työpaikkakaupunki luonto alkaa kotiovelta tervetuloa pyörällä pääsee jyväskylään järvien keskellä LEHTI JYVÄSKYLÄÄN MUUTTAVILLE

Transkriptio

1 tervetuloa jyväskylään LEHTI JYVÄSKYLÄÄN MUUTTAVILLE järvien keskellä pyörällä pääsee työpaikkakaupunki luonto alkaa kotiovelta

2 Tervetuloa osallistumaan Jyväskylässä ei turhasta nipoteta, tänne on helppo tulla, lupaa kaupunginjohtaja Markku Andersson. Taustalla Älylän historiallisella alueella yliopistokampuksen kupeessa sijaitseva kaupunginjohtajan virka-asunto. Jyväskylä kiinnostaa niin uusia asukkaita, yrityksiä kuin opiskelijoitakin. Asukasmäärä on koko seudulla edelleen reippaassa kasvussa. Te, hyvät lukijat, olette jo muuttaneet Jyväskylään tai kenties harkitsette sitä. Tervetuloa asumaan tai rohkeasti tutustumaan Jyväskylän mahdollisuuksiin. Täällä voi monella tavalla osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Järjestöjä ja yhdistyksiä on runsaasti. Alakouluikäisille on Lasten Parlamentti ja yläkoululaisille ja vanhemmille nuorille Nuorten Foorumi Nufo. Asukasyhdistystoiminta on usealla alueella vilkasta ja kuntalaisille järjestettyihin tilaisuuksiin ja kyselyihin osallistutaan ahkerasti. Jyväskylässä ei turhasta nipoteta, tänne on helppo tulla. Suurin osa meistä on muualta muuttaneita, joten uutta ihmistä ei vierasteta, vaikka hän tulisi toiselta puolelta maapalloa, vakuuttaa kaupunginjohtaja Markku Andersson. Vapaa-ajalle löytyy monenlaista tekemistä ja tapahtumia. Musiikki ja liikunta eri muodoissaan ovat monen suosikkeja. Ja luontoon pääsee helposti mistä vain! Tiivistämme koko ajan yhteistyötä naapurikuntien kanssa, jotta palvelut vastaisivat entistä paremmin asukkaiden tarpeisiin. Luvassa on ainakin yksi kuntaliitos, kun Korpilahti liittyy Jyväskylään vuoden 2009 alussa. Meneillään oleva vahva investointi- ja rakennusaalto kertoo, että uskomme tulevaisuuteen. Uuden aallon Jyväskylässä riittää toimintaa, kaupunginjohtaja Andersson lupaa. Sisällys Keskusta kutsuu viihtymään... 3 Lisää tietoa Jyväskylästä... 4 Etäisyydet eri asuinalueille... 5 Asuminen: Lintuperspektiiviä ja kämppisystävyyttä... 6 Liikenne: Pieni suuri kaupunki... 8 Opiskelu: Opiskelijalähtöistä yhteistyötä Nuoret: Nuorten olohuone kutsuu sisään Kulttuuri: Museon pajassa on kynnys matalalla Liikunta: Pyörällä töihin, sauvoilla luontoon Luonto on aina lähellä Kaupunkisuunnittelu: Tärkein on laadukas keskusta Elinkeinoelämä: Bioenergian pääkaupunki Ekologia: Kierrätyksen edelläkävijä Lapsiperheet: Ykkössijalla lasten hyvinvointi Terveys: Apu löytyy omalta terveysasemalta Kansainvälisyys: Kielen myötä kiinni suomalaiseen elämään Matkailu: Kaupunki täynnä elämää Urban centre close to nature Tilaa lisätietoja Tervetuloa Jyväskylään Lehti Jyväskylään muuttaville Julkaisija Jyväskylän kaupunki Päätoimittaja Helinä Mäenpää helina.maenpaa@jkl.fi Tuottaja Marja Keränen marja.keranen@medita.fi Toimitus Medita Communication Oy Paino Edita Prima Oy, 2007 ISSN Kuvat: Petteri Kivimäki ellei toisin mainita. 2

3 1837 kaupunkioikeudet 1846 laivayhteys Päijänteeseen 1858 ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, Jyväskylän Lyseo 1863 ensimmäinen suomenkielinen kansakoulun opettajaseminaari mika särkijärvi suomen paras kaupunkikeskusta 1864 ensimmäinen suomenkielinen tyttölyseo 1872 Kankaan paperitehdas 1875 kaupunginvaltuusto 1884 suuret laulu- ja soittojuhlat 1897 rautatieyhteys 1902 sähkölaitos 1912 Wilh. Schauman Faneeritehdas 1912 kesäyliopisto 1920 Valmet Oy:n teollisuuslaitokset 1934 kasvatusopillinen korkeakoulu 1951 Jyväskylän Suurajot 1953 Vesilinna 1955 Jyväskylän Kulttuuripäivät 1960 Keski-Suomen lääni 1966 korkeakoulu yliopistoksi 1985 asuntomessut 1989 Jyväsjärven silta 1993 Säynätsalosta kaupunginosa 1995 kävelykatu 1997 Länsi-Suomen lääni 1999 Jyväskylä Paviljonki 2002 matkakeskus 2005 Jyväskylän Kesä 50 vuotta Elävä Kaupunkikeskusta ry valitsi Jyväskylän Suomen parhaaksi kaupunkikeskustaksi keväällä Keskusta kutsuu viihtymään Jyväskylässä on Suomen paras kaupunkikeskusta. Voimakas ja esimerkillinen kävelykatu, monipuolinen kaupparakenne sekä toimiva citylogistiikka ovat Jyväskylän keskustan vahvuudet. Tapahtumat, kauppakeskukset ja ravintolat houkuttelevat ihmisiä kävelykadulle vuodenajasta riippumatta. Asukkaat, työssäkävijät, matkailijat ja shoppailijat sekä värit, maut ja hajut herättävät kaupungin henkiin. Elävä Kaupunkikeskusta ry:n palkitsema kaupunkikeskusta on myös paljon muutakin kuin kävelykatu. Keskusta-alueelta löytyy boheemi yläkaupunki, kulttuuriakseli ja kävelykeskusta. Yläkaupungissa on rento ilmapiiri, jossa persoonalliset pikkukaupat ja ruokapaikat luovat tunnelmaa. Kävelykeskusta keskittyy viihtyisiin elämys- ja ostosalueisiin. Kulttuuriakseli puolestaan yhdistää teatterin, museoiden ja taiteiden avulla ala- ja yläkaupungin yhteen. Valo luo turvaa Keskustan valaistukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Valon merkityksen turvallisuuden ja viihtyisyyden luojana voi havaita keskustassa muun muassa Kirkkopuiston, Harjun portaiden, Vesilinnan ja Vanhan aseman kupeessa. Kauppalaispihan, Tawastinkulman ja Sokoksen tulevat uudistukset sekä uusi paikallisliikenteen keskus luovat keskustasta vieläkin viihtyisämmän. Turvallisuutta vahvistaa tulevaisuudessa myös entistä laajempi maanalainen maailma, kun huoltoliikenne siirretään maan alle. Varsinainen autoliikenne kiellettiin kävelykadulta jo 15 vuotta sitten Jyväskylä 170 vuotta

4 Lisää tietoa Jyväskylästä lisää tietoa Jyväskylän kaupunki puhelinvaihde (014) , Jyväskylän Seudun Matkailu Asemakatu 6, (014) , Jyväskylä-neuvonta kaupunginkassa Nikolainkulman lipunmyynti Jyväskylän seudun matkailuneuvonta >> Tarkemmat tiedot takasivulla Tiedotuslehti Kaupungin tiedotuslehti Jyväskylä jaetaan kotitalouksiin 8 kertaa vuodessa. Noutopisteitä muun muassa kauppakeskuksissa. Lehden voi lukea myös netissä osoitteessa Palvelupiste Hannikainen Hannikaisenkatu 17, 1. krs Kaupungin yhdyskuntatoimen palvelut palvelupiste.hannikainen@jkl.fi neuvonta ja ohjaus, (014) rakentajan palvelut, tekninen neuvonta ja tilaukset, (014) rakennusvalvonnan neuvonta, (014) pysäköinninvalvonta, (014) Liikuntainfo Kuntoportti 3, (014) , liikunta.info@jkl.fi tietoa liikuntapalveluista ja -paikoista esitteet, materiaalit, hakemukset ja lomakkeet tilavaraukset, (014) ja (014) virkistyskalastusluvat Säynätsalon aluetoimisto Parviaisentie 9, (014) , saynatsalo.aalto@jkl.fi tietoa Säynätsalon palveluista kaupungin kassapalvelut kokoustilat, vierashuoneet ja matkailijoiden palvelu vuokra-asunnot palveluohjaus: sosiaali- ja terveyspalvelut, työvoiman ja Kelan palvelut Kuokkalan Yhteispalvelu Polttolinja 1, (014) , kuokkalan.yhteispalvelu@jkl.fi lehtilukusali lainauspalvelulla siirtokirjakokoelman kirjat lainattavissa kirjastokortilla kopiointi- ja faksipalvelu internetyhteydet ajanvarauksella lomakkeita, esitteitä, hakemuksia, karttoja ym. Kuluttajaneuvonta Vapaudenkatu 48 50, (014) , (014) , toimisto (014) maksutonta neuvontaa ja kuluttajavalistusta avustaa kuluttajaa ristiriitatilanteessa ohjaa tarvittaessa asianmukaiseen oikeussuojaelimeen Kirjastot ja yleisönettipisteet Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Pääkirjasto, Vapaudenkatu Halssilan kirjasto, Lokintie 9 Huhtasuon kirjasto, Nevakatu 1 Keljonkankaan kirjasto, Neulastie 4 Keltinmäen kirjasto, Keltinmäentie 15 Kortepohjan kirjasto, Isännäntie 3 Lohikosken kirjasto, Lohikoskentie 18 Säynätsalon kirjasto, Parviaisentie 9 Kirjastoauto, yli 50 pysäkkiä Jyväskylän Seudun Matkailu, Asemakatu 6 Kuokkalan Yhteispalvelu, Polttolinja 1, Nuorisotoimipisteet Nuorisotiedotuspiste NuortenLaturi, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1 Kuokkalan nuoriso- ja asukastila Messi, Siltakatu 18 Huhtasuon nuoriso- ja asukastila Perttula, Nevakatu 1 Säynätsalon nuoriso- ja asukastila, Urheilukentäntie Keltinmäen nuoriso- ja asukastila Käenpesä, Keltinmäentie 15 Nuorisotalo Cafe Center, Gummeruksenkatu 13 4

5 Jyväskylän karttapalvelu löytyy osoitteesta Jyväskylän asuinalueet Jyväskylä on tiivis kaupunki, jossa asuinalueiden etäisyydet keskustasta ovat melko lyhyitä. Koko kaupunki, lukuunottamatta Säynätsaloa mahtuu, noin viiden kilometrin säteelle keskustasta. Jyväskylä on Taloustutkimuksen selvityksen mukaan Suomen isoista kaupungeista paras asuinpaikkakunta. Kasvu- ja elinympäristöä arvioitaessa Jyväskylä on myös ykkönen. Asumisen tulevaisuutta on linjattu asumisvisiossa, jossa vahvuuksiksi nousevat asumisen monipuolisuus ja innovatiivisuus sekä arkiviihtyisyys ja yhteisöllisyys. Jyväskylässä on asukasta ja noin asuntokuntaa. Omakotiasuntoja on asuntokannasta 15 % ja vuokra-asuntoja noin puolet. Asuntojen keskimääräinen pinta-ala on 65 neliömetriä. Kaupunki mahtuu noin 5 km säteelle keskustasta. Säynätsaloon on matkaa 16 km. Jyväskylässä toimii noin 30 asukasyhdistystä sekä JAPA ry, Jyväskylän asukasyhdistysten kestävän kehityksen yhteistoimintaelin. Asukasyhdistysten osoitteet löytyvät osoitteesta Asukasmäärältään suurin kaupunginosa on Kuokkala, jossa asuu nyt yli asukasta. 5

6 sumin Lintuperspektiiviä ja kämppisystävyyttä Anita ja Kai Souranderin kodista Lutakosta aukeaa näkymä Jyväsjärvelle ja Kuokkalaan. Tässä kodissa lintujakin voi tarkkailla lintuperspektiivistä, toteaa Anita Sourander Lutakossa sijaitsevan 12-kerroksisen talon ylimmässä ikkunassa. Muutenkin maisema miellyttää sekä Anitaa että lintujen tarkkailua harrastavaa puoliso Kaita, jotka muuttivat Lutakkoon syksyllä 2005 Tourulasta. Jyväsjärvi avautuu suoraan ikkunoiden alla talvisin sileänä valkoisena kantena, jolle jään yli risteävät polut luovat pitsimäisiä kuvioita. Makuuhuoneen ikkuna tarjoaa vastapainoksi kaupunkimaisen näkymän, kun tiiviisti rakennetun asuinalueen muut talot loistavat valaistuina. Kai Souranderille uuden kodin sijainti veden äärellä ja sataman läheisyys merkitsee erityisen paljon, sillä veneily on hänelle sekä harrastus että työ. Pariskunnan yhteiset veneretket on mukava päättää rantaan lähelle kotiovea ja kylään tulevien aikuistuneiden lasten ja lastenlasten kanssa on helppo mennä vaikka uimarannalle tai talvisin luistelemaan retkiluisteluradalle. Jyväsjärveä kiertävä Rantaraitti motivoi reippailemaan, sillä se on täynnä lenkkeilijöitä ja rullaluistelijoita aamusta tommi anttonen 6

7 jyvät alkaen. Alueen sydämeksi rakentuva Lutakonpuisto tulee vielä lisäämään elävää tunnelmaa ja vuorovaikutusta eri ikäisten asukkaiden kesken. Itsenäistyminen on jännittävää Yhteisöviestinnän opiskelija Anni Pennasta jännitti, kun hän muutti Kiuruvedeltä Kortepohjaan syksyllä Vielä enemmän jännitti historian opiskeluja aloittavaa Esfir Linnaa, jonka vanhemmat toivat muuttokuorman kera Kortepohjaan Perhosta. Minä olin ensimmäisenä paikalla kolmen henkilön soluasunnossa. Oma huone löytyi, kun avain passasi tähän oveen ja siellä sitten oltiin, kun ovi kävi ja Anni tuli sisään, Esfir muistelee. Käteltiin, mutta arvaa sainko selvää nimestäsi, Anni muistelee. Enkä minä sinun! Huomasin vaan, että jotain hassua murretta puhuit, ihan toisenlaista kuin meillä päin, Esfir toteaa. Heti kuitenkin huomattiin, että toisen seurassa on mukavaa ja jutteleminen helppoa. Anni ja Esfir saivat kumpikin paitsi kämppiksen, myös uuden ystävän. Solu ei sovi nipottajalle Annin, Esfirin ja talvisaikaan solussa kolmantena asuneen Sinin välillä vallitsi sama aallonpituus. Vessapaperit ostettiin vuoronperään ettei vessassa ole kolme rullaa vierekkäin. Ja jos yksi tuo imurin, toinen tuo Lisätietoja Lisätietoa mm. asumisesta, rakentamisesta, tonteista sekä kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta Lisätietoa asuinalueista fi/sivu.php/asuminen Anni Pennanen ja Esfir Linna viihtyvät Kortepohjan ylioppilaskylässä. 80 % jyväskyläläisistä asuu alle 20 minuutin pyöräily- tai kävelymatkan päässä keskustasta. mikron ja kolmannella on hiustenkuivaaja. Turhaa kaikkien on hankkia kaikkea, Anni kuvailee. Pieniä kommelluksia lukuunottamatta asuinalue on yllättänyt Annin ja Esfirin rauhallisuudellaan. Hyvää opiskelutyön kannalta on ollut myös se, että soluasuminen ei tarkoita pakkoseurallisuutta. Meillä on tapana, että jos ovi on kiinni, silloin ei toista turhaa häiritä. Jos taas haluaa seuraa, voi tulla keittiöön ja siellä juttukaveri yleensä tosi nopeasti löytyykin, Esfir kertoo. Tietoa vapaista tonteista saa palvelupiste Hannikaisesta, Hannikaisenkatu 17, (014) Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy, Väinönkatu 9, (014) , Keskimäärin Jyväskylässä asuu 1,9 henkilöä/asunto. Yhden hengen talouksia on paljon (46 %), mm. suuren opiskelijamäärän vuoksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Jyväskylässä on Suomen suurista kaupungeista rakennettu asukasmäärään suhteutettuna Oulun ohella eniten asuntoja. Vuosina rakennettiin 8700 asuntoa. Lähivuosina tuotantotavoite on 800 asuntoa/ vuosi. Kerrostaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta on noin euroa/m 2. Keskimääräinen kuukausi vuokra on 9,1 euroa/m 2, joka on suunnilleen Tampereen ja Oulun tasolla. Vuokra-asuntojen osuus Jyväskylässä (noin puolet) on maan korkeimpia. Tähän vaikuttaa osaltaan opiskelijoiden suuri määrä. Jyväskylä tarjoaa asumiselle ja asuntorakentamiselle monipuolisia vaihtoehtoja järvien rannoilta ydinkeskustaan. Taloustutkimus Oy:n uusimman muuttohalukkuustutkimuksen mukaan Jyväskylän kasvu- ja asumisympäristöjä pidettiin Suomen isoista kaupungeista parhaana. Jyväskylä on Suomen tiheimmin asuttuja kaupunkeja. Tiiviin kaupunkirakenteen ansiosta 80% jyväskyläläisistä asuu alle 20 minuutin pyöräily- tai kävelymatkan päässä keskustasta. Säynätsalo liitettiin Jyväskylään Päijänteen keskellä sijaitseva saaristokaupunginosa tunnetaan maisemien lisäksi Alvar Aallon maineikkaimmista töistä: Säynätsalon kunnantalosta ja Muuratsalon koetalosta. Matkaa keskustasta Säynätsalon kolmelle saarelle on 16 kilometriä. 7

8 Hyvät väylät kevyelle liikenteelle Kevyen liikenteen väyliä on tarjolla runsaasti ja välimatkat on usein jopa nopeampaa taittaa pyöräillen kuin henkilöautolla. Moni nuori pitää mopoa parhaimpana kulkuvälineenä. Eräs kohta, missä mopoilija saa olla tarkkana, on Rantaväylä, jonka ajoradalla ei saa ajaa mopolla. Esimerkiksi Vaasankadulta Kuokkalaan ajavan mopoilijan on käytettävä kevyen liikenteen väylää, jossa on merkintä sallittu mosuuri Pieni kaupunki petteri kivimäki ken Jyväskylässä ajetaan punaisia päin harvemmin kuin suuremmissa kaupungeissa. Liikenteen rytmi on täällä yleisesti melko rauhallinen. Suuria ruuhkia ei ole mihinkään, pienempiä vain töiden alkamisen ja päättymisen aikoihin, kuvaa Liikenneturvan Jyväskylän toimiston yhteyspäällikkö Leena Piippa. Rauhallinen vaikutelma voi tuudittaa katujen käyttäjät väärään turvallisuuden tunteeseen. On todettu, että vain 74 prosenttia autossa takapenkillä istujista pitää turvavöitä. Pyöräilykypärän käyttö on laskenut 28 prosentista 26 prosenttiin. Suuremmissa kaupungeissa kypärän käyttö on yleisempää, vaikka yhtä pahaa jälkeä törmäys auton kanssa tekee pyöräilijän päähän suuressa kuin pienessäkin kaupungissa, Leena Piippa toteaa. 8

9 Paikallisliikennekeskus ja paremmat pysäkit Paikallisliikennekeskus valmistuu vuoden 2007 aikana Vapaudenkadulle. Uudistetut pysäkit otetaan käyttöön elokuun aikana. Terminaalialueen odottelutila ja ajorata on lämmitetty, joten se pysyy pakkasillakin sulana. Katokset ovat uusia, aikataulut toimivat sähköisesti reaaliaikaisina ja eri puolille kaupunkia tulee myös uusittuja lasikatoksia. Kaikki tehdään huippulaadulla, toteaa kaupunwww.jyvaskyla.fi/liikenne Rauhallinen liikenteen rytmi ei saisi tuudittaa siihen, ettei kypärää tarvittaisi tai ettei sen hihnaa tarvitsisi pitää kiinni, toteaa Leena Piippa. Mikko Piippa tietää turvallisen mopoilun periaatteet. poille, Leena Piippa kertoo. Hän kehottaa mopoilevien nuorten vanhempia opettamaan nuorelle mopon hallintaa rauhallisemmissa ympäristöissä ennen liikenteen joukkoon menemistä. Mopokortin kun saa pelkän teoriakokeen suorittamalla, jolloin nuorelta puuttuu vielä liikenteen lukemisen taito ja hän saattaa ajaa liian lähellä toista tai tulla risteykseen liian kovaa. Kypäräkään ei usein ole kiinni eikä siitä silloin ole suojaa, Leena Piippa korostaa. Jätä pyörä kivenheiton päähän Kompassista. gin liikenneinsinööri Jorma Lipponen ylpeänä. Arkivuorokauden aikana kaupungissa kulkee paikallisliikenteen vuoroa ja matkustajaa saa bussikyydin paikasta toiseen. Laajavuorentiellä asuvat Hilda ja Toivo Julin matkustavat Kyytiveikolla kaksi kertaa viikossa kaupungissa. Minibussi vie kotoa aivan ydinkeskustaan. jyvät Jyväskylän liikenteen solmukohta Matkakeskus yhdistää rautatieaseman ja kaukoliikenteen linjaautoaseman. Henkilöliikenneaseman lisäksi sen yhteydessä toimii bussirahtiasema, toimisto- ja liiketiloja sekä pysäköintitalo. Jyväskylän keskustassa on neljä tilavaa pysäköintitaloa: P-Tori (Yliopistonkatu 15, Kauppahallin vieressä), P-Asema (Väinönkatu 8), P-Kolmikulma (Ilmarisenkatu 1) ja P-Matkakeskus (Hannikaisenkatu 22). Uudet valotaulut ohjaavat parkkitaloihin, joissa on tilaa. Jyväskylässä paikallisliikenteestä huolehtivat Jyväskylän Liikenne Oy:n linja-autot. Henkilöt, joilla on vaikeuksia käyttää tavallista linjaautoa, pääsevät helpoimmin liikkumaan palveluliikenne Kyytiveikon linjoilla. Kyytiveikon minibussit kiertävät kaupunkia omilla reiteillään ja poikkeavat tarvittaessa reitiltään. Junia Jyväskylästä Tampereen ja Helsingin suuntaan lähtee aamuisin jopa tunnin välein. Matka Jyväskylästä Helsinkiin kestää lyhyimmillään alle kolme tuntia. Idän suuntaan lähtee kahdeksan junaa päivässä. Länteen ja pohjoiseen on yhteys kolme kertaa päivässä. www. vr.fi Lisätietoja Yleistä lisätietoa Jyväskylän liikenteestä: Paikallisliikenne reittiopas Pysäköintitalot Matkakeskus Palveluliikenne Kyytiveikko liikenne/palvelu Karttapalvelu kartta.jkl.fi Jyväskylän pyörätiet on merkitty Pyöräreititkarttaan, jota voi ostaa palvelupiste Hannikaisesta (Hannikaisenkatu 17) ja Nikolainkulman neuvonnasta (Asemakatu 6). Liikennejärjestelyt ja suunnittelu: Palvelupiste Hannikainen, Hannikaisenkatu 17, (014) , hannikainen Kevyen liikenteen edistäminen Jyväskylässä: rakennuttajainsinööri Timo Vuoriainen, (014) , , sähköposti: timo.vuoriainen@jkl.fi, Vierasvenesatamat ja venepaikat: Palvelupiste Hannikainen (Hannikaisenkatu 17), (014) Paikallisliikennekeskus: yhdyskuntatoimi/kapu/hankkeet/ Jyväskylästä on hyvät linja-autoyhteydet joka puolelle Suomea. Helsinki-Vantaan lentoasemalle on linja-autoyhteys 20 kertaa vuorokaudessa. Kaukoliikenteen linjaautoasema toimii Matkakeskuksessa Hannikaisenkadulla. Jyväskylään pääsee halutessaan myös veneellä. Satamassa sijaitsee vierasvenesatama ja venepaikkoja. Jyväskylän lentoasema sijaitsee Tikkakoskella 21 kilometriä valtatie 4:ää pohjoiseen kaupunkikeskustasta. 9

10 piske Opiskelijalähtöistä Jyväskylän ilmapiiriä voi luonnehtia koulutusmyönteiseksi. Maailman vanhimman suomenkielisen oppikoululaitoksen perinteet, yliopisto ja ammattikorkeakoulu antavat mahdollisuudet jatko-opintoihin eikä opettajista ole pula, sillä yliopistosta saadaan päteviä ja innostuneita opettajia. Kaupungilla on 21 perusopetuksen koulua, neljä lukiota sekä neljä erityiskoulua. Jyväskylässä toimivat myös valtion ylläpitämä Normaalikoulu, yksityiset Steinerkoulu ja kristillinen koulu sekä kaksi erityiskoulua. Perus- ja lukiokoulutus on Jyväskylässä hyvällä tasolla, Cygnaeus-lukion rehtori Ari Pokka vahvistaa. Pokka kertoo, että Jyväskylässä toisen asteen koulutus on 90-luvulta lähtien organisoitu suomalaisittain isoihin kouluyksiköihin, joissa korostuvat opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet. Meillä oli ajatus, että isoilla yksiköllä saadaan opiskelijoille kehitettyä valinnaisuutta mahdollisimman paljon, Pokka kertoo. Lukujärjestykset käyvät yksiin Yhtenäisessä jakso- ja palkkijärjestelmässä opiskelija voi valita vapaasti kurs- yhteistyötä Cygnaus-lukiossa opiskelevat Satu Sipilä, Juho Loukiala ja Anni Laukkanen ovat löytäneet mielenkiintoisia kursseja myös kaupungin muista lukioista. seja kaupungin lukioista. Ainoa rajoite on, ettei joillekin kursseille mahdu luokallista enempää opiskelijoita. Ammatti- ja lukiotutkinnon suorittamiseen on luotu oma malli, joka toimii jaksonvaihtoperiaatteella. Näin toteutetaan myös lukiolaisten ammattiopinnot. Järjestelyllä lähdettiin hakemaan kielitarjonnan avaamista. Ei ole järkeä, että kaikki lukiot yrittävät tarjota kaikkea. Nyt teemme lukujärjestykseen kohtia, jotka on tietoisesti mietitty niin, ettei silloin järjestetä esimerkiksi kahta vierasta kieltä päällekkäin, Pokka kertoo. Yhteistoiminta on laajentunut koskemaan kaikkia oppiaineita. Cygnaeus-lukion opiskelijat Satu Sipilä, Anni Laukkanen ja Juho Loukiala 10

11 käyvät säännöllisesti kursseilla muissa lukioissa. Tytöt opiskelevat A-ranskaa, jota oma lukio ei tarjoa ja Loukiala osallistuu Voionmaan urheilulukion koripallon valmennusryhmään kuutena tuntina viikossa. Kurssien valitseminen on ollut helppoa ja opettajat ovat Norssilla tuttuja. On myös tosi mukava nähdä muitakin kouluja, Normaalikoulusta Cygnaukselle lukioon tullut Anni Laukkanen kertoo. Muutos on vaatinut koulukulttuurin avaamista, joka on onnistunut hyvin, rehtori Pokka sanoo. Mikään koulu ei ole kuvitellut, että osaaminen tai viisaus olisi yksien seinien sisällä, vaan luotetaan siihen, että naapurikoulussa tehdään yhtä hyvää työtä ja opiskelija voidaan ohjata mihin tahansa kouluun ja voidaan luottaa laatuun. Tällaisella opiskelijalähtöisellä joustavuudella on taloudellisesti tiukkoina aikoina pystytty tarjoamaan hyvä kokonaisuus. Yhteistyöllä pystymme tarjoamaan myös pitkälle meneviä erikoiskursseja, joihin ei yhdestä koulusta löytyisi riittävästi tulijoita. Opiskelua ikään katsomatta Elinikäinen, uuden oppimisen ilo houkuttelee Ikääntyvien yliopistoon vuosittain lähes opiskelijaa. Kursseilla, luennoilla ja seminaareissa paneudutaan niin teatteriin ja kuorolauluun kuin historian, yhteiskunnan tai luonnon ilmiöihin. Eniten osallistujia kerää viikottain järjestettävä monitieteinen luentosarja. Lisätietoja Jyväskylän kaupunki Sivistystoimi, opetuspalvelut, (014) Perusopetus- ja lukio-opas Jyväskylän seudun kansalaisopisto, (014) Jyväskylän ammattikorkeakoulu (014) , Ikioppijaksi itseään kutsuva Raili Mustonen ja Geronet-tutor Sakari Holma tutustuivat digikuvauksen saloihin Ikääntyvien yliopiston kurssilla. Kansalaisopiston kursseille voi osallistua myös kolmessa naapurikunnassa. Nuorimmat opiskelijat ovat alle 50- vuotiaita, vanhimmat 95-vuotiaita ikääntyvien yliopiston kunniajäsenyyden ansainneita aktiiveja. Opiskelijat osallistuvat tiiviisti toiminnan ja kurssien sisällön suunnitteluun. ATK-kursseilla opiskelijoiden tukena on myös vapaaehtoistyötä tekevät Geronet-tutorit. Taidoissa pidemmällä olevat opiskelijat ovat kursseilla vertaistukena, jotta uuden oppiminen sujuu muillakin ilman turhia pelkoja. Skypettäminen ja digikuvauskin onnistuvat yhdessä tekemisen kautta, Jyväskylän kesäyliopiston rehtori Anneli Hietaluoma kertoo. Jyväskylän ammattiopisto (014) , Jyväskylän yliopisto (014) , Ikääntyvien yliopisto, (014) Avoin yliopisto, (014) , Kesäyliopisto, (014) , fi/kesayo Jyvälän kansalaisopisto (014) , jyvät Jyväskylä on vahvojen perinteiden opiskelukaupunki: tänne on perustettu maan ensimmäiset suomenkieliset oppikoulu, kansakoulun opettajaseminaari ja tyttölyseo. Koululaisia ja opiskelijoita on kaikkiaan yli 40000; perusopetuksessa ja lukioissa 10200, ammatillisessa koulutuksessa 6500, ammattikorkeakoulussa 7500 ja yliopistossa opiskelijaa. Jyväskylän seudun kansalaisopiston aikuisten opetuksen suurimpia ryhmiä ovat taide- ja taitoaineet, kielet, liikunta ja tanssit sekä musiikki. Lapsille ja nuorille opisto tarjoaa mm. taiteen perusopetusta. Perusopetuksessa on mahdollisuus opiskella englannin- ja ruotsinkielisessä opetusryhmässä ja musiikkiluokilla. Jyväskylässä on myös kristillinen koulu ja Rudolf Steiner -koulu. Lukion voi suorittaa myös Jyväskylän Lyseon kansainvälisessä IB-lukiossa, jossa opetus tapahtuu englanniksi, Voionmaan urheilulukiossa tai Jyväskylän aikuislukiossa. Jyväskylän ammattiopisto on Keski- Suomen suurin ammatillista koulutusta sekä nuorille että aikuisille tarjoava koulutusyhteisö. Jyväskylän yliopisto tarjoaa lähes 80 pääainevaihtoehtoa ja yli 100 oppiainetta. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on ainoa Suomessa. Erikoisuuksia ovat Agora (ihmislähtöinen IT-teknologia), Viveca (hyvinvointiteknologia) ja Nanoscience Center. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa voi opiskella 7 koulutusalalla. Korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen lisäksi tarjolla on täydennyskoulutusta sekä tutkimus- ja kehittämispalveluja. Lasten Parlamentti on 1. 6-luokkalaisten lasten ja nuorten osallisuusja vaikuttamiskanava. Mukaan on valittu edustajat kaikilta kaupungin kouluilta. Parlamentti tekee aloitteita ja seuraa niiden etenemistä. 11

12 Nuorten olohuone kutsuu sisään Satu Vertainen ja Jonna Ahonen käyvät kavereiden kanssa lähes päivittäin Huhtasuon nuorisotalolla. Olohuone, johon kaikilla on lupa tulla. Kaverit, kerhot, pelit, kahvilat ja leffaillat. Näistä aineksista koostuvat kaupungin nuorisotilat. Huhtasuolla toimiva Perttula on yksi suosituimmista tiloista. Perttulassa käy joka päivä nuorta. Parasta täällä on, että saa oman mielen mukaan osallistua tekemiseen tai vain olla, nuoret kertovat. 16-vuotiaat Satu Vertainen ja Jonna Ahonen sekä 15-vuotias Maxim Vybornov ovat käyneet Perttulassa alaasteelta lähtien. Sisarusten ja kavereiden houkuttelemana tilat löytäneet nuoret käyvät nuorisotalolla lähes päivittäin. Tänne on helppo tulla suoraan koulusta, Jonna sanoo. Ilman mukavaa kokoontumispaikkaa elämä olisi tylsempää. Varsinkin talvisin nuokkari on ehdottoman tärkeä, kun ulkonakaan ei uore tarkene olla kavereiden kanssa. Ilman nuokkaria tylsistyisin yksistäni kotiin, Satu pohtii. Aika kuluu kavereiden kanssa täällä paljon nopeammin kuin kotona, Maxim sanoo. Kahvia ja elokuvia Nuoret vakuuttavat, että toimivilta tiloilta ei vaadita paljoa. Kaverit ja mukavat nuorisonohjaajat tekevät tilasta kuin tilasta toimivan. Biljardipöytä, kahvinkeitin, pari sohvaa, televisio ja musiikki tekevät tiloista viihtyisän, nuoret listaavat tarvittavia ominaisuuksia. Perttulassa kokoontuu vakituisesti myös erilaisia kerhoja. Alakoululaisille löytyy ohjelmaa alkuiltapäivisin. Vieressä toimiva kirjasto ja nuorisotilat toimivat monille läksyjentekopaikkana. Tutustumme kerhoissa erilaisiin harrastuksiin, askartelemme ja kokkailemme, nuorisonohjaaja Jatta Saikkonen kertoo. Kerran kuukaudessa järjestettävät iltakahvila ja leffailta keräävät reilut 150 nuorta yhteen. Nuorten bändien ensimmäisenä näyttämönä toimivasta kahvilasta vastaavat Huhtasuon alueen nuorisonohjaajat yhteistyössä Huhtaharjun tukioppilaiden kanssa. Kahvilat, kuten muukin nuorisotoiminta, ovat aina alkoholittomia ja tupakointia ei sallita, Saikkonen muistuttaa. Avoimet ovet kaikille Huhtasuon nuorisotilat vetävät nuoria ympäri kaupunkia. Suljetut porukat ovat nuorille tuntematon käsite. Kavereita on aina paikalla, ja uskoakseni tänne on kaikkien helppo tulla. Mukaan mahtuvat niin äänekkäät kuin 12

13 hiljaiset tapaukset, tukioppilaanakin toimiva Jonna pohtii. Huhtasuon nuorisotalolla käy paljon myös maahanmuuttajanuoria. Nuorisonohjaajat kertovat, että kyselyjen mukaan alueelle muuttavilta nuorilta on kestänyt keskimäärin kolmisen viikkoa, että he löytävät nuorisotilojen toiminnat. Eri kulttuurit toimivat sulassa sovussa ja vuotiaat pelailevat rinnakkain. Hyvin olemme mahtuneet samoihin tiloihin, Saikkonen uskoo. NuortenLaturista lisää tietoa Kaupungin nuorisotiloja on Huhtasuon lisäksi Säynätsalossa, Kuokkalassa ja Keltinmäessä. Keskustan nuorisotila on Jyväskylän Katulähetyksen ylläpitämä Cafe Center, jonka toimintaa kaupunki tukee. Jatta Saikkonen kertoo, että toiminta Lisätietoja nuorten kanssa on vuosien varrella muuttanut muotoaan. Varsinainen nuorten ohjaustyö on muuttumassa nuorten omaehtoisen toiminnan ja kasvatuksen suuntaan. Toivomme saavamme nuorisotilat vastaamaan mahdollisimman monen lapsen ja nuoren toiveita yhdessä neuvottelemalla ja toimimalla. Perttulassa työskentelee kolme vakituista ja yksi osa-aikainen nuorisonohjaaja. Jos mieltä painaa jokin tai muuten vain on kaipuu jutella aikuisen kanssa, nuorisonohjaajien korvat ovat aina avoimena. Varmasti aina löytyy paikka, jossa voidaan jutella kahden kesken, Saikkonen sanoo. Tietoa nuorisotilojen ja muusta nuorten toiminnasta löytää parhaiten NuortenLaturista internetistä. YAD ry tukee nuorten päihteetöntä elämää. Jyväskylän paikallisosaston Miina Herronen oli saanut vieraakseen Ismo Vuorisen ja Maria Kivelän. Jyväskylän kaupungin nuorisoasiainkeskus (014) Nuorisotiedotuspiste NuortenLaturi: Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, (014) , nuortenlaturi@jkl.fi Jyväskylän Nuorten Foorumi (014) , nufo@jkl.fi, Nuoriso- ja asukastiloja: Sepänkeskus (Kyllikinkatu 1), Pelisilmä (Säynätsalo, Urheilukentäntie), Keltinmäki, (Keltinmäentie 15), Messi (Kuokkala, Siltakatu 18), Perttula (Huhtasuo, Nevakatu 1), Nuorisotalo Cafe Center, Jyväskylän katulähetys ry (Gummeruksenkatu 13), Kulttuuriklubi Siperia, Kulttuuriyhdistys Väristys (Kyllikinkatu 1) Nuorten erityispalvelut, Tapionkatu 8, (014) , Nuorten päihde- ja huumetyö (014) Synkkis, nuorten kriisipäivystys perjantaisin klo 18 01, (014) , jyvät Saa surffata! Nettikoneita käyttöösi maksutta Nuorisotiedotuspiste NuortenLaturissa. Mistä löytyy treenikämppä bändille? Mitä voisin harrastaa? Keneltä voisin kysyä seksi-asioista? Vastauksia osoitteesta Asuuko sinussa pieni toimittaja? Kirjoita ja kuvaa nuorten nettilehti Painovirheeseen tai lue mitä toiset nuoret kirjoittavat Miksi mitään ei tapahdu? Skeittipaikka kotikulmille? Nuorisotila sulkemisuhan alla? Tee aloite! www. jyvaskyla.fi/nuoriso/aloite Sinä päätät missä ja miten nuorten ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy Nuorten Foorumi NuFo, www. jyvaskyla.fi/nuoriso/foorumi Nuorisotiloilla voit tavata kavereita, pelata, harrastaa kädentaitoja, tehdä läksyjä, käyttää internetiä tai oleskella. Nuorisotilojen ovet ovat avoinna kaikille nuorille. Nuorten erityispalveluista apua vaikeissa elämäntilanteissa ja tukea kasvatustyöhön: erityisnuorisotyö, päihde- ja huumetyö, riita- ja rikosasioiden sovittelu, oikeusedustus, tukiasuminen, tukihenkilötoiminta, Synkkis-päivystys. Synkkiksen päivystäjät auttavat liiaksi päihtyneitä tai muun avun tarpeessa olevia. Ideoi oma tapahtuma tai näyttely, osallistua taidekursseille ja -projekteihin Kulttuuriklubi Siperiassa, nuorten luovan toiminnan tilassa. Lasten- ja nuortenkulttuurikeskus Kulttuuriaitta järjestää työpajoja, kerhoja, kursseja, koulutusta ja tapahtumia lapsille ja nuorille. Jyväskylän elävän musiikin yhdistys Jelmu ry tarjoaa elävää musiikkia Tanssisali Lutakossa. Ensimmäisen kerroksen sijaitseva kahvila palvelee alaikäisiä asiakkaita sallittuina keikkailtoina klo 18 24, Tutki lisää NuortenLaturin tapahtumakalenterista fi/tapahtumakalenteri. 13

14 ulttuu Museon pajassa on kynnys Museot eivät ole enää vain paikkoja, joissa kierrellään ja katsellaan hiljaa näyttelyitä. Katseltavien esineiden rinnalla ovat yhä vahvemmin läsnä myös kosketeltavat esineet, kuunneltavat äänimaisemat ja oman tekemisen kautta syntyvät näyttelykokemukset, vahvistaa Suomen käsityön museon tiedottaja Asta Ruodemäki. Pysyvän perusnäyttelyn ja vaihtuvien näyttelyiden lisäksi käsityön museon toisessa kerroksessa on työpajatoimintaa. Pajaan voi tulla sisäänpääsymaksun hinnalla tekemään vaikkapa kortteja, koruja, vuodenaikaan sopivia koristeita tai kokeilemaan esim. huovutusta. Omaan työhön käytetystä materiaalista maksetaan materiaalimaksu pajassa olevaan lippaaseen. Museossa käyntiin kannattaa varata aikaa, että halutessaan ehtii tehdä pienen koristeen tai muiston kotiin viemisiksi, Ruodemäki kannustaa. Omatoimisen tekemisen lisäksi pajassa järjestetään noin kerran kuussa lauantaisin ohjattuja, vaihtuvien näyttelyiden teemoihin liittyviä työpajoja. Niissä saa opastusta erilaisten materiaalien ja tekniikoiden käytössä. Kesäaikaan museossa on mahdollista seurata myös taitavien käsityöläisten työntekoa ja kysellä heiltä käden taitoihin ja tekniikoihin liittyviä vinkkejä, Ruodemäki innostaa. Suomalainen musiikkikampus on monipuolinen alan koulutuskeskus. Emilia ja Ella Tattari tekivät leijat Suomen käsityön museon pajassa. matalalla Perjantaisin ilmaiseksi kaupungin museoihin Jyväskylän taidemuseon museolehtori Sirpa Turpeinen kannustaa kaupunkilaisia museoihin perjantaisin, jolloin niihin lähes kaikkiin on ilmainen sisäänpääsy. Myös Jyväskylän taidemuseossa Kirkkopuiston kulmalla työpajoja järjestetään kaikenikäisille vauvojen värikylvyistä elävän mallin piirustukseen. Suosittuja ovat kaikille avoimet grafiikan nonstoptyöpajat lauantaisin. Periaate on se, että meillä on paljon yleisötoimintaa ja mahdollisuus osallistua opastetuille kierroksille perjantaisin, Turpeinen kertoo. Kulttuuripalvelut halutaan tuoda kaikkien saataville. Vapaaehtoiset ja teh- 14

15 jyvät Jyväskylä Big Bandin vierailijoina ja solisteina on nähty monia huippuartisteja. tävään koulutetut kulttuuriluotsit ovat valmiita lähtemään vammaisten, mielenterveyskuntoutujien, ikäihmisten tai maahanmuuttajien seuraksi museoihin ja kulttuuritapahtumiin. Jyväskylän Kulttuuriaitta puolestaan järjestää toimintaa eri paikoissa ja edistää lasten ja nuorten kulttuurin tuottamista ja osallistumista tuomalla yhteen niin koulut, päiväkodit, taiteilijat, orkesterit kuin muutkin kulttuurintuottajat. Turpeinen kehottaa kaupunkilaisia pitämään silmällä avoinmuseo-nettiportaalia, josta löytyvät helposti Jyväskylän museoiden näyttelyt, työpajat ja muut ajankohtaiset tapahtumat. Sieltä löytyvät kaikki Jyväskylän museoiden tapahtumat, saavutettavuuspalvelut ja esittelyt jopa viittomakielellä, Turpeinen sanoo. Lisätietoja Sivistystoimi, kulttuuripalvelut Kilpisenkatu 1, (014) Kulttuurihakemisto ja -yhdistykset Kirjastot Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto, Vapaudenkatu 39 41, tietopalvelu, (014) , Kuorokaupunki vireessä Kuorokulttuuri elää vahvana ja vilkkaana Jyväskylässä, suomenkielisen kuorolaulun kehdossa. Pitkät perinteet ja ammattitaitoiset tekijät houkuttelevat satoja ihmisiä kymmeniin erilaisiin kuoroihin. Vox Aurea-lapsikuoron ja Musica- kuoron johtaja Pekka Kostiainen ei ihmettele kuorolauluinnostusta. Itse hullaannuin aikanaan sointujen ja musiikin virtailusta, jossa oma ääni on mukana. Tämän tunteen voi löytää vain kuorossa. Kuorolaulun voi kokea turvallisempana mahdollisuutena käyttää omaa ääntään kuin yksin laulettaessa. Rakkaus musiikkiin on kuitenkin kaiken lähtökohta. Sosiaaliset verkostot, jopa eri kuorojen välillä, ovat myös olennainen osa kuoroharrastusta, Kostiainen sanoo. Valinnan mahdollisuuksia kuorolaulusta innostuneille on monia: harrastajakuoroista ammattilaislaulajien kokoonpanoihin, lapsikuoroista varttuneiden ryhmiin. Jokaiselle löytyy varmasti oma kuoro. Tietoja Jyväskylän kuoroista löytyy kulttuurihakemistosta. Jyväskylän kaupunginteatteri Vapaudenkatu 36 Lippumyymälä, (014) Jyväskylä Sinfonia Museot museot, Kuttuuriaitta aitta, (014) Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön laajan aineistotietokannan ja siihen liittyvät sähköiset palvelut, monipuolisen aineistokokoelman ja mahdollisuuden käyttää internet-tietokoneita kirjastoissa. Lisäksi kirjasto järjestää tiedonhakukursseja, lastentapahtumia ja luentotilaisuuksia. Kulttuuriaitta järjestää monitaiteisia työpajoja, kerhoja ja tapahtumia lapsille ja nuorille kouluissa, päivähoidossa ja vapaaajalla.sekä syksyllä vietettävät Lasten Loiskis -kulttuuripäivät että maaliskuiset kaupungin syntymäpäivät tarjoavat monipuolista ohjelmaa lapsille perheineen. Jyväskylän kaupunginteatterin monipuolisen ohjelmiston lisäksi teatterinautintoja tarjoavat myös harrastaja- ja kesäteatterit. Elokuvien ystävistä pitävät huolen muun muassa Arktisen Upeeta pohjoismaisen elokuvan festivaali, Iiris -film festival, Kampus Kino ja Minikino-lastenelokuvaesitykset. Jyväskylä on kuorojen, orkestereiden ja bändien kaupunki. Jyväskylä Sinfonia, Keski-Suomen Alueooppera ja Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis ovat alojensa huippua. Vaihtoehtoja musiikinharrastamiseen ja -opiskeluun löytyy niin lapsille kuin aikuisille. Taiteen perusopetusta Jyväskylä tarjoaa arkkitehtuurissa, kuvataiteessa, käsityössä, musiikissa, sanataiteessa, tanssitaiteessa ja teatteri-ilmaisussa. Grafiikka- ja valokuvakeskus on kansainvälisesti tunnettu taiteilijoiden työtila, jossa myös harrastajat pääsevät opettelemaan grafiikan tekemistä ja valokuvausta. Jyväskylä on tunnettu tasokkaista tapahtumista ja festivaaleista. Yläkaupungin Yö, Summer Jazz, Jyväskylän Kesä, Vanhan Kirjan Talvi ja lukuisat muut tapahtumat takaavat virkistystä ympäri vuoden. Yksi Suomen suosituimmista rock-konserttipaikoista on Tanssisali Lutakko. Alvar Aalto -museo, Jyväskylän taidemuseo, Keski-Suomen museo ja Suomen käsityön museo tarjoavat vuosittain perusnäyttelyidensä lisäksi lukuisia vaihtuvia näyttelyitä. 15

16 Vertaisohjaajia liikuntakipinän sytyttäjiksi Jyväskylän seudulla käynnissä olevassa terveys- ja erityisliikuntahankkeessa (TERLI) mietitään muun muassa, miten Jyväskylässä ja muissa seudun kunnissa julkinen taho, yritykset, liikuntaseurat ja tavalliset kuntalaiset voisivat yhdistää voimansa yli nelikymppisten liikuntaharrastuksen aktivoimiseksi. Tavoitteenamme on, että eri asuinalueille muodostuisi vertaisohjaajien verkostoja. Käytännössä vertaisohjaa- Pyörällä töihin sauvoilla luontoon Jyväskylässä on oivat puitteet arkiliikuntaan ja omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Ikänsä liikkunut Paula Huovinen pyöräilee kotoaan Kortepohjasta töihin kaupungin keskustaan lähestulkoon säällä kuin säällä. Lapsuudessaan pikajuoksussa ja pituushypyssä kilpaillut Huovinen kertoo olleensa aina koukussa liikuntaan. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän liikunnalla on merkitystä sekä fyysiselle että henkiselle hyvinvoinnilleni. Päivinä, jolloin en pääse liikkumaan, olo on levoton ja hankala eikä unikaan tule yhtä helposti kuin tavallisesti. Hartiakipuihin Huovisen ykköslääke on sauvakävely. Lenkki vie usein lähiluontoon Laajavuoreen tai vaikka Tuomiojärven ympäri. ikun Metsissä yksin sauvaillessani pidän vauhtia yllä ja juoksen ylämäet. Kävelykaverin kanssa harrastetaan sosiaalista liikuntaa otetaan rauhallisemmin ja jutellaan. Oivat puitteet omaehtoiselle liikunnalle Jyväskylä tarjoaa Huovisen mielestä hyvät puitteet liikunnalle. On hyvä, että kaupungilla on tarjota mahdollisuuksia omaehtoisen liikunnan harrastamiseen, jotta kynnys liikkumiseen olisi mahdollisimman matala. Ei ole yhtään liioiteltua sanoa, että esimerkiksi latuverkoston ylläpitäminen on tärkeää kansanterveydellisesti. Myös Jyväsjärven luistelurata on osoittautunut todelliseksi aarteeksi. Jyväskylässä ei tarvitse jäädä sohvaperunaksi kotiin, sillä liikuntaharrastusmahdollisuuksia on tarjolla vaikka millä mitalla. Kaupungissa on noin 230 liikuntapaikkaa ja kilometreittäin pyöräteitä ja latuja hyötyliikuntaan. Lähes jokaisesta kaupunginosasta löytyy liikuntapuisto ja omat lenkki- ja hiihtopolkunsa. Liikuntaharrastus ei välttämättä ole kallis, vaan hyvän kunnon ja samalla hyvän mielen voi saada ihan ilmaiseksi. 16

17 Säällä kuin säällä työmatkansa pyöräilevä Paula Huovinen nauttii lenkillään Jyväskylän sataman tunnelmista. jaksi voi ryhtyä kuka tahansa tavallinen liikkumisesta innostunut ihminen, joka haluaa tartuttaa liikuntakipinän myös muihin omalla asuinalueella asuviin. Vertaisohjaaja voisi vaikka käydä hakemassa naapureita mukaansa sauvakävelylle tai järjestää venyttelytuokioita, TERLI-hankkeen projektipäällikkö Elina Hasanen konkretisoi. Vertaisohjaajaksi haluaville järjestetään jatkuvasti koulutusta. Syksyllä julkaistaan lisäksi terveys- ja erityisliikunnan kalenteri, josta löytyy kootusti Jyväskylän seudun julkisten toimijoiden, yritysten sekä liikuntaseurojen liikuntatarjonta. Jyväskylässä on 155 urheiluseuraa ja vapaaehtoisjärjestöä, joiden valikoima kattaa lähes kaiken kuviteltavissa olevan liitokiekosta veneilyyn ja kamppailulajeista erilaisiin tansseihin, joten jokainen siis löytänee oman lajinsa. Kaupungin liikuntapalvelukeskuksen ylläpitämillä liikuntapaikoilla liikkuu vuosittain yli kaksi miljoonaa kävijää. Lisätietoja Jyväskylän kaupunki, liikuntainfo: (014) , Liikuntapalvelut ja aukioloajat: Latuinfo: kannat/latuinfo Vesiliikuntakeskus AaltoAlvari: Kaupunki järjestää viikoittain eläkeikäisille yli 150 erilaista ohjattua liikuntaryhmää. Vesijumppa on noussut yhdeksi suosituimmista liikuntalajeista. Erityisliikuntaryhmät: erityisliikuntakalenteri Lisätietoja Jyväsjärven rantaraitista: www. jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi/kapu/rantaraitti Laajavuoren ulkoilukeskus: TERLI-hanke: jyvät Jyväskylässä on 155 liikuntaseuraa ja erityisliikuntajärjestöä. Niiden lajivalikoima kattaa 70 liikuntalajia. Lapsista ja nuorista 57 % ja aikuisista 17 % kuuluu liikuntaseuroihin. Ohjattuja erityisliikunnan ryhmiä on viikoittain yli 200. Liikuntapaikkoja Jyväskylässä on noin 230. Hoidettuja kuntoratoja ja latuja on yhteensä yli 220 km, joista noin 45 km on valaistuja. Jyväsjärven ympäri kiertävä Rantaraitti on hieno ulkoilureitti. Kokeilemisen arvoinen on myös Sarvivuoren pidempi lenkki. Keljonkankaan liikuntapuistosta alkavan viiden kilometrin mittaisen lenkin varrelta avautuvat hienot näkymät Päijänteelle. Kotalammelta Ladun majalle johtavan valaistun ulkoilureitin suosio kasvaa koko ajan, eikä suotta. Neljän kilometrin pituisella reitillä voi ulkoilla kävellen, maastopyörällä tai talvella hiihtäen. Talvella Jyväskylän Latu pitää majaa auki viikonloppuisin. Viihtyisässä hiihtomajassa on takkatulen ohella tarjolla mehua ja makkaraa. Majalla järjestetään myös lasten hiihtokouluja. Jääladuista suosituimmat johtavat Tikan rannasta Pohjanlahtea pitkin Päijänteelle ja Kinkomaan kautta aina Säynätsalon latuverkostoille asti. Jäällä voi turvallisesti hiihtää myös kaupungin keskustassa Jyväsjärvellä. Erityisryhmille kuten vammaisille, pitkäaikaissairaille ja iäkkäille on tarjolla kymmenittäin omia erityisliikuntaryhmiä. Keski-Suomen Urheiluharjoittelusäätiö ylläpitää Keski-Suomen urheiluakatemiaa. Sen tavoitteena on parantaa Keski-Suomessa asuvien urheilijoiden päivittäisvalmennuksen laatua sekä kehittää mahdollisuuksia urheilu-uran ja opiskelun yhdistämiseen. Urheiluakatemia toimii yhteistyössä oppilaitosten, lajiliittojen sekä kuntien ja kaupunkien kanssa. Liikunta- ja terveystieteiden koulutusta annetaan Jyväskylän yliopistossa Suomen ainoassa liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa. Opetus- ja tutkimushenkilökuntaa tiedekunnassa on noin 150 henkilöä ja opiskelijoita

18 Luonto on aina lähellä Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Kyllösen mukaan Jyväskylä on erinomainen paikka lintubongauksesta innostuneille. Luontoon mennäkseen ei tarvitse lähteä kauas kaupungista Metsässä tai veden äärellä kuulee, haistaa, näkee, tuntee ja maistaa samalla mieli lepää. ont Luonto-Liiton piirisihteerin Jaana Kuorelahden mukaan Jyväskylässä on luonnon ystäville erinomaiset mahdollisuudet harrastamiseen. Kaupungin alueelta ei tarvitse edes poistua nauttiakseen kauniista maisemista ja luonnon rauhasta. Omatoimisesti voi bongata lintuja, marjastaa ja sienestää. Metsästääkin voi hieman kauempana ja tähtiä voi tiirailla tähtitornissa, Kuorelahti kertoo. Jyväskylässä on myös monia yhdistyksiä ja järjestötoimintaa niille, jotka haluavat esimerkiksi oppia luontokuvausta tai tunnistamaan lintuja ja eri kasvilajeja yhdessä muiden kanssa. Yksi mukava tapa tutustua luontoon hyvässä seurassa on liittyä johonkin Jyväskylän monista partiolippukunnista, joita löytyy lähes jokaisesta kaupunginosasta. Pakopaikka kaupungissa Kaupungin tuoreessa metsäsuunnitelmassa on osoitettu lukuisia luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita niin asutuksen lähimetsistä kuin hieman kauempaa. Ne säästetään luonnontilassa eläinten ja kasvien sekä niitä tutkailevien ihmisten iloksi. Metsäsuunnitelman kuviotiedot löytyvät kätevästi tonttiosaston internetsivuilta. Virikkeitä ja luontotietoa voi hakea Harjun Vesitornista, missä sijaitsee Keski-Suomen luontomuseo. Museon pysyvä näyttely Perintönä ympäristö kertoo luonnon monimuotoisuudesta ja ympäristönsuojelusta. Jo Harju itsessään on kaunis viheralue kaupungin keskellä. Kuorelahti suosittelee jyväskyläläisille Tourujoen vehreää luontopolkua, joka kulkee Tourujoen varrella aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Laajavuoren polkujen varteen pystytetyille laavuille voi pysähtyä syömään eväitä. Myös Sallaajärven luonnonsuojelualue Taka-Keljossa on erinomainen paikka vetäytyä luonnon rauhaan. Tykkään rauhoittua luonnossa, siellä mieli lepää. Luonnon ääniä on ihana kuunnella ja on mahtavaa, kun liikenteen tai ihmisten melua ei kuulu. Luonnossa kuulee ja näkee kaikenlaista ja siellä on omat hajunsa. Se on monipuo- 18

19 lisesti aisteille miellyttävä ympäristö ja kokonaisvaltainen rentoutumispaikka, Kuorelahti sanoo. Linturetkillä nähtävää ja kuultavaa Jyväskylä on erinomainen paikka lintubongauksesta innostuneille. Vesistöt ohjaavat lintujen muuttoreitit läpi kaupungin ja harvinaisempia tuttavuuksia on nähtävillä sulissa vesissä ympäri vuoden. Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys järjestää talvisin ja keväisin lintukävelyjä, joihin kaikki voivat osallistua. Oppaan johdolla tutustutaan muun muassa Tourujoen talvilintuihin. Yhdistyksen retkiopas Pia Högmander kertoo, että talviset lintukävelyt ovat helppo tapa aloittaa lintuharrastus. Talvehtivia lajeja on parisenkymmentä, joten tunnistaminen on helppoa. Oppaat auttavat mielellään ja kertovat myös esimerkiksi lintujen talviruokinnasta. Mukaan ei tarvita välttämättä edes kiikareita ja retkille voi tulla mukaan koko perheen voimin, Högmander kannustaa. Kevään koittaessa esiin otetaan myös pyörät ja linturetket starttaavat Jyväsjärven ympäri Kuokkalansillan ja Rauhanlahden kautta. Kevään ensimmäiset muuttolinnut pysähtyvät Jyväsjärvelle usein levähtämään. Kesällä yölaulajaretki ja aamulintukävely vievät osallistujat keskelle lintujen laulukonsertteja. Valoisat kesäyöt houkuttelevat satakielet ja viitakerttuset konsertoimaan upeasti jo aivan keskustan tuntumassakin, Högmander vihjaa. Jyväskylän keskustan läheisyydessä on myös kolme lintutornia Tuomiojärven Eerolanlahdella, Hämeenlahdella Päijänteen rannalla sekä Jyväsjärven rannalla Pitkäruohossa Kuokkalan siirtolapuutarhan lähettyvillä. photex/petri korteniemi jyvät Miellyttävän kesäpäivän tai -illan Päijänteellä voi viettää myös höyrylaivaristeilyllä. Satamasta järjestetään risteilyjä koko Päijänteen alueelle, Keitele Päijänne-kanavalle sekä Viitasaarelle. Kaupungin alueella on seitsemän luontopolkua ja kolme lintutornia. Luontopolkujen pituudet vaihtelevat 0,7 kilometrin ja neljän kilometrin välillä. Jokaisen polun lähtöpaikassa on opastaulu ja ympäröivästä luonnosta kerrotaan tarkemmin reitin varrella sijaitsevissa rastitauluissa. Reitit on merkitty maastoon puihin ja kiviin maalatuilla keltaisilla merkeillä. Luontopolut sijaitsevat Laajavuoressa, Kangasvuoressa, Sippulanniemessä, Sallaajärvellä, Tourujoen rannalla ja Paljaspäässä. Tourujoen luontopolulla rauhallisesti virtaava joki ja sitä ympäröivä rehevä luonto ovat luoneet hiljaisen keitaan aivan keskustan tuntumaan. Jyväskylän sijainti Päijänteen pohjoispäässä on veneilijöiden kannalta ihanteellinen. Suurimmat kaupungin venesatamista sijaitsevat Lutakossa, Nenäinniemessä, Keljonlahdella ja Säynätsalossa. Kaupungin omat virkistysalueet pohjois- Päijänteellä ovat Mämminiemi, Mämmisaari, Leirikallio ja Naukula. Jyväskylän kaupungin alueella on 52 järveä tai lampea. Uimarantoja ja uimapaikkoja on yli 30. Avantouintipaikkoja on Köhniöllä, Sääksjärvellä, Tikassa, Tuomiojärvellä, Vuorilammella, Kaakkolammella ja Säynätsalon Juurikkasaaressa. Saaristokaupunginosa Säynätsalossa Päijänne on aina lähellä. Talvella ladut kiertävät kolmea saarta, kesän kohokohtiin kuuluu sisävesien suurin purjehdustapahtuma Päijännepurjehdus. Lisätietoja Virkistysalueet: Luontoon liittyvät kurssit: (014) Venepaikat: Palvelupiste Hannikainen, puh , Melontaretkiä sekä kanootti- ja kajakkivuokrausta järjestetään Tuomiojärvellä. Virkistyskalastusluvat: Liikuntainfo, Kuntoportti 3, Monitoimitalo, (014) , Jyväskylän ulkoilukartta, kartta.jkl.fi, on myynnissä palvelupiste Hannikaisessa ja Nikolainkulman neuvonnassa. Luontopolut ja lintutornit: 19

20 Tärkein on harmoninen ja laadukas keskusta Keskusta on kaupungin sydän, jonka mukaan muodostetaan mielikuva. Harva muistaa lähiöt, vaikka ne olisivat kuinka hienoja, sanoo Jyväskylän kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen. aup Kaupungissa on kaksi tärkeää asiaa: keskustan tulee olla kokonaisuutena harmoninen ja yksityiskohdiltaan laadukas. Jyväskylää Halinen korostaa modernin arkkitehtuurin ja leimallisesti Alvar Aallon kaupunkina. Kaupungin rakennettu historia on lyhyt, ja keskustan tiivis ruutukaava on rakentunut uudestaan 60-luvulla. Aallon suunnittelemia taloja noin 30, enemmän kuin missään muualla. 50-luvun alussa meillä oli puutalokeskusta. Vanhojen rakennusten katoamista harmitellaan, mutta täytyy katsoa eteenpäin ja luoda sellaista arkkitehtuuria, jota arvostetaan myös tulevaisuudessa, Halinen toteaa. Ilmastonmuutoksen myötä painottuvat jalankulkuja pyöräilyetäisyydet. Kaikki ei voi korostua Talot ovat kaupungin maanmerkkejä. Tietyt rakennukset jäävät mieleen, mutta kaikki ei voi korostua. Täytyy olla tasapaino eri tyyppisten talojen kesken, myös alisteisia elementtejä tarvitaan, Halinen muistuttaa. Jyväskylän nykyrakentaminen nojaa vuonna 2002 valmistuneeseen arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan, joka ei ole Halisen mukaan lopullinen sana vaan jatkuva prosessi, jonka tarkoitus on herättää keskustelua. Asukkaiden pitäisi oppia vaatimaan ja keskustelemaan. Ei pidä tyytyä siihen, mitä on tarjolla vaan pitää tavoitella korkeampaa. Vain siten saavutetaan hyvää. Jyväskylässä rakentajat pakotetaan kilpailemaan laadusta, Halinen kertoo. Yhteistyö rakentajien ja päättäjien kanssa sujuu Jyväskylässä hyvin. Asukasyhteistyö on haasteellisinta, sillä mielipidehajonta on suuri. Kaupunkisuunnittelun tehtävä on ajaa heikoimpien ja hiljaisimpienkin etuja, ei vain niiden, jotka ovat eniten äänessä. Ekologinen, tiivis kaupunki Halinen toteaa katsovansa asioita pitkälti estetiikan kautta. Tärkeintä on, että kaupunki saa dynaamisen ilmeen ja ottaa huomioon erilaisia tarpeita ja että arki toimii. Kaikenasteinen diversiteetti ja suvaitsevaisuus on tärkeää. Suvaitsevaisuus luo innovatiivisen ilmapiirin, Halinen korostaa. Esimerkkinä jyväskyläläisestä monipuolisuudesta Halinen mainitsee Tanssisali Lutakon säilyttämisen: sillä haluttiin tukea nuorisokulttuuria ja ymmärrettiin 20