TEM-analyyseja 8/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEM-analyyseja 8/2008"

Transkriptio

1 TEM-analyyseja 8/2008 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN LYHYEN AIKAVÄLIN TALOUS- JA TYÖMARKKINAENNUSTE Syksy 2008 Ilkka Nio - Kai Torvi - Mika Tuomaala ISSN ISBN

2 Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennuste Syksy 2008 Ennusteryhmä: Ilkka Nio - Kai Torvi - Mika Tuomaala Työ- ja elinkeinoministeriö Ministry of Employment and the Economy Eteläesplanadi 4, Helsinki, Finland Helsinki, marraskuu 2008

3 ILKKA NIO - KAI TORVI - MIKA TUOMAALA: TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN LYHYEN AIKAVÄLIN TALOUS- JA TYÖMARKKINAENNUSTE, SYKSY 2008 Saatteeksi: Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennusteensa keväällä ja syksyllä. Ennusteen tarkoituksena on muodostaa ministeriön asiantuntijanäkemys lähiajan kehityksestä ja toimia siten sekä oman politiikkavalmistelun taustana että markkinainformaationa muille käyttäjille. Talouskehityksen osalta ennusteen luonne on pääosin eri ennustelaitosten työn tuloksia yhteen vetävä, riskejä ja vaikutuksia arvioiva. Ennusteen painopistealue on oman työmarkkinaennusteen laatiminen. Tässä hyödynnetään myös muuta työ- ja elinkeinohallinnossa tehtävää työtä, kuten aluetalouskatsauksia ja rekrytointiongelmien seurantatietoja. Ennuste julkaistaan TEM analyyseja verkkojulkaisuna ministeriön julkisella palvelimella. Ennusteen on laatinut ryhmä, johon kuuluvat Ilkka Nio, Kai Torvi ja Mika Tuomaala. Keskeiset tulokset, syksy Talouskehitys Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt finanssikriisi hallitsee kansainvälisen talouden näkymiä Myös monet kehittyvät taloudet ovat joutuneet vaikeuksiin, Suomen kannalta merkittävintä on Venäjän nopeasti vaikeutunut tilanne Arviot ja barometrit suhdanneodotuksista ja yrittäjien ja kuluttajien luottamuksesta ennakoivat taloustilanteen nopeaa heikkenemistä monilla aloilla Kulutuskysyntä pitää kasvun vielä vuonna 2009 plusmerkkisenä BKT:n kasvun ennuste vuodelle 2009 on 0,5 %. Tätä BKT:n kasvulukua käytetään työllisyyskehityksen arvioinnin pohjana Tuotannon ja työllisyyden välinen riippuvuussuhde muuttuu työvoimavarojen niukentuessa: tuotannon kasvu ei enää pelkästään määrää työllisyyden kasvua, vaan työvoiman saatavuudesta tulee tuotannon kasvua rajoittava tekijä 2. Työvoiman tarjonta ja sen kehitys Ensimmäiset suuriin ikäluokkiin kuuluvat saavuttavat vuonna 2009 jo 64 vuoden iän Työvoiman tarjonnan määrä kääntyy vuonna 2009 laskuun, vaikka työurien ennustetaan edelleen pitenevän Vajaat puolet työllisten määrän laskusta ( ) johtaa avoimen työttömyyden kasvuun Erityisesti nuoret vetäytyvät työmarkkinoilta, mutta myös ikääntyneiden työvoiman tarjonnan ennustetaan vähenevän 3. Työvoiman kysyntä ja sen kehitys Laskusuhdanteen pohja osuu työllisyydessä näillä näkymin vuoteen 2010, jolloin työpaikkoja tullaan menettämään eniten Noin 0,5 %.n talouskasvulla työllisten määrän ennustetaan laskevan vuonna 2009 noin henkeä, joka merkitsee työllisyysasteen heikkenemistä noin prosenttiyksiköllä Laskusuhdanteessa rahoitusmahdollisuuksien heikentyminen tulee vaikeuttamaan erityisesti rakentamista ja vientiteollisuutta, joista työpaikkoja tulee katoamaan suhteellisesti eniten - palveluelinkeinot: , rakentaminen: , teollisuus: Työttömyystilanne ja sen arvioitu kehitys Työttömyyden nopea kasvu ei vaikuta todennäköiseltä Vuonna 2009 työttömyyden arvioidaan nousevan runsaalla :lla, mikäli toimenpiteiden taso säilyy nykytasolla, vastaavasti työttömyysaste nousee noin puoli prosenttiyksikköä 5. Työvoiman saatavuusongelmat ja niiden arvioitu kehitys Talousennusteiden toteutuessa rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus tulee vähenemään nykytasosta (n. 40 %) noin prosentin tasolle. Suurten ikäluokkien poistuminen työvoimasta pitää yllä varsin yleisiä rekrytointiongelmia Asiasanat: Talouskehitys, suhdanteet, työmarkkinat, työttömyys, työvoiman saatavuus

4 Core results 1. Economic developments International economic developments dominated by the US-originated financial crisis Several emerging economies face problems as well, the rapidly deteriorating conditions in Russia have special significance for Finland Consumer and business expectations and confidence indicators point towards a rapid worsening of the economic situation in many branches Consumption will keep GDP growth positive in 2009 GDP is forecast to increase by 0.5 per cent in This growth projection is used as the basis for assessing employment developments The interdependency of production and employment changes as labour shortages arise: Production growth will not simply determine employment growth, but labour availability will be a factor limiting production growth 2. Supply of labour and its development The post-war baby-boomer generation will start turning 64 in 2009 Labour supply will start to decrease in 2009 despite continued lengthening of work careers Less than half of the decrease in employment (-30,000) will be shown in open unemployment Mostly young people will be withdrawing from the labour market, but even the supply of labour from the elderly is forecast to decline 3. Demand for labour and its development The bottom of the cycle in employment will be met in 2010 with the largest loss of jobs GDP growth of 0.5 per cent in 2009 will mean that employment will decrease by ca. 30,000 implying a reduction of the employment rate by ca. one percentage point Tighter credit in the economic downturn affects construction and export industries the most severely with the largest relative loss of jobs in these branches - Service industries: -12,000, construction: -9,000, manufacturing: -7, Unemployment and its estimated development Rapid increase in unemployment does not appear likely In 2009 unemployment is estimated to increase by just over 10,000, assuming that active labour market policies are kept at the present level, corresponding to a rise of ca. one half of one percentage point in the unemployment rate 5. Problems of labour availability and their estimated development With the economic developments forecast, the share of establishments with recruitment problems will decrease from its current level (ca. 40 per cent) to about 25 to 30 per cent Recruitment problems will remain commonplace as the post-war baby-boomers start retiring Keywords: Short-term economic development, labour market, unemployment, labour availability

5 SISÄLTÖ 1. TALOUSKEHITYS TYÖLLISYYDEN JA TALOUSKASVUN VÄLINEN KYTKENTÄ TYÖVOIMAN TARJONTA JA SEN KEHITYS TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA SEN KEHITYS TYÖTTÖMYYSTILANNE JA SEN ARVIOITU KEHITYS TYÖVOIMAN SAATAVUUSONGELMAT JA NIIDEN ARVIOITU KEHITYS...15 LÄHTEET...17 LIITTEET...19

6

7 1 1. TALOUSKEHITYS Kansainvälisen talouden näkymät Kansainvälisen talouden näkymiä hallitsee Yhdysvalloista alkunsa saanut finanssikriisi. Kriisin laukaisivat ns. subprime-lainat - perinteisin kriteerein luottokelvottomille kotitalouksille myönnetyt asuntolainat, joilla haettiin parempaa tuottoa löyhän rahapolitiikan ja kehittyvien maiden suurelta osin Yhdysvaltoihin sijoitettujen alijäämien luomilla runsaan likviditeetin ja alhaisten tuottojen markkinoilla. Subprime-lainat ovat kuitenkin vain osa finanssikriisin selitystä. USA:ssa sekä kotitaloudet, yritykset että julkinen sektori ovat velkaantuneet voimakkaasti, mikä on näkynyt maan vaihtotaseen ennätyksellisenä alijäämänä. Parempien tuottojen tavoittelu on houkutellut rahoitusmarkkinoilla toimivia ottamaan yhä suurempia, usein vaikeasti määriteltäviä riskejä. Kun riskit alkoivat subprimemarkkinoilla toteutua asuntojen hintojen pitkäaikaisen nousun käännyttyä laskuun, luottamuspula levisi pankkien välisille markkinoille. Tämä taas ajoi näihin markkinoihin rahoituksen hankinnassa turvautuneet pankit kriisiin. Finanssikriisin seurauksena useita pankkeja ja muita rahoitusmarkkinoilla toimivia instituutioita (esim. maailman suurin vakuutusyhtiö AIG) on joko kaatunut tai joutunut turvautumaan valtioiden tai toisten yritysten apuun. Useissa tapauksissa taustalla ovat olleet ko. yritysten tekemät, huonoiksi osoittautuneet riskisijoitukset, mutta esimerkiksi brittiläinen Northern Rock -asuntoluottopankki ajautui vaikeuksiin pankkien välisten markkinoiden kuivuttua epäluottamuksen seurauksena, se kun oli rahoittanut toimintansa pääosin juuri näiltä markkinoilta. Kuvio 1 kuvaa epäluottamuksen nopeaa ja voimakasta kasvua. Kuvio kuukauden euribor ja eurepo korot 2005:1 2008:10 % tammi.05 maalis.05 touko.05 heinä.05 syys.05 marras.05 tammi.06 maalis.06 touko.06 heinä.06 syys.06 marras.06 tammi.07 maalis.07 touko.07 heinä.07 syys.07 marras.07 tammi.08 maalis.08 touko.08 heinä.08 syys.08 Lähde: Suomen Pankki 12 kk euribor 12 kk eurepo 12 kk euribor-eurepo

8 2 Euribor on euroalueen pankkien välisten vakuudettomien luottojen korko, joka ei normaalioloissa poikkea juuri lainkaan vastaavien vakuudellisten luottojen eurepo-korosta. Loppukesästä 2007 lähtien euribor on kuitenkin noussut selvästi eurepoa korkeammaksi. Epäluottamusindikaattorina toimimisen lisäksi tällä on tärkeä käytännön merkitys, koska euriboria käytetään yleisesti pankkien yleisölle myöntämien luottojen (esim. asuntolainojen) viitekorkona, joten se vaikuttaa yritysten ja kotitalouksien lainanhoitokustannuksiin. Kuten kuviosta 1 ilmenee, euribor oli ollut verrattain nopeassa nousussa jo loppuvuodesta 2005 lähtien, joten kesällä 2007 alkanut 'epäluottamuslisän' kasvu on nostanut jo kohonneita korkokustannuksia entisestään. Useimpien länsimaiden hallitukset ja keskuspankit ovat ryhtyneet enemmän tai vähemmän koordinoituihin toimiin rahoitusjärjestelmän pönkittämiseksi ja luottolaman ehkäisemiseksi. Pankkien välisille luotoille on luvattu takauksia luottamuksen palauttamiseksi, pankkien pääomia on vahvistettu, rahoitusjärjestelmän likviditeettiä on lisätty, talletussuojaa parannettu ja keskuspankkien ohjauskorkoja laskettu. Toistaiseksi on epävarmaa, miten hyvin nämä toimet purevat, esimerkiksi pörssikurssien heilahtelu on jatkunut. Finanssikriisin vaikutusten leviämisestä talouteen laajemminkin on jo näkynyt ensimmäisiä merkkejä. Rahoituksen saatavuuden heikkeneminen ja kohonneet korot ovat ajaneet jo ennestään vaikeuksissa olleita yrityksiä kuilun partaalle, tunnetuimpana esimerkkinä USA:n suurin autojen valmistaja General Motors. Vaikka finanssimarkkinoiden myllerrys alkoi Yhdysvalloista, sen vaikutukset ovat levinneet hyvin laajalle rahoitusmarkkinoiden kansainvälisen integraation vuoksi. Länsi-Euroopan ohella monet kehittyvät taloudet ovat joutuneet vaikeuksiin. Suomen kannalta merkittävintä on Venäjän nopeasti vaikeutunut tilanne, joka johtuu rahoitusongelmien lisäksi raaka-aineiden, erityisesti energian hinnan nopeasta laskusta viime kuukausina. Myös Kiinan talouskasvu on hidastunut muutaman prosenttiyksikön, mutta se jatkuu edelleen nopeana. Finanssikriisin heijastukset Suomeen Suomalaiset rahoitusmarkkinoilla toimivat instituutiot eivät ole olleet merkittäviä suoranaisia osallisia kansainvälisessä finanssikriisissä, vaikka joitakin tappioita on meilläkin jouduttu kirjaamaan erilaisista sijoitusinstrumenteista. Selvimmät suorat vaikutukset ovat tulleet korkojen noususta, rahoituksen saatavuuden vaikeutumisesta sekä pörssikurssien laskusta. Suomalaisten pankkien tila arvioidaan varsin hyväksi, joten ne eivät välttämättä tule tarvitsemaan valtion lupaamia takauksia tai pääomatukea. Rahoituspuolen ongelmat eivät välttämättä ole monille suomalaisille yrityksille suuri ongelma, koska niiden taseet ovat keskimäärin varsin vahvoja. Siten ulkoinen rahoitus ei ole läheskään kaikissa tapauksissa tarpeen suunniteltujen investointien rahoittamiseksi. Lisäapuna rahoitusongelmissa on myös TEL -takaisinlainaus, jonka suosio onkin alkanut elpyä pitkän hiljaiselon jälkeen. Rahoitusmarkkinoilta vaikutukset ovat levinneet myös muualle talouteen. Suomalaisetkin yritykset ovat kokeneet jo tehtyjen tilausten peruutuksia tai lykkäyksiä, ja uusien tilausten virta on heikentynyt merkittävästi. Kysyntänäkymien heikkeneminen lieneekin yleisesti suurempi syy investointisuunnitelmien jäihin panolle kuin rahoitusongelmat. Erityisen ongelmallisia aloja ovat rakennustoiminta ja metsäteollisuus. Rakennustoiminta riippuu muita toimialoja enemmän rahoituksen saatavuudesta ja hinnasta, joten sen tuotannon nopea vähe-

9 3 neminen on nykyisen kaltaisessa tilanteessa hyvin pitkälti odotettua. Sellu- ja paperiteollisuutta vaivaavat alan suhdanneherkkyyden lisäksi pitemmän aikavälin rakenteelliset ongelmat: kysyntä heikkenee sähköisen tiedonvälityksen vallatessa alaa painetulta viestinnältä, alalla on maailmanlaajuinen ylitarjonta kehitysmaihin tehtyjen suurten investointien jäljiltä, ja Venäjän puutullit uhkaavat erityisesti koivukuitua käyttävien tehtaiden puuhuoltoa. Viennin ja investointien kasvun hiipuminen vaikuttaa työllisyys- ja palkkakehityksen heikkenemisen kautta myös yksityiseen kulutukseen. Kulutusta toisaalta tukee tänä vuonna koetun inflaatiopiikin jääminen taakse supistuvan kysynnän laskiessa raaka-ainehintoja. Korotkin ovat laskeneet huipustaan Euroopan keskuspankin (EKP) alennettua ohjauskorkoaan ja markkinoiden epäluottamuksen jonkin verran hälvennyttyä. Suomen inflaatio on kuitenkin osittain kotoperäistä. Sitä ovat olleet synnyttämässä korkeat palkankorotukset sekä välillisten verojen korottaminen viime vuodenvaihteessa. Inflaatiomme onkin nyt euroalueen keskiarvoa korkeampi. Vaarana onkin, että EKP:n rahapolitiikka on Suomen kannalta liian löysää sekä korkean inflaation että rahoitussektorin verrattain hyvän kunnon vuoksi. Pitkä nousukausi päättymässä Ilman kansainvälistä finanssikriisiäkin Suomen talouden viime vuosien nopea kasvu olisi mitä luultavimmin selvästi hidastunut lähivuosina. Vuosina BKT:n kasvu oli selvästi yli pitkän aikavälin keskiarvonsa, investoinnit ovat kasvaneet nopeasti koko 2000-luvun (pl. v. 2002), viennin kasvu on ollut nopeaa vuodesta 2004 lähtien, ja myös kulutuksen kasvu on ollut ripeää. Kuvio 2. BKT:n määrän muutos , toteutunut ja keskeiset ennusteet % * 2007* 2008** 2009** 2010** *ennakkotieto, **ennuste, 1 Muiden kotimaisten keskiarvo Toteutunut VM SP Muut1 OECD Komissio IMF Jo ennen finanssikriisiä oli nähtävissä, että pitkään jatkunut vahva nousukausi on taittumassa laskukaudeksi. Vientimarkkinat olivat hidastumassa ja viennin laskua ehdittiin ennustaa jo syksyn suh-

10 4 dannekatsauksissa. Myös investoinnit ovat hiipuneet kesän jälkeen ja rahoituksen vaikeutuminen yhdessä heikentyneiden kysyntänäkymien kanssa saa aikaan sen, että niitä lykätään ja ne supistuvat vuoden jälkipuoliskolla. Sitä vastoin yksityisen kulutuksen kasvu on ollut vielä alkuvuodesta 2008 nopeaa (n. 4 %). Elvyttävän budjetin, tulossa olevien verohelpotusten ja palkkojen nousun ansiosta kulutuskysynnän odotetaan jatkuvan suhteellisen voimakkaana myös ensi vuonna. Talouden epävarmuuden oloissa velkaantuneiden kotitalouksien oletetaan kuitenkin lisäävän säästämistä, jolloin kulutuskysyntäkin hiljenee. Viime vuosien kaltainen talouskehitys ei voi jatkua loputtomasti senkään takia, että kasvu on osaltaan perustunut työttömyyden vähentymiseen ja työvoiman tarjonnan kasvuun. Työvoiman tarjonta tulee lähivuosina vääjäämättä kääntymään laskuun demografisten tekijöiden vuoksi, ellei nettomaahanmuutto kasva vielä olennaisesti nykyiseltä, historiallisesti katsoen korkealta tasoltaan. Monet ennusteet eivät ole enää kovin relevantteja, koska useimmat niistä on tehty joko ennen finanssikriisin puhkeamista tai aivan sen alkuvaiheessa, vain marraskuun alussa julkistetut komission ja Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) ennusteet ovat voineet ottaa kriisin vaikutukset kunnolla huomioon. Siten useimmat ko. ennusteista lienevät turhan optimistisia. Hieman yllättäen komission ennuste on kuitenkin verrattain optimistinen verrattuna Suomessa viime aikoina esitettyihin arvioihin. Useimpien Suomelle tärkeiden markkina-alueiden heikon talouskehityksen ohella vientiä painavat viime vuoden palkkasopimusten korkeat korotukset. Vastakkaiseen suuntaan vaikuttaa toisaalta euron heikkeneminen selvästi yliarvostetusta kurssistaan. Suomen viennin kannalta tällä on suuri merkitys, koska noin 70 prosenttia viennistämme menee euroalueen ulkopuolelle, ja myös euroalueella suomalaisilla viejillä on usein alueen ulkopuolisia kilpailijoita. Toisaalta esimerkiksi tärkeän vientimarkkinan Ruotsin kruunu on kuitenkin heikentynyt suhteessa euroon. Taloudenpitäjien, niin kotitalouksien kuin yritystenkin, odotukset ovat tänä vuonna selvästi synkistyneet. Reaalitekijöiden ohella taustalla saattaa olla myös pelkoja 1990-luvun alun laman toistumisesta, ja nämä odotukset voivat pahimmassa tapauksessa muodostua itsensä toteuttaviksi. Synkkiä odotuksia ovat ymmärrettävästi ruokkineet valtaosin kielteiset talousuutiset, joita on tullut jatkuvasti sekä kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta että kotimaasta mm. yt-neuvottelujen, lomautusten ja irtisanomisten muodossa. Yksityinen kulutus voi pysyä kohtalaisella kasvu-uralla korkeiden palkankorotusten, tuloveroalennusten ja sosiaalietuuksien korotusten ansiosta. Jos EKP jatkaa odotetusti koronalennuslinjaansa ja luottamus palautuu rahoitusmarkkinoille, korkojen aleneminen tukee osaltaan kulutusta. Toisaalta kotitalouksien säästämisaste on jo kaksi vuotta ollut negatiivinen ja niiden velkaantuminen on ennätyksellisen korkealla, joten käytettävissä olevien tulojen lisäys ei välttämättä kanavoidu kulutukseen ainakaan täysimääräisesti. Suomen julkisen talouden vahva tila mahdollistaa elvyttävän finanssipolitiikan. Julkisten investointien lisäämisellä, esimerkiksi vuokra-asuntotuotannolla kasvukeskuksissa ja julkisten rakennusten peruskorjaustoiminnalla voidaan jossakin määrin paikata heikkenevää yksityistä aktiviteettia. Yksityisen rakennustoiminnan supistuessa ne voidaan lisäksi toteuttaa alemmalla kustannustasolla. Julkisten rakennusinvestointien ohella voidaan myös tukea yksityisiä investointeja mm. vuokraasuntotuotannon edullisella rahoituksella ja peruskorjaustoiminnan tukemisella.

11 5 2. TYÖLLISYYDEN JA TALOUSKASVUN VÄLINEN KYTKENTÄ Työllisyyskehityksen ennustaminen on nykytilanteessa poikkeuksellisen epävarmaa. Tietopohjaa rahoituskriisin vaikutuksista reaalitalouteen ei vielä ole saatavissa. Viime viikkoina esitetyt asiantuntija-arviot, samoin kuin toimialojen barometrit suhdanneodotuksista sekä yrittäjien ja kuluttajien luottamuksesta, ennakoivat kuitenkin yhtäpitävästi tilanteen nopeaa heikkenemistä monilla aloilla. Kehityksen suunta näyttää näin selvältä, mutta barometrien perusteella ei voida ennustaa määrällisiä vaikutuksia. Suhdannelaitokset ja valtiovarainministeriö ovat vasta korjaamassa talousennusteita, joiden valmistuttua voidaan paremmin arvioida myös finanssikriisin työllisyysvaikutuksia. Jonkinlaisen karkean käsityksen työllisyydessä odotettavissa olevista muutoksista voi saada tarkastelemalla nykyistä suhdannetilannetta, jossa laskusuhdanteen merkit alkoivat näkyä jo ennen finanssikriisin puhkeamista. Seuraava kuvio esittää kokonaistuotannon kuukausikuvaajan (viimeisin tieto heinäkuulta) ja työllisyyden aikasarjoista estimoituja suhdannekäyriä (kausitasoitus on tehty STAMP tekniikalla). Siitä on nähtävissä ensinnäkin työllisyyden ja tuotannon välinen voimakas riippuvuus. Tuotannon ennakkotietojen perusteella voidaan myös päätellä, että BKT:n kasvu hidastui todennäköisesti jo kesällä kahden prosentin alapuolelle, jota menneen kehityksen valossa voidaan pitää työllisyyden kannalta kriittisenä kasvukynnyksenä. Se tulisi ylittää, jotta työllisyys säilyisi saavutetulla tasollaan. Tuotannon kasvun ja työllisyyden välinen melko vakaa riippuvuus ennakoi työllisyyden heikkenemistä noin puolen vuoden viipeellä, jolloin työllisten määrän voidaan odottaa alkavan laskea selvemmin vuodenvaihteesta lähtien. Kuvio 3. BKT:n ja työllisyyden suhdannekuvaajat BKT:n kasvu, % '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 ' Työllisyyden vuosikasvu, 1000 h. BKT Työlliset Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus ja kansantalouden tilinpito

12 6 Työllisyyden kasvu on ollut viime vuosina erittäin nopeaa, jolloin työllisyys on laskukauteen lähdettäessä erittäin korkealla tasolla. Päättymässä olevassa yli neljä vuotta kestäneessä nousu- ja korkeasuhdanteessa tuotanto kasvoi keskimäärin lähes 4 prosentin vuosivauhtia, ja työllisten määrä lisääntyi vastaavasti vuoden 2004 alun tasosta yhteensä noin henkeä. Työllisyyden kaikki ennusteet ylittäneeseen nopeaan kasvuun näyttäisi hyvän talouskehityksen ohella osaltaan vaikuttaneen työvoimavarojen odotettavissa oleva niukentuminen. Työvoimapulaan varautuessaan yritykset ovat ainakin jossain määrin hamstranneet työvoimaa tulevaisuuden varalle. Talouden alamäki jäi edellisessä it -kuplan puhkeamiseen liittyneessä laskusuhdanteessa loivaksi ja työpaikkamenetykset suhteellisen vähäisiksi. Kokonaistuotannon kasvu laski alle kahden prosentin tasolle vuoden 2001 jälkipuoliskolta alkaen noin parin vuoden ajaksi. Vastaavasti työllisyyden heikkeneminen ajoittui pääosin vuoteen 2003, ja koko laskusuhdanteessa työpaikkoja menetettiin yhteensä vain noin Vaikka selvää käsitystä ei vielä ole siitä, miten pitkään maailmantalouden laskusuhdanne tulee kestämään ja mitkä sen vaikutukset ovat lopulta Suomen talouteen ja työllisyyteen, realistista on varautua viimekertaista selvästi syvempään ja pitempään laskukauteen ja sen myötä työllisyyden tuntuvaan heikkenemiseen. Normaalin laskusuhdanteen lisäksi työllisyyttä tulevat nyt heikentämään myös rahoitusmarkkinoiden vaikeudet. Voidaan kuitenkin olettaa, että vaikka vuonna 2009 investoinnit ja vienti supistuvat, kulutuskysyntä pitää tuotannon kasvun vielä plusmerkkisenä. Laskusuhdanteen pohja osuu työllisyydessä näillä näkymin vuoteen 2010, jolloin työpaikkoja tullaan menettämään eniten, vaikka tuotannon aallonpohja tuolloin jo sivuutettaisiinkin. On myös mahdollista ja todennäköistäkin, että hidastuvan kasvun kaudesta tulee vielä pitempi, ensi vuosikymmenelle ulottuva, koska työvoiman tarjonta alkaa vuosikymmenen vaihteen jälkeen oleellisesti laskea. Tuotannon ja työllisyyden välinen edellä kuvattu riippuvuussuhde kääntyy työvoimavarojen niukentuessa päinvastaiseksi. Tuotannon kasvu ei niinkään enää määrää työllisyyden tasoa. Työvoiman saatavuudesta tulee tuotannon kasvua rajoittava tekijä, kun suuret ikäluokat ovat poistuneet työvoimasta. Taloudessa kaikki riippuu kaikesta, jolloin suhdanteet eivät toistu samanlaisina. Tämänkertaisessa laskusuhdanteessa työllisyyden heikkenemistä jarruttaa se, että kannattavuudeltaan pääosin hyvässä kunnossa olevat yritykset välttävät työvoimapulaan varautuessaan ainakin alkuun irtisanomisia. Tuottavuuden kasvuvauhti tällöin hidastuu, mikä ylläpitää työllisyyttä. Työttömyyden kasvua taas puskuroi työvoiman tarjonnan väheneminen.

13 7 3. TYÖVOIMAN TARJONTA JA SEN KEHITYS Vielä tähän asti työvoimavarat ovat mahdollistaneet tuotannon ja työllisyyden nopean kasvun. Vuoden 2004 alusta toteutuneesta noin hengen työllisyyden kasvusta noin kaksi kolmasosaa ( ) tuli työvoiman tarjonnan kasvun kautta ja vain yksi kolmasosa (60 000) saatiin työttömistä. Työvoiman tarjontaa on saatu lisää pääosin kahdesta lähteestä, nuorista ja ikääntyneistä, joilla työvoimaosuuksien kohoaminen on vielä kuluvalla vuosikymmenellä riittänyt kompensoimaan parhaassa työiässä olevan väestön määrän vähenemisen. Tilanne kuitenkin muuttuu nopeasti vuosikymmenen taitteen jälkeen, kun suuret ikäluokat poistuvat työvoimasta. Työvoiman tarjonta on viime vuosina reagoinut työvoiman kysyntään aikaisempaa enemmän. Pitkällä aikavälillä työllisyyden muutoksesta, sekä ylös- että alaspäin, arviolta vain noin kolmannes on toteutunut työvoiman tarjonnan muutoksena. Jouston kasvu johtuu osin työttömyyden rakenteellisista ongelmista. Työttömistä on ollut vaikea rekrytoida ammattitaitoista työvoimaa uusiin työtehtäviin. Toisaalta työvoiman tarjontaa on lisännyt sekä nuorten että ikääntyneiden työmarkkinoilla olon muutos. Nuoret käyvät opiskelun ohessa laajalti ansiotyössä muutoinkin kuin lomakaudella silloin kun työmahdollisuuksia on tarjolla. Laskusuhdanteessa taas, kun etenkin nuorille sopivat tilapäistyöt vähenevät, päätoimisten opiskelijoiden määrä kasvaa. Ikääntyneiden osalta työvoiman tarjontaa ovat lisänneet varhaiseläkkeisiin kuluvalla vuosikymmenellä tehdyt ikärajakorotukset ja eläkemuotojen karsiminen, jotka ovat vähentäneet aikaista poistumista työelämästä. Voidaan myös arvioida, että työvoimavarojen niukentuessa ikääntyneiden arvostus työelämässä on noussut, mikä osaltaan on myös lisännyt työvoiman tarjontaa. Suurten ikäluokkien pysyminen työmarkkinoilla edeltäviä ikäluokkia huomattavasti pitempään selittää valtaosan työvoiman tarjonnan kasvusta kuluvalla vuosikymmenellä. Työurien pidentyminen on jatkunut nopeana vuonna 2008 nostaen edelleen yli 50-vuotiaiden työvoimaosuuksia ja työllisyysasteita. Työvoimatutkimuksen tiedoista laskettava 50-vuotiaan odotettavissa oleva työvoimaan kuulumisen odote nousee kolmen ensimmäisen neljänneksen perusteella arvioiden jo 10,4 vuoteen. Se merkitsee noin vuoden pitempää työmarkkinoilla oloa kuin vuonna 2004 ja vastaa työvoiman tarjonnassa kokonaista työvoimaikäluokkaa eli noin henkilöä. Tämä on nuoriin verrattuna noin kaksinkertainen tarjonnan lisäys. Nuorilla työvoiman tarjonta kasvoi vastaavana ajanjaksona noin :lla. Kuvio 4. Työvoimaan kuulumisajan ja työllisen ajan odotteet 50 vuoden iässä v odote, vuosia työvoima-aika työllinen aika '90 '92 '94 '96 '98 '00 '02 '04 '06 08* Aineisto: Tilastokeskus, työvoimatutkimus ja elinajan odote

14 8 Työikäisen väestön (15-64-v.) määrä kasvaa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2009 enää noin henkeä. Ensimmäiset suuret ikäluokat saavuttavat vuonna 2009 jo 64 vuoden iän, missä iässä työvoimaosuus on pudonnut jo noin 20 prosenttiin. Vaikka eläkeuudistuksen myötä työurat vielä pitenevät ja aikaisempaa suurempi osa ikääntyneistä jatkaa työelämässä normaalin eläkeiän jälkeenkin, tulee työvoiman tarjonta kääntymään vuonna 2009 laskuun. Ennusteessa (ks. työvoimatase s. 14) oletetaan, että talouden taantumassa vajaat puolet työllisen määrän laskusta johtaa avoimen työttömyyden kasvuun. Erityisesti nuoret vetäytyvät työmarkkinoilta, mutta myös ikääntyneiden työvoiman tarjonnan ennustetaan vähenevän. Työvoiman tarjonnan suhdannekäänne on nähtävissä vasta nuorilla, joilla se tapahtui ensimmäisenä kohta laskusuhdanteen alussa. Alle 25-vuotiaiden työllisten määrä jäi vuoden kolmannella neljänneksellä henkeä pienemmäksi kuin vuotta aikaisemmin. Vastaavasti työvoiman tarjonta supistui vuoden 2007 tasosta :lla (-3 %) ja nuorisotyöttömyys kääntyi samalla kasvuun.

15 9 4. TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA SEN KEHITYS Syyskuussa 2008 työllisten määrä, henkeä, oli vielä verrattain korkea eli suurempi kuin vuosi sitten. On kuitenkin huomattava, että tilanteen vertaaminen vuoden takaisiin lukuihin ei ota huomioon vuoden sisällä tapahtunutta muutosta eikä anna näin suhdannevaiheesta oikeaa kuvaa. Koko kolmannella neljänneksellä (heinä-syyskuussa) työllisiä oli enemmän kuin vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä. Työllisten kasvuvauhti on näin selvästi hidastunut alkuvuodesta, sillä tammi-kesäkuussa työllisyys lisääntyi keskimäärin :lla. Kausivaihtelusta puhdistettuna työllisten määrä näyttäisi viime kuukausina, tasoitusmenetelmästä riippuen, joko pysähtyneen tai jopa kääntyneen lievään laskuun. Kuvio 5. Työvoiman tarjonta ja kysyntä kuukausittain Tuhatta henkeä Työvoima Työlliset '88 '89 '90 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Laskusuhdanteen syvyyttä ja kestoa ei vielä osata ennakoida. Näillä näkymin on kuitenkin todennäköistä, että kasvuluvut pysyvät Suomessa vielä ainakin vuonna 2009 plusmerkkisenä, ehkä noin ½ prosentin tasolla. Tällä talouden kasvuvauhdilla työllisten määrä ennustetaan laskevan vuonna 2009 noin henkeä, jolloin työllisyysaste heikkenisi yhden prosenttiyksikön. Arviota havainnollistaa seuraava kuvio työllisyyden ja tuotannon kasvun välisestä riippuvuudesta laman jälkeen vuosina Työllisyysennusteessa BKT:n oletetaan kasvavan vuonna ,5 prosenttia ja ensi vuonna 0,5 prosenttia. Tuotannon ja työllisyyden välinen puolen vuoden viive huomioon ottaen työllisyyteen vaikuttava laskennallinen talouskasvu olisi vuonna 2009 vajaat 1 prosenttia (0,5x1,5+0,5x0,5).

16 10 Kuvio 6. BKT ja työllisyys vuosina Työllisyyden muutos, * BKT:n muutos, %, ( viive ½ vuotta) Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus ja kansantalouden tilinpito Ennusteessa lisäksi oletetaan, että nopeasti heikkenevä suhdannetilanne ja yritysten pessimistisiksi kääntyneet odotukset saavat yritykset vähentämään osan korkeasuhdanteessa hamstraamaansa työvoimaa. Jos kuitenkin taantuman oletettaisiin kestävän vain lyhyen aikaa ja yritykset pitäisivät kiinni työvoimastaan vaikeimman ajan yli, työpaikkojen menetykset voisivat jäädä noin :een, mikä keskimäärin vastaa noin 1 prosentin talouskasvua. Työllisyyskehitykseen vaikuttavat myös valmisteilla olevaan täydennysbudjettiin sisällytettävät vientiä ja investointeja tukevat toimenpiteet. Työllisyyden heikkenemistä ja työttömyyden kasvua ehkäistäneen lisäämällä täydennysbudjettiin myös työvoimapolitiikan tukitoimia. Vuoden 2009 talousarvioesitykseen toimenpiteitä budjetoitiin vasta keskimäärin noin henkilölle, jolloin niiden volyymi jäisi noin pienemmäksi kuin kuluvana vuonna. Toimialoittain tarkasteltuna päättyneessä korkeasuhdanteessa luotu työllisyyden nettokasvu syntyi kokonaan kotimarkkinatuotannon varaan: noin työpaikkaa palveluelinkeinoihin ja rakennustoimintaan. Alkutuotannossa työpaikkojen väheneminen hidastui ja teollisuudessa työllisyys kasvoi vain vähän. Yleinen näkemys on, että laskusuhdanteessa investointien rahoitusmahdollisuuksien heikentyminen tulee vaikeuttamaan erityisesti rakentamista ja vientiteollisuutta, joista työpaikkoja katoaa suhteellisesti eniten. Laman jälkeisestä kehityksestä poiketen työllisyyden kasvutrendin arvioidaan nyt taittuvan myös palveluelinkeinoissa. - Palveluelinkeinoissa työllisyyden kasvu on jo alkanut hidastua. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvua oli edellisvuotisesta , toisella ja kolmannella enää henkeä. Työllisyys on kasvanut enää vähän koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotka tuotetaan pääsoin julkisessa sektorissa. Myös aikaisemmin nopeasti kasvaneissa yrityspalveluissa työllisyyden kasvutrendi näyttäisi olevan taittumassa, mikä samalla myös ennakoi talous-

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TEM-analyyseja 16/2009

TEM-analyyseja 16/2009 TEM-analyyseja 16/2009 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN LYHYEN AIKAVÄLIN TALOUS- JA TYÖMARKKINAENNUSTE Syksy 2009 Johanna Alatalo - Ilkka Nio Mika Tuomaala ISSN 1797-5271 ISBN 978-952-227-258-4 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

TEM-analyyseja 32/2011

TEM-analyyseja 32/2011 TEM-analyyseja 32/211 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN LYHYEN AIKAVÄLIN TYÖMARKKINAENNUSTE Kevät 211 Johanna Alatalo Ilkka Nio Mika Tuomaala ISSN 1797-5271 ISBN 978-952-227-52-2 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU

RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU 1 RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU Suomessa pilvipoutakin jo piristäisi 2015 Talven talouskehitys jäi odotettua heikommaksi Verkkainen käänne parempaan näköpiirissä Vielä ensi vuonnakin elämme hitaan

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Kuluttajabarometri, kotitalouksien näkemys talouden muutoksista

Kuluttajabarometri, kotitalouksien näkemys talouden muutoksista Tilastokeskus-päivä 3.9.29 Kuluttajabarometri, kotitalouksien näkemys talouden muutoksista yliaktuaari pertti.kangassalo@tilastokeskus.fi p. (9) 1734 3598 Kuluttajabarometri! Puhelinhaastattelututkimus!

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

18.8.2015 Matti Paavonen

18.8.2015 Matti Paavonen 1 Pienin askelin eteenpäin 18.8.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Ei uutisia aallonpohjalta BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100 114 112 110 108 106

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Ekonomistit Tarja Heinonen puh: Lauri Uotila puh:.. Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Erityisteema: työllisyys,,,,,,,,,,,, - - - - USA: Työllistämisarviot ja työllisten muutos Kk-muutos, Muiden kuin teollisuuden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Heikki Räisänen, äsä tutkimusjohtaja, usjo dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Osaava työvoima -seminaarissa 27.11.2008

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto

Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto Sisältö markkinat nyt talouskasvu kasvun riskit markkinoiden tunnelmat jatkuuko osakemarkkinoiden

Lisätiedot

Talouden tila ja rakennemuutosten tarve

Talouden tila ja rakennemuutosten tarve Talouden tila ja rakennemuutosten tarve - Talouden suunta - Kolme tarvittavaa rakennemuutosta Martti Hetemäki 9.4.2014 Lähde: Tilastokeskus 14.3.2014 Suomen BKT:n kuukausikuvaaja BKT:n v. 2008 oletettu

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 1/2004

SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1983...2004 12 000 Ennuste 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 1(3) KOKO SUUNNITTELUALA

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Markkina romuna milloin tämä loppuu?

Markkina romuna milloin tämä loppuu? FIM ON PALANNUT! Olemme jälleen henkilöstön omistama, riippumaton, suomalainen varainhoitotalo - jatkamme työtämme aktiivisena ja kantaaottavana sijoittajan pankkina Vesa Engdahl / 18.11.2008 Markkina

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot