Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma

Transkriptio

1 Teollisuus ja Työnantajat Teollisuuden osaamistarveluotain 1/98 Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.

2 Teollisuus ja Työnantajat TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO TEOLLISUUDEN OSAAMISTARVELUOTAIN 1/

3 ESIPUHE Teollisuuden osaamistarveluotain -hankkeen tavoitteena on kehittää uusi, TT:n jäsenyritysten osaamistarpeita mittaava instrumentti. Se täydentää ja syventää TT:n suhdannebarometrin ja työvoimatiedustelun tietoja, auttaa suunnittelemaan koulutusta jäsenyritysten sekä niissä työskentelevien ihmisten tarpeiden mukaan. Osaamistarveluotain-hanke on kaksiosainen. Tässä raportissa julkaistaan jäsenyrityksistä keväällä 1998 kerättyjen tietojen tulokset. Kysely uusitaan kuluvan syksyn aikana. Myös toisen kyselykierroksen tuloksista julkaistaan raportti. Kyselyn yhteydessä TT:ssa kokeiltiin ensimmäistä kertaa myös elektronista tiedonkeruuta. Teollisuuden osaamistarveluotain -projekti on toteutettu osittain Euroopan sosiaalirahaston tavoite 4 -ohjelman rahoituksella. Projektin on suunnitellut ja käynnistänyt tutkija Marita Aho. Marita Ahon jäätyä äitiyslomalle projektitutkijana on jatkanut kasvatustieteiden maisteri Satu Ågren. Projektista vastaavana johtajana on toiminut allekirjoittanut. Helsingissä TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO Koulutuspolitiikka Kari Purhonen johtaja

4 TIIVISTELMÄ Teollisuuden osaamistarveluotaimen mukaan TT:n jäsenyritykset rekrytoivat vuosituhannen vaihteeseen saakka vuosittain lähes uutta henkilöä palvelukseensa. Henkilöstömäärän nettokasvu ei ole kuitenkaan näin suuri, koska samanaikaisesti kun yrityksiin rekrytoidaan uutta työvoimaa, osa henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle tai muiden yritysten palvelukseen ja lisäksi henkilöstöä myös irtisanotaan. Rekrytointiennuste on todennäköisesti liian optimistinen. Ennuste kertoo kuitenkin siitä, että yritykset suhtautuvat tulevaisuuteen toiveikkaasti ja myönteisen talouskehityksen uskotaan jatkuvan edelleen lähivuosina. Lähes puolella TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitavista henkilöistä tulee olla tutkinto yliopistosta, teknillisestä korkeakoulusta, kauppakorkeakoulusta tai ammattikorkeakoulusta. Osaamistarveluotaimen tulokset osoittavat kuitenkin, että rekrytointimäärät ammatillisista oppilaitoksista ovat selvästi kasvamassa. Yritykset ennakoivat rekrytoinnin osuuden toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista (entinen ammattikoulu) olevan nyt runsaat 10 % suurempi kuin viime vuotisessa TT:n henkilöstö- ja koulutustarvetutkimuksessa. 40 % rekrytoinneista tapahtuu Uudenmaan TE-keskuksen alueelle. Uudellamaalla rekrytoinnin rakenne poikkeaa muiden alueiden tuloksista; uudesta työvoimasta yli puolella tulee olla tutkinto ammattikorkeakoulusta tai tiedekorkeakoulusta (teknilliset korkeakoulut, kauppakorkeakoulut, yliopistot), kun taas muualla rekrytoinnin painopiste on toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneissa henkilöissä. Uudenmaan omaleimaista asemaa selittää eninnäkin se, että suuri osa TT:n jäsenyritysten toimipaikoista sijaitsee Uudenmaan alueella, mutta myös yritysten pääkonttorit ovat pääkaupunkiseudulla. Pääkonttoreissa työvoima on asiantuntijavaltaista ja näin ollen rekrytointi tapahtuu etupäässä korkeakouluista. Uudenmaan TE-keskuksen ulkopuolella sijaitsevat toimipaikat ovatkin ilmaisseet osaamistarveluotaimessa huolensa siitä, että kun korkeasti koulutettu työvoima siirtyy pääkaupunkiseudulle ei ammattitaitoista työvoimaa riitä asiantuntijatehtäviin muualle. Rekrytointitarpeet ovat erilaisia suurissa yrityksissä ja PK-yrityksissä. Alle 250 henkeä työllistävissä yrityksissä valtaosa eli 65 % uudesta työvoimasta rekrytoidaan toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista. Yli 250 henkeä työllistävissä yrityksissä rekrytoinnin painopiste on taas korkeakoulututkinnon suorittaneissa; uudesta työvoimasta 60 %:lla tulee olla tutkinto ammattikorkeakoulusta tai tiedekorkeakoulusta. Teollisuuden kasvualoja ovat elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus sekä rakennusteollisuus. Elektroniikkateollisuuteen rekrytoidaan neljäsosa TT:n jäsenyritysten kokonaisrekrytointimäärästä vuonna Toimialalla rekrytoinnin painopiste on korkeakoulututkinnon suorittaneissa henkilöissä. Rakennusteollisuuteen rekrytoidaan 20 % ja metalliteollisuuteen 15 % TT:n jäsenyritysten kokonaisrekrytointimäärästä. Sekä metalliteollisuudessa että rakennusteollisuudessa

5 painotetaan toisen asteen ammatillista koulutusta, kun aloille rekrytoidaan uutta työvoimaa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto on kasvanut viime vuosina selvästi nopeammin kuin muilla teollisuuden aloilla. Koulutusmääriä mitoitettaessa ei ole kuitenkaan osattu varautua hyvissä ajoin näin jyrkkään kasvuun ja ala kärsii tällä hetkellä työvoimapulasta. Koulutusmäärät ovat kasvaneet tietoteollisuuden aloilla tällä vuosikymmenellä huomattavasti, mutta lisäykset ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Elektroniikkateollisuuden työvoimapulaa hankaloittaa lisäksi se, että myös muut toimialat kilpailevat samasta työvoimasta; lähes kaikilla toimialoilla on tarpeita rekrytoida esimerkiksi tietotekniikan alan insinöörejä ja diplomi-insinöörejä. Kuten elektroniikkateollisuudella, myös metalliteollisuudella on pulaa osaavasta työvoimasta ja alan yritykset ennakoivat tilanteen vaikeutuvan entisestään. TT:n vuonna 1997 valmistuneesta työvoimatiedustelusta ilmeneekin, että peräti 42 %:lla metalli- ja elektroniikkateollisuusalan toimipaikoista on esiintynyt ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointivaikeuksia. Sen lisäksi, että metallialan osaajista kilpailevat metalliteollisuuden ohella myös muut toimialat, on metallialan toisen asteen ammatillisella koulutuksella ollut pitkään mielikuvaongelma. Alan imago ei ole riittävän hyvä houkutellakseen osaavaa oppilasainesta. Rakennusala koki tämän vuosikymmenen alussa laman selvästi voimakkaammin kuin mikään muu elinkeinon alue. Puolet rakennusalan työpaikoista katosi 1990-luvun alussa huippuvuosiin verrattuna. Vasta nyt rakennusala on elpymässä lamaa edeltävälle tasolle. Myös rakennusteollisuudessa alan vetovoima on nuorten keskuudessa huono tällä hetkellä. Osaamistarveluotaimen mukaan 98 % vastaajatoimipaikoista kouluttaa henkilöstöään. Lähes kaikki toimipaikat ilmoittivat järjestävänsä vuonna 1998 henkilöstökoulutusta laadun, tietojenkäsittelyn ja yhteistyökoulutuksen osaamisalueilla.

6 SISÄLLYS 1 TAVOITTEET, MENETELMÄT, RAJAUKSET Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusmenetelmä Edustavuus 7 2 TUTKIMUSTULOSTEN YLEISTÄMISESTÄ 11 3 TT:N JÄSENYRITYSTEN REKRYTOINTITARPEET AMMATILLISET OPPILAITOKSET 18 5 AMMATTIKORKEAKOULUT 20 6 TIEDEKORKEAKOULUT Teknilliset korkeakoulut Kauppakorkeakoulut Yliopistot Lisensiaatit ja tohtorit 27 7 HENKILÖSTÖKOULUTUS VUONNA TT:N JÄSENYRITYSTEN NÄKEMYKSIÄ SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄSTÄ 29 LIITTEET toimialakohtaiset yhteenvedot kysymys nro 5 vastauksista ja kyselylomake

7 1 TAVOITTEET, MENETELMÄT, RAJAUKSET Teollisuuden osaamistarveluotain -pilottiprojekti käynnistyi syksyllä Projektin tavoitteena on kehittää uudenlainen TT:n jäsenyritysten osaamistarpeita selvittävä mittausjärjestelmä. Teollisuuden osaamistarveluotain -projekti liittyy TT:n oman, valtakunnallisen ennakointijärjestelmän kehittämiseen. TT:n jäsenyritysten osaamistarpeita selvitetään vastedes säännöllisin väliajoin. Tietosisällöltään laaja osaamistarvetutkimus ja tietosisällöltään suppeampi osaamistarveluotain järjestetään vuorovuosina. TT:n jäsenliittojen toimialakohtaiset selvitykset täydentävät TT:n osaamistarveselvityksiä. Teollisuuden osaamistarpeita selvitettiin ensimmäisen kerran osaamistarveluotainkyselyllä keväällä Tässä raportissa esitellään ensimmäisen kyselykierroksen tulokset. Kysely toistetaan syksyllä Myös syksyn kyselykierroksen tuloksista julkaistaan raportti. Projekti tehdään osittain Euroopan sosiaalirahaston tavoite 4 -ohjelman rahoituksella. Ohjelma tukee työelämän, työmarkkinoiden ja ammatillisten vaatimusten ennakointia. 1.1 Tutkimuksen tavoitteet 1.2 Tutkimusmenetelmä Teollisuuden osaamistarveluotain -tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä ovat TT:n jäsenyritysten rekrytointitarpeet vuosina henkilöstökoulutuksen painopisteet TT:n jäsenyrityksissä vuonna 1998 TT:n jäsenyritysten näkemykset Suomen koulutusjärjestelmästä Tiedonhankintamenetelmänä oli kirjallinen kysely. Kysely lähetettiin 677 toimipaikkaan maaliskuussa Otokseen valitut toimipaikat kattavat TT:n jäsenyritykset alueellisesti eli TE-keskuksittain, yrityskoon sekä toimialan mukaan. Kyselyyn vastasi 365 toimipaikkaa, eli vastausprosentti on 54. TT:ssa kokeiltiin osaamistarveluotain -kyselyn yhteydessä ensimmäistä kertaa myös elektronista tiedonkeruuta. Vastaajilla oli mahdollisuus noutaa salasanan avulla osaamistarveluotain-kyselylomake TT:n kotisivuilta, täyttää lomake tietokoneen ruudulla ja palauttaa se sähköpostina TT:oon. 365 vastaajasta 15 % palautti kyselyn elektronisesti ja 85 % postitse tai telefaxilla. TT:ssa tiedonhankinnan painopiste tulee siirtymään tulevaisuudessa yhä enemmän elektroniseen tiedonkeruuseen, koska se nopeuttaa merkittävästi kyselyaineiston analysointia ja tutkimustulosten raportointia. Kuva 1.

8 Internetin kautta tulleet vastaukset toimialoittain Internetin kautta tulleet vastaukset Metalli Kemia Metsä Elektroniikka Rakennus Palvelu Rakennustuote Sähkö- ja tele Graafinen Tevanake Energia Elintarvike Yhteensä 54 Kuva 2. Teollisuuden osaamistarveluotaimen tiedonhankintaprosessi Teollisuuden osaamistarveluotain OTOS 677 TOIMIPAIKKAA VASTAUKSET 365 TOIMIPAIKASTA, VASTAUSPROSENTTI 54 KIRJE, FAX 85 % INTERNET 15 % 1.3 Edustavuus Vastaajatoimipaikat kuvaavat TT:n jäsenkenttää toimialajakaumaltaan. Määrällisesti eniten vastauksia saatiin metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden toimipaikoista. Kyseiset toimialat ovat henkilöstömäärällä mitattuna TT:n suurimmat toimialat. Vastauksia saatiin myös kaikilta muilta teollisuuden toimialoilta sekä TT:n palvelualoilta. Mukana on lisäksi energia- ja telealan yrityksiä sekä rakennusyrityksiä.

9 Korkein vastausprosentti oli energia-alalla (75 %) ja matalin sähkö- ja telealalla (38 %). Kuva 3. Vastaajat toimialan mukaan Toimiala Toimipaikkoja Kyselyyn Vastaus-% %-osuus otoksessa vastanneet Elektroniikka Elintarvike Energia Graafinen Kemia Metalli Metsä Palvelu Rakennus Rakennustuote Sähkö- ja tele Tevanake Yhteensä Valtaosa eli 94 % TT:n jäsenyrityksistä on kokoluokaltaan pieniä ja keskisuuria, alle 250 henkeä työllistäviä yrityksiä, ja ainoastaan 6 % jäsenyrityksistä on kokoluokaltaan suuria, yli 250 henkeä työllistäviä yrityksiä. Suurissa yrityksissä työskentelee kuitenkin enemmistö eli 67 % TT:n jäsenyritysten henkilöstöstä. Parhaiten osaamistarveluotain-kyselyyn vastasivat yli 250 henkeä työllistävät toimipaikat, joista 65 % palautti kyselyn. Heikoimmin kyselyyn taas vastasivat pienet, alle 50 henkeä työllistävät toimipaikat, joista 36 % palautti kyselyn. Kuva 4. Vastaajat henkilöstön kokoluokan mukaan Henkilöstön Toimipaikkoja Kyselyyn Vastaus-% %-osuus kokoluokka otoksessa vastanneet 1-49 henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä Yhteensä

10 Työvoima- ja elinkeinokeskus eli TE-keskus on kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä työministeriön hallinnonalojen yhteinen palvelukeskus, joka tarjoaa palveluja yrityksille, yrittäjille ja yksittäisille kansalaisille. TE-keskuksia on maassamme yhteensä 15. Toimintansa TE-keskukset aloittivat syyskuussa vuonna Kuva 5. TE-keskukset Suomessa 1. Uusimaa 2. Varsinais-Suomi 3. Satakunta 4. Häme 5. Pirkanmaa 6. Kymi 7. Etelä-Savo 8. Pohjois-Savo 9. Pohjois-Karjala 10. Keski-Suomi 11. Etelä-Pohjanmaa 12. Pohjanmaa 13. Pohjois-Pohjanmaa 14. Kainuu 15. Lappi Lähde: Uudenmaan TE-keskuksen alueella sijaitsee 28 % TT:n jäsenyritysten noin 7600 toimipaikasta. Uudenmaan TE-keskuksesta saatiin myös määrällisesti eniten vastauksia. Noin 10 % vastauksista tuli sekä Pirkanmaan, Hämeen että Kymin TEkeskuksista. Kaikista TE-keskuksista vastauksia saatiin hyvin; vastausprosentti oli korkein Pohjois-Karjalan TE-keskuksessa (86 %) ja matalin Kainuun TE-keskuksessa (40 %).

11 Kuva 6. Vastaajat työvoima- ja elinkeinokeskuksen mukaan TE-keskus Toimipaikkoja Kyselyyn Vastaus-% %-osuus otoksessa vastanneet Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kainuu Keski-Suomi Kymi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi YHTEENSÄ Vastaajatoimipaikkojen henkilöstömäärä on yhteensä henkeä, mikä on 31 % TT:n jäsenyritysten kokonaishenkilöstömäärästä. Kuva 7. Henkilöstömäärä vastaajatoimipaikoissa Henkilöstömäärä vastaajatoimipaikoissa Metalli Metsä Elektroniikka Kemia Palvelu Elintarvike Sähkö- ja tele Graafinen Rakennus Rakennustuote Tevanake Energia %-osuus vastaajatoimipaikkojen kokonaishenkilöstömäärästä

12 2 TUTKIMUSTULOSTEN YLEISTÄMISESTÄ Luvuissa 3-6 osaamistarveluotaimen tuloksia on yleistetty koko TT:n jäsenkenttään. Yleistäminen on tehty toimialakohtaisesti. Tutkimustulosten yleistykset perustuvat seuraavaan laskutoimitukseen: Toimialan ilmoittama rekrytointitarve Vastaajatoimipaikkojen henkilöstömäärä toimialalla x Toimialan koko henkilöstömäärä Tutkimustuloksia tarkasteltaessa on muistettava, että kun tutkimustuloksia yleistetään TT:n jäsenkenttään, niin perusoletuksena on, että kaikki samaa toimialaa edustavat toimipaikat rekrytoivat samalla tavalla, vaikka yksittäisten toimipaikkojen rekrytointitarpeet voivat todellisuudessa poiketa paljonkin toimialan keskiarvosta. Luvuissa 3-6 esitetyt taulukot ja luvut kuvaavatkin pikemminkin rekrytoinnin kehityssuuntia TT:n jäsenyrityksissä kuin absoluuttisia rekrytointimääriä. Raportissa ilmoitetut rekrytointimäärät ovat siis ennusteita, jotka eivät välttämättä toteudu. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että rekrytointitarpeet saattavat muuttua hyvinkin nopeasti yrityksessä tai ympäristössä tapahtuvien muutoksien takia. Rekrytointitarve on seurausta mm. alan kasvusta tai ylikuumenemisesta, henkilöstön vaihtuvuudesta tai uusien osaamisalueiden synnyttämästä uuden työvoiman tarpeesta. Ennusteisiin vaikuttaa aina myös tiedusteluajankohta. Suhdannetaantuman aikana yritykset ovat varovaisia rekrytointiennusteissa, kun taas noususuhdanteen aikana rekrytointiennusteet ovat rohkeampia. Lisäksi on syytä huomioida, että otantatutkimuksissa tulokset saattavat vääristyä kadon eli vastaamattomuuden vaikutuksesta. Osaamistarveluotain-selvityksessä vastausprosentti on 54, joten kato oli melko suuri. Eli mitä kattavammin toimialat ovat edustettuina, sitä luotettavamman kuvan tulokset antavat koko toimialan rekrytointitarpeesta.

13 Kuva 8. Toimialojen edustavuus henkilöstömäärän suhteen Toimiala Edustavuus henkilöstömäärän suhteen, % Elektroniikka 47 Elintarvike 47 Energia 17 Graafinen 26 Kemia 41 Metalli 36 Metsä 52 Palvelu 18 Rakennus 11 Rakennustuote 14 Sähkö- ja Tele 66 Tevanake 18 YHTEENSÄ 31 3 TT:N JÄSENYRITYSTEN REKRYTOINTITARPEET Ennakoinnilla tarkoitetaan tässä selvityksessä tulevan ja jo olemassaolevan henkilöstön ammatillisten osaamis- ja kehittämistarpeiden määrällistä ja laadullista tulevaisuuden arviointia. Toimipaikkoja pyydettiin ennakoimaan vuoden 1998 rekrytointitarpeita lukumääräisesti sekä rekrytointitarpeen muutosta vuosina 1999 ja 2000 suhteessa vuoteen 1998 seuraavalla 5-portaisella asteikolla: 1 = vähenee huomattavasti, 2 = vähenee jonkin verran, 3 = pysyy ennallaan, 4 = kasvaa jonkin verran, 5 = kasvaa huomattavasti. Rekrytointitarve pyydettiin ilmoittamaan seuraavalla luokituksella: ammatillinen oppilaitos ammattikorkeakoulu yliopistokoulutus, perustutkinto - teknillinen korkeakoulu - kauppakorkeakoulu - muu yliopistokoulutus yliopistokoulutus, jatkotutkinto muu koulutus, mikä Osaamistarveluotain-kyselyyn vastanneet toimipaikat ennakoivat rekrytoivansa vuonna 1998 yhteensä runsaat henkeä. Koko TT:n jäsenkenttään yleistettynä tulos merkitsee lähes rekrytointia vuoden 1998 aikana. On kuitenkin syytä huomioida, että henkilöstömäärän nettokasvu ei ole näin suurta, koska samanaikaisesti kun yrityksiin rekrytoidaan uutta henkilöstöä, osa henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle tai muiden yritysten palvelukseen, ja lisäksi henkilöstöä myös irtisanotaan.

14 Runsas neljännes kaikesta rekrytoinnista tapahtuu elektroniikkateollisuuteen. Tutkimuksessa ilmeni, että elektroniikkateollisuudessa rekrytointitarpeet ovat toisen asteen ammatillista koulutusta lukuunottamatta suurimmat kaikilla koulutustasoilla. 20 % rekrytoinneista tapahtuu rakennusteollisuuteen ja 15 % metalliteollisuuteen. Vastaajat ennakoivat, että rekrytointitarpeet pysyvät vuosituhannen vaihteeseen saakka vuoden 1998 tasolla. Kuva 9. Rekrytointitarve toimialoittain TT:n jäsenyrityksissä Rekrytointitarve toimialoittain TT:n jäsenyrityksissä Elektroniikka Rakennus Metalli Palvelu Metsä Kemia Sähkö- ja tele Energia Elintarvike Rakennustuote Graafinen Tevanake Rekrytointitarve yhteensä % rekrytoinneista tapahtuu Uudenmaan TE-keskuksen alueelle. Pirkanmaan TEkeskukseen rekrytoidaan 15 % ja Varsinais-Suomen sekä Pohjois-Pohjanmaan TEkeskuksiin noin 13 % uudesta työvoimasta.

15 Kuva 10. Vastaajatoimipaikkojen rekrytointitarve TE-keskuksittain Vastaajatoimipaikkojen rekrytointitarve TE-keskuksittain Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Häme Kymi Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Etelä-Pohjanmaa Lappi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Rekrytointitarve yhteensä Osaamistarveluotain-selvityksen mukaan jo lähes puolella TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitavista henkilöistä tulee olla korkeakoulututkinto. TT:n jäsenyritykset rekrytoivat vuonna 1998 uudesta työvoimastaan 45 % ammattikorkeakouluista, teknillisistä korkeakouluista, kauppakorkeakouluista sekä yliopistoista ja 55 % toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista (entinen ammattikoulu). Kuva 11. Rekrytoinnin rakenne TT:n jäsenyrityksissä Rekrytoinnin rakenne TT:n jäsenyrityksissä Ammatillinen oppilaitos Ammattikorkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Kauppakorkeakoulu Muu yliopistokoulutus Lisensiaatit ja tohtorit %-osuus

16 Sähkö- ja teleala, elektroniikkateollisuus, energia-ala ja graafinen teollisuus rekrytoivat vuonna 1998 työvoimaa pääasiassa asiantuntijatehtäviin. Kyseiset toimialat rekrytoivat yli puolet uudesta työvoimastaan korkeakouluista. Tevanake-, rakennustuote-, elintarvike-, rakennus-, metsä-, metalli- ja kemianteollisuudessa sekä teollisuuden palvelualoilla rekrytoinnin painopiste on kuluvana vuonna työntekijöissä. Nämä toimialat rekrytoivat yli puolet uudesta työvoimastaan toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista. Kuva 12. Rekrytoinnin rakenne toimialoittain Rekrytoinnin rakenne toimialoittain TT:n jäsenyrityksissä Tevanake Rakennustuote Elintarvike Rakennus Metsä Metalli Palvelu Kemia Graafinen Energia Elektroniikka Sähkö- ja tele 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Toisen asteen ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulu Tiedekorkeakoulu Uudenmaan TE-keskuksessa 67 % ja Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksessa 52 % uudesta työvoimasta rekrytoidaan ammattikorkeakouluista ja tiedekorkeakouluista. Keski-Suomen, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksissa noin 80 % uudesta työvoimasta rekrytoidaan toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista. TE-keskuksittain esitettyihin tutkimustuloksiin tulee suhtautua hieman varauksella, koska muutama yritys vastasi osaamistarveluotain-kyselyyn keskitetysti koko konsernin osalta eikä toimipaikkakohtaisesti. Tämä vääristää jonkin verran alueellisia tuloksia.

17 Kuva 13. Rekrytoinnin rakenne TE-keskuksissa Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Häme Etelä-Savo Kymi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Lappi Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Rekrytoinnin rakenne TE-keskuksittain TT:n jäsenyrityksissä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Toisen asteen ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulu Tiedekorkeakoulu Rekrytoinnin rakenne on samankaltainen sekä pienissä että keskisuurissa TT:n jäsenyritysten toimipaikoissa. Pienet, alle 50 henkeä työllistävät toimipaikat rekrytoivat 2 % TT:n jäsenyrityksiin vuonna 1998 rekrytoitavasta uudesta työvoimasta. 66 % rekrytoinneista tapahtuu toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista ja vajaa viidesosa sekä ammattikorkeakouluista että tiedekorkeakouluista (teknilliset korkeakoulut, kauppakorkeakoulut, yliopistot). Keskisuuret, henkeä työllistävät toimipaikat rekrytoivat 10 % TT:n jäsenyrityksiin vuonna 1998 rekrytoitavasta uudesta työvoimasta. 68 % rekrytoinneista tapahtuu toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista ja 16 % sekä ammattikorkeakouluista että tiedekorkeakouluista. Suuret, yli 250 henkeä työllistävät toimipaikat rekrytoivat valtaosan eli 88 % TT:n jäsenyrityksiin vuonna 1998 rekrytoitavasta uudesta työvoimasta. Yli 250 henkeä työllistävissä yrityksissä rekrytointi painottuu korkeakoulututkinnon suorittaneisiin henkilöihin. 60 % uudesta työvoimasta rekrytoidaan ammattikorkeakouluista ja tiedekorkeakouluista ja 40 % toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista.

18 Kuva 14. Rekrytoinnin rakenne TT:n jäsenyrityksissä toimipaikan kokoluokan mukaan Rekrytoinnin rakenne TT:n jäsenyrityksissä toimipaikan kokoluokan mukaan 1-49 henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Toisen asteen ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulu Tiedekorkeakoulu Toimipaikkoja pyydettiin arvioimaan mikä on vaihtuvuuden ja luonnollisen poistuman osuus rekrytoinnista vuosina Tällä tarkoitetaan sitä, miten suuri osuus uudesta työvoimasta korvaa eläkkeelle siirtynyttä tai työpaikan vaihtanutta henkilöstöä. Vaihtuvuuden ja luonnollisen poistuman osuus rekrytoinnista on vastaajatoimipaikoissa keskimäärin 38 %. Keskimääräistä suurempi on vaihtuvuuden ja luonnollisen poistuman osuus rekrytoinnista energia-alalla, graafisessa teollisuudessa sekä kemian- että elintarviketeollisuudessa, kun taas esimerkiksi sähköja telealalla, elektroniikkateollisuudessa, metalliteollisuudessa ja rakennusteollisuudessa vaihtuvuuden ja luonnollisen poistuman osuus rekrytoinnista on keskimääräistä pienempi.

19 Kuva 15. Vaihtuvuuden ja luonnollisen poistuman osuus rekrytoinnista vuosina Vaihtuvuuden ja luonnollisen poistuman osuus rekrytoinnista vuosina %-osuus Sähkö- ja tele Elektroniikka Metalli Rakennusteollisuus Rakennustuote Palvelu Tevanake Elintarvike Metsä Kemia Graafinen Energia 4 AMMATILLISET OPPILAITOKSET Ammatilliset oppilaitokset antavat peruskoulun jälkeen ammatillista koulutusta. Toisen asteen ammatilliset tutkinnot ovat yleensä laajuudeltaan 2-3 vuoden mittaisia. TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitavasta uudesta työvoimasta yli puolella tulee olla toisen asteen ammatillinen tutkinto. Toimipaikat ilmoittivat rekrytoivansa runsaat 4500 henkeä toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista vuonna TT:n jäsenkenttään yleistettynä tulos merkitsee rekrytointia toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista kuluvan vuoden aikana. 30 % rekrytoinneista tapahtuu rakennusteollisuuteen, 17 % metalliteollisuuteen ja 15 % sekä elektroniikkateollisuuteen että palvelualoille.

20 Kuva 16. TT:n jäsenyritysten rekrytointitarve ammatillisista oppilaitoksista toimialoittain TT:n jäsenyritysten rekrytointitarve ammatillisista oppilaitoksista Rakennus Metalli Palvelu Elektroniikka Metsä Kemia Elintarvike Rakennustuote Graafinen Tevanake Energia Sähkö- ja tele Rekrytointitarve yhteensä Puolet vastaajatoimipaikoista ennakoi, että vuosina 1999 ja 2000 rekrytointitarve ammatillisista oppilaitoksista pysyy vuoteen 1998 verrattuna ennallaan. 35 % vastaajista ennakoi, että rekrytointitarve ammatillisista oppilaitoksista tulee kasvamaan lähivuosina jonkin verran tai huomattavasti. Toimialoista lisäyssuunnitelmia on erityisesti graafisella teollisuudella sekä rakennusteollisuudella. Lähes 50 % graafisen alan ja 45 % rakennusalan vastaajatoimipaikoista ilmoitti, että niillä on jonkin verran tai huomattavasti tarvetta kasvattaa rekrytointimääriä ammatillisista oppilaitoksista vuosina Alueellisissa rekrytointitarpeissa ei tule tapahtumaan kahtena seuraavana vuotena huomattavia muutoksia vuoteen 1998 verrattuna. Kainuun TE -keskuksessa sijaitsevista vastaajatoimipaikoista 75 % ja Satakunnan sekä Kymin TE -keskuksessa sijaitsevista vastaajatoimipaikoista 50 % ilmoitti rekrytointitarpeen ammatillisista oppilaitoksista kasvavan jonkin verran tai huomattavasti vuosina 1999 ja 2000 verrattuna vuoteen Vastaajia pyydettiin ennakoimaan myös mitä koulutusta toimipaikassa painotetaan, kun uutta työvoimaa rekrytoidaan lähivuosina. Noin puolet vastaajatoimipaikoista painottaa metalli- ja konetekniikan, sähkötekniikan ja tietotekniikan alan toisen asteen ammatillista koulutusta. Runsas kolmasosa painottaa kaupallisen alan toisen asteen ammatillista koulutusta.

21 Kuva 17. Rekrytoinnin painopisteet ammatillisista oppilaitoksista opintoaloittain vuosina Metalli- ja konetekniikka / n = 192 Sähkötekniikka / n = 183 Tietotekniikka / n = 174 Kaupallinen koulutus / n = 127 Kemianteollisuuden tekniikka / n = 76 Paperi- ja selluloosateollisuuden tekniikka / n = 55 Puuteollisuuden tekniikka / n = 45 Graafisen alan tekniikka / n = 37 Rakennus- ja maanmittaustekniikka / n = 36 Elintarviketeollisuuden tekniikka / n = 26 Tekstiili- ja vaatetusalan tekniikka / n = 9 Rekrytoinnin painopisteet ammatillisista oppilaitoksista opintoaloittain % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vähän jonkin verran melko paljon paljon 5 AMMATTIKORKEAKOULUT Ammattikorkeakoulujen kehittäminen alkoi ammattikorkeakoulukokeiluna vuonna 1991 ja ensimmäiset vakinaiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa vuonna Ammattikorkeakouluopinnot kestävät 3-4 vuotta ylioppilastutkinnon tai vastaavan jälkeen. Ammattikorkeakoulut luokitellaan samalle koulutusasteelle kuin yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot. TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitavasta uudesta työvoimasta viidenneksellä tulee olla tutkinto ammattikorkeakoulusta. Vastaajatoimipaikkojen ennakoima rekrytointitarve ammattikorkeakouluista on 2300, mikä tarkoittaa TT:n jäsenyrityksiin yleistettynä runsasta 6000 rekrytointia ammattikorkeakouluista vuonna % rekrytoinneista tapahtuu elektroniikkateollisuuteen, 18 % rakennusalalle, 14 % metalliteollisuuteen ja 11 % palvelualalle.

22 Kuva 18. TT:n jäsenyritysten rekrytointitarve ammattikorkeakouluista toimialoittain TT:n jäsenyritysten rekrytointitarve ammattikorkeakouluista Elektroniikka Rakennus Metalli Palvelu Sähkö- ja tele Metsä Kemia Energia Graafinen Rakennustuote Elintarvike Tevanake Rekrytointitarve yhteensä % vastaajatoimipaikoista ennakoi, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta työvoimaa tullaan rekrytoimaan vuosina 1999 ja 2000 saman verran kuin vuonna Noin puolet elektroniikkateollisuuden ja sähkö- ja telealan toimipaikoista sekä 45 % rakennusteollisuuden toimipaikoista ennakoi rekrytointitarpeen ammattikorkeakouluista kasvavan jonkin verran vuosituhannen vaihteeseen saakka. 54 % Keski-Suomen ja 50 % Kainuun TE-keskuksissa sijaitsevista vastaajatoimipaikoista ennakoi rekrytointitarpeen kasvavan jonkin verran vuosina verrattuna vuoteen Muissa TE-keskuksissa lähivuosien rekrytointitarpeet pysyvät vuoden 1998 tasolla. Puolet vastaajatoimipaikoista painottaa uutta työvoimaa rekrytoidessaan tietotekniikan alan ammattikorkeakoulututkintoa. Noin 40 % vastaajista ennakoi rekrytoivansa lähivuosina henkilöitä, jotka ovat suorittaneet konetekniikan, sähkötekniikan tai kaupallisen alan tutkinnon ammattikorkeakoulussa.

23 Kuva 19. Toimipaikkojen rekrytointitarve ammattikorkeakouluista opintoaloittain Rekrytoinnin painopisteet ammattikorkeakouluista opintoaloittain Tietotekniikka / n = 174 Konetekniikka / n = 157 Sähkötekniikka / n = 145 Kaupallinen koulutus / n = 145 Kemianteollisuuden tekniikka / n = 58 Viestintätekniikka / n = 57 Paperi- ja selluloosateollisuuden tekniikka / n = 55 Rakennustekniikka, maanmittaus / n = 36 Puuteollisuuden tekniikka / n = 36 Elintarvikealan tekniikka / n = 23 Tekstiili- ja vaatetusalan tekniikka / n = 6 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vähän jonkin verran melko paljon paljon 6 TIEDEKORKEAKOULUT Yliopistoissa alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatintutkinnon) suorittaminen kestää 3-4 vuotta ja ylemmän (maisterintutkinnon) 5-6 vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut voi jatkaa yliopistojen tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- tai tohtorintutkintoon. 6.1 Teknilliset korkeakoulut TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitavasta uudesta työvoimasta vajaalla viidenneksellä tulee olla teknillisen alan korkeakoulututkinto. Vastaajatoimipaikat ilmoittivat rekrytoivansa 2200 diplomi-insinööriä vuonna 1998, mikä merkitsee TT:n jäsenkenttään yleistettynä noin 5000 rekrytointia teknillisistä korkeakouluista kuluvana vuonna. Yli puolet rekrytoinneista tapahtuu elektroniikkateollisuuteen, noin 10 % sekä metalliteollisuuteen että palvelu- ja rakennusaloille.

24 Kuva 20. TT:n jäsenyritysten rekrytointitarve teknillisistä korkeakouluista toimialoittain TT:n jäsenyritysten rekrytointitarve teknillisistä korkeakouluista Elektroniikka Metalli Rakennus Palvelu Sähkö- ja tele Metsä Kemia Energia Graafinen Rakennustuote Elintarvike Tevanake Rekrytointitarve yhteensä 5000 Vastaajat ennakoivat, että vuosina 1999 ja 2000 rekrytointitarve teknillisistä korkeakouluista pysyy vuoteen 1998 verrattuna ennallaan. Toimialoista lisäyssuunnitelmia on sähkö- ja telealan toimipaikoilla, joista noin 60 % ilmoitti, että rekrytointimäärät teknillisistä korkeakouluista kasvavat jonkin verran kahtena seuraavana vuotena. Myös elektroniikkateollisuuden, kemianteollisuuden ja rakennusteollisuuden toimipaikoista 40 % ennakoi rekrytointimäärän kasvua teknillisistä korkeakouluista. Rekrytointitarve teknillisistä korkeakouluista kasvaa lähes kaikkialla maassamme jonkin verran vuosina kuluvaan vuoteen verrattuna. Keskimäärin 30 % muissa paitsi Pohjois-Savon ja Etelä-Savon TE-keskuksissa sijaitsevista vastaajatoimipaikoista ennakoi, että rekrytointimäärät teknillisistä korkeakouluista kasvavat jonkin verran lähivuosina. Lähes puolet vastaajatoimipaikoista painottaa uutta työvoimaa rekrytoidessaan tietotekniikan alan korkeakoulututkintoa. 40 % vastaajista ennakoi rekrytoivansa henkilöitä, jotka ovat suorittaneet tuotantotalouden ja runsas 30 % henkilöitä, jotka ovat suorittaneet konetekniikan tai sähkötekniikan alan tutkinnon teknillisessä korkeakoulussa. 6.2 Kauppakorkeakoulut TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitavasta uudesta työvoimasta 5 %:lla tulee olla tutkinto kauppakorkeakoulusta.