[ 2] TAISTELIJA 2020 JA UUSIUTUVA PUOLUSTUS JULKISEN HALLINNON ICT KARSII JA KOHDENTAA JÄÄKIEKON MM-KISOJEN TURVALLISUUS- TEKIJÄT

Transkriptio

1 [ 2] 2012 TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI d JULKISEN HALLINNON ICT KARSII JA KOHDENTAA d JÄÄKIEKON MM-KISOJEN TURVALLISUUS- TEKIJÄT d ENSIHOITO MENEE LAKEUKSILLA POTILAAN LUO TAISTELIJA 2020 JA UUSIUTUVA PUOLUSTUS TUVE-STRATEGIAN JALKAUTTAMISEN MYÖTÄ JAKOON TULEE UUTTA TOIMINNALLISUUTTA JA TURHA TYÖ VÄHENEE.

2 VIRVE & RAKEL Suomen virve- ja Ruotsin vas taavalla tetra-tekniikalla toteutetun viranomaisradioverkon rakelin yhteen liittävän laitteiston operatiivinen pilottikäyttö aloitettiin toukokuussa. Puheradioliikenne maiden viranomaisten välillä on mahdollista, ja kaksi puhe ryhmää kummastakin voidaan tarvittaessa yhdistää toisiinsa. Yhtei sen verkon keskeisiä toimialueita ovat Tornionjokilaakso, Merenkurkku ja Ahvenanmeri. Märketin majakka seisoo pienellä luodolla Ahvenanmerellä. Suomen ja Ruotsin välinen raja jakaa luodon kahtia. Majakka rakennettiin vuonna LEHTIKUVA 9 Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan käynnistäminen Turvallisuusviestinnän toimintaympäris tön murros näkyy myös Suomen Erillisverkot -konsernissa vastuualueen laajentumisena. Konsernin strategiassa erityisenä painopisteenä on hallinnon turvallisuusliiketoiminnan (TUVE) suunnittelu ja toiminnan käynnistäminen. Taustalla on Valtioneuvoston päätös Erillisverkoille. Päätöksen mukaan turvallisuusverkon valtion omistamat valokaapelit ja laitetilat sekä vuokrasopimukset erikseen sovittavin osin siirretään valtioneuvoston kanslian alaiselle valtion omistamalle Suomen Erillisverkot Oy:lle, joka vastaa tämän infrastruktuurin ylläpidosta. Myös hallinnon korkeaa varautumista tuke vien, kaikille yhteisten palvelujen tuotantoon, ylläpitämiseen ja tarjontaan liittyvien tehtävien vaiheittainen siirtäminen Erillisverkoille selvitetään yhteistyössä TUVE-hankkeen ja siinä mukana olevien hallinnonalojen kanssa. Turvallisuusverkon tehtävä on varmistaa valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoimintaa sekä viestintää koko Suomen valtakunnan alueella. Järjestelyssä keskitetään turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten viestinnän turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvää osaamista, infrastruktuuria sekä palveluja läpinäkyvällä ja kustannustehokkaalla tavalla. Suomen Erillisverkot -konserniin on perustettu helmikuussa joka käytännössä vastaa ko. liiketoiminnasta. seisen TUVE-liiketoiminnan johtajana. Tähän työhön hakeutuessani minua kiinnosti erityisesti itsenäinen ja kokonaisvastuullinen rooli yhteiskunnallisesti merkittävien ja vaativien tietoliikennehaasteiden parissa. Näihin odotuksiin olen myös saanut vastetta. Työni on käynnistynyt taustamateriaaliin tutustumalla. Myös liiketoimintasuunnitelman rakentaminen on alkanut erittäin hyvässä yhteishengessä eri toimijoiden kanssa. Suunnittelun lopputuloksena syntyy luotettava ja turvallinen verkkooperaattori, joka tarjoaa yhteiskäyttöön verkkoja infrastruktuuripalveluja. Verkko-operaattorin asiakkaina ovat TUVE-palveluintegraattorit, jotka edelleen tuottavat viestintäpalveluja loppukäyttäjilleen. TUVElle annettuna tavoitteena on parantaa valtiojohdon päätöksentekokykyä, tilannekuvan muodostamista ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa sekä tiedon eheyden ja kiistämättömyyden edellytyksiä kaikissa turvallisuustilanteissa. Tehty keskittämispäätös ja kuluneiden lähivuosien aikana tehdyt TUVE-investoinnit luovat erinomaisen pohjan muun muassa julkishallinnon toiminnan edelleen kehittämiselle. Turvalliset yhteiset verkkoratkaisut tuovat kustannustehokkuutta mahdollistaen samalla palvelujen yhteiskäyttöisyyden yli hallinnonalarajojen. Riittävä suunnittelu mahdollistaa hyvän lopputuloksen. Uskon, että TUVE-liiketoiminnasta tulee merkittävä toimija yhteiskunnassa vahvistaen Erillisverkkojen roolia turvallisten ja toimintavarmojen viestintäpalvelujen tarjoajana tukien elintärkeiden toimintojen johtamista. SUUNNITTELUN LOPPUTULOK SENA SYNTYY LUOTETTAVA JA TURVALLINEN VERKKO-OPERAATTORI. EDITORIAL Mika Matturi liiketoimintajohtaja VIRVE-lehti on Suomen Erillisverkot Oy:n julkaisema sidosryhmälehti. Päätoimittaja Pertti Virtanen, PL 357, Espoo, vaihde , Toimitusneuvosto Erillisverkot: Antti Koponen, Yrjö Pylvänäinen, Jarmo Vinkvist ja Pertti Virtanen. Alma 360: Erja Aalto, Virve Airola, Jussi-Pekka Aukia, Antti Pulkkinen ja Diana Törnroos. Toimitus Alma 360 PL 502, Helsinki vaihde Tuottaja Virve Airola, AD Antti Pulkkinen Toimitussihteeri Erja Aalto Kuvatoimittaja Laura Nissinen Repro Aste Helsinki Paino Edita Prima, 2012 Osoitelähde Suomen Erillisverkot Oy:n asiakasrekisteri. 2 VIRVE 2/2012 2/2012 VIRVE 3

3 ï TAPAHTUU THINKSTOCK VIRVE PYSYY Kiitos kaikille VIRVE-Uutisten ja -päivän nimikilpailuun osallistuneille! Vastauksia tuli kaikkiaan 103 henkilöltä. Pohdinnan jälkeen niin nimilautakunta kuin Erillisverkkojen johtokin päätyivät kuitenkin siihen, että sekä lehti että päivät säilyttävät VIRVEnimen. Se kuvastaa parhaiten sitä viranomaisverkoston yhteistoimintaa, jota Erillisverkkojen toiminta yhä enemmän edesauttaa ja josta kaikki olemme yhä enemmän riippuvaisia, niin toiminnallisesti kuin verkostollisestikin. Vastanneiden kesken arvotut Nokia Lumia -puhelimet voittivat Petri Wessman Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunnasta ja Timo Lehtimäki Viestintävirastosta. Onnittelut voittajalle! ERILLISVERKOILTA YRITYSVASTUURAPORTTI Suomen Erillisverkot Oy:n vuotta 2011 koskeva yritysvastuuraportti julkaistaan syksyllä Raportti toteutetaan valtioneuvoston hyväksymän omistajapoliittisen periaatepäätöksen linjausten mukaan. Olennaisia, tunnusluvuin kuvattuja teemoja ovat toimintavarmat tietoliikennepalvelut, arvo yhteiskunnalle, henkilöstö, liiketoiminnan eettiset periaatteet ja ympäristö. RIITTÄÄ, ETTÄ ON YKSIKKÖ JA POLTTOAINETTA. Seinäjoen ensihoito s. 14 d 11 OMISTAJAN ÄÄNI Kehitysministeri Heidi Hautala näkee yritysvastuun vahvasti liikentoimintaa tukevana asiana. Vastuullisuus ja avoimuus tukevat kehitystä. d 24 ICT-STRATEGIA Julkisen hallinnon ict-johtaja Timo Valli uudistaa valtion ict-rakenteita. TUVEa hän pitää ennen muuta tietoturvallisuuden resurssien kunnostushankkeena ACCATIO OFFIC TO DOLUPTATIIS AS PLABORPOS LORES. s. 14 SISÄLTÖ: Erillisverkoissa tapahtuu Puolustusvoimien uudistettu taistelujärjestelmä Tetraa, trendejä ja Appseja Ennakoimalla onnistuneet kisat Akateeminen nurkka TUVE kohti kattavaa turvallisuusverkkoa Ajankohtaista Svensk resumé Kyberturvallisuusharjoitus CDX-12 Suomi osallistui maaliskuussa NATOn kyberosaamiskeskuksen CCDCOE:n (NATO Cooperative Cyber Defence Center of Excellence) järjestämään Cyber Defence Exercise (CDX) -harjoitukseen. Suomi tarjosi tapahtumassa tilannekuvapalvelut, Sveitsi teknisen harjoitusinfrastruktuurin. Suomen osallistumista johti puolustusvoimat. Mukana oli myös ministeriöitä sekä valtionhallinnon virastoja ja laitoksia. Harjoitus lisää merkittävästi asiantuntijoiden osaamista. Se tukee monikansallista turvallisuuden kehittämiseen keskittyvää kokeilu- ja tutkimustoimintaa Multinational Experimentation MNE:tä, jossa Suomi johtaa tutkimusta kybertilannekuvateknologioista ja -menetelmistä päätöksenteon tukena. TETRA ASSOCIATIONISTA TULI TCCA TETRA Assiociation on nyt TETRA + Critical Communications Association (TCCA). Taustalla on laajempi viesti: maailmanlaajuinen kriittisen viestinnän käyttäjien ja toimittajien yleisten standardien ja ratkaisujen kehittämisja soveltamistyön edistäminen. Muutos on vastaus mobiilin radion (PMR) käyttäjien lisääntyneeseen laajakaistapalvelujen kysyntään. TCCA:n puheenjohtajan Phil Godfreyn mukaan muutos ei millään lailla vähennä keskittymistä tetraan, joka tulee olemaan ensisijainen ja tärkein teknologia vähintäänkin ensi vuosikymmenelle. Tetra-standardia kehitetään ja edistetään maailmanlaajuisesti. THINKSTOCK 4 VIRVE 2/2012 2/2012 VIRVE 5

4 Puolustusvoimien uudistettu taistelujärjestelmä KETTERYYTTÄ, ALOITEKYKYÄ, OVELUUTTA Vähemmästä enemmän ei ole vieras käsite Suomen puolustusvoimille. Kun resurssit vähenevät, niiden käyttö mietitään entistä tarkemmin ja panostetaan suomalaiseen sotilaaseen VIRVE AIROLA ÁPAULA MYÖHÄNEN 4 M suunniteltu, miten joukkojen organisointia, varustamista ja taistelutapaa uudistamalla voidaan muodostaa toimintakykyiset joukot. Keskeinen uudistuskohde on taistelutapa. Joustavammassa toimintamallissa pyrkimyksenä on tuottaa vastustajalle maksimaaliset tappiot ja säilyttää oma toimintakyky. Käytännössä uudistus koskee kaikkia maavoimien aselajeja. Uudistus perustuu erittäin laajaan tutkimukseen, jota on tehty useita vuosia, ja jossa on käytetty kaikkia mahdollisia operaatioanalyysityökaluja. OMAN MAAN TARPEISIIN Suomen sodan ajan joukkojen kokoonpanot muuttuvat melkoisesti. Alentunut sodan ajan joukkojen määrä vastaa sitä käsitystä, minkä verran arvelemme pystyvämme varustamaan, linjaa maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatinkenraali Veli-Pekka Parkatti. Meillä on aika uniikki alueellinen puolustus. Lähdimme liikkeelle omista tarpeistamme, oman alueemme puolustamisesta, emme ottamaan mallia muualta. Mietimme, millaiset resurssit meillä on nyt ja mihin kehittämisrahamme riittävät. Uuden jalkaväkiryhmän vahvuus on yhdeksän miestä aikaisemman kahdeksan sijaan, ja se jakautuu kolmen miehen partioihin. Kokoonpanot pyritään tekemään modulaarisiksi, niin että eri joukot sopivat yhteen keskenään. Ryhmän vahvuus kasvaa yhdellä miehellä, ja joukkueen vahvuus vastaavasti. Pyrimme siihen, että alaorsi olisi vahva. >> 6 5 i VARUSTUS: 1. kypärä, jonka valonvahvistinlaite pelaa yhteen tähtäimen kanssa 2. ase, jossa kehittynyt tähtäin 3. päätelaite, johon informaatio välitetään karttapohjalle tai viesteinä, jakaa tilannekuvaa kentältä 4. radio ryhmäradio, jolla saa yhteyden ylempään portaaseen ja joukkueeseen 5. keskitetty virtalähde 6. sirpale-/luotisuojaliivi ja muita suojavälineitä (esim. CBRN) lisättävissä lämpötähystin ja laserosoitin 6 VIRVE 2/2012 2/2012 VIRVE 7

5 Viestijärjestelmät ovat keskeisessä roolissa. Jos johtamista ei pystytä pitämään yllä, jää suorituskyky heikoksi, kenraali sanoo. Vanhastakin järjestelmästä saadaan tekniikalla enemmän irti. Tuliyksikkö toimii eri tavalla tuliaseman päässä. Kun - vyet heittimet varustetaan asekohtaisella päätelaitteella, teho ja tarkkuus ovat aivan toista luokkaa. Nykyisestä jäykähköstä alueiden puolustamiseen perustuvasta järjestelmästä siirrytään joustavampaan toimintamalliin. Sen mahdollistavat johtamisvälineet, mutta myös kehittynyt joukon suoja, kuten naamioverkot ja helposti siirrettävät taistelusuojat. Tiedustelukyky ja joustava toiminta erilaisissa näkyvyys- ja valaistusolosuhteissa saa uusia mahdollisuuksia, kun pimeäntoimintakyky tuodaan taistelija- ja ryhmätasolle. KOKO ORGANISAATIO MUKAAN Pienimuotoiset kokeiluharjoitukset joukkuetasolla aloitettiin viime vuonna, tänä vuonna niitä tehdään komppaniatasolla. Varsinaisesti alueellisten joukkojen koulutus uuteen taistelutapaan aloitetaan koulutettava henkilökunta, suunniteltava ohjeistus ja viimeisteltävä opetuspaketit. tasoilta ja pyrimme interaktiiviseen kehittämiseen. Uskomme, että organisaation eri tasoilla tästä pystytään kehittämään entistäkin paremmin toimiva järjestelmä, kenraali Parkatti uskoo. Tehtävätaktiikka korostuu entisestään eikä alaisen tekemistä säädetä liikaa. Kun esimies antaa alaiselleen toiminnan päämäärän, tehtävän ja resurssit sen hoitamiseen, alainen mietti, miten hän toiminnan toteuttaa. Pyrimme vahvistamaan aloitekykyä ja saamaan koulutuksesta mielenkiintoisempaa. Sekä johtajilta että yksittäisiltä sotilailta odotetaan rohkeuden ja aloitekyvyn lisäksi myös oveluutta. Varusteita ja resursseja jaetaan tarkoituksenmukaisesti ja mahdollisimman tehokkaasti ryhmän sisällä. Tekniikassa pyritään hyödyntämään mahdollisimman pitkälti kaupallisia ratkaisuja, hyllytavaraa ja olemassa olevaa tekniikkaa, jota jatkojalostetaan ja sovitetaan puolustusvoimien järjestelmään. meijaa. Kaikkien järjestelmien lähtökohta on, että niiden on sovelluttava asevelvolli- tisesti reserviläisistä. TÄRKEIN TYÖ TEHDÄÄN KENTÄLLÄ sodan ajan joukkojen kokonaismäärä oli - - viläisiä on kolmisenkymmentä yhtä ammattilaista kohti. Tämä koko homma pitää hoitaa niin kuin panssarivaunuun vaihtaisi telaketjua sen koko ajan liikkuessa. Se on haasteellista, prikaatinkenraali Parkatti kuvaa puolustusvoimien uudistusta. PYRIMME VAHVISTAMAAN ALOITEKYKYÄ JA SAAMAAN KOULUTUKSESTA MIELENKIINTOISEMPAA." Välineiden käyttö on opittava lyhim- palveluksessa. Tekniikka kyllä opitaan, se ei ole on- taistelukentällä, Parkatti painottaa. Varusmiehet koulutetaan tulevaisuudessakin sodan ajan kokoonpanoon ja kutsutaan sen mukaisesti kertausharjoituksiin. Perusasioita ei voi kovin helpolla muuttaa, muuten menetämme varusmiesaikana saavutetun valmiuden. Palvelusaikana syntyneen joukon kiinteydellä on suuri merkitys. Prikaatinkenraali katsoo kuitenkin tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Kun puolustusvoimien uudistuksesta selvitään, uskon että tämä maavoimien uudistettu taistelutapa toteutuu. Koulutustilaisuuksissa ja kokeiluharjoituksissa väki on ollut hyvin innostunutta. Se on hyvä, sillä tärkein työ taistelutapaa uudistettaessa tapahtuu kentällä. tävä on ennaltaehkäisy. Kaikki ennaltaehkäisevää kykyä ylläpitävät toimet edellyttävät yhteistyötä viranomaisten kanssa. Kakkostehtävämme on muiden viranomaisten tukeminen, enkä näe että sen merkitys ja rooli tulevaisuudessa ainakaan vähenee.1 KETTERÄ LISÄ PUOLUSTUSTUKSEEN Varusmies Tomi Marjoniemi Karjalan prikaatista kantoi tulevaisuuden sotilaan varusteita koko pitkän päivän. Hänen mielestään paino jakautuu hyvin ja kokonaisuus toimii. Puolustusministeriö päätti huhtikuussa, että maavoimat hankkii minilennokkeja, joiden käyttö integroidaan maavoimien uuteen taistelutapaan. Lennokki on melko toimintavarma ja sotaväen laitteeksi edullinen. Pataljoonan kokoisella alueella se kykenee jatkuvaan reaaliaikaiseen valvontaan ja tuottaa koko ajan tilannekuvaa, sanoo prikaatinkenraali Veli-Pekka Parkatti. Miehittämätön lennokki on myös melko hankala havaita, ja se on helposti korvattavissa, jos se ammutaan alas. 8 VIRVE 2/2012

6 OMISTAJAN ÄÄNI Tilannekuvaa rakennetaan erilaisten sensorijärjestelmien avulla, valonvahvistimilla, lämpökameroilla, -tähtäimillä ja -tähystimillä. Tulevaisuudessa sensoritieto voidaan siirtää suoraan taistelujärjestelmään, esittelee majuri Matti Honkela. TAISTELIJA 2020 Uudistetun taistelujärjestelmän ydin on taistelija, suomalainen sotilas. Järjestelmän pitää palvella taistelijaa, olla yksinkertainen käyttää ja tukea päätehtävää. Vastuullisuus, avoimuus ja pitkäjänteisyys ovat valtion omistajaohjauksen lähtökohtia. Ministeri Heidi Hautala korostaa, että valtion omistajuus on mahdollisimman kaukana kvartaaliajattelusta. >> Taistelija tarvitsee yksinkertaisuutta. Laitteita on pystyttävä käyttämään ja käsittelemään tapahtui lähes mitä tahansa. Pitkäaikainen stressi ja äärimmäinen väsymys, putkinäkö, pelko ja huonot olosuhteet vaikuttavat toimintakykyyn sekä kykyyn hahmottaa tilannetta ja muodostaa tilannekuvaa. Järjestelmien on oltava ergonomisesti toimivia, keveitä, helppokäyttöisiä ja yksinkertaisia. Kaiken pitää tukea taistelijaa, tiivistää majuri Matti Honkela, joka on ollut uuden taistelutavan kehittämisessä alusta lähtien mukana. Maavoimissa on tehty omaa tutkimustyötä ja kenttätestausta, yhdistetty teo riaa ja käytäntöä. VTT:n, Helsingin kauppakorkea koulun, työterveyslaitoksen ja eri yliopistojen kanssa tutkittiin, mitä tietoa tarvitaan ja miten se esitetään. Työ saatiin valmiiksi Suurin hanke on ollut tilannetieto ja sen välittäminen käyttöliittymien avulla. Uuden tekniikan myötä joukkueenjohtajan ei tarvitse olla suorassa näköyhteydessä ryhmänjohtajiin. Kaikki riippuu tiedosta. Yksinkertaisuudessaan kysymys on siitä, mitä tietoa tarvitsee taistelija, mitä alatason johtajat ryhmänjohtaja ja joukkuejohtaja, miten se tieto tulee esittää ja miten se välitetään ylimpään johtoon. Toinen keskeinen kysymys on energian saanti. Keskitetty virransyöttöjärjestelmä keventää akkuja. Virtalähteet ovat laitteissa, ja lataamisen vaihtoehtoja testataan. Meidän olosuhteemme ovat haastavat. Pisimmällä kehittelyssä on ruggeroitu eli rakennesuojattu johtajanpääte. Laitetta on heitetty seiniin, pudotettu veteen ja rusikoitu monella tapaa. Vaatimusmäärittely on sama kuin sotilaalla: sen on kestettävä. Jos järjestelmä kaatuu, sitä on turha kantaa selässä. Keveys on kaikessa valttia, järeät ohjelmat voivat kaataa tai tukkia järjestelmän. Varusteet muuntuvat roolin mukaan. Se mitä ei tässä tehtävässä tarvita, jätetään tukialueelle. On aina muistettava, mitä taistelija tekee, miten ja missä liikkuu. Hyvä liikkumiskyky on olennainen osa selviytymiskykyä.1 VIRVE AIROLA ÁHANNA KOIKKALAINEN Sähkökatkokset herättivät varmasti monissa suomalaisissa turvattomuuden tunteen ja tunteen haavoittuvuudesta. Sähköön perustuva yhteiskunta on haavoittuvainen, sanoo kehitysministeri Heidi Hautala. 10 VIRVE 2/2012

7 Kehitysministeri Heidi Hautala vastaa kehitysyhteistyöstä ulkoasiainministeriössä ja valtion omistusohjauksesta valtioneuvoston kansliassa. Maailmanparantamisen ammattilaiseksi nimet- vaikuttajana. Ennen ministerikauttaan hän oli Euroopan parlamentin jäsen ja johti ihmisoi- - joka painottaa uutena linjauksena yritysvastuuta strategisena voimavarana. Sen mukaan valtion omistajapolitiikka perustuu yhtiön kaikki etutahot huomioon ottavaan omistaja-arvon kasvattamiseen kestävällä ja vastuullisella tavalla. - tala sanoo. ERITYISTEHTÄVÄ JA ERITYISASEMA Valtio on omistajana kahdessakymmenessä erityistehtäväyhtiössä. Niillä on joko valtion niille osoittama tietty tehtävä tai sellainen erivapaus, että ne eivät toimi eikä niitä ohjata kaupallisin ehdoin kilpailullisessa ympäristössä. Näissäkin yhtiöissä pätevät kuitenkin yleiset valtion omistusohjeet. Erityistehtävää hoitavassa yhtiössä valtio on aktiivinen omistaja. Se määrittelee sekä erityistehtävän sisällön että sen, mitä se merkitsee yhtiölle asetettaville tavoitteille. Kaupallisia toimintoja koskevan liiketoiminnallisen strategian määrittelevät yhtiön johto ja hallintoelimet. Vaikka periaatepäätöksen mukaan valtiolla on yhtiöissä omistajana yhteiskunnallisia tavoitteita, niiden taloudellista toimintaa ohjataan taloudellisin perustein. Omistajapoliittiset tavoitteet perustuvat mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kokonaistulokseen. Sitä arvioidaan ensisijaisesti sen perusteella, miten ja millaisilla kustannuksilla yhtiö toteuttaa ministeriön sille asettamia tehtäviä ja miten se täyttää yhteiskunnallisen palvelutehtävänsä. - linjaa Suomen Erillisverkot Oy:n asemaa. toiminta olisi markkinaehtoista. Liiketaloudellinen kannattavuus on toki suotavaa, mutta tämän tyyppisissä tehtävissä sitä ei aina pystytä toteuttamaan. Se täytyy hyväksyä. UUSIA RISKEJÄ, VAHVOJA VALMIUKSIA Erillisverkkojen kohdalla toimintaa säätelee sama yksikkö, jonka rattuna. Liikenneministeriö hoitaa liikennepolitiikkaa ja valtion omistusohjausosasto valtioneuvoston kansliassa vastaa VR:stä yhtiönä, ministeri painottaa. kansliassa, mikä sopii tietysti hyvin, koska koordinoidaan eri viranomaisten tarpeisiin liittyvää toimintaa. NÄEN YRITYSVASTUUN VAHVASTI LIIKETOIMINTAA TUKEVANA ASIANA. Toiminnan riskit liittyvät yhä useammin tietojärjestelmiin. Erilaiset kriisitilanteet edellyttävät sellaisia viestintäkanavia ja keinoja, että poikkeuksellisiin tilanteisiin pystytään vastaamaan. Yhteiskuntaan liittyy ja kohdistuu yhä uudenlaisia riskejä. Ministeri viittaa Risto Isomäen saman päivän myrskyjen vaikutuksesta sähköverkkoihin. - tynyt eikä sähköriippuvainen, vaikutukset tämän päivän maailmassa olisivat aivan toista luokkaa. Odotan mie- Erillisverkoilla pitääkin olla paras mahdollinen asiantuntemus ja näkemys siitä, mihin yhteiskunnat kehittyvät ja mihin tällaisilla tietoverkoilla pystytään ja joudutaan vastaamaan. Yksi keskeisistä tavoitteistani omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä on hallitusten kaikenlaisen moninaisuuden lisääminen, ministeri Hautala painottaa. LUOTTAMUS JA AVOIMUUS Valtiolle omistajana tärkein kanava omistajaohjauksessa on yhtiön hallitus. tuksen jäseniä, niin että yhtiön hallituksessa on riittävän monipuolista osaamista ja se on tehtävänsä tasalla. Omistajan luottamuksessa tärkeintä on luottamus ja ymmärtää valtionomistuksen periaatteet. Erityiskysymysten ja sen, miten yhtiö leiviskäänsä hoitaa, pitäisi puolestaan käydä ilmi yhtiön raporteista. mielenkiintoinen asia. Sisäiseen turvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat sellaisia, että ihmisten on hyvä tietää, että näistä asioista huolehditaan ja että niistä kerrotaan niin paljon kuin voidaan kertoa. Niistä viestimisessä on varmasti miettimistä, ministeri pohtii. toturvasäännökset on tunnettava. Tärkeimmillä valtionhallinnon toimijoilla, puolustusvoimilla ja sisäasiainministeriöllä, on yleiseen turvallisuuteen liittyviä perusteita toimia vähemmän julkisesti. Yleisen turvallisuuden ja valtiovallan turvallisuuden takaamisen tehtävissä toimiva organisaatio on hyvin eri asemassa kuin avoimilla markkinoilla kilpaileva yhtiö, joka joutuu koko ajan tekemään selkoa toiminnastaan eri sidosryhmille. Tuntuu myös että niin asiakkaiden, kansalaisjärjestöjen kuin muidenkin sidosryhmien kiinnostus on lisääntymässä. HENKILÖSTÖ VASTUUN YTIMESSÄ Ministerin mielestä henkilöstöasiat ja niistä raportointi ovat tärkeä osa yhteiskuntavastuuta. hyvä keskusteluyhteys henkilöstön ja johdon välillä helpottavat ratkaisujen löytämistä. Valtio onkin omistajana linjannut haluavansa käyttää parhaita mahdollisia henkilöstöön liittyviä käytäntöjä. on se, että henkilöstö on motivoitunutta. Ja erityisesti tällaiset muutostilanteet täytyy hoitaa esimerkillisesti. Vastuukysymykset tulevat paljolti esiin esimerkiksi sidosryhmien kanssa käytävässä keskustelussa tai kun yhtiötä mahdollisesti kritisoidaan julkisuudessa. otettava selvää, onko yhtiö ymmärtänyt yhteiskuntavastuunsa ja pystyykö se tarvittaessa korjaamaan toimintaansa. Sidosryhmäviestintä on mielestäni osa tätä vas- Vastuukysymyksiin ja hallintoon liittyy hyvä hallintokoodi. Käsite tulee pörssiyhtiömaailmasta, mutta soveltuvin osin se sopii mainiosti myös tämäntyyppisiin yhtiöihin. tiö, jonka tarkoituksena on viime kädessä kansalaisten tiössä keskeistä. voidaan ja pitääkin kehittää, mutta valtio ei tämäntyyppisestä toiminnasta tule luopumaan. Kun ei suoranaisesti ole taloudellista kilpailevaa toimintaa, kaupalliset vaatimukset eivät ole keskeisiä. Valtion omistus on hyvin selvä, ja se on mahdollisimman kaukana kvartaaliajattelusta, jota valtio pyrkii muutenkin omistajana välttämään.1 12 VIRVE 2/2012 2/2012 VIRVE 13

8 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri: ENSIHOITO UUDISTUU LAKEUDELLA Kun ambulanssi vie hoitajan potilaan luo, ei potilasta välttämättä tarvitsekaan viedä päivystykseen. JUSSI-PEKKA AUKIA ÁMIIKA KAINU K Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelu on Suomen suurimpia alansa yksi- ta, jossa nykyiset ja entiset kuntakeskukset ovat hajallaan ja kaukana toisistaan. Kenttäjohtaja Pasi Ketola valmistelee työryhmi- jasta, jotka päivystävät ympärivuorokautisesti ensihoitokeskuksessa ja tarvittaessa osallistuvat omalla kenttäjohdon viestiyhteyksin varustetulla yksiköllä myös toimintaan kentällä. Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksella on omat ensivasteyksikkönsä, jotka huolehtivat esimerkiksi onnettomuustilanteissa ensiavusta ja elvytyksestä. >> 14 VIRVE 2/2012 2/2012 VIRVE 15

9 Ensihoitaja Marja Kuusela Seinäjoen kaupungin ensihoitoyksiköstä on tottunut ambulanssityöhön. OMAN VÄEN VOIMIN Etelä-Pohjanmaalla ensihoito päätettiin järjestää kokonaan omana toimintana, eikä sitä toteuteta pelastuslaitoksen tai yritysten kanssa. Ketola kertoo, että maakunnallisessa mallissa on pyritty asukkaiden mahdollisimman suureen tasa-arvoon. kolla kuin sadan kilometrin päässä Lappajärvelläkin. ympärivuorokautisesti päivystävää yksikköä, sekä yhdeksän päiväyksikköä, jotka päivystävät seitsemänä päivänä viikossa, Ketola kuvaa. - pidentää niiden toimintasädettä merkittävästi verrattuna aikaisempaan käytän- virka-ajan ulkopuolella. Siinä ajassa ehtii ajaa pitkälle. Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti maaliskuussa alueellisesta palvelutasos- perusteella. Useimmilla kartan alueilla mutta esimerkiksi laajoille asumattomille suoalueille sellaista ei ole määritelty. Nykyiset ja entiset kuntakeskukset ovat kakkosriskin aluetta, ja korkeinta ykkösriskialuetta on vain Seinäjoen keskustassa. Ketola puoltaa keskitettyä ja omaan toimintaan perustuvaa ratkaisua. paremmin omassa hallinnassa. Esimerkiksi meitä eivät sido sopimuksiin kirjatut kilometrimäärärajat valmiussiirroissa, joissa hälytyskeikalle lähteneen yksikön tilalle siirretään valmiusasemiin toinen yksikkö. Riittää, että on yksikkö ja polttoainetta. Olemme laskeneet, että ratkaisu on myös kokonaistaloudellisesti edullisin. EI PELKKÄÄ SAIRAANKULJETUSTA Yhdessä uuden järjestelmän käynnistämisen kanssa muuttuu myös koko toiminnan lähtökohta ja nimi, kun ensihoitopalvelut korvaavat sairaankuljetuksen. Jatkossa ensihoitoyksikkö vie terveydenhoidon asiantuntemusta potilaan luo ja noutaa tämän sairaalan tai terveyskeskuksen päivystykseen vain, jos vaivaa ei saa hoidettua paikan päällä. Palvelukokonaisuuteen kuuluu myös päivystävä lääkäri ja yksikön käytössä olevat viestiyhteydet, joiden avulla lääkärille voidaan välittää tösten tueksi. alueella kaksi hoitajaa, joista ainakin toisella on sairaanhoitajapätevyys ja lääkelupa. Yhteistyötä tehdään myös paikallisen kotisairaanhoidon kanssa, Ketola kertoo. daan näillä eväillä hoitaa paikan päällä lääkärin valvonnassa. Ja tarvittaessa potilas voidaan kuljettaa suoraan keskussairaalaan ilman käyntiä paikallisella terveysasemalla. Potilaskilometrien sijaan toimintaa mitataan vastaisuudessa kokonaistaloudellisuuden ja potilaiden hyvinvoinnin mittarein. tämään päivystyksen ruuhkautuminen ja ihmisten turha siirtely, samalla kun valmiustaso paranee sen takia, että yksiköt eivät joka hälytyksellä poistu päivystysalueeltaan viemään potilasta keskussairaalaan. Toki ambulansseja ei ole koskaan tarpeeksi. Kenttäjohtajalla on käytössään sekä ensihoitokeskuksessa että johtoyksikössään karttakuva, jossa näkyvät yksiköt, niiden status ja tehtävälista. Tiedonsiirron nopeuttamiseksi yksiköiden datayhteydet toimivat virven ja monikanavareitittimien avulla osaksi myös kaupallisten operaattorien verkkojen varassa. Yhteistyö hätäkeskuksen kanssa jatkuu Ketolan mukaan kuten ennenkin. Päi vystäjä lähettää yksiköt edelleenkin matkaan. täväseurannalla on kuitenkin enää yksi taho, jonka kanssa tarvitsee konsultoida. Jos esimerkiksi yksiköitä ei ole vapaana, Sairaanhoitopiirin päivystävä kenttäjohtaja päättää, mikä yksikkö irrotetaan kiireelliselle tehtävälle. Kenttäjohtaja myös tukee tehtäväseurannan toimintaa, jolloin jokaista puhelua ei tarvitse aloittaa aivan alusta. 16 VIRVE 2/2012

10 Uusi monioperaattorisisäverkko toimii kaikissa Seinäjoen keskussairaalan tiloissa myös maan alla. TETRAA, TRENDEJÄ JA APPSEJA Viranomaisverkkoihin tarvitaan laajakaistaa puheen rinnalle. Sovellukset luodaan yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa, ei standardityöryhmissä. JUSSI-PEKKA AUKIA ÁMIIKA KAINU MONIOPERAATTORIVERKKO KESKUSSAIRAALASSA Matkapuhelinten ja virve-päätelaitteiden kuuluminen useimmissa sairaalan tiloissa parantaa turvallisuutta, viranomaisyhteistyötä ja potilasviihtyvyyttä. Myös toiminta tehostuu. JUSSI-PEKKA AUKIA ÁSEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA Seinäjoen keskussairaalan vuonna 2009 aloitettu ja tänä kesänä valmistuva Y-talo on valtakunnallisestikin katsoen merkittävä rakennushanke, jonka bruttoala on noin neliötä. Muutama vuosi sitten valmistui edellinen laajennus, P-rakennusosa. Noihin aikoihin järjestelmäasiantuntija Markku Penttilä ehdotti sairaalaan toteutettavaksi sisäverkon, jossa olisivat mukana kaikki operaattorit ja virve. Muun muassa meneillään olevan rakennushankkeen ja lainsäädännön vaatimusten takia verkolle järjestyi rahoitus ja operaattorit saatiin siihen mukaan. Asennustyöt käynnistyivät vuonna 2010, ja verkko otettiin käyttöön seuraavan vuoden alkupuoliskolla. Tällä hetkellä se kattaa lähes kaikki ne sairaalakompleksin tilat, joissa matkapuhelimen ja virve-päätelaitteen käyttö on turvallista. Näitä ovat muun muassa aula- ja käytävätilat sekä valta - osa potilashuoneista. Verkko perustuu helposti asennettavaan säteilevään kaapeliin, jonka avulla verkon kuuluvuus on saatu maan alla olevia käytäviä ja muita tiloja myöten niin hyväksi, että puhelimet ja päätelaitteet pysyttelevät turvallisella heikon lähetystehon alueella. Sairaalan lähistöllä on useita tukiasemapaikkoja, joten osassa potilashuoneita on niin hyvä kuuluvuus, että sisäverkkoa ei ole tarvinnut niihin erikseen rakentaa. Sairaalassa on erikseen kyltein osoitettu ne tilat, joissa puhelimen käyttö ei ole sallittu. Penttilä kertoo, että monioperaattoriverkon rakentaminen kaapelitekniikalla ei ole tullut käytännössä juurikaan kalliimmaksi kuin yhden operaattorin verkon rakentaminen perinteisellä antennitekniikalla. Operaattorit ovat tuoneet tukiasemansa tilaan, jossa on myös virve-toistin. Asemat on kytketty samaan kaapeliverkkoon verkon rakentaneen Fitelnetin toimittamalla laajakaistaisella yhdistimellä, ja virransyöttöä turvaavat akusto sekä sairaalan varavoimajärjestelmä, Penttilä kuvaa. Järjestelmä tukee muitakin mahdollisia taajuusalueita, joita tulevaisuus voi tuoda tullessaan eli se on helposti ja erittäin taloudellisesti päivitettävissä. Monioperaattoriverkko on parantanut sekä sairaalan sisäistä turvallisuutta että helpottanut sairaalassa asioivan sairaankuljetushenkilökunnan ja muiden viranomaisten viestintää, kun päätelaitteita on voinut pitää päällä myös sairaalan sisätiloissa. Samalla myös potilaat ovat voineet aikaisempaa helpommin pitää yhteyttä läheisiinsä. Verkko tehostaa lisäksi sairaalan toimintaa, kun hoitajat, lääkärit ja kaikki muut sairaalassa olijat tavoitetaan aikaisempaa helpommin matkapuhelimesta.1 JÄRJESTELMÄ ON HELPOSTI JA TALOUDELLISESTI PÄIVITETTÄVISSÄ UUSILLEKIN TAAJUUSALUEILLE. Tetra & Critical Communication Associationin eli TCCA:n Applications -työryhmän puheenjohtaja Hannu Aronsson arvioi, että nykyinen kapeakaistainen tetra-verkko täyttää hyvin tehtävänsä ja on käytössä vielä vuosikymmeniä. Sen rinnalle tarvitaan kuitenkin myös laajakaistaista mobiilia tiedonsiirtokykyä, sillä käyttäjät haluavat viranomaisviestintäänsä saman palvelutason kuin mihin he ovat siviilipuolella tottuneet. USA:ssa laajakaistaisen LTE-verkon rakentamisesta ja rahoituksesta suuriin asutuskeskuksiin on jo sovittu ja rakennustyöt käynnistyvät parin vuoden sisäl- tarkoitetut LTE-verkot ovat jo valmistumassa. Euroopassa näille verkoille ei ole vielä edes varattu taajuuksia. sia, mutta osa valtioista haluaisi myydä ne kaupallisille operaattoreille. Tämä on viranomaisten laajakaistapalvelujen kohtalonkysymys ja siitä päätetään vuonna donsiirtopalveluja kriittisen viranomaistiedon välittämiseen ennen eläkeikää, lobbaus kannattaa aloittaa heti. Tulevaisuuden valinnat ovat erittäin ajankohtainen asia myös siksi, että Suomessa uudistetaan parhaillaan hätäkeskusten, poliisin ja kenttäjohtamisen taustajärjestelmiä. Niiden kohdalla kannattaisi Aronssonin mielestä pohtia palvelulähtöisyyttä ja joustavuutta uusien teknologioiden käyttöönotossa. TYÖKALUJA KÄYTTÖÖN Viranomaiset voivat toki käyttää ja käyttävät jo julkisen verkon yhteyksiä tietojen, karttojen ja kuvien siirtoon. Älypuhelimet ja taulutietokoneet yleistyvät kentällä. peasti vastaan esimerkiksi onnettomuuden uhrien henkilötietojen välittämisessä julkisen verkon kautta. Julkisesta mobiilista laajakaistasta ei myöskään ole apua verkon ruuhkautuessa esimerkiksi Olympiastadionin edustalla kisojen päättyessä, Aronsson kuvaa tilannetta. vellusten halutaan toimivan, sitä enemmän se maksaa. Mutta on myös paljon sellaisia tilanteita, joissa julkisten palvelujen käyttö on mielekästä ja kustannustehokasta. On vain määriteltävä, mikä on sitä kriittistä tietoa, joka vaatii oman viranomaiskäyttöön varatun yhteytensä, ja mikä ei. Laajakaista ja moniverkkoistuminen vähentävät eri järjestelmien siiloutumista siitä hyötyvät myös tetra-käyttäjät, vaikka tetra on perinteisistä järjestelmistä selvästi elinvoimaisin. Aronsson peräänkuuluttaakin teknologiavetoisuuden sijasta palvelu- ja tarvelähtöistä ajattelua. misessa kannattaa toimia parin vuoden tähtäimellä, ja valita edullisimmat ratkaisut. Standardointityössä keskitytään sitten pitkän aikavälin isoihin investointeihin. Julkishankkeiden aikaväli on pitkä, mutta kun työkalut on aikanaan saatu, ne ovat luotettavia ja niitä myös käytetään kauan. Minusta viranomaisverkkoihin tehdyt investoinnit kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. Yksityisellä puolella eletään kulloisenkin muodin mukaan ja ratkaisut vaihtuvat markkinointisyistä nopeasti, mutta siellä myös innovoidaan sellaisia uusia kin hyötyisivät. uutta ja ihmeellistä esimerkiksi iphone kelpoinen, sovelluksen ei toisaalta tarvitse olla erityisen näyttävä tai tekninen: hyvä esimerkki tarpeellisesta sovelluksesta on ohjelma, johon voi syöttää kemikaalirekan kilvessä olevan kemikaalikoodin, jolloin se hakee palvelimelta aineen käsittely- ja suojautumisohjeet. YHTEISTYÖ ETENEE TCCA:n Applications -työryhmään kuuluu Työryhmä selvittää dataliikenteen sovellusten käyttötarpeita, ehdottaa muutoksia standardeihin ja pyrkii luomaan edellytyksiä toimivalle dataliikenteelle. Ryhmässä myös selvitellään olemassa olevien standardien muutostarpeita. Selvittelyn alla ovat esimerkiksi yhteiset ratkaisut, joilla älykkäät sovellukset välttyisivät aiheuttamasta ruuhkaa verkossa. Toinen erittäin ajankohtainen kysymys on tietoturvan varmistaminen moniverkkoympäristössä.1 TETRA-VERKON RINNALLE TARVITAAN LAAJAKAISTAISTA MOBIILIA TIEDON- SIIRTOKYKYÄ. 18 VIRVE 2/2012 2/2012 VIRVE 19

11 Urheilutapahtuman turvallisuus on ensisijaisesti järjestäjän vastuulla. Pitkäkestoinen ja kansainvälinen tapahtuma näkyy myös kaupungin yöelämässä. ENNAKOIMALLA ONNISTUNEET KISAT Jääkiekon MM-kisat ovat turvallisuuden näkökulmasta yksi urheilutapahtuma muiden joukossa. Kotikisoista ei Suomelle irronnut mitalia, mutta muuten järjestelyt onnistuivat ennakkosuunnitelmien mukaisesti. JARNO SALOVUORI ÁLEHTIKUVA T wall-areenalla turvallisuudesta vastasi vuosien kokemuksella Local Crewn Ville Ketonen. Ketosen mukaan MM-kisojen suurin ero muihin yleisötapahtumiin on ajallinen kesto. Kun tapahtuma kestää useita viikkoja, paljon ihmisiä on kiinni eri tehtävissä. media tuo omat juttunsa, mutta uhkakuviltaan kisat eivät ole sen eksoottisempi kuin muutkaan suuret tapahtumat, Ketonen sanoo. Ensi vuonna maailmanmestaruudesta pelataan samoissa maisemissa, joten nyt saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää pian uudestaan. TOIMIVA AREENA pahtumapaikkana eri toimijoille ennestään tuttu, mikä osaltaan helpotti kisoihin valmistautumista. Pelastuslaitoksen palomestari Juha-Pekka Lassila kertoo, että viranomaiset seurasivat tapahtuman suunnittelua alusta asti, ja kaikki tilat tarkastettiin hyvissä ajoin. heessa antamassa omat kommenttimme. Palotarkastuksellisesti haasteena ovat areenalle rakennettavat alihankkijoiden toiminnot, joissa on usein viilaamista, Lassila kertoo. Pelastustoiminnan kannalta Areena on kiitollinen kohde, sillä tärkeimmät asiat kuten poistumistiet on mietitty jo rakentamisvaiheessa. Myös turvaorganisaatio toimii rutiinilla. Jos havaitaan vaikkapa palonalku, paikalla on tapahtuman järjestäjän puolesta koulutettua henkilökuntaa ja kalustoa suorittamassa alkusammutuksen. Lassilan mielestä riskit ovatkin yleisömäärästä huolimatta pienet. aina arvoitus. Joku voi saada päähänsä tehdä hölmöyksiä, Lassila sanoo. MITÄ ENEMMÄN IHMISIÄ, SITÄ SUUREMMAT RISKIT. Kisojen aikana järjestettiin päivittäin viranomaispalaveri, jossa pelastuslaitoksen ja ensihoidon lisäksi olivat paikalla sekä poliisin että järjestäjän turvaorganisaation edustajat. Tärkein työ on kuitenkin tehty ennakolta: jos jotain sattuu, suunnitelmat ja muun muassa ajo-ohjeet eri paikkoihin ovat selvillä. Alkusarjan aikana muuhun valmiuden nostoon ei ol- pelastuslaitoksen johtokeskus oli korotetussa valmiudessa. >> 20 VIRVE 2/2012 2/2012 VIRVE 21

12 & AKATEEMINEN NURKKA JARNO SALOVUORI Yhteiset sovellukset viranomaisverkosta? Pilvipalvelut helpottavat sovellusten käyttöönottoa ja ylläpitoa. Ajoneuvoissa on kuitenkin ensin ratkaistava tiedonsiirron pullonkaulat. Areena on tehty isoille yleisötapahtumille, joten väkimäärästä huolimatta riskit ovat pienet. Turvallisuussuunnitelmassa huomioidaan muun muassa ensiavun järjestäminen. YLEISÖMÄÄRÄN EHDOILLA Myös ensihoidon näkökulmasta järjestäjällä on tapahtumasta ensisijainen vas- tonylilääkäri Teuvo Määttä sanoo, että viranomaiset auttavat tarvittaessa, oli avun tarvitsija sitten yleisöä, pelaaja tai jokin muu taho. ken a ja o. Kansainvälisissä urheilutapahtumissa järjestäjien huomio kohdistuu ennen kaikkea pelaajiin, lajiliitot edellyttävät tietynlaista ensihoitoa ja valmiutta pelaajille ja toimitsijoille. Meille isompi uhkakuva on suuri yleisömäärä, Määttä sanoo. Viranomaisvalmistelu alkoi viime syksynä. Silloin sovittiin, mihin riskeihin varaudutaan ja miten voimavarat mitoitetaan. Tapahtuman järjestäjä oli turvallisuussuunnitelmassaan varautunut ensiavun antamiseen. Paikalla oli hoitohenkilökuntaa, viranomaisten rooli oli tukea ja valvoa. Jos jotain vakavampaa olisi sattunut, järjestäjän turvaorganisaatio olisi aloittanut toiminnan ja opastanut pelastajat paikalle, jolloin vastuu olisi siirtynyt viranomaisille. kalla ja pelastuspuoli oli tarkastanut tilat asianmukaisiksi. Me varauduimme ainoastaan nostamalla takapäivystysvalmiutta pronssi- ja loppuotteluiden aikana, Määttä kertoo. Lisäksi areenan kulkureitit ja tärkeät yhteystiedot löytyivät ensihoidon henkilöstöltä laminoiduilla korteilla. Virven osalta henkilöstöä muistutettiin puheryhmien käytöstä. Suunnitelmia piti muuttaa siltä varalta, että Suomi voittaa, sen osoitti viime vuoden mestaruusjuhlinta. Juhlat eivät olleet oikein kenenkään hallinnassa, ja vakavilta onnettomuuksilta vältyttiin vain hyvällä tuurilla. Siksi nyt päätettiin jo etukäteen, ettei mahdollisia juhlia enää järjestettäisi Kauppatorilla vaan Mäntymäen ja Stadionin ympäristössä. Tuossa vaiheessa myös muuta valmiutta olisi nostettu. Toki kansainvälinen tapahtuma lisäsi ilta- ja yöelämää kaupungilla ilman Suomen menestystäkin. viinaa hallussa pitää meidät kiireisinä, Määttä toteaa. VIRVE JOKAISELLA TOIMIJALLA Virve oli tärkeä viestiväline viranomaisten lisäksi areenan turvaorganisaatiolle. Ville Ketosen mukaan se on korvan - nut vhf-puhelimia erityisesti operatiivisesti merkittävimmissä paikoissa. Virve mahdollistaa myös yhteydet viranomaisten kanssa. Käytössä on jo kymmeniä laitteita. tä. Vuosi vuodelta ja tapahtuma tapahtumalta käyttö tulee tutummaksi meidän ihmisillemme, ja myös yhteistoiminta viranomaisten kanssa selkiytyy, Ketonen sanoo. Pelastuslaitoksella kisat eivät aiheuttaneet muutoksia virven käytössä. Toiminta tapahtui normaaleissa puheryhmissä. Juha-Pekka Lassilan mukaan paikan päällä tehtiin kartoitus radiokuuluvuudesta. katvealueista muun muassa harjoitushallin ympäristössä. Sinne asennettiin toistimet verkon parantamiseksi, Lassila toteaa. Lassilan mielestä virve on toiminut hyvin. Puheryhmiä on sen verran kuin tarvitaankin ja niitä on opittu käyttämään. Sopivat kansiot löytyvät eri tilanteisiin. yhteinen antokanava, se on pientä takapakkia entiseen. Ennen aluelaitoksilla oli omat antoryhmänsä, mikä oli huomattavasti selkeämpää, Lassila sanoo.1 Jouni Lehdon ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon lopputyö sovittaa pilvipalveluja viranomaisverkkoihin. Laurea-ammattikorkeakoulun tietojärjestelmäosaamisen koulutusohjelmassa tehty työ pohtii viranomaisten välisen kommunikaation ohella verkon katvealueiden aiheuttamia ongelmia. Ratkaisuksi Lehto ehdottaa kokonaisarkkitehtuuria, jossa virverunkoverkossa tarjotaan SaaS-mallin (Software as a Service) mukaista pilvipalvelua, ja jossa sovellusten tietoja voidaan ylläpitää hajautetusti. hiljaa opintojen aikana. Tietoturvaan liittyvien kurssien ja tutkielmien myötä syntyi kiinnostus muun muassa tietokantojen klusterointiin ja pilvipalveluihin. Tapaustutkimuksen tein siitä, miten tietoturvallista materiaalia säilötään hälytysajoneuvoissa, Lehto kertoo. Lopputyö on osa Tekesin rahoitta- hälytysajoneuvojen tieto- ja viestintätekniikkaa. PILVESTÄ HYBRIDI Lehto päätyy viranomaisverkon pilvipalveluissa niin sanottuun hybridimalliin. Viranomaisten yhteinen julkinen pilvi tarjottaisiin virve-runkoverkosta, jolloin siihen olisi valmiina pääsy eri viranomaisten asiakasverkoista. Toisaalta asiakasverkoissa olisi yksityisiä pilviä, joiden sensitiivinen data saadaan suojattua ja kuitenkin avattua rajapintoja julkiseen pilvipalveluun. Samalla periaatteella palveluja voisi tarjota hallinnon turvallisuusverkko TUVE. rakentaa yhteisiä sovelluksia, portaaleja, joihin kootaan palveluja. Käyttöoikeuksia voitaisiin rajata eri viranomaisille, Lehto visioi. Lehdon mukaan yksityisten pilvien ja SOA-tyyppisten (Service Oriented Architecture) palvelujen rakentaminen vie oman aikansa. Siksi parempi lähtökohta on yleinen pilvipalvelu ja sen rajoittaminen tarpeen mukaan. Lisäksi Lehto uskoo SaaS-mallin hyötyihin. tason palvelua tai sovelluspalvelinta, kustannuksia säästyy keskitetyn ylläpidon ansiosta, mutta sovellusten välinen integraatio eli varsinainen ongelma jää ratkaisematta. Kun kaikilla viranomaisilla on sama versio samasta sovelluksesta, tiedotkin ovat yhtenevät, Lehto sanoo. HAASTEENA TIEDONSIIRTO JA KATVEALUEET Virven runkoverkossa pystytään tarjoamaan pilvipalveluja, mutta niiden hyödyntäminen ajoneuvoissa vaatii tietoliikenneyhteyksiä, joita ei tällä hetkellä ole. Siksi Lehto pohti mahdollisuuksia luoda yhteyksiä eri verkkoihin ja esimerkiksi sitä, miten yhden ajoneuvon verkkoyhteyttä voidaan käyttää katvealueella operoivien yksiköiden linkkinä. tokapasiteetti ei riitä ip-pohjaiseen siirtoon. Siksi tutkin myös muiden - mista tiedonsiirtoon, Lehto kertoo. Lehdon mukaan eri verkkojen hyödyntäminen tietoturvallisesti on mahdollista uuden DSiP-protokollan (Distributed Systems intercommunication Protocol) ja vpn-suojauksen pilotoitu ratkaisu on näkymätön sovelluksille, mutta vaatii erityisiä reitittimiä sekä ajoneuvoihin että virveverkkoon.1 JULKINEN JA YKSITYINEN PILVI AUTTAVAT KÄYTTÖ- OIKEUKSIEN RAJAAMISESSA. THINKSTOCK 22 VIRVE 2/2012 2/2012 VIRVE 23

13 ICT-STRATEGIA UUDISTAA RAKENTEITA Julkisen hallinnon ict-johtaja Timo Valli johtaa valtiovarainminis- antamissa puitteissa. Työpöytä täyttyy jo aiemmista strategiapapereista, mutta uusillekin avauksille on tarvetta. JARNO SALOVUORI ÁKAI WIDELL linnossa, ja eniten on ihmetyttänyt se, miten paljon nykyrakenteissa on vääränlaista keskinäistä kilpailua ja resurssien tavoittelua omalle organisaatiolle. Tilanteessa, jossa julkinen taloutemme on, tulisikin enemmän puhaltaa yhteen hiileen, Valli muistuttaa ja peräänkuuluttaa jopa talvisodan henkeä. - - mennessä. Tavoite edellyttää ripeitä toimenpiteitä, sillä kustannukset ovat kasva- ty hillitsemään kustannusten kasvua. - on ensin pysäytettävä kymmenen prosentin kasvu, johon olemme tottuneet. Kasvutrendiin verrattuna tästä muodos- Valli laskee. RAKENNE ON SAATAVA KUNTOON ENNEN RESURSSIEN LISÄÄMISTÄ. PALVELUKESKUKSET YHTEEN Perustietotekniikka ja lukuisat palvelukeskukset ovat ilmeisin säästökohde. Vuoden lopussa valmistuva ict-strategia sisältää rakenteellisia uudistuksia, joista yksi on toimialariippumattoman ict-palvelukeskuksen perustaminen. seja kovin pienissä yksiköissä, on tullut hankittua enemmän kuin on tarvetta. Palvelutuottajia on liikaa, Valli sanoo ja teriöiden omiin ulkoistuksiin ja päällekkäisyyksiin. Vallin mukaan palvelukeskuksista on vuositasolla saavutettavissa varovaisesti säästöjä tavoitellaan eri toimialojen icttoimintamallien kehittämisellä, ohjausta selkeyttämällä ja hankkeiden arvioinnilla. katsottiin mitä keskeneräisiä yhteishankkeita meillä valtionhallinnossa on. Osalla ict-hankkeista oli onnistumisen edellytykset, osalla ei, ja jälkimmäiset lopetettiin. Ne sisälsivät riskejä, joita ei haluttu ottaa, Valli sanoo. MALLIA LIIKENTEEN HALLINNOSTA Rakenteiden uudistamisessa Timo Valli pitää hyvänä esikuvana liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaa. Tie- ja rataliikenne, ilmailu, merenkulku ja liikenneturvallisuus ovat hyvin hallinnassa hallinnon eri tasoilla. Valtion ja kuntien tehtävät ovat selvät. erillistä moottoritietä, vaan sama valtion rahoittama tie kelpaa. Tieto- ja viestintätekniikassa tulemme jäljessä, mutta samaan rakenteiden selkeyttämiseen tulisi päästä myös ict:ssä, Valli vaatii. mitä tehtäviä on ministeriötasolla, mitä virastoja tarvitaan ja mikä on palvelutuottajien rooli. Vallin mielestä jako kolmeen tarvitaan, eikä edes kaiken sen, mitä val- tällä hetkellä tehdään, tarvitse välttämättä olla ministeriössä, jossa riittää tehtävää nopeasti kehittyvän tieto- ja viestintätekniikan kokonais- ja lainsäädäntöohjauksessa. nen resurssien lisäämistä. Virastotasoon voi satsata vasta kun ohjauksen ja palveluntuotannon rakenteet on saatu selkeytettyä, Valli sanoo ja viittaa esimerkiksi mahdollisuuksiin yhdistää useita nykyisä virastoja isommaksi kokonaisuudeksi. Vallin mukaan sekin selvitetään, mikä on Erillisverkot-konsernin suhde toimialariippumattomaan palvelukeskukseen. Tavoitteena on perustaa palvelukeskus pian, jotta toiminta käynnistyisi ensi vuoden aikana. Aikataulu edellyttää vielä paljon valmistelua ja poliittisia päätöksiä. KUNTIA TUETTAVA la. Yhtenä haasteena Valli pitääkin sitä, että valmistelussa otetaan huomioon eri alojen tarpeet niin kunnissa kuin valtionhallinnossakin. konaisarkkitehtuurimalli mahdollistaa sen, että voimme tehdä yhteisen maakuntakaavan, niin että järjestelmäinvestoinneissa tavoitellaan yhtä yhteentoimivaa kokonaisuutta kuntarajoista riippumatta. työtä tulee tehdä toiminnan eikä tekniikan tarpeista lähtien ja työprosessien parantamiseksi. Kokonaisarkkitehtuurin käyttö toiminnan ja tietotekniikan yhteen sitomisessa on pitkäaikainen kypsyyspolku, Valli muistuttaa. Kuntien yhdistymiset etenevät muodossa tai toisessa. Valtiovarainministeriö valmistelee kuntauudistuksen ict-muutostukea, jotta erilaiset toimintamallit ja tie- se ei ole, sillä esimerkiksi kuntien terveyskeskuksissa on kussakin omat erilaiset toimintamallinsa. vissä käytännöissä ongelmissa, maksaa konsulttien kustannuksia ja tuoda yhteisiä projektimalleja, joilla kunnat saavat ict:n vaivattomasti yhteen, Valli sanoo. TURVALLISUUSVERKON ON VASTATTAVA TARPEISIIN sisältyvä hallinnon turvallisuusverkko TUVE on Timo Vallin mukaan ennen muuta hanke, jolla kehitetään tietoliikenneresurssien turvallisuutta ja varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin. Olennaista on järjestää uudelleen verkon ohjaus- ja palvelumalli ja rakentaa edellytykset poikkihallinnolliselle yhteistyölle. säästöjä päällekkäisyyksien poistamisella. Säästöt käytetään turvallisuuden ja varautumisen parantamiseen. Tehokkaasti järjestetty turvallisuusverkko ei tuo lisäpaineita tilanteessa, jossa muutoin ollaan tavoittelemassa ict-säästöjä, Valli sanoo. Vallin mielestä tietoturvallisuuden ja varautumisen on oltava tiukasti kiinni muussa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä. Järjestelyt, jotka eivät ole jokapäiväisessä käytössä, pölyttyvät ja rapautuvat. Suomen Turvallisuusverkko Oy aloittaa TUVEn verkko-operaattorina, mutta Vallin mukaan mitään estettä sen tehtävien lisäämiselle ei ole. Sama tilaaja tuottaja-malli, jolla turvallisuusverkkoa tuotetaan, otetaan käyttöön myös muussa palvelutuotannossa. lin. Jatkokehitystä valmistellaan yhdessä TUVEn käyttäjien ja Erillisverkkojen kanssa, Valli sanoo. Valli uskoo tilaaja tuottaja-malliin myös TUVE-toiminnassa. Siihen, että palveluja ei työnnetä käyttöön budjettivaroilla. den tarpeita ja tilaajan raha siirtyy toimittajalle saatujen palvelujen mukaan. Tärkeää on määritellä asiakkaan ja palvelutuottajan suhde selkeällä tavalla, Timo Valli toteaa. Timo Vallin mukaan julkisen hallinnon kaavoitustyötä ei tehdä tekniikan vaan toiminnan tarpeista ja työprosessien parantamiseksi. 24 VIRVE 2/2012 2/2012 VIRVE 25

14 Turvallisuusverkon toimintastrategia i TURVALLISUUS- VERKKOTOIMINTA KOHTI KATTAVAA TURVALLISUUSVERKKOA siirtymäpolkua, jolla vastuu turvallisuusverkosta siirtyy Erillisverkoille. Jakoon tulee paljon uutta toiminnallisuutta ja turha työ vähenee. VIRVE AIROLA ÁKALLE TALONEN Valtioneuvoston periaatepäätök- Suomen Erillisverkot Oy tulee toimimaan turvallisuusverkon infrastruktuurista vastaavana operaattorina. Strategiatyöryhmän tehtävä on ollut selvittää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Valtiovarainministeriö otti työn johtaakseen ja TUVE-strategiaryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin yksikön päällikkö Esko Vainio. Sihteerinä on toiminut neuvotteleva virkamies Timo Nuutinen puolustusministeriöstä. TUVEssa mukana olevat hallinnonalat ja niiden edustajat sekä sosiaali- ja terveys- otettu enenevässä määrin mukaan, Esko Vainio kertoo. hon turvallisuusverkkohankkeessa on luotu raamit. Seuraavaksi lähdemme kehittämään yhteisiä tietojärjestelmiä, joilla tuemme viranomaisten toimintaa, kertoo Timo Nuutinen. Turvallisuusverkkoa käyttävät valtion johto sekä yhteiskunnan turvallisuudesta ja järjestyksestä vastaavat toiminnot: maanpuolustus, meripelastus, rajaturvallisuus, ensihoito, hätäkeskustoiminta ja maahanmuutto. Työn alla olevassa lakiehdotuksessa luetellaan turvallisuusverkon käyttövelvoitteen piiriin kuuluvat viranomaiset. TUVE-lainsäädäntötyöryhmä on saanut lakiluonnoksen valmiiksi ja se on lausuntokierroksella kesäkuun loppuun saakka. ALUSTA JATKOKEHITTÄMISELLE Turvallisuusverkko luo myös alustan jatkokehittämiselle. Eri turvallisuusviranomaiset ja hallinnonalat sijoittavat sen päälle tietojärjestelmät, joita on kehitetty turvallisuusviranomaisten tarpeisiin. kaisut yhdistetään ja konsolidoidaan yhdeksi yhteiseksi ratkaisuksi. Turvallisuusverkko tarjoaa turvallisen ja korkeaa varautumista tukevan alustan viranomaisten yhteisille tietojärjestelmille. Samalla mahdollistetaan toimintatapamallien ja prosessien yhdenmukaistamisen, Vainio sanoo. Jo Yhteiskunnan turvallisuusstrate- suunnitelmiin on pelkistetty ajatus, että jos jollain viranomaisella on tietty kyvykkyys ja sen edellyttämät resurssit, muiden viranomaisten täytyy voida käyttää niitä hyväkseen. neta tarpeetonta päällekkäisyyttä, mutta varmennamme kaiken, mitä teemme. Kaikki kahdennetaan ja hajautetaan, ettei osapuolten tarvitse rakentaa omia siiloja, joissa tehdään erikseen samat asiat, Nuutinen täsmentää. selle hiekkalaatikolle. Leikimme siellä hetken omia leikkejämme, mutta lelut ovat osin yhteisiä ja jotain rakennamme porukalla. Jatkossa yhteisiä leikkejä on yhä enemmän. TOIMINNALLISUUTTA JA LIIKKUVUUTTA Kun TUVE-strategian jalkauttaminen aloitetaan, jakoon tulee uutta toiminnallisuutta ja turha työ vähenee. Toimintatapamallin muutosta tapahtuu olevien, monien viranomaisten hyödyntä- palvelut tulevat pyörimään TUVE-verkossa, kertoo hankepäällikkö Olli Peltonen valtiovarainministeriöstä. kiksi monikanavareitittimistä. Käytännössä poliisiauto on liikkuva toimisto, jolla on suorat yhteydet poliisin operatiivisiin järjestelmiin. Vastaavasti rajavartioston ja pelastuspuolen yksiköt, laivat ja helikopterit, saavat yhteyden operatiivisiin järjestelmiin. Teknisesti tämä tarkoittaa, että laite etsii jonkun operaattorin verkon, joka on sillä alueella käytettävissä. Laite valitsee sen, jonka kenttä on saatavissa ja riittävän voimakas, Vainio täydentää. Turvallisuusverkkoon voi liittyä joko kiinteästi toimipisteestä tai liityntäpisteen kautta muista verkoista, kuten poliisiau- tahansa julkisen internetin yli. SIIRROT JO KÄYNNISSÄ Sisäasiainministeriön pääratkaisuja viedään jo TUVEn päälle. jamme tähän ympäristöön. Turvallisuusviranomaisten tietojärjestelmien käytettävyyttä on jo varmistettu sekä normaali- että poikkeusoloja ajatellen, kertoo strategiatyöryhmässä mukana ollut tietohallintojohtaja Kaarlo Korvola sisäasiainministeriöstä. TUVE tulee integroimaan sisäasiainministeriön, puolustussektorin ja ehkä muutaman muunkin tahon nykyisiä ratkaisuja. kaisuista ja ottamaan käyttöön yhteisiä ratkaisuja, kuten esimerkiksi yhteisen paikkatietoratkaisun. me sulautuvat TUVE-ratkaisuun. Siitä tu- alamme operatiiviset järjestelmät ovat TUVEn piirissä TUVEn konesaleissa, kertoo kertoo Korvola. Vainio näkee TUVEn olevan myönteinen kannustin eri hallinnonaloille. työkaluja kehitetään, tämä ympäristö on erinomainen alusta. Kaikki kehittämistyö kannattaa tehdä niin, että se istuu TUVEkokonaisarkkitehtuuriin. TUVE tarjoaa yhteisen, turvallisen ympäristön turvallisuusviranomaisille. on nyt huomattavasti helpompaa, Pelto- hyödyt vielä näkyneet, mutta jatkossa ne koko ajan kasvavat. Vainio muistuttaa, että nyt on luotu tekninen alusta, organisaatio ja toimintamalleja. hittämään sovelluksia, seuraavan sukupolven it-palveluja sekä järjestelmiä, jotka olisivat laajalti eri viranomaisten käytössä.1 Hallinnon turvallisuusverkko TUVE on valtiojohdon ja turvallisuusviranomaiskäyttäjän oma, turvallinen korkean varautumisen tietoverkko. Verkon hallinta, ylläpito ja kehittämi - nen siirtyvät rakennusvaiheen jälkeen asteittain Suomen Erillisverkot Oy:lle. Selvitystehtäviä toteuttamaan käynnistettiin turvallisuusverkon strategiatyö valtiovarainministeriön asettamispäätöksellä Työryhmän tehtävänä oli luoda turvallisuusverkkotoiminnan tavoitetilaan tähtäävä strateginen suunnitelma, joka sisältää kuvauksen turvallisuusverkkotoiminnan laajuudesta, palveluista, asiakkaista, aikataulusta, visiosta 2017, infrastruktuurista sekä näihin liittyvistä palvelukokonaisuustehtävistä. i KESKEISIMMÄT LINJAUKSET Turvallisuusverkkotoiminta käynnistyy Se koostuu verkko- ja infrastruktuuripalveluista sekä muista turvallisuusverkon tieto- ja viestintäteknisistä palveluista ja niihin liittyvästä ohjauksesta. Turvallisuusverkko on tarkoitettu viranomaisten sisäiseen ja väliseen sekä viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden väliseen viestintään. Verkko- ja infrastruktuuripalveluja tuottaa aluksi puolustusvoimat. Vastuu tuotannosta siirtyy Suomen Turvallisuusverkko Oy:lle vuoteen 2015 mennessä. Muita turvallisuusverkon tieto- ja viestintäteknisiä palveluja tuottaa alkuvaiheessa Hallinnon Tietotekniikkakeskus HALTIK ja jatkossa perustettava julkishallinnon keskitetty ict-palvelukeskus. Keskeisille turvallisuudesta vastaaville viranomaisille asetetaan turvallisuusverkon palvelujen käyttövelvoite. Turvallisuusverkon palvelujen tuottajalle säädetään lailla yksinoikeus ja tuotantovelvoite, joka edellyttää toimintaa sekä normaalioloissa että normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Turvallisuusverkon ohjauksesta vastaa valtiovarainministeriö, jota tukee turvallisuusverkon käyttäjistä ja palveluntuottajista koostuva neuvottelukunta. 26 VIRVE 2/2012 2/2012 VIRVE 27

15 AJANKOHTAISTA Í MIIKA KAINU Timanttitekopalkinto Tokion suurlähetystölle SANAS- TOA TOTI uudistaa ja yhdistää - viranomaisten yhteisiä toimintamalleja ja järjestelmiä sekä uudistaa tietojärjestelmäympäristöä. Mukana ovat myös pelastustoimi, poliisi, sosiaali- ja terveystoimi, Rajavartiolaitos sekä muita sidosryhmiä. Järjestelmää käyttävien viranomaisten johtokeskusten tarvitsemat toiminnallisuudet yhdistetään yhdeksi integroiduksi kokonaisuudeksi. Yksi uuden hätäkeskusjärjestelmän tärkeimmistä integraatioista toteutetaan virve-verkkoon. Sen avulla hälytetään kenttäyksiköt sekä pidetään hätäkeskuksissa yllä tapahtumien tilannekuvaa puheja sanomaliikenteen sekä tilaviestien paikannuksen avulla. Suomen Erillisverkot Oy on virallisesti mukana sopimuskump- - hätäkeskusjärjestelmän toteuttamiseksi. veluja tehtyjen suunnitelmien ja päätösten alustaratkaisu muuttuu TUVE-verkoksi. Virven sovellusten testaus- ja menettelytapoja on kehitettävä ja sovitettava ne TUVE-politiikkoihin. Tämä edellyttää kaikkien osapuolten yhteistä ymmärrystä uudesta hätäkeskuskeskeisestä verkottuneesta toimintatavasta. Viranomaisten yhteiskäyttöinen hätäkeskustietojärjestelmä on määrä toteuttaa tävissä kiinteästi muiden viranomaisten kuslaitoksen johtoryhmä valitsee nimen uudelle hätäkeskusjärjestelmälle nimikilpailun perusteella kesäkuussa. TWC:N TETRA-UUTUUDET Cassidian ja Sepura esittelivät toukokuun puolivälissä Dubain TETRA World Congressissa uudet TETRA-päätelaitteensa. Cassidianin TH1n on vain 19 millimetrin paksuinen ja hyvin kevyt. Muotoilu ja metallinhohtoinen väri poikkeavat perinteisistä TETRA-päätelaitteista. IP65- luokitus sallii käytön pölyisissä ja kosteissa olosuhteissa. DMO-repeater- eli suorakanavatoistinominaisuus mahdollistaa suorakanavan toimintasäteen laajentamisen. Cassidian esitteli myös Fanttiset Oy:n kanssa kehittämiään uudenlaisia ratkaisuja puhelimen kantamiseen kaulassa tai olkapäällä. Sepuran uusi STP9000-sarja on on suunniteltu edesauttamaan käyttä jien toiminnan tehokkuutta ja parantamaan turvallisuutta ja varmuutta.suojausluokka on IP67. Käyttöliittymästä on kolme vaihtoehtoa, ja STP8000-sarjan ominaisuuksien lisäksi niissä on myös RFID-tagi. Sepuran STProtect paikantaa ulkotiloissa gps- ja sisätiloissa langattomien pattereilla toimivien majakoiden avulla. STProtectilla taataan henkilökunnan saavutettavuus ja turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Tuote soveltuu sekä STP8000- että STP9000-sarjojen päätelaitteille. THINKSTOCK Suomen suurlähetystö Tokiossa. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean myöntämä palkinto jaettiin Suomen Erillisverkot liskuussa. Palkintoperusteissa korostettiin suurlähetystön esimerkillistä suoriutumista Japanin maanjäristyksen, tsunamin ja ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamasta kriisistä. Lähetystö reagoi nopeasti ja tehokkaasti ja järjesti sekä kriisin hoidon että tiedottamisen esimerkillisesti. Tiedon jakamista paransi olennaisesti innovatiivinen sosiaalisen median hyödyntäminen. Lähetystöneuvos Pasi Tuominen ulkoasiainministeriöstä korostaa, että ennen Thaimaan tsunamia näin valtavia katastrofeja ei osattu edes ajatella. Sen jälkeen suurkatastrofeihin on varauduttu ja niitä on harjoiteltu. Tokion lähetystössä oli jonka skenaariossa tapahtui samanaikaisesti maanjäristys, tsunami ja ydinvoima- oli mielletty konkreettisesti, ja teknisissä valmiuksissa havaitut puutteet oli korjattu. gissä. Se kävi nopeasti, ja sillä tavoitettiin ihmisiä, jotka eivät olleet tehneet matkustusilmoitusta ja joita ministeriön kotisivu ei tavoittanut. Edustuston työ minimoitui, ja myös vertaistuki löysi väylän. Ministeriö tehostaa valmiuksia edel- - tehtävissä mobiilisti, internetissä tai sähköpostilla. Reaktionopeutta pyritään myös edelleen lyhentämään, ja edustustojen päi- päri vuorokauden päivystävään operaattorikeskukseen. TCCA the TETRA + Critical Communications Association, entinen TETRA Association VITJA Viranomaistietojärjestelmäprojekti, jonka myötä poliiseilla ja poliisiautoissa on kenttätehtävissä käytettävissään kaikki samat tiedot kuin poliisiasemillakin. CDX-12 Naton koordinoima kyberturvallisuusharjoitus CCDCOE NATO Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence, NATOn kyberpuolustuskeskus Pilvi Pilvipalvelut ovat yksityisen tai julkisen internetin tai muun IPverkon kautta jaettavia ohjelmistotai konesalipalveluja tai ohjelmointiin liittyviä alustoja kuluttajille ja yrityksille. SIP (Session Initiation Protocol) on multimediaa ja sen ominaisuuksia (mm. yhteyden muodostaminen) varten kehitetty yksinkertainen protokolla erilaisia päätelaitteita (kuten älypuhelimet), multimediainfrastruktuuria ja niiden sovelluk - sia varten (mm. LYNK-client). 28 VIRVE 2/2012 2/2012 VIRVE 29

16 SVENSK RESUMÉ > MIIKA KAINU PAULA MYÖHÄNEN ÄGARENS RÖST Minister Heidi Hautala understryker att statens ägarpolitik är så långt från kvartalstänkande som möjligt. I början av Hautalas ministerperiod publicerades principbeslutet om statens ägarpolitik, som godkändes av statsrådet den 3 november I principbeslutet lyfter man som en ny aspekt fram företagsansvaret som en strategisk resurs. Enligt beslutet grundar sig statens ägarpolitik på en ökning av ägarvärdet som beaktar alla intressenter i bolaget och som sker på ett hållbart och ansvarsfullt sätt. Jag anser att företagsansvaret är något som starkt stöder affärsverksamheten. Ansvarsfullhet och öppenhet stöder utvecklingen, säger minister Hautala. Suomen Erillisverkot har ett klart mål som ansluter sig till statens intresse. Intresset är av det slag, att bolaget och verksamheten bör vara statsägda och förvaltas av staten, förklarar minister Hautala Suomen Erillisverkot Oy:s ställning. Det är svårt att tänka sig att denna typ av verksamhet skulle kunna köpas utifrån eller att verksamheten skulle ske på marknadens villkor. Företagsekonomisk lönsamhet är naturligtvis önskvärt, men kan inte alltid uppfyllas i denna typ av uppdrag. Det är något som måste kunna accepteras. ICT-STRATEGIN FÖRNYAR STRUKTURERNA I regeringsprogrammet har man avtalat om att spara 110 miljoner euro i ICT-utgifter fram till år Målet kräver skyndsamma åtgärder, eftersom kostnaderna har ökat med mer än tio procent varje år. I höstas inleddes arbetet med att inventera oavslutade gemensamma projekt inom statsförvaltningen. Några av ICT-projekten var fullt genomförbara, medan andra inte var det, varför man beslutade att lägga ner de senare. De innehöll risker som vi inte ville ta, säger Timo Valli, ICT-direktör för den offentliga förvaltningen. Den övergripande arkitekturen enligt lagen om styrning av informationsförvaltningen gör det möjligt att utforma ett gemensamt landskapsschema, så att man inom systeminvesteringarna kan skapa ett system som samverkar över kommungränserna. Planeringen av den offentliga förvaltningen utgår uttryckligen från verksamhetens behov och inte från de tekniska behoven och syftar till att förbättra arbetsprocesserna. Den övergripande arkitekturen kommer att mogna fram så småningom, påminner Valli. Akutvården förnyas i Österbotten Södra Österbottens räddningsverk har sina egna första delvårdsenheter som har hand om bland annat första hjälpen och återupplivning vid olycksfall. efter så stor jämlikhet mellan invånarna som möjligt. Servicenivån är exempelvis densamma vid Storkyro kyrka som i Lappajärvi hundra kilometer därifrån. har jour dygnet runt samt nio enheter som har dagjour sju dagar i veckan, beskriver fältdirektör Pasi Ketola. Ketola stöder en centraliserad lösning som grundar sig på den egna verksamheten. man bättre kontroll över den. Vi är t.ex. inte bundna av de kilometergränser som införts i beredskapsavtalen, då man ställer en annan enhet i beredskap i stället för en enhet som ryckt ut. Det räcker att nat ut att lösningen också är den förmånligaste med tanke på totalekonomin. Ett av mina viktigaste mål som minister med ansvar för ägarstyrningen är att öka all slags mångfald inom regeringsarbetet, understryker minister Hautala. HANNA KOIKKALAINEN Soldat 2020 tens krigstida maximala styrka cirka vister mot en yrkessoldat. Som kortast är beväringstiden endast na måste lära sig att använda utrustningen under denna tid. Det går bra att lära sig tekniken, det är inget problem. Utmaningen är att lära sig använda den i strid, säger brigadgeneral Veli-Pekka Parkatti. Beväringarna utbildas även i framtiden i arméns krigstida sammansättning och kalllas till reservövningar enligt den. Vi ändrar inte gärna på de grundläggande sakerna för att den beredskap som uppnåtts under beväringstiden inte ska gå förlorad. Det är av stor betydelse hurdan samhörighet som uppstår i gruppen under beväringstiden. Brigadgeneralen blickar emellertid framåt med tillförsikt. När vi är klara med reformen inom försvarsmakten, tror jag att arméns reviderade stridssätt kan implementeras. Under utbildningar och praktiska övningar har entusiasmen varit mycket stor. Det är bra, eftersom det viktigaste arbetet när det gäller det förnyade stridssättet sker på fältet. der för att upprätthålla denna förebyggande förmåga förutsätter samarbete med myndigheterna. Vår andra uppgift är att stödja övriga myndigheter, och jag ser inte att dess betydelse och roll skulle minska i framtiden. HELTÄCKANDE SÄKERHETSNÄT Genom statsrådets principbeslut beslutades att Suomen Erillisverkot blir den ansvariga operatören för säkerhetsnätets infrastruktur. Strategiarbetsgruppen hade i uppdrag att utreda vad detta innebär i praktiken. Arbetet leddes av finansministeriet, och till strategiarbetsgruppens ordförande utsågs Esko Vainio. Timo Nuutinen från finansministeriet har fungerat som sekreterare. I det lagförslag som är under arbete uppräknas de myndigheter som är skyldiga att använda säkerhetsnätet. Projektets lagstiftningsgrupp har färdigställt lagutkastet och remissbehandlingen pågår fram till slutet av juni. 30 VIRVE 2/2012 2/2012 VIRVE 31

17