PIEKSÄMÄKI VUOSI 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIEKSÄMÄKI VUOSI 2013"

Transkriptio

1 1 ILMANLAADUN VUOSIRAPORTTI PIEKSÄMÄKI VUOSI 2013

2 2 TIIVISTELMÄ Pieksämäellä ilmanlaatuun vaikuttavista päästöistä on selvästi merkittävin liikenne. Ilmoitusvelvollisista laitoksista merkittävin on Savon Voima Oy:n voimalaitos. Pieksämäellä on mitattu tarkastelujakson aikana hengitettävää pölyä. Näiden mittauksien tuloksista on tässä työssä laskettu ohje- ja raja-arvoihin verrattavat lukuarvot. Hengitettävän pölyn pitoisuuksissa ei ylittynyt Pieksämäellä vuonna 2013 tehdyn mittausjakson aikana raja-arvon lukuarvo kertaakaan. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin keväällä. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna ilmanlaatu Pieksämäellä oli hyvää 89 % ajasta. Mikkelissä heinäkuussa 2014 Juha Pulkkinen (insinööri Ylempi amk) J. P. Pulkkisen kalibrointi Ky

3 3 PIEKSÄMÄEN ILMANLAADUN MITTAUSTEN VUOSIRAPORTTI VUONNA 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2 HIUKKASPÄÄSTÖT ILMAAN PIEKSÄMÄELLÄ Kokonaispäästöt Pistelähteiden hiukkaspäästöt ilmaan Liikenteen hiukkaspäästöt ilmaan Pintalähteiden hiukkaspäästöt ilmaan 8 3 ILMANLAADUN MITTAUSASEMA Savontien mittausasema 9 4 ILMANLAADUN MITTAUSAINEISTO Mittausjärjestelmä Mittausten määrä Säätiedot Hengitettävien hiukkasten mittaukset Mittausten laadunvarmennus 12 5 SÄÄTIEDOT TARKASTELUJAKSOLLA 12 6 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT 14 7 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUDET Ohjearvoihin verrattavat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Raja-arvoihin verrattavat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet arviointikynnykset Hengitettävän pölyn pitoisuudet eri kausina vuonna ILMANLAATUINDEKSI Indeksiarvot 21 9 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 22 Liite 1 Liite 2 Tieliikenteen pakokaasupäästöt ja polttonesteenkulutus Pieksämäellä (Liisa 2012) Pieksämäen mittauspaikka kartalla

4 4 1 JOHDANTO Pieksämäki on keskisuuri n asukkaan kaupunki Savossa ja se kuuluu ilmanlaadun seuranta-alueissa Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueeseen. Muita ko. alueeseen kuuluvia kaupunkeja ovat Mikkeli ja Savonlinna. Vuoden 2011 ilmanlaatuasetuksessa ( ; 38/2011) määritetään, että jatkuvia ilmanlaadunmittauksia tulee tehdä alueilla, joilla ko. epäpuhtaudesta ylittyy ylempi arviointikynnys tai pitoisuudet ovat alemman ja ylemmän arviointikynnyksen välissä. Pieksämäellä ei ole ilmapäästöjä aiheuttavaa suurteollisuutta. Ilmanlaatuun vaikuttavista päästöistä valtaosa tuleekin liikenteestä. Etelä-Savossa aloitettiin ilmanlaadun jatkuvatoimiset mittaukset vuoden 2009 alussa. Mittauskomponenttina on hengitettävä pöly (PM10), koska aiemmin tehdyn tutkimuksen (vv ) mukaan sen pitoisuudet olivat yli senhetkisen alemman arviointikynnyksen ja ne saattavat ajoittain kohota Valtioneuvoston antamien ohjearvojen yläpuolelle. Mittaukset tehtiin Mikkelissä vuosina 2009 ja Savonlinnassa tehtiin mittauksia vuosina 2011 ja Vuodeksi 2013 mittaukset siirtyivät Pieksämäelle. Nykyisten mittausten kustantajina ovat Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupunki sekä Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oy ja Savon Voima Oy. Tämä raportti esittelee Savontien varrella sijainneessa mittauskopissa tehtyjen hengitettävän pölyn mittaustuloksia vuodelta 2013.

5 5 2 HIUKKASPÄÄSTÖT ILMAAN PIEKSÄMÄELLÄ Ilmapäästöjä syntyy pistelähteistä, liikenteestä ja pintalähteistä. Pistelähteitä ovat mm. suurehkot teollisuus- ja energialaitokset, joiden ympäristövaikutukset ovat yleensä niin merkittäviä, että ne joutuvat tekemään ilmoituksen viranomaisille vuosittain päästöistään. Puhutaan ns. ilmoitusvelvollisista laitoksista. Liikenteen päästöjä muodostuu auto-, laiva-, rautatie- ja ilmailuliikenteestä. Pintalähteillä tarkoitetaan pieniä päästölähteitä kuten pienpolttoa, talokohtaista lämmitystä sekä pientä ja keskisuurta teollisuutta. 2.1 Kokonaispäästöt Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet Pieksämäellä ovat Savon Voima Oyj:n voimalaitokset ja liikenne Pistelähteiden päästöt ilmaan Pieksämäen kaupunkiseudun hiukkasten merkittävin pistelähde on Savon Voima Oyj:n voimalaitos. Sen hiukkaspäästöt olivat 78 t vuonna Liikenteen päästöt olivat vain 6% päästöistä. SMA mineralsin Oy:n hiukkaspäästöt olivat isoimmat (tieto vuodelta 2012), mutta päästöt eivät vaikuta kaupunkialueella. Kuvassa 2-1 näkyy hiukkasten päästöjen jakauma pieksämäellä vuonna SMA minerals kalkkitehdas 29,6 % Liikenne 6,3 % Savon voima Oyj 64,1 % Kuva 2-1 Pieksämäen kaupunkialueen ilmoitusvelvollisten laitosten ja liikenteen hiukkaspäästöjakauma (%) v2013 (SMA mineralsin tiedot vuodelta 2012 )

6 6 Kuvassa 2.2 on esitetty Pieksämäen seudun ilmoitusvelvollisten laitosten ja liikenteen hiukkaspäästöjen kehitys vuosina Kuvasta voidaan havaita, että hiukkasten päästöt vaihtelevat paljon vuosittain. Savon voiman vuoden 2013 päästöt olivat poikkeuksellisen suuria. Liikenteen päästöt ovat tippuneet n. 7 tonniin/vuosi, mutta sen primaarinen (liikenteen ilmavirran nostamat hiukkaset) vaikutus on suurempi. 100 Hiukkas - päästö t/a Liikenne Savon voima SMA minerals VR-yhtymä Kuva 2-2 Pieksämäen ilmoitusvelvollisten laitosten ja liikenteen hiukkaspäästöt ilmaan vuosina (SMA mineralsin kalkitehdas ja louhimo ei sijaitse kaupunkialueella, eikä sieltä ollut vielä vuoden 2013 tietoja saatavilla) Liikenteen hiukkaspäästöt ilmaan Liikenteen päästöillä on usein ratkaiseva vaikutus ilmanlaatuun, koska päästöt vapautuvat hengityskorkeudelle. Pakokaasuissa olevat hiukkaset, merkitään PM (particulated matter) syntyvät palamisprosessin tuotteina ja ovat kooltaan pieniä. Hiukkaset ovat runkoaineeltaan enimmäkseen hiiltä ja niiden pintaan on tarttunut muita pakokaasussa olevia haitallisia yhdisteitä. Hiukkaset ovat liikenteen saasteongelmista ehkä monisärmäisin. Siinä missä useimpien kaasumaisten haitta-aineiden vaikutukset tunnetaan jo varsin hyvin, on hiukkasten ja aerosolien terveysvaikutuksien tutkimisessa edelleen paljon työtä. Monimutkaiseksi ongelman tekee hiukkasten monimuotoisuus ja niihin sitoutuva, useimmiten orgaaninen aines, joka saattaa sisältää mm. syöpävaarallisia hiilivetyjä. Hiukkaspäästöjä mitataan ja pakokaasurajoitukset annetaan yleensä kokonaismassana, joka sisältää kaikenkokoisia hiukkasia. Tämä kokonaismassaa kuvaava luku ja sen

7 7 perusteella tehdyt vertailut auto- tai moottorityyppien välillä saattavat kuitenkin olla jossain määrin harhaanjohtavia, sillä hiukkasten haittavaikutusten tiedetään olevan suureksi osaksi sidoksissa niiden kokoon. Mitä pienempiä hiukkaset ovat, sitä syvemmälle ne tunkeutuvat hengityselimiin ja sitä vaikeampi elimistön oman "suodatusjärjestelmän" on taistella niitä vastaan. Esimerkiksi hiukkasten massan mukaan mitattuna dieselmoottoriset autot tuottavat keskimäärin 10 kertaa enemmän hiukkaspäästöjä kuin bensiinikäyttöiset, mutta jos vertailu tehdäänkin vain keskimäärin 1 mikronin (µ) läpimittaisten tai sitä pienempien hiukkasten välillä, jotka pääsevät lähes esteettä ihmisen keuhkoihin asti, ovat ne jo paljon tasavertaisempia. Nykyisin yleisesti käytössä olevat kokoluokat ovat alle 10 mikronia PM10 ja alle 2,5 mikronia PM2,5. Kaupunki-ilman hiukkaspitoisuudesta pahimpina aikoina, keväisin, on suurin osa lisäksi ns. resuspensiota eli uudelleen kadun pinnasta ilmaan noussutta ainesta, joka usein on peräisin talvisesta hiekoitushiekasta eikä suinkaan pakoputkista. Katujen huolellinen harjaus ja pesu vaikuttavat silloin tehokkaammin kuin pakokaasupäästöjen rajoitukset. Tieliikenteen osuus ilmaan pääsevistä hiukkasista on 17 %. (Liisa 2012). Kuvasta 2-3 voi nähdä eräiden tieliikenteen päästöjen kehityksen Suomessa vuosina vuoden 2012 tietojen mukaan. Hiukkasten päästötaso on myös laskussa katalysaattorin ja parempien polttoaineiden ja moottorien tekniikan myötä. Katalysaattorit tulivat pakollisiksi uusiin bensiinikäyttöisiin henkilöautoihin vuonna Tarkemmin yksilöidyt (Liisa 2012) tieliikenteen pakokaasupäästöt Pieksämäen seudun eri tyyppisiltä kaduilta on esitetty liitteessä 1.

8 8 Kuva 2-3 Tieliikenteen päästöjen (tonnia/vuosi) kehitys vuosina Suomessa vuoden 2012 tietojen mukaan (Liisa 2012) Pintalähteiden hiukkaspäästöt ilmaan Pintalähteillä tarkoitetaan muita kuin ilmoituslupavelvollisia laitoksia. Nämä ovat pieniä päästölähteitä kuten kiinteistökohtainen lämmitys, ei ilmoitusvelvollinen pieni ja keskisuuri teollisuus, maatalouden ja kotitalouksien kulutustuotteiden käyttö ja työkoneet. Pintalähteiden vaikutus lähiympäristön ilmanlaatuun voi olla ajoittain merkittävää.

9 9 3 ILMANLAADUN MITTAUSASEMA Pieksämäellä hengitettävien hiukkasten (PM10) jatkuvatoiminen seuranta aloitettiin tammikuussa Tällöin tehtiin ilmanlaadunmittauksia Savontien mittausasemalla. Mittauspisteen paikka on merkitty kartalle liitteeseen Savontien mittausasema Savontien mittausasema (kuva 3-1) sijaitsi Keski-Savon musiikkiopiston vieressä (Savontie 5) olevalla viherkaistalla 3 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa ja itäkoordinaatissa Mittausaseman tyypiksi on luokiteltu liikenneasema ja ympäristön tyyppi on kaupunki. Mittaukset alkoivat Kuva 3-1 Pieksämäen mittauspaikka v Savontiellä Mitattava epäpuhtauskomponentti oli hengitettävä pöly. Mittausasemalla mitatiin myös ilman lämpötilaa ja ilmanpainetta. Mittauslaitteistona hengitettävällä pölyllä mittauslaitteena oli TEOM malli 1400 A. Pieksämäen suurin pistemäinen päästölähde Savon Voima Oyj:n energialaitos sijaitsee mittausasemasta kaakkoon noin 1 kilometrin päässä. Mittauskopin ohi kulkevan Savontien ja lähistöllä sijaitsevan Keskuskadun liikennemäärät ovat yhteensä n kpl/vrk. Noin 50 m:n päässä olevan Toikantien ja Kauppakadun liikennemäärät ovat yhteensä n kpl/vrk.

10 10 4 PIEKSÄMÄEN ILMANLAADUN MITTAUSAINEISTO 4.1 Mittausjärjestelmä Pieksämäellä oli käytössä jatkuvatoiminen ilmanlaadun mittausjärjestelmä. Termostoituun tilaan sijoitettu analysaattori mittasi ulkoilmanlaatua lähes reaaliaikaisesti. Tulokset tallentuivat mittauskopilla Envidas2000-ohjelmaan minuutin keskiarvoina. Toimiston mittaustietokone siirsi ja tallensi säännöllisesti tunnin välein tiedonkeruuyksikön analysaattoreilta keräämän mittaustiedon modeemin välityksellä. Mitatusta aineistosta laskettiin tuntiarvo, joka siirrettiin Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämään ilmanlaatuportaaliin (www.ilmanlaatu.fi) ns. raakadatana. Mitattuja tuloksia editoitiin tarvittaessa arkistointiohjelman avulla. Mittaustulosten siirtoon ja editointiin käytettiin Israelilaista Enview2000-ohjelmaa. Tässä raportissa on tulokset redusoitu + 20 C:een vuonna 1996/2011 annettujen ohje- ja raja-arvojen mukaisesti ja raja-arvovertailuissa on tulokset lisäksi laskettu vallitseviin olosuhteisiin. Raportoinnissa tunnuslukujen laskennassa on hyödynnetty excel-ohjelmaa. 4.2 Mittausten määrä Mittausten määrän tulee kattaa vähintään 75 % (90 %) mittausajasta, jotta mittauksia voisi verrata voimassa oleviin ohje- ja raja-arvoihin (VNP 480/1996 ja 38/2011). Taulukkoon 1 on kerätty mittauskomponenttien mittausten määrät kuukausittain. Mittaukset alkoivat Savontien mittauskopilla tammikuun 4.s päivä. Pieksämäellä mittausten määrä riittää erinomaisesti ohje- ja raja-arvojen vertailuun vuonna Mittausten aikana on mittausaineisto saatu hyvin talteen, eikä yllättäviä pitkäkestoisia katkoksia ole ollut.

11 11 Taulukko 1 Pieksämäen Savontien mittausaseman eri mittauskomponenttien mittausten ajallinen edustavuus prosentteina vuonna kuukausi PM10 mittausten määrä tammikuu 90,1 % helmikuu 99,1 % maaliskuu 91,9 % huhtikuu 99,3 % toukokuu 99,2 % kesäkuu 98,8 % heinäkuu 99,9 % elokuu 100 % syyskuu 99,7 % lokakuu 99,9 % marraskuu 100 % joulukuu 100 % koko vuosi 98,1 % 4.3 Säätiedot Sääolosuhteet vaikuttavat ratkaisevasti ulkoilman epäpuhtauspäästöjen leviämiseen ja laimenemiseen ja siten myös kulloinkin vallitseviin pitoisuuksiin. Ulkoilman epäpuhtauksien pitoisuuksiin ja päästöjen leviämiseen ja laimenemiseen ratkaisevasti vaikuttavia säätietoja ei ole mitattu vuonna 2013 Pieksämäen mittauskopin lähistöllä.

12 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mittaukset Hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) mitattiin PM 10 - esierottimella varustetulla jatkuvatoimisella TEOM 1400a - analysaattorilla. Sen toiminta perustuu erityiselle värähtelijälle kertyvän hiukkasmassan aiheuttamaan värähtelytaajuuden muutokseen. Menetelmässä näyteilmaa imetään suodattimelle, joka on asetettu onton keraamisen värähtelijän päähän. Suodattimen hiukkasmassan kasvaessa värähtelijän värähtelytaajuus muuttuu. Värähtelytaajuuden muutos on laskennallisesti muutettavissa massan määräksi. Mitä nopeammin värähtelytaajuus muuttuu, sitä suurempi on näyteilman hiukkaspitoisuus. 4.5 Mittausten laadunvarmennus Mittauksissa käytetty TEOM 1400a PM 10 - hiukkasmittauslaitteen K0-vaakavakio tarkistettiin esipunnituilla suodattimilla ja laitteen ilmavirtaukset tarkistettiin massavirtausmittarilla. Työn teki J. P. Pulkkisen kalibrointi Ky/ Juha Pulkkinen (ins. ylempi amk) kahdesti vuoden 2013 aikana. Hän teki myös tulosten editoinnit. 5 SÄÄTIEDOT TARKASTELUJAKSOLLA Suomessa ilmanlaadun episodit liittyvät talven korkeapainetilanteisiin, jolloin tuuli on heikkoa. Kuivassa pakkassäässä maanpinnan lähelle muodostuu stabiili ilmakerros, ns. inversiokerros. Inversiossa päästöjen kulkeutuminen on hidasta ja sekoittuminen rajoitettua. Alhaisessa lämpötilassa voimalaitosten päästöt ovat suurimmillaan, mikä luonnollisesti vaikuttaa episodin syntymiseen. Maanpintainversiossa maanpintaa lähellä oleva kylmempi ilma jää sitä ylempänä olevan lämpimän ilman alle. Tällöin erityisesti liikenteen päästöt hajaantuvat hyvin huonosti. Sen sijaan energiantuotannon päästöt korkeista savupiipuista saattavat purkautua matalien maanpintainversioiden yläpuolelle, jolloin ne eivät juuri vaikuta pitoisuuksiin lähellä maanpintaa lähialueillaan. Tähän raporttiin on koottu katsaus vuoden säätilasta Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksesta. Taulukossa 2 on nähtävillä keskimääräiset sadannat ja lämpötilat kuukausittain Jyväskylässä. Pieksämäen ympäristössä vuonna 2013 sää oli hieman keskimääräistä lämpimämpää (kuten koko Suomessa), keskilämpötila oli Jyväskylässä

13 13 +4,7 C (ja mittausten mukaan mittauskopilla 5,5 C), joka oli vuosien keskiarvoa (3,3 C) selvästi lämpimämpää. Taulukko 2 Jyväskylän keskimääräiset lämpötilat ja sadannat kuukausittain vuonna (Ilmastokatsaus 12/2013, Ilmatieteenlaitos) kk Keski-lpt ( C) Sademäärä (mm) tammi -7,2 36 helmi -3,9 22 maalis -9,1 21 huhti 1,6 33 touko 12,5 16 kesä 16,8 95 heinä 15,8 76 elo 15,0 89 syys 9,9 47 loka 4,4 60 marras 1,1 75 joulu -0,6 69 vuosi-ka 4,7 638 Vuosi 2013 alkoi Keski-Suomessa hieman keskimääräistä lämpimämpänä, mutta tammikuussa mitattiin myös noin -30 C:een pakkasiakin. Helmikuu oli jo selvästi tavanomaista lauhempi, vaikka ajoittain esiintyi myös pakkasia. Maaliskuu oli sen sijaan harvinaisen kylmä ja aurinkoinen. Kevät eteni huhtikuussa melko normaalisti. Alkukuusta oli vielä kylmiä öitä. Toukokuussa kevään eteneminen nopeutui, kun ilman lämpötila kohosi nopeasti poikkeuksellisen lämpimäksi. Alkukesä oli helteisen lämmin, mutta keskikesällä sää palautui tyypilliseksi kesäsääksi. Kesä päättyi elokuussa taas tavanomaisesta lämpimämpänä. Syyskuussa loppukesän lämpimät säät jatkuivat ja lämpötila kohosi vielä 20 asteen yläpuolelle. Lokakuun alussa lämpötilan vuorokausi-vaihtelu oli suurta ja yöt olivat kylmiä, mutta päivät taas lämpimiä. Loka-

14 14 kuun puolella välissä suursäätila muuttui vähäksi aikaa sateiseksi ja kylmemmäksi ja maahan saatiin lumipeite. Loppukuusta säätila kuitenkin muuttui lauhaksi ja sateiseksi. Ajankohtaan nähden lauha sää jatkui marraskuussa. Vesisateita tuli lähes päivittäin, joskin tilapäisesti mitattiin myös muutama aste pakkasta. Vuosi päättyi joulukuussa taas tavanomaista lauhempana, joskin joulukuun alkupuolella oli myös pakkasia ja lumisateita. Vuoden lopussa maa oli lumeton. Kokonaisuutena vuosi 2013 oli Keski-Suomessa pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lämmin ja keskimääräistä sateisempi. Vuoden 2013 sademäärät olivat normaalia suuremmat. Jyväskylässä satoi 638 millimetriä ja se oli siten pitkän ajan keskiarvon tasolla Keski-Suomessa. Sademäärät vaihtelivat paikallisesti paljon. Hellepäiviä oli tavanomaista enemmän ja ne loppuivat elokuun 9:een päivään. 6 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Valtioneuvosto on antanut päätöksissään 480/96 ja 711/01 ilmanlaatua koskevat ohje-, raja- ja kynnysarvot, jotka astuivat voimaan , sekä Valtioneuvosto on täydentänyt raja-arvoja koskevia tietoja asetuksella (38/2011) ilmanlaadusta. Ohjearvoilla pyritään ehkäisemään ensisijaisesti ilman epäpuhtauksien aiheuttamia terveyshaittoja, mutta myös luonnon vaurioitumista ja viihtyvyyshaittoja. Ohjearvot on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Niitä sovelletaan mm. kaavoituksessa, muussa rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupien käsittelyssä. Ohjearvoja on esitetty taulukossa 3.

15 15 Taulukko 3. Ilmanlaadun hengitettävän pölyn ohjearvoja (Vnp 480/96) Epäpuhtaus Ohjearvo Tilastollinen määrittely (20 C, 1atm) Hengitettävät hiukkaset(pm 10 ) 70 μg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Peruste Terveyshaittojen ehkäiseminen Raja-arvot määrittelevät ne ilman epäpuhtauksien ehdottomat enimmäispitoisuudet, joiden ylittäminen velvoittaa viranomaiset toimenpiteisiin ilman laadun parantamiseksi. Ilmansuojelusta vastaavien viranomaisten tulee käytettävissään olevin keinoin ehkäistä raja-arvojen ylittyminen. Raja-arvoja on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Ilmanlaadun raja-arvoja terveyshaittojen ehkäisemiseksi (Vnp 38/11) Epäpuhtaus Raja-arvo Tilastollinen määrittely Hiukkaset (PM 10 ) (vallitseva lämpötila ja ilmanpaine) Pienhiukkaset (PM 2,5 ) 50 μg/m 3 40 μg/m 3 25 μg/m 3 vuodessa sallittu 35 ylitystä (vuorokausiarvo) vuosikeskiarvo vuosikeskiarvo

16 16 7 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN (PM 10 ) PITOISUUDET Ilmassa on tyypillisesti kahdenlaisia hiukkasia: hienoja ja karkeita. Hienot hiukkaset syntyvät kaasuista tiivistymällä esim. savuhiukkasien jäähtyessä tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hiukkasia synnyttävät prosessit voivat tapahtua jo ennen savupiipun tai pakoputken päätä, jolloin muodostuu hiukkaspäästöjä. Ilman hiukkaspitoisuus voi kohota myös kaasumaisten päästöjen takia, kun päästöissä olevat aineet reagoivat vasta ilmakehässä muodostaen hiukkasia. Hienot hiukkaset taas kasvavat ilmassa toisiinsa törmätessään tai kondensoidessaan kaasuja itseensä. Myös liikenteen aiheuttamat ilmavirrat voivat kohottaa hiukkaspitoisuuksia. Leijuva pöly ärsyttää hengitysteiden ja silmien limakalvoja. Pienet hiukkaset aiheuttavat astmakohtauksien lisääntymistä, keuhkojen toimintakyvyn heikkenemistä ja lisääntyneitä hengitystietulehduksia. Leijuvassa pölyssä voi olla mukana syöpävaarallisia ja perimämuutoksia aiheuttavia ainesosia. Korkeiden pienhiukkaspitoisuuksien arvioidaan jopa suoranaisesti lisäävän ihmisten kuolleisuutta Ohjearvoihin verrattavat hengitettävän pölyn pitoisuudet Hengitettävälle pölylle on voimassa ohjearvo, jossa lasketaan kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo. Kuvassa 7-1 näkyy Pieksämäen Savontien mittausaseman hengitettävän pölyn ohjearvoon verrattavat vuorokausiarvot vuosina 2007 ja 2013 ( Mikkelissä ja Savonlinnassa viivoina). Kuvasta voidaan havaita, että ohjearvo ylittyy Pieksämäellä maaliskuussa vuonna Pitoisuudet jäivät vuonna 2013 selvästi alle ohjearvotason. Mikkelissä ja Savonlinnassa pitoisuustasot vaihtelivat enemmän ja vertailuarvot kohosivat kevään lisäksi tammi- ja loka-marraskuisin. Vuoden 2013 pitoisuudet jäivät mataliksi poiketen vuoden 2007 mittausjaksosta. Etenkin kevään huippupitoisuudet puuttuivat kokonaan. Venäjän metsäpalojen vuoksi on ollut joinakin kesinä (2010 ja 2012) kohonneita arvoja, mutta vuonna 2013 ei niitäkään mittauksissa näkynyt.

17 17 2.suurin vrk-arvo µg/m kuukausi SL 2012 SL 2011 MLI 2010 MLI 2009 Kuva 7-1 Hengitettävän pölyn ohjearvoon verrattava kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Pieksämäen Savontien mittausaseman mittauspisteellä vuosina 2013 ja 2007 (sekä Mikkelissä v ja Savonlinnassa v ). Ohjearvo on 70μg/m Raja-arvoihin verrattavat hengitettävän pölyn pitoisuudet Hengitettävälle pölylle on annettu raja-arvo, jossa vuorokausiarvo ei saa ylittää 50 μg/m3 vuosittain yli 35 kertaa, sekä vuosikeskiarvo 40 μg/m3. Raja-arvo tuli saavuttaa vuoteen 2005 mennessä. Vuonna 2013 ei mitattu yhtään vuorokausiarvojen rajaarvon ylitystä Pieksämäen Savontien mittausasemalla. Raja-arvoon verrattava vuosikeskiarvo oli 10,8 μg/m3, joka on 27 % raja-arvosta (15,7 µg/m3 vuonna 2007) Arviointikynnykset Hengitettävän pölyn vrk-arvojen alempi arviointikynnys on 25 µg/m3 (36:ksi suurin vuorokausiarvo). Vuosikeskiarvon alempi arviointikynnys on 20 µg/m3. Pieksämäellä vuoden 2013 vastaavat vrk-arvot ovat 17 µg/m3(36. vrk-arvo) ja 11 µg/m3 (vuosikeskiarvo). Pitoisuudet jäävät siis selvästi alle alemman arviointikynnyksen tason vuonna Taulukossa 5 on listattu raja-arvoon verrattavat arvot nykyisen Etelä-savon mittausjakson (5 v.) ajalta. Mikkelissä ylittyy vuonna 2009 alempi arviointikynnys 36. suurimman arvon osalta. Savonlinnassa on taso vuonna 2012 juuri alemman arviointikynnyksen tasoa. Vuosikeskiarvot jäävät alle arviointikynnysten.

18 18 Taulukko 5. Ilmanlaadun raja-arvojen vertailuarvot Etelä-Savossa v PIEKSÄMÄKI SAVONLINNA SAVONLINNA MIKKELI MIKKELI v v v v v ylitykset kpl arvo μg/m vuosi-ka μg/m Hengitettävän pölyn pitoisuudet eri kausina vuonna 2013 Hengitettävän pölyn pitoisuus ilmassa vaihtelee normaalisti paljon. Vaihtelua tapahtuu mm. vuorokauden eri aikoina, eri viikonpäivinä sekä vuodenaikoina. Vuodenaikaisvaihtelu näkyy kuvasta 7-2. Siitä voidaan todeta huhtikuun keväthuippu vrk-arvo µg/m tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 7-2 Hengitettävän pölyn vuorokausiarvot Pieksämäellä Savontien mittausaseman mittauspisteellä vuonna 2013 (pitoisuudet laskettu vallitseviin olosuhteisiin). Kuvassa 7-3 on esitetty hengitettävän pölyn keskiarvoja eri kellonaikoina. Kuvasta havaitaan, että pitoisuudet ovat korkeimmillaan silloin kun ihmiset liikkuvat. Öisin pitoisuudet tippuvat taustapitoisuustasolle.

19 19 Hengitettävän pölyn keskiarvopitoisuudet eri kellonaikoina ug/m klo Kuva 7-3 Hengitettävän pölyn pitoisuudet erikellonaikoina Pieksämäen Savontien mittausasemalla vuonna Kuvassa 7-4 on esitetty hengitettävän pölyn keskiarvoja eri viikonpäivinä. Kuvasta havaitaan, että pitoisuudet ovat suurimmillaan arkisin. Poikkeamat eri päivinä jäävät pieniksi. Hengitettävän pölyn pitoisuudet eri viikonpäivinä ma ti ke to pe la su Kuva 7-4 Hengitettävän pölyn pitoisuudet eri viikonpäivinä Pieksämäen Savontien mittausasemalla vuonna 2013.

20 20 8 ILMANLAATUINDEKSI Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Keskustan hiukkasmittaustuloksista laskettu indeksiarvo on päivitetty tunneittain ilmanlaatuportaaliin (http://www.ilmanlaatu.fi). Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan tunneittain pienhiukkasten osin ohjearvoihin verrannollisista tunnusluvuista. Normaalisti indeksi lasketaan usealle eri komponentille, kuten SO2; NO2, TRS, CO, O3, PM10 ja PM2,5, joista jokaiselle epäpuhtaudelle lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeamman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Pieksämäellä mitattiin vain PM10, joten indeksi on suoraan verrannollinen hengitettävän pölyn pitoisuuteen. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Taulukko 3 llmanlaatuindeksin luonnehdinnat (HSY) INDEKSI VÄRI LUONNEH- DINTA TERVEYS- VAIKUTUKSET MUUT VAIKUTUKSET 0 50 Vihreä Hyvä Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Keltainen Tyydyttävä Hyvin epätodennäköisiä Oranssi Välttävä Epätodennäköisiä Punainen Huono Mahdollisia herkillä yksilöillä Violetti Erittäin huono Mahd. herkillä väestöryhmillä Selviä kasvillisuusja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä

21 21 Taulukko 4 Indeksiarvojen määräytyminen INDEKSI-luku PM 10 -tuntipitoisuus Indeksiarvot Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä. Ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli 25 (Savonlinnassa 29 vuonna 2012 ja 24 vuonna 2011 sekä Mikkelissä 29 vuonna 2010 ja vuonna 2009). Ilmanlaatuindeksien jakautuminen eri luokkiin Pieksämäellä v 2013 näkyy kuvasta 8-1. Siitä voidaan havaita, että 89% ajasta ilmanlaatu on hyvää Pieksämäellä ilmanlaatuindeksillä arvioituna. Vuoden 2013 ilmanlaatuindeksit mittausasemalla näkyvät kuvasta 8-2. Ilmanlaadun indeksiosuudet %:na Pieksämäellä v Erittäin huono huono välttävä tyydyttävä hyvä Kuva 8-1 Ilmanlaatuindeksin eri luokkien %-osuudet Pieksämäen Savontien mittausasemalla vuonna 2013.

22 22 Tunti-indeksit Pieksämäellä v Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 8-2 Ilmanlaatuindeksit Pieksämäen Savontien mittausasemalla vuonna YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Pieksämäellä ilmanlaatuun vaikuttavista päästöistä on selvästi merkittävin liikenne huolimatta siitä, että pistemäisten lähteiden hiukkaspäästöjen osuus on vuonna 2013 yli 90 % kokonaispäästöistä. Tämä johtuu liikenteen matalasta päästökorkeudesta. Hengitettävän pölyn ohjearvo ei ylittynyt Pieksämäellä vuonna Vaihteluväli oli kuukausittain tarkasteltavassa toiseksi suurimmassa vuorokausiarvossa % ohjearvosta. Vuorokausi raja-arvon lukuarvo ei ylittynyt vuoden aikana kertaakaan. Vuosiraja-arvoon verrattava luku oli 25 % raja-arvosta (40 % vuoden 2007 mittausjaksolla). Pitoisuudet olivat korkeimmillaan keväällä huhtikuussa. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna ilmanlaatu Pieksämäellä oli pääosan ajasta hyvää. Pieksämäellä hengitettävän pölyn pitoisuudet jäävät alle alemman arviointikynnyksen kun taas Mikkelissä ja Savonlinnassa ollaan pitoisuuksissa ko. arviointikynnyksen tasolla. Liite 1

23 23 LIISA 2012 TIELIIKENTEEN Alue: Pieksämäki PAKOKAASUPÄÄSTÖT JA POLTTONESTEENKULUTUS [t/a] CO HC NOx Hiukkaset CH4 N2O SO2 CO2 Polttoneste Suorite [Mkm/a] Pääkadut Kokoojakadut Tonttikadut Rakennuskaavatiet Taajaman päätiet Taajaman muut tiet Maaseudun päätiet Maaseudun muut tiet Yhteensä Henkilöautot ei kat Henkilöautot kat Henkilöautot diesel Pakettiautot ei kat Pakettiautot kat Pakettiautot diesel Linja-autot Kuorma-autot ip Kuorma-autot peräv

24 Liite 2 24

MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2010

MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2010 MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2010 Mikkelin kaupungin julkaisuja 2011 ISBN 978-952-5691-23-8 ISSN 1459-1790 Tilaukset Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kiiskinmäenkatu 5-7, 50130 Mikkeli

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015 Vastaanottaja Endomines Oy Anne Valkama Pampalontie 11 82967 Hattu Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 16.9.2015 Projekti 1510015909 ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2010.

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2009 ilmanlaadun

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005 LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA Enwin Oy 7.10.2005 1 Selvityksen sisältö Lahden katuverkon ja eteläisen kehätien vaihtoehtoisten linjausratkaisujen liikennepäästöjen

Lisätiedot

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2 (28) Mittausaineisto, tulokset ja raportointi Boliden Harjavalta Oy Miia Anttila Harjavallan kaupunki Reijo Roininen 3 (28) TIIVISTELMÄ Ilmanlaatua on tarkkailtu

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella

PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella PORIN ILMANLAATU Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 2/2003 JOHANNA LAAKSO TIIVISTELMÄ Porin kaupungissa ilmanlaatua

Lisätiedot

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä 27.8.2008 Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 2 3 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2007 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto,

Lisätiedot

Liite 2. Lappeenrannan

Liite 2. Lappeenrannan Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 27 211 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11..12.2122 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Kuva 1. Vapaudentien mitta-asema 30.10.2014. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva 1. Vapaudentien mitta-asema 30.10.2014. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva 1. Vapaudentien mitta-asema 30.10.2014 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan

Lisätiedot

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto. Pirkkalan ympäristömittausasema

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto. Pirkkalan ympäristömittausasema Harjavallan 2010 ilmanlaatu Vuosiyhteenveto Pirkkalan ympäristömittausasema Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 2 (27) Mittausaineisto, tulokset ja raportointi Boliden Harjavalta Oy Kai Wasén Harjavallan

Lisätiedot

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020 KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 216-22 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopio 215 TIIVISTELMÄ Tähän katsaukseen on koottu yhteenveto

Lisätiedot

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5.

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5. EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 214 218 13.5.213 1 SUUNNITELMAN TAUSTA Pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2013 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013 Kuva: Eija Rintamäki Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Eija Rintamäki

Lisätiedot

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 2 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2009 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto, tulokset

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Nab Labs Oy Ambiotica Tutkimusraportti 16/2015 Marjo Saarinen Toni Keskitalo 1 / 20 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014 1 Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 214 Eija Värri Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Kansikuva: Jari Pitkäkangas 3 ESIPUHE Kotkan seudulla ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1983 lähtien. Vuodesta 199 alkaen

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2016 2 YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2014 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2011 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (PM

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 14.4.2015

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 14.4.2015 Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2015 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä. Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2014 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran kaupunki 2016 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3133/11.01.01/2013 76 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta

Lisätiedot

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä Sisältö Johdanto...3 Päästöt...4 Ilman laadun ohje- ja raja-arvot...6 Ilmanlaatuindeksi...7 Ilman laatu...9 Bioindikaattorit...11 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...12 Ilman epäpuhtaudet ja luonto...13

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

KUOPION ILMANLAATU 1984-2002 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/2003

KUOPION ILMANLAATU 1984-2002 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/2003 KUOPION ILMANLAATU 1984-22 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/23 JPP-kalibrointi KUOPION ILMANLAATU 1984 22 JPP-Kalibrointi Ky Risto Lahdes Juha Pulkkinen Kuopion kaupunki Ympäristökeskus Kuopio

Lisätiedot

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET KUOPION HEPOMÄESSÄ. Helena Saari Risto Pesonen

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET KUOPION HEPOMÄESSÄ. Helena Saari Risto Pesonen HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET KUOPION HEPOMÄESSÄ Helena Saari Risto Pesonen HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET KUOPION HEPOMÄESSÄ Helena Saari Risto Pesonen ILMATIETEEN LAITOS

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYS-JOULUKUU 2008

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYS-JOULUKUU 2008 TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ SOTKAMO HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYS-JOULUKUU 2008 Helena Saari Risto Pesonen TALVIVAARAN

Lisätiedot

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET RIIHIMÄEN HÄMEENKADULLA MAALIS-TOUKOKUUSSA 2005

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET RIIHIMÄEN HÄMEENKADULLA MAALIS-TOUKOKUUSSA 2005 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET RIIHIMÄEN HÄMEENKADULLA MAALIS-TOUKOKUUSSA 2005 VÄLIRAPORTTI Helena Saari Risto Pesonen ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT Helsinki 7.9.2005

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 Pekka Parvinen Labtium Oy Rantakatu 4 92100 Raahe 2 JOHDANTO 3 1. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ. 4 2. ILMANLAADUN OHJEARVOT, RAJA- JA TAVOITEARVOT 9 2.1. I lmanlaadun

Lisätiedot

ILMANLAATU. Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 2003 2007 1

ILMANLAATU. Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 2003 2007 1 ILMANLAATU Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA 23 27 Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 23 27 1 Sisällys Johdanto... 3 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...

Lisätiedot

ILMANLAATUSELVITYS. Kiviaineksen louhinta ja murskaus, asfalttiasema ja kierrätysasfaltin murskaus. Päivärinne 504 405 23 4, Myrskylä

ILMANLAATUSELVITYS. Kiviaineksen louhinta ja murskaus, asfalttiasema ja kierrätysasfaltin murskaus. Päivärinne 504 405 23 4, Myrskylä Ilmanlaatu Raportti PR Y1036 1 Sivu 1 (7) Markku Kantola Niemijärventie 92 07600 Myrskylä Turku 19.11.2013 ILMANLAATUSELVITYS Päivärinne 504 405 23 4, Myrskylä Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, tammikuu 2011 (3. 27.1.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa , Vuokraerä: Tammi/12 : 30.01.2008 Viivästyskorko: 11.5 % Laskuviite: 4 45523 08012 Yhteensä: 390.40 EUR Pankit: n Joku Vuokralainen 16.01.2008 Tammi/12 4 45523 08012 30.01.2008 EUR 390.40 , Vuokraerä:

Lisätiedot

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaatutilanne pääkaupunkiseudulla Ilmanlaatu on kohtalaisen hyvä Joitakin ongelmia on Typpidioksidin

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2006

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2006 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 26 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 26 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Jenni Wallenius ja Merja Kyntäjä 3 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

tommi.pomppis@gmail.com, Naantalin koulu-uinnit, Suomalaiset juhlapyhät, Viikkonumerot ma 10. syys ti 18. syys 2012 (Helsinki)

tommi.pomppis@gmail.com, Naantalin koulu-uinnit, Suomalaiset juhlapyhät, Viikkonumerot ma 10. syys ti 18. syys 2012 (Helsinki) tommi.pomppis@gmail.com, Naantalin koulu-uinnit, Suomalaiset juhlapyhät, Viikkonumerot ma 10. syys ti 18. syys 2012 (Helsinki) ma 10/9 ti 11/9 ke 12/9 to 13/9 pe 14/9 ma 17/9 ti 18/9 Viikko 37 / 2012 Viikko

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 3 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

HIUKKASMITTAUKSIEN VERTAUS (PM 10 ja PM 2,5 ) JYVÄSKYLÄN KESKUSTASSA VUOSINA 2010-2011

HIUKKASMITTAUKSIEN VERTAUS (PM 10 ja PM 2,5 ) JYVÄSKYLÄN KESKUSTASSA VUOSINA 2010-2011 Juha Pulkkinen HIUKKASMITTAUKSIEN VERTAUS (PM 10 ja PM 2,5 ) JYVÄSKYLÄN KESKUSTASSA VUOSINA 2010-2011 TEOM 1405d:n ja TEOM 1400a:n välillä Opinnäytetyö Kestävä yhdyskunta Toukokuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön

Lisätiedot

ILMANLAATUMITTAUKSET TORNION RUOHOKARISSA JA HAAPARANNAN RIEKKOLASSA

ILMANLAATUMITTAUKSET TORNION RUOHOKARISSA JA HAAPARANNAN RIEKKOLASSA ILMANLAATUMITTAUKSET TORNION RUOHOKARISSA JA HAAPARANNAN RIEKKOLASSA Kuva: Tornion kaupunki Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vuonna 214 ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 215 ILMANLAATUMITTAUKSET

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2004

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2004 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 24 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Minna

Lisätiedot

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana.

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 211 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 19 mittauspisteestä.

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMIEN LAADINTA POHJOIS-SAVON ALUEELLE

ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMIEN LAADINTA POHJOIS-SAVON ALUEELLE ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMIEN LAADINTA POHJOIS-SAVON ALUEELLE Ilmanlaadun 21. mittaajatapaaminen 15.4.2015, Rauma, Kuopion kaupunki/alueelliset ympäristönsuojelupalvelut ILMANLAADUN SEURANTA POHJOIS-SAVOSSA

Lisätiedot

ILMANLAADUN VUOSIRAPORTTI MIKKELI VUOSI 2014

ILMANLAADUN VUOSIRAPORTTI MIKKELI VUOSI 2014 1 ILMANLAADUN VUOSIRAPORTTI MIKKELI VUOSI 2014 2 TIIVISTELMÄ Mikkelissä ilmanlaatuun vaikuttavista päästöistä on selvästi merkittävin liikenne. Ilmoitusvelvollisista laitoksista merkittävin on Etelä-Savon

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2015 (23.3.-15.4.2015) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Kuva: Hannu Väisänen. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Hannu Väisänen. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Hannu Väisänen Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 Päivämäärä 7.4.2015 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Jenni Wallenius 3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali

Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali Pia Anttila Ilmatieteen laitos ISY:n syysseminaari 26.11. 2015 Ilmanlaadun seurannan kehitys 1972 2014 Jatkuvatoimiset 90% kuntien ja teollisuuden ylläpitämiä

Lisätiedot

PISPALAN JA SANTA- LAHDEN ILMANLAA- TUSELVITYS

PISPALAN JA SANTA- LAHDEN ILMANLAA- TUSELVITYS Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 20.1.2010 PISPALAN JA SANTA- LAHDEN ILMANLAA- TUSELVITYS TYPPIDIOKSIDIN OHJEARVOT ASEMAKAAVAT NRO 8256, 8309, 8310 JA 8048 PISPALAN

Lisätiedot

Merkittävimpiä kaupunki-ilman

Merkittävimpiä kaupunki-ilman Mitä hengitämme? 2 Merkittävimpiä kaupunki-ilman saasteita Suomessa ovat hiukkaset, typen oksidit, rikkidioksidi, hiili monoksidi ja hiilivedyt. Muutamilla teollisuuspaikkakunnilla myös haise vat rikkiyhdisteet

Lisätiedot

ILMANLAATUMITTAUKSET LAPPEENRANNAN NUIJAMAALLA VALTATIEN 13 VARRELLA

ILMANLAATUMITTAUKSET LAPPEENRANNAN NUIJAMAALLA VALTATIEN 13 VARRELLA Kuva: Jatta Salmi ILMANLAATUMITTAUKSET LAPPEENRANNAN NUIJAMAALLA VALTATIEN 13 VARRELLA Hengitettävät hiukkaset ja typen oksidit ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 214 ILMANLAATUMITTAUKSET LAPPEENRANNAN

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU Kuva: www.visitkajaani.fi Mittaustulokset vuodelta 214 ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 215 KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 214 Birgitta

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2012

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2012 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 212 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Viranko (Fortum Power and Heat Oy), Turun Seudun Energiantuotanto Oy Maarit Arpalo, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2008

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2008 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 28 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Arja Valli, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Minna Niemelä,

Lisätiedot