LPY. Turvataan terveyspalvelut. Hallitusohjelma. Kuka hyötyy Kela-korvauksista? Ministeri Risikko kannustaa yhteistyöhön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LPY. Turvataan terveyspalvelut. Hallitusohjelma. Kuka hyötyy Kela-korvauksista? Ministeri Risikko kannustaa yhteistyöhön"

Transkriptio

1 LPY Lääkäripalveluyritykset ry:n lehti 2/2011 Kuka hyötyy Kela-korvauksista? Ministeri Risikko kannustaa yhteistyöhön Yksityis-HUS erikoista elinkeinopolitiikkaa Palveluseteleistä hyviä kokemuksia Turvataan terveyspalvelut Hallitusohjelma asiantuntijoiden puntarissa

2 Kuinka jakselet? Autamme hoitamaan sinunkin terveyttäsi. Tieto on tuottanut terveyden- huoltoa tukevia it-ratkaisuja jo 40 vuotta. Helpotamme muutenkin myös jokapäiväistä elämää koko Suomessa. tieto.fi Knowledge. Passion. Results.

3 Pääkirjoitus Ratkaistaan haasteet yhdessä Kansainvälinen talous- ja rahoituskriisi heijastusvaikutuksineen aiheuttaa vähintäänkin riittävästi haasteita alkaneelle hallituskaudelle. Juhannuksen alla kirjoitettu hallitusohjelma hyväksyttiin epävarmoissa olosuhteissa. Kenelläkään ei ollut selkeää näkemystä siitä, mitä kansainvälisessä taloudessa lähivuosina tapahtuu. Asioista oli kuitenkin sovittava ja toimeen tartuttava. Hallitusohjelman tavoitteet hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi ja julkisen talouden vakauttamiseksi ovat laajasti hyväksyttyjä. Keinoista ja toimenpiteistä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi vallitsee hyvinkin erilaisia näkemyksiä. Parlamentaariseen demokratiaan kuuluu, että hallitus esittää omat keinonsa ja toteuttaa ohjelmansa mukaiset toimenpiteet. Hallitusohjelma sisältää kaksi suurta lainsäädäntökokonaisuutta, joilla on merkittävä vaikutus suomalaiseen terveyspalvelujärjestelmään. Toinen niistä on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa käsittelevä lainsäädäntö ja toinen kunta- ja palvelurakenteita ohjaava lainsäädäntö. Näiden isojen kokonaisuuksien valmistelussa riittää töitä. Lääkäripalveluyritykset ry, LPY, on aina tuonut avoimesti esille omat näkemyksensä suomalaisen terveyspalvelujärjestelmän kehittämisestä. Missiomme on toimivien terveyspalvelumarkkinoiden luominen Suomeen. Me uskomme, että siten voidaan turvata laadukkaiden terveyspalvelujen riittävä ja oikeudenmukainen saatavuus sekä paras vaikuttavuus. Pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa lakisääteisten terveyspalvelujen järjestämisvastuu kuuluu sataprosenttisesti julkiselle sektorille, Suomessa lähinnä kunnille. Veroihin ja lakisääteisiin vakuutuksiin pääosin perustuvalla terveydenhuollon rahoitusjärjestelmällä turvataan oikeudenmukaisuus. Niin sanottu monituottajamalli, jossa tuottajat kilpailevat asiakkaiden luottamuksesta, taas varmistaa palvelutuotannon tehokkuuden ja resurssien oikean kohdentumisen sekä kannustaa toimijoita laadun kehittämiseen. Valmisteltaessa päätöksiä, joilla on vaikutusta kaikkien suomalaisten elämään pitkälle tulevaisuuteen, on tärkeää kuulla ja hyödyntää alan kaikkien toimijoiden asiantuntemusta ja kokemusta. Kyseisten päätösten vaikutusarviot on myös syytä tehdä huolellisesti. Tässä lehdessä käsitellään laajasti suomalaisen terveyspalvelujärjestelmän kehittämisen haasteita ja tavoitteita sekä keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskusteluun osallistuvat Kaikkien toimijoiden asiantuntemus ja kokemus kannattaa hyödyntää. muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sekä LPY:n hallituksen jäsen, Pohjoismaiden suurimman yksityisen terveys- ja sosiaalipalvelukonserni Ambea Ab:n toimitusjohtaja Matti Bergendahl. Yhteistyön merkitys ja avoimuus sekä rohkeus tehdä päätöksiä ja tarttua työhön korostuvat kaikkien puheenvuoroissa. Myös LPY pitää näitä asioita tärkeinä. Haluamme olla mukana tässä keskustelussa sekä terveyspalvelualaa koskevien päätösten valmistelussa. Olemme valmiita rakentavaan yhteistyöhön. Toivotan Sinulle mielenkiintoisia sekä ajatuksia herättäviä lukuhetkiä LPY-lehden parissa. Ismo Partanen Toiminnanjohtaja 3

4 Kaikki palvelut saman katon alta. Pulssista. Lääkäripalvelut Laboratoriopalvelut Kuvantamispalvelut Sairaalapalvelut Työterveyspalvelut Tutustu palveluihimme osoitteessa Vaihde p. (02) Lääkäriasema Pulssi Humalistonkatu 9 11 Turku P-halliin ajo Rauhankadulta

5 Sisältö 2/11 12 Kataisen hallitusohjelma puntarissa. Tässä numerossa: Jyväskylän kokemuksia palveluseteleistä Ensihoidon kustannukset nousevat eresepti yleistyy vauhdilla. Tietojärjestelmiä kannattaa hyödyntää Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma: Kunnat odottavat kunnon uudistuksia Näköalapaikalla: Matti Bergendahl Ministeri Risikko tulkitsee hallitusohjelmaa Miksi HUS haluaa markkinoille? Uusi näkemys elinkeinopolitiikkaan Kuka hyötyy Kela-korvauksista? Yhteistyö vapauttaa julkisen sektorin resursseja Hyvinvointikeskus Kamppiin LPY Julkaisija: LPY Lääkäripalveluyritykset ry, Päätoimittaja: Ismo Partanen, Mäkelänkatu 2 A, Helsinki, puh Toimitus ja taitto: Kumppania Oy, tuottaja: Leena Roskala , tässä numerossa: Susanna Alanen, Julia Hannula, Virpi Hautamäki, Pia Hirvonen, Susanna Kallama, Nina Toivola Kannen kuva: ScandinavianStockPhoto Muut kuvapankit: Futureimagebank, Dreamstime, istockphoto ISSN

6 Sensori Palveluseteli yleistyy - hitaasti Vasta sata kuntaa hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluseteleitä ja vain sata kuntaa suunnittelee sitä, vaikka hyviä kokemuksia on runsaasti. Jyväskylän kaupungissa palveluseteli on ollut arkea jo vuosia. Sitran toteuttaman palveluseteliselvityksen tuloksista ilmenee, että palvelusetelin käyttö on tulossa hiljalleen tutuksi. Perinteisesti kunnat käyttävät palveluseteleitä omaishoidossa, kotipalvelussa ja tukipalveluissa. Nyt myös palveluasuminen ja terveyspalvelut ovat tulossa palvelusetelin käyttökohteiksi. Palveluseteleiden hyödyntäminen on kuitenkin edelleen vaihtelevaa ja vieläkin on suuri joukko kuntia, joilla palveluseteleitä ei ole käytössä lainkaan, vaikka laki palvelusetelistä on ollut voimassa jo yli kaksi vuotta. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelusetelit ovat käytössä hieman yli sadalla kunnalla. Satakaksikymmentä kuntaa joko suunnittelee niiden käyttöönottoa tai käytön laajentamista. Terveyspalveluissa palveluseteleiden hyödyntäminen on vähäisempää ja edennyt vielä hitaammin. Suomen 336 kunnasta vain noin kolmekymmentä käyttää palveluseteliä perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoidossa palveluseteleitä käyttää alle kymmenen sekä hammashoidossa ja kuntoutuksessa alle viisi kuntaa. Kunnilla hyviä kokemuksia Kunnat, jotka hyödyntävät palvelusetelijärjestelmää, ovat saaneet positiivista palautetta sekä käyttäjiltä että palveluja tuottavilta yrityksiltä. Jyväskylän kaupungilla sosiaalipalvelujen palveluseteli on ollut käytössä vuodesta 2004 siis huomattavasti ennen nykyisen lain voimaantuloa. Aluksi lähdimme kokeilemaan palveluseteleitä pienimuotoisesti sosiaalipalveluissa, mutta positiivisten kokemusten myötä niiden käyttö on laajentunut. Mielestäni palvelusetelin tärkein hyöty on sen asiakkaalle tarjoama valinnanvapaus. Asiakas löytää palveluntuottajat sähköisestä rekisteristä, voi tutustua niihin rauhassa ja valita itselleen sopivan palvelun, kertoo Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen. Sosiaali- ja terveyspalvelut Hedelmällistä yhteistyötä Smartum Oy on tehnyt yhteistyötä Jyväskylän kaupungin kanssa vuodesta Samalla kun kaupunki on lisännyt palvelusetelin käyttöä, on huolehdittu siitä, että palvelusetelin hallinnointimalli pysyy linjakkaana ja kustannustehokkaana. Erityisesti palvelusetelin käytettävyys eri ikäryhmissä on ollut tärkeä asia. Jyväskylän kaupungin palveluseteliasiakkaiden ikähaitari on vuotta. Kuntien luottamushenkilöillä ja virkamiehillä on yhteinen näkemys kasvavasta sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeesta. Miten haasteisiin vastataan nyt ja tulevaisuudessa, on ydinkysymys, johon on etsittävä uskottavia ja kestäviä ratkaisuja. Kunnilla ja seuduilla, joissa on paneuduttu turvaamaan palvelut kuntalaisten hyväksi, on löydetty hedelmällistä yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Usein palveluseteli on haluttu malli palvelujen saatavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Palvelusetelijärjestelmällä on myös mahdollista kehittää sosiaali- ja terveysalojen palvelumarkkinoita, sanoo Smartum Oy:n palveluseteliasiantuntija Mareena Löfgren. 6 LPY 2/11

7 aiheuttavat yli 50 prosenttia kuntien menoista, joten toiminnan kustannustehokkuus on kunnille tärkeää. Palvelusetelin myötä tulee ikään kuin itsestään paljon myönteisiä ilmiöitä: asiakkaiden jonotusajat lyhenevät, seteli edesauttaa pienyritysten pärjäämistä markkinoilla ja innostaa synnyttämään uutta liiketoimintaa, ehkäisee monopolien syntymistä sekä vähentää kunnan omaa investointitarvetta. Kaiken kaikkiaan kustannustehokkuus paranee sekä yksityisellä että kunnallisella sektorilla, toteaa Pekka Utriainen tyytyväisenä. Jyväskylän kokemuksen mukaan uudet palvelujen järjestämistavat parantavat myös asiakastyytyväisyyttä. Ja tyytyväinen kuntalainen on kunnan paras markkinointivaltti, tiivistää Pekka Utriainen. Joustavasti hoitoon Jyväskyläläisellä Jarmo Pylkkäsellä on hyviä kokemuksia palvelusetelin käytöstä terveyspalveluissa. Kun miehen katkennut etuhammas vaati nopeaa hoitoa, hän hakeutui kunnallisen hoidon piiriin ja kuuli palvelusetelistä. Hyödynsin palveluseteliä yksityisessä hammaslääkärissä. Aika hoitoon järjestyi nopeasti. Hammas juurihoidettiin ja kruunutettiin. Hoidon yhteydessä hammaslääkäri löysi hampaastani ison reiän, joka vaati myös hoitoa. Tämäkin hoito järjestyi joustavasti palvelusetelin avulla. Kaikki hoitui todella kätevästi ja hammaskalusto saatiin kuntoon. Jatkossa käyn säännöllisissä tarkistuksissa ja varmasti hyödynnän palveluseteliä aina, kun se on mahdollista, kertoo Jarmo Pylkkänen. Tiesitkö, että... STM:n Muutosjohtamisen tuki -hankkeessa selvisi, että sosiaali- ja terveydenhuollon onnistunut toiminnallinen uudistaminen edellyttää avoimuutta, vuorovaikutusta ja viestintää. Palveluseteli pähkinänkuoressa Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan vastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palveluseteli on kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen hoidon piiriin kuuluvalle asiakkaalle myöntämä sitoumus, jolla hän voi korvata osan palvelusta aiheutuneista kustannuksista. Kunta määrittelee ennalta palvelusetelin arvon ja asiakas päättää, hyödyntääkö hän sitä vai ei. Palvelusetelin käyttäjällä on vapaus valita palvelun tuottaja hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta. Näe elämä uusin silmin laser-, kaihi- ja linssileikkauksella! Medilaser Oy on kotimainen, Suomen suurin vaativaan silmäkirurgiaan keskittynyt yksityinen klinikka. Viimeisen yli 10 vuoden aikana huippukirurgimme ovat auttaneet jo yli tyytyväistä asiakasta nauttimaan elämästä uusin silmin. Varaa aika klinikaltamme ESPOO HELSINKI / EIRAN SAIRAALA HÄMEENLINNA JYVÄSKYLÄ KOTKA KUOPIO LAHTI PORI SEINÄJOKI TAMPERE TURKU VANTAA

8 Sensori Uusi terveydenhuoltolaki nostaa ensihoidon kustannuksia Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille vuoden 2013 alusta. Tavoitteena on parantaa ensihoidon koordinaatiota, palvelujen saatavuutta ja laatua sekä kehittää ja tehostaa toimintaa. Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry teetti selvityksen siitä, miten lakimuutos vaikuttaa ensihoidon kustannuksiin. Uuden lain mukaan sairaanhoitopiirit tuottavat palvelun joko itse, tekevät sen yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa tai ostavat yksityisiltä palveluntuottajilta. Valitettavasti näyttää siltä, että kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa saavat sairaanhoitopiireiltä suurimman kannatuksen, kertoo SSK ry:n puheenjohtaja Teuvo Kontio. Suomen Sairaankuljetusliiton toiminnanjohtaja Mikael Söderlundin mukaan sairaanhoitopiireille keskitetty ensihoitopalvelujen järjestämisvastuu on sinänsä perusteltu ja kannatettava uudistus, mutta lakiin kirjattu mahdollisuus suosia sairaanhoitopiirin omaa tuotantoa ja yhteistyötä pelastuslaitosten kanssa johtaa ensihoitokustannusten merkittävään kasvuun. SSK ry:n teettämän selvityksen mukaan on arvioitu, että kunnille tulevat lisäkustannukset olisivat yli 60 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset aiheutuvat lain vaatimista valmiusajoista sekä julkisen sektorin oman palvelutuotannon lisäämisestä. Ensihoidon saatavuus heikkenee Kustannusten nousun myötä on vaarana, että palveluja karsitaan sieltä, missä suoritteita on niukasti. Alle kymmenen tuhannen asukkaan kunnat sekä isojen kaupunkien reuna-alueet ovat todennäköisesti suurimpia kärsijöitä. Sieltä palvelut näivettyvät, kun massa-alueiden palveluja tehostetaan, Teuvo Kontio toteaa. Selvitysraportti luettavissa kokonaisuudessaan SSK ry:n kotisivuilta: Kela-korvaus jo taksissa Kelan uusi matkakustannusten suorakorvausjärjestelmä on käytössä jo useiden sairaanhoitopiirien alueella. Suorakorvausjärjestelmä tarkoittaa sitä, että asiakas saa Kela-korttinsa esittämällä matkakorvauksen heti taksissa. Asiakas maksaa matkastaan vain omavastuuosuuden, joka on 9,25 euroa yhdensuuntaiselta matkalta, eikä hänen tarvitse hakea korvausta Kelalta jälkikäteen. Lisäksi järjestelmä vähentää taksiyrittäjien paperityötä, kertoo Kelan sairaanhoitokorvausryhmän pääsuunnittelija Anne Giss. Tällä hetkellä matkakustannusten suorakorvausjärjestelmä on käytössä Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Vuoden loppuun mennessä mukaan tulee kolme uutta sairaanhoitopiiriä ja vuonna 2013 järjestelmän pitäisi olla käytössä koko maassa. Sairaanhoitopiireissä on käytössä yksi keskitetty puhelinnumero, josta matkat tilataan. Tilaukset välitetään asiakasta lähinnä olevalle vapaalle taksille. Taksikeskus voi myös yhdistää samasta suunnasta tulevien asiakkaiden matkoja. Asiakkaalla on kuitenkin mahdollisuus pyytää oman kotikuntansa taksia, Anne Giss korostaa. 8 LPY 2/11

9 Tiesitkö, että... sairaanhoitovakuutuksen korvaustaksoja korotettiin viimeksi vuonna eresepti käyttöön vuonna 2013? eresepti on sähköinen lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti sekä tallentaa sen Kansaneläkelaitoksen ylläpitämään tietokantaan, jota kutsutaan Reseptikeskukseksi. Sähköinen resepti tekee paperireseptin turhaksi ja mahdollistaa asiakkaalle lääkkeen hankkimisen mistä tahansa apteekista. Järjestelmällä parannetaan lääketurvallisuutta ja se helpottaa lääkkeiden käytön tilastointia ja seurantaa. Sähköinen resepti on käytössä kaikissa apteekeissa mennessä. Julkinen terveydenhuolto on sitoutunut ottamaan sen käyttöönsä huhtikuuhun 2013 mennessä ja yksityinen sektori vuotta myöhemmin. Vuonna 2010 Kelan korvaamia reseptejä kirjoitettiin 39,9 miljoonaa kappaletta. Tämän vuoden syyskuun puolivälissä ereseptejä oli kirjoitettu jo kappaletta Turussa ja Kotkassa sekä Itä-Savon ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueilla. Tämän jälkeen kokeilualue laajeni asukkaalla, kun eresepti otettiin käyttöön myös Päijät- Hämeen terveydenhuollossa ja apteekeissa. Marraskuussa mukaan liittyy Kanta-Hämeen alue. ereseptin käyttöönotto laajenee nyt ripeään tahtiin. T I E D O S T A M E N E S T Y S Muualla sanottua Suomessa toteutuu tällä hetkellä pahimmillaan oikeus hoitojonoon, ei oikeus hoitoon. On kaikkien suomalaisten etu, että terveydenhuoltojärjestelmäämme kehitetään nykyistä asiakaslähtöisempään suuntaan ja siten varmistetaan laadukkaiden ja tehokkaiden palvelujen saatavuus sekä potilaan valinnanvapaus. toimitusjohtaja Yrjö Närhinen, Suomen Terveystalo

10 Sensori Tietojärjestelmät ovat terveydenhuollon voimavara Tietojärjestelmätoimittajat kehittävät entistä käyttäjäystävällisempiä sovelluksia, jotka vapauttavat terveydenhoitohenkilökunnan palvelemaan asiakkaita. Asiakas kokee tietojärjestelmäsovellusten tuoman hyödyn etenkin yksityisen terveydenhuollon puolella. Vastaanottoajan varaaminen halutulle lääkärille käy helposti lääkäriaseman nettisivuilla. Erilaiset itsepalveluratkaisut ja tekstiviestien hyödyntäminen monella tapaa ovat varsinkin yksityisellä puolella jo tätä päivää. Itsekin ilmoittaudun lääkäriasemalla aina itseilmoittautumispisteellä, Tieto Oyj:n johtaja Heikki Veinola kertoo. Hyvä esimerkki tämän päivän tietojärjestelmäsovelluksesta on omahoitopalvelu eli eräänlainen henkilökohtainen terveyssivusto. Sivuston kautta voi olla yhteydessä hoitohenkilökuntaan, lukea laboratoriotulokset, kirjata kotimittauksia sekä ylläpitää ravinto- ja liikuntapäiväkirjaa. Omahoitopalvelu on osoittautunut hyväksi työkaluksi erityisesti diabeteksen seurantaan ja hoitoon. Myös terveyskeskuspäivystyksen jonotuspalvelu on yleistymässä. Asiakas voi odottaa vastaanottoaikaa kotonaan virtuaalijonossa ja tekstiviestikutsun saatuaan saapua päivystykseen. Palvelu on suorassa yhteydessä ajanvarausjärjestelmään. Yhteensopimattomuus iso myytti Aluetietojärjestelmät, sähköisesti organisaatiosta toiseen matkaavat lähetteet sekä sähköiset laboratorio- ja kuvantamistulokset ovat jo hyvin yleisiä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella on jo lähes koko alueen kattava potilastietojärjestelmä. Yksityissektorilla on jopa koko valtakunnan laajuisia järjestelmiä. Suomessa on käytössä kourallinen keskeisiä terveyspalveluille suunnattuja tietojärjestelmiä, jotka toimivat hyvin ja turvallisesti. Toki olemassa on pieniä erityislaatuisia sovellusalueita, joita ei välttämättä kannatakaan integroida, Veinola täsmentää. Käyttöönotto on yksi tietojärjestelmähankkeiden tärkeimmistä osa-alueista. Prosessien uudistaminen ja uuden oppiminen voi olla haastavaa, jos käyttöönottokoulutus on jäänyt puutteelliseksi. Huoli hoitohenkilökunnan huolenpitoa 360 Mehiläinen-konserni on tunnetuin ja arvostetuin yksityinen terveyden huolto- ja sosiaalipalveluiden tuottaja Suomessa. Valtakunnallinen palveluverkostomme tarjoaa monipuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut yksityis-, yritys- ja kunta-asiakkaille. tutustu laajaan palvelutarjontaamme osoitteessa ja ota yhteyttä p

11 asiakasdokumentointiin käyttämän ajan lisääntymisestä tulee ottaa tosissaan. Tietojärjestelmien on tarkoitus helpottaa työtä eikä päinvastoin. Tilastoitu tieto käyttöön Kosketusnäyttö- ja puheentunnistustekniikka tekee tuloaan osaksi tutkimus-, hoito- ja dokumentointityötä. Jo nyt on olemassa sovelluksia, jotka muuttavat lääkärin sanelun suoraan kirjoitettuun muotoon. Kosketusnäytölliset käyttöliittymät ovat nekin kohta saatavilla. Myös dokumentoitujen asiakastietojen hyödyntäminen erilaisten raporttien muodossa tulee Veinolan mukaan lisääntymään. Esimerkiksi työterveyshuolto voi kerätä työnantajalle tärkeää tilastotietoa henkilökunnan hyvinvoinnista ja tyypillisimmistä työperäisistä terveysongelmista jo nykyisin käytössä olevilla sovelluksilla. Tiesitkö, että... Kunnan rooli on tulevaisuudessa entistä enemmän resurssien organisoijana ja managerina, joka huolehtii palvelukokonaisuuksien toimivuudesta. Lukijatutkimus osallistu ja voita neuvotteleva virkamies Mikko Martikainen, Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatio-osasto LPY-lehti selvittää syksyn aikana lukijoidensa mielipiteitä lehdestä. Haluamme lukijoiden palautteen avulla kehittää lehteämme edelleen. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan viisi kappaletta LPY:n piknik-reppuja. Reppu sisältää teräksisen termospullon ja retkiastiat kahdelle. Vastaaminen kestää muutaman minuutin palautteesi on arvokas. Osallistu kyselyyn osoitteessa Laboratoriopalveluita tarjoava johtava suomalainen keskuslaboratorio. Laboratoriopalvelumme kattavat kaikki merkittävimmät kliinisen laboratorioalan osa-alueet: VAIVATTOMAT LABORATORIOPALVELUT ASIAKKAASI PARHAAKSI Doping-, huumausaine- ja lääkeaineanalytiikka Kliininen genetiikka Kliininen kemia Kliininen mikrobiologia Patologia UUTUUS! Vierianalytiikkapalvelut MediPOC-järjestelmällä Toimipaikat Nihtisillankuja 1 Raumantie HELSINKI Vaihde (09) Höyläämötie ESPOO HELSINKI Albertinkatu OULU Sumeliuksenkatu 18 B (2.krs) TAMPERE

12 Kuntaliitto: Tavoitteena aito uudistus Hallituksen tavoitteena on toteuttaa kuntalain kokonaisuudistus sekä uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva lainsäädäntö. Kuntakentällä uudistuksilta odotetaan paljon. H allitus haluaa edistää palveluiden järjestämis- ja tuotantovastuun selkeyttämistä ja eriyttämistä kunnissa. Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toivoo, että järjestämis-, rahoitus- ja koordinointivastuu säilytetään edelleen kunnilla. Kunnat voivat hyödyntää palvelujen tuotannossa erilaisia palveluntuottajia ja tuotantotapoja. Eri alueilla voidaan käyttää erilaisia ratkaisuja. Markkinoita voidaan hyödyntää silloin, kun ne toimivat järkevästi. Jotta yhteistyötä pystytään hyödyntämään, täytyy kunnalla olla hyvä markkinaymmärrys. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma arvioi, että kunnissa voisi olla nykyistä parempi käsitys palveluiden kustannuksista. Kuntaliitossa olemmekin esittäneet kunnille toiveita, että asiakkaalle kerrotaan hänen käyttämänsä palvelun tuottamisesta aiheutuneet kustannukset. Tämä lisäisi kustannustietoisuutta ja parantaisi julkisten palveluiden arvostusta. Kunnilla on merkittävä rooli palvelumarkkinoiden kehittämisessä. Tämä edellyttää kunnalta suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Kunnan olisi hyvä kartoittaa markkinatilanne ja hankkia kokemuksia ostopalveluista myös terveyspalvelujen osalta. Toisaalta niissäkin tapauksissa, joissa ulkoistetaan paljon, täytyy pitää tietty osaaminen toiminnasta itsellä, jotta kokonaisuus on luonteva. Hallitus aikoo selkeyttää julkisen sektorin harjoittaman elinkeinotoiminnan pelisääntöjä. Mikä on kunnan asema palvelumarkkinoilla? Tähän on vaikea antaa yleispätevää ohjetta. Markkinoille lähtö edellyttää kuitenkin osaamista. Oma käsitykseni on, että synnyttämällä luovan jännitteen julkisen ja yksityisen sektorin välille pystytään oman toiminnan ohella hyödyntämään 12 LPY 2/11

13 Tavoitteet ohjaamaan ratkaisuja Kuinka löydämme keinot tuottaa suomalaisten odotusten mukaisia terveyspalveluita nostamatta enää verorasitusta? LPY:n varapuheenjohtaja, Koskiklinikan toimitusjohtaja Kari Varkila arvioi, että parhaiten keinot löytyvät tavoitteiden kautta. Kysytään ensin, mitkä ovat suurimmat haasteet. Ne löytyvät tällä hetkellä koko kuntataloudesta. Kaikkia palveluita ei voida kaikkialla tuottaa. Jos meillä olisi rajattomasti rahaa, osaajia ja työvoimaa, toiminta onnistuisi hyvin pienissäkin kantimissa. Mutta väestömäärältään pienenä ja pinta-alaltaan laajana maana meidän on hyväksyttävä, että näin ei ole. Pyrkimykset kasvattaa yksiköitä oikeissa kohdissa ovat ymmärrettäviä. Sitä kautta tulee kaikille säästöjä, hän sanoo. Palveluita ei voida tuottaa liian keskitetysti, sillä se ei ole tasapuolista. Toisaalta liian hajautettu tuotanto ei enää ole riittävän hyvää. Mutta mitä muuta voimme tehdä kuin rakentaa suuria yksiköitä? On tärkeää, että rakenteet ja toiminta ovat joustavia. Terveydenhuollossa monituottajamalli ja asiakkaan riittävä vapausaste johtavat siihen, että laadukkain ja kustannustehokkain vaihtoehto tulee valituksi, Kari Varkila sanoo. Kun ratkaisuja tehdään, on otettava huomioon laatu, kustannukset ja asiakkaan näkökulma. Oikea vastaus löytyy, kun asiaa pohditaan näiden edellytysten pohjalta. Hallitusohjelmaan on kirjattu pyrkimys tehostaa kuntatalouden kustannuslaskentaa. Kari Varkila toivoo, että tavoite toteutetaan myös terveydenhuollossa. Tarvitsemme keinoja, joilla eri osapuolet pystyvät tekemään luotettavia vertailuja. Usein väitetään, että julkisen terveydenhuollon kustannukset ja kustannusrakenne ovat tiedossa. Valitettavasti näin ei ole edes kokonaiskustannusten osalta. Julkisen sektorin terveydenhuollon kokonaiskustannukset rahoitetaan osin tai kokonaan muilta momenteilta. Kun vertailukelpoista aineistoa ei ole saatavilla, ei pystytä vastaamaan, missä yksikössä palvelu olisi paras tuottaa. Tällöin ei tiedetä, kannattaako tuottaa palvelut omana työnä vai ostaa ulkoa. Pelisäännöt tarvitaan Uusi hallitus haluaa selkeyttää julkisen sektorin harjoittaman elinkeinotoiminnan pelisääntöjä. Kuntien, kuntayhtymien, kuntien liikelaitosten ja muiden kuntien omistamien toimintayksiköiden harjoittamalle ja markkinoilla yritysten kanssa kilpailevalle elinkeinotoiminnalle halutaan määrittää selkeät raamit. Periaatteessa en pidä lainkaan mahdottomana sitä, että julkinen sektori olisi osakkaana yhtiöissä, jotka toimivat kilpailevilla markkinoilla. Se kuitenkin edellyttää kilpailuneutraliteetin toteutumista. On voitava vedenpitävästi osoittaa, ettei näillä yhtiöillä ole verorahoin aikaansaatuja kilpailuetuja muihin markkinoilla toimiviin nähden. Tällä hetkellä läpinäkyvyyden edellytys ei täyty. Valitettavana esimerkkinä voidaan pitää HUS:n yksityissairaalasuunnitelmaa, jossa markkinoille pyrkivä sairaanhoitopiirin yhtiö nauttii merkittävistä kilpailueduista. On turha luoda monimutkaisia rakennelmia, jotka aiheuttavat kilpailuvääristymiä ja estävät tehokkaasti palvelumarkkinoiden kehittämisen. Perusteet julkisen sektorin toimijan siirtymiselle avoimille markkinoille eivät ole kovin vahvoja, toteaa Kari Varkila. 13

14 kolmatta sektoria. Näin saavutetaan parempi palvelukokonaisuus. Tällöin syntyy enemmän vaihtoehtoja sekä vertailumahdollisuus oman ja ulkopuolisen toiminnan välille. Samalla saamme aikaan uusia toimintatapoja. Tämä edellyttää ostoosaamista, markkinatuntemusta ja palveluiden tuotteistamista. Rahoitus läpinäkyväksi Uudella hallituksella on halu vähentää monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmia. Tavoitteena on lisätä rahoituksen läpinäkyvyyttä ja parantaa sen vaikuttavuutta. Rahoituksen läpinäkyvyys on etu kuntasektorinkin näkökulmasta. Kunnat koordinoivat verorahoitusta, joka muodostaa terveydenhuollon rahoituksesta valtaosan. Kuntasektorilla haluamme, että verorahoitus kohdentuu kuntalaisten käyttöön oikeudenmukaisesti. Toivon, että nykyisen hallituksen aikana todella syntyisi enemmän koordinaatiota terveydenhuollon rahoituskanavien suhteen. Ainakin tieto asiakkaista voisi keskittyä yhteen paikkaan. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mielestä eri hyvinvointipalvelujen asiakkuudet täytyy saada nykyistä kokonaisvaltaisemmin hallintaan. Tämä antaisi kenties myös mahdollisuuden hyödyntää luontevammin palvelusetelijärjestelmiä. Uskon, että pit- källä aikavälillä syntyisi mielenkiintoinen tapa etsiä uusia ratkaisuja palvelutuotantojärjestelmään. Kokonaisuudistuksella on merkitystä Kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen on kuntalain kokonaisuudistuksen keskiössä. Kuntaliiton toimitusjohtaja haluaa, että terveydenhuolto on osa kuntauudistuksen kokonaisuutta. Suurin haaste lienee se, kuinka pystytään varmistamaan maltillinen kustannuskehitys. Meille tärkeitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyys sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumattomat hoitoketjut. Toivon, että keskustelut lähtevät liikkeelle olemassa olevien tehtävien uudelleen arvioinnista. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma arvioi, että uusi hallitus jatkaa edellisen linjoilla kannustaen kuntia lisäämään valinnanva- Kun haluat luotettavan kumppanin sosiaali- ja terveydenhuollon auditointeihin ja laadunhallinnan koulutuksiin Qualitor Oy laadunhallintajärjestelmien sertifiointi (ISO 9001:2008, ISO 14001) SHQS-laatuohjelma sädeturva-auditoinnit patologian laatutunnus kliinisen tutkijan henkilösertifiointi laadunhallinnan koulutus. Syksyn 2011 ja kevään 2012 koulutuksia SHQS - Sisäisten auditoijien koulutus (SAKO 45) SHQS - Menetelmäkoulutus (MEKO 31) Sisäinen auditointi aktiivinen kehittämisväline (ISO 9001 standardi) SHQS -Sisäisten auditoijien täydennyskoulutus (SAKOTK 15) Sisäinen auditointi aktiivinen kehittämisväline (ISO 9001 standardi) Laadunhallinnan perusteet Labquality Group Ratamestarinkatu 11 A, HELSINKI p. (09) , f. (09) pe ja pe Kuopio pe ja pe Oulu ke ja to Turku pe Helsinki to ja to Rovaniemi pe , Helsinki Labquality-päivien yhteydessä Lisätietoja sekä maksuton Qualitor-lehti osoitteessa Kysy myös organisaatiokohtaisia valmennuksia!

15 pautta ja kuntarajat ylittävää palvelutuotantoa. Tärkeää mielestäni on, että kokonaisuus toimii siten, ettei ratkaisuja tehdä sektorikohtaisesti, vaan että päätökset tehdään kokonaisvaltaisesti, hän sanoo. Mäki-Lohiluoma toivoo hallitukselta entistä enemmän satsausta sosiaali- ja terveyspuoleen. Terveydenhuollon kustannusten kehitys on jo sellainen, että meidän pitää pystyä tekemään asioita uudella tavalla. Samalla tavalla jatkamalla henkilöstö- ja talousresurssit eivät tule riittämään. Hallitusohjelmaan on mielestäni kirjattu aika vähän sellaisia elementtejä, jotka mahdollistavat asiakkaiden palvelemisen uudella tavalla. Palvelujen tuotantojärjestelmää pitää pystyä uudistamaan ja antamaan kunnille nykyistä enemmän vapausasteita. Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma haluaa, että terveydenhuolto on osa kuntauudistuksen kokonaisuutta. Terveydenhuollon kustannusten kehitys pakottaa tekemään asioita uudella tavalla. 100 % ASIAKKAISTAMME SUOSITTELEE MEITÄ Haluamme olla mukana tuomassa laadukkaita terveydenhuoltopalveluita jokaisen ulottuville. Laastari Lähiklinikka turvaa nopean hoitoon pääsyn ja tarjoaa edullisia lähipalveluita kuntalaisille. Hoitoon ilman ajanvarausta arkisin 10-20, viikonloppuisin Kerava, Citymarket, Nikonkatu 1, Lahti, Kauppakeskus Trio, Aleksanterinkatu 18, Helsinki, Tapuli Apteekki, Ajurinaukio 5

16 Matti Bergendahl on toiminut Ambea Ab:n toimitusjohtajana vuodesta 2010 ja Ambean tytäryhtiö Mehiläinen-konsernin toimitusjohtajana Hän on myös EK:n Terveyspalvelualan Liiton hallituksen puheenjohtaja sekä Palvelualat ry:n ja Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) hallituksen jäsen. Matti Bergendahl on lääketieteen tohtori, dosentti, lastentautien erikoislääkäri ja MBA. Paraskin terveydenhuolto voi oppia lisää Matti Bergendahlin toivomuslistalla on kuntien hankintaosaamisen parantaminen ja terveydenhuollon työn arvostuksen lisääminen. Mitä muuta listalta löytyy?

17 Suomessa usein unohdetaan, että meillä on yksi maailman parhaiten toimivista terveydenhuollon järjestelmistä. Järjestelmää tulisi mieluummin kehittää evoluution kuin revoluution kautta. En näe suurta tarvetta muokata toimintaa rahoituksen tai järjestämisvastuiden, mutta kylläkin palvelutuotannon pohjalta, toteaa Matti Bergendahl. Pohjoismaiden suurimman yksityisen terveys- ja sosiaalipalvelukonserni Ambea Ab:n toimitusjohtaja ja sen tytäryhtiön Mehiläinen-konsernin hallituksen puheenjohtajan mielipide pohjautuu pitkään ja monipuoliseen kokemukseen alalta. Oppia Ruotsista? Pohjoismaisen Ambea-konsernin toimitusjohtajana Matti Bergendahlilla on näköalapaikka myös Ruotsin terveydenhuoltojärjestelmään. Hän toivoo suomalaisten ottavan mallia Ruotsissa hyviksi havaituista käytännöistä. Vaikka ruotsalaiset koetaan usein kilpailijoiksi kentällä kuin kentällä, kannattaisi meidän silti ottaa oppia heiltä. Suomenkin terveydenhuoltojärjestelmässä tilaaja- ja tuottajaroolit kannattaa selkeästi erottaa toisistaan. Kuntiin ja kuntayhtymiin tarvitaan hankintaosaamista, jossa hankintapäätös perustuu siihen, kuka on paras palvelun laadussa, tuotantotehokkuudessa, nopeudessa ja hinnassa. Ruotsissa tässä ollaan selvästi meitä edistyksellisempiä. Hän muistuttaa, että sosiaalipalveluissa yksityisen sektorin osuus on sekä Ruotsissa että Suomessa noin kolmannes. Suomen terveyspalvelumarkkinoilla yksityisten osuus on 3 4 prosenttia, Ruotsissa merkittävästi suurempi. Miksi näin? Syynä lienee se, että Suomessa kunnat eivät juurikaan hanki palveluita yksityisiltä eivätkä sairaanhoitopiirit näe tarvetta kilpailuttamiseen. Veronmaksajina meidän pitäisi nousta barrikadeille vaatimaan julkiselta sektorilta tulosvastuuta ja tehokkuutta verorahojemme käyttämisessä. Palveluiden järjestämisvastuu kuuluu kunnille, mutta tuottaminen pitää avoimesti kilpailuttaa. On tutkittu, että esimerkiksi vanhustenhuollossa ja perusterveydenhuollossa ulkoistaminen parantaa sekä asiakastyytyväisyyttä että henkilöstön työhyvinvointia ja -motivaatiota samalla kun toiminta tehostuu ja palvelu on edullisempaa. Meidän kannattaisi omaksua positiivinen ja oppiva suhtautuminen palveluiden ulkoistamiseen. Ulkoistaminen ei ole yksityistämistä. Asiakasvalintainen malli Yhtenä kehittämiskohteena Matti Bergendahl nostaa esiin asiakasvalintaisen mallin, jossa asiakas saa halutessaan vaihtaa terveyskeskusta vaikka päivittäin. Ruotsissa perusterveydenhuolto muuttui asiakkaan valintaan perustuvaksi vuoden 2010 alusta. Malli on tulossa Suomeen vuonna Asiakkaan tehdessä valintaa hänen saamallaan palvelulla on suuri merkitys. Terveyskeskuksia täytyisi jo tässä vaiheessa ryhtyä kouluttamaan palvelumentaliteetin uudistamiseen. En ole lainkaan varma, onko laajemmin mietitty sitä, mitä mallin muuttaminen Suomessa käytännössä edellyttää ja tarkoittaa. Palvelutyön arvostusta on lisättävä Suomella on 7 10 vuoden kuluttua kyseenalainen kunnia olla Japanin jälkeen maailman toiseksi iäkkäin kansa. Jo nykyisellään kuntien käyttömenoista vähintään puolet on sosiaali- ja terveyspuolen menoja. Veroja ei voida jatkuvasti nostaa, joten tarvitsemme raikkaita uusia tuulia sekä yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken. On yhdessä mietittävä, miten tulevaisuuden hoiva- ja hoitosektoreiden tarpeet tyydytetään. Mielestäni ensisijainen lääke on terveydenhuollon työn arvostuksen lisääminen. Ellei näiden palveluammattien arvostusta saada nostettua, uhkaa meitä varmasti tekijöiden loppuminen. Veroja ei voida jatkuvasti nostaa tarvitsemme raikkaita uusia tuulia sekä yhteistyötä. Suomalaisen järjestelmän rikkauksia Suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä toimii yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Valopilkkuja on monta. Sairausvakuutus- eli Kela-korvausjärjestelmä on kustannustehokas varsinkin julkisen talouden näkökulmasta. Suomalainen työterveyshuolto on erittäin toimiva ja tehokas työssä olevien terveydenhuoltojärjestelmä. Usein unohtuu, että työterveyshuolto on täysin työntekijöiden ja työnantajien rahoittama. Suomessa lääkärit saavat työskennellä samanaikaisesti yksityisellä ja julkisella sektorilla, jolloin lääkäriresurssit ovat tehokkaassa käytössä ja auttavat julkisen terveydenhuollon kehittymistä. Hallitukselta odotetaan selkeitä päätöksiä Matti Bergendahl odottaa Kataisen hallitukselta suuria päätöksiä. Tällä vaalikaudella pitää ratkaista, miten hyvinvointipalvelujen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus pystytään turvaamaan tulevaisuuden haasteissa. Nyt tarvitaan isoja linjauksia työvoiman saatavuuden ja terveydenhuollon palvelutuotannon kuntoon saattamiseksi. Kansalaisten tyytyväisyys pitää toteutua. Päätöksenteko vaatii sekä reippaita vetoja että kaikki toimijat saman pöydän ääreen. 17

18 Ministeri Risikko korostaa yhteistyön merkitystä Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko uskoo yksityisen ja kolmannen sektorin osuuden olevan tulevaisuudessakin noin neljännes tarjottavista sosiaali- ja terveyspalveluista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeet lisääntyvät jatkuvasti. Yksityistä terveydenhoitoa tarvitaan jatkossakin täydentämään julkisen sektorin palvelutuotantoa. Roolituksen osalta on mietittävä todella tarkkaan, kuka tekee ja mitä tekee, sanoo ministeri Risikko. Ministeri Paula Risikko haluaa kiittää LPY:tä aktiivisen kumppanuuden rakentamisessa. Tässä yhteistyössä ei näy vastakkainasettelua. LPY on sitoutunut moniin toimiin yhdenvertaisten palveluiden luomiseksi ja alan palveluiden kehittämiseksi. Vain yhteistyöllä onnistutaan. Potilaan paras tärkeintä Yhteistyön puolestapuhujana ministeri Risikko perusti jo peruspalveluministerinä toimiessaan STM:n yhteyteen yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunnan. Neuvottelukunta jatkaa toimintaansa ja sen puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Vesa Rantahalvari. Neuvottelukunnan tehtävänä on pohtia, miten julkinen ja yksityinen terveydenhoito voivat yhdessä valmistautua tulevaisuuden haasteisiin. LPY:n edustajana neuvottelukunnassa ovat puheenjohtaja Anni Vepsäläinen ja toiminnanjohtaja Ismo Partanen. Jotta kumppanuus ja yhdessä tekeminen näiden asioiden tiimoilta toteutuu, tarvitaan pöydän ääreen asiantuntemusta niin 18 LPY 2/11

19 julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta. Näen tärkeänä nimenomaan sen, että julkinen ja yksityinen sektori ovat toistensa kumppaneita eivät vastinpareja. Ministeri Risikko painottaa, että yksityinen terveydenhuolto ei ole, eikä saa olla mikään peikko. On yleisesti tiedossa, että tulemme vastaisuudessakin tarvitsemaan yksityisiä palveluntarjoajia täydentämään julkisen sektorin tarjontaa. On järkevämpää toimia rinta rinnan kuin nokitella, kumpi on parempi ja tarpeellisempi. Molempia tarvitaan, turha tästä asiasta on kiistellä. Mitä paremman kumppanuuden pystymme yhdessä rakentamaan, sitä enemmän potilas yhteistyöstä hyötyy. Potilasta ei kiinnosta, kuka hänen käyttämänsä terveyspalvelut on tuottanut, kunhan hän saa hyvää hoitoa. Ja hyvästä hoidosta meidän on huolehdittava. Onhan jo perustuslaillinen oikeus, että meillä on yhdenvertaiset palvelut kaikkialla Suomessa. Suomi on pinta-alaltaan iso maa ja palvelutarpeet vaihtelevat alueittain. Tämä tuo haasteita perustuslain velvoitteen täyttämiseksi. Ratkaisu lain kirjaimen noudattamiseen löytyy yhteistyöstä eri toimijoiden kesken. Kela-korvausten puuttuminen voisi pahimmillaan nostaa kynnystä varhaiseen hoitoon hakeutumiseen. Tavoitteena läpinäkyvyys Ministeri Risikko on käynnistämässä useita uudistuksia omalla hallinnonalallaan. Näistä tärkein on terveyspalvelujen rahoitus-, järjestämis-, valvonta- ja kehittämisvastuun selkeyttäminen osana kuntauudistusta. Myös Kela-korvausten läpinäkyvyyden lisääminen kuuluu ministerin tavoitteisiin. Yksityisten terveyspalvelujen käytöstä maksetaan Kelakorvaus. Tavoitteena on, että palveluita järjestävän tahon eli kunnan vastuuhenkilö tietää, kuinka paljon rahaa kunnalla on käytössä ja mistä raha tulee. Monikanavarahoitusta pidetään valitettavan usein hankalana ja sen taakse piiloudutaan. Kaikkia ongelmia ei voida kuitenkaan monikanavarahoituksen syyksi laittaa. Monikanavarahoituksella on hyvät puolensa tässä yhteiskunnassa ja hyvinhän Suomi näyttää monikanavarahoituksella selvinneen. Näkisin, että kunnilla tulee olla nykyistä parempi kustannustietoisuus ja kokonaiskustannusten hallinta. Terävöittämistä kaivataan myös kuntien ostoosaamisessa ja palveluiden tuotteistamisessa. Kuntiin lisää osaamista ja päätöksentekokykyä Kuntien ja kuntaomisteisten toimijoiden elinkeinotoiminta on lisääntynyt viime vuosina. Ministeri Risikon mukaan yksityisen terveydenhuollon osuus tuotannosta säilynee ennallaan, prosenttiosuuden vaihdellessa eri puolilla maata. Kuntien tilanteet ja tarpeet vaihtelevat. Valtiovalta ei voi määritellä, miten kukin kunta toimii. Suomessa kunnat ovat itsenäisiä, joten nyt ja jatkossa päätökset tehdään kunnissa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu säilyy edelleen kunnilla. Hallituksen tavoitteena ovat entistä vahvemmat peruskunnat, joilla on kapasiteettia järjestää tarvittavat palvelut. Tämä vaatii kunnilta päätöksentekokykyä. 19

20 Kohti toimivia ratkaisuja Hallitusohjelma sisältää useita kirjauksia, jotka tukevat LPY:n tavoitetta ja näkemyksiä toimivien terveyspalvelumarkkinoiden luomisesta tai ne voidaan ainakin sellaisiksi tulkita. LPY:n puheenjohtaja Anni Vepsäläinen pitää positiivisena, että suomalaista terveydenhoitoa kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin tiiviissä yhteistyössä. Aito yhteistyö mahdollistaa toimivien ratkaisujen löytämisen. Yksityisen terveydenhuollon rooli yhteiskunnassa on merkittävä. Siksi on tärkeää, että myös yksityisiä palveluntuottajia edustavat tahot pääsevät mukaan jo asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Olennaista on, miltä osin nykyjärjestelmää uudistetaan ja miten. Palvelustrategian laatimisella kuntia velvoitetaan kehittämään kokonaisuuksia pitkäjänteisesti, kommentoi Anni Vepsäläinen hallitusohjelmaa yksityisten terveyspalveluiden näkökulmasta. LPY:n tavoitteena on olla mukana lainsäädännön valmistelutyössä sen alkumetreiltä lähtien ja tuoda selkeästi esille omat ratkaisuehdotuksensa tulevaisuuden haasteiden voittamiseksi. Hallitusohjelma Plussat Palveluiden tuotanto- ja järjestämisvastuun eriyttäminen on hyvä ja selkeä. Mahdollinen kuntapalveluiden avaaminen lisää yhteistyömahdollisuuksia yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välille. Palveluseteli on hyvä esimerkki. On jo aika hyödyntää laajamittaisesti ne investoinnit ja se työ, jota on palvelusetelin kehittämiseksi tehty. Näin kansalaisille annetaan oikeasti valinnanvapautta. Hallitusohjelmassa korostuvat tavoitteet kilpailuneutraliteetin ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Hallitus aikoo selkeyttää julkisen sektorin harjoittaman elinkeinotoiminnan pelisääntöjä ja määritellä selkeät raamit kuntien, kuntayhtymien, kuntien liikelaitosten ja muiden kuntien omistamien toimintayksiköiden harjoittamalle ja markkinoilla yritysten kanssa kilpailevalle elinkeinotoiminnalle. Työterveyshuollon kehittämiseen on sitouduttu. Miinukset Rahoitus- ja sairausvakuutusjärjestelmän yhteensovittamiseen liittyvä kirjaus on tulkinnanvarainen ja jopa epäselvä. Myös hankintalakiin liittyvät kirjaukset ovat tulkinnanvaraisia. Piilevään arvonlisäveroon liittyviin ongelmiin hallitusohjelma ei ota kantaa. Hallitusohjelma sisältää paljon hyviä pyrkimyksiä ja tavoitteita, mutta ei uskottavia keinoja niiden saavuttamiseksi. 20 LPY 2/11

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Sote-uudistuksen lähtötilanne järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen linjaukset lyödään kiinni hallitusohjelmaneuvotteluissa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Etelä-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä. Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.

Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä. Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum. Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum - kohdennetun maksamisen edelläkävijä Smartum Oy on vuonna

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

elääkäriasema asiakkaan ja lääkärin näkökulmasta Julius Lagus Marja Varis

elääkäriasema asiakkaan ja lääkärin näkökulmasta Julius Lagus Marja Varis elääkäriasema asiakkaan ja lääkärin näkökulmasta Julius Lagus Marja Varis DIACOR TERVEYSPALVELUT OY Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä 13 täyden palvelun lääkäriasemaa, työterveysyksikkö ja

Lisätiedot

TOIMINNAN HALLITTU ORGANISOIMINEN UUDESSA HALLINTORAKENTEESSA

TOIMINNAN HALLITTU ORGANISOIMINEN UUDESSA HALLINTORAKENTEESSA TOIMINNAN HALLITTU ORGANISOIMINEN UUDESSA HALLINTORAKENTEESSA Yksityinen - julkinen: prosessiyhteistyö Terveydenhuollon Atk-päivät 24. - 25.5.2016 Lahden Messukeskus Jarmo Karpakka, lääketieteellinen johtaja,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Pohjois-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ 2011 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen Hyvinvointiohjelma HYVÄ on yksi työ- ja elinkeinoministeriön neljästä hallitusohjelmaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Agenda Ajankohtaista Oma Lääkärisi Espoontori Tulokset Vaikutukset Espoon kaupungin

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy

Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy Suomalaiset päättäjät uskovat markkinatalouteen Teollisuudessa ja palveluissa yleisesti Siellä missä

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI 30.11.2010 Heli Peltola Miset Oy Puh. 044 7945824 Heli.peltola@miset.fi MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina Palvelusetelijärjestelmän

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 11.3.2015 Tiivistelmä Tässä selvityksessä tarkasteltiin Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon rahoituskanavat ylittävää

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa

Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 18.11.2009 Agenda Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Kumppanuus yrityksen näkökulmasta

Kumppanuus yrityksen näkökulmasta Kumppanuus yrityksen näkökulmasta Kari ivarkila Toimitusjohtaja, Koskiklinikka Puheenjohtaja, Lääkäripalveluyritykset ä (LPY) Puheenjohtaja, Yrittäjät, Hyvinvointipalvelujen vk Tampereen lääkärikeskus

Lisätiedot