HAKE POLTTOAINEENA Käyttöpaikat Keski-Savossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAKE POLTTOAINEENA Käyttöpaikat Keski-Savossa"

Transkriptio

1 Jari Korhonen Jukka Lintu HAKE POLTTOAINEENA Käyttöpaikat Keski-Savossa Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Toukokuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Jukka Lintu Jari Korhonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalous Nimeke Hake polttoaineena - Käyttöpaikat Keski-Savossa Tiivistelmä Työssä kartoitimme polttohakkeenkäyttöpaikkoja Keski-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueelta ja sen lähiympäristöstä. Tarkoituksena oli selvittää, onko alueella mahdollisuuksia hakkeen käytön lisäämiseen ja lämpöyrittäjyyteen. Kysely tehtiin sähköposti- ja puhelinkyselynä. Kysely lähetettiin 19 käyttäjälle, joista 15 vastasi kyselyyn. Kyselyiden vastaukset käsittelimme Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Kyselyyn vastanneista laitoksista vain neljä sijaitsi toimialueella ja suurimman osan laitoksista omistivat osakeyhtiöt. Toimialueeseen kuuluu Joroinen, Varkaus, Leppävirta, Heinävesi ja Kangaslampi. Eniten laitoksia omisti Savon Voima Lämpö, jolla laitoksia oli kolmella paikkakunnalla. Suuren osan laitoksista muodostivat pienet lämpöyrittäjän ylläpitämät laitokset. Hakkeentoimittajia oli monenkokoisia ja niiden valintaan vaikutti etenkin hinta ja laatu. Hakkeen laadulla on varsin suuri merkitys varsinkin pienille laitoksille. Tuloksista selviää, että tulevaisuudessa hakkeen käyttö tulee lisääntymään ja kasvattamaan asemaansa muihin polttoaineisiin nähden. Suuret laitokset tekevät investointeja hakkeen käytön lisäämiseksi ja ottavat samalla huomioon eri toimittajavaihtoehdot. Myös pienille toimittajille on kysyntää. Samalla voidaan lisätä kilpailua alalla. Asiasanat (avainsanat) Bioenergia, energiapuu, hake, haketus Sivumäärä Kieli URN 39 s. + liitt.2 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Timo Antero Leinonen Opinnäytetyön toimeksiantaja Keski-Savon Metsänhoitoyhdistys

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis May 11, 2006 Author Jukka Lintu Jari Korhonen Degree programme and option Degree Programme in Forestry Forestry Name of the bachelor's thesis Woodchips for fuel- Places of use in Keski-Savo Abstract In this bachelor s thesis we searched places which use woodchips in Keski-Savo forestry society s working area and its immediate surroundings. Our objective was to investigate the possibilities to increase woodchip use and the number of heat entrepreneurs. The research based on and phone surveys. The questionnaire was sent to 19 users; 15 users answered. The answers were analysed by Excel spreadsheet program. Only four of the plants which answered to the questionnaire were local in the working area and most of them were owned by private companies. The working area included Joroinen, Varkaus, Leppävirta, Heinävesi and Kangaslampi. Most of the plants were owned by Savon Voima Lämpö, which had plants in three different localities. Small plants which were taken care of by heat entrepreneurs were important. There were also many different sized woodchip suppliers and choosing them depended on price and quality. Woodchips quality had a big effect especially for small plants. This thesis proved that in future the use of woodchips will increase. Big plants will make investments to increase the use of woodchips and at the same time they will take different supplier alternatives into account. Also small suppliers will be successful and competition will increase. Subject headings, (keywords) Bioenergy, energywood, woodchips, chipping Pages Language URN 39 p. + app. 2 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Timo Antero Leinonen Employer of the bachelor's thesis Keski-Savo forestry society

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO PUUENERGIANKÄYTTÖ SUOMESSA Historia Puuenergiankäytön nykytila Biopolttoaineiden käyttötavoite ENERGIAPUUN TUOTANTO Korjuu Haketus Palstahaketus Tienvarsihaketus Terminaalihaketus Käyttöpaikkahaketus HAKE Hake polttoaineena Metsähakkeet Hakkuutähdehake Kokopuu- ja rankahake Kantohake Hakkeen laatu METSÄTEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEET Yleistä Puumassateollisuus Sahaus ja jatkojalostus Vaneriteollisuus Kierrätyspuu...17

5 6 METSÄHAKKEEN TOIMITTAJAT METSÄENERGIAN KÄYTTÖKOHTEET Maatilat ja pientalot Pienet hakelämpölaitokset Suurteollisuus METSÄHAKKEEN TUOTANNON SEURANNAISVAIKUTUKSET Vaikutukset ympäristöön Vaikutukset talouteen Vaikutukset työllisyyteen TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimusmenetelmä TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Laitosten sijaintipaikat ja omistuspohjat Laitosten hakkeen käyttömäärät sekä lämmitettävät kuutiot Muut polttoaineet Hakkeen laatuvaatimukset Hakkeen toimittajat ja hankinta-alueet Varastointimahdollisuudet ja purkutekniikat Tulevaisuuden näkymät POHDINTA Hakkeen käytöllä lupaava tulevaisuus Tutkimuksen onnistuminen...37 LÄHTEET...38 LIITTEET...40

6 1 1 JOHDANTO Puuenergian käyttäminen on voimakkaassa kasvussa koko valtakunnan tasolla. Valtio lisää panostuksiaan alan kehittämiseen. Tavoite vuoteen 2010 mennessä on lisätä metsähakkeen tuotanto 5 milj. i-m 3. Myös Keski-Savon metsänhoitoyhdistys on päättänyt lähteä mukaan energiapuun liiketoiminnan kehittämiseen toimi-alueellaan. Keski- Savon metsänhoitoyhdistyksen toimi-alueeseen kuuluu Heinävesi, Joroinen, Varkaus, Kangaslampi ja Leppävirta. Päätavoitteena on päästä mukaan Keski-Savon alueen metsäenergiabisnekseen, toimittamaan metsähaketta asiakkaille lämpö- ja voimalaitoksiin sekä mahdollisesti myöhemmin harjoittamaan lämpöenergian myyntiä toimialueellaan. Samalla pyritään myös luomaan markkinahintaa energiapuulle. Energiapuun hyödyntäminen vaikuttaa myös korjuuolosuhteisiin ja sitä kautta leimikon markkinointimahdollisuudet paranevat. Tämä vaikuttaa kuitupuun kantohintaan ja edistää markkinahinnan muodostumista myös metsäenergialle. Työssämme olemme selvittäneet puuenergian käyttökohteita Keski-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueelta. Lisäksi olemme selvittäneet suurimmat haketta käyttävät laitokset alueen ulkopuolelta, jotka sijaitsevat kuitenkin järkevän kuljetusmatkan päässä toimialueelta. Olemme selvittäneet hakkeen käyttömääriä, laatuvaatimuksia ja laitoksien tulevaisuuden näkymiä. 2 PUUENERGIANKÄYTTÖ SUOMESSA 2.1 Historia Ennen teollistumista Suomen metsien puusato käytettiin pääasiallisesti lämmitykseen. Puuta kului paljon, koska muita polttoaineita ei ollut ja rakennusten lämpöeristykset olivat puutteellisia. Toisaalta myös lämmitystekniikat olivat alkeellisia. Noihin aikoihin puuta käytettiin tervan ja puuhiilen valmistamiseen. Puuta kului myös kaskenpoltossa. Viime vuosisadan toisella neljänneksellä ainespuu ohitti käyttömäärissä polttopuun, vaikkakin puu säilyi edelleen keskeisenä energianlähteenä. Vielä talvisodan kynnyksellä puun osuus kaikista polttoaineista oli 70 %. (Hakkila 2004, 1.)

7 2 Sotaa seuranneen pulakauden aikana polttopuun merkitys kasvoi entisestään. Polttopuuhuollon toimivuus oli yhtä tärkeää kuin peruselintarvikkeiden saannin turvaaminen. Kansanhuoltoministeriöön perustettiin puu- ja polttoaineosasto hankintapiireineen. Polttopuun saannin turvaamiseksi säädettiin halkolaki. Metsänomistajille asetettiin halonhakkuuvelvoitteita, toteutettiin pakkohakkuita ja takavarikoitiin ainespuuvarastoja. Perustettiin Rautatiehallituksen Puutavaratoimisto, josta kehittyi nykyinen Vapo Oy. (Hakkila 2004, 2.) Polttopuun arvostus kääntyi laskuun 1950-luvulla kun polttoaineiden tuonti vapautettiin. Sen seurauksena maahan alkoi virrata hiiltä ja öljyä. Puun energiakäyttöä vähensi myös se, kun pinotavarakoivua alettiin käyttää puumassateollisuuden raaka-aineena 1960-luvulla. Puun osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 1970-luvulla enää 14 %. (Hakkila 2004, 2.) Valtiovalta havahtui yleismaailmallisen energiakriisin puhjetessa 1970-luvulla ja ryhtyi edistämään puun sekä turpeen energiakäyttöä. Kotimaisten polttoaineiden käyttö lisääntyi terävöityneen energiapolitiikan ansiosta. Toisaalta siihen vaikutti myös puuperäisten prosessitähteiden tuotannon kasvu, mikä oli seurausta metsäteollisuuden laajenemisesta. Siitä seuranneen nousun vuoksi puuperäisten polttoaineiden osuus oli vuosituhannen vaihteessa jo 20 % kokonaiskulutuksesta. (Hakkila 2004, 2.) 2.2 Puuenergiankäytön nykytila Puulla oli korkea hinta muihin polttoaineisiin verrattuna 1990-luvulla. Se olikin puuenergiakäytön edistymisen esteenä lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Myös suuret investointikustannukset ja polttoaineen epävarma saatavuus vähensivät kiinnostusta energiakäytön lisäämiseen. Puuenergiakäytön lisäämiseksi onkin tehty vuosien kuluessa lukuisia toimia. Tärkeimmät kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät ovat puupolttoaineen yksikköhinta käyttöpaikalla ja puuta käyttävien kattilavoimalaitoksien investointikustannukset tehoyksikköä ja tuotettua energiayksikköä kohden. (Puun energiakäyttö ja sen edistäminen 1998, 17.) Suomi on johtomaita biopolttoaineiden käytössä EU:ssa ja tärkein biopolttoaineistamme on puu. Puuperäisillä polttoaineilla tuotettiin vuonna 2003 maamme energiankulutuksesta noin 20 % ja sähköstä 11 %. Puuta kului siis vuoden aikana energiantuo-

8 3 tantoon 40 milj.m 3. Metsähakkeen osuus puuenergian käytöstä on 5 % ja vuonna 2003 sen käyttö ylitti 2 milj.m 3 rajan. Tuosta määrästä valtaosa eli 80 % käytettiin energialaitoksissa. Suomessa on yli 400 energialaitosta, jotka käyttävät metsähaketta pää- tai sivupolttoaineenaan ja sen lisäksi melkein maatilaa tai suurkiinteistöä käyttää metsähaketta. (Kuitto 2005c, ) Suurin osa metsähakkeesta saadaan hakkuutähteistä. Sen osuus koko raakaainemäärästä on noin 60 %. Nuorista metsistä saatavan rankahakkeen osuus on vain noin 25 %. Hakkuutähteiden käytön suuri osuus johtuu siitä että se on helpoiten korjattavissa ja viime vuosina sen korjuuteknologia on kehittynyt voimakkaasti. (Ylitalo 2004, 2.) Energiapuun käyttö on tuonut paljon lisäarvoa monille eri tahoille. Yhä useampi koneyrittäjä korjaa tänä päivänä ainespuun lisäksi myös energiapuuta. Lisäksi kuljetusyrittäjät kuljettavat päivittäin kotimaista energiaa lämpövoimaloihin. Kotimaisen energian edut ovat huomattavat paikallisessa energiantuotannossa. Monella paikkakunnalla se turvaa myös työpaikkoja ja energiaomavaraisuutta. (Kuitto 2005c, ) Biopolttoaineiden ansiosta maahamme on syntynyt aivan uusi yrittäjäkunta. Nimittäin lämpöyrittäjät. Tänä päivänä Suomessa on jo lähes 200 lämpöyrittäjää. Yleensä kunta tekee lämpölaitos- tai kattilainvestoinnin ja lämpöyrittäjä hankkii biopolttoaineen. Yrittäjä vastaa polttoaineen toimituksen lisäksi laitoksen käytöstä ja sen vaatimista huoltotoimenpiteistä. (Kuitto 2005c, 58.) 2.3 Biopolttoaineiden käyttötavoite Vuonna 1999 Suomessa laadittiin uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma, joka uusittiin vuonna Uudistetussa ohjelmassa on annettu tavoitteet sekä keinot uusiutuvien energioiden käytön lisäämiseksi. Tavoitteena on mm. nostaa metsähakkeen käyttö nelinkertaiseksi vuodesta 2001 vuoteen 2010 mennessä (kuvio 1). Edistämisohjelman tavoitteet ovatkin varsin korkeat, ja jotta niihin päästään on metsähakkeen vuosittaisen käytön noustava 0,5 milj.m 3 vuodessa. Olemassa olevien laitosten tulisi suosia enemmän metsähaketta polttoainevalinnoissaan, jotta tavoitteet saavutettaisiin. (Ylitalo 2004, 1,3.)

9 4 TWh toteutunut 2001 tavoite 2005 tavoite2010 tavoite 2025 *Ilman metsähaketta **Kierrätyspolttoaineet,peltobiomassat, biokaasu, biopolttonesteet, aurinko-, tuulija vesivoima sekä maalämpö Uusiutuvat energialähteet puupolttoaineet metsähake teollisuuden sivutuotepuu metsäteollisuuden jäteliemet pientalokiinteistöjen polttopuu* muut uusiutuvat energialähteet** KUVIO 1. Uusiutuvien energialähteiden käyttötavoitteet (Ylitalo 2004, 2). Tavoitteena on säilyttää biopolttoaineiden tuomat edut ja niihin liittyvä osaaminen. Suomen tavoite on vuonna 2010 tuottaa ja käyttää metsähakkeita 5 milj.m 3. Metsähakkeen käytölle onkin asetettu suuria kasvutavoitteita. Myös Keski-Savon metsänhoitoyhdistys on asettanut kasvutavoitteita. Vuonna 2004 se asetti tavoitteekseen nostaa hakkuutähteen vuosituotosta kolmen vuoden sisällä irtokuutiometriin. Kotimaiset biopolttoaineet, kuten biokaasu sekä peltobiomassat tulevat markkinoille ja vahvistavat asemaansa varmasti tulevaisuudessa. (Kuitto 2005c, 58.) 3 ENERGIAPUUN TUOTANTO 3.1 Korjuu Energiapuun korjuuta on yritetty lisätä harvennusten ja metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä valtion tukitoimien avulla. Nuorten metsien hoitokohteissa voidaan järeimmät rungot korjata ainespuuna ja pienet rungot energiapuuna. Joissakin kohteissa voi olla hyödyllistä korjata kaikki puut energiaksi. Metsähoitotöiden laiminlyönnin seurauksena on nykyään yhä enemmän tällaisia kohteita. (Uusitalo 2003, )

10 5 Metsähakkeen raaka-aine korjataan yleensä kohteilta, joilta korjataan ainespuuta teollisuuden käyttöön. Hakkuutähteen talteenotosta sovitaan puukaupan yhteydessä. Metsäenergian korjuu vaikuttaa ainespuun korjuun järjestelyihin sekä metsän tuottavuuteen. (Asikainen 2004, 26.) Hakkuutähteeseen pohjautuvan energiapuun korjuu on viime vuosina lisääntynyt. Nykyisen ajattelun mukaan hakkuutähteen korjuu on kannattavaa ainoastaan silloin, kun se voidaan suorittaa suurikokoisten päätehakkuitten korjuun yhteydessä. Hakkuutähteiden kertymä alueelta riippuu puulajisuhteista, puuston kokojakaumasta ja alueen pinta-alasta. Hakkuutähteiden keräyspäätös tulee tehdä ennen varsinaisen korjuun aloittamista, jotta hakkuukoneen työskentelyssä voidaan ottaa se huomioon. Normaalissa hakkuukoneen työskentelytekniikassa hakkuutähde asetellaan ajouralle maanpinnan suojaksi, kun taas hakkuutähteen talteenottoon tähtäävässä tekniikassa rungot karsitaan ajouran sivulle, josta hakkuutähde on helppo kuljettaa tienvarsivarastoon (kuva 1). (Uusitalo 2003, ) KUVA 1. Hakkuutähde tienvarsivarastossa (Korhonen 2006).

11 6 Nuoren metsän kunnostuskohteilla voidaan korjuu hoitaa perinteisillä menetelmillä eli miestyönä tai koneellisena korjuuna. Energiapuunkorjuun helpottamiseksi on kehitetty hakkuukoneeseen tai maataloustraktoriin liitettäviä energiapuukouria. Energiapuukourilla on mahdollista katkaista ja niputtaa jopa kymmenen puuta kerrallaan. Nippu katkaistaan keskeltä kahtia, minkä jälkeen latvaosa nostetaan tyviosan päälle lähikuljetuksen helpottamiseksi. (Uusitalo 2003, ) Kantojennostokohteilla kannot nostetaan kaivinkoneen kauhalla tai tarkoitukseen suunnitellun kantoharvesterin avulla. Kantoharvesteri on kaivinkoneen päähän asennettava laite, joka kantojen noston lisäksi ravistelee kannoista kivet ja maa-aineksen pois. Lopuksi sillä voidaan pilkkoa kanto. Kantojen noston yhteydessä voidaan suorittaa maanmuokkaus ja säästää näin kustannuksissa. (Uusitalo 2003, ) 3.3 Haketus Hakkuutähteet ja energiapuukasat on haketettava ennen polttoa hakkeeksi. Olosuhteista riippuen ne voidaan hakettaa palstalla, tievarsivarastolla, terminaalissa tai käyttöpaikalla. (Uusitalo 2003, 100.) Haketukseen on kehitetty erilaisia haketus- ja kuljetusmenetelmiä (kuva 2). KUVA 2. Kuljetus ja haketus voidaan hoitaa samalla kalustolla (Mykkänen 2006).

12 Palstahaketus Palstahaketuksessa haketettava puu korjataan hakkuun yhteydessä palstalle kasoihin. Puu haketetaan suoraan konttiin haketukseen sopivalla palstahakkurilla. Käytettävät hakkurit ovat maastokelpoisia ja kevyempiä kuin muissa menetelmissä. Palstahaketuksessa ei tarvita erillistä metsäkuljetusta, vaan se tehdään samalla koneella kuin varsinainen haketus. Palstahaketusmenetelmää käytetään yleensä hakkuutähteiden haketuksessa (kuva 3). (Kainulainen 2001, 18.) KUVA 3. Palstahaketusjärjestelmä. Raaka-aineena hakkuutähde (Hakkila 2004, 42). Palstahaketuksen hyviä puolia on, että se ei vaadi erillistä varastotilaa hakepuulle. Etuna on myös, että samalla koneyksiköllä voidaan hoitaa useita työvaiheita, kuten haketus, metsäkuljetus ja hakesäiliön tyhjennys. Palstahakkuri ei sovi kivisille, pehmeille tai kalteville maastoille. Parhaimmillaan palstahakkuri on suurilla haketuskohteilla, missä on lyhyet kuljetusmatkat. (Kainulainen 2001, 18.) Tienvarsihaketus Tienvarsihaketus on yleisimpiä Suomessa käytettyjä hakkuutähteen haketusmenetelmiä. Menetelmässä hakkuutähteet korjataan hakkuualueelta tienvarteen ainespuun korjuun yhteydessä (kuva 4). Hakkuutähdekasat haketetaan suoraan hakeautoon, joka vie ne suoraan lämpölaitokselle. (Alakangas 2000, 50.) Tienvarsivarasto tehdään mahdollisimman suuriksi tuottavuuden maksimoimiseksi. Varaston tulee olla tilava sekä kantava, koska täysperävaunulliset hakeautot saattavat painaa jopa 60 tonnia. (Kuitto 2005b, 96.)

13 8 KUVA 4. Tienvarsihaketusjärjestelmä. Raaka-aineena hakkuutähde, haketus hakkuriautolla (Hakkila 2004, 41). Tienvarsihaketusmenetelmä on tehokas, koska se mahdollistaa suurten työmaiden keskittymät ja kaluston ympärivuotisen käytön. Käytettävät hakkuriyksiköt ja hakeautot muodostavat niin sanotun kuuman ketjun (kuva 5), koska ne kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa ja ovat alttiita keskeytyksille. Tämä menetelmä vaatii hyvää organisointia ja suunnittelua. (Kuitto 2005b, 96.) KUVA 5. Autoalustainen hakkuri hakettamassa rankakasaa (Korhonen 2006).

14 Terminaalihaketus Terminaalihaketuksessa energiapuu kuljetetaan puskuri- tai kausivarastoihin, joissa se haketetaan. Voidaankin sanoa että terminaalihaketus on tienvarsihaketuksen ja käyttöpaikkahaketuksen välimuoto. Haketuksen jälkeen hake kuljetetaan lopullisille käyttöpaikoille. (Kuitto 2005b, 96.) Haketukseen voidaan käyttää erisuuruisia ja siirrettäviä tai kiinteitä hakkureita ja murskaimia. Terminaalissa hake voidaan ohjata kekoon, eikä sitä tarvitse välttämättä siirtää suoraan hakeautoon. Terminaalissa voidaan myös sekoittaa erilaisia metsähakelaatuja keskenään. Menetelmä on ollut käytössä hakkeen käytön alkuajoista asti. (Kuitto 2005b, ) Käyttöpaikkahaketus Käyttöpaikkahaketuksessa hakettamaton energiapuu kuljetetaan käyttöpaikalle, jossa se haketetaan tai murskataan (kuva 6). Energiapuu kuljetetaan irtotavarana tai tiivistettynä paaleina. Irtotavarana kuljetus soveltuu lyhyille kuljetusmatkoille ja paaleina kuljetus pitkille välimatkoille. KUVA 6. Käyttöpaikkahaketusjärjestelmä. Raaka-aineena kanto- ja juuripuu (Hakkila 2004, 43).

15 10 Nykyään menetelmä on suosiossa hakkuutähdehakkeen ja kanto- ja juuripuun murskeen tuotannossa. Hakkurien ja murskaimien käyttöaste kasvaa koko ajan. Alussa käyttöpaikkahaketukseen käytettiin liikkuvia autohakkureita ja murskaimia. Nykyisin autohakkureiden tilalle ovat kuitenkin tulleet kiinteät suurtehomurskaimet. (Kuitto 2005b, 99.) 4 HAKE 4.1 Hake polttoaineena Hake on hakkurilla kokopuusta, rangasta, hakkuutähteestä tai muusta puuaineksesta tehtyä polttoainetta. Kokopuuhake tehdään karsimattomasta puusta ja rankahake karsituista rangoista. Hakkuutähteestä tehty hake tehdään puun latvoista sekä oksista, jotka ovat jääneet kun ainespuu on karsittu. Hakkuutähdehaketta tehdään myös raivauspuusta. Kantohaketta syntyy kun kantoja murskataan. Vaikka prosessi on murskaus, niin silti yleisesti puhutaan kantohakkeesta. Kantojen murskaamiseen käytetään murskainta, koska se ei ole niin herkkä epäpuhtauksille. Kantojen seassa on paljon epäpuhtauksia, kuten esimerkiksi kiviä. Sahahake on sahauksesta syntyvää sivutuotetta. (Alakangas 2000, 48.) Haketta käytetään talojen sekä rakennusten lämmityskattiloissa, lämpölaitoksilla ja teollisuuden lämpö- ja voimalaitoksilla. Hakkeen käyttö lämmön tuottajana on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti, johtuen öljyn hinnan huomattavasta noususta. (Alakangas 2000, 48.) 4.2 Metsähakkeet Hakkuutähdehake Hakkuutähteet muodostavat suuren ja merkittävän raaka-ainelähteen puupolttoaineiden tuotannossa. Ainespuun hakkuussa hakkuutähteen määrä ja koostumus vaihtelevat huomattavasti hakkuukohteittain. Koivikoiden harvennuksilla metsään jää hakkuutähteeksi lähinnä alle ainespuukokoisia latvoja sekä niissä olevat oksat, joten kertymä on hyvin pieni. Uudistushakkuilla hakkuutähdemäärä on huomattavasti suurempi. Uudistushakkuilla hakkuutähteet muodostuvat yleensä oksista ja niihin sitoutuneista neula-

16 sista. Joskus myös hylkypölkkyjen määrä on huomattava, mikäli hakkuukohteella on tyvilahoja runkoja. (Alakangas 2000, 49.) 11 Hakkuutähteet voidaan kerätä joko heti hakkuun jälkeen, jolloin ne ovat vielä tuoreita, tai kesäkauden jälkeen kuivahtaneina. Kuivuneen hakkuutähteen haketuksessa talteenotto pienenee, koska suurin osa neulasista karisee pois. Toisaalta kuivuneella hakkeella on paremmat palo-ominaisuudet. Ruotsissa hakkuutähteet kerätään neulasitta, jotta neulasten sisältämät ravintoaineet jäävät hakkuualueelle. (Alakangas 2000, 50.) Kokopuu- ja rankahake Kokopuuhake valmistetaan karsimattomista rangoista, jotka ovat yleensä kelpaamattomia teollisuudelle. Kokopuuhaketta saadaan mm. vajaatuottoisista metsistä, taimikoista sekä ensiharvennuksilta. Koti- ja maatalouden lämpökattilat sekä pienet lämpökeskukset käyttävät kokopuuhaketta. Rankahake valmistetaan karsituista rungoista, jotka yleensä ovat runkohukkapuuta. Runkohukkapuu sisältää korjuun yhteydessä metsään käyttämättä jäävän runkopuun kuorineen. (Alakangas 2000, 59.) Kokopuu- ja rankahake ovat myös ominaisuuksiltaan erilaisia. Rankahake on tasalaatuisempaa, koska siihen ei ole haketettu mukaan oksia. Oksat varastoivat kosteutta joten kokopuuhake on näin ollen myös kosteampaa kuin rankahake. Rankahake onkin parempaa polttoainetta pieniin polttolaitteisiin, jotka asettavat hakkeelle tiukempia laatuvaatimuksia. (Mutikainen & Jouhiaho 2005, 110, ) Kantohake Kantohaketta saadaan kantopuusta sekä yli 5 cm:n paksuisesta juuripuusta. Kantojen nosto onnistuu ainoastaan uudistushakkuualoilta ja kohteilla, joissa alueen maankäyttömuoto muuttuu ja kannot on sen vuoksi tarpeellista poistaa. Harvennuskohteilla kantojen nosto aiheuttaisi jäävän puuston juuristolle suuria vaurioita. (Vesisenaho 2003, 40.) Kantoja voidaan nostaa metsähakkeen raaka-aineeksi kivennäis- ja turv ta. Turv ta nostetut kannot ovat yleensä puhtaampia kuin kivennäismailta nostetut kannot. Kivennäismailta nostetut kannot pitää aina käsitellä murskaimella, mutta turve-

17 mailta nostetut kannot voidaan hakettaa myös rumpuhakkurilla. (Vesisenaho 2003, 40.) 12 Kantojen vuotuinen hankintamäärä riippuu uudistushakkuiden määrästä. Myös kantojen läpimitta vaikuttaa kertymään. Korkein kertymä saavutetaan kuusikoiden uudistusaloilta. Uudistuskypsissä havupuumetsissä kantoja sekä juuripuuta on männyllä 21 % ja kuusella 24 % runkopuun määrästä. (Vesisenaho 2003, 40.) Suuren energiasisältönsä takia kantohake on erinomainen polttoaine. Sitä käytetään suurissa laitoksissa varsinkin keskitalvella metsätähdehakkeen seassa, joka on usein märkää. (Alanen 2005.) Kannonnosto on hyväksi varsinkin maannousemasienen vaivaamilla alueilla. Noston ansiosta kantojen mukana lähtee huomattava osa sienien elämisalustoista pois ja uusien kuusentaimien tartuttaminen juuriyhteyksien avulla estyy. Myös tukkimiehentäin tuhoihin kantojen nostolla on positiivinen vaikutus, koska niiden toukkien lisääntymisalusta lähtevät kantojen mukana pois. Tautien torjunnan lisäksi metsänomistaja hyötyy kantojen nostosta myös muilla tavoin. Esimerkiksi noston yhteydessä uudistusala tulee samalla muokatuksi. Tästä työstä veloitetaan hinta, joka on normaalia muokkaustapaa alhaisempi. Näin ollen metsänomistaja saa korvauksen energiaksi antamistaan kannoista, vaikka varsinaista kantorahaa ei makseta. (Alanen 2005.) Kantojen noston haittapuolina voidaan pitää ravinnehäiriöitä, vaikka riittävää tutkimustietoa sen vaikutuksista ei vielä ole. Tähän mennessä tiedetään, että kantopuun mukana lähtevien ravinteiden menettämisellä ei ole varsinaista merkitystä, vaan ravinnehävikin määrää se, kuinka paljon maa-ainesta sekä humusta lähtee pienten juurien mukana. Joka tapauksessa kantojen noston vaikutus ravinnehäviöihin on alle puolet oksien ja latvusten korjuun vaikutuksesta. Kantojen noston yhteydessä paljastuu myös runsaasti kivennäismaata, jolloin voisi olettaa että vesakoituminen on runsaampaa kuin normaalisti. Valmista tutkimustietoa ei kuitenkaan ole, mutta asiaa tutkitaan parhaillaan. (Alanen 2005.)

18 Hakkeen laatu Käytettäessä puuta polttoaineena on erityisen tärkeää tietää puun fysikaaliset sekä kemialliset ominaisuudet. Keskeisimpiä ominaisuuksia ovat hakkeen lämpöarvo ja kosteus sekä polttoaineen käsittelyyn vaikuttavat ominaisuudet. Näitä ovat esimerkiksi tiheys ja palakoko. Kun puupolttoainetta käytetään suuressa mittakaavassa, ominaisuudet määritetään laboratoriokokein ja polttoaine-erät punnitaan. Pienkaupassa ominaisuuksien arvioimiseksi voidaan käyttää taulukoita sekä graafisia kuvaajia puupolttoaineen keskimääräisistä ominaisuuksista ja ominaisuuksien välisistä riippuvuussuhteista. (Alakangas 2001, 5.) Puun tärkeimmät yhdisteet ovat ligniini, selluloosa ja hemiselluloosa. Männyn ja kuusen hemiselluloosapitoisuus on pienempi (25 28 %) kuin lehtipuiden, kuten koivun (37 40 %). Havupuiden ligniini pitoisuus on % ja lehtipuiden %. Ligniini on aine, joka sitoo puun kuidut yhteen ja antaa puulle tietyn mekaanisen lujuuden. Ligniinissä on myös paljon vetyä ja hiiltä, siis lämpöä tuottavia aineita. Puussa on myös uuteaineita (terpeenejä, rasva-aineita ja fenoleja), yhdisteitä, jotka voidaan uuttaa puusta erilaisilla orgaanisilla liuottimilla. Esimerkiksi pihka koostuu uuteaineista. Uuteaineita puussa on vain n.5 %, mutta kuoressa niitä voi olla jopa %. Haihtuvia aineita puussa on jopa 90 %. Tämän vuoksi puu on pitkäliekkinen polttoaine ja vaatii suuren palotilan. (Alakangas 2000, 35.) Hakkeen tärkein laatuominaisuus on kosteus. Kosteus vaikuttaa hakkeen teholliseen lämpöarvoon, koska höyrystäminen vaatii energiaa. Kun hakkeen sisältämä kosteus alenee, laitoksen saama energiahyöty kasvaa. (Alakangas 2001, 5.) Kosteus vaikuttaa hakkeessa myös monella muulla tavalla. Esimerkiksi kuljetuskustannukset kasvavat varsinkin talvella, kun puu on märkää. Havupuussa on kuiva-ainetta 400 kg ja vettä jopa 500 kg kiintokuutiometriä kohti. Kosteus vaikuttaa myös polton hyötysuhteeseen, jolloin palaminen jää epätäydelliseksi, eikä lämpöarvoa pystytä hyödyntämään kokonaisuudessaan. Hakkeen kosteus vaikuttaa myös päästöihin, jolloin epätäydellinen palaminen merkitsee hiilimonoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöjen kasvamista. Liiallinen kosteus on haitaksi myös hakkeen säilyvyydelle sekä käsittelevyydelle. Jos hakkeen mukana on viherainesta tai muuta ravinteikasta biomassaa saattaa kemiallisten reaktioiden seurauksena syntyä ainetappioita tai homekasvustoja. Käsittelyongelmat

19 ovat yleisiä talvella, jolloin kostea hake jäätyy kuormassa ja näin ollen ongelmia syntyy purkupaikalla sekä syöttölinjalla. (Hakkila 2004, 68.) 14 Palakoko sekä sen tasaisuus ovat myös merkittäviä ominaisuuksia hakkeessa. Hakepalan tavoitepituus on normaalisti mm. Hakepalojen joukossa olevat tikut ja muu hienoaines vaikeuttavat polttoaineen syöttöä kattilaan. (Alakangas 2001, 5.) Lämpöarvo määritetään kuiva-aineesta. Puuaineksen tehollinen lämpöarvo on täysin kuivana 5,1 5,5 kwh/kg. Latvojen, neulasten sekä oksien lämpöarvo on kuitenkin hieman suurempi kuin runkopuulla. (Kuitto 2005a, 298.) Kun hakkeen kosteus on korkea, niin pienenee myös sen lämpöarvo (Alakangas 2001, 7). Näin ollen eri hakelaatujen teholliset lämpöarvot vaihtelevat myös saapumistilassa (kuvio 2). kevyt öljy höylänlastu puupelletti pilke kantohake sahanpuru metsätähdehake kwh/kg KUVIO 2. Polttoaineiden lämpöarvoja (Alakangas 2000, 152, 155). Puun tiheys vaihtelee puulajin, iän sekä kasvupaikan mukaan. Koivun tiheys on suurempi kuin männyllä ja kuusella. Kuiva-tuoretiheys vaihtelee puun eri osissa siten, että tiheys on suurempi oksissa kuin rungossa (kuvio 3). (Kuitto 2005a, 298.)

20 kg/m runko oksat koivu kuusi mänty KUVIO 3. Eri puulajien kuiva-tuoretiheydet (Kuitto 2005, 298). Metsähakkeella on alhainen energiatiheys. Tällä tarkoitetaan ajoneuvon kuormatilassa mitatun polttoaineen irtokuutiometrin tehollista lämpösisältöä. Metsähakkeen energiatiheys vaihtelee 0,7 0,85 MWh/i-m 3. (Kuitto 2005a, 298.) 5 METSÄTEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEET 5.1 Yleistä Metsäteollisuus tuotti vuonna 2001 puuperäistä energiaa sivutuotteistaan 58,1 TWh eli n. 19 % eri energialähteiden kokonaiskulutuksesta Suomessa. Valtaosa metsäteollisuuden tuottamasta puuenergiasta on peräsin mustalipeästä, jota syntyy kemiallisen massanvalmistusprosessin yhteydessä. Loput puuenergian raaka-aineista saadaan kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden kiinteistä puusivutuotteista. (Verkasalo 2003, 41.)

21 Puumassateollisuus Kemiallinen massanvalmistus vaatii paljon energiaa, mutta se myös tuottaa sen ja ylikin mustalipeästä ja kuoresta. Nykyaikaisella sulfaattisellutehtaalla yli 85 % puuperäisestä energiasta saadaan mustalipeästä. Mustalipeä saadaan sulfaattikeiton jäteliemestä kemikaalien talteenoton ja ylimääräisten nesteiden haihduttamisen jälkeen. Se sisältää keittoprosessin aikana puusta liuenneet kemialliset yhdisteet eli ligniinin, uuteaineet, hemiselluloosaa ja selluloosaa. Jäteliemeä poltetaan soodakattilassa lämpöenergian ja sähkön tuottamiseksi. Vuonna 2001 mustalipeän osuus metsäteollisuuden sivutuotteista tuotetusta puuenergiasta oli 68 % ja sen energia-arvo oli 39,5 TWh. (Verkasalo 2003, ) Mekaanisessa kuidutuksessa ei ole edellytyksiä samantasoiseen energiantuotantoon kuin kemiallisessa, koska siinä puumassan saanto on jopa yli 90 %. Saanto on selvästi enemmän kuin kemiallisessa massanvalmistuksessa. Sen lisäksi hakkeen esilämmitykseen sekä hiontaan että hiertoon käytetään paljon sähköenergiaa, vaikka osa saadaankin talteen lämpöenergiana. (Verkasalo 2003, 42.) 5.3 Sahaus ja jatkojalostus Havupuun sahauksessa pohjoismaissa kuorellisista tukeista saadaan sahatavaraa noin %, haketta %, purua % ja kuorta %. Käyttösuhteet vaihtelevat sahoittain. Suurimpia vaikuttavia tekijöitä ovat raaka-aineen koko ja laatu sekä sahan kokoluokka, tuotantostrategia ja tekninen taso. Sahanhakkeesta menee kemialliselle metsäteollisuudelle yli 95 % ja energiakäyttöön jää ehkä 5 %. Energiakäyttöön menevä hake on lähinnä selluhakkeen kaupalliset laatuvaatimukset alittavaa seulontajätettä. Sahanpurusta yli puolet menee kuitenkin energiakäyttöön. Yleensä se käytetään seoksena kuoren ja hakkeenseulontajätteen kanssa. Sahalla syntyvät puutähteet ovat lähes tuoreita, mikä alentaa niiden muuten varsin korkeaa lämpöarvoa. Korkein lämpöarvo on purulla, (2,36 MWh/tonni). Hakkeella ja seulontajätteellä lämpöarvo on lähes yhtä korkea (2,31 MWh/tonni). Kuoren lämpöarvo on kaikista alhaisin (mänty 1,83 ja kuusi 1,67 MWh/tonni). Näissä tapauksissa purun ja hakkeen kosteus oli 50 %, kun taas kuoren kosteus oli 60 %. (Verkasalo 2003, ) Sahatavaran jatkojalostuksen sivutuotteiden käytöstä ei ole tehty kattavaa selvitystä Suomessa. Kuitenkin sivutuotteista käytetyin on höylänlastu, jonka energia-arvo on

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 4/2008 Metsätehon tuloskalvosarja x/2008 22.4.2008 Kalle Kärhä 1 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2008 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 14/2009 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä (laho) runkopuu Kalle Kärhä 2 Metsähakkeen

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2014 Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 5.6.2015 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2015 Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 10.6.2016 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energiapuun varastointitekniikat

Energiapuun varastointitekniikat Energiapuun varastointitekniikat Varastointitekniikat Energiapuuta (pienkokopuuta, karsittua rankaa, hakkuutähdettä, kantoja jne.) voidaan varastoida kokonaisena Maastossa pienissä kasoissa Välivarastossa

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Antti Asikainen, Metla Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS 1. Energiapuun hankinnan arvoketjut 2. Metsähakkeen kustannusrakenne 3. Energiapuun hankinnan kannattavuus: tuella vai ilman? 1 2 Metsähakkeen

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteus

Energiapuun mittaus ja kosteus Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsäenergiaa tarvitaan Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren

Lisätiedot

Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet

Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet 2 Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet Esitys perustuu hankkeen toimenpiteenä tehtyyn raporttiin: Erilaatuisten hakkeiden käyttökohdevaatimuksista ja tuotantokustannuksista. Esa Etelätalo. KARELIA- AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

Keski-Suomen aines- ja energiapuuterminaalit Tuloskalvosarja Matti Virkkunen, VTT

Keski-Suomen aines- ja energiapuuterminaalit Tuloskalvosarja Matti Virkkunen, VTT TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Keski-Suomen aines- ja energiapuuterminaalit Tuloskalvosarja Matti Virkkunen, VTT Tutkimuksen toteutus Projekti toteutettiin ajalla 11.02.2015 31.03.2016 Tieto kerättiin

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa. Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu Puulämmityspäivä

Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa. Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu Puulämmityspäivä Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu 8.2.2017 Puulämmityspäivä 1 Kokonaisenergian kulutus Suomessa: Fossiiliset ja uusiutuvat energianlähteet 1970-2015

Lisätiedot

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan Ympäristö ja luonnonvarat 2014 Metsätilinpito 2013 Puuaineksesta yli puolet poltetaan Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin lähes 52 prosenttia vuonna 2013 Osuus on viime vuosina hieman kasvanut

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja 1 Miksi kotimaista metsäenergiaa? Metsäenergian käyttöä puoltavat mittavat

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Oikea taho vastaamaan kysymykseen olisivat markkinavoimat. Niitä ei saa

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Metsähaketuen rajaus Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Esityksen sisältö Mikä rajaus? Ketä muutos koskee? Aikataulu Kuinka alkuperä voidaan

Lisätiedot

saatavuus energiantuotantoon

saatavuus energiantuotantoon Metsäbiomassan saatavuus energiantuotantoon Timo Karjalainen, Perttu Anttila, Antti Asikainen, Yuri Gerasimov ja Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ Erkki Verkasalo, Tapio Wall Harri Kilpeläinen PKM-ohjelman tutkimuspäivä nro 2 Lahti, 4.10.2005 MÄNTY- JA KUUSIPUUN KÄYTTÖ PUUTUOTETEOLLISUUDESSA

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset Pirkanmaan ympäristöohjelman sekä ilmasto- ja energiastrategian seurantaseminaari 21.9.2016 Niina Tavi (niina.tavi@gmail.com) Tausta Selvitystyö tehty

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot