Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma"

Transkriptio

1 Teollisuus ja Työnantajat Teollisuuden osaamistarveluotain 1/98 Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.

2 Teollisuus ja Työnantajat TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO TEOLLISUUDEN OSAAMISTARVELUOTAIN 1/

3 ESIPUHE Teollisuuden osaamistarveluotain -hankkeen tavoitteena on kehittää uusi, TT:n jäsenyritysten osaamistarpeita mittaava instrumentti. Se täydentää ja syventää TT:n suhdannebarometrin ja työvoimatiedustelun tietoja, auttaa suunnittelemaan koulutusta jäsenyritysten sekä niissä työskentelevien ihmisten tarpeiden mukaan. Osaamistarveluotain-hanke on kaksiosainen. Tässä raportissa julkaistaan jäsenyrityksistä keväällä 1998 kerättyjen tietojen tulokset. Kysely uusitaan kuluvan syksyn aikana. Myös toisen kyselykierroksen tuloksista julkaistaan raportti. Kyselyn yhteydessä TT:ssa kokeiltiin ensimmäistä kertaa myös elektronista tiedonkeruuta. Teollisuuden osaamistarveluotain -projekti on toteutettu osittain Euroopan sosiaalirahaston tavoite 4 -ohjelman rahoituksella. Projektin on suunnitellut ja käynnistänyt tutkija Marita Aho. Marita Ahon jäätyä äitiyslomalle projektitutkijana on jatkanut kasvatustieteiden maisteri Satu Ågren. Projektista vastaavana johtajana on toiminut allekirjoittanut. Helsingissä TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO Koulutuspolitiikka Kari Purhonen johtaja

4 TIIVISTELMÄ Teollisuuden osaamistarveluotaimen mukaan TT:n jäsenyritykset rekrytoivat vuosituhannen vaihteeseen saakka vuosittain lähes uutta henkilöä palvelukseensa. Henkilöstömäärän nettokasvu ei ole kuitenkaan näin suuri, koska samanaikaisesti kun yrityksiin rekrytoidaan uutta työvoimaa, osa henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle tai muiden yritysten palvelukseen ja lisäksi henkilöstöä myös irtisanotaan. Rekrytointiennuste on todennäköisesti liian optimistinen. Ennuste kertoo kuitenkin siitä, että yritykset suhtautuvat tulevaisuuteen toiveikkaasti ja myönteisen talouskehityksen uskotaan jatkuvan edelleen lähivuosina. Lähes puolella TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitavista henkilöistä tulee olla tutkinto yliopistosta, teknillisestä korkeakoulusta, kauppakorkeakoulusta tai ammattikorkeakoulusta. Osaamistarveluotaimen tulokset osoittavat kuitenkin, että rekrytointimäärät ammatillisista oppilaitoksista ovat selvästi kasvamassa. Yritykset ennakoivat rekrytoinnin osuuden toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista (entinen ammattikoulu) olevan nyt runsaat 10 % suurempi kuin viime vuotisessa TT:n henkilöstö- ja koulutustarvetutkimuksessa. 40 % rekrytoinneista tapahtuu Uudenmaan TE-keskuksen alueelle. Uudellamaalla rekrytoinnin rakenne poikkeaa muiden alueiden tuloksista; uudesta työvoimasta yli puolella tulee olla tutkinto ammattikorkeakoulusta tai tiedekorkeakoulusta (teknilliset korkeakoulut, kauppakorkeakoulut, yliopistot), kun taas muualla rekrytoinnin painopiste on toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneissa henkilöissä. Uudenmaan omaleimaista asemaa selittää eninnäkin se, että suuri osa TT:n jäsenyritysten toimipaikoista sijaitsee Uudenmaan alueella, mutta myös yritysten pääkonttorit ovat pääkaupunkiseudulla. Pääkonttoreissa työvoima on asiantuntijavaltaista ja näin ollen rekrytointi tapahtuu etupäässä korkeakouluista. Uudenmaan TE-keskuksen ulkopuolella sijaitsevat toimipaikat ovatkin ilmaisseet osaamistarveluotaimessa huolensa siitä, että kun korkeasti koulutettu työvoima siirtyy pääkaupunkiseudulle ei ammattitaitoista työvoimaa riitä asiantuntijatehtäviin muualle. Rekrytointitarpeet ovat erilaisia suurissa yrityksissä ja PK-yrityksissä. Alle 250 henkeä työllistävissä yrityksissä valtaosa eli 65 % uudesta työvoimasta rekrytoidaan toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista. Yli 250 henkeä työllistävissä yrityksissä rekrytoinnin painopiste on taas korkeakoulututkinnon suorittaneissa; uudesta työvoimasta 60 %:lla tulee olla tutkinto ammattikorkeakoulusta tai tiedekorkeakoulusta. Teollisuuden kasvualoja ovat elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus sekä rakennusteollisuus. Elektroniikkateollisuuteen rekrytoidaan neljäsosa TT:n jäsenyritysten kokonaisrekrytointimäärästä vuonna Toimialalla rekrytoinnin painopiste on korkeakoulututkinnon suorittaneissa henkilöissä. Rakennusteollisuuteen rekrytoidaan 20 % ja metalliteollisuuteen 15 % TT:n jäsenyritysten kokonaisrekrytointimäärästä. Sekä metalliteollisuudessa että rakennusteollisuudessa

5 painotetaan toisen asteen ammatillista koulutusta, kun aloille rekrytoidaan uutta työvoimaa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto on kasvanut viime vuosina selvästi nopeammin kuin muilla teollisuuden aloilla. Koulutusmääriä mitoitettaessa ei ole kuitenkaan osattu varautua hyvissä ajoin näin jyrkkään kasvuun ja ala kärsii tällä hetkellä työvoimapulasta. Koulutusmäärät ovat kasvaneet tietoteollisuuden aloilla tällä vuosikymmenellä huomattavasti, mutta lisäykset ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Elektroniikkateollisuuden työvoimapulaa hankaloittaa lisäksi se, että myös muut toimialat kilpailevat samasta työvoimasta; lähes kaikilla toimialoilla on tarpeita rekrytoida esimerkiksi tietotekniikan alan insinöörejä ja diplomi-insinöörejä. Kuten elektroniikkateollisuudella, myös metalliteollisuudella on pulaa osaavasta työvoimasta ja alan yritykset ennakoivat tilanteen vaikeutuvan entisestään. TT:n vuonna 1997 valmistuneesta työvoimatiedustelusta ilmeneekin, että peräti 42 %:lla metalli- ja elektroniikkateollisuusalan toimipaikoista on esiintynyt ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointivaikeuksia. Sen lisäksi, että metallialan osaajista kilpailevat metalliteollisuuden ohella myös muut toimialat, on metallialan toisen asteen ammatillisella koulutuksella ollut pitkään mielikuvaongelma. Alan imago ei ole riittävän hyvä houkutellakseen osaavaa oppilasainesta. Rakennusala koki tämän vuosikymmenen alussa laman selvästi voimakkaammin kuin mikään muu elinkeinon alue. Puolet rakennusalan työpaikoista katosi 1990-luvun alussa huippuvuosiin verrattuna. Vasta nyt rakennusala on elpymässä lamaa edeltävälle tasolle. Myös rakennusteollisuudessa alan vetovoima on nuorten keskuudessa huono tällä hetkellä. Osaamistarveluotaimen mukaan 98 % vastaajatoimipaikoista kouluttaa henkilöstöään. Lähes kaikki toimipaikat ilmoittivat järjestävänsä vuonna 1998 henkilöstökoulutusta laadun, tietojenkäsittelyn ja yhteistyökoulutuksen osaamisalueilla.

6 SISÄLLYS 1 TAVOITTEET, MENETELMÄT, RAJAUKSET Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusmenetelmä Edustavuus 7 2 TUTKIMUSTULOSTEN YLEISTÄMISESTÄ 11 3 TT:N JÄSENYRITYSTEN REKRYTOINTITARPEET AMMATILLISET OPPILAITOKSET 18 5 AMMATTIKORKEAKOULUT 20 6 TIEDEKORKEAKOULUT Teknilliset korkeakoulut Kauppakorkeakoulut Yliopistot Lisensiaatit ja tohtorit 27 7 HENKILÖSTÖKOULUTUS VUONNA TT:N JÄSENYRITYSTEN NÄKEMYKSIÄ SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄSTÄ 29 LIITTEET toimialakohtaiset yhteenvedot kysymys nro 5 vastauksista ja kyselylomake

7 1 TAVOITTEET, MENETELMÄT, RAJAUKSET Teollisuuden osaamistarveluotain -pilottiprojekti käynnistyi syksyllä Projektin tavoitteena on kehittää uudenlainen TT:n jäsenyritysten osaamistarpeita selvittävä mittausjärjestelmä. Teollisuuden osaamistarveluotain -projekti liittyy TT:n oman, valtakunnallisen ennakointijärjestelmän kehittämiseen. TT:n jäsenyritysten osaamistarpeita selvitetään vastedes säännöllisin väliajoin. Tietosisällöltään laaja osaamistarvetutkimus ja tietosisällöltään suppeampi osaamistarveluotain järjestetään vuorovuosina. TT:n jäsenliittojen toimialakohtaiset selvitykset täydentävät TT:n osaamistarveselvityksiä. Teollisuuden osaamistarpeita selvitettiin ensimmäisen kerran osaamistarveluotainkyselyllä keväällä Tässä raportissa esitellään ensimmäisen kyselykierroksen tulokset. Kysely toistetaan syksyllä Myös syksyn kyselykierroksen tuloksista julkaistaan raportti. Projekti tehdään osittain Euroopan sosiaalirahaston tavoite 4 -ohjelman rahoituksella. Ohjelma tukee työelämän, työmarkkinoiden ja ammatillisten vaatimusten ennakointia. 1.1 Tutkimuksen tavoitteet 1.2 Tutkimusmenetelmä Teollisuuden osaamistarveluotain -tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä ovat TT:n jäsenyritysten rekrytointitarpeet vuosina henkilöstökoulutuksen painopisteet TT:n jäsenyrityksissä vuonna 1998 TT:n jäsenyritysten näkemykset Suomen koulutusjärjestelmästä Tiedonhankintamenetelmänä oli kirjallinen kysely. Kysely lähetettiin 677 toimipaikkaan maaliskuussa Otokseen valitut toimipaikat kattavat TT:n jäsenyritykset alueellisesti eli TE-keskuksittain, yrityskoon sekä toimialan mukaan. Kyselyyn vastasi 365 toimipaikkaa, eli vastausprosentti on 54. TT:ssa kokeiltiin osaamistarveluotain -kyselyn yhteydessä ensimmäistä kertaa myös elektronista tiedonkeruuta. Vastaajilla oli mahdollisuus noutaa salasanan avulla osaamistarveluotain-kyselylomake TT:n kotisivuilta, täyttää lomake tietokoneen ruudulla ja palauttaa se sähköpostina TT:oon. 365 vastaajasta 15 % palautti kyselyn elektronisesti ja 85 % postitse tai telefaxilla. TT:ssa tiedonhankinnan painopiste tulee siirtymään tulevaisuudessa yhä enemmän elektroniseen tiedonkeruuseen, koska se nopeuttaa merkittävästi kyselyaineiston analysointia ja tutkimustulosten raportointia. Kuva 1.

8 Internetin kautta tulleet vastaukset toimialoittain Internetin kautta tulleet vastaukset Metalli Kemia Metsä Elektroniikka Rakennus Palvelu Rakennustuote Sähkö- ja tele Graafinen Tevanake Energia Elintarvike Yhteensä 54 Kuva 2. Teollisuuden osaamistarveluotaimen tiedonhankintaprosessi Teollisuuden osaamistarveluotain OTOS 677 TOIMIPAIKKAA VASTAUKSET 365 TOIMIPAIKASTA, VASTAUSPROSENTTI 54 KIRJE, FAX 85 % INTERNET 15 % 1.3 Edustavuus Vastaajatoimipaikat kuvaavat TT:n jäsenkenttää toimialajakaumaltaan. Määrällisesti eniten vastauksia saatiin metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden toimipaikoista. Kyseiset toimialat ovat henkilöstömäärällä mitattuna TT:n suurimmat toimialat. Vastauksia saatiin myös kaikilta muilta teollisuuden toimialoilta sekä TT:n palvelualoilta. Mukana on lisäksi energia- ja telealan yrityksiä sekä rakennusyrityksiä.

9 Korkein vastausprosentti oli energia-alalla (75 %) ja matalin sähkö- ja telealalla (38 %). Kuva 3. Vastaajat toimialan mukaan Toimiala Toimipaikkoja Kyselyyn Vastaus-% %-osuus otoksessa vastanneet Elektroniikka Elintarvike Energia Graafinen Kemia Metalli Metsä Palvelu Rakennus Rakennustuote Sähkö- ja tele Tevanake Yhteensä Valtaosa eli 94 % TT:n jäsenyrityksistä on kokoluokaltaan pieniä ja keskisuuria, alle 250 henkeä työllistäviä yrityksiä, ja ainoastaan 6 % jäsenyrityksistä on kokoluokaltaan suuria, yli 250 henkeä työllistäviä yrityksiä. Suurissa yrityksissä työskentelee kuitenkin enemmistö eli 67 % TT:n jäsenyritysten henkilöstöstä. Parhaiten osaamistarveluotain-kyselyyn vastasivat yli 250 henkeä työllistävät toimipaikat, joista 65 % palautti kyselyn. Heikoimmin kyselyyn taas vastasivat pienet, alle 50 henkeä työllistävät toimipaikat, joista 36 % palautti kyselyn. Kuva 4. Vastaajat henkilöstön kokoluokan mukaan Henkilöstön Toimipaikkoja Kyselyyn Vastaus-% %-osuus kokoluokka otoksessa vastanneet 1-49 henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä Yhteensä

10 Työvoima- ja elinkeinokeskus eli TE-keskus on kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä työministeriön hallinnonalojen yhteinen palvelukeskus, joka tarjoaa palveluja yrityksille, yrittäjille ja yksittäisille kansalaisille. TE-keskuksia on maassamme yhteensä 15. Toimintansa TE-keskukset aloittivat syyskuussa vuonna Kuva 5. TE-keskukset Suomessa 1. Uusimaa 2. Varsinais-Suomi 3. Satakunta 4. Häme 5. Pirkanmaa 6. Kymi 7. Etelä-Savo 8. Pohjois-Savo 9. Pohjois-Karjala 10. Keski-Suomi 11. Etelä-Pohjanmaa 12. Pohjanmaa 13. Pohjois-Pohjanmaa 14. Kainuu 15. Lappi Lähde: Uudenmaan TE-keskuksen alueella sijaitsee 28 % TT:n jäsenyritysten noin 7600 toimipaikasta. Uudenmaan TE-keskuksesta saatiin myös määrällisesti eniten vastauksia. Noin 10 % vastauksista tuli sekä Pirkanmaan, Hämeen että Kymin TEkeskuksista. Kaikista TE-keskuksista vastauksia saatiin hyvin; vastausprosentti oli korkein Pohjois-Karjalan TE-keskuksessa (86 %) ja matalin Kainuun TE-keskuksessa (40 %).

11 Kuva 6. Vastaajat työvoima- ja elinkeinokeskuksen mukaan TE-keskus Toimipaikkoja Kyselyyn Vastaus-% %-osuus otoksessa vastanneet Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kainuu Keski-Suomi Kymi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi YHTEENSÄ Vastaajatoimipaikkojen henkilöstömäärä on yhteensä henkeä, mikä on 31 % TT:n jäsenyritysten kokonaishenkilöstömäärästä. Kuva 7. Henkilöstömäärä vastaajatoimipaikoissa Henkilöstömäärä vastaajatoimipaikoissa Metalli Metsä Elektroniikka Kemia Palvelu Elintarvike Sähkö- ja tele Graafinen Rakennus Rakennustuote Tevanake Energia %-osuus vastaajatoimipaikkojen kokonaishenkilöstömäärästä

12 2 TUTKIMUSTULOSTEN YLEISTÄMISESTÄ Luvuissa 3-6 osaamistarveluotaimen tuloksia on yleistetty koko TT:n jäsenkenttään. Yleistäminen on tehty toimialakohtaisesti. Tutkimustulosten yleistykset perustuvat seuraavaan laskutoimitukseen: Toimialan ilmoittama rekrytointitarve Vastaajatoimipaikkojen henkilöstömäärä toimialalla x Toimialan koko henkilöstömäärä Tutkimustuloksia tarkasteltaessa on muistettava, että kun tutkimustuloksia yleistetään TT:n jäsenkenttään, niin perusoletuksena on, että kaikki samaa toimialaa edustavat toimipaikat rekrytoivat samalla tavalla, vaikka yksittäisten toimipaikkojen rekrytointitarpeet voivat todellisuudessa poiketa paljonkin toimialan keskiarvosta. Luvuissa 3-6 esitetyt taulukot ja luvut kuvaavatkin pikemminkin rekrytoinnin kehityssuuntia TT:n jäsenyrityksissä kuin absoluuttisia rekrytointimääriä. Raportissa ilmoitetut rekrytointimäärät ovat siis ennusteita, jotka eivät välttämättä toteudu. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että rekrytointitarpeet saattavat muuttua hyvinkin nopeasti yrityksessä tai ympäristössä tapahtuvien muutoksien takia. Rekrytointitarve on seurausta mm. alan kasvusta tai ylikuumenemisesta, henkilöstön vaihtuvuudesta tai uusien osaamisalueiden synnyttämästä uuden työvoiman tarpeesta. Ennusteisiin vaikuttaa aina myös tiedusteluajankohta. Suhdannetaantuman aikana yritykset ovat varovaisia rekrytointiennusteissa, kun taas noususuhdanteen aikana rekrytointiennusteet ovat rohkeampia. Lisäksi on syytä huomioida, että otantatutkimuksissa tulokset saattavat vääristyä kadon eli vastaamattomuuden vaikutuksesta. Osaamistarveluotain-selvityksessä vastausprosentti on 54, joten kato oli melko suuri. Eli mitä kattavammin toimialat ovat edustettuina, sitä luotettavamman kuvan tulokset antavat koko toimialan rekrytointitarpeesta.

13 Kuva 8. Toimialojen edustavuus henkilöstömäärän suhteen Toimiala Edustavuus henkilöstömäärän suhteen, % Elektroniikka 47 Elintarvike 47 Energia 17 Graafinen 26 Kemia 41 Metalli 36 Metsä 52 Palvelu 18 Rakennus 11 Rakennustuote 14 Sähkö- ja Tele 66 Tevanake 18 YHTEENSÄ 31 3 TT:N JÄSENYRITYSTEN REKRYTOINTITARPEET Ennakoinnilla tarkoitetaan tässä selvityksessä tulevan ja jo olemassaolevan henkilöstön ammatillisten osaamis- ja kehittämistarpeiden määrällistä ja laadullista tulevaisuuden arviointia. Toimipaikkoja pyydettiin ennakoimaan vuoden 1998 rekrytointitarpeita lukumääräisesti sekä rekrytointitarpeen muutosta vuosina 1999 ja 2000 suhteessa vuoteen 1998 seuraavalla 5-portaisella asteikolla: 1 = vähenee huomattavasti, 2 = vähenee jonkin verran, 3 = pysyy ennallaan, 4 = kasvaa jonkin verran, 5 = kasvaa huomattavasti. Rekrytointitarve pyydettiin ilmoittamaan seuraavalla luokituksella: ammatillinen oppilaitos ammattikorkeakoulu yliopistokoulutus, perustutkinto - teknillinen korkeakoulu - kauppakorkeakoulu - muu yliopistokoulutus yliopistokoulutus, jatkotutkinto muu koulutus, mikä Osaamistarveluotain-kyselyyn vastanneet toimipaikat ennakoivat rekrytoivansa vuonna 1998 yhteensä runsaat henkeä. Koko TT:n jäsenkenttään yleistettynä tulos merkitsee lähes rekrytointia vuoden 1998 aikana. On kuitenkin syytä huomioida, että henkilöstömäärän nettokasvu ei ole näin suurta, koska samanaikaisesti kun yrityksiin rekrytoidaan uutta henkilöstöä, osa henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle tai muiden yritysten palvelukseen, ja lisäksi henkilöstöä myös irtisanotaan.

14 Runsas neljännes kaikesta rekrytoinnista tapahtuu elektroniikkateollisuuteen. Tutkimuksessa ilmeni, että elektroniikkateollisuudessa rekrytointitarpeet ovat toisen asteen ammatillista koulutusta lukuunottamatta suurimmat kaikilla koulutustasoilla. 20 % rekrytoinneista tapahtuu rakennusteollisuuteen ja 15 % metalliteollisuuteen. Vastaajat ennakoivat, että rekrytointitarpeet pysyvät vuosituhannen vaihteeseen saakka vuoden 1998 tasolla. Kuva 9. Rekrytointitarve toimialoittain TT:n jäsenyrityksissä Rekrytointitarve toimialoittain TT:n jäsenyrityksissä Elektroniikka Rakennus Metalli Palvelu Metsä Kemia Sähkö- ja tele Energia Elintarvike Rakennustuote Graafinen Tevanake Rekrytointitarve yhteensä % rekrytoinneista tapahtuu Uudenmaan TE-keskuksen alueelle. Pirkanmaan TEkeskukseen rekrytoidaan 15 % ja Varsinais-Suomen sekä Pohjois-Pohjanmaan TEkeskuksiin noin 13 % uudesta työvoimasta.

15 Kuva 10. Vastaajatoimipaikkojen rekrytointitarve TE-keskuksittain Vastaajatoimipaikkojen rekrytointitarve TE-keskuksittain Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Häme Kymi Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Etelä-Pohjanmaa Lappi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Rekrytointitarve yhteensä Osaamistarveluotain-selvityksen mukaan jo lähes puolella TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitavista henkilöistä tulee olla korkeakoulututkinto. TT:n jäsenyritykset rekrytoivat vuonna 1998 uudesta työvoimastaan 45 % ammattikorkeakouluista, teknillisistä korkeakouluista, kauppakorkeakouluista sekä yliopistoista ja 55 % toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista (entinen ammattikoulu). Kuva 11. Rekrytoinnin rakenne TT:n jäsenyrityksissä Rekrytoinnin rakenne TT:n jäsenyrityksissä Ammatillinen oppilaitos Ammattikorkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Kauppakorkeakoulu Muu yliopistokoulutus Lisensiaatit ja tohtorit %-osuus

16 Sähkö- ja teleala, elektroniikkateollisuus, energia-ala ja graafinen teollisuus rekrytoivat vuonna 1998 työvoimaa pääasiassa asiantuntijatehtäviin. Kyseiset toimialat rekrytoivat yli puolet uudesta työvoimastaan korkeakouluista. Tevanake-, rakennustuote-, elintarvike-, rakennus-, metsä-, metalli- ja kemianteollisuudessa sekä teollisuuden palvelualoilla rekrytoinnin painopiste on kuluvana vuonna työntekijöissä. Nämä toimialat rekrytoivat yli puolet uudesta työvoimastaan toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista. Kuva 12. Rekrytoinnin rakenne toimialoittain Rekrytoinnin rakenne toimialoittain TT:n jäsenyrityksissä Tevanake Rakennustuote Elintarvike Rakennus Metsä Metalli Palvelu Kemia Graafinen Energia Elektroniikka Sähkö- ja tele 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Toisen asteen ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulu Tiedekorkeakoulu Uudenmaan TE-keskuksessa 67 % ja Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksessa 52 % uudesta työvoimasta rekrytoidaan ammattikorkeakouluista ja tiedekorkeakouluista. Keski-Suomen, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksissa noin 80 % uudesta työvoimasta rekrytoidaan toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista. TE-keskuksittain esitettyihin tutkimustuloksiin tulee suhtautua hieman varauksella, koska muutama yritys vastasi osaamistarveluotain-kyselyyn keskitetysti koko konsernin osalta eikä toimipaikkakohtaisesti. Tämä vääristää jonkin verran alueellisia tuloksia.

17 Kuva 13. Rekrytoinnin rakenne TE-keskuksissa Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Häme Etelä-Savo Kymi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Lappi Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Rekrytoinnin rakenne TE-keskuksittain TT:n jäsenyrityksissä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Toisen asteen ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulu Tiedekorkeakoulu Rekrytoinnin rakenne on samankaltainen sekä pienissä että keskisuurissa TT:n jäsenyritysten toimipaikoissa. Pienet, alle 50 henkeä työllistävät toimipaikat rekrytoivat 2 % TT:n jäsenyrityksiin vuonna 1998 rekrytoitavasta uudesta työvoimasta. 66 % rekrytoinneista tapahtuu toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista ja vajaa viidesosa sekä ammattikorkeakouluista että tiedekorkeakouluista (teknilliset korkeakoulut, kauppakorkeakoulut, yliopistot). Keskisuuret, henkeä työllistävät toimipaikat rekrytoivat 10 % TT:n jäsenyrityksiin vuonna 1998 rekrytoitavasta uudesta työvoimasta. 68 % rekrytoinneista tapahtuu toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista ja 16 % sekä ammattikorkeakouluista että tiedekorkeakouluista. Suuret, yli 250 henkeä työllistävät toimipaikat rekrytoivat valtaosan eli 88 % TT:n jäsenyrityksiin vuonna 1998 rekrytoitavasta uudesta työvoimasta. Yli 250 henkeä työllistävissä yrityksissä rekrytointi painottuu korkeakoulututkinnon suorittaneisiin henkilöihin. 60 % uudesta työvoimasta rekrytoidaan ammattikorkeakouluista ja tiedekorkeakouluista ja 40 % toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista.

18 Kuva 14. Rekrytoinnin rakenne TT:n jäsenyrityksissä toimipaikan kokoluokan mukaan Rekrytoinnin rakenne TT:n jäsenyrityksissä toimipaikan kokoluokan mukaan 1-49 henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Toisen asteen ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulu Tiedekorkeakoulu Toimipaikkoja pyydettiin arvioimaan mikä on vaihtuvuuden ja luonnollisen poistuman osuus rekrytoinnista vuosina Tällä tarkoitetaan sitä, miten suuri osuus uudesta työvoimasta korvaa eläkkeelle siirtynyttä tai työpaikan vaihtanutta henkilöstöä. Vaihtuvuuden ja luonnollisen poistuman osuus rekrytoinnista on vastaajatoimipaikoissa keskimäärin 38 %. Keskimääräistä suurempi on vaihtuvuuden ja luonnollisen poistuman osuus rekrytoinnista energia-alalla, graafisessa teollisuudessa sekä kemian- että elintarviketeollisuudessa, kun taas esimerkiksi sähköja telealalla, elektroniikkateollisuudessa, metalliteollisuudessa ja rakennusteollisuudessa vaihtuvuuden ja luonnollisen poistuman osuus rekrytoinnista on keskimääräistä pienempi.

19 Kuva 15. Vaihtuvuuden ja luonnollisen poistuman osuus rekrytoinnista vuosina Vaihtuvuuden ja luonnollisen poistuman osuus rekrytoinnista vuosina %-osuus Sähkö- ja tele Elektroniikka Metalli Rakennusteollisuus Rakennustuote Palvelu Tevanake Elintarvike Metsä Kemia Graafinen Energia 4 AMMATILLISET OPPILAITOKSET Ammatilliset oppilaitokset antavat peruskoulun jälkeen ammatillista koulutusta. Toisen asteen ammatilliset tutkinnot ovat yleensä laajuudeltaan 2-3 vuoden mittaisia. TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitavasta uudesta työvoimasta yli puolella tulee olla toisen asteen ammatillinen tutkinto. Toimipaikat ilmoittivat rekrytoivansa runsaat 4500 henkeä toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista vuonna TT:n jäsenkenttään yleistettynä tulos merkitsee rekrytointia toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista kuluvan vuoden aikana. 30 % rekrytoinneista tapahtuu rakennusteollisuuteen, 17 % metalliteollisuuteen ja 15 % sekä elektroniikkateollisuuteen että palvelualoille.

20 Kuva 16. TT:n jäsenyritysten rekrytointitarve ammatillisista oppilaitoksista toimialoittain TT:n jäsenyritysten rekrytointitarve ammatillisista oppilaitoksista Rakennus Metalli Palvelu Elektroniikka Metsä Kemia Elintarvike Rakennustuote Graafinen Tevanake Energia Sähkö- ja tele Rekrytointitarve yhteensä Puolet vastaajatoimipaikoista ennakoi, että vuosina 1999 ja 2000 rekrytointitarve ammatillisista oppilaitoksista pysyy vuoteen 1998 verrattuna ennallaan. 35 % vastaajista ennakoi, että rekrytointitarve ammatillisista oppilaitoksista tulee kasvamaan lähivuosina jonkin verran tai huomattavasti. Toimialoista lisäyssuunnitelmia on erityisesti graafisella teollisuudella sekä rakennusteollisuudella. Lähes 50 % graafisen alan ja 45 % rakennusalan vastaajatoimipaikoista ilmoitti, että niillä on jonkin verran tai huomattavasti tarvetta kasvattaa rekrytointimääriä ammatillisista oppilaitoksista vuosina Alueellisissa rekrytointitarpeissa ei tule tapahtumaan kahtena seuraavana vuotena huomattavia muutoksia vuoteen 1998 verrattuna. Kainuun TE -keskuksessa sijaitsevista vastaajatoimipaikoista 75 % ja Satakunnan sekä Kymin TE -keskuksessa sijaitsevista vastaajatoimipaikoista 50 % ilmoitti rekrytointitarpeen ammatillisista oppilaitoksista kasvavan jonkin verran tai huomattavasti vuosina 1999 ja 2000 verrattuna vuoteen Vastaajia pyydettiin ennakoimaan myös mitä koulutusta toimipaikassa painotetaan, kun uutta työvoimaa rekrytoidaan lähivuosina. Noin puolet vastaajatoimipaikoista painottaa metalli- ja konetekniikan, sähkötekniikan ja tietotekniikan alan toisen asteen ammatillista koulutusta. Runsas kolmasosa painottaa kaupallisen alan toisen asteen ammatillista koulutusta.

21 Kuva 17. Rekrytoinnin painopisteet ammatillisista oppilaitoksista opintoaloittain vuosina Metalli- ja konetekniikka / n = 192 Sähkötekniikka / n = 183 Tietotekniikka / n = 174 Kaupallinen koulutus / n = 127 Kemianteollisuuden tekniikka / n = 76 Paperi- ja selluloosateollisuuden tekniikka / n = 55 Puuteollisuuden tekniikka / n = 45 Graafisen alan tekniikka / n = 37 Rakennus- ja maanmittaustekniikka / n = 36 Elintarviketeollisuuden tekniikka / n = 26 Tekstiili- ja vaatetusalan tekniikka / n = 9 Rekrytoinnin painopisteet ammatillisista oppilaitoksista opintoaloittain % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vähän jonkin verran melko paljon paljon 5 AMMATTIKORKEAKOULUT Ammattikorkeakoulujen kehittäminen alkoi ammattikorkeakoulukokeiluna vuonna 1991 ja ensimmäiset vakinaiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa vuonna Ammattikorkeakouluopinnot kestävät 3-4 vuotta ylioppilastutkinnon tai vastaavan jälkeen. Ammattikorkeakoulut luokitellaan samalle koulutusasteelle kuin yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot. TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitavasta uudesta työvoimasta viidenneksellä tulee olla tutkinto ammattikorkeakoulusta. Vastaajatoimipaikkojen ennakoima rekrytointitarve ammattikorkeakouluista on 2300, mikä tarkoittaa TT:n jäsenyrityksiin yleistettynä runsasta 6000 rekrytointia ammattikorkeakouluista vuonna % rekrytoinneista tapahtuu elektroniikkateollisuuteen, 18 % rakennusalalle, 14 % metalliteollisuuteen ja 11 % palvelualalle.

22 Kuva 18. TT:n jäsenyritysten rekrytointitarve ammattikorkeakouluista toimialoittain TT:n jäsenyritysten rekrytointitarve ammattikorkeakouluista Elektroniikka Rakennus Metalli Palvelu Sähkö- ja tele Metsä Kemia Energia Graafinen Rakennustuote Elintarvike Tevanake Rekrytointitarve yhteensä % vastaajatoimipaikoista ennakoi, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta työvoimaa tullaan rekrytoimaan vuosina 1999 ja 2000 saman verran kuin vuonna Noin puolet elektroniikkateollisuuden ja sähkö- ja telealan toimipaikoista sekä 45 % rakennusteollisuuden toimipaikoista ennakoi rekrytointitarpeen ammattikorkeakouluista kasvavan jonkin verran vuosituhannen vaihteeseen saakka. 54 % Keski-Suomen ja 50 % Kainuun TE-keskuksissa sijaitsevista vastaajatoimipaikoista ennakoi rekrytointitarpeen kasvavan jonkin verran vuosina verrattuna vuoteen Muissa TE-keskuksissa lähivuosien rekrytointitarpeet pysyvät vuoden 1998 tasolla. Puolet vastaajatoimipaikoista painottaa uutta työvoimaa rekrytoidessaan tietotekniikan alan ammattikorkeakoulututkintoa. Noin 40 % vastaajista ennakoi rekrytoivansa lähivuosina henkilöitä, jotka ovat suorittaneet konetekniikan, sähkötekniikan tai kaupallisen alan tutkinnon ammattikorkeakoulussa.

23 Kuva 19. Toimipaikkojen rekrytointitarve ammattikorkeakouluista opintoaloittain Rekrytoinnin painopisteet ammattikorkeakouluista opintoaloittain Tietotekniikka / n = 174 Konetekniikka / n = 157 Sähkötekniikka / n = 145 Kaupallinen koulutus / n = 145 Kemianteollisuuden tekniikka / n = 58 Viestintätekniikka / n = 57 Paperi- ja selluloosateollisuuden tekniikka / n = 55 Rakennustekniikka, maanmittaus / n = 36 Puuteollisuuden tekniikka / n = 36 Elintarvikealan tekniikka / n = 23 Tekstiili- ja vaatetusalan tekniikka / n = 6 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vähän jonkin verran melko paljon paljon 6 TIEDEKORKEAKOULUT Yliopistoissa alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatintutkinnon) suorittaminen kestää 3-4 vuotta ja ylemmän (maisterintutkinnon) 5-6 vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut voi jatkaa yliopistojen tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- tai tohtorintutkintoon. 6.1 Teknilliset korkeakoulut TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitavasta uudesta työvoimasta vajaalla viidenneksellä tulee olla teknillisen alan korkeakoulututkinto. Vastaajatoimipaikat ilmoittivat rekrytoivansa 2200 diplomi-insinööriä vuonna 1998, mikä merkitsee TT:n jäsenkenttään yleistettynä noin 5000 rekrytointia teknillisistä korkeakouluista kuluvana vuonna. Yli puolet rekrytoinneista tapahtuu elektroniikkateollisuuteen, noin 10 % sekä metalliteollisuuteen että palvelu- ja rakennusaloille.

24 Kuva 20. TT:n jäsenyritysten rekrytointitarve teknillisistä korkeakouluista toimialoittain TT:n jäsenyritysten rekrytointitarve teknillisistä korkeakouluista Elektroniikka Metalli Rakennus Palvelu Sähkö- ja tele Metsä Kemia Energia Graafinen Rakennustuote Elintarvike Tevanake Rekrytointitarve yhteensä 5000 Vastaajat ennakoivat, että vuosina 1999 ja 2000 rekrytointitarve teknillisistä korkeakouluista pysyy vuoteen 1998 verrattuna ennallaan. Toimialoista lisäyssuunnitelmia on sähkö- ja telealan toimipaikoilla, joista noin 60 % ilmoitti, että rekrytointimäärät teknillisistä korkeakouluista kasvavat jonkin verran kahtena seuraavana vuotena. Myös elektroniikkateollisuuden, kemianteollisuuden ja rakennusteollisuuden toimipaikoista 40 % ennakoi rekrytointimäärän kasvua teknillisistä korkeakouluista. Rekrytointitarve teknillisistä korkeakouluista kasvaa lähes kaikkialla maassamme jonkin verran vuosina kuluvaan vuoteen verrattuna. Keskimäärin 30 % muissa paitsi Pohjois-Savon ja Etelä-Savon TE-keskuksissa sijaitsevista vastaajatoimipaikoista ennakoi, että rekrytointimäärät teknillisistä korkeakouluista kasvavat jonkin verran lähivuosina. Lähes puolet vastaajatoimipaikoista painottaa uutta työvoimaa rekrytoidessaan tietotekniikan alan korkeakoulututkintoa. 40 % vastaajista ennakoi rekrytoivansa henkilöitä, jotka ovat suorittaneet tuotantotalouden ja runsas 30 % henkilöitä, jotka ovat suorittaneet konetekniikan tai sähkötekniikan alan tutkinnon teknillisessä korkeakoulussa. 6.2 Kauppakorkeakoulut TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitavasta uudesta työvoimasta 5 %:lla tulee olla tutkinto kauppakorkeakoulusta.

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Tiivistelmä ja johtopäätökset 7. 1. Rekrytointi jatkuu väliaikaisesti hidastuneena 11

Tiivistelmä ja johtopäätökset 7. 1. Rekrytointi jatkuu väliaikaisesti hidastuneena 11 Kesäkuu 2003 Sisällys Esipuhe 5 Tiivistelmä ja johtopäätökset 7 1. Rekrytointi jatkuu väliaikaisesti hidastuneena 11 1.1 Koulutettujen kysyntä vähenee tänä vuonna maltillisesti 11 1.2 Rekrytointitarve

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014 TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Monipuoliset osaajat palvelualojen voima

Monipuoliset osaajat palvelualojen voima Monipuoliset osaajat palvelualojen voima Yksityisten palvelualojen koulutustarveselvitys 1999 Mikko Martikainen Tarja Tuominen Esipuhe Sisällys 1. Koulutustarveselvityksen toteutus... 5 2. Yritysten henkilöstön

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Palkataan koulutettu osaaja. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007

Palkataan koulutettu osaaja. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Tiivistelmä... 6 1 Rekrytointitarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2007... 8 2 Rekrytointi ammatillisesta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus, 3. vuosineljännes 2012

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus, 3. vuosineljännes 2012 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus, 3. vuosineljännes 2012 DIA-työttömyys jatkanut nousua kolmannella vuosineljänneksellä Vuoden 2012 kolmannen vuosineljänneksen aikana työttömien tekniikan

Lisätiedot

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet ..015 1 Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut Kesäkuu 015 Yhteensä Muutos 1 kk Suhteelliset osuudet Määrä % Kaikki yhteensä 3337 39 1 % 5,5 % työvoimasta Vastavalmistuneet 1 1 %, % 1kk

Lisätiedot

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa!

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009 Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Energiateollisuudessa tarvitaan työntekijöitä! Talouden suhdanteista huolimatta tarvitsemme lämpöä ja sähköä!

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

MERKKEJÄ REKRYTOINNIN PIRISTYMISESTÄ NÄKYVISSÄ

MERKKEJÄ REKRYTOINNIN PIRISTYMISESTÄ NÄKYVISSÄ MERKKEJÄ REKRYTOINNIN PIRISTYMISESTÄ NÄKYVISSÄ 24 Sisällys 1 Esipuhe Osaamistiedustelut koulutuspolitiikan apuna 5 2 Tiivistelmä Tietoa osaamisen kysynnästä työmarkkinoilla 6 3 Tiedustelun tavoite Työelämän

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007

Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Leif Fagernäs Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osaamiseen panostaminen on välttämätöntä koska 1(2) Suomi tarvitsee menestyäkseen

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Turun Kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Sari Stenvall-Virtanen Esityksen kohdentuminen ja eteneminen Esityksen taustana ESR-ennakointihankkeissa

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys 2007

Henkilöstöselvitys 2007 Henkilöstöselvitys 27 Henkilöstöselvitys 27 1 Julkaisija: Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1 13 Helsinki puh. (9) 19231 www.teknologiateollisuus.fi ISBN 951-817-883-6 Teknologiateollisuus ry Taitto:

Lisätiedot

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Korkeasti koulutetusta väestöstä kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2006 korkeasti koulutetusta väestöstä (16 74 vuotiaat)

Lisätiedot

Eteläranta 10 00130 Helsinki. puh. (09) 19231 www.teknologiateollisuus.fi. Osaavaaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2014 (pdf)

Eteläranta 10 00130 Helsinki. puh. (09) 19231 www.teknologiateollisuus.fi. Osaavaaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2014 (pdf) saavaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 214 Julkaisija: Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1 13 Helsinki puh. (9) 19231 www.teknologiateollisuus.fi saavaaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 214 (pdf)

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 3 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää teknologiateollisuuden toimijoilta alan tulevaisuuden koulutus-

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

Kevään 2015 yhteishaku

Kevään 2015 yhteishaku Kevään 215 yhteishaku Yhteishaussa toiselle asteelle hakeneiden 9.-luokkalaisten määrä, sekä osuus ensisijaisvalinnoista ammatilliseen tai lukiokoulutukseen vuosina 21 215, % 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212 213

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 3 4 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010. Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala

Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010. Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010 Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala Työvoimatiedustelu 2010 Rakennusteollisuus RT:n talonrakennustoimialan jäsenistön piirissä marraskuussa 2010 selvitys

Lisätiedot

Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä

Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Toukokuu 2005 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys 2013

Henkilöstöselvitys 2013 Henkilöstöselvitys 2013 28 Henkilöstöselvitys 2013 Henkilöstöselvitys 2013 Henkilöstöselvitys 2013 1 Sisältö Tiivistelmä... 3 1. Henkilöstöselvitys 2013 tausta ja toteutus... 4 1.1. Teknologiateollisuus

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Työelämän osaamistarpeita

Työelämän osaamistarpeita Työelämän osaamistarpeita 12.5.2008 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Yritysten tarvitsema osaaminen Tiedot ja taidot Arvot ja asenteet Verkostot 2 1 Rekrytoinnin

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Talonrakentaminen 25.5.2011. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi

Talonrakentaminen 25.5.2011. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Talonrakentaminen 25.5.2011 Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Rakentaminen Uudellamaalla Lähde: Uudenmaan tietopalvelu: http://tietopalvelu.uudenmaanlitto.fi

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 3 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

ENNAKOINTIKAMARI Tekninen kauppa 8.4.2010. Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi

ENNAKOINTIKAMARI Tekninen kauppa 8.4.2010. Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi ENNAKOINTIKAMARI Tekninen kauppa 8.4.2010 Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Kaupan liiketoiminta (Helsingin seudun toimialakatsaus 1/2010) Toimiala G: Tukkukauppa, agentuuritoiminta,

Lisätiedot