RISTIINA ESE KITEREENTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, Mikkeli puh , fax. (015) , etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0938 RISTIINA ESE KITEREENTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osmontie 34, Helsinki arkkitehti Petri Tuormala, puh , petri.tuormala@fcg.fi

2 TEHTÄVÄ Asemakaavan muuttaminen. SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelukohde on sijaitsee Ristiinassa, Kitereentien ja valtatie 13:n välisellä alueella. Tuleva osoite Kitereentie 14. KIINTEISTÖTIEDOT/ OSOITE HAKIJA SUUNNITTELUN TAVOITE Ristiinan kaupunginosassa, kiinteistön eteläosassa. Asemakaavan muutos on tullut vireille Etelä-Savon Energian Oy:n aloitteesta. Tavoitteena on mahdollistaa lämpölaitoksen toiminta. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota kohteen sijaintiin olemassa olevan rakennuskannan läheisyydessä. Uusi hakelämpölaitos tuottaisi kaukolämpöä kiinteistöille, jotka sijaitsevat noin 1 km säteellä lämpölaitoksesta. Tällä alueella sijaitsee suurin osa Ristiinan taajaman isoista öljylämmityskohteista ja näin voitaisiin korvata merkittävä osa fossiilisesta öljylämmityksestä paikallisesti tuotetulla bioenergialla. Uusi laitos ja Koulukeskuksen lämpölaitos on tarkoitus liittää samaan lämpöverkostoon, jolloin koulukeskuksen laitoksesta tulisi toissijainen laitos. Koulukeskuksen laitoksen hakelämpöä ajettaisiin verkostoon silloin, kun laitos paremmalla hyötysuhteella toimiakseen sitä vaatii, lähinnä keväisin ja syksyisin, sekä koulukeskuksen lämpölaitoksen alueelle asennettavien aurinkokeräimien lämpöä kesäisin. NYKYTILANNE Rakennettu ympäristö muodostuu Kitereentien toisella puolella olevista teollisuusrakennuksista ja niiden takana olevasta Metsälinnan tanssilavasta. Alueen eteläpuolella on pieni omakotitalo. Suunnittelualue on rakentamaton. Luonnonympäristöltään alue on itään viettävää jyrkähköä rinnettä. Alueella kasvaa pääosin sekametsää, pohjoiseen mentäessä metsä muuttuu kookkaaksi kuusikoksi. LÄHTÖTIEDOT/ KAAVATILANNE Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT) ovat osa Maankäyttö- ja rakennuslainmukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. VAT tavoitteiden kokonaisuuksista tässä kaavatyössä erityisesti huomioitavia ovat eheyttävää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä toimivia

3 yhteysverkostoja ja energianhuoltoa koskevat tavoitteet. Etelä-Savon maakuntakaavassa (vahvistettu ) alue on merkitty kohdemerkinnällä paikalliskeskuksen alue sekä paikalliskeskuksen keskustatoimintojen alue. Ote maakuntakaavasta Kirkonkylä-Pellosniemi osayleiskaavassa (1991) suunnittelualue on Teollisuus aluetta (T). Yleiskaavaa ollaan uudistamassa. Ristiinan kirkonkylän seudun osayleiskaavan luonnos on nähtävillä Kaava on laadittu oikeusvaikutteisena yleiskaavana siten, että alue on jaettu kahteen erilliseen karttalehteen: Kirkonkylän strategiseen yleiskaavaan ja Kyläalueiden yleiskaavaan. Asemakaavoitetun ja asemakaavoitettavaksi ajatellun osalta kaava on strateginen. Määräyksenä Kirkonkylän strategisessa yleiskaavassa on lisäksi mainittu, että kaava-alueelle voidaan sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja rakennelmia kuten alueellisen lämpölaitoksen. Lämpölaitoksen paikkaa ei ole kaavassa osoitettu, vaan se määritellään tarkemman kaavoituksen (asemakaava) myötä.

4 Ote yleiskaavasta. Ote Kirkonkylän strategisesta yleiskaavasta. Kaavaluonnos nähtävillä

5 Ote ajantasa-asemakaava yhdistelmästä. Alueella ei ole asemakaavaa, mutta se rajoittuu asemakaavoitettuun alueeseen, Kitereentiehen ja tien vastakkaisella puolella on teollisuusja varastorakennusten korttelialue (T) (Ristiinan kirkonseudun asemakaava hyväksytty Ristiinan kunnanvaltuustossa ja vahvistettu Mikkelin lääninhallituksessa ). MAANOMISTUS ARVIOINTITIEDOT Suunnittelualue on yksityisomistuksessa. Mutta Etelä-Savon Energia Oy on tehnyt esisopimuksen maanvuokrauksesta Hankkeen arviointi tapahtuu kaavoitusprosessin yhteydessä asiantuntijoiden ja osallisten kanssa. Soveltuvin osin arvioidaan vaikutuksia yhteiskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon ja maisemaan, ihmisten elinoloihin sekä yhdyskuntatalouteen. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan kaavan mukaisen toiminnan kehittymisen vaikutukset mm. maisemaan ja kaupunkikuvaan sekä liikenteeseen ja meluihin. Tärkeimmät vaikutukset esitetään kaavaselostuksessa. Vaikutusalueena ovat lämpölaitoksen lähiympäristö, mutta osa mm. maisemallisista ja liikenteellisistä vaikutuksista ulottuvat kauemmaksikin. Vaikutustenarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia selvityksiä ja tehdään tarvittavat lisäselvitykset.

6 LUONTOSELVITYS Ristiinan kirkonkylän seudun osayleiskaavan yhteydessä on tehty luontoselvitys (Ristiinan kuntakeskuksen seudun yleiskaava, Pohjoisosan luontoselvitys 2012, Enviro, ). Sen mukaan alue on liito-oravan elinympäristöä ja siellä on myös yksi pesäpuu. Keväällä 2015 Enviro Oy on laatinut uuden selvityksen asemakaavatyön pohjaksi. Selvitys on päivätty Kevään 2015 ja yleiskaavan (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2014) yhteydessä tehdyissä inventoinneissa suunnitellun lämpölaitoksen alueelta ei todettu liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Liitooravien jätöshavainnot on tehty lämpölaitoksen alueen pohjoispuolelta. Lämpölaitoksen rakentaminen ei vaikuta liito-oravan nykyisiin kulkuyhteyksiin. Lämpölaitoksen rakentaminen suunnitellulle alueelle ei siten hävitä tai heikennä liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Kuva Liito-oravan elinympäristöistä ja pesäpuut (vihreä piste) ja kevällä 2015 papanapuut (sininen piste). (Enviro, 2015) KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavalla ei ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön tai olemassa olevaan rakennuskantaa, koska suunniteltu rakentamien sijoittuu ra-

7 kentamattomalle alueelle. Uusi lämpölaitos tukee olevan rakennuskannan käyttöä ja siten myös olevaa taajamarakennetta. Kaavalla ei osoiteta uusia katuja, joten rakentamisessa hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria. Vaikutukset ilmanlaatuun: Kitereentien lämpölaitokselta tultaisiin lämmittämään lähialueella alueella olevia, nykyisin öljylämmitystä tai sähkölämmitystä käyttäviä, taloja. Yhteensä korvattaisiin noin litraa öljyä eli hiilidioksineutraalilla puulla vähennettäisiin CO2- päästöjä noin 1068 t/a. Merkittävä asia on myös päästöjen siirtyminen asuinrakennuksista taajaman pohjoisreunalle. Lämpölaitoksen korkeasta piipusta päästöt lähtevät vallitsevan tuulensuunnan mukana kauas Ristiinan taajamasta sen pohjoispuolelle. Koulukeskus on myös mahdollista liittää suunniteltuun lämpölaitokseen, jolloin Koulukeskuksen lämpölaitosta ei tarvitse käyttää niin paljon. Erityisesti kesäajan käyttö ja polttoöljyn poltto loppuisi suurella todennäköisyydellä kokonaan, mikä omalta osaltaan vähentää myös päästöjä. Koulukeskuksen lämpölaitoksen käyttö varavoimalana mahdollistaa myös sen, että Kitereentien kevyellä polttoöljyllä toimivaan varalämpölaitosta ei tarvitse käyttää tai sitä tarvitsee käyttää vain ajoittain. Vaikutuksen kasvillisuuteen ja eläimistöön: Kaavalla ei vaaranneta luonnonmonnimuotoisuutta, koska alueelta ei tunneta uhanalaisia tai vaarantuneita kasvilajeja. Vaikutuksen pohja- ja pintavesiin: Alueella ei ole pohjavesialuetta, joten kaavan toteuttamisella ei ole vaikutusta pohjavesiin. Alueen hulevedet muodostuvat vähäiseksi ja ne ohjautuvat itään päin maantien sivuojaan, missä ne imeytyvät suurelta osin maaperään. Hulevedet eivät tule vaarantamaan pintavesien laatua. Vaikutukset maisemaan: Uusi lämpölaitos itsessään ei nouse ympäröivää rakennuskantaa ylemmäksi. Vaikutuksen eivät kokonaisuudessaan muodostu merkittäviksi, koska alueen pohjoispuolella on jo teollisuusrakennuksia. Laitoksen savupiippu tulee näkymään lähialueille, mutta se ei muodosta merkittävää maisematekijää. Kaavan toteuttaminen ei muuta Ristiinan kirkonkylän miljöötä, koska alue sijoittuu kirkonkylän pohjoispuolelle rakennetun alueen reunalle teollisuusalueen viereen. Vaikutuksia maisemaan on pyritty vähentämään osoittamalla istutettavan alueen osa tontin eteläreunaan vasten lähintä asutusta. Vaikutukset liikenteeseen: Lämpölaitoksen toteuttaminen lisää liikennettä alueella johtuen polttoaineen toimituksesta. Polttohake toimitetaan Mikkelin lähialueelta paikallisin voimin tuotettuna. Huippukulutuk-

8 sen aikana haketta kuluu n. yksi kuorma-autokuorma (50 m3) vuorokaudessa. Koko vuoden kulutus on hieman yli sata kuormaautokuormaa, siis suunnilleen yksi kuorma kolmea vuorokautta kohden. Sosiaaliset vaikutukset: Suunnittelualueelle ei kohdistu virkistyskäyttöpaineita. Vapaa-ajanviettoon tai virkistys-toimintaan kaavalla ei ole vaikutusta. Lämpölaitoksen rakentaminen saattaa vaikuttaa alueen eteläpuolella olevan asutuksen omakotitalojen asumisviihtyisyyteen. Asuinpihan ja laitoksen jätetään istutettava alueen osa. Turvallisuus alueella ei heikkene. Taloudelliset vaikutukset: Kevyen polttoöljyn (POK) korvaamisessa hakkeella saavutetaan aluetaloudellisia hyötyjä. OSALLISET Osallisia ovat - hakija - alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat, Vuokralaiset ja asukkaat (naapurit) - kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset - kaupungin viranomaiset - Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY, Etelä- Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oyj, teleoperaattorit - kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Listaa osallisista täydennetään tarvittaessa. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavoituksen alkaminen ilmoitetaan osallisille kirjeellä. Isännöitsijää pyydetään välittämään tieto kaavoituksesta yhtiönsä asukkaille ja osakkaille. Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon voi tutustua myös kaupunkisuunnittelu osastolla (Maaherrankatu 9-11) ja internetissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu ei ole tarpeen, elleivät muut viranomaiset sitä esitä. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä.

9 Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan kerran vuodessa kaavoituskatsauksessa. KÄSITTELYAIKATAULU Tavoiteaikataulu: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan muutoksen luonnos lähetetään tiedoksi osallisille heinäkuun puolivälissä. Kaavaluonnos ja OAS tulevat nähtäville elokuussa 2015, ehdotus teknisessä lautakunnassa syyskuussa., kaupunginhallituksessa syyskuussa ja nähtävillä syys- lokakuussa. Valtuuston hyväksyntään kaava on tarkoitus viedä joulukuussa VALMISTELUSTA VASTAA Mikkelin kaupunki Asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen puh sähköposti FCG Suunnittelu ja tekniikka arkkitehti Petri Tuormala puh sähköposti Kirjallinen palaute Mikkelin kaupungin kaupunkisuunnitteluun: os. PL 278, MIKKELI tai sähköpostitse toimistosihteeri Kirsi Avelin, puh PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOI- TUS Mikkeli Tuija Mustonen Mikkelin kaupunki Petri Tuormala