Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ. Kunnallisvaalit. Akseli 1/2013. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ. Kunnallisvaalit. Akseli 1/2013. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ T YÖ PA I K AT T YÖ L L I S Y YS A S U M I N E N HY V I N V O I N T I TA LO U S O R I G O S S A : Kunnallisvaalit Akseli 1/2013 Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

2 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Akseli Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta 1/2013 Väestö 1 Työpaikat 3 Työllisyys 4 Asuminen 6 Hyvinvointi 10 Talous 12 Origossa: Kunnallisvaalit 15 Ajankohtaista 20 Tutkimuksia ja arviointeja 24 Akseli tarjoaa tietoa johtamisen, kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Akselissa luodaan katsaus keskeisiin toimintaympäristön ilmiöihin eri tietolähteistä koottujen taulukoiden ja kaavioiden avulla. Aihealueita ovat väestö, työpaikat, työllisyys, asuminen, hyvinvointi ja talous. Tämän julkaisun (Akseli 1/2013) origossa vuoden 2012 kunnallisvaalien tulokset ja tilastot. Ajankohtaista osiossa esitellään uuden kaupunkistrategian laadintaa, Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimuksen tuloksia ja Kestävä yhdyskunta yksikön tekemää selvitystä tamperelaisten asenteista, huolista ja tyytyväisyydestä ympäristöasioihin. Lisäksi osiossa esitellään Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja , se ilmestyi aikaisempien vuosien tapaan kaksoisnumerona tammikuussa Tutkimuksia ja arviointeja osiossa on Jouko Järnefeltin artikkeli Asuinalueiden sosiaalisesta erilaistumisesta ja tiivistelmä Timo Aron selvityksestä kuuden suuren kaupunkiseudun väestöllisestä kilpailukyvystä. Julkaisuista esitellään Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys Sitä saa mitä tilaa, Tilaaja tuottaja toimintatavan kehittyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa, Tietotuotanto ja laadunarvioinnin julkaisusarjan raportteja ja kaupungin tutkimustoiminnan yhteenvetoa vuodelta Akseli ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Julkaisu on luettavissa: Kuvat: Susanna Lyly ISSN-L ISSN Tampere

3 AKSELI 1/2013 Väestö 1 Väestönkasvu kolmannesvuosittain VÄESTÖ Tampereen väestön kasvu 2000-luvun ennätysvauhdissa Syntyneet ja kuolleet Elävänä syntyneitä Kuolleita Syntyneiden enemmyys * Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereen väkiluku oli henkilöä. Väkiluku kasvoi vuoden 2012 aikana henkilöä (1,0 %), mikä jäi vain niukasti vuosien 2000 (2 294 as.) ja 2001 (2 306 as.) ennätysluvuista. Em. vuosien lisäksi 2000-luvulla on vain vuosina 2002 ja 2006 väestön kasvu ylittänyt asukasta. Väestön kasvun 2000-luvun keskiarvo on asukasta vuodessa. Tilastokeskus julkistaa lopulliset väestötiedot Kaupungin osa-alueiden ikäryhmittäiset väestötiedot kootaan alkukesällä 2013 julkaisuksi, joka löytyy osoitteesta: Tamperelaisvauvoja enemmän kuin vuosikymmeniin Ennätykselliset tamperelaisvauvaa näki päivänvalon vuoden 2012 aikana. Edellisen kerran näin monta tamperelaista on syntynyt 1960-luvun puolivälissä. Syntyneiden määrä on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan vuoden 2002 notkahdusta lukuun ottamatta. Vaikka vuosittain kuolleiden määrä on noussut viimeisten kolmen vuoden aikana uudelle sataluvulle (1 844), riittää syntyneiden kasvava määrä nostamaan syntyneiden enemmyyden uudelle sataluvulle, (752) henkilöä. Syntyneiden enemmyys on ollut näin suurta vain vuosina 2004 ja Nettomuutto Kotimainen nettomuutto Nettomaahanmuutto Nettomaahanmuuton %- osuus, asteikko oikealla % Tampereen nettomuuttovoitto viime vuonna oli asukasta, mikä oli lähes 300 asukasta enemmän kuin edellisenä vuotena. Muuttovoitosta noin kolmannes (538 henkilöä) kertyi maahanmuutosta, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän. Maastamuutto on vähentynyt enemmän kuin maahanmuutto. Tampereelta poismuutto Suomen sisällä väheni edellisestä vuodesta, mikä johtuu osittain yleisen taloudellisen tilanteen heikentymisen tuomasta epävarmuudesta työ- ja asuntomarkkinoilla * Lähde: Tilastokeskus Lempäälän ja Ylöjärven kasvu nopeinta Tampereen kaupunkiseudun ennakkoväkiluku oli vuoden 2012 lopussa henkilöä. Väkiluku kasvoi vuoden aikana henkilöä (1,2 %), mikä oli lähes 400 asukasta enemmän kuin vuonna 2011 ( as., 1,1 %). Lempääläs-

4 2 AKSELI 1/2013 Väestö Kaupunkiseudun kuntien kasvu 2012 Tampere Ylöjärvi +580 Lempäälä +565 Pirkkala +370 Nokia +288 Kangasala +229 Vesilahti +49 Orivesi -25 Suurten kaupunkien kasvu 2012 Helsinki Espoo Oulu Tampere Vantaa Turku Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Suurten seutukuntien kasvu 2012 Helsingin sk Tampereen sk sä väestön suhteellinen kasvu oli edellistä vuotta huomattavasti suurempaa (+2,7 %). Myös Pirkkalassa ja Ylöjärvellä suhteellinen väestönlisäys oli 2 prosentin tuntumassa. Absoluuttisesti eniten kasvoi Tampereen jälkeen Ylöjärvi. Kangasala ylitti asukkaan rajan vuonna Kangasalla ja Ylöjärvellä väestön kasvusta yli puolet muodostui syntyneiden enemmyydestä, muissakin kunnissa osuus oli vähintään kolmannes lukuun ottamatta Vesilahtea ja Orivettä, joista jälkimmäisessä väestömäärä pieneni jo kolmantena vuonna peräkkäin. Tampere ja Vantaa samassa tahdissa Suurista kaupungeista kasvoi suhteellisesti eniten vuonna 2012 Oulu (1,8 %). Helsingin väkiluku lisääntyi lähes asukkaalla (1,4 %). Espoon kasvu oli asukasta (1,7 %). Tampere kasvoi Vantaan kanssa likipitäen samaa vauhtia. Kaikissa suurissa kaupungeissa Vantaata lukuun ottamatta vuoden 2012 kasvu oli suurempi kuin viiden aikaisemman vuoden keskiarvo. Helsingin väkiluku nousi vuoden aikana yli asukkaan. Vuoden 2013 alusta Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii muodostivat Oulun kaupungin, jonka väkiluku on asukasta eli se nousee Suomen neljänneksi suurimmaksi kaupungiksi ohittaen Turun. Espoossa, Oulussa ja Vantaalla väkiluvun kasvusta vähintään puolet tuli syntyvyyden enemmyydestä. Vantaan nuoresta ikärakenteesta kertoo se, että siellä syntyi yhtä paljon lapsia kuin Tampereella, mutta kuoli 600 henkilöä vähemmän. Turussa syntyi vain 28 henkilöä enemmän kuin kuoli, joten sen kasvu oli yksinomaan muuttoliikkeen varassa. Espoossa maahanmuuton muuttovoitto (1 600 as.) oli lähes kolme kertaa niin suurta kuin maassamuuton muuttovoitto. Sen sijaan Vantaa menetti asukkaita kuntien välissä muuttoliikkeessä, mutta toisaalta sen maahanmuuton muuttovoitto oli yli asukasta. Oulun sk Turun sk Jyväskylän sk Lahden sk Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Lähde: Tilastokeskus Suomessa väestön keskittyminen suuriin seutukuntiin jatkui viime vuonna. Koko maan väkiluku kasvoi vuonna noin henkilöllä. Kun 6 suurinta seutukuntaa kasvoivat yhteensä yli henkilöllä, niin muut 60 seutukuntaa menettivät yli asukasta. Suhteellisesti eniten kasvoi Oulun seutukunta (2,0 %). Seuraavaksi eniten kasvoivat Helsingin ja Tampereen seutukunnat. Pääkaupunkiseudun lähes asukkaan kasvu on omaa luokkaansa, mutta Tampereen kasvu on edelleen vahvasti maan toiseksi suurinta.

5 AKSELI 1/2013 Työpaikat 3 TYÖPAIKAT Kaupunkiseudun suurimmat yksityiset työnantajat 2011 Työnantajat, joiden koko kaupunkiseudun henkilöstö on sijoittunut Tampereelle, on merkitty sinisellä värillä ja lihavoituna. Lähde: Tilastokeskus Yrityksen nimi Toimiala Henkilöstö PIRKANMAAN OSUUSKAUPPA Vähittäiskauppa NOKIA OYJ Viestintälaitteiden valmistus ITELLA POSTI OY Postin yleispalvelu NOKIAN RENKAAT OYJ Renkaiden valmistus ja uudelleenpinnoitus METSO MINERALS OY Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valm. 997 SANDVIK MINING AND CONSTRUCTION OY Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valm. 972 NOKIA SIEMENS NETWORKS OY Viestintälaitteiden valmistus 949 SAARIOINEN OY Einesten ja valmisruokien valmistus 882 VR-YHTYMÄ OY Rautateiden henkilöliikenne, kaukoliikenne 715 PILKINGTON AUTOMOTIVE FINLAND OY Tasolasin muotoilu ja muokkaus 707 AGCO POWER OY Moottoriajoneuvojen valmistus 674 METSO POWER OY Höyrykattiloiden valmistus 624 DESTIA OY Teiden ja moottoriteiden rakentaminen 567 METSO FABRICS OY Teknisten ja teollisuustekstiilien valmistus 550 LASSILA & TIKANOJA OYJ Kiinteistöjen siivous 550 ISS PALVELUT OY Kiinteistöjen siivous 534 METSO AUTOMATION OY Muiden hanojen ja venttiilien valmistus 520 TIETO FINLAND OY Tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyt. 518 METSÄ BOARD OYJ Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 504 UPM-KYMMENE OYJ Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 486 SANTEN OY Lääkkeiden ja muiden lääkevalmisteiden valmistus 479 ATTENDO TERVEYSPALVELUT OY Työvoiman vuokraus 460 YLEISRADIO OY Televisio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen 457 ALMA MANU OY Muu posti-, jakelu- ja kuriiritoiminta 408 CARGOTEC FINLAND OY Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus 399 SOL PALVELUT OY Kiinteistöjen siivous 397 STOCKMANN OYJ ABP Tavaratalot (yli 2500 m²) 374 UPM RAFLATAC OY Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 364 NORDEA BANK FINLAND ABP Muu pankkitoiminta 363 LOGICA SUOMI OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 345 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI Muu pankkitoiminta 345 PATRIA AVIATION OY Ilma- ja avaruusalusten ja niihin liitt. koneiden valm. 339 ELISA OYJ Langattoman verkon hallinta ja palvelut 338 INSTA DEFSEC OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 334 TAYS SYDÄNKESKUS OY Varsinaiset sairaalapalvelut 334 VÄINÖ PAUNU OY Säännöllinen linja-autojen kaukoliikenne 330 N-CLEAN OY Kiinteistöjen siivous 319 GEORGIA-PACIFIC NORDIC OY Paperisten talous- ja hygieniatarvikkeiden valm. 314 SUOMEN LÄHIKAUPPA OY Valintamyymälät (yli 100 m², enintään STAFFPOINT OY Työvoiman vuokraus 308 POHJOLA VAKUUTUS OY Vahinkovakuutusyhtiöt 294 REKRYTOINTIPALVELU SIHTI OY Työvoiman vuokraus 293 NOKIAN RASKAAT RENKAAT OY Renkaiden valmistus ja uudelleenpinnoitus 266 TELIASONERA FINLAND OYJ Langallisen verkon hallinta ja palvelut 263 KUSTANNUS OY AAMULEHTI Sanomalehtien kustantaminen 260 HH-KIINTEISTÖPALVELUT OY Kiinteistönhoito 257 ALSTOM GRID OY Elektronisten komponenttien valmistus 256 ALSO FINLAND OY Tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelm. tukkukauppa 252 JOHN DEERE FORESTRY OY Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 247 NANSO GROUP OY Alusvaatteiden valmistus 246 YIT RAKENNUS OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen 243 TAMPEREEN SÄRKÄNNIEMI OY Huvi- ja teemapuistojen toiminta 236 LEMMINKÄINEN TALO OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen 235 TAMMENLEHVÄKESKUS OY Varsinaiset sairaalapalvelut 230 VR TRACK OY Rautateiden ja metrolinjojen rakentaminen 227 PROFFICE FINLAND OY Työvoiman vuokraus 223 INSTA AUTOMATION OY Teollisuuden koneiden ja laitteiden ym. 221 K-CITYMARKET OY Itsepalvelutavaratalot (yli 2500 m²) 215 ELTEL NETWORKS OY Sähkö- ja tietoliikenneverkkojen rakentaminen 214 FORSSA PRINT TAMPERE OY Muu painaminen 208

6 4 AKSELI 1/2013 Työllisyys % Työttömyysaste, neljännesvuosi Tampere Koko maa Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus TYÖLLISYYS Työmarkkinoiden kaksijakoisuus kiihtyy Valtakunnallisesti esiintyvä suuntaus työmarkkinoiden kaksijakoisuudesta näyttää kiihtyvän myös Pirkanmaalla. Avoimet työpaikat ja työttömien työntekijöiden ammattitaito eivät kohtaa. Pirkanmaan työllisyystilanne on heikompi kuin keskimäärin Suomessa. Vuoden lopussa oli koko maassa työttömänä 10,7 prosenttia työvoimasta, kun samaan aikaan Pirkanmaalla työttömyysaste oli 11,9 prosenttia. Vaikka työttömien määrä on kasvanut erityisesti 2012 vuoden syksystä asti, on vuoden 2009 synkkiin työttömyyslukuihin vielä matkaa. Avoimet työpaikat lisääntyivät Pirkanmaan alueella 11,7 prosentilla edellisvuodesta, mutta kehitys ei jakaudu tasaisesti pirkanmaalaisten kuntien kesken. Esimerkiksi Tampereella avoimien työpaikkojen määrä väheni 16 prosentilla. Niissäkin pirkanmaalaisissa kunnissa, joissa avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt, on työttömyysaste kasvanut lukuun ottamatta kolmea kuntaa (Juupajoki, Virrat ja Kihniö). Yli kaksi kuukautta avoinna olevien työpaikkojen määrä on kasvanut Pirkanmaalla edellisvuodesta 42,1 prosentilla. Avoimia työpaikkoja on eniten tarjolla terveydenhuollossa ja sosiaalialan työssä. Hankalammassa tilanteessa ovat hallinto- ja toimistoalan työttömät työnhakijat, sillä vuoden aikana alan avoimet työpaikat ovat vähentyneet 42,6 prosentilla. Kaupunkiseudun kuntien työttömyysaste, joulukuu % Tampere Orivesi Nokia Ylöjärvi Lempäälä Pirkkala Kangasala Vesilahti Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan kunnista korkein työttömyysaste oli Tampereella (14,7 %), Mänttä-Vilppulassa (13,3 %), Orivedellä ja Valkeakoskella (12,9 %). Työttömyys kasvoi viidenneksellä Kangasalla ja Nokialla Tampereen kaupunkiseudun työllisyystilanne huononi selvästi syksyn aikana. Suhteessa työttömyys kasvoi eniten Nokialla ja Kangasalla, joissa työttömien määrä kasvoi lähes viidenneksellä (18,9 % ja 19,0 %). Tamperelaisia oli työttömänä vuoden lopussa , mikä on 14,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Viimeksi työttömiä on ollut enemmän vuonna 2009 (16 783). Tampereen jälkeen eniten työttömiä kaupunkiseudun kunnista oli Orivedellä (12,9 %) ja Nokialla (12,3 %).

7 AKSELI 1/2013 Työllisyys 5 Yli vuoden työttömänä työnhakijana olleet suunnittelualueittain Suunnittelualue Työttömyysaste 09 HÄRMÄ 7,5 02 SAMPO 7,3 13 RAHO 7,3 04 MESSU 6,8 11 PELTOO 6,2 08 HERVANTA 5,5 15 LIELA 6,6 14 TESOMA 6,3 03 IIDES 5,2 10 KOIVISTO 5,7 06 LEINO 5,1 KOKO TAMPERE 4,8 19 TERÄ 6,3 01 KESKUSTA 3,7 17 AITO 3,8 16 LENTÄVÄ 3,9 12 PISPALA 2,7 18 KÄMMEN 3,4 05 TASA 1,5 Alle 25 -vuotiaat työttömät työnhakijat suunnittelualueittain Suunnittelualue Työttömyysaste 10 KOIVISTO 35,7 17 AITO 32,3 13 RAHO 28,7 15 LIELA 26,9 04 MESSU 26,8 09 HÄRMÄ 24,9 03 IIDES 24,1 06 LEINO 23,8 11 PELTOO 20,4 19 TERÄ 20,0 16 LENTÄVÄ 20,0 02 SAMPO 20,0 14 TESOMA 19,9 08 HERVANTA 16,9 KOKO TAMPERE 15,6 18 KÄMMEN 11,5 01 KESKUSTA 9,5 12 PISPALA 8,0 05 TASA 4,8 Alle 25-vuotiaat, yli 50-vuotiaat ja pitkäaikaistyöttömät, joulukuu yli vuoden työttömänä yli 50 -vuotiaat alle 25-vuotiaat Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Suunnittelualueittain työttömyysaste vaihtelee Tampereella huomattavasti. Vähiten työttömiä on Koillisella suuralueella Tasassa (3,8 %) ja eniten Keskisellä suuralueella Sammossa (23,2 %). Työttömyys pitkittyy yhä useammin Erityisesti pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden yhtäjaksoinen työttömyys) ja alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien määrä on kasvanut. Pirkanmaalla oli pitkäaikaistyötöntä ja alle 25-vuotiasta nuorta vailla työtä vuoden lopussa. Tampereella oli joulukuussa pitkäaikaistyötöntä. Edellisvuoteen verrattuna määrä kasvoi 1 123:lla eli melkein kolmanneksella (28,6 %). Pitkäaikaistyöttömiä oli eniten Härmän (7,5 %), Sammon (7,3 %) ja Rahon (7,3 %) suunnittelualueilla. Vähiten pitkäaikaistyöttömyyttä on Tasan (1,5 %), Pispalan (2,7 %) ja Kämmenen suunnittelualueilla(3,4 %). Pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun vaikuttaa työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset, muun muassa työvoiman kysynnän ja tarjonnan välisen kuilun kasvaminen. Alle 25-vuotiaita työnhakijoita oli Tampereella vuoden lopussa eli melkein viidennes (18,1 %) enemmän kuin vuosi sitten. Suunnittelualueittain nuorten työttömien määrä vaihtelee runsaasti. Koiviston suunnittelualueella on suurin työttömyysaste (35,7 %) ja pienin Tasan suunnittelualueella (4,8 %). Nuorisotyöttömyys on seurannut yleistä työmarkkinoiden kehitystä, mutta huolestuttavaa juuri nuorten työttömyydessä on se, että sillä saattaa olla pitkäaikaisia vaikutuksia. Työttömyyden pitkittyessä nuorten syrjäytyminen on todellinen riski ja tätä suuntausta yritetäänkin kääntää vuoden 2013 alusta voimaan tulleella hallituksen asettamalla nuorten yhteiskuntatakuulla. Yli 50-vuotiaiden työttömien on entistä vaikeampi palata takaisin työelämään. Vuoden lopussa Tampereella oli yli 50-vuotiaita työttömänä 4 914, mikä on jo enemmän kuin edellisen taantuman aikana vuonna 2009 (4 680). Se että yhä useampi yli 50-vuotias joutuu työttömyysputkeen, on ristiriidassa valtakunnallisen tavoitteen kanssa työurien pidentämisestä.

8 6 AKSELI 1/2013 Työllisyys Valmistuneet asunnot aso-as. vuokra-as. omistusas * 2014* 2015* Lähde: Rakennusvalvonta, vv arvio Asuntotoimi 2,5 % Suurten kaupunkien työttömyysaste, joulukuu Oulu Tampere Turku Vantaa Helsinki Espoo milj. m 3 Rakentamisen jatkuva vuosiarvio Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Oulussa ja Tampereella eniten työttömiä Työttömyys lisääntyi kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa edellisvuoden aikana. Kuuden suuremman kaupungin vertailussa työttömiä oli eniten Oulussa (15,0 %) ja Tampereella (14,7 %), joissa myös työttömien määrä kasvoi eniten. Seuraavaksi eniten työttömiä suurista kaupungeista oli Turussa (13,0 %) ja Vantaalla (8,9 %). Tampereen seutukunnan työttömyysaste neljänneksi korkein Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi kaikissa suurissa seutukunnissa. Eniten työttömien määrä kasvoi Oulun ja Tampereen seutukunnissa. Suurista seutukunnista työttömiä oli vuoden lopussa eniten Jyväskylän seutukunnassa, jossa työttömyysaste oli 14,2 prosenttia. Tampereen seutukunnassa oli neljänneksi suurin työttömyysaste (12,7 %). ASUMINEN Omistusasuntotuotanto hyvässä vireessä Vuonna 2012 valmistui uutta asuntoa, mikä on selvästi enemmän kuin edellisenä viitenä vuonna keskimäärin. Edellisen kerran asuntoja on valmistunut yhtä paljon vuonna Vuosituhannen alkuvuosina ( ) tuotanto oli vähintään asuntoa. Erillispientaloja valmistui viime vuonna ensimmäistä kertaa finanssikriisin jälkeen yli 200, tarkalleen 236 (12 %). Rivitaloasuntoja valmistui 133 (7 %) ja kerrostaloasuntoja (73 %). Muihin kuin asuinrakennuksiin valmistui 166 asuntoa. Lisäksi yksi toimistorakennus saneerattiin asunnoiksi, joita syntyi 50. Varsinkin omistusasuntojen tuotanto oli hyvässä vireessä viime vuonna. Niiden osuus oli lähes 60 prosenttia (1 167). Perustajaurakoituja rivi- ja kerrostaloasuntoja valmistui 941, joka on kolmanneksi eniten 2000-luvulla. Viime vuonna valmistui 683 uutta vuokra-asuntoa (35 %) ja 121 asumisoikeusasuntoa. 2,0 1,5 1,0 0,5 0, myönnetyt aloitetut valmistuneet Lähde: Rakennusvalvonta Hyvän rakentamisvuoden jälkeen tuotanto hiipumassa Vaikka vuodesta 2012 muodostuikin hyvä asuntorakentamisen vuosi, alkoi epävarma taloustilanne vuoden loppua kohden vähentää uusien rakennuslupien hakemista sekä hillitä uusien kohteiden aloittamista. Asuntoimen vuosittain tekemän arvion mukaan kuluvana vuonna näyttäisi valmistuvan vielä noin asuntoa, joista vuokra-asuntoja olisi 803 (43 %), omistusasuntoja (57 %). Asumisoikeusasuntoja ei valmistu vuonna 2013 lainkaan, mutta 2014 jälleen 80.

9 AKSELI 1/2013 Asuminen 7 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisessa ohjelmassa 2030 on pitkän ajan tavoitteeksi asetettu asunnon valmistuminen vuosittain. Tähän asetettuun tavoitteeseen on yletty vain viime vuonna. Vuosien 2009 ja 2010 erityisen heikkoja asuntorakentamisvuosia, jolloin tavoitteesta jäätiin molempina vuosina noin 40 prosenttia, ei kyetä korvaamaan myöskään lähitulevaisuudessa. Seuraavien kolmen vuoden keskimääräinen asuntotuotanto jää alle 1 800:n. Erillispientalotuotannon tavoitteena on 280 asuntoa vuosittain. Tulevina vuosina tuotanto jäänee kuitenkin noin 200 asuntoon. Rivitaloasuntoja sen sijaan on rakenteilla paljon. Vaikka niiden tuotanto kasvaakin yli kolmanneksella viime vuoden 133 asunnosta tämän vuoden 181 asuntoon, jää pitkän tähtäimen tavoite 466 rivitaloasunnosta vuodessa saavuttamatta. Kerrostaloasuntojen osuus vuoden 2013 asuntotuotannosta nousee 79 prosenttiin (1 464 asuntoa), ja se ylittää kirkkaasti tavoitteeksi asetetun 60 prosentin (1 119 asuntoa). Asuntotuotanto 2012 joista yhteensä krstaloas. Kaukajärvi Vuores Ratina Hervanta Ristinarkku Takahuhti Rantaperkiö Tampella Linnainmaa Rahola Muut kaupunginosat Yhteensä Asuntotuotanto 2013 joista yhteensä krstaloas. Hervanta Niemenranta Vuores Kalevanrinne (XIX) Lentävänniemi Ratina Rahola Muotiala Atala 56 0 Härmälä Ristinarkku Muut kaupunginosat Yhteensä Lähde: Asuntotoimi Omistusasuntoja valmistuu vuonna 2013 yli tuhat, (56 % kaikista asunnoista, tavoite 55 %). Uusien kohteiden kauppa kävi viime vuonna niin hyvin, että myös tänä vuonna valmistuu noin 840 perustajaurakoitua asuntoa, joka on 2000-luvun keskimäärää selvästi korkeampi. Vuokra-asuntoja valmistuu keskimäärin noin 800 vuosittain seuraavien kolmen vuoden aikana. Pitkän tähtäimen tavoitteena on noin 750 asunnon vuotuinen tuotanto. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja pitäisi valmistua vuosittain 560 (30 % kokonaistuotannosta). Vuonna 2013 niitä valmistuu vain 188 (10 %), mutta ensi vuonna ylletään tavoitteeseen 592 kohtuuhintaisella vuokra-asunnolla (35 %). Uudistuotantoa on ympäri kaupunkia. Eniten rivi- ja kerrostaloasuntoja valmistuu Hervantaan 434, Niemenrantaan 256, Vuorekseen 155 ja Kalevanrinteeseen 155. Kaupungin osuus vuokra-asuntotuotannosta vuonna 2013 on 11 prosenttia (89 asuntoa), mistä osuus kasvaa ensi vuonna 40 prosenttiin (335). Vuosina kaupungin osuus on ollut keskimäärin 37 prosenttia (288). Tämän lisäksi kaupungille valmistuu tänä vuonna erityisryhmille kaksi kohdetta, joissa on yhteensä 84 asukaspaikkaa. Vuonna 2014 asukaspaikkoja erityisryhmille tulee lisää 100. Opiskelija-asuntoja valmistui viime vuonna vain 50. Tänä vuonna niitä valmistuu 206 ja vuonna 2014 tulee 264 asuntoa. Vuosina on valmistunut Tampereelle keskimäärin 217 uutta opiskelija-asuntoa vuosittain.

10 8 AKSELI 1/2013 Asuminen Helmikuussa julkaistu selvitys Asuntojen uudistuotanto Tampereella on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: Lisätietoja: Kari Linnanen, asuntokoordinaattori Puh Indeksi 2005= Asuntojen hinnat Helsinki Pääkaupunkiseutu (PKS) Tampere Turku Muu Suomi (koko maa - PKS) Asunnottomuus Vapautuvat vangit Ensi- ym. tilapäissuojissa Perheet ja pariskunnat Yömajoissa, hoitokodeissa ym. laitoksissa Tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona Lähde: Tilastokeskus Hinnat ja vuokrat nousevat Vaikka asuntojen hinnat notkahtivatkin vuoden 2012 lopussa, ennakkotietojen mukaan Tampereella vanhojen osakehuoneistojen neliöhinnat nousivat koko vuoden 2012 aikana yli 5 prosenttia, mikä vastaa pääkaupunkiseudun nousuvauhtia. Vanhan kerrostalohuoneiston velaton neliöhinta oli joulukuussa 2012 keskimäärin euroa ja rivitaloasunnon euroa. Pääkaupunkiseudulla vanhasta osakehuoneistosta joutui kuitenkin maksamaan keskimäärin euroa/m², Helsingissä jo lähes euroa/m2. Arava-asuntojen vuokrat nousivat Tampereella 3,4 prosenttia vuoden 2012 aikana vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousun jäädessä 2,0 prosenttiin. Jälkimmäisen keskimääräinen vuokra vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä oli 12,22 euroa/m². Arava-asunnon neliövuokra puolestaan oli 10,33 euroa. Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokrat nousivat 16,33 euroon/m². Asunnottomien määrä vähentynyt edelleen Tampereen kaupungin asuntotoimi selvittää vuosittain kuinka paljon tamperelaisia on asunnottomana. Selvitys on osa laajempaa kuntien asuntomarkkinatietojen keräämistä, jonka Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) tekee. Marraskuun 15. päivä 2012 oli yksinäisiä tamperelaisia asunnottomia 322. Luku on alhaisin 2000-luvulla, ja se on 8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin heitä oli 351. Suurin osa asunnottomista (176), asui tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Vuonna 2011 heidän lukumääränsä oli 203. Ulkona ja tilapäissuojissa majailevia asunnottomia oli 22, joka on vähemmän kuin keskimäärin 2000-luvulla (27) Lähde: Asuntotoimi Asunnottomia naisia oli 93, kun vuonna 2011 heitä oli 96. Alle 25-vuotiaiden asunnottomia oli 71 (v ). Vaikka naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi hieman viime vuodesta, on heidän määränsä kuitenkin selvästi vähentynyt viiden vuoden kuluessa, sillä vuonna 2007 asunnottomia naisia oli 141 ja nuoria 155.

11 AKSELI 1/2013 Asuminen 9 Yksinäiset asunnottomat/ asukasta Asunnottomat, yksinäiset Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Oulu Tamperelaisia vankilasta asunnottomiksi vapautuvia vankeja arvioitiin olevan 28, kun viime vuonna heitä oli 19. Asunnottomien maahanmuuttajien määrä laski 26:een, kun vuonna 2011 heitä oli 30. Asunnon puutteen vuoksi erillään tai tilapäismajoituksessa asuvia pariskuntia tai perheitä oli nyt 17, kun heitä oli 26 edellisenä vuonna ja 42 vuonna Pitkäaikaisasunnottomien määrä laskussa Lähde: SOTKAnet, Ara Tampere on ollut mukana hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa, joka käynnistettiin vuonna Tällöin pitkäaikaisasunnottomien lukumäärää alettiin arvioida nykyisillä kriteereillä. Ohjelman nelivuotinen jatkokausi alkoi vuonna Pitkäaikaisasunnottomalla tarkoitetaan asunnotonta, jolla on asumista olennaisesti vaikeuttava sosiaalinen tai terveydellinen ongelma, kuten velka-, päihdetai mielenterveysongelma ja jonka asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä tavanomaisten asumisratkaisujen toimimattomuuden ja sopivien tukipalvelujen puuttumisen vuoksi. Asunnottomuus on pitkäaikaista, kun se on kestänyt vähintään yhden vuoden tai henkilö on ollut toistuvasti asunnottomana viimeisen kolmen vuoden aikana Asunnottomat yksinäiset ja pitkäaikaisasunnottomat Yksinäiset asunnottomat Näistä pitkäaikaisasunnottomia Lähde: Asuntotoimi Vuonna 2012 tamperelaisia yksinäisiä pitkäaikaisasunnottomia oli 64, kun edellisenä vuonna heitä oli 96. Heidän lukumääränsä on vähentynyt vuosittain vuodesta 2008 alkaen, jolloin luku oli 214. Joka viides kaikista yksinäisistä asunnottomista oli pitkäaikaisasunnoton. Eniten heistä (21) asui asunnon puutteen vuoksi erilaisissa hoito- ja huoltokodeissa. Tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona asui 12 henkilöä. Selvityksen aineistona käytettiin aikaisempien vuosien tapaan kaupungin omien asuntoyhteisöjen vuokra-asuntohakemusten tietokantaa sekä asunnottomien kanssa toimiville yhteisöille lähetetyn kyselyn tuloksia. Tietoja tamperelaisten vapautuvien vankien asunnottomuudesta on kerätty vankiloista. Tällä vuosittain toistettavalla menetelmällä saadaan luotettava kuva asunnottomuuden kehityksestä, vaikka sillä ei välttämättä tavoitetakaan kaikkia asunnottomina olevia henkilöitä kyseisenä tutkimuspäivänä. Koska samanlainen selvitys tehdään myös muissa kunnissa, päästään vertailemaan kuntien asunnottomuustietoja. Lisätietoja: Jarmo Lehtinen, asuntopoliittinen sihteeri Puh etunimi.sukunimi@tampere.fi

12 10 AKSELI 1/2013 Hyvinvointi HYVINVOINTI /vuosi Tulonsaajat veronalaisten tulojen mukaan yli Tulonsaajien %-osuus Lähde: Tilastokeskus Tamperelaisten tulot vuonna 2011 Tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset tulot olivat keskimäärin euroa, nousua edellisestä vuodesta oli euroa (4,4 %). Kuuden suurimman kaupungin vertailussa tamperelaisten keskitulot olivat kolmanneksi pienimmät Turun ( euroa) ja Oulun ( euroa) jälkeen. Korkeimmat keskitulot, euroa, olivat Espoossa. Helsingissä keskitulot olivat euroa. 15 vuotta täyttäneistä tamperelaisista 13,3 prosenttia ansaitsi vuoden 2011 aikana euroa. Yli 12 prosenttia sijoittui tuloluokkaan euroa. Alueelliset erot tulotasossa olivat suuret; korkeimman ja matalimman keskitulon ero oli euroa. Korkeimmat keskitulot olivat Tahmelassa, Särkänniemessä, Pyynikinrinteellä, Ratinassa, Kaarilassa ja Villilässä. Henkilöä Pienituloisuus Pienituloiset Pienituloiset alle 18-vuotiaat Tamperelaisen asuntokuntaväestön tuloerot supistuivat edellisessä taantumassa vuosina 2008 ja 2009, mutta kääntyivät jälleen kasvuun Vuonna 2011 tuloerot Gini-kertoimella mitattuna olivat 30,6 eli yhtä suuret kuin vuonna Koko maassa kerroin sai arvon 28,5. Tampereella tuloerojen kasvu on ollut nopeampaa viime vuosina verrattuna seutukuntaan ja koko maahan. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakaantuneet. Suurin arvo on 100 ja pienin ,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Lähde: Tilastokeskus Alle 18-vuotiaiden lasten pienituloisuusriski Tampere Tampereen seutukunta Pirkanmaan maakunta Koko maa Lähde: Tilastokeskus Lähes joka viides tamperelainen pienituloinen Pienituloisia henkilöitä oli eli lähes 19 prosenttia tamperelaisista. Määrä on yli 800 henkilöä enemmän kuin vuonna Pienituloisuusraja vaihtelee asuntokunnan koon mukaan. Suomessa yhden aikuisen kotitalous on pienituloinen, jos käytettävissä oleva rahatulo on euroa vuodessa, eli tulot ovat alle euroa kuukaudessa. Koko maassa pienituloisissa asuntokunnissa asuvien osuus koko asuntoväestöstä (pientuloisuusriski) oli 15,0 prosenttia, seutukunnassa 15,7 prosenttia ja Tampereella 19,2 prosenttia. Vuonna 2011 Tampereella asui pienituloisissa perheissä alle 18-vuotiasta lasta. Heitä oli 322 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lasten pienituloisuusriski (19,9 %) on kasvanut viiden vuoden aikana 4,3 prosenttiyksikköä. Työttömyys on noussut korkeaksi ja pienituloisuus on yleisintä työelämän ulkopuolella olevilla, kuten opiskelijoilla ja työttömillä. Pienituloisten eläkeläisten määrä kasvaa edelleen Tampereella.

13 AKSELI 1/2013 Hyvinvointi 11 Tampereen kaupungin HYVINVOINTIKERTOMUS 2012 TIETOTUOTANNON JA LAADUNARVIOINNIIN JULKAISUJA TAMPEREEN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2012 Tampereen ensimmäinen hyvinvointikertomus Kuntalaisten hyvinvoinnin parantuminen on Tampere virtaa kaupunkistrategian päämääränä. Hyvinvointia on seurattu Tampereella aiemmin Hyvinvoinnin tila raportissa. Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia laatimaan kerran valtuustokaudessa kuntalaisten hyvinvoinnista laajemmin kertovan hyvinvointikertomuksen, joka ilmestyi nyt ensimmäistä kertaa. Tampereen hyvinvointikertomukseen valitut indikaattorit noudattavat valtakunnallisia ja alueellisia suosituksia hyvinvoinnin kuvaamiseen soveltuvista mittareista. Hyvinvoinnin muutosta tarkastellaan pääasiassa vuosien tietojen perusteella. Vertailukunniksi on valittu Suomen kuusi suurinta kuntaa. Hyvinvointikertomus sisältää kuvauksen kunnan palvelujärjestelmästä, väestöstä ja sosiaalisesta ympäristöstä, kaupungin taloudesta, tamperelaisten terveydestä ja elintavoista, osallistumisesta ja yhteisöllisyydestä, fyysisestä ympäristöstä sekä päätelmät ja keskeisimmät kehittämisehdotukset tulevaisuudelle. Tamperelaisten hyvinvoinnin parantumisessa on onnistuttu monelta osin: väestön koulutustaso on korkea, koulutuksen ulkopuolelle jäävien määrän kasvu on pystytty pysäyttämään, asunnottomien määrä on vähentynyt merkittävästi, ikäihmisten mahdollisuudet asua kotona ovat parantunteet ja työkyvyttömyyseläkettä sekä mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saavien määrä on vähentynyt. Toisaalta samaan aikaan työttömyys on kasvussa, yhä useampi saa toimeentulotukea, ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien terveystottumukset ovat edelleen huonommat kuin lukiolaisilla, psykiatria- ja erikoissairaanhoitokäyntien määrä on lisääntynyt ja päihteiden käyttö sekä elintapasairaudet vaativat edelleen huomiota. Hyvinvointikertomus toimii tausta-aineistona vuoden 2013 alussa toimikautensa aloittavan kaupunginvaltuuston strategiatyölle. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen painopisteistä päätetään kaupunkistrategian ja sitä konkretisoivan hyvinvointisuunnitelman yhteydessä. Hyvinvointitietoa hyödynnetään myös vuotuisessa talousarvioprosessissa palvelutarveselvityksen laadinnan tukena. Lisätietoja: Marika Vartiainen, suunnittelija Puh

14 12 AKSELI 1/2013 Talous Maailmantalouden kasvu Kehittyvien maiden osuus kasvusta Kehittyneiden maiden osuus kasvusta Lähde: IMF, OP-Pohjola-ryhmä TALOUS Maailmantalouden näkymät alkaneet vihdoin parantua Viime syksyn aikana on kertynyt merkkejä siitä, että maailmantalouden kasvun hidastuminen on vihdoin kääntymässä loivaksi nousuksi. Teollisuuden luottamusluvut ovat piristyneet varovasti ympäri maailman. Selkeimmät merkit näkyvät Kiinassa, jossa elvytystoimet näyttävät alkaneen purra. Investointien ja vähittäiskaupan kasvu on kiihtynyt. Nyt merkit talouskasvun vahvistumisesta ovat selvät. Yhdysvalloissa rohkaisevia ovat etenkin yhä selkeämmät merkit asuntomarkkinoiden piristymisestä, joka auttaa tukemaan kulutuksen kasvua. Pohjimmiltaan Yhdysvallat pysyy kuitenkin noin kahden prosentin kasvuputkessa myös tänä vuonna. Euroalueen talouden laskukierre hidastumassa Eurooppa ajautui taantumaan 2011 lopussa. Keväällä 2012 merkit nousukäänteen lähenemisestä alkoivat vahvistua, mutta eurokriisin uusi kärjistyminen jäädytti vihreät versot. Euroalueen ennakoivat indikaattorit kertovat alueen tuotannon yhä supistuvan lähitulevaisuudessa, mutta taantuman loppu saattaa jo häämöttää. Nettoviennin odotetaan piristyvän ja samalla finanssipolitiikan kiristysten maltillistuvan ensi vuonna. Bruttokansantuotteen volyymin muutos, % 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10, * 2012* 2014* Lähde: Tilastokeskus ja VM Suomi nousuun pohjakosketus vielä näkemättä Maltillinen taantuma on ollut Suomen riesana jo vuoden ajan. Vaikeaa tilannetta kuvastaa poikkeuksellisen heikko kuluttajien ja yritysten luottamus sekä rakennusalan synkeät näkymät. Vaikka talouden suunta näyttäisi yhä olevan alaspäin, tunnelin päässä on näkyvissä hienoista valoa. Suomen talous kääntynee kasvuun vasta vuonna 2014 maailmantalouden imussa. Siihen asti työttömyys kasvaa, asuntojen reaalihinnat laskevat, julkinen velkasuhde nousee ja vaihtotase pysyttelee alijäämäisenä. Kansantalouden tuotanto kääntyi laskuun kesäkuussa 2012 ja Suomen kokonaistuotannon kasvu jää nollaan, jopa alle sen. Kuluvan vuoden kasvu saattaa yltää kotimaisen kysynnän varassa prosenttiin. Ensi vuonna kasvu voi nousta kahteen prosenttiin, ehkä sen ylikin, mutta vasta vuonna 2015 on edellytykset kunnon suhdannenousulle.

15 AKSELI 1/2013 Talous 13 Työmarkkinoilla on edessä vaikea kevät, sillä talouden piristyminen lisää työn kysyntää aikaisintaan vuoden 2013 lopulla. Työttömyyden odotetaan kohoavan syksyllä, mikä tarkoittaa käytännössä työpaikan vähennystä nykyiseen ja työttömyyden lisääntymistä henkilöllä. Kuluttajahintojen nousu hidastui tammikuussa ,6 prosenttiin, mistä sen odotetaan nousevan yli 2 prosenttiin tulevina vuosina. Kuluttajahintoja ovat vauhdittaneet erityisesti ruoan kallistuminen ja useat kuluvan vuoden alun veronkorotukset, jotka selittävät hintojen noususta lähes prosenttiyksikön. Yleinen arvonlisävero nousi vuoden 2013 alussa yhdellä prosenttiyksiköllä, ja tämä korotus välittyy osittain hintoihin. Toteutunut markkinakorkojen lasku painaa asuntolainojen korkoja vielä vuoden 2013 puolella ja jarruttaa edelleen kuluttajahintojen nousua, mutta sen vaikutus pienenee vähitellen. Saldoluku Kuluttajien luottamus Kuluttajien luottamus talouteen kohentuu hitaasti Luottamus omaan talouteen 12 kk kuluttua Luottamus Suomen talouteen 12 kk kuluttua Työttömyys Lähde: Tilastokeskus Kuluttajien luottamusindikaattori oli tammikuussa 4,5, kun se oli joulukuussa 3,5 ja marraskuussa 1,0. Tammikuussa luottamus talouteen oli hieman vahvempi kuin vuosi sitten (3,4), mutta selvästi heikompi kuin pitkällä ajalla keskimäärin (12,5). Tammikuussa jo 29 prosenttia kuluttajista uskoi Suomen taloustilanteen paranevan seuraavan vuoden aikana. Toisaalta hieman enemmän kuluttajista (32 prosenttia) arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat joulukuussa 23 ja 40 prosenttia ja viime vuoden tammikuussa 21 ja 42 prosenttia. Oman taloutensa kohentumiseen vuoden kuluessa luotti tammikuussa 23 prosenttia kuluttajista ja 15 prosenttia pelkäsi taloutensa heikkenevän. Talousennusteet vuodelle 2013 ja 2014 Ennusteen laatija Julkaisuaika BKT, muutos, % Inflaatio,% Työttömyysaste,% Aktia ,2 1,6 2,6 2,1 8,2 8,0 OP-Pohjola ,8 1,7 2,2 1,3 8,1 8,0 VM ,5 1,7 2,2 2,1 8,1 8,0 Handelsbanken ,7 2,8 2,6 2,4 8,0 7,4 Danske Bank ,5 2,2 2,5 2,0 8,2 7,9 Suomen Pankki ,4 1,5 2,4 1,6 8,4 8,2 Nordea ,0 2,7 2,6 2,5 8,2 8,0

16 14 AKSELI 1/2013 Talous Kuluttajista 14 prosenttia odotti tammikuussa, että yleinen työttömyys Suomessa vähentyy seuraavan vuoden aikana, ja 59 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän. Vastaavat osuudet olivat kuukautta aiemmin 11 ja 61 prosenttia. BKT:n volyymin vuosimuutos, kuluttajien luottamusindikaattori ja aluebarometrin luottamusluku keväästä 2005 syksyyn 2012 Lähde: Findikaattori (Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito, Kuluttajabarometri) ja Aluebarometri Pirkanmaan kehitysnäkymät heikentyneet Työ- ja elinkeinoministeriön joulukuussa 2012 julkaisema Aluebarometri 2013 mittaa maan eri osien kehityksessä odottavissa olevia muutoksia. Vastaajina toimivat kuntien johtavat virka- ja luottamushenkilöt. Kehitysnäkymiä arvioidaan tiivistetyllä mittarilla luottamusluvulla, joka koostuu verotulojen, velanoton, työttömyyden, teollisuuden, kaupan ja palveluiden sekä asuntorakentamisen investointien, rahoitusaseman ja yleisten kehitysnäkymien saldoluvuista. Aluebarometrin 2013 mukaan Pirkanmaan talouden ja työllisyyden kehitysnäkymät ovat maakuntien heikoimpia. Tulos on kovin huolestuttava, koska etenkin mutta myös 2000-luvulla talouskehitys on arvioitu muita maakuntia paremmaksi. Lokakuussa 2012 luottamusluku laski arvoon -21, kun koko maan keskiarvo oli -10. Vain Kainuussa luottamusluku oli alhaisempi. Korkeimmat arvot olivat Kymenlaaksossa ja Lapissa, joissa niissäkin luottamusluku jäi kuitenkin miinukselle. Uudenmaan arvo oli -8. Verotulot arvioidaan Pirkanmaalla vielä kohtuulliseksi, mutta kunnat ottavat velkaa muita maakuntia enemmän. Työllisyyden odotetaan heikentyvän, mutta asuntorakentamisen investointiodotukset ovat vielä kohtuulliset. Kuntataloutta tasapainotetaan korottamalla maksuja sekä tuloveroprosenttia että kiinteistöveroa. Veroja ja maksuja korotetaan muita yleisemmin. Kunnan oma toiminta saa keskimääräistä paremman ja lähikuntien toiminta heikomman kouluarvosanan. Julkaisu Aluebarometri 2013 on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: &s=2681&xmid=4919

17 AKSELI 1/2013 Kunnallisvaalit ORIGOSSA KUNNALLISVAALIT 2012 Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa Äänestysinto laimeaa % 80,0 75,0 70,0 Koko maa Tampere Kunnallisvaalit olivat ja ennakkoäänestys järjestettiin Ulkomaan äänestyspaikoissa ennakkoäänestysmahdollisuus järjestettiin vähintään yhtenä päivänä ,0 60,0 55,0 50, Lähde. Tilastokeskus Äänestysaktiivisuus laski Tampereella 56,3 prosenttiin, mikä oli 2,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin neljä vuotta sitten (59,4 %). Valtakunnallisesti suunta oli sama ja äänestysaktiivisuus laski 58,3 prosenttiin (v ,3 %). Tampereella on kunnallisvaaleissa lähes aina äänestetty vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Äänioikeutettuja oli Tampereella yhteensä , mikä oli enemmän kuin neljä vuotta sitten. Äänestysalueita oli 64. Äänestysalueiden numerointiin tai rajoihin ei tehty muutoksia näissä vaaleissa. Äänestysalueet pysyivät vuonna 2008 käyttöön otetun äänestysaluejaottelun mukaisina. Ainoastaan muutaman alueen nimi muuttui vastaamaan äänestyspaikkana toimineen koulun uutta nimeä. Yhä useampi äänesti ennakkoon Yhteensä tamperelaista, eli 24,8 prosenttia äänioikeutetuista, äänesti ennakkoon. Neljä vuotta sitten ennakkoon äänesti 23,1 prosenttia. Aktiivisimmat ennakkoäänestäjät löytyivät Kissanmaalta, jossa peräti 30,3 prosenttia äänesti ennen vaalipäivää. Aktiivisesti ennakkoon äänestettiin myös Aleksanterin koululla (äänestysalue 1, 29,9 % ja äänestysalue 3, 29,6 %). Vähiten ennakkoon äänestettiin Annalassa (15,1 %) ja Hyhkyssä (15,9 %). Vaalipäivänä äänesti tamperelaista äänioikeutettua, mikä oli 31,5 prosenttia äänioikeutetuista. Neljä vuotta sitten vaalipäivänä äänesti 36,2 prosenttia, laskua oli siis 4,7 prosenttiyksikköä. Korkein äänestysaktiivisuus, 45,9 prosenttia, oli Pispalassa. Muita vaalipäivänä aktiivisia alueita olivat Vehmainen (43,2 %) ja Saukonpuiston äänestysalue (43,0 %). Vaalipäivänä vähiten käytiin äänestämässä Hervannassa. Alhaisimmat vaalipäivän äänestysprosentit olivat

18 16 AKSELI 1/2013 Kunnallisvaalit 2012 Pohjois-Hervannassa (äänestysalue 54, 19,8 % ja äänestysalue 55, 23,7 %) ja Etelä-Hervannassa (äänestysalue 55), jossa 21,9 prosenttia käytti äänioikeuttaan. Vilkkaimman äänestysaktiivisuuden alueet Äänestysalue, -paikka Äänestys % 44 Linnainmaan koulu 70,6 22 Koiviston koulu 68,5 27 Pispan koulu 68,3 06 Pyynikin ammattioppilaitos 67,7 14 Saukonpuiston koulu 67,1 36 Lamminpään koulu 64,4 63 Terälahden koulu 64,2 62 Kämmenniemen koulu 63,4 04 Amurin koulu 61,8 43 Ristinarkun koulu 61,8 Alhaisimman äänestysaktiivisuuden alueet Äänestysalue, -paikka Äänestys % 31 Kalkun koulu 50,8 34 Tesomajärven koulu 50,7 25 Multisillan koulu 50,5 58 Etelä-Hervannan koulu 50,4 20 Hatanpään koulu 49,6 55 Pohjois-Hervannan koulu 49,1 45 Leinolan koulu 48,6 50 Kaukajärven koulu 48,6 57 Etelä-Hervannan koulu 41,8 54 Pohjois-Hervannan koulu 41,5 Erot äänestysalueiden välillä olivat edelleen selkeät. Korkein äänestysaktiivisuus, 70,6 prosenttia, oli Linnainmaalla ja matalin äänestysaktiivisuus, 41,5 prosenttia, Pohjois- Hervannassa (äänestysalue 54). Ero äänestysaktiivisuudessa oli näiden alueiden välillä jo 29,1 prosenttiyksikköä ja ero on jatkanut vain kasvuaan. Viime kunnallisvaaleissa eroa aktiivisimman ja passiivisimman äänestysalueen välillä oli 27,4 prosenttiyksikköä. Huolestuttavaa on se, että aktiiviset ja passiiviset äänestysalueet olivat lähes samoja kuin neljä vuotta sitten. Vain kolme äänestysaluetta, Tampereen normaalikoulu, Pispan koulu ja Lielahden koulu, onnistui nostamaan äänestysaktiivisuuttaan tai säilyttämään sen neljän vuoden takaisella tasolla. Äänioikeus on kaikilla viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävillä EU:n jäsenvaltioiden, Islannin ja Norjan kansalaisilla, joilla on ollut kotikunta Suomessa vähintään 51 päivää ennen vaaleja. Myös vaalipäivään mennessä täysi-ikäiset muiden maiden kansalaiset ovat äänioikeutettuja, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan. Verrattuna neljän vuoden takaiseen, muiden maiden kansalaisten äänestysaktiivisuus nousi yhdellä prosenttiyksiköllä 22,9 prosenttiin. Ulkomaiden kansalaisten osuus äänioikeutetuista oli Tampereella 3,4 prosenttia. Heidän osuutensa äänestäneistä sen sijaan jää reiluun puoleen prosenttiin. Perussuomalaiset vankisti asemaansa Vaalien voittaja, Perussuomalaiset, nosti kannatustaan myös Tampereella, mutta ei suhteessa yhtä paljon kuin Suomessa keskimäärin. Tampereella kannatustaan onnistui nostamaan myös SDP, vaikka koko maassa sen kannatus laskikin. Perussuomalaiset nousi Tampereella neljänneksi suurimmaksi puolueeksi ohi Vasemmistoliiton. Suurinta kannatusta nauttii kuitenkin edelleen Kokoomus 24,8 prosentin kannatuksella. Seuraavana tulevat SDP (23,5 %) ja Vihreät (14,1 %). Uusina puolueina vaaleissa olivat mukana Itsenäisyyspuolue, Muutos2011 ja Piraattipuolue, joista viimeksi mainittu keräsi eniten ääniä uusista puolueista. Puolueiden kannatus äänestysalueilla vaihtelee huomattavasti Tampereen sisällä. Kokoomus nauttii edelleen suurinta kannatusta Kaarilassa ja keskustassa kahdella Klassillisen koulun äänestysalueella mutta samalla menetti kannatus-

19 AKSELI 1/2013 Kunnallisvaalit taan melko tasaisesti ympäri kaupunkia. SDP:n kannatus on suurinta Tesomajärvellä, Pohjois-Hervannassa ja Ikurissa. SDP onnistui hienoisesti nostamaan kannatustaan lähes kaikilla äänestysalueilla. Vihreiden kannatus oli suurinta Sampolan ja Saukonpuiston alueella, vaikka kannatus laskikin hieman lähes kaikilla äänestysalueilla. Perussuomalaiset sai suhteessa eniten kannatusta Ikurissa sekä Multisillassa. Vasemmistoliiton vahvimpia alueita olivat Tesomajärvi ja Tampereen normaalikoulun alueet. Kannatus oli selkeimmin muuttunut Perussuomalaisten eduksi Vasemmistoliiton vahvoilla alueilla Ikurissa (äänestysalue 33) ja Multisillassa. Myös perussuomalaiset onnistui nostamaan kannatustaan kaikilla äänestysalueilla. Keskustan kannatus on Tampereella pieni, mutta se oli ylivoimaisesti suosituin puolue Terälahdessa ja Kämmenniemessä, vaikka kannatus laskikin selkeästi. Kristillisdemokraattien kannatus oli suurinta Olkahisissa, Aleksanterin koululla sekä Atalassa, vaikka kannatus laskikin lähes kaikilla äänestysalueilla. Puolue Koko maan kannatus Tampereen kannatus Osuus äänistä % Muutos Osuus äänistä % Muutos Äänet yhteensä Muutos Lkm 2008 Kansallinen Kokoomus (KOK) 21,9-1,5 24,8-2, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) 19,6-1,6 23,5 2, Suomen Keskusta (KESK) 18,7-1,4 4,9-0, Perussuomalaiset (PS) 12,3 6,9 12,8 5, Vihreä Liitto (VIHR) 8,5-0,4 14,1-1, Vasemmistoliitto (VAS) 8-0,8 10,2-2, Ruotsalainen Kansanpuolue (RKP) 4,7 0 0, Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 3,7-0,5 3,9-0, Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) 0,4 0,5 1,6-0, Piraattipuolue (Piraattip.) 0,2 0, Itsenäisyyspuolue (IP) 0,1 0 0,1 0, Muutos2011 0,1 0,1 0,1 0, Suomen Työväen Puolue (STP) Tampereen Sitoutumattomat ry (TASI) 2,6-0, Valitsijayhdistys Seppo Olavi Lehto (E673) 0,

20 18 AKSELI 1/2013 Kunnallisvaalit 2012 KOK KOK Äänestyspaikka Kannatus% Äänestyspaikka Kannatus% 29 Kaarilan koulu 38,7 18 Tampereen normaalikoulu 13,8 07 Tampereen klassillinen koulu 38,1 33 Ikurin koulu 12,4 09 Tampereen klassillinen koulu 36,5 25 Multisillan koulu 12,1 03 Aleksanterin koulu 35,4 63 Terälahden koulu 8,4 01 Aleksanterin koulu 35,0 34 Tesomajärven koulu 7,9 SDP SDP Äänestyspaikka Kannatus% Äänestyspaikka Kannatus% 34 Tesomajärven koulu 39,5 27 Pispan koulu 14,8 55 Pohjois-Hervannan koulu 36,0 08 Tampereen klassillinen koulu 14,6 33 Ikurin koulu 35,4 06 Pyynikin ammattioppilaitos 14,3 53 Pohjois-Hervannan koulu 34,7 09 Tampereen klassillinen koulu 12,4 32 Ikurin koulu 32,2 63 Terälahden koulu 10,8 VIHR VIHR Äänestyspaikka Kannatus% Äänestyspaikka Kannatus% 13 Sampola 27,6 37 Lielahden koulu 7,4 14 Saukonpuiston koulu 25,5 33 Ikurin koulu 7,1 18 Tampereen normaalikoulu 25,1 62 Kämmenniemen koulu 6,7 06 Pyynikin ammattioppilaitos 23,1 34 Tesomajärven koulu 6,1 08 Tampereen klassillinen koulu 22,6 63 Terälahden koulu 4,3 PS PS Äänestyspaikka Kannatus% Äänestyspaikka Kannatus% 33 Ikurin koulu 19,0 09 Tampereen klassillinen koulu 8,1 25 Multisillan koulu 18,4 08 Tampereen klassillinen koulu 7,2 50 Kaukajärven koulu 17,9 27 Pispan koulu 7,2 24 Peltolammin koulu 17,5 13 Sampola 7,0 45 Leinolan koulu 17,5 06 Pyynikin ammattioppilaitos 5,5 VAS VAS Äänestyspaikka Kannatus% Äänestyspaikka Kannatus% 34 Tesomajärven koulu 16,8 46 Leinolan koulu 6,7 18 Tampereen normaalikoulu 15,9 61 Olkahisen koulu 6,7 16 Sammon keskuslukio 15,5 58 Etelä-Hervannan koulu 6,5 14 Saukonpuiston koulu 15,3 44 Linnainmaan koulu 6,1 13 Sampola 15,0 63 Terälahden koulu 5,4 KESK KESK Äänestyspaikka Kannatus% Äänestyspaikka Kannatus% 63 Terälahden koulu 48,3 34 Tesomajärven koulu 3,1 62 Kämmenniemen koulu 25,2 18 Tampereen normaalikoulu 3,0 61 Olkahisen koulu 8,5 33 Ikurin koulu 3,0 58 Etelä-Hervannan koulu 6,0 08 Tampereen klassillinen koulu 2,9 24 Peltolammin koulu 5,8 13 Sampola 2,2 KD KD Äänestyspaikka Kannatus% Äänestyspaikka Kannatus% 61 Olkahisen koulu 6,9 01 Aleksanterin koulu 2,5 64 Aleksanterin koulu 6,4 35 Tesomajärven koulu 2,5 60 Atalan koulu 6,1 07 Tampereen klassillinen koulu 2,2 62 Kämmenniemen koulu 5,4 27 Pispan koulu 1,8 40 Kissanmaan koulu 5,2 18 Tampereen normaalikoulu 1,7

21 AKSELI 1/2013 Kunnallisvaalit Valitut vertauslukujärjestyksessä Järj. nro Nimi Uusi valt. Ryhmittymä Äänimäärä Vertausluku 1. Vikman, Sofia KOK , Tainio, Hanna SDP , Hassi, Satu u VIHR , Koskela, Laila PS , Ikonen, Anna-Kaisa KOK , Viitanen, Pia SDP , Alppi, Ulla-Leena u VAS , Jaskari, Harri KOK , Gustafsson, Jukka SDP , Tynkkynen, Oras VIHR , Virtanen, Pertti Veltto PS , Tulonen, Irja KOK , Kivistö, Anneli SDP , Kontula, Anna VAS , Airaksinen, Harri KOK , Alatalo, Mikko KESK , Heinämäki, Anna-Kaisa VIHR , Dündar-Järvinen, Aila SDP , Elovaara, Tiina PS , Kostiainen, Leena KOK , Salmi, Pekka SDP , Rauhala, Leena KD , Axén, Erkki KOK , Parviainen, Olli-Poika VIHR , Hyötynen, Kalle u VAS , Rantanen, Jarmo u SDP , Luoto, Heikki PS , Helin, Matti u KOK , Marin, Sanna u SDP , Mustakallio, Jaakko u VIHR , Jäntti, Aleksi u KOK , Aleksovski, Atanas SDP , Oksanen, Lasse TASI , Raevaara, Aarne u PS , Aaltonen, Mikko VAS , Sasi, Ilkka KOK , Hanhilahti, Timo KESK , Kajan, Maija VIHR , Loukaskorpi, Johanna SDP , Koskinen, Riitta KOK , Jokinen, Tarja u SDP , Rostila, Ilmari u PS , Höyssä, Matti KOK , Virtanen, Sirkkaliisa VAS , Roivainen, Irene VIHR , Ollila, Riitta SDP , Markkanen, Jouni u KOK , Sipilä, Satu KD , Vuohensilta, Timo u PS , Sirniö, Ilpo SDP , Schafeitel, Yrjö u KOK , Siik, Kirsikka VIHR , Minkkinen, Minna u VAS , Ivanoff, Antti KOK , Kampman, Ulla u SDP , Rantaviita-Tiainen, Anna-Kaarina KESK , Heinonen, Jari SKP , Kaleva, Lassi u PS , Heinivaho, Matti KOK , Hakko, Hanna u VIHR , Niemelä, Jari u SDP , Löfberg, Peter RKP , Salminen, Seppo SDP , Jutila, Varpu u VAS , Silvennoinen, Seppo u PS , Suoniemi, Juhana u VIHR , Sirén, Elina KOK ,611 Valtuuston kokoonpanossa muutoksia Valtuustopaikkojaan lisäsivät viime kunnallisvaaleista Perussuomalaiset viidellä ja SDP yhdellä paikalla. Vastaavasti Kokoomus, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto, Kristillisdemokraatit ja Sitoutumattomat menettivät yhden paikan. RKP ja SKP säilyttivät yhden paikkansa valtuustossa. 55 valtuutettua asettui uudelleen ehdolle näissä vaaleissa, joten 12 valtuutettua luopui paikastaan valtuustossa. Ehdolle asettuneista valtuutetuista 45 tuli uudelleen valituksi ja 10 ehdolle asettunutta edelliskauden valtuutettua ei uusinut valtuustopaikkaansa. Uusia valtuutettuja on 22 eli 31,3 prosenttia. Kunnallisvaaliehdokkaiden keski-ikä oli 46,9 vuotta. Valtuustoon valittujen keski-ikä nousi 50 vuoteen neljän vuoden takaisesta 47 vuodesta. Nais- ja miesvaltuutettujen keski-iässä ei ole suurta eroa. Naisvaltuutettujen keski-ikä on 49,2 vuotta ja miesvaltuutettujen 50,7 vuotta. Naisten määrä valtuustossa väheni: heitä on 31 eli 46,3 prosenttia valtuutetuista. Neljä vuotta sitten valittiin 32 naista. Naiset saivat Tampereella kuitenkin runsaasti ääniä, sillä kolme eniten ääniä saanutta ehdokasta oli naisia. Eniten ääniä saivat sosialidemokraattien Hanna Tainio, ja Pia Viitanen Kolmanneksi eniten ääniä sai Sofia Vikman (kok) He kaikki ovat myös kansanedustajia. Vertausluvun mukaan järjestettynä seitsemän suurimman vertausluvun saanutta oli naisia. Tammikuussa 2013 valtuusto valitsi pormestariksi Anna- Kaisa Ikosen (kok). Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen apulaispormestariksi valittiin Mikko Aaltonen (vas), yhdyskuntapalvelujen apulaispormestariksi Pekka Salmi (sd), lasten ja nuorten palvelujen apulaispormestariksi Leena Kostiainen (kok) ja osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestariksi Olli-Poika Parviainen (vihr). Julkaisu Kunnallisvaalit Tampereella 2012 on luettavissa kokonaisuudessaan toukokuussa 2013 osoitteessa: materiaalipankki Lisätietoja: Taina Åback Puh etunimi.sukunimi@uta.fi

22 20 AKSELI 1/2013 Ajankohtaista AJANKOHTAISTA Uudesta kaupunkistrategiasta suuntaviivat koko kaupungin toiminnalle Kaupunginvaltuusto uudistaa Tampereen kaupunkistrategian kevään aikana. Uusi kaupunkistrategia vuosille hyväksytään ensi elokuussa kaupunginvaltuustossa. Kuluva vuosi eletään vielä nykyisen Tampere virtaa -strategian antamin askelmerkein. Tavoitteena on laatia kaupunkistrategia, jonka myös kaupungin työntekijät, sidosryhmät ja kuntalaiset hyväksyvät ja kokevat omakseen. Lähtökohtana on tuore Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelma. Uusi strategia tarvitaan siksi, että Tampere voi asemoida itsensä tulevaisuuden muutoksiin ja muuttuvaan maailmaan. Parhaimmillaan strategia ohjaa kaupungin toimintaa mahdollisimman tavoitteellisesti yleistä kehitystä silmällä pitäen. Strategiassa tulisi näkyä se, että Tamperetta haastavat niin globaalit talousongelmat kuin kaupungin oman talouden ongelmat. On mietittävä uudelleen, miten hyvinvointiyhteiskuntaa pidetään yllä jatkossa. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että kaupungin väestörakenne muuttuu ja väestö ikääntyy. Myös valtion lakisääteiset velvoitteet sekä valtion edellyttämän kuntayhteistyön lisääminen tuovat haasteita. Strategia on työkalu haasteiden edellyttämien uudistusten toteuttamiseen ja johtamiseen. Uudella, vuoteen 2017 ulottuvalla strategiakaudella toimintaa priorisoidaan ja Tampereen kaupungin kärkitavoitteet nostetaan näkyviin. Tavoitteena on, että strategia on aikaisempaa linjaavampi - strategisempi. Kaupunkistrategian toteuttamista tuetaan neljällä toimintasuunnitelmalla, joita ovat organisaation toimintakykysuunnitelma, elinvoimasuunnitelma, hyvinvointisuunnitelma sekä kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma. Hyvinvointisuunnitelmassa syvennetään ja konkretisoidaan kaupunkistrategian hyvinvointipalveluja koskevia linjauksia ikäluokittain lasten ja nuorten, työikäisten ja ikäihmisten osalta. Elinvoimasuunnitelmassa käsitellään muun muassa elinkeinopolitiikkaa, toisen asteen koulutusta ja työllisyyden hoitoa sekä korkeakouluyhteistyötä. Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma sisältää fyysistä ympäristöä koskevat linjaukset koskien muun muassa yhdyskuntarakennetta, maankäytön suunnittelua, asumista ja liikennettä sekä ilmastonmuutoksen hillintää. Organisaation toimintakykysuunnitelmassa käsitellään muun muassa taloutta, henkilöstöä ja toimintamallia koskevia asioita. Uutta kaupunkistrategiaa ovat laatimassa kaupunginvaltuusto, tilaajalautakunnat, kaupunginhallitus, konsernin laajennettu johtoryhmä, tuotannon edustajat sekä pääluottamusmiehet. Lisäksi henkilöstöä, kuntalaisia ja sidosryhmiä osallistetaan eri tavoin. Tietoa kaupunkistrategian valmistelusta ja strategiaan liittyvä suunnittelumateriaali on saatavilla kaupunkistrategiaa koskevilla sivuilla osoitteessa: Lisätietoja Matias Ansaharju, strategiasuunnittelija Puh etunimi.sukunimi@tampere.fi

23 AKSELI 1/2013 Ajankohtaista 21 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti useiden keskeisten toimialojen sekä julkisten palveluiden koettua asiakastyytyväisyyttä ja uskollisuutta. Vuonna 2012 tutkimustoiminta laajennettiin kattamaan myös asukkaiden tyytyväisyyttä kuntien tarjoamiin palveluihin. Tulokset perustuvat noin satunnaisesti Suomessa tehtyyn puhelinhaastatteluun touko-marraskuun aikana vuonna EPSI Rating-tutkimuksessa asiakastyytyväisyysindeksi on keskeisessä asemassa. Sen arvo voi vaihdella asteikolla (alle 60=huono taso, 60 75=välttävä / tyydyttävä, =hyvä / erittäin hyvä) Tampereella parhaat kuntapalvelut Asukastyytyväisyys ikäluokittain viisi suurinta kaupunkia EPSI Rating 2012 Suomen 20 suurimman kaupungin joukossa Tampere ja Kuopio saivat korkeimmat asukastyytyväisyyspisteet. Helsingillä menee myös hyvin varsinkin verrattuna Espooseen ja Vantaaseen. Mielenkiintoista on myös huomata kuinka suuria eroja kaupunkien välillä on Tampereen ja Kouvolan välinen ero on 15 indeksiyksikköä. Tampereella erityisesti nuoret vuotiaat viihtyvät hyvin ja arvostavat kaupungin palveluja, Vantaalla puolestaan vanhin ikäluokka (60 79-vuotiaat) on huomattavasti tyytyväisempi kuin muut ikäluokat. Turussa puolestaan keskiikäiset ovat selvästi toisia ikäluokkia vähemmän tyytyväisiä. Asukastyytyväisyys tuloluokittain viisi suurinta kaupunkia EPSI Rating 2012 Valtakunnallisesti ei tyytyväisyydessä eri tuloluokkien välillä ole merkitseviä eroja. Suurimpien kaupunkien kohdalla on silti eroja näkyvissä. Esimerkiksi Vantaalla korkeatuloisimmat ovat erityisen tyytymättömiä. Tampereella toisaalta kaikkein pienituloisimmat ovat selvästi tyytyväisempiä kaupungin palveluihin kuin enemmän ansaitsevat. Pirkkala kärkikolmikossa, Lempäälä viides 75 asukastyytyväisyysindeksin saaneen Suomen kunnan joukossa Tampereen sijoitus on 13. Korkeimmat asukastyytyväisyyspisteet saa Kauniainen (indeksi 82,1), seuraavina Naantali (79,5) ja pronssisijalla Pirkkala (79,2). Kolme kärki erottui selvästi. Lempäälä (74,0) sijoittuu niukasti Liedolle (75,9) hävinneenä viidenneksi. Kiuruvesi, Siilinjärvi, Raisio, Kaarina, Kauhajoki, Liperi, Hollola sijoittuvat myös Tampereen edelle. Yhteinen piirre tutkimuksessa kärkeen sijoittu-

Työpaikat T A M P E R E E N K A U P U N K I

Työpaikat T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Työpaikat 1.3.2011 Toimintaympäristö: Työpaikat Tampere 1.3.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampere 14.3.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätiedot

Työpaikat. 21.10.2014 Leena Salminen

Työpaikat. 21.10.2014 Leena Salminen Työpaikat 2012 1 Dialuettelo Dia 5 Tampereen työpaikat 1990 2012 Dia 6 Väestö, työllinen työvoima ja työpaikat 1990-2012 Dia 7 Tampereen työpaikat toimialoittain 2012 Dia 8 Tampereen työpaikat työanantajasektorin

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

TIETOISKU 7/

TIETOISKU 7/ TIETOISKU 7/2003 30.7.2003 EDUSKUNTAVAALIT ESPOOSSA 2003 Kok. 28,5 34,1 35,4 SDP 17,6 19,5 23,1 Vihr. 9,9 12,6 12,8 Kesk. 4,4 7,1 11,0 RKP 8,6 10,2 12,1 Vas. 6,7 6,9 7,3 KD PS Lib. 3,3 2,5 1,6 1,5 0,2

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Lyhenteet Pirkanmaan kokonaisvaalitulos Ryhmittymien äänimäärät kunnittain Vertailua edellisiin vaaleihin

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Lisätiedot

Taina Åback Tampereen kaupunki kuntademokratiayksikkö

Taina Åback Tampereen kaupunki kuntademokratiayksikkö % Kunnallisvaalit Tampereella 2012 Taina Åback Tampereen kaupunki kuntademokratiayksikkö 1 SISÄLLYS 1 Johdanto...5 2 Vaaliosallistumisen edistäminen...6 3 Ehdokkaiden rekrytointi...7 4 Paikalliset vaaliteemat...8

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista

Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista 1.6.2017 alkaneella valtuustokaudella sekä vertailutietoa edellisiltä valtuustokausilta Sirkka-Liisa Piipponen & Marianne Pekola-Sjöblom

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015 Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Turussa oli työttömiä työnhakijoita marraskuun lopussa 14696, joista miehiä 8412 ja naisia 6284. Turun työttömyysaste oli

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2017

Asuntotuotantokysely 2/2017 Asuntotuotantokysely 2/2017 Sami Pakarinen Kesäkuu 2017 1 (2) Kesäkuun 2017 asuntokatsaus Asuntotuotantokyselyn tulokset: Asuntotuotannossa ennätys, omistusasuntojen kysyntä paikkaa kovan rahan vuokra-asuntojen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 001 Tammerkoski EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 002 Keskusta EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 003 Kaakinmaa EDUSKUNTAVAALIT

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa lokakuun 28. päivänä 2012 toimitetuissa kunnallisvaaleissa ovat valituiksi tulleet seuraavat ehdokkaat:

Tampereen kaupungissa lokakuun 28. päivänä 2012 toimitetuissa kunnallisvaaleissa ovat valituiksi tulleet seuraavat ehdokkaat: TAMPERE Kunnallisvaalit Tampereen kaupungissa lokakuun 28. päivänä 2012 toimitetuissa kunnallisvaaleissa ovat valituiksi tulleet seuraavat ehdokkaat: Nimi, arvo, ammatti tai toimi, puolue, äänimäärä, vertausluku.

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2018

Asuntotuotantokysely 2/2018 Asuntotuotantokysely 2/ Sami Pakarinen Kesäkuu Kesäkuun asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti vuodessa. Kyselyn

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Turun työttömyysaste oli elokuun lopussa 16,8 %, lisäystä edellisvuodesta 0,7 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 0,9 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS

VUOSIKATSAUS VUOSIKATSAUS 1.1.-31.12.2018 Väestömäärä kehittyi myönteisesti Joensuun väestömäärä oli ennakkotietojen mukaan 76 577. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 510 henkilöä (+0,7 %). Vuonna 2017 väestömäärä kasvoi

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ ASUMINEN HY VINVOINTI ORIGOSSA: Akseli 2/2011. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ ASUMINEN HY VINVOINTI ORIGOSSA: Akseli 2/2011. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ T YÖ L L I S Y YS T YÖ S S Ä K ÄY N T I ASUMINEN HY VINVOINTI TA LO U S ORIGOSSA: E D U S K U N TAVA A L I T 2 1 1 Akseli 2/211 Tilastollisia

Lisätiedot

Miten väestöennuste toteutettiin?

Miten väestöennuste toteutettiin? Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Kesäkuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Kesäkuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.7.2015 Kesäkuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.6.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli kesäkuun 2015 lopussa 38233 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ. Presidentinvaalit. Akseli 1/2012. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ. Presidentinvaalit. Akseli 1/2012. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ VÄ E S TÖ S U U N N I T E T YÖ L L I S Y YS T YÖ PA I K AT A S U M I N E N A S U N N OT TO M U U S HY V I N V O I N T I A LU E TA LO U S O

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.1.2015 Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2014) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2014 lopussa 38529 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat laskeneet Asuntojen hinnat Vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttaman asuntojen hintojen notkahduksen jälkeen ne ovat suhteellisen nopeasti palanneet

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2018 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/218 [1] Syntyneet Tammikuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin vastaavana

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työpaikat

Toimintaympäristö: Työpaikat Toimintaympäristö: Työpaikat Tampere 14.11.2008 Janne Vainikainen lkm 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Yhteiskunnalliset palvelut 31,9 % Rahoitus-,

Lisätiedot

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Yritykset, työpaikat, työttömyys Yritykset, työpaikat, työttömyys Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy Yritykset, työpaikat, työttömyys Sisällys: Yritykset ja työpaikat Työllisyys ja työttömyys 2

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.1.2016 Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2015

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/2019 20 18 16 14 12 11,9 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003 24 695 70,3 Eduskuntavaalit 2007 26 080 68,9 Eduskuntavaalit 2011 27 759 72,0

Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003 24 695 70,3 Eduskuntavaalit 2007 26 080 68,9 Eduskuntavaalit 2011 27 759 72,0 10 Vaalit (Luvun lähde: Keskusvaalilautakunta) 10.1 Äänioikeutetut ja äänioikeuden käyttö vuosina 1999-2011 Äänioikeutettuja Äänestysprosentti (%) Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2018 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/18 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/18 [1] Syntyneet Tammi-helmikuussa 18 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin vastaavana

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019

Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019 Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019 28.6.2019 Asuntotuotantokysely 2/2019 2 (3) Asuntotuotantokysely Rakennusteollisuus RT:n asuntotuotantokysely lähetetään Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenille. Kysely

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyyden vuositason kasvu hidastui uudelleen

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyyden vuositason kasvu hidastui uudelleen Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.8.2014 Tilannekatsaus 31.7.2014 Työttömyyden vuositason kasvu hidastui uudelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli heinäkuun 2014 viimeisenä päivänä 36677 työtöntä

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-toukokuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt suunnilleen saman verran

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2018 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/218 [1] Syntyneet Tammi-kesäkuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt kymmenen lasta enemmän kuin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat toukokuu huhtikuu toukokuu toukokuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat toukokuu huhtikuu toukokuu toukokuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.6.2016 Toukokuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.5.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen heikkeneminen voimistui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 6/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-huhtikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-kesäkuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus OPn Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus OPn Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 8.11.2016 OPn Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat ja vuokrat 3. Asuntolainojen korot ja lainakannan kehitys 4. Asuntotuotanto

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi edelleen

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi edelleen Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.7.2014 Tilannekatsaus 30.6.2014 Työttömyys kasvoi edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli kesäkuun 2014 lopussa 35630 työtöntä työnhakijaa, joka oli 3906

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/217 [1] Syntyneet Vuonna 217 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väestökatsaus Elokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-elokuussa 1 343 hengellä Elävänä syntyneet 1 060 Kuolleet 1 198 Luonnollinen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Elokuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan elokuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Äänistä laskettu % Vihreä liitto. Äänestysalue Äänet Pros Äänestysalue Äänet Pros

Äänistä laskettu % Vihreä liitto. Äänestysalue Äänet Pros Äänestysalue Äänet Pros Edusk.v. RYHMITTÄIN ÄÄNET Sivu 1 VIHR Vihreä liitto 001 1. Äänestysalue 126 6.8 002 2. Äänestysalue 114 6.3 003 3. Äänestysalue 103 5.5 Ennakkoäänet 126 4.5 Vaalipäivän äänet 217 7.9 Äänet yhteensä 343

Lisätiedot

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.2.2016 Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.1.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli tammikuun 2016

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2018 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/218 [1] Syntyneet Tammi-huhtikuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Tilastotietoa Oulusta VÄESTÖ JULKAISTU 2019

Tilastotietoa Oulusta VÄESTÖ JULKAISTU 2019 Tilastotietoa Oulusta VÄESTÖ 1 JULKAISTU 2019 Julkaisija: Oulun kaupunki konsernihallinto 2 VÄESTÖ 2019 Sisällys Alue... 4 Väestö... 6 Asuminen... 10 Työllisyys... 12 Hyvinvointi ja terveys... 14 Kulttuuri

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Sami Pakarinen Lokakuu (7)

Sami Pakarinen Lokakuu (7) Sami Pakarinen Lokakuu 2017 1 (7) 2 (7) Lokakuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset Asuntotuotantokyselyn tulokset: Asuntotuotannossa uusi ennätys, etenkin pääkaupunkiseutu kärsii tonttipulasta RT:n asuntotuotantokysely

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot