MONIALAISEN YHTEISTYÖN JA JOHTAMISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET JA PULMAT MITEN NE RATKAISTAAN?

Transkriptio

1 MONIALAISEN YHTEISTYÖN JA JOHTAMISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET JA PULMAT MITEN NE RATKAISTAAN? Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy Tom Tarvainen Länsi-Suomen KASTE hankkeet Lokakuu 2014

2 Ajatustalo Oy - Kokemuksia monialaisesta yhteistyöstä Ikäkaste Ikälain pilotoinnin arviointi 2013 Vanhuspalvelulain toimeenpanohankkeen arviointi 2014 Kaste-ohjelma Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden johtamisrakenteet Perhekeskustyyppisen toiminnan suunnittelu ( , 7 aluetta Etelä-Pohjanmaalla) Ikääntyneiden turvallisuutta edistävän Turvana-palvelukonseptin asiantuntijatehtävät (2014 ) Löytävän vanhustyön mallintaminen ja levittäminen (2014 ) PAAVO-ohjelma ja Verkostokehittäjät hanke: Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn asiantuntijatehtävät (2014 ) Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen koulutuskokonaisuus (2014 ) Muutosjohtamisen koulutukset vanhuspalveluiden esimiehille (2014) Satakunta, lasten ja nuorten maakunta -kehittämiskokonaisuus (2013) Useita järjestöarviointeja (meneillään)

3 Aluksi: monialaisen yhteistyön tarve kasvaa Toimintaympäristön muutokset Palvelutarpeiden kasvu: yksittäisten hallinnonalojen ja sektorien ratkaisut eivät riitä Pirulliset ongelmat, joita taklattava monesta suunnasta Niukkenevat resurssit Uudistuva lainsäädäntö Uuden teknologian mahdollisuudet

4 Aluksi: kuntamurros vaikuttaa monella tasolla Yhdistymiset, liitokset, fuusiot - Kuntaliitokset - Yhtymä alue piiri - Sote-odotus MONIALAISEN YHTEISTYÖN KONTEKSTI Palvelujen tuotantotavat muuttuvat - Elämänkaarimalli, tilaaja-tuottajamalli - Julkinen sektori yksityinen sektori kolmas sektori Syntyy uusia palvelukokonaisuuksia, osa palveluista katoaa Työntekijöiden tehtäväkuvat ja työnteon tavat muuttuvat Kunnat reagoivat eri tavoin: aktiivinen muutosjohtaminen vs. odotus.

5 Sitten monialaisen yhteistyön haasteisiin

6 Yleisiä havaintoja monialaisesta yhteistyöstä Putkihallinto. Palvelujärjestelmä on siiloutunut ja pirstaloitunut. Sektorit toimivat edelleen itsenäisesti - eri kielet - poikkeavat arvot, menetelmät, käytännöt ja lähestymistavat - professioiden raja-aidat, ennakkoluulot - kommunikaatiorakenteiden puute - salassapito ja tietosuoja - monialainen yhteistyö = kokous, tämän jälkeen palataan omiin siiloihin? (Siurala, 2010.) Johtaminen ja koordinointi Resurssiongelmat Uppoutuminen sisäiseen kehittämiskuplaan?

7 Kriittisiä kysymyksiä Osataanko asettaa selkeitä tavoitteita paikallisesti? Millaiset ovat lyhyen ja pidemmän aikavälin tavoitteet? Mikä on yhteisen kehittämistyön kokoluokka? Tavoitellaanko pieniä vai keskisuuria muutoksia? Onko toimenpiteiden seuranta ja arviointi kunnossa?

8 1. Monialaiseen yhteistyöhön on sitouduttava eri tasoilla Poliittiset päättäjät Kunnan- / kaupungin johto Prioriteetit, rakenteet, resurssit Mikä on tärkeää? Toimiala-, tilaajajohto Lähiesimiehet Monialaisten palvelukokonaisuuksien johtaminen, oman henkilöstön sitouttaminen Työntekijät Uuden työmuodon ja toimintakulttuurin oppiminen, yhteistyöhön sitoutuminen

9 2. Monialainen yhteistyö on monitahoinen johtamisen haaste Ihmisten, ryhmien ja professioiden johtamisen haaste Auktoriteettijohtaminen väistyy, siirtyminen verkostojen johtamiseen Motivointi-, kannustus- ja vuorovaikutustaidot korostuvat Erilaiset kielet, käsitteet ja toimintakulttuurit Eri lainsäädäntö ja tietosuoja Palveluprosessien johtamisen haaste Osaoptimoinnista kokonaisuuksien tarkasteluun Tarvitaan tehokkuutta muutosprosesseihin Myös eri hallinnonalojen strategiat on integroitava Kenelle mandaatti, kenelle valta? Tietojohtamisen haaste Resurssijohtamisen haaste Asiakaslähtöisyyden haaste

10 3. Monialaista yhteistyötä tehdään lukuisissa verkostoissa ja rakenteissa Ovatko kaikki verkostot todellakin tarpeen? Palvelujärjestelmän selkeyttäminen hyödyttäisi monia tahoja (johto esimiehet työntekijät asiakkaat sidosryhmät). Toimimattomien verkostojen karsiminen, toimivien mutta päällekkäisten yhdistäminen, tarvittaessa uusien kokoavien verkostojen perustaminen. Osien johtamisesta kokonaisjohtamiseen lintuperspektiivi.

11 Yksi malli selkeämmät johtamisverkostot? Kunta 1 Kaupungin / kunnan johtoryhmä Elinolojen seuranta ja arviointi Yhteensovittava johtaminen (THL) LNPpalveluiden johtamisverkosto Aikuisten palvelujen johtamisverkosto Ikäihmisten palvelujen johtamisverkosto Parempi koordinaatio Paremmat palvelut Muut verkostot ja työryhmät Muut verkostot ja työryhmät Muut verkostot ja työryhmät

12 4. Monialaisessa yhteistyössä ihmisen elämää olisi tarkasteltava kokonaisuutena ASUMINEN TYÖ KOULU / OPISKELU Hyvä palvelujärjestelmä huomioi elämän eri puolet. Palvelut on ulotettava lähelle, ihmisten arkeen ja elinympäristöihin. Integroidut palvelut ja palvelukokonaisuudet. Tukea tarvitsevat ihmiset: lähtökohdaksi arjessa pärjääminen.

13 5. Monialaisessa yhteistyössä tarvitaan tietojohtamista Nyt tieto ihmisten elinoloista ja hyvinvoinnista jakautunut eri puolille, miten rakentaa kokonaiskuva? Yhteinen tiedon kokoaminen, käsittely ja tulkinta. Tarvitaan reaaliaikaista palvelujärjestelmästä koottavaa sekä ihmisten kokemusperäistä tietoa. Tiedon kumuloituvuus, lyhyemmän ja pidemmän aikavälin trendit. Nyt haasteena: * valtakunnallisia mittareita on paljon * tilastot laahaavat perässä * tietojärjestelmiä vierastetaan * tarvittaisiin tietoa tulevaisuuden palvelutarpeista (palvelutarpeet muitakin kuin raskaita sote-palveluita!)

14 Yksi tietojohtamisen malli Koottava tieto Kokoaminen, käsittely, tulkinta Linjaukset ja toimenpiteet Seuranta Lasten ja nuorten elinolokatsaus 2015 Valtuusto, kunnantai kaupunginhallitus Hv-palveluiden johtoryhmä Määritellään Priorisoidaan Järjestetään (esimerkki) Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Tiedotetaan Muut tahot (esim. järjestöfoorumi)

15 6. Monialaisessa yhteistyössä tarvitaan Siiloutuneet budjetit. resurssiviisautta Resursseja olisi siirrettävä ennaltaehkäisevään työhön, vain siten jää panoksia tarvittaville korjaaville palveluille. Nyt panokset korjaavassa työssä. Tarvitaan kevyempien palvelujen (asuminen, liikkuminen, yhteisöllisyys) rahoitusta vähentää raskaiden sote-palvelujen tarvetta. Onko kunnan yhteinen ennaltaehkäisevän työn budjetti mahdollinen? Mahdollistaisi vaiheittaisen kehittämisen ja priorisoinnit. Mikä estää? Julkisen kolmannen sektorin yksityisen sektorin työnjako.

16 Paljon yritetään eli esimerkkejä ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistamisesta Imatran malli, ennaltaehkäisevä hyvinvointineuvola Tehostetut terveystarkastukset Auttavat puhelimet, sähköiset neuvontapalvelut

17 Ei pikavoittoja Ongelmat sitkistyvät, ratkaisujen tavoittaminen vaikeutuu. (Paul Stepney, tulossa). Mitä tukea lapsi ja lapsiperhe tarvitsisivat? Kasvatuksen tukea. (M. Rimpelä, tulossa). Lähde: Valtiovarainministeriö 11/2013. Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua? (Jorma Sipilä, Eva Österbacka)

18 7. Monialaisessa yhteistyössä on vahvistettava asiakaslähtöisyyttä Monialainen yhteistyö on usein viranomaisten keskinäistä yhteistyötä. Ihmiset joille palveluja suunnitellaan tarvitaan paremmin mukaan niiden suunnitteluun. Lähtökohtana eivät rakenteet vaan ihmisten tarpeet! Mitä on asiakkaan osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen eri tasoilla ja konkreettisina tekoina? * Suunnitteluosallisuus * Arviointiosallisuus * Päätöksenteko-osallisuus * Talouden osallisuus * Hiljaisten osallisuus Osallisuus ei irrallinen agenda vaan sen oltava tapa ajatella ja toimia. Johtajien tehtävä on tuettava toimintakulttuurin muutoksessa (koulutus, tehtäväkuvamuutokset, tiimit/työparit jne.).

19 Osallisuutta vahvistavat elinympäristöpilotit? Koti ja perhe Kaverit Koulu/opiskelu Asuminen Työ Mediat Terveys Harrastukset ja vapaa-aika Kuntalaiset uusien palvelujen ideoijina. Sosiaalista toimintaa, ihmisten tiedot, taidot ja kokemus käyttöön! Yhteisöllisyys, ilo!

20 8. Tarvitaan myös nopeita kokeiluja! Osallisuuspilotit Turvallisuuskävelyt Tehokas suunnittelu, nopea toimeenpano, pieni toimintaraha.

21 9. Monialainen yhteistyö ketkä mukana? Kaikki viisaus ei asu kunnissa kaikki ratkaisut eivät tule kunnalta. Kuinka järjestöjen vahvuudet kohtaamisen ammattilaisina saataisiin paremmin käyttöön työnjaon lisäksi tarvitaan resurssien uudelleen kohdentamista. Hyvinvointipalveluihin tarvitaan uudenlaisia tuotekehityksen polkuja. Yhdessä järjestöjen ja yritysten kanssa. Esim. Espoo ja ongelmien tuotteistaminen * jo suunnitteluvaiheessa moninkertainen luova potentiaali * kustannustehokkaat ja älykkäät ratkaisut

22 10. Kuinka arvioidaan? Pisteittäisestä arvioinnista kokonaisvaltaisempaan arviointiin Taso 3 Asiakkaan kokema palvelutuotannon suorituskyky Taso 2 Monialaisen yhteistyöverkoston yhteistoiminnan tehokkuus Taso 1 Yksitäisen palveluntuottajan (järjestö, kunta) suorituskyky Lisätiedot: Malli kehitetty Innovatiiviset palvelutuotannon mittarit hankkeessa.

23 Lopuksi: johtajan vastuu Hyvässä johtamisessa kehittämistyön tavoitteet mitoitetaan ihmisen kokoisiksi, saavutettaviksi. Isoja uudistuksia saadaan aikaiseksi tahdolla, sinnikkyydellä ja sopimuksista kiinni pitämisellä. Hyvä johtaja innostaa, inspiroi ja johtaa edestä. Tunnelma on tärkeä. Muutoksen johtamisessa viestintä on tärkeää. Muutoksen jälkeen on lupa levätä!

24 Kiitos. ajatustalo.fi