Yhteenveto kansallisista ja alueellista biotaloutta koskevista ohjelmista, strategioista ja selvityksistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenveto kansallisista ja alueellista biotaloutta koskevista ohjelmista, strategioista ja selvityksistä"

Transkriptio

1 Yhteenveto kansallisista ja alueellista biotaloutta koskevista ohjelmista, strategioista ja selvityksistä Biotalous Pohjois Savossa Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää biologisia luonnonvaroja ravinnon, tuotteiden, energian ja palveluiden tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisesta energiasta, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.(www.biotalous.fi) Pohjois Savossa on jo nykyään paljon biotalouteen liittyvää toimintaa. Maakunnalla on hyvät mahdollisuudet kehittää kestävää biotaloutta sekä alueen luonnonvarojen, elinkeinorakenteen että osaamisen puolesta. Biotalouden kannalta keskeisiä maakunnan elinkeinoelämän ja tutkimuksen vahvuusalueita ovat mm. metsäteollisuus, metalliteollisuus, ympäristöterveyden ja ympäristönmuutoksen tutkimus, bioteknologia, energiateknologia, informaatio teknologia, maatalous ja agrobiotekniikka sekä matkailu. Savossa on myös hyvät mahdollisuudet hajautettuun, omavaraiseen energiantuotantoon, joka perustuu alueiden omiin energiavarantoihin ja paikalliseen yrittäjyyteen. Savossa on runsaat luonnonvarat, jotka kestävästi käytettyinä muodostavat alueelle kilpailuedun. (Savon ilmasto ohjelma 2025) Tähän selvitykseen on koottu yhteenveto keskeisistä biotaloutta koskevista kansallisista ja alueellista biotaloutta koskevista ohjelmista, strategioista ja selvityksistä. Selvitykseen on koottu tiiviiseen muotoon eri ohjelmissa esitettyjä biotalouden painopistealueita sekä esitettyjä kehittämis ja toimenpide ehdotuksia. Tämän selvityksen sekä tehtyjen asiantuntijahaastatteluiden pohjalta valitaan Pohjois Savon biotalousosaajat hankkeessa kehitettävät teemat.

2 1. Kansallinen energia ja ilmastostrategia (2013) Suomen pitkän aikavälin ilmasto ja energiastrategian tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa vuodelle 2020 asetetut energia ja ilmastotavoitteet. Ilmasto ja energiastrategiaa päivitettiin vuoden 2013 aikana. Strategiapäivityksellä valmisteltiin tietä kohti pitkän aikavälin energia ja ilmastotavoitteita. Uuteen strategiaan on myös yhdistetty mineraaliöljyn käytön vähentämisohjelma. Selonteko sisältää yli 100 strategista linjausta, jotka koskevat mm. energiatehokkuutta, varautumista kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennyksiin, uusiutuvan energian edistämisen edellyttämiä lisätoimia, kuluttajatoimien ohjausta, turpeen käytön hallittua vähentämistä, reagointia eurooppalaiseen ja kansalliseen energiamarkkinakehitykseen, sähkönhankinnan omavaraisuuden turvaamista ja kaukolämpöön liittyviä kysymyksiä. Strategiatyön valmistuttua alettiin laatia Suomen tiekarttaa kohti vuotta 2050 keinoista, joilla kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäisiin vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Hallitusohjelman mukaisesti pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Strategian keskeisiä tavoitteita ovat: Kasvihuonekaasupäästöt 20 % vuoden 1990 tasosta vuonna 2020 (ei päästökauppa). Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta 38 % vuonna 2020 Biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista 20 % vuonna 2020 Mineraaliöljyn osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta alle 17 % vuonna 2025 Tuulivoimalla tuotetaan sähköä 9 TWh vuonna 2025 Sähkön ja lämmön tuotannossa metsähakkeen osuus 25 TWh vuonna 2020 Kivihiilen voimalaitoskäyttö on syrjäytynyt metsäpohjaisella biomassalla vuonna 2025 Turpeen energiakäyttöä vähennetään suunnitelmallisesti siten, ettei se korvaudu kivihiilellä Turpeen energiakäyttö vähenee kolmanneksella viime vuosien keskitasosta (23 TWh) vuoteen 2025 mennessä. Luodaan vuonna 2013 yksinkertaiset liittymistä ja verotusta koskevat menettelyt sekä yhtenäiset ohjeistukset pientuottajan sähköntuotannon myymiselle, hinnoittelulle ja laskutusmenettelylle Sähkön kokonaiskulutus enintään 94 TWh ja kaiken energian loppukulutus enintään 310 TWh vuonna 2020 Vähennetään ruokahävikkiä elintarvikeketjun joka vaiheessa ja korostetaan ruokavalintojen merkitystä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Joukkoliikenteestä luodaan yhtenäinen palvelukokonaisuus, joka sisältää käyttäjäystävällisen, yhteen toimivan maksu ja informaatiojärjestelmän. Suomen energiateknologiavienti 20 miljardia ja cleantechvienti 38 miljardia euroa vuonna Näistä biotalouden edistämiseen liittyviä tavoitteita ovat erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ja uusiutuvan energian osuuden lisääminen, energiatehokkuuden parantaminen, ruokahävikin ja ruokaketjun kasvihuonepäästöjen vähentäminen sekä energiateknologian ja cleantechosaamisen ja viennin kehittäminen. (Lähde: Kansallinen energia ja ilmastostrategia, TEM, 2013)

3 2. Kansallinen biotalousstrategia Suomelle on laadittu kansallista strategiaa biotalouden edistämiseksi. Sen tavoitteena on saada aikaan uutta ja kansainvälistä liiketoimintaa sekä parantaa työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. Biotalousstrategian oli määrä valmistua ja mennä valtioneuvostoon hyväksyttäväksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Meillä on jo runsaasti biotalouteen liittyvää toimintaa, jonka kehittämiseen tarvitaan kansallista biotalouspolitiikkaa. Prosessin tavoitteena on ollut löytää biotalouden painopisteet, jotta mm. tutkimus ja kehittämisrahoitusta osataan suunnata oikein. Sen avulla voidaan myös luoda edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle sekä varmistaa biotaloudessa tarvittava osaaminen monialaista yhteistyötä ja alan koulutusohjelmia kehittämällä. Strategiassa (luonnoksessa) nostettiin esiin biotalousstrategian vision toteuttamisen kannalta tärkeimmät asiat, nämä kiteytyivät viideksi strategiseksi valinnaksi. 1. Biotalouden tarvitsemien uusiutuvien luonnonvarojen saatavuuden, kestävyyden ja hyväksyttävyyden varmistaminen sekä luonnonprosessien merkityksen tunnistaminen biotalouden toimintaedellytysten vahvistamiseksi 2. Toimialarajojen rikkominen uusien biotalouden ratkaisujen synnyttämiseksi 3. Rohkeat kokeilut ja vahva kotimarkkina biotalouden ratkaisujen kaupallistamiseksi 4. Hajautettu korkean jalostusarvon biotalous paikallisten työpaikkojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi 5. Biotalousosaamisen kohdentaminen uusien biotalouden ratkaisujen luomiseksi Strategisia valintoja avattiin konkreettisiksi toimenpiteiksi toimenpideohjelmassa. 1: Uusiutuvien luonnonvarojen ja ekosysteemipalveluiden saatavuuden, kestävyyden ja hyväksyttävyyden varmistaminen biotalouden toimintaedellytysten vahvistamiseksi 1. Kestävän biotalouden resurssien inventointi ja seuranta 2. Biotalouden resurssien markkinoiden toimivuus 3. Selkeät kestävyyskriteerit biomassalle 2: Totuttujen rajojen rikkominen uusien biotalouden ratkaisujen luomiseksi 1. Rajojen rikkominen koulutuksessa 2. Biotalouden yhteistyöalustojen kehittäminen toimialarajoja rikkoviksi 3. Biolaakso (vrt. myös seuraava strateginen valinta) 4. Rajojen rikkomista tukevat ohjausmekanismit 3: Rohkeat kokeilut ja vahva kotimarkkina biotalouden ratkaisujen kaupallistamiseksi 1. Rahoitus uusien ratkaisujen kokeilulle, pilotoinnille ja demonstroinnille 2. Biotalouden pääomarahoituksen kasvattaminen 3. Kansainvälinen innovaatiohaavi 4. Julkisten hankintojen kehittäminen 5. Markkinatiedon kerääminen ja markkinoiden ennakoiminen 6. Biotalouden ja sen investointien lainsäädännöllisten esteiden poistaminen 4: Resurssiviisasta hyvinvointia ja kilpailukykyä paikallisilla ratkaisuilla (ent. hajautettu biotalous) 1. Kierrätys ja sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen 2. Vihreän matkailun ja hyvinvoinnin kokeilut ja palvelut 3. Alueellisten voimavarojen hyödyntäminen ja vetovoimaisten bioklusterien muodostaminen (Lähde: kansallisen biotalousstrategian sivusto)

4 3. Pohjois Savon maakuntaohjelma Maakuntaohjelma on lakisääteinen aluekehitysohjelma, joka sisältää maakunnan kehittämisen tavoitteet, kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Pohjois Savon maakuntastrategian (2009) tavoitteet muodostavat maakuntaohjelman neljä toimintalinjaa: (1) talouden uudistuminen, (2) työvoiman riittävyys ja osaaminen, (3) hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi sekä (4) toimiva ja taloudellinen palvelu ja kuntarakenne sekä saavutettavuus. Toimintalinjoista erityisesti ensimmäinen eli talouden uudistuminen liittyy vahvasti biotalouden edistämiseen. Talouden uudistumisessa keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu metsäklusterin kehittäminen energia ja biomateriaaliklusteriksi. Tämä tarkoittaa erityisesti puupohjaisen biojalostuksen kehittämistä ja tuotantoa, energiateknologian kehittämistä ja biopolttoaineiden saatavuuden lisäämistä sekä mekaanisen puunjalostuksen tuottavuuden, tuotteiden ja kapasiteetin lisäämistä. Nämä tavoitteet ovat vahvasti kytköksissä myös biotalouden edistämiseen. Alle on koottu ne maakuntaohjelman tavoitteet ja toimenpide ehdotukset, jotka liittyvät selkeästi myös biotalouden edistämiseen ja joiden toteuttamisessa osaamisen ja koulutuksen kehittämisellä on keskeinen rooli. Metsäteollisuudesta biojalostukseen ja energiateknologiaan Varmistetaan amk:n energiateknologian koulutuksen vetovoimaisuus ja riittävä osaaminen Varkauden biodieselkoelaitoksen hyödyntäminen innovaatioympäristönä Vahvistetaan Savonia amk:n Varkauden yksiköstä ja yliopistojen toiminnoista muodostuvaa energiatekniikan osaamiskeskittymää Puuenergian kustannustehokkuutta ja saatavuutta lisätään kehittämällä energiapuun korjausketjuja, halpaa kuivausta, puukuormien energiatiheyttä ja urakoitsijoiden yhteenliittymiä Kehitetään maatilojen biokaasutuotantoa ja lannan sekä muiden bioenergiajakeiden energiankäyttö ja jalostustapoja osana suurtilojen ympäristöratkaisuja Mekaanisen puunjalostuksen kehittäminen mm. o kasvuyrittäjyyttä edistämällä o tuotekehitystä ja tuottavuutta parantamalla o puun saatavuuden vakautta parantamalla o puunkasvatusta ja korjuuta kehittämällä Lääkeklusteria vahvistetaan Biojalostuksen sovellusmahdollisuudet lääketeollisuudessa, mm. puuperäisten aineiden lääkekäyttö ja kuitumateriaalit Innovaatioympäristöt profiloituvat Varkauden vahvistaminen ympäristöystävällisen energia ja bioenergiateknologian ja biojalostuksen keskuksena Akkuteknologian kehittäminen osana sähkö ja bioenergian kehittämisen kokonaisuutta Maitoketjun uudet energiatehokkuutta ja ympäristöä huomioivat teknologiat, maitotilojen energia ja ympäristöratkaisut Suurtilojen tilaenergian mahdollisuudet ja ympäristövaatimusten ratkaisu (Lähde: Pohjois Savon maakuntaohjelma )

5 4. Savon ilmasto ohjelma 2025 Savon ilmasto ohjelma on Etelä ja Pohjois Savon maakuntien yhteinen ohjelma, jonka tavoitteena on hillitä Savon kasvihuonekaasupäästöjä, tehostaa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto ja energia asioihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Ilmasto ohjelmassa näitä kolmea läpileikkaavaa teemaa on tarkasteltu viiden näkökulman kautta: energiantuotanto, elinkeinojen ekotehokkuus, yhdyskunnat, luonnonvarat sekä viestintä ja elämäntapa. Savon ilmasto ohjelma 2025 laadittiin Etelä ja Pohjois Savon ELY keskusten ja Etelä ja Pohjois Savon maakuntaliittojen yhteistyöhankkeena vuosina Savon ilmasto ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillä pyritään täyttämään kansalliset tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämisessä, energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Ohjelmassa on kuvattu Savon visio vuoteen 2025: Olemme Savossa uusiutuvan energian ja ilmastoteknologian asiantuntijoita. Vahvuutemme on bioenergiaosaaminen, luonnonvarojen kestävä käyttö ja alueen ominaispiirteet huomioon ottava elämäntapa. Sopeudumme ilmastonmuutokseen varautumalla sen mukanaan tuomiin sääilmiöihin ja pyrimme hillitsemään sitä osaltamme päästöjä vähentävällä innovatiivisella toiminnalla ja toimintatavoilla. Savon ilmasto ohjelma 2025 on tavoiteohjelma, johon sisältyviä toimenpiteitä toteutetaan monien sektorikohtaisten ohjelmien ja strategioiden kautta. Ilmasto ohjelma kokoaa yhteen maakunnallisten ohjelmien ja strategioiden ilmasto ja energia asioihin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Savon ilmastoohjelma ottaa kantaa myös biotalouden kehittämiseen maakunnassa, sillä ohjelman monet kehittämis ja toimenpide ehdotukset liittyvät uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja niihin pohjautuviin ratkaisuihin. Esitettyjä kehittämis ja toimenpide ehdotuksia Savon ilmasto ohjelmassa on tunnistettu toimenpiteitä, joilla ohjelmassa asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Toimenpiteiden painopisteiden valintaan ovat vaikuttaneet tiedot Etelä ja Pohjois Savon kasvihuonekaasupäästöistä (vuodelta 2010), asiantuntijalausunnot sekä asukaskyselyiden tulokset. Ohjelmassa on esitetty lukuisia toimenpiteitä viidestä eri teemasta: 1. Energiantuotanto ja energia ja materiaaliteknologia 2. Elinkeinojen ekotehokkuus 3. Liikenne, yhdyskunnat ja rakentaminen 4. Rakennusten ekotehokkuutta parantavat korjaustoimet 5. Viestintä ja neuvonta kestävään ja vähäpäästöiseen elämäntapaan ohjaamisessa Alle on koottu ne toimenpide ehdotukset, jotka liittyvät selkeästi myös biotalouden edistämiseen ja joiden toteuttamisessa osaamisen ja koulutuksen kehittämisellä on keskeinen rooli. Puu jalostetaan Savossa tuotteiksi ja energiaksi Edistetään ja kehitetään puun jatkojalostusta esim. pelleteiksi ja kaasuksi sekä innovatiivisiksi puutuotteiksi (esim. korvaamaan muovia). Tutkitaan ja edistetään nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoa (esim. bioöljy). Tuetaan polttotekniikan osaamisen kehittämistä. Edistetään puurakentamista ja siihen liittyvää koulutusta. Julkinen puurakentaminen toimii esimerkkinä ja edellä kävijänä (pientalot, kerrostalot, sillat).

6 Kierrätyskelvottomat jätteet hyödynnetään energiantuotannossa Edistetään ja tuetaan yhdyskuntajätteiden, jätevedenpuhdistamolietteiden ja maatalouden sivutuotteiden (esim. karjanlanta) biokaasutuslaitosten perustamista. Edistetään biokaasun hyödyntämistä liikennepolttoaineena. Tuuli ja aurinkoenergian sekä maa ja ilmalämmön käyttöä edistetään Selvitetään laajasti asutusalueiden energiantuotannon mahdollisuudet (aurinko, tuuli, maa/vesilämpö, ilmalämpöpumput) ja toteuttamistavat kuten pienet energiaosuuskunnat. Otetaan käyttöön rakennusten energiatehokkaita ja älykkäitä ratkaisuja (mm. informaatio, neuvonta ja tuotekehitys) Maatilat tehostavat energian käyttöä Edistetään maatilamittakaavan biokaasutuslaitosten perustamista Lisätään puupolttoaineen hankintaa ja käyttöönottoa Edistetään ja tuetaan maatilojen ja puutarhojen energiakatselmuksia Yritysten energiatehokkuus parantaa tuottavuutta Edistetään ja tuetaan toimitilojen energiakorjauksia ja selvityksiä Pyritään ottamaan käyttöön kevennetty ympäristöjärjestelmä PK yrityksille Parannetaan ympäristöasioiden hallintaa sekä materiaali ja energiatehokkuutta matkailuelinkeinossa Yritykset hyödyntävät toinen toistensa sivuvirtoja ja energiaa (esim. ekoteollisuuspuistot) Savoon Cleantech klusteri 1 Edistetään ja tuetaan materiaaliteknologian kehittämistä, resurssitehokkaiden teollisuusprosessien kehitystyötä, puhtaan veden ja energian teknologioita ja ympäristöturvallisuuden lisäämistä. Edistetään yritysten välistä yhteistyötä ja vientimahdollisuuksia ja parannetaan yritysten markkinointia ja näkyvyyttä. (yritykset, maakuntaliitot, ELY keskukset, kauppakamarit, kunnat) Rakennusten korjausrakentamisesta energiatehokasta käyttöä Edistetään ja avustetaan kiinteistöjen energiakatselmusten tekoa ja energiatehokkuuden lisäämistä Koulutetaan isännöitsijöitä tehostamaan rakennusten energiankäyttöä Koulutetaan rakennustarkastajia huomioimaan ja antamaan neuvontaa energia asioissa Edistetään rakennusmateriaalien kierrättämistä kulttuuriperintöä ja materiaalitehokkuutta ajatellen. Edistetään uudisrakentamisessa puurakentamista, nolla ja plusenergiataloja ja niiden tuotantoa. Viestintä, neuvonta ja elämäntapa Järjestetään maakunta/kuntatason ilmasto ja energianeuvonta (esim. energianeuvontapisteiden perustaminen) Julkisyhteisöt tekevät energiatehokkaita julkisia hankintoja Tuetaan ja edistetään kuntien energiatehokkuussopimusten ja ilmasto ohjelmien laadintaa Edistetään lähi ja luomuruoan käyttöä ja tunnettavuutta (Lähde: Savon ilmasto ohjelma, Etelä Savon elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus Cleantech tarkoittaa tuotteita, palveluita, prosesseja ja teknologioita, jotka ehkäisevät tai vähentävät liiketoiminnan negatiivisia ympäristövaikutuksia. Rahoitusta suunnataan toimialan kehittämiseen erityisesti materiaaliteknologian, puhtaan veden ja energian teknologioiden sekä ympäristöturvallisuuden aloille sekä resurssitehokkaiden teollisuusprosessien kehittämiseen.

7 Sami K. Mörsky, Anni Panula Ontto Suuronen (toim.) 5. Pohjois Savon maakunnan maaseutustrategia Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020 Pohjois Savon maaseutustrategian valmistelu toteutettiin laajasti osallistavana prosessina vuoden 2012 aikana. Strategiatyöhön osallistui kaiken kaikkiaan noin 200 henkilöä, joista tiiviimmin noin 30 henkilöä. Pohjois Savon alueellisen maaseutustrategian painopisteet perustuvat maakunnan maaseudun olemassa oleviin vahvuuksiin ja voimavaroihin sekä tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Painopisteet huomioivat EU:n maaseudun kehittämisen ohjelmakauden kolme päätavoitetta: maatalouden kilpailukyky, luonnonvarojen kestävä käyttö ja maaseutualueiden tasapainoinen alueellinen kehitys. Pohjois Savon maaseudun visio vuonna 2020: Vuonna 2020 Pohjois Savo on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ruokamaakunta. Ruoan tuotanto ja jalostus on ekotehokasta. Monipuolinen metsätalous on perustana vahvalle bioenergian tuotannolle. Uusiutumiskykyiset yritykset ja uudenlaiset yhteistyöverkostot ovat osa kestävää ja viihtyisää rajattomien mahdollisuuksien maaseutua. Pohjois Savon maaseutustrategia Tämä toteutetaan kohdentamalla maaseuturahaston ja muiden rahastojen rahoitusta yrittäjyyden kehittämiseksi valituissa painopisteissä ruokaketjussa, metsäketjussa, maaseutuyrittäjyyden monipuolistamisessa. Toimenpiteet kohdistuvat tiedon ja osaamisen lisäämiseen, yrittäjyyden vahvistamiseen yhteistyön ja innovaatioiden avulla sekä toimintaympäristön kehittämiseen. Ekosysteemipalveluihin pohjautuva strategia huomioi ilmastonmuutoksen ja ympäristön kaikessa toiminnassa. Maaseutustrategian painopisteet 1. Perusmaatalouden tuotanto ja kysyntäympäristön muutokset ja kehittämistarpeet 2. Erikoismaatalouden tuotanto ja kysyntäympäristön muutokset ja kehittämistarpeet 3. Elintarvikkeiden jatkojalostus ja kysyntäympäristön muutokset 4. Puuntuotannon, bioenergian ja metsien tarjoamien ympäristöpalveluiden kysyntäympäristön muutokset ja kehittämistarpeet 5. Maaseutuyrittäjyyden muutostekijät ja kehittämistarpeet 6. Elinvoimaisen maaseudun muutostekijät ja kehittämistarpeet (kestävä maaseudun aluerakenne) Pohjois Savon maaseudun kehittämistavoitteet liittyvät kolmeen valittuun kilpailukykyyn vaikuttavaan kokonaisuuteen eli osaamisen kehittämiseen, yrittäjyyden vahvistamiseen sekä toimintaympäristön kehittämiseen. Myös kaksi läpileikkaavaa tavoitetta, nuoriso ja kansainvälisyys, otetaan huomioon tavoiteasettelussa kunkin painopisteen osalta. Lisäksi EU:n asetuksen tavoitteet, innovatiivisuus, ympäristö ja ilmastonmuutos ovat tärkeitä tavoitteita myös Pohjois Savon maaseudun tulevaisuudessa ja huomioidaan kaikissa kuudessa painopisteessä.

8 Esitettyjä kehittämistarpeita ja ehdotuksia Maaseutustrategian valituille painopisteille on asetettu strategisia tavoitteita ja kehittämistarpeita. Alle on koottu ne toimenpide ehdotukset, jotka liittyvät selkeästi myös biotalouden edistämiseen ja joiden toteuttamisessa osaamisen ja koulutuksen kehittämisellä on keskeinen rooli. Perusmaatalous Yhteistyö ja verkostoituminen tukemaan liiketoiminnan kehittämistä sekä työssä jaksamista Uusien toimintatapojen ja yritysmuotojen edistäminen ja mallintaminen: yhteisyritykset, yhteistyö ja alihankintaketjut (mm. tulevaisuuden maatilan mallintaminen/ toimijaverkostot) Uusien teknologiaratkaisujen jatkuva etsiminen, haistelu, kokemusten vaihto ja nopea reagointi sekä kansainvälisen tutkimuksen seuranta ja tiedon tuonti Maidontuotannossa lantaongelman ratkaiseminen: uuden teknologian hyödyntäminen lannan käsittelyssä (esim. lannan tuotteistaminen, biokaasutus, suljetun kierron konsepti, veden poistaminen lietteestä) Ravinteiden ekotehokkuuden parantaminen (esim. lannoituksen tarkentaminen ja ravinnekierron hallinta, viljelykäytänteet) Uusiutuvien energiamuotojen laajempi käyttö ja hajautetun energiantuotannon lisääminen (esim. paikalliset ratkaisut ja pilottihankkeet, maatalouden lämpöenergian hankinnan ulkoistaminen, energiaomavarainen maatila) o Biokaasu, biodiesel, metsäbioenergia, aurinkoenergia, tuulivoima? Erikoismaatalous Marjanviljelyn perustutkintokoulutusta ei ole Suomessa: tarve oppilaitosten erikoistumiselle Työvoiman saatavuuden varmistaminen, esim. viljeltyjen ja luonnonmarjojen poiminnan yhdistäminen työvoiman saannissa Yrtti ja erikoiskasvien viljelyn lisääminen Asiakaslähtöinen tuotteistaminen, brändäys Marjan, yrtti ja erikoiskasvien viljely vaihtoehtona tuotantosuuntaa vaihtaville tiloille Keruutuotteiden tuotekehitys ja tuotteistaminen elintarvikkeiksi ja hoitotuotteiksi (myös eläimille) sekä keruutoiminnan verkostoituminen ja ammattimaisuus Marjanviljelyn koetilatoiminnan kehittäminen ja varmistaminen innovaatioympäristönä Yhteistyöverkostojen vahvistaminen marjojen markkinoinnissa: tavoitteena tuottajaorganisaation perustaminen Viljelijöiden ja jalostajien yhteistyö ja verkostot: mm. tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja koulutuksissa Elintarvikeketju Yrittäjyyskoulutuksen vahvistaminen Alan vetovoimaisuuden varmistaminen Elintarvikejalostusyritysten työntekijöiden koulutuksen jatkuvuuden varmistaminen Pienten yritysten tarpeita tukeva tutkimustoiminta Kuluttajien laatutietoisuuden kasvaminen ja kulutuskäyttäytymisen nopeat muutokset huomioon pienten yritysten tuotekehityksessä ja jalostuksessa, mahdollisuutena erikoistuminen ja yhteistyö Yritysstrategian puute erityisesti pienissä yrityksissä: erikoistuminen strategiana (esim. asiakkaat, yhteistyökumppanit) Hyvinvointia edistävät elintarvikkeet eri kohderyhmille (vanhukset, urheilijat jne.)

9 Kasvien (esim. sipuli, puna apila, mustaherukka, mustikka) bioaktiivisuuteen perustuvien tuotteiden kehittäminen ja jalostus (bioaktiiviset elintarvikkeet, eläinten ruoka ja hoitotuotteet) Tuotannossa syntyvien sivutuotteiden hyödyntäminen Elintarvikealaan erikoistuneen yritysneuvonnan saatavuus ja jatkuvuus: kehittämis organisaatioiden verkostoituminen, tavoitteena maakunnallisen / itäsuomalaisen osaamiskeskittymän luominen Lähiruoan markkinoille saamisessa tarvitaan maakunnallinen logistiikkayritys sekä lähiruokamyymälöitä ja suoramyyntikanavia Elintarviketeollisuuden ympäristökuormituksen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää energiatehokkuutta ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä sekä jätteiden vähentämistä ja käsittelyä (raaka aineet ja tuotannon sivuvirrat) Metsäketju Metsäosaamisen vienti, kansainvälinen metsäalan verkostoituminen ja tutkimus sekä opiskelija ja asiantuntijavaihto Bioenergiateknologian kehitys Metsävaratiedon jalostukseen, jatkokäsittelyyn ja hyödyntämiseen perustuva liiketoiminta Metsänomistajien puuntuotantotaitojen kehittäminen Uudet metsän omistamisen ja metsäyrittäjyyden muodot: yhteismetsät, vuokrametsät urakointi, lämpöyrittäjyys Puun käytön lisääminen (esim. puurakentaminen, uudenlaiset puutuotteet ja uudet työmenetelmät) Hajautettu energiantuotanto sekä korkeampi omavaraisuus Metsien maisema arvo ja metsäluonnon monimuotoisuus virkistyskäytössä: marjastus, sienestys, muut luonnontuotteet, metsästys, retkeily Metsään perustuva yritystoiminta: luontomatkailu, metsäturismi, luonnontuotteiden keräily, Metsä Green Care Metsävaratiedon käytön tehostaminen: metsäsuunnittelulta edellytetään ajantasaisuutta, saatavuutta ja markkinaehtoisuutta Metsäketjun toimivuus edellyttää yhteistyön vahvistamista koko ketjun osalta: Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt, metsänomistajat (yksityiset, julkisyhteisöt), METLA Yhteistyön laajentaminen Itä Suomen alueella: logistiikka (mm. puuterminaalit), tutkimus, koulutus, luontomatkailu Maaseutuyrittäjyys Tarve ketterälle koulutukselle yrittäjille ja työntekijöille (erilaiset koulutusmuodot) Koulutuksen tulisi kasvattaa yrittäjyyteen, koulutuksessa vahvistettava yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyysmahdollisuuksien esille tuomista Yhteistyö tutkimuksen ja yritysten välillä tehtävä helpoksi yrityksen koosta riippumatta Tutkimuksessa ja koulutuksessa tarvitaan itäsuomalaista yhteistyötä Maahanmuuttajien kotoutus ja koulutus Ennakointitiedon hyödyntäminen Uudet yrittäjyyden muodot erityisesti nuorten mahdollisuutena: HUB, pilvipalvelut jne. Maaseutuyritysten kansainvälistymisen tukeminen: uusien markkinoiden etsiminen (ympäristöteknologia, matkailu jne.) ja viennin kehittäminen yhteistyössä isompien yritysten kanssa Pienten yritysten verkostoituminen ja yhteistyö (mm. markkinointi, tuotteistaminen) Palvelumuotoilu ja muut kehittämistyökalut uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämisen tukena Menestyvän kehittämistyön ehtona ovat toimialojen rajat ylittävä yhteistyö ja uudet kumppanuudet Terveys ja hyvinvointipalvelut: hoivakodit, Green Care hoivamaatalous Matkailu ja vapaa ajan palvelut (mm. matkailu, kulttuuri, lähiruoka ruokapalveluissa)

10 Matkailun kehittäminen tuotteistamalla esim. savolaista ruokaa, lupsakkuutta (slow how) Uusien yrittäjyysmuotojen (mm. osuuskuntayrittäjyys, yhteiskunnallinen yrittäjyys,sosiaalinen yrittäjyys) pilotointi ja käyttöönotto Kehittämisorganisaatioiden erikoistuminen ja erikoisasiantuntijuuden vahvistaminen, valtakunnallinen ja kansainvälinen verkottuminen, kehittämistyön jatkuvuus ja osaamisen varmistaminen/pysyvyys Ympäristövastuullisuus ja materiaalitehokkuus tuotanto ja palveluprosesseissa: matalahiilisyys, energiatehokkuus, jätteiden vähentäminen ja tuotantoprosessien sivuvirtojen hyödyntäminen Vesi ja energiahuolto: tarvetta esim. jätevesineuvonalle ja kyläkohtaisille suunnitelmille puhdistusvaihtoehdoista Maaseudun kulttuuri ja luonnonmaisemaa sekä rakennettua ympäristöä hoitamalla ja kunnostamalla vahvistetaan alueen identiteettiä ja parannetaan viihtyisyyttä Paikallisen historian ja kulttuurin esiintuominen ja hyödyntäminen vahvistavat maaseudun asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollistavat omaleimaista kulttuuri ja matkailuyrittäjyyttä sekä kylämatkailua Luontoon ja liikkumiseen liittyvä infra tukee sekä elinkeinotoimintaa että virkistäytymistä ja viihtyvyyttä Paikalliset energiaratkaisut esim. yhdessä maatalouden kanssa Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja ympäristövastuullisuus: kylien jätekimpat, jätteiden hyödyntäminen ja käsittely, romun keräys ja käsittely Kulttuuriperinnön ja perinnemaisemien säilyttäminen ja kunnostaminen sekä suojelukohteet (Lähde: Pohjois Savon maakunnan maaseutustrategia Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020 )

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Muuttuva toimintaympäristö ja Suomi Globaaleja haasteita Ilmastonmuutos Riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAASEUDUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014-2020 RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN MAASEUTU 2020. Sivu 1 24.11.2014

POHJOIS-SAVON MAASEUDUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014-2020 RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN MAASEUTU 2020. Sivu 1 24.11.2014 POHJOIS-SAVON MAASEUDUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014-2020 RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN MAASEUTU 2020 Sivu 1 24.11.2014 POHJOIS-SAVON MAASEUDUN VISIO VUONNA 2020 Vuonna 2020 Pohjois-Savo on valtakunnallisesti

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Ajankohtaista työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä MSO:sta. SISÄ-SUOMEN METSÄPÄIVÄ 2012 JÄMSÄSSÄ Sixten Sunabacka 31.8.2012

Ajankohtaista työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä MSO:sta. SISÄ-SUOMEN METSÄPÄIVÄ 2012 JÄMSÄSSÄ Sixten Sunabacka 31.8.2012 Ajankohtaista työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä MSO:sta SISÄ-SUOMEN METSÄPÄIVÄ 2012 JÄMSÄSSÄ Sixten Sunabacka 31.8.2012 Sisältö TEM:in t ja metsäala Metsäalan strategisen n tilanne Puutuote- ja sahateollisuuden

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA Vähähiilisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää muutoksia asenteissa ja rakenteissa, uusia toimintatapoja ja -malleja,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, 15.10.2015. yrityskehittäjä Heikki Perko

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, 15.10.2015. yrityskehittäjä Heikki Perko Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, 15.10.2015 yrityskehittäjä Heikki Perko 1 KESTÄVÄ KEHITYS BIOTALOUS HIILINEUTRAALISUUS 2 IRTI FOSSIILITALOUDESTA -biomassojen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Vierumäki 23.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot