Etelä-Savon. metsäohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Savon. metsäohjelma 2012-2015"

Transkriptio

1 Etelä-Savon metsäohjelma

2 2 Suomen metsäkeskus, Julkiset Palvelut, Etelä-Savo Toimittajat: Pertti Vento (Etelä-Savo), Seppo Repo (Kaakkois-Suomi), Heikki Karppinen (Pohjois-Karjala), Markku Granander (Pohjois-Savo) Ulkoasu: Pohjolan Mylly Taitto: Sinikka Ratilainen / Jarmo Forsstén Kannen kuva: Jarmo Forsstén Painatus: Lisätietoja: Pertti Vento p , pertti.vento(at)metsakeskus.fi

3 3 Sisällys 1. Johdanto Metsäalan nykytila Itä-Suomessa Metsätalous Metsäteollisuus ja metsäenergia Metsien ekosysteemipalvelut Luonnonsuojelun toteutustilanne ja METSO-ohjelma Metsäosaaminen Nykytilasta tulevaisuuteen näkökulmia itäsuomalaisittain Ohjelman visio ja strategiset linjaukset Metsäalan kehittämistarpeet, -tavoitteet ja toimenpiteet strategisten päämäärien mukaan Metsiin perustuva liiketoiminta monipuolistuu ja tuotannon arvo kasvaa Metsätalouden kannattavuus paranee Metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistu vat Osaamisen kehittäminen ja osaavan työvoiman riittävyys Rahoitustarve ja resurssienkohdentaminen Etelä-Savossa Ohjelmayhteistyö Etelä-Savossa Ohjelman vaikutukset Etelä-Savossa Ohjelman toimeenpano ja seuranta Etelä-Savossa...43 Liitteet

4 4 1. Johdanto on metsäkeskusalueen koko metsäalan ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma. Ohjelma ulottuu yli toimiala- ja hallinnonalarajojen. Se luo mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä metsäalan elinkeinoille sekä antaa suuntaviivat alueen metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle. Ohjelman tavoitteena on lisätä puun käyttöön ja metsiin perustuvaa liiketoimintaa, metsätalouden kannattavuutta sekä ympäristöhyötyjä hyödyntämällä suurimman kestävän metsien käytön mahdollisuudet. Ohjelmalla tuetaan metsäalan taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ekologista kestävyyttä sekä alueen tasapainoista kehittymistä ja koko valtakunnan metsäsektorin menestymistä. tukee metsäasioiden käsittelyä maakuntaohjelmissa ja ELY-keskusten strategisten tulossopimusten linjauksissa. Etelä-Savon alueellinen metsäohjelma on laadittu vuosille Sisällössä on huomioitu metsäasetuksen (1200/1996) 1 :ssä mainitut asiat, toimintaympäristön muutokset sekä nykyisten ohjelmien toimeenpanosta saadut kokemukset. Tämän alueellisen metsäohjelman laadinnassa on tarkasteltu yhtä metsäkeskusaluetta laajempaa kokonaisuutta, Itä-Suomea. Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon metsäohjelmille on yhteistä erityisesti nykytilan kuvauksessa ja strategisissa linjauksissa. Metsäohjelman tavoitteissa, toimenpiteissä ja painotuksissa on huomioitu aluekohtaiset eroavaisuudet. Metsäkeskusten alueilla toteutetaan monia muita ohjelmia, jotka sisältävät metsäalaa koskevia linjauksia ja toimenpiteitä. Nämä on otettu huomioon alueellisen metsäohjelman laatimisessa. Valtakunnallisista ohjelmista on huomioitu Kansallinen metsäohjelma 2015 (KMO 2015), Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma (METSO-ohjelma), metsäalan strateginen ohjelma (MSO), kansallinen ilmasto- ja energiastrategia sekä maaseudun kehittämisen ohjelmat. Kullekin metsäkeskusalueelle on nimetty laajaalainen metsätalouden eri yhteistyötahoja edustava alueellinen metsäneuvosto (liite1), joiden tehtävänä on ollut tukea alueita ohjelman laatimisessa, seurannassa ja toimeenpanossa. Etelä-Savon metsäkeskuksen johtokunta on hyväksynyt alueellisen metsäohjelman

5 5 Kuvaaja: Jarmo Forsstén

6 6 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA 2 Metsäalan nykytila Itä- Suomessa 2.1 Metsätalous Metsät pähkinänkuoressa Itä-Suomessa on mittavat metsävarat. Metsämaan pinta-ala on yhteensä reilut 4,8 miljoonaa hehtaaria, metsätaloudella on suuri merkitys alueiden hyvinvoinnille ja metsäteollisuus muodostaa erityisesti Kaakkois-Suomessa edelleen teollisuuden perustan. Neljän metsäkeskus alueen metsillä on lähes yksityistä omistajaa, perhettä, kuolinpesää tai yhtymää. Metsien markkinahakkuut vuonna 2010 olivat yhteensä reilut 19 miljoonaa kuutiometriä ja bruttokantora hatulot noin 650 miljoonaa euroa. Tiukasti suojeltuja metsiä on noin hehtaaria. Itä-Suomen metsät tiivistettynä 2010 Etelä-Savo ES Kaakkois-Suomi Ka-S Pohjois-Karjala P-K Pohjois-Savo P-S Metsämaata, ha Yksityiset omistavat, ha Yksityismetsälöitä, kpl Puuston tilavuus, 1000 m Puuston kasvu, 1000 m3/vuosi Taimikoita, % Uudistuskypsiä metsiä, % Markkinahakkuut, 1000 m3/vuosi Tiukasti suojellut metsät, ha Kuolleen puuston tilavuus, m3/ha ,5 Raakapuun kokonaiskäyttö, 1000 m3/vuosi Bruttokantorahatulot, milj. euroa

7 7 Metsien omistusrakenne Itä-Suomessa yksityiset metsänomistajat omistavat yli 2/3 metsistä. Yksityismetsien omistus on keskittynyt perheille. Verotusyhtymät ja perikunnat omistavat yksityismetsistä neljänneksen. Valtaosa metsätiloista säilyy sukupolvenvaihdoksissa suvun omistuksessa, vaikka omistusmuoto voi muuttua. Metsätiloista on vapailla markkinoilla jatkuvasti tarjonnan puute. Muuttotappiosta huolimatta Itä-Suomen metsänomistuksen rakenne ei poikkea muun maan tilanteesta. Metsänomistajakunta ikääntyy ja suurimmaksi omistajaryhmäksi ovat nousseet eläkeläiset. Aiemmin suurin maatalousyrittäjien ryhmä on ikääntymisen myötä nykyään vasta kolmanneksi suurin. Metsänomistajakunnan ikääntyminen näkyy tutkimusten mukaan puunmyyntikäyttäytymisessä ja on haaste metsäohjelman hakkuu- ja hoitotavoitteiden saavuttamiselle. Metsänomistajien keski-ikä Itä-Suomessa on hieman yli 60 vuotta, mikä vastaa koko maan keskiarvoa. Naisten osuus yksityisistä metsänomistajista on neljännes. Valtaosa metsänomistajista asuu edelleen lähellä metsätilaa. Hieman alle 40 prosenttia metsänomistajista asuu muualla kuin metsän sijaintikunnassa. Heidän osuutensa oletetaan edelleen kasvavan, kun suurten ikäluokkien metsäomaisuus siirtyy seuraaville sukupolville. Samalla kaupunkilaisten metsänomistajien osuus kasvaa nykyisestä 30 prosentista. Metsänomistajien taloudellinen riippuvuus metsistään on vähentynyt. Sen ja rakennemuutoksen seurauksena myös metsien käytön tavoitteet ovat muuttuneet. Monitavoitteisia metsänomistajia on yhä enemmän. Tämä edellyttää metsäalan toimijoilta tiedollista, taidollista ja asenteellista kehittymistä. Tavoitteiden muutoksesta huolimatta eteläsavolaisista metsänomistajista kolme neljästä myi puuta tutkimusjakson aikana. Metsien hyödyntämisessä ja hoidossa itäsuomalaiset metsänomistajat ovat valtakunnan kärkeä. Myös neuvonnan ja koulutuksen saanti sekä metsäsuunnitelmien käyttö on valtakunnan keskiarvion yläpuolella ja varsinkin Etelä-Savo on useimmilla tunnuksilla arvioituna valtakunnan kärkimaakunta. Maakunnan metsänomistajat ovat valtakunnan ak- tiivisimpia puun myyjiä, ovat saaneet eniten neuvontaa ja koulutusta ja myös voimassa olevien metsäsuunnitelmien osuus on suurin. Lähde: METLA ( Harri Hänninen) Metsänomistus, % pinta-alasta E-S Ka-S P-K P-S Etelä-Suomi Yksityiset Valtio Yhtiöt Muut Metsänomistus ammattiaseman mukaan, % lukumäärästä E-S Ka-S P-K P-S Koko maa Palkansaajat Maa- ja metsätalousyrittäjät Muut yrittäjät Eläkeläiset Muut Metsänomistajien asuinpaikka, % lukumäärästä E-S Ka-S P-K P-S Koko maa Tilalla Sijaintikunnassa Muualla Jolloin etäisyys tilalta (km) Metsänomistajien tavoitteet, % lukumäärästä E-S Ka-S P-K P-S Koko maa Monitavoitteiset Virkistyskäyttäjät Metsästä elävät Taloudellista turvaa korostavat Epätietoiset

8 8 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA Hakkuut puutavaralajeittain Hakkuut hakkuutavoittain Metsäohjelmien hakkuutavoitteet ovat perustuneet pääosin valtakunnan metsien inventoinnin, VMI:n, esittämiin hakkuutarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Hakkuutarpeet voidaan asettaa myös jalostuksen kysynnän mukaan, mutta metsätalouden pitkäjänteisen luonteen vuoksi on kuitenkin päädytty asettamaan hakkuutavoitteet mahdollisuuksien perusteella. eet/etelä-savo/tilastotietoa- Eri puutavaralajien hakkuutavoitteet ovat toteutuneet edellisellä metsäohjelmakaudella itäisissä maakunnissa hyvin yhtenevällä tasolla. Tämä on luontevaa, sillä metsäyhtiöiden puunhankinta-alue on laaja. Puutavaralajien välillä tavoitteiden toteutustaso vaihtelee kysynnästä johtuen Lisätietoja enemmän. Maakuntien eroja puutavaralajeittaisten hakkuutavoitteiden toteutumassa selittävät myös erot hakkuutavoitteiden asettamisessa. Itä-Suomen merkitystä Suomen puuhuollolle korostaa se, että näiden metsista neljän maakunnan osuus koko maan hakkuista on 35 %. Tukkipuun hakkuista osuus on 38 % ja kuitupuun hakkuista 34 %. Metsäpinta-alaosuus on vastaavasti noin 24 %. Toteutuneet hakkuupinta-alat kasvatus- ja uudistushakkuissa poikkeavat eri maakuntien välillä hieman kuutiotavoitteita enemmän. Eroa selittävät maakuntien erilaiset metsäpinta-alat ja laskentamallien mahdollisesti erilainen soveltaminen kuutiotavoitteita asetettaessa. Etelä-Savon metsistä internetistä: metsakeskus-ja-alueet/alu- Kasvatushakkuita tehdään eniten Etelä-Savossa, keskimäärin yli ha vuodessa ja vähiten Kaakkois-Suomessa, vajaa ha vuodessa. Uudistushakkuita on edellisellä ohjelmakaudella tehty Itä-Suomen metsissä keskimäärin noin hehtaaria vuodessa, mikä on noin 1% metsämaan pinta-alasta. Luontaisen uudistamisen osuus on vaihdellut maakunnasta ja vuodesta riippuen 5-20 prosenttiin uudistushakkuiden kokonaisalasta. Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa osuus on ollut 5-10 prosenttia ja Etelä-Savossa ja Kaakkois-Suomessa prosenttia. Etelä-Savossa luontaisen uudistamisen osuus uudistushakkuista on ollut keskimäärin noin 54 % tavoitteesta. Etelä-Savon hakkuusuunnitteesta toteutunut määrä on edellisellä ohjelmakaudella ollut 84 %. Lähinnä suunnitteen tasoa on ollut kuusitukki, 90 %. Eniten hakkuusäästöä on tullut koivutukin osalta, jossa toteutus on ollut 68 % suunnitteesta. Männyn hakkuissa on myös kertynyt merkittävää hakkuusäästöä. Metsien kehityksen kannalta tärkeitä ensiharvennuksia on Etelä-Savossa tehty edellisellä ohjelmakaudella 72% tavoitteesta. Hakkuut puutavaralajeittain (1000 m 3 /vuosi)(e-s toteutuma%) Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Lehtikuitu Polttopuu Yhteensä Metsäala, 1000 ha E-S 1 204(71) 1 440(90) 238(68) 1 065(76) 890(81) 671(79) (84) Ka-S P-K P-S

9 9 Hakkuiden toteutus hakkuutavoittain , ha/vuosi E-S Ka-S P-K P-S Uudistushakkuut Kasvatushakkuu Tavoite E-S Metsänhoito Metsämaan alasta on Itä-Suomessa noin viidennes nuoria tai varttuneita taimikoita. Hakkuiden määrä- ja laatutavoitteet ovat riippuvaisia metsänhoidon tasosta. Metsäntutkimuslaitoksen selvitysten mukaan Itä-Suomen taimikoista noin viidennes on metsänhoidolliselta tilaltaan välttäviä tai vajaatuottoisia. Luontaisesti perustettujen taimikoiden tila on selvästi heikompi kuin viljelytaimikoiden. Taimikoiden tilaa heikentävät useimmin taimikon epätasaisuus ja harvuus, tuhot tai hoitamattomuus. Taimikon epätasaisuuden taustalla voi olla useita tekijöitä: taimien kuoleminen uudistamisen alkuvaiheessa, uudistamistyön heikko laatu ja maanmuokkauksen tai varhaishoidon laiminlyönti. Taimikoiden tila Pienet ja varttuneet taimikot, ha Välttäviä ja vajaatuottoisia Toimenpide heti/ seur. 5v, ha E-S % Ka-S % P-K % Laatua alentavia metsätuhoja esiintyy noin joka neljännellä itäsuomalaisella metsähehtaarilla. Taimikoiden tuhonaiheuttajista valtaosa on tunnistettu VMI:ssa hirvien aiheuttamiksi. Myös hoitamattomuus vaivaa itäsuomalaisia taimikoita. Taimikoihin ja nuoriin kasvatusmetsiin on kertynyt mittavat hoitorästit. Myöhässä olevia ja seuraavan viiden vuoden aikana tehtäviä taimikonhoitoja on Itä-Suomessa yli hehtaarilla. Metsänomistajien aktiivisuus on rakennemuutoksen myötä kaiken aikaa vähentynyt. Kun vielä 1990-luvulla noin kaksikolmasosaa metsänhoitotöistä tehtiin omatoimisesti on osuus pudonnut nyt noin kolmannekseen. Kantorahatulot Vuosittaiset kantorahatulot vaihtelevat voimakkaasti hakkuiden määrän ja laadun mukaan. Havutukkien hintapiikin vaikutus näkyy erityisesti vuoden 2007 kantorahatuloissa, jotka olivat yli kaksinkertaiset vuoden 2009 tasoon verrattuna. Ohjelmakaudella kantorahatuloja Itä- Suomeen on tullut noin 3,3 miljardia euroa. Hakkuiden ja kuljetuksen arvo on lisäksi arviolta yli miljardi euroa. Vaikka osa tulovirrasta ohjautuukin maakuntien ulkopuolelle, ovat alue- ja paikallistalouden vaikutukset erittäin suuret. Kantorahatulot (milj. /vuosi) E-S Ka-S P-K P-S Puuntuotannon kannattavuus Metsätalouden liiketulos vaihtelee voimakkaasti suhdanteiden mukaan koska tulot muodostuvat lähes kokonaan puun myyntituloista. Avustusten osuus tuloista on vain noin 4 %. Yksityiset metsäomistajat sijoittavat kantorahatuloistaan takaisin metsiin vuosittain noin %. Merkittävimmät investoinnit ovat metsänuudistaminen ja muut metsänhoito- ja metsänparannustyöt. Kalenterivuosittainen liiketulos syntyy tulojen (bruttokantorahatulot + tuki) ja menojen (puuntuotannon investoinnit + hallinto- ym. kulut) erotuksena. P-S %

10 10 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA Korkeimmillaan liiketulos on ollut edellisellä ohjelmakaudella vuonna 2007, ja pienin vuonna 2009, jolloin päästiin vain vajaaseen puoleen huippuvuoden liiketuloksesta. Liiketuloksen laskentamalli ei huomioi korkoa, jonka merkitystä metsätalouden investointien kannattavuutta arvioitaessa on alettu metsäekonomistien keskuudessa entisestään korostamaan. Myös metsän sijoitustuotto vaihtelee puukaupan volyymista ja hintatasosta johtuen hyvin paljon. Edellisellä ohjelmakaudella sijoitustuotto on ollut korkeimmillaan vuonna 2007, noin 25 % ja alimmillaan vuonna 2009, jolloin sijoitustuotto oli -18 %. Keskimäärin sijoitustuotto on viimeisen 10 vuoden aikana ollut 3 %. Yksityismetsätalouden liiketulos /ha/v E-S Ka-S P-K P-S Koko maa Hakkuukoneita Itä-Suomen yksityismetsissä oli vuonna 2010 keskimäärin 163 kpl. Suurin hakkuukoneiden määrä oli Pohjois-Savossa ja pienin Pohjois-Karjalassa. Hakkuukoneiden ja metsätraktoreiden määrä on vakiintunut nykyiselle tasolleen 90-luvun lopulla. Etelä-Savon metsäsektori työllistää kaikkiaan runsaat henkilöä. Tilastosta puuttuu puun kaukokuljetus. Metsäsektorin työvoima Etelä-Savossa 2009 Metsätalous ja puunkorjuu metsänhoito 320 puunkorjuu 950 metsätaloutta palveleva toiminta 430 Puunjalostus sahatavaran valmistus 300 puutuotteiden valmistus huonekalujen valmistus 270 paperi-, kartonki ja pakkaustuotteiden valmistus 80 Lähde: Tilastokeskus/Maakuntaliitto Työvoima Metsäsektorin työvoima itäisessä Suomessa on kehittynyt kaksijakoisesti. Metsätalouden toimihenkilöiden määrä on säilynyt suurin piirtein ennallaan, mutta metsäteollisuuden ja erityisesti massan sekä paperin valmistuksen työvoima on vähentynyt. Metsäteollisuuden työpaikkojen väheneminen on koskettanut erityisesti Kaakkois-Suomea. Tuoreimmat sulkemispäätökset synkentävät tilannetta entisestään. Muissa maakunnissa metsäteollisuuden rakenne on monipuolisempi ja mekaanisen metsäteollisuuden suotuisa työllisyyskehitys on korvannut kemiallisen metsäteollisuuden menetyksiä. Metsäsektori työllistää n. 3 % Suomen työvoimasta, mutta Itä-Suomessa osuus on 6-7 % luokkaa. Puunhankinnassa ja metsänhoidossa oli 2010 eniten työvoimaa Pohjois- ja Etelä-Savossa, vähiten työvoimaa oli Pohjois-Karjalassa. Kuvaaja: Jarmo Forsstén

11 Metsäteollisuus ja metsäenergia Puunkäyttö ja tuotantolaitokset Metsäteollisuus on muutoksista huolimatta merkittävä toimiala Itä-Suomen metsäkeskusalueilla. Metsäsektorin arvonlisästä Kaakkois-Suomessa merkittävin osuus muodostuu massa- ja paperiteollisuudessa, kun taas Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa painottuu metsätalouden osuus. Puutuoteteollisuuden osuus koko maan metsäsektorin bruttokansantuotteesta on noin 16 %. Itäisten metsäkeskusten alueella puutuoteteollisuudella on keskimäärin muuta maata suurempi merkitys ja eniten merkitystä sillä on aluetalouteen Pohjois- Karjalassa. Raakapuun käyttö (1000 m 3 /V) Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Koko maa Lähde: Metla/Metinfo/Tilastopalvelu Puun käyttö metsäkeskusalueilla on metsäteollisuuden rakenteen mukainen. Pääosa kuluu metsäteollisuudessa. Vähän yli neljännes koko maan puusta käytetään Kaakkois-Suomen alueella, joten muutokset puun tarpeessa alueella heijastuvat kaikkien Itä-Suomen metsäkeskusalueiden puun kysyntään. Etelä-Savon valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä vaneri- ja levyteollisuus on mittava järeän puun käyttäjä. Koko maan puunkäytöstä Itä-Suomen osuus on 43 %. Metsäteollisuus on viime vuodet ollut merkittävän rakennemuutoksen kohteena ja kapasiteettia on leikattu koko maassa. Vuonna 2009 metsäteollisuuden kapasiteetin leikkaukset supistivat tuotantoa 19 % vuodesta Itä-Suomessa supistukset ovat koskeneet Kymenlaaksoa, Vuoksenlaaksoa ja Pohjois-Savoa. Tuotantolaitosten lakkauttamisen lisäksi tuotantolinjoja on vaihdettu käyttämään toista raaka-ainetta. Tehtaiden lopettamisten rinnalla metsäteollisuus on panostanut tuotannon tehostamiseen mm. UPM Kuusankoskella ja Lappeenrannan Kaukaalla sekä Stora Enso Imatralla. M-real on investoinut Simpeleen taivekartonkikapasiteetin laajennuksen. UPM- Kymmenen Savonlinnan vaneritehtaan koivuvanerilinjan uudistaminen valmistuu 2012, jolloin se tulee olemaan maailman nykyaikaisin koivuvanerin tuotantolinja. Kartta Itä-Suomen tuotantolaitoksista, LIITE 5. Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden osuus on suhteellisen vahva Itä-Suomessa. Alan toimipaikkoja on kaikkiaan noin 180 ja niiden henkilöstön määrä on noin henkilöä. Itäsuomalaisten alan yritysten liikevaihto on yhteensä noin 330 miljoonaa euroa. Itä-Suomessa toimialan liikevaihto on noin puolet keskimääräisistä kantorahatuloista. Henkilöstön määrä on noin kolmannes metsätalouden työllisistä. Alan kehitys on ollut positiivisinta modifioidun puun osalta. Itä-Suomeen on keskittymässä valtaosa Suomen lämpöpuun tuotannosta ja ensimmäinen puumuovikomposiitin tuotantolaitos on aloittanut Iisalmessa. Modifioidussa puussa on selkeästi sellaista itäsuomalaista erityisosaamista, jota ei tällä hetkellä muualla ole. Jatkossa tarvitaan ko. materiaalien osalta entistä enemmän tuotteistamista sellaisille tuotealueille, joilla on merkittävää kansainvälistä kysyntää.

12 12 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA Metsäenergia Itä-Suomen alueella Itä-Suomen kiinteiden puupolttoaineiden käyttö perustuu pääosin metsähakkeen, teollisuuden puutähdehakkeen, sahanpurun, kuoren ja muiden kiinteiden puupolttoaineiden käyttöön. Metsähakkeen osuus on ollut noin kolmannes ja sen käyttö on ollut viime vuosina kasvussa. Metsäteollisuuden puutähdehakkeen ja kuoren osuudet laskivat laman aikana Suurin osa maakunnissa käytetystä hakkeesta hankitaan kotimaasta, mutta aivan viime vuosina polttohaketta tai polttoraaka-ainetta on alettu tuoda Venäjältä. Jatkossa näyttää siltä, että Itä-Suomesta tullaan kuljettamaan metsähaketta Etelä-Suomeen erityisesti hiilivoimaloiden seospolttoaineeksi. Metsähakkeen käytön odotetaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Korjuupotentiaali antaa siihen riittävät mahdollisuudet. Itä-Suomen bioenergia-alan toimijakenttä koostuu useista toimijoista kuten esimerkiksi energia- ja metsäyhtiöistä, korjuu-, kuljetus-, käsittely- ja käyttövaiheen laitevalmistajista, tutkimus-, koulutus- ja neuvontaorganisaatioista sekä eri maakunnissa toimivista bioenergia-alan verkostoista yrityksineen ja muine toimijoineen. Alan kehittämisessä ovat rahoittajaorganisaatiot, ELY-keskus ja maakuntaliitto olleet keskeisessä roolissa. Metsähakkeen nykyinen käyttö on Etelä-Savossa korkealla tasolla ja korjuupotentiaali suhteessa ennakoituun käyttöön on valtakunnan suurin. Alueen metsäenergiavarat mahdollistaisivat metsähakkeen käytön nelinkertaistamisen. Lähivuosina puuperäisten polttoaineiden merkittävä käytön lisääminen alueen omassa energiantuotannossa on vaikeaa, sillä alueen suuret energiatuotantolaitokset ovat pitkälti rakennettu ja osuuden kasvattaminen nykyisissä biolämpövoimaloissa on teknistaloudellisesti haastavaa. Itä-Suomen metsäkeskusalueiden kiinteiden puupolttoaineiden käyttö 2010, (1000m 3 ). Metsähake Yhteensä Teollisuuden sivutuotehakkeet Metsähakkeen korjuupotentiaali 2020 E-S Ka-S P-S P-K Yhteensä Itä-Suomen alueella on kansainvälisesti merkittävää liiketoimintaa bioenergiaan liittyvässä koneiden ja laitteiden valmistuksessa, energian ja polttoaineiden toimituksessa sekä tutkimus-, koulutus- ja konsultointiorganisaatioissa. Itäsuomalaisten konevalmistajien osuus energiapuunkorjuun metsäkonemarkkinoista on Euroopassa yli 50 % ja koko maailmassakin %. Tämän lisäksi Itä-Suomen alueella on maailman johtava varaavien tulisijojen valmistuskeskittymä, merkittävää poltto- ja kattilateknologian tutkimusta ja teollisuutta sekä bioenergian hyödyntämiseen liittyvää tutkimusta ja koulutusta. Kuvaaja: Ulla Partti

13 13 Kuvaaja: Sinikka Ratilainen

14 14 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA 2.3 Metsien ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisten luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Ne voidaan luokitella ylläpitopalveluiksi (elämän edellytykset), säätelypalveluiksi (ilmasto, tulvat), tuotantopalveluiksi (luonnontuotteet) ja kulttuuripalveluiksi (virkistys, työllistäminen ja yritystoiminta). Tässä ohjelmassa rajoitutaan tarkastelemaan luontomatkailuun perustuvaa yrittäjyyttä, luonnontuotteiden jalostusta ja lisääntyvää aineettomien hyödykkeiden kaupallistamista. Kansallisen metsäohjelman yhtenä tavoitteena on metsiin perustuvan liiketoiminnan vahvistuminen ja tuotannon arvon kasvu. Tällä hetkellä toiminta on laajamittaisinta matkailukeskusten, kansallispuistojen ja retkeilyalueiden yhteydessä. Kansallispuistojen paikallistaloudelliset vaikutukset voivat olla merkittäviä. Itä-Suomen alueella on yhdeksän kansallispuistoa ja kaksi retkeilyaluetta. Näiden kokonaisvaikutusten arvo on noin 30 miljoonaa euroa ja 370 henkilötyövuotta. Ensisijaisesti kansallispuiston tai retkeilyalueen takia alueella vierailevien kävijöiden vaikutukset ovat 12 miljoonaa euroa ja noin 150 henkilötyövuotta. Kaikkiaan kävijöitä tilastoiduilla alueilla on vuonna 2009 ollut lähes Metsätalouden korvaajana tai suhdannevaihtelujen paikkaajana tällaisten ekosysteemipalvelujen merkitys on kuitenkin vielä vähäinen. Kokonaisvaikutus vaihtelee alueittain, keskimäärin se on yhtä kävijää kohti 60 euroa. Ensisijaisesti kansallispuiston tai retkeilyalueen takia vierailulle tulleiden osalta vaikutus on pienempi. Luontomatkailuyrityksiä on Saimaan alueella arvioitu olevan noin 70 kappaletta. Niiden alue- tai paikallistaloudellisesta vaikutuksesta ei ole tilastoitua tietoa. Kehittämistyötä matkailussa on tehty eri organisaatioiden ja hankkeiden avulla pitkään, mutta kovin suuria ja pysyviä harppauksia ei pienten yritysten osalta ole saavutettu. Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden yhteydessä luontopalveluyrittäjien toimintaedellytykset ovat suhteellisen hyvät. Avainasiana on verkostoituminen jolloin esimerkiksi majoitus-, opastus- ja kuljetuspalveluilla voidaan luoda yritystoimintaa. Itä-Suomen metsät tuottavat myös merkittäviä määriä luonnontuotteita. Riista- ja keräilytaloudella on huomattava merkitys alueen väestölle ja keräilytuotteiden osalta myös yritystoiminnalle. Kuvaaja: Jarmo Forsstén

15 Luonnonsuojelun toteutustilanne ja METSO-ohjelma Luonnonsuojeluohjelmien ( Natura ym.) toteutus on Itä-Suomen ELY-keskuksissa loppusuoralla. Loppujen pääosin jo neuvottelussa olevien kohteiden toteutus on tavoitteena saada valmiiksi lähitulevaisuudessa. Suojelualueita on Itä-Suomessa kaikkiaan lähes hehtaaria, joista kansallis- ja luonnonpuistoja on hehtaaria. Muita valtion suojelualueita ja -varauksia on hehtaaria ja yksityisiä luonnonsuojelualueita hehtaaria. Metsäteollisuuden omistamissa metsissä on suojeltu lisäksi hehtaaria. Maa-alasta tiukasti suojeltua on runsaat hehtaaria. Suurin osuus on Pohjois-Karjalassa 2.9 % ja pienin Kaakkois-Suomessa 1.0 %. Etelä-Savossa tiukasti suojeltujen alueiden pinta-ala on noin hehtaaria ja osuus metsämaan pinta-alasta 2.5 %. (METLA) Luonnonsuojelulain mukaisilla rajauspäätöksillä suojeltavien kohteiden luonnontilaisuuden vaatimukset ovat varsin tiukat. METSO-ohjelma antaa mahdollisuuksia lisätä kohteita hieman väljemmin sisällyttämällä niihin myös kehityskelpoisia osa-alueita. Ohjelmalla voidaan myös kohdentaa luonnonhoitohankkeita luonnontilaisten kohteiden ympäristöön luontotyyppien tilan parantamiseksi. Luonnonhoitohankkeet Metsäluonnonhoitohankkeita (Kemera) on ollut mahdollista toteuttaa vuodesta 1997 lähtien. Luonnonhoitohanketoiminta on vakiinnuttanut asemansa talousmetsien metsäluonnon monimuotoisuuden edistämiskeinona. Vuoden 2010 loppuun mennessä Itä-Suomessa oli toteutettu loppuun 137 hanketta ja 83 hankkeen toteutus oli kesken. Luonnonsuojelulain mukainen pysyvä METSO-suojelu Itä-Suomessa ELY Yksityiset suojelualueet Hankinta valtion omistukseen Yhteensä Keskikoko ha (kpl) ha (kpl) ha (kpl) ha ES 294 (22) 338 (17) 632 (39) 16,4 Ka-S 318 (44) 576 (26) 894 (70) 12,8 PK 783 (112) 685 (33) (145) 10,1 PS 253 (37) 263 (14) 516 (51) 10,1 Yht (218) (111) (329) 12.3 Metsälain erityisen tärkeät ja muut arvokkaat elinympäristöt Itä-Suomessa on solmittu metsäkeskusten toimesta määräaikaisia metsätalouden ympäristötukisopimuksia vuodesta 1998 lähtien. Rahoitusta toimintaan on saatu vuosittain kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) nojalla. Ympäristötukisopimuksia on laadittu vuodesta 1998 lähtien Itä-Suomen alueella yhteensä runsaat kappaletta hehtaarin alalle. Metsätalouden ympäristökohteiden määrä Itä-Suomessa Metsätalouden ympäristötuki Lukumäärä, kpl 10 :n elinympäristöt, ha Muut kuin 10 :n elinympäristöt, ha ES Ka-S PK PS Yht

16 16 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA Kuvaaja: Jarmo Forsstén

17 Metsäosaaminen Itä-Suomeen on kehittynyt viimeisten 30 vuoden aikana merkittävä ja kansainvälisestikin tunnustettu metsä- ja puuosaamiskeskittymä. Sille on perusteet runsaiden metsävarojen, vahvan perinteisen metsäteollisuuden ja alueen muun osaamisen ja teollisen toiminnan ansiosta. Kaikkiaan metsien ja puun tutkimusta tekee Suomessa noin 650 tutkijaa, joista puolet on sijoittunut Itä-Suomeen. Voimakkain keskittymä Itä-Suomessa on Joensuu, jossa toimii Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, Euroopan metsäinstituutti, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Evira, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun biotalouden keskus sekä valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman kolme osaamisklusteria. Metsäalaan liittyvää osaamiskeskustoiminta on myös kaikissa muissa Itä-Suomen suurimmissa kaupungeissa. UPM lahjoittaa viisivuotisen erotustekniikan professuurin Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle. Erotustekniikalla on keskeinen asema, kun biometsäteollisuus kehittää uusia tuotteita puubiomassasta ja tehtaiden sivuvirroista. Mikkelissä toteutetaan useita Lappeenrannan teknillisen yliopiston bioenergian liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita ja Savonlinnassa toimiva kuitulaboratorio tuottaa tietoa puunjalostukselle. Tällainen korkeatasoinen tutkimus- ja kehittämistyö on ollut mahdollista Maakuntaliiton ja Ely-keskuksen hankerahoituksen ansiosta. Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun toimipaikalla tehdään metsänjalostustutkimusta ja sen naapurissa toimiva Suomen Metsämuseo ja tietokeskus Lusto on metsäalan näyteikkuna vuosittain kymmenille tuhansille kävijöille. Itä-Suomessa on myös vahvaa metsä- ja luonnonvara-alan koulutusta. Itä-Suomen Yliopistossa voi suorittaa metsänhoitajan tutkinnon (MMM). Vuosittain Joensuussa suoritetaan myös useita tohtorintutkintoja. Mikkelin ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluista valmistuu metsätalousinsinöörejä (AMK). Etelä-Savolle on erittäin tärkeää, että Pieksämäeltä Mikkeliin siirtyvän metsäalan ammattikorkeakouluopetuksen resurssit ja toimintaedellytykset turvataan. Näin pitkä ja tuloksekas työ Etelä-Savon ja koko valtakunnan metsä- ja kansantalouden hyväksi voi jatkua muuttuvassa toimintaympäristössä Toisen asteen metsäkoulutusta tarjoavat Etelä- Savon ammattiopisto Mikkelissä ja Pieksämäellä, Savonlinnan Ammatti-instituutti, Savon Ammatti- ja aikuisopisto Siilinjärvellä, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Valtimolla ja Etelä-Karjalan ammattiopisto Ruokolahdella. Toisen asteen koulutus painottuu metsäkoneenkuljettajien koulutukseen. Kuljettajakoulutuksen organisointi ja oppilashankinnan kehittäminen ovat tällä hetkellä keskeisiä teemoja kaikilla oppilaitoksilla. Itä-Suomen yliopistolla on luokan- ja aineopettajankoulutuksessa vahva metsäpainotus. Metsä oppimisympäristönä on ollut tutkimus- ja kehittämishankkeiden teemana ja kehitystyö jatkuu aktiivisesti edelleen. Kuvaaja: Markku Granander

18 18 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA 2.6 Nykytilasta tulevaisuuteen näkökulmia itäsuomalaisittain Metsäalan kansainväliset muutosvoimat ja Itä-Suomi Itä-Suomen metsäalan kehityksen kannalta keskeisiä toimintaympäristötekijöitä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ovat kansainvälinen talouskehitys, sähköisen viestinnän lisääntyminen Euroopassa, energian hintakehitys, EU:n ilmastotavoitteet sekä Venäjän mahdollinen WTO jäsenyys ja yleinen yhteiskunnallinen kehitys. On todennäköistä, että EU:n talouskasvu tulevina vuosikymmeninä on varsin hidasta. Valtioiden velkaantuminen ja pankkien ongelmat haittaavat kehitystä. Hidas talouskasvu vaikuttaa rakentamisen kokonaisvolyymiin, mikä voi hidastaa puun käytön kasvua rakennusaineena. Näyttää siltä, että markkinaosuuksista kamppaillaan pitkälläkin aikavälillä varsin hitaasti kasvavilla markkinoilla. Puulla on kuitenkin tässä kilpailussa hyvät mahdollisuudet. Syynä tähän ovat mm. puun poliittinen hyväksyntä uusiutuvana raaka-aineena ja hiilinieluna, puurakentamisen osaamisen ja referenssien lisääntyminen sekä lainsäädännöllisten ja asenteellisten esteiden purkautuminen. Kilpailuasetelmaa voi lieventää raaka-aineiden samanaikainen ja toisiaan täydentävä käyttö. Itä-Suomessa on runsaasti puurakentamiseen sopivaa raaka-ainetta. Euroopan hitaan talouskasvun ja sähköisen viestinnän lisääntymisen takia metsäteollisuuden investoinnit suuntautunevat lähinnä Etelä-Amerikkaan ja Aasiaan. Metsäteollisuuden investoinnit täällä tuskin lisääntyvät. Venäjän WTO jäsenyys voisi toteutuessaan edistää metsäteollisuuden nykykapasiteetin säilymistä ja myös jonkin verran vaikuttaa raakapuun hintaan Itä-Suomessa. Puun tuonti Venäjältä saattaisi näissä oloissa kääntyä nousuun. Öljyn ja sähkön hintojen nousu ja mahdolliset epäjatkuvuudet öljyn tuotannossa luovat mahdollisuuksia biopolttoaineiden ja uusiutuvan energian tuotannolle ja niihin perustuvaan osaamiseen Itä- Suomessa. Hajautetut energian tuotannon ratkaisut ja alan PK -yrittäminen voivat tulevaisuudessa muodostaa kansainvälisestikin mitattuna vahvan bioenergiaosaamisen ytimen. Toimivia liiketoimintamalleja on jo kehitetty ja niihin perustuvia palveluja voitaisiin kehittää yrityslähtöisesti myös vientiin. Lähde: Jouni Pykäläinen Metsäalan ennakointiyksikkö, Itä-Suomen yliopisto Kuvaaja: Jarmo Forsstén

19 19 Metsäalan innovaatiohaasteita Tärkeitä metsäalan tuotteiden ja palveluiden toimintaympäristöön vaikuttavia muutostekijöitä ovat mm. markkinoiden kansainvälistyminen, kuluttajien tarpeiden erilaistuminen, energian hinnan nousu, ilmastonmuutos ja ns. biotalouteen siirtyminen, metsänomistajien etääntyminen metsistään sekä yleinen pyrkimys julkisten palveluiden yksityistämiseen. Markkinoiden kansainvälistyminen koskee erityisesti teknologiaa ja metsäteollisuustuotteita valmistavia yrityksiä, mutta myös palvelusektoria. Pelkästään kotimarkkinoilla toimineet ja sinne ratkaisuja kehittäneet yritykset kohtaavat yhä useammin kansainvälistä kilpailua. Tuotekehitykseen ja tehokkaaseen tuotantoon panostaminen puolestaan edellyttää tuotannolta ja kaupalta määriä, joita on vaikea saavuttaa muuten kuin suuntaamalla markkinointia vientiin ja kansainvälisille markkinoille. Tämä edellyttää yritykseltä monenlaista uutta osaamista, resursseja, tietoa markkinoista ja kykyä verkottua. Tuotekehitystä varten on tunnettava markkinoita, asiakkaiden tarpeita sekä käyttäjien ja viranomaisten asettamia vaatimuksia tulevilla myynnin kohdealueilla jo tuotekehityksen ja innovaatioprosessin varhaisessa vaiheessa. Kansainvälistyminen avaa myös suuria mahdollisuuksia, sillä kapeankin ja tarpeiltaan erikoistuneen kohderyhmän löytäminen ja tavoittaminen laajoilta markkinoilta voi avata merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Metsään ja uusiutuvan puuraaka-aineeseen perustuvien tuotteiden markkinat ovat kokonaisuutena kasvussa, vaikka perinteisten päätuotteiden, kuten sellun ja paperin kehitysnäkymät muulta näyttävätkin. Suurimmat kasvumahdollisuudet ovat pakkauskartongeissa, puupohjaisessa energiassa sekä puurakentamisessa. Erityisesti jalostettujen biopolttoaineiden tuotannossa nykyiset metsäteollisuuskeskittymät, niiden kehittynyt infrastruktuuri ja integrointimahdollisuuden muuhun tuotantoon takaavat nykyisille tuotantolaitoksille kilpailukykyedun myös uusien volyymituotteiden tuotannossa. Keskeinen innovaatiohaaste itäiselle Suomelle onkin, kuinka uhanalaisten sellu- ja paperi-integraattien tuotantokoneistot saadaan käännettyä tuottamaan markkinoiden vaatimia uusia tuotteita ja siten takaamaan tasaisen kysynnän kaikille puutavaralajeille. Puurakentamiseen liittyvien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä on avautumassa merkittävä markkina-alue, kun puisten kerrostalojen rakentamiseen liittyvät säädös- ym. esteet saadaan raivattua. Samoin hajautetussa energian ja polttoaineiden tuotannossa sekä niihin liittyvässä palvelutoiminnassa on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Myös sellu- ja paperiteollisuuden jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntäminen raaka-aineena ja jalostusarvon nosto sisältävät potentiaalia myös PK-yritysten ratkaisuille. Metsäpäässä itsenäisten puunhankintayritysten liiketoimintakonseptien kehittäminen alueyrittäjämallin pohjalta ja koneyrittäjien kokonaisvastuun lisääminen avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kehittämisalueita ovat mm. energiapuun toimitusketjut, puuterminaalien liiketoimintakonseptit, lämpöyrittäminen, energiapuun jalostusasteen nosto sekä metsän uudistamisen kokonaispalvelut. Metsänhoidon koneellistamisen arvioidaan seuraavan kymmenen vuoden aikana etenevän merkittävästi erityisesti koneellisessa istutuksessa. Tämä edellyttää nykyisten kone- ja laiteratkaisuiden kehittämistä ja uusia laiteinnovaatioita, joille kysyntää voi löytyä myös ulkomailta. Avainasemassa uusien teknologia- ja palveluinnovaatioiden tuottamisessa on markkinoiden tuntemus ja asiakastarpeiden tunnistaminen. Itä-Suomi on nykyisin jo johtava metsäkoneteknologian keskittymä maailmassa, mikä antaa hyvät mahdollisuudet kasvattaa alan vientiä myös jatkossa. Kansainvälisessä teknologian siirrossa osaamisen merkitys korostuu. Hyvällä yhteistyöllä teknologian tarjoajien, tutkimuksen ja koulutusorganisaatioiden kesken voidaan saavuttaa kansainvälistä kilpailuetua. Koulutus on jatkossa yhä enemmän vientituote ja yksi palvelumuoto, jolla teknologian tarjoajien palvelu- ja toimituskykyä arvioidaan. Lähde: Timo Tahvanainen, kehityspäällikkö, Joensuun Tiedepuisto Oy

20 20 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA Ilmaston muutoksen vaikutukset metsiin ja metsätalouteen Ilmaston lämpenemisen ja sadannan lisääntymisen oletetaan tulevaisuudessa parantavan puuston kasvua Suomessa. Erityisesti koivun, mutta myös männyn, oletetaan hyötyvän ilmaston lämpenemisestä, kuusen kustannuksella. Toisaalta samanaikaisesti oletetaan monien metsien tuholaisten kuten kaarnakuoriaisten lisääntyvän. Ilmaston lämpeneminen voi mahdollistaa myös uusien hyönteis- ja sienilajien tulon Suomeen. Myös erilaiset säiden ääri-ilmiöt, kuten kuivuusjaksot, voivat lisääntyä ja aiheuttaa vakavia metsätuhoja varsinkin kuusella ja lisätä metsäpaloriskiä. Lisäksi metsien tuulituhoriskien odotetaan lisääntyvän metsissä, koska ilmaston lämpeneminen lisää kovia tuulia roudattoman maan aikaan. Lyhyellä tähtäimellä metsien lumituhoriskit voivat lisääntyä talvisateiden lisääntyessä. Talvikauden lyheneminen ja lyhyempi routaisen maan ajanjakso hankaloittavat erityisesti turvemaiden puunkorjuuta.. Hyvällä ja ajoissa suoritetuilla taimikonhoidoilla ja puuston harvennuksilla voidaan ylläpitää metsien terveyttä ja vastustuskykyä erilaisia tuhoja vastaan. Lähde: Marja Kolström, vanhempi tutkija, Euroopan metsäinstituutti, Heli Peltola Itä-Suomen yliopisto Aines- ja energiapuun hankinnan työvoimatarpeet Itä-Suomessa Markkinahakkuut pysyivät Itä-Suomessa varsin saman suuruisina aina vuoteen 2006 saakka, minkä jälkeen vuotuiset vaihtelut ovat olleet varsin suuria. Mikäli globaali talouden kasvu jatkuu, voidaan odottaa puun kysynnän pysyvän hyvänä lähivuosina ja markkinahakkuiden määrä vuonna 2020 Itä- Suomessa voi yltää 24 milj. m3/v. Markkinahakkuissa ja puutavaran kuljetuksessa tarvittava laskennallinen työvoimapanos on ollut Itä- Suomessa noin henkilötyövuotta (htv). Jos markkinahakkuut nousisivat 24 miljoonaan m3:iin, työvoimatarve olisi noin htv. Arvio perustuu 0,18 htv työvoimatarpeeseen jokaista hakattua 1000 m3 puuta kohti. Metsähakkeen käyttö saavutti Itä-Suomen maakunnissa yhteensä 1,5 milj. m3 vuonna Metsähakkeen hankinnan laskennallinen suora työvoimatarve oli samana vuonna noin 460 htv. Työvoimatarve nousee 1200 htv:een, mikäli metsähakkeen hankintamäärä kussakin maakunnassa saavuttaisi miljoona kuutiometriä. Arvio perustuu metsähakkeen osalta 0,3 htv työvoimatarpeeseen käytettyä 1000 k-m3 haketta kohti. Kuvaaja: Tarja Hämäläinen

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Pohjois-Savon. metsäohjelma 2012-2015

Pohjois-Savon. metsäohjelma 2012-2015 Pohjois-Savon metsäohjelma 2012-2015 2 Suomen metsäkeskus, Julkiset Palvelut, Pohjois-Savo Toimittajat: Heikki Karppinen, Markku Granander, Pertti Vento, Seppo Repo Ulkoasu: Pohjolan Mylly Taitto:Sinikka

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien merkitys 100 %

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 24.2.2016 Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Elinvoimaa etelä- ja keskipohjalaismetsistä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Taustaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 1 Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 7.6.2011 Tatu Torniainen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto 2 Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Oikea taho vastaamaan kysymykseen olisivat markkinavoimat. Niitä ei saa

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Harjumetsien paahdeelinympäristöjen hoitoseminaari 19.6.2012 Taipalsaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä 1 Metsäalan

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2010

Metsämaan omistus 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 8/2012 Metsämaan omistus 2010 20.2.2012 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 737 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin tai

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Metsäalan työvoimatarve Savotta 2025 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Tausta ja tavoite Tämän työn tavoitteena on tuottaa tietoa metsäalan ammatillisen koulutuksen saaneiden henkilöiden työvoimatarpeesta

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Pääjohtaja Pentti Hyttinen 11.10.2016 Valtion maat ja vedet 9 121 000 hehtaaria maa-alueita. 3 417 000 hehtaaria vesialueita. Valtion

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi Markkinapuun kulku 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Sinikka Västilä 20.7.2000 538 Puuta virtaa Savosta Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Panu Pingoud, Jarmo Hämäläinen & Heikki Pajuoja, Metsäteho Oy Heimo Karppinen, Helsingin yliopisto Harri Hänninen, Metsäntutkimuslaitos 13/2010 Tutkimuksen tavoite

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot