Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ. Kunnallisvaalit. Akseli 1/2013. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ. Kunnallisvaalit. Akseli 1/2013. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ T YÖ PA I K AT T YÖ L L I S Y YS A S U M I N E N HY V I N V O I N T I TA LO U S O R I G O S S A : Kunnallisvaalit Akseli 1/2013 Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

2 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Akseli Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta 1/2013 Väestö 1 Työpaikat 3 Työllisyys 4 Asuminen 6 Hyvinvointi 10 Talous 12 Origossa: Kunnallisvaalit 15 Ajankohtaista 20 Tutkimuksia ja arviointeja 24 Akseli tarjoaa tietoa johtamisen, kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Akselissa luodaan katsaus keskeisiin toimintaympäristön ilmiöihin eri tietolähteistä koottujen taulukoiden ja kaavioiden avulla. Aihealueita ovat väestö, työpaikat, työllisyys, asuminen, hyvinvointi ja talous. Tämän julkaisun (Akseli 1/2013) origossa vuoden 2012 kunnallisvaalien tulokset ja tilastot. Ajankohtaista osiossa esitellään uuden kaupunkistrategian laadintaa, Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimuksen tuloksia ja Kestävä yhdyskunta yksikön tekemää selvitystä tamperelaisten asenteista, huolista ja tyytyväisyydestä ympäristöasioihin. Lisäksi osiossa esitellään Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja , se ilmestyi aikaisempien vuosien tapaan kaksoisnumerona tammikuussa Tutkimuksia ja arviointeja osiossa on Jouko Järnefeltin artikkeli Asuinalueiden sosiaalisesta erilaistumisesta ja tiivistelmä Timo Aron selvityksestä kuuden suuren kaupunkiseudun väestöllisestä kilpailukyvystä. Julkaisuista esitellään Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys Sitä saa mitä tilaa, Tilaaja tuottaja toimintatavan kehittyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa, Tietotuotanto ja laadunarvioinnin julkaisusarjan raportteja ja kaupungin tutkimustoiminnan yhteenvetoa vuodelta Akseli ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Julkaisu on luettavissa: Kuvat: Susanna Lyly ISSN-L ISSN Tampere

3 AKSELI 1/2013 Väestö 1 Väestönkasvu kolmannesvuosittain VÄESTÖ Tampereen väestön kasvu 2000-luvun ennätysvauhdissa Syntyneet ja kuolleet Elävänä syntyneitä Kuolleita Syntyneiden enemmyys * Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereen väkiluku oli henkilöä. Väkiluku kasvoi vuoden 2012 aikana henkilöä (1,0 %), mikä jäi vain niukasti vuosien 2000 (2 294 as.) ja 2001 (2 306 as.) ennätysluvuista. Em. vuosien lisäksi 2000-luvulla on vain vuosina 2002 ja 2006 väestön kasvu ylittänyt asukasta. Väestön kasvun 2000-luvun keskiarvo on asukasta vuodessa. Tilastokeskus julkistaa lopulliset väestötiedot Kaupungin osa-alueiden ikäryhmittäiset väestötiedot kootaan alkukesällä 2013 julkaisuksi, joka löytyy osoitteesta: Tamperelaisvauvoja enemmän kuin vuosikymmeniin Ennätykselliset tamperelaisvauvaa näki päivänvalon vuoden 2012 aikana. Edellisen kerran näin monta tamperelaista on syntynyt 1960-luvun puolivälissä. Syntyneiden määrä on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan vuoden 2002 notkahdusta lukuun ottamatta. Vaikka vuosittain kuolleiden määrä on noussut viimeisten kolmen vuoden aikana uudelle sataluvulle (1 844), riittää syntyneiden kasvava määrä nostamaan syntyneiden enemmyyden uudelle sataluvulle, (752) henkilöä. Syntyneiden enemmyys on ollut näin suurta vain vuosina 2004 ja Nettomuutto Kotimainen nettomuutto Nettomaahanmuutto Nettomaahanmuuton %- osuus, asteikko oikealla % Tampereen nettomuuttovoitto viime vuonna oli asukasta, mikä oli lähes 300 asukasta enemmän kuin edellisenä vuotena. Muuttovoitosta noin kolmannes (538 henkilöä) kertyi maahanmuutosta, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän. Maastamuutto on vähentynyt enemmän kuin maahanmuutto. Tampereelta poismuutto Suomen sisällä väheni edellisestä vuodesta, mikä johtuu osittain yleisen taloudellisen tilanteen heikentymisen tuomasta epävarmuudesta työ- ja asuntomarkkinoilla * Lähde: Tilastokeskus Lempäälän ja Ylöjärven kasvu nopeinta Tampereen kaupunkiseudun ennakkoväkiluku oli vuoden 2012 lopussa henkilöä. Väkiluku kasvoi vuoden aikana henkilöä (1,2 %), mikä oli lähes 400 asukasta enemmän kuin vuonna 2011 ( as., 1,1 %). Lempääläs-

4 2 AKSELI 1/2013 Väestö Kaupunkiseudun kuntien kasvu 2012 Tampere Ylöjärvi +580 Lempäälä +565 Pirkkala +370 Nokia +288 Kangasala +229 Vesilahti +49 Orivesi -25 Suurten kaupunkien kasvu 2012 Helsinki Espoo Oulu Tampere Vantaa Turku Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Suurten seutukuntien kasvu 2012 Helsingin sk Tampereen sk sä väestön suhteellinen kasvu oli edellistä vuotta huomattavasti suurempaa (+2,7 %). Myös Pirkkalassa ja Ylöjärvellä suhteellinen väestönlisäys oli 2 prosentin tuntumassa. Absoluuttisesti eniten kasvoi Tampereen jälkeen Ylöjärvi. Kangasala ylitti asukkaan rajan vuonna Kangasalla ja Ylöjärvellä väestön kasvusta yli puolet muodostui syntyneiden enemmyydestä, muissakin kunnissa osuus oli vähintään kolmannes lukuun ottamatta Vesilahtea ja Orivettä, joista jälkimmäisessä väestömäärä pieneni jo kolmantena vuonna peräkkäin. Tampere ja Vantaa samassa tahdissa Suurista kaupungeista kasvoi suhteellisesti eniten vuonna 2012 Oulu (1,8 %). Helsingin väkiluku lisääntyi lähes asukkaalla (1,4 %). Espoon kasvu oli asukasta (1,7 %). Tampere kasvoi Vantaan kanssa likipitäen samaa vauhtia. Kaikissa suurissa kaupungeissa Vantaata lukuun ottamatta vuoden 2012 kasvu oli suurempi kuin viiden aikaisemman vuoden keskiarvo. Helsingin väkiluku nousi vuoden aikana yli asukkaan. Vuoden 2013 alusta Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii muodostivat Oulun kaupungin, jonka väkiluku on asukasta eli se nousee Suomen neljänneksi suurimmaksi kaupungiksi ohittaen Turun. Espoossa, Oulussa ja Vantaalla väkiluvun kasvusta vähintään puolet tuli syntyvyyden enemmyydestä. Vantaan nuoresta ikärakenteesta kertoo se, että siellä syntyi yhtä paljon lapsia kuin Tampereella, mutta kuoli 600 henkilöä vähemmän. Turussa syntyi vain 28 henkilöä enemmän kuin kuoli, joten sen kasvu oli yksinomaan muuttoliikkeen varassa. Espoossa maahanmuuton muuttovoitto (1 600 as.) oli lähes kolme kertaa niin suurta kuin maassamuuton muuttovoitto. Sen sijaan Vantaa menetti asukkaita kuntien välissä muuttoliikkeessä, mutta toisaalta sen maahanmuuton muuttovoitto oli yli asukasta. Oulun sk Turun sk Jyväskylän sk Lahden sk Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Lähde: Tilastokeskus Suomessa väestön keskittyminen suuriin seutukuntiin jatkui viime vuonna. Koko maan väkiluku kasvoi vuonna noin henkilöllä. Kun 6 suurinta seutukuntaa kasvoivat yhteensä yli henkilöllä, niin muut 60 seutukuntaa menettivät yli asukasta. Suhteellisesti eniten kasvoi Oulun seutukunta (2,0 %). Seuraavaksi eniten kasvoivat Helsingin ja Tampereen seutukunnat. Pääkaupunkiseudun lähes asukkaan kasvu on omaa luokkaansa, mutta Tampereen kasvu on edelleen vahvasti maan toiseksi suurinta.

5 AKSELI 1/2013 Työpaikat 3 TYÖPAIKAT Kaupunkiseudun suurimmat yksityiset työnantajat 2011 Työnantajat, joiden koko kaupunkiseudun henkilöstö on sijoittunut Tampereelle, on merkitty sinisellä värillä ja lihavoituna. Lähde: Tilastokeskus Yrityksen nimi Toimiala Henkilöstö PIRKANMAAN OSUUSKAUPPA Vähittäiskauppa NOKIA OYJ Viestintälaitteiden valmistus ITELLA POSTI OY Postin yleispalvelu NOKIAN RENKAAT OYJ Renkaiden valmistus ja uudelleenpinnoitus METSO MINERALS OY Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valm. 997 SANDVIK MINING AND CONSTRUCTION OY Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valm. 972 NOKIA SIEMENS NETWORKS OY Viestintälaitteiden valmistus 949 SAARIOINEN OY Einesten ja valmisruokien valmistus 882 VR-YHTYMÄ OY Rautateiden henkilöliikenne, kaukoliikenne 715 PILKINGTON AUTOMOTIVE FINLAND OY Tasolasin muotoilu ja muokkaus 707 AGCO POWER OY Moottoriajoneuvojen valmistus 674 METSO POWER OY Höyrykattiloiden valmistus 624 DESTIA OY Teiden ja moottoriteiden rakentaminen 567 METSO FABRICS OY Teknisten ja teollisuustekstiilien valmistus 550 LASSILA & TIKANOJA OYJ Kiinteistöjen siivous 550 ISS PALVELUT OY Kiinteistöjen siivous 534 METSO AUTOMATION OY Muiden hanojen ja venttiilien valmistus 520 TIETO FINLAND OY Tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyt. 518 METSÄ BOARD OYJ Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 504 UPM-KYMMENE OYJ Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 486 SANTEN OY Lääkkeiden ja muiden lääkevalmisteiden valmistus 479 ATTENDO TERVEYSPALVELUT OY Työvoiman vuokraus 460 YLEISRADIO OY Televisio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen 457 ALMA MANU OY Muu posti-, jakelu- ja kuriiritoiminta 408 CARGOTEC FINLAND OY Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus 399 SOL PALVELUT OY Kiinteistöjen siivous 397 STOCKMANN OYJ ABP Tavaratalot (yli 2500 m²) 374 UPM RAFLATAC OY Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 364 NORDEA BANK FINLAND ABP Muu pankkitoiminta 363 LOGICA SUOMI OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 345 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI Muu pankkitoiminta 345 PATRIA AVIATION OY Ilma- ja avaruusalusten ja niihin liitt. koneiden valm. 339 ELISA OYJ Langattoman verkon hallinta ja palvelut 338 INSTA DEFSEC OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 334 TAYS SYDÄNKESKUS OY Varsinaiset sairaalapalvelut 334 VÄINÖ PAUNU OY Säännöllinen linja-autojen kaukoliikenne 330 N-CLEAN OY Kiinteistöjen siivous 319 GEORGIA-PACIFIC NORDIC OY Paperisten talous- ja hygieniatarvikkeiden valm. 314 SUOMEN LÄHIKAUPPA OY Valintamyymälät (yli 100 m², enintään STAFFPOINT OY Työvoiman vuokraus 308 POHJOLA VAKUUTUS OY Vahinkovakuutusyhtiöt 294 REKRYTOINTIPALVELU SIHTI OY Työvoiman vuokraus 293 NOKIAN RASKAAT RENKAAT OY Renkaiden valmistus ja uudelleenpinnoitus 266 TELIASONERA FINLAND OYJ Langallisen verkon hallinta ja palvelut 263 KUSTANNUS OY AAMULEHTI Sanomalehtien kustantaminen 260 HH-KIINTEISTÖPALVELUT OY Kiinteistönhoito 257 ALSTOM GRID OY Elektronisten komponenttien valmistus 256 ALSO FINLAND OY Tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelm. tukkukauppa 252 JOHN DEERE FORESTRY OY Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 247 NANSO GROUP OY Alusvaatteiden valmistus 246 YIT RAKENNUS OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen 243 TAMPEREEN SÄRKÄNNIEMI OY Huvi- ja teemapuistojen toiminta 236 LEMMINKÄINEN TALO OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen 235 TAMMENLEHVÄKESKUS OY Varsinaiset sairaalapalvelut 230 VR TRACK OY Rautateiden ja metrolinjojen rakentaminen 227 PROFFICE FINLAND OY Työvoiman vuokraus 223 INSTA AUTOMATION OY Teollisuuden koneiden ja laitteiden ym. 221 K-CITYMARKET OY Itsepalvelutavaratalot (yli 2500 m²) 215 ELTEL NETWORKS OY Sähkö- ja tietoliikenneverkkojen rakentaminen 214 FORSSA PRINT TAMPERE OY Muu painaminen 208

6 4 AKSELI 1/2013 Työllisyys % Työttömyysaste, neljännesvuosi Tampere Koko maa Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus TYÖLLISYYS Työmarkkinoiden kaksijakoisuus kiihtyy Valtakunnallisesti esiintyvä suuntaus työmarkkinoiden kaksijakoisuudesta näyttää kiihtyvän myös Pirkanmaalla. Avoimet työpaikat ja työttömien työntekijöiden ammattitaito eivät kohtaa. Pirkanmaan työllisyystilanne on heikompi kuin keskimäärin Suomessa. Vuoden lopussa oli koko maassa työttömänä 10,7 prosenttia työvoimasta, kun samaan aikaan Pirkanmaalla työttömyysaste oli 11,9 prosenttia. Vaikka työttömien määrä on kasvanut erityisesti 2012 vuoden syksystä asti, on vuoden 2009 synkkiin työttömyyslukuihin vielä matkaa. Avoimet työpaikat lisääntyivät Pirkanmaan alueella 11,7 prosentilla edellisvuodesta, mutta kehitys ei jakaudu tasaisesti pirkanmaalaisten kuntien kesken. Esimerkiksi Tampereella avoimien työpaikkojen määrä väheni 16 prosentilla. Niissäkin pirkanmaalaisissa kunnissa, joissa avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt, on työttömyysaste kasvanut lukuun ottamatta kolmea kuntaa (Juupajoki, Virrat ja Kihniö). Yli kaksi kuukautta avoinna olevien työpaikkojen määrä on kasvanut Pirkanmaalla edellisvuodesta 42,1 prosentilla. Avoimia työpaikkoja on eniten tarjolla terveydenhuollossa ja sosiaalialan työssä. Hankalammassa tilanteessa ovat hallinto- ja toimistoalan työttömät työnhakijat, sillä vuoden aikana alan avoimet työpaikat ovat vähentyneet 42,6 prosentilla. Kaupunkiseudun kuntien työttömyysaste, joulukuu % Tampere Orivesi Nokia Ylöjärvi Lempäälä Pirkkala Kangasala Vesilahti Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan kunnista korkein työttömyysaste oli Tampereella (14,7 %), Mänttä-Vilppulassa (13,3 %), Orivedellä ja Valkeakoskella (12,9 %). Työttömyys kasvoi viidenneksellä Kangasalla ja Nokialla Tampereen kaupunkiseudun työllisyystilanne huononi selvästi syksyn aikana. Suhteessa työttömyys kasvoi eniten Nokialla ja Kangasalla, joissa työttömien määrä kasvoi lähes viidenneksellä (18,9 % ja 19,0 %). Tamperelaisia oli työttömänä vuoden lopussa , mikä on 14,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Viimeksi työttömiä on ollut enemmän vuonna 2009 (16 783). Tampereen jälkeen eniten työttömiä kaupunkiseudun kunnista oli Orivedellä (12,9 %) ja Nokialla (12,3 %).

7 AKSELI 1/2013 Työllisyys 5 Yli vuoden työttömänä työnhakijana olleet suunnittelualueittain Suunnittelualue Työttömyysaste 09 HÄRMÄ 7,5 02 SAMPO 7,3 13 RAHO 7,3 04 MESSU 6,8 11 PELTOO 6,2 08 HERVANTA 5,5 15 LIELA 6,6 14 TESOMA 6,3 03 IIDES 5,2 10 KOIVISTO 5,7 06 LEINO 5,1 KOKO TAMPERE 4,8 19 TERÄ 6,3 01 KESKUSTA 3,7 17 AITO 3,8 16 LENTÄVÄ 3,9 12 PISPALA 2,7 18 KÄMMEN 3,4 05 TASA 1,5 Alle 25 -vuotiaat työttömät työnhakijat suunnittelualueittain Suunnittelualue Työttömyysaste 10 KOIVISTO 35,7 17 AITO 32,3 13 RAHO 28,7 15 LIELA 26,9 04 MESSU 26,8 09 HÄRMÄ 24,9 03 IIDES 24,1 06 LEINO 23,8 11 PELTOO 20,4 19 TERÄ 20,0 16 LENTÄVÄ 20,0 02 SAMPO 20,0 14 TESOMA 19,9 08 HERVANTA 16,9 KOKO TAMPERE 15,6 18 KÄMMEN 11,5 01 KESKUSTA 9,5 12 PISPALA 8,0 05 TASA 4,8 Alle 25-vuotiaat, yli 50-vuotiaat ja pitkäaikaistyöttömät, joulukuu yli vuoden työttömänä yli 50 -vuotiaat alle 25-vuotiaat Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Suunnittelualueittain työttömyysaste vaihtelee Tampereella huomattavasti. Vähiten työttömiä on Koillisella suuralueella Tasassa (3,8 %) ja eniten Keskisellä suuralueella Sammossa (23,2 %). Työttömyys pitkittyy yhä useammin Erityisesti pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden yhtäjaksoinen työttömyys) ja alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien määrä on kasvanut. Pirkanmaalla oli pitkäaikaistyötöntä ja alle 25-vuotiasta nuorta vailla työtä vuoden lopussa. Tampereella oli joulukuussa pitkäaikaistyötöntä. Edellisvuoteen verrattuna määrä kasvoi 1 123:lla eli melkein kolmanneksella (28,6 %). Pitkäaikaistyöttömiä oli eniten Härmän (7,5 %), Sammon (7,3 %) ja Rahon (7,3 %) suunnittelualueilla. Vähiten pitkäaikaistyöttömyyttä on Tasan (1,5 %), Pispalan (2,7 %) ja Kämmenen suunnittelualueilla(3,4 %). Pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun vaikuttaa työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset, muun muassa työvoiman kysynnän ja tarjonnan välisen kuilun kasvaminen. Alle 25-vuotiaita työnhakijoita oli Tampereella vuoden lopussa eli melkein viidennes (18,1 %) enemmän kuin vuosi sitten. Suunnittelualueittain nuorten työttömien määrä vaihtelee runsaasti. Koiviston suunnittelualueella on suurin työttömyysaste (35,7 %) ja pienin Tasan suunnittelualueella (4,8 %). Nuorisotyöttömyys on seurannut yleistä työmarkkinoiden kehitystä, mutta huolestuttavaa juuri nuorten työttömyydessä on se, että sillä saattaa olla pitkäaikaisia vaikutuksia. Työttömyyden pitkittyessä nuorten syrjäytyminen on todellinen riski ja tätä suuntausta yritetäänkin kääntää vuoden 2013 alusta voimaan tulleella hallituksen asettamalla nuorten yhteiskuntatakuulla. Yli 50-vuotiaiden työttömien on entistä vaikeampi palata takaisin työelämään. Vuoden lopussa Tampereella oli yli 50-vuotiaita työttömänä 4 914, mikä on jo enemmän kuin edellisen taantuman aikana vuonna 2009 (4 680). Se että yhä useampi yli 50-vuotias joutuu työttömyysputkeen, on ristiriidassa valtakunnallisen tavoitteen kanssa työurien pidentämisestä.

8 6 AKSELI 1/2013 Työllisyys Valmistuneet asunnot aso-as. vuokra-as. omistusas * 2014* 2015* Lähde: Rakennusvalvonta, vv arvio Asuntotoimi 2,5 % Suurten kaupunkien työttömyysaste, joulukuu Oulu Tampere Turku Vantaa Helsinki Espoo milj. m 3 Rakentamisen jatkuva vuosiarvio Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Oulussa ja Tampereella eniten työttömiä Työttömyys lisääntyi kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa edellisvuoden aikana. Kuuden suuremman kaupungin vertailussa työttömiä oli eniten Oulussa (15,0 %) ja Tampereella (14,7 %), joissa myös työttömien määrä kasvoi eniten. Seuraavaksi eniten työttömiä suurista kaupungeista oli Turussa (13,0 %) ja Vantaalla (8,9 %). Tampereen seutukunnan työttömyysaste neljänneksi korkein Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi kaikissa suurissa seutukunnissa. Eniten työttömien määrä kasvoi Oulun ja Tampereen seutukunnissa. Suurista seutukunnista työttömiä oli vuoden lopussa eniten Jyväskylän seutukunnassa, jossa työttömyysaste oli 14,2 prosenttia. Tampereen seutukunnassa oli neljänneksi suurin työttömyysaste (12,7 %). ASUMINEN Omistusasuntotuotanto hyvässä vireessä Vuonna 2012 valmistui uutta asuntoa, mikä on selvästi enemmän kuin edellisenä viitenä vuonna keskimäärin. Edellisen kerran asuntoja on valmistunut yhtä paljon vuonna Vuosituhannen alkuvuosina ( ) tuotanto oli vähintään asuntoa. Erillispientaloja valmistui viime vuonna ensimmäistä kertaa finanssikriisin jälkeen yli 200, tarkalleen 236 (12 %). Rivitaloasuntoja valmistui 133 (7 %) ja kerrostaloasuntoja (73 %). Muihin kuin asuinrakennuksiin valmistui 166 asuntoa. Lisäksi yksi toimistorakennus saneerattiin asunnoiksi, joita syntyi 50. Varsinkin omistusasuntojen tuotanto oli hyvässä vireessä viime vuonna. Niiden osuus oli lähes 60 prosenttia (1 167). Perustajaurakoituja rivi- ja kerrostaloasuntoja valmistui 941, joka on kolmanneksi eniten 2000-luvulla. Viime vuonna valmistui 683 uutta vuokra-asuntoa (35 %) ja 121 asumisoikeusasuntoa. 2,0 1,5 1,0 0,5 0, myönnetyt aloitetut valmistuneet Lähde: Rakennusvalvonta Hyvän rakentamisvuoden jälkeen tuotanto hiipumassa Vaikka vuodesta 2012 muodostuikin hyvä asuntorakentamisen vuosi, alkoi epävarma taloustilanne vuoden loppua kohden vähentää uusien rakennuslupien hakemista sekä hillitä uusien kohteiden aloittamista. Asuntoimen vuosittain tekemän arvion mukaan kuluvana vuonna näyttäisi valmistuvan vielä noin asuntoa, joista vuokra-asuntoja olisi 803 (43 %), omistusasuntoja (57 %). Asumisoikeusasuntoja ei valmistu vuonna 2013 lainkaan, mutta 2014 jälleen 80.

9 AKSELI 1/2013 Asuminen 7 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisessa ohjelmassa 2030 on pitkän ajan tavoitteeksi asetettu asunnon valmistuminen vuosittain. Tähän asetettuun tavoitteeseen on yletty vain viime vuonna. Vuosien 2009 ja 2010 erityisen heikkoja asuntorakentamisvuosia, jolloin tavoitteesta jäätiin molempina vuosina noin 40 prosenttia, ei kyetä korvaamaan myöskään lähitulevaisuudessa. Seuraavien kolmen vuoden keskimääräinen asuntotuotanto jää alle 1 800:n. Erillispientalotuotannon tavoitteena on 280 asuntoa vuosittain. Tulevina vuosina tuotanto jäänee kuitenkin noin 200 asuntoon. Rivitaloasuntoja sen sijaan on rakenteilla paljon. Vaikka niiden tuotanto kasvaakin yli kolmanneksella viime vuoden 133 asunnosta tämän vuoden 181 asuntoon, jää pitkän tähtäimen tavoite 466 rivitaloasunnosta vuodessa saavuttamatta. Kerrostaloasuntojen osuus vuoden 2013 asuntotuotannosta nousee 79 prosenttiin (1 464 asuntoa), ja se ylittää kirkkaasti tavoitteeksi asetetun 60 prosentin (1 119 asuntoa). Asuntotuotanto 2012 joista yhteensä krstaloas. Kaukajärvi Vuores Ratina Hervanta Ristinarkku Takahuhti Rantaperkiö Tampella Linnainmaa Rahola Muut kaupunginosat Yhteensä Asuntotuotanto 2013 joista yhteensä krstaloas. Hervanta Niemenranta Vuores Kalevanrinne (XIX) Lentävänniemi Ratina Rahola Muotiala Atala 56 0 Härmälä Ristinarkku Muut kaupunginosat Yhteensä Lähde: Asuntotoimi Omistusasuntoja valmistuu vuonna 2013 yli tuhat, (56 % kaikista asunnoista, tavoite 55 %). Uusien kohteiden kauppa kävi viime vuonna niin hyvin, että myös tänä vuonna valmistuu noin 840 perustajaurakoitua asuntoa, joka on 2000-luvun keskimäärää selvästi korkeampi. Vuokra-asuntoja valmistuu keskimäärin noin 800 vuosittain seuraavien kolmen vuoden aikana. Pitkän tähtäimen tavoitteena on noin 750 asunnon vuotuinen tuotanto. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja pitäisi valmistua vuosittain 560 (30 % kokonaistuotannosta). Vuonna 2013 niitä valmistuu vain 188 (10 %), mutta ensi vuonna ylletään tavoitteeseen 592 kohtuuhintaisella vuokra-asunnolla (35 %). Uudistuotantoa on ympäri kaupunkia. Eniten rivi- ja kerrostaloasuntoja valmistuu Hervantaan 434, Niemenrantaan 256, Vuorekseen 155 ja Kalevanrinteeseen 155. Kaupungin osuus vuokra-asuntotuotannosta vuonna 2013 on 11 prosenttia (89 asuntoa), mistä osuus kasvaa ensi vuonna 40 prosenttiin (335). Vuosina kaupungin osuus on ollut keskimäärin 37 prosenttia (288). Tämän lisäksi kaupungille valmistuu tänä vuonna erityisryhmille kaksi kohdetta, joissa on yhteensä 84 asukaspaikkaa. Vuonna 2014 asukaspaikkoja erityisryhmille tulee lisää 100. Opiskelija-asuntoja valmistui viime vuonna vain 50. Tänä vuonna niitä valmistuu 206 ja vuonna 2014 tulee 264 asuntoa. Vuosina on valmistunut Tampereelle keskimäärin 217 uutta opiskelija-asuntoa vuosittain.

10 8 AKSELI 1/2013 Asuminen Helmikuussa julkaistu selvitys Asuntojen uudistuotanto Tampereella on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: Lisätietoja: Kari Linnanen, asuntokoordinaattori Puh Indeksi 2005= Asuntojen hinnat Helsinki Pääkaupunkiseutu (PKS) Tampere Turku Muu Suomi (koko maa - PKS) Asunnottomuus Vapautuvat vangit Ensi- ym. tilapäissuojissa Perheet ja pariskunnat Yömajoissa, hoitokodeissa ym. laitoksissa Tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona Lähde: Tilastokeskus Hinnat ja vuokrat nousevat Vaikka asuntojen hinnat notkahtivatkin vuoden 2012 lopussa, ennakkotietojen mukaan Tampereella vanhojen osakehuoneistojen neliöhinnat nousivat koko vuoden 2012 aikana yli 5 prosenttia, mikä vastaa pääkaupunkiseudun nousuvauhtia. Vanhan kerrostalohuoneiston velaton neliöhinta oli joulukuussa 2012 keskimäärin euroa ja rivitaloasunnon euroa. Pääkaupunkiseudulla vanhasta osakehuoneistosta joutui kuitenkin maksamaan keskimäärin euroa/m², Helsingissä jo lähes euroa/m2. Arava-asuntojen vuokrat nousivat Tampereella 3,4 prosenttia vuoden 2012 aikana vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousun jäädessä 2,0 prosenttiin. Jälkimmäisen keskimääräinen vuokra vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä oli 12,22 euroa/m². Arava-asunnon neliövuokra puolestaan oli 10,33 euroa. Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokrat nousivat 16,33 euroon/m². Asunnottomien määrä vähentynyt edelleen Tampereen kaupungin asuntotoimi selvittää vuosittain kuinka paljon tamperelaisia on asunnottomana. Selvitys on osa laajempaa kuntien asuntomarkkinatietojen keräämistä, jonka Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) tekee. Marraskuun 15. päivä 2012 oli yksinäisiä tamperelaisia asunnottomia 322. Luku on alhaisin 2000-luvulla, ja se on 8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin heitä oli 351. Suurin osa asunnottomista (176), asui tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Vuonna 2011 heidän lukumääränsä oli 203. Ulkona ja tilapäissuojissa majailevia asunnottomia oli 22, joka on vähemmän kuin keskimäärin 2000-luvulla (27) Lähde: Asuntotoimi Asunnottomia naisia oli 93, kun vuonna 2011 heitä oli 96. Alle 25-vuotiaiden asunnottomia oli 71 (v ). Vaikka naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi hieman viime vuodesta, on heidän määränsä kuitenkin selvästi vähentynyt viiden vuoden kuluessa, sillä vuonna 2007 asunnottomia naisia oli 141 ja nuoria 155.

11 AKSELI 1/2013 Asuminen 9 Yksinäiset asunnottomat/ asukasta Asunnottomat, yksinäiset Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Oulu Tamperelaisia vankilasta asunnottomiksi vapautuvia vankeja arvioitiin olevan 28, kun viime vuonna heitä oli 19. Asunnottomien maahanmuuttajien määrä laski 26:een, kun vuonna 2011 heitä oli 30. Asunnon puutteen vuoksi erillään tai tilapäismajoituksessa asuvia pariskuntia tai perheitä oli nyt 17, kun heitä oli 26 edellisenä vuonna ja 42 vuonna Pitkäaikaisasunnottomien määrä laskussa Lähde: SOTKAnet, Ara Tampere on ollut mukana hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa, joka käynnistettiin vuonna Tällöin pitkäaikaisasunnottomien lukumäärää alettiin arvioida nykyisillä kriteereillä. Ohjelman nelivuotinen jatkokausi alkoi vuonna Pitkäaikaisasunnottomalla tarkoitetaan asunnotonta, jolla on asumista olennaisesti vaikeuttava sosiaalinen tai terveydellinen ongelma, kuten velka-, päihdetai mielenterveysongelma ja jonka asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä tavanomaisten asumisratkaisujen toimimattomuuden ja sopivien tukipalvelujen puuttumisen vuoksi. Asunnottomuus on pitkäaikaista, kun se on kestänyt vähintään yhden vuoden tai henkilö on ollut toistuvasti asunnottomana viimeisen kolmen vuoden aikana Asunnottomat yksinäiset ja pitkäaikaisasunnottomat Yksinäiset asunnottomat Näistä pitkäaikaisasunnottomia Lähde: Asuntotoimi Vuonna 2012 tamperelaisia yksinäisiä pitkäaikaisasunnottomia oli 64, kun edellisenä vuonna heitä oli 96. Heidän lukumääränsä on vähentynyt vuosittain vuodesta 2008 alkaen, jolloin luku oli 214. Joka viides kaikista yksinäisistä asunnottomista oli pitkäaikaisasunnoton. Eniten heistä (21) asui asunnon puutteen vuoksi erilaisissa hoito- ja huoltokodeissa. Tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona asui 12 henkilöä. Selvityksen aineistona käytettiin aikaisempien vuosien tapaan kaupungin omien asuntoyhteisöjen vuokra-asuntohakemusten tietokantaa sekä asunnottomien kanssa toimiville yhteisöille lähetetyn kyselyn tuloksia. Tietoja tamperelaisten vapautuvien vankien asunnottomuudesta on kerätty vankiloista. Tällä vuosittain toistettavalla menetelmällä saadaan luotettava kuva asunnottomuuden kehityksestä, vaikka sillä ei välttämättä tavoitetakaan kaikkia asunnottomina olevia henkilöitä kyseisenä tutkimuspäivänä. Koska samanlainen selvitys tehdään myös muissa kunnissa, päästään vertailemaan kuntien asunnottomuustietoja. Lisätietoja: Jarmo Lehtinen, asuntopoliittinen sihteeri Puh

12 10 AKSELI 1/2013 Hyvinvointi HYVINVOINTI /vuosi Tulonsaajat veronalaisten tulojen mukaan yli Tulonsaajien %-osuus Lähde: Tilastokeskus Tamperelaisten tulot vuonna 2011 Tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset tulot olivat keskimäärin euroa, nousua edellisestä vuodesta oli euroa (4,4 %). Kuuden suurimman kaupungin vertailussa tamperelaisten keskitulot olivat kolmanneksi pienimmät Turun ( euroa) ja Oulun ( euroa) jälkeen. Korkeimmat keskitulot, euroa, olivat Espoossa. Helsingissä keskitulot olivat euroa. 15 vuotta täyttäneistä tamperelaisista 13,3 prosenttia ansaitsi vuoden 2011 aikana euroa. Yli 12 prosenttia sijoittui tuloluokkaan euroa. Alueelliset erot tulotasossa olivat suuret; korkeimman ja matalimman keskitulon ero oli euroa. Korkeimmat keskitulot olivat Tahmelassa, Särkänniemessä, Pyynikinrinteellä, Ratinassa, Kaarilassa ja Villilässä. Henkilöä Pienituloisuus Pienituloiset Pienituloiset alle 18-vuotiaat Tamperelaisen asuntokuntaväestön tuloerot supistuivat edellisessä taantumassa vuosina 2008 ja 2009, mutta kääntyivät jälleen kasvuun Vuonna 2011 tuloerot Gini-kertoimella mitattuna olivat 30,6 eli yhtä suuret kuin vuonna Koko maassa kerroin sai arvon 28,5. Tampereella tuloerojen kasvu on ollut nopeampaa viime vuosina verrattuna seutukuntaan ja koko maahan. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakaantuneet. Suurin arvo on 100 ja pienin ,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Lähde: Tilastokeskus Alle 18-vuotiaiden lasten pienituloisuusriski Tampere Tampereen seutukunta Pirkanmaan maakunta Koko maa Lähde: Tilastokeskus Lähes joka viides tamperelainen pienituloinen Pienituloisia henkilöitä oli eli lähes 19 prosenttia tamperelaisista. Määrä on yli 800 henkilöä enemmän kuin vuonna Pienituloisuusraja vaihtelee asuntokunnan koon mukaan. Suomessa yhden aikuisen kotitalous on pienituloinen, jos käytettävissä oleva rahatulo on euroa vuodessa, eli tulot ovat alle euroa kuukaudessa. Koko maassa pienituloisissa asuntokunnissa asuvien osuus koko asuntoväestöstä (pientuloisuusriski) oli 15,0 prosenttia, seutukunnassa 15,7 prosenttia ja Tampereella 19,2 prosenttia. Vuonna 2011 Tampereella asui pienituloisissa perheissä alle 18-vuotiasta lasta. Heitä oli 322 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lasten pienituloisuusriski (19,9 %) on kasvanut viiden vuoden aikana 4,3 prosenttiyksikköä. Työttömyys on noussut korkeaksi ja pienituloisuus on yleisintä työelämän ulkopuolella olevilla, kuten opiskelijoilla ja työttömillä. Pienituloisten eläkeläisten määrä kasvaa edelleen Tampereella.

13 AKSELI 1/2013 Hyvinvointi 11 Tampereen kaupungin HYVINVOINTIKERTOMUS 2012 TIETOTUOTANNON JA LAADUNARVIOINNIIN JULKAISUJA TAMPEREEN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2012 Tampereen ensimmäinen hyvinvointikertomus Kuntalaisten hyvinvoinnin parantuminen on Tampere virtaa kaupunkistrategian päämääränä. Hyvinvointia on seurattu Tampereella aiemmin Hyvinvoinnin tila raportissa. Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia laatimaan kerran valtuustokaudessa kuntalaisten hyvinvoinnista laajemmin kertovan hyvinvointikertomuksen, joka ilmestyi nyt ensimmäistä kertaa. Tampereen hyvinvointikertomukseen valitut indikaattorit noudattavat valtakunnallisia ja alueellisia suosituksia hyvinvoinnin kuvaamiseen soveltuvista mittareista. Hyvinvoinnin muutosta tarkastellaan pääasiassa vuosien tietojen perusteella. Vertailukunniksi on valittu Suomen kuusi suurinta kuntaa. Hyvinvointikertomus sisältää kuvauksen kunnan palvelujärjestelmästä, väestöstä ja sosiaalisesta ympäristöstä, kaupungin taloudesta, tamperelaisten terveydestä ja elintavoista, osallistumisesta ja yhteisöllisyydestä, fyysisestä ympäristöstä sekä päätelmät ja keskeisimmät kehittämisehdotukset tulevaisuudelle. Tamperelaisten hyvinvoinnin parantumisessa on onnistuttu monelta osin: väestön koulutustaso on korkea, koulutuksen ulkopuolelle jäävien määrän kasvu on pystytty pysäyttämään, asunnottomien määrä on vähentynyt merkittävästi, ikäihmisten mahdollisuudet asua kotona ovat parantunteet ja työkyvyttömyyseläkettä sekä mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saavien määrä on vähentynyt. Toisaalta samaan aikaan työttömyys on kasvussa, yhä useampi saa toimeentulotukea, ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien terveystottumukset ovat edelleen huonommat kuin lukiolaisilla, psykiatria- ja erikoissairaanhoitokäyntien määrä on lisääntynyt ja päihteiden käyttö sekä elintapasairaudet vaativat edelleen huomiota. Hyvinvointikertomus toimii tausta-aineistona vuoden 2013 alussa toimikautensa aloittavan kaupunginvaltuuston strategiatyölle. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen painopisteistä päätetään kaupunkistrategian ja sitä konkretisoivan hyvinvointisuunnitelman yhteydessä. Hyvinvointitietoa hyödynnetään myös vuotuisessa talousarvioprosessissa palvelutarveselvityksen laadinnan tukena. Lisätietoja: Marika Vartiainen, suunnittelija Puh

14 12 AKSELI 1/2013 Talous Maailmantalouden kasvu Kehittyvien maiden osuus kasvusta Kehittyneiden maiden osuus kasvusta Lähde: IMF, OP-Pohjola-ryhmä TALOUS Maailmantalouden näkymät alkaneet vihdoin parantua Viime syksyn aikana on kertynyt merkkejä siitä, että maailmantalouden kasvun hidastuminen on vihdoin kääntymässä loivaksi nousuksi. Teollisuuden luottamusluvut ovat piristyneet varovasti ympäri maailman. Selkeimmät merkit näkyvät Kiinassa, jossa elvytystoimet näyttävät alkaneen purra. Investointien ja vähittäiskaupan kasvu on kiihtynyt. Nyt merkit talouskasvun vahvistumisesta ovat selvät. Yhdysvalloissa rohkaisevia ovat etenkin yhä selkeämmät merkit asuntomarkkinoiden piristymisestä, joka auttaa tukemaan kulutuksen kasvua. Pohjimmiltaan Yhdysvallat pysyy kuitenkin noin kahden prosentin kasvuputkessa myös tänä vuonna. Euroalueen talouden laskukierre hidastumassa Eurooppa ajautui taantumaan 2011 lopussa. Keväällä 2012 merkit nousukäänteen lähenemisestä alkoivat vahvistua, mutta eurokriisin uusi kärjistyminen jäädytti vihreät versot. Euroalueen ennakoivat indikaattorit kertovat alueen tuotannon yhä supistuvan lähitulevaisuudessa, mutta taantuman loppu saattaa jo häämöttää. Nettoviennin odotetaan piristyvän ja samalla finanssipolitiikan kiristysten maltillistuvan ensi vuonna. Bruttokansantuotteen volyymin muutos, % 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10, * 2012* 2014* Lähde: Tilastokeskus ja VM Suomi nousuun pohjakosketus vielä näkemättä Maltillinen taantuma on ollut Suomen riesana jo vuoden ajan. Vaikeaa tilannetta kuvastaa poikkeuksellisen heikko kuluttajien ja yritysten luottamus sekä rakennusalan synkeät näkymät. Vaikka talouden suunta näyttäisi yhä olevan alaspäin, tunnelin päässä on näkyvissä hienoista valoa. Suomen talous kääntynee kasvuun vasta vuonna 2014 maailmantalouden imussa. Siihen asti työttömyys kasvaa, asuntojen reaalihinnat laskevat, julkinen velkasuhde nousee ja vaihtotase pysyttelee alijäämäisenä. Kansantalouden tuotanto kääntyi laskuun kesäkuussa 2012 ja Suomen kokonaistuotannon kasvu jää nollaan, jopa alle sen. Kuluvan vuoden kasvu saattaa yltää kotimaisen kysynnän varassa prosenttiin. Ensi vuonna kasvu voi nousta kahteen prosenttiin, ehkä sen ylikin, mutta vasta vuonna 2015 on edellytykset kunnon suhdannenousulle.

15 AKSELI 1/2013 Talous 13 Työmarkkinoilla on edessä vaikea kevät, sillä talouden piristyminen lisää työn kysyntää aikaisintaan vuoden 2013 lopulla. Työttömyyden odotetaan kohoavan syksyllä, mikä tarkoittaa käytännössä työpaikan vähennystä nykyiseen ja työttömyyden lisääntymistä henkilöllä. Kuluttajahintojen nousu hidastui tammikuussa ,6 prosenttiin, mistä sen odotetaan nousevan yli 2 prosenttiin tulevina vuosina. Kuluttajahintoja ovat vauhdittaneet erityisesti ruoan kallistuminen ja useat kuluvan vuoden alun veronkorotukset, jotka selittävät hintojen noususta lähes prosenttiyksikön. Yleinen arvonlisävero nousi vuoden 2013 alussa yhdellä prosenttiyksiköllä, ja tämä korotus välittyy osittain hintoihin. Toteutunut markkinakorkojen lasku painaa asuntolainojen korkoja vielä vuoden 2013 puolella ja jarruttaa edelleen kuluttajahintojen nousua, mutta sen vaikutus pienenee vähitellen. Saldoluku Kuluttajien luottamus Kuluttajien luottamus talouteen kohentuu hitaasti Luottamus omaan talouteen 12 kk kuluttua Luottamus Suomen talouteen 12 kk kuluttua Työttömyys Lähde: Tilastokeskus Kuluttajien luottamusindikaattori oli tammikuussa 4,5, kun se oli joulukuussa 3,5 ja marraskuussa 1,0. Tammikuussa luottamus talouteen oli hieman vahvempi kuin vuosi sitten (3,4), mutta selvästi heikompi kuin pitkällä ajalla keskimäärin (12,5). Tammikuussa jo 29 prosenttia kuluttajista uskoi Suomen taloustilanteen paranevan seuraavan vuoden aikana. Toisaalta hieman enemmän kuluttajista (32 prosenttia) arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat joulukuussa 23 ja 40 prosenttia ja viime vuoden tammikuussa 21 ja 42 prosenttia. Oman taloutensa kohentumiseen vuoden kuluessa luotti tammikuussa 23 prosenttia kuluttajista ja 15 prosenttia pelkäsi taloutensa heikkenevän. Talousennusteet vuodelle 2013 ja 2014 Ennusteen laatija Julkaisuaika BKT, muutos, % Inflaatio,% Työttömyysaste,% Aktia ,2 1,6 2,6 2,1 8,2 8,0 OP-Pohjola ,8 1,7 2,2 1,3 8,1 8,0 VM ,5 1,7 2,2 2,1 8,1 8,0 Handelsbanken ,7 2,8 2,6 2,4 8,0 7,4 Danske Bank ,5 2,2 2,5 2,0 8,2 7,9 Suomen Pankki ,4 1,5 2,4 1,6 8,4 8,2 Nordea ,0 2,7 2,6 2,5 8,2 8,0

16 14 AKSELI 1/2013 Talous Kuluttajista 14 prosenttia odotti tammikuussa, että yleinen työttömyys Suomessa vähentyy seuraavan vuoden aikana, ja 59 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän. Vastaavat osuudet olivat kuukautta aiemmin 11 ja 61 prosenttia. BKT:n volyymin vuosimuutos, kuluttajien luottamusindikaattori ja aluebarometrin luottamusluku keväästä 2005 syksyyn 2012 Lähde: Findikaattori (Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito, Kuluttajabarometri) ja Aluebarometri Pirkanmaan kehitysnäkymät heikentyneet Työ- ja elinkeinoministeriön joulukuussa 2012 julkaisema Aluebarometri 2013 mittaa maan eri osien kehityksessä odottavissa olevia muutoksia. Vastaajina toimivat kuntien johtavat virka- ja luottamushenkilöt. Kehitysnäkymiä arvioidaan tiivistetyllä mittarilla luottamusluvulla, joka koostuu verotulojen, velanoton, työttömyyden, teollisuuden, kaupan ja palveluiden sekä asuntorakentamisen investointien, rahoitusaseman ja yleisten kehitysnäkymien saldoluvuista. Aluebarometrin 2013 mukaan Pirkanmaan talouden ja työllisyyden kehitysnäkymät ovat maakuntien heikoimpia. Tulos on kovin huolestuttava, koska etenkin mutta myös 2000-luvulla talouskehitys on arvioitu muita maakuntia paremmaksi. Lokakuussa 2012 luottamusluku laski arvoon -21, kun koko maan keskiarvo oli -10. Vain Kainuussa luottamusluku oli alhaisempi. Korkeimmat arvot olivat Kymenlaaksossa ja Lapissa, joissa niissäkin luottamusluku jäi kuitenkin miinukselle. Uudenmaan arvo oli -8. Verotulot arvioidaan Pirkanmaalla vielä kohtuulliseksi, mutta kunnat ottavat velkaa muita maakuntia enemmän. Työllisyyden odotetaan heikentyvän, mutta asuntorakentamisen investointiodotukset ovat vielä kohtuulliset. Kuntataloutta tasapainotetaan korottamalla maksuja sekä tuloveroprosenttia että kiinteistöveroa. Veroja ja maksuja korotetaan muita yleisemmin. Kunnan oma toiminta saa keskimääräistä paremman ja lähikuntien toiminta heikomman kouluarvosanan. Julkaisu Aluebarometri 2013 on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: &s=2681&xmid=4919

17 AKSELI 1/2013 Kunnallisvaalit ORIGOSSA KUNNALLISVAALIT 2012 Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa Äänestysinto laimeaa % 80,0 75,0 70,0 Koko maa Tampere Kunnallisvaalit olivat ja ennakkoäänestys järjestettiin Ulkomaan äänestyspaikoissa ennakkoäänestysmahdollisuus järjestettiin vähintään yhtenä päivänä ,0 60,0 55,0 50, Lähde. Tilastokeskus Äänestysaktiivisuus laski Tampereella 56,3 prosenttiin, mikä oli 2,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin neljä vuotta sitten (59,4 %). Valtakunnallisesti suunta oli sama ja äänestysaktiivisuus laski 58,3 prosenttiin (v ,3 %). Tampereella on kunnallisvaaleissa lähes aina äänestetty vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Äänioikeutettuja oli Tampereella yhteensä , mikä oli enemmän kuin neljä vuotta sitten. Äänestysalueita oli 64. Äänestysalueiden numerointiin tai rajoihin ei tehty muutoksia näissä vaaleissa. Äänestysalueet pysyivät vuonna 2008 käyttöön otetun äänestysaluejaottelun mukaisina. Ainoastaan muutaman alueen nimi muuttui vastaamaan äänestyspaikkana toimineen koulun uutta nimeä. Yhä useampi äänesti ennakkoon Yhteensä tamperelaista, eli 24,8 prosenttia äänioikeutetuista, äänesti ennakkoon. Neljä vuotta sitten ennakkoon äänesti 23,1 prosenttia. Aktiivisimmat ennakkoäänestäjät löytyivät Kissanmaalta, jossa peräti 30,3 prosenttia äänesti ennen vaalipäivää. Aktiivisesti ennakkoon äänestettiin myös Aleksanterin koululla (äänestysalue 1, 29,9 % ja äänestysalue 3, 29,6 %). Vähiten ennakkoon äänestettiin Annalassa (15,1 %) ja Hyhkyssä (15,9 %). Vaalipäivänä äänesti tamperelaista äänioikeutettua, mikä oli 31,5 prosenttia äänioikeutetuista. Neljä vuotta sitten vaalipäivänä äänesti 36,2 prosenttia, laskua oli siis 4,7 prosenttiyksikköä. Korkein äänestysaktiivisuus, 45,9 prosenttia, oli Pispalassa. Muita vaalipäivänä aktiivisia alueita olivat Vehmainen (43,2 %) ja Saukonpuiston äänestysalue (43,0 %). Vaalipäivänä vähiten käytiin äänestämässä Hervannassa. Alhaisimmat vaalipäivän äänestysprosentit olivat

18 16 AKSELI 1/2013 Kunnallisvaalit 2012 Pohjois-Hervannassa (äänestysalue 54, 19,8 % ja äänestysalue 55, 23,7 %) ja Etelä-Hervannassa (äänestysalue 55), jossa 21,9 prosenttia käytti äänioikeuttaan. Vilkkaimman äänestysaktiivisuuden alueet Äänestysalue, -paikka Äänestys % 44 Linnainmaan koulu 70,6 22 Koiviston koulu 68,5 27 Pispan koulu 68,3 06 Pyynikin ammattioppilaitos 67,7 14 Saukonpuiston koulu 67,1 36 Lamminpään koulu 64,4 63 Terälahden koulu 64,2 62 Kämmenniemen koulu 63,4 04 Amurin koulu 61,8 43 Ristinarkun koulu 61,8 Alhaisimman äänestysaktiivisuuden alueet Äänestysalue, -paikka Äänestys % 31 Kalkun koulu 50,8 34 Tesomajärven koulu 50,7 25 Multisillan koulu 50,5 58 Etelä-Hervannan koulu 50,4 20 Hatanpään koulu 49,6 55 Pohjois-Hervannan koulu 49,1 45 Leinolan koulu 48,6 50 Kaukajärven koulu 48,6 57 Etelä-Hervannan koulu 41,8 54 Pohjois-Hervannan koulu 41,5 Erot äänestysalueiden välillä olivat edelleen selkeät. Korkein äänestysaktiivisuus, 70,6 prosenttia, oli Linnainmaalla ja matalin äänestysaktiivisuus, 41,5 prosenttia, Pohjois- Hervannassa (äänestysalue 54). Ero äänestysaktiivisuudessa oli näiden alueiden välillä jo 29,1 prosenttiyksikköä ja ero on jatkanut vain kasvuaan. Viime kunnallisvaaleissa eroa aktiivisimman ja passiivisimman äänestysalueen välillä oli 27,4 prosenttiyksikköä. Huolestuttavaa on se, että aktiiviset ja passiiviset äänestysalueet olivat lähes samoja kuin neljä vuotta sitten. Vain kolme äänestysaluetta, Tampereen normaalikoulu, Pispan koulu ja Lielahden koulu, onnistui nostamaan äänestysaktiivisuuttaan tai säilyttämään sen neljän vuoden takaisella tasolla. Äänioikeus on kaikilla viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävillä EU:n jäsenvaltioiden, Islannin ja Norjan kansalaisilla, joilla on ollut kotikunta Suomessa vähintään 51 päivää ennen vaaleja. Myös vaalipäivään mennessä täysi-ikäiset muiden maiden kansalaiset ovat äänioikeutettuja, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan. Verrattuna neljän vuoden takaiseen, muiden maiden kansalaisten äänestysaktiivisuus nousi yhdellä prosenttiyksiköllä 22,9 prosenttiin. Ulkomaiden kansalaisten osuus äänioikeutetuista oli Tampereella 3,4 prosenttia. Heidän osuutensa äänestäneistä sen sijaan jää reiluun puoleen prosenttiin. Perussuomalaiset vankisti asemaansa Vaalien voittaja, Perussuomalaiset, nosti kannatustaan myös Tampereella, mutta ei suhteessa yhtä paljon kuin Suomessa keskimäärin. Tampereella kannatustaan onnistui nostamaan myös SDP, vaikka koko maassa sen kannatus laskikin. Perussuomalaiset nousi Tampereella neljänneksi suurimmaksi puolueeksi ohi Vasemmistoliiton. Suurinta kannatusta nauttii kuitenkin edelleen Kokoomus 24,8 prosentin kannatuksella. Seuraavana tulevat SDP (23,5 %) ja Vihreät (14,1 %). Uusina puolueina vaaleissa olivat mukana Itsenäisyyspuolue, Muutos2011 ja Piraattipuolue, joista viimeksi mainittu keräsi eniten ääniä uusista puolueista. Puolueiden kannatus äänestysalueilla vaihtelee huomattavasti Tampereen sisällä. Kokoomus nauttii edelleen suurinta kannatusta Kaarilassa ja keskustassa kahdella Klassillisen koulun äänestysalueella mutta samalla menetti kannatus-

19 AKSELI 1/2013 Kunnallisvaalit taan melko tasaisesti ympäri kaupunkia. SDP:n kannatus on suurinta Tesomajärvellä, Pohjois-Hervannassa ja Ikurissa. SDP onnistui hienoisesti nostamaan kannatustaan lähes kaikilla äänestysalueilla. Vihreiden kannatus oli suurinta Sampolan ja Saukonpuiston alueella, vaikka kannatus laskikin hieman lähes kaikilla äänestysalueilla. Perussuomalaiset sai suhteessa eniten kannatusta Ikurissa sekä Multisillassa. Vasemmistoliiton vahvimpia alueita olivat Tesomajärvi ja Tampereen normaalikoulun alueet. Kannatus oli selkeimmin muuttunut Perussuomalaisten eduksi Vasemmistoliiton vahvoilla alueilla Ikurissa (äänestysalue 33) ja Multisillassa. Myös perussuomalaiset onnistui nostamaan kannatustaan kaikilla äänestysalueilla. Keskustan kannatus on Tampereella pieni, mutta se oli ylivoimaisesti suosituin puolue Terälahdessa ja Kämmenniemessä, vaikka kannatus laskikin selkeästi. Kristillisdemokraattien kannatus oli suurinta Olkahisissa, Aleksanterin koululla sekä Atalassa, vaikka kannatus laskikin lähes kaikilla äänestysalueilla. Puolue Koko maan kannatus Tampereen kannatus Osuus äänistä % Muutos Osuus äänistä % Muutos Äänet yhteensä Muutos Lkm 2008 Kansallinen Kokoomus (KOK) 21,9-1,5 24,8-2, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) 19,6-1,6 23,5 2, Suomen Keskusta (KESK) 18,7-1,4 4,9-0, Perussuomalaiset (PS) 12,3 6,9 12,8 5, Vihreä Liitto (VIHR) 8,5-0,4 14,1-1, Vasemmistoliitto (VAS) 8-0,8 10,2-2, Ruotsalainen Kansanpuolue (RKP) 4,7 0 0, Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 3,7-0,5 3,9-0, Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) 0,4 0,5 1,6-0, Piraattipuolue (Piraattip.) 0,2 0, Itsenäisyyspuolue (IP) 0,1 0 0,1 0, Muutos2011 0,1 0,1 0,1 0, Suomen Työväen Puolue (STP) Tampereen Sitoutumattomat ry (TASI) 2,6-0, Valitsijayhdistys Seppo Olavi Lehto (E673) 0,

20 18 AKSELI 1/2013 Kunnallisvaalit 2012 KOK KOK Äänestyspaikka Kannatus% Äänestyspaikka Kannatus% 29 Kaarilan koulu 38,7 18 Tampereen normaalikoulu 13,8 07 Tampereen klassillinen koulu 38,1 33 Ikurin koulu 12,4 09 Tampereen klassillinen koulu 36,5 25 Multisillan koulu 12,1 03 Aleksanterin koulu 35,4 63 Terälahden koulu 8,4 01 Aleksanterin koulu 35,0 34 Tesomajärven koulu 7,9 SDP SDP Äänestyspaikka Kannatus% Äänestyspaikka Kannatus% 34 Tesomajärven koulu 39,5 27 Pispan koulu 14,8 55 Pohjois-Hervannan koulu 36,0 08 Tampereen klassillinen koulu 14,6 33 Ikurin koulu 35,4 06 Pyynikin ammattioppilaitos 14,3 53 Pohjois-Hervannan koulu 34,7 09 Tampereen klassillinen koulu 12,4 32 Ikurin koulu 32,2 63 Terälahden koulu 10,8 VIHR VIHR Äänestyspaikka Kannatus% Äänestyspaikka Kannatus% 13 Sampola 27,6 37 Lielahden koulu 7,4 14 Saukonpuiston koulu 25,5 33 Ikurin koulu 7,1 18 Tampereen normaalikoulu 25,1 62 Kämmenniemen koulu 6,7 06 Pyynikin ammattioppilaitos 23,1 34 Tesomajärven koulu 6,1 08 Tampereen klassillinen koulu 22,6 63 Terälahden koulu 4,3 PS PS Äänestyspaikka Kannatus% Äänestyspaikka Kannatus% 33 Ikurin koulu 19,0 09 Tampereen klassillinen koulu 8,1 25 Multisillan koulu 18,4 08 Tampereen klassillinen koulu 7,2 50 Kaukajärven koulu 17,9 27 Pispan koulu 7,2 24 Peltolammin koulu 17,5 13 Sampola 7,0 45 Leinolan koulu 17,5 06 Pyynikin ammattioppilaitos 5,5 VAS VAS Äänestyspaikka Kannatus% Äänestyspaikka Kannatus% 34 Tesomajärven koulu 16,8 46 Leinolan koulu 6,7 18 Tampereen normaalikoulu 15,9 61 Olkahisen koulu 6,7 16 Sammon keskuslukio 15,5 58 Etelä-Hervannan koulu 6,5 14 Saukonpuiston koulu 15,3 44 Linnainmaan koulu 6,1 13 Sampola 15,0 63 Terälahden koulu 5,4 KESK KESK Äänestyspaikka Kannatus% Äänestyspaikka Kannatus% 63 Terälahden koulu 48,3 34 Tesomajärven koulu 3,1 62 Kämmenniemen koulu 25,2 18 Tampereen normaalikoulu 3,0 61 Olkahisen koulu 8,5 33 Ikurin koulu 3,0 58 Etelä-Hervannan koulu 6,0 08 Tampereen klassillinen koulu 2,9 24 Peltolammin koulu 5,8 13 Sampola 2,2 KD KD Äänestyspaikka Kannatus% Äänestyspaikka Kannatus% 61 Olkahisen koulu 6,9 01 Aleksanterin koulu 2,5 64 Aleksanterin koulu 6,4 35 Tesomajärven koulu 2,5 60 Atalan koulu 6,1 07 Tampereen klassillinen koulu 2,2 62 Kämmenniemen koulu 5,4 27 Pispan koulu 1,8 40 Kissanmaan koulu 5,2 18 Tampereen normaalikoulu 1,7

21 AKSELI 1/2013 Kunnallisvaalit Valitut vertauslukujärjestyksessä Järj. nro Nimi Uusi valt. Ryhmittymä Äänimäärä Vertausluku 1. Vikman, Sofia KOK , Tainio, Hanna SDP , Hassi, Satu u VIHR , Koskela, Laila PS , Ikonen, Anna-Kaisa KOK , Viitanen, Pia SDP , Alppi, Ulla-Leena u VAS , Jaskari, Harri KOK , Gustafsson, Jukka SDP , Tynkkynen, Oras VIHR , Virtanen, Pertti Veltto PS , Tulonen, Irja KOK , Kivistö, Anneli SDP , Kontula, Anna VAS , Airaksinen, Harri KOK , Alatalo, Mikko KESK , Heinämäki, Anna-Kaisa VIHR , Dündar-Järvinen, Aila SDP , Elovaara, Tiina PS , Kostiainen, Leena KOK , Salmi, Pekka SDP , Rauhala, Leena KD , Axén, Erkki KOK , Parviainen, Olli-Poika VIHR , Hyötynen, Kalle u VAS , Rantanen, Jarmo u SDP , Luoto, Heikki PS , Helin, Matti u KOK , Marin, Sanna u SDP , Mustakallio, Jaakko u VIHR , Jäntti, Aleksi u KOK , Aleksovski, Atanas SDP , Oksanen, Lasse TASI , Raevaara, Aarne u PS , Aaltonen, Mikko VAS , Sasi, Ilkka KOK , Hanhilahti, Timo KESK , Kajan, Maija VIHR , Loukaskorpi, Johanna SDP , Koskinen, Riitta KOK , Jokinen, Tarja u SDP , Rostila, Ilmari u PS , Höyssä, Matti KOK , Virtanen, Sirkkaliisa VAS , Roivainen, Irene VIHR , Ollila, Riitta SDP , Markkanen, Jouni u KOK , Sipilä, Satu KD , Vuohensilta, Timo u PS , Sirniö, Ilpo SDP , Schafeitel, Yrjö u KOK , Siik, Kirsikka VIHR , Minkkinen, Minna u VAS , Ivanoff, Antti KOK , Kampman, Ulla u SDP , Rantaviita-Tiainen, Anna-Kaarina KESK , Heinonen, Jari SKP , Kaleva, Lassi u PS , Heinivaho, Matti KOK , Hakko, Hanna u VIHR , Niemelä, Jari u SDP , Löfberg, Peter RKP , Salminen, Seppo SDP , Jutila, Varpu u VAS , Silvennoinen, Seppo u PS , Suoniemi, Juhana u VIHR , Sirén, Elina KOK ,611 Valtuuston kokoonpanossa muutoksia Valtuustopaikkojaan lisäsivät viime kunnallisvaaleista Perussuomalaiset viidellä ja SDP yhdellä paikalla. Vastaavasti Kokoomus, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto, Kristillisdemokraatit ja Sitoutumattomat menettivät yhden paikan. RKP ja SKP säilyttivät yhden paikkansa valtuustossa. 55 valtuutettua asettui uudelleen ehdolle näissä vaaleissa, joten 12 valtuutettua luopui paikastaan valtuustossa. Ehdolle asettuneista valtuutetuista 45 tuli uudelleen valituksi ja 10 ehdolle asettunutta edelliskauden valtuutettua ei uusinut valtuustopaikkaansa. Uusia valtuutettuja on 22 eli 31,3 prosenttia. Kunnallisvaaliehdokkaiden keski-ikä oli 46,9 vuotta. Valtuustoon valittujen keski-ikä nousi 50 vuoteen neljän vuoden takaisesta 47 vuodesta. Nais- ja miesvaltuutettujen keski-iässä ei ole suurta eroa. Naisvaltuutettujen keski-ikä on 49,2 vuotta ja miesvaltuutettujen 50,7 vuotta. Naisten määrä valtuustossa väheni: heitä on 31 eli 46,3 prosenttia valtuutetuista. Neljä vuotta sitten valittiin 32 naista. Naiset saivat Tampereella kuitenkin runsaasti ääniä, sillä kolme eniten ääniä saanutta ehdokasta oli naisia. Eniten ääniä saivat sosialidemokraattien Hanna Tainio, ja Pia Viitanen Kolmanneksi eniten ääniä sai Sofia Vikman (kok) He kaikki ovat myös kansanedustajia. Vertausluvun mukaan järjestettynä seitsemän suurimman vertausluvun saanutta oli naisia. Tammikuussa 2013 valtuusto valitsi pormestariksi Anna- Kaisa Ikosen (kok). Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen apulaispormestariksi valittiin Mikko Aaltonen (vas), yhdyskuntapalvelujen apulaispormestariksi Pekka Salmi (sd), lasten ja nuorten palvelujen apulaispormestariksi Leena Kostiainen (kok) ja osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestariksi Olli-Poika Parviainen (vihr). Julkaisu Kunnallisvaalit Tampereella 2012 on luettavissa kokonaisuudessaan toukokuussa 2013 osoitteessa: materiaalipankki Lisätietoja: Taina Åback Puh

22 20 AKSELI 1/2013 Ajankohtaista AJANKOHTAISTA Uudesta kaupunkistrategiasta suuntaviivat koko kaupungin toiminnalle Kaupunginvaltuusto uudistaa Tampereen kaupunkistrategian kevään aikana. Uusi kaupunkistrategia vuosille hyväksytään ensi elokuussa kaupunginvaltuustossa. Kuluva vuosi eletään vielä nykyisen Tampere virtaa -strategian antamin askelmerkein. Tavoitteena on laatia kaupunkistrategia, jonka myös kaupungin työntekijät, sidosryhmät ja kuntalaiset hyväksyvät ja kokevat omakseen. Lähtökohtana on tuore Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelma. Uusi strategia tarvitaan siksi, että Tampere voi asemoida itsensä tulevaisuuden muutoksiin ja muuttuvaan maailmaan. Parhaimmillaan strategia ohjaa kaupungin toimintaa mahdollisimman tavoitteellisesti yleistä kehitystä silmällä pitäen. Strategiassa tulisi näkyä se, että Tamperetta haastavat niin globaalit talousongelmat kuin kaupungin oman talouden ongelmat. On mietittävä uudelleen, miten hyvinvointiyhteiskuntaa pidetään yllä jatkossa. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että kaupungin väestörakenne muuttuu ja väestö ikääntyy. Myös valtion lakisääteiset velvoitteet sekä valtion edellyttämän kuntayhteistyön lisääminen tuovat haasteita. Strategia on työkalu haasteiden edellyttämien uudistusten toteuttamiseen ja johtamiseen. Uudella, vuoteen 2017 ulottuvalla strategiakaudella toimintaa priorisoidaan ja Tampereen kaupungin kärkitavoitteet nostetaan näkyviin. Tavoitteena on, että strategia on aikaisempaa linjaavampi - strategisempi. Kaupunkistrategian toteuttamista tuetaan neljällä toimintasuunnitelmalla, joita ovat organisaation toimintakykysuunnitelma, elinvoimasuunnitelma, hyvinvointisuunnitelma sekä kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma. Hyvinvointisuunnitelmassa syvennetään ja konkretisoidaan kaupunkistrategian hyvinvointipalveluja koskevia linjauksia ikäluokittain lasten ja nuorten, työikäisten ja ikäihmisten osalta. Elinvoimasuunnitelmassa käsitellään muun muassa elinkeinopolitiikkaa, toisen asteen koulutusta ja työllisyyden hoitoa sekä korkeakouluyhteistyötä. Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma sisältää fyysistä ympäristöä koskevat linjaukset koskien muun muassa yhdyskuntarakennetta, maankäytön suunnittelua, asumista ja liikennettä sekä ilmastonmuutoksen hillintää. Organisaation toimintakykysuunnitelmassa käsitellään muun muassa taloutta, henkilöstöä ja toimintamallia koskevia asioita. Uutta kaupunkistrategiaa ovat laatimassa kaupunginvaltuusto, tilaajalautakunnat, kaupunginhallitus, konsernin laajennettu johtoryhmä, tuotannon edustajat sekä pääluottamusmiehet. Lisäksi henkilöstöä, kuntalaisia ja sidosryhmiä osallistetaan eri tavoin. Tietoa kaupunkistrategian valmistelusta ja strategiaan liittyvä suunnittelumateriaali on saatavilla kaupunkistrategiaa koskevilla sivuilla osoitteessa: Lisätietoja Matias Ansaharju, strategiasuunnittelija Puh

23 AKSELI 1/2013 Ajankohtaista 21 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti useiden keskeisten toimialojen sekä julkisten palveluiden koettua asiakastyytyväisyyttä ja uskollisuutta. Vuonna 2012 tutkimustoiminta laajennettiin kattamaan myös asukkaiden tyytyväisyyttä kuntien tarjoamiin palveluihin. Tulokset perustuvat noin satunnaisesti Suomessa tehtyyn puhelinhaastatteluun touko-marraskuun aikana vuonna EPSI Rating-tutkimuksessa asiakastyytyväisyysindeksi on keskeisessä asemassa. Sen arvo voi vaihdella asteikolla (alle 60=huono taso, 60 75=välttävä / tyydyttävä, =hyvä / erittäin hyvä) Tampereella parhaat kuntapalvelut Asukastyytyväisyys ikäluokittain viisi suurinta kaupunkia EPSI Rating 2012 Suomen 20 suurimman kaupungin joukossa Tampere ja Kuopio saivat korkeimmat asukastyytyväisyyspisteet. Helsingillä menee myös hyvin varsinkin verrattuna Espooseen ja Vantaaseen. Mielenkiintoista on myös huomata kuinka suuria eroja kaupunkien välillä on Tampereen ja Kouvolan välinen ero on 15 indeksiyksikköä. Tampereella erityisesti nuoret vuotiaat viihtyvät hyvin ja arvostavat kaupungin palveluja, Vantaalla puolestaan vanhin ikäluokka (60 79-vuotiaat) on huomattavasti tyytyväisempi kuin muut ikäluokat. Turussa puolestaan keskiikäiset ovat selvästi toisia ikäluokkia vähemmän tyytyväisiä. Asukastyytyväisyys tuloluokittain viisi suurinta kaupunkia EPSI Rating 2012 Valtakunnallisesti ei tyytyväisyydessä eri tuloluokkien välillä ole merkitseviä eroja. Suurimpien kaupunkien kohdalla on silti eroja näkyvissä. Esimerkiksi Vantaalla korkeatuloisimmat ovat erityisen tyytymättömiä. Tampereella toisaalta kaikkein pienituloisimmat ovat selvästi tyytyväisempiä kaupungin palveluihin kuin enemmän ansaitsevat. Pirkkala kärkikolmikossa, Lempäälä viides 75 asukastyytyväisyysindeksin saaneen Suomen kunnan joukossa Tampereen sijoitus on 13. Korkeimmat asukastyytyväisyyspisteet saa Kauniainen (indeksi 82,1), seuraavina Naantali (79,5) ja pronssisijalla Pirkkala (79,2). Kolme kärki erottui selvästi. Lempäälä (74,0) sijoittuu niukasti Liedolle (75,9) hävinneenä viidenneksi. Kiuruvesi, Siilinjärvi, Raisio, Kaarina, Kauhajoki, Liperi, Hollola sijoittuvat myös Tampereen edelle. Yhteinen piirre tutkimuksessa kärkeen sijoittu-

Työpaikat T A M P E R E E N K A U P U N K I

Työpaikat T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Työpaikat 1.3.2011 Toimintaympäristö: Työpaikat Tampere 1.3.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Lyhenteet Pirkanmaan kokonaisvaalitulos Ryhmittymien äänimäärät kunnittain Vertailua edellisiin vaaleihin

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.1.2015 Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2014) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2014 lopussa 38529 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.1.2016 Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2015

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.2.2016 Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.1.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli tammikuun 2016

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat toukokuu huhtikuu toukokuu toukokuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat toukokuu huhtikuu toukokuu toukokuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.6.2016 Toukokuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.5.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen heikkeneminen voimistui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2015/2014

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2015/2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.12.2015 Marraskuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.11.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli marraskuun

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Tammikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.1.2017) Työttömyys aleni reippaasti sekä vuosi- että kuukausitasolla Pirkanmaalla oli tammikuun 2017

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Äänistä laskettu % Vihreä liitto. Äänestysalue Äänet Pros Äänestysalue Äänet Pros

Äänistä laskettu % Vihreä liitto. Äänestysalue Äänet Pros Äänestysalue Äänet Pros Edusk.v. RYHMITTÄIN ÄÄNET Sivu 1 VIHR Vihreä liitto 001 1. Äänestysalue 126 6.8 002 2. Äänestysalue 114 6.3 003 3. Äänestysalue 103 5.5 Ennakkoäänet 126 4.5 Vaalipäivän äänet 217 7.9 Äänet yhteensä 343

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.3.2016 Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.2.2016) Työttömyyden vuositasomuutos kääntyi uudelleen kasvuun Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Yhtymäkokous pöytäkirja 1/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Yhtymäkokous pöytäkirja 1/ Aika: keskiviikko 11.2.2015 klo 11.55-12.10 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Päätöksentekijät Kangasalan kunta Lempäälän kunta Nokian

Lisätiedot

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.10.2013 Tilannekatsaus 30.9.2013 Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli

Lisätiedot

Dündar-Järvinen Aila SDP Kaikki sidonnaisuuteni löytyvät kotisivuiltani, kohdasta luottamustehtävät http://www.elisanet.

Dündar-Järvinen Aila SDP Kaikki sidonnaisuuteni löytyvät kotisivuiltani, kohdasta luottamustehtävät http://www.elisanet. Sidonnaisuustiedot: 29.7.2015 Virat, toimet, ammatit, tehtävät 1. Valtion, kunnan ja muiden julkisyhteisöjen virat 2. Palkattu toimi yksityisessä yrityksessä tai yhteisössä 3. Ammatin ja elinkeinon harjoittaminen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa

Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.4.2013 Tilannekatsaus 28.3.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työttömyys väheni reilusti kuukausitasolla, vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna edelleen kasvua

Työttömyys väheni reilusti kuukausitasolla, vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.9.2016 Elokuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.8.2016) Työttömyys väheni reilusti kuukausitasolla, vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna edelleen

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.5.2015 Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.4.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli huhtikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 35352

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa syyskuussa 2016 Pelkosenniemi 23,4 Posio 20,3 Muonio 19,9 Kotka 18,8 Salla 18,6 Lieksa 18,4 Tohmajärvi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2016

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa lokakuussa 2016 Pelkosenniemi 23,4 Muonio 20,3 Kolari 19,9 Posio 18,8 Kotka 18,6 Salla 18,4 Lieksa 18,4 Pori 18,1 Tohmajärvi 17,8

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.9.2013 Tilannekatsaus 30.8.2013 Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun 2013 lopussa 31139

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 4.5.2015

Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 4.5.2015 TAMPERE Ohjelma 1 (8) Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Aika maanantai Paikka Tampere-talo, Rondo, Yliopistonkatu 55, Tampere Ohjelma klo 8.30 klo 9.00 klo 9.15 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet

Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet Tampereen väestösuunnite 2015-2030 Koko kaupunki Suunnitealueet 14.4.2015 Väestösuunnite vuosille 2015-2030 Kaupungin omasta väestöennusteesta käytetään nimitystä väestösuunnite, koska se on toteutuneeseen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.12.2016 Marraskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.11.2016) Työttömyystilanteessa selvä käänne Pirkanmaan TE-toimistossa oli marraskuun 2016 viimeisenä

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2016

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2016 Työttömyyskatsaus Heinäkuu Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa heinäkuussa Muonio 22,4 Pelkosenniemi 22,2 Kotka 21,4 Kolari 21,0 Posio,9 Joensuu,5 Kemi,4 Tohmajärvi,3

Lisätiedot