pisamat CXgj`g\i_\`[\e gxcm\clalcbx`jl klimxkkfdllj i\ekfl[l c``bbldxccx pdd ii

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "pisamat CXgj`g\i_\`[\e gxcm\clalcbx`jl klimxkkfdllj i\ekfl[l c``bbldxccx pdd ii"

Transkriptio

1 pisamat

2

3 Lapsen kanssa voi ihmetellä oman ruukkuyrtin tuoksua ja makua, sipulin kirvelyä silmissä, jauhojen pöllymistä tai sienimetsän satoa. Lapsi saa suoran kosketuksen ruokaan ja oppii uusia makuja ja tuoksuja. Lapsen vieminen marja- tai sienimetsään vaikka vain maistelemaan puolukoita tai keräämään pari sientä yhdessä vanhempien kanssa tekee ruuasta hänelle arvokasta ja ainutlaatuista. On muutakin hyvää kuin karkit ja limsat. Moni muistaa omasta lapsuudestaan ankeat mustikankeruuretket. Hyttyset söivät eikä ollut kivaa. Mutta nykyisin homma ei ole niin totista. Kaupunkilaislapselle on hauska kokemus päästä ihmettelemään metsän salaperäistä lumoa. Lasten suusta mustikkametsässä kuultuna: Tämä on kuin karkkimaa! Kun lapsi saa olla itse valmistamassa ruokaa, vaikka sekoittamassa kauhalla soppaa tai kaatamassa porkkanapalat sekaan, edistää sekin ruokakulttuurin tuntemusta. Lähtekää yhdessä tuoksuville ruokamatkoille kulinaaristen elämysten ihmeelliseen maailmaan. Ruokamatka voi tarkoittaa vaikkapa oliivien tai erilaisten juustojen maistelua. Siinäpä lapsen makuhermoille uusia ulottuvuuksia! Lapsen kasvatus ei ole pelkästään käytöstapoja, nukkumaanmenoaikoja tai tehtävien suorittamista. Ruokakulttuurin tuntemus ja hyvän ruuan arvostus opitaan kotona. Niiden merkitys on korostunut viime vuosina, kun lasten ylipainosta on tullut kasvava ongelma. Ja kyse ei ole pelkästään ylipainosta vaan lapsen yleisestä hyvinvoinnista ja yleissivistyksestäkin. Opetetaan lapsemme nauttimaan hyvästä ja monipuolisesta ruuasta hyvässä seurassa. Sen myötä annamme lahjaksi terveyttä ja voimaa elämän arkeen! Maukasta talvikautta ja yhteisiä hetkiä kotiruuan äärellä! Lehden tekijät Riitta Rautakoura Eija Rasinen

4 Leikki-iässä lapselle on tärkeää tarjota monipuolista ruokaa säännöllisin väliajoin. Lapsi säätelee itse ruokamääränsä. Vanhempien tehtävä on ohjata lasta valitsemaan erilaisia ruokia ja maistelemaan uusia ruokia. Lasta kannustetaan omatoimiseen syömiseen kiireettömässä, turvallisessa ja opettelulle myönteisessä ympäristössä. Kannattaa muistaa, että perheen ruokavalinnat, ruokailutilanne, ruokapuheet ja asenteet ohjaavat lasten ruokatottumusten kehittymistä. Leikki-iästä eteenpäinkin on tärkeää ruokavalion monipuolisuus, kasvisten, hedelmien ja marjojen runsas käyttö, pehmeät rasvat ravintorasvoina, rasvaton maito, välipalojen laatu, janojuomien järkevä valinta ja napostelutottumuksen välttäminen. Monella vanhemmalla on nykyisin niin kiireinen työ ja pitkät päivät, että iltaisin ei enää jaksaisi tehdä perheelle kunnollista ruokaa. Lasten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi kunnon ruoka on kuitenkin tärkeää. Kannattaa tehdä valmiiksi isompia määriä pakastusta varten. Jotkut ruuat säilyvät myös hyvin jääkaapissa pari päivää. Tärkeintä on ruokavalion kokonaisuus. Mikään yksittäinen ruoka ei ole epäterveellinen, jos sitä syödään kohtuullisesti. Ravitsemusterapeutti Hillevi Eromäki kertoo, että imeväisiän jälkeen laadulliset suosituksen ravinnosta ovat samanlaiset eri ikäisillä lapsilla. 1-vuotiaalla tapahtuu suurin muutos ravintosuosituksissa, kun maidon merkitys vähenee ja lapsi alkaa syödä samaa ruokaa kuin muukin perhe. Ravinnontarve kasvaa taas iän myötä, kun lapsi liikkuu enemmän. Kun lapsi alkaa syödä samaa ruokaa kuin muutkin, alkaa joissakin perheissä tapahtua lipsumista lapsen ruokavaliossa, Eromäki varoittaa. Perinteinen lautasmalli on selkein tapa suunnitella lapsen ruokailua. Kasvikset ovat tärkeitä, mutta lapsella niiden osuus on suhteessa pienempi aikuisiin verrattuna, jottei vatsa täyttyisi yksin kasviksista. Eromäen mukaan tyypillisimmät vinoumat lapsiperheen ruokatavoissa ovat liika karkin syönti, sokerijuomat ja rasvaiset herkut. Olen tavannut monia lapsiperheitä, joissa karkin syönti on myös vanhemmille ongelma. Silloin lapsetkin tottuvat syömään liikaa makeaa ja tavasta on vaikea päästä eroon, jos vanhemmat eivät tue täysin. Kotona ei kannattaisi pitää karkki- ja keksivarastoja, sillä silloin niitä myös syödään jatkuvasti. Karkkien ja muun makean pitäisi liittyä juhlaan, niillä ei kannata mässäillä joka viikonloppu. Limsan juontia koskee sama sääntö. Kaikessa pitäisi muistaa kohtuus Eromäki muistuttaa. Nykyisin karkkipäivä ei enää toimi, koska määrät ovat liian suuria. Tähän on varmasti osaltaan syynä valtaisat pussikoot.

5 Ei ole terveellistä syödä koko viikonloppua karkkia. Parempana vaihtoehtona Eromäki pitää sitä, että karkit ja muut herkut ovat luontevana osana arkea. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. ruokailun jälkeen voi syödä jonkun makean silloin tällöin. Silloin hampaatkaan eivät ole jatkuvasti happohyökkäyksen kourissa. Mieltymys makeaan on synnynnäistä ja makea tuo mielihyvää. Lasta ei saisi kuitenkaan lohduttaa karkilla, sillä siitä jää tapa loppuelämäksi. Pussillinen karkkeja (100 g) vastaa lapsen lounasateriaa. Samanpainoinen suklaalevy tai keksipaketti vie lähes puolet lapsen koko päivän energiantarpeesta. Eromäki peräänkuuluttaa vanhempien vastuuta ja esimerkkiä kaikenikäisten lasten ruokailutavoissa. Vanhempien pitäisi muistaa, että lapset ovat vain hetken lapsia, jotka imevät vaikutteita vanhemmilta. Vanhemmat voisivat siksi aikaa pistää omat tarpeensa taustalle ja olla hyvinä esimerkkeinä myös ruokailutavoissa. Ylipaino on kansainvälisesti lisääntyvä ongelma. Eromäen mukaan lasten ylipaino on yhteiskunnallissosiaalinen ongelma. Ylipainoa syntyy, kun energian kulutus pienenee, mutta saanti kasvaa. Eromäki muistuttaa, että lasten säännölliset ruoka-ajat on tärkeää opetella alusta pitäen. Päivässä on oltava 5 kunnollista ruokailukertaa aamu- ja välipalat mukaan lukien. Siten päivän kokonaisruokamäärä pysyy kohtuullisena. Jos esimerkiksi toinen lämmin ateria jää väliin, lapsi on nälkäinen ja napostelee, Eromäki varoittaa. Tästä voi syntyä lihavuuteen johtava ongelma. 2-tyypin diabetes oli vielä 10 vuotta sitten lapsilla tuntematon. Nyt sitä on ylipainoisilla lapsillakin. 2-tyypin diabeteksen puhkeamiseen vaikuttaa ylipainon lisäksi perintögeenit. Eromäki muistuttaa, että diabetes ei kerran puhjettuaan enää parane, vaikka tauti saataisiinkin pidettyä kurissa ruokavalion, liikunnan ja mahdollisesti lääkkeiden avulla. Tauti vaanii kuitenkin loppuelämän eri tilanteissa. Liikkuminen on tärkeää tämänkin taudin ehkäisyssä. Mutta liikkumisen on oltava hauskaa liikkumista! Tavalliset pihaleikit ovatkin mitä parhainta liikuntaa energisille lapsille. Tietokoneella ja tv:llä on suora yhteys ylipainoon. Lapset pitäisi saada ruudun äärestä pois. Ainakaan tv ja pelit eivät saisi hallita elämää lapsella. Päivässä pitäisi ehtiä liikkua vähintään 1-2 tuntia, Eromäki kommentoi. Hyvä ruoka on Eromäen mielestä arkena arkiruokaa, kuten leipää, perunaa, kasviksia, hedelmiä ja marjoja, vähärasvaista lihaa, kalaa, maitovalmisteita, ei rasvaisia ruokia. Päiväkotien ja koulujen ruoka on Suomessa hyvää ja terveellistä. Se kattaa 1/3 osan lapsen päivän ravinnontarpeesta. Maailmanlaajuisesti suomalainen kouluruokailu on loistava etuus. Sitä pitäisi osata arvostaa enemmän, Eromäki toteaa. Kuitenkin varsinkin vanhemmat lapset syövät huonosti kouluruokaa. Vanhempien pitäisi kasvattaa lapsiaan arvostamaan kouluruokaa. Kodin asenne ruokaan on tärkeä. Lapsen ns. normaalipainon vaihteluväli on suuri. Kasvukäyrästöä tarkasteltaessa lapsella voidaan sanoa olevan ylipainoa, kun paino ylittää + 20 %. Kun pituuspaino on yli + 40 %, puhutaan lihavuudesta. On kuitenkin muistettava, että välillä lapsi pyöristyy ja hoikistuu kasvun edetessä. Tyypillisesti imeväisikäinen on pyöreä ja noin 10-vuotias saattaa pyöristyä hieman ennen murrosiän alkamista. Se on normaali fysiologinen ilmiö, jossa elimistö kerää vararavintoa pituuskasvua ja lihasten kehittymistä varten. Kun lihasmassa kasvaa ja pituutta tulee lisää, pyöreys vähenee. Leikki-ikäisen ylipaino kuitenkin jää usein pysyväksi, Eromäki varoittaa. Paluu yksinkertaiseen ruokaan olisi Eromäen mielestä hyvä. Ei aina tarvitse olla lasten suosikkiruokia. Ei myöskään pidä valmistaa eri ruokia eri perheenjäsenille ruokamieltymysten mukaan; kaikki syövät samaa ruokaa.

6 Rasvan laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Maitorasvat, kovat eläinrasvat ja kovetetut rasvat ovat huonoja. Rasvojen laatu vaikuttaa myös 2-tyypin diabeteksen syntyyn. Kannattaa muistaa, että kaikessa rasvassa on saman verran energiaa, oli sitten kyseessä kova tai pehmeä rasva. Samassa määrässä ravintorasvaa energian määrä kuitenkin on eri: teelusikallisessa (5 grammaa) öljyä, voita tai kevytlevitettä on eri määrät energiaa, koska rasvapitoisuus ravintorasvoissa on erilainen. Öljyn rasvapitoisuus on 100 %, voin 80 % ja kevytlevitteen esimerkiksi 37 tai 40 %. Lapsen ruokavaliossa saa kuitenkin olla enemmän rasvaa, koska lapsi tarvitsee sitä kasvaakseen. Mutta tässäkin pätee sääntö liika on liikaa. Öljyistä rypsi on parempaa kuin oliiviöljy. Rypsiöljyssä ei myöskään ole juurikaan torjunta-aineita ja rasvahappokoostumus on parempi. Auringonkukkaöljyä ei kannata käyttää ainoana öljynä, rypsi on ihanteellisin. Jotkut asiantuntijat suosittelevat luomuruokaa lapsille, koska luonnonmukaisessa viljelyssä keinotekoisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö on kielletty. Eromäen mukaan luomuruuan ravintoarvot eivät kuitenkaan eroa tavallisesta ruuasta. Eromäki muistuttaa myös, että Suomessa ruoka on puhtaampaa kuin muualla Euroopassa. Luonnonmukaisesti viljeltyjen kasvisten ja hedelmien eduksi Eromäki listaa mm. sen, että ne sopivat joskus paremmin allergisille lapsille. Lapsi saattaa saada allergisia oireita kaalista, perunasta, porkkanasta, mutta vastaavat kasvikset luonnonmukaisesti kasvatettuina eivät aiheuta reaktioita. Tämä on kuitenkin hyvin yksilöllistä eikä tätä voi yleistää. Luomuruuan väri ja maku voi olla myös erilainen. Tavanomaisesti tuotettu ruoka toimii hyvin, mutta luomu voi olla lisäarvo. Luomuruoassa on vähemmän lisäaineita, mutta joitakin on kuitenkin pakko käyttää, jotta laatuketju turvattaisiin, Eromäki muistuttaa.

7 SATUSAAR I ON TUOR E KOTIMAINEN KI RJASARJA! Kahdeksassa osassa on satuja, tarinoita, leikkiloruja, runoja ja lastenlauluja. Eri pituisten kertomusten teemoista löydät helposti oikean luettavan iltasaduksi tai ohjelmaa iltapäivän leikkihetkeen. Tarinoiden avulla voi käsitellä lasten ongelmia, auttaa heitä sosiaalisuuteen, pelkojen kohtaamiseen jne. Mukana on runsaasti nykypäivän satukirjailijoiden ja lastenkirjakuvittajien töitä. PYYDÄ LISÄ- TI ETOA OH E ISE LLA KORTI LLA! Saat paluupostissa mukavan painetun huoneentaulun lastenhuoneen seinälle (tauluja rajoitetusti saatavana, palauta kortti nopeasti). Kappelitie 8, PL 123, ESPOO Puh. (09) Asiakaspalvelu (09) , faksi (09) Sähköposti: Internet: Kyllä kiitos! haluan lisätietoja Satusaari-kirjasarjasta ja saan paluupostissa Satusaari-huoneentaulun (tarjous voimassa vuoden 2006 loppuun). W+G MAKSAA POSTIMAKSUN NIMI PUHELIN (MYÖS SUUNTA) LÄHIOSOITE WEILIN+GÖÖS OY Tunnus VASTAUSLÄHETYS POSTINRO JA -TOIMIPAIKKA Osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. PISAMAT

8 Pariisin Disneylandissa saa helposti kulumaan 4 kokonaista päivää. Innokkaille shoppailijoille löytyy runsaasti kauppoja ja alueella voi viettää iltansakin ravintoloissa vaikkapa suosituimpien Disney-hahmojen seurassa. Disneylandissa on paras anti noin 6-15 vuotiaille. Sen ikäisille on eniten tarjontaa laitteissa. Toki aikuisillekin paikka on elämys ja hauskaa piisaa. Etenkin elokuvastudioiden esitykset ja erilaiset tutustumiskierrokset viihdyttävät vanhempia. Matkasta Disneylandiin tekee helpoksi sen, että kaikki hotelleista ruokapaikkoihin löytyy samalta alueelta, eikä Pariisin keskustaan ole pakko poiketa lapsilauman kanssa. Suosituimpiin ravintoloihin kannattaa kuitenkin varata pöytä edellisenä päivänä. Esimerkiksi illallinen Disneyn tunnetuimpien hahmojen kanssa samassa ravintolassa on suosittu, eikä pöytää luultavasti löydy ilman varausta. Alueelta löytyy 7 eritasoista Disneyn hotellia. Hienoin hotelli on suoraan huvipuiston katveessa sijaitseva linnan muotoon rakennettu Disneyland -hotelli. Osa hotelleista sijaitsee parin kilometrin päässä itse huvipuistosta. Hotellien ja huvipuiston välillä liikennöi kuitenkin koko ajan Disneyn omat, maksuttomat bussit, joilla liikkuminen on vaivatonta. Lastenrattaita saa lainata myös huvipuistosta. Hotellia valitessa kannattaa ottaa huomioon, että varsinkin eurooppalaisten loma-aikoina ja koulujen retkien aikaan edullisimmat hotellit ovat tungokseen asti täynnä. Mm. hotellissa syödessä saattaa joutua jonottamaan pitkään koululuokkien tungoksessa. Edullisimpien hotellien taso on myös melko vaatimaton. Huvipuistossa jonotusta on helpotettu varausnumeroilla. Paikkansa voi käydä varaamassa etukäteen, ettei koko aika mene jonossa seistessä. Sesonkiaikaan jonoilta ei kuitenkaan voi täysin välttyä, joten kärsivällisyys on valttia. Puistoalue on jaettu eri maailmoihin. Niistä löytyy iän ja kiinnostuksen mukaan jokaiselle sopivaa tekemistä. Aluetta halkoo amerikkalaistyylinen Main Street, jonka varrella on useita kahviloita ja kauppoja. Mikki tai Nalle Puh saattaa myös moikata vastaantulijana. Katua pitkin kulkee myös päivittäin näyttävä paraati. Paraatissa ovat mukana kaikki tunnetuimmat hahmot ja Disneyn elokuvien lavasteita ja hahmoja. Viimeistään paraatin nähdessään kaikki ovat vaikuttuneita Disneyn ihmeellisestä maailmasta. Kun on kolunnut jokaisen maan; Discoverylandin, Fantasylandin, Adventurelandin ja Frontierlandin sekä vielä Disney Studiot, on varmasti saanut kulutettua 4 päivää. Fantasylandiin on sijoitettu perheen pienimmille sopivat laitteet ja hahmot. Frontierlandista löytyy esimerkiksi hurja vuoristorata ja kauhujen talo. Adventurelandissa liikutaan merirosvo- ja Indiana Jones -tunnelmissa. Discoverylandissa voi käväistä avaruudessa tai tervehtiä Buzz Lightyearia Kohti ääretöntä ja sen yli! Shoppailijalle löytyy muutenkin runsaasti myymälöitä ja oma alueensakin, jossa on vain ravintoloita ja kauppoja. Kaupat pursuavat Disneyn leluja, karkkeja, vaatteita ja naamiasrekvisiittaa. Ne ovat lasten paratiisi, mutta vanhemmat saattavat kävellä ulos lompakko huomattavasti keventyneenä. Tämä alue on auki iltamyöhään, jotta nälkäiset huvittelijat pääsisivät vaivattomasti syömään päivän päätteeksi. Alueella on lastenravintoloiden lisäksi aikuiseenkin makuun sopivia ruokapaikkoja.

9 ERITTÄIN KUIVALLE JA VAHINGOITTUNEELLE IHOLLE Locobase REPAIR on tarkoitettu erittäin kuivalle iholle. Locobase REPAIR on ainoa voide, joka sisältää ihon suojakerroksessa olevia rasvoja, joita ovat kolesteroli, keramidit ja vapaat rasvahapot. Ne imeytyvät suojakerroksen läpi eläviin solukerroksiin asti ja nopeuttavat ihon omaa korjausprosessia. Voide vaikuttaa nopeasti ja pitkään, jopa 24 tuntia. Markkinoija Suomessa: Algol Pharma Oy, PL 13, ESPOO Hyvä Olo. Hyvä Maku. ProViva. ProViva on hyväksytty terveysvaikutteiseksi elintarvikkeeksi Ruotsissa. Anna itsellesi ja lapsellesi hyvä olo varmistamalla maitohappobakteerien saanti. Hyvän makuiset ja aidoista marjoista valmistetut ProViva-marjajuomat sopivat erittäin hyvin odottaville äideille. Lapsille ne soveltuvat 5 6 kk:n iästä lähtien. ProViva-marjajuomat ovat täysin maidottomia. Makuvaihtoehtoina koostumukseltaan pehmeät ja paksummat mustikka ja ruusunmarja sekä kevyesti sokeroidut vadelma ja metsämarjat. Kuluttajapalvelu (09)

10 Luomutuotteisiin ei saa käyttää lainkaan väriaineita. Luomuviljelyssä ei myöskään käytetä kemiallisia, myrkyllisiä torjuntaaineita. Elintarvikeviraston internet-sivuston tietojen mukaan tavanomaisissa elintarvikkeissa saa käyttää yhteensä erilaisia lisäaineita noin kolmesataa eri ainetta. Luomutuotteissa sallittuja lisäaineita on kaikkiaan kolmekymmentä. Väriaineita ei sallita lainkaan ja aromiaineista vain luontaiset. Luomutuotteissa maku ainakin syntyy aidoista aineksista. Luonnonmukaisesti tuotettujen raaka-aineiden jalostuksessa tai varastoinnissa ei saa hävittää raaka-aineiden ominaislaatua. Aineita tai tekniikoita, jotka palauttaisivat nämä ominaisuudet tai korjaisivat huolimattomasta käsittelystä johtuvat puutteet, ei saa käyttää. Luonnonmukainen tuotanto on EU:ssa asetuksin säädettyä ja viranomaisvalvonnassa tapahtuvaa. Säädökset ja valvonta eivät kuitenkaan takaa sen enempää luomu- kuin tavanomaisenkaan ruoan terveellisyyttä tai turvallisuutta. Myös ravitsemuksellisesti heikkoarvoiset tuotteet, kuten makeiset ja leivonnaiset, myös alkoholituotteet, voivat saada luomusertifikaatin. Nykyisestä luomutarjonnasta on kuluttajan epäilemättä työläämpi koostaa epäterveellistä ruokavaliota kuin tavanomaisten elintarvikkeiden paljon runsaammasta ja monipuolisemmasta valikoimasta. Parhaiten tarjolla olevat luomutuotteet, esimerkiksi vihannes-, maito- ja viljatuotteet, ovat ravitsemuksellisesti hyvän perusruoan ainesosia. Entä sitten ruoan turvallisuus? Ruoassa ei saa olla terveydelle haitallisia aineita eikä taudinaiheuttajia. Suomessa niin luomukuin tavanomaisen ruoan laatu on tässä suhteessa hyvä. Esim. ruoan pilaantuneisuuden osalta suurin riski on kotitalouksissa, joissa väärä käsittely ja yli turvallisen käyttöajan venyvä säilyttely ovat ongelma. Pienistä volyymeistä ja elintarvikealan valtavirtaan verrattuna vakiintumattomista ja vaihtelevista käytännöistä johtuen on vaarana, että luomutuotteisiin syntyy keskimääräistä hieman enemmän laatuongelmia. Imeväisikäisten ja pienten lasten altistuminen kemiallisten torjunta-aineiden ja muovien jäämille voi lisätä syövän riskiä myöhemmällä iällä, toisin kuin aikaisemmin on uskottu. Liverpoolin yliopiston tutkijat sanovat, että alhaiset pitoisuudet kemikaalijäämiä voivat vaikuttaa jo sikiön kehitykseen ja lisätä myöhemmällä iällä puhkeavan syövän riskiä. Osa kemikaalijäämistä kertyy myös äidinmaitoon ja lapsi saa näin jäämiä imetyksen yhteydessä, sanovat Liverpoolin yliopiston tutkijat professori Vyvyan Howard ja John Newby. Tutkijat sanovat myös, että viranomaisten tulisi uudistaa suosituksia hyväksyttävien jäämien suhteen lasten osalta. Heidän tutkimuksensa on julkaistu Journal and Environmental Medicine- tiedelehdessä. Lehdessä kirjoitetaan, että tutkimus viittaa siihen, että torjunta-ainejäämien haitallisuutta lapsille on aliarvioitu. Sairauksien ennaltaehkäisy edellyttää varovaista suhtautumista mm. tupakansavun lisäksi myös vierasaineisiin. Jos esim. kääretorttu säilyy pari kuukautta, täytyy lisäaineita olla melkoinen kasa. Kun lapsiperhe menee kauppaan, kannattaa miettiä, millaisilla aineilla lapsensa pienen kehon haluaa kyllästää. Helsinkiin on avattu ensimmäinen lisäaineeton karkkikauppa. Liike myy ainoastaan väri-, säilöntä- ja lisäaineettomia makeisia. Karkit on valmistettu marja- ja hedelmätiivisteistä ja osa on myös luomutuotteita sekä gluteenittomia. Liikkeen idea on syntynyt Saksasta, jossa vastaavia liikkeitä on useita. Joissakin tavallisissa karkeissa on lisäaineita, jotka altistavat syöpään sairastumista. Ne voivat aiheuttaa astmaa, sydänongelmia ja lapsille hyperaktiivisuutta. Lasten sokerihumala saattaakin siis selittyä lisäaineilla. Australialaisen Bill Stathamin Hyvä paha lisäaine niminen kirja sisältää tietoa lisäaineista ja niiden vaikutuksista. Lasten kohdalla kannattaa erityisesti välttää seuraavia lisäaineita: E123 (sinipunainen väriaine), E210 (säilöntä- ja makuaine limsoissa, mehuissa, margariinissa ja jäätelössä), E (säilöntä- ja väriaine valmisperunamuusissa, vähärasvaisissa levitteissä ja lihajalosteissa), E154 (ruskea väriaine). Nämä aineet aiheuttavat mm. allergista nuhaa, hyperaktiivisuutta, syövälle altistumista, nokkosrokkoa, iho- ja silmä-ärsytyksiä, uneliaisuutta, päänsärkyä.

11 Talviloman taikaa koko perheelle! Disneyland Resort Paris iloa ikä kaikki! Disneyn taika koskettaa niin vanhempia kuin lapsiakin. Hauskasta, yhteisestä kokemuksesta iloitaan pitkään. Fantasia on kaikkialla: teemapuistossa ja -hotelleissa, paraateissa, ravintoloissa, ilotulituksissa... Riemulla ei ole rajaa, sillä lipulla pääsee kaikkiin huvipuistojen laitteisiin koko loman ajan. Disney Huvipuistoelämykseen on helppo yhdistää myös kaupunkiloma, sillä Pariisi on vain vajaan tunnin matkan päässä. Soita Disney-asiantuntijoillemme ja kysy lisää! Lapset edullisesti Alle 12-vuotiaat lapset matkustavat Disneyland Resort Parisiin edullisesti aikuisten kanssa Kysy lisää! Tarjous perheille!* Disney s Hotel Santa Fe Saapuminen hotelliin yötä/4 päivää yhteensä alk Hinta sisältää 2 aik.+2 alle 12-v. lapsen lennot Helsingistä Air Francella, majoituksen, aamiaiset sekä rajattoman sisäänpääsyn Disneyland Resort Paris -huvipuistoon koko oleskelun ajan. Disney ma-to , pe , la-su Lomamyymälät HELSINKI TAMPERE TURKU OULU

12

13 TM KOTIMAISET TUOTTEET NAISILLE JA LAPSILLE.

14 JUMPPA ON KIVAA! HOT GYM kuntosali solarium lisäravinteet Kuukausihinnat alk. eur33/kk Kuntosali Hot Gym Mannerheimintie 118, HELSINKI Puh Toimisto avoinna ark. klo Avainkortilla 24 h vuorokaudessa. MAMMAJUMPAT VAUVAJUMPAT NAPPULAJUMPAT 1,5 vuotiaasta alkaen Lisätiedot ja ilmottautamiset: GSM : HARRASTE TELINEJUMPPAA TYTÖILLE JA POJILLE Helsinki Keski-Uusimaa

15 Homeopatialla voidaan hoitaa lasten infektiokierteitä, reumaa, allergioita, mutta myös levottomuusongelmia, pelkoja ja uniongelmia. Allergiatestit eivät aina kerro pienillä lapsilla varsinkaan koko totuutta. Kotitesti on usein varsin luotettava, eli jos jokin ruoka-aine aiheuttaa jatkuvasti oireita, sitä kannattaa välttää. Yleisesti erittäin voimakkaita reaktioita aiheuttavia ruoka-aineita, kuten mm. kala, kananmuna, kiivi, ei saa kokeilla omin päin, jos on voimakas epäily lapsen allergioista, Riska huomauttaa. Merja Riskan ajatus hoidoissaan on oman puolustusjärjestelmän vahvistaminen ja tukeminen. Allergioissa ja infektiokierteissä kehon puolustusjärjestelmän voidaan ajatella toimivan ikään kuin väärällä raiteella. Vahvistamalla ja tukemalla kehon omia parantavia tekijöitä voidaan saada esim. allergiat lievenemään merkittävästi ja jopa pysymään vähäoireisina suurimman osan ajasta, Riska summaa. Riska painottaa sitä, että tavallista nuhaa ja kuumetta ei pitäisi pelätä. Yleensäkin bakteereita ja sairauksia pelätään nykyisin liikaa. Niinpä kaikki on liian puhdasta ja steriiliä. Kun luonnollinen muuttuu luonnottomaksi, voidaan sillä nähdä olevan yhteyttä allergioiden ja yliherkkyyksien lisääntymisiin, Riska toteaa. Kuume kertoo, että puolustusjärjestelmä toimii. Esim. pienikin nuhaflunssa herättää immuniteetin ja vahvistaa kehon omaa puolustusjärjestelmää. Korvatulehduskin voi olla viruksen aiheuttama, jolloin antibioottikuuri ei edes tehoa siihen. Antibiootit heikentävät puolustusjärjestelmää kansainvälisten tutkimustenkin mukaan jopa vuodeksi muuttamalla suoliston bakteerisysteemin tasapainoa. Riskan mukaan keholle pitäisi antaa mahdollisuus hoitaa itse itseään, sillä tavallinen tauti talttuu tavallisesti itsestään. Antibioottikuuri on tietenkin toisinaan tarpeen, jos esim. tilanne on pitkittynyt ja lapsen yleistilanne ja vointi heikentynyt. Lähtökohtani on kuitenkin se, että kehoa pyritään auttamaan vahvistumaan itse, Riska kertoo. Hän ei antaisi jokaiseen korvatulehdukseen antibioottikuuria. Niistä suurin osa parantuu Riskan mukaan itsestäänkin. Särkylääkettä voi tietenkin käyttää. Kun lapsella on kuume tai vaikkapa vain hän on kovin räkäinen tai ryhäinen, olisi hyvä antaa lapsen olla kotona. Näin autetaan kehoa hoitamaan itse itseään, Riska suosittaa. Yleensä annan vanhemmille jo etukäteen tietoa siitä, miten pitäisi toimia korvatulehduksen sattuessa, Riska kertoo. Homeopaattista lääkitystä mietittäessä huomioidaan oirekokonaisuus ja yksilöllisyys. Jokaiselle suunnitellaan omakohtainen hoito. Asiat on kokonaisuus, joka pitää hahmottaa. On tärkeää huomioida, onko lähiaikoina ollut muita oireita tai tauteja. Joskus myös jopa muutto, koulun aloittaminen, omaisten kuolema yms. voivat aiheuttaa lapselle erilaisia oireita, Riska toteaa. Riskan mukaan maito saattaa allergisoida ja voi olla myös infektioiden taustatekijä. Silloin tavallisen maidon voi korvata soijapohjaisilla maidoilla, kalkilla, riisi- tai kauramaidolla. Nykyisin vaihtoehtoja on useita. Myös hapanmaitotuotteet sopivat usein hyvin, vaikka itse maito ei olisikaan suositeltavaa. Myös muut, muutenkin epäterveelliset ruuat aiheuttavat usein allergioita. Tällaisia ovat mm. karkit, vehnätuotteet ja einekset. Ne eivät sisällä immuunijärjestelmää tukevia aineita. On havaittu, että runsas sokerin syönti ja ihottumat kulkevat usein käsikädessä, Riska toteaa. Riska suosittelee kaikille lapsiperheille luomuruokaa ja maitohappobakteerien käyttöä. Kahden ensimmäisen vuoden aikana rakentuu lapsen immuunijärjestelmä. Olisi tärkeää antaa pienille puhdasta ruokaa, joka ei sisällä lisäaineita, säilöntäaineita tai väriaineita, Riska muistuttaa.

16

17 AD/HD tarkoittaa oireyhtymää, johon kuuluvat tarkkaavaisuuden häiriö, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Lisäksi voi ilmetä muita samanaikaisia toimintahäirioitä, esimerkiksi hahmottamisen ja motoriikan vaikeuksia, puheen ja kielen kehityksen häirioitä, toiminnanohjauksen ja oppimisen vaikeuksia, käyttäytymisen ja tunne-elämän pulmia. AD/HD ilmenee monin eri tavoin. Oireet ovat havaittavissa lapsuudesta lähtien. Lapsi saattaa olla äärimmäisen liikunnallinen ja väsymätön. Energiaa tuntuu riittävän loputtomiin. Intoa ja ideoita riittää, mutta tehtävien loppuunsattaminen on vaikeaa. Kynän käsittely tai tarkkuutta vaativat tehtävät voivat olla hankalia. Lapsen puhe saattaa viivästyä. Ystävyyssuhteiden solmiminen ja säilyttäminen on lapselle vaikeaa. Epäonnistuminen masentaa lasta ja vaikuttaa lapsen itsetuntoon. Nämä kuvaukset liittyvät usein AD/HD lapseen. AD/HD:n syytä ei tiedetä tarkasti. Yleensä oireet helpottuvat iän ja kehityksen myötä prosentilla henkilöistä oireet jatkuvat murrosikään ja aikuisuuteen jossakin muodossa. Kaikilla ihmisilla on toisinaan vaikeuksia keskittyä käsillä olevaan tehtävään. Syynä voi olla mielenkiinnon puute, väsymys, nälkä ajatus vain karkaa epäolennaiseen. Tarkkavaisuushäiriöstä on kysymys silloin, kun tarkkaamattomuus vaikeuttaa lähes kaikkea tekemistä. Lähes jokaisessa koululuokassa on ainakin yksi tarkkaavaisuuhäiriöinen lapsi. AD/HD-lapsi saa helposti laiskan, ilkeän tai tyhmän maineen, koska hänen on huomattavan vaikea pakottaa itseään keskittymään asioihin, joista hän ei ole kiinnostunut. Osin syynä voi olla sekin, ettei tyttöjen ongelmia osata ydistaa AD/HD:hen. Tarkkaavuusongelma voi olla ajatuksen harhailua, omiin maailmoihin vetäytymistä ja ilmetä erilaisella, hiljaisella tavalla ilman ei toivottua käyttäytymistä ja jäädä siksi huomaamatta. Ajatellaan että lapsi on vain luonteeltaan hiljainen ja ujo. AD/HD-lapsi ei välttämättä ymmärrä sosiaalisia vihjeitä eikä osaa tulkita muiden ilmeitä eikä tunteita. Hän joutuu hankaliin tilanteisiin, koska ei osaa noudattaa sosiaalisia sääntöjä eikä osaa reagoida vuorovaikutuksessa siten kuin muut odottavat. Hän saa kielteistä palautetta eikä edes ymmärrä miksi. Koulussa hänet koetaan luokan häiriköksi, sillä hän tarvitsee enemmän huomiota kuin toiset. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja heillä on totuudenmukaista tietoa arkipäivän asioista, joita tutkimuksissa tarvitaan. Joskus elämä AD/HD-lapsen kanssa tuntuu kaaokselta, eikä tilannetta tässä vaiheessa kannata kaunistella. Usein AD/HD-lapsen vanhemmat saavat palautetta lapsensa hankalasta käyttäytymisestä viimeistään päiväkodista. On hyvä muistaa, että ryhmätilanteet ovat tarkkaavaisuushäiriöiselle lapselle vaikeita. Lapsi saattaa käyttäytyä ryhmässä hyvin eri tavoin kuin kotona ja päiväkotiymparistö tuo esiin ongelmia, joita kotona ei välttämättä havaita.

18 Pitäisi kirjoittaa jotain, ettenkö sanoisi: uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Suhteessa lapseeni. Juuri nyt se ei tunnu helpolta. Kaikkien kieltojen, särkyneiden tavaroiden ja tilanteiden, pelkojen, oman epävarmuuden ja ympäristön epäluulojen jälkeen. Juuri nyt, kun lisäksi käymme omia taistelujamme, ikääntyvä äiti ja murrosikäinen tytär. Olen kuitenkin luvannut pukea ajatuksiani kirjalliseen muotoon, etsien uskoa ja toivoa, vahvistaakseni rakkautta. Ajattelin sen olevan myös hyväksi itselleni ja suhteellemme lapeni kanssa. Kielteiset asiat ovat aina helposti voimakkaampia, vaikka olisivat merkitykseltään loppujen lopuksi vähäisempia kuin myönteiset asiat. Niin monessa asiassa. Hyville asioille tulisi antaa enemman tilaa, antaa olla vahvempi. Lapseni syntyi odotettuna, pettymysten jälkeen. Terve, kaunis tummatukkainen tyttö. Jo pienestä lähtien iloinen, avoin asioille. Mutta myös omapäinen, omiin ajatuksiinsa vaipuva tai ohjeet ohittava villikko. Kaikkihan olemme erilaisia, mutta jo varhain kuitenkin huomasin, etta hänessä oli jotain vielä erilaisempaa. Hyvissä ajoin ennen kouluikaa aloitimme selvittelyt neuvolan, kasvatus- ja perheneuvolan ja keskussairaalan kanssa. Erityispiirteille löytyi selitys. Esikoulua kaksi vuotta, normaaliluokalle kahdeksanvuotiaana avustajan kanssa. Erityisluokkaan toisen luokan alusta ja siellä edelleen. Hän on oppinut perustaidot ja enemmänkin. Biologia, uskonta ja historia lempiaineita. Äidinkieli, matematiikka ja englanti teettävät enemmän töitä. Ja ihmissuhteet. Meillä on vielä vuosi aikaa mietttiä ja selvittää mihin suuntaan peruskoulun jälkeen. Hän yllättää minut monta kertaa. Taidoillaan ilmaista itseään ja tunteitaan sanoin. Sanavarasto on laaja ja murresanojen värittämä. Ensimmäiset sanansa hän sanoi alle vuoden ikäisenä. Silmät katsovat suoraan kuulijaan,valheet ovat vieras asia. Katse kertoo että hän ymmärtää ja haluaa osata itse. Englannin kieli taipuu puheeksi kauniisti, vaikka kirjaimet eivät löydäkään paikkaansa paperilla. Kaikki mihin liittyy tarina, jää muistiin. Ihan pienenä mummolta kuulemansa tarinat hän muistaa edelleen. Harvalla meistä on kykyä miettiä omaa tilannettaan ja asemaansa perheessa, koulussa ja kaveripiirissä niin syvällisesti kuin tyttärelläni. Hän kyseenalaistaa ja sanoo ääneen asioita, joita pidämme liian itsestään selvinä. Mielestäni hänellä on hyvät edellytykset kehittyä toiset huomioon ottavaksi, rehelliseksi aikuiseksi. Tyttäreni rakastaa kotiaan ja perhettään ja myös kertoo sen. Joskus tulevaisuudessa voi olla vaikeaa ottaa välimatkaa ja saada turvallisuuden tunne säilymään myös ulkoisesti vieraammissa olosuhteissa. Mutta luotan siihen, että löydämme tien harjoittelemalla ja yhdessä miettimällä. Uskon, että saamme tukea ja apua perheen ulkopuolelta. Yhteistyö eri tahojen kanssa on tärkeää ja niiden antamat mahdollisuudet ovat meitä varten. Siksi, että lapsillamme ja meillä olisi helpompaa. Että voimamme riittäisivät muuhunkin kuin arjen pyöritykseen. Saamme jokainen palautetta lapsiltamme. Myönteinen palaute kantaa meitä eteenpäin ja kielteisestä yritämme ottaa oppia ja siten kääntää senkin hyväksi. Viime keväänä sain mielestäni yhden parhaista palautteista.tulin työpäivän jälkeen kotiin, suorittaen stunt-radan kenkäröykkiön ja reppujen sekamelskassa. Riisumatta päällystakkia otin keittiön pöydältä löytämäni paketin. Se oli lapseni käärimä, niin pehmeä, etten tiennyt mitä siinä voisi olla. Mukana oli kortti, paperimassasta askarreltu ja täynnä suurin kirjaimin kirjoitettua tekstiä. Siinä näin keneltä lapsistani se oli. Kortissa luki : Äidille, hyvää myöhästynyttä äitienpäivää toivoo tyttäresi M. Äiti kulta annan sydämeni sinun hoiviin kunnes olen valmis ottamaan sen takaisin äiti kulta. Sinun on pidettävä sydämestäni huolta, siten voit suojella sitä kaikelta pahalta omassa sylissäsi, sehän on äidin tehtävä. Paketissa oli itse tehty, samettinen, pehmeä sydän. Pysähdyin paikoilleni, kiireeni loppui, sanat juuttuivat jonnekkin. Takki jäi päälleni pitkäksi aikaa. Silloin tunsin uskon, toivon ja rakkauden. Palaan tuohon hetkeen aina silloin kun tunnen tarvitsevani voimaa ja uskoa meihin molempiin. Sydän on yöpöydälläni ja kulkee mukanani matkoillani. Kyllä me selviämme. Yhdessa toimien ja hyvää etsien!

19 Dysfasian taustalla oletetaan olevan keskushermostollisia vaurioita tai toimintahäiriöitä. Kielelliset vaikeudet pitäisi tunnistaa mahdollisimman varhain, mutta toisinaan lievä dysfasia havaitaan vasta koulussa oppimisvaikeutena. Diagnoosi voi muuttua tai tarkentua iän ja kehityksen myötä. Suomessa on noin dysfaattista lasta ja nuorta. Kuntoutuksella edistetään ja tuetaan lapsen kehitystä ja itsenäistä suoriutumista. Lapsen kielen kehityksen tukeminen tulisi aloittaa heti, kun hänella todetaan kielenkehityksen vaikeus. Kuntoutuksen pitää olla suunnitelmallista ja pitkäaikaista. Tärkeä kuntoutusmuoto on puheterapia. Lisäksi lapsi voi tarvita neuropsykologista kuntoutusta, toiminta-, musiikki- tai fysioterapiaa. Kommunikoinnin ja kielen kehityksen tueksi lapsi tarvitsee puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä, joita ovat esimerkiksi eleet, tukiviittomat ja kuvat. Sopeutumisvalmennus on tärkea osa lapsen kuntoutusprosessia. Dysfasiakursseilla vanhemmat saavat tietoa dysfasiasta, sen kuntoutusmahdollisuuksista ja vaikutuksesta perheen arkielämään. Kursseilla tuetaan kunkin perheen tilannetta ja etsitään voimavarjoja arkipäivään. Puheen ja kielen kehityksen tukemista voi harjoittaa kotona puhumalla lapselle, rohkaisemalla ja kannustamalla, osallistumalla lapsen leikkeihin, nimeämällä esineitä ja asioita mitä niillä tehdään, miten ne toimivat. Turvalllista leikkitoimintaa ja viihtyisät lastenhoitohuoneet kauppakeskus Iso omenassa, Sellossa ja Kampin keskuksessa. Liikunnan avulla voidaan oppia uutta ja parantaa oppimistuloksia. Liikkuminen avaa lapselle mahdollisuuksia uuden oppimiseen. Motorinen kehitys ja sen kautta avautuvat uudet mahdollisuuden ovat pohjana myös lapsen sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehittymiselle. Liikuntataitojen oppimisella on tärkea merkitys lapsen kehittymiselle. Se heijastuu myös lapsen itsetuntoon ja oman pätevyyden kokemiseen. Liikuntataitojen puute tai heikkous saattaa johtaa syrjään vetäytymiseen tai joutumiseen eristyksiin ystävistä. Jos lasten motoriset vaikeudet havaitaan ajoissa, voidaan lasten oppimisvalmiuksia lisätä jo ennen koulun alkamista. Liikunnallisilla tukitoimilla on merkitystä motoristen toimintojen kehittymisessä. Liikunnan avulla lapsi oppii itsensä tuntemisen lisäksi hahmottamaan asioita, jotka ovat kielellisen, matemaattisen ja tiedeopiskelun perusteita.

20 Yksi vaihtoehto koko perheen yhteisistä harrastuksista on rentoutusliikunta. Siinä toisen rentouttaminen tapahtuu kosketuksen ja liikkeen avulla. Createssa tehdään töitä ihmisen rentoutuneemman mielen ja hyvinvoinnin eteen. Kouluttajat antavat japanilaisia shindohoitoja ja käyttävät ja opettavat muitakin rentoutumiseen, keskittymiseen ja tasapainoon liittyviä tekniikoita. Niissä yhdistetään oma liike, kehonhallinta ja kosketus. Liikuntahetkissä käy lapsia, perheitä, vanhempia ja kaikenikäisiä ihmisiä. myös erityisryhmille, kuten kehitysvammaisille nuorille urheilijoille on järjestetty liikuntaa. Rentouttavaa liikuntaa on käytetty oppimisen tukena myös lukioissa, joissa opiskelu onkin jo stressaavampaa. Createn toiminnanjohtaja ja kouluttaja Tuula Styrmanilla on hyviä kokemuksia murrosikäisten kanssa työskentelystä. Createn kouluttaja Jaana Schirmer vetää kouluissa jumppahetkiä, joiden tarkoituksena on rauhoittaa ja rentouttaa lapsia. Hän puhuu lasten kehotyöskentelystä. Ajoitimme viime talvena Tytyrin ala-asteella Lohjalla jumpan heti maanantaiaamuun. Se osoittautui hyväksi tavaksi rauhoittaa kouluviikkoa, Schirmer kuvailee. Joskus viikonloppu on saattanut olla lapselle rauhaton tai hän on esimerkiksi pelannut liikaa tietokonepelejä. Ärsykemaailma tuntuu olevan niin suuri, että yleinen levottomuus on tavallista. Ei pysytä paikallaan ja oman kehon hallintakin tuntuu olevan nykyisin monella nuorella ja lapsella hukassa, Schirmer pohtii. Lapset ovat erityisesti mieltyneet harjoituksiin, joissa pareittain rauhoitutaan venytysasentoon ja rapsutellaan esim. selkää. Lisäksi tehdään erilaisia tasapainoharjoituksia. Liikkeitä kuvataan lapsille hauskoilla nimillä, kuten siili, tuulimylly, kilpikonna tai vesivirta, Schirmer kertoo. Luokan opettaja jatkaa harjoitusten tekemistä viikolla aina tarvittaessa, jolloin ne tulevat osaksi arkipäivää. Lapset oppivat nopeasti tunnistamaan jännityksen tilan ja auttamaan myös itse itseään. Harjoituksilla on myös vahva vaikutus koko luokan työskentelyilmapiiriin ja kanssakäymiseen. Maanantain tuokiot on aloitettu syksyllä uudelleen ja ne otettiin erittäin toivoittuna taas mukaan koulutyöhön, Jaana Schirmer kertoo. Tuula Styrman korostaa sitä, miten tärkeää lapsille on vanhempien hyvä olo. Stressaava työ vie voimia lasten kanssa jaksamiselta. Yhteinen rentoutuminen ja liike saattaa ennaltaehkäistä uupumista. Schirmer kertoo, että Createn järjestämissä perheiden leikki-illoissa käytetään arjessa toimivia keinoja, jotka ovat usein olleet normaalia vuorovaikutusta entisaikaan. Leikki-illoissa sekä lapset että aikuiset ovat aktiivisessa roolissa. Välillä lapsi sivelee sormilla aikuisen selkää tai aikuinen kierittää lasta patjalla. Sama toimii myös kouluissa ja päiväkodeissa lasten kesken tehtynä. Lapsen koskettaminen miellyttävällä tavalla vahvistaa myös itsetuntoa. Kosketus on elämän perusedellytys. Haluamme edistää ja elvyttää kosketuskulttuuria koko perheelle, Styrman toteaa. Kosketus on lisäksi tutkimusten mukaan kehitystä ja kasvamista edistävää. Koska kosketus ja kehonhallintaharjoitukset edistävät oppimista, on niitä käytetty myös tukemaan lukihäiriöistä kärsiviä, Styrman kuvailee. Aivojen uloin kerros on iho, toteaa Tuula Styrman. Sillä hän tarkoittaa sitä, että ihminen rentoutuu ihon kosketuksen kautta ja jaksaa toimia paremmin työssäänkin. Ihmisen kokonaisuus on tärkeää. Styrman ja Schirmer pitävät missionaan tuoda tämän luontevan kanssakäymisen joka paikkaan.

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

URHEILIJAN ravitsemusopas

URHEILIJAN ravitsemusopas URHEILIJAN ravitsemusopas Olympiajoukkueen ravitsemuskumppani Hyvällä ruoalla hyviin tuloksiin Laadukas, järkevästi koostettu ruokavalio Järkevästi koostetun ruokavalion avulla urheilijat voivat: Urheilijan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105 KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN!

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! SELVÄSTIKIN Olet ihminen, joka ymmärtää sen, että Sinä olet itsellesi se tärkein ihminen. Haluat saada kehosi kuntoon, jotta voit nauttia elämästäsi täysillä ja jaksat

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot