Kaakkois-Suomi Venäjä CBC Ympäristöselostus
|
|
- Eeva-Liisa Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC Ympäristöselostus 5. helmikuuta
2 Sisällys Lyhenteet... 2 Johdanto... 4 Yleistä CBC -ohjelmasta... 5 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC ohjelman sisällön alustavat painopistealueet... 6 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC ohjelman vaikutusten arviointi... 7 Suhde muihin ohjelmiin ja suunnitelmiin... 8 Ohjelman kannalta olennaiset kansalliset ja kansainväliset ympäristötavoitteet Vaikutusalue Arviointimenetelmän kuvaus Vaihtoehtojen käsittely Nykytilan arviointi Arviointiosa Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Läpileikaavat teemat Yhteisvaikutukset Ympäristövaikutusten keskinäiset vuorovaikutussuhteet Todennäköinen kehitys, jos ohjelmaa ei toteuteta Oletukset ja epävarmuudet Toimenpide-ehdotukset haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi Ehdotus seurantaohjelmaksi Yhteenveto
3 Lyhenteet CBC : Cross Border Cooperation / Rajat ylittävä yhteistyö ENPI: European Neighbourhood and Partnership Instrument /Euroopan naapuruus instrumentti (Yleisesti käytetty lyhenne on ohjelmakaudella ) ENI: European Neighbourhood Instrument /Euroopan naapuruus instrumentti (Yleisesti käytetty lyhenne ohjelmakaudella ) SOVA laki: Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) SEA-directive : Strategical Environmental Asessment directive (EU -direktiivi suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista EU:n 2001/42/EC.) JPC: Joint Programming Committee (Ohjelman ohjelmointikomitea). RTF: Regional Task Force (Ohjelman valmistelua varten perustettu alueellinen työryhmä) PK-yritys: Lyhenne ja nimitys, jota käytetään pienistä ja keskisuurista yrityksistä EU: Eurooopan Unioni EUSBSR: EU Strategy for the Baltic Sea Region (Euroopan Unionin Itämeristrategia) YK: Yhdistyneet kansakunnat HELCOM: Helsinki Commission (Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio, myös Helsingin komissio) TEN-T: Trans-European transport networks (Euroopan laajuiset liikenneverkot) CO2: Hiilidioksiidi BAT: Best available technology (Paras käytettävissä oleva tekniikka) T&K: Tutkimus- ja kehittämistoiminta E18:Eurooppatie 18 (Pohjois-Irlannin Craigavonista Venäjän Pietariin) ELY keskus: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (hoitavat valtionhallinnon alueellisia toimeenpano- ja kehittämistehtäviä) YVA: Ympäristövaikutusten arviointi 3
4 Johdanto Kaakkois-Suomen ja Venäjän rajat ylittävä yhteistyöohjelma ENPI saa jatkoa alkaneella Euroopan Unionin rahoituskaudella. Uuden kauden Venäjän kanssa toteutettavia ohjelmia kutsutaan CBC -ohjelmiksi. Varsinaiseen ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo sekä Venäjällä Pietarin kaupunki ja Leningradin alue. Rajoittuvina alueina ohjelmaan voivat osallistua myös Uusimaa, Päijät-Häme, Pohjois-Savo sekä Karjalan tasavalta. Lisäksi Turun kaupunki on mukana ohjelma-alueen ulkopuolisena keskuksena. Ohjelma tukee rajat ylittävää yhteistyötä ohjelma-alueella. Tavoitteena on edistää ohjelmaalueen pk-yritystoimintaa ja koulutusta, parantaa ympäristön tilaa, sekä luoda edellytyksiä sujuvalle rajanylitysliikenteelle. CBC -ohjelmien ympäristövaikutukset arvioidaan osana niiden valmistelua. Viranomaisella on velvollisuus selvittää ja arvioida valmistelemiensa ohjelmien ympäristövaikutukset, jos niiden toteuttaminen voi vaikuttaa merkittävästi muun muassa ihmiseen, luontoon ja sen monimuotoisuuteen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan tai luonnonvaroihin. Tämä ympäristöselostus on CBC -ohjelman arviointiprosessin keskeinen asiakirja. Selostuksessa esitetään tiedot ohjelmasta ja analysoidaan sen toteuttamisen merkittävät ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointityön tarkoitus on lisätä vuoropuhelua sekä tukea ohjelman valmisteluprosessia, toteutusta ja seurantaa. 4
5 Yleistä CBC -ohjelmasta Kaakkois-Suomi- Venäjä CBC -ohjelma tukee rajat ylittävää yhteistyötä ohjelma-alueella. Ydinohjelma-alueeseen kuuluvat Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kymenlaakso, Pietarin kaupunki ja Leningradin alue. Liitännäisalueiksi on nimetty Suomesta Päijät-Häme, Uusimaa ja Pohjois- Savo sekä Venäjältä Karjalan tasavalta. Turku on mukana taloudellisesti ja kulttuurisesti merkittävänä keskuksena. Ohjelman valmistelua koordinoi nykyisen ENPI -ohjelman hallintoviranomainen Etelä-Karjalan liitto ja päätökset tehdään ohjelmointikomiteassa (Joint Programming Committee = JPC). Ohjelman valmistelua varten on myös perustettu alueellinen työryhmä (Regional Task Force = RTF). Tavoitteena on toimittaa ohjelma-asiakirja Komission käsittelyyn ja hyväksyttäväksi viimeistään alkuvuodesta Koko EU-tason ENI -rahoitus on noin 15 miljardia euroa. Kaakkois-Suomi Venäjä CBC ohjelman rahoitus kaudella tulee olemaan 72,3 M - 109,7 M, josta EU:n osuus on 50 %, Suomen rahoitusosuus 25 % ja Venäjän rahoitus samoin 25 %. Uusilla CBC -ohjelmilla tulee olemaan temaattiset painopisteet, joista johdetaan ohjelmien toimintalinjat. Kaakkois-Suomi Venäjä CBC -ohjelmassa rahoitusta voidaan suunnata esimerkiksi taloudelliseen kehittämiseen, yritysympäristön parantamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen, teknologisen kehityksen ja innovaatioiden edistämiseen, ympäristönsuojeluun, ilmaston muutokseen sopeutumiseen sekä rajatoimintojen ja -turvallisuuden parantamiseen. Hankkeissa on oltava päätoteuttaja ja jokaisessa hankkeessa tulee olla vähintään yksi hankekumppani Suomesta ja yksi Venäjältä ohjelman ydinalueelta. Sen lisäksi rahoitettavan toiminnan tulee hyödyntää ydinohjelma-aluetta. Lisätietoa nykyisestä ENPI -ohjelmasta ja CBC -ohjelman valmistelusta: 5
6 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC ohjelman sisällön alustavat painopistealueet ENI -säännöstö edellyttää kolmen yhteisen strategisen tavoitteen sisällyttämistä ohjelmiin. Kaikille ENI -ohjelmille yhteiset tavoitteet ovat: 1. taloudellisen ja sosiaalisen kehittämisen edistäminen molemmin puolin rajaa 2. yhteiset haasteet ympäristössä, julkisessa terveydenhuollossa ja turvallisuudessa 3. ihmisten, tavaroiden ja pääoman liikkuvuuden helpottaminen EU:n komissio haluaa nykyistä paremmin fokusoida ohjelmia ja se on laatinut sen vuoksi temaattisten tavoitteiden listan, josta jokainen ohjelma valitsee enintään neljä. Kaikkiaan komission määrittelemässä listassa on kymmenen teemaa, jotka ovat: liiketoiminta ja pkyritysten kehittäminen; opetuksen, tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja innovaatioiden tukeminen; paikallisen kulttuurin edistäminen ja historiallisen perinnön säilyttäminen; sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy ja taistelu köyhyyttä vastaan; hyvän paikallisen ja alueellisen hallinnon tukeminen; ympäristön suojelu, sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja katastrofien estäminen ja hallinta; alueiden saavutettavuuden parantaminen, kuljetusten ja tietoliikenneyhteyksien kehittäminen; turvallisuuden yhteiset haasteet; energiayhteistyön edistäminen sekä rajaliikenteen kehittäminen ja rajaturvallisuus. Kaakkois-Suomi Venäjä CBC -ohjelmassa ohjelmointikomitea valitsi annetuista teemoista seuraavat neljä: 1. Liiketoiminta ja pk -yritysten kehittäminen 2. Opetuksen, tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja innovaatioiden tukeminen 3. Ympäristön suojelu, sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja katastrofien estäminen ja hallinta 4. Rajaliikenteen kehittäminen ja rajaturvallisuus Valittujen teemojen pohjalta johdetaan vielä ohjelman toimintalinjat. Alustavasti valituista teemoista on johdettu seuraavat toimintalinjat: 1. Elävä, aktiivinen ja kilpailukykyinen talous 2. Innovatiivinen, ammattitaitoinen ja koulutettu alue 3. Houkutteleva, hyvinvoiva ympäristö ja alue 4. Helposti saavutettava ja yhteyksiltään hyvä alue 6
7 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC ohjelman vaikutusten arviointi CBC -ohjelman ympäristövaikutukset arvioidaan osana niiden valmistelua. EY:n direktiivi suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY) säätelee suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia. Direktiivi toteutetaan Suomessa lailla viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005), joka tuli voimaan Tämä ns. SOVA -laki mahdollistaa ympäristönäkökohtien ottamisen huomioon aiempaa paremmin jo suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun alkuvaiheessa. Se lisää tiedonsaantia viranomaisten suunnitelmista ja mahdollisuuksia osallistua niiden valmisteluun. SOVA -laki antaa kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa omaan elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Jokainen prosessin osallinen on oikeutettu saamaan tietoa ja lausumaan mielipiteensä suunnitelman tavoitteista ja sisällöstä. Ohjelman arviointi tähtää parhaan mahdollisen ratkaisuvaihtoehdon löytymiseen ja mahdollisten haittavaikutusten lieventämiseen. SOVA -lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä, parantaa yleisön tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia sekä edistää kestävää kehitystä. Ympäristöselostus on arviointiprosessin keskeinen asiakirja. Selostuksessa esitetään tiedot ohjelmasta ja tarkastelluista vaihtoehdoista ja arvioidaan ohjelman toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset. CBC -ohjelman ympäristövaikutukset on tutkittu sekä Suomessa että Venäjällä 1 erikseen ja omana arviointiprosessina. Käsillä olevassa selostuksessa käsitellään Suomen ohjelmaalueille kohdistuvia vaikutuksia. 1 South-East Finland Russia CBC Expert evaluation of environmental aspects of the programme draft. The environmental report. Saint Petersburg
8 Suhde muihin ohjelmiin ja suunnitelmiin ENI -ohjelmille on asetettu yhteiset tavoitteet, jotka liittyvät kestävään taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kehittämiseen molemmin puolin rajaan. Rajaohjelman keskeisiin päämääriin kuuluu mm. elinkeinojen innovatiivinen kehittäminen, rajaliikenteen sujuvuus sekä liikkuvuuden helpottaminen. Yhteiset haasteet kuten ympäristö- ja turvallisuuskysymykset korostuvat. ENI -ohjelman tavoitteet ovat kytkössä lukuisiin kansallisiin ja kansainvälisiin strategioihin, ohjelmiin ja suunnitelmiin. Suomen näkökulmasta korostuvat EU -tason sitoumukset ja sopimukset. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikka tukee ja täydentää Suomen omaa politiikkaa. ENI ohjelman luonnoksessa on esitetty ohjelman kannalta tärkeimpiä suunnitelmia ja ohjelmia. EU -tason keskeinen elinkeinopoliittinen strategia on Eurooppa 2020 kasvustrategia (Eurooppa Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia, 2010). Kasvustrategia tähtää älykkääseen, kestävään ja osallistavaan talouteen. Nämä kolme toisiaan täydentävää prioriteettia auttavat EU:ta ja sen jäsenmaita saavuttamaan korkean työllisyyden, tuottavuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden. EU tasolla on sovittu lukuisista kehittämisen suuntaviivoista jotka liittyvät mm. kestävään kasvuun, tutkimukseen, kilpailukykyyn, resurssiviisauteen ja ns. vihreään talouteen 2. Kaakkois-Suomessa korostuu Euroopan Unionin Itämeristrategian merkitys (EU Strategy for the Baltic Sea Region, EUSBSR). Strategia on EU:n ensimmäinen makroaluestrategia. Uudistettu Itämeri-strategia hyväksyttiin kesäkuussa 2012 ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma otettiin käyttöön helmikuussa EU:n Itämeri-strategialle on määritelty kolme päätavoitetta: meren pelastaminen, alueen yhdistäminen ja hyvinvoinnin kasvattaminen. Ympäristötavoitteita käsitellään lukuisissa kansallisissa strategioissa ja suunnitelmissa. Suomen ilmastopolitiikan keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet on määritelty pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategiassa. Jätehuoltoon liittyvät strategiset päämäärät kuvataan valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa. Vesiensuojelutyön tavoitteet esitetään mm. vesienhoitosuunnitelmissa. 2 Esimerkkeinä voidaan mainita: The Territorial Agenda of the European Union Towards an Inclusive, Smart and Sustainable Europe of Diverse Regions (May 2011); Horizon Framework Programme for Research and Innovation (COM(2011) 809); Programme for the Competitiveness of Enterprises and SMEs (COSME), (COM (2011) 834); the Roadmap for moving to a competitive low carbon economy in 2050 (COM(2011)112); The Roadmap to a Resource Efficient Europe (COM(2011) 572); Programme for the Environment and Climate Action (LIFE Programme) for the period (PE-COS 70/13, 16103/13 ADD1); the Eco-innovation Action Plan (Eco-AP) (COM(2011) 899). 8
9 Aluetasolla, maakuntien liitot ja ELY -keskukset ottavat kansalliset ja kansainväliset tavoitteet huomioon laatiessaan ja toteuttaessaan omia kehittämisohjelmiaan (maakuntasuunnitelmat / maakuntaohjelmat / jätehoitosuunnitelmat, vesienhoitosuunnitelmat yms.). Maakuntatasolla on laadittu myös lukuisia alueellisia strategioita jotka liittyvät keskeisiin liikenne-, ympäristö- ja luonnonvarakysymyksiin (liikennejärjestelmäsuunnitelma, ilmastostrategiat yms.) Globaaliset ympäristökysymykset ovat luonteeltaan valtioiden rajat ylittäviä, joten niiden ratkaiseminen vaatii vahvaa kansainvälistä yhteistyötä. ENI -ohjelman kannalta keskeisiä ympäristöohjelmia liittyy mm. kansainväliseen ilmastopolitiikkaan ja YK:n biodiversiteettisopimukseen. Suomen ympäristöministeriön Venäjä-yhteistyön tavoitteet ulottuvat vuoteen Yhteistyön painopisteitä ovat Itämeren valuma-alueen, erityisesti Pietarin jätevedenpuhdistus, Leningradin alueen maatalouden kuormituksen vähentäminen, öljykuljetusten riskien vähentäminen ja öljyntorjunta, vaarallisten aineiden hallinta sekä luonnonsuojelu. Itämeren suojelun kannalta HELCOM:in ohjelmat ja suositukset ovat avainasemassa. Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio HELCOM hyväksyi mm. Itämeren toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan, BSAP). Fennoskandian vihreä vyöhyke (Fennoscandian Green Belt) on rajat ylittävää yhteistyötä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Suomen, Norjan ja Venäjän kolmikantainen yhteistyö perustuu yhteisymmärryspöytäkirjaan. Liikennejärjestelmän kannalta keskeinen strategia-asiakirja on Kaakkois-Suomen liikennestrategia vuoteen 2035 jossa on huomioitu myös EU linjaukset (EU:n päätös ydinverkkokäyttäviksi TEN-T). 9
10 Ohjelman kannalta olennaiset kansalliset ja kansainväliset ympäristötavoitteet Olennaisista kansainvälisistä ympäristötavoitteista on sovittu laajalti EU -tasolla ja Suomi on niihin sitoutunut. Alla on aihealuekohtainen listaus keskeisistä EU -tason direktiiveistä, strategioista ja etenemissuunnitelmista sekä lyhyt kuvaus avaintavoitteista. Ilmasto ja vähähiilisyys EU:n ilmastopolitiikkaa ohjaa vuoteen 2020 saakka kansainvälisesti YK:n ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirja sekä EU:n sisällä ilmasto- ja energiapaketti. Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä velvoitekaudella vuosina Euroopan unionin velvoitteena oli vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kahdeksan prosenttia vuoden 1990 päästötasosta. EU:n päästövähennystavoite vuodelle 2020 on 20 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. Suomen maakohtaiset tavoitteet ovat päästöjen vähentäminen 16 prosentilla päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla (esimerkiksi rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne ja jätehuolto) ja uusiutuvan energian osuuden lisääminen 38 prosenttiin. Suomen ilmastopolitiikan keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet on määritelty pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategiassa. Strategia päivitettiin vuoden 2013 alussa. Lisäksi kansallista ilmasto- ja energiapolitiikkaa on visioitu vuoteen 2050 saakka vuoden 2009 lopussa hyväksytyssä valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisessa tulevaisuusselonteossa. Hallitus valmistelee ympäristöministeriön johdolla ilmastolakia. Lain keskeisiä elementtejä ovat mahdollinen 80 prosentin päästövähennystavoite vuodelle Siirtyminen kohti kilpailukykyistä vähähiilistä taloutta merkitsee, että EU:n olisi valmistauduttava vähentämään omia päästöjään vuoteen 2050 mennessä 80 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna (EU:n etenemissuunnitelma: siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050). Uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin (2009/28) mukaisesti (Direktiivi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä = Uusiutuvan energian direktiivi = RES direktiivi) jäsenvaltioiden on vahvistettava kansallinen uusiutuvaa energiaa käsittelevä toimintasuunnitelma. Suomi sai uusiutuvan energian käytön tavoitteekseen 38 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kansallisesti tavoitteita on linjattu pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa. Resurssiviisaus ja ekotehokkuus EU:n etenemissuunnitelmassa kohti resurssitehokasta Eurooppaa (KOM 2011 / 571) asetetaan tavoitteet, jotka osoittavat, millä keinoin Euroopassa on mahdollista saavuttaa resurssitehokas ja kestävä kasvu. Jäsenvaltioiden tulisi ottaa käyttöön kannusteet, joilla saadaan useimmat yritykset mittaamaan, vertailemaan ja parantamaan resurssitehokkuuttaan systemaattisesti ja auttaa yrityksiä tekemään yhteistyötä tuottamiensa jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämiseksi. Lisäksi jäsenvaltioiden tulisi varmistaa, että neuvoja ja tukea on tarjolla pk-yrityksille niiden resurssitehokkuuden ja raaka-aineiden kestävän käytön tunnistamiseksi ja tehostamiseksi. Julkinen tutkimusrahoitus tulisi suunnataa keskeisiin resurssitehokkuustavoitteisiin yms. 10
11 Energiatehokkuusdirektiivi (2012/27) velvoittaa laatimaan kolmen vuoden välein kansallisen energiatehokkuuden toimintasuunnitelman. Suomessa energiapalveludirektiivin (2006/32) velvoitteisiin ja tavoitteisiin on tarkoitus suurelta osin vastata energiatehokkuussopimusten toimeenpanolla ja tulosten seurannalla. Energiapalvelujen toimenpideohjelma koskee sähkön siirron, jakelun ja kaukolämpöalan yrityksiä. Direktiivin mukaisesti jäsenvaltioiden on asetettava 9 %:n kansallinen ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite ja käynnistettävä toimia, joilla tähän tavoitteeseen pyritään vuoteen 2016 mennessä. Suomen kestävän kehityksen tavoitteet on kirjattu yhteiskuntasitoumukseen Suomi, jonka haluamme Yhteiskuntasitoumuksella edistetään kestävää kehitystä kaikkialla yhteiskunnassa. Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Resurssiviisaus ja luonnonvarat nousivat keskeiseksi kansalliseksi tulevaisuuskysymykseksi mm. kansallisen luonnonvarastrategian Älykkäästi luonnon voimin myötä. Ihmisten terveys ja ilma Ilman pilaantumista koskeva teemakohtainen strategia (KOM 2005 / 446): Tavoitteiksi vuoteen 2020 mennessä on asetettiin mm. hiukkasille altistumisesta johtuvan eliniänodotuksen menetyksen vähentäminen 47 prosentilla, otsonista johtuvien akuuttien kuolemantapausten vähentäminen 10 prosentilla, liiallisten happopäästöjen vähentäminen metsäalueilla 74 prosentilla ja makean veden alueilla 39 prosentilla ja rehevöityneiden alueiden vähentäminen 43 prosentilla. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi rikkidioksidipäästöjä olisi vähennettävä 82 prosenttia, typen oksidien päästöjä 60 prosenttia, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä 51 prosenttia, ammoniakkipäästöjä 27 prosenttia ja primaarihiukkasten (jotka päästetään suoraan ilmaan) päästöjä 59 prosenttia vuoden 2000 päästöihin nähden. Luonnon monimuotoisuus EU:ssa on laadittu luonnon monimuotoisuutta koskeva strategia vuoteen 2020 (KOM 2011/ 244 / Luonnonpääoma. Elämämme turvaajana) Vuoteen 2020 mennessä pysäytetään EU:n luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen ja ennallistetaan ne mahdollisimman pitkälle sekä tehostetaan EU:n toimia, joilla torjutaan koko maailman luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Tavoitteena on mm. lintu- ja luontodirektiivin täytäntöönpano, ekosysteemipalvelujen ylläpito ja ennallistaminen, kestävän maa- ja metsätalouden kehittäminen, kalavarojen kestävä käyttö ja vieraslajien torjuminen. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia Luonnon puolesta - ihmisen hyväksi hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä joulukuussa Kansallisen metsäohjelman 2015 sekä valmisteilla olevan Suomen kansallisen metsästrategian 2025 toiminta-ajatuksen mukaisesti metsien kestävä hoito ja käyttö luovat kasvavaa hyvinvointia. Kansallisen metsästrategian laadintaa ohjaa Metsäpoliittinen selonteko Yksi metsäpoliittisen selonteon tärkeimmistä toimenpidekokonaisuuksista on metsäluonnon monimuotoisuuden, ekosysteemipalveluiden sekä metsien ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden turvaaminen. 11
12 Maaperä EU:n maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategian (KOM 2006 /231) tavoitteena on suojella maaperää ja varmistaa, että se voi suorittaa ympäristön, talouden, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta tärkeät toimintonsa.. Strategiassa ehdotetaan toimia, joiden tavoitteena on estää maaperän kunnon heikkeneminen. Maaperä on myös merkittävä hiilen nielu ja kerryttämällä maahan orgaanista ainesta maatalous voi osaltaan osallistua kasvihuoneilmiön hillitsemiseen. Kansallisesti yleiset tavoitteet maaperänsuojelulle on määritelty Maaperänsuojelun tavoitteet mietinnössä. Ympäristöministeriö on asettanut 2014 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus valtakunnalliseksi pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusstrategiaksi. Maisema Maiseman vaalimisen suunnittelutyöhön liittyy EU:n maisemaa koskeva eurooppalainen yleissopimus. Sopimusosapuolet sitoutuvat huomioimaan lainsäädännössään maiseman olennaisena osana elinympäristöä, laatimaan maisemansuojeluun ja -hoitoon tähtääviä toimenpiteitä sekä sisällyttämään maisemanäkökohdat alue- ja kaupunkisuunnittelu- ja muihin politiikkoihin, joilla on maisemaan vaikutus. Suomessa keskeisimmässä asemassa maisemansuojelun kannalta on maankäyttö- ja rakennuslaki, joka sisältää muun muassa kaavoitukseen ja rakennuslupamenettelyyn liittyvät säännökset. Vesi Vesienhoidon tavoitteena koko EU:ssa on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä (Vesipuitedirektiivi 2000/60), joissakin tapauksissa vuoteen 2021 tai 2027 mennessä. Samalla hyvälaatuisten vesien tila ei saa heiketä. Kaakkois-Suomen alueen vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa esitetään tietoa vesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavista toimista, joilla vesien hyvä tila aiotaan saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi vesienhoidon valtakunnallinen toteutusohjelma vuosille tarkentaa, mitä toimia vesien hyvän tilan saavuttaminen vaatii valtakunnallisella tasolla. Vesienhoitosuunnitelmia päivitetään parhaillaan vuosiksi EU:n meristrategiadirektiivin (2008/56) tavoite on Euroopan merien hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Strategian tavoitteena on suojella ja ennallistaa Euroopan merien ekosysteemejä ja varmistaa, että meriin liittyvät taloudelliset toimet toteutetaan kestävän kehityksen mukaisesti. Meristrategiadirektiivi on Suomessa pantu täytäntöön täydentämällä vesienhoitolakia. Tulevaisuudessa merialueet tulevat nykyistä enemmän kaavoituksen piiriin ja kaavoitus tulee olemaan aiempaa keskeisempi ohjausväline meristrategian tavoitteiden saavuttamisessa. Vuonna 2014 tulee kuluneeksi kuusi vuotta siitä, kun Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio HELCOM hyväksyi Itämeren toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan, BSAP). Toimintaohjelman tavoitteena on saavuttaa hyvä ympäristön tila Itämerellä vuoteen 2021 mennessä. Liikenne EU -tasolla on laadittu liikennesuunnitelmia, jossa ympäristönäkökohtia on korostettu. Esimerkkinä voidaan mainita Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää (KOM ): Tavoitteeksi asetetaan mm., että liikenteen kasvu ja liikkuvuuden tukeminen tapahtuu siten, että 60 prosentin päästövähennystavoite saavutetaan. 12
13 Kansallisella tasolla, liikennejärjestelmien suunnittelutyötä ohjaa mm. hallituksen liikennepoliittinen selonteko. Siinä linjataan liikennepolitiikkaa vuosille Maakuntatasolla laaditaan mm. liikennejärjestelmäsuunnitelmia. Kaakkois-Suomen maakunnissa korostuvat kansainväliset logistiikkakysymykset ja siihen liittyvät ympäristöhaasteet kuten Itämeren öljynkuljetusten kasvu. EU:n rikkidirektiivi (2005/33/EY) sisältää MARPOL-yleissopimuksen voimassa olevan ilmansuojeluliitteen määräykset laivapolttoaineen rikkipitoisuudesta. Tämä vaikuttaa ohjelma-alueen merikuljetuksiin ja siihen liittyviin ympäristöasioihin merkittävästi. Jäte EU:n jätepolitiikka ja Suomen jätelaki perustuvat jätetavoitteiden hierarkiaan eli arvojärjestykseen. Kansallisen suunnittelutyön suuntaviivat on esitetty valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa: Kohti kierrätysyhteiskuntaa. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 on 11 maakunnan alueen kattava alueellinen jätehuollon kehittämissuunnitelma. Jätesuunnitelmassa esitetään jätehuollon nykytila sekä tavoitteet ja toimenpiteet. Sen mukaan ensisijaista on ehkäistä jätteiden syntymistä. Vasta toissijaista on kierrättää jätteet uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Jätteen polttaminen tulee kyseeseen vasta, jos jätettä ei voi ehkäistä eikä kierrättää. Euroopan komissio esitti heinäkuussa 2014 uudistuksia EU:n jätelainsäädäntöön. Uusilla kierrätystavoitteilla, laskentatapojen muutoksilla, raportointivaatimuksilla ja muilla uudistuksilla pyritään yhdenmukaistamaan EU:n jätelainsäädäntöä sekä tehostamaan jätteiden hyödyntämistä resurssina jäsenmaissa. Maankäyttö Maankäytön suunnittelu ja hallinta ovat keskeisessä asemassa, kun maankäyttö halutaan sovittaa entistä paremmin yhteen ympäristönäkökohtien kanssa. Maankäytön suunnittelua ja hallintaa koskevat päätökset tehdään paikallis- tai aluetasolla (maakuntakaava, yleis- ja asemakaava). Euroopan komission tehtävänä on kuitenkin varmistaa, että jäsenvaltiot ottavat ympäristönäkökohdat huomioon maankäyttö- ja aluekehityssuunnitelmissaan ja toteuttavat yhdennettyä maankäyttöä. Neuvottelut ovat käynnissä esimerkiksi EU:n merialuesuunnitteludirektiivin toimeenpanemiseksi. Merten aluesuunnittelu on yksi työkaluista, joka avulla voidaan saavuttaa merten hyvän tila vuoteen 2020 mennessä EU:n meristrategiadirektiivin mukaisesti. 13
14 Vaikutusalue Ohjelman vaikutusalue ulottuu pääasiallisesti ydinohjelma ja sen liitännäisalueeseen. Ydinohjelma-alueeseen kuuluvat Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kymenlaakso, Pietarin kaupunki ja Leningradin alue. Liitännäisalueiksi on nimetty Suomesta Päijät-Häme, Uusimaa ja Pohjois- Savo sekä Venäjältä Karjalan tasavalta. Turku on mukana taloudellisesti ja kulttuurisesti merkittävänä keskuksena. Ohjelma vaikuttaa lisäksi ohjelma-alueelle rajoittuviin alueisiin. Kaakkois-Suomi-Venäjä-CBC ohjelma-alue. 14
15 Arviointimenetelmän kuvaus Arviointiprosessin kokonaiskuvaus on esitetty CBC -ohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Arviointiprosessin toteuttamisesta on vastannut ympäristöpäällikkö Frank Hering Kymenlaakson liitosta. Etelä-Karjalan liitto on toiminut hallinnollisena vastuuviranomaisena. Arviointityö on integroitu varsinaisen CBC -ohjelman laadintatyöhön. Em. syystä on voitu vaikuttaa CBC -ohjelman sisältöön ja huomioida keskeisiä ympäristönäkökohtia jo arviointiprosessin aikana. Arvioinnissa huomioidaan keskeiset taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ympäristölliset vaikutukset. Ohjelma arvioidaan toimintalinjoittain. Lisäksi arvioidaan yhteisvaikutuksia. Arvioinnissa käytetään pääasiallisesti arviointitaulukkoja. Merkittäviä vaikutuksia kuvataan myös sanallisesti. Arvioinnissa noudatetaan lakia suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista (200/2005) joka vastaa Euroopan Unionin SEA -direktiiviä. Arvioinnin tarkkuusaste on suhteessa ohjelman yleispiirteisyyteen. SOVA -lain mukaisena vastuuviranomaisena on toiminut Kaakkois-Suomen ELY -keskus. Etelä- Savon -ELY keskuksen SOVA lain -vastuuviranomaisia on konsultoitu ja kutsuttu vianomaisneuvotteluihin. Vaihtoehtojen käsittely SOVA -lainsäädännön mukaan arvioinnissa tulee tarkastella mahdollisia vaihtoehtoja. Arviointi on tehtävä vähintään hankkeen toteutukselle ja toteuttamatta jättämiselle (0-vaihtoehto). Kaakkois-Suomen CBC -ohjelman arvioinnissa on tarkasteltu seuraavia vaihtoehtoja: VE: 0 =Ohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä ei toteuteta VE 1 = Ohjelma toteutetaan kaikilta osin Nykytilan arviointi Koko ohjelma-alueen taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen nykytila on kuvattu yksityiskohtaisesti CBC ohjelma-asiakirjassa (Kappale 2: Description and analysis of the programme area ). Tämän ympäristöselostuksen nykytilan arvioinnissa kuvataan vain keskeisiä ympäristökysymyksiin ja ympäristöarviointiin liittyviä kysymyksiä. Ohjelma-alue koostuu erityyppisistä osa-alueista. Erot harvaan asuttujen ohjelma-alueiden ja kaupunkialueiden välillä ovat suuria. Erityisesti maaseutualueella mutta myös monissa pienissä kaupungeissa ongelmana ovat nuorten poismuutto, väestön ikääntyminen ja paikoin hyvin heikko työllisyys. Pietari on viiden miljoonan ihmisen asukasluvullaan Euroopan 15
16 neljänneksi suurin kaupunki ja maailman pohjoisin miljoonakaupunki. Pietarin talousalueen vaikutukset ulottuvat koko ohjelma-alueelle. Tämä asettaa erityisiä haasteita myös ympäristölle. Keskeisiä luonnonelementtejä ohjelma-alueella ovat Itämeri, laajat metsät ja vesistöt sekä lukuisat suo- ja kosteikkoalueet. Maatalous leimaa maisemakuvaa maakunnissa usein mosaiikkimaisesti. Laajat yhtenäiset peltoalueet ovat alueelle vain paikoin leimallisia. Ohjelma-alueen merkittävä ympäristöongelma on Itämeren heikentynyt tila. Rehevöityminen on Itämeren suurimpia ongelmia. Se on seurausta jo yli vuosisadan jatkuneesta ihmisen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta. Kuormitusta aiheuttavat mm. Itämeren rantavaltioiden asutus, teollisuus sekä maa- ja metsätalous. Pietarin jätevesikuormitus on vähentynyt viime vuosina. Jätevesien puhdistuksessa on Venäjän ohjelma-alueella kuitenkin edelleen parantamisen varaa. Varallisten aineiden ja öljyn kuljetukset Suomenlahdella kasvavat jatkuvasti ja muodostavat merkittävän ympäristöriskin Itämerelle ja sen rannikoille. Ympäristöriski liittyy myös maatalouden suuryksiköiden (kuten siipikarjakasvattamoiden) sekä teollisuuslaitosten yms. laitosten vuotoihin ja poikkeustilanteisiin. Itämeren vedenalainen luonto on Suomen aluevesillä viime vuosikymmenellä tehokkaasti inventoitu. Myös Venäjällä on meneillään inventointi- ja tutkimushankkeita. Tutkimusten ja inventointien tulokset tuovat uusia työkaluja merialuesuunnitteluun ja tukevat samalla merialueiden kestävää käyttöä tulevaisuudessa. Rehevöityminen on vaikuttanut Itämeren lisäksi myös monien järvien ja jokien ympäristön tilaan. Pistekuormituslähteet ovat viime vuosina kuitenkin vähentyneet runsaasti. Suureksi haasteeksi jää edelleen maatalouden hajakuormituksen määrä. Vesistöjen kunnostustarpeet korostuvat, silla monilla järvillä, joilla ja kosteikoilla on suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Ohjelma-alueella on runsaasti metsiä, joista suurin osa on talousmetsiä. Luonnonsuojelualueiden verkosto on kehitetty, mutta erityisesti vanhojen luonnonmetsien suojelussa on puutteita. Ongelman ratkaisemiseksi on Suomessa kehitetty mm. vapaehtoiseen suojeluun perustuva metsien suojeluohjelma. Itäisen Suomenlahden kansallispuiston ohella Kaakkois-Suomesssa ei ole muita rajat ylittäviä kansallispuistoja tai merkittävän laajoja suojelualueita. Luonnonsuojelualueiden välinen kytkeytyneisyys on monin paikoin heikko ja suojelualueverkostossa on puutteita. Kaakkois- Suomessa korostuu maankäytön paineet esim. rajanylityspaikoilla. Norjan, Venäjän ja Suomen välisellä Fennoscandian Green Belt -yhteistyöllä pyritään mm. luonnonsuojeluyhteistyöhön sekä luontoalueiden kytkeytyneisyyden kehittämiseen. Luonnonsuojeluyhteistyö liittyy mm. luonnonsuojelualueverkoston kehittämiseen, Itämeren suojeluun, Laatokkaan ja Saimaan norppasuojeluun sekä vaelluskalan suojeluun. Luonnonsuojelun ja ympäristösuojelun taso on Suomessa korkeampi kuin Venäjällä. Tämä asettaa haasteita ympäristöyhteistyölle. Ympäristölainsäädäntö ja standardit sekä työtavat eroavat selvästi Euroopan Unionissa ja Venäjällä. Toisin kun Venäjällä, ilmastonmuutoksen ja vähähiilisyyden haasteisiin kiinnitetään Suomessa keskeistä huomiota ja siirtyminen biotalouteen on asetettu monissa maakunnissa keskeiseksi kehittämisen tavoitteeksi. 16
17 Hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet Kaakkois-Suomessa voimakkaasti vuoden 1990 tasosta. Lasku oli esim. Kymenlaaksossa yli 50 % ja Etelä- Karjalassa yli 25 % (Kaakkois-Suomen ekotehokkuuden seurantaohjelma, ECOREG). Myös Etelä-Savon teollisuuden ja energiantuotannon fossiilisista polttoaineista lähtöisin olevat CO 2-päästöt ovat olleet laskusuuntaiset. Tämä johtuu tehdyistä polttoainevalinnoista, teknologian kehittymisestä ja investoinneista puupolttoaineen käytön lisäämiseksi. Keskeinen syy Kymenlaakson päästötason laskusta liittyy kuitenkin metsäteollisuuden rakennemuutokseen. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnassa yli 70% käytetystä energiasta on uusiutuva. Etelä-Savossa uusiutuvien energialähteiden käyttöosuus oli noin 50 % (Kaakkois-Suomen ekotehokkuuden seurantaohjelma, ECOREG). Metsäteollisuudessa hyödynnetty mustalipeä vaikuttaa keskeisesti em. lukuihin. Tuulivoima- ja aurinkoenergian tuotanto kehittyy alueella vain hitaasti. Tavoitteena on, että fossiilista polttoaineista luovutettaisiin tulevaisuudessa mahdollisimman paljon tai jopa kokonaan. Ekotehokkuus on asetettu tärkeäksi kehittämisen tavoitteeksi. Ilmasto-olojen muutos ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen vaatii toimenpiteitä ja ilmastonmuutoksen uhkiin tulee varautua. Ohjelma- alueen rannoilla on mm. tulva- arkoja teollisuus- ja asuinalueita. Ilmastonmuutoksella voi olla myös muita ennalta arvaamattomia seurauksia. Esimerkiksi Itämeren lämpötila nousee ennusteiden mukaan merkittävästi. EU:n jätepolitiikka ja Suomen jätelaki perustuvat jätetavoitteiden hierarkiaan eli arvojärjestykseen. Sen mukaan ensisijaista on ehkäistä jätteiden syntymistä. Vasta toissijaista on kierrättää jätteet uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Jätteen polttaminen tulee kyseeseen vasta, jos jätettä ei voi ehkäistä eikä kierrättää. Jätteiden hyödyntämisaste on noussut viime vuosina merkittävästi, kun uudet jätteenpolttolaitokset on otettu käyttöön. Esimerkiksi Kymenlaaksossa jätteiden hyödyntämisaste on yli 90 %. Koko ohjelma- alueen asema energia- ja talouskäyttävänä Venäjän ja Euroopan Unionin välillä korostuu. Etelä-Karjalan ja erityisesti Kymenlaakson maakunnan asemat kasainvälisesti merkittävinä logistiikkamaakuntina vahvistuvat koko ajan. Runsaan liikenteen ja teollisuustoiminnan vuoksi monet ohjelma-alueen asukkaat altistuvat ilma- haju, tärinä- ja meluhaitoille. Suomessa ilmansaateongelmat ovat kuitenkin huomattavasti vähäisempiä kuin Pietarin metropolialueella. Pietarin talousalueen vaikutus on erittäin merkittävä Suomen rajamaakunnille. Vaikka elintaso on Pietarin alueella korkeampi kuin Venäjällä keskimäärin, on alueen bruttokansantuote asukkaasta kohti huomattavasti alhaisempi kuin Suomessa. Tämä näkyy mm. Kaakkois- Suomen ostosmatkailussa siten, että Suomeen vuonna 2013 matkustaneista ostosmatkalaisista 73 % tuli Pietarin alueelta. Suomen rajamaakunnissa on rakennettu ja suunnitteilla isoja ja kansainvälisessä mittakaavassa merkittäviä ostoskeskuksia ja matkailukohteita, mikä vaikuttaa merkittävästi yhdyskuntarakenteeseen ja liikkeenvirtoihin. 17
18 Arviointiosa 18
19 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Toimintalinja 1 Elävä, aktiivinen ja kilpailukykyinen talous Toimenpiteen keskeinen tavoite on kehittää ohjelma -alueen talous ja tukea erityisesti pk yritystoimminta. Taulukko: Toimenpiteen ympäristönäkökohdat, mahdollisuudet ympäristön tilan parantamiseksi sekä mahdolliset uhkat Tuettava toiminta Keskeisiä ympäristönäkökohtia Mahdollisuudet Uhkat 1) PK -yritysten toimintaedellysten sekä liiketoiminnan kehittäminen Tuotantoon ja yrityksen toimintaan liittyvät ympäristövaikutukset tulee tunnista ja ympäristönsuojelun tasoa kehittää. Ympäristöosaamisesta on kehittymässä entistä voimakkaampi kilpailutekijä ja yksi olennainen yrityksen menestyksen edellytyksistä. Ohjelmaluonnoksessa mainittu: Energiayhteistyön kehittäminen, Ekotehokkaat logistiset järjestelmät (Vrt. tuettava toiminta 4 ja 5) Kestävien tuote- ja palvelu ratkaisujen kehittäminen (yritysyhteistyön seurauksena) Toimenpidelinja mahdollistaa: Energian ja luonnonvarojen käytön irtikytkentä talouskasvusta Ympäristöasiat / Kestävää kehitystä ei aseteta yritystoiminnan kehittämisen tavoitteeksi Asenneilmapiiri estää kehittämis- ja innovaatiotoiminnan Pienissä yrityksissä ei ole taloudellisia resursseja tai osaamista ympäristöasioiden kehittämiseksi Monissa pk yrityksissä on suuri eko- ja resurssitehokkuuden kehittämispotentiaali. Yritysten on vastattava yhä nopeammin muuttuviin lainsäädännön vaatimuksiin sekä asiakkaiden odotuksiin. Toimenpidelinja 3 mainitaan keskeisiä ympäristötavoitteita, jotka voidaan toteuttaa pk - yritysten kehittämistoimenpiteiden kautta: ekotehokkuus ja ressuorsiviivaus, ympäristöjohtaminen jätehuoltojärjestelmän- ja kierrätyksen kehittäminen, Parasta käytettävissä olevan teknologian suosiminen yms. Haasteena on energian ja luonnonvarojen käytön irtikytkentä talouden kasvusta. 2 Kaupan ja investointien tukeminen Kaupan ympäristövaikutukset liittyvät mm. kuljetuksiin ja niistä syntyviin päästöihin, jätteisiin, varastointiin ja energiakulutukseen. Investoinnit vanhentuneeseen tekniikkaan lisäävät ympäristöpaineita. Kuten ylhällä Ympäristöasiat / Kestävä kehitys ei aseteta kauppaalan- ja investointitoiminnan tavoitteeksi Asenneilmapiiri estää kehittämis- ja innovaatiotoiminta 3 Kulttuuri ja matkailu Matkailu on voimakkaasti kehittyvä elinkeino joten sen ympäristövaikutuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Liikenteestä syntyy päästöjä ja matkakohteiden luonto voi olla lujilla. Ohjelmaluonnoksessa mainittu: Kestävä matkailu Toimenpidelinja mahdollistaa: Matkailupalveluiden kehittäminen ympäristön suojelua edistäväksi sekä luonnon ja paikalliskulttuurin ehdoilla Ekotehokkaat tuote- ja palveluratkaisut Ympäristöasiat / Kestävä kehitys ei aseteta matkailuyritysten kehittämistavoitteeksi Asenneilmapiiri estää kehittämis- ja innovaatiotoimintaa Luontokohteet kärsivät Liikennehaitat kasvavat (päästöt, melu yms.) Tilaa vaativan tai moottorikäyttöön perustuvan matkailun haitat 19
20 Kulttuuritoiminta voi kuormittaa ympäristöä esim. (suur-) tapahtumien yhteydessä 4 Maaseudun kehittäminen Maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiin ei voida CBC - ohjelmalla suoraan vaikutta. Maaseutumatkailu on kasvava, maaseudun luontaisiin edellytyksiin ja voimavaroihin sekä pienyrittäjyyteen perustuvaa yritystoimintaa. Sen voi hyvin toteuttaa kestävällä tavalla. Ympäristön kannalta merkittävä kehitystä liittyy mm. bioenergiayrittäjyyteen sekä lähiruoka- ja luomutuotantoon. Kestävän matkailun periaatteiden noudattaminen Toimenpidelinja mahdollistaa: Paikallisten erityispiirteiden ja alueellisen omaleimaisuuden hyödyntäminen (luomu- ja lähiruoka tms.) Bioenergiatuotannon kestävä kehittäminen Ekosysteemipalveluiden kuten maisema-arvojen ja - hiljaisuuden kestävä hyödyntäminen Kestävän maaseutumatkailun periaatteiden noudattaminen Ympäristön tilan parantaminen (maisemanhoitohankkeet, vesienkäsittelyhankkeet yms.) Paljon energia vaativat palvelut (esim. sisähallien hiihtoputket, surffauslaitteet yms.) Teknisen verkoston riittämättömyys (esim. jätevesien käsittelyyn liittyen) voi lisää ympäristöpaineita Maaseudulla korostuvat teknisen huollon ympäristöhaasteet (liikenne, vesienkäsittely, tietoverkko yms.). 5 Liikenne ja logistiikka Ympäristökuorma liittyy ensisijaisesti liikenteen ja logistiikkatoiminnan päästöihin ja energiakulutukseen. Hyvin toimiva ja tehokas logistiikkajärjestelmä sekä sujuva rajanylitys voi kuitenkin lieventää kielteisiä vaikutuksia merkittävästi. Maantiekuljetukset ja yksityisautoilu kuormittavat ympäristöä enemmän kuin raide / meri kuljetukset /. Turvallisuus- ja terveysriskit sekä asuinviihtyisyyteen liittyvät ongelmat korostuvat (ympäristöonnettomuusriskit/ liikennealueiden tila-tarve, melu ja valosaaste yms.). Ohjelmaluonnoksessa mainittu: Toimivan ja tehokkaan liikennejärjestelmän kehittäminen Toimenpidelinja mahdollistaa: Maantiekuljetusten tehokas yhdistäminen rautatie- ja merikuljetuksiin tai maantiekuljetuksen siirtymisen rautatielle Joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittäminen / olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin hyödyntäminen Liikenteen ja päästöjen kasvu Ympäristöriskit kuten öljynkuljetuksen onnetonmudet Yksityisautoiluun perustuvien ratkaisujen suosiminen Yhdyskuntarakenteen hajoaminen 6 Tutkimus ja koulutus / innovaatio ja teknologia Ympäristösaaminen edistää ympäristöinnovaatioiden kehittämistä ja käyttöön ottoa Toimenpidelinja mahdollistaa: Ympäristöinnovaatioiden tukeminen Ekotehokkuuden parantaminen Resurssiviisauden kehittäminen Ympäristöriskien hallinta Asenneilmapiiri estää kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ympäristöasioita ei aseteta t+k sekä koulutusalan tavoitteeksi Ympäristöinnovaatioihin ei satsata riittävästi 20
Kaakkois-Suomi Venäjä CBC 2014 2020 ohjelma Cross-border cooperation CBC Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
0 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC 2014 2020 ohjelma Cross-border cooperation CBC Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sisällys JOHDANTO... 1 YLEISTÄ CBC OHJELMASTA... 2 KAAKKOIS-SUOMI VENÄJÄ CBC 2014 2020 -OHJELMAN
LisätiedotRahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön. Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma Lappeenranta
Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma 5.10.2016 Lappeenranta Ohjelman rahoitus 72,3 Mio, välitarkastelun jälkeen mahdollisesti lisärahoitusta.
LisätiedotKaakkois-Suomi Venäjä CBC
Kaakkois-Suomi Venäjä CBC 2014 2020 Ympäristöselostus 10. lokakuuta 2015 Ohjelmaa rahoittavat Euroopan Unioni, Venäjän Federaatio ja Suomen tasavalta 1 Sisällys Lyhenteet... 3 Johdanto... 4 Yleistä CBC-ohjelmasta...
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotLuonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy
Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotSUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA
SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotEU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020
EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotEU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu
EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä Nunu Pesu 11.9.2018 EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevat päätavoitteet Luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on edistää luonnon
LisätiedotKARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto
KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotUusi ohjelmakausi
Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.
LisätiedotKarelia CBC ohjelman 2014-2020 ympäristöarviointi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Karelia CBC ohjelman 2014-2020 ympäristöarviointi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 1 Karelia CBC ohjelman laadinta kaudelle 2014-2020 1.1. CBC ohjelmat EU tasolla Rajanylittävää yhteistyötä (cross-border
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotKYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA Osallistumis ja arviointisuunnitelma
0 KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA 2014 2017 Osallistumis ja arviointisuunnitelma 03.03.2013 1 Sisällys JOHDANTO... 2 YLEISTÄ MAAKUNTAOHJELMASTA... 3 MAAKUNTAOHJELMA OSANA MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄÄ...
LisätiedotItämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014
Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122
LisätiedotUudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino
Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Kaakkois-Suomi - Venäjä CBC 2014-2020 ENI = European Neighbourhood Instrument Viitekehys ja säännöstö uudelle EU:n ulkorajoilla toteutettavalle ohjelmalle Venäjän
LisätiedotMitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo
Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg Ympäristöministeriö 1 Esityksen sisältö EU:n 6. ympäristöohjelma ja jätteet
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotSuomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta
Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,
LisätiedotVähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa
Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti
LisätiedotLuonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.
Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten
LisätiedotEU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI
EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotKolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010
Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotUudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu
LisätiedotViljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen
Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotItämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma
Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotYmpäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet
Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja
LisätiedotRakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo
Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotCentral Baltic -ohjelma Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland
Central Baltic -ohjelma 2014-2020 Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland 15.10.2014 Helsinki Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Ohjelma-alue Suomessa
LisätiedotEU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1
EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
LisätiedotCentral Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015
Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,
LisätiedotCentral Baltic ohjelma
Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,
LisätiedotAnna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011
Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Vuoden 2003 hallitusohjelmassa ympäristökasvatuksen aseman vahvistaminen mainittiin ensimmäisen kerran: yhden kerran ympäristöpolitiikkaluvussa
LisätiedotEUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005
EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotUusi rakennerahastokausi Merja Niemi
Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotFInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri
FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset
LisätiedotPohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely
Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,
LisätiedotLIITÄNNÄISALUEET SUOMI: PÄIJÄT-HÄME, UUSIMAA, POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA VENÄJÄ: KARJALAN TASAVALTA
ENPI:STÄ CBC:HEN YDINALUE SUOMI: ETELÄ-KARJALA, KYMENLAAKSO JA ETELÄ-SAVO VENÄJÄ: PIETARI JA LENINGRADIN OBLAST YHTEINEN MAA- TAI MERIRAJA SUURIA INFRAHANKKEITA VOIDAAN TOTEUTTAA AINOASTAAN YDINALUEELLA
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotMeren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki
Meren pelastaminen Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta 15.12.2016 Helsinki Sisältö 1. Miksi meri tulee pelastaa? Meren hyödyt 2. Mikä on muuttunut sitten 2009
LisätiedotSuomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma
Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotMerenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus
Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2022 Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus 2.3.2015 Merenhoidon suunnittelu Meristrategiadirektiivi 2008 Laki vesien- ja merenhoidosta (muutos) 2011 Suomen
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen
Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotTuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015
Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotItämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen
Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla
LisätiedotTurun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018 Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Itämerihaaste pähkinänkuoressa KäynnistettyTurun ja Helsingin kaupunginjohtajien
LisätiedotEurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotA7-0277/129/REV
3.10.2013 A7-0277/129/REV Tarkistus 129/REV Cristina Gutiérrez-Cortines PPE-ryhmän puolesta Mietintö Andrea Zanoni Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi COM(2012)0628
LisätiedotMERIALUESUUNNITTELU JA SEN LINKIT MERENHOITOON. Vaasa Ann Holm, Pohjanmaan liitto ja Pekka Salminen, Varsinais-Suomen liitto
MERIALUESUUNNITTELU JA SEN LINKIT MERENHOITOON Vaasa 19.9.2018 Ann Holm, Pohjanmaan liitto ja Pekka Salminen, Varsinais-Suomen liitto HELCOM Baltic Sea Action Plan EU:n yhdennetty meripolitiikka Regional
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä
LisätiedotElinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020
Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat
LisätiedotLIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus
LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta
LisätiedotKatsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015
Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin
LisätiedotManner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 1 Rakennerahasto-ohjelman laadinta ohjelmakaudelle 2014-2020 1.1
LisätiedotAjankohtaista ympäristönsuojelusta
Ajankohtaista ympäristönsuojelusta Pekka Jalkanen Ympäristöministeriö Hallitusohjelman keskeiset hankkeet Yleiset tavoitteet Käynnissä olevat prosessit Uudet aloitteet Kansainvälisen toiminnan painopisteet
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin
Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2
LisätiedotJoensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman
LisätiedotTuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?
Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
LisätiedotBotnia-Atlantica 2014-2020
Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen
LisätiedotAjankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.
Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n
LisätiedotKohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström
Kohti hiilineutraalia kuntaa Biosfärområdets vinterträff i Korpoström 2.3.2018 Valonia Kuntien yhteinen palvelukeskus Valonia on alueellinen kestävän kehityksen palveluorganisaatio Toiminut vuodesta 1997,
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä
Lisätiedot