu Palmio Sisältö Umpeenpano Umpikaudenruokinta Poikimahalvausriski Umpikauden pituus Poikimisen
LisätiedotPrimo-ruokintaohjelma
-ruokintaohjelma vasikasta satatonnariksi 1 Tavoitteena kestävä ja tuottava lehmä Tilastojen valossa on jo pitkään tiedetty, että 24 25 kk iässä poikivat hiehot ovat lehmänä kestäviä. Niiden ensikkotuotos
LisätiedotE Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä
E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena
LisätiedotVasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista
Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä
LisätiedotMaitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
LisätiedotVesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa
Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman
LisätiedotSulavat annokset sulavaa vitamiinien ja hivenaineiden annostelua
Sulavat annokset sulavaa vitamiinien ja hivenaineiden annostelua Helppoutta, annostelutarkkuutta ja ympäristöystävällisyyttä seosruokintaan Ainutlaatuiset sulavat annospussit mullistivat seosruokinnan
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotMiltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja
LisätiedotSiilinjärvi sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri
Terveiset eset Hollannista Siilinjärvi 4.4.2012 Tuotantoeläinten terveyden-ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Reijo Junni Näkymä Utrechista Valmistautumista vaativaan opiskeluun Eläinlääkäri Ewert van
LisätiedotLaidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia
Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia 120 x 3 x 0,4 = 144 Tavoitteena tasaisen hyvä tuotos
LisätiedotSikojen ruokintasuositukset 2014
MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig
LisätiedotJokainen tila on erilainen
Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Farmarin Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia kivennäis- AINEET Hyödynnä säilörehu- ja vilja-analyyseista
LisätiedotVASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA
2012 VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA Lihanautojen ruokintaopas 2012 TEHOKASTA RUOKINTAA ERI KASVUVAIHEISSA Sonnien teuraspaino on kohonnut
LisätiedotAutomaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta
Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Johanna Mäntyharju ProAgria Etelä-Pohjanmaa 14.2.2017 Väkirehun vaikutus lehmäliikenteeseen Väkirehun saanti
LisätiedotVäkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa?
Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa? Loppukasvatuksen taloudelliset vaihtoehdot ruokinnassa 25.3.2013, Kannonkoski Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 26.3.2013 VÄKIREHUT
LisätiedotKäytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Kustannusten alentaminen Eläinten uudistus Hedelmällisyys Ruokinnan tehokkuus Ennaltaehkäisevä
LisätiedotEMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA. Emopäivät Peurunka Milla Frantzi
EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA Emopäivät Peurunka 20.11.2016 Milla Frantzi KIVENNÄISRUOKINTA PIENI MUTTA TÄRKEÄ OSA Syntyykö läskiä vai lihasta P, Mn, Zn,Cu E ja A vitamiini Seleeni Vasikka kehittyy Rehusta
LisätiedotVarmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1.
Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1. Vesa Rainio, ELT, Dip.ECBHM Lisääntymistieteen erikoiseläinlääkäri Opettaja, Savonia amk, VAAVI-hanke Tällä kurssilla Emän hoidosta
LisätiedotMonipuoliset rehuratkaisut tehokas kasvu lihakarjalle
Monipuoliset rehuratkaisut tehokas kasvu lihakarjalle Primo-juomarehut Primo Kasvatus -rehut Kivennäiset lihanaudoille Komponentit lihanautojen seosruokintaan Hyvä vasikan alkukasvu tuottaa tulosta koko
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotBroilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola
Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille
LisätiedotSuomen Rehun. nautarehuvalikoima
Suomen Rehun nautarehuvalikoima takaa tilasi menestymisen 1 Suomen Rehun tasokas ja laaja nautarehuvalkoima Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on kehitetty suomalaisen lypsykarjatilan arjen parantamiseksi.
LisätiedotKarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti
KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen
LisätiedotTerveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Mitä terveydenhuolto on? Lehmien työterveyshuoltoa Sairauksien ennaltaehkäisyä
LisätiedotArtturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
Lisätiedot