Kaakkois-Suomi Venäjä CBC Ympäristöselostus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaakkois-Suomi Venäjä CBC 2014 2020. Ympäristöselostus"

Transkriptio

1 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC Ympäristöselostus 5. helmikuuta

2 Sisällys Lyhenteet... 2 Johdanto... 4 Yleistä CBC -ohjelmasta... 5 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC ohjelman sisällön alustavat painopistealueet... 6 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC ohjelman vaikutusten arviointi... 7 Suhde muihin ohjelmiin ja suunnitelmiin... 8 Ohjelman kannalta olennaiset kansalliset ja kansainväliset ympäristötavoitteet Vaikutusalue Arviointimenetelmän kuvaus Vaihtoehtojen käsittely Nykytilan arviointi Arviointiosa Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Läpileikaavat teemat Yhteisvaikutukset Ympäristövaikutusten keskinäiset vuorovaikutussuhteet Todennäköinen kehitys, jos ohjelmaa ei toteuteta Oletukset ja epävarmuudet Toimenpide-ehdotukset haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi Ehdotus seurantaohjelmaksi Yhteenveto

3 Lyhenteet CBC : Cross Border Cooperation / Rajat ylittävä yhteistyö ENPI: European Neighbourhood and Partnership Instrument /Euroopan naapuruus instrumentti (Yleisesti käytetty lyhenne on ohjelmakaudella ) ENI: European Neighbourhood Instrument /Euroopan naapuruus instrumentti (Yleisesti käytetty lyhenne ohjelmakaudella ) SOVA laki: Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) SEA-directive : Strategical Environmental Asessment directive (EU -direktiivi suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista EU:n 2001/42/EC.) JPC: Joint Programming Committee (Ohjelman ohjelmointikomitea). RTF: Regional Task Force (Ohjelman valmistelua varten perustettu alueellinen työryhmä) PK-yritys: Lyhenne ja nimitys, jota käytetään pienistä ja keskisuurista yrityksistä EU: Eurooopan Unioni EUSBSR: EU Strategy for the Baltic Sea Region (Euroopan Unionin Itämeristrategia) YK: Yhdistyneet kansakunnat HELCOM: Helsinki Commission (Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio, myös Helsingin komissio) TEN-T: Trans-European transport networks (Euroopan laajuiset liikenneverkot) CO2: Hiilidioksiidi BAT: Best available technology (Paras käytettävissä oleva tekniikka) T&K: Tutkimus- ja kehittämistoiminta E18:Eurooppatie 18 (Pohjois-Irlannin Craigavonista Venäjän Pietariin) ELY keskus: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (hoitavat valtionhallinnon alueellisia toimeenpano- ja kehittämistehtäviä) YVA: Ympäristövaikutusten arviointi 3

4 Johdanto Kaakkois-Suomen ja Venäjän rajat ylittävä yhteistyöohjelma ENPI saa jatkoa alkaneella Euroopan Unionin rahoituskaudella. Uuden kauden Venäjän kanssa toteutettavia ohjelmia kutsutaan CBC -ohjelmiksi. Varsinaiseen ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo sekä Venäjällä Pietarin kaupunki ja Leningradin alue. Rajoittuvina alueina ohjelmaan voivat osallistua myös Uusimaa, Päijät-Häme, Pohjois-Savo sekä Karjalan tasavalta. Lisäksi Turun kaupunki on mukana ohjelma-alueen ulkopuolisena keskuksena. Ohjelma tukee rajat ylittävää yhteistyötä ohjelma-alueella. Tavoitteena on edistää ohjelmaalueen pk-yritystoimintaa ja koulutusta, parantaa ympäristön tilaa, sekä luoda edellytyksiä sujuvalle rajanylitysliikenteelle. CBC -ohjelmien ympäristövaikutukset arvioidaan osana niiden valmistelua. Viranomaisella on velvollisuus selvittää ja arvioida valmistelemiensa ohjelmien ympäristövaikutukset, jos niiden toteuttaminen voi vaikuttaa merkittävästi muun muassa ihmiseen, luontoon ja sen monimuotoisuuteen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan tai luonnonvaroihin. Tämä ympäristöselostus on CBC -ohjelman arviointiprosessin keskeinen asiakirja. Selostuksessa esitetään tiedot ohjelmasta ja analysoidaan sen toteuttamisen merkittävät ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointityön tarkoitus on lisätä vuoropuhelua sekä tukea ohjelman valmisteluprosessia, toteutusta ja seurantaa. 4

5 Yleistä CBC -ohjelmasta Kaakkois-Suomi- Venäjä CBC -ohjelma tukee rajat ylittävää yhteistyötä ohjelma-alueella. Ydinohjelma-alueeseen kuuluvat Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kymenlaakso, Pietarin kaupunki ja Leningradin alue. Liitännäisalueiksi on nimetty Suomesta Päijät-Häme, Uusimaa ja Pohjois- Savo sekä Venäjältä Karjalan tasavalta. Turku on mukana taloudellisesti ja kulttuurisesti merkittävänä keskuksena. Ohjelman valmistelua koordinoi nykyisen ENPI -ohjelman hallintoviranomainen Etelä-Karjalan liitto ja päätökset tehdään ohjelmointikomiteassa (Joint Programming Committee = JPC). Ohjelman valmistelua varten on myös perustettu alueellinen työryhmä (Regional Task Force = RTF). Tavoitteena on toimittaa ohjelma-asiakirja Komission käsittelyyn ja hyväksyttäväksi viimeistään alkuvuodesta Koko EU-tason ENI -rahoitus on noin 15 miljardia euroa. Kaakkois-Suomi Venäjä CBC ohjelman rahoitus kaudella tulee olemaan 72,3 M - 109,7 M, josta EU:n osuus on 50 %, Suomen rahoitusosuus 25 % ja Venäjän rahoitus samoin 25 %. Uusilla CBC -ohjelmilla tulee olemaan temaattiset painopisteet, joista johdetaan ohjelmien toimintalinjat. Kaakkois-Suomi Venäjä CBC -ohjelmassa rahoitusta voidaan suunnata esimerkiksi taloudelliseen kehittämiseen, yritysympäristön parantamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen, teknologisen kehityksen ja innovaatioiden edistämiseen, ympäristönsuojeluun, ilmaston muutokseen sopeutumiseen sekä rajatoimintojen ja -turvallisuuden parantamiseen. Hankkeissa on oltava päätoteuttaja ja jokaisessa hankkeessa tulee olla vähintään yksi hankekumppani Suomesta ja yksi Venäjältä ohjelman ydinalueelta. Sen lisäksi rahoitettavan toiminnan tulee hyödyntää ydinohjelma-aluetta. Lisätietoa nykyisestä ENPI -ohjelmasta ja CBC -ohjelman valmistelusta: 5

6 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC ohjelman sisällön alustavat painopistealueet ENI -säännöstö edellyttää kolmen yhteisen strategisen tavoitteen sisällyttämistä ohjelmiin. Kaikille ENI -ohjelmille yhteiset tavoitteet ovat: 1. taloudellisen ja sosiaalisen kehittämisen edistäminen molemmin puolin rajaa 2. yhteiset haasteet ympäristössä, julkisessa terveydenhuollossa ja turvallisuudessa 3. ihmisten, tavaroiden ja pääoman liikkuvuuden helpottaminen EU:n komissio haluaa nykyistä paremmin fokusoida ohjelmia ja se on laatinut sen vuoksi temaattisten tavoitteiden listan, josta jokainen ohjelma valitsee enintään neljä. Kaikkiaan komission määrittelemässä listassa on kymmenen teemaa, jotka ovat: liiketoiminta ja pkyritysten kehittäminen; opetuksen, tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja innovaatioiden tukeminen; paikallisen kulttuurin edistäminen ja historiallisen perinnön säilyttäminen; sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy ja taistelu köyhyyttä vastaan; hyvän paikallisen ja alueellisen hallinnon tukeminen; ympäristön suojelu, sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja katastrofien estäminen ja hallinta; alueiden saavutettavuuden parantaminen, kuljetusten ja tietoliikenneyhteyksien kehittäminen; turvallisuuden yhteiset haasteet; energiayhteistyön edistäminen sekä rajaliikenteen kehittäminen ja rajaturvallisuus. Kaakkois-Suomi Venäjä CBC -ohjelmassa ohjelmointikomitea valitsi annetuista teemoista seuraavat neljä: 1. Liiketoiminta ja pk -yritysten kehittäminen 2. Opetuksen, tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja innovaatioiden tukeminen 3. Ympäristön suojelu, sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja katastrofien estäminen ja hallinta 4. Rajaliikenteen kehittäminen ja rajaturvallisuus Valittujen teemojen pohjalta johdetaan vielä ohjelman toimintalinjat. Alustavasti valituista teemoista on johdettu seuraavat toimintalinjat: 1. Elävä, aktiivinen ja kilpailukykyinen talous 2. Innovatiivinen, ammattitaitoinen ja koulutettu alue 3. Houkutteleva, hyvinvoiva ympäristö ja alue 4. Helposti saavutettava ja yhteyksiltään hyvä alue 6

7 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC ohjelman vaikutusten arviointi CBC -ohjelman ympäristövaikutukset arvioidaan osana niiden valmistelua. EY:n direktiivi suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY) säätelee suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia. Direktiivi toteutetaan Suomessa lailla viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005), joka tuli voimaan Tämä ns. SOVA -laki mahdollistaa ympäristönäkökohtien ottamisen huomioon aiempaa paremmin jo suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun alkuvaiheessa. Se lisää tiedonsaantia viranomaisten suunnitelmista ja mahdollisuuksia osallistua niiden valmisteluun. SOVA -laki antaa kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa omaan elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Jokainen prosessin osallinen on oikeutettu saamaan tietoa ja lausumaan mielipiteensä suunnitelman tavoitteista ja sisällöstä. Ohjelman arviointi tähtää parhaan mahdollisen ratkaisuvaihtoehdon löytymiseen ja mahdollisten haittavaikutusten lieventämiseen. SOVA -lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä, parantaa yleisön tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia sekä edistää kestävää kehitystä. Ympäristöselostus on arviointiprosessin keskeinen asiakirja. Selostuksessa esitetään tiedot ohjelmasta ja tarkastelluista vaihtoehdoista ja arvioidaan ohjelman toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset. CBC -ohjelman ympäristövaikutukset on tutkittu sekä Suomessa että Venäjällä 1 erikseen ja omana arviointiprosessina. Käsillä olevassa selostuksessa käsitellään Suomen ohjelmaalueille kohdistuvia vaikutuksia. 1 South-East Finland Russia CBC Expert evaluation of environmental aspects of the programme draft. The environmental report. Saint Petersburg

8 Suhde muihin ohjelmiin ja suunnitelmiin ENI -ohjelmille on asetettu yhteiset tavoitteet, jotka liittyvät kestävään taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kehittämiseen molemmin puolin rajaan. Rajaohjelman keskeisiin päämääriin kuuluu mm. elinkeinojen innovatiivinen kehittäminen, rajaliikenteen sujuvuus sekä liikkuvuuden helpottaminen. Yhteiset haasteet kuten ympäristö- ja turvallisuuskysymykset korostuvat. ENI -ohjelman tavoitteet ovat kytkössä lukuisiin kansallisiin ja kansainvälisiin strategioihin, ohjelmiin ja suunnitelmiin. Suomen näkökulmasta korostuvat EU -tason sitoumukset ja sopimukset. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikka tukee ja täydentää Suomen omaa politiikkaa. ENI ohjelman luonnoksessa on esitetty ohjelman kannalta tärkeimpiä suunnitelmia ja ohjelmia. EU -tason keskeinen elinkeinopoliittinen strategia on Eurooppa 2020 kasvustrategia (Eurooppa Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia, 2010). Kasvustrategia tähtää älykkääseen, kestävään ja osallistavaan talouteen. Nämä kolme toisiaan täydentävää prioriteettia auttavat EU:ta ja sen jäsenmaita saavuttamaan korkean työllisyyden, tuottavuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden. EU tasolla on sovittu lukuisista kehittämisen suuntaviivoista jotka liittyvät mm. kestävään kasvuun, tutkimukseen, kilpailukykyyn, resurssiviisauteen ja ns. vihreään talouteen 2. Kaakkois-Suomessa korostuu Euroopan Unionin Itämeristrategian merkitys (EU Strategy for the Baltic Sea Region, EUSBSR). Strategia on EU:n ensimmäinen makroaluestrategia. Uudistettu Itämeri-strategia hyväksyttiin kesäkuussa 2012 ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma otettiin käyttöön helmikuussa EU:n Itämeri-strategialle on määritelty kolme päätavoitetta: meren pelastaminen, alueen yhdistäminen ja hyvinvoinnin kasvattaminen. Ympäristötavoitteita käsitellään lukuisissa kansallisissa strategioissa ja suunnitelmissa. Suomen ilmastopolitiikan keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet on määritelty pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategiassa. Jätehuoltoon liittyvät strategiset päämäärät kuvataan valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa. Vesiensuojelutyön tavoitteet esitetään mm. vesienhoitosuunnitelmissa. 2 Esimerkkeinä voidaan mainita: The Territorial Agenda of the European Union Towards an Inclusive, Smart and Sustainable Europe of Diverse Regions (May 2011); Horizon Framework Programme for Research and Innovation (COM(2011) 809); Programme for the Competitiveness of Enterprises and SMEs (COSME), (COM (2011) 834); the Roadmap for moving to a competitive low carbon economy in 2050 (COM(2011)112); The Roadmap to a Resource Efficient Europe (COM(2011) 572); Programme for the Environment and Climate Action (LIFE Programme) for the period (PE-COS 70/13, 16103/13 ADD1); the Eco-innovation Action Plan (Eco-AP) (COM(2011) 899). 8

9 Aluetasolla, maakuntien liitot ja ELY -keskukset ottavat kansalliset ja kansainväliset tavoitteet huomioon laatiessaan ja toteuttaessaan omia kehittämisohjelmiaan (maakuntasuunnitelmat / maakuntaohjelmat / jätehoitosuunnitelmat, vesienhoitosuunnitelmat yms.). Maakuntatasolla on laadittu myös lukuisia alueellisia strategioita jotka liittyvät keskeisiin liikenne-, ympäristö- ja luonnonvarakysymyksiin (liikennejärjestelmäsuunnitelma, ilmastostrategiat yms.) Globaaliset ympäristökysymykset ovat luonteeltaan valtioiden rajat ylittäviä, joten niiden ratkaiseminen vaatii vahvaa kansainvälistä yhteistyötä. ENI -ohjelman kannalta keskeisiä ympäristöohjelmia liittyy mm. kansainväliseen ilmastopolitiikkaan ja YK:n biodiversiteettisopimukseen. Suomen ympäristöministeriön Venäjä-yhteistyön tavoitteet ulottuvat vuoteen Yhteistyön painopisteitä ovat Itämeren valuma-alueen, erityisesti Pietarin jätevedenpuhdistus, Leningradin alueen maatalouden kuormituksen vähentäminen, öljykuljetusten riskien vähentäminen ja öljyntorjunta, vaarallisten aineiden hallinta sekä luonnonsuojelu. Itämeren suojelun kannalta HELCOM:in ohjelmat ja suositukset ovat avainasemassa. Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio HELCOM hyväksyi mm. Itämeren toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan, BSAP). Fennoskandian vihreä vyöhyke (Fennoscandian Green Belt) on rajat ylittävää yhteistyötä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Suomen, Norjan ja Venäjän kolmikantainen yhteistyö perustuu yhteisymmärryspöytäkirjaan. Liikennejärjestelmän kannalta keskeinen strategia-asiakirja on Kaakkois-Suomen liikennestrategia vuoteen 2035 jossa on huomioitu myös EU linjaukset (EU:n päätös ydinverkkokäyttäviksi TEN-T). 9

10 Ohjelman kannalta olennaiset kansalliset ja kansainväliset ympäristötavoitteet Olennaisista kansainvälisistä ympäristötavoitteista on sovittu laajalti EU -tasolla ja Suomi on niihin sitoutunut. Alla on aihealuekohtainen listaus keskeisistä EU -tason direktiiveistä, strategioista ja etenemissuunnitelmista sekä lyhyt kuvaus avaintavoitteista. Ilmasto ja vähähiilisyys EU:n ilmastopolitiikkaa ohjaa vuoteen 2020 saakka kansainvälisesti YK:n ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirja sekä EU:n sisällä ilmasto- ja energiapaketti. Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä velvoitekaudella vuosina Euroopan unionin velvoitteena oli vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kahdeksan prosenttia vuoden 1990 päästötasosta. EU:n päästövähennystavoite vuodelle 2020 on 20 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. Suomen maakohtaiset tavoitteet ovat päästöjen vähentäminen 16 prosentilla päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla (esimerkiksi rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne ja jätehuolto) ja uusiutuvan energian osuuden lisääminen 38 prosenttiin. Suomen ilmastopolitiikan keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet on määritelty pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategiassa. Strategia päivitettiin vuoden 2013 alussa. Lisäksi kansallista ilmasto- ja energiapolitiikkaa on visioitu vuoteen 2050 saakka vuoden 2009 lopussa hyväksytyssä valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisessa tulevaisuusselonteossa. Hallitus valmistelee ympäristöministeriön johdolla ilmastolakia. Lain keskeisiä elementtejä ovat mahdollinen 80 prosentin päästövähennystavoite vuodelle Siirtyminen kohti kilpailukykyistä vähähiilistä taloutta merkitsee, että EU:n olisi valmistauduttava vähentämään omia päästöjään vuoteen 2050 mennessä 80 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna (EU:n etenemissuunnitelma: siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050). Uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin (2009/28) mukaisesti (Direktiivi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä = Uusiutuvan energian direktiivi = RES direktiivi) jäsenvaltioiden on vahvistettava kansallinen uusiutuvaa energiaa käsittelevä toimintasuunnitelma. Suomi sai uusiutuvan energian käytön tavoitteekseen 38 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kansallisesti tavoitteita on linjattu pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa. Resurssiviisaus ja ekotehokkuus EU:n etenemissuunnitelmassa kohti resurssitehokasta Eurooppaa (KOM 2011 / 571) asetetaan tavoitteet, jotka osoittavat, millä keinoin Euroopassa on mahdollista saavuttaa resurssitehokas ja kestävä kasvu. Jäsenvaltioiden tulisi ottaa käyttöön kannusteet, joilla saadaan useimmat yritykset mittaamaan, vertailemaan ja parantamaan resurssitehokkuuttaan systemaattisesti ja auttaa yrityksiä tekemään yhteistyötä tuottamiensa jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämiseksi. Lisäksi jäsenvaltioiden tulisi varmistaa, että neuvoja ja tukea on tarjolla pk-yrityksille niiden resurssitehokkuuden ja raaka-aineiden kestävän käytön tunnistamiseksi ja tehostamiseksi. Julkinen tutkimusrahoitus tulisi suunnataa keskeisiin resurssitehokkuustavoitteisiin yms. 10

11 Energiatehokkuusdirektiivi (2012/27) velvoittaa laatimaan kolmen vuoden välein kansallisen energiatehokkuuden toimintasuunnitelman. Suomessa energiapalveludirektiivin (2006/32) velvoitteisiin ja tavoitteisiin on tarkoitus suurelta osin vastata energiatehokkuussopimusten toimeenpanolla ja tulosten seurannalla. Energiapalvelujen toimenpideohjelma koskee sähkön siirron, jakelun ja kaukolämpöalan yrityksiä. Direktiivin mukaisesti jäsenvaltioiden on asetettava 9 %:n kansallinen ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite ja käynnistettävä toimia, joilla tähän tavoitteeseen pyritään vuoteen 2016 mennessä. Suomen kestävän kehityksen tavoitteet on kirjattu yhteiskuntasitoumukseen Suomi, jonka haluamme Yhteiskuntasitoumuksella edistetään kestävää kehitystä kaikkialla yhteiskunnassa. Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Resurssiviisaus ja luonnonvarat nousivat keskeiseksi kansalliseksi tulevaisuuskysymykseksi mm. kansallisen luonnonvarastrategian Älykkäästi luonnon voimin myötä. Ihmisten terveys ja ilma Ilman pilaantumista koskeva teemakohtainen strategia (KOM 2005 / 446): Tavoitteiksi vuoteen 2020 mennessä on asetettiin mm. hiukkasille altistumisesta johtuvan eliniänodotuksen menetyksen vähentäminen 47 prosentilla, otsonista johtuvien akuuttien kuolemantapausten vähentäminen 10 prosentilla, liiallisten happopäästöjen vähentäminen metsäalueilla 74 prosentilla ja makean veden alueilla 39 prosentilla ja rehevöityneiden alueiden vähentäminen 43 prosentilla. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi rikkidioksidipäästöjä olisi vähennettävä 82 prosenttia, typen oksidien päästöjä 60 prosenttia, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä 51 prosenttia, ammoniakkipäästöjä 27 prosenttia ja primaarihiukkasten (jotka päästetään suoraan ilmaan) päästöjä 59 prosenttia vuoden 2000 päästöihin nähden. Luonnon monimuotoisuus EU:ssa on laadittu luonnon monimuotoisuutta koskeva strategia vuoteen 2020 (KOM 2011/ 244 / Luonnonpääoma. Elämämme turvaajana) Vuoteen 2020 mennessä pysäytetään EU:n luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen ja ennallistetaan ne mahdollisimman pitkälle sekä tehostetaan EU:n toimia, joilla torjutaan koko maailman luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Tavoitteena on mm. lintu- ja luontodirektiivin täytäntöönpano, ekosysteemipalvelujen ylläpito ja ennallistaminen, kestävän maa- ja metsätalouden kehittäminen, kalavarojen kestävä käyttö ja vieraslajien torjuminen. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia Luonnon puolesta - ihmisen hyväksi hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä joulukuussa Kansallisen metsäohjelman 2015 sekä valmisteilla olevan Suomen kansallisen metsästrategian 2025 toiminta-ajatuksen mukaisesti metsien kestävä hoito ja käyttö luovat kasvavaa hyvinvointia. Kansallisen metsästrategian laadintaa ohjaa Metsäpoliittinen selonteko Yksi metsäpoliittisen selonteon tärkeimmistä toimenpidekokonaisuuksista on metsäluonnon monimuotoisuuden, ekosysteemipalveluiden sekä metsien ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden turvaaminen. 11

12 Maaperä EU:n maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategian (KOM 2006 /231) tavoitteena on suojella maaperää ja varmistaa, että se voi suorittaa ympäristön, talouden, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta tärkeät toimintonsa.. Strategiassa ehdotetaan toimia, joiden tavoitteena on estää maaperän kunnon heikkeneminen. Maaperä on myös merkittävä hiilen nielu ja kerryttämällä maahan orgaanista ainesta maatalous voi osaltaan osallistua kasvihuoneilmiön hillitsemiseen. Kansallisesti yleiset tavoitteet maaperänsuojelulle on määritelty Maaperänsuojelun tavoitteet mietinnössä. Ympäristöministeriö on asettanut 2014 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus valtakunnalliseksi pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusstrategiaksi. Maisema Maiseman vaalimisen suunnittelutyöhön liittyy EU:n maisemaa koskeva eurooppalainen yleissopimus. Sopimusosapuolet sitoutuvat huomioimaan lainsäädännössään maiseman olennaisena osana elinympäristöä, laatimaan maisemansuojeluun ja -hoitoon tähtääviä toimenpiteitä sekä sisällyttämään maisemanäkökohdat alue- ja kaupunkisuunnittelu- ja muihin politiikkoihin, joilla on maisemaan vaikutus. Suomessa keskeisimmässä asemassa maisemansuojelun kannalta on maankäyttö- ja rakennuslaki, joka sisältää muun muassa kaavoitukseen ja rakennuslupamenettelyyn liittyvät säännökset. Vesi Vesienhoidon tavoitteena koko EU:ssa on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä (Vesipuitedirektiivi 2000/60), joissakin tapauksissa vuoteen 2021 tai 2027 mennessä. Samalla hyvälaatuisten vesien tila ei saa heiketä. Kaakkois-Suomen alueen vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa esitetään tietoa vesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavista toimista, joilla vesien hyvä tila aiotaan saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi vesienhoidon valtakunnallinen toteutusohjelma vuosille tarkentaa, mitä toimia vesien hyvän tilan saavuttaminen vaatii valtakunnallisella tasolla. Vesienhoitosuunnitelmia päivitetään parhaillaan vuosiksi EU:n meristrategiadirektiivin (2008/56) tavoite on Euroopan merien hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Strategian tavoitteena on suojella ja ennallistaa Euroopan merien ekosysteemejä ja varmistaa, että meriin liittyvät taloudelliset toimet toteutetaan kestävän kehityksen mukaisesti. Meristrategiadirektiivi on Suomessa pantu täytäntöön täydentämällä vesienhoitolakia. Tulevaisuudessa merialueet tulevat nykyistä enemmän kaavoituksen piiriin ja kaavoitus tulee olemaan aiempaa keskeisempi ohjausväline meristrategian tavoitteiden saavuttamisessa. Vuonna 2014 tulee kuluneeksi kuusi vuotta siitä, kun Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio HELCOM hyväksyi Itämeren toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan, BSAP). Toimintaohjelman tavoitteena on saavuttaa hyvä ympäristön tila Itämerellä vuoteen 2021 mennessä. Liikenne EU -tasolla on laadittu liikennesuunnitelmia, jossa ympäristönäkökohtia on korostettu. Esimerkkinä voidaan mainita Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää (KOM ): Tavoitteeksi asetetaan mm., että liikenteen kasvu ja liikkuvuuden tukeminen tapahtuu siten, että 60 prosentin päästövähennystavoite saavutetaan. 12

13 Kansallisella tasolla, liikennejärjestelmien suunnittelutyötä ohjaa mm. hallituksen liikennepoliittinen selonteko. Siinä linjataan liikennepolitiikkaa vuosille Maakuntatasolla laaditaan mm. liikennejärjestelmäsuunnitelmia. Kaakkois-Suomen maakunnissa korostuvat kansainväliset logistiikkakysymykset ja siihen liittyvät ympäristöhaasteet kuten Itämeren öljynkuljetusten kasvu. EU:n rikkidirektiivi (2005/33/EY) sisältää MARPOL-yleissopimuksen voimassa olevan ilmansuojeluliitteen määräykset laivapolttoaineen rikkipitoisuudesta. Tämä vaikuttaa ohjelma-alueen merikuljetuksiin ja siihen liittyviin ympäristöasioihin merkittävästi. Jäte EU:n jätepolitiikka ja Suomen jätelaki perustuvat jätetavoitteiden hierarkiaan eli arvojärjestykseen. Kansallisen suunnittelutyön suuntaviivat on esitetty valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa: Kohti kierrätysyhteiskuntaa. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 on 11 maakunnan alueen kattava alueellinen jätehuollon kehittämissuunnitelma. Jätesuunnitelmassa esitetään jätehuollon nykytila sekä tavoitteet ja toimenpiteet. Sen mukaan ensisijaista on ehkäistä jätteiden syntymistä. Vasta toissijaista on kierrättää jätteet uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Jätteen polttaminen tulee kyseeseen vasta, jos jätettä ei voi ehkäistä eikä kierrättää. Euroopan komissio esitti heinäkuussa 2014 uudistuksia EU:n jätelainsäädäntöön. Uusilla kierrätystavoitteilla, laskentatapojen muutoksilla, raportointivaatimuksilla ja muilla uudistuksilla pyritään yhdenmukaistamaan EU:n jätelainsäädäntöä sekä tehostamaan jätteiden hyödyntämistä resurssina jäsenmaissa. Maankäyttö Maankäytön suunnittelu ja hallinta ovat keskeisessä asemassa, kun maankäyttö halutaan sovittaa entistä paremmin yhteen ympäristönäkökohtien kanssa. Maankäytön suunnittelua ja hallintaa koskevat päätökset tehdään paikallis- tai aluetasolla (maakuntakaava, yleis- ja asemakaava). Euroopan komission tehtävänä on kuitenkin varmistaa, että jäsenvaltiot ottavat ympäristönäkökohdat huomioon maankäyttö- ja aluekehityssuunnitelmissaan ja toteuttavat yhdennettyä maankäyttöä. Neuvottelut ovat käynnissä esimerkiksi EU:n merialuesuunnitteludirektiivin toimeenpanemiseksi. Merten aluesuunnittelu on yksi työkaluista, joka avulla voidaan saavuttaa merten hyvän tila vuoteen 2020 mennessä EU:n meristrategiadirektiivin mukaisesti. 13

14 Vaikutusalue Ohjelman vaikutusalue ulottuu pääasiallisesti ydinohjelma ja sen liitännäisalueeseen. Ydinohjelma-alueeseen kuuluvat Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kymenlaakso, Pietarin kaupunki ja Leningradin alue. Liitännäisalueiksi on nimetty Suomesta Päijät-Häme, Uusimaa ja Pohjois- Savo sekä Venäjältä Karjalan tasavalta. Turku on mukana taloudellisesti ja kulttuurisesti merkittävänä keskuksena. Ohjelma vaikuttaa lisäksi ohjelma-alueelle rajoittuviin alueisiin. Kaakkois-Suomi-Venäjä-CBC ohjelma-alue. 14

15 Arviointimenetelmän kuvaus Arviointiprosessin kokonaiskuvaus on esitetty CBC -ohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Arviointiprosessin toteuttamisesta on vastannut ympäristöpäällikkö Frank Hering Kymenlaakson liitosta. Etelä-Karjalan liitto on toiminut hallinnollisena vastuuviranomaisena. Arviointityö on integroitu varsinaisen CBC -ohjelman laadintatyöhön. Em. syystä on voitu vaikuttaa CBC -ohjelman sisältöön ja huomioida keskeisiä ympäristönäkökohtia jo arviointiprosessin aikana. Arvioinnissa huomioidaan keskeiset taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ympäristölliset vaikutukset. Ohjelma arvioidaan toimintalinjoittain. Lisäksi arvioidaan yhteisvaikutuksia. Arvioinnissa käytetään pääasiallisesti arviointitaulukkoja. Merkittäviä vaikutuksia kuvataan myös sanallisesti. Arvioinnissa noudatetaan lakia suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista (200/2005) joka vastaa Euroopan Unionin SEA -direktiiviä. Arvioinnin tarkkuusaste on suhteessa ohjelman yleispiirteisyyteen. SOVA -lain mukaisena vastuuviranomaisena on toiminut Kaakkois-Suomen ELY -keskus. Etelä- Savon -ELY keskuksen SOVA lain -vastuuviranomaisia on konsultoitu ja kutsuttu vianomaisneuvotteluihin. Vaihtoehtojen käsittely SOVA -lainsäädännön mukaan arvioinnissa tulee tarkastella mahdollisia vaihtoehtoja. Arviointi on tehtävä vähintään hankkeen toteutukselle ja toteuttamatta jättämiselle (0-vaihtoehto). Kaakkois-Suomen CBC -ohjelman arvioinnissa on tarkasteltu seuraavia vaihtoehtoja: VE: 0 =Ohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä ei toteuteta VE 1 = Ohjelma toteutetaan kaikilta osin Nykytilan arviointi Koko ohjelma-alueen taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen nykytila on kuvattu yksityiskohtaisesti CBC ohjelma-asiakirjassa (Kappale 2: Description and analysis of the programme area ). Tämän ympäristöselostuksen nykytilan arvioinnissa kuvataan vain keskeisiä ympäristökysymyksiin ja ympäristöarviointiin liittyviä kysymyksiä. Ohjelma-alue koostuu erityyppisistä osa-alueista. Erot harvaan asuttujen ohjelma-alueiden ja kaupunkialueiden välillä ovat suuria. Erityisesti maaseutualueella mutta myös monissa pienissä kaupungeissa ongelmana ovat nuorten poismuutto, väestön ikääntyminen ja paikoin hyvin heikko työllisyys. Pietari on viiden miljoonan ihmisen asukasluvullaan Euroopan 15

16 neljänneksi suurin kaupunki ja maailman pohjoisin miljoonakaupunki. Pietarin talousalueen vaikutukset ulottuvat koko ohjelma-alueelle. Tämä asettaa erityisiä haasteita myös ympäristölle. Keskeisiä luonnonelementtejä ohjelma-alueella ovat Itämeri, laajat metsät ja vesistöt sekä lukuisat suo- ja kosteikkoalueet. Maatalous leimaa maisemakuvaa maakunnissa usein mosaiikkimaisesti. Laajat yhtenäiset peltoalueet ovat alueelle vain paikoin leimallisia. Ohjelma-alueen merkittävä ympäristöongelma on Itämeren heikentynyt tila. Rehevöityminen on Itämeren suurimpia ongelmia. Se on seurausta jo yli vuosisadan jatkuneesta ihmisen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta. Kuormitusta aiheuttavat mm. Itämeren rantavaltioiden asutus, teollisuus sekä maa- ja metsätalous. Pietarin jätevesikuormitus on vähentynyt viime vuosina. Jätevesien puhdistuksessa on Venäjän ohjelma-alueella kuitenkin edelleen parantamisen varaa. Varallisten aineiden ja öljyn kuljetukset Suomenlahdella kasvavat jatkuvasti ja muodostavat merkittävän ympäristöriskin Itämerelle ja sen rannikoille. Ympäristöriski liittyy myös maatalouden suuryksiköiden (kuten siipikarjakasvattamoiden) sekä teollisuuslaitosten yms. laitosten vuotoihin ja poikkeustilanteisiin. Itämeren vedenalainen luonto on Suomen aluevesillä viime vuosikymmenellä tehokkaasti inventoitu. Myös Venäjällä on meneillään inventointi- ja tutkimushankkeita. Tutkimusten ja inventointien tulokset tuovat uusia työkaluja merialuesuunnitteluun ja tukevat samalla merialueiden kestävää käyttöä tulevaisuudessa. Rehevöityminen on vaikuttanut Itämeren lisäksi myös monien järvien ja jokien ympäristön tilaan. Pistekuormituslähteet ovat viime vuosina kuitenkin vähentyneet runsaasti. Suureksi haasteeksi jää edelleen maatalouden hajakuormituksen määrä. Vesistöjen kunnostustarpeet korostuvat, silla monilla järvillä, joilla ja kosteikoilla on suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Ohjelma-alueella on runsaasti metsiä, joista suurin osa on talousmetsiä. Luonnonsuojelualueiden verkosto on kehitetty, mutta erityisesti vanhojen luonnonmetsien suojelussa on puutteita. Ongelman ratkaisemiseksi on Suomessa kehitetty mm. vapaehtoiseen suojeluun perustuva metsien suojeluohjelma. Itäisen Suomenlahden kansallispuiston ohella Kaakkois-Suomesssa ei ole muita rajat ylittäviä kansallispuistoja tai merkittävän laajoja suojelualueita. Luonnonsuojelualueiden välinen kytkeytyneisyys on monin paikoin heikko ja suojelualueverkostossa on puutteita. Kaakkois- Suomessa korostuu maankäytön paineet esim. rajanylityspaikoilla. Norjan, Venäjän ja Suomen välisellä Fennoscandian Green Belt -yhteistyöllä pyritään mm. luonnonsuojeluyhteistyöhön sekä luontoalueiden kytkeytyneisyyden kehittämiseen. Luonnonsuojeluyhteistyö liittyy mm. luonnonsuojelualueverkoston kehittämiseen, Itämeren suojeluun, Laatokkaan ja Saimaan norppasuojeluun sekä vaelluskalan suojeluun. Luonnonsuojelun ja ympäristösuojelun taso on Suomessa korkeampi kuin Venäjällä. Tämä asettaa haasteita ympäristöyhteistyölle. Ympäristölainsäädäntö ja standardit sekä työtavat eroavat selvästi Euroopan Unionissa ja Venäjällä. Toisin kun Venäjällä, ilmastonmuutoksen ja vähähiilisyyden haasteisiin kiinnitetään Suomessa keskeistä huomiota ja siirtyminen biotalouteen on asetettu monissa maakunnissa keskeiseksi kehittämisen tavoitteeksi. 16

17 Hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet Kaakkois-Suomessa voimakkaasti vuoden 1990 tasosta. Lasku oli esim. Kymenlaaksossa yli 50 % ja Etelä- Karjalassa yli 25 % (Kaakkois-Suomen ekotehokkuuden seurantaohjelma, ECOREG). Myös Etelä-Savon teollisuuden ja energiantuotannon fossiilisista polttoaineista lähtöisin olevat CO 2-päästöt ovat olleet laskusuuntaiset. Tämä johtuu tehdyistä polttoainevalinnoista, teknologian kehittymisestä ja investoinneista puupolttoaineen käytön lisäämiseksi. Keskeinen syy Kymenlaakson päästötason laskusta liittyy kuitenkin metsäteollisuuden rakennemuutokseen. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnassa yli 70% käytetystä energiasta on uusiutuva. Etelä-Savossa uusiutuvien energialähteiden käyttöosuus oli noin 50 % (Kaakkois-Suomen ekotehokkuuden seurantaohjelma, ECOREG). Metsäteollisuudessa hyödynnetty mustalipeä vaikuttaa keskeisesti em. lukuihin. Tuulivoima- ja aurinkoenergian tuotanto kehittyy alueella vain hitaasti. Tavoitteena on, että fossiilista polttoaineista luovutettaisiin tulevaisuudessa mahdollisimman paljon tai jopa kokonaan. Ekotehokkuus on asetettu tärkeäksi kehittämisen tavoitteeksi. Ilmasto-olojen muutos ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen vaatii toimenpiteitä ja ilmastonmuutoksen uhkiin tulee varautua. Ohjelma- alueen rannoilla on mm. tulva- arkoja teollisuus- ja asuinalueita. Ilmastonmuutoksella voi olla myös muita ennalta arvaamattomia seurauksia. Esimerkiksi Itämeren lämpötila nousee ennusteiden mukaan merkittävästi. EU:n jätepolitiikka ja Suomen jätelaki perustuvat jätetavoitteiden hierarkiaan eli arvojärjestykseen. Sen mukaan ensisijaista on ehkäistä jätteiden syntymistä. Vasta toissijaista on kierrättää jätteet uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Jätteen polttaminen tulee kyseeseen vasta, jos jätettä ei voi ehkäistä eikä kierrättää. Jätteiden hyödyntämisaste on noussut viime vuosina merkittävästi, kun uudet jätteenpolttolaitokset on otettu käyttöön. Esimerkiksi Kymenlaaksossa jätteiden hyödyntämisaste on yli 90 %. Koko ohjelma- alueen asema energia- ja talouskäyttävänä Venäjän ja Euroopan Unionin välillä korostuu. Etelä-Karjalan ja erityisesti Kymenlaakson maakunnan asemat kasainvälisesti merkittävinä logistiikkamaakuntina vahvistuvat koko ajan. Runsaan liikenteen ja teollisuustoiminnan vuoksi monet ohjelma-alueen asukkaat altistuvat ilma- haju, tärinä- ja meluhaitoille. Suomessa ilmansaateongelmat ovat kuitenkin huomattavasti vähäisempiä kuin Pietarin metropolialueella. Pietarin talousalueen vaikutus on erittäin merkittävä Suomen rajamaakunnille. Vaikka elintaso on Pietarin alueella korkeampi kuin Venäjällä keskimäärin, on alueen bruttokansantuote asukkaasta kohti huomattavasti alhaisempi kuin Suomessa. Tämä näkyy mm. Kaakkois- Suomen ostosmatkailussa siten, että Suomeen vuonna 2013 matkustaneista ostosmatkalaisista 73 % tuli Pietarin alueelta. Suomen rajamaakunnissa on rakennettu ja suunnitteilla isoja ja kansainvälisessä mittakaavassa merkittäviä ostoskeskuksia ja matkailukohteita, mikä vaikuttaa merkittävästi yhdyskuntarakenteeseen ja liikkeenvirtoihin. 17

18 Arviointiosa 18

19 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Toimintalinja 1 Elävä, aktiivinen ja kilpailukykyinen talous Toimenpiteen keskeinen tavoite on kehittää ohjelma -alueen talous ja tukea erityisesti pk yritystoimminta. Taulukko: Toimenpiteen ympäristönäkökohdat, mahdollisuudet ympäristön tilan parantamiseksi sekä mahdolliset uhkat Tuettava toiminta Keskeisiä ympäristönäkökohtia Mahdollisuudet Uhkat 1) PK -yritysten toimintaedellysten sekä liiketoiminnan kehittäminen Tuotantoon ja yrityksen toimintaan liittyvät ympäristövaikutukset tulee tunnista ja ympäristönsuojelun tasoa kehittää. Ympäristöosaamisesta on kehittymässä entistä voimakkaampi kilpailutekijä ja yksi olennainen yrityksen menestyksen edellytyksistä. Ohjelmaluonnoksessa mainittu: Energiayhteistyön kehittäminen, Ekotehokkaat logistiset järjestelmät (Vrt. tuettava toiminta 4 ja 5) Kestävien tuote- ja palvelu ratkaisujen kehittäminen (yritysyhteistyön seurauksena) Toimenpidelinja mahdollistaa: Energian ja luonnonvarojen käytön irtikytkentä talouskasvusta Ympäristöasiat / Kestävää kehitystä ei aseteta yritystoiminnan kehittämisen tavoitteeksi Asenneilmapiiri estää kehittämis- ja innovaatiotoiminnan Pienissä yrityksissä ei ole taloudellisia resursseja tai osaamista ympäristöasioiden kehittämiseksi Monissa pk yrityksissä on suuri eko- ja resurssitehokkuuden kehittämispotentiaali. Yritysten on vastattava yhä nopeammin muuttuviin lainsäädännön vaatimuksiin sekä asiakkaiden odotuksiin. Toimenpidelinja 3 mainitaan keskeisiä ympäristötavoitteita, jotka voidaan toteuttaa pk - yritysten kehittämistoimenpiteiden kautta: ekotehokkuus ja ressuorsiviivaus, ympäristöjohtaminen jätehuoltojärjestelmän- ja kierrätyksen kehittäminen, Parasta käytettävissä olevan teknologian suosiminen yms. Haasteena on energian ja luonnonvarojen käytön irtikytkentä talouden kasvusta. 2 Kaupan ja investointien tukeminen Kaupan ympäristövaikutukset liittyvät mm. kuljetuksiin ja niistä syntyviin päästöihin, jätteisiin, varastointiin ja energiakulutukseen. Investoinnit vanhentuneeseen tekniikkaan lisäävät ympäristöpaineita. Kuten ylhällä Ympäristöasiat / Kestävä kehitys ei aseteta kauppaalan- ja investointitoiminnan tavoitteeksi Asenneilmapiiri estää kehittämis- ja innovaatiotoiminta 3 Kulttuuri ja matkailu Matkailu on voimakkaasti kehittyvä elinkeino joten sen ympäristövaikutuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Liikenteestä syntyy päästöjä ja matkakohteiden luonto voi olla lujilla. Ohjelmaluonnoksessa mainittu: Kestävä matkailu Toimenpidelinja mahdollistaa: Matkailupalveluiden kehittäminen ympäristön suojelua edistäväksi sekä luonnon ja paikalliskulttuurin ehdoilla Ekotehokkaat tuote- ja palveluratkaisut Ympäristöasiat / Kestävä kehitys ei aseteta matkailuyritysten kehittämistavoitteeksi Asenneilmapiiri estää kehittämis- ja innovaatiotoimintaa Luontokohteet kärsivät Liikennehaitat kasvavat (päästöt, melu yms.) Tilaa vaativan tai moottorikäyttöön perustuvan matkailun haitat 19

20 Kulttuuritoiminta voi kuormittaa ympäristöä esim. (suur-) tapahtumien yhteydessä 4 Maaseudun kehittäminen Maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiin ei voida CBC - ohjelmalla suoraan vaikutta. Maaseutumatkailu on kasvava, maaseudun luontaisiin edellytyksiin ja voimavaroihin sekä pienyrittäjyyteen perustuvaa yritystoimintaa. Sen voi hyvin toteuttaa kestävällä tavalla. Ympäristön kannalta merkittävä kehitystä liittyy mm. bioenergiayrittäjyyteen sekä lähiruoka- ja luomutuotantoon. Kestävän matkailun periaatteiden noudattaminen Toimenpidelinja mahdollistaa: Paikallisten erityispiirteiden ja alueellisen omaleimaisuuden hyödyntäminen (luomu- ja lähiruoka tms.) Bioenergiatuotannon kestävä kehittäminen Ekosysteemipalveluiden kuten maisema-arvojen ja - hiljaisuuden kestävä hyödyntäminen Kestävän maaseutumatkailun periaatteiden noudattaminen Ympäristön tilan parantaminen (maisemanhoitohankkeet, vesienkäsittelyhankkeet yms.) Paljon energia vaativat palvelut (esim. sisähallien hiihtoputket, surffauslaitteet yms.) Teknisen verkoston riittämättömyys (esim. jätevesien käsittelyyn liittyen) voi lisää ympäristöpaineita Maaseudulla korostuvat teknisen huollon ympäristöhaasteet (liikenne, vesienkäsittely, tietoverkko yms.). 5 Liikenne ja logistiikka Ympäristökuorma liittyy ensisijaisesti liikenteen ja logistiikkatoiminnan päästöihin ja energiakulutukseen. Hyvin toimiva ja tehokas logistiikkajärjestelmä sekä sujuva rajanylitys voi kuitenkin lieventää kielteisiä vaikutuksia merkittävästi. Maantiekuljetukset ja yksityisautoilu kuormittavat ympäristöä enemmän kuin raide / meri kuljetukset /. Turvallisuus- ja terveysriskit sekä asuinviihtyisyyteen liittyvät ongelmat korostuvat (ympäristöonnettomuusriskit/ liikennealueiden tila-tarve, melu ja valosaaste yms.). Ohjelmaluonnoksessa mainittu: Toimivan ja tehokkaan liikennejärjestelmän kehittäminen Toimenpidelinja mahdollistaa: Maantiekuljetusten tehokas yhdistäminen rautatie- ja merikuljetuksiin tai maantiekuljetuksen siirtymisen rautatielle Joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittäminen / olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin hyödyntäminen Liikenteen ja päästöjen kasvu Ympäristöriskit kuten öljynkuljetuksen onnetonmudet Yksityisautoiluun perustuvien ratkaisujen suosiminen Yhdyskuntarakenteen hajoaminen 6 Tutkimus ja koulutus / innovaatio ja teknologia Ympäristösaaminen edistää ympäristöinnovaatioiden kehittämistä ja käyttöön ottoa Toimenpidelinja mahdollistaa: Ympäristöinnovaatioiden tukeminen Ekotehokkuuden parantaminen Resurssiviisauden kehittäminen Ympäristöriskien hallinta Asenneilmapiiri estää kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ympäristöasioita ei aseteta t+k sekä koulutusalan tavoitteeksi Ympäristöinnovaatioihin ei satsata riittävästi 20

Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön. Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma Lappeenranta

Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön. Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma Lappeenranta Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma 5.10.2016 Lappeenranta Ohjelman rahoitus 72,3 Mio, välitarkastelun jälkeen mahdollisesti lisärahoitusta.

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomi Venäjä CBC

Kaakkois-Suomi Venäjä CBC Kaakkois-Suomi Venäjä CBC 2014 2020 Ympäristöselostus 10. lokakuuta 2015 Ohjelmaa rahoittavat Euroopan Unioni, Venäjän Federaatio ja Suomen tasavalta 1 Sisällys Lyhenteet... 3 Johdanto... 4 Yleistä CBC-ohjelmasta...

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA Osallistumis ja arviointisuunnitelma

KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA Osallistumis ja arviointisuunnitelma 0 KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA 2014 2017 Osallistumis ja arviointisuunnitelma 03.03.2013 1 Sisällys JOHDANTO... 2 YLEISTÄ MAAKUNTAOHJELMASTA... 3 MAAKUNTAOHJELMA OSANA MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄÄ...

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Kaakkois-Suomi - Venäjä CBC 2014-2020 ENI = European Neighbourhood Instrument Viitekehys ja säännöstö uudelle EU:n ulkorajoilla toteutettavalle ohjelmalle Venäjän

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma

Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 16.9.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA 2011 2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.8.2009 2 Sisältö Johdanto... 3 Yleistä maakuntaohjelmasta... 4 Mikä on maakuntaohjelma?... 4 Maakuntaohjelma osana maakunnan

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori

LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa Kari-Matti Vuori LIFE+ rahoitusohjelma LIFE+ on EU:n ympäristöalan rahoitusjärjestelmä, tavoitteena edistää

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta

Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta GBF Project, 2013-2014 Coordinator Aino Rekola aino.rekola@ymparisto.fi Fennoskandian vihreä vyöhyke on 1300 km:n pituinen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Life IP CLIMA Pirkko Heikinheimo

Life IP CLIMA Pirkko Heikinheimo Life IP CLIMA 15.6.2015 Pirkko Heikinheimo Integroidut hankkeet CLIMA IP - Tukevat LIFE yleistavoitteita sekä ENV että CLIMA osaohjelmissa - Tavoitellaan valtakunnallista merkittävyyttä: laadukkaita mekanismeja

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmat (ENI CBC) Työ ja elinkeinoministeriö

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmat (ENI CBC) Työ ja elinkeinoministeriö EU:n ulkorajayhteistyöohjelmat (ENI CBC) 2014 2020 4.4.2016 Työ ja elinkeinoministeriö 2 Suomen ja Venäjän välisten ENI CBC ohjelmien valmistelu Ohjelmakohtainen valmistelu käynnistynyt keväällä 2013 Suomen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

On tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi

On tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Ylijohtaja Pekka Häkkinen Savon ilmasto-ohjelman seminaarissa Hallitusohjelma haastaa ilmasto-ohjelmatyön Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaa voi pitää ympäristöasioissa edistyksellisenä

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 6.2.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot