Metsätalouden ja puunjalostuksen merkitys Pohjois- Savossa. Jari Jääskeläinen

Transkriptio

1 Metsätalouden ja puunjalostuksen merkitys Pohjois- Savossa Jari Jääskeläinen

2 Investoinnit Suomessa Teollisuuden kiinteät investoinnit v olivat 3,5 Mrd Elintarvike 489 M Metsäteollisuus 901 M Kemianteollisuus 538 M Teknologiateollisuus 1483 M Energiahuollon investoinnit olivat 1,7 Mrd Vesi- ja viemäriverkoston investoinnit noin 0,3 Mrd Investointiaste (investoinnit / arvonlisäys) vuonna 2011 ja investointien kasvu Toimialat yhteensä 23 / + 38 Maatalous 69 / + 18 Metsätalous 15 / + 41 Elintarviketeollisuus 14 / 0 Puuteollisuus 19 / - 24 Paperiteollisuus 11 / - 58 Energia, vesi, jäte 41 / +102 Luonnonvara-ala yht 27 / + 21

3 Huomioita energian tuotannosta kansantalouden näkökulma Suomi toi v energiatuotteita 8,5 Mrd arvosta, yli 4 BKT:stä, sama osuus kuin julkisen talouden kestävyysvaje Uusiutuvan energian osuus 31 energian kulutuksesta v Kotimaisen energian lisäyksellä voi pelastaa osan Suomen taloudesta, vaihtotaseesta, työllisyydestä ja huoltovarmuudesta Kotimaisen polttoaineen käyttö on alue- ja kansantalouden kannalta edullisempaa kuin fossiilisen tuontipolttoaineen energiayhtiölle välillä edullisempaa, välillä ei Itä-Suomessa lähes puolet energiasta tuotettiin puulla v Uusiutuvan energian osuus Itä-Suomessa 62, koko maassa 32 Etelä-Karjala 72 Pohjois-Karjala 67 Kainuu 62 Etelä-Savo 48 Pohjois-Savo 47

4 Metla Ensikertainen käyttö Toiskertainen käyttö RAAKAPUUN KÄYTTÖ Puun käyttö Puun energiakäyttö Puun energiakäyttö teollisuudessa 1000 m m3 teollisuudesta 1000 m3 teollisuudesta Koko maa Häme-Uusimaa Lounais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Pohjanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Etelärannikko Kainuu Ahvenanmaa

5 Yritysten liikevaihto ja vienti 2010 tammi-maaliskuu 2014

6 Yritysten liikevaihto 2013 ja kasvu Pohjois-Savossa Metallituotteet ja koneet 0,8 Saha- ja puutuotteet Energiateknologiaklusteri Elintarviketeollisuus Sellu- ja paperi, painaminen Koneiden korjaus ja asennus Kaivostoiminta ja louhinta Sähkötekniikka Terveysteknologiaklusteri Kulkuneuvot 2,0-0,1 3,8-3,3 0,4 8,1 2,5 8,1-2,5 Rakentaminen + mineraalituotteet Kuljetus, varastointi, posti, tele ja Yrityspalvelut Matkailuklusteri Tietojenkäsittelypalvelut 5,1 1,9 6,5 3,4 3,

7 Liikevaihdon muutos () Pohjois-Savossa ja koko maassa Kaivostoiminta ja louhinta Terveysteknologiaklusteri Yrityspalvelut Rakentaminen + ei-metall. mineraalituott. valm. Elintarviketeollisuus Matkailuklusteri Tietojenkäsittelypalvelut Sähkötekninen valmistus Muu teollisuus Kaikki toimialat Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliik. ja kust.toim. Tukku- ja vähittäiskauppa Teollisuus Metallin, metallituotteiden, kon. ja laitt. valm. Koko metalli Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Energiateknologiaklusteri Kulkuneuvojen valmistus Paperin ja paperituotteiden valmistus, painaminen Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Koko maa Pohjois-Savo

8 Liikevaihdon muutos () Pohjois-Savossa ja koko maassa v Kaivostoiminta ja louhinta Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valm. Elintarviketeollisuus Yrityspalvelut Kulkuneuvojen valmistus Tietojenkäsittelypalvelut Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituott. valm. Matkailuklusteri Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliik., kustannustoim. Tukku- ja vähittäiskauppa KAIKKI TOIMIALAT Terveysteknologiaklusteri Paperin ja paperituotteiden valmistus, painaminen Teollisuus Muu teollisuus Sähkötekninen valmistus Koko metalli Metallin, metallituott., koneiden ja laitteiden valm. Energiateknologiaklusteri Koko maa Pohjois-Savo Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu

9

10

11

12 Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa metsäkeskuksittain v (1000 m 3 ) Kaakkois-Suomi 2753 Keski-Suomi Häme-uusimaa Lounais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Lappi Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-ja Keski- Pohjanmaa Kainuu Etelärannikko Ahvenanmaa Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tiedotepalvelu 1000 m 3

13

14

15

16

17

18

19 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 Taloutta uudistavat tieteen, teknologian ja yritystoiminnan innovaatiokärjet ja kehittämistavoitteet

20

21 OP-Pohjolan Suhdanne-ennuste elokuu 2014 (N = Nordea syyskuu 2014) Suomi e 2015 e BKT muutos -1,5-1,2-0,1 /-0,5N 0,6 /0,3N Vienti 1,2-1,7 1,0 1,6 Yksityinen kulutus 0,1-0,7 0,1 0,6 Julkinen kulutus 0,7 1,5 0,1 0,4 Investoinnit -2,5-4,9-2,0 Työttömyysaste TK 7,7 8,2 8,6 8,8 Maailma BKT muutos 3,2 3,0 3,1 3,3 USA 2,8 2,2 2,2 2,8 Ruotsi 0,9 1,6 1,7 2,0 Venäjä 3,2 1,3 0,3-2,0 Kiina 7,7 7,7 7,5 7,2 Intia 4,7 4,4 5,0 5,5

22 EK Suhdannebarometri elokuu 2014 Suhdannenäkymät varovaisemmat kuin keväällä, nousun odotukset vaimenneet Teollisuus -2 (vakaa tilanne 72 :lla yrityksistä), työvoima vähenee Rakentaminen -12, työvoima vähenee Palvelut -10, työvoima vähenee Elintarviketeollisuus +23 tuotanto kasvaa ja henkilöstö vähenee Puuteollisuus -57 (paperi -18), hinnat laskevat, tuotanto vakaata, työvoima vähenee Kemianteollisuus -13, hinnat laskevat, normaali tilauskanta Rakennustuotteet -6, tilauskanta alle normaalin, työvoima vähenee Teknologiateollisuus +7, nykytaso alle normaalin, tilauskanta nousee, työvoima vähenee Kauppa -26, kesän myynti ja kannattavuus heikkoa, lasku jatkuu ja työvoima vähenee Matkailu -17, myynti kesällä odotuksia vaisumpaa, taso säilyy, kannattavuus heikkenee

23 16,0 14,0 12,0 1 8,0 6,0 4,0 2,0-2,0-4,0-6,0-2,0 Pohjois-Savon liikevaihdon muutos neljännesvuosittain (), toimialat yhteensä 7,0 5,4 12,5 9,5 6,0 7,1 4,1 9,5 5,1 0,4 0,7-1,2 0,5 2,4 2,9 2,3 16,0 14,0 12,0 1 8,0 6,0 4,0 2,0-2,0-4,0-6,0 3,0 9,4 Koko maan liikevaihdon muutos neljännesvuosittain v (), toimialat yhteensä 1 14,0 12,1 7,7 8,5 4,0 5,6 2,2-0,2-0,5-4,0-1,5 0,3-1,2-0,2 Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus

24 2 Pohjois-Savon liikevaihdon muutos neljännesvuosittain (), teollisuus 18,1 2 Koko maan liikevaihdon muutos neljännesvuosittain v (), teollisuus 17,9 15,0 1 5,0-5,0-1 -2,4 8,6 3,7 14,7 6,8 9,4 4,7 12,0 11,2-1,2-4,3-8,4-9,5-4,0 6,6 0,7 15,0 1 5,0-5,0 3,1 1 11,4 15,7 7,3 8,2 3,0 1,6 1,9-1,7-3,1-6,1-5,0-2,9-3,5-2,9-15,0-1 Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus

25 25,0 Pohjois-Savon liikevaihdon muutos neljännesvuosittain (), rakentaminen 25,0 Koko maan liikevaihdon muutos neljännesvuosittain v (), rakentaminen 2 15,0 1 5,0-5,0-1 -6,6 11,3 10,4 9,0 14,9 8,9 13,7 14,5 19,1 5,3 2,7 5,8-5,2 5,8 6,9 6,2 14,7 2 15,0 1 5,0-5,0-1 -7,5 8,4 5,3 14,0 16,3 7,1 14,1 10,5 11,6 5,4 1,8 0,7-5,9-1,8 1,7-1,9 1,6 Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus

26 15,0 Pohjois-Savon liikevaihdon muutos neljännesvuosittain (), tukku- ja vähittäiskauppa 15,0 Koko maan liikevaihdon muutos neljännesvuosittain v (), tukku- ja vähittäiskauppa 11,9 11,2 1 5,0-5,0-0,7 6,9 7,9 9,9 5,0 5,8 3,9 2,7 8,6-1,1 0,1-0,8-4,1 2,1 1,1 0,5 2,5 1 5,0-5,0 2,2 8,9 1 8,6 8,3 5,3 9,9 2,3-1,1-1,9-3,2-0,4-1,2-0, ,7 Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus

27 1 8,0 6,0 Pohjois-Savon liikevaihdon muutos neljännesvuosittain (), muut palvelut 6,1 5,8 7,9 8,2 5,4 6,2 6,3 5,8 1 8,0 6,0 6,4 Koko maan liikevaihdon muutos neljännesvuosittain v (), muut palvelut 7,1 8,4 8,9 7,1 8,1 5,6 6,1 4,0 2,0-2,0-0,2 3,0 3,2 2,3 0,2 3,7 2,7 1,7 0,9 4,0 2,0-2,0-1,1 3,2 3,1 2,6 0,4 1,8 1,0 0,1 2,0 Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus

28 3.nelj 3.nelj 3.nelj 3.nelj 3.nelj 3.nelj 3.nelj 3.nelj ,7 11,9 Viennin muutos Pohjois-Savossa v neljännesvuosittain () -1, ,2 6,3 14,7 11,1 21,9 18,5-1 -6, ,8-11, ,7 10,4 10,9 Viennin muutos koko maassa v neljännesvuosittain () 20,3 16,4 4,3 6,8 2,7-1,2 4,3-0,3-3,2-3,5-5,5-2,4 Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus

29 25,0 Kuopion seutukunnan liikevaihdon muutos () neljännesvuosittain v ,0 1 5,0 7,2 8,2 9,2 8,0 5,7 5,4 4,9 8,1 2,9 2,7 5,0 4,0 3,3 0,9-5,0-1 -4,7-1,2-15,0-2 Lähde: Tilastokeskus ,0 2 15,0 1 5,0-5, ,0-2 -1,4 13,3 Ylä-Savon seutukunnan liikevaihdon muutos () neljännesvuosittain v ,2 20,7 17,7 11,2 10,2 3,4 8,2 3,1-1,4 1,2 3,3 3,7 4,3 0,8 4,5 25,0 2 15,0 1 5,0-5, ,0-2 3,2-2,8 Varkauden seutukunnan liikevaihdon muutos () neljännesvuosittain v ,4 10,3-1,1 0,2 5,5 20,2 13,6-5,1-11,0-16,9-17,1-6,5 12,5 2,4 Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus

30 25,0 2 Sisä-Savon seutukunnan liikevaihdon muutos () neljännesvuosittain v ,0 2 Koillis-Savon seutukunnan liikevaihdon muutos () neljännesvuosittain v ,5 20,8 15,0 1 5,0-5, ,0-4,7 13,7 5,8 13,7 12,3-3,0 1,5 2,5 0,4 3,9 5,2-3,7 11,1 13,2 11,7 12,6 5,7 15,0 1 5,0-5, ,0-1,5 9,5 7,0 8,7 11,5 5,2 13,0 8,4 13,4 11,4 10,5-8,0-0,9-8,7-8, Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus

31 Maakuntien liikevaihdon muutos v () toimialat yhteensä Pohjois-Karjala Etelä-Savo Satakunta Kanta-Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Lappi Etelä-Karjala Keski-Suomi Kymenlaakso Koko maa Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Kainuu -4,2-2,6-1,9-1,9-2,2-1,6-1,8-1,1-1,2-1,3-6,0-4,0-2,0 2,0 4,0 Lähde: Tilastokeskus 0,6 0,9 0,9 1,2 1,2 1,5 1,5 1,5 3,0 Pohjois-Pohjanmaa Maakuntien liikevaihdon muutos v () teollisuus Kanta-Häme Pohjois-Karjala Lappi Kainuu Pohjanmaa Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Savo Keski-Suomi Satakunta Koko maa Pirkanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi -7,7-7,2-5,8-4,4-4,5-4,7-3,8-3,8-4,1-3,5-3,5-2,4-2,8-2,1-2,1-2,3-0, Lähde: Tilastokeskus 1,3 2,2

32 Maakuntien liikevaihdon muutos v () tukku- ja vähittäiskauppa Etelä-Karjala 3,7 Keski-Pohjanmaa 1,2 Pohjois-Karjala 0,4 Pohjois-Pohjanmaa 0,3 POHJOIS-SAVO Keski-Suomi Kanta-Häme Lappi -0,2 Etelä-Pohjanmaa -0,6 Päijät-Häme -0,8 Pohjanmaa -1,0 Pirkanma -1,0 Etelä-Savo -1,3 Satakunta -1,4 Varsinais-Suomi -1,8 Kainuu -1,9 Kymenlaakso -2,9 Koko maa -3,1 Uusimaa -5,0 Pohjois-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Koko maa Kymenlaakso Uusimaa Päijät-Häme Satakunta Kanta-Häme Lappi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Kainuu Maakuntien liikevaihdon muutos v () rakentaminen -10,1-6,9-4,3-2,7-2,8-3,2-3,2-1,7-1,8-2,2-2,4-0,3 1,4 2,8 4,1 6,7 7,7-6,0-4,0-2,0 2,0 4,0 6,0 Lähde: Tilastokeskus -15,0-1 -5,0 5,0 1 Lähde: Tilastokeskus

33 Maakuntien liikevaihdon muutos v () muut palvelut *) Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo 2,1 Uusimaa 1,6 Pohjois-Karjala 1,3 Keski-Suomi 1,0 Koko maa 0,8 Etelä-Pohjanmaa 0,6 Lappi 0,5 Pohjois-Pohjanmaa 0,5 Etelä-Karjala 0,4 Kymenlaakso 0,4 Kanta-Häme 0,2 Pirkanmaa 0,1 Etelä-Savo -0,1 Kainuu -0,5 Satakunta -0,5 Pohjanmaa -0,7 Päijät-Häme -1,5 3,0 3,6-2,0-1,0 1,0 2,0 3,0 4,0 *) H,I,J,L,M,N,R,S Lähde: Tilastokeskus

34 Maakuntien liikevaihdon muutos v vuosineljännes (), toimialat yhteensä Maakuntien liikevaihdon muutos v vuosineljännes (), teollisuus Kainuu Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa 3,5 4,2 4,0 4,5 6,7 7,0 Keski-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Pohjanmaa 1,3 2,7 3,7 5,2 5,7 6,4 Pohjois-Savo 2,3 Pohjois-Pohjanmaa 0,7 Kymenlaakso 1,7 Pohjois-Savo 0,7 Varsinais-Suomi 1,2 Etelä-Karjala 0,6 Päijät-Häme 1,1 Varsinais-Suomi 0,5 Pohjois-Pohjanmaa 0,9 Etelä-Savo 0,4 Pirkanmaa 0,8 Keski-Suomi -1,7 Pohjanmaa 0,5 Pirkanmaa -1,8 Koko maa -0,2 Satakunta -2,3 Etelä-Pohjanmaa -0,3 Koko maa -2,9 Keski-Suomi -0,5 Etelä-Pohjanmaa -3,2 Uusimaa -1,2 Päijät-Häme -3,6 Satakunta -1,3 Lappi -4,3 Lappi -1,6 Uusimaa -8,8-3,0-2,0-1,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 Lähde: Tilastokeskus -1-5,0 5,0 1 Lähde: Tilastokeskus

35 Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Maakuntien liikevaihdon muutos v vuosineljännes (), tukku- ja vähittäiskauppa Etelä-Karjala Kanta-Häme Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Päijät-Häme Satakunta Lappi Etelä-Savo Koko maa Kainuu Uusimaa Pohjanmaa Kymenlaakso -2,9-2,2-1,2-0,4-0,7-0,3 0,4 1,1 0,9 1,7 2,3 2,3 2,1 2,5 4,4 4,7 6,0 Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Maakuntien liikevaihdon muutos v vuosineljännes (), rakentaminen Etelä-Savo Kanta-Häme Kainuu Pohjanmaa Satakunta Lappi Keski-Suomi Uusimaa Päijät-Häme Pohjois- Koko maa Pirkanmaa 0,5 1,6 9,2 9,1 8,9 11,8 10,9 13,2 12,5 14,8 14,7 16,3 17,6 21,6 24,3 23,9 26,9 30,5 30,2-4,0-2,0 2,0 4,0 6,0 8,0 Lähde: Tilastokeskus 5,0 1 15,0 2 25,0 3 Lähde: Tilastokeskus

36 Maakuntien liikevaihdon muutos v vuosineljännes (), muut palvelut *) Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa Koko maa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Kainuu -0,4-0,5-0,9-1,3-1,4 0,9 0,9 0,8 0,8 0,7 0,6 0,3 0,1 1,6 1,5 2,0 2,6 2,5 3,9-2,0-1,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Lähde: Tilastokeskus *) H,I,J,L,M,N,R,S

37 Luonnonvara-alan volyymi maakunnissa

38 OP-Pohjolan Suhdanne-ennuste elokuu 2014 Suomen talous on stagnaatiossa vuoden 2012 lopulta lähtien Viennissä ollut vastoinkäymisiä: Venäjä / Ukraina, Euroopan ja maailmantalouden vaisu kasvu Maailmantalouden pieni koheneminen 2015 lisää vientikysyntää Kasvava työttömyys ja talouden epävarmuus vähentäneet yksityistä kulutusta Investoinnit supistuvat kolmatta vuotta peräkkäin, ml. koneinvestoinnit ja julkiset investoinnit Asuntorakentaminen vähenee jatkossa Teollisuuden investointien lasku päättyy v. 2015??? Kasvu kuitenkin 0. Työttömyys lisääntyy 2014 ja 2015 Vuoden 2015 valtion budjetti on ennätyskireä, valtion talouden vaje supistuu 1,5 :lla BKT:stä laskusuhdanteessa

39 ETLA Suhdannenäkymät elokuussa 2014 Suomen elpyminen siirtynee jälleen odotettua myöhemmäksi Vuonna 2013 teollisuuden tuotanto supistui -4,3, 2014 tammi-toukokuussa - 4,4 Teollisuuden tilauskanta kasvoi alkuvuonna 2014 USAn talous kasvanut odotetusti Euroalueen orastavaa kasvua vaarantaa Ukrainan kriisi ja Venäjän talouspakotteet Venäjän öljyvetoinen kasvu hiipuu: öljyntuotantoa vaikea lisätä, hinta ei nouse ilman kriisejä Vähittäiskaupan myynti supistui 2014 kesäkuussa -1,7 Asuntorakentamisen volyymi laski 2014 huhti-toukokuussa -12 ja teollisuusja liikerakentamisen -15 Rakennuslupahakemukset vähenivät 2014 keväällä -10 ja asunnoissa -30 yritysten ja yhteisöjen hankkeissa Pohjois-Savossa tammi-kesäkuussa 2014 asuinrakennusten lupien määrä kasvoi +4,5 (674 asuntoa), rakennuskuutiot vähenivät -30 ( m3)

40 NORDEA Suhdannenäkymät syyskuussa 2014 Eurooppa elpyy ennakoitua hitaammin, maailmantalous on elpymässä Suomi vain yhden shokin päässä deflaatiosta Uhkana 4. peräkkäinen taantumavuosi v = pidempi lama kuin 1990-luvulla Alhaiset korot ovat taakka seuraavassa taantumassa Inflaatio on Euroopassa pelottavan alhainen Kotimaisen kysynnän heikkous on merkittävä talouskasvun jarru, heikko työllisyys ja luottamuspula painaa

41 Aihioita Itä- ja Pohjois-Suomen ylimaakunnallisiksi hakuteemoiksi 2015 alkaen 2.1 Puutuoteteollisuuden kehittäminen Asiakaslähtöisen puurakentamisen ja palveluliiketoiminnan kehittäminen, alan imagon nosto Liiketoiminnan kehittäminen ja yrittäjyys, esimerkiksi Puurakentamisen tuotekehitys, puuelementeistä rakentaminen, puuelementtien ja betonirakentamisen yhdistäminen, pohjoisen puun ominaisuuksien hyödyntäminen, puurakentamisen järjestelmät ja liiketoimintaketjut, verkostoituminen Sahatavaran jatkojalostus, puukomponentit, puumateriaaliosaaminen Puurakentamisen ja puutuotteiden vienti 2.2 Biojalostuksen kehittäminen Biojalostuksen soveltavan tutkimuksen ja kehittämistoiminnan erikoistuminen ja yhteistyö Itä- ja Pohjois-Suomessa Soveltava tutkimus, erityisesti monitieteinen Prosessien, tuotteiden, liiketoiminnan ja palveluiden pilotointeja, joita toteutetaan tutkija- kehittäjä-yritys -verkostojen avulla Uusi yrittäjyys ja olevan uudistuminen Tuki biojalostuksen kansainvälisiin tutkimus- ja kehittämiskonsortioihin liittymisessä Perinteisen mekaanisen ja kemiallisen teollisuuden sekä biojalostuksen kehittäminen ja vuorovaikutus Uusien puutuotteiden mahdollisuuksien hyödyntäminen esimerkiksi modifioinnin ja komposiittiratkaisujen avulla. Hajautetun biojalostustoiminnan kehittäminen puunjalostuksen rinnalle vahvistamaan olemassa olevan teollisuuden liiketoimintaa Raaka-aine-, sivutuote-, synergia- ja energiavirtojen kokonaisvaltainen hyödyntäminen ja tuotteistaminen 2.3 Bioenergia Puupohjaisen energian (ei ruokapohjainen energia) käytön uudet ratkaisut ja lisääntyvä tehokkuus Esimerkiksi bioöljy, biohiili, kaasu, metsähake, sahojen oheistuotteet ja sivuvirtojen hyödyntäminen sekä muun teollisuuden sivuvirrat Edelliseen liittyvä teknologia, yrittäjyys, tehokas raaka-aine- ja lopputuotelogistiikka 2.4 Puuvirrat sekä metsän uudistaminen ja kasvu Metsän kestävä, tehokas uudistaminen ja kasvatus, siementen ja taimien jalostus, puun perimän hallinta Raaka-ainehankinnan optimointi, tehostaminen Puunkorjuun, jalostuksen, bioenergian ja biojalostuksen raaka-aineketjujen kehittäminen ml. sivuvirrat ja välituotteet

42 Itä- ja Pohjois-Suomi Puun käyttömahdollisuudet: teknologia-, investointi-, yrittäjyys- ja markkinahypyt Bioenergia - hypyt Bioenergia - osaaminen Bioenergia - muutokset Bioenergian tekniikoiden kehittäminen: polttotekniikka, kiinteät polttoaineet, nesteet, kaasujen tuotanto ja jakelu, polttokennotekniikka Markkinoiden aukeaminen tuote markkinahintaan, epävakaa tuki Energiapuun kustannustehokas korjuu- ja kuljetuslogistiikka Teollisuuden sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen, puuteollisuuden volyymin lisääminen Bioterminaaliverkostojen kehittäminen ja raaka-aineen tasainen saatavuus metsästä jalostajalle n. 100 km säteellä Kaukokartoituksen hyödyntäminen Bioenergian raaka-aineen hankintaetäisyyden lyhentäminen ja biopolttoaineiden raakaainevirran hallinta tuotantolaitoksella Nestemäisten biopolttoaineiden konvergointi puuraaka-aineesta eri tekniikoilla Prosessiosaaminen vedyn valmistukseen, varastointiin ja logistiikkaan Polttokennotekniikka ja prosessin hallinta Osaamisverkosto; sektoritutkimuslaitokset, yliopisto, ammattikorkeakoulu, yritykset, vahvat kansalliset ja kv-verkostot Substanssiosaaminen; -Biomassan kaasutus ja uudet teknologiat energian tuotannossa (kaasutus, ORC) -Hajautetun energian tuotannon ratkaisut -(Hakkeen) kaasutukseen liittyvät energia-arvoketjut Bioenergiavarastojen säilyvyyden parantaminen käsittelyllä tai muuntamalla nesteiksi Nestemäisten biopolttoaineiden stabilointi Ns. hybridiratkaisut energian tuotannossa, esim. bioenergia ja geoenergia tai puukaasu ja biokaasu sekä biohiili Alueelliset bioterminaalit osana kustannustehokasta korjuu- ja kuljetuslogistiikkaa Uutta liiketoimintaa laitevalmistajille mm. nykyisten lämpölaitosten ja energian tuotantoyksiköiden siirtyessä uusiin teknologioihin ja samanaikaiseen sähkön- ja lämmöntuotantoon

43