Tampereen kaupungin ja yhdistysten välisen yhteistyön periaatteet. Luonnos

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin ja yhdistysten välisen yhteistyön periaatteet Luonnos T A M P E R E E N K A U P U N K I

2 Esityksen sisältö Lähtökohdat Tampereella Kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö nykyisin Yhteistyön volyymi Yhteistyön muodot Yhteistyön periaatteet Tampereella Yhdistykset mahdollistavat kansalaistoiminnan Yhdistykset ovat keskeisiä kumppaneita Yhdistykset merkittäviä palvelujen tuottajia Kehittämistarpeet ja suositukset Työryhmä: Lauri Savisaari (pj), Sami Uusitalo, Virpi Kokko, Marja Nyrhinen, Jukka Kaukola, Mika Vuori, Pekka P Paavola, Tuula Mikkonen, Marjo Vesa, Antti Leskinen, Tiina Kyöttilä Vettenranta, Johanna Kurela, Iina Ojala (siht.) T A M P E R E E N K A U P U N K I 2

3 Lähtökohdat Tampereella Pormestarin asettama työryhmä, jonka tehtävänä: Kartoittaa Tampereella toimivat järjestöt, vaikuttavuus ja resurssit Laatia asiakirja, jossa kuvataan kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistyön periaatteet, mahdollisuudet ja edellytykset Työskentelyn lähtökohtina on käytetty: Tampere Virtaa kaupunkistrategia Valtakunnalliset linjaukset Muiden kaupunkien ja maakuntien järjestöstrategiat Työryhmän perustaminen pohjautuu valtuustoaloitteeseen järjestöstrategian laatimisesta Tampereelle. T A M P E R E E N K A U P U N K I 3

4 Strategiset ja toimintamallin lähtökohdat Tampere virtaa kaupunkistrategia Kaupunkistrategia luo pohjaa kaupungin ja yhdistysten väliselle yhteistyölle Keskeisimmin yhdistysten rooli nousee esille strategisissa päämäärissä, jotka tähtäävät kuntalaisten hyvinvoinnin paranemiseen ja asiakaslähtöisiin palveluihin Toimintamallin vaikutukset Pormestarimallin tavoitteena vahvistaa poliittista johtamista ja lisätä yhteistyötä kuntalaisten ja päätöksenteon välille Tilaaja tuottajamallin tavoitteena selkeyttää palvelujen järjestämisen ja tuottamisen eroa ja tavoitella aitoa monituottajamallia Asiakaslähtöisyyden parrantaminen mm. prosessimallin ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien edistämisellä T A M P E R E E N K A U P U N K I 4

5 Yhteistyön volyymi nykyisin Kerättyjen tietojen valossa kaupunki tekee yhteistyötä n. 820 järjestön kanssa, euromääräinen arvio vuositasolla n. 54 milj. Tiedot ovat suuntaa antavia, sillä kaikkien yksiköiden osalta tiedot eivät ole käytettävissä. Todellinen lukumäärä ja talouden volyymi esitettyä suurempi Yhteistyötahojen määrä toimintamuodoittain (suuntaa antava): Yhteistyöjärjestöt tyypeittäin Ostopalvelut Toiminta ja pysyväisavustus Kohdeavustus Toimielimet Kaupungin tilojen käyttö yhdistysten lukumäärä 72 yhdistystä 457 yhdistystä 82 yhdistystä ei eritelty kyselyssä ei eritelty kyselyssä. Liikuntapalvelujen jakamien tilavuorojen piirissä on xx yhdistystä. Muilta osin kaupungin tilojen hyödyntäminen on tilastoimatta. (luku tarkistetaan) Työlllisyydenhoitopalvelut Yhteistoiminta 15 yhdistystä (luku tarkistetaan) 437 yhdistystä T A M P E R E E N K A U P U N K I 5

6 Yhteistyön muodot nykyisin (1) Ostopalvelut Kun kunta ei tuota palvelua itse, käytetään ostopalvelua Ostopalvelun lähtökohtana on hankintalainsäädäntö, Tampereen hankintaohje ja muut mahdolliset tilattavaan palveluun liittyvät säädökset Sosiaalisten kriteerien käyttö mahdollista Toiminta ja pysyväisavustukset Toiminta avustuksin tuetaan rekisteröityneiden yhdistysten perustoimintaa Pysyväisavustuksin tuetaan toimintaa, joka täydentää kaupungin palvelutarjontaa Toiminta ja pysyväisavustukset myöntävät tilaajalautakunnat. T A M P E R E E N K A U P U N K I 6

7 Yhteistyön muodot nykyisin (2) Kohdeavustukset Kohdeavustuksia myöntävät sekä tilaajalautakunnat että tuotantoyksiköt avustuksesta riippuen Tilaaja: historiikkiavustukset Tuottajat mm.: kulttuurin, liikunnan ja nuorisopalvelujen tuotanto ja projektiavustukset Suunnattu kertaluonteisiin toteutuksiin Toimielimet Edustuksellisia pysyviä toimikuntia perustettu kuntalaisten systemaattiseen kuulemiseen: Vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, maahanmuuttajaneuvosto, lasten parlamentti, nuorisofoorumi T A M P E R E E N K A U P U N K I 7

8 Yhteistyön muodot nykyisin (3) Tilojen käyttö Kaupungin eri yksiköiden hallinnoimat tilat tarjoavat harrastus ja kokoustiloja eri toimijoiden käyttöön. Tilat on hinnoiteltu pääosin kaksiportaisesti. Yleishyödyllisten toimijoiden hinnat muita edullisempia. Tilojen käytön ja hinnoittelun osalta yksikkökohtaisia eroja. Työllisyydenhoitopalvelut Yhdistykset tuottavat palveluja mm. kuntouttavan työtoiminnan ja työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille, työllistävät asiakkaita omiin tehtäviinsä ja toimivat kehittämiskumppaneina uusia toimintamalleja kehitettäessä. T A M P E R E E N K A U P U N K I 8

9 Yhteistyön muodot nykyisin (4) Toiminnallinen yhteistyö Toiminnallista yhteistyötä toteutetaan monin eri tavoin, mm. yhteistapahtumien toteutus, kehitysyhteistyö, sisältöosaaminen hankkeissa Asiantuntijaverkostot, joissa edustettuna yhdistysten ja kaupungin edustajat T A M P E R E E N K A U P U N K I 9

10 Periaatteet kaupungin ja kolmannen sektorin väliselle yhteistyölle Lähtökohdat: 1. Yhdistykset mahdollistavat kansalaistoiminnan 2. Yhdistykset ovat keskeisiä kumppaneita kaupungin toiminnan kehittämisessä 3. Yhdistykset ovat merkittäviä palvelujen tuottajia T A M P E R E E N K A U P U N K I 10

11 Yhteistyön periaatteet 1. Yhdistykset mahdollistavat kansalaistoiminnan ja yhteisöllisyyden Yhdistysten tarjoama toiminta tukee aktiivista kansalaisuutta (ml. Vaikuttaminen, itsensä kehittäminen, harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen, yhteisöllisyys) Yhteisöön kuuluminen vahvistaa identiteetin rakentumista ja sosiaalisen pääoman karttumista Vapaaehtoistyön merkittävä rooli yhdistystoiminnassa Kaupungin rooli on tukea yhdistysten toimintaa taloudellisesti ja toiminnallisesti Kaupungin harkinnanvarainen taloudellinen tuki toimintaan. Yhtenäiset, läpinäkyvät kriteerit myöntämisperusteisiin Kaupungin tulee kunnioittaa toimijoiden autonomiaa T A M P E R E E N K A U P U N K I 11

12 Yhteistyön periaatteet 2. Yhdistykset ovat keskeisiä kumppaneita toiminnan kehittämisessä Järjestöillä on asiantuntijuutta ja kokemusta, jota kunnalla itsellään ei ole Tietoisuuden lisääminen mm. toimintaympäristön muutoksista ja niihin reagoinnista Yhdistysten ammattitaito mm. palvelutarpeiden määrittelyssä ja palveluiden kehittämisessä Kaupungin rooli mm: Kaupungin tavoitteena on yhteistyön tekeminen järjestöjen kanssa Yhdistysten asiantuntijuuden huomioiminen ja osallistaminen valmisteluun T A M P E R E E N K A U P U N K I 12

13 Yhteistyön periaatteet 3. Yhdistykset ovat merkittäviä palvelujen tuottajia asiantuntijuus, ammattitaito kilpailutilanne avoimilla markkinoilla palvelutarpeisiin vastaaminen (tarpeen täyttäminen, ei kysynnän luominen) Kaupunki mm.: suunnittelee palvelujen hankinnan (hinta + laatu) noudattaa hankintalainsäädäntöä voi asettaa esim. sosiaalisia kriteereitä palvelujen laatuun liittyen T A M P E R E E N K A U P U N K I 13

14 Kehittämistarpeet ja työryhmän suositukset Avustusjärjestelmän edelleen kehittäminen Avustusjärjestelmän yksinkertaistaminen pienten toiminta avustusten osalta Monivuotisten puitesopimusten kehittäminen osaksi avustusjärjestelmää vakiintuneiden toimijoiden osalta Sähköisten palvelujen nykyistä parempi hyödyntäminen avustusprosessin hallinnoinnissa Riittävien toimintaedellytysten turvaaminen taloudellisesti Yhdenvertaisuuden edistäminen Toiminnallisten edellytysten kehittäminen Kaupungin hallinnoimien tilojen käyttömahdollisuuksien lisääminen kehittämällä omavalvontajärjestelmää Kaupungin hallinnoimien tilojen hinnoitteluperiaatteiden tarkistaminen ja yhtenäistäminen Koulutus ja muu tiedollinen tuki yhdistyksille Kumppanuuden vahvistaminen Säännöllisten yhteistyöfoorumeiden luominen ja yhteistyön lisääminen palvelujen kehittämisessä Tiedotuksen lisääminen kaupungin ja yhdistysten välillä T A M P E R E E N K A U P U N K I 14

15 Kehittämistarpeet ja suositukset (2) Kaupungin sisäisen toiminnan kehittäminen Yhdistystoiminnan ja vapaaehtoistyön merkityksen tunnustaminen kaupungin järjestämien palveluiden osana ja rinnalla Uusien yhteistyömuotojen luominen ja niiden vakiinnuttaminen osaksi normaalia valmistelutyötä Hankintoihin liittyvien sosiaalisten kriteerien kehittäminen ja niiden käyttöönoton laajentaminen hankinnoissa mahdollisuuksien mukaan. Palvelujen hankinnasta vastaavien tahojen kouluttaminen. T A M P E R E E N K A U P U N K I 15