Etelä-Savon. metsäohjelma
|
|
- Yrjö Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Etelä-Savon metsäohjelma
2 2 Suomen metsäkeskus, Julkiset Palvelut, Etelä-Savo Toimittajat: Pertti Vento (Etelä-Savo), Seppo Repo (Kaakkois-Suomi), Heikki Karppinen (Pohjois-Karjala), Markku Granander (Pohjois-Savo) Ulkoasu: Pohjolan Mylly Taitto: Sinikka Ratilainen / Jarmo Forsstén Kannen kuva: Jarmo Forsstén Painatus: Lisätietoja: Pertti Vento p , pertti.vento(at)metsakeskus.fi
3 3 Sisällys 1. Johdanto Metsäalan nykytila Itä-Suomessa Metsätalous Metsäteollisuus ja metsäenergia Metsien ekosysteemipalvelut Luonnonsuojelun toteutustilanne ja METSO-ohjelma Metsäosaaminen Nykytilasta tulevaisuuteen näkökulmia itäsuomalaisittain Ohjelman visio ja strategiset linjaukset Metsäalan kehittämistarpeet, -tavoitteet ja toimenpiteet strategisten päämäärien mukaan Metsiin perustuva liiketoiminta monipuolistuu ja tuotannon arvo kasvaa Metsätalouden kannattavuus paranee Metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistu vat Osaamisen kehittäminen ja osaavan työvoiman riittävyys Rahoitustarve ja resurssienkohdentaminen Etelä-Savossa Ohjelmayhteistyö Etelä-Savossa Ohjelman vaikutukset Etelä-Savossa Ohjelman toimeenpano ja seuranta Etelä-Savossa...43 Liitteet
4 4 1. Johdanto on metsäkeskusalueen koko metsäalan ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma. Ohjelma ulottuu yli toimiala- ja hallinnonalarajojen. Se luo mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä metsäalan elinkeinoille sekä antaa suuntaviivat alueen metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle. Ohjelman tavoitteena on lisätä puun käyttöön ja metsiin perustuvaa liiketoimintaa, metsätalouden kannattavuutta sekä ympäristöhyötyjä hyödyntämällä suurimman kestävän metsien käytön mahdollisuudet. Ohjelmalla tuetaan metsäalan taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ekologista kestävyyttä sekä alueen tasapainoista kehittymistä ja koko valtakunnan metsäsektorin menestymistä. tukee metsäasioiden käsittelyä maakuntaohjelmissa ja ELY-keskusten strategisten tulossopimusten linjauksissa. Etelä-Savon alueellinen metsäohjelma on laadittu vuosille Sisällössä on huomioitu metsäasetuksen (1200/1996) 1 :ssä mainitut asiat, toimintaympäristön muutokset sekä nykyisten ohjelmien toimeenpanosta saadut kokemukset. Tämän alueellisen metsäohjelman laadinnassa on tarkasteltu yhtä metsäkeskusaluetta laajempaa kokonaisuutta, Itä-Suomea. Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon metsäohjelmille on yhteistä erityisesti nykytilan kuvauksessa ja strategisissa linjauksissa. Metsäohjelman tavoitteissa, toimenpiteissä ja painotuksissa on huomioitu aluekohtaiset eroavaisuudet. Metsäkeskusten alueilla toteutetaan monia muita ohjelmia, jotka sisältävät metsäalaa koskevia linjauksia ja toimenpiteitä. Nämä on otettu huomioon alueellisen metsäohjelman laatimisessa. Valtakunnallisista ohjelmista on huomioitu Kansallinen metsäohjelma 2015 (KMO 2015), Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma (METSO-ohjelma), metsäalan strateginen ohjelma (MSO), kansallinen ilmasto- ja energiastrategia sekä maaseudun kehittämisen ohjelmat. Kullekin metsäkeskusalueelle on nimetty laajaalainen metsätalouden eri yhteistyötahoja edustava alueellinen metsäneuvosto (liite1), joiden tehtävänä on ollut tukea alueita ohjelman laatimisessa, seurannassa ja toimeenpanossa. Etelä-Savon metsäkeskuksen johtokunta on hyväksynyt alueellisen metsäohjelman
5 5 Kuvaaja: Jarmo Forsstén
6 6 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA 2 Metsäalan nykytila Itä- Suomessa 2.1 Metsätalous Metsät pähkinänkuoressa Itä-Suomessa on mittavat metsävarat. Metsämaan pinta-ala on yhteensä reilut 4,8 miljoonaa hehtaaria, metsätaloudella on suuri merkitys alueiden hyvinvoinnille ja metsäteollisuus muodostaa erityisesti Kaakkois-Suomessa edelleen teollisuuden perustan. Neljän metsäkeskus alueen metsillä on lähes yksityistä omistajaa, perhettä, kuolinpesää tai yhtymää. Metsien markkinahakkuut vuonna 2010 olivat yhteensä reilut 19 miljoonaa kuutiometriä ja bruttokantora hatulot noin 650 miljoonaa euroa. Tiukasti suojeltuja metsiä on noin hehtaaria. Itä-Suomen metsät tiivistettynä 2010 Etelä-Savo ES Kaakkois-Suomi Ka-S Pohjois-Karjala P-K Pohjois-Savo P-S Metsämaata, ha Yksityiset omistavat, ha Yksityismetsälöitä, kpl Puuston tilavuus, 1000 m Puuston kasvu, 1000 m3/vuosi Taimikoita, % Uudistuskypsiä metsiä, % Markkinahakkuut, 1000 m3/vuosi Tiukasti suojellut metsät, ha Kuolleen puuston tilavuus, m3/ha ,5 Raakapuun kokonaiskäyttö, 1000 m3/vuosi Bruttokantorahatulot, milj. euroa
7 7 Metsien omistusrakenne Itä-Suomessa yksityiset metsänomistajat omistavat yli 2/3 metsistä. Yksityismetsien omistus on keskittynyt perheille. Verotusyhtymät ja perikunnat omistavat yksityismetsistä neljänneksen. Valtaosa metsätiloista säilyy sukupolvenvaihdoksissa suvun omistuksessa, vaikka omistusmuoto voi muuttua. Metsätiloista on vapailla markkinoilla jatkuvasti tarjonnan puute. Muuttotappiosta huolimatta Itä-Suomen metsänomistuksen rakenne ei poikkea muun maan tilanteesta. Metsänomistajakunta ikääntyy ja suurimmaksi omistajaryhmäksi ovat nousseet eläkeläiset. Aiemmin suurin maatalousyrittäjien ryhmä on ikääntymisen myötä nykyään vasta kolmanneksi suurin. Metsänomistajakunnan ikääntyminen näkyy tutkimusten mukaan puunmyyntikäyttäytymisessä ja on haaste metsäohjelman hakkuu- ja hoitotavoitteiden saavuttamiselle. Metsänomistajien keski-ikä Itä-Suomessa on hieman yli 60 vuotta, mikä vastaa koko maan keskiarvoa. Naisten osuus yksityisistä metsänomistajista on neljännes. Valtaosa metsänomistajista asuu edelleen lähellä metsätilaa. Hieman alle 40 prosenttia metsänomistajista asuu muualla kuin metsän sijaintikunnassa. Heidän osuutensa oletetaan edelleen kasvavan, kun suurten ikäluokkien metsäomaisuus siirtyy seuraaville sukupolville. Samalla kaupunkilaisten metsänomistajien osuus kasvaa nykyisestä 30 prosentista. Metsänomistajien taloudellinen riippuvuus metsistään on vähentynyt. Sen ja rakennemuutoksen seurauksena myös metsien käytön tavoitteet ovat muuttuneet. Monitavoitteisia metsänomistajia on yhä enemmän. Tämä edellyttää metsäalan toimijoilta tiedollista, taidollista ja asenteellista kehittymistä. Tavoitteiden muutoksesta huolimatta eteläsavolaisista metsänomistajista kolme neljästä myi puuta tutkimusjakson aikana. Metsien hyödyntämisessä ja hoidossa itäsuomalaiset metsänomistajat ovat valtakunnan kärkeä. Myös neuvonnan ja koulutuksen saanti sekä metsäsuunnitelmien käyttö on valtakunnan keskiarvion yläpuolella ja varsinkin Etelä-Savo on useimmilla tunnuksilla arvioituna valtakunnan kärkimaakunta. Maakunnan metsänomistajat ovat valtakunnan ak- tiivisimpia puun myyjiä, ovat saaneet eniten neuvontaa ja koulutusta ja myös voimassa olevien metsäsuunnitelmien osuus on suurin. Lähde: METLA ( Harri Hänninen) Metsänomistus, % pinta-alasta E-S Ka-S P-K P-S Etelä-Suomi Yksityiset Valtio Yhtiöt Muut Metsänomistus ammattiaseman mukaan, % lukumäärästä E-S Ka-S P-K P-S Koko maa Palkansaajat Maa- ja metsätalousyrittäjät Muut yrittäjät Eläkeläiset Muut Metsänomistajien asuinpaikka, % lukumäärästä E-S Ka-S P-K P-S Koko maa Tilalla Sijaintikunnassa Muualla Jolloin etäisyys tilalta (km) Metsänomistajien tavoitteet, % lukumäärästä E-S Ka-S P-K P-S Koko maa Monitavoitteiset Virkistyskäyttäjät Metsästä elävät Taloudellista turvaa korostavat Epätietoiset
8 8 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA Hakkuut puutavaralajeittain Hakkuut hakkuutavoittain Metsäohjelmien hakkuutavoitteet ovat perustuneet pääosin valtakunnan metsien inventoinnin, VMI:n, esittämiin hakkuutarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Hakkuutarpeet voidaan asettaa myös jalostuksen kysynnän mukaan, mutta metsätalouden pitkäjänteisen luonteen vuoksi on kuitenkin päädytty asettamaan hakkuutavoitteet mahdollisuuksien perusteella. eet/etelä-savo/tilastotietoa- Eri puutavaralajien hakkuutavoitteet ovat toteutuneet edellisellä metsäohjelmakaudella itäisissä maakunnissa hyvin yhtenevällä tasolla. Tämä on luontevaa, sillä metsäyhtiöiden puunhankinta-alue on laaja. Puutavaralajien välillä tavoitteiden toteutustaso vaihtelee kysynnästä johtuen Lisätietoja enemmän. Maakuntien eroja puutavaralajeittaisten hakkuutavoitteiden toteutumassa selittävät myös erot hakkuutavoitteiden asettamisessa. Itä-Suomen merkitystä Suomen puuhuollolle korostaa se, että näiden metsista neljän maakunnan osuus koko maan hakkuista on 35 %. Tukkipuun hakkuista osuus on 38 % ja kuitupuun hakkuista 34 %. Metsäpinta-alaosuus on vastaavasti noin 24 %. Toteutuneet hakkuupinta-alat kasvatus- ja uudistushakkuissa poikkeavat eri maakuntien välillä hieman kuutiotavoitteita enemmän. Eroa selittävät maakuntien erilaiset metsäpinta-alat ja laskentamallien mahdollisesti erilainen soveltaminen kuutiotavoitteita asetettaessa. Etelä-Savon metsistä internetistä: metsakeskus-ja-alueet/alu- Kasvatushakkuita tehdään eniten Etelä-Savossa, keskimäärin yli ha vuodessa ja vähiten Kaakkois-Suomessa, vajaa ha vuodessa. Uudistushakkuita on edellisellä ohjelmakaudella tehty Itä-Suomen metsissä keskimäärin noin hehtaaria vuodessa, mikä on noin 1% metsämaan pinta-alasta. Luontaisen uudistamisen osuus on vaihdellut maakunnasta ja vuodesta riippuen 5-20 prosenttiin uudistushakkuiden kokonaisalasta. Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa osuus on ollut 5-10 prosenttia ja Etelä-Savossa ja Kaakkois-Suomessa prosenttia. Etelä-Savossa luontaisen uudistamisen osuus uudistushakkuista on ollut keskimäärin noin 54 % tavoitteesta. Etelä-Savon hakkuusuunnitteesta toteutunut määrä on edellisellä ohjelmakaudella ollut 84 %. Lähinnä suunnitteen tasoa on ollut kuusitukki, 90 %. Eniten hakkuusäästöä on tullut koivutukin osalta, jossa toteutus on ollut 68 % suunnitteesta. Männyn hakkuissa on myös kertynyt merkittävää hakkuusäästöä. Metsien kehityksen kannalta tärkeitä ensiharvennuksia on Etelä-Savossa tehty edellisellä ohjelmakaudella 72% tavoitteesta. Hakkuut puutavaralajeittain (1000 m 3 /vuosi)(e-s toteutuma%) Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Lehtikuitu Polttopuu Yhteensä Metsäala, 1000 ha E-S 1 204(71) 1 440(90) 238(68) 1 065(76) 890(81) 671(79) (84) Ka-S P-K P-S
9 9 Hakkuiden toteutus hakkuutavoittain , ha/vuosi E-S Ka-S P-K P-S Uudistushakkuut Kasvatushakkuu Tavoite E-S Metsänhoito Metsämaan alasta on Itä-Suomessa noin viidennes nuoria tai varttuneita taimikoita. Hakkuiden määrä- ja laatutavoitteet ovat riippuvaisia metsänhoidon tasosta. Metsäntutkimuslaitoksen selvitysten mukaan Itä-Suomen taimikoista noin viidennes on metsänhoidolliselta tilaltaan välttäviä tai vajaatuottoisia. Luontaisesti perustettujen taimikoiden tila on selvästi heikompi kuin viljelytaimikoiden. Taimikoiden tilaa heikentävät useimmin taimikon epätasaisuus ja harvuus, tuhot tai hoitamattomuus. Taimikon epätasaisuuden taustalla voi olla useita tekijöitä: taimien kuoleminen uudistamisen alkuvaiheessa, uudistamistyön heikko laatu ja maanmuokkauksen tai varhaishoidon laiminlyönti. Taimikoiden tila Pienet ja varttuneet taimikot, ha Välttäviä ja vajaatuottoisia Toimenpide heti/ seur. 5v, ha E-S % Ka-S % P-K % Laatua alentavia metsätuhoja esiintyy noin joka neljännellä itäsuomalaisella metsähehtaarilla. Taimikoiden tuhonaiheuttajista valtaosa on tunnistettu VMI:ssa hirvien aiheuttamiksi. Myös hoitamattomuus vaivaa itäsuomalaisia taimikoita. Taimikoihin ja nuoriin kasvatusmetsiin on kertynyt mittavat hoitorästit. Myöhässä olevia ja seuraavan viiden vuoden aikana tehtäviä taimikonhoitoja on Itä-Suomessa yli hehtaarilla. Metsänomistajien aktiivisuus on rakennemuutoksen myötä kaiken aikaa vähentynyt. Kun vielä 1990-luvulla noin kaksikolmasosaa metsänhoitotöistä tehtiin omatoimisesti on osuus pudonnut nyt noin kolmannekseen. Kantorahatulot Vuosittaiset kantorahatulot vaihtelevat voimakkaasti hakkuiden määrän ja laadun mukaan. Havutukkien hintapiikin vaikutus näkyy erityisesti vuoden 2007 kantorahatuloissa, jotka olivat yli kaksinkertaiset vuoden 2009 tasoon verrattuna. Ohjelmakaudella kantorahatuloja Itä- Suomeen on tullut noin 3,3 miljardia euroa. Hakkuiden ja kuljetuksen arvo on lisäksi arviolta yli miljardi euroa. Vaikka osa tulovirrasta ohjautuukin maakuntien ulkopuolelle, ovat alue- ja paikallistalouden vaikutukset erittäin suuret. Kantorahatulot (milj. /vuosi) E-S Ka-S P-K P-S Puuntuotannon kannattavuus Metsätalouden liiketulos vaihtelee voimakkaasti suhdanteiden mukaan koska tulot muodostuvat lähes kokonaan puun myyntituloista. Avustusten osuus tuloista on vain noin 4 %. Yksityiset metsäomistajat sijoittavat kantorahatuloistaan takaisin metsiin vuosittain noin %. Merkittävimmät investoinnit ovat metsänuudistaminen ja muut metsänhoito- ja metsänparannustyöt. Kalenterivuosittainen liiketulos syntyy tulojen (bruttokantorahatulot + tuki) ja menojen (puuntuotannon investoinnit + hallinto- ym. kulut) erotuksena. P-S %
10 10 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA Korkeimmillaan liiketulos on ollut edellisellä ohjelmakaudella vuonna 2007, ja pienin vuonna 2009, jolloin päästiin vain vajaaseen puoleen huippuvuoden liiketuloksesta. Liiketuloksen laskentamalli ei huomioi korkoa, jonka merkitystä metsätalouden investointien kannattavuutta arvioitaessa on alettu metsäekonomistien keskuudessa entisestään korostamaan. Myös metsän sijoitustuotto vaihtelee puukaupan volyymista ja hintatasosta johtuen hyvin paljon. Edellisellä ohjelmakaudella sijoitustuotto on ollut korkeimmillaan vuonna 2007, noin 25 % ja alimmillaan vuonna 2009, jolloin sijoitustuotto oli -18 %. Keskimäärin sijoitustuotto on viimeisen 10 vuoden aikana ollut 3 %. Yksityismetsätalouden liiketulos /ha/v E-S Ka-S P-K P-S Koko maa Hakkuukoneita Itä-Suomen yksityismetsissä oli vuonna 2010 keskimäärin 163 kpl. Suurin hakkuukoneiden määrä oli Pohjois-Savossa ja pienin Pohjois-Karjalassa. Hakkuukoneiden ja metsätraktoreiden määrä on vakiintunut nykyiselle tasolleen 90-luvun lopulla. Etelä-Savon metsäsektori työllistää kaikkiaan runsaat henkilöä. Tilastosta puuttuu puun kaukokuljetus. Metsäsektorin työvoima Etelä-Savossa 2009 Metsätalous ja puunkorjuu metsänhoito 320 puunkorjuu 950 metsätaloutta palveleva toiminta 430 Puunjalostus sahatavaran valmistus 300 puutuotteiden valmistus huonekalujen valmistus 270 paperi-, kartonki ja pakkaustuotteiden valmistus 80 Lähde: Tilastokeskus/Maakuntaliitto Työvoima Metsäsektorin työvoima itäisessä Suomessa on kehittynyt kaksijakoisesti. Metsätalouden toimihenkilöiden määrä on säilynyt suurin piirtein ennallaan, mutta metsäteollisuuden ja erityisesti massan sekä paperin valmistuksen työvoima on vähentynyt. Metsäteollisuuden työpaikkojen väheneminen on koskettanut erityisesti Kaakkois-Suomea. Tuoreimmat sulkemispäätökset synkentävät tilannetta entisestään. Muissa maakunnissa metsäteollisuuden rakenne on monipuolisempi ja mekaanisen metsäteollisuuden suotuisa työllisyyskehitys on korvannut kemiallisen metsäteollisuuden menetyksiä. Metsäsektori työllistää n. 3 % Suomen työvoimasta, mutta Itä-Suomessa osuus on 6-7 % luokkaa. Puunhankinnassa ja metsänhoidossa oli 2010 eniten työvoimaa Pohjois- ja Etelä-Savossa, vähiten työvoimaa oli Pohjois-Karjalassa. Kuvaaja: Jarmo Forsstén
11 Metsäteollisuus ja metsäenergia Puunkäyttö ja tuotantolaitokset Metsäteollisuus on muutoksista huolimatta merkittävä toimiala Itä-Suomen metsäkeskusalueilla. Metsäsektorin arvonlisästä Kaakkois-Suomessa merkittävin osuus muodostuu massa- ja paperiteollisuudessa, kun taas Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa painottuu metsätalouden osuus. Puutuoteteollisuuden osuus koko maan metsäsektorin bruttokansantuotteesta on noin 16 %. Itäisten metsäkeskusten alueella puutuoteteollisuudella on keskimäärin muuta maata suurempi merkitys ja eniten merkitystä sillä on aluetalouteen Pohjois- Karjalassa. Raakapuun käyttö (1000 m 3 /V) Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Koko maa Lähde: Metla/Metinfo/Tilastopalvelu Puun käyttö metsäkeskusalueilla on metsäteollisuuden rakenteen mukainen. Pääosa kuluu metsäteollisuudessa. Vähän yli neljännes koko maan puusta käytetään Kaakkois-Suomen alueella, joten muutokset puun tarpeessa alueella heijastuvat kaikkien Itä-Suomen metsäkeskusalueiden puun kysyntään. Etelä-Savon valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä vaneri- ja levyteollisuus on mittava järeän puun käyttäjä. Koko maan puunkäytöstä Itä-Suomen osuus on 43 %. Metsäteollisuus on viime vuodet ollut merkittävän rakennemuutoksen kohteena ja kapasiteettia on leikattu koko maassa. Vuonna 2009 metsäteollisuuden kapasiteetin leikkaukset supistivat tuotantoa 19 % vuodesta Itä-Suomessa supistukset ovat koskeneet Kymenlaaksoa, Vuoksenlaaksoa ja Pohjois-Savoa. Tuotantolaitosten lakkauttamisen lisäksi tuotantolinjoja on vaihdettu käyttämään toista raaka-ainetta. Tehtaiden lopettamisten rinnalla metsäteollisuus on panostanut tuotannon tehostamiseen mm. UPM Kuusankoskella ja Lappeenrannan Kaukaalla sekä Stora Enso Imatralla. M-real on investoinut Simpeleen taivekartonkikapasiteetin laajennuksen. UPM- Kymmenen Savonlinnan vaneritehtaan koivuvanerilinjan uudistaminen valmistuu 2012, jolloin se tulee olemaan maailman nykyaikaisin koivuvanerin tuotantolinja. Kartta Itä-Suomen tuotantolaitoksista, LIITE 5. Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden osuus on suhteellisen vahva Itä-Suomessa. Alan toimipaikkoja on kaikkiaan noin 180 ja niiden henkilöstön määrä on noin henkilöä. Itäsuomalaisten alan yritysten liikevaihto on yhteensä noin 330 miljoonaa euroa. Itä-Suomessa toimialan liikevaihto on noin puolet keskimääräisistä kantorahatuloista. Henkilöstön määrä on noin kolmannes metsätalouden työllisistä. Alan kehitys on ollut positiivisinta modifioidun puun osalta. Itä-Suomeen on keskittymässä valtaosa Suomen lämpöpuun tuotannosta ja ensimmäinen puumuovikomposiitin tuotantolaitos on aloittanut Iisalmessa. Modifioidussa puussa on selkeästi sellaista itäsuomalaista erityisosaamista, jota ei tällä hetkellä muualla ole. Jatkossa tarvitaan ko. materiaalien osalta entistä enemmän tuotteistamista sellaisille tuotealueille, joilla on merkittävää kansainvälistä kysyntää.
12 12 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA Metsäenergia Itä-Suomen alueella Itä-Suomen kiinteiden puupolttoaineiden käyttö perustuu pääosin metsähakkeen, teollisuuden puutähdehakkeen, sahanpurun, kuoren ja muiden kiinteiden puupolttoaineiden käyttöön. Metsähakkeen osuus on ollut noin kolmannes ja sen käyttö on ollut viime vuosina kasvussa. Metsäteollisuuden puutähdehakkeen ja kuoren osuudet laskivat laman aikana Suurin osa maakunnissa käytetystä hakkeesta hankitaan kotimaasta, mutta aivan viime vuosina polttohaketta tai polttoraaka-ainetta on alettu tuoda Venäjältä. Jatkossa näyttää siltä, että Itä-Suomesta tullaan kuljettamaan metsähaketta Etelä-Suomeen erityisesti hiilivoimaloiden seospolttoaineeksi. Metsähakkeen käytön odotetaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Korjuupotentiaali antaa siihen riittävät mahdollisuudet. Itä-Suomen bioenergia-alan toimijakenttä koostuu useista toimijoista kuten esimerkiksi energia- ja metsäyhtiöistä, korjuu-, kuljetus-, käsittely- ja käyttövaiheen laitevalmistajista, tutkimus-, koulutus- ja neuvontaorganisaatioista sekä eri maakunnissa toimivista bioenergia-alan verkostoista yrityksineen ja muine toimijoineen. Alan kehittämisessä ovat rahoittajaorganisaatiot, ELY-keskus ja maakuntaliitto olleet keskeisessä roolissa. Metsähakkeen nykyinen käyttö on Etelä-Savossa korkealla tasolla ja korjuupotentiaali suhteessa ennakoituun käyttöön on valtakunnan suurin. Alueen metsäenergiavarat mahdollistaisivat metsähakkeen käytön nelinkertaistamisen. Lähivuosina puuperäisten polttoaineiden merkittävä käytön lisääminen alueen omassa energiantuotannossa on vaikeaa, sillä alueen suuret energiatuotantolaitokset ovat pitkälti rakennettu ja osuuden kasvattaminen nykyisissä biolämpövoimaloissa on teknistaloudellisesti haastavaa. Itä-Suomen metsäkeskusalueiden kiinteiden puupolttoaineiden käyttö 2010, (1000m 3 ). Metsähake Yhteensä Teollisuuden sivutuotehakkeet Metsähakkeen korjuupotentiaali 2020 E-S Ka-S P-S P-K Yhteensä Itä-Suomen alueella on kansainvälisesti merkittävää liiketoimintaa bioenergiaan liittyvässä koneiden ja laitteiden valmistuksessa, energian ja polttoaineiden toimituksessa sekä tutkimus-, koulutus- ja konsultointiorganisaatioissa. Itäsuomalaisten konevalmistajien osuus energiapuunkorjuun metsäkonemarkkinoista on Euroopassa yli 50 % ja koko maailmassakin %. Tämän lisäksi Itä-Suomen alueella on maailman johtava varaavien tulisijojen valmistuskeskittymä, merkittävää poltto- ja kattilateknologian tutkimusta ja teollisuutta sekä bioenergian hyödyntämiseen liittyvää tutkimusta ja koulutusta. Kuvaaja: Ulla Partti
13 13 Kuvaaja: Sinikka Ratilainen
14 14 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA 2.3 Metsien ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisten luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Ne voidaan luokitella ylläpitopalveluiksi (elämän edellytykset), säätelypalveluiksi (ilmasto, tulvat), tuotantopalveluiksi (luonnontuotteet) ja kulttuuripalveluiksi (virkistys, työllistäminen ja yritystoiminta). Tässä ohjelmassa rajoitutaan tarkastelemaan luontomatkailuun perustuvaa yrittäjyyttä, luonnontuotteiden jalostusta ja lisääntyvää aineettomien hyödykkeiden kaupallistamista. Kansallisen metsäohjelman yhtenä tavoitteena on metsiin perustuvan liiketoiminnan vahvistuminen ja tuotannon arvon kasvu. Tällä hetkellä toiminta on laajamittaisinta matkailukeskusten, kansallispuistojen ja retkeilyalueiden yhteydessä. Kansallispuistojen paikallistaloudelliset vaikutukset voivat olla merkittäviä. Itä-Suomen alueella on yhdeksän kansallispuistoa ja kaksi retkeilyaluetta. Näiden kokonaisvaikutusten arvo on noin 30 miljoonaa euroa ja 370 henkilötyövuotta. Ensisijaisesti kansallispuiston tai retkeilyalueen takia alueella vierailevien kävijöiden vaikutukset ovat 12 miljoonaa euroa ja noin 150 henkilötyövuotta. Kaikkiaan kävijöitä tilastoiduilla alueilla on vuonna 2009 ollut lähes Metsätalouden korvaajana tai suhdannevaihtelujen paikkaajana tällaisten ekosysteemipalvelujen merkitys on kuitenkin vielä vähäinen. Kokonaisvaikutus vaihtelee alueittain, keskimäärin se on yhtä kävijää kohti 60 euroa. Ensisijaisesti kansallispuiston tai retkeilyalueen takia vierailulle tulleiden osalta vaikutus on pienempi. Luontomatkailuyrityksiä on Saimaan alueella arvioitu olevan noin 70 kappaletta. Niiden alue- tai paikallistaloudellisesta vaikutuksesta ei ole tilastoitua tietoa. Kehittämistyötä matkailussa on tehty eri organisaatioiden ja hankkeiden avulla pitkään, mutta kovin suuria ja pysyviä harppauksia ei pienten yritysten osalta ole saavutettu. Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden yhteydessä luontopalveluyrittäjien toimintaedellytykset ovat suhteellisen hyvät. Avainasiana on verkostoituminen jolloin esimerkiksi majoitus-, opastus- ja kuljetuspalveluilla voidaan luoda yritystoimintaa. Itä-Suomen metsät tuottavat myös merkittäviä määriä luonnontuotteita. Riista- ja keräilytaloudella on huomattava merkitys alueen väestölle ja keräilytuotteiden osalta myös yritystoiminnalle. Kuvaaja: Jarmo Forsstén
15 Luonnonsuojelun toteutustilanne ja METSO-ohjelma Luonnonsuojeluohjelmien ( Natura ym.) toteutus on Itä-Suomen ELY-keskuksissa loppusuoralla. Loppujen pääosin jo neuvottelussa olevien kohteiden toteutus on tavoitteena saada valmiiksi lähitulevaisuudessa. Suojelualueita on Itä-Suomessa kaikkiaan lähes hehtaaria, joista kansallis- ja luonnonpuistoja on hehtaaria. Muita valtion suojelualueita ja -varauksia on hehtaaria ja yksityisiä luonnonsuojelualueita hehtaaria. Metsäteollisuuden omistamissa metsissä on suojeltu lisäksi hehtaaria. Maa-alasta tiukasti suojeltua on runsaat hehtaaria. Suurin osuus on Pohjois-Karjalassa 2.9 % ja pienin Kaakkois-Suomessa 1.0 %. Etelä-Savossa tiukasti suojeltujen alueiden pinta-ala on noin hehtaaria ja osuus metsämaan pinta-alasta 2.5 %. (METLA) Luonnonsuojelulain mukaisilla rajauspäätöksillä suojeltavien kohteiden luonnontilaisuuden vaatimukset ovat varsin tiukat. METSO-ohjelma antaa mahdollisuuksia lisätä kohteita hieman väljemmin sisällyttämällä niihin myös kehityskelpoisia osa-alueita. Ohjelmalla voidaan myös kohdentaa luonnonhoitohankkeita luonnontilaisten kohteiden ympäristöön luontotyyppien tilan parantamiseksi. Luonnonhoitohankkeet Metsäluonnonhoitohankkeita (Kemera) on ollut mahdollista toteuttaa vuodesta 1997 lähtien. Luonnonhoitohanketoiminta on vakiinnuttanut asemansa talousmetsien metsäluonnon monimuotoisuuden edistämiskeinona. Vuoden 2010 loppuun mennessä Itä-Suomessa oli toteutettu loppuun 137 hanketta ja 83 hankkeen toteutus oli kesken. Luonnonsuojelulain mukainen pysyvä METSO-suojelu Itä-Suomessa ELY Yksityiset suojelualueet Hankinta valtion omistukseen Yhteensä Keskikoko ha (kpl) ha (kpl) ha (kpl) ha ES 294 (22) 338 (17) 632 (39) 16,4 Ka-S 318 (44) 576 (26) 894 (70) 12,8 PK 783 (112) 685 (33) (145) 10,1 PS 253 (37) 263 (14) 516 (51) 10,1 Yht (218) (111) (329) 12.3 Metsälain erityisen tärkeät ja muut arvokkaat elinympäristöt Itä-Suomessa on solmittu metsäkeskusten toimesta määräaikaisia metsätalouden ympäristötukisopimuksia vuodesta 1998 lähtien. Rahoitusta toimintaan on saatu vuosittain kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) nojalla. Ympäristötukisopimuksia on laadittu vuodesta 1998 lähtien Itä-Suomen alueella yhteensä runsaat kappaletta hehtaarin alalle. Metsätalouden ympäristökohteiden määrä Itä-Suomessa Metsätalouden ympäristötuki Lukumäärä, kpl 10 :n elinympäristöt, ha Muut kuin 10 :n elinympäristöt, ha ES Ka-S PK PS Yht
16 16 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA Kuvaaja: Jarmo Forsstén
17 Metsäosaaminen Itä-Suomeen on kehittynyt viimeisten 30 vuoden aikana merkittävä ja kansainvälisestikin tunnustettu metsä- ja puuosaamiskeskittymä. Sille on perusteet runsaiden metsävarojen, vahvan perinteisen metsäteollisuuden ja alueen muun osaamisen ja teollisen toiminnan ansiosta. Kaikkiaan metsien ja puun tutkimusta tekee Suomessa noin 650 tutkijaa, joista puolet on sijoittunut Itä-Suomeen. Voimakkain keskittymä Itä-Suomessa on Joensuu, jossa toimii Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, Euroopan metsäinstituutti, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Evira, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun biotalouden keskus sekä valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman kolme osaamisklusteria. Metsäalaan liittyvää osaamiskeskustoiminta on myös kaikissa muissa Itä-Suomen suurimmissa kaupungeissa. UPM lahjoittaa viisivuotisen erotustekniikan professuurin Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle. Erotustekniikalla on keskeinen asema, kun biometsäteollisuus kehittää uusia tuotteita puubiomassasta ja tehtaiden sivuvirroista. Mikkelissä toteutetaan useita Lappeenrannan teknillisen yliopiston bioenergian liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita ja Savonlinnassa toimiva kuitulaboratorio tuottaa tietoa puunjalostukselle. Tällainen korkeatasoinen tutkimus- ja kehittämistyö on ollut mahdollista Maakuntaliiton ja Ely-keskuksen hankerahoituksen ansiosta. Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun toimipaikalla tehdään metsänjalostustutkimusta ja sen naapurissa toimiva Suomen Metsämuseo ja tietokeskus Lusto on metsäalan näyteikkuna vuosittain kymmenille tuhansille kävijöille. Itä-Suomessa on myös vahvaa metsä- ja luonnonvara-alan koulutusta. Itä-Suomen Yliopistossa voi suorittaa metsänhoitajan tutkinnon (MMM). Vuosittain Joensuussa suoritetaan myös useita tohtorintutkintoja. Mikkelin ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluista valmistuu metsätalousinsinöörejä (AMK). Etelä-Savolle on erittäin tärkeää, että Pieksämäeltä Mikkeliin siirtyvän metsäalan ammattikorkeakouluopetuksen resurssit ja toimintaedellytykset turvataan. Näin pitkä ja tuloksekas työ Etelä-Savon ja koko valtakunnan metsä- ja kansantalouden hyväksi voi jatkua muuttuvassa toimintaympäristössä Toisen asteen metsäkoulutusta tarjoavat Etelä- Savon ammattiopisto Mikkelissä ja Pieksämäellä, Savonlinnan Ammatti-instituutti, Savon Ammatti- ja aikuisopisto Siilinjärvellä, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Valtimolla ja Etelä-Karjalan ammattiopisto Ruokolahdella. Toisen asteen koulutus painottuu metsäkoneenkuljettajien koulutukseen. Kuljettajakoulutuksen organisointi ja oppilashankinnan kehittäminen ovat tällä hetkellä keskeisiä teemoja kaikilla oppilaitoksilla. Itä-Suomen yliopistolla on luokan- ja aineopettajankoulutuksessa vahva metsäpainotus. Metsä oppimisympäristönä on ollut tutkimus- ja kehittämishankkeiden teemana ja kehitystyö jatkuu aktiivisesti edelleen. Kuvaaja: Markku Granander
18 18 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA 2.6 Nykytilasta tulevaisuuteen näkökulmia itäsuomalaisittain Metsäalan kansainväliset muutosvoimat ja Itä-Suomi Itä-Suomen metsäalan kehityksen kannalta keskeisiä toimintaympäristötekijöitä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ovat kansainvälinen talouskehitys, sähköisen viestinnän lisääntyminen Euroopassa, energian hintakehitys, EU:n ilmastotavoitteet sekä Venäjän mahdollinen WTO jäsenyys ja yleinen yhteiskunnallinen kehitys. On todennäköistä, että EU:n talouskasvu tulevina vuosikymmeninä on varsin hidasta. Valtioiden velkaantuminen ja pankkien ongelmat haittaavat kehitystä. Hidas talouskasvu vaikuttaa rakentamisen kokonaisvolyymiin, mikä voi hidastaa puun käytön kasvua rakennusaineena. Näyttää siltä, että markkinaosuuksista kamppaillaan pitkälläkin aikavälillä varsin hitaasti kasvavilla markkinoilla. Puulla on kuitenkin tässä kilpailussa hyvät mahdollisuudet. Syynä tähän ovat mm. puun poliittinen hyväksyntä uusiutuvana raaka-aineena ja hiilinieluna, puurakentamisen osaamisen ja referenssien lisääntyminen sekä lainsäädännöllisten ja asenteellisten esteiden purkautuminen. Kilpailuasetelmaa voi lieventää raaka-aineiden samanaikainen ja toisiaan täydentävä käyttö. Itä-Suomessa on runsaasti puurakentamiseen sopivaa raaka-ainetta. Euroopan hitaan talouskasvun ja sähköisen viestinnän lisääntymisen takia metsäteollisuuden investoinnit suuntautunevat lähinnä Etelä-Amerikkaan ja Aasiaan. Metsäteollisuuden investoinnit täällä tuskin lisääntyvät. Venäjän WTO jäsenyys voisi toteutuessaan edistää metsäteollisuuden nykykapasiteetin säilymistä ja myös jonkin verran vaikuttaa raakapuun hintaan Itä-Suomessa. Puun tuonti Venäjältä saattaisi näissä oloissa kääntyä nousuun. Öljyn ja sähkön hintojen nousu ja mahdolliset epäjatkuvuudet öljyn tuotannossa luovat mahdollisuuksia biopolttoaineiden ja uusiutuvan energian tuotannolle ja niihin perustuvaan osaamiseen Itä- Suomessa. Hajautetut energian tuotannon ratkaisut ja alan PK -yrittäminen voivat tulevaisuudessa muodostaa kansainvälisestikin mitattuna vahvan bioenergiaosaamisen ytimen. Toimivia liiketoimintamalleja on jo kehitetty ja niihin perustuvia palveluja voitaisiin kehittää yrityslähtöisesti myös vientiin. Lähde: Jouni Pykäläinen Metsäalan ennakointiyksikkö, Itä-Suomen yliopisto Kuvaaja: Jarmo Forsstén
19 19 Metsäalan innovaatiohaasteita Tärkeitä metsäalan tuotteiden ja palveluiden toimintaympäristöön vaikuttavia muutostekijöitä ovat mm. markkinoiden kansainvälistyminen, kuluttajien tarpeiden erilaistuminen, energian hinnan nousu, ilmastonmuutos ja ns. biotalouteen siirtyminen, metsänomistajien etääntyminen metsistään sekä yleinen pyrkimys julkisten palveluiden yksityistämiseen. Markkinoiden kansainvälistyminen koskee erityisesti teknologiaa ja metsäteollisuustuotteita valmistavia yrityksiä, mutta myös palvelusektoria. Pelkästään kotimarkkinoilla toimineet ja sinne ratkaisuja kehittäneet yritykset kohtaavat yhä useammin kansainvälistä kilpailua. Tuotekehitykseen ja tehokkaaseen tuotantoon panostaminen puolestaan edellyttää tuotannolta ja kaupalta määriä, joita on vaikea saavuttaa muuten kuin suuntaamalla markkinointia vientiin ja kansainvälisille markkinoille. Tämä edellyttää yritykseltä monenlaista uutta osaamista, resursseja, tietoa markkinoista ja kykyä verkottua. Tuotekehitystä varten on tunnettava markkinoita, asiakkaiden tarpeita sekä käyttäjien ja viranomaisten asettamia vaatimuksia tulevilla myynnin kohdealueilla jo tuotekehityksen ja innovaatioprosessin varhaisessa vaiheessa. Kansainvälistyminen avaa myös suuria mahdollisuuksia, sillä kapeankin ja tarpeiltaan erikoistuneen kohderyhmän löytäminen ja tavoittaminen laajoilta markkinoilta voi avata merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Metsään ja uusiutuvan puuraaka-aineeseen perustuvien tuotteiden markkinat ovat kokonaisuutena kasvussa, vaikka perinteisten päätuotteiden, kuten sellun ja paperin kehitysnäkymät muulta näyttävätkin. Suurimmat kasvumahdollisuudet ovat pakkauskartongeissa, puupohjaisessa energiassa sekä puurakentamisessa. Erityisesti jalostettujen biopolttoaineiden tuotannossa nykyiset metsäteollisuuskeskittymät, niiden kehittynyt infrastruktuuri ja integrointimahdollisuuden muuhun tuotantoon takaavat nykyisille tuotantolaitoksille kilpailukykyedun myös uusien volyymituotteiden tuotannossa. Keskeinen innovaatiohaaste itäiselle Suomelle onkin, kuinka uhanalaisten sellu- ja paperi-integraattien tuotantokoneistot saadaan käännettyä tuottamaan markkinoiden vaatimia uusia tuotteita ja siten takaamaan tasaisen kysynnän kaikille puutavaralajeille. Puurakentamiseen liittyvien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä on avautumassa merkittävä markkina-alue, kun puisten kerrostalojen rakentamiseen liittyvät säädös- ym. esteet saadaan raivattua. Samoin hajautetussa energian ja polttoaineiden tuotannossa sekä niihin liittyvässä palvelutoiminnassa on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Myös sellu- ja paperiteollisuuden jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntäminen raaka-aineena ja jalostusarvon nosto sisältävät potentiaalia myös PK-yritysten ratkaisuille. Metsäpäässä itsenäisten puunhankintayritysten liiketoimintakonseptien kehittäminen alueyrittäjämallin pohjalta ja koneyrittäjien kokonaisvastuun lisääminen avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kehittämisalueita ovat mm. energiapuun toimitusketjut, puuterminaalien liiketoimintakonseptit, lämpöyrittäminen, energiapuun jalostusasteen nosto sekä metsän uudistamisen kokonaispalvelut. Metsänhoidon koneellistamisen arvioidaan seuraavan kymmenen vuoden aikana etenevän merkittävästi erityisesti koneellisessa istutuksessa. Tämä edellyttää nykyisten kone- ja laiteratkaisuiden kehittämistä ja uusia laiteinnovaatioita, joille kysyntää voi löytyä myös ulkomailta. Avainasemassa uusien teknologia- ja palveluinnovaatioiden tuottamisessa on markkinoiden tuntemus ja asiakastarpeiden tunnistaminen. Itä-Suomi on nykyisin jo johtava metsäkoneteknologian keskittymä maailmassa, mikä antaa hyvät mahdollisuudet kasvattaa alan vientiä myös jatkossa. Kansainvälisessä teknologian siirrossa osaamisen merkitys korostuu. Hyvällä yhteistyöllä teknologian tarjoajien, tutkimuksen ja koulutusorganisaatioiden kesken voidaan saavuttaa kansainvälistä kilpailuetua. Koulutus on jatkossa yhä enemmän vientituote ja yksi palvelumuoto, jolla teknologian tarjoajien palvelu- ja toimituskykyä arvioidaan. Lähde: Timo Tahvanainen, kehityspäällikkö, Joensuun Tiedepuisto Oy
20 20 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA Ilmaston muutoksen vaikutukset metsiin ja metsätalouteen Ilmaston lämpenemisen ja sadannan lisääntymisen oletetaan tulevaisuudessa parantavan puuston kasvua Suomessa. Erityisesti koivun, mutta myös männyn, oletetaan hyötyvän ilmaston lämpenemisestä, kuusen kustannuksella. Toisaalta samanaikaisesti oletetaan monien metsien tuholaisten kuten kaarnakuoriaisten lisääntyvän. Ilmaston lämpeneminen voi mahdollistaa myös uusien hyönteis- ja sienilajien tulon Suomeen. Myös erilaiset säiden ääri-ilmiöt, kuten kuivuusjaksot, voivat lisääntyä ja aiheuttaa vakavia metsätuhoja varsinkin kuusella ja lisätä metsäpaloriskiä. Lisäksi metsien tuulituhoriskien odotetaan lisääntyvän metsissä, koska ilmaston lämpeneminen lisää kovia tuulia roudattoman maan aikaan. Lyhyellä tähtäimellä metsien lumituhoriskit voivat lisääntyä talvisateiden lisääntyessä. Talvikauden lyheneminen ja lyhyempi routaisen maan ajanjakso hankaloittavat erityisesti turvemaiden puunkorjuuta.. Hyvällä ja ajoissa suoritetuilla taimikonhoidoilla ja puuston harvennuksilla voidaan ylläpitää metsien terveyttä ja vastustuskykyä erilaisia tuhoja vastaan. Lähde: Marja Kolström, vanhempi tutkija, Euroopan metsäinstituutti, Heli Peltola Itä-Suomen yliopisto Aines- ja energiapuun hankinnan työvoimatarpeet Itä-Suomessa Markkinahakkuut pysyivät Itä-Suomessa varsin saman suuruisina aina vuoteen 2006 saakka, minkä jälkeen vuotuiset vaihtelut ovat olleet varsin suuria. Mikäli globaali talouden kasvu jatkuu, voidaan odottaa puun kysynnän pysyvän hyvänä lähivuosina ja markkinahakkuiden määrä vuonna 2020 Itä- Suomessa voi yltää 24 milj. m3/v. Markkinahakkuissa ja puutavaran kuljetuksessa tarvittava laskennallinen työvoimapanos on ollut Itä- Suomessa noin henkilötyövuotta (htv). Jos markkinahakkuut nousisivat 24 miljoonaan m3:iin, työvoimatarve olisi noin htv. Arvio perustuu 0,18 htv työvoimatarpeeseen jokaista hakattua 1000 m3 puuta kohti. Metsähakkeen käyttö saavutti Itä-Suomen maakunnissa yhteensä 1,5 milj. m3 vuonna Metsähakkeen hankinnan laskennallinen suora työvoimatarve oli samana vuonna noin 460 htv. Työvoimatarve nousee 1200 htv:een, mikäli metsähakkeen hankintamäärä kussakin maakunnassa saavuttaisi miljoona kuutiometriä. Arvio perustuu metsähakkeen osalta 0,3 htv työvoimatarpeeseen käytettyä 1000 k-m3 haketta kohti. Kuvaaja: Tarja Hämäläinen
kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotEteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa
Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Toimintaympäristö Väkiluku 1.1.2017 148 975 Etelä-Savon pinta-ala n. 19 130 km 2, josta maapinta-alaa n. 14 257 km 2 ja sisävesiä n. 4 874 km 2 Väestöntiheys/km
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011
Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli
LisätiedotKaakkois-Suomen metsäohjelma 2012-2015
Kaakkois-Suomen metsäohjelma 2012-2015 2 3 Suomen metsäkeskus, Julkiset Palvelut, Kaakkois-Suomi Toimittajat: Seppo Repo (Kaakkois-Suomi), Pertti Vento (Etelä-Savo), Markku Granander (Pohjois-Savo), Heikki
LisätiedotPohjois-Savon. metsäohjelma 2012-2015
Pohjois-Savon metsäohjelma 2012-2015 2 Suomen metsäkeskus, Julkiset Palvelut, Pohjois-Savo Toimittajat: Heikki Karppinen, Markku Granander, Pertti Vento, Seppo Repo Ulkoasu: Pohjolan Mylly Taitto:Sinikka
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotMitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen
Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotTyötä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna
Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotMetsäsektorin avaintilastoja 2016
18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020
Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotHelena Reiman, Suomen metsäkeskus
Keski-Suomi on metsämaakunta! Hyvät metsävarat Aktiivinen toimintaympäristö Merkittävää taloudellista hyvinvointia Moni-ilmeinen luonto 31.8.2012 Sisä-Suomen metsäpäivä Helena Reiman, Suomen metsäkeskus
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Karjala Leena Leskinen, elinkeinopäällikkö Joensuu 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun
LisätiedotItä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät
Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen
LisätiedotMETSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014
METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet
LisätiedotUuden alueellisen metsäohjelman painopisteet
Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotKansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta
Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä
LisätiedotELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus
ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden
LisätiedotMetsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi
Metsätalouden kannattavuus ja laatu Lappi 2012-2015 seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013 Metsätalouden kannattavuus ja laatu Yksityismetsätalouden nettotulos (15 /ha) oli edellisen vuoden
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotKeski-Suomen hakkuutavoitteet
Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Lounais-Suomi Tapio Nummi, elinkeinopäällikkö Pori 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Häme 11.10.2018 Elinkeinopäällikkö Jouni Rantala, Lahti Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pirkanmaa Ari Lähteenmäki, elinkeinopäällikkö Tampere 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
LisätiedotKainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
LisätiedotBioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotPirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa
Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 26.1.2018 AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin ohjelmien
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Lappi Ulla Huusko, elinkeinopäällikkö Rovaniemi 27.5.219 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kaakkois-Suomi Jouni Väkevä, elinkeinopäällikkö 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotRiittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
LisätiedotTeema 3: Ajankohtaista akateemikoille
Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä
LisätiedotPTT-ennuste: Metsäsektori
MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran
LisätiedotRaaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso
Raaka-ainekatsaus STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsauksesta vuodelta 1927 Hakkuut 37 milj m3 Teollisuuden raaka -aine n.10 milj m3 Kotitalouksien tarve- ja polttopuu n.15 milj m3 2 Raaka-ainekatsauksesta
LisätiedotMetsäohjelmien seuranta
Metsäohjelmien seuranta Koko maa Seppo Leinonen, Lahti 1.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotPuurakentaminen osana metsäbiotaloutta
Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta Puu matkailurakentamisessa seminaarit Kemi 23.5, Levi 24.5 Sisältö 1. Metsäbiotaloutta Lapissa 2. Hakkuut ja teollisuuspuun käyttö Lapissa 3. Pohjois-Suomen biojalostamohankkeet
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 29.4.2019 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäpolitiikka arvioitavana
Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö
LisätiedotEtelä-Karjalan metsäbiotalous
Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Martin Lövdahl, Vaasa 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt Nuoren metsän
LisätiedotHäme Uusimaan metsäohjelman seuranta 2013 Hakkuut ja puuvarojen käyttö
Häme Uusimaan metsäohjelman seuranta 213 Hakkuut ja puuvarojen käyttö Suomen Metsäkeskus Häme Uusimaa 17.8.21 Seppo Leinonen 212-215 seuranta Kasvatushakkuut 35 3 1 hehtaaria 25 2 15 1 5 Ylispuiden poisto
LisätiedotPELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen
PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotMETSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA
METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta
LisätiedotMetsien maakunta Pohjois-Savo. Tuottoa ja iloa metsistä
Metsien maakunta Pohjois-Savo Tuottoa ja iloa metsistä Pohjois-Savon metsien nykytila Pohjois-Savossa 83 prosenttia pinta-alasta on metsätalouden maata 9,5 miljoonaa kuutiometriä puuston vuotuinen kasvu
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Seinäjoki 18.6.219 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun
LisätiedotMetsäohjelma ja kannattava metsänomistus Mitä alueellinen metsäohjelma merkitsee metsäsijoittajalle?
Metsäohjelma ja kannattava metsänomistus Mitä alueellinen metsäohjelma merkitsee metsäsijoittajalle? Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö Suomen metsäkeskus Toimintaympäristö vaikuttaa metsätilan toimintaan
LisätiedotAlueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
LisätiedotMetsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008
Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi
LisätiedotYksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla
Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien merkitys 100 %
LisätiedotKanta-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä
LisätiedotKestävää hyvinvointia metsävarojen
Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen
LisätiedotMetsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 24.2.2016 Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Elinvoimaa etelä- ja keskipohjalaismetsistä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Taustaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma
LisätiedotPuun riittävyys ja metsäpolitiikka
Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde
LisätiedotMetsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008
Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä
LisätiedotYksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla
Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotMetsävarallisuus kansantaloudessa
Metsävarallisuus kansantaloudessa OP-Pohjolan metsäpäivä 2.6.2014 Pasi Holm Metsätalouden uusi kukoistus? Metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on ollut laskussa; kääntymässä nousuun (kartonki, sellu
LisätiedotEtelä-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu
LisätiedotPohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat
Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus
LisätiedotMetsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.
Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.2019 Kansallinen metsästrategia määrittelee metsäpolitiikan
LisätiedotMETSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ
METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta
LisätiedotPuumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013
Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotYksityismetsänomistuksen rakenne
Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia
LisätiedotMetsäsektori Suomessa
Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,
LisätiedotYksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa
Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat
LisätiedotHakkuumäärien ja pystykauppahintojen
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8
LisätiedotMetsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin
Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen
LisätiedotMetsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy
Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki
LisätiedotKannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,
Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi
LisätiedotMetsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu
Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien
LisätiedotTILASTO: Metsämaan omistus 2013
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka
LisätiedotBiotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
LisätiedotSuomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki
Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien
LisätiedotMETSO-ohjelma 2008 2025:
METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotTeema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet
Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotPuuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki
Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7
LisätiedotMetsäkoneyrittämisen taloustilanne
Metsäkoneyrittämisen taloustilanne Arto Rummukainen Jarmo Mikkola Markku Penttinen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Koneyrittäjien Syysriihi Rovaniemi 30.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotMETSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.
METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET. Suomalainen metsänomistaja 2020: metsätalouden kannattavuus ja metsänomistajakunnan muutos 2018-2021 YHTEISTYÖSSÄ MIKSI YKSITYISMETSÄNOMISTAJIA ON
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotUudenmaan metsäbiotalous
Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous
LisätiedotKansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014
Kansallinen metsästrategia 2025 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 1 Kansallisen metsästrategia 2025:n lähtökohdat Metsäpoliittinen selonteko 2050 ja eduskunnan siihen
Lisätiedot