Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys. Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys. Teknisten palvelujen teemaryhmän raportti"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

2 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 2 (26) Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys teemaryhmä Sisällysluettelo 1 Työryhmä, toimeksianto ja tausta Teknisen toimen hallinto Teknisen toimen palvelut Kaavoitus ja maankäyttö Rakennusvalvonta Siivouspalvelut Kiinteistö-, tila- ja asuntotoimi Ruokapalvelut Vesihuolto Jätehuolto, sen valvonta ja jäteviranomaistehtävät Ympäristötoimi Lämpölaitokset Joukkoliikenne Kuntien hoidossa olevat kadut ja tiet Omaisuus ja investoinnit Kiinteistöt ja korjausvelka Tonttivaranto ja metsäomaisuus Teknisen toimen palvelut eri rakennevaihtoehdoissa JOHTOPÄÄTÖKSET... 23

3 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 3 (26) 1 Työryhmä, toimeksianto ja tausta Etelä-Karjalan kuntien valtuustot päättivät toteuttaa kuntarakennelain mukaisen selvityksen alueellaan. Selvitys koskee Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntia. Rakenneselvitys toteutetaan valtion erityisenä kuntajakoselvityksenä välisenä aikana. Selvittäjien on laadittava kuntarakennelain 16 :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Työryhmän tehtävänä oli koota välisenä aikana nykytilakuvaus sekä tuottaa analyysi yhden ja kahden kunnan mallien vaikutuksista toimialojen palveluiden, kuntalaisten ja alueen kehitykseen. Työryhmä, johon oli nimetty kuntien viranhaltijoita ja henkilöstön edustaja, kokoontui selvitystyön aikana yhteensä kolme kertaa. teemaryhmä selvitti seuraavia asioita: kaavoitus ja maankäyttö rakennusvalvonta ja kiinteistönmuodostus teknisen toimen hoidossa oleva omaisuus ja korjausvelka teknisen toimen tarjoamat palvelut teknisen toimen hallinto Taloustyöryhmän tarpeiden vuoksi ryhmä otti kuntien palvelutuotannossa toimivien kiinteistöjen korjausvelat erityisen selvityksen kohteeksi. Kiinteistöjen korjausten kustannusvaikutukset ovat merkittäviä. Teknisten palveluiden teemaryhmän työskentelyyn osallistuivat seuraavat henkilöt. - Kari Tihtonen vt. toimialajohtaja Imatran kaupunki - Päivi Pekkarinen hallintoinsinööri Imatran kaupunki - Jussi Salo toimialajohtaja Lappeenrannan kaupunki - Markku Immonen kunnaninsinööri Lemin kunta - Juha Inkilä tekninen johtaja vs. Luumäen kunta - Heikki Määttänen rakentamispäällikkö Parikkalan kunta - Ari Pöllänen tekninen johtaja Rautjärven kunta - Arja Villanen, pj. tekninen johtaja Ruokolahden kunta - Vesa Roiko-Jokela teknisen osastopäällikkö Savitaipaleen kunta - Jukka Neuvonen tekninen johtaja Taipalsaaren kunta - Heini Löytty (KTN/Lappeenranta) Henkilöstön edustaja Työryhmän sihteereinä ja raportin kirjoittajina ovat toimineet FCG Konsultointi Oy:n johtava konsultti, kuntajakoselvittäjä Taina Ketola ja johtava konsultti Anssi Hietaharju. Korjausvelan määrittämisessä asiantuntijana toimi RI, erityisasiantuntija Esko Korhonen. Raportin laatimisessa on avustanut konsultti Heini Ruski. Selvitysalue Selvitysalueella kaupunkien (Lappeenranta ja Imatra) muodostaman ydinalueen osuus väestöstä on yli 70 prosenttia ja työpaikoista yli 80 prosenttia. Myös maaseutukunnissa väestö ja työpaikat keskittyvät kuntien keskuksiin. Etelä-Karjala on Suomen kaakkoisin rajamaakunta Saimaan ja valtakunnan rajan välissä. Maakunta on lähin EU-alue suhteessa Venäjän markkinoihin. Yhteistä rajaa on Venäjän kanssa 185 kilometriä ja maakunnassa on kolme kansainvälistä rajanylityspaikkaa. Pietarin metropolialue seitsemän miljoonan kokonaisasukasmäärällään on lähempänä Imatraa ja Lappeenrantaa kuin Helsinki. (1. vaiheen maakuntakaava, Etelä-Karjalan Liitto.)

4 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 4 (26) Etelä-Karjalan kehitys rakentamisessa ja alueen kehittämisessä on ollut vauhdikasta. Venäjän tuomat mahdollisuudet alueen toiminnassa heijastuvat myös teknisen toimialan palveluihin ja toimintaan. Maankäytöllisesti ranta-alueet tuovat alueelle omaleimaisuutta. Venäläisten kiinteistöjen omistus, asuminen ja matkailu tuovat omia haasteitaan teknisten palvelujen järjestämiseen.

5 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 5 (26) 2 Teknisen toimen hallinto Palveluiden järjestämisen mallit ja hallinto-organisaatioiden rakenteet ovat erilaisia Etelä-Karjalan kunnissa. - Imatralla johtamisjärjestelmä perustuu sopimusohjaukseen ja tilaaja-tuottajamalliin: palveluiden tilaamisesta ja tuottamisesta vastaavat toisistaan erilliset yksiköt. - Parikkalassa kunnan toimialat on häivytetty. Toimialojen tilalla on tiimejä. - Muissa seitsemässä kunnassa organisoitumismalli on perinteinen toimialamalli, jossa palveluiden tilaamista ja tuottamista ei ole eroteltu toisistaan ja kullekin toimialalle on määritelty yksi toimialajohtaja. Teknisen toimen vastuulle kuuluvat perinteisesti kunnan maaomaisuuden hallinta, puistot ja yleiset alueet, rakennusvalvonta, kaavoitus, kadut ja tiet, kiinteistöt, maa-ainesluvat sekä kaavoitus ja asiakaspalvelu. Vesihuolto, energia, ulkoliikuntapaikkojen hoito sekä yksityistieasiat voivat olla suoraan kuntien teknisen toimen hoidossa, mutta usein ne on järjestetty muun toimijan toimesta (toinen toimielin, yhtiö, liikelaitos tai taseyksikkö). Taulukko 1. Teknisen toimen alaiset poliittiset toimielimet Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Teknisen toimen lautakunnat (jaostot) Tekninen lautakunta (rakennusvalvontajaosto) Tekninen lautakunta (yksityistiejaosto), Rakennuslautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta, Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta, Rakennuslautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta (lupa- ja toimitusjaosto) Tekninen lautakunta (lupa- ja toimitusjaosto) Tekninen lautakunta (tie- ja lupajaosto) Kaikissa selvitysalueen kunnissa on tekninen lautakunta. Lappeenrannassa ja Parikkalassa on teknisen lautakunnan lisäksi rakennuslautakunta. Luumäellä on teknisen lautakunnan lisäksi ympäristölautakunta, joka käsittelee lupa-asioita sekä ympäristönsuojelua. Lisäksi viidellä kunnalla on teknisen lautakunnan alainen jaosto: rakennusvalvontajaosto Imatralla, yksityistiejaosto Lappeenrannassa, lupa- ja toimitusjaosto Ruokolahdella ja Savitaipaleella sekä tie- ja lupajaosto Taipalsaarella. Imatran ja Lappeenrannan seutujen ympäristötoimet (ympäristölautakunnat) toteutetaan isäntäkuntamallilla. Edelliseen kuuluvat isäntäkunta Imatran lisäksi Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti ja jälkimmäiseen isäntäkunta Lappeenrannan lisäksi Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari. Maakunnan yhdeksän kunnan jätehuolto (Etelä-Karjalan jätelautakunta) valvotaan isäntäkuntamallilla, ja isäntäkuntana on Imatra. Pelastustoimi (Etelä-Karjalan pelastuslautakunta) on myös organisoitu maakunnallisesti, isäntäkuntana Lappeenranta. Lappeenranta toimii isäntäkuntana myös maakunnalliselle maaseututoimelle. Toiminta on organisoitu teknisen lautakunnan alle.

6 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 6 (26) Taulukko 2. Selvitysalueen yhteistyö: ympäristösuojelu, ympäristöterveydenhuolto, maaseututoimi, jätehuolto ja pelastustoimi. Imatra (isäntäkunta) Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta (isäntäkunta) Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Kaikki (isäntäkunta Imatra) Kaikki (isäntäkunta Lappeenranta) Kaikki (isäntäkunta Lappeenranta) Imatran seudun ympäristölautakunta Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Etelä-Karjalan jätelautakunta Etelä-Karjalan pelastuslautakunta Etelä-Karjalan maaseututoimi ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävät ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävät Luumäen ympäristönsuojelu hoidetaan omassa lautakunnassa jätehuollon viranomaistehtävät pelastustoimen viranomaistehtävät maaseututoimen viranomaistehtävät

7 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 7 (26) 3 Teknisen toimen palvelut Tässä luvussa esitellään koosteena maakunnan kuntien teknisten palveluiden nykytila ja olennaiset kehittämisasiat. 3.1 Kaavoitus ja maankäyttö Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavoitusta käsitellään tarkemmin elinvoimaisuustyöryhmän raportissa. Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääperiaatteet. Yleiskaavat ovat yleensä pinta-alallisesti melko laajoja. Kunnat voivat laatia yhteisiäkin yleiskaavoja. Asemakaavassa osoitetaan tarkasti rajatun alueen maankäyttö. Asemakaavat tehdään joko kuntien omana työnä tai ostopalveluina. Lappeenrannassa yksittäisiä asemakaavoja on parhaimmillaan kpl vuodessa. Kaavoihin liittyvät erityisselvitykset hankitaan yleensä ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Kunnassa, jonka asukasluku on yli 6 000, tulee olla kaavoittaja, jolla on kunnan kaavoitustehtävien hoidon edellyttämä pätevyys. Kaavoittaja voi myös olla kuntien yhteinen tai kunta voi antaa tehtävän sopimuksen nojalla toisen kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevan kaavoittajan tai aluearkkitehdin hoidettavaksi. (MRL 20.2). Aluearkkitehtitoiminnan avulla pienet kunnat voivat palkata aluearkkitehdin ja saada palkkaukseen harkinnanvaraista valtionavustusta. Alueella on toiminut Lemin ja Savitaipaleen kuntien yhteinen maankäyttöinsinööri (aluearkkitehti). Selvitysalueen kaavoittajat on kuvattu taulukossa 5. Alueen kunnissa toimii 6,5 kaavoittajaa. Kunnissa ei ole koko kunnan alueen kattavia yleiskaavoja (paitsi Imatralla), vaan maankäyttöä ohjataan osayleiskaavoilla. Kunnissa on käytössä rantaosayleiskaavoja. Yleiskaavat toteutetaan yleensä kunnan ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla. Taulukko 3. Selvitysalueen kuntien kaavoitusasteet (oikeusvaikutteiset kaavat %/maapinta-ala) Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Lappeenranta Luumäki Lemi Taipalsaari Savitaipale 100 % 30 % 45 % 22 % 50 % 11 % 22 % 60 % 27 % Kaavoitusasteet ovat yleensä korkeampia pinta-alaltaan pienemmissä kunnissa ja kaupunkimaisissa kunnissa. Uusien alueiden avaaminen ja väestönkasvu lisäävät kaavoitustarvetta kunnissa. Laajoissa kunnissa lähinnä keskusta-alueet ja rannat ovat kaavoitettuja. Kaavoituksen tilanne kunnissa Vuosituhannen vaihteessa laadittiin kuntien yhteistyössä Etelä-Karjalan maankäyttöstrategia, joka sisälsi yleiskaavojen yhdistelmän ilman kuntarajoja. Lisäksi Saimaa Triangeli -suunnitelma käsitteli yli kuntarajojen Joutsenon Rauhan, Imatran Kylpylän ja Imatran kosken matkailualueiden muodostaman kokonaisuuden tulevaisuuden mahdollisuuksia ja maankäytön kehittämistä. Kehitystyö on jatkunut, mutta yhteistyössä on vielä syventämisen mahdollisuuksia. Lappeenrannassa on käynnissä koko Lappeenrannan keskustaajaman yleiskaavan päivittäminen, joka kattaa yhteensä kuusi laajaa osayleiskaavaa. Imatran rajalla taajamarakenne on kasvanut yhteen ja edellyttää yhteistyötä infran ja maankäytön kehittämisen osalta. Imatralla on tulossa koko kaupunkialuetta koskevan Imatran yleiskaavan Kestävä Imatra 2020 uudistaminen tai laajempien osa-alueiden yleiskaavan tarkistaminen.

8 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 8 (26) Taipalsaarella on maapoliittisen ohjelman/kaavoitusohjelman valmistelu käynnissä. Tavoitteena on avata uusia asuinalueita. Ruokolahdella on miltei koko kunnan alueella runsaiden rantojen osalta oikeusvaikutteiset rantayleiskaavat. Ruokolahden ja Lemin tuulivoimayleiskaavat ovat valmiita, mutta ne odottavat hallinto-oikeuden päätöstä. Parikkalassa on kaavoitettavana hankkeita mm. keskustaajaman asemakaavan ajantasaistaminen sekä Parikkalan rajanylityspaikan alueen osayleiskaava ja asemakaava, jotka tähtäävät rajanylityspaikan kansainvälistymiseen. Rautjärvellä on asema- ja yleiskaavoitus käynnissä Simpeleellä. Lemillä on meneillään Tuomelankangas 3 -asemakaavoitus. Savitaipaleella on kaksi asemakaavaa hallinto-oikeuden käsittelyssä. Kokonaisuutena voidaan todeta, että maakunnan tasolla on kaavoittamatonta maata jäljellä tulevaisuuden maankäyttötarpeisiin. Kaavoittaminen on ollut maakunnan jokaisessa kunnassa aktiivista. Taulukko 4. Kaavapohjakarttojen digitoimisasteet %. Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Lappeenranta Luumäki Lemi Taipalsaari Savitaipale 100 % 100 % 100 % 80 % 100 % 50 % 80 % 10 % 100 % Viidessä selvitysalueen kunnassa on digitoitu kaikki kaavapohjakartat. Tämä mahdollistaa nopeamman rakennuslupakäsittelyn sähköisesti. 3.2 Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta on lakisääteistä viranomaistoimintaa (MRL 21 ). Rakennusvalvonnan perustehtävänä on huolehtia lainsäädännössä rakentamiselle ja rakennetulle ympäristölle asetettujen tavoitteiden kuten kaavoituksen, hyvän kaupunkikuvan, turvallisuuden, terveellisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden vaatimusten noudattamista. Rakennusvalvonnan toiminta on pääsääntöisesti ohjaamista ja valvontaa. Valtion rakennepoliittinen työryhmä on esittänyt, että rakennusvalvonnan organisointia tulee kehittää osana kuntarakennetta ja seudun kuntayhteistyötä. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ylikunnallisen rakennusvalvonnan kehittämistä. Keskeinen tavoite rakennusvalvontojen ylikunnallisissa yksiköissä olisi, että kuntien maankäytön ja strategioiden toteutuminen turvattaisiin ja rakennusvalvonnan toimintaa tehostettaisiin säästöjen aikaansaamiseksi. Muutos edellyttäisi muutoksia maankäyttö- ja rakennuslakiin ja joidenkin tehtävien uudelleen arviointia. Lupamaksujen täyskatteisuus saattaisi nostaa lupamaksuja useassa kunnassa. Ylikunnallisten rakennusvalvontojen aloittamisvuodeksi on esitetty vuotta Seudullisen rakennusvalvonnan osalta keskustelu on avattu Lemin, Luumäen ja Savitaipaleen kuntien kesken. Lappeenrannan ja Imatran kaupungit odottavat valtakunnallisen selvitysryhmän linjauksia ennen merkittäviin toimenpiteisiin siirtymistä. Kaikissa kunnissa rakennusvalvonta toteutetaan omana työnä. Kunnissa ja kaupungeissa on todettu olevan rakennusvalvonnan resurssipula. Monen alueen rakentaminen on lähtenyt liikkeelle viime vuosien aikana suurella volyymillä ja samanaikaisesti. Myös sijaisjärjestelyt ovat tuoneet haasteita. Kunnissa on jäämässä eläkkeelle rakennusvalvonnan asiantuntijoita ja rakennustarkastajia (erityisesti Parikkala, Lemi ja Savitaipale). Rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin, jona ei kuitenkaan voi toimia kunnanhallitus (MRL 21.1 ).

9 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 9 (26) Taulukko 5. Maankäyttöön liittyvien viranomaistehtävien henkilömäärät kunnittain. (kuntien 3/2014 keräämää tilastoa) Rakennustarkastaja Rakentamispäällikkö/ kunnan rakennusmestari/ kiinteistö- ja kunnossapitoinsinööri Kaavoittaja Maanmittausinsinööri Kunnaninsinööri/ tekninen johtaja Maankäyttöinsinööri/ maanrakennusmestari Imatra Lappeenranta Lemi 0, Luumäki Parikkala 1 (sis. muitakin tehtäviä) Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale 1 1 0,5 1 Taipalsaari 1 1 Tällä hetkellä yhteensä noin 40 henkilöä vastaa teknisen hallinnon ja maankäytön viranomaistehtävien hoitamisesta Etelä-Karjalan kunnissa. Maankäytön viranomaistehtäviä hoitavat yksittäiset työntekijät lukuun ottamatta Lappeenrantaa ja Imatraa. Kapea henkilöstöresurssi tehtävien hoitamiseen voi vaarantaa palveluiden tuottamisen. Rakennustarkastuksessa on Imatralla ja Lappeenrannassa useampi tarkastaja. Taulukkoon on kuvattu Imatran ja Lappeenrannan osalta päätöksiä tekevät rakennustarkastajat. Rakennusjärjestykset Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys (MRL 14 ), jonka määräykset voivat olla erilaisia eri kunnissa. Rakennusjärjestyksessä todetaan suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Kaupungeissa ja kunnissa on tulevaisuuden suunnitelmissa rakennusjärjestysten päivittäminen (Ruokolahti, Imatra, Rautjärvi) sekä sähköisten palveluiden ja lupa-asioinnin käyttöönotto. Lappeenrannassa rakennusvalvonta on siirtymässä kokonaan sähköiseen palveluun. Haasteensa asiakaspalveluun alueella tuovat ulkomaiset rakentajat ja suunnittelijat. Savitaipaleen kunta kvalt 2012 Lemin kunta kvalt 2012 Luumäen kunta kvat 2013 Parikkalan kunta kvalt 2005 Rautjärven kunta kvalt 2001 Taipalsaaren kunta kvalt 2002 Imatran kaupunki kvalt 2001 (muutos 2004) Lappeenrannan kaupunki kvalt 2013 Ruokolahti kvalt ,5 -

10 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 10 (26) Rakennusjärjestysten seudullinen päivittäminen yhdenmukaistaisi käytäntöjä. Kokemusta on kertynyt, sillä kunnat ovat jo valmistelleet seudulliset ympäristömääräykset. Imatran seudulla pohditaan rakennusjärjestysten uusimista lainsäädännön muutosten vuoksi sekä lupamenettelyjen yhtenäistämiseksi alueellisesti siltä osin, kuin ne voidaan määritellä rakennusjärjestyksessä. Tällä hetkellä Lemillä, Savitaipaleella ja Luumäellä on kohtuullisen yhteneväiset rakennusjärjestykset. Rakennusluvat Taulukko 6. Rakennusluvat kunnittain vuonna 2013 Vapaa-ajan rakentaminen Teolliset ja muut toimitilat Pien- ja Omakotitalo rivitalo Asuinkerrostalo Toimenpideluvat Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Taulukosta puuttuu Imatran 109 rakennuslupaa, jotka eivät kuulu taulukossa oleviin kategorioihin (käyttötarkoituksien muutokset, peruskorjaukset jne.). Rakennuslupien hakeminen oli suhteessa asukaslukuun viime vuonna vilkasta erityisesti Savitaipaleella ja Rautjärvellä. Pienistä kunnista vain Parikkalassa myönnettiin pien- ja rivitalojen sekä asuinkerrostalojen rakennuslupia. Vapaa-ajan rakentaminen oli vilkasta kaikissa kunnissa lukuun ottamatta Imatraa ja Lemiä. Vapaa-ajan rakentamiseen haettavien rakennuslupien määrä oli huomattavasti korkeampi kuin omakotitaloihin haettavien rakennuslupien määrä (Luumäki, Parikkala, Ruokolahti ja Taipalsaari). Teollisissa ja muissa toimitiloissa rakentaminen oli aktiivista Imatralla, Lappeenrannassa ja Parikkalassa. Toimenpidelupia myönnettiin runsaasti Imatralla, Lappeenrannassa, Luumäellä ja Taipalsaarella. Suunnittelutarveratkaisuja tehtiin vuosina keskimäärin 1-3 kappaletta vuodessa kaikissa muissa selvitysalueen kunnissa paitsi Lappeenrannassa, jossa suunnittelutarveratkaisuja oli keskimäärin 20. Poikkeamispäätöksiä pienissä kunnissa haettiin vuosittain noin 1-4 kappaletta, kun taas kaupungeista Imatralla vuosittain haettiin noin 12 kappaletta ja Lappeenrannassa noin 37 kappaletta. Lappeenrannassa suuri suunnittelutarveratkaisujen määrä perustuu muun muassa rakennusjärjestyksen määräyksiin haja-asutusalueiden suunnittelutarvealueista. Kiinteistönmuodostus Kaupungit vastaavat itsenäisesti kiinteistönmuodostamisesta alueellaan. Pienten kuntien osalta kiinteistönmuodostaminen tapahtuu valtion Maanmittauslaitoksen toimesta. Imatran kaupunki ostaa kiinteistöinsinöörin palveluita Lappeenrannan kaupungilta. Imatran kaupunki on sopinut kiinteistöinsinöörin palvelujen ostosta Lappeenrannan kaupungilta vuoden 2015 loppuun saakka. Lappeenrannan kaupunki oli ilmoittanut, että vuoden 2015 jälkeen sopimusta ei enää jatkettaisi.

11 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 11 (26) Kunnat osallistuvat maakunnalliseen paikkatietoryhmän toimintaan. Kunnat tekevät kiinteistönmuodostuksen eri toimintoihin (pohjakartan ylläpito, mittaustehtävät, paikkatiedon hallinta ja ICT-yhteistyö) liittyen paljon keskinäistä ostopalveluyhteistyötä. 3.3 Siivouspalvelut Kuntien tekninen toimi tuottaa siivouspalveluita lähinnä kuntien omistamissa kiinteistöissä. Lemillä, Luumäellä, Parikkalassa, Ruokolahdella, Taipalsaarella, Savitaipaleella ja Rautjärvellä siivouspalvelut ovat suoraan kunnan omaa palvelua. Lappeenrannan kaupungin puhtauspalvelut (siivoustoimi) on järjestetty vuodesta 2010 lukien Saimaan Tukipalvelut Oy:n (Satu) toimesta. Lappeenrannan lisäksi Satu vastaa kaikkien Eksoten käyttämien kiinteistöjen siivouspalveluista. Imatran kaupungilla ei ole enää omaa siivousyksikköä, vaan kaikki palvelut ostetaan kuntakonsernin ulkopuolisilta toimijoilta. Osalla edellä mainituista kunnista siivouspalvelut toimivat teknisen toimen alaisuudessa ja osalla sivistystoimen alaisuudessa. Lisäksi osalla kunnista on ruoka- ja siivouspalvelut yhdistetty yhdeksi yksiköksi jossa moni työntekijä on niin sanottu yhdistelmätyöntekijä, joka tekee myös muita kuin siivouspalveluihin luettuja tehtäviä. Selvitysalueen kunnissa ei ole tarkoituksena lähitulevaisuudessa tehdä suuria muutoksia siivouspalveluiden järjestämistapoihin. 3.4 Kiinteistö-, tila- ja asuntotoimi Imatralla loppuunsaatetuissa tilajärjestelyissä kaupungin ydinpalveluihin tarvittava kiinteistöomaisuus siirrettiin kaupunkikonsernin tytäryhtiöille sekä kiinteistöhuolto- ja kunnossapitoyksikkö yhtiöitettiin. Kaupungin 100 prosenttisesti omistamia tytäryhtiöitä ovat Imatran Toimitilat Oy (ydinpalvelut), Imatran Vuokra-Asunnot Oy, Imatran Seudun Yritystilat Oy sekä Tilat Liikelaitos (ydinpalvelut). Kiinteistöhuolto- ja kunnossapitoyksiköistä muodostettiin YH-Kiinteistöpalvelu Oy. Kaikkia em. yhtiöitä hallinnoi ja isännöi Imatra YH-Rakennuttaja Oy. Kaupunki vuokraa palvelutuotantoon tarvittavat tilat em. yhtiöiltä. Vuokraan sisältyy kaikki hoitokulut siivousta lukuun ottamatta. Lemillä kunnan vuokratalotoiminta on yhtiöitetty. Kiinteistöjen ylläpidon Lemillä hoitaa kunnan tekninen toimi. Lappeenrannassa Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy konserni hallitsee kaupungin vuokra- ja palveluasuntoja. Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö ja Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö sekä eräät yksityiset yhteisöt osaltaan huolehtivat erityisryhmien asumisen järjestämisestä. Lappeenrannan Yritystila vastaavasti huolehtii teollisuushallien rakentamisesta. Kaupungin tilakeskus (taseyksikkö) hoitaa kaupungin kiinteistöhuollon omalla henkilöstöllä. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan joko kokonaan tai osittain ulkoaluehoito, vuosikorjaukset, arkkitehti- ja erikoissuunnittelu, isot uudiskohteet ja peruskorjaukset sekä erityislaitehuollot. Rautjärvellä kunta omistaa itse asuntoja ja lisäksi kunnalla on oma asunto-osakeyhtiö. Pienet kunnan ja vuokratalojen kohteet remontoidaan itse, isommat kokonaisuudet hankintaan ostopalveluna. Luumäellä kiinteistö- ja tilatoimi hoidetaan omana työnä. Kiinteistö Oy Valliseppä on 100 prosenttisesti kunnan omistama yhtiö, joka omistaa kunnan vuokra-asunnoista 90 prosenttia, loput 10 prosenttia on suoraan kunnan omistamia purettavia kiinteistöjä. Valliseppä ostaa tarvitsemansa palvelut pääosin ulkoa. Parikkalassa asuntotoimi on kunnan itse järjestämä eli kunta omistaa pääosin taloyhtiöt. Kiinteistöhuolto ja pienkorjaukset tuotetaan pääosin omana toimintana. Ulkoistettuja toimia joko kokonaan tai osittain

12 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 12 (26) ovat koneelliset lumityöt ja hiekoitukset, erikoistyöt kuten putki- ja sähkötyöt, isot rakennustekniset korjaustyöt ja kiinteistönhoito. Ruokolahdella kunta omistaa palvelutuotantoon tarvittavat toimitilat sekä rakentaa ja ylläpitää niitä. Asuntotoimesta hoidettavilla asunnoilla on kolme omistajaa: Ruokolahden kunta, Ruokolahden Vuokratalot Oy (kuntaomistus 100 %) ja Ruokolahden Vanhustentalo-yhdistys ry (kunta, seurakunta, kaksi eläkeläisjärjestöä ja veteraanit). Kiinteistöt hoidetaan pääsääntöisesti kunnan omalla henkilökunnalla, tuki- ja kiirepalveluita ostetaan ulkoa. Palvelutuotannon kiinteistöt hoidetaan pääsääntöisesti kunnan omalla henkilökunnalla, tuki- ja kiirepalveluita ostetaan ulkoa. Asuntotoimen kiinteistön huolto ostetaan pääsääntöisesti ulkopuolisilta toimijoilta. Savitaipaleella kiinteistöosasto vastaa kiinteistöjen ylläpidosta, rakennuttamisesta ja vuokra- yms. sopimusten valmistelusta kunnan omien kiinteistöjen osalta. Kunnalla on n. 150 vuokra-asuntoa, jotka ovat pääosin Kiinteistö Oy Savitaipaleen Vuokratalojen omistuksessa. Ostopalveluna hankitaan talonmiespalveluita. Taipalsaarella kiinteistönhuolto ja yleisten alueiden kunnossapito järjestetään omana toimintana. Tarpeen mukaan hyödynnetään eri ostopalvelutoimijoita. Asuntotoimi on järjestetty pääosin kunnan omistaman tytäryhtiön KOY Taipalsaaren asunnot kautta, mutta tekninen toimi hallinnoi ja vuokraa yksittäisiä kunnan vuokra-asuntoja eri alueille. Eksoten (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä) toiminnan osalta voidaan todeta, että kunnat vuokraavat omistamiaan tiloja Eksotelle. Kiinteistöstrategiat ja -ohjelmat Kunnan kiinteistöjä koskevaa tulevaisuussuunnittelua tehdään yleensä kiinteistöstrategian tai toimitilaohjelmien avulla. Tällaisia strategisia asiakirjoja on laadittu muun muassa Lemillä, Savitaipaleella, Imatralla ja Lappeenrannassa. Linjausten pohjalta on tehty kiinteistöjen salkutusta, jossa on voitu määritellä muun muassa mitä kiinteistöjä kunta tarvitsee peruspalvelujensa tuottamisen tukena ja mistä kiinteistöistä voi esimerkiksi kokonaan luopua. Selvitysalueen kunnista salkutusta on tehty Imatralla, Rautjärvellä ja Lappeenrannassa. Lisäksi Parikkalassa ja Ruokolahdella on menossa salkutuksen tapainen selvitys. Etelä-Karjalan kunnissa on tarkoituksena tehdä lähitulevaisuudessa kiinteistö-, tila- tai asuntotoimeen vaikuttavia muutoksia. Esimerkiksi Luumäellä kunta pyrkii luopumaan kaikista omista vuokra-asunnoista ja kaikki asuntojen vuokraus siirtyy kunnan omistamalle Valliseppä Oy:lle. Taipalsaarella asuntotoimessa on suunnitteilla vanhusten tehostetun palveluasumisen rakentaminen joko kunnan omana toimintana, tytäryhtiön kautta tai seudullisena/maakunnallisena yhteishankkeena. 3.5 Ruokapalvelut Ruokapalvelut toteutetaan pääosin suoraan kunnan omana tuotantona kaikissa muissa selvitysalueen kunnissa paitsi Lappeenrannassa, jossa kaupungin ruokapalvelut tuottaa Saimaan Tukipalvelut Oy (Satu). Rautjärvellä ruoka valmistetaan omana toimintana, mutta ruuan jakelutoiminta ostetaan ulkopuoliselta toimijalta. Ruokapalvelut toimivat selvitysalueen kunnasta riippuen joko teknisen toimen, sivistystoimen tai keskushallinnon alaisuudessa. Alla olevaan taulukkoon on kuvattu selvitysalueen kuntien tämän hetkiset ruokapalveluyksiköt. Pääosin keittiöt toimittavat ruokaa omille palveluyksiköille sekä kunnan ikäihmisille.

13 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 13 (26) Taulukko 7. Selvitysalueen ruokapalveluyksiköt tällä hetkellä Palvelupiste Lemi aluekeittiö valmistus keittiö jakelu- ja palvelukeittiöt muut (henkilöstöravintolat, kahvio, leipomo) 7 Imatra Lappeenranta (Satu) Luumäki Parikkala Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Ruokolahti Selvitysalueen kunnista Ruokolahdella ja Parikkalassa on lähitulevaisuudessa tarkoituksena tehdä muutoksia ruokapalveluiden tuottamistapoihin. Ruokolahdella toiminta ollaan keskittämässä yhteen keittiöön. Parikkalassa ollaan siirtymässä tulevana kesänä yhden keskuskeittiön malliin, muutoksen johdosta yksi aluekeittiö muuttuu jakelukeittiöksi. Lisäksi voidaan mainita että Lemillä tutkitaan Palolan ja koulukeskuksen toimintojen yhdistymistä, ja Taipalsaarella on alkamassa uuden keskuskeittiön suunnittelu ja rakentaminen, jonka on tarkoitus valmistua vuonna Imatralla on tarkastelussa toisen valmistuskeittiön muuttaminen jakelukeittiöksi. Samoin aluekeittiöiden lukumäärää tarkastellaan, onko mahdollista yhdistää alueita. Suunnitelmissa on myös ruokapalveluiden siirtäminen Teknisestä palvelukeskuksesta Hyvinvointipalveluiden alaiseksi. 3.6 Vesihuolto Kuntien teknisten toimien vastuulla oleva talousveden valmistaminen ja johtaminen, jäteveden johtaminen ja puhdistaminen on yksi tärkeimmistä kunnan asukkaiden hyvinvointiin ja arkeen vaikuttavista lähipalveluista. Palveluiden ja kuntalaisten terveyden näkökulmasta kyseessä on kriittinen, asukkaiden arkeen liittyvä elintärkeä toiminto ja palvelu, jossa huoltovarmuus ja laatu tulee olla turvattu kaikissa olosuhteissa. Vesihuolto on järjestetty kunnissa pääosin omana toimintana. Lappeenrannan vesihuollon hoitaa Lappeenrannan Energia Oy. Vuoden 2002 alusta voimaan astuivat lakimuutokset, joiden mukaan kuntien tuli eriyttää vesilaitostoiminta eriytetyksi yksiköksi tai kirjanpidollisesti eriytetyksi toiminnaksi. Vuoden 2013 alusta Imatran vesihuoltopalvelut on järjestetty kumppanuussopimukseen perustuvalla tilaaja-tuottajaorganisaatiolla. Imatran Vesi on tilaaja ja Tekninen palvelukeskus on tuottaja. Imatran Vesi tekee seudullista yhteistyötä Ruokolahden ja Rautjärven sekä Lappeenrannan kanssa. Kunnissa toimii vesiosuuskuntia erityisesti haja-asutusalueilla, joiden toimintaa kunnat tukevat avustuksilla. Yhtiöittämisvelvoitteen osalta vesihuolto on rajattu yhtiöittämisvelvoitteen ulkopuolelle (KuntaL 2 ). Etelä-Karjalan vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui vuonna 2012 Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen toimeksiannosta. Kehittämissuunnitelma sisältää arvion maakunnan vesihuollon nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä erilaiset vaihtoehdot kokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun löytämiseksi ja maakunnan vesihuollon kehittämiseksi. Kehittämissuunnitelman mukaan Etelä-Karjalassa on riittävät vesivarat kattamaan alueen kasvava vedentarve myös tulevaisuudessa. Maakunnan vesihuolto on pääosin Salpausselän pohjavesien varassa. Lemillä on varayhteys Lappeenrannan verkostoon, Rautjärveltä on yhdysjohto Ruokolahdelle ja Luumäellä ve-

14 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 14 (26) denottamot on kytketty keskenään. Imatran vedenottamoista on yhdysvesijohto sekä Joutsenoon että Ruokolahdelle. Parikkala ostaa Kiteeltä entiselle Uukuniemen alueelle veden Taulukko 8. Vedenottamoiden lukumäärät kunnittain Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Lappeenranta Luumäki Lemi Taipalsaari Savitaipale vara Vesihuollon investoinnit Lähivuosina maakunnan kunnissa on tulossa mittavia investointeja liittyen vesihuoltoverkoston saneeraukseen pois lukien Lemin ja Taipalsaaren kunnat. Suurimpia investointeja selvitysalueella ovat jätevedenpuhdistamot. Lisäksi työryhmän tekemän vuotovesilaskelmien mukaan lähitulevaisuuden vesi- ja jätevesiverkostojen saneeraustarvetta näyttäisi olevan ainakin Imatralla, Rautjärvellä ja Taipalsaarella. Taulukko 9. kuntien vesihuollon lähivuosien investointitarpeet Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Investointi Hosniemen pohjavedenottamo sekä yhdysvesiputki Immalan vesilaitokselle Meltolan jätevedenpuhdistamon saneeraukset: Muutos typpeä poistavaksi ja fosforinpoiston tehostus Laikon pohjavesialueen vedenottoselvitykset yhteistyössä Rautjärven kanssa Meltolan jätevedenpuhdistamo: Tulevaisuuden mahdollisesti tiukentuvien vaatimusten täyttäminen: Lisätään UV-käsittely Mm. Toikansuon jätevedenpuhdistamon uudistaminen, Haukilahti Ilottula yhdysvesijohto, Haukilahden vedenottamo, jätevesiratkaisu, puhdistettujen jätevesien purkuputki, Pönniälänkankaan vedenhankinta, Nuijamaan liittäminen kantakaupungin vesihuoltoon Ei suuruusluokaltaan merkittäviä uudisinvestointeja Luumäen jätevedenpuhdistamon saneeraus/uusi puhdistamo, 2,5 2,7 M, toteutus Uuden puhdistamon rakentaminen (esisuunnittelu käynnissä) Vihvilänsuon puhdistamon kuntokartoitus ja lähiaikojen saneeraustarpeen kartoittaminen olisi hyvä tehdä vuoden 2014 aikana. Samassa yhteydessä arvioidaan tarkemmin seuraava saneerausaikataulu. Suuntaa antava arvio saneerausaikataulusta on Meltolan puhdistamon saneerauksesta 6 prosentin osuus tulee Ruokolahden maksettavaksi sekä osa yhteisviemäröinnin pumppaamoiden ja viemärin saneerauksesta. Aikataulut ja kustannukset riippuvat Imatran saneerausohjelmasta. Verkostojen ja pumppaamoiden saneeraukset Kehittämissuunnitelmassa on mainittu siirtoviemäriyhteys ja vesijohto Lemiin, pumppaamo tasausaltaineen. Puhdistamon lupaehtojen päivitys on parhaillaan käynnissä ja kunta valmistautuu saneeraamaan nykyistä puhdistamoa n eurolla. Seuraavaan lupapäivitys on vuonna 2025, jolloin tarkastellaan, onko edellytyksiä siirtoviemärille vai onko teknis-taloudellisempi ja ympäristölle siedettävä ratkaisu oma uusi puhdistamo. Kustannusarvio toteutus Arvioitu 1,2 M ,3 M ,1 M ,6 M M ,5 2,7 M M ,8 1, M ,7 M ,4 M M 2020 jälkeen

15 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 15 (26) Taipalsaari Ei suuruusluokaltaan merkittäviä uudisinvestointeja 3.7 Jätehuolto, sen valvonta ja jäteviranomaistehtävät Jätehuollon järjestämisestä Etelä-Karjalassa vastaa kuntien omistama Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy. Jäteviranomaistehtävien hoidosta vastaa Etelä-Karjalan jäteviranomainen, joka on maakunnallinen ja organisoitu Imatran kaupungin alaisuuteen isäntäkuntamallilla. Seudulliset ympäristöviranomaiset valvovat alueellaan jätelain ja sen nojalla annettujen määräysten toteutumista. Näihin järjestämistapoihin ei ole ollut suunnitteilla muutoksia. 3.8 Ympäristötoimi Ympäristötoimi huolehtii kuntien ympäristöterveydenhuollosta ja ympäristönsuojelusta. Etelä-Karjalan maakunnassa toimii kaksi seudullista ympäristötoimen palveluyksikköä. Isäntäkuntina toimivat Imatra ja Lappeenranta. Seudulliset ympäristötoimet syntyivät vuonna Luumäen kunta hoitaa ympäristönsuojelun omana tehtävänä. Syksyllä 2013 valmistui selvitys seudullisten ympäristötoimien yhdistämisestä yhdeksi maakunnalliseksi ympäristötoimeksi. Maakunnallisen ympäristötoimen selvitystyöryhmä ehdotti selvityksessään maakunnallisen ympäristötoimen yhdistymistä vuoden 2017 alusta lukien. Ratkaisua maakunnallisen ympäristötoimen perustamisesta jäätiin odottamaan, kunnes kuntien rakenneuudistus ja sen myötä mahdollisesti syntyvät ratkaisut kuntarakenteisiin selviäisivät. (Etelä-Karjalaan maakunnallinen ympäristötoimi? Esiselvitys yhdistymismahdollisuuksista Lappeenrannan seudun ja Imatran seudun ympäristötoimet 2013, ELY - keskus.) 3.9 Lämpölaitokset Etelä-Karjalan energiahuollon omavaraisuusaste on huomattavasti maan keskitasoa korkeampi. Metsäteollisuudella ja kattavalla maakaasuverkostolla on energiatasoon merkittävä vaikutus. Yhdyskuntarakentamiseen liittyen pienien lämpölaitosten merkitys tulee kasvamaan. Fossiilisten polttoaineiden käyttö tullee vähenemään ja vaihtoehtoisten, uusiutuvien energialähteiden osuus tulee kasvamaan. Kuntien lämpölaitostoiminnassa on haasteena kannattamattomuus ja tulevat investoinnit: mm. linjastojen uudistaminen sekä polttoaineiden vaihto. Kuntalain 2 :n uudistaminen tarkoittaa yhtiöittämisvelvollisuutta, joka koskee kuntien lämpölaitoksia nopealla aikataululla vuoden 2015 alusta lukien. Vuonna 2002 kuntien tuli eriyttää lämpö- ja vesilaitosten toiminta kirjanpitoonsa, jotta luvut olisivat vertailukelpoisia yksityisten markkinoiden toimintaan. Lemin kunta Lemin Lämpö Oy (100 % omistama) Savitaipaleen kunta Kaukolämpölaitos (kirjanpidollisesti eriytetty tulosyksikkö) Ruokolahden kunta Maakaasulaitos (taseyksikkö) Rautjärven kunta Simpeleen lämpö Oy (kunnan tytäryhteisö 81 %) Taipalsaaren kunta Kaukolämpölaitos (Taipalsaaren Lämpö Oy 2014 aikana) Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan Energia Oy (100 % omistama) Imatran kaupunki Imatran Lämpö (100 % omistama) Luumäen kunta Lämpölaitos (tulosyksikkö) Parikkalan kunta Kaukolämpölaitos (tulosyksikkötaso)

16 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 16 (26) Maakunnassa on panostettu tuulivoimaan ja Lappeenranta Imatra -valtatien varrella on seitsemän tuulivoimalaa. Lisäksi uusia tuulivoimala-alueita on kaavoitettu, mutta kaavat ovat odottamassa hallintooikeuden päätöksiä. Sähköntuotanto ja jakelu tapahtuvat Etelä-Karjalassa pääsääntöisesti kuntaomisteisten energiayhtiöiden kautta pois lukien Lappeenrannan Energia. ( Imatran Seudun Sähkö, Kymenlaakson Sähkö, Parikkalan Valo Oy ja Etelä-Savon Energia Oy). Pohjoisen maakunnan osan sähkönjakelusta vastaa Parikkalan Valo Oy ja reuna-alueilla Etelä-Savon Energia Oy. Sähköyhtiöt ovat kuntalaisten sähkötuotannon turvaamisen lisäksi myös kuntien talouden näkökulmasta tärkeitä Joukkoliikenne Palvelujen saavutettavuuden vuoksi joukkoliikenneratkaisut tulevat olemaan Etelä-Karjalan kehityksessä tärkeässä roolissa. Tällä hetkellä ELY-keskus vastaa maakunnan alueella pitkänmatkanliikenteestä ja sen rahoituksesta. Lausuntokäsittelyt linjamuutoksista tapahtuvat kunnissa lautakuntien valmistelusta kuntien hallituksiin. Imatralla joukkoliikennevastaava antaa liikennelupia koskevat lausunnot. Joukkoliikenneasiat on kunnissa organisoitu tällä hetkellä kahdella eri tavalla. Tekninen lautakunta vastaa joukkoliikenteestä Imatralla, Parikkalassa ja Lappeenrannassa. Luumäellä, Rautjärvellä, Lemillä, Savitaipaleella ja Ruokolahdella joukkoliikennevastuu on sivistystoimella. Edellä mainituissa kunnissa ei ole varsinaista paikallisliikennettä, vaan sivistyslautakunta hoitaa ja organisoi koulukuljetuksia sekä kuntien kutsutaksikuljetuksia. Maakunnallisista liikenteen ratkaisuista on esitetty laajempi selvitys, jossa Eksoten kuljetukset, kuntien kuljetukset sekä Kelan kuljetukset voisivat olla kokonaistarkastelussa. Etelä-Karjalan maakuntaliitto vastaa joukkoliikennestrategiasta maakunnan tasolla. Tällä hetkellä Lappeenranta ja Imatra ovat toimivaltaisia viranomaisia, jotka päättävät itsenäisesti kuntansa sisäisestä liikenteestä (paikallisliikenne). Kaikesta muusta liikenteestä Etelä-Karjalan maakunnan alueella vastaa ELY-keskus. Mikäli joukkoliikenne haluttaisiin järjestää alueellisesti ja parantaa yhteistyötä, tulisi perustaa maakunnallinen joukkoliikenneviranomainen, joka hoitaisi alueellaan kaiken sisäisen liikenteen. Joukkoliikenteen järjestäminen harvaan asutuilla kunta- ja kaupunkiseuduilla on haasteellista. Joukkoliikenteen kehittäminen olisi todennäköisesti helpompaa seudullisen joukkoliikenneviranomaisen avulla palvelusopimusasetuksen mukaisella verrattuna nykyiseen malliin, jossa Lappeenranta ja Imatra ovat toimivaltaisia virnaomaisia ja muiden kuntien alueella liikennöinnistä vastaa ELY-keskus. Maakunnallisella joukkoliikenneviranomaisella pystyttäisiin kehittämään alueen sisäistä liikennettä paremmin. Maakunnallisen joukkoliikenneviranomaisen perustaminen ei edellytä kuntaliitoksia, ja se voidaan toteuttaa myös yhden kunnan mallissa. Kahden kunnan mallissa tietyt ongelmat säilyisivät, koska maakunnallista joukkoliikenneviranomaista ei olisi. Nyt Imatra-Lappeenranta välillä kuntaraja aiheuttaa ongelmia tietyissä asioissa juuri niillä alueilla, joissa toiminnot ovat kasvaneet yhteen Kuntien hoidossa olevat kadut ja tiet Selvitysalueen kuntien kunnossapidettävien katujen ja teiden pituus vaihtelee Lappeenrannan 770 kilometristä Lemin ja Savitaipaleen 30 kilometriin. Jokainen selvitysalueen kunta jakaa yksityisteiden kunnossapitoavustuksia tieosuuskunnille. Suurimmat avustusmäärät kilometriä kohden on Lappeenrannalla ja Taipalsaarella. Lappeenrannalla on myös kilometrimäärältään selvästi eniten avustettavia teitä (600 km). Kokonaan kunnan hoidossa olevia yksityisteitä on Ruokolahdella, Lappeenrannalla, Lemillä, Taipalsaarella ja Savitaipaleella.

17 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 17 (26) Taulukko 10. Kuntien yksityistiet. Vuosi 2013 Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Lappeenranta Luumäki Lemi TaipalsaariSavitaipale Kunnossapidettävät kadut ja tiet km? Vain kunnan vastuulla olevat tiet. Yksityisteiden kunnossapitoavustukset /km? Vuoden 2013 tieto. Järjestäytyneiden avustettavien teiden yhteispituus (tiekunnat) km. Kokonaan kunnan hoidossa olevat yksityistiet km? HUOM. Imatralla yksityisteitä avustetaan pienin materiaaliavustuksin.

18 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 18 (26) 4 Omaisuus ja investoinnit Etelä-Karjalan kuntien rakennusvarallisuutta ja kustannuksia kartoitettiin kunnille suunnatulla kyselyllä maaliskuussa Kiinteistöt ja korjausvelka Selvitystyön aikana kunnilta pyydettiin kaikista hallinnassaan olevista rakennuksista perustiedot, joiden pohjalta on laskettu rakennuksittain jälleenhankinta-arvo, tekninen nykyarvo, korjausvastuu, korjausvelka ja kuntoluokka. Näistä jälleenhankinta-arvo kuvaa uuden vastaavan rakennuksen hintaa. Tekninen nykyarvo kuvaa rakennuksen nykyistä jäljellä olevaa arvoa, kun rakennuksen jälleenhankinta-arvosta on vähennetty iän myötä tapahtuva arvon aleneminen ja johon on lisätty mahdollisten korjausten arvon korotukset. Korjausvastuu kuvaa sitä rahamäärää, joka omaisuuden korjaamiseen pitäisi sijoittaa vuosittain omaisuuden pysymiseksi nykykunnossaan. Korjausvelka puolestaan on se rahamäärä, joka tulisi sijoittaa rakennusomaisuuteen, jotta sen kuntoluokka saataisiin tasolle 75 prosenttia. Kuntoluokka kuvaa rakennusomaisuuden kuntoa ja sen tulisi olla keskimäärin yli 75 prosenttia. Laskelmat on tehty tässä vaiheessa suuntaa-antavina yleisiä arvoja käyttäen eikä rakennuksille ole tehty kohdekäyntejä todellisen kunnon arvioimiseksi. Taulukko 11. Laskelma kuntien korjausveloista. (Parikkalan ja Taipalsaaren osalta kuntien oma arvio) Laskelma toimitiloista Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Lappeenranta Luumäki Lemi Taipalsaari Savitaipale Alue yhteensä Kokonaismäärä hum² Tasearvo (alv 0 %) ? Kustannukset /v ? Jälleenhankinta-arvo Tekninen nykyarvo Korjausvastuu /v Korjausvelka Kuntoluokka % asukasl asukas 2013 Kvastuu/Kvelka % Korjausvelka /asukas korjausvastuu /v/as Laskelmassa on mukana kuntien ja Eksoten palvelutuotannossa olevat kiinteistöt. Laskelmassa ei ole mukana Eksoten omistamia kiinteistöjä. Yhteenvetona voidaan todeta, että tarkastelun kohteena olevilla kunnilla on mittava tilaomaisuus käytössään, mikä sisältää myös merkittäviä haasteita. Alustavan tarkastelun perusteella vain Imatran kaupungin tilaomaisuuden kunto yltää hyvälle tasolle, tosin myös siellä on runsaasti korjausvelkaa. Kuntien tilanne sekä korjausvelan että rakennusten kunnon osalta on erilainen, mutta yleisesti korjattavaa on paljon. Yhteensä kunnilla on tämän tarkastelun perusteella yli 140 miljoonaa euroa korjausvelkaa ja on selvää, että tämä tulee ottaa huomioon jatkotarkasteluissa.

19 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 19 (26) Jatkossa voidaan tarkemmin tarkastella kunnittain eri käyttäjäryhmien tilaomaisuutta ja tarkasteluun on syytä ottaa mukaan myös asuntovarallisuus, joka edellä olevassa laskennassa oli vain osittain mukana. 4.2 Tonttivaranto ja metsäomaisuus Kuntien elinvoiman ja väestönkasvun takeena pidetään usein sitä, että kunnilla on riittävästi kiinnostavia ja monipuolisia tontteja sekä asukkaille että yrityksille. Etelä-Karjalan kunnissa kaavoitus on ollut aktiivista ja luovutettavia kunnallistekniikan piirissä olevia tontteja on jokaisessa kunnassa. Teollisuustontteja on joissakin pienemmissä kunnissa vain muutamia, mutta Luumäellä, Lappeenrannassa ja Imatralla sekä Lemillä teollisuustonttejakin löytyy. Maakuntakaavassa on varauduttu tulevaan kaupan kasvuun. Suurin osa tonteista on kunnallistekniikan piirissä. Taulukko 12. Kuntien tonttivaranto Kunnallistekniikan piirissä oleva tonttivaranto. AO/AP/AR=omakoti, pienja rivitalot Kunnallistekniikan piirissä oleva tonttivaranto. T= teollisuutontit myös vesiosuuskuntien piirissä olevat Ei kunnallistekniikan piirissä oleva tonttivaranto (AO/AP/AR= omakoti, pienja rivitalot) vain kunnan omistamat tontit Ei kunnallistekniikan piirissä oleva tonttivaranto (T= teollisuustontit) vain kunnan omistavat tontit Lisäksi Ruokolahdella on kuusi teollisuustonttia liitettävissä kunnallistekniikkaan. Kokonaisuutena voidaan todeta, että Etelä-Karjalassa on kunnallistekniikan piirissä olevia omakotitontteja yhteensä 529 kappaletta ja teollisuustontteja 78 kappaletta. Kunnallistekniikan ulkopuolella olevia omakotitontteja on 299 kappaletta ja teollisuustontteja 95 kappaletta. Taulukko 13. Kuntien luovuttamat tontit vuonna Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Lappeenranta Luumäki Lemi Taipalsaari Savitaipale AO AP AR T Lisäksi Imatra luovutti kaksi kerrostalotonttia vuonna 2013 ja Parikkala luovutti 1 kaupan alan tontin vuonna Vuonna 2013 Etelä-Karjalan kunnat luovuttivat yhteensä 130 tonttia. Maanhankinta Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Lappeenranta Luumäki Lemi Taipalsaari Savitaipale Maanhankinnan ja maanluovutuksen kunnat hoitavat omana työnään. Kaupungeissa maanhankintaan liittyvät päätökset on delegoitu osittain virkamiehille, kun taas pienissä kunnissa maanhankintapäätökset tekee pääsääntöisesti kunnanhallitus. Maaomaisuutta tarvitaan vaihtomaaksi (tontti- ja maakaupat) sekä kaavoitusmaaksi. Toisilla kunnilla voi olla myös peltoa, jota vuokrataan viljelijöille. Metsäomaisuus on tulon lähde ja virkistysaluetta kuntalaisille sekä mahdollisesti myös vaihtomaata kiinteistökaupoille.

20 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 20 (26) Taulukko 14. Kuntien maaomaisuus. Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Lappeenranta Luumäki Lemi Taipalsaari Savitaipale Kunnan maaomistus kaava-alueella ha Kunnan maaomistus kaavoitetun alueen ulkopuolella ha sis. edell. Kunnan metsäomaisuus: talousmetsä ha / Kunnan metsäomaisuus: taajamametsä ha / _ Merkittävimmät maaomistukset kaava-alueella ovat Lappeenrannalla ja Imatralla, joka on maantieteellisesti pieni alue. Taipalsaarella ja Parikkalassa kunta omistaa vähiten kaava-alueella maata. Myös Savitaipaleen maanomistus on suhteellisen vähäistä. Taulukko 15. Kuntien talousmetsän vuotuinen myyntitulo vuonna vuosittainen kokonaistulo euroa Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Lappeenranta Luumäki Lemi Taipal palsaari Savitaipale Talousmetsää omistavat Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Taipalsaari ja Savitaipale. Taajamametsää on lisäksi erityisesti Lappeenrannassa ja Imatralla. Talousmetsien vuotuinen tuotto oli selvitysalueella viime vuonna yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa. Talousmetsien hakkuut vaihtelevat vuosittain riippuen esim. metsään aiheutuneisiin myrskyihin. Tarkastelujakson aikana Etelä-Karjalassa oli tuhoisia myrskyjä.

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

Katsaus teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytilaan 2.2.2010

Katsaus teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytilaan 2.2.2010 Katsaus teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytilaan 2.2.2010 Kokonaispinta ala (km 2 ) Padasjoki 13 % Asikkala 14 % Nastola 7 % Lahti 3 % Hartola 12 % Kärkölä 5 % Kuhmoinen 17 % Heinola 15 % yhteensä

Lisätiedot

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta 1.2.2012 TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston tehtävät ja organisaatio 2 Tekninen johtaja

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 13.5.2015 ESKO KORHONEN JOHTAVA KONSULTTI (FT, RI, RTA) FCG KONSULTOINTI OY esko.korhonen@fcg.fi 050 361 1781 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate,

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2. Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.2012 Tampere Maankäytön toteutuksen ohjelmointi Joensuussa laaditaan maankäytön

Lisätiedot

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 6.2.2008 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Seudullisen ympäristötoimen muodostaminen

Seudullisen ympäristötoimen muodostaminen Seudullisen ympäristötoimen muodostaminen Ympäristöterveydenhuolto ja Ympäristönsuojelu Lappeenranta, Joutseno, Taipalsaari, Savitaipale, Suomenniemi, Lemi, Luumäki, Ylämaa Alue Lappeenranta, Joutseno,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntien ympäristönsuojelu Vaihtoehdot sekä arvio vaikutuksista kuntien maksuosuuksiin eri vaihtoehdoissa

Etelä-Karjalan kuntien ympäristönsuojelu Vaihtoehdot sekä arvio vaikutuksista kuntien maksuosuuksiin eri vaihtoehdoissa Etelä-Karjalan kuntien ympäristönsuojelu Vaihtoehdot sekä arvio vaikutuksista kuntien maksuosuuksiin eri vaihtoehdoissa 22.6.2017 I \ \ \ \ \ \ Toimintaympäristön kuvaus ~ Maakunnassa on kaksi seudullista

Lisätiedot

SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) SAVITAIPALEEN KUNTA SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Aloite ja suunnittelualue Osallistumis-

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Toteutuminen

Tekninen lautakunta Toteutuminen Tekninen lautakunta Toteutuminen 31.4.2016 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla on Tekninen lautakunta. Lautakunnan sitovuustalolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄ IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI

OHJAUSRYHMÄ IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI OHJAUSRYHMÄ 13.6.2014 1 Selvitysperusteet Etelä-Karjalassa Kuntarakennelaki on tullut voimaan 1.7.2013. Kuntarakennelain 1 a luvussa (478/2013) säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta. Luvussa

Lisätiedot

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki 26.2.2016 Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki Asukasluku 1.2.2016 198 589 Lasten ja nuorten osuus väestöstä on suurempi kuin maassa keskimäärin. Oululaisten keski-ikä on 37,4 vuotta.

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungintalo, kaupunginhallituksen huone (4. krs)

Lappeenrannan kaupungintalo, kaupunginhallituksen huone (4. krs) Työvaliokunta Aika Tiistai 19.12.2017 klo 9.00 11.28 Paikka Lappeenrannan kaupungintalo, kaupunginhallituksen huone (4. krs) Osallistujat Kimmo Jarva Rami Hasu Harri Anttila Kaisa Heino Vesa Huuskonen

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

TEKNISEN LAUTAKUNNAN ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2018

TEKNISEN LAUTAKUNNAN ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2018 1 TEKNISEN LAUTAKUNNAN ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2018 Tekninen lautakunta vahvistaa sitovat käyttösuunnitelmat tulosyksikkö I-tasolla. Teknisen osaston osastopäällikkö vahvistaa

Lisätiedot

Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa

Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa Ympäristötoimialan johtosääntö 1 Toimiala Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta Rakennuslautakunta Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Turun

Lisätiedot

RAUTJÄRVEN KUNTA TEKNINEN KESKUS Rakennusvalvonta

RAUTJÄRVEN KUNTA TEKNINEN KESKUS Rakennusvalvonta 1 RAUTJÄRVEN KUNTA TEKNINEN KESKUS Rakennusvalvonta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN 1. LÄHDÖKOHDAT Peruste rakennusjärjestyksen uudistamiseksi Alue Rautjärven

Lisätiedot

Pyhäjoella rakennuttamisesta vastaa tekninen osasto, joka kilpailuttaa ostopalveluina suunnittelu- ja rakennuspalvelukset hankekohtaisesti erikseen.

Pyhäjoella rakennuttamisesta vastaa tekninen osasto, joka kilpailuttaa ostopalveluina suunnittelu- ja rakennuspalvelukset hankekohtaisesti erikseen. Yleistä Tekniset palvelut tuotetaan selvitysalueen kunnissa hallinnollisesti lähes samankaltaisilla organisaatioilla. Toimintatavoissa ja palvelujen tuottamisessa on hieman eroja kuntien sisällä riippuen

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Teknisen hallinnon tehtävänä on teknisten kuntapalvelujen tuottaminen kuntalaisille.

Teknisen hallinnon tehtävänä on teknisten kuntapalvelujen tuottaminen kuntalaisille. 50 TEKNISET PALVELUT Teknisten palvelujen tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää kuntalaisille viihtyisä, turvallinen ja virikkeellinen työ- ja elinympäristö. Teknisten palvelujen vastuualueet ovat teknisen

Lisätiedot

LEMIN KUNTA 5/ Tekninen lautakunta. Torstai klo Kunnantalo, neuvotteluhuone. Rummukainen Kari.

LEMIN KUNTA 5/ Tekninen lautakunta. Torstai klo Kunnantalo, neuvotteluhuone. Rummukainen Kari. 5/2011 54 Tekninen lautakunta Torstai 14.7.2011 klo 18.00-18.50 Kunnantalo, neuvotteluhuone Punkka Olavi Lohtander Mika Laitinen Sonja Rummukainen Kari Rämä Maija Taipale Heikki Tikka Raija Liisa Buuri

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Tilaajan viesti tuottajalle Henkilöstömenoista on karsittu 14 000 euroa. Eläköityvän toimistosihteerin tilalle ei esitetä rekrytointia.

Tilaajan viesti tuottajalle Henkilöstömenoista on karsittu 14 000 euroa. Eläköityvän toimistosihteerin tilalle ei esitetä rekrytointia. TEKNINEN LAUTAKUNTA 97 Palvelu:Hallinto Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Marja Kynsijärvi 2012 2013 2014 2015 2015 / 2014 2015 / 2013 Tilausraportti

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...

Lisätiedot

Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Rakennetun ympäristön neuvottelupäivä Seppo Hakala, Insinööri 1 MRL 14 Rakennusjärjestys Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan.

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan. KAAVOITUS Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan. Laajat kaupunkisuunnittelutehtävät ja yleiskaavoitus tapahtuvat kaupunginhallituksen alaisuudessa. Valmistelevana

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua

Lisätiedot

Ympäristövalvonnan tehtäväalueella hoidetaan ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja jätehuoltoviranomaisen lakisääteiset tehtävät.

Ympäristövalvonnan tehtäväalueella hoidetaan ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja jätehuoltoviranomaisen lakisääteiset tehtävät. YMPÄRISTÖVALVONTA Vastuuhenkilö: Ympäristöjohtaja Sirpa Suur-Hamari 1. Tehtäväalueen kuvaus Ympäristövalvonnan tehtäväalueella hoidetaan ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja jätehuoltoviranomaisen

Lisätiedot

Kärsämäen kunta. Kaavoituskatsaus Sisällysluettelo. 1. Yleistä. 2. Maakuntakaava. 3. Yleiskaava. 4. Asemakaava. 5. Asemakaavan pohjakartta

Kärsämäen kunta. Kaavoituskatsaus Sisällysluettelo. 1. Yleistä. 2. Maakuntakaava. 3. Yleiskaava. 4. Asemakaava. 5. Asemakaavan pohjakartta 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2014 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Asemakaavan pohjakartta 6. Rakennusjärjestys 7. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 8. Kaavoitusohjelma

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty 1.6.2015 hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. 1 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toimiala Tekninen lautakunta vastaa kaupungin rakennusomaisuuden suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja kehittämisestä; kaavoituksesta;

Lisätiedot

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta 8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien

Lisätiedot

YLÄ-SAVON KUNTIEN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN 2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

YLÄ-SAVON KUNTIEN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN 2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) YLÄ-SAVON KUNTIEN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN 2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) IISALMI KIURUVESI VIEREMÄ SONKAJÄRVI LAPINLAHTI VARPAISJÄRVI 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Inarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta

Inarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta Inarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta 4.7.2017 FCG KONSULTOINTI OY 4.7.2017 RAPORTTI 2 (6) Sisällys Sivu 1. Tausta ja tavoite... 3 2. Toimeksiannon sisältö ja toteutus... 3 3. Toimitilakannan

Lisätiedot

2.8. YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALA

2.8. YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALA 2.8. YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALA Toimiala vastaa Joroisten kunnan ympäristötoimen viranomaispalvelujen tuottamisesta. Ympäristötoimen toimialaan kuuluvat rakennusvalvonta, ympäristönvalvonta, maa-ainesasiat

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Toiminta-ajatus. Päämäärä. Toiminnan painopistealueet Toimintaympäristön muutos

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Toiminta-ajatus. Päämäärä. Toiminnan painopistealueet Toimintaympäristön muutos TEKNINEN LAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Teknisen toimen tarkoituksena on tuottaa ja ylläpitää teknisiä palveluja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen yhteistyössä naapurikuntien ja ulkopuolisten palvelun

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

Maankäytön suuntaviivat 2025

Maankäytön suuntaviivat 2025 Maankäytön suuntaviivat 2025 1. Yleiset määräykset ja toteutus Haapajärvellä 1.1. Yleiskaava Yleiskaava sovittaa yhteen ja ohjaa asemakaavojen laatimista. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen ja

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

Valtuustotaso TP2014 TA2015 Tot Tot% Tekninen lautakunta. yhteensä -301 089-323 720-192 814 59,56

Valtuustotaso TP2014 TA2015 Tot Tot% Tekninen lautakunta. yhteensä -301 089-323 720-192 814 59,56 Talousarvion toteutuma 1.1. 31.8.2015 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi, ruokahuolto-/ siivouspalvelut, sekä Jokilaaksojen Pelastuslaitoksen

Lisätiedot

IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY

IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY 1. Toimiala Imatran Vuokra-asunnot Oy omistaa n. 1600 vuokra-, opiskelija- ja ryhmäkotiasuntoa. Yhtiö huolehtii asuntojen ylläpidosta, peruskorjauksesta ja tarvittaessa myös uudisrakentamisesta.

Lisätiedot

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Väliraportti 13.1.2014 Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta 1 Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvontatyöryhmä Ympäristö- asuminen ja rakennusvalvontatyöryhmän

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Alueidenkäyttö ja rakentaminen 26.4.2018, Oulu Anne Jarva Maakunnan ja kunnan yhteistyö alueidenkäytön suunnittelussa Maakunnan ja alueen kuntien tulee tehdä ennakoivaa

Lisätiedot

MATTI. Uusia mahdollisuuksia maankäytön suunnitteluun ja hallintaan

MATTI. Uusia mahdollisuuksia maankäytön suunnitteluun ja hallintaan MATTI Uusia mahdollisuuksia maankäytön suunnitteluun ja hallintaan Yleiskaavasuunnittelija Sakari Jäppinen HSY Paikkatietoseminaari 22.3.2017 06 / 2015 Intro ENTER MATTI MATTI-hankkeen tausta MAankäytön

Lisätiedot

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

Kuntaliiton alustavia näkemyksiä MRL-uudistukseen

Kuntaliiton alustavia näkemyksiä MRL-uudistukseen Kuntaliiton alustavia näkemyksiä MRL-uudistukseen 26.1.2018 Maankäyttöä ja rakentamista on tarkasteltava kokonaisuutena Maankäyttöä ja rakentamista on tarkasteltava uudistuksessa kokonaisuutena, johon

Lisätiedot

Teknisen hallinnon tehtävänä on teknisten kuntapalvelujen tuottaminen kuntalaisille.

Teknisen hallinnon tehtävänä on teknisten kuntapalvelujen tuottaminen kuntalaisille. TEKNISET PALVELUT Teknisten palvelujen tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää kuntalaisille viihtyisä, turvallinen ja virikkeellinen työ- ja elinympäristö. Teknisten palvelujen vastuualueet ovat teknisen toimen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KELLOMÄEN PUUTARHA (työnumero 358, asian:o 2931/2015) ASEMAKAAVAN MUUTOS 15.4.2015 OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen Tekniset palvelut Joensuussa Tekninen virasto/ Anu Näätänen TOIMINTA-ALUE maapinta-ala 2382 km 2 asukasluku 73305 (31.12.2010) JOENSUU 2009 : Joensuu + Eno + Pyhäselkä Henkilöstö kuntaliitoksessa: Tekninen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN 12.2.2018 Sivu 2 / 6 Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö... 3 2 Mikä on rakennusjärjestys... 3 3 Lähtökohdat

Lisätiedot

Suunnitteluinsinööri 10.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaava 9.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaavassa on osoitettu mm. uusia asuinaluevarauksia rantavyöhykkeelle 37 omakotitontin verran sekä matkailua palvelevia

Lisätiedot

MAISEMA-MALLI. MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop. Tampere 8.6.2011

MAISEMA-MALLI. MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop. Tampere 8.6.2011 MAISEMA-MALLI MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop Tampere 8.6.2011, taloussuunnittelija 044 794 3201 marja-liisa.m.hamalainen@mikkeli.fi Mikkelin

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Helsinki-Uudenmaan metropolimaakunnan tilapalvelut ja Maakuntien Tilakeskus Oy; Lähtökohdat ja valmistelun tilanne

Helsinki-Uudenmaan metropolimaakunnan tilapalvelut ja Maakuntien Tilakeskus Oy; Lähtökohdat ja valmistelun tilanne Helsinki-Uudenmaan metropolimaakunnan tilapalvelut ja Maakuntien Tilakeskus Oy; Lähtökohdat ja valmistelun tilanne Carl Slätis 9.2.2018 Tilajohtaja Uusimaa2019-hanke Uudenmaan asukasluku 1.650.000 Uusimaa

Lisätiedot

Hartolan kunta. Lausunto Maakäyttö- ja rakennuslain uudistukset Ympäristövaliokunta Rakennustarkastaja Matti Nikupeteri

Hartolan kunta. Lausunto Maakäyttö- ja rakennuslain uudistukset Ympäristövaliokunta Rakennustarkastaja Matti Nikupeteri Hartolan kunta Lausunto Maakäyttö- ja rakennuslain uudistukset Ympäristövaliokunta 17.2.2017 Rakennustarkastaja Matti Nikupeteri Hartolan kunta Hartolan kunta sijaitsee Päijät-Hämeessä. Asukkaita 2926

Lisätiedot

Liikenne- ja viheralueet

Liikenne- ja viheralueet Liikenne- ja viheralueet Kaupunkirakennelautakunnan perehdytystilaisuus 24.1.2013 Kaupungininsinööri Markku Kemiläinen 25.1.2013 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT Tukipalvelut JOHDON TUKI Palvelupiste Hannikainen

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018 Tekninen lautakunta 25.10.2018 Kunnanhallitus 12.11.2018 Valtuusto 18.12.2018 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö-

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS

HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS 2017 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2017 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAHKOLAN KAUPUNGINOSAN (3) VÄHÄINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA KORTTELIA 16 KIINTEISTÖT 143-406-12-5, 143-406-12-7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.6.2019 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2019 1.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) päivitetty

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) päivitetty IMATRAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMIALA Rakennusvalvonta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) päivitetty 27.1.2016 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN 1.LÄHDÖKOHDAT Peruste rakennusjärjestyksen uudistamiseksi

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

LUUMÄKI KAAVOITUSKATSAUS JA KAAVOITUSOHJELMA

LUUMÄKI KAAVOITUSKATSAUS JA KAAVOITUSOHJELMA LUUMÄKI KAAVOITUSKATSAUS JA KAAVOITUSOHJELMA 2015 Kunnanhallitus.. Valtuusto.. 1 1 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1 2 KUNTALAISTEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET 2 3 KAAVAJÄRJESTELMÄ 2 4 RAKENNUSJÄRJESTYS

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT 1 869 674 1 747 480 1 804 050 3,2 TOIMINTAKULUT -1 951 299-2 482 370-2 351 670-5,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -81 625-734 890-547 620-25,5 Poistot ja arvonalentumiset -467 845-441

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin toimitilojen rakentamisen, rakennuttamisen ja kunnossapidon uudelleenorganisointi

Kaupunkikonsernin toimitilojen rakentamisen, rakennuttamisen ja kunnossapidon uudelleenorganisointi Kaupunginhallitus 525 01.12.2014 Kaupunginhallitus 549 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 6 19.01.2015 Kaupunkikonsernin toimitilojen rakentamisen, rakennuttamisen ja kunnossapidon uudelleenorganisointi 952/00.00.01.12/2014

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kärsämäen kunta 1/5 KÄRSÄMÄEN KUNTA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-

Lisätiedot

TOIMIVA INFRA JA YMPÄRISTÖ. Kaupunkiympäristötoimialan keskeiset palvelut

TOIMIVA INFRA JA YMPÄRISTÖ. Kaupunkiympäristötoimialan keskeiset palvelut TOIMIVA INFRA JA YMPÄRISTÖ Kaupunkiympäristötoimialan keskeiset palvelut YDINTOIMINNOT KAUPUNKIRAKENNE Yhdyskuntasuunnittelu Maankäyttö Yhdyskuntatekniikka VESIHUOLTO Veden myynti 4,22 milj. m3 / v Vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalvelut Talous Tuottajat Käyttäjät Kohteet, tilat Tehostuspotentiaali

Lisätiedot

Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut

Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut Toiminnalliset tavoitteet Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut Tontinluovutusmäärät investoinnit Joukkoliikennepalvelutaso rahoitus Ympäristötavoitteet Prosessien käytännön yhteistyö hyvinvointi 1 Tulot 43

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot

Maankäyttö 2013. Kaupunkirakennelautakunnan Perehdytystilaisuus 24.1.2013

Maankäyttö 2013. Kaupunkirakennelautakunnan Perehdytystilaisuus 24.1.2013 Maankäyttö 2013 Kaupunkirakennelautakunnan Perehdytystilaisuus 24.1.2013 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Kaupunkirakennelautakunta Joukkoliikennejaosto Tiejaosto Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualueen johtaminen ja organisointi

Kaupunkiympäristön palvelualueen johtaminen ja organisointi Kaupunkiympäristön palvelualueen johtaminen ja organisointi 1 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUEEN TEHTÄVÄT... 2 2 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUEEN ORGANISOINTI... 2 3 JOHTAMINEN... 4 4 VASTUUHENKILÖIDEN TEHTÄVÄT...

Lisätiedot

Hallituksen esitys maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta (HE 251/2016 vp) Ympäristövaliokunta Matti Vatilo Mirkka Saarela

Hallituksen esitys maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta (HE 251/2016 vp) Ympäristövaliokunta Matti Vatilo Mirkka Saarela Hallituksen esitys maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta (HE 251/2016 vp) Ympäristövaliokunta 9.12.2016 Matti Vatilo Mirkka Saarela Hallituksen esityksen tavoitteet Muutoksilla toteutetaan hallitusohjelman

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelin 721 tontilla 3

SEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelin 721 tontilla 3 O s a l l i s t u m i s - j a a r v i o i n t i s u u n n i t e l m a, k o r t t e l i 7 2 1 S e p ä n k y l ä s s ä Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 7.4.2015 SEPÄNKYLÄ,

Lisätiedot

Teknisen toimen kuluerien kirjaamisprosessin tarkastelu ja tarvittaessa korjaaminen.

Teknisen toimen kuluerien kirjaamisprosessin tarkastelu ja tarvittaessa korjaaminen. 1 TEKNINEN TOIMI TEKNINEN LAUTAKUNTA 500 TEKNISEN TOIMEN HALLINTO JA PELASTUSTOIMI Vastuuhenkilö: hallintopäällikkö Marjo Nieminen Teknisen toimen kuluerien kirjaamisprosessin tarkastelu ja tarvittaessa

Lisätiedot

KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja. 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja

KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja. 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Kaupunkirakennelautakunta järjestää tekniset palvelut ja siinä

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS

HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS 2018 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2018 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia

Lisätiedot

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT Hyväksytty: Kv 5.9.2012 30 Voimaantulo: 1.1.2013 1 LUKU HALLINTO-ORGANISAATIO 1 Luottamushenkilöorganisaatio Teknisen palvelualueen luottamushenkilöorganisaatio

Lisätiedot

Olen vuotias 1/10. Olen - vuotias. Kaikki vastaajat (N=384) yli 65

Olen vuotias 1/10. Olen - vuotias. Kaikki vastaajat (N=384) yli 65 Olen vuotias Olen - vuotias 86 79 81 55 36 38 9-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 65 1/1 Olen Olen 25 4 1 15 5 Mies ainen 2/1 Missä kunnassa asut? Missä kunnassa asut? 1 125 1 69 54 36 28 18 24 1 Lappeenranta

Lisätiedot