TEM-analyyseja 8/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEM-analyyseja 8/2008"

Transkriptio

1 TEM-analyyseja 8/2008 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN LYHYEN AIKAVÄLIN TALOUS- JA TYÖMARKKINAENNUSTE Syksy 2008 Ilkka Nio - Kai Torvi - Mika Tuomaala ISSN ISBN

2 Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennuste Syksy 2008 Ennusteryhmä: Ilkka Nio - Kai Torvi - Mika Tuomaala Työ- ja elinkeinoministeriö Ministry of Employment and the Economy Eteläesplanadi 4, Helsinki, Finland Helsinki, marraskuu 2008

3 ILKKA NIO - KAI TORVI - MIKA TUOMAALA: TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN LYHYEN AIKAVÄLIN TALOUS- JA TYÖMARKKINAENNUSTE, SYKSY 2008 Saatteeksi: Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennusteensa keväällä ja syksyllä. Ennusteen tarkoituksena on muodostaa ministeriön asiantuntijanäkemys lähiajan kehityksestä ja toimia siten sekä oman politiikkavalmistelun taustana että markkinainformaationa muille käyttäjille. Talouskehityksen osalta ennusteen luonne on pääosin eri ennustelaitosten työn tuloksia yhteen vetävä, riskejä ja vaikutuksia arvioiva. Ennusteen painopistealue on oman työmarkkinaennusteen laatiminen. Tässä hyödynnetään myös muuta työ- ja elinkeinohallinnossa tehtävää työtä, kuten aluetalouskatsauksia ja rekrytointiongelmien seurantatietoja. Ennuste julkaistaan TEM analyyseja verkkojulkaisuna ministeriön julkisella palvelimella. Ennusteen on laatinut ryhmä, johon kuuluvat Ilkka Nio, Kai Torvi ja Mika Tuomaala. Keskeiset tulokset, syksy Talouskehitys Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt finanssikriisi hallitsee kansainvälisen talouden näkymiä Myös monet kehittyvät taloudet ovat joutuneet vaikeuksiin, Suomen kannalta merkittävintä on Venäjän nopeasti vaikeutunut tilanne Arviot ja barometrit suhdanneodotuksista ja yrittäjien ja kuluttajien luottamuksesta ennakoivat taloustilanteen nopeaa heikkenemistä monilla aloilla Kulutuskysyntä pitää kasvun vielä vuonna 2009 plusmerkkisenä BKT:n kasvun ennuste vuodelle 2009 on 0,5 %. Tätä BKT:n kasvulukua käytetään työllisyyskehityksen arvioinnin pohjana Tuotannon ja työllisyyden välinen riippuvuussuhde muuttuu työvoimavarojen niukentuessa: tuotannon kasvu ei enää pelkästään määrää työllisyyden kasvua, vaan työvoiman saatavuudesta tulee tuotannon kasvua rajoittava tekijä 2. Työvoiman tarjonta ja sen kehitys Ensimmäiset suuriin ikäluokkiin kuuluvat saavuttavat vuonna 2009 jo 64 vuoden iän Työvoiman tarjonnan määrä kääntyy vuonna 2009 laskuun, vaikka työurien ennustetaan edelleen pitenevän Vajaat puolet työllisten määrän laskusta ( ) johtaa avoimen työttömyyden kasvuun Erityisesti nuoret vetäytyvät työmarkkinoilta, mutta myös ikääntyneiden työvoiman tarjonnan ennustetaan vähenevän 3. Työvoiman kysyntä ja sen kehitys Laskusuhdanteen pohja osuu työllisyydessä näillä näkymin vuoteen 2010, jolloin työpaikkoja tullaan menettämään eniten Noin 0,5 %.n talouskasvulla työllisten määrän ennustetaan laskevan vuonna 2009 noin henkeä, joka merkitsee työllisyysasteen heikkenemistä noin prosenttiyksiköllä Laskusuhdanteessa rahoitusmahdollisuuksien heikentyminen tulee vaikeuttamaan erityisesti rakentamista ja vientiteollisuutta, joista työpaikkoja tulee katoamaan suhteellisesti eniten - palveluelinkeinot: , rakentaminen: , teollisuus: Työttömyystilanne ja sen arvioitu kehitys Työttömyyden nopea kasvu ei vaikuta todennäköiseltä Vuonna 2009 työttömyyden arvioidaan nousevan runsaalla :lla, mikäli toimenpiteiden taso säilyy nykytasolla, vastaavasti työttömyysaste nousee noin puoli prosenttiyksikköä 5. Työvoiman saatavuusongelmat ja niiden arvioitu kehitys Talousennusteiden toteutuessa rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus tulee vähenemään nykytasosta (n. 40 %) noin prosentin tasolle. Suurten ikäluokkien poistuminen työvoimasta pitää yllä varsin yleisiä rekrytointiongelmia Asiasanat: Talouskehitys, suhdanteet, työmarkkinat, työttömyys, työvoiman saatavuus

4 Core results 1. Economic developments International economic developments dominated by the US-originated financial crisis Several emerging economies face problems as well, the rapidly deteriorating conditions in Russia have special significance for Finland Consumer and business expectations and confidence indicators point towards a rapid worsening of the economic situation in many branches Consumption will keep GDP growth positive in 2009 GDP is forecast to increase by 0.5 per cent in This growth projection is used as the basis for assessing employment developments The interdependency of production and employment changes as labour shortages arise: Production growth will not simply determine employment growth, but labour availability will be a factor limiting production growth 2. Supply of labour and its development The post-war baby-boomer generation will start turning 64 in 2009 Labour supply will start to decrease in 2009 despite continued lengthening of work careers Less than half of the decrease in employment (-30,000) will be shown in open unemployment Mostly young people will be withdrawing from the labour market, but even the supply of labour from the elderly is forecast to decline 3. Demand for labour and its development The bottom of the cycle in employment will be met in 2010 with the largest loss of jobs GDP growth of 0.5 per cent in 2009 will mean that employment will decrease by ca. 30,000 implying a reduction of the employment rate by ca. one percentage point Tighter credit in the economic downturn affects construction and export industries the most severely with the largest relative loss of jobs in these branches - Service industries: -12,000, construction: -9,000, manufacturing: -7, Unemployment and its estimated development Rapid increase in unemployment does not appear likely In 2009 unemployment is estimated to increase by just over 10,000, assuming that active labour market policies are kept at the present level, corresponding to a rise of ca. one half of one percentage point in the unemployment rate 5. Problems of labour availability and their estimated development With the economic developments forecast, the share of establishments with recruitment problems will decrease from its current level (ca. 40 per cent) to about 25 to 30 per cent Recruitment problems will remain commonplace as the post-war baby-boomers start retiring Keywords: Short-term economic development, labour market, unemployment, labour availability

5 SISÄLTÖ 1. TALOUSKEHITYS TYÖLLISYYDEN JA TALOUSKASVUN VÄLINEN KYTKENTÄ TYÖVOIMAN TARJONTA JA SEN KEHITYS TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA SEN KEHITYS TYÖTTÖMYYSTILANNE JA SEN ARVIOITU KEHITYS TYÖVOIMAN SAATAVUUSONGELMAT JA NIIDEN ARVIOITU KEHITYS...15 LÄHTEET...17 LIITTEET...19

6

7 1 1. TALOUSKEHITYS Kansainvälisen talouden näkymät Kansainvälisen talouden näkymiä hallitsee Yhdysvalloista alkunsa saanut finanssikriisi. Kriisin laukaisivat ns. subprime-lainat - perinteisin kriteerein luottokelvottomille kotitalouksille myönnetyt asuntolainat, joilla haettiin parempaa tuottoa löyhän rahapolitiikan ja kehittyvien maiden suurelta osin Yhdysvaltoihin sijoitettujen alijäämien luomilla runsaan likviditeetin ja alhaisten tuottojen markkinoilla. Subprime-lainat ovat kuitenkin vain osa finanssikriisin selitystä. USA:ssa sekä kotitaloudet, yritykset että julkinen sektori ovat velkaantuneet voimakkaasti, mikä on näkynyt maan vaihtotaseen ennätyksellisenä alijäämänä. Parempien tuottojen tavoittelu on houkutellut rahoitusmarkkinoilla toimivia ottamaan yhä suurempia, usein vaikeasti määriteltäviä riskejä. Kun riskit alkoivat subprimemarkkinoilla toteutua asuntojen hintojen pitkäaikaisen nousun käännyttyä laskuun, luottamuspula levisi pankkien välisille markkinoille. Tämä taas ajoi näihin markkinoihin rahoituksen hankinnassa turvautuneet pankit kriisiin. Finanssikriisin seurauksena useita pankkeja ja muita rahoitusmarkkinoilla toimivia instituutioita (esim. maailman suurin vakuutusyhtiö AIG) on joko kaatunut tai joutunut turvautumaan valtioiden tai toisten yritysten apuun. Useissa tapauksissa taustalla ovat olleet ko. yritysten tekemät, huonoiksi osoittautuneet riskisijoitukset, mutta esimerkiksi brittiläinen Northern Rock -asuntoluottopankki ajautui vaikeuksiin pankkien välisten markkinoiden kuivuttua epäluottamuksen seurauksena, se kun oli rahoittanut toimintansa pääosin juuri näiltä markkinoilta. Kuvio 1 kuvaa epäluottamuksen nopeaa ja voimakasta kasvua. Kuvio kuukauden euribor ja eurepo korot 2005:1 2008:10 % tammi.05 maalis.05 touko.05 heinä.05 syys.05 marras.05 tammi.06 maalis.06 touko.06 heinä.06 syys.06 marras.06 tammi.07 maalis.07 touko.07 heinä.07 syys.07 marras.07 tammi.08 maalis.08 touko.08 heinä.08 syys.08 Lähde: Suomen Pankki 12 kk euribor 12 kk eurepo 12 kk euribor-eurepo

8 2 Euribor on euroalueen pankkien välisten vakuudettomien luottojen korko, joka ei normaalioloissa poikkea juuri lainkaan vastaavien vakuudellisten luottojen eurepo-korosta. Loppukesästä 2007 lähtien euribor on kuitenkin noussut selvästi eurepoa korkeammaksi. Epäluottamusindikaattorina toimimisen lisäksi tällä on tärkeä käytännön merkitys, koska euriboria käytetään yleisesti pankkien yleisölle myöntämien luottojen (esim. asuntolainojen) viitekorkona, joten se vaikuttaa yritysten ja kotitalouksien lainanhoitokustannuksiin. Kuten kuviosta 1 ilmenee, euribor oli ollut verrattain nopeassa nousussa jo loppuvuodesta 2005 lähtien, joten kesällä 2007 alkanut 'epäluottamuslisän' kasvu on nostanut jo kohonneita korkokustannuksia entisestään. Useimpien länsimaiden hallitukset ja keskuspankit ovat ryhtyneet enemmän tai vähemmän koordinoituihin toimiin rahoitusjärjestelmän pönkittämiseksi ja luottolaman ehkäisemiseksi. Pankkien välisille luotoille on luvattu takauksia luottamuksen palauttamiseksi, pankkien pääomia on vahvistettu, rahoitusjärjestelmän likviditeettiä on lisätty, talletussuojaa parannettu ja keskuspankkien ohjauskorkoja laskettu. Toistaiseksi on epävarmaa, miten hyvin nämä toimet purevat, esimerkiksi pörssikurssien heilahtelu on jatkunut. Finanssikriisin vaikutusten leviämisestä talouteen laajemminkin on jo näkynyt ensimmäisiä merkkejä. Rahoituksen saatavuuden heikkeneminen ja kohonneet korot ovat ajaneet jo ennestään vaikeuksissa olleita yrityksiä kuilun partaalle, tunnetuimpana esimerkkinä USA:n suurin autojen valmistaja General Motors. Vaikka finanssimarkkinoiden myllerrys alkoi Yhdysvalloista, sen vaikutukset ovat levinneet hyvin laajalle rahoitusmarkkinoiden kansainvälisen integraation vuoksi. Länsi-Euroopan ohella monet kehittyvät taloudet ovat joutuneet vaikeuksiin. Suomen kannalta merkittävintä on Venäjän nopeasti vaikeutunut tilanne, joka johtuu rahoitusongelmien lisäksi raaka-aineiden, erityisesti energian hinnan nopeasta laskusta viime kuukausina. Myös Kiinan talouskasvu on hidastunut muutaman prosenttiyksikön, mutta se jatkuu edelleen nopeana. Finanssikriisin heijastukset Suomeen Suomalaiset rahoitusmarkkinoilla toimivat instituutiot eivät ole olleet merkittäviä suoranaisia osallisia kansainvälisessä finanssikriisissä, vaikka joitakin tappioita on meilläkin jouduttu kirjaamaan erilaisista sijoitusinstrumenteista. Selvimmät suorat vaikutukset ovat tulleet korkojen noususta, rahoituksen saatavuuden vaikeutumisesta sekä pörssikurssien laskusta. Suomalaisten pankkien tila arvioidaan varsin hyväksi, joten ne eivät välttämättä tule tarvitsemaan valtion lupaamia takauksia tai pääomatukea. Rahoituspuolen ongelmat eivät välttämättä ole monille suomalaisille yrityksille suuri ongelma, koska niiden taseet ovat keskimäärin varsin vahvoja. Siten ulkoinen rahoitus ei ole läheskään kaikissa tapauksissa tarpeen suunniteltujen investointien rahoittamiseksi. Lisäapuna rahoitusongelmissa on myös TEL -takaisinlainaus, jonka suosio onkin alkanut elpyä pitkän hiljaiselon jälkeen. Rahoitusmarkkinoilta vaikutukset ovat levinneet myös muualle talouteen. Suomalaisetkin yritykset ovat kokeneet jo tehtyjen tilausten peruutuksia tai lykkäyksiä, ja uusien tilausten virta on heikentynyt merkittävästi. Kysyntänäkymien heikkeneminen lieneekin yleisesti suurempi syy investointisuunnitelmien jäihin panolle kuin rahoitusongelmat. Erityisen ongelmallisia aloja ovat rakennustoiminta ja metsäteollisuus. Rakennustoiminta riippuu muita toimialoja enemmän rahoituksen saatavuudesta ja hinnasta, joten sen tuotannon nopea vähe-

9 3 neminen on nykyisen kaltaisessa tilanteessa hyvin pitkälti odotettua. Sellu- ja paperiteollisuutta vaivaavat alan suhdanneherkkyyden lisäksi pitemmän aikavälin rakenteelliset ongelmat: kysyntä heikkenee sähköisen tiedonvälityksen vallatessa alaa painetulta viestinnältä, alalla on maailmanlaajuinen ylitarjonta kehitysmaihin tehtyjen suurten investointien jäljiltä, ja Venäjän puutullit uhkaavat erityisesti koivukuitua käyttävien tehtaiden puuhuoltoa. Viennin ja investointien kasvun hiipuminen vaikuttaa työllisyys- ja palkkakehityksen heikkenemisen kautta myös yksityiseen kulutukseen. Kulutusta toisaalta tukee tänä vuonna koetun inflaatiopiikin jääminen taakse supistuvan kysynnän laskiessa raaka-ainehintoja. Korotkin ovat laskeneet huipustaan Euroopan keskuspankin (EKP) alennettua ohjauskorkoaan ja markkinoiden epäluottamuksen jonkin verran hälvennyttyä. Suomen inflaatio on kuitenkin osittain kotoperäistä. Sitä ovat olleet synnyttämässä korkeat palkankorotukset sekä välillisten verojen korottaminen viime vuodenvaihteessa. Inflaatiomme onkin nyt euroalueen keskiarvoa korkeampi. Vaarana onkin, että EKP:n rahapolitiikka on Suomen kannalta liian löysää sekä korkean inflaation että rahoitussektorin verrattain hyvän kunnon vuoksi. Pitkä nousukausi päättymässä Ilman kansainvälistä finanssikriisiäkin Suomen talouden viime vuosien nopea kasvu olisi mitä luultavimmin selvästi hidastunut lähivuosina. Vuosina BKT:n kasvu oli selvästi yli pitkän aikavälin keskiarvonsa, investoinnit ovat kasvaneet nopeasti koko 2000-luvun (pl. v. 2002), viennin kasvu on ollut nopeaa vuodesta 2004 lähtien, ja myös kulutuksen kasvu on ollut ripeää. Kuvio 2. BKT:n määrän muutos , toteutunut ja keskeiset ennusteet % * 2007* 2008** 2009** 2010** *ennakkotieto, **ennuste, 1 Muiden kotimaisten keskiarvo Toteutunut VM SP Muut1 OECD Komissio IMF Jo ennen finanssikriisiä oli nähtävissä, että pitkään jatkunut vahva nousukausi on taittumassa laskukaudeksi. Vientimarkkinat olivat hidastumassa ja viennin laskua ehdittiin ennustaa jo syksyn suh-

10 4 dannekatsauksissa. Myös investoinnit ovat hiipuneet kesän jälkeen ja rahoituksen vaikeutuminen yhdessä heikentyneiden kysyntänäkymien kanssa saa aikaan sen, että niitä lykätään ja ne supistuvat vuoden jälkipuoliskolla. Sitä vastoin yksityisen kulutuksen kasvu on ollut vielä alkuvuodesta 2008 nopeaa (n. 4 %). Elvyttävän budjetin, tulossa olevien verohelpotusten ja palkkojen nousun ansiosta kulutuskysynnän odotetaan jatkuvan suhteellisen voimakkaana myös ensi vuonna. Talouden epävarmuuden oloissa velkaantuneiden kotitalouksien oletetaan kuitenkin lisäävän säästämistä, jolloin kulutuskysyntäkin hiljenee. Viime vuosien kaltainen talouskehitys ei voi jatkua loputtomasti senkään takia, että kasvu on osaltaan perustunut työttömyyden vähentymiseen ja työvoiman tarjonnan kasvuun. Työvoiman tarjonta tulee lähivuosina vääjäämättä kääntymään laskuun demografisten tekijöiden vuoksi, ellei nettomaahanmuutto kasva vielä olennaisesti nykyiseltä, historiallisesti katsoen korkealta tasoltaan. Monet ennusteet eivät ole enää kovin relevantteja, koska useimmat niistä on tehty joko ennen finanssikriisin puhkeamista tai aivan sen alkuvaiheessa, vain marraskuun alussa julkistetut komission ja Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) ennusteet ovat voineet ottaa kriisin vaikutukset kunnolla huomioon. Siten useimmat ko. ennusteista lienevät turhan optimistisia. Hieman yllättäen komission ennuste on kuitenkin verrattain optimistinen verrattuna Suomessa viime aikoina esitettyihin arvioihin. Useimpien Suomelle tärkeiden markkina-alueiden heikon talouskehityksen ohella vientiä painavat viime vuoden palkkasopimusten korkeat korotukset. Vastakkaiseen suuntaan vaikuttaa toisaalta euron heikkeneminen selvästi yliarvostetusta kurssistaan. Suomen viennin kannalta tällä on suuri merkitys, koska noin 70 prosenttia viennistämme menee euroalueen ulkopuolelle, ja myös euroalueella suomalaisilla viejillä on usein alueen ulkopuolisia kilpailijoita. Toisaalta esimerkiksi tärkeän vientimarkkinan Ruotsin kruunu on kuitenkin heikentynyt suhteessa euroon. Taloudenpitäjien, niin kotitalouksien kuin yritystenkin, odotukset ovat tänä vuonna selvästi synkistyneet. Reaalitekijöiden ohella taustalla saattaa olla myös pelkoja 1990-luvun alun laman toistumisesta, ja nämä odotukset voivat pahimmassa tapauksessa muodostua itsensä toteuttaviksi. Synkkiä odotuksia ovat ymmärrettävästi ruokkineet valtaosin kielteiset talousuutiset, joita on tullut jatkuvasti sekä kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta että kotimaasta mm. yt-neuvottelujen, lomautusten ja irtisanomisten muodossa. Yksityinen kulutus voi pysyä kohtalaisella kasvu-uralla korkeiden palkankorotusten, tuloveroalennusten ja sosiaalietuuksien korotusten ansiosta. Jos EKP jatkaa odotetusti koronalennuslinjaansa ja luottamus palautuu rahoitusmarkkinoille, korkojen aleneminen tukee osaltaan kulutusta. Toisaalta kotitalouksien säästämisaste on jo kaksi vuotta ollut negatiivinen ja niiden velkaantuminen on ennätyksellisen korkealla, joten käytettävissä olevien tulojen lisäys ei välttämättä kanavoidu kulutukseen ainakaan täysimääräisesti. Suomen julkisen talouden vahva tila mahdollistaa elvyttävän finanssipolitiikan. Julkisten investointien lisäämisellä, esimerkiksi vuokra-asuntotuotannolla kasvukeskuksissa ja julkisten rakennusten peruskorjaustoiminnalla voidaan jossakin määrin paikata heikkenevää yksityistä aktiviteettia. Yksityisen rakennustoiminnan supistuessa ne voidaan lisäksi toteuttaa alemmalla kustannustasolla. Julkisten rakennusinvestointien ohella voidaan myös tukea yksityisiä investointeja mm. vuokraasuntotuotannon edullisella rahoituksella ja peruskorjaustoiminnan tukemisella.

11 5 2. TYÖLLISYYDEN JA TALOUSKASVUN VÄLINEN KYTKENTÄ Työllisyyskehityksen ennustaminen on nykytilanteessa poikkeuksellisen epävarmaa. Tietopohjaa rahoituskriisin vaikutuksista reaalitalouteen ei vielä ole saatavissa. Viime viikkoina esitetyt asiantuntija-arviot, samoin kuin toimialojen barometrit suhdanneodotuksista sekä yrittäjien ja kuluttajien luottamuksesta, ennakoivat kuitenkin yhtäpitävästi tilanteen nopeaa heikkenemistä monilla aloilla. Kehityksen suunta näyttää näin selvältä, mutta barometrien perusteella ei voida ennustaa määrällisiä vaikutuksia. Suhdannelaitokset ja valtiovarainministeriö ovat vasta korjaamassa talousennusteita, joiden valmistuttua voidaan paremmin arvioida myös finanssikriisin työllisyysvaikutuksia. Jonkinlaisen karkean käsityksen työllisyydessä odotettavissa olevista muutoksista voi saada tarkastelemalla nykyistä suhdannetilannetta, jossa laskusuhdanteen merkit alkoivat näkyä jo ennen finanssikriisin puhkeamista. Seuraava kuvio esittää kokonaistuotannon kuukausikuvaajan (viimeisin tieto heinäkuulta) ja työllisyyden aikasarjoista estimoituja suhdannekäyriä (kausitasoitus on tehty STAMP tekniikalla). Siitä on nähtävissä ensinnäkin työllisyyden ja tuotannon välinen voimakas riippuvuus. Tuotannon ennakkotietojen perusteella voidaan myös päätellä, että BKT:n kasvu hidastui todennäköisesti jo kesällä kahden prosentin alapuolelle, jota menneen kehityksen valossa voidaan pitää työllisyyden kannalta kriittisenä kasvukynnyksenä. Se tulisi ylittää, jotta työllisyys säilyisi saavutetulla tasollaan. Tuotannon kasvun ja työllisyyden välinen melko vakaa riippuvuus ennakoi työllisyyden heikkenemistä noin puolen vuoden viipeellä, jolloin työllisten määrän voidaan odottaa alkavan laskea selvemmin vuodenvaihteesta lähtien. Kuvio 3. BKT:n ja työllisyyden suhdannekuvaajat BKT:n kasvu, % '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 ' Työllisyyden vuosikasvu, 1000 h. BKT Työlliset Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus ja kansantalouden tilinpito

12 6 Työllisyyden kasvu on ollut viime vuosina erittäin nopeaa, jolloin työllisyys on laskukauteen lähdettäessä erittäin korkealla tasolla. Päättymässä olevassa yli neljä vuotta kestäneessä nousu- ja korkeasuhdanteessa tuotanto kasvoi keskimäärin lähes 4 prosentin vuosivauhtia, ja työllisten määrä lisääntyi vastaavasti vuoden 2004 alun tasosta yhteensä noin henkeä. Työllisyyden kaikki ennusteet ylittäneeseen nopeaan kasvuun näyttäisi hyvän talouskehityksen ohella osaltaan vaikuttaneen työvoimavarojen odotettavissa oleva niukentuminen. Työvoimapulaan varautuessaan yritykset ovat ainakin jossain määrin hamstranneet työvoimaa tulevaisuuden varalle. Talouden alamäki jäi edellisessä it -kuplan puhkeamiseen liittyneessä laskusuhdanteessa loivaksi ja työpaikkamenetykset suhteellisen vähäisiksi. Kokonaistuotannon kasvu laski alle kahden prosentin tasolle vuoden 2001 jälkipuoliskolta alkaen noin parin vuoden ajaksi. Vastaavasti työllisyyden heikkeneminen ajoittui pääosin vuoteen 2003, ja koko laskusuhdanteessa työpaikkoja menetettiin yhteensä vain noin Vaikka selvää käsitystä ei vielä ole siitä, miten pitkään maailmantalouden laskusuhdanne tulee kestämään ja mitkä sen vaikutukset ovat lopulta Suomen talouteen ja työllisyyteen, realistista on varautua viimekertaista selvästi syvempään ja pitempään laskukauteen ja sen myötä työllisyyden tuntuvaan heikkenemiseen. Normaalin laskusuhdanteen lisäksi työllisyyttä tulevat nyt heikentämään myös rahoitusmarkkinoiden vaikeudet. Voidaan kuitenkin olettaa, että vaikka vuonna 2009 investoinnit ja vienti supistuvat, kulutuskysyntä pitää tuotannon kasvun vielä plusmerkkisenä. Laskusuhdanteen pohja osuu työllisyydessä näillä näkymin vuoteen 2010, jolloin työpaikkoja tullaan menettämään eniten, vaikka tuotannon aallonpohja tuolloin jo sivuutettaisiinkin. On myös mahdollista ja todennäköistäkin, että hidastuvan kasvun kaudesta tulee vielä pitempi, ensi vuosikymmenelle ulottuva, koska työvoiman tarjonta alkaa vuosikymmenen vaihteen jälkeen oleellisesti laskea. Tuotannon ja työllisyyden välinen edellä kuvattu riippuvuussuhde kääntyy työvoimavarojen niukentuessa päinvastaiseksi. Tuotannon kasvu ei niinkään enää määrää työllisyyden tasoa. Työvoiman saatavuudesta tulee tuotannon kasvua rajoittava tekijä, kun suuret ikäluokat ovat poistuneet työvoimasta. Taloudessa kaikki riippuu kaikesta, jolloin suhdanteet eivät toistu samanlaisina. Tämänkertaisessa laskusuhdanteessa työllisyyden heikkenemistä jarruttaa se, että kannattavuudeltaan pääosin hyvässä kunnossa olevat yritykset välttävät työvoimapulaan varautuessaan ainakin alkuun irtisanomisia. Tuottavuuden kasvuvauhti tällöin hidastuu, mikä ylläpitää työllisyyttä. Työttömyyden kasvua taas puskuroi työvoiman tarjonnan väheneminen.

13 7 3. TYÖVOIMAN TARJONTA JA SEN KEHITYS Vielä tähän asti työvoimavarat ovat mahdollistaneet tuotannon ja työllisyyden nopean kasvun. Vuoden 2004 alusta toteutuneesta noin hengen työllisyyden kasvusta noin kaksi kolmasosaa ( ) tuli työvoiman tarjonnan kasvun kautta ja vain yksi kolmasosa (60 000) saatiin työttömistä. Työvoiman tarjontaa on saatu lisää pääosin kahdesta lähteestä, nuorista ja ikääntyneistä, joilla työvoimaosuuksien kohoaminen on vielä kuluvalla vuosikymmenellä riittänyt kompensoimaan parhaassa työiässä olevan väestön määrän vähenemisen. Tilanne kuitenkin muuttuu nopeasti vuosikymmenen taitteen jälkeen, kun suuret ikäluokat poistuvat työvoimasta. Työvoiman tarjonta on viime vuosina reagoinut työvoiman kysyntään aikaisempaa enemmän. Pitkällä aikavälillä työllisyyden muutoksesta, sekä ylös- että alaspäin, arviolta vain noin kolmannes on toteutunut työvoiman tarjonnan muutoksena. Jouston kasvu johtuu osin työttömyyden rakenteellisista ongelmista. Työttömistä on ollut vaikea rekrytoida ammattitaitoista työvoimaa uusiin työtehtäviin. Toisaalta työvoiman tarjontaa on lisännyt sekä nuorten että ikääntyneiden työmarkkinoilla olon muutos. Nuoret käyvät opiskelun ohessa laajalti ansiotyössä muutoinkin kuin lomakaudella silloin kun työmahdollisuuksia on tarjolla. Laskusuhdanteessa taas, kun etenkin nuorille sopivat tilapäistyöt vähenevät, päätoimisten opiskelijoiden määrä kasvaa. Ikääntyneiden osalta työvoiman tarjontaa ovat lisänneet varhaiseläkkeisiin kuluvalla vuosikymmenellä tehdyt ikärajakorotukset ja eläkemuotojen karsiminen, jotka ovat vähentäneet aikaista poistumista työelämästä. Voidaan myös arvioida, että työvoimavarojen niukentuessa ikääntyneiden arvostus työelämässä on noussut, mikä osaltaan on myös lisännyt työvoiman tarjontaa. Suurten ikäluokkien pysyminen työmarkkinoilla edeltäviä ikäluokkia huomattavasti pitempään selittää valtaosan työvoiman tarjonnan kasvusta kuluvalla vuosikymmenellä. Työurien pidentyminen on jatkunut nopeana vuonna 2008 nostaen edelleen yli 50-vuotiaiden työvoimaosuuksia ja työllisyysasteita. Työvoimatutkimuksen tiedoista laskettava 50-vuotiaan odotettavissa oleva työvoimaan kuulumisen odote nousee kolmen ensimmäisen neljänneksen perusteella arvioiden jo 10,4 vuoteen. Se merkitsee noin vuoden pitempää työmarkkinoilla oloa kuin vuonna 2004 ja vastaa työvoiman tarjonnassa kokonaista työvoimaikäluokkaa eli noin henkilöä. Tämä on nuoriin verrattuna noin kaksinkertainen tarjonnan lisäys. Nuorilla työvoiman tarjonta kasvoi vastaavana ajanjaksona noin :lla. Kuvio 4. Työvoimaan kuulumisajan ja työllisen ajan odotteet 50 vuoden iässä v odote, vuosia työvoima-aika työllinen aika '90 '92 '94 '96 '98 '00 '02 '04 '06 08* Aineisto: Tilastokeskus, työvoimatutkimus ja elinajan odote

14 8 Työikäisen väestön (15-64-v.) määrä kasvaa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2009 enää noin henkeä. Ensimmäiset suuret ikäluokat saavuttavat vuonna 2009 jo 64 vuoden iän, missä iässä työvoimaosuus on pudonnut jo noin 20 prosenttiin. Vaikka eläkeuudistuksen myötä työurat vielä pitenevät ja aikaisempaa suurempi osa ikääntyneistä jatkaa työelämässä normaalin eläkeiän jälkeenkin, tulee työvoiman tarjonta kääntymään vuonna 2009 laskuun. Ennusteessa (ks. työvoimatase s. 14) oletetaan, että talouden taantumassa vajaat puolet työllisen määrän laskusta johtaa avoimen työttömyyden kasvuun. Erityisesti nuoret vetäytyvät työmarkkinoilta, mutta myös ikääntyneiden työvoiman tarjonnan ennustetaan vähenevän. Työvoiman tarjonnan suhdannekäänne on nähtävissä vasta nuorilla, joilla se tapahtui ensimmäisenä kohta laskusuhdanteen alussa. Alle 25-vuotiaiden työllisten määrä jäi vuoden kolmannella neljänneksellä henkeä pienemmäksi kuin vuotta aikaisemmin. Vastaavasti työvoiman tarjonta supistui vuoden 2007 tasosta :lla (-3 %) ja nuorisotyöttömyys kääntyi samalla kasvuun.

15 9 4. TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA SEN KEHITYS Syyskuussa 2008 työllisten määrä, henkeä, oli vielä verrattain korkea eli suurempi kuin vuosi sitten. On kuitenkin huomattava, että tilanteen vertaaminen vuoden takaisiin lukuihin ei ota huomioon vuoden sisällä tapahtunutta muutosta eikä anna näin suhdannevaiheesta oikeaa kuvaa. Koko kolmannella neljänneksellä (heinä-syyskuussa) työllisiä oli enemmän kuin vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä. Työllisten kasvuvauhti on näin selvästi hidastunut alkuvuodesta, sillä tammi-kesäkuussa työllisyys lisääntyi keskimäärin :lla. Kausivaihtelusta puhdistettuna työllisten määrä näyttäisi viime kuukausina, tasoitusmenetelmästä riippuen, joko pysähtyneen tai jopa kääntyneen lievään laskuun. Kuvio 5. Työvoiman tarjonta ja kysyntä kuukausittain Tuhatta henkeä Työvoima Työlliset '88 '89 '90 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Laskusuhdanteen syvyyttä ja kestoa ei vielä osata ennakoida. Näillä näkymin on kuitenkin todennäköistä, että kasvuluvut pysyvät Suomessa vielä ainakin vuonna 2009 plusmerkkisenä, ehkä noin ½ prosentin tasolla. Tällä talouden kasvuvauhdilla työllisten määrä ennustetaan laskevan vuonna 2009 noin henkeä, jolloin työllisyysaste heikkenisi yhden prosenttiyksikön. Arviota havainnollistaa seuraava kuvio työllisyyden ja tuotannon kasvun välisestä riippuvuudesta laman jälkeen vuosina Työllisyysennusteessa BKT:n oletetaan kasvavan vuonna ,5 prosenttia ja ensi vuonna 0,5 prosenttia. Tuotannon ja työllisyyden välinen puolen vuoden viive huomioon ottaen työllisyyteen vaikuttava laskennallinen talouskasvu olisi vuonna 2009 vajaat 1 prosenttia (0,5x1,5+0,5x0,5).

16 10 Kuvio 6. BKT ja työllisyys vuosina Työllisyyden muutos, * BKT:n muutos, %, ( viive ½ vuotta) Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus ja kansantalouden tilinpito Ennusteessa lisäksi oletetaan, että nopeasti heikkenevä suhdannetilanne ja yritysten pessimistisiksi kääntyneet odotukset saavat yritykset vähentämään osan korkeasuhdanteessa hamstraamaansa työvoimaa. Jos kuitenkin taantuman oletettaisiin kestävän vain lyhyen aikaa ja yritykset pitäisivät kiinni työvoimastaan vaikeimman ajan yli, työpaikkojen menetykset voisivat jäädä noin :een, mikä keskimäärin vastaa noin 1 prosentin talouskasvua. Työllisyyskehitykseen vaikuttavat myös valmisteilla olevaan täydennysbudjettiin sisällytettävät vientiä ja investointeja tukevat toimenpiteet. Työllisyyden heikkenemistä ja työttömyyden kasvua ehkäistäneen lisäämällä täydennysbudjettiin myös työvoimapolitiikan tukitoimia. Vuoden 2009 talousarvioesitykseen toimenpiteitä budjetoitiin vasta keskimäärin noin henkilölle, jolloin niiden volyymi jäisi noin pienemmäksi kuin kuluvana vuonna. Toimialoittain tarkasteltuna päättyneessä korkeasuhdanteessa luotu työllisyyden nettokasvu syntyi kokonaan kotimarkkinatuotannon varaan: noin työpaikkaa palveluelinkeinoihin ja rakennustoimintaan. Alkutuotannossa työpaikkojen väheneminen hidastui ja teollisuudessa työllisyys kasvoi vain vähän. Yleinen näkemys on, että laskusuhdanteessa investointien rahoitusmahdollisuuksien heikentyminen tulee vaikeuttamaan erityisesti rakentamista ja vientiteollisuutta, joista työpaikkoja katoaa suhteellisesti eniten. Laman jälkeisestä kehityksestä poiketen työllisyyden kasvutrendin arvioidaan nyt taittuvan myös palveluelinkeinoissa. - Palveluelinkeinoissa työllisyyden kasvu on jo alkanut hidastua. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvua oli edellisvuotisesta , toisella ja kolmannella enää henkeä. Työllisyys on kasvanut enää vähän koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotka tuotetaan pääsoin julkisessa sektorissa. Myös aikaisemmin nopeasti kasvaneissa yrityspalveluissa työllisyyden kasvutrendi näyttäisi olevan taittumassa, mikä samalla myös ennakoi talous-

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Kuva 1. BKT kasvaa ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla sitten syksyn

Kuva 1. BKT kasvaa ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla sitten syksyn Suomi ei ole enää taantumassa, ja talouden kasvun odotetaan jatkuvan myös kuluvana vuonna. Vuosi 216 toi lupauksen paremmasta myös media-alalle. Mediaalan odotetaan kasvavan lievästi vuonna 217. I/217

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN KOHTAANTO JA TYÖVOIMAN SAATAVUUS

TYÖMARKKINOIDEN KOHTAANTO JA TYÖVOIMAN SAATAVUUS TYÖMARKKINOIDEN KOHTAANTO JA TYÖVOIMAN SAATAVUUS KJY:n Työssäoppimisen verkostotapaaminen Helsinki 3.12.2008 Helena Kasurinen Email: helena.kasurinen@tem.fi Yksilön opin- ja urapolku ja ohjauksen palvelujärjestelyt

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 23.9.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1. Työttömät

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Näkymiä talouteen ja työllisyyteen Lounais-Suomessa. Kimmo Puolitaival Ylijohtaja Varsinais-Suomen ELY-keskus

Näkymiä talouteen ja työllisyyteen Lounais-Suomessa. Kimmo Puolitaival Ylijohtaja Varsinais-Suomen ELY-keskus Näkymiä talouteen ja työllisyyteen Lounais-Suomessa Kimmo Puolitaival Ylijohtaja Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.2.2016 Työllisten määrä 1-64v: VAR / FI Takana haastava historia 2 0 222,6 22,0 2 00 2 497

Lisätiedot

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu 30.9.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin MAAILMANTALOUS

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus Paaluseminaari 2016 17.11.2016, Viking XPRS Sami Pakarinen Suomen talous Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen kysyntäkomponentit pakkasella Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar INSINÖÖRILIITTO IL ry Tutkimus/Jlar 14.9. TYÖTTÖMYYS SEURAA KAUSIVAIHTELUA, VASTAVALMISTUNEIDEN TILANNE KOHENTUNUT Työttömyystietoja heinäkuussa t Työttömien insinöörien määrä nousi tyypillisen kausivaihtelun

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa

Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa 1 (8) Julkistettavissa 24.5. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa Työttömyys on vähentynyt Kainuussa ripeämmin kuin maassa keskimäärin Myönteinen työllisyyskehitys

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Ekonomistit Tarja Heinonen puh: Lauri Uotila puh:.. Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Erityisteema: työllisyys,,,,,,,,,,,, - - - - USA: Työllistämisarviot ja työllisten muutos Kk-muutos, Muiden kuin teollisuuden

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Suhdannekatsaus Betonipäivät 3.11.2016, Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailman talous kasvaa kohtuullista vauhtia Rakennusteollisuus RT 3.11.2016 3 vuosimuutos, % Suomessa

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Toukokuu 2015 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne pysyy edelleen heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Työttömyys kasvoi Kainuussa hieman heinäkuussa

Työttömyys kasvoi Kainuussa hieman heinäkuussa 1 (8) Julkistettavissa 24.8. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys kasvoi Kainuussa hieman kuussa Työttömyys pysytteli kuitenkin edelleen selvästi vuoden takaista alempana, mutta nuorisotyöttömyyden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot