pisamat CXgj`g\i_\`[\e gxcm\clalcbx`jl klimxkkfdllj i\ekfl[l c``bbldxccx pdd ii

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "pisamat CXgj`g\i_\`[\e gxcm\clalcbx`jl klimxkkfdllj i\ekfl[l c``bbldxccx pdd ii"

Transkriptio

1 pisamat

2

3 Lapsen kanssa voi ihmetellä oman ruukkuyrtin tuoksua ja makua, sipulin kirvelyä silmissä, jauhojen pöllymistä tai sienimetsän satoa. Lapsi saa suoran kosketuksen ruokaan ja oppii uusia makuja ja tuoksuja. Lapsen vieminen marja- tai sienimetsään vaikka vain maistelemaan puolukoita tai keräämään pari sientä yhdessä vanhempien kanssa tekee ruuasta hänelle arvokasta ja ainutlaatuista. On muutakin hyvää kuin karkit ja limsat. Moni muistaa omasta lapsuudestaan ankeat mustikankeruuretket. Hyttyset söivät eikä ollut kivaa. Mutta nykyisin homma ei ole niin totista. Kaupunkilaislapselle on hauska kokemus päästä ihmettelemään metsän salaperäistä lumoa. Lasten suusta mustikkametsässä kuultuna: Tämä on kuin karkkimaa! Kun lapsi saa olla itse valmistamassa ruokaa, vaikka sekoittamassa kauhalla soppaa tai kaatamassa porkkanapalat sekaan, edistää sekin ruokakulttuurin tuntemusta. Lähtekää yhdessä tuoksuville ruokamatkoille kulinaaristen elämysten ihmeelliseen maailmaan. Ruokamatka voi tarkoittaa vaikkapa oliivien tai erilaisten juustojen maistelua. Siinäpä lapsen makuhermoille uusia ulottuvuuksia! Lapsen kasvatus ei ole pelkästään käytöstapoja, nukkumaanmenoaikoja tai tehtävien suorittamista. Ruokakulttuurin tuntemus ja hyvän ruuan arvostus opitaan kotona. Niiden merkitys on korostunut viime vuosina, kun lasten ylipainosta on tullut kasvava ongelma. Ja kyse ei ole pelkästään ylipainosta vaan lapsen yleisestä hyvinvoinnista ja yleissivistyksestäkin. Opetetaan lapsemme nauttimaan hyvästä ja monipuolisesta ruuasta hyvässä seurassa. Sen myötä annamme lahjaksi terveyttä ja voimaa elämän arkeen! Maukasta talvikautta ja yhteisiä hetkiä kotiruuan äärellä! Lehden tekijät Riitta Rautakoura Eija Rasinen

4 Leikki-iässä lapselle on tärkeää tarjota monipuolista ruokaa säännöllisin väliajoin. Lapsi säätelee itse ruokamääränsä. Vanhempien tehtävä on ohjata lasta valitsemaan erilaisia ruokia ja maistelemaan uusia ruokia. Lasta kannustetaan omatoimiseen syömiseen kiireettömässä, turvallisessa ja opettelulle myönteisessä ympäristössä. Kannattaa muistaa, että perheen ruokavalinnat, ruokailutilanne, ruokapuheet ja asenteet ohjaavat lasten ruokatottumusten kehittymistä. Leikki-iästä eteenpäinkin on tärkeää ruokavalion monipuolisuus, kasvisten, hedelmien ja marjojen runsas käyttö, pehmeät rasvat ravintorasvoina, rasvaton maito, välipalojen laatu, janojuomien järkevä valinta ja napostelutottumuksen välttäminen. Monella vanhemmalla on nykyisin niin kiireinen työ ja pitkät päivät, että iltaisin ei enää jaksaisi tehdä perheelle kunnollista ruokaa. Lasten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi kunnon ruoka on kuitenkin tärkeää. Kannattaa tehdä valmiiksi isompia määriä pakastusta varten. Jotkut ruuat säilyvät myös hyvin jääkaapissa pari päivää. Tärkeintä on ruokavalion kokonaisuus. Mikään yksittäinen ruoka ei ole epäterveellinen, jos sitä syödään kohtuullisesti. Ravitsemusterapeutti Hillevi Eromäki kertoo, että imeväisiän jälkeen laadulliset suosituksen ravinnosta ovat samanlaiset eri ikäisillä lapsilla. 1-vuotiaalla tapahtuu suurin muutos ravintosuosituksissa, kun maidon merkitys vähenee ja lapsi alkaa syödä samaa ruokaa kuin muukin perhe. Ravinnontarve kasvaa taas iän myötä, kun lapsi liikkuu enemmän. Kun lapsi alkaa syödä samaa ruokaa kuin muutkin, alkaa joissakin perheissä tapahtua lipsumista lapsen ruokavaliossa, Eromäki varoittaa. Perinteinen lautasmalli on selkein tapa suunnitella lapsen ruokailua. Kasvikset ovat tärkeitä, mutta lapsella niiden osuus on suhteessa pienempi aikuisiin verrattuna, jottei vatsa täyttyisi yksin kasviksista. Eromäen mukaan tyypillisimmät vinoumat lapsiperheen ruokatavoissa ovat liika karkin syönti, sokerijuomat ja rasvaiset herkut. Olen tavannut monia lapsiperheitä, joissa karkin syönti on myös vanhemmille ongelma. Silloin lapsetkin tottuvat syömään liikaa makeaa ja tavasta on vaikea päästä eroon, jos vanhemmat eivät tue täysin. Kotona ei kannattaisi pitää karkki- ja keksivarastoja, sillä silloin niitä myös syödään jatkuvasti. Karkkien ja muun makean pitäisi liittyä juhlaan, niillä ei kannata mässäillä joka viikonloppu. Limsan juontia koskee sama sääntö. Kaikessa pitäisi muistaa kohtuus Eromäki muistuttaa. Nykyisin karkkipäivä ei enää toimi, koska määrät ovat liian suuria. Tähän on varmasti osaltaan syynä valtaisat pussikoot.

5 Ei ole terveellistä syödä koko viikonloppua karkkia. Parempana vaihtoehtona Eromäki pitää sitä, että karkit ja muut herkut ovat luontevana osana arkea. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. ruokailun jälkeen voi syödä jonkun makean silloin tällöin. Silloin hampaatkaan eivät ole jatkuvasti happohyökkäyksen kourissa. Mieltymys makeaan on synnynnäistä ja makea tuo mielihyvää. Lasta ei saisi kuitenkaan lohduttaa karkilla, sillä siitä jää tapa loppuelämäksi. Pussillinen karkkeja (100 g) vastaa lapsen lounasateriaa. Samanpainoinen suklaalevy tai keksipaketti vie lähes puolet lapsen koko päivän energiantarpeesta. Eromäki peräänkuuluttaa vanhempien vastuuta ja esimerkkiä kaikenikäisten lasten ruokailutavoissa. Vanhempien pitäisi muistaa, että lapset ovat vain hetken lapsia, jotka imevät vaikutteita vanhemmilta. Vanhemmat voisivat siksi aikaa pistää omat tarpeensa taustalle ja olla hyvinä esimerkkeinä myös ruokailutavoissa. Ylipaino on kansainvälisesti lisääntyvä ongelma. Eromäen mukaan lasten ylipaino on yhteiskunnallissosiaalinen ongelma. Ylipainoa syntyy, kun energian kulutus pienenee, mutta saanti kasvaa. Eromäki muistuttaa, että lasten säännölliset ruoka-ajat on tärkeää opetella alusta pitäen. Päivässä on oltava 5 kunnollista ruokailukertaa aamu- ja välipalat mukaan lukien. Siten päivän kokonaisruokamäärä pysyy kohtuullisena. Jos esimerkiksi toinen lämmin ateria jää väliin, lapsi on nälkäinen ja napostelee, Eromäki varoittaa. Tästä voi syntyä lihavuuteen johtava ongelma. 2-tyypin diabetes oli vielä 10 vuotta sitten lapsilla tuntematon. Nyt sitä on ylipainoisilla lapsillakin. 2-tyypin diabeteksen puhkeamiseen vaikuttaa ylipainon lisäksi perintögeenit. Eromäki muistuttaa, että diabetes ei kerran puhjettuaan enää parane, vaikka tauti saataisiinkin pidettyä kurissa ruokavalion, liikunnan ja mahdollisesti lääkkeiden avulla. Tauti vaanii kuitenkin loppuelämän eri tilanteissa. Liikkuminen on tärkeää tämänkin taudin ehkäisyssä. Mutta liikkumisen on oltava hauskaa liikkumista! Tavalliset pihaleikit ovatkin mitä parhainta liikuntaa energisille lapsille. Tietokoneella ja tv:llä on suora yhteys ylipainoon. Lapset pitäisi saada ruudun äärestä pois. Ainakaan tv ja pelit eivät saisi hallita elämää lapsella. Päivässä pitäisi ehtiä liikkua vähintään 1-2 tuntia, Eromäki kommentoi. Hyvä ruoka on Eromäen mielestä arkena arkiruokaa, kuten leipää, perunaa, kasviksia, hedelmiä ja marjoja, vähärasvaista lihaa, kalaa, maitovalmisteita, ei rasvaisia ruokia. Päiväkotien ja koulujen ruoka on Suomessa hyvää ja terveellistä. Se kattaa 1/3 osan lapsen päivän ravinnontarpeesta. Maailmanlaajuisesti suomalainen kouluruokailu on loistava etuus. Sitä pitäisi osata arvostaa enemmän, Eromäki toteaa. Kuitenkin varsinkin vanhemmat lapset syövät huonosti kouluruokaa. Vanhempien pitäisi kasvattaa lapsiaan arvostamaan kouluruokaa. Kodin asenne ruokaan on tärkeä. Lapsen ns. normaalipainon vaihteluväli on suuri. Kasvukäyrästöä tarkasteltaessa lapsella voidaan sanoa olevan ylipainoa, kun paino ylittää + 20 %. Kun pituuspaino on yli + 40 %, puhutaan lihavuudesta. On kuitenkin muistettava, että välillä lapsi pyöristyy ja hoikistuu kasvun edetessä. Tyypillisesti imeväisikäinen on pyöreä ja noin 10-vuotias saattaa pyöristyä hieman ennen murrosiän alkamista. Se on normaali fysiologinen ilmiö, jossa elimistö kerää vararavintoa pituuskasvua ja lihasten kehittymistä varten. Kun lihasmassa kasvaa ja pituutta tulee lisää, pyöreys vähenee. Leikki-ikäisen ylipaino kuitenkin jää usein pysyväksi, Eromäki varoittaa. Paluu yksinkertaiseen ruokaan olisi Eromäen mielestä hyvä. Ei aina tarvitse olla lasten suosikkiruokia. Ei myöskään pidä valmistaa eri ruokia eri perheenjäsenille ruokamieltymysten mukaan; kaikki syövät samaa ruokaa.

6 Rasvan laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Maitorasvat, kovat eläinrasvat ja kovetetut rasvat ovat huonoja. Rasvojen laatu vaikuttaa myös 2-tyypin diabeteksen syntyyn. Kannattaa muistaa, että kaikessa rasvassa on saman verran energiaa, oli sitten kyseessä kova tai pehmeä rasva. Samassa määrässä ravintorasvaa energian määrä kuitenkin on eri: teelusikallisessa (5 grammaa) öljyä, voita tai kevytlevitettä on eri määrät energiaa, koska rasvapitoisuus ravintorasvoissa on erilainen. Öljyn rasvapitoisuus on 100 %, voin 80 % ja kevytlevitteen esimerkiksi 37 tai 40 %. Lapsen ruokavaliossa saa kuitenkin olla enemmän rasvaa, koska lapsi tarvitsee sitä kasvaakseen. Mutta tässäkin pätee sääntö liika on liikaa. Öljyistä rypsi on parempaa kuin oliiviöljy. Rypsiöljyssä ei myöskään ole juurikaan torjunta-aineita ja rasvahappokoostumus on parempi. Auringonkukkaöljyä ei kannata käyttää ainoana öljynä, rypsi on ihanteellisin. Jotkut asiantuntijat suosittelevat luomuruokaa lapsille, koska luonnonmukaisessa viljelyssä keinotekoisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö on kielletty. Eromäen mukaan luomuruuan ravintoarvot eivät kuitenkaan eroa tavallisesta ruuasta. Eromäki muistuttaa myös, että Suomessa ruoka on puhtaampaa kuin muualla Euroopassa. Luonnonmukaisesti viljeltyjen kasvisten ja hedelmien eduksi Eromäki listaa mm. sen, että ne sopivat joskus paremmin allergisille lapsille. Lapsi saattaa saada allergisia oireita kaalista, perunasta, porkkanasta, mutta vastaavat kasvikset luonnonmukaisesti kasvatettuina eivät aiheuta reaktioita. Tämä on kuitenkin hyvin yksilöllistä eikä tätä voi yleistää. Luomuruuan väri ja maku voi olla myös erilainen. Tavanomaisesti tuotettu ruoka toimii hyvin, mutta luomu voi olla lisäarvo. Luomuruoassa on vähemmän lisäaineita, mutta joitakin on kuitenkin pakko käyttää, jotta laatuketju turvattaisiin, Eromäki muistuttaa.

7 SATUSAAR I ON TUOR E KOTIMAINEN KI RJASARJA! Kahdeksassa osassa on satuja, tarinoita, leikkiloruja, runoja ja lastenlauluja. Eri pituisten kertomusten teemoista löydät helposti oikean luettavan iltasaduksi tai ohjelmaa iltapäivän leikkihetkeen. Tarinoiden avulla voi käsitellä lasten ongelmia, auttaa heitä sosiaalisuuteen, pelkojen kohtaamiseen jne. Mukana on runsaasti nykypäivän satukirjailijoiden ja lastenkirjakuvittajien töitä. PYYDÄ LISÄ- TI ETOA OH E ISE LLA KORTI LLA! Saat paluupostissa mukavan painetun huoneentaulun lastenhuoneen seinälle (tauluja rajoitetusti saatavana, palauta kortti nopeasti). Kappelitie 8, PL 123, ESPOO Puh. (09) Asiakaspalvelu (09) , faksi (09) Sähköposti: Internet: Kyllä kiitos! haluan lisätietoja Satusaari-kirjasarjasta ja saan paluupostissa Satusaari-huoneentaulun (tarjous voimassa vuoden 2006 loppuun). W+G MAKSAA POSTIMAKSUN NIMI PUHELIN (MYÖS SUUNTA) LÄHIOSOITE WEILIN+GÖÖS OY Tunnus VASTAUSLÄHETYS POSTINRO JA -TOIMIPAIKKA Osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. PISAMAT

8 Pariisin Disneylandissa saa helposti kulumaan 4 kokonaista päivää. Innokkaille shoppailijoille löytyy runsaasti kauppoja ja alueella voi viettää iltansakin ravintoloissa vaikkapa suosituimpien Disney-hahmojen seurassa. Disneylandissa on paras anti noin 6-15 vuotiaille. Sen ikäisille on eniten tarjontaa laitteissa. Toki aikuisillekin paikka on elämys ja hauskaa piisaa. Etenkin elokuvastudioiden esitykset ja erilaiset tutustumiskierrokset viihdyttävät vanhempia. Matkasta Disneylandiin tekee helpoksi sen, että kaikki hotelleista ruokapaikkoihin löytyy samalta alueelta, eikä Pariisin keskustaan ole pakko poiketa lapsilauman kanssa. Suosituimpiin ravintoloihin kannattaa kuitenkin varata pöytä edellisenä päivänä. Esimerkiksi illallinen Disneyn tunnetuimpien hahmojen kanssa samassa ravintolassa on suosittu, eikä pöytää luultavasti löydy ilman varausta. Alueelta löytyy 7 eritasoista Disneyn hotellia. Hienoin hotelli on suoraan huvipuiston katveessa sijaitseva linnan muotoon rakennettu Disneyland -hotelli. Osa hotelleista sijaitsee parin kilometrin päässä itse huvipuistosta. Hotellien ja huvipuiston välillä liikennöi kuitenkin koko ajan Disneyn omat, maksuttomat bussit, joilla liikkuminen on vaivatonta. Lastenrattaita saa lainata myös huvipuistosta. Hotellia valitessa kannattaa ottaa huomioon, että varsinkin eurooppalaisten loma-aikoina ja koulujen retkien aikaan edullisimmat hotellit ovat tungokseen asti täynnä. Mm. hotellissa syödessä saattaa joutua jonottamaan pitkään koululuokkien tungoksessa. Edullisimpien hotellien taso on myös melko vaatimaton. Huvipuistossa jonotusta on helpotettu varausnumeroilla. Paikkansa voi käydä varaamassa etukäteen, ettei koko aika mene jonossa seistessä. Sesonkiaikaan jonoilta ei kuitenkaan voi täysin välttyä, joten kärsivällisyys on valttia. Puistoalue on jaettu eri maailmoihin. Niistä löytyy iän ja kiinnostuksen mukaan jokaiselle sopivaa tekemistä. Aluetta halkoo amerikkalaistyylinen Main Street, jonka varrella on useita kahviloita ja kauppoja. Mikki tai Nalle Puh saattaa myös moikata vastaantulijana. Katua pitkin kulkee myös päivittäin näyttävä paraati. Paraatissa ovat mukana kaikki tunnetuimmat hahmot ja Disneyn elokuvien lavasteita ja hahmoja. Viimeistään paraatin nähdessään kaikki ovat vaikuttuneita Disneyn ihmeellisestä maailmasta. Kun on kolunnut jokaisen maan; Discoverylandin, Fantasylandin, Adventurelandin ja Frontierlandin sekä vielä Disney Studiot, on varmasti saanut kulutettua 4 päivää. Fantasylandiin on sijoitettu perheen pienimmille sopivat laitteet ja hahmot. Frontierlandista löytyy esimerkiksi hurja vuoristorata ja kauhujen talo. Adventurelandissa liikutaan merirosvo- ja Indiana Jones -tunnelmissa. Discoverylandissa voi käväistä avaruudessa tai tervehtiä Buzz Lightyearia Kohti ääretöntä ja sen yli! Shoppailijalle löytyy muutenkin runsaasti myymälöitä ja oma alueensakin, jossa on vain ravintoloita ja kauppoja. Kaupat pursuavat Disneyn leluja, karkkeja, vaatteita ja naamiasrekvisiittaa. Ne ovat lasten paratiisi, mutta vanhemmat saattavat kävellä ulos lompakko huomattavasti keventyneenä. Tämä alue on auki iltamyöhään, jotta nälkäiset huvittelijat pääsisivät vaivattomasti syömään päivän päätteeksi. Alueella on lastenravintoloiden lisäksi aikuiseenkin makuun sopivia ruokapaikkoja.

9 ERITTÄIN KUIVALLE JA VAHINGOITTUNEELLE IHOLLE Locobase REPAIR on tarkoitettu erittäin kuivalle iholle. Locobase REPAIR on ainoa voide, joka sisältää ihon suojakerroksessa olevia rasvoja, joita ovat kolesteroli, keramidit ja vapaat rasvahapot. Ne imeytyvät suojakerroksen läpi eläviin solukerroksiin asti ja nopeuttavat ihon omaa korjausprosessia. Voide vaikuttaa nopeasti ja pitkään, jopa 24 tuntia. Markkinoija Suomessa: Algol Pharma Oy, PL 13, ESPOO Hyvä Olo. Hyvä Maku. ProViva. ProViva on hyväksytty terveysvaikutteiseksi elintarvikkeeksi Ruotsissa. Anna itsellesi ja lapsellesi hyvä olo varmistamalla maitohappobakteerien saanti. Hyvän makuiset ja aidoista marjoista valmistetut ProViva-marjajuomat sopivat erittäin hyvin odottaville äideille. Lapsille ne soveltuvat 5 6 kk:n iästä lähtien. ProViva-marjajuomat ovat täysin maidottomia. Makuvaihtoehtoina koostumukseltaan pehmeät ja paksummat mustikka ja ruusunmarja sekä kevyesti sokeroidut vadelma ja metsämarjat. Kuluttajapalvelu (09)

10 Luomutuotteisiin ei saa käyttää lainkaan väriaineita. Luomuviljelyssä ei myöskään käytetä kemiallisia, myrkyllisiä torjuntaaineita. Elintarvikeviraston internet-sivuston tietojen mukaan tavanomaisissa elintarvikkeissa saa käyttää yhteensä erilaisia lisäaineita noin kolmesataa eri ainetta. Luomutuotteissa sallittuja lisäaineita on kaikkiaan kolmekymmentä. Väriaineita ei sallita lainkaan ja aromiaineista vain luontaiset. Luomutuotteissa maku ainakin syntyy aidoista aineksista. Luonnonmukaisesti tuotettujen raaka-aineiden jalostuksessa tai varastoinnissa ei saa hävittää raaka-aineiden ominaislaatua. Aineita tai tekniikoita, jotka palauttaisivat nämä ominaisuudet tai korjaisivat huolimattomasta käsittelystä johtuvat puutteet, ei saa käyttää. Luonnonmukainen tuotanto on EU:ssa asetuksin säädettyä ja viranomaisvalvonnassa tapahtuvaa. Säädökset ja valvonta eivät kuitenkaan takaa sen enempää luomu- kuin tavanomaisenkaan ruoan terveellisyyttä tai turvallisuutta. Myös ravitsemuksellisesti heikkoarvoiset tuotteet, kuten makeiset ja leivonnaiset, myös alkoholituotteet, voivat saada luomusertifikaatin. Nykyisestä luomutarjonnasta on kuluttajan epäilemättä työläämpi koostaa epäterveellistä ruokavaliota kuin tavanomaisten elintarvikkeiden paljon runsaammasta ja monipuolisemmasta valikoimasta. Parhaiten tarjolla olevat luomutuotteet, esimerkiksi vihannes-, maito- ja viljatuotteet, ovat ravitsemuksellisesti hyvän perusruoan ainesosia. Entä sitten ruoan turvallisuus? Ruoassa ei saa olla terveydelle haitallisia aineita eikä taudinaiheuttajia. Suomessa niin luomukuin tavanomaisen ruoan laatu on tässä suhteessa hyvä. Esim. ruoan pilaantuneisuuden osalta suurin riski on kotitalouksissa, joissa väärä käsittely ja yli turvallisen käyttöajan venyvä säilyttely ovat ongelma. Pienistä volyymeistä ja elintarvikealan valtavirtaan verrattuna vakiintumattomista ja vaihtelevista käytännöistä johtuen on vaarana, että luomutuotteisiin syntyy keskimääräistä hieman enemmän laatuongelmia. Imeväisikäisten ja pienten lasten altistuminen kemiallisten torjunta-aineiden ja muovien jäämille voi lisätä syövän riskiä myöhemmällä iällä, toisin kuin aikaisemmin on uskottu. Liverpoolin yliopiston tutkijat sanovat, että alhaiset pitoisuudet kemikaalijäämiä voivat vaikuttaa jo sikiön kehitykseen ja lisätä myöhemmällä iällä puhkeavan syövän riskiä. Osa kemikaalijäämistä kertyy myös äidinmaitoon ja lapsi saa näin jäämiä imetyksen yhteydessä, sanovat Liverpoolin yliopiston tutkijat professori Vyvyan Howard ja John Newby. Tutkijat sanovat myös, että viranomaisten tulisi uudistaa suosituksia hyväksyttävien jäämien suhteen lasten osalta. Heidän tutkimuksensa on julkaistu Journal and Environmental Medicine- tiedelehdessä. Lehdessä kirjoitetaan, että tutkimus viittaa siihen, että torjunta-ainejäämien haitallisuutta lapsille on aliarvioitu. Sairauksien ennaltaehkäisy edellyttää varovaista suhtautumista mm. tupakansavun lisäksi myös vierasaineisiin. Jos esim. kääretorttu säilyy pari kuukautta, täytyy lisäaineita olla melkoinen kasa. Kun lapsiperhe menee kauppaan, kannattaa miettiä, millaisilla aineilla lapsensa pienen kehon haluaa kyllästää. Helsinkiin on avattu ensimmäinen lisäaineeton karkkikauppa. Liike myy ainoastaan väri-, säilöntä- ja lisäaineettomia makeisia. Karkit on valmistettu marja- ja hedelmätiivisteistä ja osa on myös luomutuotteita sekä gluteenittomia. Liikkeen idea on syntynyt Saksasta, jossa vastaavia liikkeitä on useita. Joissakin tavallisissa karkeissa on lisäaineita, jotka altistavat syöpään sairastumista. Ne voivat aiheuttaa astmaa, sydänongelmia ja lapsille hyperaktiivisuutta. Lasten sokerihumala saattaakin siis selittyä lisäaineilla. Australialaisen Bill Stathamin Hyvä paha lisäaine niminen kirja sisältää tietoa lisäaineista ja niiden vaikutuksista. Lasten kohdalla kannattaa erityisesti välttää seuraavia lisäaineita: E123 (sinipunainen väriaine), E210 (säilöntä- ja makuaine limsoissa, mehuissa, margariinissa ja jäätelössä), E (säilöntä- ja väriaine valmisperunamuusissa, vähärasvaisissa levitteissä ja lihajalosteissa), E154 (ruskea väriaine). Nämä aineet aiheuttavat mm. allergista nuhaa, hyperaktiivisuutta, syövälle altistumista, nokkosrokkoa, iho- ja silmä-ärsytyksiä, uneliaisuutta, päänsärkyä.

11 Talviloman taikaa koko perheelle! Disneyland Resort Paris iloa ikä kaikki! Disneyn taika koskettaa niin vanhempia kuin lapsiakin. Hauskasta, yhteisestä kokemuksesta iloitaan pitkään. Fantasia on kaikkialla: teemapuistossa ja -hotelleissa, paraateissa, ravintoloissa, ilotulituksissa... Riemulla ei ole rajaa, sillä lipulla pääsee kaikkiin huvipuistojen laitteisiin koko loman ajan. Disney Huvipuistoelämykseen on helppo yhdistää myös kaupunkiloma, sillä Pariisi on vain vajaan tunnin matkan päässä. Soita Disney-asiantuntijoillemme ja kysy lisää! Lapset edullisesti Alle 12-vuotiaat lapset matkustavat Disneyland Resort Parisiin edullisesti aikuisten kanssa Kysy lisää! Tarjous perheille!* Disney s Hotel Santa Fe Saapuminen hotelliin yötä/4 päivää yhteensä alk Hinta sisältää 2 aik.+2 alle 12-v. lapsen lennot Helsingistä Air Francella, majoituksen, aamiaiset sekä rajattoman sisäänpääsyn Disneyland Resort Paris -huvipuistoon koko oleskelun ajan. Disney ma-to , pe , la-su Lomamyymälät HELSINKI TAMPERE TURKU OULU

12

13 TM KOTIMAISET TUOTTEET NAISILLE JA LAPSILLE.

14 JUMPPA ON KIVAA! HOT GYM kuntosali solarium lisäravinteet Kuukausihinnat alk. eur33/kk Kuntosali Hot Gym Mannerheimintie 118, HELSINKI Puh Toimisto avoinna ark. klo Avainkortilla 24 h vuorokaudessa. MAMMAJUMPAT VAUVAJUMPAT NAPPULAJUMPAT 1,5 vuotiaasta alkaen Lisätiedot ja ilmottautamiset: GSM : HARRASTE TELINEJUMPPAA TYTÖILLE JA POJILLE Helsinki Keski-Uusimaa

15 Homeopatialla voidaan hoitaa lasten infektiokierteitä, reumaa, allergioita, mutta myös levottomuusongelmia, pelkoja ja uniongelmia. Allergiatestit eivät aina kerro pienillä lapsilla varsinkaan koko totuutta. Kotitesti on usein varsin luotettava, eli jos jokin ruoka-aine aiheuttaa jatkuvasti oireita, sitä kannattaa välttää. Yleisesti erittäin voimakkaita reaktioita aiheuttavia ruoka-aineita, kuten mm. kala, kananmuna, kiivi, ei saa kokeilla omin päin, jos on voimakas epäily lapsen allergioista, Riska huomauttaa. Merja Riskan ajatus hoidoissaan on oman puolustusjärjestelmän vahvistaminen ja tukeminen. Allergioissa ja infektiokierteissä kehon puolustusjärjestelmän voidaan ajatella toimivan ikään kuin väärällä raiteella. Vahvistamalla ja tukemalla kehon omia parantavia tekijöitä voidaan saada esim. allergiat lievenemään merkittävästi ja jopa pysymään vähäoireisina suurimman osan ajasta, Riska summaa. Riska painottaa sitä, että tavallista nuhaa ja kuumetta ei pitäisi pelätä. Yleensäkin bakteereita ja sairauksia pelätään nykyisin liikaa. Niinpä kaikki on liian puhdasta ja steriiliä. Kun luonnollinen muuttuu luonnottomaksi, voidaan sillä nähdä olevan yhteyttä allergioiden ja yliherkkyyksien lisääntymisiin, Riska toteaa. Kuume kertoo, että puolustusjärjestelmä toimii. Esim. pienikin nuhaflunssa herättää immuniteetin ja vahvistaa kehon omaa puolustusjärjestelmää. Korvatulehduskin voi olla viruksen aiheuttama, jolloin antibioottikuuri ei edes tehoa siihen. Antibiootit heikentävät puolustusjärjestelmää kansainvälisten tutkimustenkin mukaan jopa vuodeksi muuttamalla suoliston bakteerisysteemin tasapainoa. Riskan mukaan keholle pitäisi antaa mahdollisuus hoitaa itse itseään, sillä tavallinen tauti talttuu tavallisesti itsestään. Antibioottikuuri on tietenkin toisinaan tarpeen, jos esim. tilanne on pitkittynyt ja lapsen yleistilanne ja vointi heikentynyt. Lähtökohtani on kuitenkin se, että kehoa pyritään auttamaan vahvistumaan itse, Riska kertoo. Hän ei antaisi jokaiseen korvatulehdukseen antibioottikuuria. Niistä suurin osa parantuu Riskan mukaan itsestäänkin. Särkylääkettä voi tietenkin käyttää. Kun lapsella on kuume tai vaikkapa vain hän on kovin räkäinen tai ryhäinen, olisi hyvä antaa lapsen olla kotona. Näin autetaan kehoa hoitamaan itse itseään, Riska suosittaa. Yleensä annan vanhemmille jo etukäteen tietoa siitä, miten pitäisi toimia korvatulehduksen sattuessa, Riska kertoo. Homeopaattista lääkitystä mietittäessä huomioidaan oirekokonaisuus ja yksilöllisyys. Jokaiselle suunnitellaan omakohtainen hoito. Asiat on kokonaisuus, joka pitää hahmottaa. On tärkeää huomioida, onko lähiaikoina ollut muita oireita tai tauteja. Joskus myös jopa muutto, koulun aloittaminen, omaisten kuolema yms. voivat aiheuttaa lapselle erilaisia oireita, Riska toteaa. Riskan mukaan maito saattaa allergisoida ja voi olla myös infektioiden taustatekijä. Silloin tavallisen maidon voi korvata soijapohjaisilla maidoilla, kalkilla, riisi- tai kauramaidolla. Nykyisin vaihtoehtoja on useita. Myös hapanmaitotuotteet sopivat usein hyvin, vaikka itse maito ei olisikaan suositeltavaa. Myös muut, muutenkin epäterveelliset ruuat aiheuttavat usein allergioita. Tällaisia ovat mm. karkit, vehnätuotteet ja einekset. Ne eivät sisällä immuunijärjestelmää tukevia aineita. On havaittu, että runsas sokerin syönti ja ihottumat kulkevat usein käsikädessä, Riska toteaa. Riska suosittelee kaikille lapsiperheille luomuruokaa ja maitohappobakteerien käyttöä. Kahden ensimmäisen vuoden aikana rakentuu lapsen immuunijärjestelmä. Olisi tärkeää antaa pienille puhdasta ruokaa, joka ei sisällä lisäaineita, säilöntäaineita tai väriaineita, Riska muistuttaa.

16

17 AD/HD tarkoittaa oireyhtymää, johon kuuluvat tarkkaavaisuuden häiriö, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Lisäksi voi ilmetä muita samanaikaisia toimintahäirioitä, esimerkiksi hahmottamisen ja motoriikan vaikeuksia, puheen ja kielen kehityksen häirioitä, toiminnanohjauksen ja oppimisen vaikeuksia, käyttäytymisen ja tunne-elämän pulmia. AD/HD ilmenee monin eri tavoin. Oireet ovat havaittavissa lapsuudesta lähtien. Lapsi saattaa olla äärimmäisen liikunnallinen ja väsymätön. Energiaa tuntuu riittävän loputtomiin. Intoa ja ideoita riittää, mutta tehtävien loppuunsattaminen on vaikeaa. Kynän käsittely tai tarkkuutta vaativat tehtävät voivat olla hankalia. Lapsen puhe saattaa viivästyä. Ystävyyssuhteiden solmiminen ja säilyttäminen on lapselle vaikeaa. Epäonnistuminen masentaa lasta ja vaikuttaa lapsen itsetuntoon. Nämä kuvaukset liittyvät usein AD/HD lapseen. AD/HD:n syytä ei tiedetä tarkasti. Yleensä oireet helpottuvat iän ja kehityksen myötä prosentilla henkilöistä oireet jatkuvat murrosikään ja aikuisuuteen jossakin muodossa. Kaikilla ihmisilla on toisinaan vaikeuksia keskittyä käsillä olevaan tehtävään. Syynä voi olla mielenkiinnon puute, väsymys, nälkä ajatus vain karkaa epäolennaiseen. Tarkkavaisuushäiriöstä on kysymys silloin, kun tarkkaamattomuus vaikeuttaa lähes kaikkea tekemistä. Lähes jokaisessa koululuokassa on ainakin yksi tarkkaavaisuuhäiriöinen lapsi. AD/HD-lapsi saa helposti laiskan, ilkeän tai tyhmän maineen, koska hänen on huomattavan vaikea pakottaa itseään keskittymään asioihin, joista hän ei ole kiinnostunut. Osin syynä voi olla sekin, ettei tyttöjen ongelmia osata ydistaa AD/HD:hen. Tarkkaavuusongelma voi olla ajatuksen harhailua, omiin maailmoihin vetäytymistä ja ilmetä erilaisella, hiljaisella tavalla ilman ei toivottua käyttäytymistä ja jäädä siksi huomaamatta. Ajatellaan että lapsi on vain luonteeltaan hiljainen ja ujo. AD/HD-lapsi ei välttämättä ymmärrä sosiaalisia vihjeitä eikä osaa tulkita muiden ilmeitä eikä tunteita. Hän joutuu hankaliin tilanteisiin, koska ei osaa noudattaa sosiaalisia sääntöjä eikä osaa reagoida vuorovaikutuksessa siten kuin muut odottavat. Hän saa kielteistä palautetta eikä edes ymmärrä miksi. Koulussa hänet koetaan luokan häiriköksi, sillä hän tarvitsee enemmän huomiota kuin toiset. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja heillä on totuudenmukaista tietoa arkipäivän asioista, joita tutkimuksissa tarvitaan. Joskus elämä AD/HD-lapsen kanssa tuntuu kaaokselta, eikä tilannetta tässä vaiheessa kannata kaunistella. Usein AD/HD-lapsen vanhemmat saavat palautetta lapsensa hankalasta käyttäytymisestä viimeistään päiväkodista. On hyvä muistaa, että ryhmätilanteet ovat tarkkaavaisuushäiriöiselle lapselle vaikeita. Lapsi saattaa käyttäytyä ryhmässä hyvin eri tavoin kuin kotona ja päiväkotiymparistö tuo esiin ongelmia, joita kotona ei välttämättä havaita.

18 Pitäisi kirjoittaa jotain, ettenkö sanoisi: uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Suhteessa lapseeni. Juuri nyt se ei tunnu helpolta. Kaikkien kieltojen, särkyneiden tavaroiden ja tilanteiden, pelkojen, oman epävarmuuden ja ympäristön epäluulojen jälkeen. Juuri nyt, kun lisäksi käymme omia taistelujamme, ikääntyvä äiti ja murrosikäinen tytär. Olen kuitenkin luvannut pukea ajatuksiani kirjalliseen muotoon, etsien uskoa ja toivoa, vahvistaakseni rakkautta. Ajattelin sen olevan myös hyväksi itselleni ja suhteellemme lapeni kanssa. Kielteiset asiat ovat aina helposti voimakkaampia, vaikka olisivat merkitykseltään loppujen lopuksi vähäisempia kuin myönteiset asiat. Niin monessa asiassa. Hyville asioille tulisi antaa enemman tilaa, antaa olla vahvempi. Lapseni syntyi odotettuna, pettymysten jälkeen. Terve, kaunis tummatukkainen tyttö. Jo pienestä lähtien iloinen, avoin asioille. Mutta myös omapäinen, omiin ajatuksiinsa vaipuva tai ohjeet ohittava villikko. Kaikkihan olemme erilaisia, mutta jo varhain kuitenkin huomasin, etta hänessä oli jotain vielä erilaisempaa. Hyvissä ajoin ennen kouluikaa aloitimme selvittelyt neuvolan, kasvatus- ja perheneuvolan ja keskussairaalan kanssa. Erityispiirteille löytyi selitys. Esikoulua kaksi vuotta, normaaliluokalle kahdeksanvuotiaana avustajan kanssa. Erityisluokkaan toisen luokan alusta ja siellä edelleen. Hän on oppinut perustaidot ja enemmänkin. Biologia, uskonta ja historia lempiaineita. Äidinkieli, matematiikka ja englanti teettävät enemmän töitä. Ja ihmissuhteet. Meillä on vielä vuosi aikaa mietttiä ja selvittää mihin suuntaan peruskoulun jälkeen. Hän yllättää minut monta kertaa. Taidoillaan ilmaista itseään ja tunteitaan sanoin. Sanavarasto on laaja ja murresanojen värittämä. Ensimmäiset sanansa hän sanoi alle vuoden ikäisenä. Silmät katsovat suoraan kuulijaan,valheet ovat vieras asia. Katse kertoo että hän ymmärtää ja haluaa osata itse. Englannin kieli taipuu puheeksi kauniisti, vaikka kirjaimet eivät löydäkään paikkaansa paperilla. Kaikki mihin liittyy tarina, jää muistiin. Ihan pienenä mummolta kuulemansa tarinat hän muistaa edelleen. Harvalla meistä on kykyä miettiä omaa tilannettaan ja asemaansa perheessa, koulussa ja kaveripiirissä niin syvällisesti kuin tyttärelläni. Hän kyseenalaistaa ja sanoo ääneen asioita, joita pidämme liian itsestään selvinä. Mielestäni hänellä on hyvät edellytykset kehittyä toiset huomioon ottavaksi, rehelliseksi aikuiseksi. Tyttäreni rakastaa kotiaan ja perhettään ja myös kertoo sen. Joskus tulevaisuudessa voi olla vaikeaa ottaa välimatkaa ja saada turvallisuuden tunne säilymään myös ulkoisesti vieraammissa olosuhteissa. Mutta luotan siihen, että löydämme tien harjoittelemalla ja yhdessä miettimällä. Uskon, että saamme tukea ja apua perheen ulkopuolelta. Yhteistyö eri tahojen kanssa on tärkeää ja niiden antamat mahdollisuudet ovat meitä varten. Siksi, että lapsillamme ja meillä olisi helpompaa. Että voimamme riittäisivät muuhunkin kuin arjen pyöritykseen. Saamme jokainen palautetta lapsiltamme. Myönteinen palaute kantaa meitä eteenpäin ja kielteisestä yritämme ottaa oppia ja siten kääntää senkin hyväksi. Viime keväänä sain mielestäni yhden parhaista palautteista.tulin työpäivän jälkeen kotiin, suorittaen stunt-radan kenkäröykkiön ja reppujen sekamelskassa. Riisumatta päällystakkia otin keittiön pöydältä löytämäni paketin. Se oli lapseni käärimä, niin pehmeä, etten tiennyt mitä siinä voisi olla. Mukana oli kortti, paperimassasta askarreltu ja täynnä suurin kirjaimin kirjoitettua tekstiä. Siinä näin keneltä lapsistani se oli. Kortissa luki : Äidille, hyvää myöhästynyttä äitienpäivää toivoo tyttäresi M. Äiti kulta annan sydämeni sinun hoiviin kunnes olen valmis ottamaan sen takaisin äiti kulta. Sinun on pidettävä sydämestäni huolta, siten voit suojella sitä kaikelta pahalta omassa sylissäsi, sehän on äidin tehtävä. Paketissa oli itse tehty, samettinen, pehmeä sydän. Pysähdyin paikoilleni, kiireeni loppui, sanat juuttuivat jonnekkin. Takki jäi päälleni pitkäksi aikaa. Silloin tunsin uskon, toivon ja rakkauden. Palaan tuohon hetkeen aina silloin kun tunnen tarvitsevani voimaa ja uskoa meihin molempiin. Sydän on yöpöydälläni ja kulkee mukanani matkoillani. Kyllä me selviämme. Yhdessa toimien ja hyvää etsien!

19 Dysfasian taustalla oletetaan olevan keskushermostollisia vaurioita tai toimintahäiriöitä. Kielelliset vaikeudet pitäisi tunnistaa mahdollisimman varhain, mutta toisinaan lievä dysfasia havaitaan vasta koulussa oppimisvaikeutena. Diagnoosi voi muuttua tai tarkentua iän ja kehityksen myötä. Suomessa on noin dysfaattista lasta ja nuorta. Kuntoutuksella edistetään ja tuetaan lapsen kehitystä ja itsenäistä suoriutumista. Lapsen kielen kehityksen tukeminen tulisi aloittaa heti, kun hänella todetaan kielenkehityksen vaikeus. Kuntoutuksen pitää olla suunnitelmallista ja pitkäaikaista. Tärkeä kuntoutusmuoto on puheterapia. Lisäksi lapsi voi tarvita neuropsykologista kuntoutusta, toiminta-, musiikki- tai fysioterapiaa. Kommunikoinnin ja kielen kehityksen tueksi lapsi tarvitsee puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä, joita ovat esimerkiksi eleet, tukiviittomat ja kuvat. Sopeutumisvalmennus on tärkea osa lapsen kuntoutusprosessia. Dysfasiakursseilla vanhemmat saavat tietoa dysfasiasta, sen kuntoutusmahdollisuuksista ja vaikutuksesta perheen arkielämään. Kursseilla tuetaan kunkin perheen tilannetta ja etsitään voimavarjoja arkipäivään. Puheen ja kielen kehityksen tukemista voi harjoittaa kotona puhumalla lapselle, rohkaisemalla ja kannustamalla, osallistumalla lapsen leikkeihin, nimeämällä esineitä ja asioita mitä niillä tehdään, miten ne toimivat. Turvalllista leikkitoimintaa ja viihtyisät lastenhoitohuoneet kauppakeskus Iso omenassa, Sellossa ja Kampin keskuksessa. Liikunnan avulla voidaan oppia uutta ja parantaa oppimistuloksia. Liikkuminen avaa lapselle mahdollisuuksia uuden oppimiseen. Motorinen kehitys ja sen kautta avautuvat uudet mahdollisuuden ovat pohjana myös lapsen sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehittymiselle. Liikuntataitojen oppimisella on tärkea merkitys lapsen kehittymiselle. Se heijastuu myös lapsen itsetuntoon ja oman pätevyyden kokemiseen. Liikuntataitojen puute tai heikkous saattaa johtaa syrjään vetäytymiseen tai joutumiseen eristyksiin ystävistä. Jos lasten motoriset vaikeudet havaitaan ajoissa, voidaan lasten oppimisvalmiuksia lisätä jo ennen koulun alkamista. Liikunnallisilla tukitoimilla on merkitystä motoristen toimintojen kehittymisessä. Liikunnan avulla lapsi oppii itsensä tuntemisen lisäksi hahmottamaan asioita, jotka ovat kielellisen, matemaattisen ja tiedeopiskelun perusteita.

20 Yksi vaihtoehto koko perheen yhteisistä harrastuksista on rentoutusliikunta. Siinä toisen rentouttaminen tapahtuu kosketuksen ja liikkeen avulla. Createssa tehdään töitä ihmisen rentoutuneemman mielen ja hyvinvoinnin eteen. Kouluttajat antavat japanilaisia shindohoitoja ja käyttävät ja opettavat muitakin rentoutumiseen, keskittymiseen ja tasapainoon liittyviä tekniikoita. Niissä yhdistetään oma liike, kehonhallinta ja kosketus. Liikuntahetkissä käy lapsia, perheitä, vanhempia ja kaikenikäisiä ihmisiä. myös erityisryhmille, kuten kehitysvammaisille nuorille urheilijoille on järjestetty liikuntaa. Rentouttavaa liikuntaa on käytetty oppimisen tukena myös lukioissa, joissa opiskelu onkin jo stressaavampaa. Createn toiminnanjohtaja ja kouluttaja Tuula Styrmanilla on hyviä kokemuksia murrosikäisten kanssa työskentelystä. Createn kouluttaja Jaana Schirmer vetää kouluissa jumppahetkiä, joiden tarkoituksena on rauhoittaa ja rentouttaa lapsia. Hän puhuu lasten kehotyöskentelystä. Ajoitimme viime talvena Tytyrin ala-asteella Lohjalla jumpan heti maanantaiaamuun. Se osoittautui hyväksi tavaksi rauhoittaa kouluviikkoa, Schirmer kuvailee. Joskus viikonloppu on saattanut olla lapselle rauhaton tai hän on esimerkiksi pelannut liikaa tietokonepelejä. Ärsykemaailma tuntuu olevan niin suuri, että yleinen levottomuus on tavallista. Ei pysytä paikallaan ja oman kehon hallintakin tuntuu olevan nykyisin monella nuorella ja lapsella hukassa, Schirmer pohtii. Lapset ovat erityisesti mieltyneet harjoituksiin, joissa pareittain rauhoitutaan venytysasentoon ja rapsutellaan esim. selkää. Lisäksi tehdään erilaisia tasapainoharjoituksia. Liikkeitä kuvataan lapsille hauskoilla nimillä, kuten siili, tuulimylly, kilpikonna tai vesivirta, Schirmer kertoo. Luokan opettaja jatkaa harjoitusten tekemistä viikolla aina tarvittaessa, jolloin ne tulevat osaksi arkipäivää. Lapset oppivat nopeasti tunnistamaan jännityksen tilan ja auttamaan myös itse itseään. Harjoituksilla on myös vahva vaikutus koko luokan työskentelyilmapiiriin ja kanssakäymiseen. Maanantain tuokiot on aloitettu syksyllä uudelleen ja ne otettiin erittäin toivoittuna taas mukaan koulutyöhön, Jaana Schirmer kertoo. Tuula Styrman korostaa sitä, miten tärkeää lapsille on vanhempien hyvä olo. Stressaava työ vie voimia lasten kanssa jaksamiselta. Yhteinen rentoutuminen ja liike saattaa ennaltaehkäistä uupumista. Schirmer kertoo, että Createn järjestämissä perheiden leikki-illoissa käytetään arjessa toimivia keinoja, jotka ovat usein olleet normaalia vuorovaikutusta entisaikaan. Leikki-illoissa sekä lapset että aikuiset ovat aktiivisessa roolissa. Välillä lapsi sivelee sormilla aikuisen selkää tai aikuinen kierittää lasta patjalla. Sama toimii myös kouluissa ja päiväkodeissa lasten kesken tehtynä. Lapsen koskettaminen miellyttävällä tavalla vahvistaa myös itsetuntoa. Kosketus on elämän perusedellytys. Haluamme edistää ja elvyttää kosketuskulttuuria koko perheelle, Styrman toteaa. Kosketus on lisäksi tutkimusten mukaan kehitystä ja kasvamista edistävää. Koska kosketus ja kehonhallintaharjoitukset edistävät oppimista, on niitä käytetty myös tukemaan lukihäiriöistä kärsiviä, Styrman kuvailee. Aivojen uloin kerros on iho, toteaa Tuula Styrman. Sillä hän tarkoittaa sitä, että ihminen rentoutuu ihon kosketuksen kautta ja jaksaa toimia paremmin työssäänkin. Ihmisen kokonaisuus on tärkeää. Styrman ja Schirmer pitävät missionaan tuoda tämän luontevan kanssakäymisen joka paikkaan.

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA 19.9.2013. Learning Cafe -menetelmällä

VANHEMPAINILTA 19.9.2013. Learning Cafe -menetelmällä VANHEMPAINILTA 19.9.2013 Learning Cafe -menetelmällä 1. TOIVOMUKSIA PÄIVÄHOIDOLLE On ollut kiva kuulla päivän kuulumiset Löytyy joustoa hoitoajoissa Hyvät pihaseikkailut Isoja polkutraktoreita! Isovanhempien

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle!

Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Megaklinikan suun bakteeri-infektion hallintaohjelma odottavalle perheelle. (HLLTimo Heinonen, HLL Kimmo Kaihovaara, HLL Jan Pettersson, HLL Omar Al.Soufi,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Cloetta Fazer Makeiset Oy taustatiedote 11.11.2008

Cloetta Fazer Makeiset Oy taustatiedote 11.11.2008 Cloetta Fazer Makeiset Oy taustatiedote 11.11.2008 Ksylitoli tänään: edut ja käyttösuositukset Asiantuntijahammaslääkäri Helinä Keskinen Ksylitolin terveysvaikutukset - Mitä eroa on ksylitolipurukumilla

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressi ja sen selättäminen lukiossa Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressin eri muodot Optimaalinen stressi lisää hyvää suoritusta ja on tarpeellista lukiossakin Haitallisessa, pitkittyneessä stressissä

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot