Helsingin Seudun. Sotaveteraanipiirin

Transkriptio

1 Helsingin seudun Sotaveteraani Helsingin Seudun Sotaveteraanipiirin hallitus, toimiston väki ja avustajatoiminta kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014

2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN Tippasuojat miehille Hyvin istuvat ja huomaamattomat! Terveys Liikunta Apuvälineet Kotiapteekki Hygienia Haavanhoito Virtsankarkailu Katetrit ennokauppa Kruununhaka Suomenlinna SUOMEN SOTAHISTORIAA HELSINGISSÄ Hakkapeliitoista rauhanturvaajiin Liisankatu 1 (Kruununhaka), Helsinki avoinna ti to klo 11 17, pe su klo p Autonomiasta Atalantaan Sotamuseon Maneesi (Suomenlinna), Helsinki avoinna klo p MoliMed for men active protect PYYDÄ ILMAINEN NÄYTE ASIAKASPALVELUSTA PUH FENNO MEDICAL OY asiakaspalvelu@fennomedical.fi fennokauppa.fi Hinnat: 5 / 3, sotaveteraanit ilmaiseksi Helsingin Suomalainen Klubi Tekee kunniaa sotaveteraanien työlle KOTIMÄEN PALVELUKESKUS Kotimäen palvelukeskus tarjoaa 55:lle ikäihmiselle turvallista ja ympärivuorokautista asumispalvelua Keravan keskustan välittömässä läheisyydessä 20 min. etäisyydellä Helsingistä. Myös ulkopaikkakuntalaiset ovat tervetulleita asukkaiksi. Ammattitaitoinen henkilökunta on kuntouttavaan työotteeseen sitoutunutta, kaikki ohjaus / avustus tähtää asukkaan omatoimisuuden tukemiseen ja kuntoutumiseen inhimillisiä arvoja kunnioittaen. Kotimäen palvelukeskus tarjoaa asukkailleen monipuolisia virikepalveluja. Palvelukeskuksen aktiviteetit ovat asukkaiden vapaassa käytössä veloituksetta. Kotimäen palvelukeskuksessa on henkilökuntaa läsnä vuorokauden ympäri. Tiedustelut: Palvelupäällikkö Terhi Arpe, , terhi.arpe@kpts.fi Porvoonkatu 10, KERAVA Arvostettua perinteistä hautauspalvelua perheyrityksenä jo 85 vuoden ajan. Täyden palvelun hautaustoimisto jo neljännessä sukupolvessa. Hautaustoimisto Autio Oy Runeberginkatu Helsinki puh (päivystys 24 h) info@hautaustoimistoautio.fi fi Aukioloajat: arkisin myös sopimuksen mukaan. 2

3 4/2013 Muutosten mukana PÄÄKIRJOITUS Sisältö Pääkirjoitus 3 Piirissä tapahtunutta 4-5 Valoa syksyyn 6-7 Veteraanietuudet 8-9 Kuulovartioveljeä tapaamassa Krivillä kranaattien ja pakkasen paukkeessa Joulu on rauhan ja toivon aikaa 16 HELSINGIN SEUDUN SOTAVETERAANIPIIRIN tiedotusosa Vänrikki Mielosen probleema ja sudoku 24 Tanssittiin sitä sotaaikanakin Puhdetyöt Sotaveteraanien keski-ikä on ylittänyt 90 vuoden rajan. Kaikkien iäkkäiden henkilöiden toimintakyky heikentyy ikään liittyvien syiden takia. Sairaudet ja niiden tuomat vaivat tulevat vääjäämättä yhä enemmän esiin eikä niitä voi parantaa. Jokapäiväisistä tehtävistä selviytyminen ja uusien asioiden omaksuminen heikkenee. Muutama vuosi sitten Sotaveteraaniliitto lähetti perusyksiköille kyselyn, jonka ytimenä oli saada tietää siitä, miten pitkälle jäsenyhdistyksillä on mahdollisuuksia jatkaa toimintaansa omin voimin. Vastaukset olivat yhdensuuntaisia, pääosa piti mahdollisena toimia entiseen tapaan vuoden 2013 ajan, jokunen katsoi voivansa jatkaa vuoden 2014 ja ani harva arveli jaksavansa aina vuoteen Arviot osoittautuivat reaalisiksi ja liitto sekä piirit ryhtyivät ajoissa toimenpiteisiin. Ensimmäisenä toimenpiteenä on ollut piirien sääntömuutokset. Helsingin Seudun Sotaveteraanipiirin sääntömuutos on hyväksytty Oleellisin muutos uusissa säännöissä on se, että piiri voi ottaa henkilöjäseniä. Talous ja hallinto siirtyvät samalla piirin vastuulle. Sääntömuutoksella vaikutetaan myös siihen, että valtion ja kuntien kassasta tulevat sotaveteraanien erityisetuudet, kuten itsenäisenä selviytymisen monipuolinen tukeminen ja tehokkaat kuntoutuspalvelut menevät perille mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti. Sääntömuutos tukee myös eniten tukea tarvitsevien rintamaveteraanien palveluiden kehittämistä ja puolisoiden ja leskien asemaa. Sääntömuutoksen käytännön asiana on tullut esiin rekisteröityjen yhdistysten purkaminen. Helsingissä neljästä yhdistyksestä kaksi on jo tehnyt purkupäätöksen ja kahdessa purkamisprosessi on meneillään. Purkamisten jälkeen yhdistykset voivat jatkaa toimintaansa rekisteröimättöminä mahdollisuuksiensa mukaan joko itsenäisesti tai liittymällä keskenään ainakin erilaisten toimintojen ja tapahtumien tiimoilta, kuten esimerkiksi Keski-Helsingin ja Helsingin yhdistykset ovat jo vuosia tehneet. Vuosikausia valmisteltu (ainakin ministerit Hyssälä, Rehula, Risikko, Guzenina- Richardson ja Huovinen) vanhuspalvelulaki sai lainvoiman Lain soveltaminen aloitettiin välittömästi, osa lain soveltamisesta aloitetaan , osa ja täydellisenä lain soveltaminen saattaa venyä pitempään. Lain tavoitteena on edistää ikääntyvien hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja ja edistää ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista ja taata ikääntyneille määrältään ja laadultaan riittävät palvelut. Vanhuspalvelulaki käsittelee ikääntyneitä ja iäkkäitä henkilöitä omina ryhminään. Sotaveteraanit kuuluvat iäkkäiden henkilöiden ryhmään ja lainmukaiset palvelut kuuluvat sotaveteraaneille alusta lähtien. Vanhuspalvelulain mukaan kuntiin on asetettava mennessä kuntakohtainen vanhusneuvosto, jonka tehtävänä on huolehtia laintoimintaedellytyksistä ja toimintojen toteutumisista. Meidän on huolehdittava siitä, että sotaveteraaneja kohdellaan edelleen vanhusväestön erityisryhmänä erityisetuineen. Kuntien veteraaniasioita pitää kehittää jatkossakin veteraaniasioiden neuvottelukunnissa, eikä niitä pidä ainakaan tässä vaiheessa sulauttaa vanhusneuvostoihin. Kansi Talvi on saapunut Itä-Karjalaan, kuva Rukajärveltä vuodelta SA-Kuva. Hyvää syksyn jatkoa ja iloista joulun odottelua! Erkki Merikallio Piirin puheenjohtaja 3

4 Piirissä tapahtunutta Pääkaupunkiseudun suomenkielisen ja ruotsinkielisen sotilaspoikien sekä pikkulottien perinnekillan jäsenet kokoontuneena yhteisen muistopaaden ääreen patsaan paljastuspäivänä Perinnekillan puheenjohtaja ja piirihallituksen jäsen Olli Sorvettula toinen vasemmalta. Helsingin Rauhanturvaajat järjestivät Helsingissä Käpylän urheilupuistossa sunnuntaina Rauhanpäivän kävelyn. Kävelytapahtumassa oli mukana edellinen peruspalveluministeri, kansanedustaja Maria Guzenina-Richardson. Tapahtuma sai runsaat 30 aktiivia liikkeelle. Kuvassa vasemmalta; piirin puheenjohtaja Erkki Merikallio, Olavi Siitonen, kansanedustaja Maria Guzenina-Richardson, Helsingin Rauhanturvaajien puheenjohtaja Tapani Forsström ja varapuheenjohtaja Tom Asplund. 4

5 Piiri järjesti yhdessä Helsingin Sotaveteraanikuoron kanssa virkistysretken Fazerin tehtaalle Fazerilaan Vantaalle Retkeläisille tarjottiin maittava lounas sekä mielenkiintoinen opastettu tutustuminen tehtaaseen. Sotaveteraanikuoro esitti tehtaana aulassa retkeläisille sekä Fazerin väelle sykähdyttäviä kuoroesityksiä. Töölön Reserviupseerit järjestivät piirin veteraaneille virkistyspäivän Sputsudissa reserviläismajalla. Yhdessäolon lisäksi syötiin maittavaa hirvikeittoa sekä paistettiin makkaraa. Kuvassa Töölön aktiivireserviläisiä sekä heimoveteraanien Virve Rötsä (toinen vasemmalta). 5

6 Piirin naistoimikunnan konsertti: Valoa Syksyyn Piirin naistoimikunnan konsertti Helsingin Konservatoriossa onnistui taas erinomaisesti. Sali täyttyi hyvissä ajoin ääriään myöten. Yläkuvassa Kaaderilaulajat esiintyivät yhdessä kadettikuoron kanssa. Alakuvassa sopraano Katri Paukkunen Karjalan kunnailla yhdessä Viipurin lauluveikkojen kanssa. 6

7 Laulu antaa voimaa, tämä voitiin taas todeta Helsingin Sotaveteraanikuoron laulaessa. Kuoron vanhin laulaja oli yli 100- vuotias. Yläkuvassa Sotaveteraanikuoro esiintymässä perinnekuoronsa Viipurin Lauluveikkojen kanssa. Konsertti päätettiin kuorojen, Katri Paukkusen sekä Kaartin Soittokunnan yhteisesityksiin. Konsertin teema oli Karjala mielessäni. Soittokunnan ja kuorojen esitykset sekä Katri Paukkusen laulu saivat yli 500 henkisen yleisön varauksettoman kiitoksen. 7

8 Rintamaveteraanien kuntoutus Veteraan Sotiemme veteraani, olethan käyttänyt oikeuttasi ja hakeutunut kuntoutukseen. Helsingin kaupungilla on veteraanien kuntoutukseen tarkoitettuja Valtiokonttorin määrärahoja vielä jäljellä merkittävä määrä. Nyt on mahdollista järjestää veteraanille kuntoutusta joustavalla päätöksenteolla. Tämän vuoden määrärahojen käyttöä koskevat päätökset on tehtävä vuoden loppuun mennessä ja kuntoutusjakso käytettävä ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Rintamaveteraanin puoliso voi osallistua laitoskuntoutukseen veteraanin kanssa samanaikaisesti samassa laitoksessa. Lisätietoja antavat Helsingin kaupungin rintamaveteraanien kuntoutustoimisto, neuvonta puh maanantaista torstaihin klo 9-12, veteraaniasiamies maanantaina klo 9-2 puh ja kuntoutuksen johtajalääkäri Pertti Heikkilä puh Rintamaveteraaneille kotiin vietävät avopalvelut Valtio on varannut erillisen määrärahan rintamaveteraaneille kotiin vietäviä avopalveluita varten. Tavoitteena on tukea rintamaveteraanien kotona asumista. Palveluihin oikeutetun rintamaveteraanin tulee olla Suomessa asuva rintamasotilastunnuksen, rintamapalvelustunnuksen tai rintamatunnuksen omaava. Helsinki Helsinkiläinen rintamaveteraani voi hankkia määrärahalla kotipalvelua, esimerkiksi siivousta, ikkunoiden pesua, lounasseteleitä, Menumat -ateria-automaatin tai kuljetuspalveluja. Mahdollista on saada kotiin myös hyvinvointia tukeva kotikäynti sosiaaliohjaajan tai kotihoidon ohjaajan tekemänä. Kotikäynnin aikana on mahdollista selvittää laaja-alaisesti tarvitsemianne palveluja. Mikäli olette kiinnostunut näistä palveluista, ottakaa yhteyttä kotihoidon toimistosihteeriin arkisin klo , puhelin (09) Palveluita voi hakea myös erillisellä lomakkeella. Lomakkeita saa mm kaupungin kotihoidon yksiköistä ja piirin toimistosta. Espoo Espoossa määrärahalla järjestetään siivous- ja ikkunanpesupalvelua, saattamispalvelua, pieniä pihatöitä, lumenluontia ja asiointiapua. Palveluita haetaan erillisellä lomakkeella. Lomakkeita saa mm kaupungin kotihoidon yksiköistä ja piirin toimistosta. Lisätietoa saa arkisin klo puhelin numerosta (09) Vantaa Vantaalla määräraha Käytetään siivouksiin, pieniin asunnonmuutostöihin, lähihoitajien käynteihin. Palveluita haetaan toimistosihteeri Armi Haukalta (09) Astor Matkapalvelu Korsontie 12, Vantaa Puh

9 ietuudet Veteraanijärjestöjen avustajatoiminta tukee veteraanien ja heidän puolisoiden kotona asumista! Avustajatoiminnalla halutaan turvata ikääntyvien sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä kotona selviytymistä. Tavoitteena on, että sotainvalidit ja sotiemme veteraanit voivat asua omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Avustajiksi palkataan ja koulutetaan alasta kiinnostuneita työttömiä, joille kotitaloustai sosiaali- ja terveysalasta voi muodostua tulevaisuuden ammatti. Avustajan antama apu suunnitellaan ja toteutetaan asiakkaan toiveiden mukaan. Tavoitteena on ylläpitää asiakkaiden toimintakykyä, tukea kotona asumista ja vähentää yksinäisyyttä. Kodin askareita tehdään yhdessä, jos asiakkaan voimavarat sen sallivat. Tavoitteena on kiireetön, asiakkaan tarpeista lähtevä palvelu, jossa on tilaa rupattelulle, kahvittelulle ja ulkoilulle. Asiakkaan työkuvaan voi kuulua: - ruoanlaittoa ja leipomista - kodin puhtaanapitoa, pyykkihuoltoa ja muuta kodinhoitoa - ulkoilussa ja liikkumisessa avustamista - kauppa-, pankki-, posti-, apteekki- yms. asioinnissa avustamista - saattamisapua esimerkiksi lääkäriin - pienimuotoisia piha- ja ulkotöitä - lukemista, keskustelua ja kuuntelua Toiminta on jäsenpalvelua, joten asiakkuus edellyttää jäsenyyttä jossakin veteraanijärjestössä. Palvelu on asiakkaalle maksullista. Maksu pyritään pitämään mahdollisimman kohtuullisena. Avustajan käynti kestää 2,5 tuntia ja asiakasmaksu on enimmillään 12,50 euroa käyntikerralta. Avustajahankkeen yhteystiedot Helsingin hanke, palvelee helsinkiläisiä Projektipäällikkö Tiina Saloheimo Puh Projektisihteeri Jenni Hentilä Puh Uudenmaan hanke, palvelee espoolaisia ja vantaalaisia Projektipäällikkö Heidi Aho Puh Huom! Avustajatilaukset projektisihteereiltä. Projektisihteeri Margit Ahlfors Puh

10 Kuulovartioveljeä tapaamassa Pitkäkestoiset sodat ovat synnyttäneet eliniän pituisia ystävyyssuhteita niin meillä kuin muuallakin. Asemasotavaiheen pitkinä vuosina Syvärillä Laatokan takana minullekin syntyi sellainen etulinjan edessä vesijättömaalla olevassa kuulovartiopesäkkeessä. Olin ryhmänjohtajana valinnut toverikseni Antin (nimi muutettu), sydänhämäläisen maanviljelijän pojan. Olimme molemmat yli 180-senttisiä ja hyväkuntoisia 18-vuotiaita nuorukaisia. Antti oli minua rotevampi, rohkea ja luotettava kovissakin tilanteissa. Vuodesta toiseen vietimme yhdessä Syvärin rantajyrkänteen reunalla olevassa poterossa, jonne meno, siellä olo ja poistuminenkin olivat aina hengenvaarallisia. Juuri siihen vihollinen kohdisti vanginsieppausyrityksensä ja myös ns. väkivaltaiset, joukkueen voimin tehdyt tiedusteluhyökkäyksensä. Siellä me seisoimme kahdestaan syksyn sysipimeät ja sateiset yöt, palelimme talvien kovissa pakkasissa ja kesän helleyöt hyttysparvien ruokana. Tuijotimme herkeämättä etumaastoa ja ympäristöä useimmiten hiljaisina, mutta näkyvyyden salliessa rohkenimme myös keskustella. Toisen tuntemus siinä lisääntyi ja ystävyys vahvistui. Selviytyminen siellä vaati paljon hyvää onnea. Kuukauden lepovuoroa edeltävänä yönä muutamat ryhmän jäsenet olivat huvikseen vastanneet rajusti pikakiväärillä vihollisen tavanmukaiseen poteron tulittamiseen. Kyllähän se oli arvattavissa, että suurvalta vastaisi siihen seuraavana yönä, mutta eihän se enää koskisi meidän ryhmää. Kävi kuitenkin niin, että vaihto siirtyikin vuorokaudella eteenpäin. Sen illan ensimmäiseen vuoroon menimme me Antin kanssa. Kuulakkaassa lokakuun iltahämärässä selvisimme hyvin poterolle. Pian kuului vihollisen puolelta harjun takaa tiuhaan tahtiin: Umps, umps,umps, kun kranaatinheittimien putkiin työnnettiin kranuja. Antti ehti arvella, että ainakin kolmeen putkeen työntävät ja mihinkähän suuntaan menevät, kun helvetti ympärillämme repesi. Tarkasti oli vihollinen kostonsa suunnannut, sillä poteron joka puolella ja aivan reunoja hipoen 30 kranua nieli hapenkin ympäriltämme ja peitti meidät mullalla. Rantavallin kuivat tukitkin lentelivät ilmaan ja varmaan vallin miinoistakin joku räjähti. Yhtäkkiä kaikki oli aivan hiljaista. Antti puisteli multaa päältään ja kysyi tapansa mukaan huolestuneena Yhdessä koettu yhdistää. Kuulovartiomiehet ovat pitäneet yhteyttä ja tavanneet säännöllisesti, kirjoittaja Väinö Rantio oikealla. olenko hengissä. Näitä muistellen ja miettien ajelin 175 kilometriä Antin kotiin viime syyskuisena iltapäivänä. Antti oli soittanut monta kertaa ja valittanut yksinäisyyttään ja ahdistuneisuuttaan, kun vaimo Maija oli ollut jo kuukausia hoitolaitoksessa menetettyään muistinsa niin, ettei kontaktia tapaamisissakaan enää syntynyt. Antti tuli pihalle vastaan ja siinä halattiin ja käteltiin. Antin sodan jälkeen rakentama tilava ja mukavuuksin varustettu talo oli hyväkuntoinen ja siisti. Antti kertoi itse hoitavansa taloutensa. Lääkkeitä kuluu tavanmukaisiin vanhan miehen ongelmiin ja keppiä piti käyttää apuna. Kahviteltiin ja juteltiin. Yritin olla hyvä kuuntelija, kun Antti kertoi ongelmistaan, hyvin menestyneestä jälkikasvustaan ja vuosistaan pienen tilan isäntänä. Paljon oli pitänyt tehdä muutakin ansiotyötä useimmiten traktorin avulla, jotta kuuden hengen perhe oli menestynyt ja lapset koulutettu. Nietjärven suurtaistelusta Antti yhä uudelleen kertoi ryhmämme jäsenen Aimon (nimi muutettu) haavoittumisesta silmien väliin osuneesta vihollisen konepistoolin luodista. Antti kantoi Aimon selässään jsp:lle. Pian sen jälkeen Antti itsekin haavoittui vastaiskussa vihollisen heittämästä käsikranaatista. Se heitto jäi vihollisen viimeiseksi, mutta kranaatti oli jo ilmassa ja räjähti maastoutunen Antin takana sirpaleiden haavoittaessa Antin pakarat ja vasemman käden. Sotasairaalareissun jälkeen kumpikin palasi vielä komppaniaan, mutta pian tulikin sitten rauha. Parinsadan miehen komppaniasta oli siinä vaiheessa jäljellä 28 miestä, 10

11 useimmat täydennykseksi saatuja nuoria miehiä. Aimo kantoi luotiaan Antin naapurikylässä yli 70-vuotiaaksi saakka. Antti ei ollut hakenut mitään invalidikorvauksia ja ollut kuntoutuksessakin vain yhden kerran. Olin varannut mukaan pullon kuohuviiniä, koska meillä molemmilla on aikomus täyttää vielä tänä vuonna 90 vuotta, Antti jopa joulupäivänä. Iltaruokailun jälkeen lasit täytettiin, mutta Antti totesi, että sitä lajia ei sitten enempää. Hän toi pöytää kunnon konjakkipullon ja täytti lasit sillä, mutta siihen sekin sitten päättyi. Aamupalan jälkeen Antti esitteli jo vuosia kylvämättä olleita peltojaan ja varsinkin 11 vuotta sitten istutettua hehtaarin rehevää kuusikkoa. Uudenveroinen traktori kaikkine välineineen oli edelleenkin Antille rakas, vaikka ajokortti yleisille teille olikin jo vanhentunut. Pankkikorttia eikä tietokonetta Antilla ollut, mutta pojat huolehtivat Antin raha-asioista ja ruuan hankinnasta. Haikein mielin hyvästelimme toisemme tietoisina siitä, että tapaamistemme ketju oli päättymässä. Ystävyys ja yhteydenpidot kuitenkin jatkuvat entiseen tapaan puhelimitse. VÄINÖ RANTIO Etummainen kuulovartio Maaselän edustalla joulukuussa SAkuva. Talvisodan alkamisen muistotilaisuus Lauantaina klo Mannerh ḣeimin ratsastajapatsaalla Ohjelma Oi kallis Suomenmaa, Kaartin Soittokunnan soitto-osasto Puhe, prikaatikenraali Pertti Laatikainen Seppeleenlasku Seppelepartion lähettäminen sotilaspastori Suvi Kouri Narvan marssi, Kaartin Soittokunnan Soitto-osasto Maamme, Kaartin Soittokunta 11

12 Krivillä kranaattien ja pakkasen paukkeessa Jatkosodassa suomalaiset joukot mäen valtauksen jälkeen etenivät noin 30 kilometriä Muurmannin radan suunnassa Karhu- pohjoiseen Seesjärven korkeudelle. Vallatuksi tuli myös Krivin kylä, joka oli ollut tärkeä rautatiekeskus. Rata jatkui Kriviltä pohjoiseen. Suoraan länteen haarautui Vienan kanavalle johtava noin 30 kilometriä pitkä Meri-Maaselän rata Poventsasta noin 30 kilometrin päähän. Rata oli ollut aikoinaan kanavan rakennusvaiheessa ahkerassa käytössä. Tuhansia ihmisiä oli kuljetettu tavaravaunuissa pakkotyöhön, ja tyhjillään kolisivat vaunut takaisin. Nyt suomalaisilla oli hallussaan tätä ruostunutta ja heinittynyttä rataa vajaan kahden kilometrin pätkä. Sen takana puolustivat maataan Siperian Tseljabinskin sotilaat. Krivillä raiteita vielä riitti kolmeen suuntaan. Rataverkoston avulla kerättiin puutavaraa kahdelle sahalle. Hakkuiden johdosta koko alue oli lähes puutonta karua seutua. Kelot törröttivät ö pystyssä korostaen seudun ankeutta. Venäläiset olivat vallanneet Krivin takaisin, mikä alkumenestyksen jälkeen oli varmaan aika kova pala. Venäläisten valtaama alue teki pahan pussin suomalaisten puolustukseen, jolloin päämajassa varmaan päätettiin hankkia lisää voimaa ja vallata kylä takaisin. Takaisin Karhumäkeen Tammikuussa 1942 sota Rajajoella päättyi kohdaltani. Muodostettiin 3. Prikaati. Oli jätettävä huolella tehdyt lämpimät ja tilavat korsut. Miehet, pyssyt ja tykit mukaan, ja viiden päivän matka alkoi. Nähtiin uusia maisemia, veturin höyry ylämäissä lähes loppui, ja kaukaiselta alkoi Itä-Karjala tuntua. Suurin odotuksin saavuimme Karhumäkeen. Pakkanen paukkui 30-asteisena. Ankean näköiset hirsitalot i tupruttivat piipuis- i taan savua kohtisuoraan korkeuksiin. Ei näkynyt vastaanottajia. Tuskin kukaan huomasikaan, että uusia voimia komeine tykkeineen oli saapunut. Valloittajat olivat tulleet. Ei hurraata huudettu. Kiireesti pois asemalta ennen kuin vihollisen koneet iskevät, mutta jäässä olivat myös venäläisten tutkat ja kuuntelulaitteet. Junavaunut purkautuivat hyvässä järjestyksessä, miehet suksille ja hiihtämään. Prikaatin neljä pataljoonaa ja kaksi patteristoa siirtyivät peräkkäisinä päivinä pohjoiseen valmiusasemiinsa. Ensimmäinen yö teltassa oli myönteinen kokemus. Lämpöä riitti hyvin, ilmeisestikin hyvän kipinävartioinnin ansiosta. Lämpö ei tosin jakautunut tasaisesti: keskellä kamiinan lähellä oli lämpöä kuin saunassa, mutta pääpuolella teltan reunalla pakkasasteita. Krivin aseman seutua läheltä Maaselkää, ajankohta huhti-toukokuuta SA-kuva. 12

13 Krivin taistelun sotasaalista, alkuperäisen kuvatekstin mukaan Kaksipäiväisessä taistelussa tuhotun venäläisen 367. divisioonan jäännöksiä. Krivi SA-kuva. Krivin taistelu Sotahommat aloitettiin kello 2.00 yöllä kirkkaassa kuutamossa 24 asteen pakkasessa. Hyökkäystä edelsi puolen tunnin tykistön tulivalmistelu. Minä olin tykistön tulenjohtaja ja mukanani oli tulenjohtoryhmä. Tehtävänämme oli hyökätä I pataljoonan mukana. Kun laskeuduimme pienelle suolle, saimme niskaamme venäläisten tykkitulen. Olimme joutuneet keskelle tykistön sulkutulta, ja kranaatteja tuli solkenaan. Onneksemme kranaatit vain tupsahtelivat lumeen iskiessään. Käsityksekseni jäi, että ne olivat srapnelleja, joiden palopituus oli mennyt pitkäksi, ja ne sylkäisivät haulinsa vasta maahan pudottuaan. Oikealla korkeudella räjähtäessään ne olisivat saattaneet katkaista matkantekomme heti alkuunsa. Etenimme jonkin matkaa, kun yössä kuului komento: maahan! Saimme vastaamme kivääritulta, mutta lumessa maatessamme tuli suuntautui ylitsemme. Sitten tulenjohtueemme sai todistaa jalkaväen taidonnäytteen. Jv-miehet kiersivät sivustalle ja vyöryttivät venäläisten asemat. Taistelun loppumisen merkiksi kuultiin yössä vaimea pamaus, ja vihollisen viimeinen korsu oli tuhottu kasapanoksella. Noustiin lumesta ja selkä suorana hiihdettiin vallatulle kumpareelle. Sitä ennen oli kuitenkin hiihdettävä tukikohdan edessä olevan miinakentän läpi. Sivustalta oikealta puolelta kuulin karmivan huudon, vihlovan parkaisun. Katsoin sivulle ja näin, kuinka sotilas oli miinan räjähdyksestä lentänyt ilmaan ja oli nyt sieltä retkahtaen putoamassa. Tuota kuoleman karjaisua ja näkyä en tule koskaan unohtamaan. Puhelinyhteys toimi koko ajan, ja saatoimme ilmoittaa tavoitteeseemme pääsystä. Hetken jouduimme odottelemaan vasemmalla puolella olleen IV pataljoonan etenemistä. Lopun kahden kilometrin matkavälin päätavoitteeseemme oli vihollinen tyhjentänyt. Kiire oli tullut, koska kuumaa kalasoppaa täynnä ollut kenttäkeittiö oli jäänyt huoltopaikalle. Myrkkyä pelättiin ja jätettiin maistamatta. Tavoitteeseen pääsimme kello 9 aamulla. Korkealta mäeltä näimme pakenevia joukkoja, mutta ne olivat sen verran hajanaisia, että tykistötulta ei kannattanut käyttää Lumeen kaivettiin jonkinlainen kuoppa tulenjohtopaikaksi. Ja sitten oli ajateltava majoittumista. Telttaan valaistusta Teltta kuului varustukseemme. Se oli kulkenut mukana ahkiossa. Sille poljettiin lumeen kova alusta ja laitettiin paljon havuja eristeeksi. Peltikamiinaan kuivista keloista klapeja ja teltta oli valmis vastaanottamaan soturinsa. Tämä teltta ei ilmeisesti aikaisemmin ollut nähnyt sotaa, vaikka harjoituksissa ja leireillä sitä oli ehkä ahkerastikin käytetty. Se oli niin nokeutunut, että päivänvalossa sisällä oli lähes täysi pimeys. Se oli vika, joka tuli korjaantumaan. Heti seuraavana aamuna koettiin vastahyökkäys: kaikenlaista rautaa tuli niin paljon, että telttakankaaseen tuli valaisevia reikiä yli tarpeen. Joku pystyi erottamaan Otavan. Minä ihmettelin syntyneen Pohjantähden pitkulaista muotoa. Vuorokaudessa ehti kotiutua uusiin 13

14 Korsu Krivillä. Huhti-toukokuussa SA-kuva. olosuhteisiin. Aamu näytti rauhalliselta, häirintätulta venäläinen tykistö ammuskeli harvakseltaan. Miehet loikoilivat havuilla, pari miestä siinä reppujaan kaiveli. Silloin räjähti ja tosi kovaa. Korvat soiden siinä ymmällään ympärille katseltiin ja ihmeteltiin, mitä oli tapahtunut. Kranaatti oli osunut vieressä olleeseen mäntyyn. Räjähdyksen jälkeen vallitsi syvä hiljaisuus, jonka lopulta katkaisi tykkimies Kaartotien rauhallinen ääni: Minun osui. Sain itse myöhemmin kesällä kranaatin sirpaleesta osuman. Oli kuin pikkupoikana aikanaan ritsalla olisi ammuttu kivi selkään. Sirpale iskee, ja mitä suurempi se on, sitä kovempi on isku. Kun sitten luoti aikanaan meni lävitseni, antoi se vain pienen hetkellisen piston tunteen. Luoti vähän pistää, mutta sirpale antaa tällin. Sirpaleen osumakohtaan jää nipistävä tunne. Mikä siellä puristaa, joutuu ajattelemaan. Oma käsitykseni on, että nipistävän tunteen antaa tulikuuma sirpale, joka polttaa niin kauan, kunnes jäähtyy. Tällin ja nipistävän tunteen selässään tunsi Kaartotie. Hän oli maisterismies, meitä asevelvollisia selvästi vanhempi. Hänen rauhallisuutensa oli esimerkillistä. 14 Hyvää onnea toivottaen hänet saatettiin JSP:lle, josta alkoi sairaalamatka. Telttaan lähes osuma Päivällä oli pientä nahistelua, joka iltapäivästä rauhoittui. Ilta näytti jo kotoisen rauhalliselta, kun yksinäinen venäläinen tykki alkoi häiritä telttakuntaamme. Yksittäisiä kranaatteja tipahteli verkkaiseen tahtiin sadan metrin päähän teltastamme. Yksi huonosti suunnattu jo vähän pelästytti pudottuaan 50 metrin päähän. Melkein ehti jo tottua näihin paukkuihin, kun tuli oikea jysäys. Ilmanpaineesta teltta painui miltei kasaan, kamiinan savut pöllähtivät sisälle. Joku oli jo laskevinaan kuolleitten määrää. Seuraavaa paukkua ei enää jääty odottamaan: minä lähdin yössä tulenjohtopaikalle, muut hakeutuivat ainakin hetkeksi kuka minnekin. Kaksi kovinta miestä, Aimo Kimari ja Tauno Syvänen, kuitenkin jäivät. Kun mitään lisää ei kuulunut, palailimme noloina telttaamme. Ei tarvinnut pyytää anteeksi käytöstämme telttaan jääneiltä, sillä kaverukset olivat jo täydessä rauhallisessa unessa. Oliko pakomme pelkoa vai viisautta? Täysosumaa ei ehtinyt tulla, sillä korsumme valmistui vauhdilla. Etulinjan asemat olivat lumeen kaivettuja kuoppia, joissa jouduttiin viiden päivän aikana vastaamaan venäläisten vastahyökkäykseen. Etukäteen määrättyihin kohtiin olimme suunnitelleet tykistön sulut, joihin sitten nopeasti puhelinyhteyksien toimiessa saatiin tilatuksi tehokas tykistökeskitys. Vihollisen hyökkäys Idästä eli Meri-Maaselän radan suunnasta tehtiin toisena, tai lieneekö ollut kolmantena päivänä voimakas hyökkäys. Vihollinen pääsi pureutumaan vajaan sadan metrin päähän linjastamme. Tykistöä pyydettiin apuun. Minä kiiruhdin radisti Erkki Koskisen kanssa paikalle. Tapasimme lumikuopassa kolme jalkaväen miestä, jotka aamun sarasteesta lähtien olivat puolustaneet asemiaan. Lumihangessa makasi lukuisia ammuttuja lumipuvuissa olleita venäläisiä. Lähimmät viholliset olivat käsikranaatin heittomatkan päässä. Näin ainakin luulin, kun käsikranaatilla yritin vihollista tuhota. Radiolla sähköttämällä saimme yhteyden, annoimme koordinaatit, jonka jälkeen

15 saimme ihailla, kun kranaatit iskeytyivät vihollisen puolelle. Itä-Karjalan korpea pöllytettiin kunnolla. Jv-miehet olivat jo uskaliaimmat tunkeilijat ennen ammuntaamme tuhonneet. Toisaalta uskon, että tykkituli vei pakkasen turruttamilta taistelijoilta turhan innon. Henkensä säilyttääkseen he eivät lähteneet enää ryntäilemään. Perääntyviä venäläisiä napsittiin kiväärillä, ja kokeilin minä siinä rytäkässä myös pistooliani, mutta totesin sen heppoiseksi aseeksi. Viiden päivän jälkeen taistelut laantuivat. Tulenjohtueemme oli selvinnyt pienin tappioin. Mottiin jääneen vihollisdivisioonan lopullinen tuhoaminen aiheutti kuitenkin prikaatin muille yksiköille merkittäviä tappioita. Tehtävä oli suoritettu. Voitto ei näkynyt missään. Teltta vaihtui korsuksi aikamoinen parannus, mutta pian se piti jakaa kahtia jalkaväen kanssa. Tuli ahtautta, aikaa myöten myös täitä ja rottia. Tukikohtamme muuttui Maaselän kannaksen rauhattomimmaksi paikaksi, erään arvion mukaan koko pitkän rintamalinjan levottomimmaksi alueeksi. Siellä eli tulenjohtueemme, sille ei lepovuoroja suotu. Prikaatikin vaihtui, mutta tulenjohtue jäi. Ilmeisesti meihin luotettiin. JAAKKO ESTOLA Tykistön tulenjohtaja tähyää maaleja. SA-kuva. Etulinjan teltta. SA-kuva. 15

16 Joulu on rauhan ja toivon aikaa Kirje rintamalta jouluaattona 1939 On joulu siis, tuo suuri rauhan juhla. Luonto on kyllä komeimmassa juhlapuvussaan. Metsä on niin kaunis, kun on pientä pakkasta ja lunta on satanut, joten puut ovat juhlalliset lumivaipan peitossa, ja kaikki näyttää niin rauhalliselta. Mutta tuolla metsän sisässä me elämme ja ne äänet mitkä ilmaa halkoo, ovat kaikkea muuta kuin rauhan viestejä. Tykit jylisevät, konekiväärit papattavat ja lentokoneet surraavat kirkkaalla taivaalla. Rauha ja rakkaus ovat kaukana nyt. Olin illalla komppanian päällikön kanssa kolmessa korsussamme, joissa hän piti lyhyen jouluhartauden. Veisasimme pari jouluvirttä ja Palho puhui joulunsanomasta. Hän osaa puhua kauniisti. Vaikka se kiitos ja ylistys, mikä miestemme rinnasta lähti, lähetettiin maan uumenista, niin varmaan ne kohosi korkeuksiin Jumalan luo, sillä suurimmalta osalta meistä ne lähti todella sydämestä hartaana ja vilpittömänä. Sillä vaikka ei ennen olisi tarvinnut Jumalan apuun turvautua, niin joka on ollut nykyaikaisessa sodassa vihollisen rumputulen alla, niin täytyy olla paatunut sydän, joka ei silloin tunne oman voimansa mitättömyyttä ja tunne olevansa vain yksin Jumalan varassa. Joulua vietetään ympäri maailmaa hyvin erilaisissa olosuhteissa. Joillekin äskeisen kirjeen tunnelmat ovat totta tänäkin päivänä. Kuitenkin joulu tulee myös sinne ja sen sanoma koskettaa myös - ja ehkä erityisesti - juuri niitä, jotka elävät levottomuuden, kurjuuden, hädän ja turvattomuuden keskellä. Minulle joulu merkitsee usein työtä - se on tietysti ammatinvalintakysymys. Olen saanut viettää joulua hyvin erilaisilla tavoilla, eri paikoissa, erilaisten ihmisten kanssa. Yksi mieleenpainuvimmista jouluista juuri erilaisuudessaan oli joulu, jonka vietin muiden rauhanturvaajien kanssa Bosnia-Herzegovinassa. Entisen Jugoslavian sodan arvet olivat vielä selvästi näkyvillä siinä maassa sekä läsnä ihmisten puheissa joka päivä. Sotaa ei enää käyty, mutta olisi ehkä väärin puhua myöskään rauhasta - ainakaan sen syvässä merkityksessä Kiersimme suomalaisjoukon komentajan ja joulupukin kanssa suomalaisten toimipisteissä. Komentaja esitti tervehdyksen ja luki jouluevankeliumin, minä pidin hartauden ja joulupukki jakoi lahjat. Hartaudessa lauloin kappaleen, jonka kertosäkeessä sanotaan: Olkoon kunnia Jumalalle ja rauha maailmaan. Hän epätoivon alle ei jätä lapsiaan. Ajaessamme yhdestä paikasta seuraavaan komentaja kysyi minulta, mitä ajattelen noiden sanojen merkitsevän tässä todellisuudessa, oikean rauhan ollessa vielä kaukana. Aloin tosissani miettiä vastausta komentajan kysymykseen. Parhaiten ajattelen vastauksen löytyvän sodan kokeneiden ihmisten kertomuksista. Sillä vaikka ei ennen olisi tarvinnut Jumalan apuun turvautua, niin joka on ollut nykyaikaisessa sodassa vihollisen rumputulen alla, niin täytyy olla paatunut sydän, joka ei silloin tunne oman voimansa mitättömyyttä ja tunne olevansa vain yksin Jumalan varassa, totesi suomalainen talvisodan sotilas jouluaattona. Kroatialainen poika, joka oli Jugoslavian sodan päättyessä 18-vuotias, kertoi saaneensa sodan keskellä voimia uskosta: Jeesuksen risti antoi uskoa parempaan huomiseen ja toi rauhan syntiseen sieluun. Toivo kantoi päivien halki ja vahvisti minua. Tänään olisin eri ihminen, jos Jeesusta ei olisi ollut. Hän epätoivon alle ei jätä lapsiaan. Tästä on perimmiltään kysymys joulun sanomassa. Jumala tuli ihmiseksi kulkemaan rinnallemme niin sodan kuin rauhan todellisuudessa, niin ilon kuin surun hetkinä. Hänen läsnäolonsa antaa ihmiselle sisäistä rauhaa, turvaa turvattomuuden keskellä ja toivoa paremmasta huomisesta. Ihmisellä, joka uskoon joulun sanoman, on aina olemassa toivo. Joululaulussa sanotaan: Maan lapsi, älä pelkää, vaan kuule riemuiten: Tuon suuren ilon teille. Tuon rauhan sanoman. Tuon valon eksyneille ja kurjaa lohdutan. Toivotan kaikille tämän lehden lukijoille, sotiemme veteraaneille ja heidän läheisilleen siunattua joulunaikaa. SUVI K OURI Sotilaspastori 16

17 HELSINGIN SEUDUN SOTAVETERAANIPIIRI RY PIIRI Toimisto: Mannerheimintie 93 A, Hki Toimisto on avoinna ma-to klo 9-14 sähköposti: Toiminnanjohtaja Rauno Loukkola puh sähköposti: Piirisihteeri Sinikka Watjus puh sähköposti: Kuolleet ja osoitteenmuutokset piirisihteerille! Sosiaalineuvoja Anita Koskinen, puh sähköposti: Maksuton oikeudellinen puhelinneuvonta Varatuomari Pentti Lehtola puh Varatuomari Martti Mikkonen puh Puheenjohtaja Erkki Merikallio puh Naistoimikunnan pj Kaija Uuksulainen puh Jäsenyhdistykset ESPOON SOTAVETERAANIT ry Toimisto: Ukonvaaja 4, Espoo, puh. ja faxi Toimisto on avoinna ma-to klo , pe klo 9-15 puhelinaika klo 9-12 sähköposti: kotisivut: Toimistonhoitaja Liisa Nyfors, puh Toiminnanjohtaja Eero-Juhani Juhola, puh Kuntoutussihteeri Pertti Sirén, puh Puheenjohtaja Eino Luostarinen, puh Naisjaoston pj Sylvi Virtanen, puh HELSINGIN SOTAVETERAANIT ry Toimisto: Topeliuksenkatu 34 B, Hki Käynti Topeliuksenkadun tai Tukholmankadun puolelta (Huom! Portaat). Toimisto on avoinna tiistaisin klo 10-14, puhelin sähköposti: Puheenjohtaja Erkki Merikallio, puh Taloudenhoitaja Liisa Mustajärvi, puh Tiedotusasiat Veikko Ilmasti, puh sähköposti: Naisjaoston pj Irma Lähdesmäki, puh Suomen Juutalaiset Sotaveteraanit Puheenjohtaja Aaron Livson puh Sihteeri Harry Matso puh ITÄ-HELSINGIN SOTAVETERAANIT ry Puheenjohtaja Esko Kosunen, puh Sihteeri Mauri Jaakkola, puh Jäsenkirjuri Kauko Pipatti, puh Tiedotussihteeri Anneli Aarnikoivu, puh Naisjaoston pj Kaija Uuksulainen, puh KANTA-HELSINGIN SOTAVETERAANIT ry Sihteeri Petteri Kaukoranta, puh Puheenjohtaja Ola Miettinen, puh Taloudenhoitaja Leif Markio, puh KESKI-HELSINGIN SOTAVETERAANIT ry Toimisto: Mannerheimintie 93 A, Hki Toimisto avoinna ke klo 10-14, puh Toiminnanjohtaja Rauno Loukkola, puh Jäsensihteeri Maretta Bäck, puh Puheenjohtaja Paul Voss, puh VANTAAN SOTAVETERAANIT ry Toiminnanjohtaja Tapio Juutilainen, puh Jäsensihteeri Marjo-Riitta Koivisto, puh Puheenjohtaja Jaakko Vesanen, puh Naisjaoston pj Sirkka Löksy, puh Jäsenlehti: Helsingin Seudun Sotaveteraani yhdyshenkilö Viljo Ryynänen, puh Kokkokalliontie 17 B, Vantaa INKERILÄISET JA KARJALAISET HEIMOVETERAANIT ry Toiminnanjohtaja Vihtori Hyyrönen puh Puheenjohtaja Hans Gabrielsson, puh SUOMEN SOTAVETERAANIEN VIRON YHDISTYS Puheenjohtaja Villem Ahas puh Toompea 8, Tallinn, Viro Toimisto avoinna ma klo ja ti 9-13 puh./fax SUOMALAISET SOTAVETERAANIT AMERIKASSA Puheenjohtaja Hans Nyholm puh , gsm ESPOON SOTAVETERAANIKUORO Puheenjohtaja Lauri Lehtonen, puh Kuoron johtaja Kai Vahtola, puh Kuoron varajohtaja Pekka Kontu, puh Isäntä, lipunkantaja, vpj Matti Mäkeläinen puh HELSINGIN SOTAVETERAANIKUORO Puheenjohtaja Heikki Mälkki, puh Varapuheenjohtaja Pentti Paavola, puh Laulunjohtaja Arvo Kuikka, puh Kuoroisäntä Harald Johansson, puh Tiedottaja ja PR-vast. Esko Mälkki, puh Sihteeri Paavo Ruotsalainen, puh Kannattajajäsenyhdistykset PÄÄKAUPUNKISEUDUN SOTILASPOIKIEN JA PIK- KULOTTIEN PERINNEKILTA ry Sihteeri Kari Kerstinen, puh , Rahastonhoitaja Olavi Ylä-Kotola, puh Puheenjohtaja Olli Sorvettula puh Sotaveteraanien yhteyshenkilö Roy Cairenius, puh HELSINGIN RAUHANTURVAAJAT ry Puheenjohtaja ja yhteyshenkilö Tapani Forsström, puh

18 HELSINGIN SEUDUN SOTAVETERAANIPIIRI RY YHDISTYSASIAT Piirin toimisto on suljettuna välisen ajan. Avustuksia. Piiri myöntää raha-avustuksia veteraaneille, heidän puolisoilleen ja leskille korkeisiin terveydenhoitokuluihin, suuriin lääkemenoihin, silmälasien hankintaan sekä kotona asumista tukeviin menoihin. Piiri tukee veteraaneja monin eri tavoin. Jos Sinulta on hävinnyt piirin esite Piiri veteraanin arjessa soita meille, postitamme Sinulle uuden. Esitteestä käy ilmi piirin eri tukimuodot. TAPAHTUMAT JA RETKET La klo Talvisodan alkamisen muistotilaisuus Mannerheimin ratsastajapatsaalla. Ohjelmassa on seppeleenlasku ja seppelepartion lähettäminen. Katso tarkempi ilmoitus toisaalta lehdestä. Pe klo Itsenäisyyspäivän kansalaisjuhla Sibelius- Akatemian konserttisalissa (Pohjoinen Rautatiekatu 9). Tumma puku ja suuret kunniamerkit. Vapaa pääsy. Katso tarkempi ilmoitus toisaalta lehdestä. Porvoon Joulumarkkinat Perjantaina teemme retken Porvoon taidetehtaan (sisätila) joulumarkkinoille. Myynnissä on joulun lahjoja, koristeita, herkkuja ja lähiruokaa. Ryhmällä on ajan puitteissa mahdollisuus käydä myös Brunbergin suklaamyymälässä. Lähtö Kiasman pysäkiltä klo Paluu klo Matkan hinta maksetaan bussissa, tasaraha kiitos! Ilmoittautuminen piirin toimistoon (ma - to, klo ) viimeistään puh Kansallisteatteri Lauantaina klo näemme Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä Kun kyyhkyset katosivat -näytelmän. Näytelmä on kertomus onnettomasta avioliitosta, naamioista ja rikkimenneistä ihmisistä, jotka keksivät itselleen menneisyyksiä pelastaakseen tulevaisuutensa. Näytelmä pohjautuu So Oksasen menestysromaaniin. Lipun hinta on Ilmoittautuminen piirin toimistoon (ma - to klo ) viimeistään 9.1. puh Lipun nouto ja maksu toimistosta (huomioi joulutauko). Virkistyspäivät Päiväkummussa ja Piiri järjestää jäsenilleen virkistyspäivät keskiviikkona ja torstaina Päivien ohjelmassa on tulokahvit ja ohjelman läpikäyntiä, -ohjattu tuolijumppa, -lounas noutopöydästä, -aivojumppa (luento ja tehtäviä), sekä omatoimista ohjelmaa. Lopuksi nautitaan päiväkahvit. Lähtö tapahtuu Kiasman pysäkiltä kumpanakin päivänä klo 8.30 ja paluu klo mennessä. Ilmoittautuminen piirin toimistoon (ma - to klo ) viimeistään 6.2. puh Osallistumismaksu on ja se maksetaan bussissa. Tasaraha kiitos! Rakkaudentunnustus Isänmaalle Torstaina klo soi Savoy -teatterissa (Kasarmikatu 46) Ylä-Kainuun Yrittäjänaisten Rakkaudentunnustus isänmaalle -esitys kiitoksena sotavuodet kokeneelle sukupolvelle. Se nostaa esiin kotona ja rintamalla työskennelleiden naisten merkityksen ja luo kuvaa ihmisen ihmeellisestä selviytymiskyvystä. Esitys on myös kertomus naiseudesta, jota sotavuosien aikanakin vaalittiin, sekä ilosta ja toivosta, joita ei koskaan haluttu menettää. Noin tunnin kestävä esitys sisältää lauluja, runoja, kirjeitä ja tarinoita suomalaisten naisten elämästä sota-aikana. Esitys kertoo myös tämän päivän kainuulaisten yrittäjänaisten heittäytymiskyvystä ja yhteistyön voimasta. Savoy -teatterin vierailu on osa Kainuu Helsingissä teemavuotta. Vapaa pääsy. Helsingin Sotaveteraanikuoro on tehnyt pitkän päivätyön piirin rinnalla. Kuvassa kuorolaiset virittävät kuuntelijat juhlatunnelmaan Fazer-vierailussa. 18

19 HELSINGIN SOTAVETERAANIT ry Topeliuksenkatu 34 B, Helsinki. Puh Toimisto on avoinna tiistaisin YHDISTYSASIAT Joulutauko Toimisto on kiinni siten, että kuluvan vuoden viimeinen toimistopäivä on tiistai ja ensimmäinen aukiolopäivä on tiistai Helsingin Sotaveteraanit ry yhdistyksen purkaminen Sääntöjen mukaan yhdistyksen rekisteröidyn toiminnan purkaminen on käsiteltävä kahdessa yhdistyksen kokouksessa, joiden välillä on vähintään kuukausi. Purkamiseen vaaditaan kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä. Yhdistyksen ylimääräinen vuosikokous on hyväksynyt yhdistyksen rekisteröinnin purkamisasian. Toisen, yhdistyksen ylimääräisen kokouksen tiistaina päätös ei ole vielä lehteä kirjoitettaessa hallituksen tiedossa. Yhdistyksen toiminta jatkuu edelleen purkamisesta huolimatta; purkaminen koskee ainoastaan yhdistyksen rekisteröintiä. KUNTOUTUS Jalkahoito ja hieronta Yhdistys kustantaa jäsenilleen edelleen jalkahoitoa ja hierontaa Oulunkylän Kuntoutuksessa (Mäkitorpantie 19) puh. (09) Ota lähetettä varten yhteys yhdistyksen toimistoon tiistaisin klo puh VETERAANILIIKUNTA Yhdistyksen järjestämät liikuntatilaisuudet jatkuvat. Kaikki uudet ja vanhat osallistujat, tervetuloa liikkumaan! Osallistuminen edellyttää ilmoittautumista. Oulunkylän kuntojumppaan on varattu yksi vuoro Helsingin- ja Keski-Helsingin yhdistysten jäsenille maanantaisin klo Ilmoittautumiset suoraan Oulunkylän Kuntoutukseen Mäkitorpantie 19, puh. (09) Mäkelänrinteen allasvesijumppaan on varattu yksi vuoro Helsingin ja Keski-Helsingin yhdistyksien jäsenille torstaisin klo Yhteyshenkilö Olavi Riihijärvi puh. (09) Töölön Urheilutalon kuntojumppa tiistaisin klo , yhteyshenkilö Pia Angerma VIRKISTYS Helsingin- ja Keski-Helsingin Sotaveteraanien yhteiset illanvietot Ostrobotnian juhlasalissa, Museokatu 10. Vapaa sisäänpääsy, pullakahvit. Ma Klo Musiikkia ja ohjelmaa yhteisen joulujuhlan merkeissä. Joulupuheen pitää Seppo Kosonen. Tarjolla on riisipuuroa, rusinasoppaa ja torttukahvit. Huom! Muuttunut alkamisaika. Ma 3.2. klo Esitelmä, musiikkia, arpajaiset. Ma 3.3. klo Ohjelmasta tarkemmin lehden seuraavassa numerossa. Teatteri, retket, tapahtumat Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen tilille Nordea FI alla mainittua viitettä käyttäen. Pidätämme oikeuden mahdolliseen hinnanmuutokseen. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu ajoissa toimistoon ti klo 10-14, puh. (09) ja maksa osallistumismaksu määräaikaan mennessä. Keskiviikkona klo Kansallisoopperaan, JENUFA näytökseen on varattu 20 lippua. Tähtisopraano Karita Mattila laulaa Leos Janácekin nimiosan. Lipun hinta on kaikille sama 101 viitteellä (ooppera ei myönnä veteraanialennusta). Ilmoittautuminen ja maksu yhdistyksen tilille viimeistään klo mennessä. Kevätretki Viipuriin Toukokuussa toivottu retki Viipuriin (Hotelli Viipuri 3 yötä), perillä on puolihoito ja paljon nähtävää. Toivomme matkalle lähtijöitä alustavasti ilmoittautumaan yhdistyksen toimistoon mahdollisimman pian, jotta käytännön järjestelyt voitaisiin tehdä ajoissa. Kevät on retkien aikaa ja hotellit varattuja. Matkan teknistä järjestäjää edustaa Kari Hämäläinen kuten viimekin vuonna. Matkan hinta alustavasti n Katso myös Piirin sivulta eri tapahtumat. Näihin voit myös osallistua. Naisjaosto Ke klo Naisjaoston ylimääräinen kokous Helsingin Sotaveteraanipiirin kokoustilassa, Mannerheimintie 93 A (raitiovaunu 10). Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki yhdistyksemme naisjäsenet. Yhdistys tarjoaa kahvit tilaisuuden alussa. Esillä: Naisjaoston toiminnan lopettaminen. Veteraanikuntoutuksen avainpaikka. Sibeliuksenkatu 4 B, Helsinki, Puh , avoinna ma pe 8 20 Fysikaaliset hoidot, Akupunktiot, Lymfaterapia, Kotikäyntejä. Neurologisten potilaiden kuntoutus Omt-hoidot 19

20 ITÄ-HELSINGIN SOTAVETERAANIT ry YHDISTYSASIAT Yhdistyksen rekisteröinnin purkaminen Itä-Helsingin Sotaveteraanit ry:n ylimääräisissä kokouksissa on päätetty purkaa yhdistys Samassa kokouksessa päätettiin, että Itä-Helsingin Sotaveteraanit ry:n jäsenet siirretään Helsingin Seudun Sotaveteraanipiiri ry:n jäseneksi. Piiri on lähettänyt jokaiselle jäsenelle kirjeen, jossa annetaan ohjeet miten tulee toimia, jos ei halua piirin henkilöjäseneksi. Osoitteenmuutokset sekä kuolintapaukset pyydetään ilmoittamaan jäsenkirjuri Kauko Pipatille p. (09) Yhdistyksen lippu on saatavissa jäsenen siunaustilaisuuteen. Yhdyshenkilö on Ilppo Klemetti puh. (09) KUNTOUTUS Jalkahoito ja hieronta Jäsenille kustannetaan edelleen jalkahoitoa ja hierontaa. Hoidot tilataan lukien arkisin maanantai - torstai klo piirin toimistosta puh Ota siis lähetettä varten ensin yhteys piirin toimistoon. Emme huomioi vastaajaan jätettyä lähetepyyntöä! VIRKISTYS Puurojuhla klo Roihuvuoren kirkolla. Muista ilmoittautua mennessä Kaijalle p tai Annelille p. (09) tai Maanantaitilaisuus Matteuksen kirkolla 2014 Ma klo Ohjelma ilmoitetaan omassa tiedotteessa. Itä-Helsingin yhdistyksen naisjaosto on toiminut pitkään ja tuloksellisesti, kuvassa pieni osa naisjaoston aktiiveista. Ma klo Ystävänpäivä Ma klo Ohjelma ilmoitetaan myöhemmin Ma klo Laulun iltapäivä Teatterit, tutustumiskäynnit ja retket La klo näemme Teatteri Areenan näyttämöllä (Hämeentie 2) Carin Mannheimerin kirjoittaman humoristisen näytelmän VIELÄ EHTII. Ohjaus Pertti Sveholm. Liput 43. Ilmoittautuminen mennessä p tai Maksu tilille FI / Veteraanimatkat Lehko mennessä. Katso myös Piirin sivulta eri tapahtumat. Näihin voit myös osallistua. Huom! Ilmoittautumiset eri tilaisuuksiin on esteen sattuessa muistettava myös peruuttaa KANTA-HELSINGIN SOTAVETERAANIT ry YHDISTYSASIAT Sihteeri Petteri Kaukoranta, puh Katso myös Piirin sivulta eri tapahtumat. Näihin voit myös osallistua. KUNTOUTUS Hieronta ja jalkahoito Oulunkylän kuntoutuksessa jatkuu normaalisti. Hoitoa halutessasi käänny kuntoutus vastaavamme Leif Markion, puh puoleen ja kysy mahdollisuuttasi lähetteeseen. Kuntoutuksen osoite on Mäkitorpantie 19 A, Helsinki. VIRKISTYS Lounaskokoukset Ostrobotnialla aina kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo Keskiviikkona klo Joulujuhla. Kanta-Helsingin puheenjohtaja ja taloudenhoitaja edustivat piiriä Töölön Reserviupseereiden järjestämässä keilaturvauksessa. Kuvassa Ola Miettinen kiittää Kaartin Jääkärirykmentin keilaajia hyvästä vastuksesta. 20