Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma"

Transkriptio

1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

2 2 (22) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA 4 3 VÄESTÖN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI 5 4 KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ SEULONNAT SAIRAANHOIDOLLISET TUKIPALVELUT LÄÄKEHUOLTOKESKUS VÄLINEHUOLTO LOGISTIIKKA TIETOJÄRJESTELMIEN JA POTILASTIETOREKISTERIN TOIMIVUUS JA YHTEISKÄYTTÖ 9 5 PERUSTERVEYDENHUOLLON YHTEISTYÖ 11 6 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN JA SEN TUEKSI TARVITTAVA TUTKIMUS 12 7 MONIAMMATILLINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ 14 8 PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON YHTEISTYÖ 15 9 KIIREELLINEN SAIRAANHOITO PÄIVYSTYSJÄRJESTELYT ETELÄ-KARJALASSA HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYS HENKILÖSTÖ PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA YHTEISTYÖ MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA 18 LIITTEET

3 3 (22) 1 Johdanto Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Eksoten) perussopimuksessa on määritelty, että kuntayhtymästä käytetään nimeä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Kuntayhtymän kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari ja Parikkala. Piiri järjestää Imatran kaupunkia lukuun ottamatta jäsenkuntien puolesta perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon sekä sosiaalihuoltoasetuksessa tarkoitetun ehkäisevän työn lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, ympäristöterveydenhuoltoa ja eläinlääkintähuoltoa. Imatra on mukana piirissä erikoissairaanhoidon ja erityishuollon osalta. Sosiaali- ja terveyspiirin palvelujen järjestämisvastuun myötä kaikki 8 kunnan sosiaali- ja terveyslautakuntien tehtävät ovat siirtyneet piirille eli reilusti yli puolet kuntien tehtävistä. Näiden palvelujen tarve sekä niiden tarjoamisen mahdollisuudet kehittyvät jatkuvasti, jolloin palvelurakenteen ohjaaminen on yhä enemmän erityisammattiosaamista vaativaa. Perussopimuksessa, perustamissuunnitelmassa sekä kunnan ja piirin kanssa vuosittain tehtävässä palvelusopimuksessa määritellään, miten ja missä laajuudessa piirin järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut kunkin jäsenkunnan osalta toteutetaan sekä turvataan tilaajan valta ja omistajaohjauksen käyttö. Kunta itse päättää, miten se omistajaohjauksen omassa kunnassaan järjestää. Sosiaali- ja terveyspiirin tulee järjestää maakunnan asukkaiden tarvitsemat terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palvelut valtakunnallisesti vertailtuna korkeatasoisesti ja kustannustehokkaasti. Asukkaat saavat palvelunsa hoitotakuun, sosiaalihuollon palvelutakuun ja muiden säädösten perusteella. Etelä-Karjalan alueella on 2 terveyskeskusta. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Etelä-Karjalan terveyskeskukseen kuuluvat kaikki Eksoten jäsenkunnat paitsi Imatra, jolla on oma terveyskeskus. Imatran kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen palvelut yhdistyivät alkaen hyvinvointipalveluiksi. Hyvinvointipalvelut koostuvat lasten ja nuorten palveluista, liikunta- ja kulttuuripalveluista terveyden ja toimintakyvyn edistämisestä sekä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisestä. Hyvinvointipalveluita johdetaan sopimusohjausmallin mukaisesti, jossa palveluiden järjestäminen ja niiden tuottaminen on erotettu toisistaan. Eksoten palvelutuotannon organisaatio jakautuu neljään vastuualueeseen: perheja sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, vanhustenpalvelut sekä yhteiset palvelut. Vastuualueet jakautuvat tulosalueisiin, tulosyksiköihin ja toimialan mukaisiin yksiköihin. Vastuualueen jakautumisesta tulosalueisiin päättää hallitus. Tulosyksiköistä sekä niiden tehtävistä päättää toimitusjohtaja. Toimialan mukaisista yksiköistä sekä niiden tehtävistä päättää vastuualueen johtaja. Terveyspalveluja tuotetaan jokaisella vastuualueella. Eksoten terveyspalvelut organisoituivat integroidusti piirin toiminnan täysvaltaisesti käynnistyessä ( ) siten, että erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto muodostavat yhteisen kokonaisuuden ja niillä on yhteinen johto. Terveyspalveluiden tulosalueet ovat: Avoterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto (Etelä-Karjalan terveyskeskus) Akuutti (ensihoito, päivystys, Armilan sairaala ja Parikkalan sairaala)

4 4 (22) Perhe- ja sosiaalipalvelut (perhepalvelut, aikuisten psykososiaaliset palvelut ja vammaispalvelut) Sairaanhoidolliset tukipalvelut (laboratorio-, kuvantamis-, lääkehuolto- ja kuntoutuskeskus) Sairaalapalvelut (suurin osa Etelä-Karjalan keskussairaalaa) Perhe- ja sosiaalipalvelut järjestää terveyspalveluista neuvolapalvelut, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon. Vanhusten palvelut vastaa kotisairaanhoidosta ja terveysasemien vuodeosastoista. Eksotessa on valmisteilla vuoden 2014 alussa toteutettavaksi suunniteltu organisaatiouudistus, jolla tavoitellaan vanhusten palvelujen ja terveyspalvelujen parempaa integraatiota, jota erityisesti kotihoidon kehittäminen ja nykyresursseilla toteutettava lisääntyneeseen palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttävät. Erikoissairaanhoidon osalta piirin tulee aktiivisesti hakea yhteistyötä ja työnjakoa muiden sairaanhoitopiirien ja muiden erikoissairaanhoidon palveluntuottajien kanssa. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus valtuustokaudelle ( ) on hyväksytty Eksoten hallituksessa joulukuussa Järjestämissuunnitelman laatiminen ja toteutumisen seuranta Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on terveydenhuoltolain (1326/2010) 34 :n mukaan laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Järjestämissuunnitelma tulee hyväksyttää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymässä ja se on laadittava valtuusto-kausittain. Suunnitelmassa on sovittava Eksoten ja Imatran kaupungin yhteistyöstä. Eksoten ja Imatran on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Suunnitelma koskee myös hoitoon pääsyn toteuttamista ja alueellista yhteistyötä. Suunnitelmassa sovitaan alueellisesta yhteistyöstä ja palveluiden yhteensovittamisesta piirin alueella sijaitsevien sairaaloiden, terveysasemien ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden kanssa. Erityisesti arvioidaan laboratorio- ja kuvantamispalveluiden, lääkinnällisen kuntoutuksen ja päivystys- ja ensihoidonpalveluiden toiminnallista kokonaisuutta. Sosiaalihuollon palvelut tulee tarvittaessa sovittaa terveydenhuollon palveluiden toiminnalliseen kokonaisuuteen. Suunnitelmassa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon yksityisten palvelun tuottajien ja sosiaalihuollon tietohallinnon yhteistyötarpeet (Terveydenhuoltolaki 34 ). Järjestämissuunnitelman laatimisesta ja seurannasta vastaa terveyspalveluiden johtaja ja laatiminen ja seuranta toteutetaan perusterveydenhuollon yksikön tiimin toimesta. Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain yksikkötiimin toimesta ja seurannasta raportoidaan Eksoten hallitukselle erikseen sovitun suunnitelman pohjalta.

5 5 (22) 3 Väestön palvelutarpeen arviointi Väestön ikääntyminen kasvattaa palvelutarvetta tulevaisuudessa. Ikääntymisestä johtuvan palvelutarpeen selvittämiseksi on Eksotessa laadittu useita selvityksiä. Selvitysten taustalla on käytetty tilastokeskuksen ennusteita väestön kehityksestä, tietoja alueen sairastavuudesta (Sotkanet, Effica potilastietojärjestelmä) sekä erilaista valtakunnallista vertailutietoa (mm. Nordic Health Group Oy). Palvelutarpeen arviointia tehdään myös terveydenhuollon avopalveluiden, sosiaalipalveluiden sekä erikoissairaanhoidon osalta. Palvelutarpeen ja saatavuuden arviointia tehdään palveluiden määrän, peittävyyden, resurssien käytön ja kustannusten näkökulmasta. Tarvearvion taustaksi palveluverkkoa uudistettaessa tullaan käyttämään ainakin seuraavia tietoja ja tunnuslukuja: väestön ikärakenne, sairastavuustiedot, Kelan korvattavuustiedot, sairauspäivät, sairastamisindeksi, eläketilastot (erityisesti varhaiset eläkkeet), PYLL-indeksi, työttömyystilastot (erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys), kouluterveyskysely, ATH-tutkimus, RAI- arvioinnit, 75-vuotiaille suoritettavat hyvinvointia tukevat kotikäynnit ja SAS-arvioinnit sekä Imatralla kotona asumista tukevat moniammatilliset kotikäynnit. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella on noin työssäkäyvää työikäistä. Heidän palveluiden tarpeeseen vaikuttavat yleisen ikärakenteen ja työllisyyden muutosten lisäksi työantajien halu järjestää työntekijöilleen kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa lakisääteisen lisäksi. Kelan korvausjärjestelmän uudistus ja voimaan tullut sairauspäivärahan 90 päivän sääntö lisäävät tarvetta painopisteen siirtämiselle ennaltaehkäisevään suuntaan. Sairauspäivärahan 90 päivän sääntö edellyttää, että työterveyshuolto kirjoittaa lausunnon Kelalle työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä, mikä helpottaa todistusten kirjoittamisen taakkaa sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Etelä-Karjalan alueella on useita työterveyshuollon palveluntuottajia, joiden kautta työnantajat voivat hankkia työterveyshuollon palvelut. 4 Kuntien välinen yhteistyö Alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteuttamiseksi on Etelä- Karjalassa laadittu maakunnallinen hyvinvointistrategia, joka on tullut voimaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä on koordinaatiovastuu strategian toimeenpanosta ja seurannasta. Maakuntaan on perustettu hyvinvointityöryhmä, jossa on edustus kaikista alueen kunnista. Tämän lisäksi kaikkiin kuntiin on muodostettu hyvinvointitiimit / hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät, joilla on vastuu kuntakohtaisen hyvinvointitoiminnan toteuttamisesta. Tällä toimintarakenteella toteutetaan lainsäädännön määräämää väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteitä. Tavoitteena on ottaa käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus yhteiseksi työvälineeksi vuoden 2013 aikana. Etelä-Karjalan väestön perusterveydenhuollosta vastaavat Etelä-Karjalan sekä Imatran terveyskeskukset. Etelä-Karjalan terveyskeskus koostuu 12:ta terveysasemasta sekä kolmesta kiinteästä terveydenhoitajan vastaanottopisteestä. Terveysasemia on Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien alueella. Imatralla on kaksi terveysasemaa, Honkaharjun ja Mansikkalan terveysasemat. Honkaharjun terveysaseman toiminta on kokonaisuudessaan kaupungin omaa toimintaa. Mansikkalan terveysasemalla

6 6 (22) sairaanhoitajien ja lääkäreiden vastaanottotoiminnan tuottaa ulkopuolinen palveluntuottaja. Eksotessa kansanterveystyö jakaantuu eri tulosalueille organisaation mukaisesti ja vastuuhenkilö on avoterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon johtava ylilääkäri. Työterveyshuolto on yhtiöitetty. Lain mukaista kansanterveystyötä on väestön terveydentilan seuranta, terveyden edistäminen, terveysneuvonta sekä terveystarkastukset, suun terveydenhuolto, lääkinnällinen kuntoutus, työterveyshuolto, päivystys, avosairaanhoito, kotisairaanhoito, sairaalahoito, mielenterveys- ja päihdetyö. Imatralla kansanterveystyö on osa hyvinvointipalveluiden kokonaistoimintaa, jota toteutetaan yhteistyössä eri palvelualueiden kanssa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Etelä-Karjalan terveyskeskuksessa asukas voi valita itselleen sopivimman terveysaseman ja suunterveydenhuollon toimipisteen. Asukkaan valitsema palvelupiste ei ole välttämättä oman kotikunnan alueella, vaan se voi sijaita esimerkiksi työssäkäyntipaikkakunnalla tai -alueella. Valinnan voi tehdä kalenterivuodeksi kerrallaan. Kuvantamis- ja laboratoriopalvelun palvelupisteen voi valita vapaasti ja käyntikohtaisesti. Terveyskeskuksen toimintamallina on alueellinen tiimimalli sekä omahoitajajärjestelmä. Jokaiselle pitkäaikaissairautta sairastavalle potilaalle on nimetty omahoitaja, jota toteuttaa potilaan hoitosuunnitelmaan perustuvaa hoitoa yhdessä lääkärin kanssa, lääkäri-hoitaja työparimallin mukaisesti. Kaikilla maakunnan terveysasemilla järjestetään arkipäivisin virka-aikaan sekä kiireellistä että kiireetöntä hoitoa. Imatralla ajanvaraus ja hoidon tarpeen arviointi tapahtuu keskitetysti puhelimitse Hoitoarvion kautta. Maakunnan terveysasemilla järjestetään palvelusopimusten mukaisesti perusterveydenhuollon palveluina mm: Lääkäri- ja hoitajavastaanottotoimintaa Asiantuntijahoitajien ja -terapeuttien vastaanottoa ja joitakin kuntoutuspalveluja Neuvolatoimintaa (äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvolat); Lappeenrannan alueella toimii neuvolakeskus Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteutetaan Eksotessa perusterveydenhuollon osalta mukana olevissa kunnissa valtioneuvoston asetuksen (338/2011) pohjalta tehdyn yhteisen toimintaohjelman mukaisena. Hallinnolliset rakenteet vaihtelevat alueittain. Suun terveydenhuolto (hammaslääkäri-, suuhygienisti- ja hammaslääkärivastaanotot) Laboratorio- ja röntgentutkimuksia alueellisena palveluna Mielenterveyspalvelujen avohoitoa ja sosiaalitoimen palveluja Kotihoitoa Ympärivuorokautisen pitkäaikaisen hoivan hoitaja ja lääkäripalveluja

7 4.1 Seulonnat 7 (22) Perusterveydenhuollon palveluja järjestetään myös liikkuvana toimintana Malluklinikka-autolla, jonka kulkureitti ulottuu kaikkien jäsenkuntien alueelle, lukuun ottamatta Imatraa. Koko maakunnan tarpeisiin mukautettu hoidon porrastus ja hoitavien tahojen yhteistyö tukee oikea-aikaista ja riittävää hoitoa tarkoitukseen nähden oikeassa paikassa. Tavoitteena on kehittää avopalveluita ja tukea potilaiden pärjäämistä omassa asuinympäristössään. Rintasyövän toteamiseksi tapahtuva mammografiaseulonta, kohdun kaulaosan syövän toteamiseksi tehtävä papakoeseulonta sekä muut tarpeellisena pidetyt seulontatutkimukset järjestetään alueella Terveydenhuoltolain ( /1326) 14 :n mukaisesti. Mammografiaseulonnat järjestetään ostopalveluna Eksoten ja Imatran yhteishankintana. Joukkopapaseulonnat toteutetaan keskitettynä toimintana Eksoten patologian laboratorion toimesta. Suolistosyöpäseulonnat otetaan ohjelmaan Eksoten ja Imatran perusterveydenhuollossa vuoden 2013 alusta lukien kokeiluluontoisesti siihen saakka, kunnes kansallinen konsensus asiasta on saatu (otetaanko suolistosyöpäseulonta kansalliseen seulontaohjelmistoon kuuluvaksi toiminnoksi). Kolonoskopiatutkimus eli tähystystoiminta on erikoissairaanhoitotasoista toimintaa. Positiivisen ulostenäytteen antaneen tutkimus tulee uusia vähintään 3 5 vuoden välein niille, joilta löytyy hyvälaatuinen kasvain. 4.2 Sairaanhoidolliset tukipalvelut Eksoten tukipalveluissa laboratoriokeskus huolehtii kaikista kliinisen kemian, mikrobiologian ja patologian näytteiden tutkimisesta sekä näytteenotosta Eksoten ja Imatran alueella. Kliinisen kemian laboratorion näytteenottopisteitä on terveysasemien yhteydessä sekä alueen sairaaloissa. Tutkimusten tekemistä on keskitetty yhteisesti sovitulla tavalla keskussairaalan, Honkaharjun ja Parikkalan sairaalan laboratorioihin. Suurimmilla terveysasemilla tehdään päivystysluonteista diagnostiikka. Laboratoriokeskuksella on erityisvastuualue yhteistyön mukaisesti sopimus HusLab:in kanssa ostopalvelunäytteistä, joita ei voida paikallisesti tehdä. Erikoistutkimuksissa noudatetaan valtakunnallista linjausta käyttämällä yhdessä sovittuja tutkimuskeskuksia. Alueen verikeskus ja kliinisen mikrobiologian ja patologian laboratoriot sijaitsevat keskussairaalassa. Eksoten alueella tuotettiin yli 1,4 miljoonaa laboratoriotutkimusta vuonna Laboratorio-tietojärjestelmä on yhteinen Carean kanssa. Tietotekniikkaa hyödyntäen vastaukset siirtyvät potilaskertomus- sekä toiminnanohjausjärjestelmään. Myös joukkopapa- ja INR-vastaukset voidaan välittää tekstiviestillä, e-kirjeellä tai suojatulla nettiyhteydellä suoraan kansalaiselle. Vieritestauksen koordinointiin on perustettu työryhmä, jossa on edustajat laboratorion lisäksi avoterveydenhuollosta ja Imatralta. Kuvantamiskeskukseen kuuluvat radiologian, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä kliinisen neurofysiologian osastot huolehtivat alan tutkimusten tekemisestä Eksoten ja Imatran alueella. Radiologian yksiköllä on kuvantamisyksiköt keskussairaalassa sekä Armilan ja Honkaharjun sairaaloissa. Perusterveydenhuoltoa palvelevia suppean palvelun röntgeneitä on lisäksi Eksoten pohjoisella ja läntisellä alueella. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä kliinisen neurofysiologian osastot sijaitsevat keskussairaalassa.

8 8 (22) Radiologian tietojärjestelmään talletetaan kuvat digitaalisesti. Tietojärjestelmä on yhteinen Carean kanssa. Radiologian yksiköissä tehdään magneetti-, tietokonetomografia-, ultraääni-, varjoaine-, angio- ja natiivitutkimuksia sekä toimenpideradiologiaa. Oman toiminnan ohella käytetään ostopalvelua toiminnan turvaamiseksi mm. keskussairaalan radiologipäivystyksessä, kliinisen fysiologian tutkimuksissa sekä isotooppi- ja neurofysiologian lausunnoissa 4.3 Lääkehuoltokeskus 4.4 Välinehuolto Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin lääkehuoltokeskus (sairaala-apteekki) huolehtii keskitetysti Etelä-Karjalan kaupunkien ja kuntien yksiköiden turvallisesta ja tehokkaasta lääkehuollosta. Kumppanuussopimuksen mukaisesti lääkehuoltokeskus huolehtii myös puolustusvoimien alueellisesta lääkehuollosta, sekä toimittaa tartuntatautilain mukaisia maksuttomia lääkkeitä alueen yksityisille terveysasemille. Potilaiden kustannusvastuulle kuuluvasta lääkehuollosta vastaavat alueen yksityiset apteekit. Lääkehuoltokeskus vastaa, että lääkkeiden ja lääkkeellisten tuotteiden hankinta, varastointi, valmistus, käyttökuntoon saattaminen, toimittaminen, jakelu, tutkiminen, hävittäminen, ja informaatio tapahtuu turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti toimialueellaan. Lääkehuoltokeskus vastaa myös lääkkeiden kilpailuttamisesta sekä peruslääkevalikoiman laadinnasta yhdessä Eksoten lääkeneuvottelukunnan kanssa. Peruslääkevalikoiman lähtökohtana on kustannustehokas, tarkoituksenmukainen ja ennen kaikkea turvallinen lääkehoito. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin peruslääkevalikoima on nelivuotinen ( ). Nelivuotisen hankintakauden tavoitteena on parantaa lääkitysturvallisuutta vähentämällä tarpeetonta lääkenimikkeiden vaihtuvuutta. Jatkossa lääkkeiden, lääkevalmisteiden sekä lääkehuollon erityisvalmisteiden yhteishankinnat suunnitellaan ennen hankintamenettelyn aloittamista erva-alueen lääkehuollon yhteistyöryhmässä. Yhteishankintoina hankittavaksi sovittujen lääkehankintojen hankintamenettelyn ja hankintasopimukset hoitaa HUS-apteekki. Yhteishankinnat päätetään kunkin erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen sopimusosapuolen toimivaltaisissa päätöksentekoelimissä. Huhtikuussa 2010 aloitettiin lääkehuoltokeskuksessa kiinteiden lääkemuotojen potilaskohtainen annosjakelupalvelu. Palvelun keskeisimmät tavoitteet ovat lääkejakeluun käytettävän työajan vähentäminen yksiköissä, sekä lääkitysturvallisuuden parantaminen (inhimillisten jakeluvirheiden poistaminen). Tavoitteena on, että kiinteiden lääkemuotojen annosjakelupalvelu laajennetaan Eksoten kaikkiin pitkäaikaispotilaita hoitaviin laitoksiin. Tämän jälkeen selvitetään palvelun soveltuvuus ja resurssit lyhytaikaisempia potilaita hoitaville yksiköille. Avopalveluiden lääkeannosjakelu toimii yksityisapteekeiden kautta. Imatralla annosjakelupalvelu on aloitettu pitkäaikaishoidossa syksyllä 2010 ja kattaa nyt koko pitkäaikaishoidon, tehostetun palveluasumisen ja osan kotihoidon asiakkaista. Etelä-Karjalan keskussairaalan välinehuolto antaa välinehuoltopalveluja keskussairaalan hoito- ja tutkimusyksiköille ja osalle Lappeenrannan perusterveydenhuollon toimipisteistä. Sterilointi on keskitetty välinehuoltokeskukseen. Muut välinehuoltoprosessin toiminnot suoritetaan tapauskohtaisesti joko välinehuoltokeskuksessa tai asiakasyksiköissä. Välinehuoltajista noin puolet työskentelee välinehuoltokeskuksen ulkopuolella, kuudessa keskussairaalan yksikössä. Eksoten ulkopuolisena asiakkaana on Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n Kahilanniemen toimipiste. Muualla Eksoten alueella välinehuoltotoiminta on sekä perusterveydenhuollon että suun terveydenhuollon osalta resursoitu ja hallinnoitu hajautetusti. Eksoten suun tervey-

9 4.5 Logistiikka denhuollon välinehuollon palvelut tuotetaan välinehuolloissa alueen terveysasemilla. 9 (22) Imatralla välinehuolto on järjestetty Imatran omana toimintona Honkaharjun sairaalassa. Välinehuolto tuottaa välinehuoltopalvelut kaikkiin Imatran yksiköihin. Välinehuoltoyksikkö tekee yhteistyötä Eksoten välinehuollon kanssa. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaan välinehuoltopalvelut suositellaan toteutettavasi jatkossa alueellisesti keskitetyn mallin mukaisesti. Perusterveydenhuollon pienet välinehuollon yksiköt suositellaan keskitettäväksi sitä mukaan kun laitekanta vanhenee tai toiminnan volyymissa tapahtuu oleellista vähenemistä. Eksote on järjestänyt kuljetus- ja varastointipalvelut yhteistyössä Etelä-Karjalan hankintapalvelujen kanssa. Etelä-Karjalan hankintapalvelu toimii kunnallisena yhteishankintayksikkönä, hallinnollisesti sijoittuen Lappeenrannan kaupungin organisaatioon, toimien julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti. Logistiikkakeskuksesta tuotetaan varastointipalvelua, hankintapalvelua (kilpailutukset) sekä kuljetuspalveluja yhteis-toimintasopimuksen tehneille yhteisöille. Etelä-Karjalan hankintapalvelujen Kuljetuskeskus tuottaa kuljetuspalveluja ja hallinnoi ja kehittää seutulogistiikkaa yhteissopimuksella sovitulla alueella. Varsinaiset kuljetuspalvelut tuotetaan kuljetuskeskuksen omana toimintona tai kilpailutuksen kautta valituilla sopimuskumppaneilla. Seutureittien perusrunko ja aikataulutus muodostuu Eksoten näytekuljetustarpeiden pohjalta, Etelä-Karjalan kuljetuspalvelun hallinnoimana. Etelä-Karjalan keskussairaalan sisäinen logistiikka koordinoidaan jatkossa yhden keskitetyn yksikön kautta, hyödyntäen kehitettyjä tietojärjestelmiä. Tarkoituksena on saavuttaa tehokas ja palveleva yksikkö hoitamaan keskussairaalan logistiikkaa: tavarakuljetukset, potilaskuljetukset (ml. Imatra) sekä potilaille tilattavat ulkopuoliset kuljetukset. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaan HYKS-erva-alueella perustetaan yhteinen hankinta- ja logistiikkatyöryhmä ja alueella pyritään toteuttamaan yhteishankintoja volyymietujen saavuttamiseksi. Myös tuotekokonaisuuksia pyritään yhdenmukaistamaan ja käytettävää nimikkeistöä standardoimaan. HUSlogistiikka tulee toimiman HYKS-ervan hankintarenkaan yhteishankintayksikkönä. Pääpaino yhteishankinnassa on erikoissairaanhoitopainotteiset tuotteet mutta myös mahdollisuuksien mukaan muut terveydenhuollon tarvike-, laite- ja palveluhankinnat. Tietologistiikka on Eksotessa järjestetty tietojärjestelmien yhteiskäytöllä sekä suojattujen yhteyksien avulla jakamalla tietoa liikkuviin yksiköihin tai potilaalle. Sähköisellä tiedon hallinnalla asiakkaan ilmoittautumisesta potilastietoon päästään tehokkaaseen toimintaan ilman viiveitä. Tietologistiikassa on Eksotessa meneillään useita kehityshankkeita, jotka käyttäjälähtöisesti parantavat ja helpottavat tiedon saantia tai kirjaamista järjestelmiin näin päästään tuottamaan hyvinvointia hoitoketjussa entistä tehokkaammin ja kustannustietoisesti. 4.6 Tietojärjestelmien ja potilastietorekisterin toimivuus ja yhteiskäyttö Tietologistiikka on Eksotessa ja Imatralla järjestetty tietojärjestelmien yhteiskäytöllä sekä suojattujen yhteyksien avulla jakamalla tietoa liikkuviin yksiköihin tai potilaalle. Sähköisellä tiedon hallinnalla päästään tehokkaaseen toimintaan ilman viiveitä.

10 10 (22) Eksote on organisoinut ICT-palveluidensa tuottamisen tilaaja-tuottajamallin mukaisesti. Tilaajana toimii Eksoten keskitetty tietohallinto, joka on Eksoten toimitusjohtajan suorassa ohjauksessa. Terveydenhuollon ICT -palveluiden tuottajana toimii Medi-IT Oy, joka on Eksoten, Kymenlaakson sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän sekä Itä-Savon sairaanhoitopiirin, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omistama yhtiö. Medi-IT Oy tuottaa terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyvät palvelut keskistetysti Etelä-Karjalan alueella, asiakkainaan Eksote sekä Imatran kaupunki, jotka toimivat molemmat ns. rekisterinpitäjinä potilastietojärjestelmien tiedoille. Imatran kaupunki täydentää oman tietohallintonsa palveluiden tuotantoa ostamalla soveltuvin osin palveluita Medi-IT Oy:ltä. Eksote ostaa terveydenhuollon ICT-palvelut täysin, perustietotekniikkaa ja hallinnon tietojärjestelmiä lukuun ottamatta, Medi-IT Oy:ltä. Perustietotekniikkapalvelut Eksote ostaa Saimaan talous ja tieto Oy:ltä (Saita Oy), jonka on Eksoten, Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan kuntien (pois lukien Imatra) omistama yhtiö. Eksote ja Imatran kaupunki käyttävät terveydenhuollon ICT-palveluiden tuottamiseen samoja pääjärjestelmiä niin potilashallinnon ja kliinisen työn kirjaamisen, kuvantamisen kuin laboratoriotoiminnan osakokonaisuuksissa. Eksoten ja Imatran kaupungin järjestelmäasennukset ovat omia kokonaisuuksiaan, mutta ns. aluekatselutoiminnallisuuden kautta sekä Eksotella että Imatralla on olemassa olevan lainsäädännön, lupakäytäntöjen sekä toimintamallien puitteissa mahdollista katsella toisen organisaation hallinnoimaa potilastietoa. Tietojärjestelmien osalta Medi-IT Oy:lle on annettu vastuu olemassa olevien järjestelmien uusien versioiden käyttöönoton koordinoinnista. Maakunnallisena tavoitteena on, että sekä Eksote että Imatran kaupunki käyttävät yhdenmukaisia ohjelmaversioita, jolloin voidaan taata yhdenmukainen toiminnallisuus ja toiminta näiden kahden organisaation kesken. Eksote ja Imatra ovat Medi-IT Oy:n kautta rakentaneet yhtenäisen ereseptiarkkitehtuurin suhteessa kansalliseen, Kelan hallinnoimaan eresepti-keskukseen. Eksote on yhteistyössä Medi-IT Oy:n sekä tämän omistajien Carean, ESSHP:n ja ISSHP:n kanssa kehittänyt yhteisen kansalaisten sähköisten sote-palveluiden palvelualustan (www.hyvis.fi). Valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat valinneet Hyvis.fi-alustan yhdeksi kolmesta keskeisimmästä kehitysalueesta SADe-hankkeen puitteissa. Hyvis.fi-alusta on rakennettu kansalliseksi ratkaisuksi, joka toimii maakunnan alueella yhdistävänä tekijä kansalaisen sähköisen asioinnin suhteen. Tietologistiikassa on Eksotessa meneillään useita kehityshankkeita, jotka käyttäjälähtöisesti parantavat ja helpottavat tiedon saantia tai kirjaamista järjestelmiin näin päästään tuottamaan hyvinvointia hoitoketjussa entistä tehokkaammin ja kustannustietoisesti. Uusia toimialajärjestelmiä hankittaessa hankinnat tehdään Medi-IT Oy:n kautta, jolloin samanlaiset järjestelmät voidaan kertahankinnalla saada sekä Eksoten että Imatran kaupungin käyttöön. Sosiaalitoimen osalta Eksotella ja Imatralla on käytössä samanmerkkiset, mutta erilliset asiakastietojärjestelmät. Eksote vastaa omasta asiakastietojärjestelmästään Saita Oy:n tukemana ja Imatra vastaa omastaan. Sosiaalitoimen lainsäädäntö ei salli vastaavassa määrin sähköistä tietojenvaihtoa kuin terveydenhuollon sähköiseen tietohallintaan liittyvä lainsäädäntö. Järjestelmien kehittämisessä ja versioiden käyttöönotossa pyritään kuitenkin yhteiseen toimintaan tulevaisuutta varten.

11 11 (22) Voimaan tullut terveydenhuollon lainsäädäntö mahdollistaa rekisteripitäjyyden siirtämisen Eksoten vastuulle, kuitenkin niin että organisaatiot jatkavat erillisinä potilastietojärjestelmän käyttäjinä. Vuoden 2011 loppuvuoden ja 2012 alkuvuoden aikana on selvitetty miten Imatran potilastietomateriaalin siirtäminen Eksoten potilastietojärjestelmän tietokantaan olisi teknisesti ja toiminnallisesti mahdollista. Selvityksessä tuli esille selviä hyötyjä tämän tyyppisen projektin toteuttamisesta. Projektin suuruus ja käynnissä olevat muut projektit siirtävät aloittamisen käytännössä aikaisintaan vuoden 2013 loppupuolelle. Yhteinen tekninen ratkaisu mahdollistaa suoraviivaisen tavan liittää Etelä-Karjala yhtenä kokonaisuutena rakenteilla olevaan kansalliseen, Kelan hallinnoimaan earkistoon lainsäädännön määräämissä aikataulupuitteissa (liittyminen tehtävä ennen syyskuuta 2014). Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaan osapuolet ovat sitoutuneet perustamaan biopankin näytearkistojen kliinisen käytön kehittämiseksi ja laboratorionäytteiden tutkimuskäytön mahdollistamiseksi. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaisesti Eksote ja HUS ovat sitoutuneet rakentamaan sähköisen lähete-palauteliikenteen sekä mahdollistamaan potilastietojen näkyvyyden yli ervaalueen. Eksote ja HUS pyrkivät käyttämään yhteiseen viestintään Lyncviestintäratkaisua. Tämän lisäksi Eksote on sitoutunut tiettyjen järjestelmien osalta käyttämään HUS:n kanssa samaa tietojärjestelmäratkaisua. Näitä järjestelmiä ovat leikkaus-, anestesia- sekä välinehuollon tietojärjestelmät. Yhdessä sovittujen ratkaisujen lisäksi Eksote tutkii mahdollisuutta hankkia HUS:lta alihankintana EKGarkistoratkaisun. 5 Perusterveydenhuollon yhteistyö Etelä-Karjalan ja Imatran kaupungin terveyskeskukset tekevät yhteistyötä lääkärien koulutuksen osalta, sillä niillä on Helsingin yliopiston kanssa sopimus perusterveydenhuollon koulutusylilääkärin koordinoimasta toiminnasta. Terveysasemien ohjaaja- ja kouluttajalääkärit huolehtivat yleislääketieteen erityiskoulutuksessa ja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksessa olevien lääkärien ohjauksesta ja koulutuksesta koulutusylilääkärin tukemina. Perusopintojaksoja suorittavia lääketieteen opiskelijoita tulee terveysasemille kaikista lääketieteellisistä tiedekunnista, eniten Itä-suomen yliopistosta (Kuopio). Lääkärien täydennyskoulutus suunnitellaan esimiehen kanssa ja osa täydennyskoulutuksesta on myös toimipaikkakoulutusta ja Eksoten alueellista koulutusta. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä kuntien järjestämisvastuulla olevat työterveyshuollon palvelut järjestetään ostopalvelusopimuksella Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n kautta. LIITE 2 Imatra ostaa työterveyshuollon palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta (Attendo). Eksoten sekä Imatran sosiaali- ja terveydenhuollolla on omat valmiussuunnitelmansa, joiden mukaisesti kumpikin organisaatio toimii normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Valmiussuunnitelmissa otetaan huomioon yhtymäkohdat ja yhteistyömahdollisuudet. Vuonna 2012 Etelä-Karjalan maakunnan alueella laaditaan myös maakunnallista yhteistoimintamallia eri uhkamalleja varten. Tässä suunnitelmassa huomioidaan maakunnan kunnat sekä eri yhteistoimintatahot joihin kuuluvat myös Eksote ja Imatra. Jos jokin uhka Etelä-Karjalassa koskettaa vain terveydenhuollon sektoria, muodostetaan tilanteen mukaan tarvittavia ohjaus- ja työryhmiä, joissa on tarvittavat edustajat kummastakin organisaatiosta.

12 12 (22) 6 Perusterveydenhuollon kehittäminen ja sen tueksi tarvittava tutkimus Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri ja kuntien terveyskeskukset, sittemmin Eksote ja Imatra, ovat olleet mukana Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHDON aloittamassa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jatkamassa valtakunnallisessa perusterveydenhuollon kehittäjäverkostossa eli ROHTO-verkostossa vuodesta 2004 lähtien. Toimintaa alueella koordinoi ja tukee Rohto-aluevastaava (yhteistyöylilääkäri työparinaan kehittämissuunnittelija). Alueella on Rohdon valmentamia kehittäjälääkäreitä ja -hoitajia eri terveysasemilla ja he ovat järjestäneet moniammatillisia Rohto-pajoja esimiestensä tukemana. Perusterveydenhuollossa pajoilla kehitetään ja edistetään rationaalista hoitoa sekä potilasturvallisuutta ja laatua. Aiheet kumpuavat sekä potilaiden, henkilökunnan että alueen yhteisistä tarpeista. Pajoissa on kehitetty muun muassa alueellista lääkityskirjaamista sekä hoitosuunnitelman käyttöönottoa. Perusterveydenhuollon kehittämistä on Eksotessa tehty monissa kansallisissa hankkeissa. Etelä-Karjalan terveyskeskus on mukana Hyvä vastaanotto - hankkeessa, jossa kehitetään terveysasemien työtapoja paremmin terveyshyötyä tuottavaan suuntaan. Hankkeen tavoitteena on palvelujen saatavuuden parantaminen, potilasjonojen lyhentäminen ja hoidon jatkuvuuden lisääminen. Hankkeesta on saatu hyviä kokemuksia. Eri ammattihenkilöiden työnjakomalleja, lääkärihoitaja-työparityötä ja sairaanhoitajien itsenäistä vastaanottotoimintaa on kehitetty ja laajennettu johdonmukaisesti. Joulukuussa 2012 valmistuneet lääkkeenmääräämiskoulutuksessa olleet sairaanhoitajat (rajoitettu lääkkeenmääräämisoikeus) lisäävät entisestään sairaanhoitajien itsenäisen vastaanottotoiminnan laatua. Mallu-klinikka-auton toiminta on poikkihallinnollista ja palveluvalikoimaa laajennetaan jatkuvasti, mm. hammashoidon välineistöllä. Liikkuvien palvelujen kehittämisessä on ollut mukana myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu. Teleterveydenhuollon kehittämishankkeissa on kehitetty mm. nettineuvontaa ja terveysvalmennusta. Voimaa Vanhuuteen -hankkeessa on koulutettu tutoreita liikkumisen tueksi ja aktivoitu ikäihmisiä liikunnan avulla. Tutkimuksen ja kehittämisen alueilla verkostoja / yhteistyökumppaneita ovat muun muassa: Lappeenrannan teknillisen yliopisto (LUT) Etelä-Karjalan Instituutti Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Saimaan ammattikorkeakoulu (Saimia) Kesäyliopisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kansanterveystyön johtajaverkosto

13 13 (22) Sairaanhoitopiirienjohtajien ja johtajaylilääkäreiden verkosto Suurten kaupunkien terveysjohtajien verkosto Valtakunnallinen Rohto-verkosto (perusterveydenhuollon kehittäjäverkosto) ja perusterveydenhuollon asiantuntijaryhmä Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt Koulutusylilääkärien verkostot sekä Helsingin että Itä-Suomen yliopistojen alueilta Lääketieteen koulutuksen yhdistys Suomalainen lääkäriseura Duodecim Eri ammattiryhmien yhdistykset Alueen eri järjestöt, potilasyhdistykset Kaste-hankkeiden yhteistyökumppanit Kansainväliset yhteistyökumppanit EU-hankkeissa Potilasturvallisuuden edistämistä koordinoi Eksoten alueella potilasturvallisuuskoordinaattori. Terveydenhuoltolain mukainen potilasturvallisuussuunnitelma on laadittu vuoden 2012 aikana. Suunnitelmassa käsitellään seuraavia asioita: Eksoten laatu- ja potilasturvallisuusjärjestelmä, turvallisuusriskien hallinta, raportointi ja ilmoitusjärjestelmät sekä henkilöstön, potilaan ja läheisten osallistuminen. Suunnitelmaan on kuvattu myös potilasturvallisuusyhteistyö Imatran sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Imatra laatii vuoden 2013 aikana oman laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelmansa. Eksotessa toimii toimitusjohtajan nimeämä laatutyöryhmä, jonka puheenjohtaja on kuntoutusjohtaja Markku Hupli ja laatupäällikkönä toimii potilasturvallisuuskoordinaattori Mari Liukka. Laatutyöryhmä käsittelee kaikkia Eksoten toiminnan laatua koskevia asioita. Työryhmän tehtävänä on: ylläpitää toimintakäsikirjaa organisoida menettelyohjeiden ja toimintaohjeiden laadintaa ylläpitää rekisteriä Eksoten ohjeista seurata laadun toteutumista Eksotessa tehdä aloitteita Eksoten toiminnan laadun parantamisesta organisoida Eksoten sisäisiä toiminnan katselmuksia Laatutyöryhmän jäsenet edustavat Eksoten ja Imatran eri vastuualueita. Lääkehoitoa ja verensiirtoja koskevat yleiset ohjeet ja periaatteet ovat samat kaikilla terveyden- ja sosiaalihuollon julkisilla ja yksityisillä toimintayksiköillä sekä lääkehoitoa toteuttavilla epätyypillisillä alueilla (paikoissa, joissa lääkehoidon toteuttaminen ei kuulu perustehtävään, esim. päivähoidossa). Toimintayksiköiden lääkehoidon toteuttaminen perustuu yksikön tekemään lääkehoito-suunnitelmaan, jossa ilmenee lääkehoidon ja verensiirtohoidon kannalta

14 14 (22) oleelliset tekijät ja prosessit eri vaiheineen (kattaa yksikön lääkehoidon kokonaisuuden suunnittelun ja toteutuksen sekä siinä tapahtuneiden poikkeamien seurannan ja raportoinnin). Lääkehoitosuunnitelma on osa toimintayksikön johtamisjärjestelmää ja laadunhallinnan keskeinen osa. Vastuu lääkehoitosuunnitelman laatimisen, toteuttamisen ja seurannan organisoinnista on sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön johdolla. Eksotella on laadittu ohjeet yksiköiden lääkehoitosuunnitelman laatimiseksi. Vuoden 2012 aikana aloitettiin koko Eksoten kattavan lääkehoitosuunnitelman laatiminen. Kaikissa Imatran yksiköissä on päivitetyt lääkehoitosuunnitelmat, jotka on tehty Turvallisen lääkehoito-ohjeistuksen mukaisesti. Potilaan/asiakkaan turvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointia varten on Eksotessa käytettävissä Haipro -järjestelmä. Järjestelmään tulee kirjata kaikki potilasturvallisuutta vaarantavat tapahtumat, jotka aiheuttivat tai olisivat voineet aiheuttaa potilaalle/asiakkaalle haittaa. Ilmoitukset tehdään anonyyminä ja niiden käsittelystä vastaa yksiköiden esimiehet. Haipro -järjestelmä on kaikkien eksotelaisten käytettävissä. Potilasturvallisuuskoordinaattori järjestää Haipron käyttökoulutuksia muutaman kerran vuodessa. Imatralla vaara- ja läheltä piti -tapahtumat ilmoitetaan sähköisesti Imatran turvallisuuspäällikölle. 7 Moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on Terveydenhuoltolain 34 :n mukaan oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista. Perusterveydenhuollon yksikön tulee antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta (Terveydenhuoltolaki 35 ). Eksotessa on integroitunut organisaatio erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen kanssa. Monet perusterveydenhuollon yksikölle laissa määritellyt tehtävät on sovittu Eksoten perustamissopimuksessa, joten alueelle ei ole perustettu varsinaista PTH-yksikköä. Yksikön tehtäviä koordinoi alueellinen, moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkötiimi, joka kokoontuu säännöllisesti noin 4 6 kertaa vuodessa. Tiimin jäsenet: Etelä-Karjalan terveyskeskuksen johtava ylilääkäri, pj. Imatran terveyskeskuksen johtava lääkäri, varapj. Sairaalapalveluiden johtajaylilääkäri, Eksote Tilaajajohtaja, Hyvinvointipalvelut, Imatra Terveyspalvelujen johtaja, Eksote Kehittämisjohtaja, Eksote Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen koordinaattori, Eksote Suunnittelija, Hyvinvointipalvelut, Imatra Mielenterveyspalvelujen johtaja, Eksote

15 15 (22) Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Eksote Yhteistyö-/koulutusylilääkäri, Eksote Kehittämissuunnittelija, Eksote Etelä-Karjalan perusterveydenhuollon yksikkötiimin tehtävänä on: 1. koordinoida Eksoten terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista sekä huolehtia suunnitelman päivittämisestä. 2. antaa asiantuntemusta alueellisten hoitoketjujen laadinnassa, julkaisussa ja päivittämisessä. Hoitoketjujen tavoitteena on edistää ja parantaa potilaiden hoitoa ennen kaikkea perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä näiden sisällä ja selkeyttää työnjakoa eli hoidon porrastusta kuntoutus mukaan lukien. 3. antaa asiantuntemusta alueelliseen hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyöhön. Tukea maakunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintasuunnitelman toteuttamista sekä yhteistyötä muiden julkisten tahojen ja kolmannen sektorin kanssa tehtävässä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. 4. tukea terveyskeskusten lääkäreiden jatkokoulutusta, toimipaikkakoulutuksen laatua ja alueellista koulutusyhteistyötä. 5. antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen moniammatillista perusterveydenhuollon tutkimusta toimimalla innoittajana, käynnistäjänä ja koordinaattorina tutkimustyölle. 6. antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen kehittämistyötä, jonka tavoitteena perusterveydenhuollon vahvistaminen. 7. osallistua edustajiensa välityksellä kansallisiin perusterveydenhuollon kehittämisverkostoihin ja valtakunnalliseen perusterveydenhuollon yksiköiden yhteistyöhön. 8 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Armilan sairaalassa on koko maakunnan yhteinen erikoissairaanhoitotasoinen vaativan kuntoutuksen osasto. Osastolla hoidetaan akuuttivaiheen jälkeen AVH- ja traumatologis-ortopedisia potilaita. Imatra on mukana Eksoten toiminnassa erikoissairaanhoidon ja vaativan erityishuollon osalta saaden niitä perussopimuksen mukaisia palveluja, joita on halukas ostamaan. Alueellisesta hoitoketjutyöstä on sovittu yhteiset linjaukset jo vuonna 2005 (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/oppaat). Uusia hoitoketjuja tehdään noin 2 kpl vuodessa. Aiheet valitaan alueelta kerran vuodessa kerättyjen ehdotusten pohjalta. Hoitoketjutyön ohjausryhmänä toimii Eksoten terveyspalveluiden johtoryhmä, joka päättää uudet aiheet ennalta sovittujen kriteerien mukaisesti. Ketjut pyritään päivittämään kerran vuodessa. Aiheesta riippuen hoitoketju-työssä on mukana myös yksityisiä palveluntuottajia, potilasyhdistyksiä tai muita tahoja. Hoitoketjut julkaistaan Duodecimin Terveysportissa sekä Eksoten nettisivuilla, josta myös väestö pääsee niihin tutustumaan. Ketjut ovat käytettävissä myös potilastietojärjestelmä Effican kautta.

16 16 (22) 9 Kiireellinen sairaanhoito 9.1 Päivystysjärjestelyt Etelä-Karjalassa Vuonna 2011 alueellinen työryhmä laati "Päivystyksen maakunnallinen kokonaisratkaisu" -suunnitelman. Suunnitelmassa on tarkasteltu Eksoten alueen päiväpäivystyksen, virka-ajan ulkopuolisen yleislääkäripäivystyksen, ensihoidon ja sairaanhoitajapäivystyksen nykytilaa sekä tehty ehdotukset toiminnan parantamiseksi. Suunnitelman toteutus tapahtuu vaiheittain erillisten päätösten mukaisesti. Alueellinen päivystys toimii Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa. Keskussairaalan yleislääkäripäivystyksen lääkärityövoimasta vastaa ostopalvelusopimuksella Attendo Oy, silloin kun Eksote ei pysty itse järjestämään omia päivystäjiä. Yleislääkäripäivystys toimii arkisin klo sekä aina arkipyhinä ja viikonloppuisin. Eksoten terveysasemat vastaanottavat kiireellisen hoidon potilaita arkipäivisin klo Imatralla kiireellinen hoito tapahtuu Honkaharjun terveyspalveluissa joka päivä klo 8 22 tai Mansikkalan terveysasemalla klo Parikkalan virka-ajan ulkopuolinen yleislääkäripäivystys siirtyy Honkaharjun sairaalan päivystykseen ja Keskussairaalan yhteispäivystykseen Kiireellinen hoito annetaan Terveydenhuoltolain ( /1326) 50 :n mukaisesti kaikille potilaan asuinkunnasta riippumatta. Eksoten kiireellisestä sairaanhoidosta ja päivystyksestä vastaa Akuuttitulosalueeseen kuuluvat ensihoitopalvelu ja päivystys sekä eri erikoisalat. Eksoten alueella toimii vuonna 2013 yhteensä 12 ensihoitoyksikköä. Näistä 10 toimii ympärivuorokautisesti, yksi päivittäin klo ja yksi arkipäivisin klo Lappeenrannan kaupungin ja Taipalsaaren alueella toimii 5 ensihoitoyksikköä, joista yksi päivittäin klo ja yksi arkipäivisin klo 8 16, yksi vastaa myös keskussairaalan ja Lappeenrannan hoitolaitosten siirtokuljetuksista. Imatralla toimii kaksi ensihoitoyksikköä ympärivuorokautisesti. Lisäksi Parikkalassa, Rautjärvellä, Ruokolahdella, Savitaipaleella ja Luumäellä toimii kussakin yksi ensihoitoyksikkö. Terveydenhuoltolaki edellyttää sairaanhoitopiirejä tekemään alueensa ensihoitopalvelusta palvelutasopäätöksen. Eksoten hallituksessa asiasta päätettiin Päätöksen mukaisesti Parikkalan ensihoito siirtyy Eksoten omaksi toiminnaksi alkaen. Omana toimintana Eksote tuottaa lisäksi Lappeenrannan, Taipalsaaren, Imatran ja Rautjärven alueen ensihoitopalvelun. Eksoten alueella toimii kaksi erillistä organisaatiota, joilla on omat virka-ajan ulkopuoliset psykiatriset päivystyksensä.. Imatralla toteutettavan psykiatrian lääkäripäivystyksen tarve arvioidaan vuoden 2013 aikana uudelleen, koska vastentahtoista hoitoa ei toteuteta enää Honkaharjun sairaalassa. Imatralla toimii akuuttiryhmä ja -osasto, jonka palvelut on suunnattu imatralaisille. Eksotessa on Lappeenrannassa keskussairaalan ensiavun vieressä 24/7-periaatteella toimiva matalan kynnyksen päivystysyksikkö, jonne voi hakeutua ilman lähetettä. Eksoten mielenterveyspäivystyksessä on päivystävä psykiatri ympärivuorokautisesti, joka antaa palvelut myös Imatralle. Sosiaalihuoltolain 40 a :n mukaisesti kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Etelä-Karjalan alueella sosiaalipäivystyksen järjestämisestä vastaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Seudulliseen sosiaalipäivystykseen kuuluvat Eksoten jäsenkunnat. Myös Imatran kaupunki ostaa sosiaalipäivystyksen Eksotelta. Keskitetty päivystys toimii Lappeenrannassa lasten ja nuorten vastaanottokodin, Tarulantuvan, yhteydessä.

17 17 (22) Virka-aikana sosiaalipäivystyksestä vastaavat kunkin toimipisteen vastuualuekohtaiset päivystysnumerot sekä Etelä-Karjalan poliisilaitoksella työskentelevä sosiaaliohjaaja, joka hallinnollisesti on lastensuojelun viranhaltija. Sosiaalipäivystyksen puhelinnumero on viranomaisnumero. Asiakkaat ja muut yhteistyötahot saavat yhteyden sosiaalipäivystykseen hätäkeskuksen kautta. Eksoten alueella yksityiset apteekit ovat avoinna pääsääntöisesti ma pe klo 8 18 ja la Lappeenrannassa yksi apteekki on avoinna joka päivä Imatralla kaksi apteekkia päivystää vuoroviikoin niin, että yksi apteekki on avoinna myös sunnuntaisin sekä arkisin klo 20 asti. Apteekkien päivystystarvetta vähentää esimerkiksi se, että vastaanotoilta voidaan luovuttaa potilaalle hoidon keskeytymättömyyteen vaadittavat lääkkeet tai hoidon aloittamiseksi tarvittavat lääkkeet, kunnes hänen voidaan paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella olettaa saavan ne apteekista (esim. yö- ja viikonloppuaika). 9.2 Hammaslääkäripäivystys Arkipäivisin kiireellistä hoitoa vaativia suun terveydenhuollon asiakkaita hoidetaan kaikkien kuntien terveysasemilla, Lappeenrannassa Pohjolankadun keskushammashoitolassa sekä Lauritsalan, Joutsenon ja Sammonlahden terveysasemilla. Suun terveydenhuollossa on keskitetty ajanvaraus. Potilas voi saada päivystysajan myös naapurikunnan terveysasemalta, jos oma hammashoitola on ruuhkautunut. Lauantaisin ja aattopäivinä alueellinen hammaslääkäripäivystys (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ja Imatran kaupungin suun terveydenhuoltojen välinen sopimus) toimii Lappeenrannan Keskushammashoitolassa tai Imatran Mansikkalan pääterveysasemalla. Sunnuntaisin Eksoten tai Imatran kaupungin päivystävä virkahammaslääkäri on vapaamuotoisessa päivystyksessä, jossa päivystävän lääkärin on mahdollista konsultoida häntä akuutin potilaan hoidosta ja hoidon järjestämisestä. Tarvittaessa potilas pääsee päivystävän hammaslääkärin vastaanotolle. Virka-ajan ja viikonloppupäivystyksen ulkopuolella kiireellistä suun hoitoa vaativat asiakkaat hoidetaan ympärivuorokautisesti toimivissa lääkäripäivystyspisteissä Etelä-Karjalan keskussairaalassa, Parikkalan terveysasemalla ( asti) sekä Honkaharjun sairaalassa. 10 Henkilöstö perusterveydenhuollossa Eksotessa on valmisteilla henkilöstösuunnitelma, jossa kuvataan rekrytointiin, osaamisen johtamiseen ja kehittämiseen sekä työhyvinvointiin liittyvät keskeiset haasteet, tavoitteet ja toimenpiteet seuraavien vuosien aikana. Lisäksi suunnitelmassa on tarkoitus kuvata määrällisesti Eksoten palvelurakenteen painopisteiden muutosta. Henkilöstösuunnitelma valmistuu kevään 2013 aikana ja sitä päivitetään jatkossa vuosittain. Eksotessa toimii vakinainen varahenkilöstö, johon kuuluu 54 työntekijää (sairaanhoitajia, lähihoitajia ja osastonsihteereitä). Imatralla varahenkilöstössä on 50 työntekijää. Varahenkilöstöjä käytetään paikkaamaan yksiköiden lyhyitä äkillisiä sijaistarpeita sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Varahenkilöstön avulla turvataan yksiköiden toimintavarmuutta ja laadukasta palvelua. Toiminnalla pyritään myös vähentämään ulkopuolisten sijaisten tarvetta ja käyttöä. Varahenkilöstön työntekijät ovat osaavia ammattilaisia, tuntevat yksiköiden työt ja koko organisaation, joten heidän tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttönsä on myös

18 18 (22) kustannustehokasta. Terveydenhuollossa on jo henkilöstöpula erityisesti tiettyjen erityistyöntekijöiden kohdalla. Henkilöstön koulutus suunnitellaan yksittäisten työntekijöiden kehityskeskusteluissa nousseiden osaamistarpeiden, työyksiköiden toiminnan ja niiden kehittämistarpeiden sekä organisaation strategisten tavoitteiden mukaisesti, budjetin sallimissa rajoissa. Jatko- ja täydennyskoulutusta hankitaan ostopalveluina eri koulutuspalvelujen tuottajilta, julkisin varoin koulutusta tuottavilta oppilaitoksilta sekä, organisaation omaa osaamista hyödyntämällä sisäisinä koulutuksina ja/tai työssä oppimalla. Verkko-opiskelua/tietotekniikkaa hyödyntämällä koulutusta voidaan järjestää entistä helpommin paikkakunnasta riippumatta. Eksoten terveydenhuoltohenkilöstöllä on mahdollisuus suorittaa valtakunnallinen, THL:n ja Huberman Oy:n organisoima Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus vuosien aikana. Verkkokoulutus on mahdollista suorittaa pienissä osissa oman aikataulun mukaan. Henkilöstön lääkehoidon osaamisen tueksi on otettu käyttöön myös lääkehoidon verkkokurssit (Love) sekä laadittu yhteiset ohjeet osaamisen ylläpitämisestä. Tavoitteena on yhdenmukaistaa lääkelupakäytännöt Imatran kanssa. Imatralla on tarkoitus siirtyä käyttämään lääkehoidon verkkokursseja Myös yksityisille palveluntuottajille on tarjottu mahdollisuutta verkkokurssien hyödyntämiseen. Yksityisen palvelutuotannon piirissä olevien palvelu-asumisen asukkaiden lääkäripalvelujen sujuvuuden ja lääkehuollon turvallisuuden lisäämiseksi on suurimmille palveluntuottajille (vähintään 20 asukkaan yksikköjä) järjestetty mahdollisuus terveys- Effican rajattuun käyttöön. Etelä-Karjalan ja Imatran terveyskeskukset tekevät yhteistyötä lääkärien koulutuksen osalta, sillä niillä on Helsingin yliopiston kanssa sopimus perusterveydenhuollon koulutusylilääkärin koordinoimasta toiminnasta. Terveysasemien ohjaaja- ja kouluttajalääkärit huolehtivat yleis-lääketieteen erityiskoulutuksessa ja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksessa olevien lääkärien ohjauksesta ja koulutuksesta koulutusylilääkärin tukemina. Perusopintojaksoja suorittavia lääketieteen opiskelijoita tulee terveysasemille kaikista lääketieteellisistä tiedekunnista, eniten Itäsuomen yliopistosta (Kuopio). Lääkärien täydennyskoulutus suunnitellaan esimiehen kanssa ja osa täydennyskoulutuksesta on myös toimipaikkakoulutusta ja Eksoten alueellista koulutusta. Alueellinen koulutus, jota Eksote järjestää, on avoin koko maakunnan terveydenhuollon ammattilaisille. 11 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Eksoten jäsenkuntien eri toimialojen kanssa tehdään paljon erilaista yhteistyötä. Esimerkiksi Eksoten rakennusten kunnostushankkeiden suunnittelu tehdään yhteistyönä kuntien teknisen toimen kanssa. Ravitsemus-neuvonta ja kuntien liikuntatoimi järjestävät yhdessä mm. eri -ikäisille asiakkaille painonhallintaryhmiä. Yhteistyötä eri järjestöjen ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa tehdään tarpeen mukaan, joissakin asioissa hyvin tiiviisti. Mallu-klinikka-auton toiminnassa on keskeistä yhteistyö kuntien kyläyhdistysten kanssa. Ympäristöterveydenhuollon palveluista ja viranomaistehtävistä vastaa Etelä- Karjalassa kaksi isäntäkuntamallilla (Kuntalaki 77 ) muodostettua seudullista yksikköä: Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa Lappeenrannan, Lemin, Luu-

19 19 (22) mäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävistä ja Imatran seudun ympäristötoimi vastaavasti Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan alueen tehtävistä. Isäntäkuntina toimivat Lappeen-ranta ja Imatra. Yksiköt vastaavat alueellaan paitsi ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvasta valvonnasta ja palveluista (elintarvikevalvonta, terveydensuojelun ja kuluttajaturvallisuuden valvonta, tupakka- ja kemikaalilain mukainen valvonta, eläinsuojelu- ja eläintautivalvonta, eläinlääkintähuollon järjestäminen) myös ympäristönsuojeluun liittyvistä kunnille kuuluvista viranomaistehtävistä. Ympäristöterveydenhuollon yksiköt toimivat seudullisten lautakuntien alaisuudessa: Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta ja Imatran seudun ympäristölautakunta. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen toiminta-alueen väkiluku on noin asukasta ja Imatran seudun ympäristötoimen alueella noin asukasta. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetussa laissa (497/2003) säädetään eri hallinnonalojen yhteistyöstä ja asiakkaan asemaa koskevista periaatteista, yhteistyössä noudatettavista menettelytavoista sekä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten kuntoutuksen yhteistyöelinten kokoonpanosta ja tehtävistä. Aluehallintovirasto asettaa kutakin sairaanhoitopiirin aluetta varten neljäksi vuodeksi kerrallaan kuntoutuksen alueellisen asiakasyhteistyötoimikunnan. Toimikunta voi olla myös useamman sairaanhoitopiirin yhteinen. Myös kunnan on huolehdittava siitä, että sen alueella toimii asianmukaisesti kuntoutuksen paikallinen asiakasyhteistyöryhmä. Aluehallintovirasto asetti väliselle nelivuotiskaudelle Kaakkois-Suomen alueellisen kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan, johon Eksotesta pyydettiin esitettäväksi erikoissairaanhoidon edustajaa ja hänelle varajäsentä, perusterveydenhuollon osalta varajäsentä sekä sosiaalitoimen osalta varsinaista jäsentä. Etelä-Karjalassa on paikalliset kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät nimetty vuosille siten, että yksi on Imatran, Rautjärven, Ruokolahden ja Parikkalan alueella ja toinen Lappeenrannan, Taipalsaaren, Lemin, Luumäen ja Savitaipaleen alueella. Eri yhteistyötahojen muodostama maakunnallinen kuntoutuksen strategiatyöryhmä koordinoi alueellista yhteistyötä. Hankkeet Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy (Socom) on Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kuntien ja ammattikorkeakoulujen omistama yhtiömuotoinen, lakisääteisiä tehtäviä hoitava toimija (Laki sosiaalialan osaamiskeskuksista 1230/2001). Socom toimii Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kasteohjelma) alueellisen toimeenpanon tukena ja siihen liittyvän kehittämis- ja tutkimustyön yhtenä toteuttajana. Socom osallistuu hyvinvointia edistävään työhön mm. maakunnallisten strategioiden- ja ohjelmien laatimiseen sekä siihen liittyvään tietotuotannon osalta. Eksote ja Imatra ostavat henkilökohtaisen avun palveluja palvelut (Henkilökohtaisen avun keskus HENKKA) sekä sosiaali- ja potilasasiamiehen palvelut Socomilta. Socom tuottaa myös perhehoidon koordinaatiopalveluja Eksotelle ja Imatralle sekä lastensuojelun edunvalvonnan palveluja Eksotelle. Eksote ja Socom tekevät yhteistyötä myös MontEri Monitoimijamallit maaseudun sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi -hankkeessa. Hankkeen päätavoite on maaseudun kolmannen sektorin ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Palvelusetelin kehittämishankkeen (Seteli-hanke) päätavoitteena on saada palveluseteli toimivaksi vaihtoehdoksi ja laajamittaiseen käyttöön Etelä-Karjalan alueella sille soveltuvissa palveluissa sekä lisätä yksityisten hyvinvointiyritysten näkyvyyttä. Vuoden 2012 alussa Eksotessa otettiin käyttöön palveluseteli henkilökohtaisessa

20 20 (22) avussa sekö suun terveydenhuollon palveluissa särkypotilailla. Vuoden 2013 aikana on tarkoitus ottaa käyttöön palveluseteli lapsiperheiden tilapäiseen kotipalveluun ja ikäihmisten asumisen tukipalveluihin. Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus on työ- ja elinkeinotoimistojen, kuntien, Kelan ja Eksoten yhdessä muodostama asiantuntijapalveluja tarjoava yhteisö. Työvoiman palvelukeskukseen on koottu vaikeimmin työllistyvien palvelut. Se tarjoaa keskitetysti työttömille mm. työ- ja toimintakyvyn arviointeja, kuntoutusta, koulutusta ja harjoittelupaikkoja. Palvelukeskuksessa taustaorganisaatioiden työntekijöistä on koottu moniammatilliset tiimit ja se on verkostoitunut kiinteästi myös muiden palvelujen tuottajien kanssa. Työvoiman palvelukeskuksen toimipaikat sijaitsevat Imatralla, Lappeenrannassa ja Parikkalassa. Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) tuli voimaan Kotoutumislain mukaisesti kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Etelä-Karjalassa kunnat, Eksote ja Socom ovat valmistelleet yhteisen maakunnallisen kotouttamisohjelman. Loppuvuodesta 2012 valmistuneessa ohjelmassa esitetään monialaiseen yhteistyöhön pohjautuen tavoitteet ja toimenpiteet, joihin sitoutumalla edistetään maakuntaan muuttavien ulkomaan kansalaisten ja vierasta kieltä äidinkielenään puhuvien henkilöiden kotoutumista. Lappeenrannassa sijaitsevan Etelä-Karjalan monikulttuurinen palvelukeskus Momentin palvelut on tarkoitettu Etelä-Karjalan maahanmuuttajille, alueen ulkomaalaisille opiskelijoille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille. Momentin yhteydessä toimiva maahanmuuttopalveluiden yksikkö koordinoi maahanmuuttotyötä ja kotouttamistoimintaa Eksoten alueella. Imatralla maahanmuuttajien alkuvaiheen kotouttamispalveluja hoitaa maahanmuuttokoordinaattori. LIITTEET Liite 1 34 / Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Liite 2 Työterveyshuolto Eksoten alueella

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2015-2016

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2015-2016 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2015-2016 2 (27) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 4 2 JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA 5 3 VÄESTÖN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI 5 4 KUNTIEN VÄLINEN

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa Ermo Haavisto johtajaylilääkäri, emba Järjestämisvastuista lainsäädännössä - Terveydenhuoltolaki 1. - Lakia sovelletaan kunnan järjestämisvastuuseen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki STM

Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö Pasi Parkkila, kehitysjohtaja Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 3.11.2011 Tiivistelmässä mukana PPSHP

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän valtuusto Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan 1 Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) ja sosiaalipäivystyksestä

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin Kanta-liittyjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen säädöstausta... 1 1.2 Sähköisen lääkemääräyksen säädöstausta... 1 2 Käsitteet...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Heikki Suoyrjö LT, Fysiatrian ja työterveyshuollon el, Kuntoutuksen erityispätevyys Toiminta-aluejohtaja Esityksen sisältö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen. palvelusopimus vuodelle 2017

Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen. palvelusopimus vuodelle 2017 Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen palvelusopimus vuodelle 2017 LUONNOS Iisalmen kaupunki Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallitus 25.10.2016 Yhtymävaltuusto xx Sisällys PALVELUSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot