S-ASUNNOT OY:N MALMIN ÄSSÄKOTEIHIN VALITSE- MATTA JÄÄNEET ASUNNONHAKIJAT VUONNA 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S-ASUNNOT OY:N MALMIN ÄSSÄKOTEIHIN VALITSE- MATTA JÄÄNEET ASUNNONHAKIJAT VUONNA 2003"

Transkriptio

1 S-ASUNNOT OY:N MALMIN ÄSSÄKOTEIHIN VALITSE- MATTA JÄÄNEET ASUNNONHAKIJAT VUONNA 2003 Maria Laurila Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Laurila, Maria. S-Asunnot Oy:n Malmin Ässäkotien valitsematta jääneet asunnonhakijat vuonna Helsinki, syksy 2005, 57 s.1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Tutkimus koskee Suomen Setlementtiliiton omistaman S-Asuntojen Malmin Ässäkotien vuonna 2003 ulosjääneitä asunnonhakijoita. S-Asunnot on Suomen Setlementtiliiton, Setlementtinuorten ja Kalliolan kannatusyhdistyksen omistama yhtiö, joka tuottaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja sosiaalisen isännöinnin periaatteella. Asuinyhteisöjen sosiaalinen kehittäminen - projektin eli ASKEn tehtävänä on mallintaa ja kehittää uudenlaista sosiaalista vuokra-asumista johon kuuluu sosiaalinen isännöinti ja talonmiestoiminta. AS- KE- projektin tavoitteina on vähentää asunnottomuutta ja alueellista segregaatiota sekä lisätä asuinyhteisön viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2003 jonoon jääneistä asuntohakemuksista ja haastatteludokumenteista. Kerättäviä tietoja olivat ikä, sukupuoli, asunnontarpeen kiireellisyys ja syy, toimeentulon lähde ja olivatko hakijat maahanmuuttajia, päihde- tai mielenterveyskuntoutujia, nuoria itsenäistyviä, ikääntyviä, autistisia/aspergereitä tai oliko heillä muu vamma tai invaliditeetti. Tietoja kerättiin myös mahdollisista vuokraveloista, häädöistä, velkajärjestelyistä tai merkinnöistä luottotiedoissa. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti käyttäen suoria jakaumia ja ristiintaulukointia. Tutkimuksessa ilmeni, että jonoon jääneistä asunnottomat hakijat muodostivat suurimman hakijaryhmän. Myös muut erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa olevat näyttäytyivät suurilukuisempana kuin kiireellisessä asunnontarpeessa tai vain asunnontarpeessa olevat hakijat. Toinen esille noussut ryhmä olivat maahanmuuttajat. Muut hakijaryhmät jakautuivat tasaisemmin. Jonoon jääneiden hakemusten joukossa oli kaiken kaikkiaan enemmän ei haastateltuja kuin haastateltuja hakijoita. Tutkimustulokset kertovat kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittämättömyydestä ja todellisesta asunnottomuusongelmasta. Tietyistä ryhmistä voidaan samaan taloyhtiöön asuttaa vain tietty prosenttiosuus koko asukasyhteisöstä, jotta alueelliselta segregaatiolta vältyttäisiin ja sosiaalisen talonmiestoiminnan tarjoama tuki olisi riittävä. Pitkään asunnottomina olleiden kohdalla asutettavuus saattaa myös olla vaikeaa, sillä tuen tarve on usein suurempi kuin itsenäinen vuokraasuminen edellyttää. Monelle asunnottomalle hakijalle oikeampi asumismuoto olisi luultavasti tukiasuminen. Asiasanat: Asuminen, asukasvalinnat, asunnottomuus, kvantitatiivinen tutkimus.

3 ABSTRACT Maria Laurila. Unsuccessful Apartment Applicants at the Finnish Federation of Settlements in 2003.Helsinki, Autumn 2005, 57p.,1 appendix. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Social Services. This study was quantitative research based on applications for apartments of Ässäkodit in Malmi owned by the Finnish Federation of Settlements. The main source of information was 203 applications of applicants who were not offered an apartment from Ässäkodit of Malmi in A research was needed to find out why some applicants were unsuccessful and remained waiting for an apartment, during which time their applications expired. The material of this study was based on the applications and interview documents of applicants waiting for an apartment in The collected information of applicants were age, gender, the reason and urgency for need of apartment, source of income and the background of applicant. Also, some previous history regarding their living was collected, such as information about rent debts etc. After all this information was collected, it was gone through in order to analyse the major reasons or factors that influenced applications to become unsuccessful. The largest group of applicants was the homeless. In addition, others in the group of very urgent applicants were left without an apartment more often than non-urgent applications. The second largest group was immigrants. There was also a notable amount of applicants that were not interviewed at all. Based on this study, not enough rental apartments seem to be available. Only a certain percentage of people from each group can be placed in the same residential area to make sure that the social support is sufficient and to prevent marginalizing. The social support that can be provided for residents, is not sufficient enough for those who have been homeless for a long time. A more supported way of living would be more suitable for the homeless. Key words: Living, homeless, unsuccessful applicant, quantitative research.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 6 2 ASUMINEN SUOMESSA Asuntopolitiikan kehittyminen Asumisen muotoutuminen lama-suomesta 2000-luvulle Asuminen Helsingissä 9 3 VUOKRA-ASUMINEN HELSINGISSÄ Asukasvalintaperusteet Helsingin kaupungin vuokra-asumisessa Asunnontarve asukasvalinnan perusteena Hakijan tulot ja varallisuus asukasvalinnan perusteena Hakijan kuntalaisuuden, luottotietojen ja vuokrarästien vaikutus Asukasvalintamenettely kunnallisessa vuokra-asumisessa 15 4 ASUNNOTTOMUUS Asunnottomuuden määrittelyä Asunnottomuuden syitä Asuntohäädöt 18 5 SUOMEN SETLEMENTTILIITTO Setlementtityön tausta Setlementtityön toimintaidea ja tehtävät 19 6 ASKE-PROJEKTI Projektin tavoitteet Projektin toimintamuodot 21 7 S-ASUNNOT OY Malmin Ässäkodit Hakijoiden haastattelut Hakijoiden luokittelu 26

5 7.2.3 Asukkaiden valinta 27 8 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 28 9 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimustehtävä Aineiston keruu Tutkimusmenetelmät TUTKIMUSTULOKSET Jonoon jääneiden hakijoiden ikäjakauma Jonoon jääneiden hakijoiden asunnontarve Jonoon jääneiden hakijoiden toimeentulon lähteet Jonoon jääneet parisuhteessa elävät ja perheet Jonoon jääneet sosiaalista isännöintiä mahdollisesti tarvitsevat ryhmät Pois vedetyt hakemukset Valintaan vaikuttavat tai lisäselvitystä vaativat tekijät Asunnottomat hakijat Maahanmuuttajat Haastattelut ja puutteelliset hakemukset JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA AINEISTON KÄSITTELY POHDINTA JA YHTEENVETO 53 LÄHTEET 55

6 1 JOHDANTO Asuinyhteisöjen sosiaalinen kehittäminen eli ASKE- projekti alkoi vuonna Sitä hallinnoi Suomen Setlementtiliitto. Projektin tehtävänä on kehittää ja mallintaa uudenlaista sosiaalista vuokra-asumista, jossa sosiaalisella isännöinnillä, talonmiestoiminnalla ja yhteisöllisyydellä on suuri merkitys. Projektia toteutetaan S-Asunnot Oy:n omistamassa Kiinteistö Oy Malmin Ässäkodeissa, joka valmistui vuonna Projekti päättyy vuonna Projektin tehtävänä on vähentää asunnottomuutta ja ehkäistä asumiseen liittyviä ongelmia ja alueellista segregoitumista. Asia on ajankohtainen ja sosiaalipoliittisesti merkittävä. Asunnottomuus on ollut viime aikoina usein esillä myös julkisissa tiedotusvälineissä. Asunnottomuus ei näytä vähenevän nykyisin asuntopoliittisin keinoin. Kunnalliset vuokra-asunnot ovat pääsääntöisesti suunnattu perheille, asunnottomista suurin osa on kuitenkin yksinäisiä ihmisiä. Malmin Ässäkodeissa suurin osa asunnoista on yksiöitä tai pieniä kaksioita, ja ne ovat suunniteltu täyttämään yksin asuvien ihmisten asumistarpeita. S-Asuntojen ja ASKE-projektin arvot ja toimintaperiaatteet ovat yhdensuuntaiset Suomen Setlementtiliiton arvojen kanssa. ASKE-projektin toimintaajatuksena on yhteisöllisyys ja luottamus asukkaan omiin voimavaroihin. Asukasvalinnoissaan S-Asunnot noudattaa Ympäristöministeriön laatimia kunnallisen vuokra-asumisen arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintasuosituksia. Projektin tavoitteiden toteutumiseksi on aiheellista kiinnittää huomiota asukasvalintaprosessiin. Hakijan polku asuntohakemuksen täyttämisestä asukkaaksi pääsemiseksi sisältää monta vaihetta. Kokonaiskuvan muodostamiseksi asukasvalintojen onnistumisesta tavoitteiden mukaisesti on syytä tarkastella myös sitä ryhmää, joka ei ole saanut asuntoa S-Asunnoilta. Asukasvalinnoissa ulkopuolelle jääneiden hakemusten tarkastelu ja tilastointi on yksi osa arvioitaessa ASKE-projektin ja S-Asuntojen tavoitteiden toteutumista.

7 7 2 ASUMINEN SUOMESSA Suomessa asuntopolitiikkaan suhtautuminen on yleislinjaltaan ollut marginaalista. Asuntopoliittinen aktiviteetti on vaihdellut eri kausina, mutta julkisen vallan vastuu on ollut vähäistä. Tämä kuvaa suomalaista asuntopolitiikkaa suhteessa muihin sosiaalipolitiikan lohkoihin. Taloudellinen kasvu on painottunut asuntopolitiikan tavoitteissa. Sen sijaan tasa-arvon ja minimitason turvaaminen on ollut heikkoa. Edes asuntopolitiikan retoriikassa ei tasa-arvotavoitteita ole noteerattu kovin korkealle. Suomalainen asuntopolitiikka on pyrkinyt tasoituksen sijaan edistämään yksilöllistä sosiaalista nousua. Asuntopolitiikan kohderyhmänä ovat eri aikakausina olleet ensin teollisuusväestö ja maaseudun tilaton väestö, myöhemmin monilapsiset perheet. Kasvukautena kohderyhmänä olivat muuttava työvoima ja viimein uudelleen marginaaliryhmät. Todellisuudessa kohderyhmänä ovat kuitenkin olleet ensisijassa hyvin koulutetut lapsiperheet. Heihin kannattaa investoida. (Juntto 1990, ) 2.1 Asuntopolitiikan kehittyminen Anneli Juntto (1990) jakaa suomalaisen asuntopolitiikan kolmeen aatteelliseen kauteen: filantropia, funktionalismi ja hyvinvointivaltio. Filantropian kausi ajoittui vuosille , silloin vakiintuivat suomalaisen asuntohuoltojärjestelmän peruspiirteet luvulla hahmottui asuntoosakeyhtiön esiaste. Kaupungeissa yleistyivät spekulatiivinen rakentaminen ja suhdannevaihtelut jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Maaseutu ja kaupunki kulkivat kuitenkin eri ajassa. Valtaosa Suomen väestöstä eli ja sai vielä elantonsa maaseudusta. Kaupungistuminen ja sen myötä asuntopolitiikan kehittyminen on tapahtunut Suomessa hitaasti. Filantrooppisen, julkisia menoja säästävän, marginaalisen asuntopolitiikan myötä sekä alhaisen elintason tuloksena Suomessa oli kansainvälisesti heikko asumistaso. (Juntto 1990, 24.)

8 8 Funktionalismin kausi sijoittui sotien väliseen aikaan vuosille Funkis -kautta kuvaavat seuraavat teemat: instituutiot, moderni asunto, nykyajan mukavuudet, perhe. Arkkitehdit loivat ideologisella tasolla nykyaikaisen asunnon. Painopiste oli kuitenkin käytännön politiikassa maaseudun tilattoman väestön asutuksessa luvulla säädettiin huoneenvuokralaki ja asunto-osakeyhtiölaki. Kaupunkien asuntorakentamisessa yleistyi perustajarakentaminen asunto-osakeyhtiömuodon avulla. Yleishyödyllinen rakentaminen ei kuitenkaan vielä vakiintunut Suomessa. (Juntto 1990, 25.) Toisen maailmansodan jälkeen alkoi hyvinvointivaltion kausi (1945-). Tuolloin etsittiin keinoja kansainvälisen asumistason saavuttamiseksi. Sodan jälkeisen jälleenrakennuskauden laajan asuntopolitiikan jälkeen 1950-luvulla asuntosäästöjärjestelmät ja aluerakentaminen vakiintuivat ja pankkien asemalle asuntovallan keskuksessa luotiin pohja. Julkinen asuntopolitiikka pysyi kuitenkin passiivisena. Poikkeuksellisen laajaan asuntopolitiikan kauteen johti suuri muutto kaupunkeihin 1960-luvulla. Markkinavaltaisempaan vaiheeseen siirryttiin taas vuoden 1976 jälkeen. (Juntto 1990, 25.) 2.2 Asumisen muotoutuminen lama-suomesta 2000-luvulle 1980-luvun loppupuolella Suomessa koettiin talouden suhdannehuippu, joka vuosikymmenen vaihtuessa kääntyi sodanjälkeisen historian suurimpaan lamaan ja suurtyöttömyyteen. Työttömyysaste kohosi 16 prosenttiin ja bruttokansantuote supistui vuoteen 1993 mennessä 11 prosenttia. Myös asuntomarkkinat romahtivat ja monet jäivät kahden asunnon loukkuun. Tarvittiin julkisen sektorin toimenpiteitä asuntotuotannon romahtamisen estämiseksi. (Lönnqvist & Lyytikäinen 2005, 9.) Vuodesta 1960 voimassa ollut vuokrasäännöstely purettiin 1990-luvulla kahdessa osassa. Vuonna 1993 vapautettiin sääntelystä kaikki uudet vuokrasuhteet ja vuonna 1995 vapautettiin kaikki vuokrasuhteet. Vuokrasääntelyn purkamisen perusteena oli yksityisten vuokra-asuntomarkkinoiden jatkuva kutistuminen. (Lönnqvist & Lyytikäinen 2005, 11.)

9 9 Omistusasuntojen osuus oli Suomessa kasvanut vuoteen 1990 mennessä 67 prosenttiin. Lama-aikana omistusasuntojen osuus asunnoista laski niin, että vuonna 2002 osuus oli 58 prosenttia. Samalla vuokralla asuminen yleistyi. Vuonna 1990 vuokra-asuntojen osuus oli 25 prosenttia, sen ollessa vuonna 2002 lähes 37 prosenttia luvun alkupuolella aravavuokra-asuntoja rakennettiin runsaasti luvun puolivälissä tuotanto laski, kun taas korkotukivuokra-asuntojen määrä kasvoi. Yksityisen vuokra-asumisen osuus on pääosin ollut laskeva vuoden 1998 jälkeen. (Lönnqvist & Lyytikäinen 2005, 10, 28.) Vuoden 1997 lopussa koko Suomen asuntokanta oli noin asuntoa. Tästä omistusasuntojen osuus oli noin 60%, joista noin puolet omakotitaloja ja puolet osakehuoneistoja. Vuokra-asuntoja oli noin 30%, joista puolet vapaarahoitteisia. Asumisoikeus- ja korkotukiasunnot olivat vielä koko asuntokantaan nähden marginaalisia ryhmiä. (Hirvonen 1998, 16.) 2.3 Asuminen Helsingissä Työttömyys ja köyhyys olivat aikaisemmin olleet pääosin maaseudun ongelma. Laman myötä varsinkin pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi myös kaupunkialueilla. Pääkaupunkiseudulla pitkittyneeseen työttömyyteen liittyi myös köyhyyden syveneminen. (Vaattovaara & Lönnqvist 2003, 9.) 1990-luvulla alkoi voimakas maan sisäinen muuttoliike, joka kohdistui muutamille suurimmille kaupunkialueille. Muuttajat olivat pääosin nuoria, työn tai opiskelupaikan perässä muuttavia ja heidän perheitään. Helsingin seudun väestö kasvoi vuosina noin hengellä. (Lönnqvist & Lyytikäinen 2005, 10.) Muuttoliikkeen aiheuttaman paineen sekä asunto- ja tonttitarjonnan ongelmien seurauksena asuntojen hinnat ja vuokrat ovat voimakkaasti nousseet. Helsinki on talouden suhdannevaihteluista huolimatta pyrkinyt pitämään yllä korkeaa asuntotuotantoa. Tämän on mahdollistanut kaupungin laaja maanomistus. Rakentaminen on ollut kerrostalopainotteista (Vaattovaara & Lönnqvist 2003, )

10 10 Helsingin asunto- ja kaavoituspoliittisilla linjauksilla pyritään edistämään yhdenvertaisuutta ja sosiaalista integraatiota. Tämän on ajateltu edesauttavan vähävaraisten ihmisten sosiaalista nousua samalla vähentäen köyhyyttä ja moniongelmaisuutta. Yksipuolisen väestörakenteen ja sosiaalisten ongelmien kasautumisen katsotaan kulkevan käsi kädessä. (Vaattovaara & Lönnqvist 2003, ) Pääkaupunkiseudulla sosiaalinen huono-osaisuus ei kasaudu lähiöihin ja kaupunkikeskustoihin vaan näyttäytyy yksittäisinä pisteinä koko kaupungin eri alueilla. Tasoerot eri kaupunkiosien välisessä vertailussa ovat kansainvälisessä vertailussa pieniä. Tämä johtuu pääkaupunkiseudun eroja tasoittavasta asunto- ja yhdyskuntasuunnittelusta, jota ohjaa sosiaalisen sekoittamisen periaate. (Kortteinen & Vaattovaara 2003, ) 3 VUOKRA-ASUMINEN HELSINGISSÄ Helsingin asuntopolitiikan tavoitteena on ollut määrältään riittävän monipuolinen asuntotuotanto. Tavoitteena asunto-ohjelmissa on ollut tuottaa noin 4000 asuntoa vuosittain, joista puolet ovat vuokra-asuntoja. Asuntoja on haluttu tuottaa tasapuolisesti varakkaille ja varattomille sekä asunnottomille. Kaupungin oman vuokra-asuntotuotannon osuus valtion tukemasta vuokratuotannosta on ollut noin puolet. Arava- ja korkotukiasuntojen tuotantotavoite on ollut noin kolmannes koko tuotannosta. Valtion tukemia vuokra-asuntojen tuotantoa käytetään myös suhdanteiden tasaamiseen. Aravavuokra- ja korkotukiasuntoja on tuotettu vähemmän silloin, kun vapaarahoitteisilla asunnoilla on ollut kysyntää. Kun esimerkiksi laman aikaan suhdanteiden ollessa jumissa vapaarahoitteista tuotantoa ei lähtenyt liikkeelle, tuotettiin enemmän korkotuki-ja aravavuokraasuntoja. (Korhonen 2002, ) Viimeisen kymmenen vuoden aikana asunnottomien mahdollisuudet saada kaupungin vuokra-asunto ovat heikentyneet luvun alussa kaupungin vuokra-asuntoihin sijoitettiin noin tuhat asunnotonta ruokakuntaa vuosittain.

11 11 Vuonna 2001 sijoitettiin vajaa 700 asunnotonta ruokakuntaa, vaikka asunnottomien asunnonhakijoiden määrä on pysynyt samana. Vuonna 2001 vain joka viides asunnoton sai kaupungin vuokra-asunnon. Asunnottomien mahdollisuudet saada kaupungin vuokra-asunto eivät siis ole sen paremmat kuin muillakaan hakijoilla. Tähän löytyy syitä mm. vuokra-asuntojen supistuneesta omasta tuotannosta ja vähäisestä vaihtuvuudesta. Asunnottomien mahdollisuuksia vaikeuttaa myös se, että tuotetut asunnot ovat pääosin isoja perheasuntoja. Pieniä asuntoja on tarjolla vähän ja asunnottomista hakijoista suurin osa on yksinäisiä ruokakuntia. (Korhonen 2002, 34.) 3.1 Asukasvalintaperusteet Helsingin kaupungin vuokra-asumisessa Valtioneuvoston asetuksen valtion tukemien vuokra-asuntojen asukkaaksi valitsemisessa sovellettavista perusteista (1191/2001) 2 :n mukaan: valtion tukemat arava ja korkotukivuokra-asunnot osoitetaan vuokra-asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille ja samalla pyritään vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen. (Valtioneuvoston asetus n:o 1191.) Asukasvalintapäätöstä tehtäessä on otettava huomioon hakijaruokakunnan asunnontarve, tulot ja varallisuus. Asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat sekä pienituloiset ja vähävaraiset on asetettava etusijalle. Yksittäistapauksissa tästä etusijajärjestyksestä voidaan poiketa, mikäli se on hakijan erityisolosuhteiden, paikkakunnan vuokra-asuntotilanteen tai vuokratalon asukasrakenteen kannalta erityisen perusteltua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita tulo- ja varallisuusrajoista poikkeamista. Asukasvalinnassa on otettava huomioon myös yhdenvertaisuus ja oikeus kotipaikan valintaan. (Ympäristöministeriö 2003, 18.) Asunnontarve asukasvalinnan perusteena Asunnontarpeen kiireellisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös ruokakunnan koko ja ikärakenne. Myös kunnan erityistilanne ja erilaisessa asunnontarpeessa olevien henkilöiden lukumäärä tulee huomioida. Kiireellisimmässä asunnontarpeessa katsotaan olevan hakijan, joka on asunnoton.

12 12 Kiireellisen asunnontarpeen perusteita ympäristöministeriön (2003) mukaan ovat myös: irtisanominen nykyisestä asunnosta perheenjäsenen pysyvä vamma tai sairaus, joka edellyttää terveellisempää tai sopivampaa asuntoa jos asunnon järjestäminen vapauttaa sosiaalihuollon tukiasuntopaikan perheellisen asuminen alivuokralaisena tai vuokrasuhteeseen perustuen yhteisasuntolassa tai yhteistaloudessa jos nykyinen asunto on liian ahdas: yli kaksi henkilöä huonetta kohden keittiötä huoneeksi lukematta tai enintään 15m 2 henkilöä kohden muuttaminen paikkakunnalle, josta on saanut työpaikan avioero tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty yhteiselämän lopettaminen, jos erilleen muuttamisen esteenä on asunnon puuttuminen muu näihin rinnastettava peruste ja asunnontarpeen perusteina voidaan pitää: varusteiltaan puutteellinen asunto perhepiirissä olevista ristiriidoista johtuva asunnontarve selvästi liian korkeat asumiskustannukset suhteessa perheenjäsenten tuloihin ja varallisuuteen pitkä ja hankala työmatka perheen perustaminen ilman yhteistä asuntoa nykyisessä asunnossa asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohden keittiötä huoneeksi laskematta vailla itsenäistä asuntoa elävä perheetön vuorotyön vuoksi sopimaton asunto muun syyn vuoksi nykyinen asunto on epätyydyttävä (Ympäristöministeriö 2003, ) Hakijan tulot ja varallisuus asukasvalinnan perusteena Hakijatalouden kuukausitulot eivät saa vähennysten jälkeen ylittää valtioneuvoksen asetuksen enimmäisrajoja. Tuloina huomioidaan hakijatalouden pysyvät bruttokuukausitulot. Myös hakijaruokakunnan yhteenlaskettu varallisuus otetaan huomioon, ellei sen arvo ole vähäinen eikä se ole välttämätön hakijan elinkeinon tai ammatin harjoittamisessa saatavan kohtuullisen toimeentulon

13 13 hankkimiseksi. Mikäli hakijaruokakunnalla on varallisuutta siinä määrin, että se kykenee varallisuutensa turvin hankkimaan tarvettaan vastaavan asunnon ilman valtion tukea, ei asuntoa voida myöntää. Varallisuusrajat ovat Helsingissä hieman suuremmat kuin Espoossa ja Vantaalla. (Asukasvalintaohje 2004, 4,7,8) Tulorajat vuonna 2005 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla arava ja korkotukivuokra-asunnoissa ovat: Henkilöluku Mikäli hakijaruokakunnan henkilölukumäärä on suurempi kuin kuusi henkilöä, korotetaan tulojen enimmäismääriä 200e/henkilö. Tuloiksi ei kuitenkaan lasketa: asumistukea hoitotukea, puolisolisää ja lapsikorotusta rintamasotilaseläkettä, rintamalisää ja ylimääräistä rintamalisää sotilaskorvauksia lapsen hoitotukea lapsen elatusapua, jota suoritetaan oikeuden päätöksen tai asianmukaisen kirjallisen sopimuksen perusteella lapsen elatustukea lapsilisää vammaistukea toimeentulotukea työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta myönnettyä ylläpitokorvausta tai muuta vastaavaa ylläpitokorvausta opintotukea, lukuun ottamatta aikuisopintorahaa

14 14 Varallisuusrajat Helsingissä vuonna 2005 ovat: Henkilöluku Mikäli hakijaruokakuntaan kuuluu yli viisi henkeä, korotetaan varallisuusrajaa 5000e/henkilö. (Asukasvalintaohje 2004, 4, 5, 8.) Arava- ja korkotukivuokra-asunnot ovat kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja ne ovat tarkoitettu ensisijaisesti pienituloisille ja vähävaraisille asunnonhakijoille. Näin ollen tulo- ja varallisuusrajat ovat perusteltuja. Helsingissä vuokrat ovat useimmissa kunnan vuokrakohteissa korkeammat kuin Espoossa ja Vantaalla, myös varallisuusrajat ovat Helsingissä korkeammat. Tulorajat ovat kuitenkin samat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Kaikkein pienituloisimmilla ei usein ole varaa kalleimpiin arava- ja korkotukivuokra-asuntokohteisiin Hakijan kuntalaisuuden, luottotietojen ja vuokrarästien vaikutus Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti asuvalla on oikeus valita asuinkuntansa. Kuntalaisuuden huomioimiselle ei kuitenkaan ole estettä, jos valintaa tehdään samanarvoisessa asemassa olevien hakijoiden kesken. Kuntalaisuus ei kuitenkaan saa ohittaa asunnontarve-, tulo- ja varallisuuskriteerejä. (Ympäristöministeriö 2003, 25.) Mikäli asukasvalinnan perusteet muilta osin täyttyvät, merkintä maksuhäiriömerkinnän ei tule olla esteenä asunnon saamiselle, varsinkaan, jos ne ovat vähäisiä ja hakijan maksuhäiriöhistorian perusteella voidaan arvioida, etteivät laiminlyönnit ole toistuvia. Aikaisemmat vuokrarästit ovat pääsääntöisesti este asunnon myöntämiselle. (Ympäristöministeriö 2003, 25.) Mikäli vuokrataloyhtiö saa itse valita asukkaansa, voidaan olettaa maksuhäiriöiden vaikuttavan asukasvalintoihin. Taloyhtiöt haluavat vuokralaisikseen maksukykyisiä, vuokransa maksavia, luotettavia asukkaita. Taloyhtiöt haluavat myös välttyä hankalilta vuokrien maksun laiminlyönneiltä, jotka pahimmassa tapauksessa voivat johtaa pitkään ja vaikeaan häätöprosessiin. Vuokrien

15 15 maksamatta jättämiset ovat tappiota taloyhtiölle ja vuokrasaatavia voi olla vaikeaa joissain tapauksissa saada jälkikäteen. Taloyhtiöiden näkökulman huomioon ottaen on ymmärrettävää, miksi asunnonhakijoiden luottotietoja tarkistetaan. 3.2 Asukasvalintamenettely kunnallisessa vuokra-asumisessa Oikeus valita asukkaat vuokrataloihin on vuokratalon omistajalla. Yleensä kunta ja kunnan omistama vuokrataloyhtiö ovat sopineet, että kunnan asuntoviranomaiset valitsevat asukkaat. Joskus vuokratalon omistaja ja kunta ovat sopineet, että kunta valitsee asukkaat myös muiden kuin kunnan omistamiin vuokrataloihin. Vuokrataloyhteisö tekee kuitenkin aina vuokrasopimuksen. Vuokrasopimus voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Vuokrasopimukset ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevia. Mahdollisen vuokranantajalle aiheutuvan vahingon varalle voidaan asettaa vuokratakuu. (Ympäristöministeriö 2003, 16.) 4 ASUNNOTTOMUUS Jokisen ja Juhilan (1991) mukaan asunnottomien, asuntoloissa, yhteismajoituksissa ja laitoksissa asuvien tilanteen eräs yhteinen tunnuspiirre on pysyvyys ja kehämäisyys. Tyypillistä on, että samat ihmiset kiertävät samantyyppisestä asumismuodosta toiseen, asuntolasta laitokseen, rappukäytävistä yömajoihin ja taas asuntoloihin. Jokinen ja Juhila ovat määritelleet käsitteen pohjimmaiset asuntomarkkinat, joilta pois pääseminen ei ole helppoa. On harvinaista, että pitkään asunnottomana ollut tai laitoksissa ja asuntoloissa asunut saa kunnallisen hyvätasoisen vuokra-asunnon. Joskus tämä kuitenkin onnistuu. Tukiasunnot näyttäisivät toisinaan toimivan väylänä pohjimmaisilta asuntomarkkinoilta ja asunnottomuudesta poispääsemiseen. (Jokinen & Juhila 1991, 14, 18, 19.) Asunnottomuus näyttää koskettavan erityisesti Helsinkiä. Maamme asunnottomista lähes puolet on Helsingissä. Asunnottomien määrää onnistuttiin vä-

16 16 hentämään vuoteen 1997 asti, jolloin asunnottomien määrä oli koko maassa sodan jälkeisen ajan alimmalla tasolla. Tuolloin asunnottomia oli Helsingissä perheet mukaan lukien noin 4100, koko maassa noin Asunnottomien määrä on kuitenkin tuon jälkeen tasaisesti noussut. Vuonna 2001 Helsingissä oli 5300 asunnotonta, joista yksinäisiä 4700 ja perheitä 630. (Korhonen 2002, 27, 28.) Valtion sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan välille on toimeenpantu pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelman mukaisesti asunnottomuuden vähentämisen toimenpideohjelma. Ohjelma on alkanut vuonna 2002 ja sen oli alunperin määrä kestää vuoteen Helmikuussa 2005 päätettiin jatkaa toimenpideohjelmaa vuoteen 2007 saakka. Ohjelman tavoitteena on ollut rakentaa ja hankkia asunnottomille tuhat uutta asuntoa vuosittain ja turvata heidän tarvitsemansa tukipalvelut. Tähän mennessä asunnottomien käyttöön on hankittu tai on vireillä yli 3000 asuntoa. (Ympäristöministeriö Tiedote) Toimenpideohjelmakaudella asunnottomuus on tasaisesti vähentynyt koko maassa. Parhaiten asunnottomuuden väheneminen näkyy pääkaupunkiseudulla. Yksinäisiä asunnottomia oli vuonna 2002 koko maassa noin Vuonna 2004 asunnottomia oli noin Pääkaupunkiseudulla asunnottomia oli vuonna 2002 noin Vuonna 2004 asunnottomia oli pääkaupunkiseudulla (Ympäristöministeriö Tiedote.) 4.1 Asunnottomuuden määrittelyä Valtion asuntorahaston asuntomarkkinaselvityksen mukaan Suomessa asunnottomiksi määritellään seuraavat ryhmät: 1.) Ulkona ja tilapäissuojissa majailevat. 2.) Yömajoissa yms. asunnon puutteen vuoksi asuvat. 3.) Hoito- ja huoltokodeissa yms. asunnon puutteen vuoksi asuvat. 4.) Erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi olevat. 5.) Vapautuvat vangit, joilla ei ole asuntoa 6.) Tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona asunnon puutteen vuoksi majailevat. Nuoria, jotka asuvat vanhempiensa luona ei lasketa tähän ryhmään.

17 17 Asunnottomiksi perheiksi luetaan ensikodeissa asuvat äidit, joilla ei ole asuntoa, avioparit, jotka asunnon puutteen vuoksi asuvat erillään tai tilapäismajoituksissa ja avoparit, joille on syntymässä lapsi ja joilla ei ole yhteistä asuntoa. (Ympäristöministeriö 2001, 8; Korhonen 2002, 24.) Granfelt (1998) määrittelee asunnottomuuden suhteelliseksi tai absoluuttiseksi asunnottomuudeksi. Suhteellinen asunnottomuus käsittää asuntoloissa, kriisiasunnoissa, turvakodeissa, laitoksissa tai tuttavien luona asumisen. Suhteellisesti asunnoton saattaa olla vailla vakinaista asuntoa tai hänellä saattaa olla asunto, johon hän ei voi mennä esimerkiksi väkivallan uhan vuoksi. Absoluuttinen asunnottomuus on rappukäytävissä, yömajoissa, metsissä ja kaduilla elämistä. Toisin sanoen absoluuttisesti asunnottomalla ei ole minkäänlaista asuntoa. Suhteellinen asunnottomuus on yleisempää naisilla kun taas absoluuttinen asunnottomuus on miesten kohdalla yleisempää. (Granfelt 1998, ) 4.2 Asunnottomuuden syitä Asunnottomuuden syitä ovat asuntopula ja halpojen vuokra-asuntojen puute. Myös köyhyys, syrjäytyminen ja työttömyys ovat asunnottomuuden taustalla. Mielenterveys- ja päihdeongelmat liittyvät olennaisesti asunnottomuuteen. Niinpä pelkkä asunnon saanti ei monen asunnottoman kohdalla riitä. Usein tarvitaan lisäksi muuta tukea ja kuntoutusta. Asunnottomuuden vähentämisohjelmissa ei tähän olla varauduttu riittävästi. Asunnottomia eivät enää ole vain syrjäytyneet, yksinäiset miehet, vaan yhä useammin myös naiset ja nuoret. (Schulman 2002, 5.) Maahanmuuttajien asunnottomuus on myös lisääntynyt, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Suomessa arvioitiin olevan vuonna 2002 noin tuhat asunnotonta maahanmuuttajaa. (Ympäristöministeriö 2002.)

18 Asuntohäädöt Marraskuussa 2003 Suomessa oli noin 8600 asunnotonta, joista osa on joutunut asunnottomaksi tultuaan häädetyksi. Ulosottoviranomaisille saapuneiden häätöhakemusten määrä on kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut; Kun vuonna 1990 häätöhakemusten määrä oli 4100, vuonna 2003 hakemusten määrä oli jo (Salovaara-Karstu & Muttilainen 2004, 1.) Asunnottomuus on voimakkaimpia sosiaalisen syrjäytymisen muotoja. Yhteiskunnallisena ongelmana se on monitahoinen, eikä sen ratkaisemiseksi ole yksiselitteisiä keinoja. Kerran asunnostaan häädetyn on vaikea saada enää uutta vuokra-asuntoa. Häätöuhkatilanteet liittyvät usein vuokra-asumiseen, vain poikkeuksellisesti muihin asumismuotoihin. Häätötilanteiden yleisin syy on vuokranmaksujen laiminlyönnit, harvemmin esimerkiksi häiritsevä käytös tai muu syy. (Salovaara-Karstu & Muttilainen 2004, 7, 9,14.) 5 SUOMEN SETLEMENTTILIITTO Suomen Setlementtiliitto on setlementtityötä tekevien suomalaisten yhteisöjen keskusjärjestö. Liitolla on 37 jäsenyhdistystä, jotka toimivat yli 40 paikkakunnalla ympäri Suomea. Suomen Setlementtiliiton toimitilat sijaitsevat Helsingin Kalliossa Sturenkadulla ja sen lähimmät yhteistyökumppanit ovat samassa rakennuksessa toimivat Setlementtinuorten liitto ry. ja Kalliolan kannatusyhdistys ry. 5.1 Setlementtityön tausta Setlementtityön juuret ovat Lontoon East Endissä, jonne perustettiin ensimmäinen setlementti vuonna 1884 kirkkoherra Samuel Barnettin aloitteesta. Barnett sai mukaansa 50 yliopisto-opiskelijaa, joiden toiminta-ajatuksena oli

19 19 rakentaa silta rikkaiden ja köyhien välille, vuoropuhelua erilaisten ihmisten kesken. Opiskelijat asettuivat asumaan köyhien keskuuteen. Perusajatuksenaan heillä oli vastavuoroisuus, ei perinteinen hyväntekeväisyys. Samuel Barnett ystävineen muotoili toimintaohjeen hyväksytylle ensimmäiselle Itä-Lontoossa perustetulle setlementille: Se tahtoo varmistaa sivistystilaisuuksia ja virkistyskeinoja sekä lisätä viihtyisyyttä Lontoon ja muiden kaupunkien köyhien kortteleissa. Se tahtoo tutkia köyhien olosuhteita, miettiä ja laatia suunnitelmia, jotka voisivat edistää tämän väestön hyvinvointia. Työ aloitetaan ostamalla tai muulla tavalla hankkimalla talo asumukseksi niille, jotka tahtovat edustaa ihmisystävällistä toimintaa ja sivistystyötä. Työntekijän tulee asettua asumaan (to settle) köyhien keskuuteen. Se on oppimista yhtä paljon kuin opettamista, saamista yhtä paljon kuin antamista. Suomeen setlementtiaate tuli vuonna 1890 opettaja Alli Trygg-Heleniuksen perustaessa Suomen ensimmäisen setlementin Helsingin Sörnäisiin. Toiminta kuitenkin loppui jo 1910-luvun alussa rahoitusongelmien vuoksi. Varsinaisena setlementtityön uranuurtajana pidetään Sigfrid Sireniusta. Hän aloitti setlementtitoiminnan uudelleen vuonna (Sternberg 2005, 9 10.) Suomen Setlementtiliitto on toiminut eri nimillä jo vuodesta Vuodesta 1983 sen nimi on ollut Suomen Setlementtiliitto ry., Finlands Settlementförbund rf. Setlementtiliitto on suomalaisten, setlementtityötä tekevien yhdistysten keskusjärjestö. Liitto edistää ja kehittää yli 40 paikkakunnalla tehtävää setlementtityötä kristillis-yhteiskunnallisen perustansa mukaisesti.. Kansainvälinen setlementtiliitto (IFS) on sekä YK:n että Euroopan Neuvoston virallinen yhteisöjärjestö. Sillä on jäsenjärjestöjä yli 40 maassa. (Suomen Setlementtiliitto, esite.) 5.2 Setlementtityön toimintaidea ja tehtävät Setlementtityö on ollut poliittisesti ja kirkollisesti sitoutumatonta koko toimintahistoriansa ajan. Setlementtityön tarkoituksena on ollut ja on edelleen edistää ja toteuttaa arjen keskellä tapahtuvaa kristillistä lähimmäisen rakkautta. Työn perusarvoja ovat myös yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö.

20 20 Se on silta ihmiseltä ihmiselle. Setlementtiliitto on myös yhteiskunnallinen vaikuttaja tavoitteenaan kokonaisvaltainen ja inhimillinen yhteiskunnan kehitys. (Suomen Setlementtiliitto, esite.) Perusarvojen mukaisesti setlementtityössä Luotetaan ihmisessä ja yhteisössä oleviin voimavaroihin ja kehitetään niitä Kunnioitetaan jokaisen ihmisen yksilöllisyyttä. Hyväksytään ihmisten erilaisuus. Edistetään rajoja ylittävää henkilökohtaista ystävyyttä ja yhteyttä. Toteutetaan ihonväristä, sukupuolesta tai kulttuurista riippumatonta tasa-arvoisuutta. Sitoudutaan tukemaan vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Toteutetaan paikallista, ihmisten tarpeista lähtevää setlementtitoimintaa. Edellä kuvatut arvot ja toimintaperiaatteet nousevat kristillisestä elämänkatsomuksesta, mutta muidenkin uskontojen ja maailmankatsomusten edustajat voivat sitoutua niihin. Arvot korostavat kaikille ihmisille yhteisiä hyvän ja inhimillisen elämän tavoitteita. (Suomen Setlementtiliitto, 2004, 11.) Setlementtityössä elää monella tasolla yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden välinen jännite. Ihmisen yksilöllisyyden kunnioittaminen on lähtökohtana yhteisöjä kehittävässä ja voimavaraistavassa setlementtityössä. Yhteisö tarvitsee erilaisia, toisiaan kunnioittavia ja yhdessä toimivia jäseniä. Erilaisten ihmisten välinen tasa-arvoisuus, yhteys ja ystävyys on tavoittelemisen arvoista ja mahdollista. Yksilöistä muodostuva yhteisö kykenee ratkaisemaan ulkoiset ja sisäiset ongelmansa itsenäisesti. Lähimmäisyyden toteuttamista kannattava yhteisö kantaa huolta vaikeassa elämäntilanteessa olevista jäsenistään. Kiteytettynä setlementtiliikkeen toiminta-ajatus on : Setlementtityö on monialaista ja kokonaisvaltaista tukea ihmisenä ja lähimmäisenä kasvamiseen. ( Suomen Setlementtiliitto, 2004, 11.)

Asuntohakemus. Vuokra-asunnot

Asuntohakemus. Vuokra-asunnot Asuntohakemus Vuokra-asunnot Asuntohakemus Uusi hakemus Jatkohakemus Sisäinen vaihto Täyttömalli Kaikki tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia ja ne tulee täyttää. Emme voi käsitellä puutteellisesti

Lisätiedot

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Tuula Tiainen tuula.tiainen@ymparisto.fi Marianne Matinlassi marianne.matinlassi@ara.fi Asumisen yhdenvertaisuus - Selvityksessä tarkasteltiin

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2006 N:o 715 721 SISÄLLYS N:o Sivu 715 Laki aravalain muuttamisesta... 2197 716 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 2199 717 Laki

Lisätiedot

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön

Lisätiedot

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Pekka Pelvas Puh/tel +358 400 607 831 5/2009 Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten päällekkäisyydestä eri omistajayhteisöillä

Lisätiedot

Kiinteistökeskus Harjuseutu Oy 1

Kiinteistökeskus Harjuseutu Oy 1 ASUNTOHAKEMUS Hakemus on voimassa 4kk jättöpäivästä Hakijoilta tarkistetaan luottotiedot luottotietorekisteristä HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Nykyinen osoite Postinumero Toimipaikka Arvo tai ammatti Työnantaja

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Ohje arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalinnasta ja valvonnasta

Ohje arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalinnasta ja valvonnasta Ylöjärven kaupunki Ohje arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalinnasta ja valvonnasta Tämä Ylöjärven kaupunginhallituksen käsittelemä valvontatapapäätös ja ohjeistus koskee kaikkia niitä Ylöjärvellä

Lisätiedot

OHJE ARAVA- JA KORKOTUKIVUOKRA-ASUNTOJEN ASUKASVALINNASTA JA VALVONNASTA

OHJE ARAVA- JA KORKOTUKIVUOKRA-ASUNTOJEN ASUKASVALINNASTA JA VALVONNASTA OHJE ARAVA- JA KORKOTUKIVUOKRA-ASUNTOJEN ASUKASVALINNASTA JA VALVONNASTA Tämä kunnanhallituksen valvontapäätös ja ohjeistus koskee kaikkia niitä Lempäälässä sijaitsevia arava- ja korkotukivuokra-asuntoja,

Lisätiedot

ARA -VUOKRA-ASUNTOJEN ASUKKAIDEN VALINNAN VALVONTAA KOSKEVAT HELSINGIN, ESPOON JA VANTAAN KAUPUNKIEN OHJEET

ARA -VUOKRA-ASUNTOJEN ASUKKAIDEN VALINNAN VALVONTAA KOSKEVAT HELSINGIN, ESPOON JA VANTAAN KAUPUNKIEN OHJEET ARA -VUOKRA-ASUNTOJEN ASUKKAIDEN VALINNAN VALVONTAA KOSKEVAT HELSINGIN, ESPOON JA VANTAAN KAUPUNKIEN OHJEET Sisällysluettelo 1. ASUKASVALINTA 1 2. ASUNTOJEN HAKU 1 2.1 Julkinen ja yleinen haku 1 2.2 Asuntohakemus

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle.

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Sanna Jokinen Projektikoordinaattori Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke (2012-2015) Nuorisoasuntoliitto ry www.nal.fi/hanke Nuorisoasuntoliitto ry // www.nal.fi

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 163. Laki. Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 163. Laki. Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 N:o 163 166 SISÄLLYS N:o Sivu 163 Laki Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

YKSIÖT: 437,17-455,66 /kk KAKSIOT: 559,90-785,67 /kk KOLMIOT: 802,82 925,77 /kk NELIÖT: 984,29 1007,80 /kk

YKSIÖT: 437,17-455,66 /kk KAKSIOT: 559,90-785,67 /kk KOLMIOT: 802,82 925,77 /kk NELIÖT: 984,29 1007,80 /kk AS. OY OULUN SONAATIN VUOKRA-ASUNTOJEN HAKEMINEN Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä omistaa As. oy Sonaatin asunnot. Sonaatin asukkaiksi valitaan kaiken ikäisiä henkilöitä. Kaikki hakijat ovat hakuvaiheessa

Lisätiedot

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 Asumisoikeuden myöntämisestä Keskisuomalaisen Osakunnan hallitsemiin asuntoihin sekä tämän asumisoikeuden käyttämisestä on voimassa olevien huoneenvuokralainsäädännön

Lisätiedot

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 911/10.04.02/2014 359 Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen: Yleistä Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

ASUKASISÄNNÖINTI ASUMISEN TUKENA TALOYHTIÖTAPAHTUMA 2013

ASUKASISÄNNÖINTI ASUMISEN TUKENA TALOYHTIÖTAPAHTUMA 2013 11.4.2013 ASUKASISÄNNÖINTI ASUMISEN TUKENA TALOYHTIÖTAPAHTUMA 2013 Stefan Piesnack10.04.2013 S-Asunnot Oy Yhtiö on perustettu vuonna 2000. Omistajayhteisöjä ovat Suomen Setlementtiliitto ry ja Kalliolan

Lisätiedot

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET KEURUULLA 2013 Keuruun kaupunki myönsi asuntorahaston (ARA) kaupungille osoittamasta määrärahasta v. 2013 vanhusten asuntojen korjaukseen

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tehtävät tukiasuntojen hankinta vuokraustoiminta kunnossapito ja ylläpito hallinnollinen isännöinti erillisprojektit Henkilöstö

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1191. Valtioneuvoston asetus. valtion tukemien vuokra-asuntojen asukkaaksi valitsemisessa sovellettavista perusteista

SISÄLLYS. N:o 1191. Valtioneuvoston asetus. valtion tukemien vuokra-asuntojen asukkaaksi valitsemisessa sovellettavista perusteista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1191 1198 SISÄLLYS N:o Sivu 1191 Valtioneuvoston asetus valtion tukemien vuokra-asuntojen asukkaaksi valitsemisessa sovellettavista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA. Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä. 30.5.2014 Tuula Määttä

ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA. Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä. 30.5.2014 Tuula Määttä ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä LOHJA asukkaita 47 703 (31.12.2013) ruotsinkielisiä 3,5 % maahanmuuttajia 2,6 % veroprosentti 20 pinta-ala 1109,72 km²

Lisätiedot

RAY: AVUSTUSSTRATEGIAN 2012 2015 TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSI 2013

RAY: AVUSTUSSTRATEGIAN 2012 2015 TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSI 2013 Periaatteita ja kriteerejä 1 (6) Asunnottomuuden ja erityisryhmän käsitteet RAY:n avustamien kohteiden asukasvalinnassa Taustaa Suomen hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on turvata sosiaalisesti

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Mieti ennen kuin muutat

Mieti ennen kuin muutat Mieti ennen kuin muutat Millä rahoitat asumisen? vuokra (300-700 /kk) vuokravakuus (1-3 kk vuokra) kotivakuutus (alle 10 /kk) sähkö- ja vesilasku (40 /kk) huonekalut, astiat, ruoka, puhelin- ja nettiyhteydet

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain 13 :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

OHJE KUNNILLE ARA-RAHOITTEISTEN ASUNTOJEN OHJAUS- JA VALVONTAVASTUUSTA SEKÄ SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMISALASTA

OHJE KUNNILLE ARA-RAHOITTEISTEN ASUNTOJEN OHJAUS- JA VALVONTAVASTUUSTA SEKÄ SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMISALASTA 1 KUNNANHALLITUKSILLE KUNTIEN ASUNTOVIRANOMAISILLE Toimivalta: Aravarajoituslaki (1190/1993) 4 d, 7 4 mom. ja 23, Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettu laki (604/2001) 11

Lisätiedot

Arava- ja korkotukivuokraasuntojen

Arava- ja korkotukivuokraasuntojen Arava- ja korkotukivuokraasuntojen asukasvalintaopas ASUMINEN Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 1 Tämä versio on päivitetty 25.4.2008. Tekstin viereen on merkitty vihreällä pystyviivalla muuttunut

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA. Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA. Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014 HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014 MITEN EHKÄISTÄÄN ASUMISEEN LIITTYVIEN SOSIAALISTEN JA TALOUDELLISTEN ONGELMIEN

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni HELSINGIN ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI Asumisneuvonta on Helsingin Sosiaaliviraston asunnottomuutta ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan erilaisiin

Lisätiedot

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia PERIODISOINTI ASUNTOPOLIITTISEN REGIIMIN MUUTOKSEN TARKASTELUN LÄHTÖKOHTANA Bo Bengtsson (toim.):

Lisätiedot

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta Lars Benjaminsen Esityksen teemat Yleiskatsaus Tanskan asunnottomuusohjelmaan Liikkuvan tuen malli Kokemuksia ACT-mallista Asunnottomuustilanteen

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 37/2015 1 (10) Kaupunginhallitus Kaj/1 26.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 37/2015 1 (10) Kaupunginhallitus Kaj/1 26.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 37/2015 1 (10) 1018 Lausunto ympäristöministeriölle asukkaiden valintaa arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin koskevasta asetusmuutoksesta HEL 2015-010496 T 03 00 00 Päätös

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS ASUKKAIDEN VALINNASTA ARAVA- JA KORKO- TUKIVUOKRA-ASUNTOIHIN ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUT- TAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS ASUKKAIDEN VALINNASTA ARAVA- JA KORKO- TUKIVUOKRA-ASUNTOIHIN ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUT- TAMISESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 24.9.2015 Anna Saarinen VALTIONEUVOSTON ASETUS ASUKKAIDEN VALINNASTA ARAVA- JA KORKO- TUKIVUOKRA-ASUNTOIHIN ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUT- TAMISESTA

Lisätiedot

Mistä asunnot maahanmuuttajille?

Mistä asunnot maahanmuuttajille? Mistä asunnot maahanmuuttajille? 19.11.2015 HELENA SÄTERI Ylijohtaja Ympäristöministeriö Turvapaikanhakijat Euroopan maissa 2003 2014 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Itävalta

Lisätiedot

Asuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi. Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10.

Asuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi. Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10. Asuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10.2015 Tutkijat / valikoituja julkaisuja Marko Terviö (Aalto),

Lisätiedot

VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA ry LIIKKUVAN TUEN MALLI ASUMISEN TUKENA

VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA ry LIIKKUVAN TUEN MALLI ASUMISEN TUKENA VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA ry LIIKKUVAN TUEN MALLI ASUMISEN TUKENA MALLI ON TARKOITETTU VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA RYn KAUTTA Y-SÄÄTIÖN ASUNTOKANTAAN ASUTETTAVILLE ASUNNOTTOMILLE IHMISILLE. KYSEESSÄ ON KEVYEN

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoihin 12.2.2014

Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoihin 12.2.2014 Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoihin 12.2.2014 Sisällys ALUKSI... 4 1 VALTION TUKEMIEN VUOKRA-ASUNTOJEN ERITYISPIIRTEITÄ... 5 1.1 Asukasvalinta... 5 1.2 Vuokranmääritys... 6 1.3 Luovutukset...

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Asukasvalinta ja asukasdemokratia

Asukasvalinta ja asukasdemokratia Asukasvalinta ja asukasdemokratia Hallitusohjelman tavoitteet Asukasvalinnan tavoitteet ja perusteet Erityisryhmien asukasvalinta Asukasvalintaoppaan päivittäminen Asukasdemokratian yleiset tavoitteet

Lisätiedot

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista 11.11.2015 Mika Kuismanen Kansantalousosasto Miksi valtiovarainministeriö on kiinnostunut Araasuntojen asukasvalinnoista

Lisätiedot

HELSINKILÄISTEN ASUNNOTTOMUUSPOLUT ALUSTAVIA TULOKSIA KYSELYSTÄ

HELSINKILÄISTEN ASUNNOTTOMUUSPOLUT ALUSTAVIA TULOKSIA KYSELYSTÄ HELSINKILÄISTEN ASUNNOTTOMUUSPOLUT ALUSTAVIA TULOKSIA KYSELYSTÄ Eeva Kostiainen/ PAAVO Kevätseminaari 21.3.2014 Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa Tutkimuksen tausta ja tavoite Tavoitteena saada tietoa

Lisätiedot

PAAVO II Starttiseminaari

PAAVO II Starttiseminaari PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman asuntopolitiikka Kohtuuhintaisen vuokraasumisen. (KOVA) näkökulmasta

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman asuntopolitiikka Kohtuuhintaisen vuokraasumisen. (KOVA) näkökulmasta Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman asuntopolitiikka Kohtuuhintaisen vuokraasumisen edistäjät ry:n (KOVA) näkökulmasta Hallitusohjelma KOVAn kannalta Seuraavilla dioilla tarkastellaan pääministeri

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen.

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen. 260/2014 125 Ruskeasuon uudisrakennushankkeen valmistumisen vaikutukset yhteisen seurakuntatyön erityisdiakonian tuetun asumisen yksikön laajentumiseen ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Päätösehdotus Yhteisen

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kaupungin omistamien vuokra-asuntojen hakijoiden asumisen seuranta Helsingissä

Kaupungin omistamien vuokra-asuntojen hakijoiden asumisen seuranta Helsingissä Ympäristöministeriön raportteja 5 2007 Kaupungin omistamien vuokra-asuntojen hakijoiden asumisen seuranta Helsingissä syyskuu 2005 syyskuu 2006 Tuula Laukkanen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN

Lisätiedot

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

Hakemus palautetaan siihen kuntaan, kaupunkiin tai vuokrataloyhtiöön, josta asuntoa haetaan.

Hakemus palautetaan siihen kuntaan, kaupunkiin tai vuokrataloyhtiöön, josta asuntoa haetaan. Hakemus palautetaan siihen kuntaan, kaupunkiin tai vuokrataloyhtiöön, josta asuntoa haetaan. ASUNTOHAKEMUS Vuokra-asunto Vuokra-asunnon vaihto Numero Vuosi HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja entiset nimet

Lisätiedot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Asumisneuvonnan rahoitus, seuranta ja raportointi

Asumisneuvonnan rahoitus, seuranta ja raportointi Asumisneuvonnan rahoitus, seuranta ja raportointi Ympäristöministeriö, Kasarmikatu 25, Hki 3.3.2015 Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija Avustus asumisneuvojatoimintaan voidaan myöntää asumisneuvoja-toimintaan,

Lisätiedot