HAKE POLTTOAINEENA Käyttöpaikat Keski-Savossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAKE POLTTOAINEENA Käyttöpaikat Keski-Savossa"

Transkriptio

1 Jari Korhonen Jukka Lintu HAKE POLTTOAINEENA Käyttöpaikat Keski-Savossa Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Toukokuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Jukka Lintu Jari Korhonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalous Nimeke Hake polttoaineena - Käyttöpaikat Keski-Savossa Tiivistelmä Työssä kartoitimme polttohakkeenkäyttöpaikkoja Keski-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueelta ja sen lähiympäristöstä. Tarkoituksena oli selvittää, onko alueella mahdollisuuksia hakkeen käytön lisäämiseen ja lämpöyrittäjyyteen. Kysely tehtiin sähköposti- ja puhelinkyselynä. Kysely lähetettiin 19 käyttäjälle, joista 15 vastasi kyselyyn. Kyselyiden vastaukset käsittelimme Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Kyselyyn vastanneista laitoksista vain neljä sijaitsi toimialueella ja suurimman osan laitoksista omistivat osakeyhtiöt. Toimialueeseen kuuluu Joroinen, Varkaus, Leppävirta, Heinävesi ja Kangaslampi. Eniten laitoksia omisti Savon Voima Lämpö, jolla laitoksia oli kolmella paikkakunnalla. Suuren osan laitoksista muodostivat pienet lämpöyrittäjän ylläpitämät laitokset. Hakkeentoimittajia oli monenkokoisia ja niiden valintaan vaikutti etenkin hinta ja laatu. Hakkeen laadulla on varsin suuri merkitys varsinkin pienille laitoksille. Tuloksista selviää, että tulevaisuudessa hakkeen käyttö tulee lisääntymään ja kasvattamaan asemaansa muihin polttoaineisiin nähden. Suuret laitokset tekevät investointeja hakkeen käytön lisäämiseksi ja ottavat samalla huomioon eri toimittajavaihtoehdot. Myös pienille toimittajille on kysyntää. Samalla voidaan lisätä kilpailua alalla. Asiasanat (avainsanat) Bioenergia, energiapuu, hake, haketus Sivumäärä Kieli URN 39 s. + liitt.2 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Timo Antero Leinonen Opinnäytetyön toimeksiantaja Keski-Savon Metsänhoitoyhdistys

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis May 11, 2006 Author Jukka Lintu Jari Korhonen Degree programme and option Degree Programme in Forestry Forestry Name of the bachelor's thesis Woodchips for fuel- Places of use in Keski-Savo Abstract In this bachelor s thesis we searched places which use woodchips in Keski-Savo forestry society s working area and its immediate surroundings. Our objective was to investigate the possibilities to increase woodchip use and the number of heat entrepreneurs. The research based on and phone surveys. The questionnaire was sent to 19 users; 15 users answered. The answers were analysed by Excel spreadsheet program. Only four of the plants which answered to the questionnaire were local in the working area and most of them were owned by private companies. The working area included Joroinen, Varkaus, Leppävirta, Heinävesi and Kangaslampi. Most of the plants were owned by Savon Voima Lämpö, which had plants in three different localities. Small plants which were taken care of by heat entrepreneurs were important. There were also many different sized woodchip suppliers and choosing them depended on price and quality. Woodchips quality had a big effect especially for small plants. This thesis proved that in future the use of woodchips will increase. Big plants will make investments to increase the use of woodchips and at the same time they will take different supplier alternatives into account. Also small suppliers will be successful and competition will increase. Subject headings, (keywords) Bioenergy, energywood, woodchips, chipping Pages Language URN 39 p. + app. 2 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Timo Antero Leinonen Employer of the bachelor's thesis Keski-Savo forestry society

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO PUUENERGIANKÄYTTÖ SUOMESSA Historia Puuenergiankäytön nykytila Biopolttoaineiden käyttötavoite ENERGIAPUUN TUOTANTO Korjuu Haketus Palstahaketus Tienvarsihaketus Terminaalihaketus Käyttöpaikkahaketus HAKE Hake polttoaineena Metsähakkeet Hakkuutähdehake Kokopuu- ja rankahake Kantohake Hakkeen laatu METSÄTEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEET Yleistä Puumassateollisuus Sahaus ja jatkojalostus Vaneriteollisuus Kierrätyspuu...17

5 6 METSÄHAKKEEN TOIMITTAJAT METSÄENERGIAN KÄYTTÖKOHTEET Maatilat ja pientalot Pienet hakelämpölaitokset Suurteollisuus METSÄHAKKEEN TUOTANNON SEURANNAISVAIKUTUKSET Vaikutukset ympäristöön Vaikutukset talouteen Vaikutukset työllisyyteen TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimusmenetelmä TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Laitosten sijaintipaikat ja omistuspohjat Laitosten hakkeen käyttömäärät sekä lämmitettävät kuutiot Muut polttoaineet Hakkeen laatuvaatimukset Hakkeen toimittajat ja hankinta-alueet Varastointimahdollisuudet ja purkutekniikat Tulevaisuuden näkymät POHDINTA Hakkeen käytöllä lupaava tulevaisuus Tutkimuksen onnistuminen...37 LÄHTEET...38 LIITTEET...40

6 1 1 JOHDANTO Puuenergian käyttäminen on voimakkaassa kasvussa koko valtakunnan tasolla. Valtio lisää panostuksiaan alan kehittämiseen. Tavoite vuoteen 2010 mennessä on lisätä metsähakkeen tuotanto 5 milj. i-m 3. Myös Keski-Savon metsänhoitoyhdistys on päättänyt lähteä mukaan energiapuun liiketoiminnan kehittämiseen toimi-alueellaan. Keski- Savon metsänhoitoyhdistyksen toimi-alueeseen kuuluu Heinävesi, Joroinen, Varkaus, Kangaslampi ja Leppävirta. Päätavoitteena on päästä mukaan Keski-Savon alueen metsäenergiabisnekseen, toimittamaan metsähaketta asiakkaille lämpö- ja voimalaitoksiin sekä mahdollisesti myöhemmin harjoittamaan lämpöenergian myyntiä toimialueellaan. Samalla pyritään myös luomaan markkinahintaa energiapuulle. Energiapuun hyödyntäminen vaikuttaa myös korjuuolosuhteisiin ja sitä kautta leimikon markkinointimahdollisuudet paranevat. Tämä vaikuttaa kuitupuun kantohintaan ja edistää markkinahinnan muodostumista myös metsäenergialle. Työssämme olemme selvittäneet puuenergian käyttökohteita Keski-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueelta. Lisäksi olemme selvittäneet suurimmat haketta käyttävät laitokset alueen ulkopuolelta, jotka sijaitsevat kuitenkin järkevän kuljetusmatkan päässä toimialueelta. Olemme selvittäneet hakkeen käyttömääriä, laatuvaatimuksia ja laitoksien tulevaisuuden näkymiä. 2 PUUENERGIANKÄYTTÖ SUOMESSA 2.1 Historia Ennen teollistumista Suomen metsien puusato käytettiin pääasiallisesti lämmitykseen. Puuta kului paljon, koska muita polttoaineita ei ollut ja rakennusten lämpöeristykset olivat puutteellisia. Toisaalta myös lämmitystekniikat olivat alkeellisia. Noihin aikoihin puuta käytettiin tervan ja puuhiilen valmistamiseen. Puuta kului myös kaskenpoltossa. Viime vuosisadan toisella neljänneksellä ainespuu ohitti käyttömäärissä polttopuun, vaikkakin puu säilyi edelleen keskeisenä energianlähteenä. Vielä talvisodan kynnyksellä puun osuus kaikista polttoaineista oli 70 %. (Hakkila 2004, 1.)

7 2 Sotaa seuranneen pulakauden aikana polttopuun merkitys kasvoi entisestään. Polttopuuhuollon toimivuus oli yhtä tärkeää kuin peruselintarvikkeiden saannin turvaaminen. Kansanhuoltoministeriöön perustettiin puu- ja polttoaineosasto hankintapiireineen. Polttopuun saannin turvaamiseksi säädettiin halkolaki. Metsänomistajille asetettiin halonhakkuuvelvoitteita, toteutettiin pakkohakkuita ja takavarikoitiin ainespuuvarastoja. Perustettiin Rautatiehallituksen Puutavaratoimisto, josta kehittyi nykyinen Vapo Oy. (Hakkila 2004, 2.) Polttopuun arvostus kääntyi laskuun 1950-luvulla kun polttoaineiden tuonti vapautettiin. Sen seurauksena maahan alkoi virrata hiiltä ja öljyä. Puun energiakäyttöä vähensi myös se, kun pinotavarakoivua alettiin käyttää puumassateollisuuden raaka-aineena 1960-luvulla. Puun osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 1970-luvulla enää 14 %. (Hakkila 2004, 2.) Valtiovalta havahtui yleismaailmallisen energiakriisin puhjetessa 1970-luvulla ja ryhtyi edistämään puun sekä turpeen energiakäyttöä. Kotimaisten polttoaineiden käyttö lisääntyi terävöityneen energiapolitiikan ansiosta. Toisaalta siihen vaikutti myös puuperäisten prosessitähteiden tuotannon kasvu, mikä oli seurausta metsäteollisuuden laajenemisesta. Siitä seuranneen nousun vuoksi puuperäisten polttoaineiden osuus oli vuosituhannen vaihteessa jo 20 % kokonaiskulutuksesta. (Hakkila 2004, 2.) 2.2 Puuenergiankäytön nykytila Puulla oli korkea hinta muihin polttoaineisiin verrattuna 1990-luvulla. Se olikin puuenergiakäytön edistymisen esteenä lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Myös suuret investointikustannukset ja polttoaineen epävarma saatavuus vähensivät kiinnostusta energiakäytön lisäämiseen. Puuenergiakäytön lisäämiseksi onkin tehty vuosien kuluessa lukuisia toimia. Tärkeimmät kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät ovat puupolttoaineen yksikköhinta käyttöpaikalla ja puuta käyttävien kattilavoimalaitoksien investointikustannukset tehoyksikköä ja tuotettua energiayksikköä kohden. (Puun energiakäyttö ja sen edistäminen 1998, 17.) Suomi on johtomaita biopolttoaineiden käytössä EU:ssa ja tärkein biopolttoaineistamme on puu. Puuperäisillä polttoaineilla tuotettiin vuonna 2003 maamme energiankulutuksesta noin 20 % ja sähköstä 11 %. Puuta kului siis vuoden aikana energiantuo-

8 3 tantoon 40 milj.m 3. Metsähakkeen osuus puuenergian käytöstä on 5 % ja vuonna 2003 sen käyttö ylitti 2 milj.m 3 rajan. Tuosta määrästä valtaosa eli 80 % käytettiin energialaitoksissa. Suomessa on yli 400 energialaitosta, jotka käyttävät metsähaketta pää- tai sivupolttoaineenaan ja sen lisäksi melkein maatilaa tai suurkiinteistöä käyttää metsähaketta. (Kuitto 2005c, ) Suurin osa metsähakkeesta saadaan hakkuutähteistä. Sen osuus koko raakaainemäärästä on noin 60 %. Nuorista metsistä saatavan rankahakkeen osuus on vain noin 25 %. Hakkuutähteiden käytön suuri osuus johtuu siitä että se on helpoiten korjattavissa ja viime vuosina sen korjuuteknologia on kehittynyt voimakkaasti. (Ylitalo 2004, 2.) Energiapuun käyttö on tuonut paljon lisäarvoa monille eri tahoille. Yhä useampi koneyrittäjä korjaa tänä päivänä ainespuun lisäksi myös energiapuuta. Lisäksi kuljetusyrittäjät kuljettavat päivittäin kotimaista energiaa lämpövoimaloihin. Kotimaisen energian edut ovat huomattavat paikallisessa energiantuotannossa. Monella paikkakunnalla se turvaa myös työpaikkoja ja energiaomavaraisuutta. (Kuitto 2005c, ) Biopolttoaineiden ansiosta maahamme on syntynyt aivan uusi yrittäjäkunta. Nimittäin lämpöyrittäjät. Tänä päivänä Suomessa on jo lähes 200 lämpöyrittäjää. Yleensä kunta tekee lämpölaitos- tai kattilainvestoinnin ja lämpöyrittäjä hankkii biopolttoaineen. Yrittäjä vastaa polttoaineen toimituksen lisäksi laitoksen käytöstä ja sen vaatimista huoltotoimenpiteistä. (Kuitto 2005c, 58.) 2.3 Biopolttoaineiden käyttötavoite Vuonna 1999 Suomessa laadittiin uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma, joka uusittiin vuonna Uudistetussa ohjelmassa on annettu tavoitteet sekä keinot uusiutuvien energioiden käytön lisäämiseksi. Tavoitteena on mm. nostaa metsähakkeen käyttö nelinkertaiseksi vuodesta 2001 vuoteen 2010 mennessä (kuvio 1). Edistämisohjelman tavoitteet ovatkin varsin korkeat, ja jotta niihin päästään on metsähakkeen vuosittaisen käytön noustava 0,5 milj.m 3 vuodessa. Olemassa olevien laitosten tulisi suosia enemmän metsähaketta polttoainevalinnoissaan, jotta tavoitteet saavutettaisiin. (Ylitalo 2004, 1,3.)

9 4 TWh toteutunut 2001 tavoite 2005 tavoite2010 tavoite 2025 *Ilman metsähaketta **Kierrätyspolttoaineet,peltobiomassat, biokaasu, biopolttonesteet, aurinko-, tuulija vesivoima sekä maalämpö Uusiutuvat energialähteet puupolttoaineet metsähake teollisuuden sivutuotepuu metsäteollisuuden jäteliemet pientalokiinteistöjen polttopuu* muut uusiutuvat energialähteet** KUVIO 1. Uusiutuvien energialähteiden käyttötavoitteet (Ylitalo 2004, 2). Tavoitteena on säilyttää biopolttoaineiden tuomat edut ja niihin liittyvä osaaminen. Suomen tavoite on vuonna 2010 tuottaa ja käyttää metsähakkeita 5 milj.m 3. Metsähakkeen käytölle onkin asetettu suuria kasvutavoitteita. Myös Keski-Savon metsänhoitoyhdistys on asettanut kasvutavoitteita. Vuonna 2004 se asetti tavoitteekseen nostaa hakkuutähteen vuosituotosta kolmen vuoden sisällä irtokuutiometriin. Kotimaiset biopolttoaineet, kuten biokaasu sekä peltobiomassat tulevat markkinoille ja vahvistavat asemaansa varmasti tulevaisuudessa. (Kuitto 2005c, 58.) 3 ENERGIAPUUN TUOTANTO 3.1 Korjuu Energiapuun korjuuta on yritetty lisätä harvennusten ja metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä valtion tukitoimien avulla. Nuorten metsien hoitokohteissa voidaan järeimmät rungot korjata ainespuuna ja pienet rungot energiapuuna. Joissakin kohteissa voi olla hyödyllistä korjata kaikki puut energiaksi. Metsähoitotöiden laiminlyönnin seurauksena on nykyään yhä enemmän tällaisia kohteita. (Uusitalo 2003, )

10 5 Metsähakkeen raaka-aine korjataan yleensä kohteilta, joilta korjataan ainespuuta teollisuuden käyttöön. Hakkuutähteen talteenotosta sovitaan puukaupan yhteydessä. Metsäenergian korjuu vaikuttaa ainespuun korjuun järjestelyihin sekä metsän tuottavuuteen. (Asikainen 2004, 26.) Hakkuutähteeseen pohjautuvan energiapuun korjuu on viime vuosina lisääntynyt. Nykyisen ajattelun mukaan hakkuutähteen korjuu on kannattavaa ainoastaan silloin, kun se voidaan suorittaa suurikokoisten päätehakkuitten korjuun yhteydessä. Hakkuutähteiden kertymä alueelta riippuu puulajisuhteista, puuston kokojakaumasta ja alueen pinta-alasta. Hakkuutähteiden keräyspäätös tulee tehdä ennen varsinaisen korjuun aloittamista, jotta hakkuukoneen työskentelyssä voidaan ottaa se huomioon. Normaalissa hakkuukoneen työskentelytekniikassa hakkuutähde asetellaan ajouralle maanpinnan suojaksi, kun taas hakkuutähteen talteenottoon tähtäävässä tekniikassa rungot karsitaan ajouran sivulle, josta hakkuutähde on helppo kuljettaa tienvarsivarastoon (kuva 1). (Uusitalo 2003, ) KUVA 1. Hakkuutähde tienvarsivarastossa (Korhonen 2006).

11 6 Nuoren metsän kunnostuskohteilla voidaan korjuu hoitaa perinteisillä menetelmillä eli miestyönä tai koneellisena korjuuna. Energiapuunkorjuun helpottamiseksi on kehitetty hakkuukoneeseen tai maataloustraktoriin liitettäviä energiapuukouria. Energiapuukourilla on mahdollista katkaista ja niputtaa jopa kymmenen puuta kerrallaan. Nippu katkaistaan keskeltä kahtia, minkä jälkeen latvaosa nostetaan tyviosan päälle lähikuljetuksen helpottamiseksi. (Uusitalo 2003, ) Kantojennostokohteilla kannot nostetaan kaivinkoneen kauhalla tai tarkoitukseen suunnitellun kantoharvesterin avulla. Kantoharvesteri on kaivinkoneen päähän asennettava laite, joka kantojen noston lisäksi ravistelee kannoista kivet ja maa-aineksen pois. Lopuksi sillä voidaan pilkkoa kanto. Kantojen noston yhteydessä voidaan suorittaa maanmuokkaus ja säästää näin kustannuksissa. (Uusitalo 2003, ) 3.3 Haketus Hakkuutähteet ja energiapuukasat on haketettava ennen polttoa hakkeeksi. Olosuhteista riippuen ne voidaan hakettaa palstalla, tievarsivarastolla, terminaalissa tai käyttöpaikalla. (Uusitalo 2003, 100.) Haketukseen on kehitetty erilaisia haketus- ja kuljetusmenetelmiä (kuva 2). KUVA 2. Kuljetus ja haketus voidaan hoitaa samalla kalustolla (Mykkänen 2006).

12 Palstahaketus Palstahaketuksessa haketettava puu korjataan hakkuun yhteydessä palstalle kasoihin. Puu haketetaan suoraan konttiin haketukseen sopivalla palstahakkurilla. Käytettävät hakkurit ovat maastokelpoisia ja kevyempiä kuin muissa menetelmissä. Palstahaketuksessa ei tarvita erillistä metsäkuljetusta, vaan se tehdään samalla koneella kuin varsinainen haketus. Palstahaketusmenetelmää käytetään yleensä hakkuutähteiden haketuksessa (kuva 3). (Kainulainen 2001, 18.) KUVA 3. Palstahaketusjärjestelmä. Raaka-aineena hakkuutähde (Hakkila 2004, 42). Palstahaketuksen hyviä puolia on, että se ei vaadi erillistä varastotilaa hakepuulle. Etuna on myös, että samalla koneyksiköllä voidaan hoitaa useita työvaiheita, kuten haketus, metsäkuljetus ja hakesäiliön tyhjennys. Palstahakkuri ei sovi kivisille, pehmeille tai kalteville maastoille. Parhaimmillaan palstahakkuri on suurilla haketuskohteilla, missä on lyhyet kuljetusmatkat. (Kainulainen 2001, 18.) Tienvarsihaketus Tienvarsihaketus on yleisimpiä Suomessa käytettyjä hakkuutähteen haketusmenetelmiä. Menetelmässä hakkuutähteet korjataan hakkuualueelta tienvarteen ainespuun korjuun yhteydessä (kuva 4). Hakkuutähdekasat haketetaan suoraan hakeautoon, joka vie ne suoraan lämpölaitokselle. (Alakangas 2000, 50.) Tienvarsivarasto tehdään mahdollisimman suuriksi tuottavuuden maksimoimiseksi. Varaston tulee olla tilava sekä kantava, koska täysperävaunulliset hakeautot saattavat painaa jopa 60 tonnia. (Kuitto 2005b, 96.)

13 8 KUVA 4. Tienvarsihaketusjärjestelmä. Raaka-aineena hakkuutähde, haketus hakkuriautolla (Hakkila 2004, 41). Tienvarsihaketusmenetelmä on tehokas, koska se mahdollistaa suurten työmaiden keskittymät ja kaluston ympärivuotisen käytön. Käytettävät hakkuriyksiköt ja hakeautot muodostavat niin sanotun kuuman ketjun (kuva 5), koska ne kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa ja ovat alttiita keskeytyksille. Tämä menetelmä vaatii hyvää organisointia ja suunnittelua. (Kuitto 2005b, 96.) KUVA 5. Autoalustainen hakkuri hakettamassa rankakasaa (Korhonen 2006).

14 Terminaalihaketus Terminaalihaketuksessa energiapuu kuljetetaan puskuri- tai kausivarastoihin, joissa se haketetaan. Voidaankin sanoa että terminaalihaketus on tienvarsihaketuksen ja käyttöpaikkahaketuksen välimuoto. Haketuksen jälkeen hake kuljetetaan lopullisille käyttöpaikoille. (Kuitto 2005b, 96.) Haketukseen voidaan käyttää erisuuruisia ja siirrettäviä tai kiinteitä hakkureita ja murskaimia. Terminaalissa hake voidaan ohjata kekoon, eikä sitä tarvitse välttämättä siirtää suoraan hakeautoon. Terminaalissa voidaan myös sekoittaa erilaisia metsähakelaatuja keskenään. Menetelmä on ollut käytössä hakkeen käytön alkuajoista asti. (Kuitto 2005b, ) Käyttöpaikkahaketus Käyttöpaikkahaketuksessa hakettamaton energiapuu kuljetetaan käyttöpaikalle, jossa se haketetaan tai murskataan (kuva 6). Energiapuu kuljetetaan irtotavarana tai tiivistettynä paaleina. Irtotavarana kuljetus soveltuu lyhyille kuljetusmatkoille ja paaleina kuljetus pitkille välimatkoille. KUVA 6. Käyttöpaikkahaketusjärjestelmä. Raaka-aineena kanto- ja juuripuu (Hakkila 2004, 43).

15 10 Nykyään menetelmä on suosiossa hakkuutähdehakkeen ja kanto- ja juuripuun murskeen tuotannossa. Hakkurien ja murskaimien käyttöaste kasvaa koko ajan. Alussa käyttöpaikkahaketukseen käytettiin liikkuvia autohakkureita ja murskaimia. Nykyisin autohakkureiden tilalle ovat kuitenkin tulleet kiinteät suurtehomurskaimet. (Kuitto 2005b, 99.) 4 HAKE 4.1 Hake polttoaineena Hake on hakkurilla kokopuusta, rangasta, hakkuutähteestä tai muusta puuaineksesta tehtyä polttoainetta. Kokopuuhake tehdään karsimattomasta puusta ja rankahake karsituista rangoista. Hakkuutähteestä tehty hake tehdään puun latvoista sekä oksista, jotka ovat jääneet kun ainespuu on karsittu. Hakkuutähdehaketta tehdään myös raivauspuusta. Kantohaketta syntyy kun kantoja murskataan. Vaikka prosessi on murskaus, niin silti yleisesti puhutaan kantohakkeesta. Kantojen murskaamiseen käytetään murskainta, koska se ei ole niin herkkä epäpuhtauksille. Kantojen seassa on paljon epäpuhtauksia, kuten esimerkiksi kiviä. Sahahake on sahauksesta syntyvää sivutuotetta. (Alakangas 2000, 48.) Haketta käytetään talojen sekä rakennusten lämmityskattiloissa, lämpölaitoksilla ja teollisuuden lämpö- ja voimalaitoksilla. Hakkeen käyttö lämmön tuottajana on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti, johtuen öljyn hinnan huomattavasta noususta. (Alakangas 2000, 48.) 4.2 Metsähakkeet Hakkuutähdehake Hakkuutähteet muodostavat suuren ja merkittävän raaka-ainelähteen puupolttoaineiden tuotannossa. Ainespuun hakkuussa hakkuutähteen määrä ja koostumus vaihtelevat huomattavasti hakkuukohteittain. Koivikoiden harvennuksilla metsään jää hakkuutähteeksi lähinnä alle ainespuukokoisia latvoja sekä niissä olevat oksat, joten kertymä on hyvin pieni. Uudistushakkuilla hakkuutähdemäärä on huomattavasti suurempi. Uudistushakkuilla hakkuutähteet muodostuvat yleensä oksista ja niihin sitoutuneista neula-

16 sista. Joskus myös hylkypölkkyjen määrä on huomattava, mikäli hakkuukohteella on tyvilahoja runkoja. (Alakangas 2000, 49.) 11 Hakkuutähteet voidaan kerätä joko heti hakkuun jälkeen, jolloin ne ovat vielä tuoreita, tai kesäkauden jälkeen kuivahtaneina. Kuivuneen hakkuutähteen haketuksessa talteenotto pienenee, koska suurin osa neulasista karisee pois. Toisaalta kuivuneella hakkeella on paremmat palo-ominaisuudet. Ruotsissa hakkuutähteet kerätään neulasitta, jotta neulasten sisältämät ravintoaineet jäävät hakkuualueelle. (Alakangas 2000, 50.) Kokopuu- ja rankahake Kokopuuhake valmistetaan karsimattomista rangoista, jotka ovat yleensä kelpaamattomia teollisuudelle. Kokopuuhaketta saadaan mm. vajaatuottoisista metsistä, taimikoista sekä ensiharvennuksilta. Koti- ja maatalouden lämpökattilat sekä pienet lämpökeskukset käyttävät kokopuuhaketta. Rankahake valmistetaan karsituista rungoista, jotka yleensä ovat runkohukkapuuta. Runkohukkapuu sisältää korjuun yhteydessä metsään käyttämättä jäävän runkopuun kuorineen. (Alakangas 2000, 59.) Kokopuu- ja rankahake ovat myös ominaisuuksiltaan erilaisia. Rankahake on tasalaatuisempaa, koska siihen ei ole haketettu mukaan oksia. Oksat varastoivat kosteutta joten kokopuuhake on näin ollen myös kosteampaa kuin rankahake. Rankahake onkin parempaa polttoainetta pieniin polttolaitteisiin, jotka asettavat hakkeelle tiukempia laatuvaatimuksia. (Mutikainen & Jouhiaho 2005, 110, ) Kantohake Kantohaketta saadaan kantopuusta sekä yli 5 cm:n paksuisesta juuripuusta. Kantojen nosto onnistuu ainoastaan uudistushakkuualoilta ja kohteilla, joissa alueen maankäyttömuoto muuttuu ja kannot on sen vuoksi tarpeellista poistaa. Harvennuskohteilla kantojen nosto aiheuttaisi jäävän puuston juuristolle suuria vaurioita. (Vesisenaho 2003, 40.) Kantoja voidaan nostaa metsähakkeen raaka-aineeksi kivennäis- ja turv ta. Turv ta nostetut kannot ovat yleensä puhtaampia kuin kivennäismailta nostetut kannot. Kivennäismailta nostetut kannot pitää aina käsitellä murskaimella, mutta turve-

17 mailta nostetut kannot voidaan hakettaa myös rumpuhakkurilla. (Vesisenaho 2003, 40.) 12 Kantojen vuotuinen hankintamäärä riippuu uudistushakkuiden määrästä. Myös kantojen läpimitta vaikuttaa kertymään. Korkein kertymä saavutetaan kuusikoiden uudistusaloilta. Uudistuskypsissä havupuumetsissä kantoja sekä juuripuuta on männyllä 21 % ja kuusella 24 % runkopuun määrästä. (Vesisenaho 2003, 40.) Suuren energiasisältönsä takia kantohake on erinomainen polttoaine. Sitä käytetään suurissa laitoksissa varsinkin keskitalvella metsätähdehakkeen seassa, joka on usein märkää. (Alanen 2005.) Kannonnosto on hyväksi varsinkin maannousemasienen vaivaamilla alueilla. Noston ansiosta kantojen mukana lähtee huomattava osa sienien elämisalustoista pois ja uusien kuusentaimien tartuttaminen juuriyhteyksien avulla estyy. Myös tukkimiehentäin tuhoihin kantojen nostolla on positiivinen vaikutus, koska niiden toukkien lisääntymisalusta lähtevät kantojen mukana pois. Tautien torjunnan lisäksi metsänomistaja hyötyy kantojen nostosta myös muilla tavoin. Esimerkiksi noston yhteydessä uudistusala tulee samalla muokatuksi. Tästä työstä veloitetaan hinta, joka on normaalia muokkaustapaa alhaisempi. Näin ollen metsänomistaja saa korvauksen energiaksi antamistaan kannoista, vaikka varsinaista kantorahaa ei makseta. (Alanen 2005.) Kantojen noston haittapuolina voidaan pitää ravinnehäiriöitä, vaikka riittävää tutkimustietoa sen vaikutuksista ei vielä ole. Tähän mennessä tiedetään, että kantopuun mukana lähtevien ravinteiden menettämisellä ei ole varsinaista merkitystä, vaan ravinnehävikin määrää se, kuinka paljon maa-ainesta sekä humusta lähtee pienten juurien mukana. Joka tapauksessa kantojen noston vaikutus ravinnehäviöihin on alle puolet oksien ja latvusten korjuun vaikutuksesta. Kantojen noston yhteydessä paljastuu myös runsaasti kivennäismaata, jolloin voisi olettaa että vesakoituminen on runsaampaa kuin normaalisti. Valmista tutkimustietoa ei kuitenkaan ole, mutta asiaa tutkitaan parhaillaan. (Alanen 2005.)

18 Hakkeen laatu Käytettäessä puuta polttoaineena on erityisen tärkeää tietää puun fysikaaliset sekä kemialliset ominaisuudet. Keskeisimpiä ominaisuuksia ovat hakkeen lämpöarvo ja kosteus sekä polttoaineen käsittelyyn vaikuttavat ominaisuudet. Näitä ovat esimerkiksi tiheys ja palakoko. Kun puupolttoainetta käytetään suuressa mittakaavassa, ominaisuudet määritetään laboratoriokokein ja polttoaine-erät punnitaan. Pienkaupassa ominaisuuksien arvioimiseksi voidaan käyttää taulukoita sekä graafisia kuvaajia puupolttoaineen keskimääräisistä ominaisuuksista ja ominaisuuksien välisistä riippuvuussuhteista. (Alakangas 2001, 5.) Puun tärkeimmät yhdisteet ovat ligniini, selluloosa ja hemiselluloosa. Männyn ja kuusen hemiselluloosapitoisuus on pienempi (25 28 %) kuin lehtipuiden, kuten koivun (37 40 %). Havupuiden ligniini pitoisuus on % ja lehtipuiden %. Ligniini on aine, joka sitoo puun kuidut yhteen ja antaa puulle tietyn mekaanisen lujuuden. Ligniinissä on myös paljon vetyä ja hiiltä, siis lämpöä tuottavia aineita. Puussa on myös uuteaineita (terpeenejä, rasva-aineita ja fenoleja), yhdisteitä, jotka voidaan uuttaa puusta erilaisilla orgaanisilla liuottimilla. Esimerkiksi pihka koostuu uuteaineista. Uuteaineita puussa on vain n.5 %, mutta kuoressa niitä voi olla jopa %. Haihtuvia aineita puussa on jopa 90 %. Tämän vuoksi puu on pitkäliekkinen polttoaine ja vaatii suuren palotilan. (Alakangas 2000, 35.) Hakkeen tärkein laatuominaisuus on kosteus. Kosteus vaikuttaa hakkeen teholliseen lämpöarvoon, koska höyrystäminen vaatii energiaa. Kun hakkeen sisältämä kosteus alenee, laitoksen saama energiahyöty kasvaa. (Alakangas 2001, 5.) Kosteus vaikuttaa hakkeessa myös monella muulla tavalla. Esimerkiksi kuljetuskustannukset kasvavat varsinkin talvella, kun puu on märkää. Havupuussa on kuiva-ainetta 400 kg ja vettä jopa 500 kg kiintokuutiometriä kohti. Kosteus vaikuttaa myös polton hyötysuhteeseen, jolloin palaminen jää epätäydelliseksi, eikä lämpöarvoa pystytä hyödyntämään kokonaisuudessaan. Hakkeen kosteus vaikuttaa myös päästöihin, jolloin epätäydellinen palaminen merkitsee hiilimonoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöjen kasvamista. Liiallinen kosteus on haitaksi myös hakkeen säilyvyydelle sekä käsittelevyydelle. Jos hakkeen mukana on viherainesta tai muuta ravinteikasta biomassaa saattaa kemiallisten reaktioiden seurauksena syntyä ainetappioita tai homekasvustoja. Käsittelyongelmat

19 ovat yleisiä talvella, jolloin kostea hake jäätyy kuormassa ja näin ollen ongelmia syntyy purkupaikalla sekä syöttölinjalla. (Hakkila 2004, 68.) 14 Palakoko sekä sen tasaisuus ovat myös merkittäviä ominaisuuksia hakkeessa. Hakepalan tavoitepituus on normaalisti mm. Hakepalojen joukossa olevat tikut ja muu hienoaines vaikeuttavat polttoaineen syöttöä kattilaan. (Alakangas 2001, 5.) Lämpöarvo määritetään kuiva-aineesta. Puuaineksen tehollinen lämpöarvo on täysin kuivana 5,1 5,5 kwh/kg. Latvojen, neulasten sekä oksien lämpöarvo on kuitenkin hieman suurempi kuin runkopuulla. (Kuitto 2005a, 298.) Kun hakkeen kosteus on korkea, niin pienenee myös sen lämpöarvo (Alakangas 2001, 7). Näin ollen eri hakelaatujen teholliset lämpöarvot vaihtelevat myös saapumistilassa (kuvio 2). kevyt öljy höylänlastu puupelletti pilke kantohake sahanpuru metsätähdehake kwh/kg KUVIO 2. Polttoaineiden lämpöarvoja (Alakangas 2000, 152, 155). Puun tiheys vaihtelee puulajin, iän sekä kasvupaikan mukaan. Koivun tiheys on suurempi kuin männyllä ja kuusella. Kuiva-tuoretiheys vaihtelee puun eri osissa siten, että tiheys on suurempi oksissa kuin rungossa (kuvio 3). (Kuitto 2005a, 298.)

20 kg/m runko oksat koivu kuusi mänty KUVIO 3. Eri puulajien kuiva-tuoretiheydet (Kuitto 2005, 298). Metsähakkeella on alhainen energiatiheys. Tällä tarkoitetaan ajoneuvon kuormatilassa mitatun polttoaineen irtokuutiometrin tehollista lämpösisältöä. Metsähakkeen energiatiheys vaihtelee 0,7 0,85 MWh/i-m 3. (Kuitto 2005a, 298.) 5 METSÄTEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEET 5.1 Yleistä Metsäteollisuus tuotti vuonna 2001 puuperäistä energiaa sivutuotteistaan 58,1 TWh eli n. 19 % eri energialähteiden kokonaiskulutuksesta Suomessa. Valtaosa metsäteollisuuden tuottamasta puuenergiasta on peräsin mustalipeästä, jota syntyy kemiallisen massanvalmistusprosessin yhteydessä. Loput puuenergian raaka-aineista saadaan kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden kiinteistä puusivutuotteista. (Verkasalo 2003, 41.)

21 Puumassateollisuus Kemiallinen massanvalmistus vaatii paljon energiaa, mutta se myös tuottaa sen ja ylikin mustalipeästä ja kuoresta. Nykyaikaisella sulfaattisellutehtaalla yli 85 % puuperäisestä energiasta saadaan mustalipeästä. Mustalipeä saadaan sulfaattikeiton jäteliemestä kemikaalien talteenoton ja ylimääräisten nesteiden haihduttamisen jälkeen. Se sisältää keittoprosessin aikana puusta liuenneet kemialliset yhdisteet eli ligniinin, uuteaineet, hemiselluloosaa ja selluloosaa. Jäteliemeä poltetaan soodakattilassa lämpöenergian ja sähkön tuottamiseksi. Vuonna 2001 mustalipeän osuus metsäteollisuuden sivutuotteista tuotetusta puuenergiasta oli 68 % ja sen energia-arvo oli 39,5 TWh. (Verkasalo 2003, ) Mekaanisessa kuidutuksessa ei ole edellytyksiä samantasoiseen energiantuotantoon kuin kemiallisessa, koska siinä puumassan saanto on jopa yli 90 %. Saanto on selvästi enemmän kuin kemiallisessa massanvalmistuksessa. Sen lisäksi hakkeen esilämmitykseen sekä hiontaan että hiertoon käytetään paljon sähköenergiaa, vaikka osa saadaankin talteen lämpöenergiana. (Verkasalo 2003, 42.) 5.3 Sahaus ja jatkojalostus Havupuun sahauksessa pohjoismaissa kuorellisista tukeista saadaan sahatavaraa noin %, haketta %, purua % ja kuorta %. Käyttösuhteet vaihtelevat sahoittain. Suurimpia vaikuttavia tekijöitä ovat raaka-aineen koko ja laatu sekä sahan kokoluokka, tuotantostrategia ja tekninen taso. Sahanhakkeesta menee kemialliselle metsäteollisuudelle yli 95 % ja energiakäyttöön jää ehkä 5 %. Energiakäyttöön menevä hake on lähinnä selluhakkeen kaupalliset laatuvaatimukset alittavaa seulontajätettä. Sahanpurusta yli puolet menee kuitenkin energiakäyttöön. Yleensä se käytetään seoksena kuoren ja hakkeenseulontajätteen kanssa. Sahalla syntyvät puutähteet ovat lähes tuoreita, mikä alentaa niiden muuten varsin korkeaa lämpöarvoa. Korkein lämpöarvo on purulla, (2,36 MWh/tonni). Hakkeella ja seulontajätteellä lämpöarvo on lähes yhtä korkea (2,31 MWh/tonni). Kuoren lämpöarvo on kaikista alhaisin (mänty 1,83 ja kuusi 1,67 MWh/tonni). Näissä tapauksissa purun ja hakkeen kosteus oli 50 %, kun taas kuoren kosteus oli 60 %. (Verkasalo 2003, ) Sahatavaran jatkojalostuksen sivutuotteiden käytöstä ei ole tehty kattavaa selvitystä Suomessa. Kuitenkin sivutuotteista käytetyin on höylänlastu, jonka energia-arvo on

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita

Lisätiedot

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Kalle Kärhä 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa I 3,5 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Heikki Pajuoja & Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 17/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 4/2008 Metsätehon tuloskalvosarja x/2008 22.4.2008 Kalle Kärhä 1 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Suomen energiankäytöstä Perustietoa puun energiakäytöstä

Lisätiedot

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI Rovaniemi 1.12.2011 Wood Supply Finland Key Facts 2010 Personnel 650 Harvesters, forwarders, timber trucks Total Wood Procurement Net Sales Procurement Regions 1080 19,7

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 9/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa

Lisätiedot

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa L&T Uusiutuvat energianlähteet - L&T Biowatti Oy Suomen johtava valtakunnallinen energia- ja metsäsektorin palveluyritys Päätuote metsäenergia Liikevaihto n. 50

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen 28.10.2014 Luhanka Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti BIOENERGIA Teollisuuden puutähteet Metsäenergia Lyhytkiertometsätalous

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus Metsään perustuvien elinkeinojen edistäjä

Suomen metsäkeskus Metsään perustuvien elinkeinojen edistäjä Suomen metsäkeskus Metsään perustuvien elinkeinojen edistäjä Ennen Julkiset palvelut Metsäpalvelut Keskusyksikkö Lahti liiketoimintayksikkö 13 aluetta 13 aluetta 6 aluetta 143 toimistoa 145 toimistoa tiimiä

Lisätiedot

1. Polttopuun käyttö Suomessa

1. Polttopuun käyttö Suomessa Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Vermeer HG6000 terminaalihaketuksessa ja -murskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari 27.10.2010, Kulttuurikeskus, Kemi Alustuksen sisältö Taustalukuja Mitkä

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Suomen yrittäjät: Kunnallisjohdon seminaari 19. - 20.5.2009 Tallinna, Hotelli Viru Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja Koneyrittäjien liitto

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

BIOENERGIA SUOMESSA. ATS-syysseminaari 8.11.2002, Helsinki Tutkimuspäällikkö Satu Helynen, VTT Prosessit

BIOENERGIA SUOMESSA. ATS-syysseminaari 8.11.2002, Helsinki Tutkimuspäällikkö Satu Helynen, VTT Prosessit BIOENERGIA SUOMESSA ATS-syysseminaari 8.11.2002, Helsinki 1 Kotimaisten polttoaineiden energiakäyttö 2000 ja 2001* Mtoe TWh Milj. k-m 3 PJ Osuus Suomen energiankulutuksesta, % Mustalipeä 3,4 3.3 40 39

Lisätiedot

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Energiaseminaari Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisfoorumissa, Eduskunta, 6.2.2008 Esityksen sisältö 1. Taustaa

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää

Lisätiedot

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari 11.5.2010 Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala Bioenergiaa metsistä

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012 KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN Urpo Hassinen 1.2.2012 1 PUUENERGIAN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Aluetaloudelliset hyödyt Työllisyyden edistäminen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Energiapuun korjuu. Altener tiedote 2. 1998. Energiapuun korjuumenetelmät. Jyväskylä. VTT Energia.

Energiapuun korjuu. Altener tiedote 2. 1998. Energiapuun korjuumenetelmät. Jyväskylä. VTT Energia. MetsäVerkko - materiaalissa kuvataan energiapuun korjuuta Suomessa. Materiaalissa tutustutaan energiapuun korjuuseen nuoren metsänkunnostuskohteilla sekä hakkuutähteiden korjuuseen uudistushakkuualoilla.

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS Metsästä voimalaitokseen: Energiapuun logistiikka ja tiedonhallinta Lahti / 14.2.2014 klo 9.00 16.00 ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS (TYÖTEHOSEURA RY) 1. Energiapuun

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

Terminaali osana metsäenergian toimitusketjua

Terminaali osana metsäenergian toimitusketjua Biomassan kuivaukseen ja varastointiin liittyvät haasteet ja T&K-tarpeet workshop (BIOCLUS WP4.1.a: Regional activities) VTT Jyväskylä 10.11.2011 Risto Impola VTT 2 Metsähakkeen käyttö vuonna 2010 6,9

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Manu Purola Toiminnanjohtaja 24.11.2009 2 Metsänhoitoyhdistys Keskipohja TOIMIALUE Veteli, Halsua, Perho, Toholampi Lestijärvi, Himanka, Lohtaja Kälviä,

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot