Hyvä-YVA -palkinto. Fingrid Oyj:lle. EERO KAAKINEN: YVA-menettelyjen yhtenäisyys tulisi säilyttää!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvä-YVA -palkinto. Fingrid Oyj:lle. EERO KAAKINEN: YVA-menettelyjen yhtenäisyys tulisi säilyttää!"

Transkriptio

1 YVA RY LEHTI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Hyvä-YVA -palkinto Fingrid Oyj:lle EERO KAAKINEN: YVA-menettelyjen yhtenäisyys tulisi säilyttää! Yva ry kesäretkellä Mikkelissä IAIA:n konferenssi Pueblassa Meksikossa YVA-päivän 2011 esitykset

2 2 impakti PÄÄKIRJOITUS Yva ry tuo jäsenilleen kansainvälistä YVA-tietoa ja kontakteja ERKKI IKÄHEIMO Lähes kaikessa olemme verkottuneet hyvin tiiviisti muuhun maailmaan ja vielä tiiviimmin EU:hun ja euro-alueeseen. Tätä todistavat vaikkapa viimeaikaiset maailmanlaajuiset pankkikriisit ja Kreikan velkaantumisen aiheuttamat uhat Suomenkin taloudelle. Moni toiminto on säädelty kansainvälisin sopimuksin - mm. ympäristövaikutusten arviointia säätelevät EU:n YVA- ja SOVA-direktiivit. International Association for Impact Assessment (IAIA) toimii maailmanlaajuisesti vaikutusten arvioijia yhdistävänä organisaationa ja vuosittain yksi tai kaksi Yva ry:n edustajaa on lähetetty IAIA:n vuosittaiseen konferenssiin tuomaan oppeja Suomeen ja luomaan suhteita. EU:lla on omat elimensä, jotka arvioivat ja säätelevät YVA:n ja SOVA:n tekemistä jäsenmaissaan tätä työtä seuraavat myös Yva ry ja Impakti-lehti läheisesti. Pohjoismainen YVA-yhteistyö on ilahduttavasti herätetty viime vuonna uudelleen henkiin. Yhteistyö toimi ja 1990-luvuilla, mutta sittemmin se kuihtui. Tämä pohjoismainen yhteistyö on tervetullut lisä Suomen näkökulmasta YVA:n kansainvälistymisessä. Viimeisimmästä pohjoismaisesta kokouksesta on artikkeli tässä Impakti-lehden numerossa. Yhteistyö on laajenemassa käsittämään myös Baltian maita ainakin tässä vaiheessa Viron. Ensimmäistä Pohjoismaat - Baltia kokousta suunnitellaan vuoden 2012 loppupuolelle Viroon. Myös Yva ry on mukana kokouksen järjestelyissä. Yva ry:n edustaja on useina vuosina osallistunut Ruotsin YVA-päiville, joita järjestää MKB Centrum. Päivien annista on ollut Impaktissa yhteenvetoja. Impaktissa on ollut artikkeleita myös ulkomaisista ja rajat ylittävistä YVA-hankkeista sekä muista kansainvälisistä YVA:an liittyvistä tapahtumista. Olemassaolonsa aikana Yva ry on järjestänyt aikana jäsenilleen ekskursiot Ruotsiin, Viroon ja Hollantiin. Seuraava matka on suunnitteilla ensi kesäksi Pietariin. Ulkomaanmatkojen tiheys on lisääntynyt viime vuosina, mikä on merkki kansainvälisen tiedon tarpeen kasvusta. Myös Yva ry:n mahdollisuudet tällaisten matkojen järjestämiseen ovat kasvaneet resurssien lisääntymisen myötä. Ilmeisesti Yva ry:n toiminta myös tällä alueella koetaan tarpeelliseksi ja arvokkaaksi YVA-ammattilaisten keskuudessa, koska osallistujia on näillä matkoilla ollut runsaasti. Vaikka Yva ry:n tehtävä on pääasiassa toimia suomalaisten vaikutusten arvioinnin ammattilaisten yhdyssiteenä ja keskustelufoorumina, niin edellä kuvatun kehityksen mukaisesti tuntuisi hyvinkin ajankohtaiselta miettiä, että voisimme Yva ry:ssä hyödyttää ja hyödyntää ulkomaisia tahoja vielä enemmän. YVA-päiville voisi kutsua osallistujia muista pohjoismaista, Baltiasta sekä mahdollisesti myös muualta, jolloin järjestäisimme englanninkielisen simultaanitulkkauksen vieraillemme. YVA-päivien esitysten aiheet ovat usein myös muissa maissa ajankohtaisia ja esitysten taso on korkea, joten kiinnostusta osallistumiseen voisi hyvinkin löytyä. Kaikilla Yva ry:n jäsenillä olisi tällöin mahdollisuus luoda kontakteja ulkomaisiin vieraisiimme. Samalla saisimme entistä helpommin YVA-päivillemme ulkomaisia esiintyjiä, jotka taas vuorostaan kutsuisivat jäseniämme esiintymään heidän maidensa YVA-päiville. Näin pystyisimme entistä paremmin hyödyntämään muiden maiden osaamista ja hyödyttämään muita maita omalla osaamisellamme ympäristövaikutukset ovat globaaleja. Hyvä lukija, kehittämme Impakti-lehteä jatkuvasti. Julkaisemme lehden tästä numerosta alkaen värillisenä. Otamme mielellämme vastaan mielipiteitä ja parannusehdotuksia, joita voit lähettää osoitteeseen Mukavia lukuhetkiä uuden ja entistä ehomman Impaktin parissa!

3 impakti 3 Mitä jäsenet haluavat? NUNU PESU, YVA RY:N PUHEENJOHTAJA Yva ry:ssä on noin 200 jäsentä eri puolilta Suomea. Hallituksen jäseninä ja toimihenkilöinä meitä on 12, aktiivisia asiantuntijoita yhdistyksestä löytyy lisäksi 10. Kuten tapana on, tämän pienen aktiivien joukon vastuulla on suunnitella ja toteuttaa yhdistyksen toimintaa, johon toki kaikkien jäsenten toivotaan osallistuvan. Käytännössä kuitenkin jo vuosien ajan yhdistyksen tapahtumiin on osallistunut vain tuo aktiivisen jäsenen porukka. Missä piileksivät loput 175 YVA:n ystävää? Yhdistyksen järjestämien tapahtumien lippulaiva YVA-päivät on toki eri asia, sinne olemme joka vuosi saaneet mukaan mahtavan suuren määrän osallistujia. Uskon, että näin on jatkossakin. Kannattaakin jo varata kalenterista torstai vuotuiseen tapaamiseen YVA-ystävien kanssa. YVA-päivissä on silti kehitettävää ja tästä olemme hallituksen voimin jo keskustelleetkin. Ideoita ohjelmasta tai esiintyjistä tai muista järjestelyistä saa kertoa meille järjestäjille. Tehdään yhdessä YVA-päivistä joka vuosi edellisiä paremmat! Myös Yva ry:n ekskursio tuntuu tulleen jokavuotinen perinne, ja hyvä niin. Mutta mitä muuta voisimme yhdessä tehdä? Keksisikö joku YVA-tapahtuman, johon saataisiin kerralla enemmän porukkaa mukaan? Halutaanko tapahtumiin urheilua vai kulttuuria, tiukkaa asiaa vai pelkkää juhlaa? Vai sulassa sovussa vähän kaikkea, niin kuin YVA:ssakin? Onko toiminta liian Helsinki-painotteista, pitäisikö sitä alueellistaa? Kertokaa rohkeasti mielipiteenne, muuten emme voi saada aikaan toiveidenne mukaista toimintaa. Yhden asian olen kuitenkin jo päättänyt kysymättä kenel- täkään. Aion järjestää kunnon juh- lat, kun yhdistys täyttää 20 vuotta vuoden 2014 syksyl- lä. Siellä sitten viimeistään nähdään, eikö niin kaikki YVA:n ystävät? SISÄLTÖ 1/ Eero Kaakiselle YVA-palkinto ansiokkaasta elämäntyöstä 7 Hyvä-YVA-palkinto Fingrid Oyj:lle 9 Pyramideja ja mole poblanoa 12 Pohjoismainen YVA-päivä Ålborgissa 14 Miikkulaisen jäljillä 18 Maisemavaikutusten arviointi esteettisvisuaalisten vaikutusten arvioinnin mahdollisuuksista ja välineistä 20 YVA-päivä 2011 esitelmät ja paneelikeskustelu 27 YVA-julkaisut JULKAISIJA YVA RY PÄÄTOIMITTAJA ERKKI IKÄHEIMO TOIMITUKSEN OSOITE ERKKI IKÄHEIMO KALAKONTINTIE 1 B ESPOO TOIMITUSNEUVOSTO YVA RY:N HALLITUS TAITTO JA ULKOASU VILLE MANNINEN PAINOSMÄÄRÄ 250 PAINOPAIKKA KOPIO-NIINI OY, HELSINKI SEURAAVA LEHTI KEVÄÄLLÄ 2012 ISSN Reipasta syksyä!

4 4 impakti Eero Kaakiselle YVA-palkinto ansiokkaasta elämäntyöstä ERKKI IKÄHEIMO YVA RY, IMPAKTI-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA Yva ry palkitsi Eero Kaakisen tämän vuoden YVA-päivillä Hyvä-YVA-palkinnolla. Palkinto myönnettiin Eero Kaakisen tekemästä ansiokkaasta elämäntyöstä YVA:n hyväksi. Hän on vaikuttanut merkittävästi YVA:n kehittämiseen valtakunnallisesti sekä ollut kotiseudullaan aktiivinen vaikuttaja käytännön YVA-työssä. Eero Kaakinen omassa elementissään eli nevalla. Kuva: Antti Huttunen.

5 impakti 5 Eero Kaakinen on Suomen johtavia YVA-asiantuntijoita ja yksi Suomen YVA-lainsäädännön isähahmoja. Pitkän ja ansiokkaan uran jälkeen hän jäi eläkkeelle tänä kesänä. Eero kuitenkin lupaa antaa asiantuntemuksensa yleiseen käyttöön on se sitten asiantuntijana työryhmissä tai jossain muussa muodossa, kun yhteinen etu tätä vaatii. Luonto on Eerolle harrastus ja työ Eero Kaakinen on kotoisin äidin puolelta Kainuusta ja isänsä puolelta Pohjois- Pohjanmaalta. Oulu on ollut jo pitkään Eeron kotikaupunki. Hänellä on vaimo ja kolme jo aikuista lasta. Haastattelussa hän kertoo kiinnostuneensa luonnosta jo kouluaikoina, jolloin kiinnostus alkoi linnuista ja laajeni myöhemmin muille luonnon osa-alueille. Harrastukset viitoittivat tietä koulutusalan valinnassa. Eero Kaakinen on koulutukseltaan Filosofian lisensiaatti ja pääaineenaan hän on lukenut ekologista kasvitiedettä. Koulutuspohja on laaja sisältäen opintoja mm. maantieteistä, limnologiasta, perinnöllisyystieteistä ja kasvatustieteistä. Eeron mielestä nimenomaan laajaalaisuus on tärkeätä - varsinkin YVAasioissa. Eero mainitsee luonnon ja ympäristöasiat vielä nykyäänkin harrastuksikseen työ ja harrastus ovat yksi ja sama asia. Tämän lisäksi Eero harrastaa innokkaasti kulttuuria, joka käsittää mm. teatterin, kirjallisuutta ja elokuvia. Monipuolinen työura Pohjois- Pohjanmaan luonnon parissa Eeron työura alkoi 1968 Oulun yliopiston kasvitieteen laitoksella, jossa hän oli tuntiopetustehtävissä ja kasvitieteen assistenttinä. Vuonna 1982 hän siirtyi Oulun lääninhallitukseen ympäristönsuojelun tarkastajaksi, myöhemmin ylitarkastajaksi ja lopulta ympäristönsuojelupäälliköksi. Siirtyminen yliopistolta opetus- ja tutkimustyöstä hallintoon oli helppo ja luonteva, sillä Eero oli ollut jo vuodesta 1975 lähtien mukana useissa työryhmissä, jolloin hän oli tutustunut hallinnolliseen työhön. Viimeisin toimi ennen eläkkeelle jäämistään Eerolla oli Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen luonnonsuojelupäällikkönä Oulussa. Hän oli hoitanut tuota virkaa jo vuodesta 1995 lähtien tosin ihan viime vuoteen asti työnantajan nimi on ollut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Hänen johtamassaan luonnonsuojeluyksikössä oli noin 25 työntekijää ja yksikön tehtävät kattoivat luonnon, luontotyyppien ja lajien suojelun, YVA-asiat, suojelukohteiden kunnostuksen/hoidon, maisemanhoidon ja paikkatietoasiat. Yhteiskunnallisia tehtäviä ja runsaasti julkaisuja Eero Kaakisen ura on sisältänyt hämmästyttävän paljon yhteiskunnallisia tehtäviä. Hän on ollut suosittu jäsen työryhmissä heti ensimmäisten jäsenyyksiensä jälkeen. Alkuunsa työryhmien työ liittyi kasvillisuuteen ja luonnonsuojeluun. 90-luvulla näihin tehtäviin tuli mukaan YVA ja 2000-luvulla työryhmissä painopiste on ollut hallinnon kehittämisessä. Edellä mainittujen yhteiskunnallisten tehtävien ja muiden päivätöittensä lisäksi hän on kirjoittanut mittavan lukumäärän julkaisuja. Julkaisujen aiheina uran alkuaikoina olivat pääasiassa suot ja kasvillisuus; 80-luvulla tulivat mukaan myös luonto yleisemmin, turve ja ympäristönsuojelu; 90-luvulla julkaisujen aihepiiri laajeni hallintoon ja YVA:aan; 2000-luvulla julkaisujen näkökulma laajeni entisestään ja mukaan tuli myös lainsäädäntö. Alusta lähtien mukana sekä Pohjanmaalla että valtakunnallisesti YVA alkoi kiinnostaa Eeroa jo yliopistoaikana 70-luvulla, kun hän huomasi, että Suomessa oltiin jäljessä muita Pohjoismaita hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Eero pyydettiin mukaan järjestämään ensimmäistä Suomessa järjestettävää YVA-kurssia vuonna -90, sillä Eero oli jo 80-luvun alusta tehnyt lääninhallituksessa kannanottoja hankkeiden ympäristövaikutuksista. Tämän jälkeen YVA on ollut keskeinen osa hänen työtään. YVA-lain valmistelussa Eero oli yksi kolmesta sihteeristä. Eero oli mukana myös SOVA-lakia valmistelleessa työryhmässä. Viime vuonna valmistuneessa YVA-lain toimivuusarvioinnissa hän oli ohjausryhmän jäsenenä. Eero Kaakinen on edistänyt ympäristövaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaalla. Hän toimi aktiivisesti alueviranomaisten YVA-ryhmän puheenjohtajana, luennoi Oulun yliopistolla YVA:sta, ja on muutoinkin nostanut ympäristövaikutusten arvioinnin yleistä tunnettavuutta alueellaan. Eeron ansiosta YVA on yleisesti tunnettu käsite Pohjois-Pohjanmaalla. Kuulemisen kaksiportaisuus estää iltalypsyn Viime vuonna valmistuneen YVA-lain toimivuusarvioinnin tiimoilta Eero pohdiskeli varsinkin YVA-lain ja sektorilakien yhteensovittamista. Ympäristövaikutusten arvioinnin siirtäminen enemmän sektorilakien alle on Eeron mielestä vaarallinen tie, sillä silloin menetettäisiin se mitä varten YVA-laki alunperin tehtiin eli yhtenäiset prosessit eri sektoreille. Tämän lisäksi Eero pohti, että jotkut tahot ovat vastustaneet YVA:n kaksiportaista kuulemista. Kuitenkin prosessin alussa ohjelmavaiheessa on hankkeesta vastaavan oikeusturvan kannalta tärkeätä sopia siitä, että mitä tutkitaan, jotta selostusvaiheessa ei voi enää vaatia tutkimaan uusi asioita tällä vältetään iltalypsäminen. Eeron mielestä myös jo olemassa olevien laitosten ympäristölupaprosessia voisi keventää. Ympäristöarvioinneissa vielä kehitettävää Eero näkee myös hyvänä ajatuksena, että ympäristövaikutusten arvioinnissa siirrettäisiin painopistettä enemmän SOVA:n suuntaan. Tämä olisi tärkeätä varsinkin metsäsektorilla, jonne hanke- YVA-tyyppinen arviointi ei sovellu. SO- VA on jäänyt lainsäädännössä liian kevyeksi ja se voisi olla kokonaisvaltaisempi.

6 6 impakti Lisäksi koko ympäristöarviointien kenttä on Eeron mielestä vielä hajanainen sisältäen: YVA-menettelyn, SOVA:n, Natura-arvioinnin, kaavojen ja pienten hankkeiden vaikutusten arvioinnit. Viranomaisen on oltava tasapuolinen YVA:aan liittyvässä työssään Eero on nähnyt tärkeänä, että hän on säilyttänyt tuntuman ruohonjuuritasolle. Tämän tuntuman hän on säilyttänyt osallistumalla itse yleisötilaisuuksiin myös osallistujat ovat kokeneet tämän tärkeänä ja positiivisena asiana. Myös tasapuolisuus on seikka, johon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tarvittaessa on osattava ottaa kantaa juridisin ja asiaperustein. Välillä viranomaisia on arvosteltu mm. ilonpilaajiksi, voimayhtiöiden kätyreiksi tai luonnonsuojelijoiksi. Eero pohtii, että ehkä viranomainen on onnistunut työssään, jos molemmilta puolilta tulee arvostelua. Osallistuminen ja arviointien yhtenäisyys ovat tärkeimpiä Erityisen tärkeänä YVA:ssa Eero pitää kansalaisten osallistumismahdollisuuksia sekä sitä, että ympäristövaikutusten arvioinnissa on yhtenäinen menettelytapa erilaisillakin hanketyypeillä. Nämä ovat sellaisia arvoja, joita ei pitäisi hukata YVA:sta. Ei ole sattumaa, että Eero on ollut mukana näin monessa asiassa. Hänen asiantuntemuksensa on vakuuttavaa ja hänen optimisminsa innostaa muita. Hän on ollut aina käytettävissä kun on tarvittu käytännön asiantuntemusta ja kokemusta YVA:n kehittämiseen. Hänen diplomaattisuutensa on luonut yhteistyön ilmapiirin, vaikka hän on samalla pitänyt tiukasti kiinni ympäristön ja luonnon edusta. Eero Kaakinen neuvoo säilyttämään yhtenäisyyden YVAmenettelyssä sekä kansalaisten osallistumismahdollisuuden

7 impakti 7 Hyvä-YVA-palkinto Fingrid Oyj:lle LEENA LUSA, POHJANMAANMAAN ELY -KESKUS Yva ry palkitsi YVA-päivillä Fingrid Oyj:n Kokkola Muhos 400 kv:n voimajohtohankkeen esimerkkinä hyvin laaditusta ympäristövaikutusten arvioinnista. Yva ry myönsi vuoden 2011 Hyvä- YVA-palkinnon Fingrid Oyj:lle sen tekemästä Ventusneva (Kokkola) Pyhänselkä (Muhos) 400 kv:n voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista. Hanke sijaitsee Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sijoittuen tarkemmin Kokkolan Ventusnevan ja Muhoksen Pyhäselän välille ja on osa Länsi-Suomen kantaverkon pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmaa. Tavoitteena on korvata nykyinen 220 kv:n, teknisesti jo ikääntynyt ja tulevaisuuden tarpeisiin riittämätön voimansiirtoverkko 400 kv:n verkolla. Yhteysviranomaisena hankkeessa toimi Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus. Reittivaihtoehtoja useilta tahoilta Fingrid Oyj:n tekemä 400 kv:n voimajohtolinjan YVA antaa hyvän esimerkin siitä, miten eri hankkeiden vaikutusten arvioinnin aikana esitettyihin uusiin vaihtoehtoihin tulisi suhtautua. Ympäristövaikutusten alkuperäisessä arviointiohjelmassa tarkasteltiin aluksi Kokkolan Ventusnevan ja Muhoksen Pyhänselän välillä yhtä pääjohtoreittivaihtoehtoa (A) sekä Siikajoen ja Muhoksen välillä kahta vaihtoehtoista reittejä (B ja B1), joiden osalta arviointiohjelmaa sittemmin täydennettiin useassa vaiheessa arvioinnin aikana neljällä vaihtoehtoreiteillä (A1 ja B2, B3 ja A2). Vaihtoehtotarkastelussa kuntien ja asukkaiden esittämiin uusiin vaihtoehtoihin ei suhtauduttu välinpitämättömästi, vaan ne otettiin mukaan arviointiin uusina voimalinjavaihtoehtoina, uusista reittivaihtoehdoista kuultiin osallisia ja ne olivat nähtävinä. Asukkaiden ja maanomistajien mielipiteiden lisäksi Hyvä-YVA-palkinnon jakoi Nunu Pesu YVA-päivillä hankkeen projektipäällikölle Mika Penttilälle (1. vasemmalta) Fingrid Oy:stä, luonnonsuojelupäällikkö Eero Kaakiselle ELY-keskuksesta, projektipäällikkö Marja Nuottajärvelle FCG:stä sekä suunnittelupäällikkö Mattias Järviselle FCG:stä myös hankevastaava otti yhteysviranomaisena toimineen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen esittämät luontoarvot huomioon harkitessaan uusia vaihtoehtoja, jotta mm. kurjille arvokas Tyrnävän lintusuo jäisi koskemattomaksi. Hankevastaavan voidaan todeta aidosti etsineen ympäristövaikutuksiltaan edullisinta reittiä Siikajoen ja Muhoksen välillä. Avoin suhtautuminen vaikutusten arviointiin ja vuorovaikutukseen YVA-prosessi osoitti samalla aidosti, miten osallistuminen ja vuorovaikutus ovat kyseessä olevassa arviointimenettelyssä olleet toimivia ja todellisia, miten alueen asukkaille on varattu riittävät mahdollisuudet ilmaista mielipiteensä ja miten myös palautteisiin suhtauduttiin vakavasti. YVA-prosessin monipuolisuutta kuvaa myös, että arviointiselostuksessa esitettiin myös ne vaihtoehdot, jotka olivat olleet alustavassa tarkastelussa mukana, mutta jotka karsittiin pois ennen YVA-menettelyn käynnistymistä. Karsittujen vaihtoehtojen ja niiden hylkäämisperusteiden esilletuominen osoittaa avointa ja rehellistä suhtautumista vaikutusten arviointiin. Arvioinnissa on tuotu riittävästi esille hankkeen perusteiden lisäksi myös hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin, muun muassa meneillään olevaan tuulivoimahankkeeseen

8 8 impakti ja Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeeseen, jonka yksi vaihtoehtoinen sijoituspaikka on Pyhäjoki. Kokkola Muhos voimajohtohankkeen ja voimansiirtoverkoston kehittämisen on todettu tukevan näitä hankkeita. Käytetty aineisto sekä vaikutusten arviointi monipuolisia Käsiteltyjen vaihtoehtotarkastelujen lisäksi Kokkola Muhos 400 kv:n voimajohtohankkeen YVA on kokonaisuudessaan kaikilta osin erittäin hyvin laadittu. Alueella sijaitsevien erityisten arvojen mm. luonnon monimuotoisuuden, kulttuuriperinnön ja maiseman ohella on kiinnitetty huomiota maankäyttöön, liikenteeseen, elinkeinoihin, pintaja pohjavesiin sekä ihmisiin kohdistuviin vaikutuksiin esimerkillisellä tavalla. Kokonaisuudessaan käytetty aineisto ja asiantuntemus ovat olleet muutoinkin hyvin monipuolisia ja vaikutusten arvioinnista on laadittu riittävän selkeä vaihtoehtojen vertailu, hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arviointi, yhteenvedot ja johtopäätökset. Hankevastaavan Fingrid Oyj:n puolesta palkinnon otti vastaan projektipäällikkö Mika Penttilä. Yhteysviranomaisen puolesta palkinnon haki Eero Kaakinen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. YVA-konsulttina arvioinnissa toimi FCG Finnish Consulting Group Oy, josta palkinnon ottivat vastaan suunnittelupäällikkö Mattias Järvinen ja projektipäällikkö Marja Nuottajärvi. YVAssa käsitellyt reittivaihtoehtoehdot (musta katkoviiva) sekä alustavan tarkastelun jälkeen karsitut reittivaihtoehdot (vaalean punainen) Valittu reittivaihtoehto (vihreällä korostettu) ja YVAssa hylätyt reittivaihtoehdot (musta ja sininen katkoviiva)

9 impakti 9 Cantonan laajaa rauniokaupunkia. Pyramideja ja mole poblanoa PEKKA HOKKANEN, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS & GILBERT KOSKELA, YVA RY KUVAT: GILBERT KOSKELA IAIA:n 31. maailmankonferenssi Meksikon Pueblassa Kansainvälinen YVA-väki kokoontui Meksikoon vuotuiseen IAIA:n (International Association for Impact Assessment) maailmankonferenssiin, jonka pääteemana oli vaikutusten arviointi ja vastuullinen kehitys. Moniulotteisuudessaan konferenssi tarjosi tänäkin vuonna laajan kirjon ympäristövaikutusten arvioimisen eri teemoja sekä osallistumisen eri muotoja. Vaikutusten arviointi ja vastuullisuus Tämänkertainen pääteema kytkeytyi vastuulliseen kehitykseen, erityisesti infrastruktuurin, talouselämän ja teollisuuden näkökulmasta. Konferenssissa lähestyttiin eri tulokulmista haastavaa kysymystä siitä, mikä vaikutusten arvioimisen rooli on - ja voisi olla - vastuullisen kehityksen edistäjänä tai varmentajana. Vaikka ympäristöpolitiikan eri ohjauskeinot, mukaan lukien ympäristövaikutusten arviointi, ovat kehittyneet ja käytössä yhä laajemmin eri maissa, näyttävät taloudelliset perusteet edelleen hallitsevan päätöksentekoa. Voisiko tulevaisuuden YVA olla nykyistä proaktiivisempi sen sijaan, että vaikutusten arvioinnilla on arvioiva mutta päätöksenteon kannalta passiivinen rooli? Politiikka-, strategia- ja hanketason vaikutusten arvioinnit tulisi kytkeytyä selkeämmin toisiinsa ja muodostaa johdonmukainen ympäristöpoliittinen keinoarsenaali, jolla vaikutetaan niin yksittäisiin hankkeisiin kuin kehitykseen yleisemmin. Kysymys on erityisen polttava kehitysmaissa, jotka pyrkivät voimallisesti kohentamaan taloudellista hyvinvointiaan ja kuromaan kiinni teollisuusmaiden etumatkaa. Tämän kehityksen hintana voi olla merkittävien luonnonvarojen ja arvokkaan monimuotoisuuden kohtalokas vähentyminen tai jopa häviäminen. Esimerkkinä toimii konferenssi-isäntä Meksiko, jonka luonnon monimuotoisuutta uhkaa merkittävä kuihtuminen, mikä edelleen voi vaikuttaa koko Väli-Amerikkaan Meksikon toimiessa eräänlaisena ekologisena käytävänä. Tästä katsannosta käsin YVAn merkitys on suuri ja haasteet vastuullisen suunnittelun ja päätöksenteon vahvistajana merkittäviä. YVA:sta on moneksi myös konferenssissa Kaikkinensa konferenssin ohjelmatarjonta oli laajuudessaan värikäs kuin meksikolaisen ravintolan menu. Ympäristövaikutusten arvioimisen reviiri tuntuu laajenevan entisestään ja uusia käsitteitä ja lyhenteitä syntyy koko ajan

10 10 impakti Pueblan keskusta on Unescon maailman perintökohteita. tiehankkeiden haitallisten vaikutusten korvaamiseksi esitetyissä kompensaatiovaihtoehdoissa on tärkeä erottaa myös ne keinot, jotka eivät ole kompensaatiota, vaan tavanomaista hankkeeseen muutenkin kuuluvia ympäristön parantamistoimia. Golfkenttähankkeen vaikutusten arviointi vastaavasti osoitti, että näiden hankkeiden vaikutusten arviointi hallitaan niin halutessa Suomessakin, jotta esimerkiksi tarpeettomilta maansiirtotöiltä vältyttäisiin, luontoarvot tulisi otetuksi huomioon ja kasteltavia nurmialueita pyritään vähentämään vesivarojen säästämiseksi. Eri sessioissa sukkuloidessa jäi vaikutelma yhtäältä siitä, että eri maiden YVA-järjestelmissä ja -osaamisessa on toki eronsa ja esitysten anti ja taso vaihtelivat. Mutta toisaalta taustalla on selkeästi yhteinen ajatus ympäristövaikutusten arvioimisen perusperiaatteista ja tavoitteista, jos kohta myös YVAn haasteissa ja ongelmissa on paljon yhteistä. Ekskursioilla luontoa ja meksikolaista kulttuurihistoriaa Oheisohjelmatarjonta oli sekin perinteisen runsasta. Ennen konferenssia järjestettiin YVAn eri aihealueilta harjoituskursseja. Ekskursiot suuntautuivat sekä mielenkiintoisiin luontokohteisiin että meksikolaisen kulttuurin ehtymättömille arkeologisille kohteille kuten pyramideille. Maya-intiaanien aikaisten pyramidin muotoisten Auringon ja Kuun temppelien rauniot Teotihuacanin temppelialueella olivat erittäin vaikuttava näky. Atsteekit löysivät tämän muinaisen, aikanaan Amerikan mantereen suurimman kaupungin hylättynä. Arvoitukseksi jäi, miksi kaupunki oli hylätty. Maailman suurin pyramidi Cholulassa hämmästytti sekin massiivisuudessaan ja puhuttelevana historian lisää. Tämän luonteisen konferenssin sisältökirjo onkin jo siinä määrin lavea, että jokaiselle löytyy taatusti jotain, mutta samalla jonkinlainen punainen lanka saattaa hukkua. Asiaa ilmensi ehkä osaltaan sessio, jossa peräänkuulutettiin YVAn perinteisten käsitteiden ja elementtien (esim. screening, scoping, significance, follow-up) palauttamista tarkastelun keskiöön. Vahvasti edustettuja teemoja eri teemafoorumeissa ja sessioissa olivat muun muassa luonnon monimuotoisuus, riskien hallinta, YVA lainsäädäntö, YVAn ja päätöksenteon suhde, terveysvaikutukset, sosiaaliset vaikutukset, SOVA, maatalous, metsätalous ja kalastus, öljyn- ja kaasunjalostus, kaivostoiminta, ilmastonmuutos, kulttuuriperintö, kansalaisosallistuminen ja liikenne. Konferenssin järjestelyrotaation mukaisesti Latinalaisen Amerikan erityiskysymykset kuten näiden maiden energiavarojen käytön ja kaivostoiminnan vaikutukset saivat erityishuomiota. Mieleen jäi muun muassa esitys yritysten toimintojen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemin ja näiden vaikutusten arvioinnista. Tavoitteena on kestävän kehityksen edistämiseksi parantaa yritysten omaa päätöksentekoa. Espanjassa Mole Poblano -kastike on kuuluisa, nimenomaisesti Pueblassa syntynyt, meksikolainen herkku. Kuvassa kananfileen päällä on suklainen kastike!

11 impakti 11 eri aikakausien kuvaajana: pyramidissa on seitsemän eri aikakauden kerrosta päällekkäin ja ristiriitaisia ajatuksia herättävä espanjalaisten valloittajien rakentama katolilainen kirkko pyramidin huipulla. Konferenssin jälkeen oli järjestetty kolmen päivän kierros Pueblan maakunnassa. Kierroksella oppi ymmärtämään sen, kuinka paljon Meksikossa on jäljellä eri intiaanikulttuurien muinaismuistoja. Tutustuimme auringon paahtaessa lähes zeniitistä kahdeksan kilometriä Cuetzalan kaupungista sademetsämäisessä ympäristössä sijaitseviin Yohualichanin pyramideihin ja kuivalla ylängöllä sijaitsevaan 12 km 2 :n laajuiseen Cantonan kaupungin pyramidien ja rakennusten raunioihin. Yllättävintä oli huomata, että Meksikossakin on Meksikonlahden puolella jäljellä sademetsiä, joissa kasvaa muun muassa villikahvin pensaita. Konferenssi järjestettiin noin 2100 metrin korkeudella sijaitsevassa Pueblan kaupungissa, joka on Meksikon neljänneksi suurin kaupunki. Asukkaita vuonna 1531 perustetussa kaupungissa on noin 1,5 miljoonaa ja koko metropolialueella yli 2 miljoonaa. Vaikka kyse on suurkaupungista, niin itse kaupungin keskusta on viehättävän pieni. Kaupungin vanha keskusta nimettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna Ruutukaavaan perustuvassa keskustassa on matalia punatiilirakennuksia edustaen tyylisuunnaltaan lähinnä renessanssia, Meksikon barokkia tai klassismia. Tiilet oli usein asetettu 45 asteen kulmaan ja tiilien välissä oli yleensä nk. Talavera-tyylisuuntaa edustavia keraamisia laattoja, jolloin julkisivut olivat erittäin kauniisti koristeltuja. Kaupungin merkityksestä kertoo sekin, että siellä on Latinalaisen Amerikan suurin tuomiokirkko. Kaupungissa on myös yksi maailman suurimmista Volkswagenin tehtaista Saksan ulkopuolella. Nordic-Baltic co-operation Konferenssien yksi tärkeä anti on ihmisten kohtaaminen ja verkottuminen. Tästä saimme mainion esimerkin, kun Suomalaisten edustava joukko konferenssissa. Edessä vasemmalta Lotta Jaakkola, Tuija Mononen, Rauno Sairinen, Katja Tervo ja Markku Kuitunen. Takana Gilbert Koskela, Pekka Hokkanen, Jorma Jantunen ja Kimmo Jalava. satunnaisen ajatuksen vaihdon pohjalta kokosimme pohjoismaiden ja Viron YVAihmisiä pohtimaan yhteisen YVA-tapaamisen järjestämistä. Aiemmin säännöllinen pohjoismainen YVA-päivä kaipaa jonkinlaista uutta tulemista ja muotoa. Sopivaksi teemaksi ja yhdistäväksi tekijäksi nousi Itämeri, jonka myötä syntyi alustava ajatus Nordic-Baltic -tapaamisesta, jossa Pohjoismaiden ja Itämeren rantavaltioiden YVA-ihmiset kokoontuisivat. Asian edistämiseksi koottiin työryhmä, jossa Suomea edustaa Kimmo Jalava. Innostuneen ilmapiirin ja villien ideoiden perusteella tästä voi syntyä jotain mielenkiintoista kaikkia suomalaisiakin YVA-toimijoita ajatellen. Jäädän mielenkiinnolla kuulolle. Suomesta vahva edustus Konferenssi kokosi jälleen laajan, noin 600 osanottajan joukon ympäri maailmaa. Eri kansallisuuksia oli edustettuna 68. Eniten osallistujia tulee perinteisesti Yhdysvalloista ja Kanadasta. Tämänkertainen isäntämaa Meksiko oli poikkeuksellisen hyvin edustettuna liki sadan hengen osallistujajoukolla. Kiinalaisten osuus näyttää kasvavan vuosi vuodelta, nyt heitä oli reilu 40 henkeä. Kansainvälisen YVA-perheen kirjon ja koon aisti parhaiten konferenssiväen yhteisissä tilaisuuksissa kuten avajaisvastaanotolla ja banketissa. Konferenssin yhteydessä pidetään myös aina IAIA:n sääntömääräinen vuosikokous. Suomenkin lipun kelpasi hulmuta kongressikeskuksen lippurivistössä, sillä sinivalkoista YVA-osaamista edusti komea yhdeksän hengen delegaatio. Itä- Suomen yliopistosta mukana olivat Tuija Mononen, Rauno Sairinen ja Katja Tervo, Jyväskylän yliopistosta taasen Lotta Jaakkola, Kimmo Jalava sekä Markku Kuitunen. Tutkijapainotteista ryhmää täydensivät Jorma Jantunen SYKEstä, Gilbert Koskela Vantaan kaupungilta sekä Pekka Hokkanen Keski-Suomen ELYkeskuksesta. Kaikilla suomalaisilla oli konferenssissa esitys, minkä lisäksi Rauno oli vahvasti mukana järjestämässä ja vetämässä sosiaalisten vaikutusten arvioimisen (erityisesti kaivoshankkeisiin liittyen) sessioita. Ensi vuonna Portoon Ensi vuonna konferenssi palaa taas Eurooppaan: touko-kesäkuun vaihteessa on Portugalin Porton vuoro isännöidä tapahtumaa. Pääteemana on tulevaisuuden energia. Toivottavasti mukana on jälleen vahva suomalaisedustus!

12 12 impakti Pohjoismainen YVA-päivä Ålborgissa 2010 Nordic Research Day on Impact Assessment KIMMO JALAVA, YVAKO-PROJEKTI, BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEIDEN LAITOS, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PEKKA HOKKANEN, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keväällä 2010 perustetun Tanskan YVA-keskuksen yhtenä toiminnan avauksena järjestettiin neljän vuoden tauon jälkeen perinteikäs pohjoismainen YVA-päivä. Päivän tarkoituksena oli hahmottaa ympäristövaikutusten arvioinnin tutkimuksen ja käytännön nykytilaa ja toteutumista pohjoismaissa sekä kartoittaa tutkimustarpeita ja mahdollisia toimia, joilla vaikutusten arvioinnin käytäntöä voitaisiin tulevaisuudessa tukea aiempaa paremmin. Keskeinen ajatus oli myös toimijoiden keskinäinen tutustuminen, verkottuminen ja pyrkimys luottamuksen ilmapiirin rakentamiseen, jotta mahdollisista uusista ideoista voitaisiin puhua avoimesti. Uusi avaus pohjoismaiseen yhteistyöhön Tanskan YVA-keskuksen varajohtaja Tim Richardson toivoi päivältä avausta uuteen pohjoismaiseen yhteistyöhön. Osallistujina oli yli 50 YVA-alan ammattilaista pääasiassa pohjoismaista sisältäen tutkijoita, konsultteja ja hallinnon edustajia. Suomesta mukana olivat Lotta Jaakkola, Kimmo Jalava ja Markku Kuitunen Jyväskylän yliopistosta sekä Pekka Hokkanen Keski-Suomen ELY-keskuksesta. Päivän aluksi Tanskan ympäristöministeriön edustaja Gert Johansen ja Tuija Hilding-Rydevik Ruotsista Uppsalan maatalousyliopistosta esittelivät Pohjoismaisen YVA:n ja SOVA:n historiaa. Gert kertoi pohjoismaiden ministeriöiden YVA-yhteistyöstä alkaen 1980-luvulta tähän päivään. Yhteistyö oli aktiivisimmillaan 90-luvun alussa, mutta vähitellen Tanskan, Suomen ja Ruotsin liityttyä EU:iin aktiivisuus laimeni. Painopiste siirtyi eurooppalaiseen yhteistyöhön. Teemat 80- ja 90-luvuilla perusasioista laajemmiksi aiheiksi Tuija Hilding-Rydevik lavensi näkökulmaa ja esitteli YVA- ja SOVA-tutkimuksen kehittymistä kertaamalla aiempien Pohjoismaisten YVA-päivien teemoja ja tutkimusaiheita lähtien ensimmäisestä konferenssista, joka järjestettiin Oslossa Tuija löysi teemoista kehityskulun, jota voisi kuvata oppimiseksi. Ensimmäisissä konferensseissa keskityttiin pohtimaan, mitä on vaikutusten arviointi ja kuinka sitä tehdään. Myöhemmin teemat laajentuivat esimerkiksi kestävän kehityksen näkökulmien hahmottamiseen, ohjauskeinojen vaikuttavuuden arviointiin ja ohjauskeinojen kehittämistarpeiden kartoitukseen. YVA:n tutkimuksen ja käytännön suhde haastava Käytännössä päivä toteutettiin pienryhmätyöskentelynä. Järjestäjät olivat valinneet viisi teemaa, joista kustakin järjestettiin työpaja. Ennen lounasta käsiteltiin YVA:n vaikuttavuutta sekä pohdiskeltiin tutkimuksen ja käytännön suhdetta. Vaikuttavuuden osalta tultiin siihen päätelmään, että käsitteenä se on moniulotteinen ja tutkimuksellisesti haastava. Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin lisännyt ymmärrystä ja yksiulotteisen rationaalisuuden sudenkuopat tunnetaan aiempaa paremmin. YVA:n tavoitteisto on moniulotteinen, monilta osin tapauskohtainen ja lisäksi YVA:ssa eri toimijoilla on erilaisia tavoitteita. Myös tutkimuksenteossa nämä olisi tunnistettava. Käytännön ja tutkimuksen suhteesta kuultiin sekä kokemuksia että erilaisia ideoita tämän suhteen hoitoon. Yhtä mieltä oltiin siitä, että suhde on tärkeä ja tutkijoiden olisi tunnettava käytäntö, jotta he eivät eriydy puhumaan keskenään omaa kieltään, jolla ei ole paikkaa eikä tilausta yliopistomaailman ulkopuolella. Toisaalta tunnistettiin, että tutkimuksen teko vaatii aikaa ja resursseja, mikä johtaa siihen, että tietoa saadaan viiveellä. Samoin mietitytti se, millaisiin kysymyksiin voidaan vastata. Esimerkiksi yhteiskuntatieteellinen tutkimus ei välttämättä johda käytännön toimijan kannalta suoraan apua tuottaviin vastauksiin, ja voi silti olla omasta näkökulmastaan onnistunutta. Sekä tutkijat että konsultit tuntuivat kaipaavan lisää käytäntöä peilaavaa tutkimusta, eli tapaustutkimuksia ja myös tapauksia summaavaa työtä. Konsulttityön yhteydessä tämäntyylistä tutkimusta olisi luonteva tehdä, mutta käytännön kokemukset eivät keskimäärin ole olleet osallistujien mukaan rohkaisevia. Käytännössä tutkimuksenteko jää helposti taka-alalle tai työtaakka kasvaa liian suureksi. Integraation suunta laajempiin suunnitteluprosesseihin Iltapäivällä jatkettiin kolmella teemalla. Työpajoissa käsiteltiin YVA:n ja SOVA:n

13 impakti 13 suhdetta muihin suunnitteluprosesseihin, ilmastonmuutoskysymysten käsittelyä vaikutusten arvioinnissa sekä kansalaisosallistumista. Puhuttaessa YVA:n ja SOVA:n suhteesta muihin suunnitteluprosesseihin keskeiseksi termiksi näytti nousevan integraatio, jolla tunnuttiin käsittävän jonkin asian mahdollista läpileikkaavuutta yli prosessirajojen. Vaikutusten arvioinnissa integraation mahdolliseksi toteutuvaksi suunnaksi nähtiin ennemminkin vaikutusten arvioinnista kohti laajempia suunnitteluprosesseja kuin toisinpäin. Huomautettiin, että lähtökohtaisesti YVA ja SOVA olivat lisäys suunnittelujärjestelmiin, joita niiden on tarkoitus tukea. Lisäksi puhuttiin, että tutkimuksessa jää helposti huomiotta ja analysoimatta moninainen epämuodollinen integraatio, jota tapahtuu koko suunnittelun ajan. Tutkimukselta toivottiin selkeämpää päätöksentekoprosessien kuvaamista. Ilmastonmuutos haaste YVAlle Ilmastonmuutoskysymykset vaikutustenarvioinnissa -työpajassa summattiin Ålborgissa juuri ennen YVA-päivää pidetyn ilmastonmuutoskonferenssin antia. Suunnittelun kannalta keskeisenä haasteena nähtiin asiaan liittyvää suuri epävarmuus ja sen mukanaan tuoma lisävaikeus ympäristövaikutusten ennustamiseen ja arviointiin. Toisaalta todettiin, että asia on viime aikoina ollut kaikkien huulilla ja on myös poliittisesti laajalti huomion kohteena, mikä on osaltaan tuonut resursseja asian tutkimiseen. Osallistuminen ymmärrettävä osana yhteiskunnan toimintaa Kansalaisosallistumistyöpajassa todettiin, että YVA:ssa tapahtuvaa osallistumista on pohjoismaissa ja maailmalla yleisemminkin tutkittu verraten paljon, mutta tulevaisuuden haasteeksi heitettiin osallistumisen tutkiminen laajemmassa kontekstissa. Nähtiin, että osallistuminen YVA:ssa voidaan ymmärtää vain, jos ymmärretään kuinka YVA:n ulkopuolinen maailma toimii suhteessa osallistumiseen ja osallistumismahdollisuuksiin. Puhuttiin myös Pohjoismaiset YVA-päivät järjestettiin Ålborgin kaupungissa. Kuva: George-Denmark, Flickr siitä yleisestä käsityksestä, jonka mukaan pohjoismaissa tilanne osallistumisen suhteen on hyvä, ja ristiriidasta, jonka viimeaikaiset oikeustapaukset esimerkiksi Ruotsissa ovat kuitenkin kuvaan tuoneet. Yhteistyöstä toivotaan vilkkaana Yhteenvedossa katsottiin tulevaisuuteen. Päivän keskustelujen pohjalta Tim Richardson teki viisi konkreettista ehdotusta jatkon suhteen. Ensiksi, pohjoismainen YVA-päivä halutaan järjestää jatkossakin, mieluiten pohjoismaita kiertävänä tapahtumana. Toiseksi, tanskalaisten johdolla perustetaan pohjoismainen YVA-komitea yhteistyön vahvistamiseksi. Kolmanneksi, johonkin YVAalan julkaisuun kootaan pohjoismaat - teemanumero, osaltaan vähentämään tiedon hajanaisuutta ja osaltaan yhteenvedoksi pohjoismaisen YVA:n ja SOVA:n nykytilasta. Neljänneksi, toimijoiden verkostoa vahvennetaan ja viidenneksi, tutkimuksen vahvistamiseksi tanskalaiset järjestävät YVA-tutkijakurssin pohjoismaisille opiskelijoille.

14 14 impakti Miikkulaisen jäljillä MARJO SAUKKONEN, YVA RY KUVAT: MARJO SAUKKONEN & ERKKI IKÄHEIMO Tämän vuoden kotimaan ekskursio vei Yva ry:n kauniin kesäiseen Mikkeliin lyömättömän paikallisoppaan Markku Nirosen johdattamana. Yva ry:n retkeläiset Astuvansalmen satamassa Syyskuun alun aurinko paistaa kasvoilleni, kun istun parvekkeella. Karhusaarentiellä kulkee autoja solkenaan. Lauantainakin riittää liikennettä, vaikka meno ei niin hektistä olekaan kuin arkipäivisin. Mietin viikontakaista Yva ry:n Mikkelin kesäretkeä. Olen antanut sen hautua viikon ajan. Olen palannut aika ajoin tapahtumiin, kokemuksiin ja tunnelmiin. Olen muistellut ja maistellut. Liikenteen melu ei oikein anna ajatuksille tilaa. Siirryn sisälle läppärin ääreen. Lähden matkalle uudestaan. Perjantai : Helsingin rautatieasemalta Mikkelin torille Riihimäk ja Lahti, Koovola, Mikkelj Koovola, Mikkelj. Siipilöissä loestaa raota ja nikkelj, Lentävä Kalakukko! Hektisen aamun jälkeen tunnen itseni huojentuneeksi, kun saan istua paikalleni. Matka alkaa pysähtymällä. Helsingin rautatieasema jää taakse. Lentävä Kalakukko on vaihtunut InterCityksi, mutta matka on sama: Riihimäk ja Lahti, Koovola, Mikkelj. Ympärillämme on joukko iloisia nuoria menossa leirikouluun jonnekin. Junamatka taittuu nopeasti ja mukavasti. Nuoret jatkavat, kun me retkeläiset nousemme junasta Mikkelin asemalla yhdentoista kieppeillä. Kun edellisen kerran matkani päämäärä oli Mikkeli, elettiin vuotta Tein silloin EU:n rakennerahaston Tavoite 6 -alueiden ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointia. Noista päivistä Mikkeli on muuttunut melkoisesti. En tunnista enää paikkoja! Jossain torin liepeillä on sekin kohta, jossa sain pysäköintisakon, kun haastattelu venyi odotettua pidemmäksi. Suunnistamme torin ja myyntikojujen ohi jäätelökioskille. Liekö mikkeliläinen erikoisuus, että käyntikortilla saa jäätelöä alennettuun hintaan? Erkki näyttää tyytyväiselle odotellessaan annoksensa valmistumista. Mikkelin tori on kokenut melkoisen muodonmuutoksen. Perjantain toripäivä ei tosin vaikuta kovin vilkkaalle. Kojuja on vain muutama, mutta tunnelmaan sentään pääsee. Manaan korkeakorkoisia puukenkiäni tasapainoillessani torikiveyksellä. Auringon paisteessa pohdimme torien ja torielämän samankaltaisuutta Suomessa. Miten siihen saisi ujutettua enemmän paikallisia elementtejä ja luonnetta mukaan? Mikkelissä torin ja kävelyalueen suunnittelussa ja toteutuksessa on joka tapauksessa onnistuttu ilmeisen hyvin: kaupunkilaiset ovat ottaneet alueen omakseen. Ympäristö on hyvin jäsennelty, kaunis ja huolella toteutettu. Punaiset penkit houkuttavat istumaan ja nauttimaan leppoisasta kesäpäivästä palmujen katveeseen. Joku heittää, että onpa ilmastonmuutos jo pitkällä. Etelä-Savon maakuntaliitto Ensimmäinen etappimme Mikkelissä on torin laidalla sijaitseva Etelä-Savon maakuntaliitto. Saamme kuulla asiantuntevia puheenvuoroja Mikkelin kaupunkiseudun rakennemallista, matkailun kehittämisestä ja ympäristövaikutusten arvioinnista. Rakennemallia esitellessään kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen toteaa, että kasvukeskusten kehittämiseen on kyllä malleja ja niistä puhutaan, mutta entäs ne keskukset, jotka eivät kasva? Hyvä kysymys näinä jatkuvan kasvun rummuttamisen aikoina. Kaupunkiseudun rakenteesta siirrytään Puumalan Pistohiekalle. Ympäri käydään ja yhteen tullaan: Pistohiekka tuli tutuksi minulle aikanaan teinivuosina, kun vietin siellä muutaman juhannuksen huikeassa ihmisvilinässä. Enää siellä ei ole vilinää. Leirintäalue teki konkurssin aikapäivää sitten. Nykyisin alue on maakuntakaavassa osoitettu virkistysmatkailualueeksi, jolle pohditaan käyttöä. Pistohiekan pohjavesialue voisi tarjota yhden vastauksen Mikkelin juomavesitarpeeseen. Saataisiinpa jotain hyötykäyttöä Pistohiekallekin! toteaa Janne pilke silmäkulmassa. Vaan

15 impakti 15 villein idea lienee muutamia vuosia sitten vireillä ollut lentokenttä- ja hotellihanke. Hankkeen puuhamiehen tarkoituksena oli kai lennättää liikemiehiä ja yritysjohtajia pitämään seminaareja ja liikeneuvotteluja luonnon keskelle. Toisaalla hän oli myynyt hanketta lentoharrastuksen nimissä. Joka tapauksessa hanke oli kaatunut omaan mahdottomuuteensa, kun alueella ei ollut muita palveluita. Tämän päivän matkaajalle ja liikemiehelle eivät enää pelkkä hotelli ja luonnonrauha riitä. Saimaannorppa ei kaipaa hotellia eikä lentokenttää, mutta luonnonrauhaa kylläkin. Ja norppa osaa olla aikamoinen vekkuli matkailun ja sen hankkeiden näkökulmasta. Maakuntaliiton edustajat kertovat hankkeesta, jossa oli suunniteltu MS-potilaiden lomanvietto- ja kuntoutuspaikkaa lähelle norppien lisääntymisaluetta. Hankkeen yhteydessä oli tehty tutkimus siitä, miten suurella todennäköisyydellä kulkija tulee osuneeksi norpan pesälle. Melko absurdille tuntuu ajatus MS-potilaista, joiden vaeltelu keväisellä jäällä häiritsee haitaksi asti norppien lisääntymistä. Kiitämme maakuntaliiton edustajia hyvistä esityksistä ja lähdemme kävellen kohti seuraavaa kohdetta, Kenkäveroa. Matkalla käy selväksi, että Mikkelihän on rantakaupunki, mutta monien muiden suomalaisten kaupunkien tapaan rannan ja kaupungin väliin on aikanaan rakennettu rautatie ja maantie, jotka katkaisevat yhteyden rantaan niin visuaalisesti kuin toiminnallisesti. Kenkävero Kenkäveron nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa, tarinoita sitäkin useampia. Erään tarinan mukaan entisajan savolaisilla oli tapana panna silloisessa Kenkäveron saaressa kengät jalkaansa kirkkoon mennessään ja riisua ne taas kirkosta palatessaan. Kenkäveron historia alkaa jo yli 550 vuoden takaa. Paikalle rakennettiin 1400-luvun puolivälissä ensimmäinen papin asumus, joka ei tiettävästi ollut savupirttiä kummempi. Kenkäveronniemen pappila on nähnyt monenlaisia vaiheita. Se on kokenut sekä vuosina käydyn Nuijasodan verilöylyn että venäläisten sotajoukkojen hävityksen. On vaikeaa kuvitella, että pappilan pihassa on käyty aikanaan verisiä taisteluja. Seisoessani kuuntelemassa arkkitehti Kirsi Kovasen kertomusta alueen vaiheista ihastelen päärakennuksen taidokkaita ja kauniita lehtisahaleikkauksia. Aika, joka jäi Kenkäveron alueeseen tutustumiseen, loppui vääjäämättä kesken. Olisin mielelläni pysähtynyt pidemmäksikin aikaa pappilan viehättävään puutarhaan ihailemaan sen monipuolista koriste- ja hyötykasvien valikoimaa sekä nauttimaan auringonpaisteesta, tuoksuista ja väreistä. Hätäisen puutarhakierroksen lisäksi ehdin sentään pistäytyä keramiikkataiteilija Paula Ruuttusen savipajassa ihastelemassa kippoja ja kuppeja. Saviastioiden lisäksi tekisi mieli ostaa lapsille tuliaisiksi. Kenkäveron kengät Leivintuvan herkkuja, mutta nyt ne pitää jättää hyllyille niin kuin kipot ja kupitkin. Matka on vasta alussa ja tavaroita muutenkin taas kerran liikaa. Tyydyn siis ahmimaan niin kauneutta kuin leipomon herkkuja silmilläni. Mikkelinpuisto Mikkelinpuisto sijaitsee kävelymatkan päässä Kenkäverosta. Ajatuksena Mikkelinpuisto on hieno. Puisto koostuu mallipuutarhaosastoista, jotka sopimuksen tehneet yritykset suunnittelevat ja rakentavat itse. Ikävä kyllä kaikki eivät ole saaneet osastojaan rakennetuiksi ja tasokin vaihtelee. Maisemaarkkitehdin silmin katsottuna kaipaan enemmän kokonaisuuden hallintaa ja yhtenäisyyttä muodostavia elementtejä. Kulkiessani mallipuutarhasta toiseen törmään tuon tuostakin kuitenkin viehättäviin yksityiskohtiin ja ideoihin. Punaisina hehkuvat auringonhatut, luonnonkivistä ladotut kiveysdetaljit, koristeruohot ja erityisesti pöytä, jonka pöytälevyn muodostaa viherkattokasvusto, saavat minut pysähtymään ja kaivamaan kameran laukusta. Mikkelinpuiston ulkomyymälä harkittuine sommitelmineen viehättää. En oikein tiedä, miten suhtautua maalattuihin luonnonkiviin, mutta jotain sympaattista niissä on. Lapsena maalasin kivistä leppäkerttuja ja äiti laittoi ne sitten koristeeksi perennapenkkiin. Mieli yhdistelee asioita ja palauttaa muistoja menneisyydestä. Mikkelinpuistosta Kyyhkylän kartanoon On huikeaa astella samoja polkuja, joita ihmiset ovat käyttäneet vuosisatoja ja -tuhansia sitten. Kyyhkylän kartanon alue muinaisine asuinpaikkoineen ja kaikkine vaiheineen on paikka, joka herättää minussa jollain tapaa syvän kunnioituksen. Tuukkalan, Porrassalmen ja Kyyhkylän seuduilla on liikkunut ihmisiä jo kivikauden aikana vuotta sitten, mistä todisteena ovat kuuluisat muinaiskalmistot. Alueelta on löydetty muistoja myös rautakaudelta, viikinkikaudelta sekä ristiretkiajalta. Kyyhkylää pidetään ensimmäisenä

16 16 impakti alueena Itä-Suomessa, johon ihminen asettui ja josta käsin asutus on sitten levinnyt. Itäsuomalaisena minua kutkuttaa ajatus, että minunkin esivanhempani olisivat tepastelleet näillä mailla. Varsinainen Kyyhkylän kartano syntyi 1630-luvulla. Nykyinen päärakennus valmistui yksikerroksisena vuonna Toinen kerros rakennettiin vuonna 1928, kun invalidikodiksi ostettu Kyyhkylä remontoitiin. Kyyhkylä toimi kuntoutussairaalan osastona vuoteen 2003 saakka, jolloin alue rakennuksineen siirtyi Mikkelin kaupungille. Kartano oli tyhjillään, kunnes Kyyhkylä Oy vuokrasi kartanon Mikkelin kaupungilta vuonna 2005 ja remontoi sen nykyaikaiseksi hotelliksi. Uusimpana osana Kyyhkylän pihapiiriä on kesäkuussa avattu hotellirakennus, joka on mielestäni onnistunut ja sopii hyvin pihan muihin rakennuksiin ja miljööseen. Porrassalmen muistomerkki Kävelyretki Porrassalmen taistelun muistomerkille vanhassa kulttuurimaisemassa on sykähdyttävä. Olemme onnekkaita, että saamme tehdä retken loistavassa loppukesän säässä. Matkalla on pakko maistaa puolukoita. Eivät ne ole vielä aivan poimintakypsiä. Ihmettelen maalla kasvaneena sitä, ettei pelloilta ole korjattu heinää eikä viljaa pois. Porrassalmen muistomerkillä arkkitehti Kirsi Kovanen kertoo taistelusta, joka käytiin Porrassalmen taistelu on maineikkain Suomen kamaralla ennen itsenäisyyden aikaa käydyistä taisteluista. Taistelussa 650 suomalaista torjui 5200 miehen suuruisen venäläisten joukon. Porrassalmella käydyistä taisteluista on ammennettu aiheita moniin historiallisiin sotaromaaneihin. Kirsi kertoo, ettei sen ajan sotamiehillä ollut useinkaan sukunimeä, ja niinpä heille sitten piti keksiä nimet. Noilta ajoilta ovat peräisin esim. Tuuva ja Tapper. Tarina kertoo, että Sven Tuuva (Dufva) sai nimensä kyyhkysmäisestä olemuksestaan. Pysähdyn tutkimaan Porrassalmen taistelusta tehtyä infotaulua, jossa on esitetty suomalaisten joukkojen asemat ja venäläisten hyökkäyssuunnat. Eteläisin asema kuului Karjalan Prikaatille. Kotiseuturakkaus on mystinen juttu. Tunnen lievää ylpeyttä suomalaisten ja erityisesti karjalaisten puolesta. Muistomerkiltä rantasaunalle Rantasaunalle mennessä puolivälissä matkaa järjestellään juhlia. Tunnelma on hilpeän odottava. Jään miettimään polun alkupäässä kartanorakennuksen lähellä olevaa leikkipaikkaa, jossa nököttää pari modernia leikkivälinettä hiekalla. Olisiko lasten leikkipaikankin voinut rakentaa kartanon henkeen sopivaksi? Lastenkulttuurikin on kulttuuria ja menneiden aikojen leikit sopisivat kartanoympäristöön paremmin kuin modernit ja pahimmillaan perin tylsät leikkialueet. Laivalaiturin vieressä olevan harmaan, pyöröhirrestä rakennetun rantasaunan terassi on hulppea. Syömme iltapalaa leppoisissa merkeissä päivän tapahtumista keskustellen. Tanssiminenkin tulee puheeksi: retkeläisten joukossa on tanssin harrastajia. Päivi ja Timo innostuvat näyttämään, mitä vieminen paritanssissa tarkoittaa. Minkään vartalonosan ei tarvitse koskettaa toisen vartaloa ja silti lopputuloksena on saumaton yhteistyö ja hallitut kuviot. Katselen ihaillen sulavaa, taianomaista tanssinäytöstä. Melkein harmittaa, kun he lopettavat. Naiset saunovat ensin. Päätän jättää saunan väliin, kun en niin innokas saunoja ole. Istun sen sijaan terassilla nauttien elokuisen illan leppeydestä ja hyvästä seurasta. Jossain välissä laiva saapuu tuutaten laituriin ja tuo joukon kansainvälisiä juhlijoita rantaan. Miesten saunavuorolla havahdumme hämärästä kuuluviin ääniin. Joku nousee rannalle pärskähtäen, mutta sepä ei olekaan norppa vaan Jorppa. Norpasta on tullut selvästi retken teemaeläin. Kun on ilta Saimaalla, unhoitan muun. Kaisloihin tuulikin jää haaveiluun. Rintaani rauhan niin tyynen mä saan. Saimaa on iltaisin kauneimmillaan. Minun mielessäni soi Ilta Saimaalla hämärän hiipiessä ymmärillemme. Sytytellään kynttilöitä. Erkki nukkuu saunan jälkeen istuallaan. Päivä on ollut antoisa, tapahtumarikas ja pitkä, ja ihminen nukkuu siellä, missä hänen on hyvä olla. Puolenyön aikaan meidät häädetään rantasaunalta. On aika antaa periksi. Laineiden laulu on rauhoittavaa, kun päivä päättyy ja yö tulla saa. Lauantai : Risteily M/S Jaarlilla Herään lauantaihin ajoissa aamuseitsemältä. Aurinko on kiivennyt taas pilvettömälle taivaalle. Jonkinlaisen tietokatkoksen takia aamiaisemme ei olekaan valmiina kahdeksalta. Joudumme siis odottelemaan. Ehdin selata ylimalkaisesti päivän lehdet. Ei mitään hätkäyttävää maailmalta. Gaddafia ei ole vieläkään löydetty, mutta toisaalta se ei jaksa minua kiinnostaa vähääkään Kyyhkylän rauhan keskellä. Kaukana kavala maailma. Maailman tapahtumia enemmän minua kiinnostaa pihalla kasvava tummatulikukka. Sitä pidettiin vielä vähän aikaa sitten ns. ilmentäjälajina, mutta Markku toteaa, että se on yleistynyt viime vuosina niin, ettei enää tiedä, ilmentääkö se mitään varhaista asutusta vai pelkästään vain omaa olemassaoloaan. Varttitunnin aamiaisen odottelu palkitaan. Sinä aikana henkilökunta ja kokki ovat taikoneet meille herkkuja notkuvan aamiaispöydän. Kun aamiainen on syöty, valumme rantaan. Laivalaiturilla meitä ovat vastassa kippari ja perämies. Anne kyselee mahdollisuutta nähdä laivamatkan aikana norppa, mihin Markku toteaa, että varmasti nähdään norppa, kun laitetaan silmät kiinni ja annetaan mielikuvituksen lentää. Kun kaikki ovat paikalla, matka kohti Astuvansalmea voi alkaa. Mieli on odottavan iloinen. Meidät saattelee matkaan kaunis kesäinen sää ja laivan äänekkäät tuuttaukset. Alkumatkan aikana biologi Sirpa Peltonen kertoo meille tekeillä olevasta

17 impakti 17 maisemainventoinnista ja alueen maisema- ja kulttuurihistoriallisista arvoista yhdessä Kirsi Kovasen kanssa. Matka jatkuu Ukonveden, Päähkeenselän ja Juurisalmen kautta Louhivedelle. Louhiveden osuudella hallitus vetäytyy laivan sisätiloihin pitämään kokousta. Puolivälissä aloittamamme hallituksen kokous keskeytyy, kun lähestymme Louhivettä ja Yövettä yhdistäviä Varkaantaipaleen ja Kirkkotaipaleen kanavia. Kanavat rakennettiin hätäaputöinä vuosina Reunoiltaan kivettyihin kanaviin kuului aikanaan myös puistot, jotka ovat vuosikymmenten saatossa hävinneet kai lähes kokonaan. Astuvansalmi Kirkkotaipaleen kanavan jälkeen olemme Yövedellä. Minä näen hirven! Markku huutaa kiikarit silmillään. Olemme tulleet Astuvansalmeen. Kalliossa, johon maalaukset on tehty, on selvästi nähtävissä ihmisen profiili. Mieleen tulee Etelä-Dakotassa sijaitsevan Rushmore -vuoren graniittiin veistetyt Yhdysvaltain presidenttien kasvot. Astuvansalmen kalliota ei ole kukaan veistänyt, mutta lieneekö kalliokasvo yksi syy siihen, että kivikauden ihmiset alkoivat koristella kalliota maalauksin? Kun seison kallion vierellä tutkimassa maalauksia, tunnen taas syvää kunnioitusta menneitä aikoja ja esi-isiäni. Olo on jotenkin juhlallinen. Kallioon on maalattu muutama selvästi feminiininen hahmo jousen kanssa. Tunnen lievää ylpeyttä sitkeiden pohjanakkojen edessä, jotka eivät kaihtaneet tarttua metsästysvälineeseen saadakseen pesueelleen ruokaa. Ehkä he jopa puolustivat omiaan. Ikiaikaisen sitkeät ja rohkeat esiäidit. Niillä jäljillä olen yrittänyt kulkea minäkin. Tuntuu sille, että pelkän kalliomaalauksiin tutustumisen sijaan olenkin tehnyt pyhiinvaelluksen. Syömme kalakeittoa Astuvansalmen laiturissa. Norppaa ei näy. Sen sijaan Päivi on pulahtanut uimaan. Laivasta ostetun oluen kanssa ei saa mennä maihin syömään, joten jään laivaan niin kuin muutama muukin. Kyltti, joka kieltää omien juomien nauttimisen Kasvot Astuvansalmen kalliossa laivassa, herättää hilpeyttä. Jos laivasta ostaa oluen, niin eikö se siinä maksuhetkellä muutu asiakkaan omaksi? Joku toteaa, että täytyy sitten juoda toisten laseista, kun omaa ei kerran saa juoda. Paluumatkalla pysähdymme Kallioniemessä, jossa sijaitsee professori E.N. Setälän entinen kesähuvila. Harmittaa, ettei kaunis, kulttuurihistoriallisesti arvokas huvilarakennus ole käytössä eikä ympäristöä ole hoidettu. Sen sijaan yrittäjä haluaa keskittää toiminnan rannassa olevaan nukkavierun oloiseen pytinkiin. Palaamme pytingin ohi takaisin laivaan. Louhivedellä tulomatkalla aloitettu hallituksen kokous jatkuu. Saimaan saaressa pikkuinen torppa, Istuu portailla Nestori Miikkulainen. Lepokivellään iäkäs norppa Katsoo ystävää ymmärtäen. Suuri Saimaa mut naista sen rannoilta vaan Ei näin tuuliseen saareen saa asettumaan. Kuten norpan, on määrä myös Miikkulaisen Olla sukunsa viimeinen. Kokouksen jälkeen istun keulassa ja hyräilen Nestori Miikkulaista. Ajatukset palaavat vierailuun maakuntaliitossa ja siihen, miten kehittää keskuksia, jotka eivät kasva. Mieleen nousee myös vuosituhannen lopulla tekemäni arviointityö. Silloin yhtenä huolena oli alueen ikä- ja sukupuolijakauman vinoutuminen, ukkoutuminen, kun nuoret ja naiset lähtevät muualle Etelä-Savosta. Muuan mikkeliläinen miespuolinen haastateltavani kiukustui, kun alettiin keskustella tasa-arvoasioista. Kun selitin, että naisten työ- ja opiskelumahdollisuuksien parantamisella yritetään ehkäistä Nestori Miikkulaisen kaltaisia kohtaloita, haastateltava muutti mielensä tasaarvon edistämisestä. Hyvänen aika, jos meiltä naiset lähtee! Eihän elämä ole mitään ilman naisia! hän parahti. Mitä lähemmäs Kyyhkylää päästään, sitä haikeammalle tuntuu. Kaksi upeaa kesäpäivää ovat pian takana. Laiva tuuttaa ja tullaan laituriin. Kerään tavarani muiden retkeläisten tavoin. Kotimatka alkaa. Päivi menee vielä uimaan.

18 18 impakti Maisemavaikutusten arviointi esteettis-visuaalisten vaikutusten arvioinnin mahdollisuuksista ja välineistä EMILIA WECKMAN, MAISEMA-ARKKITEHTI MARK Maisemavaikutusten arviointi tarkastelee maiseman muutosta perustuen maisemaanalyysiin ja visualisointiin. Maisemavaikutusten arviointi on ajankohtaista varsinkin tuulivoimalaitosten ja telemastojen vaikutusten arvioinnissa. Maisemavaikutusten arvioinnissa ollaan tekemisissä toisaalta objektiivisesti arvioitavan fyysisen ympäristön kanssa, toisaalta subjektiivisten tekijöiden, kuten maisemaan kohdistuvien odotusten ja erilaisten arvostusten kanssa. Nämä kaikki ovat merkityksellisiä maiseman arvojen ja ominaispiirteiden määrittämisessä. Maisemavaikutusten arviointi toimii parhaimmillaan niin ympäristövaikutusten arviointityössä kuin muussakin suunnittelutyössä konkreettisena apuvälineenä, jolloin voidaan tarkastella esimerkiksi erilaisten vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutuksia. Maisemavaikutusten arviointiin liittyvät visualisointikuvat ovat keskeistä osallistumista ja tiedottamista tukevaa materiaalia. Maisema-termillä erilaisia merkityksiä Lainsäädännössä maisema- sanalla tarkoitetaan nykyisellään näkymän tai maisemakuvan synonyymiä, ei niinkään sanan laajempaa merkitystä, joka on vallalla esim. maisema-arkkitehtuurialan piirissä. Maisema-arkkitehtien mieltämänä maiseman käsite pitää sisällään myös maisematekijät kuten maaperän, vesistöt ja kasvillisuuden, jotka on YVA- laissa eritelty luontotekijöiksi. Maiseman ominaisuudet ja arvot pohjana muutoksen arvioinnille Maisemavaikutusten arviointi tarkastelee muutosta esimerkiksi rakentamisen myötä tapahtuvaa muutosta. Jotta muutoksen arviointi olisi mahdollista, on aluksi tarpeen määrittää tarkastelun kohteena olevan maiseman ominaispiirteet ja arvot. Sen jälkeen täytyy arvioida minkälaisia ovat muutoksen aiheuttavan elementin kuten rakennuksen, rakennelman tai esimerkiksi kaavan ominaisuudet. Tämän jälkeen voidaan arvioida muutoksen laatua. YVA:n yhteydessä maisemavaikutusten arvioinnissa puhutaan nimenomaan visuaalisten vaikutusten arvioinnista. Tällöin ovat tarkastelun kohteena erityisesi maisemakuvan ja maisematilan ominaisuudet. Tila-analyysi ja maisemakuvan analyysi yhdessä tuottavat tietoa maiseman visuaalisista ominaisuuksista. Maisema-analyysi visualisoinnin pohjana Vaikutuksia arvioiva maisemaselvitys on yleensä kaksivaiheinen. Maisemaanalyysin avulla selvitetään olemassa olevan maiseman luonnetta ja tilaa. Esimerkiksi maisemakuvan yhtenäisyyttä, vaihtelevuutta, pieni- tai suuripiirteisyyttä, väri- ja materiaalimaailmaa sekä maiseman havainnoimiseen ja maisemassa orientoitumiseen liittyviä asioita kuten näköalapaikkoja, näkymätyyppejä ja maamerkkejä. Maisemavaikutusten selvittämisen lähtökohdaksi tulee pystyä tunnistamaan ja rajaamaan suunnittelualueen maisemalle merkityksellisiä ja luonteenomaisia sekä arvokkaita piirteitä. Visualisointien avulla on mahdollista tarkastella ja kuvittaa maisemassa tapahtuvaa visuaalista muutosta. Parhaimmillaan maisema-analyysi toimii visualisointiselvityksen taustatietona, jolloin visualisoinnissa tulee erityisesti tarkastella muutosta suhteessa tutkittuihin maiseman ominaisuuksiin ja arvoihin. Maisemavaikutusten kannalta olennaisia tekijöitä ovat esimerkiksi tuulivoimalahankkeiden yhteydessä ympäröivän maiseman ominaisuuksien ohella voimalaryhmän muoto ja sijainti ja tuulivoimaloiden koko, jotka kaikki vaikuttavat tuulivoimaloiden näkyvyyteen. Maisemavaikutukset arvioidaan usein liian pinnallisesti Maisemavaikutusten arviointi jää valitettavasti edelleenkin monien hankkeiden yhteydessä lapsipuolen asemaan. Jopa sellaisissa tapauksissa, kuten tuulivoima- ja mastohankkeet, jossa merkittävimmät vaikutukset ovat juuri maisemavaikutuksia. Maisemakuvan kokonaisarviointi ja maiseman esteettis-visuaalinen tarkastelu vaatii ammattitaitoa. Selvitystöitä tehdään valitettavan usein liian pienillä resursseilla ja puutteellisella asiantuntemuksella. Tällöin maisemavaikutuksia ei ole arvioitu tarvittavalla laajuudella tai tarkastelu on jäänyt liian yleispiirteiselle, yleistävälle tasolle, eikä paikallisia ominaispiirteitä ole otettu huomioon. Dominanssi olisi tärkeä työkalu Korkeiden rakennelmien, kuten tuulivoimala- ja mastorakentamishankkeiden

19 impakti 19 Telemasto dominoi ympäristön maisemaa 9-12 kertaa korkeutensa etäisyydelle. kohdalla yksi toimivista työkaluista maisemavaikutusten arvioinnissa on dominanssivyöhykkeen määrittely, joka on visuaalisten vaikutusten arviointiin käytettävä väline ja se tarjoaa tietoa vaikutuksista helposti ymmärrettävässä muodossa. Dominanssivyöhykettä tulisi käyttää laajemmin kuin sitä käytetään nykyisin. Tanskassa ja Ruotsissa on 1990-luvun lopulla maisemaselvitysten pohjalta määritelty tuulivoimaloille visuaalisen vaikutuksen vyöhykkeitä. Lisäksi vastaavanlaisia on laadittu Norjassa telemastojen vaikutusten tarkasteluun. Rakenteiden näkyvyyttä on arvioitu suhteessa niiden korkeuteen ja toisaalta ympäröivän maiseman ominaispiirteisiin. Selvitysten pohjalta voidaan esimerkiksi yleisesti todeta, että 5 7 km on suuren kokoluokan tuulivoimaloille etäisyys, jota kauempana niiden dominanssi maisemaan vähenee. Näiden etäisyyskriteerien todettiin soveltuvan yleisellä tasolla myös Suomessa, kuten Helsingin tuulipuiston maisema- ja kaupunkikuvallisessa selvityksessä v Kuitenkin nykyiset suuntaa-antavat visuaalisen vaikutuksen vyöhykkeet on laadittu aikana, jolloin korkeimmat tuulivoimalaitokset ovat olleet selkeästi nykyistä pienempiä. Esimerkiksi Helsingin selvityksessä tarkastellut tuulivoimalat olivat kokonaiskorkeudeltaan 120 metriä, kun tällä hetkellä suunnitteilla olevat 3 MW:n ja 5 MW:n voimalat suunnitellaan selvästi korkeammiksi - n. 180 m korkeiksi. Tästä syystä dominanssityökalun laajemman käytön lisäksi olisi korkea aika myös päivittää vyöhykkeiden arvoja. Vyöhykearvojen päivittäminen olisi tärkeätä tutkimus- ja selvitystyötä, jota voisivat tehdä maisemaasiantuntijat. Alla on esimerkkejä dominanssivyöhykkeiden soveltamisesta Pohjoismaissa. Telemaston vaikutukset kolmeen vyöhykkeeseen Norjassa Norjalaisessa selvityksessä sovellettiin telemaston visuaalisia vaikutusalueita kolmessa luokassa seuraavasti: 1) Maston lähivyöhyke on noin kolme kertaa maston korkeus, millä alueella mastorakennelma hallitsee visuaalisesti täysin ja alueella täytyy nostaa katseensa nähdäkseen maston kokonaisuudessaan; 2) Dominanssivyöhykkeellä, joka on noin 9 12 kertaa maston korkeus, masto hallitsee maisemakuvaa, mutta mastorakennelma ei täytä koko näkökenttää; 3) Näkyvyysvyöhyke ulottuu dominanssivyöhykkeen reunalta niin pitkälle kuin masto näkyy, tällä alueella masto asettuu yleensä osaksi maisemakuvaa ja maston kokoa voi olla vaikea määrittää kaukaa havainnoituna. Nämä raja-arvot ovat kuitenkin suuntaa antavia ja niihin vaikuttavat monet seikat. Tuulivoimaloiden vaikutuksista useita luokitteluja Ruotsissa on arvioitu tuulivoimalan dominoivan maisemaa, kun on avoin näkymä ja selkeä ilma, 10 kertaa napakorkeutensa etäisyydelle ulottuvalla alueella ja sen arvioidaan näkyvän 400 kertaa napakorkeutensa etäisyydelle. Esimerkiksi napakorkeudeltaan 65 m tuulivoimala dominoi 650 m:n etäisyydelle ja näkyy 26 km:n etäisyydelle. Tanskassa 1 MV:n tuulivoimalatyypeille, joiden kokonaiskorkeus on 83 m, vaikutusalue jaettiin selvityksessä neljään luokkaan seuraavasti: Lähialue, 0 7,5 km, tuulivoimalat näkyvät selkeästi rannalta; Välialue, 7,5 12,5 km, tuulivoimalat näyttävät pieniltä rannalta nähtyinä, mutta suuri lukumäärä tekee niistä hyvin näkyviä; Kaukoalue, 12,5 25 km, tuulivoimalat näyttävät olevan kaukana, ja ne katoavat osittain horisonttiin; Näkymättömyysalue, yli 25 km, tuulivoimalat voi vielä erottaa, mutta ne ovat käytännössä näkymättömissä. Eräässä toisessa tanskalaisessa tuulivoimaselvityksessä, jossa voimalan korkeus oli 90 m, vaikutusvyöhykkeet jaettiin myös neljään visuaaliseen luokkaan, mutta seuraavasti: lähialue, 0 n. 3 km, tuulivoimala on kaikentyyppisissä maisemissa dominoiva elementti; välialue, n. 3 (6 7) km, tuulivoimala näkyy hyvin, mutta on vaikeaa hahmottaa voimalan kokoa (iso voimala kaukana, vai pieni lähellä); kaukoalue, (6 7) (10 12) km, tuulivoimala näkyy selvästi, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia; ulompi kaukoalue, >(10-12) km, tuulivoimala näyttää pieneltä horisontissa, ja maiseman muut elementit vaikuttavat siten, että voimalaa on vaikea huomata/ hahmottaa. LÄHTEET: Weckman, Emilia. Tuulivoimalat ja maisema. Suomen Ympäristö 5/ 2006, Ympäristöministeriö Energistyrelsen 1994/2. Vindmøller i danske farvande en undersøgelse af de visuelle forhold ved opstilling af vindmøller på havet. Energistyrelsen, Miljø- og Energiministeriets udvalg om havbaserede vindmøller, 12/1994, Danmark. Vindkraftsutredningen Vindkraften- en ren energikälla tar plats. Vindkraftsutredningen, SOU 1998:152- Lägesrapport december 1998, Sverige. Miljø- og Energiministeriet Opstilling af store vindmøller i det åbne land en undersøgelse af de visuelle forhold. Miljø- og Energiministeriet, 12/1996, Danmark.

20 20 impakti YVA-päivä 2011 esitelmät ja paneelikeskustelu YVA-päivät pidettiin Pasilassa Etelä-Suomen aluahallintoviraston Helsingin toimipaikassa. YVA-päivät avasi juuri samana päivänä puheenjohtajana aloittanut Nunu Pesu. YVA-päivillä pidettyjen esitysten sekä paneelikeskustelun anti on esitetty lyhyesti alla. Nämä lyhennelmät ovat kirjoittajien omia tulkintoja eivätkä esitelmien pitäjät ole tarkistaneet niitä. YVA-päivän avaus YVA-lain toimivuusarviointi takana mitä edessä? alueelliset ympäristökeskukset käsittelevät YVA-asioita eri tavoilla, tätä toivotaan selkeytettäväksi. Ympäristöselvitykset ovat yleispiirteisiä. Toiveena on, että tulevaisuudessa olisi käytössä enemmän valtakunnallisesti laajoja ja tarkkoja ympäristöselvityksiä tukemaan suunnittelua ja sen arviointia. LYHENNELMÄ: TANELI POUTVAARA, TEKNIIKAN KANDIDAATTI Vasta toimeensa astunut Yva ry:n uusi puheenjohtaja Nunu Pesu toivotti yleisön tervetulleeksi. YVA-päivä on vuosien mittaan vakiintunut perinteeksi, josta on muodostunut jo eräänlainen itsestäänselvyys ympäristövaikutusten arvioinnista kiinnostuneiden keskuudessa. Tällä kertaa yleisöä oli kokoontunut paikalle noin 140 henkeä, johon jälleen lukeutui niin ensikertalaisia kuin jopa historian kaikille YVA-päiville osallistuneita konkareita. Uusi puheenjohtaja halusi muistuttaa, että yhdistys on olemassa jäseniään varten ja hallitus toimintaan tarvittava työrukkanen. Pesu totesi myös, että yhdistyksen toimintaa on hyvä kehittää jatkuvasti ja kannusti siksi jäsenistöä keskustelemaan kaikista Yva ry:tä koskevista ajatuksistaan hallituksen jäsenten kanssa. LYHENNELMÄ: MARI SOINI, MAISEMA-ARKKITEHTI YO Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Seija Rantakallio esitteli 2010 julkaistun YVA-lain toimivuusarvioinnin seurauksena tehtävää YVA-lain kehittämistyötä. YVA-laki on ollut voimassa syyskuun alusta 1994 lähes 17 vuotta. Sen taustalla on EU:n YVA-direktiivi vuodelta 1985 ja Espoon YVA-yleissopimus vuodelta Ympäristöministeriö teki 2010 toimivuusarviointikyselyn 150 taholle, joista 39 vastasi kysymyksiin. Selvitys on osa YVA-lain kehittämistyötä. Yleisesti ottaen lakiin on oltu tyytyväisiä. YVA-menettelyllä pyritään edistämään tiedonsaantia ja ottamaan kansalaismielipiteet huomioon. Kyselyn mukaan järjestelmä nähdään nykymuodossaan toimivaksi. YVA-lain kehitystyössä on ollut tavoitteena YVA-lain ja maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) suhteen selkeyttäminen. Toiveina on esimerkiksi aikaistaa YVA:n aloittamista ja päivittää lainsäädäntöä. Huomioina on myös ollut, että SOVA:n mahdollisuudet? katsaus suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointiin Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Lasse Tallskog käsitteli esitelmässään lakia viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista eli SOVA-lakia. SOVA-menettelyllä tuetaan suunnitelmia koskevaa päätöksentekoa ja vuorovaikutusta, kuten YVA-menettelyssäkin. SOVA-laki tuli voimaan EU:n direktiivin mukaisesti kesäkuun alussa EU:n komissio arvioi SOVA:n laatuominaisuuksia viiden vuoden välein.

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Tourunkulman kyläyhdistyksen talo, 30.8.2012 klo 18-21 Leena Ivalo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely Balticconnector maakaasuputki Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) yleisötilaisuus Inkoossa 27.5.2015 Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely Leena Eerola, Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen ja hankkeesta

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pirkanmaan ELY-keskus / Leena Ivalo TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pantin talo, 3.10.2013 klo 17.30-20 Leena

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

TKI-päivät 2012. Palautekysely

TKI-päivät 2012. Palautekysely TKI-päivät 2012 Palautekysely Kyselyn toteuttaminen Kysely toteutettiin ajalla 22.2. 2.3.2012 Kysely lähetettiin sähköpostitse 244 seminaariosallistujalle Vastauksia saatiin 95 kpl Vastausprosentti 39

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

1 of 6 11.8.2010 10:29

1 of 6 11.8.2010 10:29 1 of 6 11.8.2010 10:29 Subject: Vuosanka_Hallintopakot_metsanhakkuut_090810 From: Ylä-Vieksin kyläyhdistys Date: Mon, 09 Aug 2010 10:01:13 +0300 To: kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi,

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Rayong Marriott Resort Rayongin alue tuli vähän yllättäen osaksi tämän kertaista Thaimaan matkaamme. Olemme niin intohimoisia hiekkarantakävelijöitä eli varpaistelijoita,

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4

JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4 JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4 Olimme saaneet kutsun entiseltä Porvoon jalostamon johtajalta Miika Eerolalta mahdollisuuden tutustua MOL öljy yhtiön bratislavalaiseen jalostamoon.eerola oli

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä. TALVIPÄIVÄT ROVANIEMELLÄ 12. 14.4.2013 Talvipäivien suojelijan tervehdys Rakkaat Jyty Ystävät, Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön ABC

Kehitysyhteistyön ABC Kehitysyhteistyön ABC järjestöille Oletko kiinnostunut kansainvälisistä asioista? Vaikuttamisesta? Yhteiskunnallisista kysymyksistä? Oletko miettinyt, mikä on roolisi globaalissa maailmassa? Millainen

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö RIL: Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus Kuparisali 22.5.2008 Reijo Kuivamäki aluejohtaja Pöyry Environment Oy Tampereen seudun strategiset

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA Joulunajan viikko-ohjelma on voimassa 23.12.2011 8.1.2012 PERJANTAI 23.12. / 30.12. / 6.1. 12:00 MOOTTORIKELKKASAFARI ERÄMAAHAN Nauti ulkoilmaelämästä moottorikelkkasafarilla luonnon sydämeen. Reittimme

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla. Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla. Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Genius loci eli paikan henki Mistä hankkeessa on kyse? Tarinallisuus

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. HALLINTO Hallituksen jäsenet ja vastuuhenkilöt: Liisa Korpela, puheenjohtaja, tiedotusvastaava, edustukset sidosryhmiin, yhteydet. yhteistyökumppaneihin

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta

www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta sisustuskivet Suomalainen sisustuskivi on sekä kaunis että käytännöllinen. Kivi kestää arjen kulutusta ja on värisävyiltään ajaton. Sisustuskivellä voit tuoda kulumatonta

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Seuraavat alueraatien kokoukset pidetään vuosikellon mukaisesti viikoilla 37-40.

Seuraavat alueraatien kokoukset pidetään vuosikellon mukaisesti viikoilla 37-40. Lähiötoimikunta 6 23.04.2015 Kevään asukastilaisuuksien vahvistetut ajat ja aiheet LÄHIÖTMK 6 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh. 040 5811 998 Asukasyhteyshenkilö Pia Haakana,

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!!

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!! TORNIO KÄRPÄT - JOKERIT 2.10.2012 RAKSILA HANNU 60 vuotta Yllätys onnistui Lätkäbussilaisten järjestämä yllätys Hannun merkkipäivän kunniaksi onnistui, vaikka aluksi tuntui mutkia tulevan matkaan, kun

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 Yhdistys on saavuttanut tunnustetun aseman Ylläksen alueen vaikuttajana. Yhdistyksen jäsenmäärä on noussut tasaisesti ja on nyt 226. 1. Jäsentapaamiset

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Scripsit Karoliina Sourander Kuusi vuotta oli taas vierähtänyt hurjan nopeasti, kun aurinkoisena ja tänä kesänä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin

Lisätiedot