Rantarakentamisen mitoittaminen Metsänomistaja ja yleinen etu Seppo Härmälä In Memoriam

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rantarakentamisen mitoittaminen Metsänomistaja ja yleinen etu Seppo Härmälä In Memoriam"

Transkriptio

1 1/2013 Onnistunutkin kuntaliitos teettää paljon työtä esimerkkinä Jyväskylä Älykäs elinympäristömme vaatii uudenlaista julkaisu- ja popularisointikulttuuria Tarkeelanjärven vesistönkorotushanke Rantarakentamisen mitoittaminen Metsänomistaja ja yleinen etu Seppo Härmälä In Memoriam RUOTSISSA LAKIUUDISTUKSET JATKUVAT

2

3 sisältö 1/ Ari Laitala (pääkirjoitus) Samhällsbyggarna aloitti Ruotsissa 6 Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo Älykäs elinympäristömme vaatii uudenlaista julkaisu- ja popularisointikulttuuria 10 Jaakko Sirkjärvi Uusi vesilaki ja Tarkeelanjärven nostohanke Tiina Kytö: Opiskelijan näkökulma hankkeeseen 15 Jaakko Kanerva Saako rannoille rakentaa? OSA II 17 Maanmittaritoimisto Äyräväinen & krüger 18 Raimo Koivistoinen Metsänomistaja ja yleinen etu 26 Pekka Lehtonen Onnistunutkin kuntaliitos teettää paljon työtä Esimerkkinä Jyväskylä 32 Simo Mikkola Ruotsissa lakiuudistukset jatkuvat omaisuudensuojaa vahvistetaan edelleen 35 JARRUMIES 36 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA 37 MAANKÄYTTÖ 120 VUOTTA SITTEN 39 Matti Holopainen Vaikuttaminen, valmistelu ja päätöksenteko raha ratkaisee? 40 UUTISIA 43 MAAPUNTARI 49 LUKIJOILTA 50 IN MEMORIAM 54 HÄRKÄÄ SARVISTA 55 RESUME 56 PALVELUHAKEMISTO Kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuuden näkymiä S. 6 Suomessa ei ole enää varaa tutkia, kehittää ja innovoida pienessä piirissä vain omaan käyttöön. Tarkeelanjärven vesistönkorotushanke S. 10 Tässä projektissa kyseisestä viivasta oli enemmän harmia kuin hyötyä. Metsälain uudistaminen S. 18 MTK:n metsäasiantuntijan Janne Näräkän mielestä komission suunnitelmassa ei ole mitään järkeä. Jyväskylän kuntaliitos S. 26 Maankäytön suunnittelu isona kokonaisuutena on vahvuus eikä sitä voi kuntayhteistyöllä korvata. Ruotsin lunastuslakiin periaatteellisia muutoksia S. 32 Voidaan kysyä, määritelläänkö voitonjakoa edellyttävät tilanteet lähtien siitä, kuka lunastaa, vai mihin tarkoitukseen lunastetaan? JARRUMIES S. 35 No, ei ole Kekkosta. Maankäyttö 120 vuotta sitten S. 37 Maanmittauslaitoksen ylihallinnon toimintakertomuksen mukaan v oli 227 työtä tekevää maanmittaria. Kustantajat: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkea koulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY Päätoimittaja: Ari Laitala, sähköposti: paatoimittaja maankaytto.fi, puh Kansi: istockphoto.com/sturti.

4 Sijaintitiedolla johtaminen on totta ja vahvasti tätä päivää. PAIKKATIETOseminaari , WANHA SATAMA, HELSINKI Ilmoittaudu heti ja katso ohjelma karttakeskus.fi Tutustu myös uuteen julkaisuumme verkossa! GISELLE Karttakeskuksen uusi verkkojulkaisu paikkatiedosta kiinnostuneille ja alan ammattilaisille. Lue ja tutustu! karttakeskus.fi/giselle

5 PÄÄKIRJOITUS Samhällsbyggarna aloitti Ruotsissa On ollut mielenkiintoista seurata Ruotsin maanmittausalan järjestökentän uudelleenmuotoutumista. Huolellisesti valmisteltu yhdistyminen huipentui vuodenvaihteessa, kun ASPECT ja SVR saivat virallisesti toisensa. Merkillepantavaa on erityisesti se, että kysymys ei ole järjestöjen muodostamasta uudesta liittorakenteesta, vaan aidosti uudesta järjestöstä, johon ASPECTin (Lantmätarnas- och Fastighetsekonomernas Riksföreningar) maanmittarit ja kiinteistöalan ihmiset nyt yhdessä kuuluvat SVR:n (Vägoch Vattenbyggarnas Riksförbund) tie- ja vesirakentajien kanssa. Uudessa järjestössä on n jäsentä ja se koostuu niin yliopistokuin korkeakouluinsinööreistäkin (civil- och högskoleingenjörer). Uusi järjestö kantaa siis ytimekästä nimeä Samhällsbyggarna, jolle en yritäkään keksiä tässä täsmällistä suomennosta. Pidän nimeä kuitenkin varsin onnistuneena. Ainakin se kuvastaa tekemisen meininkiä. Taustalla lienee vähittäinen mutta selvä paradigman muutos. Enää ratkaisevaa ei ole koulutustausta, vaan se, millaiseen tekemiseen ja visioon on sitouduttu. Kuten arvata saattaa, on yhdistymispäätöksen taustalla joukko käytännöllisiä syitä. Asiaa käsitelleissä kirjoituksissa ja keskusteluissa on päällimmäiseksi perusteluksi noussut resurssien vahvistaminen. Lisäresursseja on uskottu saatavan mm. yhdistymisen kautta syntyvistä synergiaeduista. Toisaalta aatteellisiakin syitä on esitetty. Uuden järjestön toimitusjohtaja Olof Johansson kirjoitti jo puolentoista vuoden takaisessa Branschguidenissa 2011/2012, kuinka yhdyskuntarakentaminen on tulevaisuuden ala, jossa monet haasteet odottavat: etunenässä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisen rakennetun ympäristön luominen. Samalla Ruotsissa on käynnissä merkittävä ammattikunnan sukupolvenvaihdos luvulla syntynyt ikäpolvi alkaa olla jo suuressa määrin eläkkeellä ja vastuu on viimeistään nyt siirtymässä nuoremmille polville. Sukupolvenvaihdoksen haasteet näyttävätkin Ruotsissa vielä selvemmiltä kuin meillä. Esimerkiksi ASPECTin jäsenlehdessä on vuonna 2012 ollut suuri määrä ilmoituksia maanmittausalan työ- paikoista. Aktiivisia rekrytoijia ovat olleet kuntien lisäksi yksityiset yritykset. Paikallisella maanmittauslaitoksella (Lantmäteriet) näyttää olevan jatkuva haku päällä. Koulutuskysymykset ja nuorten alan valintaan liittyvät tehtävät onkin nostettu yhdeksi uuden järjestön toimintakentäksi. Jäsenasiat ovat muutenkin olleet yhdentymisneuvottelujen ja tulevan toiminnan keskiössä. Suurta painoa on laitettu sille, että paikallistason toimintaa saadaan jatkossa entistä enemmän aikaiseksi. Toiminta on organisoitu sekä alueiden (regioner) että eri toimintasektoreiden (sektioner) kautta. Tällä hetkellä toiminnassa on kuusi aluetta ja 16 sektoria. Sektoreiden toiminta voi olla luonteeltaan kansallista tai alueellista. Alue- ja sektoritoiminta on suhteellisen vapaamuotoisesti organisoitua käytännöllistä toimintaa. Toimintamuotoja ovat lähinnä seminaarit, opintomatkat, koulutustilaisuudet sekä afterwork. Uusia toiminta-alueita ja sektoreita näyttää myös olevan helppo perustaa tarpeiden mukaan lisää. Niinpä! Ruotsi ei olisi Ruotsi ilman toiminnan voimakasta sosiaalista latausta. Tämä käy ilmi useissa yhteyksissä muutenkin. Järjestön toimintaa ja koko toimintaideaa kuvaillaan sen www-sivuilla varsin voimakkaasti verkostoitumiseksi. Ruohonjuuritason toiminnan synnyttäminen ja tukeminen vaikuttaa siis olevan se alue, mihin peräänkuulutettuja resursseja tarvitaan ja mihin niitä myös käytetään. Uudenmuotoinen toiminta on tietysti vähitellen vasta käynnistymässä. Aika näyttää, miten asetetut tavoitteet ja toiminnan taso saavutetaan. Lähtökohdat vaikuttavat kuitenkin lupaavilta. Viidentuhannen asiantuntijan joukko rakennetun ympäristön alueella edustaa melkoista yhteiskunnallista painoarvoa oman sektorinsa kysymyksissä. Vaikka järjestön jäsenmaksua (600 kr/v) voidaan pitää varsin kohtuullisena, kerryttää sekin melkoiset taloudelliset resurssit. Yksi tärkeimpiä jäsenetuja tulee varmasti olemaan Samhällsbyggaren-aikakauslehti, jonka julkaisu aloitetaan keväällä Lehti tulee ilmestymään kuusi kertaa vuodessa. Lisäksi aktiiviseen tiedottamiseen julkaistaan Medlemsbladet-tiedotuslehteä. Pekka Lehtonen Ari Laitala ari.laitala maankaytto.fi Maankäyttö

6 Juho-Pekka Virtanen ja Hannu Hyyppä Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo Älykäs elinympäristömme vaatii uudenlaista julkaisu- ja popularisointikulttuuria Yhteiskunnan kannalta tieto on arvokasta vasta, kun sitä voidaan hyödyntää osana hyvinvointia. Uudet teknologiat ja viestintämenetelmät avaavat mahdollisuuksia yhä pirstaloituneemmalle näkyvyydelle. Popularisointi- ja julkaisutoiminta ovat opetus- ja tutkimusorganisaatioiden menestyksekkään toiminnan edellytyksiä. 6 Maankäyttö

7 3D-pikamallit popularisoivat erilaisia rakenneosia ja ympäristöä. Turun yliopistomäen patsas Runeberg, Lönnrot, Snellman. Metropolian rakennus- ja kiinteistöala on yhdessä Geodeettisen laitoksen, Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutin, Turun ja Helsingin yliopistojen kanssa kehittänyt osaamisverkostoa, jossa toiminnan ytimeksi on muodostunut yhteisöllinen tiedon rakentelu ja jakaminen siten, että asiantuntijatietoa pystytään hyödyntämään yhteiskunnallisesti. Osaamisverkostot voimaannuttavat toimintaa Osaamisverkoston julkaisu- ja popularisointimenetelmää Business Breakthroughs from Science -mallia (BSB 2.0) on kehitetty vuodesta 2009 alkaen verkottuneiden tutkimushankkeiden ja uusien mittaustekniikoiden, tietopääoman ja -virtojen hallinnassa, popularisoinnissa ja teknologian siirrossa yhteiskuntaan. Opetuksellinen yhteistyö vahvistaa luottamusta Korkeakoulujen tehtävänä on rakennus- ja kiinteistöalalla toimia sillanrakentajana tutkimus- ja yritysmaailman välillä, koska tuloksia halutaan hyödyntää entistä nopeammin ja käytännöllisemmin myös alueellisesti. Uudenlainen ajattelutapa ja tuloksellinen toimiminen vaativat teorian lisäksi käytännön soveltamista, luottamusta sekä kykyä toimia opetuksellisesti yhteistyössä koko maan laajuudella. Haasteena tulevat olemaan eri toimijoiden välinen työnjako, valitut painopistealueet, erikoistuminen, monialaisuus ja uudenlaiset yhteistyön muodot, kertoo johtaja Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Erityisesti solmukohdissa popularisointi kannattaa Popularisoinnin avulla havainnollistetaan monimutkaisia teknisiä, teknistaloudellisia ja luonnontieteellisiä ilmiöitä tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisille käyttäjille. Keinoina voidaan esim. soveltaa vuorovaikutteista analysointi- ja visualisointiteknologiaa, sosiaalisen median, uusien välineiden ja menetelmien käyttöä. Nykyinen teknologia mahdollistaa uudenlaiset tietovirrat ja interaktiiviset virtuaaliverkostot. Tiedon näkymistä tutkimusverkostoissa voidaan hahmotella myös toimintaa tukevana tai hidastavana. Tekijänoikeudet ja orkestrointi vaativat kärsivällistä asennetta toimintaan. Uuden, joko itse tuotetun tai muualta hankitun tiedon jakaminen oikeaan paikkaan edellyttää organisaatioilta dynaamisuutta, luottamusta ja toimivia organisaatiorakenteita. Luottamus on edellytys toiminnan onnistumiselle ja on myös kirjoittamaton lupaus omien tietojen, ideoiden ja materiaalin reilusta hyödyntämisestä. Tehostetulla popularisointi- ja julkaisuosaamisella parannetaan organisaatioiden integroitua markkinointiviestintää ja löydetään toiminnan aktiivisia solmukohtia. Tavoitteena on uusien asiakkaiden hankinta ja nykyisten asiakkaiden tyytyväisyys ja aktivoiminen. Popularisoinnissa täytyy tunnistaa segmentit eli kohderyhmät ja heidän tarpeensa, jotta viestillä saavutetaan toivottu tulos. Hyödyntämällä nopeita verkkoyhteyksiä ja digitaalisia tehokkaita sekä turvallisia markkinoita on luotu osaamisverkostossa toimivia yhteisiä living-lab-konsepteja, tilaratkaisuja ja yhteisiä demoja. Tällöin osallistuvat tahot soveltavat omaa osaamistaan ja käyttävät avointa aineistoa opetuksen ja tutkimuksen tukena. Omat oppikirjat avain osaamiseen Suomessa on edelleen suuri pula tekniikan alan kansallisista oppikirjoista, jotka luovat tietopohjaa myös kansainväliselle osaamiselle, kertoo Metropolian rakentamis- ja kiinteistötalouden kansainvälisestä Construction and Real Estate Management -koulutuksesta vastaava yliopettaja TkL Mika Lindholm. Myös uudet oppimisympäristöt, tilat ja uudenlainen yrittäjyys ovat tulevaisuudessa avainasioita, jatkaa Lindholm. Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo Popularisointi ja julkaiseminen tukevat organisaation integroitua markkinointiviestintää BSB2.0. Maankäyttö

8 Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo Suomalainen kiinteistö- ja rakentamistalousosaaminen on kansainvälisestikin kovatasoista. Tiedemuseot ovat popularisoinnin edelläkävijöitä mm. tieteellisten ilmiöiden esittämisessä. Tieteellinen julkaisutoiminta Tieteelliset rahoittajat painottavat akateemisessa julkaisemisessa yhä enemmän ns. vertaisarvioituja journal-artikkeleita. Toisaalta myös patenttien arvostus on nousussa. Suomen kansainvälinen tieteellinen julkaisutoiminta on menettänyt näkyvyyttään ja vaikuttavuuttaan kansainvälisissä vertailuissa. Ministeriöiden kotimaisessa tulosohjauksessa ei ehkä ole painotettu riittävästi julkaisutoimintaa, tutkimuksen laatua tai sen kansainvälisyyttä. Vaikka tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle on asetettu erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaatimuksia, ei suurin osa tästä sinänsä arvokkaasta tekemisestä ikinä kohtaa riittävässä määrin suurta yleisöä. Osaamisverkostomme tavoitteena onkin muuttaa ajankohtainen tieto opinnäytteistä, tutkimuksista, hankkeista ja alan tulevaisuudesta ymmärrettävästi ja helposti saavutettavaksi, myös laajemmin yhteiskunnan käyttöön. Lisäksi julkaisemme aktiivisesti vertaisarvioiduissa huippusarjoissa varsinkin nk. Open access -julkaisusarjoissa, koska uskomme niiden korvaavan vähitellen hitaana pidetyt perinteiset akateemiset lehdet. Aktiivinen julkaisutoiminta ja hyvät H-indeksit antavat nykypäivänä tutkimusryhmille oikeutuksen tieteelliseen olemassaoloonsa. Kiteytettynä voidaan sanoa vanhan tiedepiireissä käytetyn toteamuksen publish or perish pitävän paikkansa, toteaa professori Juha Hyyppä. H-indeksi on tutkijan julkaisutehokkuutta ja tuotettujen julkaisujen merkittävyyttä kuvaava mittari. Tutkijan h-indeksi on se luku, jossa viittausten määrä kohtaa julkaisun järjestysnumeron. Eli tutkijan h-indeksi on 20, jos hänen 20:nneksi eniten siteerattu artikkelinsa on saanut vähintään 20 viittausta. Käytetyimmät kanavat h-indeksin ja julkaisutehokkuuden mittaamiseen ovat mm. ISI Web of Knowledge, Google Scholar ja Microsoft Academic Network, jolloin pystytään myös hahmottamaan alakohtaisesti tutkimuksien vaikuttavuutta. Tutkimuksesta liiketoimintaa Yrityksien tarve hyödyntää uutta tietoa oman toiminnan kehittämisessä on kasvanut. Sidosryhmät vaativat tekemisen näkyvyyttä, joten paine popularisoinnille on kiistaton. TEKES, Sitra, SA ja muut rahoittajat suorastaan kirkuvat uudenlaista yhteistoimintaa, jossa tulokset saadaan nopeasti tukemaan suomalaista liiketoimintaa. Yritysten ongelmana on löytää hajanaisesta T&K-kentästä itselleen hyödyllinen kumppani. Tämä johtuu paljolti opetus- ja tutkimusorganisaatioiden päällekkäisestä ja turhan näkymättömästä toiminnasta. Yhä useammat tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut suhtautuvat myönteisesti teknologian siirtoon ja yrittäjyyteen laajemminkin yhteiskunnassa, koska tutkimus- ja opetusorganisaatioissa lymyävä tieto ja osaaminen on hankittu pääasiassa yhteiskunnan varoilla. Uusien ideoiden ja teknologioiden kaupallistaminen vie innovaatioita yhteiskuntaan. Uutta liiketoimintapotentiaalia synnytetään mm. Aalto Venture Garage -tyyppisillä toimenpiteillä, jolloin kasvuyritykset voivat hyödyntää ideoita ja kehittää liiketoimintaansa. Tutkimustiedon muuttaminen liiketoimintaa tukevaksi vaatii aktiivista osallistumista monialaisiin foorumeihin ja hankkeisiin, kuten RYMShokin Energizing Urban Ecosystem. Oululainen Adminotech Oy on kehittänyt vapaasti avointa dataa käyttävän virtuaalimaailmateknologian, jossa mahdollistetaan mm. reaaliaikaiseen tutkimustiedon esittäminen virtuaalisesti älykkäissä tiloissa. 8 Maankäyttö

9 Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo Lämpökameran käytön yleistyminen selittyy sen popularisoidusta tavasta visualisoida kuvauskohteen pinnasta luonnostaan lähtevä lämpösäteily lämpöjakaumina ja lämpötilan muutoksina. Älykkäät tilat ja oppimisympäristöt Internet, sosiaalinen media, lehdet ja näyttö-, sensori-, paikannus- ja navigointiteknologiat luovat alustan, jossa vuorovaikutusta toteutetaan hyödyntäen mm. valokuvia, videoita, 3D-malleja, animaatiota, piirustuksia, ääntä ja tuntoaistia hyödyntävää (haptista) teknologiaa. Ns. Learning Cafe -tilat mahdollistavat yritysten, julkisen sektorin ja korkeakoulumaailman edustajien luovat törmäyttämiset. Kaikki saavat olla mukana ja pystyvät hyödyntämään tietoa myös omassa työssään, joten erilaiset poikkialaiset ideariihet, työpajat ja hautomot ovat tulleet jäädäkseen. Aalto-yliopiston Urban Mill käynnistyy vuoden 2013 aikana. Tilaa kaavaillaan rakennetun ympäristön innovaatioiden luomisen kansainväliseksi keskiöksi. Tarkoituksena on tuoda yhteen tietotekniikan, urbaanien palveluiden sekä urbaanin elämän tutkijat, innovaattorit ja käyttäjät, kertoo hankkeen toinen aktivaattoreista Lars Miikki. Uusi kulttuuri vaatii jaettuja Arvoja Popularisointi- ja julkaisutoimintakulttuurin kehittäminen vaatii onnistuakseen tekemisen esittämistä myös keskeneräisenä. Tämä vaatii erilaisten arvojen tunnistamista, ryhmän ja oman roolin tilannekohtaista tiedostamista ja runsaasti luottamusta ja kannustusta. Suomi on pieni maa ja sitkeä kansakunta. Suomessa ei ole enää varaa tutkia, kehittää ja innovoida pienessä piirissä vain omaan käyttöön. Tutkimustietoa tulee jalostaa myös spin-offeiksi yhteistyössä oppilaitosten, yritysten ja yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Lisätietoja kirjoittajien lisäksi antavat: professori Juha Hyyppä (Geodeettinen laitos), professori Markus Holopainen (Helsingin yliopisto) ja akatemiatutkija, adj.prof. Petteri Alho (Turun yliopisto ja Aalto-yliopisto). TkT Hannu Hyyppä toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa Rakennus- ja kiinteistöalalla teknologiapäällikkönä. Sähköposti hannu.hyyppa metropolia.fi. Koordinaattori Marika Ahlavuo toimii Aalto-yliopistossa Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutissa ja Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Sähköposti marika.ahlavuo aalto.fi. Maankäyttö

10 Sampo Kivinen Tarkeelanjärven ja Niemilammen vedenpinnan nostohankkeen yhteydessä Metropolia Ammattikorkeakoulun maanmittaustekniikan koulutusohjelma pääsi perehtymään uuteen vesilainsäädäntöön, ja totesimme, että se sisältääkin paljon maanmittaria kiinnostavaa asiaa. 10 Maankäyttö Järvenpohjan kartoitusta

11 Maanmittaustekniikan koulutusohjelman vastuulla hankkeessa oli osia vesioikeudellisen hakemusasiakirjan laadinnasta, maastomittaukset, maastomallin laadinta sekä haittaja hyötyanalyysi. Keskityn laajan lain 6. lukuun vesistön pysyvästä nostamisesta ja 17. lukuun, jossa käsitellään kiinteistöoikeudellisia kysymyksiä. Hankkeen yhteydessä nousi myös esiin kysymys isojaon aikaisen vesirajan paikan tulkinnasta kiinteistörekisterikartoilla. Uusi vesilaki (587/2011) korvasi vanhan vesilain (264/1961) kokonaan. Vanhaa lakiakin oli moneen kertaan muutettu ja esimerkiksi vesiensuojeluasiat oli siirretty ympäristönsuojelulakiin. Uusi laki on rakenteeltaan vanhan kaltainen sisältäen mm. säädökset ojituksesta, uitosta ja vesien säännöstelystä. Vesilain mukainen lupaharkinta on oikeusharkintaa. Lupaharkinnan ytimen ja keskeisen sisällön muodostavat intressivertailusäännöstö haitat/ hyödyt. 6 (3. luku): Yleisten hyötyjen ja menetysten arvioiminen Luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa vesitaloushankkeesta yleiselle edulle aiheutuvia hyötyjä ja menetyksiä arvioidaan yleiseltä kannalta. Arvioinnissa voidaan käyttää raha-arvoa, jos hyödyn tai menetyksen suuruus voidaan määrittää rahassa. Oikeudellisen harkinnan tekee aluehallintovirasto (AVI) hakijan asiakirjanäytön ja mahdollisen maastokatselmuksen perusteella ja Vaasan hallinto-oikeus toimii seuraavana oikeusasteena. Vanha katselmustoimitus on jäänyt historiaan. Vedenpinnan pysyvä nosto Hallituksen esityksessä lain perusteiksi todetaan, että järvien lasku peltopinta-alan kasvattamiseksi on taakse jäänyttä aikaa ja toisaalta järvien parantaminen niiden pintaa nostamalla yleistynee vesistöjen rantojen virkistyskäytön lisääntyessä ja yleisen ympäristötietoisuuden kasvaessa. Tarkeelanjärven ja Niemilammen syvimmät kohdat ovat noin 1,5 m ja järvet muuttuvat kesän kuluessa kauttaaltaan vesikasvillisuuden kattamaksi vihervesistöksi. Kasvillisuus alentaa rantakiinteistöjen virkistysarvoa ja uhkana on erityisesti matalamman Niemilammen osalta vesistön umpeenkasvu ja jopa negatiivinen suon (luhdan) rantavaikutus. Tällöin rantakiinteistön virkistysarvo voi muodostua jopa alhaisemmaksi kuin läheisen kuivan maan lomarakennuspaikan vastaava arvo. Nykytilanteessa vesistöä joudutaan vuosittain niittämään. Nostohanke Kunnostettava vesistö muodostuu Tarkeelanjärvestä ja matalammasta Niemilammesta. Vesistön kokonaispinta-ala on noin 100 ha. Vesistö sijaitsee entisen Nummi-Pusulan alueella eli nykyisin Lohjalla. Nykyisin vedenpinnan vaihtelu on noin 65 cm ja keskivedenpinnan (MW) korotukseksi haetaan AVI:lta 17 cm:n korotusta siten, että tulvahuiput eivät nouse. Patoa muotoilemalla voidaan tulvahuippujen kasvu ehkäistä. Uusi pato rakennetaan Niemilammessa olevaan Luusuaan. Projektin kustannukseksi on arvioitu joitain kymmeniä tuhansia euroja, minkä maksavat yksityiset kiinteistönomistajat. Tehtävänä projektissa on laatia kartta, kiinteistöluettelo sekä hyöty/haitta-analyysi kiinteistöittäin vesiluvan myöntävälle viranomaiselle. Vedenpinnan noston vaikutuspiirissä on kiinteistöjä noin 100 kpl. Hankkeen kustannukset jaetaan hyödynsaajien kesken. Hankkeen tilaajatahon aktiivisena edustajana toimi lomarakennuspaikan omistaja Pasi Saari, jolta saimme arvokasta ohjausta hankeen toteuttamisen yksityiskohdissa. Hyödyn laskenta kauppa-arvomenetelmällä Opiskelija Irene Järvelä tutki Antti Oraman ohjaamassa insinöörityössään laajasti Uudenmaan lomarakennuspaikkojen ja vesialueiden arvoa selvittäen vesistön syvyyden ja koon vaikutusta kauppa-arvoon Tästä materiaalista hän selvitti, mitä eri korotustasot vaikuttaisivat kyseisessä vesistössä rantakiinteistöjen arvoon. Veden syvyyden kasvu heikentää vesikasvillisuutta lähinnä vähentämällä pohjan valaistusolosuhteita. Hän päätyi varovaisesti arvioiden noin 1 2 /m 2 rantalomarakennuspaikan pinta-alaneliömetriä kohti. Luvussa ei ole otettu huomioon vähentyvästä vesikasvillisuuden niitosta aihetuvan säästön pääomitettua arvoa. Eli vesistön nostosta saavutettaisiin tavallisen kokoista lomarakennuspaikkaa kohden noin euroa hyötyä kohonneena virkistysarvona. Eräät lomarakennuspaikkojen omistajat pitivät keskusteluissa kesävedenpinnan nostoa subjektiivisesti arvioiden merkittävästi arvokkaampana toimenpiteenä. Lomarakennuspaikkojen kauppaarvo kyseisessä vesistössä on tehtyjen kauppojen (7 kpl) perusteella noin euroa. Lomarakennuspaikkoja on noin 70 eli hankkeesta saatava rannanomistajien laskennollinen hyöty on luokkaa Hyödyiksi lupaviranomainen voi laskea myös muulle lähiseudulle koituvan hyödyn vesistön virkistysarvon kasvamisesta. Negatiivisia jyviä Tämänkaltaisissa vesistöhankkeissa on vanhan vesilain aikana perinteisesti käytetty ns. Aittoniemen tai VIRKE-menetelmää haittojen ja hyötyjen arvioinnissa. Riskien välttämiseksi lupaprosessissa projektin tilaajan toimesta tämä perinteinen vesitaloudellinen Uusi vesilaki ja Tarkeelanjärven nostohanke Jaakko Sirkjärvi Maankäyttö

12 hyöty/haitta-analyysi valittiin projektin arviointitavaksi, vaikka se tuntui maanmittarista soveltuvan paremmin voimalaitosmittakaavan säännöstelyhankkeisiin. Ajattelu lähtee siitä, että vesilain mukaisissa ojitustoimituksissa ojituksen hyöty jaetaan (jyvitetään) osakkaiden kesken. Jyvien määrä riippuu tiluksen korkeusasemasta ojaan nähden ja tiluksen maaperästä. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että mitä lähempänä ojaa tilus on ja mitä voimakkaampaa veden kapilaarinen nousu maalajissa on, sitä suurempi hyöty eli jyväluku on. Vesistön nostossa on tilanne käänteinen ojitukseen nähden. Ne tilukset, jotka ovat lähinnä vesistöä ja maalaji vettyvää, kärsivät hankkeesta eniten. Vesistön vaikutus ulottuu maa- ja metsätaloustiluksilla 1 1,2 m:n korkeuteen keskivedenkorkeudesta (MW). Mitä korkeammalla tilus on, sitä vähäisemmät ovat haitat. Keskivedenkorkeudesta laskettiin vyöhykkeet (= korkeuskäyrien välit) 25 cm:n välein ja vyöhykkeille pinta-alat, jotka kerrottiin korkeusvyöhykkeittäin vähenevillä haitta-arvoilla. Aittoniemen mallissa hyöty arvioidaan vesistösäännöstelyhankkeissa rantaviivan siirtymämatkana metreissä. Rantaviivan siirtymä riippuu rantavyöhykkeen kaltevuusasteesta Opiskelija Eero Ämmälä vastasi projektityönään haitta- ja hyöty arvioiden perusteiden selvittämisestä. Kontrollina hyötyarvioinnissa pidettiin em. kauppa-arvoista laskettua hyötyä, joka on hyvin paljon selkeämpi arvioida, ymmärrettävämpi ja linjassa em. monimutkaisemman menetelmän kanssa. Opiskelija Pekka Helenius vastasi laajan selitelmän laatimisesta taulukkolaskentaohjelmalla laskentakaavoineen. Tarkoituksena on kehittää laskentapohjaa tulevaisuudessa siten, että se liitettynä paikkatieto-ohjelman maastomalliin voidaan laskea nopeasti optimikorkeus vedenkorotukselle eli saadaan suoraan laskettua haitat ja hyödyt eri vedennostokorkeuksille. Pysyvästi veden alle jäävät tilukset on kuvattu violettina. Kiinteistön raja yhteistä vesialuetta vastaan on merkitty punaisella viivalla. Ilmakuva Metropolia Ammattikorkeakoulu Kiinteistörajaelementti Maanmittauslaitos Isojaon aikainen vesiraja Nostettavaan vesistöön rajoittuvien kiinteistöjen alueella ei tekemiemme arkistotutkimusten perusteella ollut koskaan käyty lainvoimaisesti rajaa yhteisiä vesialueita vastaan lukuun ottamatta varsinaista isojakoa ja siinä piirrettyä rantaviivaa. Isojakokarttaaineistoa voi olla ainakin Länsi- ja Etelä-Suomessa haasteellista käyttää rantaviivan määrittämiseen. Oikeuskäytäntö eli KKO:n tuomiot ovat vakiintuneet pitämään isojaonaikaista rantaviivaa yhteisen vesialueen rajana. Maastossa rajan paikka on vaikea määrittää, koska kyseisessä vesistössä on tehty pari laitonta vedenlaskua. Tässä tilanteessa katsottiin, että parempaakaan tietoa em. rajasta ei ole kuin kiinteistörekisterikartan punainen viiva, jolla ei ole lainvoimaa. Ei ole tiedossa, miten kyseisen kiinteistörajaelementin kiinteistöjen ja yhteisen vesialueen raja on määritetty. Epäilen, että hydrologisesta aineistosta on laskettu ekstrapoloimalla taaksepäin isojaon kiinteistörekisteriin merkitsemispäivään. Tutustuimme keskivedenkorkeuteen (MW) aikasarjoista, ja kun aina ei tiennyt missä korkeusjärjestelmässä ollaan, täytyy todeta, että tehtävä ei ole helppo ainakaan pienten vesistöjen osalta, joissa historiallinen vedenkorkeuksien havaintoaineisto on puutteellisempaa kuin vastaava aineisto isojen järvien alueella ja merellä. Edellä mainittua teoriaa vastaan puhuu se tosiseikka, että kyseinen punainen viiva ei näytä seuraavan mitään korkeuskäyrää.. Kiitän tässä yhteydessä Kalle Konttista ja Lasse Ojalaa Maanmittauslaitoksesta hyödyllisestä opastuksesta asiaan liittyen. Voidaan spekuloida, että riippumaton toimitusinsinööri käy kiinteistön ja yhteisen vesialueen välillä vaikka jäljempänä kuvattavassa kiinteistönmääritys- tai tilusjärjestelytoimituksessa ja perustellusti eri korkeustasoon kuin missä em. kiinteistörekisterikartan punainen viiva sijaitsee. Tällöin laaditut vesioikeusasiakirjat ja mahdollisesti AVI:n vesioikeudellinen päätös perustuvat virheellisiin laskelmiin. Jakolain aikana rajan sai jättää käymättä vähäarvoista vesijättöä vastaan. Kiinteistönmuodostamislaki on asiassa tiukempi eikä anna harkintavaltaa asiassa raja on käytävä, jos se on epäselvä. Tilanne on tietysti epäreilu, kun uusimalla tekniikalla mitataan suuressa mittakaavassa, niin kaikki edellä mainitun punaisen viivan seikkailut ylämäkeen tai järvenselälle korostuvat. Mutta ilmeistä on, että isojaon aikainen rantaviiva ei ole koskaan leikannut korkeuskäyriä. Konsultin roolissa emme luonnollisesti voineet hankkeen kannalta kriittistä rajaa lainvoimaisesti käydä. Vesilain kiinteistötoimitukset Isoissa vesistöhankkeissa voidaan tehdä tarvittaessa luvan perusteella lunastuksia. Tässä hankkeessa niitä ei tarvitse tehdä. Kiinteistöjärjestelmän ajan tasalla pitämiseksi (vesioikeudellisen lupaprosessin jälkeen) voidaan tarvittaessa käynnistää kiinteistönmääritystoimitus, jossa voidaan määrittää esimerkiksi käyttöoikeuksia ja kiinteistöjen pinta-alojen muutoksia. Vesilain 17. luvun 11 :ssä kuvataan tilusjärjestely, joka tulee tehdä, jos on annettu käyttöoikeus toisen alueeseen, hanke aiheuttaa tilusten pirstoutumista tai supistumista ja joudutaan käsittelemään kulkuyhteyksiä. Toimitustyyppi on hankeuusjako. Uutuutena laissa on määräys, että kiinteistöstä veden alle jäävä alue on liitettävä viereiseen vesialueeseen eli yleensä yhteiseen vesialueeseen (Vesilain 17 luku 16 ). Vastineeksi kiinteistö saa osuutta yhteiseen vesialueeseen luovuttamansa pinta-alan perusteella. Tätä kirjoitettaessa näyttää siltä, että tilusjärjestelytoimitus on tarpeen, mikäli vesioikeudellinen lupa myönnetään. 12 Maankäyttö

13 Pasi Saari Näkymä Tarkeelanjärveltä. Lopuksi Ennen tämänkaltaisiin vesistöhankkeisiin lähtemistä pitäisi tehdä kiinteistönmääritystoimitus, jossa kiinteistöjen ja yhteisen vesialueen välinen raja käydään lainvoimaiseksi. Muutoin laskelmat ovat jossain määrin tyhjän päällä. Vertailutilanteena voisi pitää vesijätön lunastusta, jossa yhteisen vesialueen ja kiinteistön välinen raja jätetään käymättä ennen lunastusta. Nykyistä lakia sovellettaessa rajankäynti kiinteistön ja yhteisen vesialueen välillä tulee tehtäväksi liian myöhään. Jos sama työ, mikä nyt käytetään esimerkiksi rakennuspaikkojen vettymisen arviointiin, käytettäisiin kiinteistöjen rajojen selvittämiseen, kansalaisten oikeusturva paranisi merkittävästi ja vesioikeudellinen prosessi olisi luotettavampi. Kaiken kaikkiaan hakemusprosessin tekninen uudistaminen yksinkertaistaisi työtä ja saattaisi parantaa kansalaisen oikeusturvaa. Perinteinen vesioikeudellinen hyöty/haitta-analyysi on tarpeettoman raskas tämänkaltaisiin pieniin hankkeisiin, joissa hyödyt ovat ilmeiset ja ehkäisee tehokkaasti tarpeellisten vesistöjärjestelyiden toteuttamisen. Arvioinnissa tulisi tämänkaltaisissa hankkeissa ottaa käyttöön tavanomaiset kiinteistöarvioinnin menetelmät. Kaukana ei ole ajatus, että kun tilusjärjestelytoimitus ilmeisesti kuitenkin pidetään, koko hanke olisi kiinteistötoimitus poiketen yleisestä vesi/ympäristöoikeuden lupaprosessista. Niin paljon kiinteistö- ja mittausteknisiä kysymyksiä hankkeeseen liittyy. Luonnontieteellinen ja vesistörakentamiseen liittyvä osaaminen on hankittavissa asiatuntijapalveluina. Vesioikeudellinen yhteisö, joka on perustettava padon rakentamiseksi, sen ylläpitoon ja veden pinnan tason seurantaan, on lähellä yksityisen tien tiekuntaa. Vesioikeudellisen yhteisön osakaskiinteistöt vastaavat padon rakennuskustannuksista sekä haitankorvausten maksamisesta niihin oikeutetuille kiinteistöille. Voidaan pohdiskella, onko kiinteistörekisterin tulkinnanvarainen rantaraja, joka merkitään kiinteistörekisterikarttaan samoin kuin kiinteistötoimituksissa virallisesti käydyt rajat, oikea kartografinen viesti suuren yleisön suuntaan nyt, kun kiinteistörajatiedot on avattu Paikkatietoikkunassa. Tässä projektissa kyseisestä viivasta oli enemmän harmia kuin hyötyä. Onko rantakiinteistöjen pintaalatiedon laatu riittävä? Kiinteistörekisterikartan tiedot eivät aina käy yhteen kiinteistörekisterin kanssa. Kiinteistölle on voitu kiinteistörekisterikartalla kuvattu kuuluvan vesitiluksia, mutta kiinteistörekisteriin pinta-alatiedoissa niitä ei ole. Kun kiinteistötietojärjestelmän laatua eri hankkeilla parannetaan, tässä voisi olla yksi kohde. Tätä artikkelia kirjoitettaessa hakemusasiakirjat ovat viimeistelyvaiheessa ja jäämme odottamaan AVI:n päätöstä. Kirjoittaja toimii kiinteistöopin lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Sähköposti jaakko.sirkjarvi metropolia.fi. Maankäyttö

14 Opiskelijan näkökulma hankkeeseen Pasi Saari Todelliset projektit ovat parhaita oppimisen paikkoja, joissa koulussa saatua teoriatietoa pääsee soveltamaan oikeaan elämään. Kokoluokaltaan tämä keskiveden nostohanke oli mittava ja antoi haastavia oppimisen paikkoja hyvin monelle Metropolia Ammattikorkeakoulun maanmittaustekniikan opiskelijalle. Mukana oli opiskelijoita kolmelta eri vuosikurssilta yhteensä noin 60. Itse toimin hankkeen projektipäällikkönä yhdessä Helena Kumpulan kanssa. Työelämässä toimitaan nykyisin paljon projektiluontoisesti, joten siitäkin näkökulmasta nyt toteutettu hanke vastaa oikeaan tarpeeseen. Projektin johtamisen vaiheet ja karikot oppii tuntemaan vasta projekteja tekemällä. Projektiorganisaatiomme oli rakennettu todellisen projektin tapaan moniportaiseksi, jossa projektipäälliköt vastasivat kokonaisuudesta ja osaprojektipäälliköt omasta osa-alueestaan. Ylemmän vuosikurssin opiskelijat ohjasivat alemman vuosikurssin opiskelijoita. Maastomittaukset Rantojen asukkaille näkyvin vaihe oli maastomittaukset keväällä ja syksyllä Tällöin toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijat suorittivat alueella monipuolisesti erilaisia mittauksia. Aluksi alueen runkoverkkoa tihennettiin tihennyspisteillä, jotta saatiin luotettavat lähtöpisteet tarpeeksi lähelle järviä. Runkoverkon mittaamiseen käytettiin satelliittivastaanottimia ja mittaukset suoritettiin Pasi Kråknäsin johdolla osana satelliittimittauksien kurssia. Suurimman mahdollisen keskiveden korotuksen selvittämiseksi kiinteistöjen rantapyykkien ja lähellä vesirajaa olevat rakennuksien ja rakenteiden korkeusasemat mitattiin. Järvien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 100 hehtaaria ja rannat paikoin tiheään rakennettuja, joten mitattavaa alueella oli runsaasti. Vedenpinnan nosto on tarkoitus toteuttaa uudella pohjapadolla. Järvien lasku-uomassa on tällä hetkellä olemassa pohjapato, mutta sen avulla ei pystytä turvaamaan tarpeeksi korkeita alivedenkorkeuksia kesäaikaan. Uuden padon rakentamista varten laskuuoma kartoitettiin ja uomasta laadittiin pintamalli. Uoman pohja on pehmeää maa-ainesta, joten mittauksia varten kartoitussauvan alapäähän kiinnitettiin muovinen noin cm:n kokoinen levy. Tällä taattiin, ettei sauva uppoa pohjaliejuun. Metropolia tilasi alkukeväästä UAV-lennokin. Lennokilla oli tarkoitus kuvata alue ortokuvan muodostamista varten. Ortokuvista olisi laadittu maastomalli. Lennokin saaminen viivästyi, joten sitä päästiin hyödyntämään projektiin vasta myöhään syksyllä. Järvet ovat tyypillisiä suomalaisia järviä rantapusikkoineen, joten kuvaukset pystyttiin toteuttamaan vasta lehtien lähdettyä puista. Sitten alkoikin tulla ongelmaksi järven jäätyminen. Kunnollista toiminta-aikaa jäi vain muutama viikko. Lisäksi kevyt lennokki on hyvin altis sääolosuhteille, joten kuvauksia varten piti löytää vähätuulinen päivä. Lennokkikuvauksista vastannut osaprojektipäällikkö Herkko Laine toteaa raportissaan kuvattavan alueen olleen liian iso UAV-lennokilla toteutettavaksi. Mikäli tämän kokoinen projekti toteutetaan lennokkikuvauksena, on toteuttajalla oltava vankka kokemus vastaavanlaisista kuvauksista. Yhteenveto Tämän kaltainen oppilaitosyhteistyö on erittäin myönteistä ja toivottavaa myös jatkossa. Koen, että molemmat osapuolet saavat yhteistyöstä hyötyä. Kun opiskelijat tekevät töitä osana opintojaan, pystyy oppilaitos tarjoamaan hankkeen toteuttamisen hyvin kilpailukykyiseen hintaan. Opiskelijat saavat hyvää käytännön kokemusta paitsi itse tekemisestä myös tilaajan kanssa kommunikoinnista. Tiina Kytö Kirjoittaja on metropolia Ammattikorkeakoulun maanmittaustekniikan 4. vuoden opiskelija. tiina.kyto metropolia.fi 14 Maankäyttö

15 osa II Antero Aaltonen Saako rannoille rakentaa? Jaakko Kanerva Rantarakentamista käsittelevän kirjoituksen ensimmäinen osa ilmestyi Maankäytön numerossa 4/2012. Siinä kaavoituksen ensisijaisuuden todettiin olevan rantarakentamisessa ehdoton pääsääntö. Nyt julkaistavassa kirjoituksen toisessa osassa käsitellään mitoitusperiaatteita. Edellisessä numerossa käytiin läpi myös eräitä keskeisiä käsitteitä, kuten vesistö, rakennus, rantavyöhyke ja ranta-alue. Vaikka rannoille rakentamisen pitäisi perustua ranta-asemakaavaan tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettuun yleiskaavaan, poikkeamisluvalla tapahtuvan rakentamisen todettiin olevan yleistä. Ensimmäisessä osassa käytiin läpi poikkeamisluvan lisäksi maankäyttö- ja rakennuslaissa itsessään olevia poikkeustilanteita, joissa ei tarvita kaavoituksellista tarkastelua eikä liioin poikkeamislupaa. Rantarakentamista käsittelevän kirjoituksen toisessa osassa käsitellään mitoitusperiaatteita, jotka muodostuvat pääasiassa kantatilatarkastelusta (kantatilaperiaate) ja muunnetun rantaviivan laskemisesta. Rannoille rakentamisen mitoitusperiaatteet Mitoitusperiaatteita noudatetaan sekä laadittaessa ranta-asemakaavoja ja yleiskaavoja, jotka ovat tarkoitettuja rakentamisen ohjaamiseen, että harkittaessa edellytyksiä poikkeamisen myöntämiseksi. Tästä syystä mitoitusperiaatteita on nyt syytä käydä lyhyesti läpi. Maankäyttö

16 Antero Aaltonen Aluksi on syytä korostaa, että mitoitusperiaatteet ovat syntyneet kaavoituskäytännössä ja niitä ovat täsmentäneet hallinto- ja oikeuskäytäntö. Lailla ei ole määritelty yhtenäisiä mitoitusperiaatteita ja kukin kunta saa määritellä mitoitukset omista alueiden kehittämistavoitteista lähtien ottaen huomioon kohtuullisten rakentamismahdollisuuksien turvaaminen maanomistajille. Toki maankäyttö- ja rakennuslain sekä muun muassa luonnonsuojelulain asettamat reunaehdot luonnon-, maiseman ja vesistönsuojelun osalta on otettava huomioon. Mitoitusperiaatteiden voidaan perustellusti sanoa toteuttavan kahta päätarkoitusta, jotka ovat maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja velvollisuus jättää tarpeeksi paljon rakentamattomia rantoja. Näitä tarkoituksia toteutetaan ns. kantatilaperiaatteella (emätilaperiaate) ja muunnetun rantaviivan käsitteellä. Kantatilaperiaatteella tarkoitetaan sitä menettelyä, jolla selvitetään kunkin tilan käytössä olevien rakennuspaikkojen lukumäärä. Laskelmassa palataan ajassa taaksepäin yleensä vuoteen 1959 ( , rakennuslain voimaantulo) tai 1969 ( , rantakaavasäännöstön voimaantulo) ja selvitetään millainen kiinteistöjaotus on vallinnut tuona ajankohtana. Selvitykseen on otettava tarkoituksenmukainen kokonaisuus eli useampia tiloja ja sitten lasketaan kuinka monta rakennuspaikkaa kullekin tilalle olisi voitu muodostaa tuona valittuna ajankohtana. Laskeminen on tehtävä noudattaen rantarakennusoikeuden laskemisen mitoitusperiaatteita. Tämän jälkeen lasketaan kuinka monta rakennuspaikkaa on todellisuudessa muodostunut sille kantatilalle, jolla nyt toteutettava rakennushanke sijaitsee. Laskuun otetaan mukaan valitun ajankohdan (-59 tai -69) jälkeen muodostuneet rakennuspaikat ja ainoastaan siltä osin kuin ne sijaitsevat ranta-alueella. Yleensä yli 200 metrin päässä rantaviivasta sijaitsevia rakennuspaikkoja ei lasketa eivätkä ne siis vähennä rakennusoikeutta. Lopuksi voidaan todeta, onko kantatilalle kuuluvat rakennuspaikat jo käytetty vai onko niitä vielä jäljellä. Jos rakennuspaikkoja ei ole käytettävissä, hakijalta voidaan evätä rakennus- tai poikkeamislupa vedoten siihen, että maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei toteudu. Asia ei kuitenkaan ole seuraavaksi esitetysti ihan näin suoraviivainen. Vaikka jollekin tilalle olisi kantatilaperiaatteen mukaisesti laskennallisesti mahdollista sijoittaa rakennuspaikkoja, ei tietyn maanomistajan voida katsoa automaattisesti saavan rakentaa tästä tilasta erotetulle rantarakennuspaikalle, jollei rakentaminen ole myös kaavojen sisältövaatimukset huomioon ottaen mahdollista. Rakennus- tai poikkeamisluvan hylkäävän päätöksen tulisi perustua ympäristöstä ja kaavojen sisältövaatimuksista johdettaviin syihin, eikä pelkästään maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimukseen. Tästä seuraa myös se, ettei vailla luonnonsuojelu- tai maisemaarvoja olevan ranta-alueen rakentamatta jättämistä voida perustella maanomistajien yhdenvertaisuudella. Luonnonolosuhteiden huomioiminen laskettaessa maanomistajakohtaista rakennusoikeutta on aiheuttanut tarpeen luoda erityisiä laskentaperiaatteita. Erityiset laskentaperiaatteet pyrkivät ottamaan huomioon ranta-alueiden erityiset luonnonolosuhteet, naapureille aiheutuvan häiriön minimoimisen, maisematekijät sekä muut alueen ympäristö- ja virkistystekijät. Laadittaessa ranta-alueille yleiskaavaa, voidaan kaava-alue jakaa olosuhteiden perusteella erilaisiin mitoitusvyöhykkeisiin. Kullekin mitoitusvyöhykkeelle lasketaan sen ominaisuuksien perusteella teoreettinen rantarakennuspaikkojen enimmäismäärä muunnetun rantaviivan kilometriä kohden. Kaavoituksella voidaan ottaa siis etukäteisesti huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja ympäristönäkökohdat. Perusajatus on se, että esimerkiksi luonnonoloiltaan herkille alueille osoitetaan vähemmän rakentamista kuin kulutusta paremmin kestäville alueille. Kaavan valmisteluvaiheessa on tietenkin mahdollista esittää näkemyksiä kaavan sisällöstä ja kaavan hyväksymisen jälkeen tehdä valitus valitusajan puitteissa. Lainvoimaisen kaavan sisällöstä on lisäksi mahdollista hakea poikkeamista, jos kaava ei salli esimerkiksi yksittäistä rakennushanketta. Samanlainen mitoitusvyöhyketarkastelu tehdään ainakin ajatuksen tasolla myös alueilla, joilla ei ole kaavaa, poikkeamisluvan kokonaisharkinnan yhteydessä. Muunnetun rantaviivan laskeminen on keskeistä Muunnetun rantaviivan periaate on keskiössä kun lasketaan kunkin maanomistusyksikön rantarakennuspaikkojen kokonaismäärää. Laskentamenetelmiä on tässäkin tapauksessa erilaisia, mutta käytetyin menetelmä perustuu ns. Etelä-Savon mallille. Muunnetun rantaviivan menetelmä on luotu helpottamaan suunnittelutyötä ja viranomaisten päätöksentekoa rantarakentamisen tapauksissa. Laskelma osoittaa rakennuspaikkojen lukumäärän rantakilometriä kohden. Muunnettu rantaviiva lasketaan karttarantaviivan eli todellisen rantaviivan pituuden sekä rantaviivan muodon ja muiden ominaisuuksien mukaan. Muunnetun rantaviivan pituus saadaan kertomalla todellinen rantaviiva tietyillä kertoimilla tietyiltä rannan osilta. Kapeat ja kapeahkot niemet, kannakset, salmet ja lahdet vähentävät rantaviivan pituutta laskelmallisesti ja näin ollen rakennuspaikkoja ei yleensä voida sijoittaa rannoille sitä lukumäärää, jonka todellinen rantaviiva mahdollistaisi. Esimerkiksi alle 50 metriä leveisiin niemiin tai saariin ei yleensä voi rakentaa (käytetään kerrointa 0), jolloin niemen tai saaren todellista ranta- 16 Maankäyttö

17 viivaa ei oteta ollenkaan huomioon rakennuspaikkalaskelmissa. Toisaalta metriä leveissä niemissä tai saarissa voi rakentaa vain toiselle rannalle (kerroin ½), jolloin muunnettu rantaviiva on puolet todellisen rantaviivan pituudesta tuon kyseisen niemen tms. osalta. Lahdissa ja salmissa käytetään vastaavaa menetelmää, metrimääräisten leveyksien tosin ollessa hieman erilaiset. Pienillä vesistöillä mitoitus voi perustua esimerkiksi vesipinta-alaan ja jokialueilla otetaan yleisesti huomioon vain puolet rantaviivasta. Edellä kuvattuja laskentamenetelmiä noudattaen arvioidaan rantarakentamisen mitoitusta kaavan laatimisessa tai poikkeamislupaharkinnassa. Mitoitustarkastelu tuottaa esimerkiksi rakennuspaikkojen määräksi ennen suunniteltua rakentamista 5,4 rakennusta / todellinen rantaviivakilometri. Mitoitusluku nousee huomattavasti suuremmaksi jos ranta muodostuu niemistä ja/ tai lahdista ja niiden vaikutuksesta osaa rantaviivasta ei oteta huo mioon. Tällöin mitoitusluku nousee huomattavasti, ollen esimerkiksi 8,9, ja suunniteltu rakentaminen huomioiden luku nousisi edelleen korkeammaksi. Poikkeamishakemuksen tapauk sessa kunta tai ELY-keskus arvioi näitä lukuja ja alueen muita tekijöitä ja tekee asiassa ratkaisun joko hakemuksen hyläten tai sen hyväksyen. Kaavoituksen yhteydessä mitoitusluvut puolestaan ohjaavat kaavojen laatimista tietyllä alueella. Maanmittaritoimisto Äyräväinen & Krüger Lopuksi Rantarakentamisen sääntely on kehittynyt lainsäädännössä sekä hallinto- ja oikeuskäytännössä omaksi alueiden käytön ja rakentamisen erityisalueekseen. Sääntelyn ja käytännön toiminnan välillä on erittäin laaja joukko yhtäältä yleisiä periaatteita ja toisaalta yksityiskohtaisia toimintatapoja, jotka kaikki vaikuttavat osaltaan rakentamistoimenpiteiden sallittavuuteen. Maanomistajan ja rakennushankkeeseen ryhtyvän kannalta päätökset rakentamisen sallittavuudesta eivät aina vastaa omia näkemyksiä tai ennakkoarviointeja ja tästä syystä toisinaan viranomaisen ratkaisuja pidetään epäoikeudenmukaisina. Tässä asiassa auttaisi päätösten selkeät ja yksityiskohtaiset perustelut, joihin julkishallinnon asiakkailla on kiistaton oikeus. Rakentamisen sallittavuudella on myös voimakkaita taloudellisia vaikutuksia. Olipa sitten kyse rantatontin myymisestä tai sellaisen omistamisesta, rantarakennuspaikkainen tontti on huomattavasti arvokkaampi kuin sellainen tontti, joka on syystä tai toisesta jo käyttänyt rakennuspaikkansa. Yhtälailla rakennusoikeuden selvittäminen ennen kiinteistönkauppaa on syytä selvittää tarkasti ja ottaa sitä koskevat tarvittavat ehdot myös kauppakirjaan. Huolellisesti toimivat kiinteistönkaupan tekijät ottavat luonnollisesti selvää myös muista kaupan kohteen mahdollisista rajoituksista rakentamiseen, joita voi johtua muun muassa luonnonsuojelulainsäädännöstä. Kirjoittaja, OTK Jaakko Kanerva on Aalto-yliopiston maankäyttötieteiden laitoksen yliopisto-opettaja ja valmistelee ympäristöoikeudellista väitöskirjaa. Kanerva työskentelee myös sivutoimisesti asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen ja Kanerva Oy:ssä lakimiehenä. Sähköposti jaakko.kanerva aalto.fi. Kuu Kiurusta kesään Asuntoministeri Kiuru läpsäisi Helsingin asuntopulan ratkaisuksi lepsun ehdotuksen Malmin lentokentän asuinrakentamisesta. Ministeri tohtisi asuttaa yli 200 hehtaarin lentokenttäalueelle asukasta. Maanmittaritoimisto Äyräväinen & Krüger antaa Kiurulle tässä ihan ilmaista konsultaatiota. Malmin lentokenttä asuttamalla saadaan paljon hyvää. Kasvatetaan Helsingin asumisväljyyttä reilusti ja annetaan Malmilla lattiapinta-alaa 40 neliötä nuppia kohden nykyisen 34 neliön sijasta. Koska kyse on maaseutumaisesta Pohjois- Helsingistä, missä muitakin peltoja suojellaan, voisi aluetehokkuus olla vain puolet kantakaupungin tehokkuudesta. Tehokkuusluvulla 0,9 saadaan lentokentän tienoolle pari miljoonaa asuinneliötä. Väljästi asutettuna siis asukasta. Helsingin kaupunki saisi noin 800 miljoonaa euroa tonteista. Puoli kuuta Kyllösestä. Luulisi näillä luvuilla topakan liikenneministerin löytävän Malmin korvaavalle lentokentälle paikan. Maanmittaritoimisto voisi antaa tähänkin osviittaa. Suomen maanteillä on valmiiksi aika hyviä ja leveitä suoranpätkiä, joihin kelpaa lentokoneilla laskeutua. Mitä jos siihen viereen rakentaisin uuden kohtuuhintaisen maantien? Entä Hyvinkään lentokenttä, joka on aiemmin toiminut jopa Suomen pääkenttänä? Sipoossa olisi myös ilmailuun sopivia alueita, jotka ei Naturan takia asumiseen sovellu. Tehtiinhän Vuosaaren satamakin Natura-alueelle. Mitä jos Helsingin kaupunki voisi maksaa 800 miljoonan euron tuloista valtiolle pientä starttirahaa, jos Kyllönen korjaisi heti kenttänsä pois Malmilta? Aika parantaa tosin tämänkin asian haavat. Kun lentokentän vuokrasopimus aikanaan vuonna 2034 päättyy, jää valtiolle starttirahan sijaan vastattavaksi kentän purkukustannukset. Nyt olisi kultaisen kädenpuristuksen aika.

18 Antero Aaltonen

19 Metsälakia ollaan merkittävästi muuttamassa. Maa- ja metsätalousministeriö lähetti työlään valmistelutyön tuloksena syntyneen lakiesityksen lausuntokierrokselle Tarkoituksena on saada valmiiksi hallituksen lakiesitys kevään aikana. Me voimme jokamiehenoikeudella liikkua metsissä ja kerätä marjoja, sieniä, käpyjä ja kuivia oksia. Meillä kaikilla on myös eräänlainen jokamiehenoikeus keskustella ja päättää siitä, miten metsätaloutta tulisi harjoittaa. Missään muussa elinkeinotoiminnassa ei nähdäkseni ole näin laajaa oikeutta puuttua elinkeinonharjoittajan toimintaan. Raimo Koivistoinen Metsänomistaja ja yleinen etu Tasapainoilu yksilön ja koko yhteiskunnan päätösvallan välillä on jatkuva tehtävä. Pidän tärkeänä, että kaikessa toiminnassa on lähtökohtana yksilön vapaus ilman sidonnaisuutta ulkopuolisiin dogmeihin, poliittisiin ideologioihin ja määräyksiin. Koska emme kukaan elä yksin maailmassa, tarvitsemme yhteistoiminnan sujumiseksi sopimuksia ja lakeja ja muita päätöksiä. Monesti kuitenkin ydinkysymykset hukkuvat sanahelinään. Kaipaan syvälle menevää eettisfilosofista keskustelua oleellisten asioiden kirkastamiseksi. Lienee turha toivo. Aina voidaan myös vedota siihen, että enhän minä mutta pojat, siis isot pojat suuressa avoimessa maailmassa. Sovin päätoimittajan kanssa, että teen lakiuudistuksesta jutun Maankäyttö-lehteen. Halusin lähteä liikkeelle vuodesta 1996, jolloin nykyinen metsälaki säädettiin, ja katsoa mitä metsäasioissa on suunniteltu ja päätetty sen jälkeen. Lievästi sanoen yllätyin, minkälaiseen pöheikköön olin päätäni työntämässä. Ministeriö on asettanut isoja laajapohjaisia työryhmiä yhden toisensa perään yhä uudestaan pohtimaan asioita ja laatimaan laajoja muistioita, raportteja ja suunnitelmia. Lisäksi tulevat eri intressipiirien omat tutkimukset, suunnitelmat, lehtikirjoitukset jne. Monet korkean tason suunnitelmat ovat vanhojen mantrojen toistamista. Samanlaisia missioita esitetään yhä uudestaan. Jäädessään toiveiden asteelle ne ovat kuin narulla työntämistä. Rahaa kuitenkin palaa rutosti. Metsiin on kasvanut tuottoisa leipäpuu poliitikoille, virkamiehille, tutkijoille, konsulteille ja eri intressipiirien edustajille. Nykyinen metsälaki Nykyinen metsälaki (1093/1996) tuli voimaan Sen 1 :n mukaan tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Tavoitteet on tässä määritelty niin selkeästi, että tätä pykälää ei ole uudessa lakiesityksessä esitetty muutettavaksi, vaikka koko pykäläpakkaa on muutoin reippaasti sekoitettu. Metsälakiin tuli säännökset mm. metsätalouden alueellisesta tavoiteohjelmasta, metsän hakkuusta ja uudistamisesta, suojametsistä ja suoja-alueista, valvonnasta sekä seuraamuksista. Professori Eljas Pohtila kertoo muistelmakirjassaan Rakotulilta maailmalle (2011), että hän sai pääministeri Esko Aholta tehtäväkseen metsälain uudistamisen. Kokemuksistaan tässä työssä hän kertoo mm. näin: Evästys pääministeriltä oli, että lakia pitää yksinkertaistaa ja, jos mahdollista, liberalisoida, jotta turhilta oikeudenkäynneiltä vältytään. Piti hakea myös yhteyttä luonnonsuojelulain säädäntöön, jonka uudistus oli pantu samaan aikaan vireille. Hyväksyin toimeksiannon täysin. Olin jo kauan ollut sitä mieltä, että pahinta metsätalouden kannalta ei ollut se, että metsiä hakataan väärin, vaan se, että niitä ei hakata kohta ollenkaan. Tehtävä, mihin ryhdyin, oli paljon vaikeampi, mitä odotin. Metsälaeista ei tullut sellaisia kuin olisin halunnut. Syynä olivat vihreä blokki valmistelevassa toimikunnassa ja oma ammattikuntani, metsänhoitajat. Vihreät epäilivät minua tukkikapitalistin kätyriksi ja kollegat halusivat säilyttää toimivaltuutensa, minkä yksityiskohtainen pykälikkö heille tarjosi. Lopulta luovutin ja esityksemme jäi erimieliseksi. Vähän lohdutti ja samalla kauhistutti, että luonnonsuojelukomitean ehdotus sisälsi vielä paljon enemmän pykäliä. Pohtila on poromiehen poika Sallan perukoilta. Hän kertoo, että hän oli aikoinaan perustamassa Lapin Luonnonsuojeluyhdistystä, ja hänellä oli elämyksellinen suhde luontoon. Hän kertoo huomanneensa pian, miten ohutta oli luontotietämys yhdistyksessä, muista puhumattakaan. Metsälakiin on tehty 8 muutosta. Niillä ei enimmäkseen ole ollut suurta vaikutusta käytännön toimiin metsissä. Laki 552/2004 oli kuitenkin sikäli merkittävä, että se toi metsälakiin menettelyohjeet liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoille. Maankäyttö

20 Viimeisimmän muutoksen eli lain 822/2010 merkittävimmät muutokset metsälakiin ovat: 1) lakiin tuli alueellisen metsäohjelman lisäksi säännös kansallisesta metsäohjelmasta, 2) lakiin tuli säännökset metsäsuunnitelmasta ja 3) laissa säädettiin uuden puuston aikaansaamisessa käytettävistä puulajeista. Professori Pohtila kannattaa tasaikäiskasvatusta ja metsän kiertoajan päätteeksi aukkohakkuuta. Hänen pitkäaikainen kiistakumppaninsa metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähde on pitkään ollut näkyvin eri-ikäiskasvatuksen eli jatkuvan kasvatuksen puolestapuhuja. Hänen mielestään metsälaki tulisi lakkauttaa ja sen ympäristöä koskevat kohdat tulisi siirtää ympäristölainsäädäntöön (Helsingin Sanomat ). Raimo Koivistoinen Kansallinen metsäohjelma 2010 Hallitus päätti helmikuussa 1998 käynnistää kansallisen metsäohjelman valmistelun. Se tehtiin kahdeksassa työryhmässä, joissa oli toista sataa jäsentä ja sihteeriä. Ohjelma valmistui vuonna Se on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön julkaisuna 2/1999. Sillä asetettiin sekä kansallisia että kansainvälisiä tavoitteita. Ohjelmalla haluttiin turvata metsiin perustuva työ ja toimeentulo, metsien ekologisuus, monimuotoisuus ja elinvoimaisuus sekä metsien tuottama virkistys ihmisille. Ohjelmassa on entistä enemmän otettu huomioon ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia näkökohtia. Ohjelman valmistelussa on käytetty hyväksi laajaa ja avointa yhteistyötä, johon ovat voineet osallistua kaikki metsistä kiinnostuneet tahot. Metsäohjelma nähtiin prosessina, jonka jatkosta huolehtivat nimitettävä metsätoimikunta, sen työryhmät, innovaatiofoorumi ja kansalaisfoorumit. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä sanoo esipuheessaan, että metsillä on edelleen suuri merkitys kaikkien suomalaisten hyvinvoinnille ja toimeentulolle, ja että metsäohjelmaa toteutetaan, seurataan ja kehitetään samanlaisessa avoimen yhteistyön hengessä kuin se on laadittu. Ohjelmalla pyrittiin merkittävästi lisäämään puun käyttöä puunjalostusteollisuudessa ja energiapuuna. Valtion tuli panostaa erityisesti metsäsuunnitteluun ja metsänomistajien neuvontaan ja koulutukseen. Ohjelmaa laadittaessa on tehty merkittävä havainto: metsänhoitotöiden ja ensiharvennusten määrät ovat vähentyneet, mikä heikentää tulevaisuuden metsien arvoa. Tähän liittyy varmaankin se, että yhteiskunnan kaupungistuminen vaikuttaa kansalaisten suhteeseen metsiin ja metsätalouteen. On tärkeää, että metsien tarjoamat mahdollisuudet tunnetaan yhteiskunnan eri tasoilla kansalaisista päättäjiin. Tilojen metsäsuunnitelmien määrää pitäisi huomattavasti lisätä, kun niitä oli vain noin puolella yksityismetsien pinta-alasta. Ohjelmassa todetaan, että metsälajisto on osittain taantunut, minkä johdosta talousmetsien monimuotoisuuteen on kiinnitetty lisääntyvää huomiota 1970-luvulta saakka. Se on otettu huomioon myös v.1996 metsälaissa. Harvennushakkuita on tehty 1990-luvulla hehtaaria vuodessa. Mela-laskelmien mukaan määrä pitäisi nostaa noin hehtaariin vuodessa, jotta metsien järeytyminen 20 Maankäyttö

RANTA-ALUEEN JA KUIVANMAAN MITOITUS- JA EMÄTILATARKASTELU

RANTA-ALUEEN JA KUIVANMAAN MITOITUS- JA EMÄTILATARKASTELU FCG Planeko Oy YLÖJÄRVEN KAUPUNKI ANTAVERKKA-MUTALAN OYK RANTA-ALUEEN JA KUIVANMAAN MITOITUS- JA EMÄTILATARKASTELU 724-D2280 2.3.2009 FCG Planeko Oy Ylöjärven kaupunki 2 (5) 1 ANTAVERKKA-MUTALAN OYK -

Lisätiedot

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA LIITE Rovaniemen kaupunki VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Kaavoitus VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma Vikajärven osayleiskaavan rakennusoikeuden

Lisätiedot

emätilasta muodostetut rakennuspaikat tai

emätilasta muodostetut rakennuspaikat tai Emätilaperiaate Täydennyskoulutus Kai Kokko 2008 Sisältö Tarkoitus Yhdenvertainen lähtökohta Rakennusoikeuden perusteena oleva rantaviivan määrittäminen Mitoituksen laskeminen 1 Tarkoitus Ilman emätilaperiaatetta

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Kirkkojärvi Heinijärvi Herttuala Jumesniemi osayleiskaava

Kirkkojärvi Heinijärvi Herttuala Jumesniemi osayleiskaava 1 Kirkkojärvi Heinijärvi Herttuala Jumesniemi osayleiskaava Mitoitusperiaatteet tarkist. 6.2.2012 2 KIRKKOJÄRVI HEINIJÄRVI HERTTUALA JUMESNIEMI OSAYLEISKAAVA (KHH-OYK) Mitoitusperiaatteet 1. Yleistä Kaavahanketta

Lisätiedot

Keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen

Keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen Keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen Ympäristö- ja vesilupapäivät Oulussa 5. 6.11.2013 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue, ympäristöneuvos Esko Vähäsöyrinki 6.11.2013 Vesilain

Lisätiedot

Rautjärven kunta Rautjärven rantayleiskaavan muutos ja laajennus

Rautjärven kunta Rautjärven rantayleiskaavan muutos ja laajennus Rautjärven kunta Rautjärven rantayleiskaavan muutos ja laajennus Kaavaehdotus II oli nähtävillä 23.1. - 24.2.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 2 lausuntoa ja 6 muistutusta. Seuraavassa on lista lausunnoista

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen

Lisätiedot

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Pekka Kemppainen, MMM Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari SYKE 26.1.2012 Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena 1. Järvien nostohankkeet

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3

Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3 Rantasalmen kunnanhallitus 6.2.2017 Poikkitie 2 58900 RANTASALMI Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3 Marja-Leena Neuvo kumppaneineen on

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA. Mitoitusraportti

FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA. Mitoitusraportti FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Mitoitusraportti 13.2.2012, tarkastettu 14.5.2013 FCG Finnish Consulting Group Oy Mitoitusraportti I P15872 13.2.2012 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue 9 10 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kari, Pöylä ym. LIITE 1 Ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kari 895-487-1-66, Eteläranta 895-487-1-11, Pöylä

Lisätiedot

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos Kunnanhallitus 1.9.2015 Itä-Suomen hallinto-oikeus Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos Rantasalmen kunnanhallitus

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA, EHDOTUKSEN TOINEN NÄHTÄVILLÄOLO 1.10-31.10.2013 Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa

Lisätiedot

MITOITUSPERIAATTEET. Kymijoen rantaosayleiskaava välillä Koria Anjala ja Alakylän kyläyleiskaava

MITOITUSPERIAATTEET. Kymijoen rantaosayleiskaava välillä Koria Anjala ja Alakylän kyläyleiskaava Kouvolan kaupunki Tekniikka ja ympäristöpalvelut Maankäytön suunnittelu Yleiskaavoitus Liite nro: Pvm. 26.4.2016 MITOITUSPERIAATTEET Kymijoen rantaosayleiskaava välillä Koria Anjala ja Alakylän kyläyleiskaava

Lisätiedot

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA 1 (5) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta ASIA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPA- MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

Valmistelijat: maankäyttöinsinööri Hannu Koisti, hannu.koisti@salo.fi, 02-7785110, kaavoitusinsinööri Timo Alhoke, timo.alhoke@salo.

Valmistelijat: maankäyttöinsinööri Hannu Koisti, hannu.koisti@salo.fi, 02-7785110, kaavoitusinsinööri Timo Alhoke, timo.alhoke@salo. Kaupunkisuunnittelulautakunta 79 19.04.2016 Poikkeaminen, Kettula 734-725-1-1 716/10.03.00.03/2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.04.2016 79 Valmistelijat: maankäyttöinsinööri Hannu Koisti, hannu.koisti@salo.fi,

Lisätiedot

1. Yleistä. Poikkeamisen edellytykset (MRL mom.)

1. Yleistä. Poikkeamisen edellytykset (MRL mom.) POIKKEAMISLUPAOHJE 2 Sisällys 1. Yleistä... 4 2. Uusi rakennuspaikka kaavoittamattomalla rantavyöhykkeellä (MRL 72.1 ja 2 )... 5 2.1 Rakennuspaikkojen mitoitusperiaate... 6 3. Uusi rakennuspaikka yleiskaavoitetulla

Lisätiedot

ALUEIDENKÄYTÖN KOULUTUSPÄIVÄ ympäristölakimies Terhi Vanala

ALUEIDENKÄYTÖN KOULUTUSPÄIVÄ ympäristölakimies Terhi Vanala ALUEIDENKÄYTÖN KOULUTUSPÄIVÄ 4.12.2013 ympäristölakimies Terhi Vanala 7.12.2013 10.5.2013/1633 KHO:2013:87 Ranta-asemakaava - Yleiskaavan ohjausvaikutus - Yleiskaavan lainvoimaisuus Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Järven keskivedenkorkeuden nostaminen

Järven keskivedenkorkeuden nostaminen Järven keskivedenkorkeuden nostaminen Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 30.10.2014 Helsingissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue, ympäristöneuvos Esko Vähäsöyrinki 30.10.2014

Lisätiedot

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen

Lisätiedot

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 170 ha. Rantaviivaa suunnittelualueelle on n. 11 km ja muunnettua rantaviivaa n. 6,5 km.

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 170 ha. Rantaviivaa suunnittelualueelle on n. 11 km ja muunnettua rantaviivaa n. 6,5 km. 1(5) SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus

Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus 14.6.2016 Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen myös uuden rakennuksen rakentamiseen ranta-alueella,

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.11.2002 täyd. 25.9.2003 20.4.2011 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KOSKIEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSIA NUMMI- PUSULAN KUNNASSA SOMERON YHTEISMETSÄN (874:1:0) RANTA- ASEMAKAAVA-ALUEILLA KIVIJÄRVELLÄ,

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access

Lisätiedot

Viranomaisneuvottelun muistio

Viranomaisneuvottelun muistio 1 (5) Pasi Ronkainen UPM-Kymmene Oyj Jänisjoen ranta-asemakaava, Tohmajärvi UPM-Kymmene Oyj, Kyyrönlammen ja Mäntylammen ympäristöjen ranta-asemakaava, Joensuu Tornator Oyj, Palojärven, Tekojärven ja Ala-Koitajoen

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

Lupaprosessi vesilaitoksen näkökulmasta. Vedenottolupaseminaari AA Riitta Rämä Asianajotoimisto Naturata Oy

Lupaprosessi vesilaitoksen näkökulmasta. Vedenottolupaseminaari AA Riitta Rämä Asianajotoimisto Naturata Oy Lupaprosessi vesilaitoksen näkökulmasta Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 AA Riitta Rämä Asianajotoimisto Naturata Oy 1 Keskeiset seikat vesilaitoksen kannalta Vesilaitoksen vastuu vesihuollosta Käsittelyajat

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta)

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) Eduskunta Ympäristövaliokunta 11.2.3016 Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) 1 Yleistä Lakiesityksessä ei ole esitetty toiminnallisia perusteita uudistamiselle, siltä osin tarpeeton

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Hyvä ympäristölupahakemus

Hyvä ympäristölupahakemus Hyvä ympäristölupahakemus Valvojan näkökulma Uudenmaan ELY-keskus, Ympäristövalvonta, Heli Antson 4.12.2015 Valvojan toiveita hyvälle lupahakemukselle: Millainen ympäristölupahakemus - sellainen lupapäätös!

Lisätiedot

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys Kyläilta 29.10.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kyläselvitysten tausta ja tavoitteet JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA Sikomäentie Kuikantie

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen Maa-20.2334 Korvausarviointi 24.11.2015 TkT Juhana Hiironen Päivän aikataulu 14:15 15:00 Ranta-alueen rakennusoikeuden määrittäminen 15:00 15:10 Tauko 15:10 15:55 Vesijätön lunastus (15:55 ) Kertaa kotona

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Riitta Maijala 21.5.2013 (* AVOIN = Avoimen tiedon instrumentit) Avoin tieto tutkimuksen ja yhteiskunnan palveluksessa Tutkimuksissa käytetään paremmin hyödyksi aiempia

Lisätiedot

RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita

RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA Y21 RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita Pöyry oy, 29.5.2007 1 NIEMET JA KANNAKSET Todellista rantaviivaa on suoristettu, jolloin siitä on poistunut alle 50m kapeat

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle!

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Pirkanmaa 2019 Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Esivalmistelun viestintäsuunnitelma Hyväksytty johtoryhmässä 13.10.2016 (Tämä suunnitelma ei sisällä mahdollisesti

Lisätiedot

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA LIITE Rovaniemen kaupunki HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Suunnittelupalvelut 2009 HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma HIRVAAN osayleiskaavan rakennusoikeuden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218

SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218 SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12015 28.8.201 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus 1. Onko väite oikein vai väärin? (10/03) Yleistä tietä ei saa suunnitella tai rakentaa asemakaavan vastaisesti Alueellinen ympäristökeskus vastaa maakuntakaavoituksesta

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

Metsänomistajan kaavoitusapu

Metsänomistajan kaavoitusapu 23 Lorem ipsum sit amet dolor estres con consequeter lorem ipsum ces lorem ipsum sit amet dolor estares. Metsänomistajan kaavoitusapu Tapio Oy 4.11.2016 1 Metsänomistajan kaavoitusapu Sisällys 1. Metsänomistaja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2015 1 (5) 738 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan valtiollistamisesta ja keskittämisestä

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

KAAVANLAATIJAN SELVITYKSET TILOJEN RAKENNUSOIKEUDESTA OULUJÄRVEN RANTAYLEISKAAVASTA JÄTETTYJEN VALITUSTEN OSALTA

KAAVANLAATIJAN SELVITYKSET TILOJEN RAKENNUSOIKEUDESTA OULUJÄRVEN RANTAYLEISKAAVASTA JÄTETTYJEN VALITUSTEN OSALTA 18.9.08 PALTAMON KUNTA OULUJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA KAAVANLAATIJAN SELVITYKSET TILOJEN RAKENNUSOIKEUDESTA OULUJÄRVEN RANTAYLEISKAAVASTA JÄTETTYJEN VALITUSTEN OSALTA SISÄLLYSLUETTELO 1 AITTA SEPPO JA IRMA

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ehdotus Esittelijä: Kimmo Hagman, tekninen johtaja. Tekninen lautakunta päättää myöntää haetun poikkeamisluvan.

Ehdotus Esittelijä: Kimmo Hagman, tekninen johtaja. Tekninen lautakunta päättää myöntää haetun poikkeamisluvan. Puumala Ote pöytäkirjasta 5/2015 1 (5) 48 Poikkeamislupa / Barthelet Philippe ja Ritva PuuDno-2015-315 Valmistelija / lisätiedot: Kimmo Hagman kimmo.hagman@puumala.fi Liitteet 1 Barthelet2015.pdf (Salassa

Lisätiedot

Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn

Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn Luvitus uudistuu Kokonaan ympäristöluvista pois Varsinaisen ympäristöluvan sujuvoittaminen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGISSA KAAVOITUKSESTA JA MUISTA KAAVOITUKSEEN LIITTYVISTÄ VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ PERITTÄ- VÄT MAKSUT

KAJAANIN KAUPUNGISSA KAAVOITUKSESTA JA MUISTA KAAVOITUKSEEN LIITTYVISTÄ VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ PERITTÄ- VÄT MAKSUT 1 KAJAANIN KAUPUNGISSA KAAVOITUKSESTA JA MUISTA KAAVOITUKSEEN LIITTYVISTÄ VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ PERITTÄ- VÄT MAKSUT Hyväksytty ympäristöteknisessä lautakunnassa 30.9.2015 71 Voimassa 23.10.2015 alkaen.

Lisätiedot