Kaakkois-Suomi Venäjä CBC Ympäristöselostus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaakkois-Suomi Venäjä CBC 2014 2020. Ympäristöselostus"

Transkriptio

1 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC Ympäristöselostus 5. helmikuuta

2 Sisällys Lyhenteet... 2 Johdanto... 4 Yleistä CBC -ohjelmasta... 5 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC ohjelman sisällön alustavat painopistealueet... 6 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC ohjelman vaikutusten arviointi... 7 Suhde muihin ohjelmiin ja suunnitelmiin... 8 Ohjelman kannalta olennaiset kansalliset ja kansainväliset ympäristötavoitteet Vaikutusalue Arviointimenetelmän kuvaus Vaihtoehtojen käsittely Nykytilan arviointi Arviointiosa Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Läpileikaavat teemat Yhteisvaikutukset Ympäristövaikutusten keskinäiset vuorovaikutussuhteet Todennäköinen kehitys, jos ohjelmaa ei toteuteta Oletukset ja epävarmuudet Toimenpide-ehdotukset haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi Ehdotus seurantaohjelmaksi Yhteenveto

3 Lyhenteet CBC : Cross Border Cooperation / Rajat ylittävä yhteistyö ENPI: European Neighbourhood and Partnership Instrument /Euroopan naapuruus instrumentti (Yleisesti käytetty lyhenne on ohjelmakaudella ) ENI: European Neighbourhood Instrument /Euroopan naapuruus instrumentti (Yleisesti käytetty lyhenne ohjelmakaudella ) SOVA laki: Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) SEA-directive : Strategical Environmental Asessment directive (EU -direktiivi suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista EU:n 2001/42/EC.) JPC: Joint Programming Committee (Ohjelman ohjelmointikomitea). RTF: Regional Task Force (Ohjelman valmistelua varten perustettu alueellinen työryhmä) PK-yritys: Lyhenne ja nimitys, jota käytetään pienistä ja keskisuurista yrityksistä EU: Eurooopan Unioni EUSBSR: EU Strategy for the Baltic Sea Region (Euroopan Unionin Itämeristrategia) YK: Yhdistyneet kansakunnat HELCOM: Helsinki Commission (Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio, myös Helsingin komissio) TEN-T: Trans-European transport networks (Euroopan laajuiset liikenneverkot) CO2: Hiilidioksiidi BAT: Best available technology (Paras käytettävissä oleva tekniikka) T&K: Tutkimus- ja kehittämistoiminta E18:Eurooppatie 18 (Pohjois-Irlannin Craigavonista Venäjän Pietariin) ELY keskus: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (hoitavat valtionhallinnon alueellisia toimeenpano- ja kehittämistehtäviä) YVA: Ympäristövaikutusten arviointi 3

4 Johdanto Kaakkois-Suomen ja Venäjän rajat ylittävä yhteistyöohjelma ENPI saa jatkoa alkaneella Euroopan Unionin rahoituskaudella. Uuden kauden Venäjän kanssa toteutettavia ohjelmia kutsutaan CBC -ohjelmiksi. Varsinaiseen ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo sekä Venäjällä Pietarin kaupunki ja Leningradin alue. Rajoittuvina alueina ohjelmaan voivat osallistua myös Uusimaa, Päijät-Häme, Pohjois-Savo sekä Karjalan tasavalta. Lisäksi Turun kaupunki on mukana ohjelma-alueen ulkopuolisena keskuksena. Ohjelma tukee rajat ylittävää yhteistyötä ohjelma-alueella. Tavoitteena on edistää ohjelmaalueen pk-yritystoimintaa ja koulutusta, parantaa ympäristön tilaa, sekä luoda edellytyksiä sujuvalle rajanylitysliikenteelle. CBC -ohjelmien ympäristövaikutukset arvioidaan osana niiden valmistelua. Viranomaisella on velvollisuus selvittää ja arvioida valmistelemiensa ohjelmien ympäristövaikutukset, jos niiden toteuttaminen voi vaikuttaa merkittävästi muun muassa ihmiseen, luontoon ja sen monimuotoisuuteen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan tai luonnonvaroihin. Tämä ympäristöselostus on CBC -ohjelman arviointiprosessin keskeinen asiakirja. Selostuksessa esitetään tiedot ohjelmasta ja analysoidaan sen toteuttamisen merkittävät ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointityön tarkoitus on lisätä vuoropuhelua sekä tukea ohjelman valmisteluprosessia, toteutusta ja seurantaa. 4

5 Yleistä CBC -ohjelmasta Kaakkois-Suomi- Venäjä CBC -ohjelma tukee rajat ylittävää yhteistyötä ohjelma-alueella. Ydinohjelma-alueeseen kuuluvat Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kymenlaakso, Pietarin kaupunki ja Leningradin alue. Liitännäisalueiksi on nimetty Suomesta Päijät-Häme, Uusimaa ja Pohjois- Savo sekä Venäjältä Karjalan tasavalta. Turku on mukana taloudellisesti ja kulttuurisesti merkittävänä keskuksena. Ohjelman valmistelua koordinoi nykyisen ENPI -ohjelman hallintoviranomainen Etelä-Karjalan liitto ja päätökset tehdään ohjelmointikomiteassa (Joint Programming Committee = JPC). Ohjelman valmistelua varten on myös perustettu alueellinen työryhmä (Regional Task Force = RTF). Tavoitteena on toimittaa ohjelma-asiakirja Komission käsittelyyn ja hyväksyttäväksi viimeistään alkuvuodesta Koko EU-tason ENI -rahoitus on noin 15 miljardia euroa. Kaakkois-Suomi Venäjä CBC ohjelman rahoitus kaudella tulee olemaan 72,3 M - 109,7 M, josta EU:n osuus on 50 %, Suomen rahoitusosuus 25 % ja Venäjän rahoitus samoin 25 %. Uusilla CBC -ohjelmilla tulee olemaan temaattiset painopisteet, joista johdetaan ohjelmien toimintalinjat. Kaakkois-Suomi Venäjä CBC -ohjelmassa rahoitusta voidaan suunnata esimerkiksi taloudelliseen kehittämiseen, yritysympäristön parantamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen, teknologisen kehityksen ja innovaatioiden edistämiseen, ympäristönsuojeluun, ilmaston muutokseen sopeutumiseen sekä rajatoimintojen ja -turvallisuuden parantamiseen. Hankkeissa on oltava päätoteuttaja ja jokaisessa hankkeessa tulee olla vähintään yksi hankekumppani Suomesta ja yksi Venäjältä ohjelman ydinalueelta. Sen lisäksi rahoitettavan toiminnan tulee hyödyntää ydinohjelma-aluetta. Lisätietoa nykyisestä ENPI -ohjelmasta ja CBC -ohjelman valmistelusta: 5

6 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC ohjelman sisällön alustavat painopistealueet ENI -säännöstö edellyttää kolmen yhteisen strategisen tavoitteen sisällyttämistä ohjelmiin. Kaikille ENI -ohjelmille yhteiset tavoitteet ovat: 1. taloudellisen ja sosiaalisen kehittämisen edistäminen molemmin puolin rajaa 2. yhteiset haasteet ympäristössä, julkisessa terveydenhuollossa ja turvallisuudessa 3. ihmisten, tavaroiden ja pääoman liikkuvuuden helpottaminen EU:n komissio haluaa nykyistä paremmin fokusoida ohjelmia ja se on laatinut sen vuoksi temaattisten tavoitteiden listan, josta jokainen ohjelma valitsee enintään neljä. Kaikkiaan komission määrittelemässä listassa on kymmenen teemaa, jotka ovat: liiketoiminta ja pkyritysten kehittäminen; opetuksen, tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja innovaatioiden tukeminen; paikallisen kulttuurin edistäminen ja historiallisen perinnön säilyttäminen; sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy ja taistelu köyhyyttä vastaan; hyvän paikallisen ja alueellisen hallinnon tukeminen; ympäristön suojelu, sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja katastrofien estäminen ja hallinta; alueiden saavutettavuuden parantaminen, kuljetusten ja tietoliikenneyhteyksien kehittäminen; turvallisuuden yhteiset haasteet; energiayhteistyön edistäminen sekä rajaliikenteen kehittäminen ja rajaturvallisuus. Kaakkois-Suomi Venäjä CBC -ohjelmassa ohjelmointikomitea valitsi annetuista teemoista seuraavat neljä: 1. Liiketoiminta ja pk -yritysten kehittäminen 2. Opetuksen, tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja innovaatioiden tukeminen 3. Ympäristön suojelu, sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja katastrofien estäminen ja hallinta 4. Rajaliikenteen kehittäminen ja rajaturvallisuus Valittujen teemojen pohjalta johdetaan vielä ohjelman toimintalinjat. Alustavasti valituista teemoista on johdettu seuraavat toimintalinjat: 1. Elävä, aktiivinen ja kilpailukykyinen talous 2. Innovatiivinen, ammattitaitoinen ja koulutettu alue 3. Houkutteleva, hyvinvoiva ympäristö ja alue 4. Helposti saavutettava ja yhteyksiltään hyvä alue 6

7 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC ohjelman vaikutusten arviointi CBC -ohjelman ympäristövaikutukset arvioidaan osana niiden valmistelua. EY:n direktiivi suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY) säätelee suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia. Direktiivi toteutetaan Suomessa lailla viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005), joka tuli voimaan Tämä ns. SOVA -laki mahdollistaa ympäristönäkökohtien ottamisen huomioon aiempaa paremmin jo suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun alkuvaiheessa. Se lisää tiedonsaantia viranomaisten suunnitelmista ja mahdollisuuksia osallistua niiden valmisteluun. SOVA -laki antaa kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa omaan elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Jokainen prosessin osallinen on oikeutettu saamaan tietoa ja lausumaan mielipiteensä suunnitelman tavoitteista ja sisällöstä. Ohjelman arviointi tähtää parhaan mahdollisen ratkaisuvaihtoehdon löytymiseen ja mahdollisten haittavaikutusten lieventämiseen. SOVA -lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä, parantaa yleisön tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia sekä edistää kestävää kehitystä. Ympäristöselostus on arviointiprosessin keskeinen asiakirja. Selostuksessa esitetään tiedot ohjelmasta ja tarkastelluista vaihtoehdoista ja arvioidaan ohjelman toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset. CBC -ohjelman ympäristövaikutukset on tutkittu sekä Suomessa että Venäjällä 1 erikseen ja omana arviointiprosessina. Käsillä olevassa selostuksessa käsitellään Suomen ohjelmaalueille kohdistuvia vaikutuksia. 1 South-East Finland Russia CBC Expert evaluation of environmental aspects of the programme draft. The environmental report. Saint Petersburg

8 Suhde muihin ohjelmiin ja suunnitelmiin ENI -ohjelmille on asetettu yhteiset tavoitteet, jotka liittyvät kestävään taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kehittämiseen molemmin puolin rajaan. Rajaohjelman keskeisiin päämääriin kuuluu mm. elinkeinojen innovatiivinen kehittäminen, rajaliikenteen sujuvuus sekä liikkuvuuden helpottaminen. Yhteiset haasteet kuten ympäristö- ja turvallisuuskysymykset korostuvat. ENI -ohjelman tavoitteet ovat kytkössä lukuisiin kansallisiin ja kansainvälisiin strategioihin, ohjelmiin ja suunnitelmiin. Suomen näkökulmasta korostuvat EU -tason sitoumukset ja sopimukset. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikka tukee ja täydentää Suomen omaa politiikkaa. ENI ohjelman luonnoksessa on esitetty ohjelman kannalta tärkeimpiä suunnitelmia ja ohjelmia. EU -tason keskeinen elinkeinopoliittinen strategia on Eurooppa 2020 kasvustrategia (Eurooppa Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia, 2010). Kasvustrategia tähtää älykkääseen, kestävään ja osallistavaan talouteen. Nämä kolme toisiaan täydentävää prioriteettia auttavat EU:ta ja sen jäsenmaita saavuttamaan korkean työllisyyden, tuottavuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden. EU tasolla on sovittu lukuisista kehittämisen suuntaviivoista jotka liittyvät mm. kestävään kasvuun, tutkimukseen, kilpailukykyyn, resurssiviisauteen ja ns. vihreään talouteen 2. Kaakkois-Suomessa korostuu Euroopan Unionin Itämeristrategian merkitys (EU Strategy for the Baltic Sea Region, EUSBSR). Strategia on EU:n ensimmäinen makroaluestrategia. Uudistettu Itämeri-strategia hyväksyttiin kesäkuussa 2012 ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma otettiin käyttöön helmikuussa EU:n Itämeri-strategialle on määritelty kolme päätavoitetta: meren pelastaminen, alueen yhdistäminen ja hyvinvoinnin kasvattaminen. Ympäristötavoitteita käsitellään lukuisissa kansallisissa strategioissa ja suunnitelmissa. Suomen ilmastopolitiikan keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet on määritelty pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategiassa. Jätehuoltoon liittyvät strategiset päämäärät kuvataan valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa. Vesiensuojelutyön tavoitteet esitetään mm. vesienhoitosuunnitelmissa. 2 Esimerkkeinä voidaan mainita: The Territorial Agenda of the European Union Towards an Inclusive, Smart and Sustainable Europe of Diverse Regions (May 2011); Horizon Framework Programme for Research and Innovation (COM(2011) 809); Programme for the Competitiveness of Enterprises and SMEs (COSME), (COM (2011) 834); the Roadmap for moving to a competitive low carbon economy in 2050 (COM(2011)112); The Roadmap to a Resource Efficient Europe (COM(2011) 572); Programme for the Environment and Climate Action (LIFE Programme) for the period (PE-COS 70/13, 16103/13 ADD1); the Eco-innovation Action Plan (Eco-AP) (COM(2011) 899). 8

9 Aluetasolla, maakuntien liitot ja ELY -keskukset ottavat kansalliset ja kansainväliset tavoitteet huomioon laatiessaan ja toteuttaessaan omia kehittämisohjelmiaan (maakuntasuunnitelmat / maakuntaohjelmat / jätehoitosuunnitelmat, vesienhoitosuunnitelmat yms.). Maakuntatasolla on laadittu myös lukuisia alueellisia strategioita jotka liittyvät keskeisiin liikenne-, ympäristö- ja luonnonvarakysymyksiin (liikennejärjestelmäsuunnitelma, ilmastostrategiat yms.) Globaaliset ympäristökysymykset ovat luonteeltaan valtioiden rajat ylittäviä, joten niiden ratkaiseminen vaatii vahvaa kansainvälistä yhteistyötä. ENI -ohjelman kannalta keskeisiä ympäristöohjelmia liittyy mm. kansainväliseen ilmastopolitiikkaan ja YK:n biodiversiteettisopimukseen. Suomen ympäristöministeriön Venäjä-yhteistyön tavoitteet ulottuvat vuoteen Yhteistyön painopisteitä ovat Itämeren valuma-alueen, erityisesti Pietarin jätevedenpuhdistus, Leningradin alueen maatalouden kuormituksen vähentäminen, öljykuljetusten riskien vähentäminen ja öljyntorjunta, vaarallisten aineiden hallinta sekä luonnonsuojelu. Itämeren suojelun kannalta HELCOM:in ohjelmat ja suositukset ovat avainasemassa. Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio HELCOM hyväksyi mm. Itämeren toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan, BSAP). Fennoskandian vihreä vyöhyke (Fennoscandian Green Belt) on rajat ylittävää yhteistyötä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Suomen, Norjan ja Venäjän kolmikantainen yhteistyö perustuu yhteisymmärryspöytäkirjaan. Liikennejärjestelmän kannalta keskeinen strategia-asiakirja on Kaakkois-Suomen liikennestrategia vuoteen 2035 jossa on huomioitu myös EU linjaukset (EU:n päätös ydinverkkokäyttäviksi TEN-T). 9

10 Ohjelman kannalta olennaiset kansalliset ja kansainväliset ympäristötavoitteet Olennaisista kansainvälisistä ympäristötavoitteista on sovittu laajalti EU -tasolla ja Suomi on niihin sitoutunut. Alla on aihealuekohtainen listaus keskeisistä EU -tason direktiiveistä, strategioista ja etenemissuunnitelmista sekä lyhyt kuvaus avaintavoitteista. Ilmasto ja vähähiilisyys EU:n ilmastopolitiikkaa ohjaa vuoteen 2020 saakka kansainvälisesti YK:n ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirja sekä EU:n sisällä ilmasto- ja energiapaketti. Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä velvoitekaudella vuosina Euroopan unionin velvoitteena oli vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kahdeksan prosenttia vuoden 1990 päästötasosta. EU:n päästövähennystavoite vuodelle 2020 on 20 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. Suomen maakohtaiset tavoitteet ovat päästöjen vähentäminen 16 prosentilla päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla (esimerkiksi rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne ja jätehuolto) ja uusiutuvan energian osuuden lisääminen 38 prosenttiin. Suomen ilmastopolitiikan keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet on määritelty pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategiassa. Strategia päivitettiin vuoden 2013 alussa. Lisäksi kansallista ilmasto- ja energiapolitiikkaa on visioitu vuoteen 2050 saakka vuoden 2009 lopussa hyväksytyssä valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisessa tulevaisuusselonteossa. Hallitus valmistelee ympäristöministeriön johdolla ilmastolakia. Lain keskeisiä elementtejä ovat mahdollinen 80 prosentin päästövähennystavoite vuodelle Siirtyminen kohti kilpailukykyistä vähähiilistä taloutta merkitsee, että EU:n olisi valmistauduttava vähentämään omia päästöjään vuoteen 2050 mennessä 80 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna (EU:n etenemissuunnitelma: siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050). Uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin (2009/28) mukaisesti (Direktiivi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä = Uusiutuvan energian direktiivi = RES direktiivi) jäsenvaltioiden on vahvistettava kansallinen uusiutuvaa energiaa käsittelevä toimintasuunnitelma. Suomi sai uusiutuvan energian käytön tavoitteekseen 38 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kansallisesti tavoitteita on linjattu pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa. Resurssiviisaus ja ekotehokkuus EU:n etenemissuunnitelmassa kohti resurssitehokasta Eurooppaa (KOM 2011 / 571) asetetaan tavoitteet, jotka osoittavat, millä keinoin Euroopassa on mahdollista saavuttaa resurssitehokas ja kestävä kasvu. Jäsenvaltioiden tulisi ottaa käyttöön kannusteet, joilla saadaan useimmat yritykset mittaamaan, vertailemaan ja parantamaan resurssitehokkuuttaan systemaattisesti ja auttaa yrityksiä tekemään yhteistyötä tuottamiensa jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämiseksi. Lisäksi jäsenvaltioiden tulisi varmistaa, että neuvoja ja tukea on tarjolla pk-yrityksille niiden resurssitehokkuuden ja raaka-aineiden kestävän käytön tunnistamiseksi ja tehostamiseksi. Julkinen tutkimusrahoitus tulisi suunnataa keskeisiin resurssitehokkuustavoitteisiin yms. 10

11 Energiatehokkuusdirektiivi (2012/27) velvoittaa laatimaan kolmen vuoden välein kansallisen energiatehokkuuden toimintasuunnitelman. Suomessa energiapalveludirektiivin (2006/32) velvoitteisiin ja tavoitteisiin on tarkoitus suurelta osin vastata energiatehokkuussopimusten toimeenpanolla ja tulosten seurannalla. Energiapalvelujen toimenpideohjelma koskee sähkön siirron, jakelun ja kaukolämpöalan yrityksiä. Direktiivin mukaisesti jäsenvaltioiden on asetettava 9 %:n kansallinen ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite ja käynnistettävä toimia, joilla tähän tavoitteeseen pyritään vuoteen 2016 mennessä. Suomen kestävän kehityksen tavoitteet on kirjattu yhteiskuntasitoumukseen Suomi, jonka haluamme Yhteiskuntasitoumuksella edistetään kestävää kehitystä kaikkialla yhteiskunnassa. Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Resurssiviisaus ja luonnonvarat nousivat keskeiseksi kansalliseksi tulevaisuuskysymykseksi mm. kansallisen luonnonvarastrategian Älykkäästi luonnon voimin myötä. Ihmisten terveys ja ilma Ilman pilaantumista koskeva teemakohtainen strategia (KOM 2005 / 446): Tavoitteiksi vuoteen 2020 mennessä on asetettiin mm. hiukkasille altistumisesta johtuvan eliniänodotuksen menetyksen vähentäminen 47 prosentilla, otsonista johtuvien akuuttien kuolemantapausten vähentäminen 10 prosentilla, liiallisten happopäästöjen vähentäminen metsäalueilla 74 prosentilla ja makean veden alueilla 39 prosentilla ja rehevöityneiden alueiden vähentäminen 43 prosentilla. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi rikkidioksidipäästöjä olisi vähennettävä 82 prosenttia, typen oksidien päästöjä 60 prosenttia, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä 51 prosenttia, ammoniakkipäästöjä 27 prosenttia ja primaarihiukkasten (jotka päästetään suoraan ilmaan) päästöjä 59 prosenttia vuoden 2000 päästöihin nähden. Luonnon monimuotoisuus EU:ssa on laadittu luonnon monimuotoisuutta koskeva strategia vuoteen 2020 (KOM 2011/ 244 / Luonnonpääoma. Elämämme turvaajana) Vuoteen 2020 mennessä pysäytetään EU:n luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen ja ennallistetaan ne mahdollisimman pitkälle sekä tehostetaan EU:n toimia, joilla torjutaan koko maailman luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Tavoitteena on mm. lintu- ja luontodirektiivin täytäntöönpano, ekosysteemipalvelujen ylläpito ja ennallistaminen, kestävän maa- ja metsätalouden kehittäminen, kalavarojen kestävä käyttö ja vieraslajien torjuminen. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia Luonnon puolesta - ihmisen hyväksi hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä joulukuussa Kansallisen metsäohjelman 2015 sekä valmisteilla olevan Suomen kansallisen metsästrategian 2025 toiminta-ajatuksen mukaisesti metsien kestävä hoito ja käyttö luovat kasvavaa hyvinvointia. Kansallisen metsästrategian laadintaa ohjaa Metsäpoliittinen selonteko Yksi metsäpoliittisen selonteon tärkeimmistä toimenpidekokonaisuuksista on metsäluonnon monimuotoisuuden, ekosysteemipalveluiden sekä metsien ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden turvaaminen. 11

12 Maaperä EU:n maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategian (KOM 2006 /231) tavoitteena on suojella maaperää ja varmistaa, että se voi suorittaa ympäristön, talouden, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta tärkeät toimintonsa.. Strategiassa ehdotetaan toimia, joiden tavoitteena on estää maaperän kunnon heikkeneminen. Maaperä on myös merkittävä hiilen nielu ja kerryttämällä maahan orgaanista ainesta maatalous voi osaltaan osallistua kasvihuoneilmiön hillitsemiseen. Kansallisesti yleiset tavoitteet maaperänsuojelulle on määritelty Maaperänsuojelun tavoitteet mietinnössä. Ympäristöministeriö on asettanut 2014 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus valtakunnalliseksi pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusstrategiaksi. Maisema Maiseman vaalimisen suunnittelutyöhön liittyy EU:n maisemaa koskeva eurooppalainen yleissopimus. Sopimusosapuolet sitoutuvat huomioimaan lainsäädännössään maiseman olennaisena osana elinympäristöä, laatimaan maisemansuojeluun ja -hoitoon tähtääviä toimenpiteitä sekä sisällyttämään maisemanäkökohdat alue- ja kaupunkisuunnittelu- ja muihin politiikkoihin, joilla on maisemaan vaikutus. Suomessa keskeisimmässä asemassa maisemansuojelun kannalta on maankäyttö- ja rakennuslaki, joka sisältää muun muassa kaavoitukseen ja rakennuslupamenettelyyn liittyvät säännökset. Vesi Vesienhoidon tavoitteena koko EU:ssa on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä (Vesipuitedirektiivi 2000/60), joissakin tapauksissa vuoteen 2021 tai 2027 mennessä. Samalla hyvälaatuisten vesien tila ei saa heiketä. Kaakkois-Suomen alueen vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa esitetään tietoa vesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavista toimista, joilla vesien hyvä tila aiotaan saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi vesienhoidon valtakunnallinen toteutusohjelma vuosille tarkentaa, mitä toimia vesien hyvän tilan saavuttaminen vaatii valtakunnallisella tasolla. Vesienhoitosuunnitelmia päivitetään parhaillaan vuosiksi EU:n meristrategiadirektiivin (2008/56) tavoite on Euroopan merien hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Strategian tavoitteena on suojella ja ennallistaa Euroopan merien ekosysteemejä ja varmistaa, että meriin liittyvät taloudelliset toimet toteutetaan kestävän kehityksen mukaisesti. Meristrategiadirektiivi on Suomessa pantu täytäntöön täydentämällä vesienhoitolakia. Tulevaisuudessa merialueet tulevat nykyistä enemmän kaavoituksen piiriin ja kaavoitus tulee olemaan aiempaa keskeisempi ohjausväline meristrategian tavoitteiden saavuttamisessa. Vuonna 2014 tulee kuluneeksi kuusi vuotta siitä, kun Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio HELCOM hyväksyi Itämeren toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan, BSAP). Toimintaohjelman tavoitteena on saavuttaa hyvä ympäristön tila Itämerellä vuoteen 2021 mennessä. Liikenne EU -tasolla on laadittu liikennesuunnitelmia, jossa ympäristönäkökohtia on korostettu. Esimerkkinä voidaan mainita Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää (KOM ): Tavoitteeksi asetetaan mm., että liikenteen kasvu ja liikkuvuuden tukeminen tapahtuu siten, että 60 prosentin päästövähennystavoite saavutetaan. 12

13 Kansallisella tasolla, liikennejärjestelmien suunnittelutyötä ohjaa mm. hallituksen liikennepoliittinen selonteko. Siinä linjataan liikennepolitiikkaa vuosille Maakuntatasolla laaditaan mm. liikennejärjestelmäsuunnitelmia. Kaakkois-Suomen maakunnissa korostuvat kansainväliset logistiikkakysymykset ja siihen liittyvät ympäristöhaasteet kuten Itämeren öljynkuljetusten kasvu. EU:n rikkidirektiivi (2005/33/EY) sisältää MARPOL-yleissopimuksen voimassa olevan ilmansuojeluliitteen määräykset laivapolttoaineen rikkipitoisuudesta. Tämä vaikuttaa ohjelma-alueen merikuljetuksiin ja siihen liittyviin ympäristöasioihin merkittävästi. Jäte EU:n jätepolitiikka ja Suomen jätelaki perustuvat jätetavoitteiden hierarkiaan eli arvojärjestykseen. Kansallisen suunnittelutyön suuntaviivat on esitetty valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa: Kohti kierrätysyhteiskuntaa. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 on 11 maakunnan alueen kattava alueellinen jätehuollon kehittämissuunnitelma. Jätesuunnitelmassa esitetään jätehuollon nykytila sekä tavoitteet ja toimenpiteet. Sen mukaan ensisijaista on ehkäistä jätteiden syntymistä. Vasta toissijaista on kierrättää jätteet uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Jätteen polttaminen tulee kyseeseen vasta, jos jätettä ei voi ehkäistä eikä kierrättää. Euroopan komissio esitti heinäkuussa 2014 uudistuksia EU:n jätelainsäädäntöön. Uusilla kierrätystavoitteilla, laskentatapojen muutoksilla, raportointivaatimuksilla ja muilla uudistuksilla pyritään yhdenmukaistamaan EU:n jätelainsäädäntöä sekä tehostamaan jätteiden hyödyntämistä resurssina jäsenmaissa. Maankäyttö Maankäytön suunnittelu ja hallinta ovat keskeisessä asemassa, kun maankäyttö halutaan sovittaa entistä paremmin yhteen ympäristönäkökohtien kanssa. Maankäytön suunnittelua ja hallintaa koskevat päätökset tehdään paikallis- tai aluetasolla (maakuntakaava, yleis- ja asemakaava). Euroopan komission tehtävänä on kuitenkin varmistaa, että jäsenvaltiot ottavat ympäristönäkökohdat huomioon maankäyttö- ja aluekehityssuunnitelmissaan ja toteuttavat yhdennettyä maankäyttöä. Neuvottelut ovat käynnissä esimerkiksi EU:n merialuesuunnitteludirektiivin toimeenpanemiseksi. Merten aluesuunnittelu on yksi työkaluista, joka avulla voidaan saavuttaa merten hyvän tila vuoteen 2020 mennessä EU:n meristrategiadirektiivin mukaisesti. 13

14 Vaikutusalue Ohjelman vaikutusalue ulottuu pääasiallisesti ydinohjelma ja sen liitännäisalueeseen. Ydinohjelma-alueeseen kuuluvat Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kymenlaakso, Pietarin kaupunki ja Leningradin alue. Liitännäisalueiksi on nimetty Suomesta Päijät-Häme, Uusimaa ja Pohjois- Savo sekä Venäjältä Karjalan tasavalta. Turku on mukana taloudellisesti ja kulttuurisesti merkittävänä keskuksena. Ohjelma vaikuttaa lisäksi ohjelma-alueelle rajoittuviin alueisiin. Kaakkois-Suomi-Venäjä-CBC ohjelma-alue. 14

15 Arviointimenetelmän kuvaus Arviointiprosessin kokonaiskuvaus on esitetty CBC -ohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Arviointiprosessin toteuttamisesta on vastannut ympäristöpäällikkö Frank Hering Kymenlaakson liitosta. Etelä-Karjalan liitto on toiminut hallinnollisena vastuuviranomaisena. Arviointityö on integroitu varsinaisen CBC -ohjelman laadintatyöhön. Em. syystä on voitu vaikuttaa CBC -ohjelman sisältöön ja huomioida keskeisiä ympäristönäkökohtia jo arviointiprosessin aikana. Arvioinnissa huomioidaan keskeiset taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ympäristölliset vaikutukset. Ohjelma arvioidaan toimintalinjoittain. Lisäksi arvioidaan yhteisvaikutuksia. Arvioinnissa käytetään pääasiallisesti arviointitaulukkoja. Merkittäviä vaikutuksia kuvataan myös sanallisesti. Arvioinnissa noudatetaan lakia suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista (200/2005) joka vastaa Euroopan Unionin SEA -direktiiviä. Arvioinnin tarkkuusaste on suhteessa ohjelman yleispiirteisyyteen. SOVA -lain mukaisena vastuuviranomaisena on toiminut Kaakkois-Suomen ELY -keskus. Etelä- Savon -ELY keskuksen SOVA lain -vastuuviranomaisia on konsultoitu ja kutsuttu vianomaisneuvotteluihin. Vaihtoehtojen käsittely SOVA -lainsäädännön mukaan arvioinnissa tulee tarkastella mahdollisia vaihtoehtoja. Arviointi on tehtävä vähintään hankkeen toteutukselle ja toteuttamatta jättämiselle (0-vaihtoehto). Kaakkois-Suomen CBC -ohjelman arvioinnissa on tarkasteltu seuraavia vaihtoehtoja: VE: 0 =Ohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä ei toteuteta VE 1 = Ohjelma toteutetaan kaikilta osin Nykytilan arviointi Koko ohjelma-alueen taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen nykytila on kuvattu yksityiskohtaisesti CBC ohjelma-asiakirjassa (Kappale 2: Description and analysis of the programme area ). Tämän ympäristöselostuksen nykytilan arvioinnissa kuvataan vain keskeisiä ympäristökysymyksiin ja ympäristöarviointiin liittyviä kysymyksiä. Ohjelma-alue koostuu erityyppisistä osa-alueista. Erot harvaan asuttujen ohjelma-alueiden ja kaupunkialueiden välillä ovat suuria. Erityisesti maaseutualueella mutta myös monissa pienissä kaupungeissa ongelmana ovat nuorten poismuutto, väestön ikääntyminen ja paikoin hyvin heikko työllisyys. Pietari on viiden miljoonan ihmisen asukasluvullaan Euroopan 15

16 neljänneksi suurin kaupunki ja maailman pohjoisin miljoonakaupunki. Pietarin talousalueen vaikutukset ulottuvat koko ohjelma-alueelle. Tämä asettaa erityisiä haasteita myös ympäristölle. Keskeisiä luonnonelementtejä ohjelma-alueella ovat Itämeri, laajat metsät ja vesistöt sekä lukuisat suo- ja kosteikkoalueet. Maatalous leimaa maisemakuvaa maakunnissa usein mosaiikkimaisesti. Laajat yhtenäiset peltoalueet ovat alueelle vain paikoin leimallisia. Ohjelma-alueen merkittävä ympäristöongelma on Itämeren heikentynyt tila. Rehevöityminen on Itämeren suurimpia ongelmia. Se on seurausta jo yli vuosisadan jatkuneesta ihmisen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta. Kuormitusta aiheuttavat mm. Itämeren rantavaltioiden asutus, teollisuus sekä maa- ja metsätalous. Pietarin jätevesikuormitus on vähentynyt viime vuosina. Jätevesien puhdistuksessa on Venäjän ohjelma-alueella kuitenkin edelleen parantamisen varaa. Varallisten aineiden ja öljyn kuljetukset Suomenlahdella kasvavat jatkuvasti ja muodostavat merkittävän ympäristöriskin Itämerelle ja sen rannikoille. Ympäristöriski liittyy myös maatalouden suuryksiköiden (kuten siipikarjakasvattamoiden) sekä teollisuuslaitosten yms. laitosten vuotoihin ja poikkeustilanteisiin. Itämeren vedenalainen luonto on Suomen aluevesillä viime vuosikymmenellä tehokkaasti inventoitu. Myös Venäjällä on meneillään inventointi- ja tutkimushankkeita. Tutkimusten ja inventointien tulokset tuovat uusia työkaluja merialuesuunnitteluun ja tukevat samalla merialueiden kestävää käyttöä tulevaisuudessa. Rehevöityminen on vaikuttanut Itämeren lisäksi myös monien järvien ja jokien ympäristön tilaan. Pistekuormituslähteet ovat viime vuosina kuitenkin vähentyneet runsaasti. Suureksi haasteeksi jää edelleen maatalouden hajakuormituksen määrä. Vesistöjen kunnostustarpeet korostuvat, silla monilla järvillä, joilla ja kosteikoilla on suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Ohjelma-alueella on runsaasti metsiä, joista suurin osa on talousmetsiä. Luonnonsuojelualueiden verkosto on kehitetty, mutta erityisesti vanhojen luonnonmetsien suojelussa on puutteita. Ongelman ratkaisemiseksi on Suomessa kehitetty mm. vapaehtoiseen suojeluun perustuva metsien suojeluohjelma. Itäisen Suomenlahden kansallispuiston ohella Kaakkois-Suomesssa ei ole muita rajat ylittäviä kansallispuistoja tai merkittävän laajoja suojelualueita. Luonnonsuojelualueiden välinen kytkeytyneisyys on monin paikoin heikko ja suojelualueverkostossa on puutteita. Kaakkois- Suomessa korostuu maankäytön paineet esim. rajanylityspaikoilla. Norjan, Venäjän ja Suomen välisellä Fennoscandian Green Belt -yhteistyöllä pyritään mm. luonnonsuojeluyhteistyöhön sekä luontoalueiden kytkeytyneisyyden kehittämiseen. Luonnonsuojeluyhteistyö liittyy mm. luonnonsuojelualueverkoston kehittämiseen, Itämeren suojeluun, Laatokkaan ja Saimaan norppasuojeluun sekä vaelluskalan suojeluun. Luonnonsuojelun ja ympäristösuojelun taso on Suomessa korkeampi kuin Venäjällä. Tämä asettaa haasteita ympäristöyhteistyölle. Ympäristölainsäädäntö ja standardit sekä työtavat eroavat selvästi Euroopan Unionissa ja Venäjällä. Toisin kun Venäjällä, ilmastonmuutoksen ja vähähiilisyyden haasteisiin kiinnitetään Suomessa keskeistä huomiota ja siirtyminen biotalouteen on asetettu monissa maakunnissa keskeiseksi kehittämisen tavoitteeksi. 16

17 Hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet Kaakkois-Suomessa voimakkaasti vuoden 1990 tasosta. Lasku oli esim. Kymenlaaksossa yli 50 % ja Etelä- Karjalassa yli 25 % (Kaakkois-Suomen ekotehokkuuden seurantaohjelma, ECOREG). Myös Etelä-Savon teollisuuden ja energiantuotannon fossiilisista polttoaineista lähtöisin olevat CO 2-päästöt ovat olleet laskusuuntaiset. Tämä johtuu tehdyistä polttoainevalinnoista, teknologian kehittymisestä ja investoinneista puupolttoaineen käytön lisäämiseksi. Keskeinen syy Kymenlaakson päästötason laskusta liittyy kuitenkin metsäteollisuuden rakennemuutokseen. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnassa yli 70% käytetystä energiasta on uusiutuva. Etelä-Savossa uusiutuvien energialähteiden käyttöosuus oli noin 50 % (Kaakkois-Suomen ekotehokkuuden seurantaohjelma, ECOREG). Metsäteollisuudessa hyödynnetty mustalipeä vaikuttaa keskeisesti em. lukuihin. Tuulivoima- ja aurinkoenergian tuotanto kehittyy alueella vain hitaasti. Tavoitteena on, että fossiilista polttoaineista luovutettaisiin tulevaisuudessa mahdollisimman paljon tai jopa kokonaan. Ekotehokkuus on asetettu tärkeäksi kehittämisen tavoitteeksi. Ilmasto-olojen muutos ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen vaatii toimenpiteitä ja ilmastonmuutoksen uhkiin tulee varautua. Ohjelma- alueen rannoilla on mm. tulva- arkoja teollisuus- ja asuinalueita. Ilmastonmuutoksella voi olla myös muita ennalta arvaamattomia seurauksia. Esimerkiksi Itämeren lämpötila nousee ennusteiden mukaan merkittävästi. EU:n jätepolitiikka ja Suomen jätelaki perustuvat jätetavoitteiden hierarkiaan eli arvojärjestykseen. Sen mukaan ensisijaista on ehkäistä jätteiden syntymistä. Vasta toissijaista on kierrättää jätteet uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Jätteen polttaminen tulee kyseeseen vasta, jos jätettä ei voi ehkäistä eikä kierrättää. Jätteiden hyödyntämisaste on noussut viime vuosina merkittävästi, kun uudet jätteenpolttolaitokset on otettu käyttöön. Esimerkiksi Kymenlaaksossa jätteiden hyödyntämisaste on yli 90 %. Koko ohjelma- alueen asema energia- ja talouskäyttävänä Venäjän ja Euroopan Unionin välillä korostuu. Etelä-Karjalan ja erityisesti Kymenlaakson maakunnan asemat kasainvälisesti merkittävinä logistiikkamaakuntina vahvistuvat koko ajan. Runsaan liikenteen ja teollisuustoiminnan vuoksi monet ohjelma-alueen asukkaat altistuvat ilma- haju, tärinä- ja meluhaitoille. Suomessa ilmansaateongelmat ovat kuitenkin huomattavasti vähäisempiä kuin Pietarin metropolialueella. Pietarin talousalueen vaikutus on erittäin merkittävä Suomen rajamaakunnille. Vaikka elintaso on Pietarin alueella korkeampi kuin Venäjällä keskimäärin, on alueen bruttokansantuote asukkaasta kohti huomattavasti alhaisempi kuin Suomessa. Tämä näkyy mm. Kaakkois- Suomen ostosmatkailussa siten, että Suomeen vuonna 2013 matkustaneista ostosmatkalaisista 73 % tuli Pietarin alueelta. Suomen rajamaakunnissa on rakennettu ja suunnitteilla isoja ja kansainvälisessä mittakaavassa merkittäviä ostoskeskuksia ja matkailukohteita, mikä vaikuttaa merkittävästi yhdyskuntarakenteeseen ja liikkeenvirtoihin. 17

18 Arviointiosa 18

19 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Toimintalinja 1 Elävä, aktiivinen ja kilpailukykyinen talous Toimenpiteen keskeinen tavoite on kehittää ohjelma -alueen talous ja tukea erityisesti pk yritystoimminta. Taulukko: Toimenpiteen ympäristönäkökohdat, mahdollisuudet ympäristön tilan parantamiseksi sekä mahdolliset uhkat Tuettava toiminta Keskeisiä ympäristönäkökohtia Mahdollisuudet Uhkat 1) PK -yritysten toimintaedellysten sekä liiketoiminnan kehittäminen Tuotantoon ja yrityksen toimintaan liittyvät ympäristövaikutukset tulee tunnista ja ympäristönsuojelun tasoa kehittää. Ympäristöosaamisesta on kehittymässä entistä voimakkaampi kilpailutekijä ja yksi olennainen yrityksen menestyksen edellytyksistä. Ohjelmaluonnoksessa mainittu: Energiayhteistyön kehittäminen, Ekotehokkaat logistiset järjestelmät (Vrt. tuettava toiminta 4 ja 5) Kestävien tuote- ja palvelu ratkaisujen kehittäminen (yritysyhteistyön seurauksena) Toimenpidelinja mahdollistaa: Energian ja luonnonvarojen käytön irtikytkentä talouskasvusta Ympäristöasiat / Kestävää kehitystä ei aseteta yritystoiminnan kehittämisen tavoitteeksi Asenneilmapiiri estää kehittämis- ja innovaatiotoiminnan Pienissä yrityksissä ei ole taloudellisia resursseja tai osaamista ympäristöasioiden kehittämiseksi Monissa pk yrityksissä on suuri eko- ja resurssitehokkuuden kehittämispotentiaali. Yritysten on vastattava yhä nopeammin muuttuviin lainsäädännön vaatimuksiin sekä asiakkaiden odotuksiin. Toimenpidelinja 3 mainitaan keskeisiä ympäristötavoitteita, jotka voidaan toteuttaa pk - yritysten kehittämistoimenpiteiden kautta: ekotehokkuus ja ressuorsiviivaus, ympäristöjohtaminen jätehuoltojärjestelmän- ja kierrätyksen kehittäminen, Parasta käytettävissä olevan teknologian suosiminen yms. Haasteena on energian ja luonnonvarojen käytön irtikytkentä talouden kasvusta. 2 Kaupan ja investointien tukeminen Kaupan ympäristövaikutukset liittyvät mm. kuljetuksiin ja niistä syntyviin päästöihin, jätteisiin, varastointiin ja energiakulutukseen. Investoinnit vanhentuneeseen tekniikkaan lisäävät ympäristöpaineita. Kuten ylhällä Ympäristöasiat / Kestävä kehitys ei aseteta kauppaalan- ja investointitoiminnan tavoitteeksi Asenneilmapiiri estää kehittämis- ja innovaatiotoiminta 3 Kulttuuri ja matkailu Matkailu on voimakkaasti kehittyvä elinkeino joten sen ympäristövaikutuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Liikenteestä syntyy päästöjä ja matkakohteiden luonto voi olla lujilla. Ohjelmaluonnoksessa mainittu: Kestävä matkailu Toimenpidelinja mahdollistaa: Matkailupalveluiden kehittäminen ympäristön suojelua edistäväksi sekä luonnon ja paikalliskulttuurin ehdoilla Ekotehokkaat tuote- ja palveluratkaisut Ympäristöasiat / Kestävä kehitys ei aseteta matkailuyritysten kehittämistavoitteeksi Asenneilmapiiri estää kehittämis- ja innovaatiotoimintaa Luontokohteet kärsivät Liikennehaitat kasvavat (päästöt, melu yms.) Tilaa vaativan tai moottorikäyttöön perustuvan matkailun haitat 19

20 Kulttuuritoiminta voi kuormittaa ympäristöä esim. (suur-) tapahtumien yhteydessä 4 Maaseudun kehittäminen Maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiin ei voida CBC - ohjelmalla suoraan vaikutta. Maaseutumatkailu on kasvava, maaseudun luontaisiin edellytyksiin ja voimavaroihin sekä pienyrittäjyyteen perustuvaa yritystoimintaa. Sen voi hyvin toteuttaa kestävällä tavalla. Ympäristön kannalta merkittävä kehitystä liittyy mm. bioenergiayrittäjyyteen sekä lähiruoka- ja luomutuotantoon. Kestävän matkailun periaatteiden noudattaminen Toimenpidelinja mahdollistaa: Paikallisten erityispiirteiden ja alueellisen omaleimaisuuden hyödyntäminen (luomu- ja lähiruoka tms.) Bioenergiatuotannon kestävä kehittäminen Ekosysteemipalveluiden kuten maisema-arvojen ja - hiljaisuuden kestävä hyödyntäminen Kestävän maaseutumatkailun periaatteiden noudattaminen Ympäristön tilan parantaminen (maisemanhoitohankkeet, vesienkäsittelyhankkeet yms.) Paljon energia vaativat palvelut (esim. sisähallien hiihtoputket, surffauslaitteet yms.) Teknisen verkoston riittämättömyys (esim. jätevesien käsittelyyn liittyen) voi lisää ympäristöpaineita Maaseudulla korostuvat teknisen huollon ympäristöhaasteet (liikenne, vesienkäsittely, tietoverkko yms.). 5 Liikenne ja logistiikka Ympäristökuorma liittyy ensisijaisesti liikenteen ja logistiikkatoiminnan päästöihin ja energiakulutukseen. Hyvin toimiva ja tehokas logistiikkajärjestelmä sekä sujuva rajanylitys voi kuitenkin lieventää kielteisiä vaikutuksia merkittävästi. Maantiekuljetukset ja yksityisautoilu kuormittavat ympäristöä enemmän kuin raide / meri kuljetukset /. Turvallisuus- ja terveysriskit sekä asuinviihtyisyyteen liittyvät ongelmat korostuvat (ympäristöonnettomuusriskit/ liikennealueiden tila-tarve, melu ja valosaaste yms.). Ohjelmaluonnoksessa mainittu: Toimivan ja tehokkaan liikennejärjestelmän kehittäminen Toimenpidelinja mahdollistaa: Maantiekuljetusten tehokas yhdistäminen rautatie- ja merikuljetuksiin tai maantiekuljetuksen siirtymisen rautatielle Joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittäminen / olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin hyödyntäminen Liikenteen ja päästöjen kasvu Ympäristöriskit kuten öljynkuljetuksen onnetonmudet Yksityisautoiluun perustuvien ratkaisujen suosiminen Yhdyskuntarakenteen hajoaminen 6 Tutkimus ja koulutus / innovaatio ja teknologia Ympäristösaaminen edistää ympäristöinnovaatioiden kehittämistä ja käyttöön ottoa Toimenpidelinja mahdollistaa: Ympäristöinnovaatioiden tukeminen Ekotehokkuuden parantaminen Resurssiviisauden kehittäminen Ympäristöriskien hallinta Asenneilmapiiri estää kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ympäristöasioita ei aseteta t+k sekä koulutusalan tavoitteeksi Ympäristöinnovaatioihin ei satsata riittävästi 20

Kaakkois-Suomi Venäjä CBC 2014 2020 ohjelma Cross-border cooperation CBC Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kaakkois-Suomi Venäjä CBC 2014 2020 ohjelma Cross-border cooperation CBC Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 0 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC 2014 2020 ohjelma Cross-border cooperation CBC Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sisällys JOHDANTO... 1 YLEISTÄ CBC OHJELMASTA... 2 KAAKKOIS-SUOMI VENÄJÄ CBC 2014 2020 -OHJELMAN

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Karelia CBC ohjelman 2014-2020 ympäristöarviointi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Karelia CBC ohjelman 2014-2020 ympäristöarviointi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Karelia CBC ohjelman 2014-2020 ympäristöarviointi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 1 Karelia CBC ohjelman laadinta kaudelle 2014-2020 1.1. CBC ohjelmat EU tasolla Rajanylittävää yhteistyötä (cross-border

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Kaakkois-Suomi - Venäjä CBC 2014-2020 ENI = European Neighbourhood Instrument Viitekehys ja säännöstö uudelle EU:n ulkorajoilla toteutettavalle ohjelmalle Venäjän

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg Ympäristöministeriö 1 Esityksen sisältö EU:n 6. ympäristöohjelma ja jätteet

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Vuoden 2003 hallitusohjelmassa ympäristökasvatuksen aseman vahvistaminen mainittiin ensimmäisen kerran: yhden kerran ympäristöpolitiikkaluvussa

Lisätiedot

LIITÄNNÄISALUEET SUOMI: PÄIJÄT-HÄME, UUSIMAA, POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA VENÄJÄ: KARJALAN TASAVALTA

LIITÄNNÄISALUEET SUOMI: PÄIJÄT-HÄME, UUSIMAA, POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA VENÄJÄ: KARJALAN TASAVALTA ENPI:STÄ CBC:HEN YDINALUE SUOMI: ETELÄ-KARJALA, KYMENLAAKSO JA ETELÄ-SAVO VENÄJÄ: PIETARI JA LENINGRADIN OBLAST YHTEINEN MAA- TAI MERIRAJA SUURIA INFRAHANKKEITA VOIDAAN TOTEUTTAA AINOASTAAN YDINALUEELLA

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset

Lisätiedot

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 1 Rakennerahasto-ohjelman laadinta ohjelmakaudelle 2014-2020 1.1

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018 Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Itämerihaaste pähkinänkuoressa KäynnistettyTurun ja Helsingin kaupunginjohtajien

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi Sisältö Kansainvälisen suojelupolitiikan kohteiden kehityksestä Kansainvälisen suojelupolitiikan

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet?

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet? Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet? Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman lanseeraustilaisuus 7.3.2014 Sisältö Lainsäädäntö ja sujuva hallinto

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

REACH ja ECHA - tilannekatsaus

REACH ja ECHA - tilannekatsaus REACH ja ECHA - tilannekatsaus Tukes-talvitapaaminen 2013 Jukka Malm Johtaja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) 13. helmikuuta 2013 1 Esityksen pääkohdat 1. REACH mitä saavutettu 5 vuodessa 2. Mitä ECHA:lla

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot