TEM-analyyseja 8/2008

Transkriptio

1 TEM-analyyseja 8/2008 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN LYHYEN AIKAVÄLIN TALOUS- JA TYÖMARKKINAENNUSTE Syksy 2008 Ilkka Nio - Kai Torvi - Mika Tuomaala ISSN ISBN

2 Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennuste Syksy 2008 Ennusteryhmä: Ilkka Nio - Kai Torvi - Mika Tuomaala Työ- ja elinkeinoministeriö Ministry of Employment and the Economy Eteläesplanadi 4, Helsinki, Finland etunimi.sukunimi@tem.fi Helsinki, marraskuu 2008

3 ILKKA NIO - KAI TORVI - MIKA TUOMAALA: TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN LYHYEN AIKAVÄLIN TALOUS- JA TYÖMARKKINAENNUSTE, SYKSY 2008 Saatteeksi: Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennusteensa keväällä ja syksyllä. Ennusteen tarkoituksena on muodostaa ministeriön asiantuntijanäkemys lähiajan kehityksestä ja toimia siten sekä oman politiikkavalmistelun taustana että markkinainformaationa muille käyttäjille. Talouskehityksen osalta ennusteen luonne on pääosin eri ennustelaitosten työn tuloksia yhteen vetävä, riskejä ja vaikutuksia arvioiva. Ennusteen painopistealue on oman työmarkkinaennusteen laatiminen. Tässä hyödynnetään myös muuta työ- ja elinkeinohallinnossa tehtävää työtä, kuten aluetalouskatsauksia ja rekrytointiongelmien seurantatietoja. Ennuste julkaistaan TEM analyyseja verkkojulkaisuna ministeriön julkisella palvelimella. Ennusteen on laatinut ryhmä, johon kuuluvat Ilkka Nio, Kai Torvi ja Mika Tuomaala. Keskeiset tulokset, syksy Talouskehitys Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt finanssikriisi hallitsee kansainvälisen talouden näkymiä Myös monet kehittyvät taloudet ovat joutuneet vaikeuksiin, Suomen kannalta merkittävintä on Venäjän nopeasti vaikeutunut tilanne Arviot ja barometrit suhdanneodotuksista ja yrittäjien ja kuluttajien luottamuksesta ennakoivat taloustilanteen nopeaa heikkenemistä monilla aloilla Kulutuskysyntä pitää kasvun vielä vuonna 2009 plusmerkkisenä BKT:n kasvun ennuste vuodelle 2009 on 0,5 %. Tätä BKT:n kasvulukua käytetään työllisyyskehityksen arvioinnin pohjana Tuotannon ja työllisyyden välinen riippuvuussuhde muuttuu työvoimavarojen niukentuessa: tuotannon kasvu ei enää pelkästään määrää työllisyyden kasvua, vaan työvoiman saatavuudesta tulee tuotannon kasvua rajoittava tekijä 2. Työvoiman tarjonta ja sen kehitys Ensimmäiset suuriin ikäluokkiin kuuluvat saavuttavat vuonna 2009 jo 64 vuoden iän Työvoiman tarjonnan määrä kääntyy vuonna 2009 laskuun, vaikka työurien ennustetaan edelleen pitenevän Vajaat puolet työllisten määrän laskusta ( ) johtaa avoimen työttömyyden kasvuun Erityisesti nuoret vetäytyvät työmarkkinoilta, mutta myös ikääntyneiden työvoiman tarjonnan ennustetaan vähenevän 3. Työvoiman kysyntä ja sen kehitys Laskusuhdanteen pohja osuu työllisyydessä näillä näkymin vuoteen 2010, jolloin työpaikkoja tullaan menettämään eniten Noin 0,5 %.n talouskasvulla työllisten määrän ennustetaan laskevan vuonna 2009 noin henkeä, joka merkitsee työllisyysasteen heikkenemistä noin prosenttiyksiköllä Laskusuhdanteessa rahoitusmahdollisuuksien heikentyminen tulee vaikeuttamaan erityisesti rakentamista ja vientiteollisuutta, joista työpaikkoja tulee katoamaan suhteellisesti eniten - palveluelinkeinot: , rakentaminen: , teollisuus: Työttömyystilanne ja sen arvioitu kehitys Työttömyyden nopea kasvu ei vaikuta todennäköiseltä Vuonna 2009 työttömyyden arvioidaan nousevan runsaalla :lla, mikäli toimenpiteiden taso säilyy nykytasolla, vastaavasti työttömyysaste nousee noin puoli prosenttiyksikköä 5. Työvoiman saatavuusongelmat ja niiden arvioitu kehitys Talousennusteiden toteutuessa rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus tulee vähenemään nykytasosta (n. 40 %) noin prosentin tasolle. Suurten ikäluokkien poistuminen työvoimasta pitää yllä varsin yleisiä rekrytointiongelmia Asiasanat: Talouskehitys, suhdanteet, työmarkkinat, työttömyys, työvoiman saatavuus

4 Core results 1. Economic developments International economic developments dominated by the US-originated financial crisis Several emerging economies face problems as well, the rapidly deteriorating conditions in Russia have special significance for Finland Consumer and business expectations and confidence indicators point towards a rapid worsening of the economic situation in many branches Consumption will keep GDP growth positive in 2009 GDP is forecast to increase by 0.5 per cent in This growth projection is used as the basis for assessing employment developments The interdependency of production and employment changes as labour shortages arise: Production growth will not simply determine employment growth, but labour availability will be a factor limiting production growth 2. Supply of labour and its development The post-war baby-boomer generation will start turning 64 in 2009 Labour supply will start to decrease in 2009 despite continued lengthening of work careers Less than half of the decrease in employment (-30,000) will be shown in open unemployment Mostly young people will be withdrawing from the labour market, but even the supply of labour from the elderly is forecast to decline 3. Demand for labour and its development The bottom of the cycle in employment will be met in 2010 with the largest loss of jobs GDP growth of 0.5 per cent in 2009 will mean that employment will decrease by ca. 30,000 implying a reduction of the employment rate by ca. one percentage point Tighter credit in the economic downturn affects construction and export industries the most severely with the largest relative loss of jobs in these branches - Service industries: -12,000, construction: -9,000, manufacturing: -7, Unemployment and its estimated development Rapid increase in unemployment does not appear likely In 2009 unemployment is estimated to increase by just over 10,000, assuming that active labour market policies are kept at the present level, corresponding to a rise of ca. one half of one percentage point in the unemployment rate 5. Problems of labour availability and their estimated development With the economic developments forecast, the share of establishments with recruitment problems will decrease from its current level (ca. 40 per cent) to about 25 to 30 per cent Recruitment problems will remain commonplace as the post-war baby-boomers start retiring Keywords: Short-term economic development, labour market, unemployment, labour availability

5 SISÄLTÖ 1. TALOUSKEHITYS TYÖLLISYYDEN JA TALOUSKASVUN VÄLINEN KYTKENTÄ TYÖVOIMAN TARJONTA JA SEN KEHITYS TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA SEN KEHITYS TYÖTTÖMYYSTILANNE JA SEN ARVIOITU KEHITYS TYÖVOIMAN SAATAVUUSONGELMAT JA NIIDEN ARVIOITU KEHITYS...15 LÄHTEET...17 LIITTEET...19

6

7 1 1. TALOUSKEHITYS Kansainvälisen talouden näkymät Kansainvälisen talouden näkymiä hallitsee Yhdysvalloista alkunsa saanut finanssikriisi. Kriisin laukaisivat ns. subprime-lainat - perinteisin kriteerein luottokelvottomille kotitalouksille myönnetyt asuntolainat, joilla haettiin parempaa tuottoa löyhän rahapolitiikan ja kehittyvien maiden suurelta osin Yhdysvaltoihin sijoitettujen alijäämien luomilla runsaan likviditeetin ja alhaisten tuottojen markkinoilla. Subprime-lainat ovat kuitenkin vain osa finanssikriisin selitystä. USA:ssa sekä kotitaloudet, yritykset että julkinen sektori ovat velkaantuneet voimakkaasti, mikä on näkynyt maan vaihtotaseen ennätyksellisenä alijäämänä. Parempien tuottojen tavoittelu on houkutellut rahoitusmarkkinoilla toimivia ottamaan yhä suurempia, usein vaikeasti määriteltäviä riskejä. Kun riskit alkoivat subprimemarkkinoilla toteutua asuntojen hintojen pitkäaikaisen nousun käännyttyä laskuun, luottamuspula levisi pankkien välisille markkinoille. Tämä taas ajoi näihin markkinoihin rahoituksen hankinnassa turvautuneet pankit kriisiin. Finanssikriisin seurauksena useita pankkeja ja muita rahoitusmarkkinoilla toimivia instituutioita (esim. maailman suurin vakuutusyhtiö AIG) on joko kaatunut tai joutunut turvautumaan valtioiden tai toisten yritysten apuun. Useissa tapauksissa taustalla ovat olleet ko. yritysten tekemät, huonoiksi osoittautuneet riskisijoitukset, mutta esimerkiksi brittiläinen Northern Rock -asuntoluottopankki ajautui vaikeuksiin pankkien välisten markkinoiden kuivuttua epäluottamuksen seurauksena, se kun oli rahoittanut toimintansa pääosin juuri näiltä markkinoilta. Kuvio 1 kuvaa epäluottamuksen nopeaa ja voimakasta kasvua. Kuvio kuukauden euribor ja eurepo korot 2005:1 2008:10 % tammi.05 maalis.05 touko.05 heinä.05 syys.05 marras.05 tammi.06 maalis.06 touko.06 heinä.06 syys.06 marras.06 tammi.07 maalis.07 touko.07 heinä.07 syys.07 marras.07 tammi.08 maalis.08 touko.08 heinä.08 syys.08 Lähde: Suomen Pankki 12 kk euribor 12 kk eurepo 12 kk euribor-eurepo

8 2 Euribor on euroalueen pankkien välisten vakuudettomien luottojen korko, joka ei normaalioloissa poikkea juuri lainkaan vastaavien vakuudellisten luottojen eurepo-korosta. Loppukesästä 2007 lähtien euribor on kuitenkin noussut selvästi eurepoa korkeammaksi. Epäluottamusindikaattorina toimimisen lisäksi tällä on tärkeä käytännön merkitys, koska euriboria käytetään yleisesti pankkien yleisölle myöntämien luottojen (esim. asuntolainojen) viitekorkona, joten se vaikuttaa yritysten ja kotitalouksien lainanhoitokustannuksiin. Kuten kuviosta 1 ilmenee, euribor oli ollut verrattain nopeassa nousussa jo loppuvuodesta 2005 lähtien, joten kesällä 2007 alkanut 'epäluottamuslisän' kasvu on nostanut jo kohonneita korkokustannuksia entisestään. Useimpien länsimaiden hallitukset ja keskuspankit ovat ryhtyneet enemmän tai vähemmän koordinoituihin toimiin rahoitusjärjestelmän pönkittämiseksi ja luottolaman ehkäisemiseksi. Pankkien välisille luotoille on luvattu takauksia luottamuksen palauttamiseksi, pankkien pääomia on vahvistettu, rahoitusjärjestelmän likviditeettiä on lisätty, talletussuojaa parannettu ja keskuspankkien ohjauskorkoja laskettu. Toistaiseksi on epävarmaa, miten hyvin nämä toimet purevat, esimerkiksi pörssikurssien heilahtelu on jatkunut. Finanssikriisin vaikutusten leviämisestä talouteen laajemminkin on jo näkynyt ensimmäisiä merkkejä. Rahoituksen saatavuuden heikkeneminen ja kohonneet korot ovat ajaneet jo ennestään vaikeuksissa olleita yrityksiä kuilun partaalle, tunnetuimpana esimerkkinä USA:n suurin autojen valmistaja General Motors. Vaikka finanssimarkkinoiden myllerrys alkoi Yhdysvalloista, sen vaikutukset ovat levinneet hyvin laajalle rahoitusmarkkinoiden kansainvälisen integraation vuoksi. Länsi-Euroopan ohella monet kehittyvät taloudet ovat joutuneet vaikeuksiin. Suomen kannalta merkittävintä on Venäjän nopeasti vaikeutunut tilanne, joka johtuu rahoitusongelmien lisäksi raaka-aineiden, erityisesti energian hinnan nopeasta laskusta viime kuukausina. Myös Kiinan talouskasvu on hidastunut muutaman prosenttiyksikön, mutta se jatkuu edelleen nopeana. Finanssikriisin heijastukset Suomeen Suomalaiset rahoitusmarkkinoilla toimivat instituutiot eivät ole olleet merkittäviä suoranaisia osallisia kansainvälisessä finanssikriisissä, vaikka joitakin tappioita on meilläkin jouduttu kirjaamaan erilaisista sijoitusinstrumenteista. Selvimmät suorat vaikutukset ovat tulleet korkojen noususta, rahoituksen saatavuuden vaikeutumisesta sekä pörssikurssien laskusta. Suomalaisten pankkien tila arvioidaan varsin hyväksi, joten ne eivät välttämättä tule tarvitsemaan valtion lupaamia takauksia tai pääomatukea. Rahoituspuolen ongelmat eivät välttämättä ole monille suomalaisille yrityksille suuri ongelma, koska niiden taseet ovat keskimäärin varsin vahvoja. Siten ulkoinen rahoitus ei ole läheskään kaikissa tapauksissa tarpeen suunniteltujen investointien rahoittamiseksi. Lisäapuna rahoitusongelmissa on myös TEL -takaisinlainaus, jonka suosio onkin alkanut elpyä pitkän hiljaiselon jälkeen. Rahoitusmarkkinoilta vaikutukset ovat levinneet myös muualle talouteen. Suomalaisetkin yritykset ovat kokeneet jo tehtyjen tilausten peruutuksia tai lykkäyksiä, ja uusien tilausten virta on heikentynyt merkittävästi. Kysyntänäkymien heikkeneminen lieneekin yleisesti suurempi syy investointisuunnitelmien jäihin panolle kuin rahoitusongelmat. Erityisen ongelmallisia aloja ovat rakennustoiminta ja metsäteollisuus. Rakennustoiminta riippuu muita toimialoja enemmän rahoituksen saatavuudesta ja hinnasta, joten sen tuotannon nopea vähe-

9 3 neminen on nykyisen kaltaisessa tilanteessa hyvin pitkälti odotettua. Sellu- ja paperiteollisuutta vaivaavat alan suhdanneherkkyyden lisäksi pitemmän aikavälin rakenteelliset ongelmat: kysyntä heikkenee sähköisen tiedonvälityksen vallatessa alaa painetulta viestinnältä, alalla on maailmanlaajuinen ylitarjonta kehitysmaihin tehtyjen suurten investointien jäljiltä, ja Venäjän puutullit uhkaavat erityisesti koivukuitua käyttävien tehtaiden puuhuoltoa. Viennin ja investointien kasvun hiipuminen vaikuttaa työllisyys- ja palkkakehityksen heikkenemisen kautta myös yksityiseen kulutukseen. Kulutusta toisaalta tukee tänä vuonna koetun inflaatiopiikin jääminen taakse supistuvan kysynnän laskiessa raaka-ainehintoja. Korotkin ovat laskeneet huipustaan Euroopan keskuspankin (EKP) alennettua ohjauskorkoaan ja markkinoiden epäluottamuksen jonkin verran hälvennyttyä. Suomen inflaatio on kuitenkin osittain kotoperäistä. Sitä ovat olleet synnyttämässä korkeat palkankorotukset sekä välillisten verojen korottaminen viime vuodenvaihteessa. Inflaatiomme onkin nyt euroalueen keskiarvoa korkeampi. Vaarana onkin, että EKP:n rahapolitiikka on Suomen kannalta liian löysää sekä korkean inflaation että rahoitussektorin verrattain hyvän kunnon vuoksi. Pitkä nousukausi päättymässä Ilman kansainvälistä finanssikriisiäkin Suomen talouden viime vuosien nopea kasvu olisi mitä luultavimmin selvästi hidastunut lähivuosina. Vuosina BKT:n kasvu oli selvästi yli pitkän aikavälin keskiarvonsa, investoinnit ovat kasvaneet nopeasti koko 2000-luvun (pl. v. 2002), viennin kasvu on ollut nopeaa vuodesta 2004 lähtien, ja myös kulutuksen kasvu on ollut ripeää. Kuvio 2. BKT:n määrän muutos , toteutunut ja keskeiset ennusteet % * 2007* 2008** 2009** 2010** *ennakkotieto, **ennuste, 1 Muiden kotimaisten keskiarvo Toteutunut VM SP Muut1 OECD Komissio IMF Jo ennen finanssikriisiä oli nähtävissä, että pitkään jatkunut vahva nousukausi on taittumassa laskukaudeksi. Vientimarkkinat olivat hidastumassa ja viennin laskua ehdittiin ennustaa jo syksyn suh-

10 4 dannekatsauksissa. Myös investoinnit ovat hiipuneet kesän jälkeen ja rahoituksen vaikeutuminen yhdessä heikentyneiden kysyntänäkymien kanssa saa aikaan sen, että niitä lykätään ja ne supistuvat vuoden jälkipuoliskolla. Sitä vastoin yksityisen kulutuksen kasvu on ollut vielä alkuvuodesta 2008 nopeaa (n. 4 %). Elvyttävän budjetin, tulossa olevien verohelpotusten ja palkkojen nousun ansiosta kulutuskysynnän odotetaan jatkuvan suhteellisen voimakkaana myös ensi vuonna. Talouden epävarmuuden oloissa velkaantuneiden kotitalouksien oletetaan kuitenkin lisäävän säästämistä, jolloin kulutuskysyntäkin hiljenee. Viime vuosien kaltainen talouskehitys ei voi jatkua loputtomasti senkään takia, että kasvu on osaltaan perustunut työttömyyden vähentymiseen ja työvoiman tarjonnan kasvuun. Työvoiman tarjonta tulee lähivuosina vääjäämättä kääntymään laskuun demografisten tekijöiden vuoksi, ellei nettomaahanmuutto kasva vielä olennaisesti nykyiseltä, historiallisesti katsoen korkealta tasoltaan. Monet ennusteet eivät ole enää kovin relevantteja, koska useimmat niistä on tehty joko ennen finanssikriisin puhkeamista tai aivan sen alkuvaiheessa, vain marraskuun alussa julkistetut komission ja Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) ennusteet ovat voineet ottaa kriisin vaikutukset kunnolla huomioon. Siten useimmat ko. ennusteista lienevät turhan optimistisia. Hieman yllättäen komission ennuste on kuitenkin verrattain optimistinen verrattuna Suomessa viime aikoina esitettyihin arvioihin. Useimpien Suomelle tärkeiden markkina-alueiden heikon talouskehityksen ohella vientiä painavat viime vuoden palkkasopimusten korkeat korotukset. Vastakkaiseen suuntaan vaikuttaa toisaalta euron heikkeneminen selvästi yliarvostetusta kurssistaan. Suomen viennin kannalta tällä on suuri merkitys, koska noin 70 prosenttia viennistämme menee euroalueen ulkopuolelle, ja myös euroalueella suomalaisilla viejillä on usein alueen ulkopuolisia kilpailijoita. Toisaalta esimerkiksi tärkeän vientimarkkinan Ruotsin kruunu on kuitenkin heikentynyt suhteessa euroon. Taloudenpitäjien, niin kotitalouksien kuin yritystenkin, odotukset ovat tänä vuonna selvästi synkistyneet. Reaalitekijöiden ohella taustalla saattaa olla myös pelkoja 1990-luvun alun laman toistumisesta, ja nämä odotukset voivat pahimmassa tapauksessa muodostua itsensä toteuttaviksi. Synkkiä odotuksia ovat ymmärrettävästi ruokkineet valtaosin kielteiset talousuutiset, joita on tullut jatkuvasti sekä kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta että kotimaasta mm. yt-neuvottelujen, lomautusten ja irtisanomisten muodossa. Yksityinen kulutus voi pysyä kohtalaisella kasvu-uralla korkeiden palkankorotusten, tuloveroalennusten ja sosiaalietuuksien korotusten ansiosta. Jos EKP jatkaa odotetusti koronalennuslinjaansa ja luottamus palautuu rahoitusmarkkinoille, korkojen aleneminen tukee osaltaan kulutusta. Toisaalta kotitalouksien säästämisaste on jo kaksi vuotta ollut negatiivinen ja niiden velkaantuminen on ennätyksellisen korkealla, joten käytettävissä olevien tulojen lisäys ei välttämättä kanavoidu kulutukseen ainakaan täysimääräisesti. Suomen julkisen talouden vahva tila mahdollistaa elvyttävän finanssipolitiikan. Julkisten investointien lisäämisellä, esimerkiksi vuokra-asuntotuotannolla kasvukeskuksissa ja julkisten rakennusten peruskorjaustoiminnalla voidaan jossakin määrin paikata heikkenevää yksityistä aktiviteettia. Yksityisen rakennustoiminnan supistuessa ne voidaan lisäksi toteuttaa alemmalla kustannustasolla. Julkisten rakennusinvestointien ohella voidaan myös tukea yksityisiä investointeja mm. vuokraasuntotuotannon edullisella rahoituksella ja peruskorjaustoiminnan tukemisella.

11 5 2. TYÖLLISYYDEN JA TALOUSKASVUN VÄLINEN KYTKENTÄ Työllisyyskehityksen ennustaminen on nykytilanteessa poikkeuksellisen epävarmaa. Tietopohjaa rahoituskriisin vaikutuksista reaalitalouteen ei vielä ole saatavissa. Viime viikkoina esitetyt asiantuntija-arviot, samoin kuin toimialojen barometrit suhdanneodotuksista sekä yrittäjien ja kuluttajien luottamuksesta, ennakoivat kuitenkin yhtäpitävästi tilanteen nopeaa heikkenemistä monilla aloilla. Kehityksen suunta näyttää näin selvältä, mutta barometrien perusteella ei voida ennustaa määrällisiä vaikutuksia. Suhdannelaitokset ja valtiovarainministeriö ovat vasta korjaamassa talousennusteita, joiden valmistuttua voidaan paremmin arvioida myös finanssikriisin työllisyysvaikutuksia. Jonkinlaisen karkean käsityksen työllisyydessä odotettavissa olevista muutoksista voi saada tarkastelemalla nykyistä suhdannetilannetta, jossa laskusuhdanteen merkit alkoivat näkyä jo ennen finanssikriisin puhkeamista. Seuraava kuvio esittää kokonaistuotannon kuukausikuvaajan (viimeisin tieto heinäkuulta) ja työllisyyden aikasarjoista estimoituja suhdannekäyriä (kausitasoitus on tehty STAMP tekniikalla). Siitä on nähtävissä ensinnäkin työllisyyden ja tuotannon välinen voimakas riippuvuus. Tuotannon ennakkotietojen perusteella voidaan myös päätellä, että BKT:n kasvu hidastui todennäköisesti jo kesällä kahden prosentin alapuolelle, jota menneen kehityksen valossa voidaan pitää työllisyyden kannalta kriittisenä kasvukynnyksenä. Se tulisi ylittää, jotta työllisyys säilyisi saavutetulla tasollaan. Tuotannon kasvun ja työllisyyden välinen melko vakaa riippuvuus ennakoi työllisyyden heikkenemistä noin puolen vuoden viipeellä, jolloin työllisten määrän voidaan odottaa alkavan laskea selvemmin vuodenvaihteesta lähtien. Kuvio 3. BKT:n ja työllisyyden suhdannekuvaajat BKT:n kasvu, % '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 ' Työllisyyden vuosikasvu, 1000 h. BKT Työlliset Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus ja kansantalouden tilinpito

12 6 Työllisyyden kasvu on ollut viime vuosina erittäin nopeaa, jolloin työllisyys on laskukauteen lähdettäessä erittäin korkealla tasolla. Päättymässä olevassa yli neljä vuotta kestäneessä nousu- ja korkeasuhdanteessa tuotanto kasvoi keskimäärin lähes 4 prosentin vuosivauhtia, ja työllisten määrä lisääntyi vastaavasti vuoden 2004 alun tasosta yhteensä noin henkeä. Työllisyyden kaikki ennusteet ylittäneeseen nopeaan kasvuun näyttäisi hyvän talouskehityksen ohella osaltaan vaikuttaneen työvoimavarojen odotettavissa oleva niukentuminen. Työvoimapulaan varautuessaan yritykset ovat ainakin jossain määrin hamstranneet työvoimaa tulevaisuuden varalle. Talouden alamäki jäi edellisessä it -kuplan puhkeamiseen liittyneessä laskusuhdanteessa loivaksi ja työpaikkamenetykset suhteellisen vähäisiksi. Kokonaistuotannon kasvu laski alle kahden prosentin tasolle vuoden 2001 jälkipuoliskolta alkaen noin parin vuoden ajaksi. Vastaavasti työllisyyden heikkeneminen ajoittui pääosin vuoteen 2003, ja koko laskusuhdanteessa työpaikkoja menetettiin yhteensä vain noin Vaikka selvää käsitystä ei vielä ole siitä, miten pitkään maailmantalouden laskusuhdanne tulee kestämään ja mitkä sen vaikutukset ovat lopulta Suomen talouteen ja työllisyyteen, realistista on varautua viimekertaista selvästi syvempään ja pitempään laskukauteen ja sen myötä työllisyyden tuntuvaan heikkenemiseen. Normaalin laskusuhdanteen lisäksi työllisyyttä tulevat nyt heikentämään myös rahoitusmarkkinoiden vaikeudet. Voidaan kuitenkin olettaa, että vaikka vuonna 2009 investoinnit ja vienti supistuvat, kulutuskysyntä pitää tuotannon kasvun vielä plusmerkkisenä. Laskusuhdanteen pohja osuu työllisyydessä näillä näkymin vuoteen 2010, jolloin työpaikkoja tullaan menettämään eniten, vaikka tuotannon aallonpohja tuolloin jo sivuutettaisiinkin. On myös mahdollista ja todennäköistäkin, että hidastuvan kasvun kaudesta tulee vielä pitempi, ensi vuosikymmenelle ulottuva, koska työvoiman tarjonta alkaa vuosikymmenen vaihteen jälkeen oleellisesti laskea. Tuotannon ja työllisyyden välinen edellä kuvattu riippuvuussuhde kääntyy työvoimavarojen niukentuessa päinvastaiseksi. Tuotannon kasvu ei niinkään enää määrää työllisyyden tasoa. Työvoiman saatavuudesta tulee tuotannon kasvua rajoittava tekijä, kun suuret ikäluokat ovat poistuneet työvoimasta. Taloudessa kaikki riippuu kaikesta, jolloin suhdanteet eivät toistu samanlaisina. Tämänkertaisessa laskusuhdanteessa työllisyyden heikkenemistä jarruttaa se, että kannattavuudeltaan pääosin hyvässä kunnossa olevat yritykset välttävät työvoimapulaan varautuessaan ainakin alkuun irtisanomisia. Tuottavuuden kasvuvauhti tällöin hidastuu, mikä ylläpitää työllisyyttä. Työttömyyden kasvua taas puskuroi työvoiman tarjonnan väheneminen.

13 7 3. TYÖVOIMAN TARJONTA JA SEN KEHITYS Vielä tähän asti työvoimavarat ovat mahdollistaneet tuotannon ja työllisyyden nopean kasvun. Vuoden 2004 alusta toteutuneesta noin hengen työllisyyden kasvusta noin kaksi kolmasosaa ( ) tuli työvoiman tarjonnan kasvun kautta ja vain yksi kolmasosa (60 000) saatiin työttömistä. Työvoiman tarjontaa on saatu lisää pääosin kahdesta lähteestä, nuorista ja ikääntyneistä, joilla työvoimaosuuksien kohoaminen on vielä kuluvalla vuosikymmenellä riittänyt kompensoimaan parhaassa työiässä olevan väestön määrän vähenemisen. Tilanne kuitenkin muuttuu nopeasti vuosikymmenen taitteen jälkeen, kun suuret ikäluokat poistuvat työvoimasta. Työvoiman tarjonta on viime vuosina reagoinut työvoiman kysyntään aikaisempaa enemmän. Pitkällä aikavälillä työllisyyden muutoksesta, sekä ylös- että alaspäin, arviolta vain noin kolmannes on toteutunut työvoiman tarjonnan muutoksena. Jouston kasvu johtuu osin työttömyyden rakenteellisista ongelmista. Työttömistä on ollut vaikea rekrytoida ammattitaitoista työvoimaa uusiin työtehtäviin. Toisaalta työvoiman tarjontaa on lisännyt sekä nuorten että ikääntyneiden työmarkkinoilla olon muutos. Nuoret käyvät opiskelun ohessa laajalti ansiotyössä muutoinkin kuin lomakaudella silloin kun työmahdollisuuksia on tarjolla. Laskusuhdanteessa taas, kun etenkin nuorille sopivat tilapäistyöt vähenevät, päätoimisten opiskelijoiden määrä kasvaa. Ikääntyneiden osalta työvoiman tarjontaa ovat lisänneet varhaiseläkkeisiin kuluvalla vuosikymmenellä tehdyt ikärajakorotukset ja eläkemuotojen karsiminen, jotka ovat vähentäneet aikaista poistumista työelämästä. Voidaan myös arvioida, että työvoimavarojen niukentuessa ikääntyneiden arvostus työelämässä on noussut, mikä osaltaan on myös lisännyt työvoiman tarjontaa. Suurten ikäluokkien pysyminen työmarkkinoilla edeltäviä ikäluokkia huomattavasti pitempään selittää valtaosan työvoiman tarjonnan kasvusta kuluvalla vuosikymmenellä. Työurien pidentyminen on jatkunut nopeana vuonna 2008 nostaen edelleen yli 50-vuotiaiden työvoimaosuuksia ja työllisyysasteita. Työvoimatutkimuksen tiedoista laskettava 50-vuotiaan odotettavissa oleva työvoimaan kuulumisen odote nousee kolmen ensimmäisen neljänneksen perusteella arvioiden jo 10,4 vuoteen. Se merkitsee noin vuoden pitempää työmarkkinoilla oloa kuin vuonna 2004 ja vastaa työvoiman tarjonnassa kokonaista työvoimaikäluokkaa eli noin henkilöä. Tämä on nuoriin verrattuna noin kaksinkertainen tarjonnan lisäys. Nuorilla työvoiman tarjonta kasvoi vastaavana ajanjaksona noin :lla. Kuvio 4. Työvoimaan kuulumisajan ja työllisen ajan odotteet 50 vuoden iässä v odote, vuosia työvoima-aika työllinen aika '90 '92 '94 '96 '98 '00 '02 '04 '06 08* Aineisto: Tilastokeskus, työvoimatutkimus ja elinajan odote

14 8 Työikäisen väestön (15-64-v.) määrä kasvaa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2009 enää noin henkeä. Ensimmäiset suuret ikäluokat saavuttavat vuonna 2009 jo 64 vuoden iän, missä iässä työvoimaosuus on pudonnut jo noin 20 prosenttiin. Vaikka eläkeuudistuksen myötä työurat vielä pitenevät ja aikaisempaa suurempi osa ikääntyneistä jatkaa työelämässä normaalin eläkeiän jälkeenkin, tulee työvoiman tarjonta kääntymään vuonna 2009 laskuun. Ennusteessa (ks. työvoimatase s. 14) oletetaan, että talouden taantumassa vajaat puolet työllisen määrän laskusta johtaa avoimen työttömyyden kasvuun. Erityisesti nuoret vetäytyvät työmarkkinoilta, mutta myös ikääntyneiden työvoiman tarjonnan ennustetaan vähenevän. Työvoiman tarjonnan suhdannekäänne on nähtävissä vasta nuorilla, joilla se tapahtui ensimmäisenä kohta laskusuhdanteen alussa. Alle 25-vuotiaiden työllisten määrä jäi vuoden kolmannella neljänneksellä henkeä pienemmäksi kuin vuotta aikaisemmin. Vastaavasti työvoiman tarjonta supistui vuoden 2007 tasosta :lla (-3 %) ja nuorisotyöttömyys kääntyi samalla kasvuun.

15 9 4. TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA SEN KEHITYS Syyskuussa 2008 työllisten määrä, henkeä, oli vielä verrattain korkea eli suurempi kuin vuosi sitten. On kuitenkin huomattava, että tilanteen vertaaminen vuoden takaisiin lukuihin ei ota huomioon vuoden sisällä tapahtunutta muutosta eikä anna näin suhdannevaiheesta oikeaa kuvaa. Koko kolmannella neljänneksellä (heinä-syyskuussa) työllisiä oli enemmän kuin vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä. Työllisten kasvuvauhti on näin selvästi hidastunut alkuvuodesta, sillä tammi-kesäkuussa työllisyys lisääntyi keskimäärin :lla. Kausivaihtelusta puhdistettuna työllisten määrä näyttäisi viime kuukausina, tasoitusmenetelmästä riippuen, joko pysähtyneen tai jopa kääntyneen lievään laskuun. Kuvio 5. Työvoiman tarjonta ja kysyntä kuukausittain Tuhatta henkeä Työvoima Työlliset '88 '89 '90 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Laskusuhdanteen syvyyttä ja kestoa ei vielä osata ennakoida. Näillä näkymin on kuitenkin todennäköistä, että kasvuluvut pysyvät Suomessa vielä ainakin vuonna 2009 plusmerkkisenä, ehkä noin ½ prosentin tasolla. Tällä talouden kasvuvauhdilla työllisten määrä ennustetaan laskevan vuonna 2009 noin henkeä, jolloin työllisyysaste heikkenisi yhden prosenttiyksikön. Arviota havainnollistaa seuraava kuvio työllisyyden ja tuotannon kasvun välisestä riippuvuudesta laman jälkeen vuosina Työllisyysennusteessa BKT:n oletetaan kasvavan vuonna ,5 prosenttia ja ensi vuonna 0,5 prosenttia. Tuotannon ja työllisyyden välinen puolen vuoden viive huomioon ottaen työllisyyteen vaikuttava laskennallinen talouskasvu olisi vuonna 2009 vajaat 1 prosenttia (0,5x1,5+0,5x0,5).

16 10 Kuvio 6. BKT ja työllisyys vuosina Työllisyyden muutos, * BKT:n muutos, %, ( viive ½ vuotta) Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus ja kansantalouden tilinpito Ennusteessa lisäksi oletetaan, että nopeasti heikkenevä suhdannetilanne ja yritysten pessimistisiksi kääntyneet odotukset saavat yritykset vähentämään osan korkeasuhdanteessa hamstraamaansa työvoimaa. Jos kuitenkin taantuman oletettaisiin kestävän vain lyhyen aikaa ja yritykset pitäisivät kiinni työvoimastaan vaikeimman ajan yli, työpaikkojen menetykset voisivat jäädä noin :een, mikä keskimäärin vastaa noin 1 prosentin talouskasvua. Työllisyyskehitykseen vaikuttavat myös valmisteilla olevaan täydennysbudjettiin sisällytettävät vientiä ja investointeja tukevat toimenpiteet. Työllisyyden heikkenemistä ja työttömyyden kasvua ehkäistäneen lisäämällä täydennysbudjettiin myös työvoimapolitiikan tukitoimia. Vuoden 2009 talousarvioesitykseen toimenpiteitä budjetoitiin vasta keskimäärin noin henkilölle, jolloin niiden volyymi jäisi noin pienemmäksi kuin kuluvana vuonna. Toimialoittain tarkasteltuna päättyneessä korkeasuhdanteessa luotu työllisyyden nettokasvu syntyi kokonaan kotimarkkinatuotannon varaan: noin työpaikkaa palveluelinkeinoihin ja rakennustoimintaan. Alkutuotannossa työpaikkojen väheneminen hidastui ja teollisuudessa työllisyys kasvoi vain vähän. Yleinen näkemys on, että laskusuhdanteessa investointien rahoitusmahdollisuuksien heikentyminen tulee vaikeuttamaan erityisesti rakentamista ja vientiteollisuutta, joista työpaikkoja katoaa suhteellisesti eniten. Laman jälkeisestä kehityksestä poiketen työllisyyden kasvutrendin arvioidaan nyt taittuvan myös palveluelinkeinoissa. - Palveluelinkeinoissa työllisyyden kasvu on jo alkanut hidastua. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvua oli edellisvuotisesta , toisella ja kolmannella enää henkeä. Työllisyys on kasvanut enää vähän koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotka tuotetaan pääsoin julkisessa sektorissa. Myös aikaisemmin nopeasti kasvaneissa yrityspalveluissa työllisyyden kasvutrendi näyttäisi olevan taittumassa, mikä samalla myös ennakoi talous-