PIEKSÄMÄKI VUOSI 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIEKSÄMÄKI VUOSI 2013"

Transkriptio

1 1 ILMANLAADUN VUOSIRAPORTTI PIEKSÄMÄKI VUOSI 2013

2 2 TIIVISTELMÄ Pieksämäellä ilmanlaatuun vaikuttavista päästöistä on selvästi merkittävin liikenne. Ilmoitusvelvollisista laitoksista merkittävin on Savon Voima Oy:n voimalaitos. Pieksämäellä on mitattu tarkastelujakson aikana hengitettävää pölyä. Näiden mittauksien tuloksista on tässä työssä laskettu ohje- ja raja-arvoihin verrattavat lukuarvot. Hengitettävän pölyn pitoisuuksissa ei ylittynyt Pieksämäellä vuonna 2013 tehdyn mittausjakson aikana raja-arvon lukuarvo kertaakaan. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin keväällä. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna ilmanlaatu Pieksämäellä oli hyvää 89 % ajasta. Mikkelissä heinäkuussa 2014 Juha Pulkkinen (insinööri Ylempi amk) J. P. Pulkkisen kalibrointi Ky

3 3 PIEKSÄMÄEN ILMANLAADUN MITTAUSTEN VUOSIRAPORTTI VUONNA 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2 HIUKKASPÄÄSTÖT ILMAAN PIEKSÄMÄELLÄ Kokonaispäästöt Pistelähteiden hiukkaspäästöt ilmaan Liikenteen hiukkaspäästöt ilmaan Pintalähteiden hiukkaspäästöt ilmaan 8 3 ILMANLAADUN MITTAUSASEMA Savontien mittausasema 9 4 ILMANLAADUN MITTAUSAINEISTO Mittausjärjestelmä Mittausten määrä Säätiedot Hengitettävien hiukkasten mittaukset Mittausten laadunvarmennus 12 5 SÄÄTIEDOT TARKASTELUJAKSOLLA 12 6 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT 14 7 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUDET Ohjearvoihin verrattavat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Raja-arvoihin verrattavat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet arviointikynnykset Hengitettävän pölyn pitoisuudet eri kausina vuonna ILMANLAATUINDEKSI Indeksiarvot 21 9 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 22 Liite 1 Liite 2 Tieliikenteen pakokaasupäästöt ja polttonesteenkulutus Pieksämäellä (Liisa 2012) Pieksämäen mittauspaikka kartalla

4 4 1 JOHDANTO Pieksämäki on keskisuuri n asukkaan kaupunki Savossa ja se kuuluu ilmanlaadun seuranta-alueissa Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueeseen. Muita ko. alueeseen kuuluvia kaupunkeja ovat Mikkeli ja Savonlinna. Vuoden 2011 ilmanlaatuasetuksessa ( ; 38/2011) määritetään, että jatkuvia ilmanlaadunmittauksia tulee tehdä alueilla, joilla ko. epäpuhtaudesta ylittyy ylempi arviointikynnys tai pitoisuudet ovat alemman ja ylemmän arviointikynnyksen välissä. Pieksämäellä ei ole ilmapäästöjä aiheuttavaa suurteollisuutta. Ilmanlaatuun vaikuttavista päästöistä valtaosa tuleekin liikenteestä. Etelä-Savossa aloitettiin ilmanlaadun jatkuvatoimiset mittaukset vuoden 2009 alussa. Mittauskomponenttina on hengitettävä pöly (PM10), koska aiemmin tehdyn tutkimuksen (vv ) mukaan sen pitoisuudet olivat yli senhetkisen alemman arviointikynnyksen ja ne saattavat ajoittain kohota Valtioneuvoston antamien ohjearvojen yläpuolelle. Mittaukset tehtiin Mikkelissä vuosina 2009 ja Savonlinnassa tehtiin mittauksia vuosina 2011 ja Vuodeksi 2013 mittaukset siirtyivät Pieksämäelle. Nykyisten mittausten kustantajina ovat Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupunki sekä Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oy ja Savon Voima Oy. Tämä raportti esittelee Savontien varrella sijainneessa mittauskopissa tehtyjen hengitettävän pölyn mittaustuloksia vuodelta 2013.

5 5 2 HIUKKASPÄÄSTÖT ILMAAN PIEKSÄMÄELLÄ Ilmapäästöjä syntyy pistelähteistä, liikenteestä ja pintalähteistä. Pistelähteitä ovat mm. suurehkot teollisuus- ja energialaitokset, joiden ympäristövaikutukset ovat yleensä niin merkittäviä, että ne joutuvat tekemään ilmoituksen viranomaisille vuosittain päästöistään. Puhutaan ns. ilmoitusvelvollisista laitoksista. Liikenteen päästöjä muodostuu auto-, laiva-, rautatie- ja ilmailuliikenteestä. Pintalähteillä tarkoitetaan pieniä päästölähteitä kuten pienpolttoa, talokohtaista lämmitystä sekä pientä ja keskisuurta teollisuutta. 2.1 Kokonaispäästöt Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet Pieksämäellä ovat Savon Voima Oyj:n voimalaitokset ja liikenne Pistelähteiden päästöt ilmaan Pieksämäen kaupunkiseudun hiukkasten merkittävin pistelähde on Savon Voima Oyj:n voimalaitos. Sen hiukkaspäästöt olivat 78 t vuonna Liikenteen päästöt olivat vain 6% päästöistä. SMA mineralsin Oy:n hiukkaspäästöt olivat isoimmat (tieto vuodelta 2012), mutta päästöt eivät vaikuta kaupunkialueella. Kuvassa 2-1 näkyy hiukkasten päästöjen jakauma pieksämäellä vuonna SMA minerals kalkkitehdas 29,6 % Liikenne 6,3 % Savon voima Oyj 64,1 % Kuva 2-1 Pieksämäen kaupunkialueen ilmoitusvelvollisten laitosten ja liikenteen hiukkaspäästöjakauma (%) v2013 (SMA mineralsin tiedot vuodelta 2012 )

6 6 Kuvassa 2.2 on esitetty Pieksämäen seudun ilmoitusvelvollisten laitosten ja liikenteen hiukkaspäästöjen kehitys vuosina Kuvasta voidaan havaita, että hiukkasten päästöt vaihtelevat paljon vuosittain. Savon voiman vuoden 2013 päästöt olivat poikkeuksellisen suuria. Liikenteen päästöt ovat tippuneet n. 7 tonniin/vuosi, mutta sen primaarinen (liikenteen ilmavirran nostamat hiukkaset) vaikutus on suurempi. 100 Hiukkas - päästö t/a Liikenne Savon voima SMA minerals VR-yhtymä Kuva 2-2 Pieksämäen ilmoitusvelvollisten laitosten ja liikenteen hiukkaspäästöt ilmaan vuosina (SMA mineralsin kalkitehdas ja louhimo ei sijaitse kaupunkialueella, eikä sieltä ollut vielä vuoden 2013 tietoja saatavilla) Liikenteen hiukkaspäästöt ilmaan Liikenteen päästöillä on usein ratkaiseva vaikutus ilmanlaatuun, koska päästöt vapautuvat hengityskorkeudelle. Pakokaasuissa olevat hiukkaset, merkitään PM (particulated matter) syntyvät palamisprosessin tuotteina ja ovat kooltaan pieniä. Hiukkaset ovat runkoaineeltaan enimmäkseen hiiltä ja niiden pintaan on tarttunut muita pakokaasussa olevia haitallisia yhdisteitä. Hiukkaset ovat liikenteen saasteongelmista ehkä monisärmäisin. Siinä missä useimpien kaasumaisten haitta-aineiden vaikutukset tunnetaan jo varsin hyvin, on hiukkasten ja aerosolien terveysvaikutuksien tutkimisessa edelleen paljon työtä. Monimutkaiseksi ongelman tekee hiukkasten monimuotoisuus ja niihin sitoutuva, useimmiten orgaaninen aines, joka saattaa sisältää mm. syöpävaarallisia hiilivetyjä. Hiukkaspäästöjä mitataan ja pakokaasurajoitukset annetaan yleensä kokonaismassana, joka sisältää kaikenkokoisia hiukkasia. Tämä kokonaismassaa kuvaava luku ja sen

7 7 perusteella tehdyt vertailut auto- tai moottorityyppien välillä saattavat kuitenkin olla jossain määrin harhaanjohtavia, sillä hiukkasten haittavaikutusten tiedetään olevan suureksi osaksi sidoksissa niiden kokoon. Mitä pienempiä hiukkaset ovat, sitä syvemmälle ne tunkeutuvat hengityselimiin ja sitä vaikeampi elimistön oman "suodatusjärjestelmän" on taistella niitä vastaan. Esimerkiksi hiukkasten massan mukaan mitattuna dieselmoottoriset autot tuottavat keskimäärin 10 kertaa enemmän hiukkaspäästöjä kuin bensiinikäyttöiset, mutta jos vertailu tehdäänkin vain keskimäärin 1 mikronin (µ) läpimittaisten tai sitä pienempien hiukkasten välillä, jotka pääsevät lähes esteettä ihmisen keuhkoihin asti, ovat ne jo paljon tasavertaisempia. Nykyisin yleisesti käytössä olevat kokoluokat ovat alle 10 mikronia PM10 ja alle 2,5 mikronia PM2,5. Kaupunki-ilman hiukkaspitoisuudesta pahimpina aikoina, keväisin, on suurin osa lisäksi ns. resuspensiota eli uudelleen kadun pinnasta ilmaan noussutta ainesta, joka usein on peräisin talvisesta hiekoitushiekasta eikä suinkaan pakoputkista. Katujen huolellinen harjaus ja pesu vaikuttavat silloin tehokkaammin kuin pakokaasupäästöjen rajoitukset. Tieliikenteen osuus ilmaan pääsevistä hiukkasista on 17 %. (Liisa 2012). Kuvasta 2-3 voi nähdä eräiden tieliikenteen päästöjen kehityksen Suomessa vuosina vuoden 2012 tietojen mukaan. Hiukkasten päästötaso on myös laskussa katalysaattorin ja parempien polttoaineiden ja moottorien tekniikan myötä. Katalysaattorit tulivat pakollisiksi uusiin bensiinikäyttöisiin henkilöautoihin vuonna Tarkemmin yksilöidyt (Liisa 2012) tieliikenteen pakokaasupäästöt Pieksämäen seudun eri tyyppisiltä kaduilta on esitetty liitteessä 1.

8 8 Kuva 2-3 Tieliikenteen päästöjen (tonnia/vuosi) kehitys vuosina Suomessa vuoden 2012 tietojen mukaan (Liisa 2012) Pintalähteiden hiukkaspäästöt ilmaan Pintalähteillä tarkoitetaan muita kuin ilmoituslupavelvollisia laitoksia. Nämä ovat pieniä päästölähteitä kuten kiinteistökohtainen lämmitys, ei ilmoitusvelvollinen pieni ja keskisuuri teollisuus, maatalouden ja kotitalouksien kulutustuotteiden käyttö ja työkoneet. Pintalähteiden vaikutus lähiympäristön ilmanlaatuun voi olla ajoittain merkittävää.

9 9 3 ILMANLAADUN MITTAUSASEMA Pieksämäellä hengitettävien hiukkasten (PM10) jatkuvatoiminen seuranta aloitettiin tammikuussa Tällöin tehtiin ilmanlaadunmittauksia Savontien mittausasemalla. Mittauspisteen paikka on merkitty kartalle liitteeseen Savontien mittausasema Savontien mittausasema (kuva 3-1) sijaitsi Keski-Savon musiikkiopiston vieressä (Savontie 5) olevalla viherkaistalla 3 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa ja itäkoordinaatissa Mittausaseman tyypiksi on luokiteltu liikenneasema ja ympäristön tyyppi on kaupunki. Mittaukset alkoivat Kuva 3-1 Pieksämäen mittauspaikka v Savontiellä Mitattava epäpuhtauskomponentti oli hengitettävä pöly. Mittausasemalla mitatiin myös ilman lämpötilaa ja ilmanpainetta. Mittauslaitteistona hengitettävällä pölyllä mittauslaitteena oli TEOM malli 1400 A. Pieksämäen suurin pistemäinen päästölähde Savon Voima Oyj:n energialaitos sijaitsee mittausasemasta kaakkoon noin 1 kilometrin päässä. Mittauskopin ohi kulkevan Savontien ja lähistöllä sijaitsevan Keskuskadun liikennemäärät ovat yhteensä n kpl/vrk. Noin 50 m:n päässä olevan Toikantien ja Kauppakadun liikennemäärät ovat yhteensä n kpl/vrk.

10 10 4 PIEKSÄMÄEN ILMANLAADUN MITTAUSAINEISTO 4.1 Mittausjärjestelmä Pieksämäellä oli käytössä jatkuvatoiminen ilmanlaadun mittausjärjestelmä. Termostoituun tilaan sijoitettu analysaattori mittasi ulkoilmanlaatua lähes reaaliaikaisesti. Tulokset tallentuivat mittauskopilla Envidas2000-ohjelmaan minuutin keskiarvoina. Toimiston mittaustietokone siirsi ja tallensi säännöllisesti tunnin välein tiedonkeruuyksikön analysaattoreilta keräämän mittaustiedon modeemin välityksellä. Mitatusta aineistosta laskettiin tuntiarvo, joka siirrettiin Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämään ilmanlaatuportaaliin (www.ilmanlaatu.fi) ns. raakadatana. Mitattuja tuloksia editoitiin tarvittaessa arkistointiohjelman avulla. Mittaustulosten siirtoon ja editointiin käytettiin Israelilaista Enview2000-ohjelmaa. Tässä raportissa on tulokset redusoitu + 20 C:een vuonna 1996/2011 annettujen ohje- ja raja-arvojen mukaisesti ja raja-arvovertailuissa on tulokset lisäksi laskettu vallitseviin olosuhteisiin. Raportoinnissa tunnuslukujen laskennassa on hyödynnetty excel-ohjelmaa. 4.2 Mittausten määrä Mittausten määrän tulee kattaa vähintään 75 % (90 %) mittausajasta, jotta mittauksia voisi verrata voimassa oleviin ohje- ja raja-arvoihin (VNP 480/1996 ja 38/2011). Taulukkoon 1 on kerätty mittauskomponenttien mittausten määrät kuukausittain. Mittaukset alkoivat Savontien mittauskopilla tammikuun 4.s päivä. Pieksämäellä mittausten määrä riittää erinomaisesti ohje- ja raja-arvojen vertailuun vuonna Mittausten aikana on mittausaineisto saatu hyvin talteen, eikä yllättäviä pitkäkestoisia katkoksia ole ollut.

11 11 Taulukko 1 Pieksämäen Savontien mittausaseman eri mittauskomponenttien mittausten ajallinen edustavuus prosentteina vuonna kuukausi PM10 mittausten määrä tammikuu 90,1 % helmikuu 99,1 % maaliskuu 91,9 % huhtikuu 99,3 % toukokuu 99,2 % kesäkuu 98,8 % heinäkuu 99,9 % elokuu 100 % syyskuu 99,7 % lokakuu 99,9 % marraskuu 100 % joulukuu 100 % koko vuosi 98,1 % 4.3 Säätiedot Sääolosuhteet vaikuttavat ratkaisevasti ulkoilman epäpuhtauspäästöjen leviämiseen ja laimenemiseen ja siten myös kulloinkin vallitseviin pitoisuuksiin. Ulkoilman epäpuhtauksien pitoisuuksiin ja päästöjen leviämiseen ja laimenemiseen ratkaisevasti vaikuttavia säätietoja ei ole mitattu vuonna 2013 Pieksämäen mittauskopin lähistöllä.

12 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mittaukset Hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) mitattiin PM 10 - esierottimella varustetulla jatkuvatoimisella TEOM 1400a - analysaattorilla. Sen toiminta perustuu erityiselle värähtelijälle kertyvän hiukkasmassan aiheuttamaan värähtelytaajuuden muutokseen. Menetelmässä näyteilmaa imetään suodattimelle, joka on asetettu onton keraamisen värähtelijän päähän. Suodattimen hiukkasmassan kasvaessa värähtelijän värähtelytaajuus muuttuu. Värähtelytaajuuden muutos on laskennallisesti muutettavissa massan määräksi. Mitä nopeammin värähtelytaajuus muuttuu, sitä suurempi on näyteilman hiukkaspitoisuus. 4.5 Mittausten laadunvarmennus Mittauksissa käytetty TEOM 1400a PM 10 - hiukkasmittauslaitteen K0-vaakavakio tarkistettiin esipunnituilla suodattimilla ja laitteen ilmavirtaukset tarkistettiin massavirtausmittarilla. Työn teki J. P. Pulkkisen kalibrointi Ky/ Juha Pulkkinen (ins. ylempi amk) kahdesti vuoden 2013 aikana. Hän teki myös tulosten editoinnit. 5 SÄÄTIEDOT TARKASTELUJAKSOLLA Suomessa ilmanlaadun episodit liittyvät talven korkeapainetilanteisiin, jolloin tuuli on heikkoa. Kuivassa pakkassäässä maanpinnan lähelle muodostuu stabiili ilmakerros, ns. inversiokerros. Inversiossa päästöjen kulkeutuminen on hidasta ja sekoittuminen rajoitettua. Alhaisessa lämpötilassa voimalaitosten päästöt ovat suurimmillaan, mikä luonnollisesti vaikuttaa episodin syntymiseen. Maanpintainversiossa maanpintaa lähellä oleva kylmempi ilma jää sitä ylempänä olevan lämpimän ilman alle. Tällöin erityisesti liikenteen päästöt hajaantuvat hyvin huonosti. Sen sijaan energiantuotannon päästöt korkeista savupiipuista saattavat purkautua matalien maanpintainversioiden yläpuolelle, jolloin ne eivät juuri vaikuta pitoisuuksiin lähellä maanpintaa lähialueillaan. Tähän raporttiin on koottu katsaus vuoden säätilasta Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksesta. Taulukossa 2 on nähtävillä keskimääräiset sadannat ja lämpötilat kuukausittain Jyväskylässä. Pieksämäen ympäristössä vuonna 2013 sää oli hieman keskimääräistä lämpimämpää (kuten koko Suomessa), keskilämpötila oli Jyväskylässä

13 13 +4,7 C (ja mittausten mukaan mittauskopilla 5,5 C), joka oli vuosien keskiarvoa (3,3 C) selvästi lämpimämpää. Taulukko 2 Jyväskylän keskimääräiset lämpötilat ja sadannat kuukausittain vuonna (Ilmastokatsaus 12/2013, Ilmatieteenlaitos) kk Keski-lpt ( C) Sademäärä (mm) tammi -7,2 36 helmi -3,9 22 maalis -9,1 21 huhti 1,6 33 touko 12,5 16 kesä 16,8 95 heinä 15,8 76 elo 15,0 89 syys 9,9 47 loka 4,4 60 marras 1,1 75 joulu -0,6 69 vuosi-ka 4,7 638 Vuosi 2013 alkoi Keski-Suomessa hieman keskimääräistä lämpimämpänä, mutta tammikuussa mitattiin myös noin -30 C:een pakkasiakin. Helmikuu oli jo selvästi tavanomaista lauhempi, vaikka ajoittain esiintyi myös pakkasia. Maaliskuu oli sen sijaan harvinaisen kylmä ja aurinkoinen. Kevät eteni huhtikuussa melko normaalisti. Alkukuusta oli vielä kylmiä öitä. Toukokuussa kevään eteneminen nopeutui, kun ilman lämpötila kohosi nopeasti poikkeuksellisen lämpimäksi. Alkukesä oli helteisen lämmin, mutta keskikesällä sää palautui tyypilliseksi kesäsääksi. Kesä päättyi elokuussa taas tavanomaisesta lämpimämpänä. Syyskuussa loppukesän lämpimät säät jatkuivat ja lämpötila kohosi vielä 20 asteen yläpuolelle. Lokakuun alussa lämpötilan vuorokausi-vaihtelu oli suurta ja yöt olivat kylmiä, mutta päivät taas lämpimiä. Loka-

14 14 kuun puolella välissä suursäätila muuttui vähäksi aikaa sateiseksi ja kylmemmäksi ja maahan saatiin lumipeite. Loppukuusta säätila kuitenkin muuttui lauhaksi ja sateiseksi. Ajankohtaan nähden lauha sää jatkui marraskuussa. Vesisateita tuli lähes päivittäin, joskin tilapäisesti mitattiin myös muutama aste pakkasta. Vuosi päättyi joulukuussa taas tavanomaista lauhempana, joskin joulukuun alkupuolella oli myös pakkasia ja lumisateita. Vuoden lopussa maa oli lumeton. Kokonaisuutena vuosi 2013 oli Keski-Suomessa pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lämmin ja keskimääräistä sateisempi. Vuoden 2013 sademäärät olivat normaalia suuremmat. Jyväskylässä satoi 638 millimetriä ja se oli siten pitkän ajan keskiarvon tasolla Keski-Suomessa. Sademäärät vaihtelivat paikallisesti paljon. Hellepäiviä oli tavanomaista enemmän ja ne loppuivat elokuun 9:een päivään. 6 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Valtioneuvosto on antanut päätöksissään 480/96 ja 711/01 ilmanlaatua koskevat ohje-, raja- ja kynnysarvot, jotka astuivat voimaan , sekä Valtioneuvosto on täydentänyt raja-arvoja koskevia tietoja asetuksella (38/2011) ilmanlaadusta. Ohjearvoilla pyritään ehkäisemään ensisijaisesti ilman epäpuhtauksien aiheuttamia terveyshaittoja, mutta myös luonnon vaurioitumista ja viihtyvyyshaittoja. Ohjearvot on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Niitä sovelletaan mm. kaavoituksessa, muussa rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupien käsittelyssä. Ohjearvoja on esitetty taulukossa 3.

15 15 Taulukko 3. Ilmanlaadun hengitettävän pölyn ohjearvoja (Vnp 480/96) Epäpuhtaus Ohjearvo Tilastollinen määrittely (20 C, 1atm) Hengitettävät hiukkaset(pm 10 ) 70 μg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Peruste Terveyshaittojen ehkäiseminen Raja-arvot määrittelevät ne ilman epäpuhtauksien ehdottomat enimmäispitoisuudet, joiden ylittäminen velvoittaa viranomaiset toimenpiteisiin ilman laadun parantamiseksi. Ilmansuojelusta vastaavien viranomaisten tulee käytettävissään olevin keinoin ehkäistä raja-arvojen ylittyminen. Raja-arvoja on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Ilmanlaadun raja-arvoja terveyshaittojen ehkäisemiseksi (Vnp 38/11) Epäpuhtaus Raja-arvo Tilastollinen määrittely Hiukkaset (PM 10 ) (vallitseva lämpötila ja ilmanpaine) Pienhiukkaset (PM 2,5 ) 50 μg/m 3 40 μg/m 3 25 μg/m 3 vuodessa sallittu 35 ylitystä (vuorokausiarvo) vuosikeskiarvo vuosikeskiarvo

16 16 7 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN (PM 10 ) PITOISUUDET Ilmassa on tyypillisesti kahdenlaisia hiukkasia: hienoja ja karkeita. Hienot hiukkaset syntyvät kaasuista tiivistymällä esim. savuhiukkasien jäähtyessä tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hiukkasia synnyttävät prosessit voivat tapahtua jo ennen savupiipun tai pakoputken päätä, jolloin muodostuu hiukkaspäästöjä. Ilman hiukkaspitoisuus voi kohota myös kaasumaisten päästöjen takia, kun päästöissä olevat aineet reagoivat vasta ilmakehässä muodostaen hiukkasia. Hienot hiukkaset taas kasvavat ilmassa toisiinsa törmätessään tai kondensoidessaan kaasuja itseensä. Myös liikenteen aiheuttamat ilmavirrat voivat kohottaa hiukkaspitoisuuksia. Leijuva pöly ärsyttää hengitysteiden ja silmien limakalvoja. Pienet hiukkaset aiheuttavat astmakohtauksien lisääntymistä, keuhkojen toimintakyvyn heikkenemistä ja lisääntyneitä hengitystietulehduksia. Leijuvassa pölyssä voi olla mukana syöpävaarallisia ja perimämuutoksia aiheuttavia ainesosia. Korkeiden pienhiukkaspitoisuuksien arvioidaan jopa suoranaisesti lisäävän ihmisten kuolleisuutta Ohjearvoihin verrattavat hengitettävän pölyn pitoisuudet Hengitettävälle pölylle on voimassa ohjearvo, jossa lasketaan kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo. Kuvassa 7-1 näkyy Pieksämäen Savontien mittausaseman hengitettävän pölyn ohjearvoon verrattavat vuorokausiarvot vuosina 2007 ja 2013 ( Mikkelissä ja Savonlinnassa viivoina). Kuvasta voidaan havaita, että ohjearvo ylittyy Pieksämäellä maaliskuussa vuonna Pitoisuudet jäivät vuonna 2013 selvästi alle ohjearvotason. Mikkelissä ja Savonlinnassa pitoisuustasot vaihtelivat enemmän ja vertailuarvot kohosivat kevään lisäksi tammi- ja loka-marraskuisin. Vuoden 2013 pitoisuudet jäivät mataliksi poiketen vuoden 2007 mittausjaksosta. Etenkin kevään huippupitoisuudet puuttuivat kokonaan. Venäjän metsäpalojen vuoksi on ollut joinakin kesinä (2010 ja 2012) kohonneita arvoja, mutta vuonna 2013 ei niitäkään mittauksissa näkynyt.

17 17 2.suurin vrk-arvo µg/m kuukausi SL 2012 SL 2011 MLI 2010 MLI 2009 Kuva 7-1 Hengitettävän pölyn ohjearvoon verrattava kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Pieksämäen Savontien mittausaseman mittauspisteellä vuosina 2013 ja 2007 (sekä Mikkelissä v ja Savonlinnassa v ). Ohjearvo on 70μg/m Raja-arvoihin verrattavat hengitettävän pölyn pitoisuudet Hengitettävälle pölylle on annettu raja-arvo, jossa vuorokausiarvo ei saa ylittää 50 μg/m3 vuosittain yli 35 kertaa, sekä vuosikeskiarvo 40 μg/m3. Raja-arvo tuli saavuttaa vuoteen 2005 mennessä. Vuonna 2013 ei mitattu yhtään vuorokausiarvojen rajaarvon ylitystä Pieksämäen Savontien mittausasemalla. Raja-arvoon verrattava vuosikeskiarvo oli 10,8 μg/m3, joka on 27 % raja-arvosta (15,7 µg/m3 vuonna 2007) Arviointikynnykset Hengitettävän pölyn vrk-arvojen alempi arviointikynnys on 25 µg/m3 (36:ksi suurin vuorokausiarvo). Vuosikeskiarvon alempi arviointikynnys on 20 µg/m3. Pieksämäellä vuoden 2013 vastaavat vrk-arvot ovat 17 µg/m3(36. vrk-arvo) ja 11 µg/m3 (vuosikeskiarvo). Pitoisuudet jäävät siis selvästi alle alemman arviointikynnyksen tason vuonna Taulukossa 5 on listattu raja-arvoon verrattavat arvot nykyisen Etelä-savon mittausjakson (5 v.) ajalta. Mikkelissä ylittyy vuonna 2009 alempi arviointikynnys 36. suurimman arvon osalta. Savonlinnassa on taso vuonna 2012 juuri alemman arviointikynnyksen tasoa. Vuosikeskiarvot jäävät alle arviointikynnysten.

18 18 Taulukko 5. Ilmanlaadun raja-arvojen vertailuarvot Etelä-Savossa v PIEKSÄMÄKI SAVONLINNA SAVONLINNA MIKKELI MIKKELI v v v v v ylitykset kpl arvo μg/m vuosi-ka μg/m Hengitettävän pölyn pitoisuudet eri kausina vuonna 2013 Hengitettävän pölyn pitoisuus ilmassa vaihtelee normaalisti paljon. Vaihtelua tapahtuu mm. vuorokauden eri aikoina, eri viikonpäivinä sekä vuodenaikoina. Vuodenaikaisvaihtelu näkyy kuvasta 7-2. Siitä voidaan todeta huhtikuun keväthuippu vrk-arvo µg/m tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 7-2 Hengitettävän pölyn vuorokausiarvot Pieksämäellä Savontien mittausaseman mittauspisteellä vuonna 2013 (pitoisuudet laskettu vallitseviin olosuhteisiin). Kuvassa 7-3 on esitetty hengitettävän pölyn keskiarvoja eri kellonaikoina. Kuvasta havaitaan, että pitoisuudet ovat korkeimmillaan silloin kun ihmiset liikkuvat. Öisin pitoisuudet tippuvat taustapitoisuustasolle.

19 19 Hengitettävän pölyn keskiarvopitoisuudet eri kellonaikoina ug/m klo Kuva 7-3 Hengitettävän pölyn pitoisuudet erikellonaikoina Pieksämäen Savontien mittausasemalla vuonna Kuvassa 7-4 on esitetty hengitettävän pölyn keskiarvoja eri viikonpäivinä. Kuvasta havaitaan, että pitoisuudet ovat suurimmillaan arkisin. Poikkeamat eri päivinä jäävät pieniksi. Hengitettävän pölyn pitoisuudet eri viikonpäivinä ma ti ke to pe la su Kuva 7-4 Hengitettävän pölyn pitoisuudet eri viikonpäivinä Pieksämäen Savontien mittausasemalla vuonna 2013.

20 20 8 ILMANLAATUINDEKSI Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Keskustan hiukkasmittaustuloksista laskettu indeksiarvo on päivitetty tunneittain ilmanlaatuportaaliin (http://www.ilmanlaatu.fi). Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan tunneittain pienhiukkasten osin ohjearvoihin verrannollisista tunnusluvuista. Normaalisti indeksi lasketaan usealle eri komponentille, kuten SO2; NO2, TRS, CO, O3, PM10 ja PM2,5, joista jokaiselle epäpuhtaudelle lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeamman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Pieksämäellä mitattiin vain PM10, joten indeksi on suoraan verrannollinen hengitettävän pölyn pitoisuuteen. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Taulukko 3 llmanlaatuindeksin luonnehdinnat (HSY) INDEKSI VÄRI LUONNEH- DINTA TERVEYS- VAIKUTUKSET MUUT VAIKUTUKSET 0 50 Vihreä Hyvä Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Keltainen Tyydyttävä Hyvin epätodennäköisiä Oranssi Välttävä Epätodennäköisiä Punainen Huono Mahdollisia herkillä yksilöillä Violetti Erittäin huono Mahd. herkillä väestöryhmillä Selviä kasvillisuusja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä

21 21 Taulukko 4 Indeksiarvojen määräytyminen INDEKSI-luku PM 10 -tuntipitoisuus Indeksiarvot Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä. Ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli 25 (Savonlinnassa 29 vuonna 2012 ja 24 vuonna 2011 sekä Mikkelissä 29 vuonna 2010 ja vuonna 2009). Ilmanlaatuindeksien jakautuminen eri luokkiin Pieksämäellä v 2013 näkyy kuvasta 8-1. Siitä voidaan havaita, että 89% ajasta ilmanlaatu on hyvää Pieksämäellä ilmanlaatuindeksillä arvioituna. Vuoden 2013 ilmanlaatuindeksit mittausasemalla näkyvät kuvasta 8-2. Ilmanlaadun indeksiosuudet %:na Pieksämäellä v Erittäin huono huono välttävä tyydyttävä hyvä Kuva 8-1 Ilmanlaatuindeksin eri luokkien %-osuudet Pieksämäen Savontien mittausasemalla vuonna 2013.

22 22 Tunti-indeksit Pieksämäellä v Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 8-2 Ilmanlaatuindeksit Pieksämäen Savontien mittausasemalla vuonna YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Pieksämäellä ilmanlaatuun vaikuttavista päästöistä on selvästi merkittävin liikenne huolimatta siitä, että pistemäisten lähteiden hiukkaspäästöjen osuus on vuonna 2013 yli 90 % kokonaispäästöistä. Tämä johtuu liikenteen matalasta päästökorkeudesta. Hengitettävän pölyn ohjearvo ei ylittynyt Pieksämäellä vuonna Vaihteluväli oli kuukausittain tarkasteltavassa toiseksi suurimmassa vuorokausiarvossa % ohjearvosta. Vuorokausi raja-arvon lukuarvo ei ylittynyt vuoden aikana kertaakaan. Vuosiraja-arvoon verrattava luku oli 25 % raja-arvosta (40 % vuoden 2007 mittausjaksolla). Pitoisuudet olivat korkeimmillaan keväällä huhtikuussa. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna ilmanlaatu Pieksämäellä oli pääosan ajasta hyvää. Pieksämäellä hengitettävän pölyn pitoisuudet jäävät alle alemman arviointikynnyksen kun taas Mikkelissä ja Savonlinnassa ollaan pitoisuuksissa ko. arviointikynnyksen tasolla. Liite 1

23 23 LIISA 2012 TIELIIKENTEEN Alue: Pieksämäki PAKOKAASUPÄÄSTÖT JA POLTTONESTEENKULUTUS [t/a] CO HC NOx Hiukkaset CH4 N2O SO2 CO2 Polttoneste Suorite [Mkm/a] Pääkadut Kokoojakadut Tonttikadut Rakennuskaavatiet Taajaman päätiet Taajaman muut tiet Maaseudun päätiet Maaseudun muut tiet Yhteensä Henkilöautot ei kat Henkilöautot kat Henkilöautot diesel Pakettiautot ei kat Pakettiautot kat Pakettiautot diesel Linja-autot Kuorma-autot ip Kuorma-autot peräv

24 Liite 2 24

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman 1 Jakson toukokuu heinäkuu 216 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman lla laa ja: ympäristönsuojelusuunni elija Eija Värri, p. 44 72 484 Jaksolla toukokuu heinäkuu ilma oli Kotkan ja Haminan satama-alueen

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 Yhteenveto PM₁₀- ja NO₂-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Katriina Mannonen SISÄLLYSLUETTELO 1 SANASTOA... 3 2

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

Tilannekuvaukset

Tilannekuvaukset Tilannekuvaukset 15.8.-30.12.2014 30.12.2014 klo 08 Ilma on tänä aamuna melko puhdasta. HSY:n mittausten mukaan ilmanlaatu on suurimmassa osassa pääkaupunkiseutua hyvä ja paikoin liikennealueilla tyydyttävä.

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 11 Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 11 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2010 VALKEAKO SKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2010 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3165/11.01.01/2013 77 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

Kuva 1. Liikenteen PM10-päästöt (kg/v/m) ja keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät vuonna 2005.

Kuva 1. Liikenteen PM10-päästöt (kg/v/m) ja keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät vuonna 2005. LIITEKUVAT Seuraavissa karttakuvissa on esitetty laskentapisteittäisistä keskiarvoista samanarvonviivoin muodostetut korkeimpien pitoisuuksien alueet, joilla tietyn pitoisuuden ylittyminen on pitkän havaintojakson

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU

JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU YHTEENVETORAPORTTI 0-04 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI JULKAISU /05 RAKENTAMINEN JA YMPÄRISTÖ TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on esitetty Jyväskylän ilmanlaadun mittausten yhteenveto vuosilta

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2011-2015 JPP-Kalibrointi Ky 2016 ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) kansikuva: www.momjunction.com Määritelmiä, yksiköitä

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

1 (15) Arto Heikkinen

1 (15) Arto Heikkinen 1 (15) TIIVISTELMÄ Riikinnevan Ekovoimalaitoksen savukaasupäästöjen leviämistä on mallinnettu yleisesti käytössä olevalla AERMOD-mallilla. Tarkastelussa ovat olleet SO 2 -, NO x -, NO 2 - ja hiukkaspäästöt.

Lisätiedot

VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011

VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011 16 3T-10 VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011 Ilmanlaatuselvitysten yhteenveto Mikko Inkala, Pöyry Finland Oy Katja Lovén, Ilmatieteen laitos 1 Tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2008

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2008 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 28 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja

Lisätiedot

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija Ilmanlaatu paikkatietona 4.11.2009 -Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija YTV vastaa ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla YTV huolehtii Helsingin, Espoon,

Lisätiedot

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä 27.8.2008 Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 2 3 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2007 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto,

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Heinä-syyskuu Neljännesvuosiraportti 3/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS

RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS LYHENNELMÄ Valo kuva : Sky Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT 2011 Foto Riihimäen

Lisätiedot

HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö. Ympäristövaliokunta Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi

HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö. Ympäristövaliokunta Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö Ympäristövaliokunta 25.10.2016 Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi Tausta 1/3 ilmanlaatudirektiivi (2008/50/EY) on pantu kansallisesti täytäntöön vuonna 2011 laki (13/2011)

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2013 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Kaivokselan ilmanlaatuarvio HSY

Kaivokselan ilmanlaatuarvio HSY Kaivokselan ilmanlaatuarvio HSY 7.11.2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2013

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2013 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2013 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2014 TIIVISTELMÄ Vuonna 2013 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 900 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2014 PÄÄTE

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2014 PÄÄTE JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2014 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2015 TIIVISTELMÄ Vuonna 2014 typen oksidien päästöt Jämsässä olivat hieman vajaa 1 100 t ja hiukkaspäästöt noin 335 t. Merkittävimmät typenoksidien

Lisätiedot

Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely

Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely Puheenjohtaja Pekka Helander Autoalan Keskusliitto ry 26.3.2010 Hilton Helsinki Kalastajatorppa AKL:n EETTINEN VASTUU Autoalan Keskusliitto

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2002

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2002 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 22 12 1 µg/m3 PIENHIUKKASTEN (PM 2,5 ) JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN (PM 1 ) VUOROKAUSIARVOJEN VERTAILU KUUKAUSITTAIN VUONNA 22 8 6 Keskusta PM2,5 Keskusta PM1 Pyykösjärvi

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2007

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2007 JULKAISU 2/28 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 27 1 µg/m3 Typpidioksidi Otsoni 8 6 4 2 18.2. 19.2. 2.2. 21.2. 22.2. OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO JULKAISU 2/28 OULUN ILMANLAATU

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2007 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2007 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2016 2 YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS

SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS Vastaanottaja Peab Oy Asiakirjatyyppi Ilmanlaatuselvitys Päivämäärä 12.12.2012 SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS Päivämäärä 12.12.2012 Tekijä Tarkastaja

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2010

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2010 1.1 11.1 12.1 13.1 14.1 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI JULKAISU 2/211 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 21 3 25 2 Keskusta NO2 Pyykösjärvi NO2 Pyykösjärvi O3 Keskusta PM1 Keskusta PM2.5 Typpidioksidin tuntiraja-arvo

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2014 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006

Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006 TIEDOTE Vapaa julkaistavaksi 1.11.2006 klo 10.00 Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna 2005. Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006 Yhteenveto ja johtopäätöksiä Tekstiä ja kuvia voi lainata/käyttää vapaasti

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

tommi.pomppis@gmail.com, Naantalin koulu-uinnit, Suomalaiset juhlapyhät, Viikkonumerot ma 10. syys ti 18. syys 2012 (Helsinki)

tommi.pomppis@gmail.com, Naantalin koulu-uinnit, Suomalaiset juhlapyhät, Viikkonumerot ma 10. syys ti 18. syys 2012 (Helsinki) tommi.pomppis@gmail.com, Naantalin koulu-uinnit, Suomalaiset juhlapyhät, Viikkonumerot ma 10. syys ti 18. syys 2012 (Helsinki) ma 10/9 ti 11/9 ke 12/9 to 13/9 pe 14/9 ma 17/9 ti 18/9 Viikko 37 / 2012 Viikko

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 1 / 1 2682/2016 11.01.01 72 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys-lokakuu 2011 (14.9. 6.10.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2013 (29.4.-28.5.2013) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2008

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2008 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2008 1 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 2/2009 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2008 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2008 ilmanlaadun

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2005

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2005 JULKAISU 3/26 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 25 1 t/v 8 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN PÄÄSTÖJEN KEHITYS OULUSSA VUOSINA 1987-25 6 4 2 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä. Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2014 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2005

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2005 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 5 ERITTÄIN HUONO Ilmanlaatuindeksi vuonna 5 Imatralla Mansikkala ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

KUOPION ILMANLAATU 1984-2002 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/2003

KUOPION ILMANLAATU 1984-2002 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/2003 KUOPION ILMANLAATU 1984-22 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/23 JPP-kalibrointi KUOPION ILMANLAATU 1984 22 JPP-Kalibrointi Ky Risto Lahdes Juha Pulkkinen Kuopion kaupunki Ympäristökeskus Kuopio

Lisätiedot

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset Tutkimuksen ajankohta: vko 2-3 / 2010 Raportin päiväys: 25.01.2010 Tilaajan yhteyshenkilö: Vantaan Kaupunki Mikko Krohn, 09 839 22377 Kuntotutkimuksen suorittajat:

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä Sisältö Johdanto...3 Päästöt...4 Ilman laadun ohje- ja raja-arvot...6 Ilmanlaatuindeksi...7 Ilman laatu...9 Bioindikaattorit...11 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...12 Ilman epäpuhtaudet ja luonto...13

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2007

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2007 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 7 ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 7 Imatralla ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu

Lisätiedot

Moninaista tietoa ilmanlaadun mittauksilla

Moninaista tietoa ilmanlaadun mittauksilla Tutkija Birgitta Komppula Ryhmäpäällikkö Katja Lovén Ilmatieteen laitos, Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia Moninaista tietoa ilmanlaadun mittauksilla Suomen ilmanlaadun seuranta on kattavaa ja

Lisätiedot

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran kaupunki 2016 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille

Lisätiedot

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Juha Valtonen 7.11.216 1 Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Tämä muistio on liite Liikenneturvan lausuntoon ehdotuksesta muuttaa raskaiden ajoneuvojen

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka-joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2016

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka-joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2016 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka-joulukuu Neljännesvuosiraportti /1 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO B PL 7, 3311 TAMPERE PUH. 3 55 7 FAKSI 3 55 37 Loka-joulukuu

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot