Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma"

Transkriptio

1 Teollisuus ja Työnantajat Teollisuuden osaamistarveluotain 1/98 Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.

2 Teollisuus ja Työnantajat TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO TEOLLISUUDEN OSAAMISTARVELUOTAIN 1/

3 ESIPUHE Teollisuuden osaamistarveluotain -hankkeen tavoitteena on kehittää uusi, TT:n jäsenyritysten osaamistarpeita mittaava instrumentti. Se täydentää ja syventää TT:n suhdannebarometrin ja työvoimatiedustelun tietoja, auttaa suunnittelemaan koulutusta jäsenyritysten sekä niissä työskentelevien ihmisten tarpeiden mukaan. Osaamistarveluotain-hanke on kaksiosainen. Tässä raportissa julkaistaan jäsenyrityksistä keväällä 1998 kerättyjen tietojen tulokset. Kysely uusitaan kuluvan syksyn aikana. Myös toisen kyselykierroksen tuloksista julkaistaan raportti. Kyselyn yhteydessä TT:ssa kokeiltiin ensimmäistä kertaa myös elektronista tiedonkeruuta. Teollisuuden osaamistarveluotain -projekti on toteutettu osittain Euroopan sosiaalirahaston tavoite 4 -ohjelman rahoituksella. Projektin on suunnitellut ja käynnistänyt tutkija Marita Aho. Marita Ahon jäätyä äitiyslomalle projektitutkijana on jatkanut kasvatustieteiden maisteri Satu Ågren. Projektista vastaavana johtajana on toiminut allekirjoittanut. Helsingissä TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO Koulutuspolitiikka Kari Purhonen johtaja

4 TIIVISTELMÄ Teollisuuden osaamistarveluotaimen mukaan TT:n jäsenyritykset rekrytoivat vuosituhannen vaihteeseen saakka vuosittain lähes uutta henkilöä palvelukseensa. Henkilöstömäärän nettokasvu ei ole kuitenkaan näin suuri, koska samanaikaisesti kun yrityksiin rekrytoidaan uutta työvoimaa, osa henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle tai muiden yritysten palvelukseen ja lisäksi henkilöstöä myös irtisanotaan. Rekrytointiennuste on todennäköisesti liian optimistinen. Ennuste kertoo kuitenkin siitä, että yritykset suhtautuvat tulevaisuuteen toiveikkaasti ja myönteisen talouskehityksen uskotaan jatkuvan edelleen lähivuosina. Lähes puolella TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitavista henkilöistä tulee olla tutkinto yliopistosta, teknillisestä korkeakoulusta, kauppakorkeakoulusta tai ammattikorkeakoulusta. Osaamistarveluotaimen tulokset osoittavat kuitenkin, että rekrytointimäärät ammatillisista oppilaitoksista ovat selvästi kasvamassa. Yritykset ennakoivat rekrytoinnin osuuden toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista (entinen ammattikoulu) olevan nyt runsaat 10 % suurempi kuin viime vuotisessa TT:n henkilöstö- ja koulutustarvetutkimuksessa. 40 % rekrytoinneista tapahtuu Uudenmaan TE-keskuksen alueelle. Uudellamaalla rekrytoinnin rakenne poikkeaa muiden alueiden tuloksista; uudesta työvoimasta yli puolella tulee olla tutkinto ammattikorkeakoulusta tai tiedekorkeakoulusta (teknilliset korkeakoulut, kauppakorkeakoulut, yliopistot), kun taas muualla rekrytoinnin painopiste on toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneissa henkilöissä. Uudenmaan omaleimaista asemaa selittää eninnäkin se, että suuri osa TT:n jäsenyritysten toimipaikoista sijaitsee Uudenmaan alueella, mutta myös yritysten pääkonttorit ovat pääkaupunkiseudulla. Pääkonttoreissa työvoima on asiantuntijavaltaista ja näin ollen rekrytointi tapahtuu etupäässä korkeakouluista. Uudenmaan TE-keskuksen ulkopuolella sijaitsevat toimipaikat ovatkin ilmaisseet osaamistarveluotaimessa huolensa siitä, että kun korkeasti koulutettu työvoima siirtyy pääkaupunkiseudulle ei ammattitaitoista työvoimaa riitä asiantuntijatehtäviin muualle. Rekrytointitarpeet ovat erilaisia suurissa yrityksissä ja PK-yrityksissä. Alle 250 henkeä työllistävissä yrityksissä valtaosa eli 65 % uudesta työvoimasta rekrytoidaan toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista. Yli 250 henkeä työllistävissä yrityksissä rekrytoinnin painopiste on taas korkeakoulututkinnon suorittaneissa; uudesta työvoimasta 60 %:lla tulee olla tutkinto ammattikorkeakoulusta tai tiedekorkeakoulusta. Teollisuuden kasvualoja ovat elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus sekä rakennusteollisuus. Elektroniikkateollisuuteen rekrytoidaan neljäsosa TT:n jäsenyritysten kokonaisrekrytointimäärästä vuonna Toimialalla rekrytoinnin painopiste on korkeakoulututkinnon suorittaneissa henkilöissä. Rakennusteollisuuteen rekrytoidaan 20 % ja metalliteollisuuteen 15 % TT:n jäsenyritysten kokonaisrekrytointimäärästä. Sekä metalliteollisuudessa että rakennusteollisuudessa

5 painotetaan toisen asteen ammatillista koulutusta, kun aloille rekrytoidaan uutta työvoimaa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto on kasvanut viime vuosina selvästi nopeammin kuin muilla teollisuuden aloilla. Koulutusmääriä mitoitettaessa ei ole kuitenkaan osattu varautua hyvissä ajoin näin jyrkkään kasvuun ja ala kärsii tällä hetkellä työvoimapulasta. Koulutusmäärät ovat kasvaneet tietoteollisuuden aloilla tällä vuosikymmenellä huomattavasti, mutta lisäykset ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Elektroniikkateollisuuden työvoimapulaa hankaloittaa lisäksi se, että myös muut toimialat kilpailevat samasta työvoimasta; lähes kaikilla toimialoilla on tarpeita rekrytoida esimerkiksi tietotekniikan alan insinöörejä ja diplomi-insinöörejä. Kuten elektroniikkateollisuudella, myös metalliteollisuudella on pulaa osaavasta työvoimasta ja alan yritykset ennakoivat tilanteen vaikeutuvan entisestään. TT:n vuonna 1997 valmistuneesta työvoimatiedustelusta ilmeneekin, että peräti 42 %:lla metalli- ja elektroniikkateollisuusalan toimipaikoista on esiintynyt ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointivaikeuksia. Sen lisäksi, että metallialan osaajista kilpailevat metalliteollisuuden ohella myös muut toimialat, on metallialan toisen asteen ammatillisella koulutuksella ollut pitkään mielikuvaongelma. Alan imago ei ole riittävän hyvä houkutellakseen osaavaa oppilasainesta. Rakennusala koki tämän vuosikymmenen alussa laman selvästi voimakkaammin kuin mikään muu elinkeinon alue. Puolet rakennusalan työpaikoista katosi 1990-luvun alussa huippuvuosiin verrattuna. Vasta nyt rakennusala on elpymässä lamaa edeltävälle tasolle. Myös rakennusteollisuudessa alan vetovoima on nuorten keskuudessa huono tällä hetkellä. Osaamistarveluotaimen mukaan 98 % vastaajatoimipaikoista kouluttaa henkilöstöään. Lähes kaikki toimipaikat ilmoittivat järjestävänsä vuonna 1998 henkilöstökoulutusta laadun, tietojenkäsittelyn ja yhteistyökoulutuksen osaamisalueilla.

6 SISÄLLYS 1 TAVOITTEET, MENETELMÄT, RAJAUKSET Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusmenetelmä Edustavuus 7 2 TUTKIMUSTULOSTEN YLEISTÄMISESTÄ 11 3 TT:N JÄSENYRITYSTEN REKRYTOINTITARPEET AMMATILLISET OPPILAITOKSET 18 5 AMMATTIKORKEAKOULUT 20 6 TIEDEKORKEAKOULUT Teknilliset korkeakoulut Kauppakorkeakoulut Yliopistot Lisensiaatit ja tohtorit 27 7 HENKILÖSTÖKOULUTUS VUONNA TT:N JÄSENYRITYSTEN NÄKEMYKSIÄ SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄSTÄ 29 LIITTEET toimialakohtaiset yhteenvedot kysymys nro 5 vastauksista ja kyselylomake

7 1 TAVOITTEET, MENETELMÄT, RAJAUKSET Teollisuuden osaamistarveluotain -pilottiprojekti käynnistyi syksyllä Projektin tavoitteena on kehittää uudenlainen TT:n jäsenyritysten osaamistarpeita selvittävä mittausjärjestelmä. Teollisuuden osaamistarveluotain -projekti liittyy TT:n oman, valtakunnallisen ennakointijärjestelmän kehittämiseen. TT:n jäsenyritysten osaamistarpeita selvitetään vastedes säännöllisin väliajoin. Tietosisällöltään laaja osaamistarvetutkimus ja tietosisällöltään suppeampi osaamistarveluotain järjestetään vuorovuosina. TT:n jäsenliittojen toimialakohtaiset selvitykset täydentävät TT:n osaamistarveselvityksiä. Teollisuuden osaamistarpeita selvitettiin ensimmäisen kerran osaamistarveluotainkyselyllä keväällä Tässä raportissa esitellään ensimmäisen kyselykierroksen tulokset. Kysely toistetaan syksyllä Myös syksyn kyselykierroksen tuloksista julkaistaan raportti. Projekti tehdään osittain Euroopan sosiaalirahaston tavoite 4 -ohjelman rahoituksella. Ohjelma tukee työelämän, työmarkkinoiden ja ammatillisten vaatimusten ennakointia. 1.1 Tutkimuksen tavoitteet 1.2 Tutkimusmenetelmä Teollisuuden osaamistarveluotain -tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä ovat TT:n jäsenyritysten rekrytointitarpeet vuosina henkilöstökoulutuksen painopisteet TT:n jäsenyrityksissä vuonna 1998 TT:n jäsenyritysten näkemykset Suomen koulutusjärjestelmästä Tiedonhankintamenetelmänä oli kirjallinen kysely. Kysely lähetettiin 677 toimipaikkaan maaliskuussa Otokseen valitut toimipaikat kattavat TT:n jäsenyritykset alueellisesti eli TE-keskuksittain, yrityskoon sekä toimialan mukaan. Kyselyyn vastasi 365 toimipaikkaa, eli vastausprosentti on 54. TT:ssa kokeiltiin osaamistarveluotain -kyselyn yhteydessä ensimmäistä kertaa myös elektronista tiedonkeruuta. Vastaajilla oli mahdollisuus noutaa salasanan avulla osaamistarveluotain-kyselylomake TT:n kotisivuilta, täyttää lomake tietokoneen ruudulla ja palauttaa se sähköpostina TT:oon. 365 vastaajasta 15 % palautti kyselyn elektronisesti ja 85 % postitse tai telefaxilla. TT:ssa tiedonhankinnan painopiste tulee siirtymään tulevaisuudessa yhä enemmän elektroniseen tiedonkeruuseen, koska se nopeuttaa merkittävästi kyselyaineiston analysointia ja tutkimustulosten raportointia. Kuva 1.

8 Internetin kautta tulleet vastaukset toimialoittain Internetin kautta tulleet vastaukset Metalli Kemia Metsä Elektroniikka Rakennus Palvelu Rakennustuote Sähkö- ja tele Graafinen Tevanake Energia Elintarvike Yhteensä 54 Kuva 2. Teollisuuden osaamistarveluotaimen tiedonhankintaprosessi Teollisuuden osaamistarveluotain OTOS 677 TOIMIPAIKKAA VASTAUKSET 365 TOIMIPAIKASTA, VASTAUSPROSENTTI 54 KIRJE, FAX 85 % INTERNET 15 % 1.3 Edustavuus Vastaajatoimipaikat kuvaavat TT:n jäsenkenttää toimialajakaumaltaan. Määrällisesti eniten vastauksia saatiin metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden toimipaikoista. Kyseiset toimialat ovat henkilöstömäärällä mitattuna TT:n suurimmat toimialat. Vastauksia saatiin myös kaikilta muilta teollisuuden toimialoilta sekä TT:n palvelualoilta. Mukana on lisäksi energia- ja telealan yrityksiä sekä rakennusyrityksiä.

9 Korkein vastausprosentti oli energia-alalla (75 %) ja matalin sähkö- ja telealalla (38 %). Kuva 3. Vastaajat toimialan mukaan Toimiala Toimipaikkoja Kyselyyn Vastaus-% %-osuus otoksessa vastanneet Elektroniikka Elintarvike Energia Graafinen Kemia Metalli Metsä Palvelu Rakennus Rakennustuote Sähkö- ja tele Tevanake Yhteensä Valtaosa eli 94 % TT:n jäsenyrityksistä on kokoluokaltaan pieniä ja keskisuuria, alle 250 henkeä työllistäviä yrityksiä, ja ainoastaan 6 % jäsenyrityksistä on kokoluokaltaan suuria, yli 250 henkeä työllistäviä yrityksiä. Suurissa yrityksissä työskentelee kuitenkin enemmistö eli 67 % TT:n jäsenyritysten henkilöstöstä. Parhaiten osaamistarveluotain-kyselyyn vastasivat yli 250 henkeä työllistävät toimipaikat, joista 65 % palautti kyselyn. Heikoimmin kyselyyn taas vastasivat pienet, alle 50 henkeä työllistävät toimipaikat, joista 36 % palautti kyselyn. Kuva 4. Vastaajat henkilöstön kokoluokan mukaan Henkilöstön Toimipaikkoja Kyselyyn Vastaus-% %-osuus kokoluokka otoksessa vastanneet 1-49 henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä Yhteensä

10 Työvoima- ja elinkeinokeskus eli TE-keskus on kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä työministeriön hallinnonalojen yhteinen palvelukeskus, joka tarjoaa palveluja yrityksille, yrittäjille ja yksittäisille kansalaisille. TE-keskuksia on maassamme yhteensä 15. Toimintansa TE-keskukset aloittivat syyskuussa vuonna Kuva 5. TE-keskukset Suomessa 1. Uusimaa 2. Varsinais-Suomi 3. Satakunta 4. Häme 5. Pirkanmaa 6. Kymi 7. Etelä-Savo 8. Pohjois-Savo 9. Pohjois-Karjala 10. Keski-Suomi 11. Etelä-Pohjanmaa 12. Pohjanmaa 13. Pohjois-Pohjanmaa 14. Kainuu 15. Lappi Lähde: Uudenmaan TE-keskuksen alueella sijaitsee 28 % TT:n jäsenyritysten noin 7600 toimipaikasta. Uudenmaan TE-keskuksesta saatiin myös määrällisesti eniten vastauksia. Noin 10 % vastauksista tuli sekä Pirkanmaan, Hämeen että Kymin TEkeskuksista. Kaikista TE-keskuksista vastauksia saatiin hyvin; vastausprosentti oli korkein Pohjois-Karjalan TE-keskuksessa (86 %) ja matalin Kainuun TE-keskuksessa (40 %).

11 Kuva 6. Vastaajat työvoima- ja elinkeinokeskuksen mukaan TE-keskus Toimipaikkoja Kyselyyn Vastaus-% %-osuus otoksessa vastanneet Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kainuu Keski-Suomi Kymi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi YHTEENSÄ Vastaajatoimipaikkojen henkilöstömäärä on yhteensä henkeä, mikä on 31 % TT:n jäsenyritysten kokonaishenkilöstömäärästä. Kuva 7. Henkilöstömäärä vastaajatoimipaikoissa Henkilöstömäärä vastaajatoimipaikoissa Metalli Metsä Elektroniikka Kemia Palvelu Elintarvike Sähkö- ja tele Graafinen Rakennus Rakennustuote Tevanake Energia %-osuus vastaajatoimipaikkojen kokonaishenkilöstömäärästä

12 2 TUTKIMUSTULOSTEN YLEISTÄMISESTÄ Luvuissa 3-6 osaamistarveluotaimen tuloksia on yleistetty koko TT:n jäsenkenttään. Yleistäminen on tehty toimialakohtaisesti. Tutkimustulosten yleistykset perustuvat seuraavaan laskutoimitukseen: Toimialan ilmoittama rekrytointitarve Vastaajatoimipaikkojen henkilöstömäärä toimialalla x Toimialan koko henkilöstömäärä Tutkimustuloksia tarkasteltaessa on muistettava, että kun tutkimustuloksia yleistetään TT:n jäsenkenttään, niin perusoletuksena on, että kaikki samaa toimialaa edustavat toimipaikat rekrytoivat samalla tavalla, vaikka yksittäisten toimipaikkojen rekrytointitarpeet voivat todellisuudessa poiketa paljonkin toimialan keskiarvosta. Luvuissa 3-6 esitetyt taulukot ja luvut kuvaavatkin pikemminkin rekrytoinnin kehityssuuntia TT:n jäsenyrityksissä kuin absoluuttisia rekrytointimääriä. Raportissa ilmoitetut rekrytointimäärät ovat siis ennusteita, jotka eivät välttämättä toteudu. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että rekrytointitarpeet saattavat muuttua hyvinkin nopeasti yrityksessä tai ympäristössä tapahtuvien muutoksien takia. Rekrytointitarve on seurausta mm. alan kasvusta tai ylikuumenemisesta, henkilöstön vaihtuvuudesta tai uusien osaamisalueiden synnyttämästä uuden työvoiman tarpeesta. Ennusteisiin vaikuttaa aina myös tiedusteluajankohta. Suhdannetaantuman aikana yritykset ovat varovaisia rekrytointiennusteissa, kun taas noususuhdanteen aikana rekrytointiennusteet ovat rohkeampia. Lisäksi on syytä huomioida, että otantatutkimuksissa tulokset saattavat vääristyä kadon eli vastaamattomuuden vaikutuksesta. Osaamistarveluotain-selvityksessä vastausprosentti on 54, joten kato oli melko suuri. Eli mitä kattavammin toimialat ovat edustettuina, sitä luotettavamman kuvan tulokset antavat koko toimialan rekrytointitarpeesta.

13 Kuva 8. Toimialojen edustavuus henkilöstömäärän suhteen Toimiala Edustavuus henkilöstömäärän suhteen, % Elektroniikka 47 Elintarvike 47 Energia 17 Graafinen 26 Kemia 41 Metalli 36 Metsä 52 Palvelu 18 Rakennus 11 Rakennustuote 14 Sähkö- ja Tele 66 Tevanake 18 YHTEENSÄ 31 3 TT:N JÄSENYRITYSTEN REKRYTOINTITARPEET Ennakoinnilla tarkoitetaan tässä selvityksessä tulevan ja jo olemassaolevan henkilöstön ammatillisten osaamis- ja kehittämistarpeiden määrällistä ja laadullista tulevaisuuden arviointia. Toimipaikkoja pyydettiin ennakoimaan vuoden 1998 rekrytointitarpeita lukumääräisesti sekä rekrytointitarpeen muutosta vuosina 1999 ja 2000 suhteessa vuoteen 1998 seuraavalla 5-portaisella asteikolla: 1 = vähenee huomattavasti, 2 = vähenee jonkin verran, 3 = pysyy ennallaan, 4 = kasvaa jonkin verran, 5 = kasvaa huomattavasti. Rekrytointitarve pyydettiin ilmoittamaan seuraavalla luokituksella: ammatillinen oppilaitos ammattikorkeakoulu yliopistokoulutus, perustutkinto - teknillinen korkeakoulu - kauppakorkeakoulu - muu yliopistokoulutus yliopistokoulutus, jatkotutkinto muu koulutus, mikä Osaamistarveluotain-kyselyyn vastanneet toimipaikat ennakoivat rekrytoivansa vuonna 1998 yhteensä runsaat henkeä. Koko TT:n jäsenkenttään yleistettynä tulos merkitsee lähes rekrytointia vuoden 1998 aikana. On kuitenkin syytä huomioida, että henkilöstömäärän nettokasvu ei ole näin suurta, koska samanaikaisesti kun yrityksiin rekrytoidaan uutta henkilöstöä, osa henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle tai muiden yritysten palvelukseen, ja lisäksi henkilöstöä myös irtisanotaan.

14 Runsas neljännes kaikesta rekrytoinnista tapahtuu elektroniikkateollisuuteen. Tutkimuksessa ilmeni, että elektroniikkateollisuudessa rekrytointitarpeet ovat toisen asteen ammatillista koulutusta lukuunottamatta suurimmat kaikilla koulutustasoilla. 20 % rekrytoinneista tapahtuu rakennusteollisuuteen ja 15 % metalliteollisuuteen. Vastaajat ennakoivat, että rekrytointitarpeet pysyvät vuosituhannen vaihteeseen saakka vuoden 1998 tasolla. Kuva 9. Rekrytointitarve toimialoittain TT:n jäsenyrityksissä Rekrytointitarve toimialoittain TT:n jäsenyrityksissä Elektroniikka Rakennus Metalli Palvelu Metsä Kemia Sähkö- ja tele Energia Elintarvike Rakennustuote Graafinen Tevanake Rekrytointitarve yhteensä % rekrytoinneista tapahtuu Uudenmaan TE-keskuksen alueelle. Pirkanmaan TEkeskukseen rekrytoidaan 15 % ja Varsinais-Suomen sekä Pohjois-Pohjanmaan TEkeskuksiin noin 13 % uudesta työvoimasta.

15 Kuva 10. Vastaajatoimipaikkojen rekrytointitarve TE-keskuksittain Vastaajatoimipaikkojen rekrytointitarve TE-keskuksittain Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Häme Kymi Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Etelä-Pohjanmaa Lappi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Rekrytointitarve yhteensä Osaamistarveluotain-selvityksen mukaan jo lähes puolella TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitavista henkilöistä tulee olla korkeakoulututkinto. TT:n jäsenyritykset rekrytoivat vuonna 1998 uudesta työvoimastaan 45 % ammattikorkeakouluista, teknillisistä korkeakouluista, kauppakorkeakouluista sekä yliopistoista ja 55 % toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista (entinen ammattikoulu). Kuva 11. Rekrytoinnin rakenne TT:n jäsenyrityksissä Rekrytoinnin rakenne TT:n jäsenyrityksissä Ammatillinen oppilaitos Ammattikorkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Kauppakorkeakoulu Muu yliopistokoulutus Lisensiaatit ja tohtorit %-osuus

16 Sähkö- ja teleala, elektroniikkateollisuus, energia-ala ja graafinen teollisuus rekrytoivat vuonna 1998 työvoimaa pääasiassa asiantuntijatehtäviin. Kyseiset toimialat rekrytoivat yli puolet uudesta työvoimastaan korkeakouluista. Tevanake-, rakennustuote-, elintarvike-, rakennus-, metsä-, metalli- ja kemianteollisuudessa sekä teollisuuden palvelualoilla rekrytoinnin painopiste on kuluvana vuonna työntekijöissä. Nämä toimialat rekrytoivat yli puolet uudesta työvoimastaan toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista. Kuva 12. Rekrytoinnin rakenne toimialoittain Rekrytoinnin rakenne toimialoittain TT:n jäsenyrityksissä Tevanake Rakennustuote Elintarvike Rakennus Metsä Metalli Palvelu Kemia Graafinen Energia Elektroniikka Sähkö- ja tele 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Toisen asteen ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulu Tiedekorkeakoulu Uudenmaan TE-keskuksessa 67 % ja Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksessa 52 % uudesta työvoimasta rekrytoidaan ammattikorkeakouluista ja tiedekorkeakouluista. Keski-Suomen, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksissa noin 80 % uudesta työvoimasta rekrytoidaan toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista. TE-keskuksittain esitettyihin tutkimustuloksiin tulee suhtautua hieman varauksella, koska muutama yritys vastasi osaamistarveluotain-kyselyyn keskitetysti koko konsernin osalta eikä toimipaikkakohtaisesti. Tämä vääristää jonkin verran alueellisia tuloksia.

17 Kuva 13. Rekrytoinnin rakenne TE-keskuksissa Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Häme Etelä-Savo Kymi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Lappi Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Rekrytoinnin rakenne TE-keskuksittain TT:n jäsenyrityksissä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Toisen asteen ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulu Tiedekorkeakoulu Rekrytoinnin rakenne on samankaltainen sekä pienissä että keskisuurissa TT:n jäsenyritysten toimipaikoissa. Pienet, alle 50 henkeä työllistävät toimipaikat rekrytoivat 2 % TT:n jäsenyrityksiin vuonna 1998 rekrytoitavasta uudesta työvoimasta. 66 % rekrytoinneista tapahtuu toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista ja vajaa viidesosa sekä ammattikorkeakouluista että tiedekorkeakouluista (teknilliset korkeakoulut, kauppakorkeakoulut, yliopistot). Keskisuuret, henkeä työllistävät toimipaikat rekrytoivat 10 % TT:n jäsenyrityksiin vuonna 1998 rekrytoitavasta uudesta työvoimasta. 68 % rekrytoinneista tapahtuu toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista ja 16 % sekä ammattikorkeakouluista että tiedekorkeakouluista. Suuret, yli 250 henkeä työllistävät toimipaikat rekrytoivat valtaosan eli 88 % TT:n jäsenyrityksiin vuonna 1998 rekrytoitavasta uudesta työvoimasta. Yli 250 henkeä työllistävissä yrityksissä rekrytointi painottuu korkeakoulututkinnon suorittaneisiin henkilöihin. 60 % uudesta työvoimasta rekrytoidaan ammattikorkeakouluista ja tiedekorkeakouluista ja 40 % toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista.

18 Kuva 14. Rekrytoinnin rakenne TT:n jäsenyrityksissä toimipaikan kokoluokan mukaan Rekrytoinnin rakenne TT:n jäsenyrityksissä toimipaikan kokoluokan mukaan 1-49 henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Toisen asteen ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulu Tiedekorkeakoulu Toimipaikkoja pyydettiin arvioimaan mikä on vaihtuvuuden ja luonnollisen poistuman osuus rekrytoinnista vuosina Tällä tarkoitetaan sitä, miten suuri osuus uudesta työvoimasta korvaa eläkkeelle siirtynyttä tai työpaikan vaihtanutta henkilöstöä. Vaihtuvuuden ja luonnollisen poistuman osuus rekrytoinnista on vastaajatoimipaikoissa keskimäärin 38 %. Keskimääräistä suurempi on vaihtuvuuden ja luonnollisen poistuman osuus rekrytoinnista energia-alalla, graafisessa teollisuudessa sekä kemian- että elintarviketeollisuudessa, kun taas esimerkiksi sähköja telealalla, elektroniikkateollisuudessa, metalliteollisuudessa ja rakennusteollisuudessa vaihtuvuuden ja luonnollisen poistuman osuus rekrytoinnista on keskimääräistä pienempi.

19 Kuva 15. Vaihtuvuuden ja luonnollisen poistuman osuus rekrytoinnista vuosina Vaihtuvuuden ja luonnollisen poistuman osuus rekrytoinnista vuosina %-osuus Sähkö- ja tele Elektroniikka Metalli Rakennusteollisuus Rakennustuote Palvelu Tevanake Elintarvike Metsä Kemia Graafinen Energia 4 AMMATILLISET OPPILAITOKSET Ammatilliset oppilaitokset antavat peruskoulun jälkeen ammatillista koulutusta. Toisen asteen ammatilliset tutkinnot ovat yleensä laajuudeltaan 2-3 vuoden mittaisia. TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitavasta uudesta työvoimasta yli puolella tulee olla toisen asteen ammatillinen tutkinto. Toimipaikat ilmoittivat rekrytoivansa runsaat 4500 henkeä toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista vuonna TT:n jäsenkenttään yleistettynä tulos merkitsee rekrytointia toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista kuluvan vuoden aikana. 30 % rekrytoinneista tapahtuu rakennusteollisuuteen, 17 % metalliteollisuuteen ja 15 % sekä elektroniikkateollisuuteen että palvelualoille.

20 Kuva 16. TT:n jäsenyritysten rekrytointitarve ammatillisista oppilaitoksista toimialoittain TT:n jäsenyritysten rekrytointitarve ammatillisista oppilaitoksista Rakennus Metalli Palvelu Elektroniikka Metsä Kemia Elintarvike Rakennustuote Graafinen Tevanake Energia Sähkö- ja tele Rekrytointitarve yhteensä Puolet vastaajatoimipaikoista ennakoi, että vuosina 1999 ja 2000 rekrytointitarve ammatillisista oppilaitoksista pysyy vuoteen 1998 verrattuna ennallaan. 35 % vastaajista ennakoi, että rekrytointitarve ammatillisista oppilaitoksista tulee kasvamaan lähivuosina jonkin verran tai huomattavasti. Toimialoista lisäyssuunnitelmia on erityisesti graafisella teollisuudella sekä rakennusteollisuudella. Lähes 50 % graafisen alan ja 45 % rakennusalan vastaajatoimipaikoista ilmoitti, että niillä on jonkin verran tai huomattavasti tarvetta kasvattaa rekrytointimääriä ammatillisista oppilaitoksista vuosina Alueellisissa rekrytointitarpeissa ei tule tapahtumaan kahtena seuraavana vuotena huomattavia muutoksia vuoteen 1998 verrattuna. Kainuun TE -keskuksessa sijaitsevista vastaajatoimipaikoista 75 % ja Satakunnan sekä Kymin TE -keskuksessa sijaitsevista vastaajatoimipaikoista 50 % ilmoitti rekrytointitarpeen ammatillisista oppilaitoksista kasvavan jonkin verran tai huomattavasti vuosina 1999 ja 2000 verrattuna vuoteen Vastaajia pyydettiin ennakoimaan myös mitä koulutusta toimipaikassa painotetaan, kun uutta työvoimaa rekrytoidaan lähivuosina. Noin puolet vastaajatoimipaikoista painottaa metalli- ja konetekniikan, sähkötekniikan ja tietotekniikan alan toisen asteen ammatillista koulutusta. Runsas kolmasosa painottaa kaupallisen alan toisen asteen ammatillista koulutusta.

21 Kuva 17. Rekrytoinnin painopisteet ammatillisista oppilaitoksista opintoaloittain vuosina Metalli- ja konetekniikka / n = 192 Sähkötekniikka / n = 183 Tietotekniikka / n = 174 Kaupallinen koulutus / n = 127 Kemianteollisuuden tekniikka / n = 76 Paperi- ja selluloosateollisuuden tekniikka / n = 55 Puuteollisuuden tekniikka / n = 45 Graafisen alan tekniikka / n = 37 Rakennus- ja maanmittaustekniikka / n = 36 Elintarviketeollisuuden tekniikka / n = 26 Tekstiili- ja vaatetusalan tekniikka / n = 9 Rekrytoinnin painopisteet ammatillisista oppilaitoksista opintoaloittain % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vähän jonkin verran melko paljon paljon 5 AMMATTIKORKEAKOULUT Ammattikorkeakoulujen kehittäminen alkoi ammattikorkeakoulukokeiluna vuonna 1991 ja ensimmäiset vakinaiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa vuonna Ammattikorkeakouluopinnot kestävät 3-4 vuotta ylioppilastutkinnon tai vastaavan jälkeen. Ammattikorkeakoulut luokitellaan samalle koulutusasteelle kuin yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot. TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitavasta uudesta työvoimasta viidenneksellä tulee olla tutkinto ammattikorkeakoulusta. Vastaajatoimipaikkojen ennakoima rekrytointitarve ammattikorkeakouluista on 2300, mikä tarkoittaa TT:n jäsenyrityksiin yleistettynä runsasta 6000 rekrytointia ammattikorkeakouluista vuonna % rekrytoinneista tapahtuu elektroniikkateollisuuteen, 18 % rakennusalalle, 14 % metalliteollisuuteen ja 11 % palvelualalle.

22 Kuva 18. TT:n jäsenyritysten rekrytointitarve ammattikorkeakouluista toimialoittain TT:n jäsenyritysten rekrytointitarve ammattikorkeakouluista Elektroniikka Rakennus Metalli Palvelu Sähkö- ja tele Metsä Kemia Energia Graafinen Rakennustuote Elintarvike Tevanake Rekrytointitarve yhteensä % vastaajatoimipaikoista ennakoi, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta työvoimaa tullaan rekrytoimaan vuosina 1999 ja 2000 saman verran kuin vuonna Noin puolet elektroniikkateollisuuden ja sähkö- ja telealan toimipaikoista sekä 45 % rakennusteollisuuden toimipaikoista ennakoi rekrytointitarpeen ammattikorkeakouluista kasvavan jonkin verran vuosituhannen vaihteeseen saakka. 54 % Keski-Suomen ja 50 % Kainuun TE-keskuksissa sijaitsevista vastaajatoimipaikoista ennakoi rekrytointitarpeen kasvavan jonkin verran vuosina verrattuna vuoteen Muissa TE-keskuksissa lähivuosien rekrytointitarpeet pysyvät vuoden 1998 tasolla. Puolet vastaajatoimipaikoista painottaa uutta työvoimaa rekrytoidessaan tietotekniikan alan ammattikorkeakoulututkintoa. Noin 40 % vastaajista ennakoi rekrytoivansa lähivuosina henkilöitä, jotka ovat suorittaneet konetekniikan, sähkötekniikan tai kaupallisen alan tutkinnon ammattikorkeakoulussa.

23 Kuva 19. Toimipaikkojen rekrytointitarve ammattikorkeakouluista opintoaloittain Rekrytoinnin painopisteet ammattikorkeakouluista opintoaloittain Tietotekniikka / n = 174 Konetekniikka / n = 157 Sähkötekniikka / n = 145 Kaupallinen koulutus / n = 145 Kemianteollisuuden tekniikka / n = 58 Viestintätekniikka / n = 57 Paperi- ja selluloosateollisuuden tekniikka / n = 55 Rakennustekniikka, maanmittaus / n = 36 Puuteollisuuden tekniikka / n = 36 Elintarvikealan tekniikka / n = 23 Tekstiili- ja vaatetusalan tekniikka / n = 6 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vähän jonkin verran melko paljon paljon 6 TIEDEKORKEAKOULUT Yliopistoissa alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatintutkinnon) suorittaminen kestää 3-4 vuotta ja ylemmän (maisterintutkinnon) 5-6 vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut voi jatkaa yliopistojen tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- tai tohtorintutkintoon. 6.1 Teknilliset korkeakoulut TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitavasta uudesta työvoimasta vajaalla viidenneksellä tulee olla teknillisen alan korkeakoulututkinto. Vastaajatoimipaikat ilmoittivat rekrytoivansa 2200 diplomi-insinööriä vuonna 1998, mikä merkitsee TT:n jäsenkenttään yleistettynä noin 5000 rekrytointia teknillisistä korkeakouluista kuluvana vuonna. Yli puolet rekrytoinneista tapahtuu elektroniikkateollisuuteen, noin 10 % sekä metalliteollisuuteen että palvelu- ja rakennusaloille.

24 Kuva 20. TT:n jäsenyritysten rekrytointitarve teknillisistä korkeakouluista toimialoittain TT:n jäsenyritysten rekrytointitarve teknillisistä korkeakouluista Elektroniikka Metalli Rakennus Palvelu Sähkö- ja tele Metsä Kemia Energia Graafinen Rakennustuote Elintarvike Tevanake Rekrytointitarve yhteensä 5000 Vastaajat ennakoivat, että vuosina 1999 ja 2000 rekrytointitarve teknillisistä korkeakouluista pysyy vuoteen 1998 verrattuna ennallaan. Toimialoista lisäyssuunnitelmia on sähkö- ja telealan toimipaikoilla, joista noin 60 % ilmoitti, että rekrytointimäärät teknillisistä korkeakouluista kasvavat jonkin verran kahtena seuraavana vuotena. Myös elektroniikkateollisuuden, kemianteollisuuden ja rakennusteollisuuden toimipaikoista 40 % ennakoi rekrytointimäärän kasvua teknillisistä korkeakouluista. Rekrytointitarve teknillisistä korkeakouluista kasvaa lähes kaikkialla maassamme jonkin verran vuosina kuluvaan vuoteen verrattuna. Keskimäärin 30 % muissa paitsi Pohjois-Savon ja Etelä-Savon TE-keskuksissa sijaitsevista vastaajatoimipaikoista ennakoi, että rekrytointimäärät teknillisistä korkeakouluista kasvavat jonkin verran lähivuosina. Lähes puolet vastaajatoimipaikoista painottaa uutta työvoimaa rekrytoidessaan tietotekniikan alan korkeakoulututkintoa. 40 % vastaajista ennakoi rekrytoivansa henkilöitä, jotka ovat suorittaneet tuotantotalouden ja runsas 30 % henkilöitä, jotka ovat suorittaneet konetekniikan tai sähkötekniikan alan tutkinnon teknillisessä korkeakoulussa. 6.2 Kauppakorkeakoulut TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitavasta uudesta työvoimasta 5 %:lla tulee olla tutkinto kauppakorkeakoulusta.

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat Henkilöstöselvitys 216 Raportin kuvat 1.3.214 Tekstiosaan tulevat kuvat 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla 25-212 sekä arvio Suomen henkilöstön määrästä vuodelle 216 34 32 3 28

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen Henkilöstöselvitys 213 Minna Jokinen Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 3 25 2 15 1 5 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 (31.3.) Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus, 3. vuosineljännes 2012

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus, 3. vuosineljännes 2012 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus, 3. vuosineljännes 2012 DIA-työttömyys jatkanut nousua kolmannella vuosineljänneksellä Vuoden 2012 kolmannen vuosineljänneksen aikana työttömien tekniikan

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet ..015 1 Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut Kesäkuu 015 Yhteensä Muutos 1 kk Suhteelliset osuudet Määrä % Kaikki yhteensä 3337 39 1 % 5,5 % työvoimasta Vastavalmistuneet 1 1 %, % 1kk

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEKNIIKAN'AKATEEMISET'TEK' ' TYÖLLISYYSKATSAUS'I/2013' Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys pysynyt ennallaan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015 Pirkanmaan yritysbarometri II/215 Lokakuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri ll/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Osuus vastaajista Pirkanmaan

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

Rekrytoinnit ja rekrytointivaikeudet teknologiateollisuuden yrityksissä vuonna Lähde: Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013

Rekrytoinnit ja rekrytointivaikeudet teknologiateollisuuden yrityksissä vuonna Lähde: Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013 Rekrytoinnit ja rekrytointivaikeudet teknologiateollisuuden yrityksissä vuonna 2013 Rekrytointivaikeuksia kokeneet teknologiateollisuuden yritykset toimialoittain vuosina 2010-2013. Vastanneet yritykset,

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar INSINÖÖRILIITTO IL ry Tutkimus/Jlar 14.9. TYÖTTÖMYYS SEURAA KAUSIVAIHTELUA, VASTAVALMISTUNEIDEN TILANNE KOHENTUNUT Työttömyystietoja heinäkuussa t Työttömien insinöörien määrä nousi tyypillisen kausivaihtelun

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 3 4 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Koulutus ja osaava henkilöstö Tilastotietoa Minna Jokinen

Koulutus ja osaava henkilöstö Tilastotietoa Minna Jokinen Koulutus ja osaava henkilöstö Tilastotietoa 15.04.2009 Minna Jokinen Teknologiateollisuuden henkilöstön tutkinnot 1990-2006 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Tutkija- ja ylempi korkeakouluaste (esim. DI,

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa

Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa Tutkimus/tm 7.5.2003 Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien lukumäärä maaliskuun 2003 lopussa oli 1217 henkilöä ja työttömyysaste 2,6 prosenttia. Vuoden aikana

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2011 2016 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 5.8.2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2016 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutetuilla työttömyyden nousu jatkui viimeisellä vuosineljänneksellä TEKin arvion mukaan

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys palasi lievään kasvuun vuoden 2013 toisen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA -seminaari

KOTA-AMKOTA -seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Vesa Hämäläinen 24.9.2010 Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Aalto-yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Aalto-yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät

Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät Valtakunnallinen raportti Suomen Yrittäjät 18.5.2016 Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006.

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006. LIITE 1 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistiossa: (Opetusministeriön muistioita ja selvityksiä

Lisätiedot

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011 Nuori tasa-arvo Ritva Kaukonen Tarkastelun kohteena: Tutkinto vuonna 2004 peruskoulusta, lukiosta, toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta (maisteri tai

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus Osaavaa työvoimaa RekryKoulutus Töitä on kun vain joku tekisi! Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot