Yhteenveto kansallisista ja alueellista biotaloutta koskevista ohjelmista, strategioista ja selvityksistä
|
|
- Albert Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteenveto kansallisista ja alueellista biotaloutta koskevista ohjelmista, strategioista ja selvityksistä Biotalous Pohjois Savossa Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää biologisia luonnonvaroja ravinnon, tuotteiden, energian ja palveluiden tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisesta energiasta, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.( Pohjois Savossa on jo nykyään paljon biotalouteen liittyvää toimintaa. Maakunnalla on hyvät mahdollisuudet kehittää kestävää biotaloutta sekä alueen luonnonvarojen, elinkeinorakenteen että osaamisen puolesta. Biotalouden kannalta keskeisiä maakunnan elinkeinoelämän ja tutkimuksen vahvuusalueita ovat mm. metsäteollisuus, metalliteollisuus, ympäristöterveyden ja ympäristönmuutoksen tutkimus, bioteknologia, energiateknologia, informaatio teknologia, maatalous ja agrobiotekniikka sekä matkailu. Savossa on myös hyvät mahdollisuudet hajautettuun, omavaraiseen energiantuotantoon, joka perustuu alueiden omiin energiavarantoihin ja paikalliseen yrittäjyyteen. Savossa on runsaat luonnonvarat, jotka kestävästi käytettyinä muodostavat alueelle kilpailuedun. (Savon ilmasto ohjelma 2025) Tähän selvitykseen on koottu yhteenveto keskeisistä biotaloutta koskevista kansallisista ja alueellista biotaloutta koskevista ohjelmista, strategioista ja selvityksistä. Selvitykseen on koottu tiiviiseen muotoon eri ohjelmissa esitettyjä biotalouden painopistealueita sekä esitettyjä kehittämis ja toimenpide ehdotuksia. Tämän selvityksen sekä tehtyjen asiantuntijahaastatteluiden pohjalta valitaan Pohjois Savon biotalousosaajat hankkeessa kehitettävät teemat.
2 1. Kansallinen energia ja ilmastostrategia (2013) Suomen pitkän aikavälin ilmasto ja energiastrategian tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa vuodelle 2020 asetetut energia ja ilmastotavoitteet. Ilmasto ja energiastrategiaa päivitettiin vuoden 2013 aikana. Strategiapäivityksellä valmisteltiin tietä kohti pitkän aikavälin energia ja ilmastotavoitteita. Uuteen strategiaan on myös yhdistetty mineraaliöljyn käytön vähentämisohjelma. Selonteko sisältää yli 100 strategista linjausta, jotka koskevat mm. energiatehokkuutta, varautumista kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennyksiin, uusiutuvan energian edistämisen edellyttämiä lisätoimia, kuluttajatoimien ohjausta, turpeen käytön hallittua vähentämistä, reagointia eurooppalaiseen ja kansalliseen energiamarkkinakehitykseen, sähkönhankinnan omavaraisuuden turvaamista ja kaukolämpöön liittyviä kysymyksiä. Strategiatyön valmistuttua alettiin laatia Suomen tiekarttaa kohti vuotta 2050 keinoista, joilla kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäisiin vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Hallitusohjelman mukaisesti pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Strategian keskeisiä tavoitteita ovat: Kasvihuonekaasupäästöt 20 % vuoden 1990 tasosta vuonna 2020 (ei päästökauppa). Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta 38 % vuonna 2020 Biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista 20 % vuonna 2020 Mineraaliöljyn osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta alle 17 % vuonna 2025 Tuulivoimalla tuotetaan sähköä 9 TWh vuonna 2025 Sähkön ja lämmön tuotannossa metsähakkeen osuus 25 TWh vuonna 2020 Kivihiilen voimalaitoskäyttö on syrjäytynyt metsäpohjaisella biomassalla vuonna 2025 Turpeen energiakäyttöä vähennetään suunnitelmallisesti siten, ettei se korvaudu kivihiilellä Turpeen energiakäyttö vähenee kolmanneksella viime vuosien keskitasosta (23 TWh) vuoteen 2025 mennessä. Luodaan vuonna 2013 yksinkertaiset liittymistä ja verotusta koskevat menettelyt sekä yhtenäiset ohjeistukset pientuottajan sähköntuotannon myymiselle, hinnoittelulle ja laskutusmenettelylle Sähkön kokonaiskulutus enintään 94 TWh ja kaiken energian loppukulutus enintään 310 TWh vuonna 2020 Vähennetään ruokahävikkiä elintarvikeketjun joka vaiheessa ja korostetaan ruokavalintojen merkitystä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Joukkoliikenteestä luodaan yhtenäinen palvelukokonaisuus, joka sisältää käyttäjäystävällisen, yhteen toimivan maksu ja informaatiojärjestelmän. Suomen energiateknologiavienti 20 miljardia ja cleantechvienti 38 miljardia euroa vuonna Näistä biotalouden edistämiseen liittyviä tavoitteita ovat erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ja uusiutuvan energian osuuden lisääminen, energiatehokkuuden parantaminen, ruokahävikin ja ruokaketjun kasvihuonepäästöjen vähentäminen sekä energiateknologian ja cleantechosaamisen ja viennin kehittäminen. (Lähde: Kansallinen energia ja ilmastostrategia, TEM, 2013)
3 2. Kansallinen biotalousstrategia Suomelle on laadittu kansallista strategiaa biotalouden edistämiseksi. Sen tavoitteena on saada aikaan uutta ja kansainvälistä liiketoimintaa sekä parantaa työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. Biotalousstrategian oli määrä valmistua ja mennä valtioneuvostoon hyväksyttäväksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Meillä on jo runsaasti biotalouteen liittyvää toimintaa, jonka kehittämiseen tarvitaan kansallista biotalouspolitiikkaa. Prosessin tavoitteena on ollut löytää biotalouden painopisteet, jotta mm. tutkimus ja kehittämisrahoitusta osataan suunnata oikein. Sen avulla voidaan myös luoda edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle sekä varmistaa biotaloudessa tarvittava osaaminen monialaista yhteistyötä ja alan koulutusohjelmia kehittämällä. Strategiassa (luonnoksessa) nostettiin esiin biotalousstrategian vision toteuttamisen kannalta tärkeimmät asiat, nämä kiteytyivät viideksi strategiseksi valinnaksi. 1. Biotalouden tarvitsemien uusiutuvien luonnonvarojen saatavuuden, kestävyyden ja hyväksyttävyyden varmistaminen sekä luonnonprosessien merkityksen tunnistaminen biotalouden toimintaedellytysten vahvistamiseksi 2. Toimialarajojen rikkominen uusien biotalouden ratkaisujen synnyttämiseksi 3. Rohkeat kokeilut ja vahva kotimarkkina biotalouden ratkaisujen kaupallistamiseksi 4. Hajautettu korkean jalostusarvon biotalous paikallisten työpaikkojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi 5. Biotalousosaamisen kohdentaminen uusien biotalouden ratkaisujen luomiseksi Strategisia valintoja avattiin konkreettisiksi toimenpiteiksi toimenpideohjelmassa. 1: Uusiutuvien luonnonvarojen ja ekosysteemipalveluiden saatavuuden, kestävyyden ja hyväksyttävyyden varmistaminen biotalouden toimintaedellytysten vahvistamiseksi 1. Kestävän biotalouden resurssien inventointi ja seuranta 2. Biotalouden resurssien markkinoiden toimivuus 3. Selkeät kestävyyskriteerit biomassalle 2: Totuttujen rajojen rikkominen uusien biotalouden ratkaisujen luomiseksi 1. Rajojen rikkominen koulutuksessa 2. Biotalouden yhteistyöalustojen kehittäminen toimialarajoja rikkoviksi 3. Biolaakso (vrt. myös seuraava strateginen valinta) 4. Rajojen rikkomista tukevat ohjausmekanismit 3: Rohkeat kokeilut ja vahva kotimarkkina biotalouden ratkaisujen kaupallistamiseksi 1. Rahoitus uusien ratkaisujen kokeilulle, pilotoinnille ja demonstroinnille 2. Biotalouden pääomarahoituksen kasvattaminen 3. Kansainvälinen innovaatiohaavi 4. Julkisten hankintojen kehittäminen 5. Markkinatiedon kerääminen ja markkinoiden ennakoiminen 6. Biotalouden ja sen investointien lainsäädännöllisten esteiden poistaminen 4: Resurssiviisasta hyvinvointia ja kilpailukykyä paikallisilla ratkaisuilla (ent. hajautettu biotalous) 1. Kierrätys ja sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen 2. Vihreän matkailun ja hyvinvoinnin kokeilut ja palvelut 3. Alueellisten voimavarojen hyödyntäminen ja vetovoimaisten bioklusterien muodostaminen (Lähde: kansallisen biotalousstrategian sivusto)
4 3. Pohjois Savon maakuntaohjelma Maakuntaohjelma on lakisääteinen aluekehitysohjelma, joka sisältää maakunnan kehittämisen tavoitteet, kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Pohjois Savon maakuntastrategian (2009) tavoitteet muodostavat maakuntaohjelman neljä toimintalinjaa: (1) talouden uudistuminen, (2) työvoiman riittävyys ja osaaminen, (3) hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi sekä (4) toimiva ja taloudellinen palvelu ja kuntarakenne sekä saavutettavuus. Toimintalinjoista erityisesti ensimmäinen eli talouden uudistuminen liittyy vahvasti biotalouden edistämiseen. Talouden uudistumisessa keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu metsäklusterin kehittäminen energia ja biomateriaaliklusteriksi. Tämä tarkoittaa erityisesti puupohjaisen biojalostuksen kehittämistä ja tuotantoa, energiateknologian kehittämistä ja biopolttoaineiden saatavuuden lisäämistä sekä mekaanisen puunjalostuksen tuottavuuden, tuotteiden ja kapasiteetin lisäämistä. Nämä tavoitteet ovat vahvasti kytköksissä myös biotalouden edistämiseen. Alle on koottu ne maakuntaohjelman tavoitteet ja toimenpide ehdotukset, jotka liittyvät selkeästi myös biotalouden edistämiseen ja joiden toteuttamisessa osaamisen ja koulutuksen kehittämisellä on keskeinen rooli. Metsäteollisuudesta biojalostukseen ja energiateknologiaan Varmistetaan amk:n energiateknologian koulutuksen vetovoimaisuus ja riittävä osaaminen Varkauden biodieselkoelaitoksen hyödyntäminen innovaatioympäristönä Vahvistetaan Savonia amk:n Varkauden yksiköstä ja yliopistojen toiminnoista muodostuvaa energiatekniikan osaamiskeskittymää Puuenergian kustannustehokkuutta ja saatavuutta lisätään kehittämällä energiapuun korjausketjuja, halpaa kuivausta, puukuormien energiatiheyttä ja urakoitsijoiden yhteenliittymiä Kehitetään maatilojen biokaasutuotantoa ja lannan sekä muiden bioenergiajakeiden energiankäyttö ja jalostustapoja osana suurtilojen ympäristöratkaisuja Mekaanisen puunjalostuksen kehittäminen mm. o kasvuyrittäjyyttä edistämällä o tuotekehitystä ja tuottavuutta parantamalla o puun saatavuuden vakautta parantamalla o puunkasvatusta ja korjuuta kehittämällä Lääkeklusteria vahvistetaan Biojalostuksen sovellusmahdollisuudet lääketeollisuudessa, mm. puuperäisten aineiden lääkekäyttö ja kuitumateriaalit Innovaatioympäristöt profiloituvat Varkauden vahvistaminen ympäristöystävällisen energia ja bioenergiateknologian ja biojalostuksen keskuksena Akkuteknologian kehittäminen osana sähkö ja bioenergian kehittämisen kokonaisuutta Maitoketjun uudet energiatehokkuutta ja ympäristöä huomioivat teknologiat, maitotilojen energia ja ympäristöratkaisut Suurtilojen tilaenergian mahdollisuudet ja ympäristövaatimusten ratkaisu (Lähde: Pohjois Savon maakuntaohjelma )
5 4. Savon ilmasto ohjelma 2025 Savon ilmasto ohjelma on Etelä ja Pohjois Savon maakuntien yhteinen ohjelma, jonka tavoitteena on hillitä Savon kasvihuonekaasupäästöjä, tehostaa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto ja energia asioihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Ilmasto ohjelmassa näitä kolmea läpileikkaavaa teemaa on tarkasteltu viiden näkökulman kautta: energiantuotanto, elinkeinojen ekotehokkuus, yhdyskunnat, luonnonvarat sekä viestintä ja elämäntapa. Savon ilmasto ohjelma 2025 laadittiin Etelä ja Pohjois Savon ELY keskusten ja Etelä ja Pohjois Savon maakuntaliittojen yhteistyöhankkeena vuosina Savon ilmasto ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillä pyritään täyttämään kansalliset tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämisessä, energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Ohjelmassa on kuvattu Savon visio vuoteen 2025: Olemme Savossa uusiutuvan energian ja ilmastoteknologian asiantuntijoita. Vahvuutemme on bioenergiaosaaminen, luonnonvarojen kestävä käyttö ja alueen ominaispiirteet huomioon ottava elämäntapa. Sopeudumme ilmastonmuutokseen varautumalla sen mukanaan tuomiin sääilmiöihin ja pyrimme hillitsemään sitä osaltamme päästöjä vähentävällä innovatiivisella toiminnalla ja toimintatavoilla. Savon ilmasto ohjelma 2025 on tavoiteohjelma, johon sisältyviä toimenpiteitä toteutetaan monien sektorikohtaisten ohjelmien ja strategioiden kautta. Ilmasto ohjelma kokoaa yhteen maakunnallisten ohjelmien ja strategioiden ilmasto ja energia asioihin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Savon ilmastoohjelma ottaa kantaa myös biotalouden kehittämiseen maakunnassa, sillä ohjelman monet kehittämis ja toimenpide ehdotukset liittyvät uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja niihin pohjautuviin ratkaisuihin. Esitettyjä kehittämis ja toimenpide ehdotuksia Savon ilmasto ohjelmassa on tunnistettu toimenpiteitä, joilla ohjelmassa asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Toimenpiteiden painopisteiden valintaan ovat vaikuttaneet tiedot Etelä ja Pohjois Savon kasvihuonekaasupäästöistä (vuodelta 2010), asiantuntijalausunnot sekä asukaskyselyiden tulokset. Ohjelmassa on esitetty lukuisia toimenpiteitä viidestä eri teemasta: 1. Energiantuotanto ja energia ja materiaaliteknologia 2. Elinkeinojen ekotehokkuus 3. Liikenne, yhdyskunnat ja rakentaminen 4. Rakennusten ekotehokkuutta parantavat korjaustoimet 5. Viestintä ja neuvonta kestävään ja vähäpäästöiseen elämäntapaan ohjaamisessa Alle on koottu ne toimenpide ehdotukset, jotka liittyvät selkeästi myös biotalouden edistämiseen ja joiden toteuttamisessa osaamisen ja koulutuksen kehittämisellä on keskeinen rooli. Puu jalostetaan Savossa tuotteiksi ja energiaksi Edistetään ja kehitetään puun jatkojalostusta esim. pelleteiksi ja kaasuksi sekä innovatiivisiksi puutuotteiksi (esim. korvaamaan muovia). Tutkitaan ja edistetään nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoa (esim. bioöljy). Tuetaan polttotekniikan osaamisen kehittämistä. Edistetään puurakentamista ja siihen liittyvää koulutusta. Julkinen puurakentaminen toimii esimerkkinä ja edellä kävijänä (pientalot, kerrostalot, sillat).
6 Kierrätyskelvottomat jätteet hyödynnetään energiantuotannossa Edistetään ja tuetaan yhdyskuntajätteiden, jätevedenpuhdistamolietteiden ja maatalouden sivutuotteiden (esim. karjanlanta) biokaasutuslaitosten perustamista. Edistetään biokaasun hyödyntämistä liikennepolttoaineena. Tuuli ja aurinkoenergian sekä maa ja ilmalämmön käyttöä edistetään Selvitetään laajasti asutusalueiden energiantuotannon mahdollisuudet (aurinko, tuuli, maa/vesilämpö, ilmalämpöpumput) ja toteuttamistavat kuten pienet energiaosuuskunnat. Otetaan käyttöön rakennusten energiatehokkaita ja älykkäitä ratkaisuja (mm. informaatio, neuvonta ja tuotekehitys) Maatilat tehostavat energian käyttöä Edistetään maatilamittakaavan biokaasutuslaitosten perustamista Lisätään puupolttoaineen hankintaa ja käyttöönottoa Edistetään ja tuetaan maatilojen ja puutarhojen energiakatselmuksia Yritysten energiatehokkuus parantaa tuottavuutta Edistetään ja tuetaan toimitilojen energiakorjauksia ja selvityksiä Pyritään ottamaan käyttöön kevennetty ympäristöjärjestelmä PK yrityksille Parannetaan ympäristöasioiden hallintaa sekä materiaali ja energiatehokkuutta matkailuelinkeinossa Yritykset hyödyntävät toinen toistensa sivuvirtoja ja energiaa (esim. ekoteollisuuspuistot) Savoon Cleantech klusteri 1 Edistetään ja tuetaan materiaaliteknologian kehittämistä, resurssitehokkaiden teollisuusprosessien kehitystyötä, puhtaan veden ja energian teknologioita ja ympäristöturvallisuuden lisäämistä. Edistetään yritysten välistä yhteistyötä ja vientimahdollisuuksia ja parannetaan yritysten markkinointia ja näkyvyyttä. (yritykset, maakuntaliitot, ELY keskukset, kauppakamarit, kunnat) Rakennusten korjausrakentamisesta energiatehokasta käyttöä Edistetään ja avustetaan kiinteistöjen energiakatselmusten tekoa ja energiatehokkuuden lisäämistä Koulutetaan isännöitsijöitä tehostamaan rakennusten energiankäyttöä Koulutetaan rakennustarkastajia huomioimaan ja antamaan neuvontaa energia asioissa Edistetään rakennusmateriaalien kierrättämistä kulttuuriperintöä ja materiaalitehokkuutta ajatellen. Edistetään uudisrakentamisessa puurakentamista, nolla ja plusenergiataloja ja niiden tuotantoa. Viestintä, neuvonta ja elämäntapa Järjestetään maakunta/kuntatason ilmasto ja energianeuvonta (esim. energianeuvontapisteiden perustaminen) Julkisyhteisöt tekevät energiatehokkaita julkisia hankintoja Tuetaan ja edistetään kuntien energiatehokkuussopimusten ja ilmasto ohjelmien laadintaa Edistetään lähi ja luomuruoan käyttöä ja tunnettavuutta (Lähde: Savon ilmasto ohjelma, Etelä Savon elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus Cleantech tarkoittaa tuotteita, palveluita, prosesseja ja teknologioita, jotka ehkäisevät tai vähentävät liiketoiminnan negatiivisia ympäristövaikutuksia. Rahoitusta suunnataan toimialan kehittämiseen erityisesti materiaaliteknologian, puhtaan veden ja energian teknologioiden sekä ympäristöturvallisuuden aloille sekä resurssitehokkaiden teollisuusprosessien kehittämiseen.
7 Sami K. Mörsky, Anni Panula Ontto Suuronen (toim.) 5. Pohjois Savon maakunnan maaseutustrategia Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020 Pohjois Savon maaseutustrategian valmistelu toteutettiin laajasti osallistavana prosessina vuoden 2012 aikana. Strategiatyöhön osallistui kaiken kaikkiaan noin 200 henkilöä, joista tiiviimmin noin 30 henkilöä. Pohjois Savon alueellisen maaseutustrategian painopisteet perustuvat maakunnan maaseudun olemassa oleviin vahvuuksiin ja voimavaroihin sekä tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Painopisteet huomioivat EU:n maaseudun kehittämisen ohjelmakauden kolme päätavoitetta: maatalouden kilpailukyky, luonnonvarojen kestävä käyttö ja maaseutualueiden tasapainoinen alueellinen kehitys. Pohjois Savon maaseudun visio vuonna 2020: Vuonna 2020 Pohjois Savo on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ruokamaakunta. Ruoan tuotanto ja jalostus on ekotehokasta. Monipuolinen metsätalous on perustana vahvalle bioenergian tuotannolle. Uusiutumiskykyiset yritykset ja uudenlaiset yhteistyöverkostot ovat osa kestävää ja viihtyisää rajattomien mahdollisuuksien maaseutua. Pohjois Savon maaseutustrategia Tämä toteutetaan kohdentamalla maaseuturahaston ja muiden rahastojen rahoitusta yrittäjyyden kehittämiseksi valituissa painopisteissä ruokaketjussa, metsäketjussa, maaseutuyrittäjyyden monipuolistamisessa. Toimenpiteet kohdistuvat tiedon ja osaamisen lisäämiseen, yrittäjyyden vahvistamiseen yhteistyön ja innovaatioiden avulla sekä toimintaympäristön kehittämiseen. Ekosysteemipalveluihin pohjautuva strategia huomioi ilmastonmuutoksen ja ympäristön kaikessa toiminnassa. Maaseutustrategian painopisteet 1. Perusmaatalouden tuotanto ja kysyntäympäristön muutokset ja kehittämistarpeet 2. Erikoismaatalouden tuotanto ja kysyntäympäristön muutokset ja kehittämistarpeet 3. Elintarvikkeiden jatkojalostus ja kysyntäympäristön muutokset 4. Puuntuotannon, bioenergian ja metsien tarjoamien ympäristöpalveluiden kysyntäympäristön muutokset ja kehittämistarpeet 5. Maaseutuyrittäjyyden muutostekijät ja kehittämistarpeet 6. Elinvoimaisen maaseudun muutostekijät ja kehittämistarpeet (kestävä maaseudun aluerakenne) Pohjois Savon maaseudun kehittämistavoitteet liittyvät kolmeen valittuun kilpailukykyyn vaikuttavaan kokonaisuuteen eli osaamisen kehittämiseen, yrittäjyyden vahvistamiseen sekä toimintaympäristön kehittämiseen. Myös kaksi läpileikkaavaa tavoitetta, nuoriso ja kansainvälisyys, otetaan huomioon tavoiteasettelussa kunkin painopisteen osalta. Lisäksi EU:n asetuksen tavoitteet, innovatiivisuus, ympäristö ja ilmastonmuutos ovat tärkeitä tavoitteita myös Pohjois Savon maaseudun tulevaisuudessa ja huomioidaan kaikissa kuudessa painopisteessä.
8 Esitettyjä kehittämistarpeita ja ehdotuksia Maaseutustrategian valituille painopisteille on asetettu strategisia tavoitteita ja kehittämistarpeita. Alle on koottu ne toimenpide ehdotukset, jotka liittyvät selkeästi myös biotalouden edistämiseen ja joiden toteuttamisessa osaamisen ja koulutuksen kehittämisellä on keskeinen rooli. Perusmaatalous Yhteistyö ja verkostoituminen tukemaan liiketoiminnan kehittämistä sekä työssä jaksamista Uusien toimintatapojen ja yritysmuotojen edistäminen ja mallintaminen: yhteisyritykset, yhteistyö ja alihankintaketjut (mm. tulevaisuuden maatilan mallintaminen/ toimijaverkostot) Uusien teknologiaratkaisujen jatkuva etsiminen, haistelu, kokemusten vaihto ja nopea reagointi sekä kansainvälisen tutkimuksen seuranta ja tiedon tuonti Maidontuotannossa lantaongelman ratkaiseminen: uuden teknologian hyödyntäminen lannan käsittelyssä (esim. lannan tuotteistaminen, biokaasutus, suljetun kierron konsepti, veden poistaminen lietteestä) Ravinteiden ekotehokkuuden parantaminen (esim. lannoituksen tarkentaminen ja ravinnekierron hallinta, viljelykäytänteet) Uusiutuvien energiamuotojen laajempi käyttö ja hajautetun energiantuotannon lisääminen (esim. paikalliset ratkaisut ja pilottihankkeet, maatalouden lämpöenergian hankinnan ulkoistaminen, energiaomavarainen maatila) o Biokaasu, biodiesel, metsäbioenergia, aurinkoenergia, tuulivoima? Erikoismaatalous Marjanviljelyn perustutkintokoulutusta ei ole Suomessa: tarve oppilaitosten erikoistumiselle Työvoiman saatavuuden varmistaminen, esim. viljeltyjen ja luonnonmarjojen poiminnan yhdistäminen työvoiman saannissa Yrtti ja erikoiskasvien viljelyn lisääminen Asiakaslähtöinen tuotteistaminen, brändäys Marjan, yrtti ja erikoiskasvien viljely vaihtoehtona tuotantosuuntaa vaihtaville tiloille Keruutuotteiden tuotekehitys ja tuotteistaminen elintarvikkeiksi ja hoitotuotteiksi (myös eläimille) sekä keruutoiminnan verkostoituminen ja ammattimaisuus Marjanviljelyn koetilatoiminnan kehittäminen ja varmistaminen innovaatioympäristönä Yhteistyöverkostojen vahvistaminen marjojen markkinoinnissa: tavoitteena tuottajaorganisaation perustaminen Viljelijöiden ja jalostajien yhteistyö ja verkostot: mm. tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja koulutuksissa Elintarvikeketju Yrittäjyyskoulutuksen vahvistaminen Alan vetovoimaisuuden varmistaminen Elintarvikejalostusyritysten työntekijöiden koulutuksen jatkuvuuden varmistaminen Pienten yritysten tarpeita tukeva tutkimustoiminta Kuluttajien laatutietoisuuden kasvaminen ja kulutuskäyttäytymisen nopeat muutokset huomioon pienten yritysten tuotekehityksessä ja jalostuksessa, mahdollisuutena erikoistuminen ja yhteistyö Yritysstrategian puute erityisesti pienissä yrityksissä: erikoistuminen strategiana (esim. asiakkaat, yhteistyökumppanit) Hyvinvointia edistävät elintarvikkeet eri kohderyhmille (vanhukset, urheilijat jne.)
9 Kasvien (esim. sipuli, puna apila, mustaherukka, mustikka) bioaktiivisuuteen perustuvien tuotteiden kehittäminen ja jalostus (bioaktiiviset elintarvikkeet, eläinten ruoka ja hoitotuotteet) Tuotannossa syntyvien sivutuotteiden hyödyntäminen Elintarvikealaan erikoistuneen yritysneuvonnan saatavuus ja jatkuvuus: kehittämis organisaatioiden verkostoituminen, tavoitteena maakunnallisen / itäsuomalaisen osaamiskeskittymän luominen Lähiruoan markkinoille saamisessa tarvitaan maakunnallinen logistiikkayritys sekä lähiruokamyymälöitä ja suoramyyntikanavia Elintarviketeollisuuden ympäristökuormituksen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää energiatehokkuutta ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä sekä jätteiden vähentämistä ja käsittelyä (raaka aineet ja tuotannon sivuvirrat) Metsäketju Metsäosaamisen vienti, kansainvälinen metsäalan verkostoituminen ja tutkimus sekä opiskelija ja asiantuntijavaihto Bioenergiateknologian kehitys Metsävaratiedon jalostukseen, jatkokäsittelyyn ja hyödyntämiseen perustuva liiketoiminta Metsänomistajien puuntuotantotaitojen kehittäminen Uudet metsän omistamisen ja metsäyrittäjyyden muodot: yhteismetsät, vuokrametsät urakointi, lämpöyrittäjyys Puun käytön lisääminen (esim. puurakentaminen, uudenlaiset puutuotteet ja uudet työmenetelmät) Hajautettu energiantuotanto sekä korkeampi omavaraisuus Metsien maisema arvo ja metsäluonnon monimuotoisuus virkistyskäytössä: marjastus, sienestys, muut luonnontuotteet, metsästys, retkeily Metsään perustuva yritystoiminta: luontomatkailu, metsäturismi, luonnontuotteiden keräily, Metsä Green Care Metsävaratiedon käytön tehostaminen: metsäsuunnittelulta edellytetään ajantasaisuutta, saatavuutta ja markkinaehtoisuutta Metsäketjun toimivuus edellyttää yhteistyön vahvistamista koko ketjun osalta: Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt, metsänomistajat (yksityiset, julkisyhteisöt), METLA Yhteistyön laajentaminen Itä Suomen alueella: logistiikka (mm. puuterminaalit), tutkimus, koulutus, luontomatkailu Maaseutuyrittäjyys Tarve ketterälle koulutukselle yrittäjille ja työntekijöille (erilaiset koulutusmuodot) Koulutuksen tulisi kasvattaa yrittäjyyteen, koulutuksessa vahvistettava yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyysmahdollisuuksien esille tuomista Yhteistyö tutkimuksen ja yritysten välillä tehtävä helpoksi yrityksen koosta riippumatta Tutkimuksessa ja koulutuksessa tarvitaan itäsuomalaista yhteistyötä Maahanmuuttajien kotoutus ja koulutus Ennakointitiedon hyödyntäminen Uudet yrittäjyyden muodot erityisesti nuorten mahdollisuutena: HUB, pilvipalvelut jne. Maaseutuyritysten kansainvälistymisen tukeminen: uusien markkinoiden etsiminen (ympäristöteknologia, matkailu jne.) ja viennin kehittäminen yhteistyössä isompien yritysten kanssa Pienten yritysten verkostoituminen ja yhteistyö (mm. markkinointi, tuotteistaminen) Palvelumuotoilu ja muut kehittämistyökalut uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämisen tukena Menestyvän kehittämistyön ehtona ovat toimialojen rajat ylittävä yhteistyö ja uudet kumppanuudet Terveys ja hyvinvointipalvelut: hoivakodit, Green Care hoivamaatalous Matkailu ja vapaa ajan palvelut (mm. matkailu, kulttuuri, lähiruoka ruokapalveluissa)
10 Matkailun kehittäminen tuotteistamalla esim. savolaista ruokaa, lupsakkuutta (slow how) Uusien yrittäjyysmuotojen (mm. osuuskuntayrittäjyys, yhteiskunnallinen yrittäjyys,sosiaalinen yrittäjyys) pilotointi ja käyttöönotto Kehittämisorganisaatioiden erikoistuminen ja erikoisasiantuntijuuden vahvistaminen, valtakunnallinen ja kansainvälinen verkottuminen, kehittämistyön jatkuvuus ja osaamisen varmistaminen/pysyvyys Ympäristövastuullisuus ja materiaalitehokkuus tuotanto ja palveluprosesseissa: matalahiilisyys, energiatehokkuus, jätteiden vähentäminen ja tuotantoprosessien sivuvirtojen hyödyntäminen Vesi ja energiahuolto: tarvetta esim. jätevesineuvonalle ja kyläkohtaisille suunnitelmille puhdistusvaihtoehdoista Maaseudun kulttuuri ja luonnonmaisemaa sekä rakennettua ympäristöä hoitamalla ja kunnostamalla vahvistetaan alueen identiteettiä ja parannetaan viihtyisyyttä Paikallisen historian ja kulttuurin esiintuominen ja hyödyntäminen vahvistavat maaseudun asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollistavat omaleimaista kulttuuri ja matkailuyrittäjyyttä sekä kylämatkailua Luontoon ja liikkumiseen liittyvä infra tukee sekä elinkeinotoimintaa että virkistäytymistä ja viihtyvyyttä Paikalliset energiaratkaisut esim. yhdessä maatalouden kanssa Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja ympäristövastuullisuus: kylien jätekimpat, jätteiden hyödyntäminen ja käsittely, romun keräys ja käsittely Kulttuuriperinnön ja perinnemaisemien säilyttäminen ja kunnostaminen sekä suojelukohteet (Lähde: Pohjois Savon maakunnan maaseutustrategia Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020 )
Kansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma 2025 Uudistava ekovastuullinen Savo
Savon ilmasto-ohjelma 2025 Uudistava ekovastuullinen Savo www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Hankkeen loppuseminaari Biotalous vetää Savon vihreään kasvuun 19.2.2013 Varkaus 1 Hankeorganisaatio Neuvottelukunta
LisätiedotMaaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa
Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotAjankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.
Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n
LisätiedotGreen Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen
Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Muuttuva toimintaympäristö ja Suomi Globaaleja haasteita Ilmastonmuutos Riippuvuus fossiilisista polttoaineista
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin
Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotMetsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.
LisätiedotKumppanuus ja maaseutu 2014-2020
Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotKainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016
Kainuun biotalousstrategia 2015 2020 Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016 Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto 1 Biotalous (Suomen biotalousstrategia) Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotCleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen
Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Selvityksessä kartoitettiin energiatehokkuuden
LisätiedotAlueellisen suunnitelman muutostarpeet
Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Pohjois-Savon ELY-keskus 25.10.2016 Sivu 1 Perusmaatalous Osaamisen kehittäminen Tiedonvälitys, koulutus, tutkimus ja kehitystyö Pohjois-Savoa kehitetään nurmen-
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotMMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa
MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat
LisätiedotMetsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotRakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo
Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin
LisätiedotPOHJOIS-SAVON MAASEUDUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014-2020 RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN MAASEUTU 2020. Sivu 1 24.11.2014
POHJOIS-SAVON MAASEUDUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014-2020 RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN MAASEUTU 2020 Sivu 1 24.11.2014 POHJOIS-SAVON MAASEUDUN VISIO VUONNA 2020 Vuonna 2020 Pohjois-Savo on valtakunnallisesti
LisätiedotBiotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään
Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotHIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019
HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019 TYÖPAJAT Yhteensä 3 työpajaa eri sektoreille: 7.3.2019 Teollisuus, pienteollisuus, työkoneet ja energia (Kouvola) Osallistujia 29, lisäksi Kymenlaakson
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotBIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?
BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotPuhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM
Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotEtelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotSatakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
LisätiedotPohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely
Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,
LisätiedotRuoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn
Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotSavojen ilmasto-ohjelmatyö
Savojen ilmasto-ohjelmatyö Varkaus 30.5.2011 Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Taustaa ja odotuksia Uusiutuva Etelä-Savo maakuntastrategia Pohjois-Savon maakuntastrategia Laadittava hallitusohjelma
LisätiedotKeski-Suomen maaseudun näkymiä
Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet
LisätiedotBioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015
Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava
LisätiedotVähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotLainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät
Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotPotkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014
Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:
LisätiedotKansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa
Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotBIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä
2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella
LisätiedotUuden alueellisen metsäohjelman painopisteet
Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotKanta-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
Lisätiedot- Potentiaalia innovaatioiksi
- Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö
LisätiedotERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa
LisätiedotKUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus
KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Etelä-Karjalan MYR Koulutustilaisuus 13.11.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittäminen Manner-Suomen
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012 Projektipäällikkö Sami Mörsky Hankeorganisaatio Neuvottelukunta 8+8 (ESA, POS) Jussi
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotRuokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen
Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi
LisätiedotKymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotOnko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT
Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat
LisätiedotTutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju
Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotVäppi
Vähähiilinen Lappi Väppi 1.8.2018-31.12.2020 Tanja Lepistö Taustaa: Hiilineutraalit kunnat -hanke Hiilineutraalit kunnat (HINKU) hanke antaa hankkeelle hyvän lähtökohdan niin verkoston kuin osapuolten
LisätiedotItä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020
Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotAjankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014
Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus
Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus Valmistelutilanne vuoden 2012 lopussa Vaikuttaminen EU-tasolla käynnissä Kansallinen valmistelu hallinnon sisällä
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Suomen
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian
LisätiedotToimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
LisätiedotAjakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö
Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
Lisätiedotja sen mahdollisuudet Suomelle
ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotBIOVIRRAT JA KILLINKOSKI-HANKE
1 BIOVIRRAT JA KILLINKOSKI-HANKE Puusta energiaa seminaari 13.11.2014 Kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki Virtain kaupunki 14.11.2014 2 BioVirrat - taustaa Suomen kansallisen biotalousstrategian tavoitteena
LisätiedotIloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020
Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun
LisätiedotViljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen
Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotKIERTOTALOUSMAAKUNNASSA kaikille riittää tekemistä
KIERTOTALOUSMAAKUNNASSA kaikille riittää tekemistä Riikka Leskinen, toimialapäällikkö 1.2.2018 Miksi alueellinen tarkastelu? Materiaalien käytön vähentäminen vaatii laaja-alaista tarkastelua ja systeemitason
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta
LisätiedotUusi ohjelmakausi
Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
Lisätiedot