Kansan Sivistysrahasto 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansan Sivistysrahasto 2012"

Transkriptio

1 Kansan Sivistysrahasto 2012

2 Ihmisen kokoisia tarinoita Julkaisija: Kansan Sivistysrahasto KSR Siltasaarenkatu 6, Helsinki Puhelin: (09) Faksi: (09) Sähköposti: Internet: Toteutus: Mediataju Oy, Vantaa Painopaikka: Painotalo Repe Oy, Helsinki Painos: 3000 kpl Kansan Sivistysrahastoa on kehitetty jo yli viidenkymmenen vuoden aikana täydentämään työväenliikkeen kulttuuritoiminnan kenttää. KSR on vakiinnuttanut tärkeän paikkansa edesauttamalla tieteen, taiteen, perusopintojen ja harrastusten toteuttamismahdollisuuksia. Säätiön ensimmäinen palkattu asiamies oli Olavi Hurri, jonka kaudella valtakuntaan perustettiin kattavat maakuntarahastot ja peruspääomaa lisättiin keräyksin. Jaakko Kuusela jatkoi hänen työtään täydentäen rahastoperhettä, joka kattaa jo lähes koko työväenliikkeen kentän. Heikki Kajannon aikana mm. sijoitettiin maailmalla ollut varallisuus yhteiseen salkkuun ja yhtenäistettiin talouden ja toiminnan ohjeet. Nyt on aika uudistaa KSR:n ilmettä ja tuoda apurahahankkeet näkyviin. Tästä esimerkkinä nyt kädessäsi oleva uudenmallinen vuosiraportti, jonka toivomme ilahduttavan monia. Vuosien varrella on apurahoin tuettu niin loistavia ja upeita hankkeita, että niitä mielellään tuo esille. Työväenliikkeen kulttuurin yhtenä tehtävänä on ollut rikkoa ihmisten itselleen tai ympäristön heille asettamia rajoja. On tärkeää, että ihmisiä rohkaistaan ja kannustetaan kehittämään itseään, innostumaan uusista haasteista ja uskaltautumaan luovaan elämään. Tätä säätiön toiminta-ajatusta toteutetaan tukemalla hankkeita niiden alkutaipaleella. Työväenliikkeen säätiölle tämä painopiste sopii mitä parhaiten. Tästä on hyvä jatkaa toimintaa, pöytä on katettu ja lähdemme yhdessä eteenpäin. Toimistolla teitä vuosien kokemuksella ja ammattitaidolla palvelevat Kirsi Tammi ja Raija Alhainen. Ulla Vuolanne säätiön asiamies Kansan Sivistysrahasto 3

3 Sisällysluettelo Säätiön Merkkipäiväonnittelut tarkoitus Hoitokunta: ent. kansanedustaja Matti Ahde, rehtori, eläk. Kansan sivistysrahaston toiminnan tarkoituksena on tukea apurahoin ja tunnustuspalkinnoin yhteiskunnallisesti suuntautunutta kulttuuri- ja sivistystyötä, tutkimusta, opiskelua ja valistustoimintaa.. Rahasto jakaa hakemuksesta apurahoja tieteen ja taiteen tekijöille, opiskelijoille, harrastajille, järjestöille ja työryhmille. Apurahat haetaan aina vuoden loppuun mennessä. Apurahoja jakavia rahastoja on yli 80 ja niiden jakamien apurahojen kokonaismäärä on vuosittain euroa. Kansan Sivistysrahasto on yksityinen säätiö, joka toimii läheisessä yhteistyössä ammattiliittojen ja työväenjärjestöjen kanssa. Kansan Sivistysrahaston apurahojen jako rahoitetaan yksityisten henkilöiden, järjestöjen ja liikeyritysten tekemin lahjoituksin ja testamentein, sijoitettujen pääomien tuotoilla sekä rahaston tarjoamien muistamispalveluiden ja merkkipäiväkeräysten tuloilla. Asiamiehen tervehdys... 3 Säätiön tarkoitus... 4 Lahjoitukset kansan sivistysrahastoon Lahjoitukset yleisrahastoon ja erikoisrahastoihin... 8 Merkkipäiväonnittelut yleis-, ala- ja erikoisrahastoihin... 8 Merkkipäiväonnittelut maakuntarahastoihin...10 Muiston kunnioittaminen...10 Maakuntarahastot...11 Martta Salmela-Järvisen rahasto (Helsinki)...12 Uudenmaan rahasto...13 Nils Robert af Ursinin rahasto (Varsinais-Suomi)...14 Eetu Salinin rahasto (Satakunta)...16 Hämeen rahasto...20 Väinö Voionmaan rahasto (Pirkanmaa)...21 Etelä-Savon rahasto...24 Kymenlaakson rahasto...25 Antti Jussi Kososen rahasto (Pohjois-Karjala)...26 Keski-Suomen rahasto...27 Minna Canthin rahasto (Pohjois-Savo)...28 Matti Lepistön rahasto (Pohjanmaa)...29 Yrjö Kallisen rahasto (Pohjois-Pohjanmaa)...30 Elias Lönnrotin rahasto (Kainuu)...34 Lapin rahasto...35 Nimellisrahastot...36 Alarahastot...39 Nimikko- ja erikoisrahastot...42 Hallinto...54 Valtuuskunta...54 Hallitus...55 Tilintarkastajat...55 Toimisto...55 Taloudellinen toiminta...58 KIRJEKUKAT JA ADRESSIT...60 MITALIT...62 HINNASTO...62 Jaetut apurahat...64 PALAUTESIVU Kansan Sivistysrahasto 5

4 URPILAISTEN UUSI ROOLI Saajasta lahjoittajaksi Kuva Henrik Kettunen Kokkolalaiset Kari ja Pirjo Urpilainen päättivät vuonna 2011 merkkipäiviensä kunniaksi ohjata onnittelunsa omaan alarahastoon Pohjanmaan rahaston yhteyteen. Valtiopäiväneuvos Kari Urpilainen on Kokkolassa tuttu lähes jokaiselle vastaantulijalle. Hän ehti toimia 16 vuoden ajan kansanedustajana, viime syksynä alkoi kymmenes kausi Kokkolan kaupunginvaltuustossa. Kari Urpilainen jos kuka on aktiivinen eläkeläinen. Valtuustotyön lisäksi kalenteria täyttävät myös muut kunta- ja maakuntahallinnon tehtävät. Sosialidemokraattisessa järjestötyössä hän mukana jo 45. vuottaan. Oma tärkeä työsarkansa liittyy muistojen vaalimiseen. Oskari Tokoi seura museoineen sekä siihen liittyvät Pohjanmaan komeimman, Kannuksen työväentalon haasteet vievät oman aikansa, valtiopäiväneuvos kertoo. Vaimo Pirjo on vielä mukana työelämässä erityisopettajana. Hänelläkään ei ole vapaa-ajan ongelmia. Pirjo Urpilainen on TUL:n seuran Kokkolan Jymyn puheenjohtaja. Samoin häneltä riittää aikaa Nuorten Kotkien toimintaan, seurakuntaelämään ja SDP:n järjestötoimintaan. Hyvä ajatus hyväksi teoksi Vuonna 2011 Urpilaiset täyttivät 60 vuotta. Silloin syntyi päätös omasta alarahastosta. Opiskeluvuosinani sain muutaman kerran tukea eri rahastoista. Ne tekivät suuren vaikutuksen ja kiitollisena muistan ne vieläkin. Jo tuolloin jäi mieleeni itämään ajatusta, että jospa joskus voisin osaltani olla avittamassa eteenpäin opintiellään olevia tai tutkimustaan tekeviä nuoria, itseään kehittäviä ja elämässään eteenpäin pyrkiviä kanssaihmisiämme, Kari Urpilainen kertoo. Kun sitten nostin ajatuksen keskusteluun ja Pirjokin sen koki omakseen, ajatus muuttui teoksi. Jos kaiken valmisteluun liittyvän pitäisi selvittää ja työstää itse, rahaston perustaminen vaatisi melkoisen työpanoksen. Nyt kaikki sujui hienosti ja kannaltamme helposti, sillä saimme näissä asioissa Kansan Sivistysrahaston toimihenkilöiltä esimerkillistä apua ja tukea. Olemme siitä vieläkin kovin kiitollisia. Kun Urpilaiset ovat niin monessa mukana, moniottelijoita, on heidän rahastonsa tarkoituspykälässäkin monta kohtaa. Erityisesti yhteiskunnallinen tutkimus, kaikkinainen solidaarisuustyö sekä työväenliikkeen historian eri osa-alueet ovat vahvasti mukana. Samoin työväenliikkeen kulttuurityö, sivistystoiminta sekä muu kansalaisia kehittävä harrastustoiminta on rahaston apurahoin tuettavaa toimintaa. Unohdettu ei ole myöskään etenkin Pirjolle läheistä liikuntaan liittyvää koulutustoimintaa, Kari Urpilainen täsmentää. Kunnosta pidettävä huolta Urpilaisilla ei siis aika käy taatusti pitkäksi. Liikuntaakin harrastetaan, että jaksaa istua kokouksissa. Kesäisin aikaa vietetään Viitasaaren mökillä. Siellä Kari Urpilaisen isä varttui huutolaispoikana, ennen kuin muutti Kokkolaan 1926 kihlattunsa Alman kanssa. Ja tietysti isovanhemmille puuhaa antaa vuoden ikäinen Alma. Ei voi olla kysymättä, että kuinka paljon Kokkolassa vastaantulijat puhuvat Jutasta, perheen esikoisesta, joka on SDP:n puheenjohtaja ja valtiovarainministeri. Kyllä se on kutakuinkin päivittäistä. Etenkin kauppareissuilla on tullut runsaasti uusia miellyttäviä tuttavuuksia, kun ihmiset haluavat kertoa omia kokemuksiaan Jutan toiminnasta. Esimerkiksi yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, EU-politiikka sekä rikkaille säädetty ns. solidaarisuusvero ovat usein keskusteluissa esillä. Aiemmin olimme Pirjo ja Kari Urpilainen, nyttemmin olemme Jutan äiti ja isä. Ihan mukava niinkin, Urpilaiset hymyilevät. Jukka Halonen 6 Kansan Sivistysrahasto 7

5 Lahjoitukset Kansan Sivistysrahastoon Kansan Sivistysrahaston yleisrahasto, maakuntarahastot ja erikoisrahastot ovat välisenä aikana vastaanottaneet seuraavat lahjoitukset: Hyvinkään Kotien Puolesta ry yleisrahastoon Tolkis Arbetarförening ry till Tolkis arbetarfond Seinäjoen Kotien Puolesta ry yleisrahastoon Oulun seudun Kotien Puolesta ry yleisrahastoon Satakunnan Kotien Puolesta ry yleisrahastoon Vehkalahden-Haminan Kotien Puolesta ry yleisrahastoon Keski-Suomen Kotien Puolesta ry yleisrahastoon Augusta af Heurlin Säätiö yleisrahastoon (kaksi lahjoitusta) Tradeka-yhtymä Tammisaari-rahastoon Lappeenrannan seudun sähköalan ammattiosasto Sähköliiton rahastoon Kustannusosakeyhtiö Tammi Tammen rahastoon Puu- ja eritysalojen liitto ry Puu- ja erityisalojen liiton rahastoon Palvelualojen ammattiliitto PAM ry PAMin rahastoon TTT-Teatteripalvelut Oy Jenny Matinahon rahastoon Stockmann Oyj yleisrahastoon Valio Oy yleisrahastoon Kokkolan kaupunki Matti Lepistön rahastoon Laakso Antti Väinö Tannerin rahastoon Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL ry Sos.dem. lehtimiesten ja tiedotustyöntekijäin rahastoon Eteenpäin Osakeyhtiö Kymenlaakson rahastoon Seinäjoen kaupunki Matti Lepistön rahastoon merkkipäiväonnittelut Seuraavat henkilöt ja yhteisöt ohjasivat välisenä aikana merkkipäiväonnittelunsa KSR:n ala- ja erikoisrahastoihin: tiedottaja Heikki Raittila Työmies 100-vuotta rahastoon revisioneuvos Aulis Nakari Hannes Juutilaisen rahastoon merikapteeni Sven-Erik Nylund K.A. Fagerhomin rahastoon toimistopäällikkö Tuija Ihalainen Rafael Paasion rahastoon toimitsija Kari Saarenketo Tapio Rautavaaran rahastoon talouspäällikkö Risto Salonen Työmies 100-vuotta rahastoon työsuojelusihteeri Pertti Sulasalmi AKT:n kulttuurirahastoon valt. tri Matti Savola Aimo O. Aaltosen rahastoon johtaja Marjaana Valkonen Tarja Halosen rahastoon ent. SAK:n puheenjohtaja Pertti Viinanen Suomen Wanhojen Toverien rahastoon toiminnanjohtaja Rainer Grannas Työväentalorahastoon talousjohtaja Arto Kuusiola SAK:n Kulttuurirahastoon suurlähettiläs Jaakko Blomberg Irene ja Kalevi Sorsan rahastoon aluepäällikkö Lassi Ojanen PAMin rahastoon maakuntaneuvos Altti Lammi Veljeysrahastoon kotiavustaja Hilkka Orrensalo Kansan Sivistysrahastoon sosiaalisihteeri, eläk. Toivo Åhman Kansan Sivistysrahastoon Birgitta Katajamäki lasten ja nuorten Puolesta rahastoon Suomen Wanhat Toverit ry:n asiamies Pekka Lahtinen Suomen Wanhojen Toverien rahastoon koneinsinööri, eläkeläinen Kaisa Kaasalainen Helsingin Työväen lapsilaulajien rahastoon teatteriohjaaja Reijo Paukku Työväen Näyttämörahastoon tiedottaja Vuokko Marttala-Hurri Olavi Hurrin rahastoon kiinteistöneuvos Veikko Vermilä Tapio Rautavaaran rahastoon yrittäjä Veikko Sorsa Lasten ja Nuorten Puolesta rahastoon toimistonhoitaja Maija Koponen Erkki Wikstenin rahastoon ay-toimitsija Matti Lahtinen Rautatieläisten opintorahastoon koneistaja, eläkeläinen Risto Hietikko Kansan Sivistysrahastoon kirjailija Pentti Holappa Kansan Sivistysrahastoon sosiaalineuvos Mikko Katajisto Rafael Paasion rahastoon toiminnanjohtaja Matti Länsiö Jenny Matinahon rahastoon järjestösihteeri Anita Spring Tolkkisten rahastoon diplomi-insinööri Pekka Paasivuori Kansan Sivistysrahastoon sairaanhoidon opettaja, kaupunginvaltuutettu Maija Anttila Lasten ja Nuorten Puolesta rahastoon sosionomi, eläkeläinen Ritva Sänkiaho Suomen Wanhojen Toverien rahastoon 8 Kansan Sivistysrahasto 9

6 kanslianeuvos Maunu Ihalainen Rafael Paasion rahastoon toiminnanjohtaja Raimo Lindberg eläkemuistamiset Aimo O. Aaltosen rahastoon asiamies Heikki Kajanto eläkemuistamiset Katri Valan rahastoon toiminnanjohtaja Jukka Paasikallio eläkemuistamiset Kansan Sivistysrahastoon Logistiikan Toimihenkilöt 35 v. Kansan Sivistysrahastoon Seuraavat henkilöt ja yhteisöt ohjasivat välisenä aikana merkkipäiväonnittelunsa maakuntarahastoihin: asessori Harry Dahlbo Matti Lepistön rahastoon käsityönopettaja Anni Sovala Martta Salmela-Järvisen rahastoon aluetoimitsija Kauko Verkkonen Antti Jussi Kososen rahastoon maanmittaustekn., eläk. Markku Helisten Lapin rahastoon ylikonstaapeli, eläk. Olavi Kinnunen Antti Jussi Kososen rahastoon kunnallisneuvos Teuvo Kinnunen Kymenlaakson rahastoon kirjaltaja Raimo Numminen Väinö Voionmaan rahastoon toimitsija Aino Nordström Lapin rahastoon toimittaja, tiedottaja Martti Ruokolainen Minna Canthin rahastoon konesitoja Pentti Sainio Bernhard Lehtisen rahastoon isännöitsijä Marita Leivo-Lemström Martta Salmela-Järvisen rahastoon valtiotieteen tohtori Pertti Laulajainen Etelä-Savon rahastoon toimittaja Markku Lahikainen Etelä-Savon rahastoon ylipostimies Eero Dahlman Uudenmaan rahastoon järjestö- ja kulttuurisihteeri Maarit Tervo Lapin rahastoon rehtori Pasi Salmikallio Väinö Voionmaan rahastoon koulunjohtaja, eläkeläinen Erkki Ojakangas Matti Lepistön rahastoon kouluttaja, työnohjaaja Matti Vanha-aho Matti Lepistön rahastoon valtiotieteen maisteri Urpo Ekström Antti Jussi Kososen rahastoon työsuojelutarkastaja Jorma Forsberg Elias Lönnrotin rahastoon toimistosihteeri Markku Malmsten Eetu Salinin rahastoon toiminnanjohtaja Eero Hoffren Minna Canthin rahastoon Antti Jussi Kososen rahasto 50 v. Antti Jussi Kososen rahastoon Turun Työväenyhdistys ry 125 v Työväentalorahastoon Rahastot Kansan Sivistysrahasto muodostuu yli 80 erilaisesta rahastosta. Apurahoja jaetaan yleis-, erikois-, nimikko- ja maakuntarahastoista. Testamentit, lahjoitukset ja merkkipäivänsä onnittelut voi kohdistaa haluamaansa rahastoon. Valitsemalla omiin arvoihin pohjaavan rahaston lahjoittaja vahvistaa elämäntyötään apurahatoiminnan kautta. Muiston kunnioittaminen Kalevi Alénin muistoa kunnioitettiin Impi ja Kalle Niemisen rahastoon Voitto Raatikaisen muistoa kunnioitettiin Kansan Sivistysrahastoon 10 Kansan Sivistysrahasto 11

7 Maakuntarahastot MARTTA SALMELA-JÄRVISEN RAHASTON JAKAMAT APURAHAT VUONNA 2012: Martta Salmela-Järvisen rahasto (Helsinki) Itä-Hgin Musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry Helsingin Juniorijouset 40-vuotisjuhlakonsertti Partanen Heikki Dokumenttielokuvasarjan Pitkäsilta käsikirjoitus Purokuru Pontus Pro gradu: Kapitalismin käsite ja yhteiskunnalliset liikkeet Simola Matti Edistyksellinen sosialidemokratia Helsingissä -tutkimus Stadin Demarinuoret Valko-Venäjä-projekti Tuhkunen Maaria Vanhusten Kenttäpostia keinutuolista -esitys Zudov Dmitri Taideprojekti Ikuinen Hetki Hoitokunta: toiminnanjohtaja Aysu Shakir-Corbishley, johtaja Soili Hietamies, toimitusjohtaja Esko Häsä, professori Aarne Laurila, valt.maist. Tero Tuomisto, voimistelunopettaja Sirkka-Liisa Vehviläinen, valt.maist. Tiina Hiltunen ja Helsingin Työväen Lapsilaulajien edustajana Risto Lahti. Rahaston asiamiehenä on toiminut asiamies Ulla Vuolanne sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Heikki Kajanto saakka, alkaen säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Alarahasto Helsingin Työväen Lapsilaulajien rahasto Martta Salmela-Järvisen rahaston hoitokunta ja Risto Lahti. Nimellisrahasto Eila ja Unto Laitilan rahasto Martta Salmela-Järvinen ( ) Sosiaalineuvos Martta Salmela-Järvisen 95-vuotiseen elämään kiteytyi koko sosialidemokraattisen liikkeen synty ja nousu. Kylmäkoskella puoliorvoksi syntynyt Martta Hellstedt muutti äitinsä kanssa Helsinkiin 1900 ja kasvoi yhdessä heräävän työväenliikkeen mukana. Kansakoulun jälkeen hän aloitti 14-vuotiaana säännöllisen työnteon, ensin aputyttönä, sitten kotiapulaisena ja viimein kirjansitomotyöläisenä. Martta Salmela-Järvinen avioitui 18-vuotiaana Unto Salmelan kanssa, erosi ja avioitui uudelleen 1937 toimittaja Toivo Järvisen kanssa. Ensimmäisestä avioliitosta syntyi viisi ja toisesta kaksi lasta. Martta Salmela oli vuonna 1921 siirtynyt palkolliseksi sosialidemokraattiseen naisliittoon, jonka työsaran hän päätti puheenjohtajana vasta Hän profiloitui ennen muuta naisten sosiaalisen ja yhteiskunnallisen aseman parantamisessa. Koko sotia edeltävän ajan Martta Salmela-Järvinen oli äiti ja päivätyöläinen. Järjestöihmisenä hän oli myös aktiivinen kunnallispolitiikassa, lasten ja nuorten raittiustyössä, lehtikirjoittamisessa, näytelmäseurassa sekä vanhus- ja lomakotitoiminnassa. SDP:n kansanedustaja Martta Salmela-Järvisestä tuli 1939 ja parlamenttiura jatkui vuoteen 1959, kaksi viimeistä vuotta TPSL:n riveissä. Hän oli keskeinen hahmo Ensikotijärjestelmän luomisessa. Vuonna 1981 hän sai Kansan Sivistysrahaston tunnustuspalkinnon elämäntyöstään. Uudenmaan rahasto Hoitokunta: pankinjohtaja Matti Louekoski, sidosryhmäjohtaja Markku J. Jääskeläinen, kirjailija Claes Andersson, projektipäällikkö Pentti Pulkkinen, pääjohtaja Aulis Pitkälä, johtaja Matti Tukiainen, toimitussihteeri Minna Räsänen, järjestötoimitsija Visa Tammi, lehtori Anu Rajajärvi saakka ja alkaen Matti Waara, Esko Ulmanen ja lastenhoitaja Hannele Autio. Rahaston asiamiehenä toimi asiamies Ulla Vuolanne sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Heikki Kajanto saakka, alkaen säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Alarahastot Toini ja Veikko Helteen rahasto Uudenmaan rahaston hoitokunta ja lehtori Anu Rajajärvi. Matti Louekosken rahasto Uudenmaan rahaston hoitokunta. Impi ja Kalle Niemisen rahasto Taina Ala-Nikkola, Kirsikka Herranen varapuheenjohtajana, Marianne Heikkilä, Ari Koskenoja ja Margareta Peltola. Rahaston asiamiehenä toimi järjestötoimitsija Visa Tammi sekä Missä maat on mainioimmat, vetreämmät veet... Uudenmaan rahaston edustajana asiamies Ulla Vuolanne. Bernhard Lehtisen rahasto Esko Ulmanen, pääluottamusmies Ari Nyman ja Sari Park-Björklund. Rahaston asiamiehenä toimi Ulla Vuolanne. Rauha ja Helge Tapanin rahasto Uudenmaan rahaston hoitokunta ja lastenhoitaja Hannele Autio. Terttu Tammeron rahasto Uudenmaan rahaston hoitokunta. UUDENMAAN RAHASTO ON JAKANUT SEURAAVAT APURAHAT VUONNA 2012: Kärkkäinen Asmo Kalevalan kautta -valokuvanäyttely Liuskari Samuli Pro gradu: - tapaustutkimus globaalista kansalaisyhteiskunnasta Malinen Sannaliina Pianon hankinta Sajaniemi Hanns-Jyrki Kiltti hai -lastenkirja Teatteriyhdistys Sisar ry Kaarinan Tarina Tilsala Piia Lastentarhanopettajan opinnot Diakissa Viljamaa Kimmo Väitös: Artikkelit yliopistoteollisuusyhteistyöstä koneenrakennus- ja bioalalta Toini ja Veikko Helteen rahasto : Itä-Vantaan Urheilijat ry IVU Lapsi-aikuinen liikuntakerhon välineistö Matti Louekosken rahasto: Nieminen Antti Rakennusalan opinnot Viljamaa Seija Pro Gradu: Työtä kuormittavat muut kuin potilashoidosta aiheutuvat tekijät Rauha ja Helge Tapanin rahasto : Korson Nuoret Kotkat Leiri- ja koulutustoimintaan 12 Kansan Sivistysrahasto 13

8 Nils Robert af Ursinin rahasto (Varsinais-Suomi) Hoitokunta: oik.kand. toimitusjohtaja Mikko Sedig saakka, johtava suunnittelija Heimo Välimäki alkaen, varapuheenjohtaja aluejohtaja Outi Rannikko, varanotaari Leena Koikkalainen, kaupunkineuvos Armas Lahoniitty, professori Antti Paasio, kunnallisneuvos Simo Paassilta, VM Rauni Paavola ja päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Rahaston asiamiehenä on toiminut THM Kristiina Hellstén sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Heikki Kajanto saakka, alkaen säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Vuodesta 1998 Nils Robert af Ursinin rahastoa luotsannut Mikko Sedig (oik.) luovutti puheenjohtajuuden Heimo Välimäelle tammikuussa Sedig jatkaa edelleen rahaston hoitokunnassa. Uusi puheenjohtaja Heimo Välimäki työskentelee johtavana suunnittelijana Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Braheassa. Helky laulu Aurain rantain silmä kirkas salamoi... Apurahoilla tuetaan hienoja hankkeita, kuten kirjoituksia työväenurheilusta ja sotavankien vaihdosta. Vuonna 2012 KSR:n eri rahastoista apurahoja saaneita Turun seudulla asuvia yhteisessä potretissa. Apurahat jaettiin Siirtolaisuusinstituutissa, joka sai tukea amerikansuomalaisen työväenliikkeen tunnetuksi tekemiseen. NILS ROBERT AF URSININ RAHASTO ON JAKANUT SEURAAVAT APURAHAT VUONNA 2012: Lehtonen Leena Turun Kunnantyöntekijäin Sos.dem yhdistyksen historiikki Musiikkiyhdistys Rafaelin Enkelit Esiintyminen Suomi Seuran tilaisuudessa Siirtolaisuusinstituuttisäätiö Amerikansuomalaisen työväenliikkeen tunnetuksi tekeminen Varsinais-Suomen Viro-keskus ry Varsinais-Suomen Viro-keskuksen 20-vuotishistoriikki Alarahastot Kaisu ja Veikko Randellin rahasto Nils Robert af Ursinin rahaston hoitokunta ja toimitusjohtaja Esko Randell. Turun Työväen Säästöpankin rahasto Nils Robert af Ursinin rahaston hoitokunta ja valtiotieteen maisteri Risto Laalo. Aarne Ake Keskitalon rahasto Nils Robert af Ursinin rahaston hoitokunta ja toimittaja Juhani Airas. Johannes Koikkalaisen muistorahasto Nils Robert af Ursinin rahaston hoitokunta sekä varanotaari Leena Koikkalainen ja Teuvo Hölttä. Seppo ja Kaija Lehtisen rahasto Nils Robert af Ursinin rahaston hoitokunta ja Maria Kumpuoja. Työväen- ja rauhanlauluja jakotilaisuudessa esittänyt Lauluyhtye Rafaelin Enkelit sai tukea Nils Robert af Ursinin rahastosta. N.R. af Ursin ( ) Filosofian tohtori Nils Robert af Ursin oli Suomen Työväenpuolueen ensimmäinen puheenjohtaja ja yksi Suomen Sosialidemokraattisen puolueen perustajista Forssassa Ukko Ursinilla oli merkittävä rooli, kun sosialidemokratia otti aatteellisia ensiaskeliaan. Työväenliikkeessä af Ursin oli sikäli poikkeus, että hän oli aatelissukua, ja oli ollut sukunsa edustajana jo säätyvaltiopäivillä Punaisen viivan vaaleissa 1907 hän tuli valituksi eduskuntaan sosialidemokraattina. Ukko Ursin muutti tohtoriksi valmistumisensa jälkeen 1899 Turkuun, jossa hän toimi klassisten kielten lehtorina ensin ruotsalaisessa lyseossa ja sitten suomenkielisessä klassisessa lyseossa. Hän toimi Turun työväenyhdistyksessä ja kunnallispolitiikassa aktiivisesti. Sisällissodan loppuvaihteessa hän pakeni Venäjälle ja johti Pietarin suomalaista yhteiskoulua. Matka jatkui 1920 Ruotsiin ja takaisin Suomeen Päivänpolitiikkaan af Ursin ei enää palannut, mutta hän teki kirjallisia töitä elämänsä loppupäivät. 14 Kansan Sivistysrahasto 15

9 Eetu Salinin rahasto (Satakunta) Hoitokunta: toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijä Irma Suonpää, varapuheenjohtaja opettaja Harri Lehtonen, kulttuurisihteeri Sulo A. Savo, tutkimus- ja kehitysjohtaja Kirsti Jokiranta, toimitsija Olli Palomäki ja toimittaja Matti Hirvonen. Rahaston asiamiehenä on toiminut toimistonhoitaja Liisa Vannekari sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Heikki Kajanto saakka, alkaen säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Alarahastot Toivo Lepistön rahasto Eetu Salinin rahaston hoitokunta. Uuden Ajan rahasto Eetu Salinin rahaston hoitokunta. Nimellisrahasto Matti Kuusion rahasto Kauas missä katse kantaa yli peltojen... EETU SALININ RAHASTO ON JAKANUT SEURAAVAT APURAHAT VUONNA 2012: TSL:n Porin seudun opintojärjestö Arvo Salo -runokilpailu Rauman Työväen Mieslaulajat ry. Pohjoismainen laulu- ja soittojuhla Landskronassa TSL:n Porin seudun Opintojärjestön toimeenpaneman Arvo Salo -runokilpailun tulokset julkistettiin Merikarvian kirjastosta Arvo Salon 80-vuotispäivän kunniaksi järjestetyssä runotapahtumassa. Kuvassa oikealta TSL:n opintojärjestön edustajat Tarja Terho-Sjöblom, Kyllikki Vähähaka ja Ulla Mäntynen, selin Tuula Ruoppa-Salo. Eetu Salinin rahasto myönsi apurahan runovihkosen painattamiseen sekä runotapahtumien järjestelyihin. Sananjulistaja Salin Suutari Eetu Salin oli työväenliikkeen alkutaipaleen suuria vaikuttajia. Hän toimi kansanedustajana, lehtimiehenä, yrittäjänä, agitaattorina ja lakkokenraalina. Vuosisata sitten vähän jokaisella oli mielipide Salinista. Johan Edvard (Eetu) Salin syntyi Asikkalan Särkijärven kylässä. Hänen isänsä oli suutari Johan Gustaf Salin ja äitinsä talollisentytär Fredrika Antintytär. Eetun äiti kuoli jo suurena nälkävuonna Puoliorvon Eetun nuoruus ei muodostunut helpoksi, sillä ensin huutovedellä itseään virvoitellut isä sai henkisen herätyksen ja virvoitti uskoaan poikaa kurittamalla. Välit äitipuoleen eivät olleet häävit. Niinpä nuori Eetu karkasi kotoa useitakin kertoja, mutta ehti sitä ennen yhdeksän vuoden iässä aloittaa suutarin opit isänsä kanssa. Lähteistä riippuen Eetu häipyi kotikonnuilta joko 14- tai 18 vuoden iässä. Koulunkäynti oli jäänyt rippikouluun, mutta se ei estänyt Eetua nousemasta suureksi ajattelijaksi, filosofiksi ja työväenliikkeen henkiseksi herättäjäksi. Suutarimestari hänestä tuli jo 19-vuotiaana. Samalla hän omaksui sosialistisen aatemaailman. Ensimmäinen matkapuhuja Salin liittyi 1885 Tampereen työväenyhdistyksen jäseneksi. Muutettuaan Helsinkiin 1891 hänestä tuli Helsingin yhdistyksen jäsen ja aktiivinen ns. wrightiläisyyden vastustaja. Hän sai aateveljen Taavi Tainiosta, ja heistä tuli kuuluisa, jos toki äänekäskin parivaljakko. Salin johti Helsingin paremman väen suutarien lakon voittoon 1896 ja sai stipendin, jonka turvin hän lähti vuodeksi Ruotsiin oppimaan paitsi kieltä, myös sosialismia. Vuonna 1898 Salin avioitui kuopiolaisen Ida Maria Koposen kanssa. Helsingin työväenyhdistyksen puheenjohtajana Salin toimi ja samat vuodet hän työskenteli toimittajana Työmies-lehdessä. Tarkalleen ottaen hän oli Suomen työväen valtuuskunnan palkkaama ensimmäinen päätoiminen matkapuhuja, toimialueenaan itäinen Suomi. Agitaation levittäminen ei tuohon aikaan ollut helppoa, sillä isännät ja rahamiehet suhtautuivat sosialismin ilosanoman julistajiin ennakkoluuloisesti, jopa vihamielisesti. Erityisen vaikeaa oli kokouspaikkojen löytäminen, kun työväentaloja ei vielä ollut rakennettu joka kylään. Lauritsalassa Salin puhui sorakuopassa suuren kiven päällä. Kuopiossa hän kokosi yleisönsä maantielle, parin kilometrin päähän keskustasta. Majoitukset järjestyivät 16 Kansan Sivistysrahasto 17

10 tarvittaessa saunoihin tai tallin vintille, kun agitaattoria ei uskallettu ottaa kotitaloon. Sanataiteen virtuoosi Työväenliikkeen syntymisen myötä kasvoi Suomeen monta taitavaa agitaattoria. Salinin ja Tainion lisäksi heitä olivat mm. Yrjö Mäkelin, Edvard Valpas, August Veli Vatanen, Kullervo Manner ja Oskari Tokoi. Useimpia alkupäivien puhujamestareita kuullut Arvo Poika Tuominen nosti Salinin suurimmaksi. Väinö Tanner kehui Eetu Salinia varmaotteiseksi, karkeudessaankin asialliseksi puhujaksi. Salin paneutui huolellisesti aiheeseensa ja oli omassa elementissään työväen keskuudessa. Hän myös kunnioitti yleisöään. Hän puhui vaikeat asiat suoriksi kansan omalla kielellä ja nosti sen itsetuntoa. Jos ette itse arvosta työtänne ja itseänne, ei sitä kukaan muukaan tee. Pääkaupungista Salinit muuttivat Hyvinkäälle, jonne he perustivat menestyvän kansankeittiön saksalaisen mallin mukaisesti. Matka jatkui 1902 Poriin, jossa heillä oli kaksikin kansankeittiötä. Salin oli Suomen Työväenpuolueen puoluehallinnon jäsen ja pesti sai jatkoa, kun puolue muuttui Forssassa 1903 Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi. Oulun puoluekokouksessa 1906 uudet tuulet puhalsivat Salinin ja vanhan kaartin sivuraiteelle. Valtaan nousivat Helsingissä Edvard Valppaan ympärille ryhmittyneet opiskelijat, marraskuun sosialistit. Majesteettirikos ja linnatuomio Eetu Salinin vuodet Porissa muodostuivat hänen elämässään erityisen vaikuttaviksi. Hän toimi kaupunginvaltuustossa ja työväenyhdistyksessä, perusti ja päätoimitti 1906 satakuntalaista Sosialidemokraattia (nykyinen Uusi Aika). Polveileva elämä ehti antaa Eetu Salinille kolme vankilatuomiota. Ensimmäisen kerran hän oli linnassa 1904 epäiltynä osallisuudesta kenraalikuvernööri Bobrikovin murhaan. Toinen tuomio tuli Porissa. Salin sai kymmenen kuukauden tuomion 1907 loppujen lopuksi pienestä majesteettirikoksesta, sananvapautta puolustaessaan. Salinin Kakolan vankilaan lähdöstä 1908 muodostui Porissa suuri kansanjuhla. Ainoastaan suurlakko oli saanut liikkeelle yhtä paljon väkeä. Salin sai jopa porvariston hyväksynnän. Vuonna 1909 Salin valittiin valtiopäiville kansanedustajaksi Länsi-Suomen pohjoisesta vaalipiiristä. Linnatuomio pisti viinalle person miehen koville, ja hän purki sen jälkeen tarmoaan ainakin Porin osuuskaupan perustamiseksi yhteistyössä Väinö Tannerin kanssa. Seuraavaksi visiitti USA:ssa Majesteettirikoksesta vankilatuomion saanut Eetu Salin lähdössä linnaan Porissa. teki Salinista Raivaaja lehden toimittajan, kunnes hän taas 1912 palasi Poriin, nyt perustamansa Uusi Yhteiskunta -lehden päätoimittajaksi. Vallankumouksen pyörteisiin USA:n matkalta ja kansankeittiöistä jäi tienestejä, joilla Salinit ostivat Ylöjärveltä pienen rappioituneen maatilan. Ida jäi Poriin ja Eetu meni viljelemään maata, kauaksi huutovetten riemuista. Eetu luki ahkerasti tuoreinta tietoa viljelysmenetelmistä, sai tilan tuottamaan ja Porin ruokalalle einekset omasta maasta. Venäjän vallankumous 1917 pisti taas vauhtia aatteen mieheen, joka oli muuten viettänyt poliittista hiljaiseloa. Eduskunnan hajotuksen jälkeen pidetyissä vaaleissa hänet valittiin taas eduskuntaan. SDP:n marraskuisessa puoluekokouksessa menettelytapavaliokunta esitti Salinin johdolla, että anarkistiset taistelutavat hylättäisiin. Salin itse irtisanoutui politiikasta, jossa pää lyödään seinään. Tie johti kohtalokkaasti kuitenkin sisällissotaan Salin liittyi vastentahtoisesti mukaan. Kun olen neljännesvuosisadan kulkenut työväenliikkeen mukana, kuinka voisin jättää sen nyt, kun se tekee tyhmyyksiä? Salin kuului puolueneuvostoon ja puoluetoimikuntaan, ja hänet valittiin päätoimittamaan Suomen kansanvaltuuskunnan tiedonantoja lehteä. Sodan päätyttyä ne olivat luonnollisesti mielivaltaiselle oikeudelle huomattavan raskauttavia asianhaaroja. Ei auttanut, että Salin oli luopunut kaikista tehtävistään kolmen viikon kuluttua sisällissodan alkamisesta. Viimeinen palvelus työväenliikkeelle Salin ehti lähteä Helsingistä ennen sodan päättymistä. Hän oleili jonkin aikaa Kauniaisissa Väinö Tannerin maatilalla. Vaikka Salin selviytyikin valkoisten pahimman kostovaiheen yli, se ei häntä pelastanut. Hänet vangittiin heinäkuussa 1918 Elannon tallimiehen Juho Riipisen luota ja tuomittiin kuolemaan kapinaan yllyttämisestä ja maanpetoksesta. Kolmas linnareissu jäi myös viimeiseksi. Tuomio muuttui kymmenen vuoden kuritushuonetuomioksi, mutta Salin kärsi sitä vain huhtikuuhun Hän kuoli nälkään, kylmään ja epätoivoon. Suuri julistaja teki kuitenkin vielä viimeisen palveluksensa suomalaiselle työväenliikkeelle. Hänen hautajaisistaan tuli ensim- mäinen hävinneen osapuolen julkinen tilaisuus. Työväentalolta Hietaniemen hautausmaalle häntä oli saattamassa ihmistä. Vuoden tauon jälkeen Kansainvälisen sävelet ja sanat kaikuivat pääkaupungissa punaisten lippujen alla. Hänen hautajaissaattonsa viritti uutta intoa ja luottamusta masentuneisiin mieliin: tunsimme, ettei meitä sittenkään ollut maahan asti lyöty, muisteli Martta Salmela-Järvinen. Muodollisen sivistyksen saaneista katederin puhujista saamme etsimällä etsiä sellaisia vapaasti vuotavan hengen ja sanan jättiläisiä, kuin oli itse itselleen tiensä raivannut filosofi, agitaattori ja herättäjä Eetu Salin. Kun hän oikaisi pitkän vartensa ja kaapaisi luisevilla sormillaan irrallisina otsan kyljessä riippuvia suortuvakimppujaan vaitiolon merkiksi kuulijoille, tiesi jokainen, että sieltä ei ollut odotettavissa vain tavallista sananrieskaa vaan todellista sananruoskaa, työväenliikkeen historian tutkija Y. K. Laine kirjoitti lähes kolme vuosikymmentä Salinin kuoleman jälkeen. Jukka Halonen Suutari Eetu Salinia pidetään yleisesti työväenliikkeen alkuvuosikymmenten parhaimpana puhujana. (Kuva Eduskunnan arkisto) Tärkeimmät lähteet: Kalevi Kalemaa: Eetu Salin legenda jo eläessään (WSOY 1975), Venla Sainion artikkeli Kansallisbiografiassa Kansan Sivistysrahasto 19

11 Hämeen rahasto Väinö Voionmaan rahasto (Pirkanmaa) Hoitokunta: radiotoimittaja, YM Aarne Kauranen, toiminnanjohtaja Irja Appelroth, pankinjohtaja Kalevi Rajala, ekonomi Sinikka Laitinen, laitosmies Isto Hannula, Taisto Tuominen ja apulaisrehtori Kirsti Laatunen. Rahaston asiamiehenä on toiminut toiminnanjohtaja Raimo Turunen sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Heikki Kajanto saakka, alkaen säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Hoitokunta: tilaajapäällikkö Pekka Kivekäs, hallintopäällikkö Margit Eteläniemi, kunnallissihteeri, eläkeläinen Marja-Liisa Järvinen, maakuntaneuvos Risto Koivisto, toiminnanjohtaja, eläkeläinen Matti Länsiö, työnjohtaja, eläkeläinen Reino Ojala, hallintokoordinaattori Ilpo Pyymäki ja kunnallisneuvos Seppo Salminen. Rahaston asiamiehenä on toiminut suunnittelupäällikkö Anniina Tirronen sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Heikki Kajanto saakka, alkaen säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Alarahasto Kari Laitisen muistorahasto Hämeen rahaston hoitokunta. Nimellisrahasto Orimattilan sos.dem. Työväenyhdistyksen 90 v. juhlarahasto. Nimellisrahasto Väinö Linnan rahasto Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen... VÄINÖ VOIONMAAN RAHASTO ON JAKANUT SEURAAVAT APURAHAT VUONNA 2012: ELKI ry Elävän Kirjallisuuden Festivaalin 2012 järjestäminen Eläkkeensaajien Tampereen yhdistys ry Sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi Hokka-Ahti Ritva Näytelmän Tampereen pelastus kirjoittaminen Jokinen Timo Lasten projekti Ilmarinjärvi/Lintujärvi On mulle Suomi suloisin, vaan Häme siitä kallihin! Hämeen maakuntarahasto ei jakanut apurahoja vuonna Hämäläiset saivat apurahoja muista rahastoista. Esimerkiksi Pekka Rannisto Hämeenlinnasta sai TEAM-rahaston apurahan levyn tuottamiseen. Lahtelainen Juha Sihvonen sai apurahan journalismin opiskeluun ja Petroskoin yliopistoon tutustumiseen Sos.dem. sanomalehtimiesliiton rahastolta. Väinö Voionmaa ( ) Kaarle Väinö Voionmaa (vuoteen 1906 Wallin) oli nuoren kansakunnan merkittävä vaikuttaja ennen ja jälkeen itsenäisyyden. Sosialidemokraatti Voionmaa oli professori, kansanedustaja, senaattori, ministeri ja kansleri. Voionmaa väitteli tohtoriksi vain 25-vuotiaana. Hän toimi mm. Helsingin Yliopiston pohjoismaisen historian dosenttina ja ylimääräisenä professorina Yhteiskunnallinen ura alkoi raittiusliikkeessä ja kansanvalistustyö oli Voionmaalle aina lähellä sydäntä. Sosialidemokraattisena kansanedustajana Voionmaa oli vuosina , kuolemaansa asti. Hän toimi mm. ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana sekä vaikeat sotavuodet Voionmaa oli jo ministeriyttä vastaavan senaattorin tehtävissä Tokoin senaatissa Hän oli ulkoministeri sekä kauppa- ja teollisuusministerinä Mäkinen Tatu Voionmaan opiston 60-vuotinen historia kuvina Pirkanmaan Sosialidemokraatit Pirkanmaan työväentalot- selvitys Pulkkinen Martti Jaakko Juhani Kontrabassotuuban hankinta Tampereen Runo- ja Kulttuuriyhdstys TaRu ry Runokulttuurin edistäminen Tanhuanpää Lasse Pro Gradu: Työväenliike sisällissodan jälkeisessä Urjalassa Tuppurainen Heta Tiedotusopin opinnot 20 Kansan Sivistysrahasto 21

12 Lasse Tanhuanpää tutkii Urjalan työväenyhdistyksen vaiheita Pentinkulmalta etelään Työväentalo seisoi männikkömäellään omituisen hylätyn näköisenä, sillä yhdistyksen toiminta oli lamassa. Torppareilla oli paljon muuta ajateltavaa, eivätkä kartanon alustalaiset oikein uskaltaneet enää käydä yhdistyksessä. Janne oli saanut talon takaisin suojeluskunnan hallusta pitkällisen riidan jälkeen, mutta vähän oli sinne tulijoita. V äinö Linna kuvasi näillä sanoilla Pentinkulman Työväenyhdistys Riennon tilaa kansalaissodan jäljiltä kirjassaan Täällä Pohjantähden alla. Toki Linnan tarina on fiktiota, tarinaa. Se kuitenkin tiedetään, että tuon työväentalon ja yhdistyksen esikuva oli ollut todellisuudessa Honkolassa, Urjalan pohjoiskulmalla. Kun historian opiskelija Lasse Tanhuanpää valitsi pro gradunsa aiheeksi Urjalan Huhdin työväenyhdistyksen vaiheet , ei tässä kohtaa voi välttyä rinnastuksilta Pohjantähteen. Yhteneväisyyttä löytyy, joskin erojakin. Huhdin työväenyhdistyksen jäsenistä suurin osa oli työmiehiä, eikä torppareita, kuten maanviljelysvaltaisessa Honkolassa. Vuosisata sitten Urjalassa oli yli kymmenen työväenyhdistystä, Tanhuanpää aloittaa perusasialla. Monipuolinen tutkimusaineisto Lasse Tanhuanpään tarkastelutapa tutkimuksessa lähtee ruohonjuuritasolta. Hän luettelee päälähteikseen työväenyhdistyksen ja Huhdin nuoriso-osaston jäsenluettelot, pöytäkirjat ja muut asiakirjat. Mikä huomionarvoista, nämä paperit ovat edelleen työväenyhdistyksen hallussa. Näiden lisäksi käytän lähteenäni Urjalan sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön pöytäkirjoja, Hämeen eteläisen vaalipiirin sosialidemokraattisen piirijärjestön vuosikokousten pöytäkirjoja sekä Urjalan kunnanvaltuuston pöytäkirjoja. Muiden Urjalassa toimineiden yhdistysten osalta olen käynyt läpi Urjalan suojeluskunnan sekä nuorisoseuran aineistoa, Tanhuanpää kuvailee tutkimustyötään. Dramaattisen ja verisen sisällissodan ajan keskeisenä aineistona toimivat valtiorikosoikeuden dokumentit sekä Urjalan kirkkoherranvirastossa säilytettävä rikoskirja. Tanhuanpää on tutustunut myös Työväen Arkiston ja Kansanperinteen arkistojen muistitietokokoelmiin sekä Urjalan valtuuston pöytäkirjoihin. Kolme lehteä, kolme tarinaa Yksi arkistolähde herättää heti mielenkiinnon. Tanhuanpää on lueskellut Hämeen Voiman, myöhemmin Hämeen Kansan ja Urjalan Sanomien numeroita tutkimusajalta. Pohjantähdessä mainitaan työväenlehti neljästi. Räätäli Halme lukee Matti Kurikan kirjoitusta Työmiehestä kirkkoherran rouvalle. Sitten Laurilan Anttoon häätöä tulee seuraamaan Kansan Lehden toimittaja. Myöhemmin Kivivuoren Otto irvaili kartanon valttarille, että hänen hevosensakin ovat varmaan lukenut Kansan Lehteä, kun työnjohtaja haukkui ne yhtä laiskaksi kuin isäntänsä. Neljännessä, sisällissodan jälkeisessä kohtauksessa Otto hakee kaupasta totuuden torvensa, valtakunnallisen Suomen Sosialidemokraatin. Mistä moinen erilaisuus? Tanhuanpään selitys tähän on yksinkertainen. Urjala kuului vuoden 1906 vaaliuudistuksessa Hämeen eteläiseen vaalipiiriin, kuten edelleenkin. Hämeen Kansa painettiin Hämeenlinnassa. Tampere jossa Kansan Lehti ilmestyi taas sijaitsee peninkulmissa mitaten lähempänä. Kunnallisvaaleista uusi alku Sisällissodan vaikutus työväenyhdistyksen toimintaan käy hyvin selville jäsenlukujen kehityksestä. Kun ennen sotaa Huhdin työväenyhdistyksessä oli jäseniä 110, heti sodan jälkeen heitä oli 66 naisten osuus oli suhteessa selvästi kasvanut. Kun päästiin oikeistopuhurin vuosiin 1930-luvun taitteessa, jäseniä oli enää alle 20. Sodan jälkeen Huhdin työväentalo oli takavarikossa, ja kokoukset pidettiin Aino Salon kotona. Toiminta käynnistyi toden teolla uudelleen kesällä 1919, kun työväentalo saatiin takaisin. Vuoden 1919 kunnallisvaalit vauhdittivat tärkeässä osassa sosialidemokraattien uutta nousua. Kuten niin monessa muussakin paikassa, Urjalassakin toiminnan aktiivisuus perustui muutamaan keskeiseen vaikuttajaan. Nimiä riittää, kun Urjalassa riitti yhdistyksiäkin. Tanhuanpään sanoista erottuvat Huhdin Ty:n puheenjohtaja Oskari Härmä ja sihteeri Aino Salo. Lapualaisvuosien jäsenkatoon vaikutti suuri pelko siitä, että lapualaisisännät eivät olisi ottaneet yhdistyksen jäseniä töihin. Lisäksi Urjalassa oli kokoontumiskielto lapsihalvausepidemian vuoksi tosin lapualaiset eivät sitä noudattaneet. Kun kansanedustaja Otto Toivonen oli puhumassa Huhdin työväentalolla, pöytäkirjan mukaan paikalla oli muutamia johtokunnan jäseniä, muut olivat lapualaisia. Väki pysyi yhdistyksessä Vielä yksi mielenkiintoinen seikka avautuu Tanhuanpään tutkimuksessa. Sisällissodan jälkeen työväenliike jakautui sosialidemokraatteihin ja kommunistien Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen, kun SKP oli laiton. Urjalassa rivit tiivistyivät sosialidemokraattien ympärille. Kommunistit eivät saaneet jalansijaa Urjalan muissakaan yhdistyksissä, vaan ne pysyivät SDP:n jäseninä. Lasse Tanhuanpään tänä keväänä valmistuva pro gradu tutkimus kertoo siihen johtaneista syistä. Lasse Tanhuanpää osoittaa olevansa kunnollinen ja tunnollinen tutkimustyön tekijä, sillä hänkin liittää tutun sanan valmistusajankohdan eteen: Toivottavasti. Jukka Halonen Lasse Tanhuanpää sai Voionmaan rahastosta apurahan vuonna 2012 pro gradu -tutkielman tekemiseen. 22 Kansan Sivistysrahasto 23

13 Etelä-Savon rahasto Hoitokunta: toimittaja Kalle H. Fröjd, terveydenhoitaja Airi Haatainen, toiminnanjohtaja Voitto Lyytikäinen, toiminnanjohtaja Jari Mäkinen, osastopäällikkö Olavi Rautiainen ja toiminnanjohtaja Reijo Kutvonen. Rahaston asiamiehenä on toiminut aluesihteeri Antti Lehkonen sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Heikki Kajanto saakka, alkaen säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Alarahasto Albin ja Hilma Valjakan rahasto Hoitokunta: Lauri Saukkonen, Jorma Vilhunen, Leena Varis ja Markku Himanen. Kymenlaakson rahasto Hoitokunta: toimialajohtaja Pertti Lintunen saakka, toimittaja Hilppa Kimpanpää alkaen, varapuheenjohtaja alkaen toiminnanjohtaja Ossi Roininen, aluepäällikkö Harri Nykänen ja toiminnanjohtaja Minna Räisänen. Rahaston asiamiehenä on toiminut järjestösihteeri Riku Pirinen sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Heikki Kajanto saakka, alkaen säätiön asiamies Ulla Vuolanne. KYMENLAAKSON RAHASTO ON JAKANUT SEURAAVAT APURAHAT VUONNA 2012: Eerikäinen Sanna Opiskelu ulkomailla, työharjoittelu Namibiassa Kaivola Miina Eveliina Opiskelu ulkomailla, työharjoittelu Namibiassa Salonen Sini Opiskelu Saksassa Gelsenkirchenin ammattikorkeakoulussa Viitanen Beerit Opiskelu ulkomailla, työharjoittelu Namibiassa Mun muistuu mieleheni nyt suloinen Savonmaa ETELÄ-SAVON RAHASTO ON JAKANUT SEURAAVAT APURAHAT VUONNA 2012: Asikainen Anna Pro gradu: suomalaisten perheyritysten kansainvälistyminen Honkanen Lauri Kotiseuperinne -tutkimus Kiuru Irja Padagogiset opinnot Jyväskylän amk Kymenlaakso, sun laulusi soikoon yli kaunihin syntymämaan Nimellisrahasto Antero Kekkosen rahasto, Pietari Salmenojan rahasto, Eero Laineen rahasto ja Eteenpäin Oy:n rahasto. 24 Kansan Sivistysrahasto 25

14 Antti Jussi Kososen rahasto (Pohjois-Karjala) Hoitokunta: kunnallisneuvos Matti Tohkanen, aluejohtaja Kirsti Kuittinen varapuheenjohtajana, toiminnanjohtaja Marko Haakana, toiminnanjohtaja Seppo Eskelinen, toimistopäällikkö Liisa Kajo ja opiskelija Ilari Nevalainen. Rahaston asiamiehenä on toiminut HTK Matti Mikkonen sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Heikki Kajanto saakka, alkaen säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Seppo Eskelinen, Mari Hämäläinen, Ilari Nevalainen, Ari Tielinen ja Pentti Koskisalo onnittelukäynnillä. Rahasto juhli 50 ikävuottaan Alarahasto Seppo Eskelisen rahasto Antti Jussi Kososen rahaston hoitokunta. Nimellisrahasto Kullervo Mikkosen rahasto Suloisessa Suomessamme oisko maata armaampaa... Antti Jussi Kososen rahaston 50-vuotisjuhlaa vietettiin Joensuussa 8. syyskuuta Samalla tilaisuus oli Työväen Sivistysliiton viikon avajaistilaisuus. Aitokarjalaisen iloiseen ohjelmaan mahtui musiikkia ja liikuntaesityksiä. Juhlapuheen piti kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen. Antti Juho (Jussi) Kosonen ( ) syntyi vaatimattomiin oloihin Kerimäellä. Nuoruutensa hän teki töitä saha-, maa- ja sementtityöläisenä. Vapauduttuaan sisällissodan jälkeen vankileiriltä hän asettautui Joensuuhun, jossa hän teki pitkän päivätyön kunnallispolitiikassa, mm. Pielisensuun kunnanvaltuuston ja sittemmin Joensuun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Kosonen työskenteli myös Kansan Voiman päätoimittajana ja kansanedustajana. Vuonna 1958 hän sai kunnallisneuvoksen arvonimen. Kosonen itse sai käydä vain kansakoulun, mutta hän osasi arvostaa opiskelemisen merkitystä. Paras esimerkki siitä on hänen 1962 perustettu nimikkorahastonsa. ANTTI-JUSSI KOSOSEN RAHASTO ON JAKANUT SEURAAVAT APURAHAT VUONNA 2012: Haapanen Irja Taidenäyttely Hakuli Heli Työharjoittelu Lusaka School of Nursingissa Joensuun monikulttuurisuusyhdistys ry Maahanmuuttajasta mediavaikuttajaksi Joensuun Seudun Invalidit ry Elävän Runon-ryhmän kirjoituskustannukset Kananen Juanita Kansainvälisen yo-tutkinnon suorittaminen Kovanen Sunna Journalismin ja tieteellisen teatterin työharjoittelu Saksassa Känkänen Annamaria Psykologian vaihto-opiskelu Yhdysvalloissa Kärkkäinen Anna Pro gradu: Structures and Meanings of Participation in Dev. Project Majoinen Eeva-Riitta Työharjoittelu Sambiassa Melkinen Laura Maalaustelineen hankinta Tahvanainen Aleksi Opiskelu ammattikorkeakoulussa Tahvanainen Kari Kirjallista kulttuuria Karjalassa - radio-ohjelmasarja Tahvanainen Ville Maantieteen opiskelu yliopistossa Turunen Anne Johanna Opetusharjoittelu ja aineopintojen tutkielma Australiassa Keski-Suomen rahasto Hoitokunta: puheenjohtaja, talousneuvos Matti Ojala, toimitusjohtaja Aimo Ekonen, yht.kand. Seppo Patrikainen, aluejohtaja Sirpa Moilanen, sisustussuunnittelija Ulla Perämäki, kunnallisneuvos Helena Pihlajasaari ja maakuntaneuvos Simo Salmelin. Rahaston asiamiehenä on toiminut toiminnanjohtaja Jari Blom sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Heikki Kajanto saakka, alkaen säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Männikkömetsät ja rantojen raidat, laaksojen liepeillä koivikkohaat Alarahasto Ahti ja Sirkka Lahtisen rahasto Keski-Suomen rahaston hoitokunta. KESKI-SUOMEN RAHASTO ON JAKANUT SEURAAVAT APURAHAT VUONNA 2012: Jyväskylän Seudun Palloseura ry JPS JPS:n 50-vuotishistoria Keikka Kirsti Omaelämäkerrallinen paikallishistoria Kokko Jani Pro gradu: USA:n presidenttien virkaanastujaispuheet Monikko ry Monikulttuurisiin Naapurit tutuksi -tilaisuudet Mäkinen Mikko Jyväskylän Seudun Palloseuran 50-vuotishistoriikki AHTI JA SIRKKA LAHTISEN RAHASTO: Halme Julius International business -opiskelu ulkomailla Luoma Maikki Markkinoinnin ja kielen vaihto-opiskelu Kiinassa Pietilä Maria Liiketalouden vaihtoopiskelu Argentiinassa Sipola Ulla Vanhan musiikin kesäkurssi Timonen Hanna Sellon jousen hankinta 26 Kansan Sivistysrahasto 27

15 Minna Canthin rahasto (Pohjois-Savo) Hoitokunta: FM Outi Vuorikari, voimistelunopettaja Matti Karttunen, Ilkka Iso-Pahkala ja Sari Hannele Hyvärinen. Rahaston asiamiehenä on toiminut tiedottaja Martti Ruokolainen sekä Kansan Sivistysrahaston edustajana säätiön asiamies Heikki Kajanto saakka, lkaen säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Kallavesj, Kallavesj, suarinesj ja salaminesj! 28 Nimellisrahastot Yrjö Nurmen rahasto, Edit Terästön koulutusrahasto Minna Canthin maakuntarahasto ei jakanut apurahoja vuonna Pohjoissavolaiset saivat tukea toisten rahastojen kautta. Esimerkiksi Johanna Leksis Kuopiosta sai suvaitsevaisuutta käsittelevän lastennäytelmän kirjoittamiseen apurahan Lasten ja nuorten puolesta rahastolta. Minna Canth ( ) Kirjailija Minna Canthin syntymäpäivästä tuli Suomessa yleinen liputuspäivä vuonna Sitä juhlitaan tasa-arvon päivänä. Canth oli aikoinaan merkittävä naisten koulutustien tasoittaja. Tyttönimeltään Ulrika Wilhelmina Johnson sai mahdollisuuden käydä koulua Kuopiossa. Hän aloitti työväen tyttökoulussa ja viimeinen opinahjo oli Prouvasväen koulu sivistyneimpäin (herraisten) vanhempain tyttäriä varten. Hän huomasi, että naisille ei vakavissaan haettu vaativaa koulutusta, kun herraisten koulussakin puolet koulupäivistä kului käsitöihin. Määrätietoinen Minna halusi Jyväskylään kansakouluopettajien seminaariin heti, kun se oli avautunut myös naisille. Opettajaa Minnasta ei kuitenkaan tullut, vaan hän keskeytti opinnot avioituessaan luonnontieteen opettajansa Johan Ferdinand Canthin kanssa. Jyväskylään asettunut pariskunta sai seitsemän lasta. Minna kuitenkin siinä sivussa harjoitti hyväntekeväisyyttä köyhien keskuudessa, kirjoitti lehtiin novelleja, uutisia ja yhteiskunnallisia kannanottoja naisten asemasta ja raittiudesta. Näin Canth oli ensimmäinen suomalainen naisjournalisti Aviomies kuitenkin menehtyi 1879 sairauteen ja Minna Canth palasi Kuopioon. Taitavien liiketoimien turvin Minna Canth pystyi keskittymään Kuopiossa kirjalliseen tuotantoon. Samalla hän raivasi tietä suomalaiselle naisten koulutukselle. Kun kirjailija Juhani Aho jututti Minna Canthia Päivälehteen 1892, siinäkin tehtiin suomalaista historiaa. Syntyi ensimmäinen lehtihaastattelu. Jos Aleksis Kivi on suomalaisen näytelmäkirjallisuuden isä, Minna Canth on yhtä perustellusti sen äiti. Hänestä tuli kirjallisuutemme uudistaja ja suomalaisen realismin uranuurtaja, joka otti rohkeasti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kielitaito mahdollisti tutustumisen eurooppalaisiin aatteisiin ja hän toi niitä Suomeen ollen tärkeä mielipidevaikuttaja syntymässä olevassa Suomessa. Matti Lepistön rahasto (Pohjanmaa) Hoitokunta: VM, ulkoasiainsihteeri Juha Mustonen, sosiaalityöntekijä Eila Pohjonen, yrittäjä Manu Kumpulainen, osastonhoitaja Ulla-Riitta Harju, eläkeläinen Terttu Järvenlanti, käyttöpäivystäjä Jaakko Lepistö ja eläkeläinen Aimo Pukkila. Rahaston asiamiehenä on toiminut filosofian tohtori Rainer Smedman sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Heikki Kajanto saakka, alkaen säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Alarahasto Pirjo ja Kari Urpilaisen rahasto Matti Lepistön rahaston hoitokunta ja Pirjo Urpilainen. Matti Lepistö ( ) Matti Lepistö oli legendaarinen, Pohjanmaan Toholammilta kotoisin oleva maanviljelijä, joka teki pitkän päivätyön sosialidemokraattien kansanedustajana ja ministerinä. Lepistöstä kasvoi merkittävä vaikuttaja kansakoulun ja kiertävän maamieskoulun pohjalta. Eduskunnassa Matti Lepistö istui liki 30 vuotta Hän oli viiteen kertaan ministerinä maatalousministeriössä 1950-luvulla. Presidentin valitsijamieheksi hänet valittiin viisi kertaa, kaikissa vaaleissa Matti Lepistö tuli tunnetuksi nimenomaan pienviljelijöiden asioiden ajajana. SDP:n hajaannuksen aikana hän oli keskeisiä TPSL:n johtohenkilöitä. Lepistö palasi kuitenkin muutaman vuoden kuluttua takaisin sosialidemokraattien riveihin. MATTI LEPISTÖN RAHASTO ON JAKANUT SEURAAVAT APURAHAT VUONNA 2012: Sui-Tuomaala Hannele Eläinsatukirja Pohjanmaan murteella Ykspihlajan Työväen Soittajat ry Ultra Bra konserttisarja puhallinorkesterille ja sekakuorolle Toholammin Kamarimusiikkiyhdistys ry Kotilaakso Soi - musiikkitapahtuma Miss laaja aukee Pohjanmaa, veet merten, virtain vaahtoaa... Kansan Sivistysrahasto 29

16 Yrjö Kallisen rahasto (Pohjois-Pohjanmaa) Pitkän linjan muusikko taitaa koko sävelten kirjon YRJÖ KALLISEN RAHASTO ON JAKANUT SEURAAVAT APURAHAT VUONNA 2012: Itkonen Anna Lauluopinnot Kemppainen Minna Esikoiskirjan työstäminen Oulun sosialidemokraattinen Nuoriso-osasto ry Megafonin hankinta Pohjois-Suomen Demarinuoret PSDN ry Liittokokousopintomatka Rundelin Kaisa Opinnäytetyö Hoitokunta: ent. kansanedustaja Matti Ahde, rehtori, eläk. Tapio Karjalainen, aluepäällikkö, eläk. Ritva Kitinoja ja asianajaja, eläk. Martti Turkka. Rahaston asiamiehenä on toiminut aluepäällikkö Saila Pirnes sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Heikki Kajanto saakka, alkaen säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Maa ponteva Pohjolan äärillä on: se on entistaistojen tanner. Yrjö Kallinen ( ) Oulussa syntynyt opetusneuvos Yrjö Kallinen muistetaan sosialidemokraattisen liikkeen sytyttävänä puhujana, joka teki pitkän päivätyön osuuskauppaliikkeessä, kansanvalistajana, kansanedustajana ja ministerinä. Suuren humanistin Yrjö Kallisen syvä sanoma puhui ihmisyyden ja rauhan puolesta. Kallinen eli liki 90-vuotiaaksi, vaikka hän ehti saada nuorena neljä kuolemantuomiota. Nämä liittyivät vuoden 1918 tapahtumiin. Pasifistina Kallinen ei kuulunut Oulun punakaartiin ja oli vastustanut työväenkaartin aseistamista. Yhdellä kertaa Kallinen oli tovereineen jo kaivanut itselleen joukkohaudan teloitusta varten. Kallinen pyysi luvan lausua muutaman sanan ja sai sen. Puheen jälkeen teloitettavat ja ampujat itkivät. Teloitusryhmän komentava upseeri otti Kallisen pois rivistä. Kuva: Henrik Kettunen Haipolan Pertti, Oulusta Pertti Haipola sai Kansan Sivistysrahaston Yrjö Kallisen rahastosta apurahan juhlakonsertin järjestämiseen. Pertti Haipolan pitkä muusikon ura tuli päätökseen tammikuussa 2013, kun mies täytti 70 vuotta. Näihin vuosiin mahtuu huomattavan merkittävä ja monipuolinen elämäntyö. Haipolan Pertti on Oulussa suoranainen legenda. Kun nuori Pertti Haipola palasi Helsingistä armeijasta Ouluun vuonna 1961, hän teki tärkeän päätöksen. Oulu on hänen kotikaupunkinsa ja sieltä hän ei muuttaisi enää mihinkään. Päätös on pitänyt. Pertti Haipola jäi Sibelius-akatemian ja armeijan soitto-oppilaan aikojen jälkeen kotiseudulleen. Kotiseudulla, Oulun ympäristössä, hän on tullut myös kovin monelle tutuksi. Vaikka opiskelu sujui klarinetti ja saksofoni suupielessä, elämäntyö syntyi haitari käsivarsilla. Se oli hyvä päätös, täällä olen viihtynyt ja elämästä nauttinut, Pertti Haipola sanoo. Oopperalaulajista iskelmätähtiin Armeijan jälkeen Haipola perusti yksin tein ensimmäisen orkesterinsa Jamppa Tuomisen kanssa. Porukka hajosi parin vuoden jälkeen sen miettimiseen, soitettaisiinko omaksi iloksi jatsia vai keskityttäisiinkö tanssimusiikkiin. 30 Kansan Sivistysrahasto 31

17 Haluan lopettaa, kun vielä muistan nuotit. Martti Ahtisaari saateltiin Oulussa presidentiksi Haipolan sävelin. Vaalitilaisuudessa 15. tammikuuta 1996 mukana laulamassa Kalevi Kivistö, Leena Piikivi, Martti Ahtisaari, Risto Kenttä, Eeva Ahtisaari ja Tapio Karjalainen. Viulua soittaa pitkäaikainen soittokaveri Jari Suomalainen. Seuraava orkesteri koostui sitten jo ammattilaisista. Samoin alkoi löytyä soolokeikkaa haitarin kanssa. Oikeastaan voisi sanoa, että haitari valitsi soittajansa eikä päinvastoin. Se oli monesti käytännön kysymys. Vuonna 1966 rintamamiehet kokoontuivat Oulussa ja Raatin kentällä pääjuhlassa oli 1500 vierasta. Kentälle ei voinut tuoda pianoa, joten säestin siellä Mauno Kuusistoa haitarilla. Haipola ei ole isommin kehuskellut, että hänen orkesterinsa teki kolme keikkaa Molli-Jorin, eli Georg Malmsteninkin kanssa. Joku minulta kysyikin, että miksen näistä liikoja puhele. Vastasin, että uskoisitko, jos sanoisin keikkailleeni vaikkapa Dannyn kanssa? Nimittäin, Iso-D kuuluu niihin iskelmätähtiin, joita Haipolan orkesteri on säestänyt. Danny ja Irwin Goodman pitivät Haipolan soittotaidoista niin, että pyysivät häntä muuttamaan etelään ja liittymään vakiobändiin. Haipola ei kuitenkaan Oulusta lähtenyt. Oopperalaulaja Anita Välkki tuli aamulla, yhteinen harjoittelu tehtiin heti ja päivällä hän jo esiintyi Pertti Haipolan säestämänä. Oskar Merikannon Sinä kullanmurunen toimi haitarilla mainiosti. Mahtuu bändiuraan sellainenkin yksityiskohta, että aikoinaan lehti-ilmoituksessa mainostettiin Pertti Haipolan kvintetin tanssikeikkaa, ja lämmittelybändinä toimi silloin alkutaipaleella ollut The Renegades. Työväenliike ja herätysliike Pertti Haipola liittyi Oulun sos.dem. Nuoriso-osastoon 1961 ja siitä lähtien hän on ollut mukana myös työväenliikkeen riennoissa. Niiden demaritapahtumien määrää ei voi laskea, joissa Haipola on haitareineen tai yhtyeineen laulattanut tai laulanut. Koko Oulun lääni on tullut tutuksi. Kun Haipolan yhtye soitti vaikkapa Kuusamon Hotellissa, niin Kuusamon työväenyhdistys pyysi miehen soittamaan myös omiin tilaisuuksiinsa. Se side on pysynyt aina vahvana, SDP on ollut poliittinen koti. Ravintolamuusikon uran lisäksi Haipola ehti palvella Oulun kaupunginteatterissa 20 vuotta järjestelijä-nuotistonhoitajana. Hän naurahtaa, että oli teatterin orkesterissa monitoimimies, kun pystyi soittamaan niin haitarit, kuin klarinetti- ja saksofoniosiot. Kaiken tämän lisäksi Haipola on toiminut seurakunnan luottamustoimissa, viimeksi hiippakuntavaltuustossa. Hän myös toi haitarin oululaisiin kirkkoihin. Eräissä häissä piispa Olavi Rimpiläinen tykästyi hänen soittoonsa. Kun kerran piispakin antoi siunauksensa, sopi se kirkonväellekin. Oulun Tuomiokirkossa hän on soittanut mm. Yhteisvastuu-keräyksen konserteissa haitariaan. Eivätkä piispa Rimpiläinen tai iskelmätähti Danny olleet ainoita, jotka noteerasivat Haipolan taidot. Kun Haipola soitti 1976 Oulun Vaakunassa sähköurkuja sunnuntain ratoksi, kirjailija Kalle Päätalo tuli hänen luokseen. Päätalo pyysi, että Haipola nauhoittaisi soittonsa kasetille ja lähettäisi sen hänelle. Paluupostissa tuli kaksikin Kalle Päätalon kirjaa omistuskirjoituksin. Julkinen soitto nyt päätökseen Vuonna 2011 Haipola piti 50-vuotistaiteilijajuhlaansa täpötäydelle Pohjankartanon salille. Tämän konsertin toteuttamiseen hän sai Kansan Sivistysrahaston Yrjö Kallisen rahastosta stipendin. Mukana olivat hänen pitkäaikaiset soittajaystävänsä. Minulla on ollut ilo soittaa hyvien ammattilaisten kanssa. Perussääntö on ollut, että naisista ja rahasta ei saa tulla riitaa. Tämä sääntö on mahdollistanut vuosikymmenet kestäneen yhteisen soittamisen, Haipola naurahtaa. Muusikko Pertti Haipola täytti 70 vuotta 5. tammikuuta Silloin haitari jäi vihdoin narikkaan ja julkiset esiintymiset jäävät nuoremmille. Haluan lopettaa soittamisen vielä silloin, kun nuotit muistuvat mieleen, Oulun monipuolinen musiikkilegenda hymyilee. Jukka Halonen Pertti Haipola on orkestereineen säestänyt legendaarista Molli-Joria eli Georg Malmsténia. Siihen aikaan tähdet liikkuivat yksin ja paikallinen orkesteri sai nuotit soitettavakseen. Haipola on kuvassa Malmsténin oikealla puolella. Kuvat Henrik Kettunen ja Pertti Haipolan arkisto 32 Kansan Sivistysrahasto 33

18 Elias Lönnrotin rahasto (Kainuu) Hoitokunta: apulaisrehtori Tellervo Huotari, kunnallisneuvos Aarno von Bell varapuheenjohtajana, opetusneuvos Matti Väisänen, toimistosihteeri Leena Törrö ja koulutuspäällikkö Lasse Lyytikäinen. Rahaston asiamiehenä on toiminut toimitusjohtaja Pekka Ovaska sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Heikki Kajanto saakka, alkaen säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Lapin rahasto Hoitokunta: kunnallisneuvos Esko J. Ojala, toimistonhoitaja Liisa Kuntsi, aluepäällikkö Onni Nahkiaisoja ja ylitarkastaja Jarmo Huhtala. Rahaston asiamiehenä on toiminut aluepäällikkö Helena Tiuraniemi sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Heikki Kajanto saakka, alkaen säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Alarahasto Matias Kourilan rahasto Lapin rahaston hoitokunta Lapin maakuntarahasto ei jakanut apurahoja vuonna Lappilaiset saivat tukea toisten rahastojen kautta. Esimerkiksi Sanna Kopra Rovaniemeltä sai Työväen Kukkasrahastosta apurahan väitöskirjatyöhön, jossa hän tutkii Kiinan ilmastopolitiikkaa. Kimmo Hirvenmäki Kemistä sai puolestaan apurahan Kivireki näytelmän ja kirjan kirjoittamiseen Kalle Päätalon rahastosta. Kulkaa korpemme kuiskintaa, jylhien järvien loiskintaa... Elias Lönnrot ( ) Vaikka kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja Elias Lönnrot syntyi ja kuoli Sammatissa, hän teki merkittävimmän elämäntyönsä Kajaanissa asuessaan. Lääkäriksi valmistuttuaan Lönnrot haki piirilääkärin virkaa Kajaanista, koska tuolloin vain 400 asukkaan kaupungin sijainti oli erinomainen tulevia runonkeruumatkoja ajatellen. Lönnrot teki Kajaanin vuosinaan neljä matkaa Karjalan laulumaille. Heti rajan takana Vienan Vuonnisen kylässä hän tapasi Ontrei Malisen ja Vaasiila Kieleväisen, jotka olivat latvajärveläisen Arhippa Perttusen lisäksi vuolaimpia Kalevalan ja Kantelettaren säkeitten vuodattajia. Lönnrot muistetaan parhaiten Suomen kansalliseepoksen Kalevalan kokoamisesta, mutta hän teki merkittävää elämäntyötä muillakin aloilla. Lönnrot toimitti useita sanakirjoja, kustansi ja toimitti ensimmäistä suomalaista aikakauslehteä Mehiläistä, suomensi taiderunoutta, julkaisi kansaa valistavia terveysjulkaisuja, perusti Suomen ensimmäisen raittiusseuran ja kokosi Flora Fennican eli Suomen kasviston. Lääkärinä häntä pidettiin hyvänä kirurgina. Lönnrot loi Suomen kieleen mm. sanat kirjallisuus, itsenäinen, sivistys, tasavalta ja äänioikeus. Kainuun maakuntarahasto ei jakanut apurahoja vuonna Anna-Maria Rossi Sotkamosta sai apurahan Geneve-kouluun JHL:n tutkimus- ja kehittämisrahastolta. Oi tunnetko kaukaisen tunturimaan niin jylhän, kauniin ja loistokkaan? Kotiseutu ja aate yhdistyivät vuosipäivänä Työväen Sivistysliiton järjestö- ja kulttuurisihteeri Maarit Tervo ohjasi merkkipäivänsä onnittelut KSR:n Lapin maakuntarahastoon. Tervo on kotoisin Lapista. Tervon mukaan pohjoisen juuria eikä omia arvoja ja aatemaailmaansa voi unohtaa. Merkkipäiväonnittelujen myötä nämä kaksi Maarit Tervolle tärkeää asiaa yhdistyivät, lappilaisten nuorten ja kulttuurin tukemiseksi. Kansan Sivistysrahasto luovuttaa aina syntymäpäiväsankarille adressin, johon on koottu kaikkien rahaston kautta onnittelevien henkilöiden ja järjestöjen nimet

19 Nimellisrahastot Voitto Ahlgrenin rahasto Arvo Ahosen rahasto Jätkän Kulttuurirahasto Lempi ja Edvard Kuparisen rahasto Johannes Rautsialan rahasto Ay-opiston toveriliiton opintorahasto Pekka Aron rahasto Olavi Hurrin rahasto Olavi Ola Hurrin ( ) muistelmateoksen Oikeastaan aika mielenkiintoinen elämä (TSL 2011) toimitti kansien väliin hänen tyttärensä Merja Minkkinen. Kirja on enimmäkseen Hurrin omaa tekstiä. Minkkinen auttoi isäänsä jo keräämällä aineistoa Työväen arkistosta ja kirjastosta, sillä Hurri asui viimeiset vuotensa Torniossa. Hurrin syöpä eteni kuitenkin niin nopeasti, ettei hän ehtinyt toimittaa kirjaa loppuun. Isä halusi, että kirja julkaistaan. Häntä ei vaivannut turha vaatimattomuus, vaan hän tiesi tehneensä sellaisia asioita, että ne olivat yhden kirjan väärti. Päätin, että se tehdään loppuun saakka, kun kerran on aloitettu, Merja Minkkinen kertoo. Opettavainen projekti Ammattisosialidemokraatti Olavi Hurrin elämä kirjaksi Opetusneuvos Olavi Hurri ( ) oli todellinen työväenliikkeen monitoimimies. Vakava sairaus vei miehen ennen muistelmien viimeistelyä, mutta valmista tuli tyttären avulla. Minkkinen kuvailee vuoden kestänyttä projektia työlääksi ja osittain raskaaksi, mutta mielenkiintoiseksi ja opettavaiseksi. Tutustuin kunnolla isääni toimittajana, mitä en ollut ennen tehnyt. Kirjaan valittiin lehtikirjoituksia eri ajoilta. Luin hänen juttujaan, jotka hän oli kirjoittanut parikymppisenä demarinuorten lehteen ja huomasin, että nehän olivat hyviä. Minkkinen mainitsee esimerkiksi Hurrin kirjoitukset matkoiltaan 1940-luvun kahtiajakautuneessa Euroopassa. Työläisnuoriso lehden nuori toimittaja raportoi laajalti vaikutelmiaan muun muassa Wienistä, Berliinistä ja Lontoosta. Minkkinen pitää niitä edelleen hyvinä reportaaseina. Olavi Hurrihan ei ollut saanut käydä korkeakouluja, vaan joutui lopettamaan opiskelut jo keskikoulun jälkeen. Olavi Hurrin kynälle, kirjoituskoneelle ja näppäimistölle riitti käyttöä. Hän oli keskisuomalaisen Työn Voiman päätoimittaja sekä Me -lehden päätoimittaja Vielä eläkkeellä ollessaan hän kirjoitti säännöllisesti Demariin, kutsuen itseään etätyömieheksi. Lehtijuttujen lisäksi syntyi myös kirjoja. Positiivinen työnarkomaani Vaikka tekstiä syntyi, Olavi Hurrin elämän kaksi päätyötä olivat pesti Työväen Sivistysliiton pääsihteerinä sekä Kansan Sivistysrahaston asiamiehenä toimiminen vuodesta Kansan Sivistysrahasto 37

20 Alarahastot Nimellisrahastojen yhteydessä toimii alarahastoja, joiden hoitokuntana ovat KSR:n hallitus ja luettelossa mainitut Työläisnuorison päätoimittaja Olavi Hurri haastattelee työväenliikkeen veteraania Oskari Tokoita Helsingin Seurahuoneella eläkeikään asti. Merja Minkkinen nyökkää, että kyllä, niitä työrupeamia isä itsekin eniten arvosti. Häntä voisi kyllä luonnehtia jonkin sortin työnarkomaaniksi, mutta positiivisessa mielessä. Työ ei ollut kaikki kaikessa, vaan hänellä oli aikaa ystävilleen ja perheelleen. Hän tykkäsi käydä kalalla, lukea, hakata halkoja ja poimia mustikoita. Merja Minkkinen pohtii, että työ ei ollut isälle vain suorittamista, vaan hän todella piti siitä. Hänellä oli etukäteen selvä visio TSL:stä ja KSR:stä. Hän tiesi, mitä ne voisivat olla. Visio TSL:stä toteutui kymmenen vuoden työn aikana. KSR aloitti lähes nollapisteestä, rahasto oli pieni ja vaatimaton. Hän pystyi kertomaan toimintatavat, jolla kasvua saadaan aikaiseksi ja niin siinä kävikin. Idea ja käytäntö toimivat käsi kädessä. Järjestötoiminta kotikenttänä Olavi Hurri oli ennen kaikkea järjestötoiminnan rautainen ammattilainen. Hän tiesi miten SDP ja sen eri sisarjärjestöt toimivat, ketkä siellä ovat töissä, mitä he tekevät ja keneen piti ottaa yhteyttä, jos halusi saada jotain aikaan. Kirjailija ja toimittaja Merja Minkkinen viimeisteli isänsä muistelmat. Hän kuvaa työtä osittain raskaaksi, mutta opettavaiseksi. Minkkinen kuvailee isänsä persoonaa sellaiseksi, että jos hänen kanssaan ei tullut toimeen, sai useimmiten syyttää itseään. Olavi Hurri vältti perusteetonta epäluottamusta, sekä turhia kärjistyksiä ja liioitteluja ihmisten välisissä suhteissa. Hän sanoi joskus olevansa sekäettä-mies. Ja hän arveli, että minun oli jokotai-naisena vaikea ymmärtää sitä. Hän ei silti pitänyt omaa tyyliään parempana. Työn sisällön lisäksi Hurri piti tärkeänä, että saa tavata muita ihmisiä. Jos siihen aikaan olisi tunnettu sana verkostoituminen, Olavi Hurri olisi ollut siinä hyvin suvereeni. Olavi Hurri muistelmateoksen kustansi Työväen Sivistysliitto ja Kansan Sivistysrahasto antoi Merja Minkkiselle apurahan kirjan toimittamiseen. Antti Halonen Kuvat Antti Halonen ja Merja Minkkisen arkisto Ahti ja Anni Fredrikssonin rahasto Vammaisten nuorten yksilöllinen koulutus- ja opintotoiminta Eeva ja Martti Ahtisaaren rahasto Suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaaliminen Jaakko Oksasen rahasto Vähävaraisten nuorten opiskelu, yhteiskuntaan suuntautuva tutkimus ja kulttuuritoiminta Jani ja Terttu Uhleniuksen rahasto muusikko, säveltäjä Jani Uhlenius Kansanläheisen viihdekulttuurin piiriin kuuluva toiminta sekä sivistys- ja kulttuurityö Kalle Päätalon rahasto Aloittelevien nuorten kirjoittajien työ ja heidän kouluttamiseksi järjestettävä toiminta Keijo Liinamaan rahasto Työmarkkinoihin kohdistuva tieteellinen tutkimus- ja koulutustyö Leena Simosen rahasto VTM Leena Simonen Tutkimus- ja kulttuuritoiminta kuluttajatutkimuksen ja työväenperinteen säilyttämisen alueella Mauno Koiviston rahasto Nuorten ja aikuisten opinto- ja kulttuuriharrastukset Olavi Lindblomin rahasto Asuntopolitiikkaan, työmarkkinatoimintaan ja yhteiskunnalliseen uudistustyöhön liittyvät tutkimukset Päivi ja Paavo Lipposen rahasto FT Päivi Lipponen Nuorten taiteilijoiden tukeminen ja kouluttautuminen sekä tutkimus- ja kulttuuritoiminta Tarja Halosen rahasto erityisavustaja Sanna Viitanen Suomalainen moniarvoinen kulttuuri, vähemmistöjen perus- ja ihmisoikeudet, demokratiaa edistävä tieteellinen ja taiteellinen toiminta Tauno Yliruusin rahasto Suomalaisen näytelmäkirjallisuuden kääntäminen - rahastolla kirjailijaresidenssi Savonrannassa Viola Järvisen rahasto ympäristöpäällikkö Sinikka Salonen-Saxén Kotitalous-, ravitsemus- tai kuluttaja-alan opiskelijoiden ja tutkimustoiminnan tukeminen Väinö Tannerin rahasto DI Mikko Tanner , fil. maist, toimittaja Riikka Tanner Lahjakkaiden vähävaraisten opiskelijoiden tukeminen 38 Kansan Sivistysrahasto 39

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat

WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat 1. Niemi-Aro Antti 2. Saari Aapo 3. Kinnari Sirpa 4. Koskinen Eila 5. Lähdesmäki Liisa 6. Niemi Anne 7. Palojoki Ulla 8. Hyvönen Juhani 9. Peltola Asko 10. Saunamäki Raimo 11.

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Leena Valkeeniemi-Tasanen. terveydenhoitaja Tampere. Marika Tasanen väyläsuunnittelija Tampere. Matti Hirvonen järjestelmäsuunnittelija Tampere

Leena Valkeeniemi-Tasanen. terveydenhoitaja Tampere. Marika Tasanen väyläsuunnittelija Tampere. Matti Hirvonen järjestelmäsuunnittelija Tampere 112 113 114 115 A Timo Malmi FL, kirjailija Leena Valkeeniemi-Tasanen terveydenhoitaja Mauri Poussa toimitusjohtaja, työyhteisövalmentaja Pirjo Kokkonen kotitalousteknikko 116 117 118 119 120 Ilkka Nikander,

Lisätiedot

Lista 1 ( 6 ) 2012-10-19. Oulu toimitukset

Lista 1 ( 6 ) 2012-10-19. Oulu toimitukset Lista 1 ( 6 ) Oulu toimitukset 2012-10-19 1) K1 Alatalo Pertti Antero 2) K2 Alatalo Pertti Antero Alatalo Arto Tapio 3) K3 Teerinkoski Ritva Leena Teerinkoski Raimo Ilmari Ahonen Minna Maria Ahonen Marko

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 1 Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 H21 3.0 km (Lähti: 7, Keskeytti: 0, Hylätty: 0) 1. Aaro Asikainen Kalevan Rasti 15.57 2. Santeri Silvennoinen Kalevan Rasti 16.55 +58 3.

Lisätiedot

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Nuoret alle 12 v 1. Pasi Autio Saarijärven Kaira 4 495 g Nuoret alle 15 v 1. Erik Pirtala Laukaan Ahvenpojat 5 310 g 2. Tiia Piekäinen Tikkakosken Kalamiehet

Lisätiedot

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliitto r.y. Sivu 1 (6) Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto Tunnustuspalkinto on annettu vuodesta 1949 lähtien

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009

Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009 Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009 Naiset Miehet 60 1. Mirja Huotilainen 146 1. Kyösti Härkönen 238 2. Marketta Mustonen 96 2. Ari Myller 207 3. Varpu Korhonen 26 3. Esko Huhtaniemi 189 4. Tuija

Lisätiedot

Oulun OP:n uusi edustajisto 2010 2014

Oulun OP:n uusi edustajisto 2010 2014 Oulu, 42 edustajaa Oulun OP:n uusi edustajisto 2010 2014 Nämä 79 valittua edustavat sinua. Antero Aakko insinööri, myyntijohtaja Allu Alatalo 48 vuotta myynti- ja markkinointipäällikkö Kyösti Asikainen

Lisätiedot

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 Miehet Yleinen: 1. 55 Jouni Kokkonen Merilapin urheilukalastajat 3361 2. 51 Mika Jaako Merilapin urheilukalastajat 2935 3. 76 Mika Nampajärvi Koillisen kilpakalastajat 2914 4.

Lisätiedot

TULOSPALVELU. Lions SM-pilkki 27.3.2011

TULOSPALVELU. Lions SM-pilkki 27.3.2011 TULOSPALVELU Lions SM-pilkki 27.3.2011 Järjestäjä: LC Parikkala/Siikalahti. Paikka: Parikkala Simpelejärvi Kilpailijoita yhteensä: 143 Kilpailukala: Ahven Yhteiskalamäärä: 95.8 kg Sarjat: M60 (Miehet alle

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

Nuoret 14-alle 18v. 1. Mikko Saviaro 1056 g Kaamospilkki 81

Nuoret 14-alle 18v. 1. Mikko Saviaro 1056 g Kaamospilkki 81 Lapin Mestaruuspilkki 13.3.2010 Kemijärvi / Kaisanlahti Tulokset: Nuoret alle 12v. 1. Heidi Harju 780 g Ivalon Erämiehet 2. Ville Harju 287 3. Riikka Kumpula 250 Sodankylän Perhokalastajat 4. Jonna Harju

Lisätiedot

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00 H6 (Lähti: 6 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 6. Sorsa Aleksi Pihkan 23.2 2. Hakuli Tommi KeU 24.02 +50 3. Pietiläinen Aleksi Pihkan 26.54 +3.42 4. Koikkalainen Severi Pihkan 2.46 +4.34 5. Koivisto Antton KeU

Lisätiedot

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TKEK = Työväen Kala- ja Eräkerho Kirkkonummi = Kirkkonummen Kala- ja Metsämiehet H-linna = Hämeenlinnan Kala ja Erä ry TEM = Tesoman Erämiehet ry TULOKSET

Lisätiedot

Teht. Pist. Ikä Hyv.

Teht. Pist. Ikä Hyv. Kilpailu: Puumieskesätaitokilpailu 2013 Järjestäjä: Mikkelin Seudun Puumiehet ry Päivämäärä: 21.9.2013, Anttolanhovi, Mikkeli Miesten kilpasarja Ikä Hyv. Pisteet 1 Pekka Repo P-Savo 88 17 72 177 29:10

Lisätiedot

Kunnanvaltuuston jäseniksi vuosiksi 2013 2016 on valittu seuraavat henkilöt: 1. 10 Hekkala, Raija KESK 128 2035,000 opettaja, eläkeläinen

Kunnanvaltuuston jäseniksi vuosiksi 2013 2016 on valittu seuraavat henkilöt: 1. 10 Hekkala, Raija KESK 128 2035,000 opettaja, eläkeläinen PÖYTÄKIRJA Suomussalmen kunnan keskusvaalilautakunta on kokouksessaan 31.10.2012 klo 18.00 vahvistanut Suomussalmen kunnassa 28.10.2012 toimitettujen kunnallisvaalien tuloksen. Kunnanvaltuuston jäseniksi

Lisätiedot

Myyrmäen Kalamiehet ry 1 (8) 31.03.2015

Myyrmäen Kalamiehet ry 1 (8) 31.03.2015 Myyrmäen Kalamiehet ry 1 (8) 31.03.2015 TALVEN 2015 TULOKSIA 1. Kerhon omat kilpailut Sarjakilpailut: Miehet: 1. Tomi Ojanperä 56 pistettä 2. Arto Männistö 50 pistettä 3. Mikko Väänänen 49 pistettä Naiset:

Lisätiedot

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-

Lisätiedot

Valittu Vertausluku nro

Valittu Vertausluku nro Valitut ja varamiehet vertausluvuittain Sivu 1 Valittu Järj Ehdokas Ryhmä Äänet Vertausluku nimi 1. 117 Kääriäinen, Seppo KESK 608 3506,000 VTT, kansanedustaja 2. 31 Eestilä, Markku KOK 276 1770,000 kansanedustaja,

Lisätiedot

Bussiin nousulista ==============

Bussiin nousulista ============== 1/6 Bussiin nousulista ============== Grp. Metallin ao. 148 r.y. Päivitetty lista 28.1.2009 Virkistysviikonloppumatka Kuusamoon 31.1. - 1.2.2009 (la-su/2 pv) "Holiday Club Kuusamon tropiikki" Bussi nro

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani Sijoitus Etunimi Sukunimi Joukkue Tulos 1 Seppo Lehtonen Jokilaakso 104 / 2 40 2 Kai Rimpineva Imatra 002 39 3 Matti Syvälä Tampere 005 36

Lisätiedot

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta 1 / 5 KV-2012 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24 Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 Aho Maria toimistosihteeri 3 Ailio kapteeni evp

Lisätiedot

RHY:n kilpailu - Tuloskooste 31.01.2016

RHY:n kilpailu - Tuloskooste 31.01.2016 RHY:n kilpailu JUUKA, 15.03.2014 Yksilökilpailut Kilpasarja Miehet alle 50v Nimi Nro Seura Hiihto Arviointi Ammunta Pisteet 1. Nousiainen Jarno 101 Petrovaaran Metsästysseura 288 (24:09) 244 (-5m/-23m)

Lisätiedot

Puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Varapuheenjohtaja Anne Luhtala KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJAT

Puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Varapuheenjohtaja Anne Luhtala KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJAT 1 (10) TEUVAN KUNTA LUOTTAMUSTOIMIEN TÄYTTÄMINEN - Teuvan kunnanvaltuusto 19.1.2009 KUNNANVALTUUSTON VAALILAUTAKUNTA varsinaiset et Lehtimäki Esko Luhtala Anne Lilja Jukka Mäntylä Anu henkilökohtaiset

Lisätiedot

SM-RAUTUPILKKI 2011 TUULISPÄÄJÄRVI 16.04.2011 Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S

SM-RAUTUPILKKI 2011 TUULISPÄÄJÄRVI 16.04.2011 Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S MIEHET SIJA NIMI TULOS(g) 1 Tuovinen Aki 3178 2 Karppinen Eino 2705 3 Känsälä Heikki 2303 4 Olkkola Elmo 2250 5 Heinonen Jaakko 1407 6 Heikkinen Jari 1317 7 Marjanen

Lisätiedot

Bruunon kisat 24.7.2013 Ratinan stadion Tulokset

Bruunon kisat 24.7.2013 Ratinan stadion Tulokset Sivu 1 / 6 Bruunon kisat 24.7.2013 Ratinan stadion Tulokset 100m juoksu M30 +0,5m/s 1) Sami Koivunen Noormarkun Nopsa 12,21 +0,5m/s 1) Juho-Pekka Karjalainen Kunto-Pirkat 11,91 2) Aku Kallio Kosken Kaiku

Lisätiedot

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi OPINNÄYTETÖIDEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISHAASTEET Työseminaari 11.2.2005 klo 9.00 15.30, auditorio 221, II kerros Ilmoittautuneet yhteensä 63 henkilöä [päivitetty 9.2.2005] Nimi Työtehtävä Organisaatio Sähköposti

Lisätiedot

Kirkolliskokousvaalit 2016

Kirkolliskokousvaalit 2016 I Viinipuu 87 Engström Vesa asiantuntija I Viinipuu 88 Ijäs Mika palvelukokonaisuuden esimies, yhteisöpedagogi (AMK) I Viinipuu 89 Leipakka Laura TM I Viinipuu 90 Leskinen Heikki TM I Viinipuu 91 Orpana

Lisätiedot

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu Yrityksen nimi Pohjois-Karjalan Osuuspankki Yhtiömuoto Osuuspankki Y-tunnus 21744500 Osoite Siltakatu 4, Joensuu E-mail joensuu@op.fi Puhelinnumero 0102564201 Perustamisvuosi 2008 Yhtiön kotipaikka Joensuu

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Meurasalo Antti Pohjois-Savon RT Y 193 98 95 4 10 5 2 Tiihonen Tommi

Lisätiedot

Ehdokkaiden äänimäärät 1 / 5

Ehdokkaiden äänimäärät 1 / 5 Ehdokkaiden äänimäärät 1 / 5 I Vaalipiiri Lähetetty 43216 Äänestys% 25,2 Hyväksytty 10844 Hyväksytty% 99,7 Hylätty 29 Hylätty% 0,3 Valitaan 9 Akaan-Penttilä Eero lääketiet. ja kir. tri Helsinki Kokoomus

Lisätiedot

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9. Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.2014 Nimi Helanterä Antero Laine Jukka Nuuttila Marja-Leena

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA M30 4 x 100 m 1. Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijat 47,81 SE Mikko Kiuru Henri Heikkinen Jukka Mertanen Krister Laine M30 4 x

Lisätiedot

edellisestä kuukaudesta

edellisestä kuukaudesta Päivitetty 31.10.2008 A-osake Muutos edellisestä kuukaudesta B-osake Muutos edellisestä kuukaudesta B-uudet Muutos edellisestä kuukaudesta Osakkeiden määrä Osuus Osuus äänistä 1 Koskenkorva Matti Olavi

Lisätiedot

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Päivitetty: 25.11.2012 Pentti Nieminen Lisäykset ja korjaukset puh. 050-3485607, peetun@luukku.com

Lisätiedot

14. - 16.3.1980, HELSINKI, Viipurin Voimailijat

14. - 16.3.1980, HELSINKI, Viipurin Voimailijat 14. - 16.3.1980, HELSINKI, Viipurin Voimailijat 1. Reijo Haaparanta Kauhajoen Karhu 2. Reijo Luokkanen Tampereen Painiseura 3. Jukka-Pekka Tanner Tampereen Painiseura 1. Taisto Halonen Lapin Veikot 2.

Lisätiedot

SUOMEN BEAGLEJÄRJESTÖ RY HAASTELISTA

SUOMEN BEAGLEJÄRJESTÖ RY HAASTELISTA SUOMEN BEAGLEJÄRJESTÖ RY HAASTELISTA Beaglein terveystutkimusten rahoittamiseksi on käynnistetty haastekeräys. Haastekeräykseen osallistuvat julkaistaan Beagle-lehdessä sekä internetsivuillamme. Keräykseen

Lisätiedot

KOTKA-KYMIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON JÄSENTEN VALITSEMISTA VARTEN

KOTKA-KYMIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON JÄSENTEN VALITSEMISTA VARTEN KOTKAN EV. LUT. SEURAKUNNAN EHDOKASLISTOJEN YHDISTELMÄ SEURAKUNTAVAALEISSA 9.11.2014 KOTKA-KYMIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON Uusi viini I Sosialidemokraattinen 2 3 13 14 15 16 Tähtinen

Lisätiedot

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090 1(7) TK1 Pajula 413 6,9 0,00 748-401-3-145 Pajula Nikola Eero Olavi, Siikajoentie 1468, 92320 Siikajoki Nikola Jarmo Sakari, Siikajoentie 1476 As 2, 92320 Siikajoki TK2 Lisäkorpela 1 0,0 0,00 748-403-61-0

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS W'O Ц KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 5 päivänä helmikuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

Norssiope.fi juhlaseminaari ja enorssin kevätseminaari, osallistujaluettelo (27.4.2016)

Norssiope.fi juhlaseminaari ja enorssin kevätseminaari, osallistujaluettelo (27.4.2016) Norssiope.fi juhlaseminaari ja enorssin kevätseminaari, osallistujaluettelo (27.4.2016) 1 Kiviharju Jani Helsingin normaalilyseo 2 Hyvönen Olli Helsingin normaalilyseo 3 van den Berg Marko Helsingin normaalilyseo

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 39 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Suominen Hannu Kankaanpään Seudun RT Y 192 94 98 6 6 8 2 Meurasalo

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29 Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Kirkkovene miehet 10 km Joukkue ================================== 1. Kuopion Soutajat

Lisätiedot

A-mestaruus. B-mestaruus

A-mestaruus. B-mestaruus Porin Keilailuliitto Porin Keilahalli RKL:n keilailumestaruus henkilökohtaiset mestaruudet, miehet ja naiset, 6 sarjaa eu 12.04.2010-02.05.2010 Valvoja:RKM Pori (Porin Rakennusmestariyhdistys ry) A-mestaruus

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Eeva Puro; Kirsti Seppälä; Liberaalinen Kansanpuolue. Keskustapuolue. Keskustapuolueen Kankaanpään kunnallisjärjestö Kauko Juhantalo; Keskustapuolue

Eeva Puro; Kirsti Seppälä; Liberaalinen Kansanpuolue. Keskustapuolue. Keskustapuolueen Kankaanpään kunnallisjärjestö Kauko Juhantalo; Keskustapuolue Kotiseutukokoelma Kansio: POLITIIKKA Taulukot puolueittain Taulukko 1: Liberaalit, sinisessä Kankaanpää kehittyvä kaupunki -kansiossa 1. Vaalimainos (2 kpl): Liisa Liisa Jussila; Liberaalinen Jussila 147

Lisätiedot

Piirin rannaltaonginta 2015

Piirin rannaltaonginta 2015 Piirin rannaltaonginta 2015 30.6.2015 30.6. 2015 Saimaan kanava Naiset yli 80 1 Huuskonen, Martta 153 gr Ruokolahden Eläkkeensaajat 2 Rui, Helka 7 gr Lauritsalan Eläkkeensaajat Naiset yli 70 v. 1 Peltola,

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Vanha kenttä: 1987-1992

Vanha kenttä: 1987-1992 JYVÄS-GOLF HOLE-IN-ONE 1978-2010 Vanha kenttä: 1987-1992 1987 1 Matti Tikkinen väylä 6 1988 2 Tuomo Kilpeläinen väylä 8 1989 3 Jaakko Nieminen väylä 6 4 Pertti Virtanen väylä 4 5 Sami Rantakari väylä 6

Lisätiedot

54 kg 71 kg 1. Paavo Roininen Kokkolan Jymy 1. Mauri Backman Hämeenlinnan Kisa 2. Pauli Kemppainen Kemin Into 2. Pentti Söderlund Turun Jyry

54 kg 71 kg 1. Paavo Roininen Kokkolan Jymy 1. Mauri Backman Hämeenlinnan Kisa 2. Pauli Kemppainen Kemin Into 2. Pentti Söderlund Turun Jyry TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 23. 24.1.1960 FORSSASSA: 51 kg, 57 kg, 63.5 kg, 71 kg, 81 kg/forssan Alku KEMISSÄ: 54 kg, 60 kg, 67 kg, 75 kg, + 81 kg/kemin Into 1. Pentti Saviaro Kemin Into 1. Mauri Ruonala

Lisätiedot

EKL Kymenpiirin rannaltaonginta 30.6.2015

EKL Kymenpiirin rannaltaonginta 30.6.2015 1 EKL Kymenpiirin rannaltaonginta 30.6.2015 Saimaan kanava Naiset yli 80 1 Huuskonen, Martta 153 gr Ruokolahden Eläkkeensaajat 2 Rui, Helka 7 gr Lauritsalan Eläkkeensaajat Naiset yli 70 v. 1 Peltola, Kaarina

Lisätiedot

Renkaanheitto ranking 2012 Autonrengas Naiset 5kg Autonrengas Miehet 6kg

Renkaanheitto ranking 2012 Autonrengas Naiset 5kg Autonrengas Miehet 6kg Renkaanheitto ranking 2012 Autonrengas Naiset 5kg 1 Ulvi Jurikivi KU-58 14,49 22.9.2012 Leppävirta 2 Piia Aaltokoski LepU 12,88 30.9.2012 Leppävirta 3 Asta Kankaala LepU 12,68 18.8.2012 Leppävirta 4 Anastasia

Lisätiedot

Hämeen aluemestaruuskilpailut

Hämeen aluemestaruuskilpailut Orimattila 04. - 17:51:29 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N 1. Noora Etula LAS 96 99 94 98 387 2. Katariina Laine HlAS 95 97 92 99 383 19x 3. Saana Tattari HlAS 95 98 95 95 383 17x 10m Ilmakivääri 40 ls,

Lisätiedot

Valtuuskunnan vaali 1.-28.10.2013 vaalitulos. Valtuuskunnan jäsenet 2014 2016

Valtuuskunnan vaali 1.-28.10.2013 vaalitulos. Valtuuskunnan jäsenet 2014 2016 Valtuuskunnan vaali 1.-28.10.2013 vaalitulos. Valtuuskunnan jäsenet 2014 2016 Hakala Kalle, Sijaisuuksia Hartikainen Kaisa Karoliina, Siilinjärven kunta, valvontaeläinlääkäri Haukipuro Martta Elisabeth,

Lisätiedot

Keski-Suomen vapaa-ajan kalastajapiirin pilkkimestaruus kilpailut Äänekoski, Mämmen SEO-asema 24.3.2013 Kaloja sarjassa yhteensä 272,72 kg

Keski-Suomen vapaa-ajan kalastajapiirin pilkkimestaruus kilpailut Äänekoski, Mämmen SEO-asema 24.3.2013 Kaloja sarjassa yhteensä 272,72 kg Kaloja sarjassa yhteensä 272,72 kg 1. Marko Pollari YKK Miehet yleinen YKK yleinen 2. 10723 2. Esko Naukkarinen IPK Miehet yleinen IPK yleinen 1. 10089 3. Pekka Korhonen YKK Miehet yleinen YKK yleinen

Lisätiedot

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 21.4.2016 16:00 sairaus Aalto Touko

Lisätiedot

yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset

yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset Sakun Kesäkisat Vierumäki 8/31/2041 yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset TULOKSET M 100 m Tuuli: -0,1 1. Ilari Teerikangas Ammattiopisto Luovi 12,55 2. Teemu Lehmusto Suomen Urheiluopisto 13,13 3. Matti

Lisätiedot

SVU-SM-Rullaluistelu- ja rullasuksihiihtokilpailut 11.8.2013 Nokia Tulokset

SVU-SM-Rullaluistelu- ja rullasuksihiihtokilpailut 11.8.2013 Nokia Tulokset 1(5) SVU-SM-Rullaluistelu- ja rullasuksihiihtokilpailut 11.8.2013 Nokia Tulokset Rullaluistelu 300m, miehet 1)Tommi Lahti If Femman 50,7 1) Jukka Korpi Kristiinan Urheilijat 31,2 1) Urmas Leirost Lahden

Lisätiedot

Pääsiäiscup Kajaani kilpailu 1

Pääsiäiscup Kajaani kilpailu 1 Pääsiäiscup Kajaani kilpailu 1 Kajaani, 25.03.2016 Yksilökilpailut M 1. Nousiainen Jarno 8 Pohjois-Karjala 290 (35:59) 284 (-5m/+3m) 552 (92) 1126 2. Repo Tuomas 11 Vieremän Eränkävijät 258 (41:15) 280

Lisätiedot

SM-JAKKARANHEITTOKISAT 2.7.2016

SM-JAKKARANHEITTOKISAT 2.7.2016 6 PARASTA, 3 LISÄHEITTOA SARJA:MIEHET YLEINEN+kilpa NRO NIMI PAIKKAKUNTA 1 2 3 4 5 6 PARAS KILPA Timo Nissinen Jämsänkoski 29,96 30,84 30,30 30,58 30,84 1 SE Jukka Vesterinen 27,20 27,85 27,22 27,68 26,02

Lisätiedot

M 40 100 m 1) Tapio Lippo, os. Oulu 058. 14,0, 2) Tero Tynjälä, os. Espoo 048, 15,5, 3) Jussi Sparre, os. Espoo 048, 17,6.

M 40 100 m 1) Tapio Lippo, os. Oulu 058. 14,0, 2) Tero Tynjälä, os. Espoo 048, 15,5, 3) Jussi Sparre, os. Espoo 048, 17,6. YLEISURHEILU M 100 m 1) Pasi Forsell, os. Kokkola 166, 14,5. M 35 100 m 1) Kaido Tigas, os. Espoo 048, 14,5, 2) Petri Jääskeläinen, os. Espoo 048, 15,4. M 40 100 m 1) Tapio Lippo, os. Oulu 058. 14,0, 2)

Lisätiedot

Autonrengas Naiset 5 kg

Autonrengas Naiset 5 kg Autonrengas Naiset 5 kg pvm 1 Pirjo Saukkonen LepU 15,61 8.10.2011 Heinävesi 2 Riikka Ruuth KivKiv 13,78 22.4.2011 Kuopio 3 Ulvi Jurikivi KU-58 12,62 24.9.2011 Leppävirta 4 Lotta Kirvesmies MikKV 12,40

Lisätiedot

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 MIEHET 100 m 11,10 Joonas Kokko 2015 200 m 22,55 Joonas Kokko 2015 400 m 48,53 Jukka Latva-Rasku -97 800 m 1.51,78 Pekka Passinen -94 1000 m 2.26,94 Ville Hautala -91 1500

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk)

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk) TOHOLAMMIN KUNNAN TOIMIELIMET JA JÄSENET / EDUSTAJAT KUNTAYHTYMIEN YM. TOIMIELIMISSÄ 2013 2016 TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016 Harju Ulla-Riitta (sdp) II vpj. Hirvikoski Ville (kesk) Hylkilä Marja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello PohjoisKarjalan sosiaali ja terveyspalvelujen Esityslista 2/2016 1 Kokouskutsu Aika Paikka Toimielimen jäsenet 02.03.2016 kello Nurmes Heinävesi Suhonen Maija Happonen Aarno Ilomantsi Urjanheimo Hannu

Lisätiedot

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Työntekijän nimi Nykyinen virka- tai toiminimike 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 1.1.2011 Virka- tai toiminimike 1.1.2011

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 9.8.2012 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 9.8.2012 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli) (S10073)

Lisätiedot

RovaniemenYrittäjät r.y.

RovaniemenYrittäjät r.y. RovaniemenYrittäjät r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2005 PUHEENJOHT AJAN KATSAUS Kulunut toimintavuosi oli yhdistyksemme 18. Yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnille korostettiin niin kuntalaisille kuin

Lisätiedot

Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os.

Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os. Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os. 1. Kari Toivonen Helsingin Tarmo 2. Kari Keskinen Tampereen Voimailijat 3. Pekka Laakso Rauman Voimailijat

Lisätiedot

Veteraani CUP 25-29 v. 2010

Veteraani CUP 25-29 v. 2010 Veteraani CUP 25-29 v. 2010 1 Toni Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 240 1 2 3 2 Jori Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 210 2 4 2 3 Tuomas Karavirta Kouvolan Hiihtoseura 200 1 1 4 Antti Joutjärvi Kouvolan Hiihtoseura

Lisätiedot

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo.

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo. Sijoitus Kilpailu % Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag 1 100,0000 939,2404 124 Nousiainen Lauri 2 97,6396 917,0707 127 Nurmi Seppo Karjala A 3 95,4658 896,6531 104 Manni Matti

Lisätiedot

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 1311 Sirpa Martins

Lisätiedot

URHEILUTOIMITTAJAT GOLFMESTARUUSTULOKSET Sivu 1 (15)

URHEILUTOIMITTAJAT GOLFMESTARUUSTULOKSET Sivu 1 (15) URHEILUTOIMITTAJAT GOLFMESTARUUSTULOKSET Sivu 1 (15) 1991 Siilinjärvi/Tarinaharju Hcp, 36 reikää 1. Seppo Jolkkonen Porvoo 2. Mikko Juntunen Kuopio 3. Arto Teronen Helsinki 1992 Nokia River Golf 1. Mikko

Lisätiedot

MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi. Grönstrand

MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi. Grönstrand MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi Kauno Kyhälä Sakari Ukonmaanaho Kari Kuoppamaa Reijo Puurunen Jorma Halonen Petri Pitkänen Ari Grönstrand Risto Ruostetsaari Risto Pekkala

Lisätiedot

Sukunimi /yhteisö Etunimet /Edust. Osoite Asuinpaikka Synt. aika Lehtiniemi Tapio Johannes Kotitontuntie 24 A 4 02200 Espoo 29.04.

Sukunimi /yhteisö Etunimet /Edust. Osoite Asuinpaikka Synt. aika Lehtiniemi Tapio Johannes Kotitontuntie 24 A 4 02200 Espoo 29.04. YHTEISMETSÄN PERUSTAMISSOPIMUS 1. Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on perustaa yhteismetsä jäljempänä mainittuihin kiinteistöihin kuuluvista, tässä sopimuksessa määritellyistä alueista. Lisäksi

Lisätiedot

Veikon toimituskunnat 1935-1975

Veikon toimituskunnat 1935-1975 Veikon toimituskunnat 1935-1975 1935-1936 Esko R. Joki Opettajamatrikkeli Veikko Itkonen 3330 Harri Wendelin 3319 Erkki Kario 3530 Eino Salmi 3283 Ola Österholm 3557 Kauko Pennanen 3347 Ukko Saraste 3473

Lisätiedot

ESITYS LIITTOVALTUUSTON / TYÖTTÖMYYSKASSAN VALTUUSTON JÄSENIKSI

ESITYS LIITTOVALTUUSTON / TYÖTTÖMYYSKASSAN VALTUUSTON JÄSENIKSI ESITYS LIITTOVALTUUSTON / TYÖTTÖMYYSKASSAN VALTUUSTON JÄSENIKSI / 1. Teemu Honkanen Tuomo Heinonen os. 390 os. 390 2. Helmut Jurgensson Martin Adorf maa- ja vesirakennusalan työntekijä 3. Esko Karhu Matti

Lisätiedot

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 Homenokka-turnauksessa Istumalentopallon Suomen Cupia on pelattu vuodesta 1985 TULOKSET ry 31. SUOMEN CUP Jyväskylässä 26.-27.9.2015 L O P P U T U L O K S E T NAISTEN

Lisätiedot

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki.

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on tukea maamme työväen ja

Lisätiedot

1 ( 6 ) Lista 2012-03-01. Oulu toimitukset

1 ( 6 ) Lista 2012-03-01. Oulu toimitukset 1 ( 6 ) 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14) 15) 16) 17) 18) 19) 20) 21) 22) 23) 24) K1 Alatalo Pertti Antero K2 Alatalo Pertti Antero Alatalo Arto Tapio K3 Teerinkoski Ritva Leena Teerinkoski

Lisätiedot

Nimi Tarkoitus Apuraha Kotipaikka Rahasto Hentilä Marjaliisa Matti Paasivuoren elämäkerta 4000 Espoo Yleisrahasto

Nimi Tarkoitus Apuraha Kotipaikka Rahasto Hentilä Marjaliisa Matti Paasivuoren elämäkerta 4000 Espoo Yleisrahasto Nimi Tarkoitus Apuraha Kotipaikka Rahasto Hentilä Marjaliisa Matti Paasivuoren elämäkerta 4000 Espoo Yleisrahasto Viljamaa Kimmo Väitös: Artikkelit yliopisto-teollisuusyhteistyöstä koneenrakennus ja bioalalta

Lisätiedot

Nimi Tarkoitus Apuraha Kotipaikka Rahasto Aalto Maija Journalistipalkinto 2000 Oulu Yleisen lehtimiesliiton opintorahasto

Nimi Tarkoitus Apuraha Kotipaikka Rahasto Aalto Maija Journalistipalkinto 2000 Oulu Yleisen lehtimiesliiton opintorahasto Nimi Tarkoitus Apuraha Kotipaikka Rahasto Aalto Maija Journalistipalkinto 2000 Oulu Yleisen lehtimiesliiton opintorahasto Aikio Saara Huonekalujen entisöintiin ja puualan tietämyksen syventämiseen. 400

Lisätiedot

Kärkkäinen Anna. Koivusalo Jussi

Kärkkäinen Anna. Koivusalo Jussi Nimi Tarkoitus Apuraha Kotipaikka Rahasto Halme Julius International business -opiskelu ulkomailla 500 Jyväskylä Ahti ja Sirkka Lahtisen rahasto Luoma Maikki Markkinoinnin ja kielen vaihto-opiskelu Kiinassa

Lisätiedot

Nastolan seurakunta Kirkkoneuvosto Pöytäkirja 1/2015

Nastolan seurakunta Kirkkoneuvosto Pöytäkirja 1/2015 Aika: 28.1.2015 klo 18 Paikka: Seurakuntatalo, neuvotteluhuone Puheenjohtaja Matti Piispanen paikalla Varapuheenjohtaja Oksanen Ohto paikalla Jäsen Arraste-Kihlakaski Mervi paikalla Eskola Päivi paikalla

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, STL 0,5 km (v) 1. Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4.11 2. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6.33 Lapset alle 8, STL 0,5 km (v) 1. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat

Lisätiedot