Kuntatalous 1/13. maaliskuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntatalous 1/13. maaliskuu"

Transkriptio

1 Kuntatalous 1/13 Kuntien menopaineet kasvavat Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kokoonpano Millainen kuntalaki tulevaisuuden kunnalle tarvittaisiin? Kuntatalousyksikön henkilöstöasioita Kuntatalouden sähköinen uutiskirje Kuntatalous monen muuttujan summa -julkaisu maaliskuu

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 1/2013 Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 4 gånger per år Julkaisija/Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn fax Painosmäärä 900 kpl Upplaga 900 st Painopaikka/Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tiedote on myös internetissä Kuntaliiton internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Kuntatalouden tilastot ja julkaisut > Julkaisut, Kuntataloustiedotteet > > Sakkunnigtjänster > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi > Kommunalekonomiska statistik och publikationer > Infobladet Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt/Ansvariga Ilari Soosalu Benjamin Strandberg Toimittanut/Sammanställt av Tuija Valkeinen SISÄLLYSLUETTELO Kuntien menopaineet kasvavat 3 Yleinen taloudellinen tilanne 5 Eurokriisin nykyvaiheita Taloudellinen tilanne Suomessa Kuntien menot vuosina Kuntien verotulot Kuntien ja kuntayhtymien velkarahoitus Verotus 11 Kehysriihen veroperustemuutokset Kunnallisveroon vaikuttavat muutokset Yhteisöveroon vaikuttavat muutokset Kiinteistöveroon vaikuttavat muutokset Jäteveron tuoton siirtäminen kunnille Alkuvuoden verontilitykset Kunnallisveron verontilitykset Yhteisöveron tilitykset Verotuskustannukset 2013 Kiinteistöverotus vuona 2013 Ennakkotietoja vuoden 2013 kiinteistöverotuksesta Kiinteistötietojen luovutusmenettely kunnille muuttuu vuonna 2013 Verohallinnon tilastot verotulojen kehityksestä Kuntien ja kuntayhtymien veroprosentti veronalaisesta elinkeinotulosta tai kiinteistötulosta vuonna 2013 Kuntien ja kuntayhtymien tulee varautua ilmoittamaan vuonna 2013 maksamansa matkakustannukset Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella tammikuun 2014 loppuun mennessä Verohallinnon rakentamispalveluiden käännetyn arvonlisäverotuksen ohjeeseen on tulossa tarkennus vesihuoltotoimintaan liittyen Valtionosuudet 18 Valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitus 2013 Muutokset valtionosuusrahoituksessa alkuvuonna 2013 Kehysriihen vaikutusvaltionosuuksiin Alustavat valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Valtionosuusuudistuksen selvitysmies Arno Miettinen jätti esityksensä valtionosuusuudistuksen alustaviksi linjauksiksi Kaikilla halukkailla mahdollisuus tutustua valtionosuusuudistukseen liittyvään materiaaliin ja seurantatyöryhmän työhön Kuntaliiton Eksaitti-työtilassa Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 21 Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista (2012) Kirjapitolautakunnan kuntajaoston kokoonpano 22 Millainen kuntalaki tulevaisuuden kunnalle tarvittaisiin? 23 Kuntatalousyksikön henkilöstöasioita 24 Sivu Kuntatalouden sähköinen uutiskirje 24 Kuntatalous monen muuttujan summa -julkaisu 25 Liitteet: Liite 1: Yleinen taloudellinen tilanne Liite 2a: Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2013 Liite 2b: Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2014 Liite 3: Kunta-alan palkkasumman kehitys Liite 4: Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja Liite 5: Kuntien verotulot vuosina , mrd. Liite 6a: Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. Liite 6b: Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. Liite 7: Keskeisiä indeksilukuja ja niiden ennusteita Liite 8: Kehysriihen veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin verrattuna tuottoarvioon ennen kehysriihen päätöksiä Liite 9a: Hallitusohjelman, kehysriihen ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. Liite 9b: Eri päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. Liite 10: Kutsutilaisuus Rahoitusriskien hallinnan koulutuspäivä Liite 11:Talous- ja veroennustepäivät Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2013

3 Kuntien menopaineet kasvavat Kehysriihi käytiin osin erikoisissa tunnelmissa. Riiheen oli ladattu ennätysmäisen paljon erilaisia, myös kuntia koskevia asioita. Lopputuloksista on käyty laajaa keskustelua ja vaikutusten arviointi monelta osin on vielä kesken. Tämä koskee niin kunta- ja sote-uudistusta kuin kuntatalousvaikutuksia. Alustavien laskelmien pohjalta julkisuudessakin ollut arvio siitä, että valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen olisivat ensi vuonna noin 90 miljoonaa euroa miinuksella, on osoittautunut alimitoitetuksi. Informaatiosodassa häviäjänä ovat olleet niin media kuin kunnat, joita useat päätökset koskevat. Laskentaperusteista ei saatu riittävän luotettavaa tietoa ajoissa ja erilaiset spekulaatiot ovat lentäneet sinne tänne. Saattaa olla, että tämänkin kuntataloustiedotteen tietoja joudutaan vielä jälkikäteen tarkentamaan. Toivottavaa on, että jatkossa tämänkaltaiselta toiminnalta voitaisiin välttyä. Mikä sitten on valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen eri vuosina? Mitä jää viivan alle, kun esitetyt muutokset otetaan huomioon? Valtionosuuksien osalta on positiivista, että niin yhdistymisavustukset, -selvitykset kuin liitostilanteessa tulevat valtionosuuskompensaatiot rahoitetaan valtion varoista. Näin jatketaan normaalia ja vakiintunutta käytäntöä. Valtionosuuksiin tehdään myös toiminnan laadun ja laajennusten pohjalta tapahtuvat muutokset sekä täysimääräiset indeksitarkistukset. Peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan jo päätettyjen miljoonan euron lisäksi ensi vuonna 237 miljoonaa euroa. Leikkaukset jatkuvat koko kehyskauden ajan niin, että niiden taso vuonna 2017 on 265 miljoonaa euroa alhaisempi tähän vuoteen verrattuna. Lisäksi tulevat opetustoimen jo aiemmin päätetyt leikkaukset, joista merkittävin on indeksien jäädyttäminen. Hallitusohjelman mukaan kuntien veromenetykset kompensoidaan täysimääräisesti. Nyt tehdyt päätökset merkitsevät, että yhteisöveromuutoksista aiheutuvia menetyksiä kompensoidaan vain noin puolella laskennallisiin menetyksiin verrattuna. Tämä johtuu siitä, että hallitus ennakoi päätöksissään ns. dynaamiset vaikutukset. Kunnilta jää näin saamatta vuositasolla laskelmiemme mukaan noin 140 miljoonaa euroa kompensoimattomia verotuloja. Ikärakenteen ja väestön määrän muutoksesta johtuen sosiaali- ja terveydenhuollon menojen arvioidaan kasvavan laskennallisesti kehyskaudella miljoonalla eurolla ja esi- ja perusopetuksen vastaavasti 11 miljoonalla eurolla. Kehyspäätökset yhdistettynä merkittävään kuntapalvelujen kysynnän kasvuun ennakoivat suuria kuntaveronkorotuksia jo ensi vuodelle. Kuntalain mukaan valtio-kuntasuhteessa noudatetaan rahoitusperiaatetta, jossa valtio varmistaa kunnille riittävät resurssit palveluiden tuottamiseen. Nyt onkin odotettavissa, että eduskuntakäsittelyn yhteydessä tehdään valtionosuusleikkauksia ja niitä arvioidaan myös perustuslainmukaisuuden näkökulmasta. Aleneehan peruspalvelujen valtionosuusprosentti 30 %:in pintaan, jopa sen alle. Valtio-kuntasuhteen osalta kehysriihipäätöksissä on kuntien kannalta myös positiivista. Kuntien veropohjaa laajennetaan siirtämällä jäteveron tuotto kunnille ensi vuoden alussa sekä uudistamalla kiinteistöverotusta samoin ensi vuoden alussa. Nämä kaksi ratkaisua vahvistavat kuntataloutta noin 170 milj. /v. Kuntien veropohjan laajentamista tulee jatkaa ja näin vähentää painetta kunnallisverotuksen korottamiseen. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2013 3

4 Kuntien yhdistymisselvitykset ja yhdistymisavustukset samoin kuin valtionosuusmenetykset kuntaliitostilanteessa korvataan kokonaan valtion varoista. Näin jatketaan aiemmin vakiintunutta käytäntöä kannustaen kuntia liitoksiin. Kuntatalouden perustehtävien hoitamiseen ei kuitenkaan tule lisää voimavaroja, eikä näitä varoja voida Kuntaliiton mielestä laskea kuntatalouden tuloiksi valtio-kuntasuhteessa varsinkin kun niiden käyttö on hyvin vaikeata arvioida etukäteen. Kehyspäätöksen mukaan toteutetaan vuosina toimintaohjelma, jonka tavoitteena on vähentää kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita niin, että saavutettaisiin yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin vuoteen 2017 tasolla muutoin toteutuvasta. Kuntaliitto tulee osaltaan aktiivisesti seuraamaan tämän haasteellisen tavoitteen toteutumista. Tärkeätä on, että vasta nyt päätetyn ohjelman vaikutuksia ei ole otettu huomioon kuntataloutta koskevissa laskelmissa. Hallitus esittää työmarkkinatuen rahoituksen ja aktivointivastuun siirtämistä kunnille niiden pitkäaikaistyöttömien osalta, jotka työttömyyden perusteella saavat työmarkkinatukea 300 päivän työttömyysjakson jälkeen. Tältä osin kustannusarviot ja laskelmat on syytä pikaisesti saattaa ajan tasalle ja esittää kunnille konkreettinen malli siitä, kuinka tässä on tarkoitus edetä. Kuntaliiton alustavien laskelmien mukaan esitetty 150 miljoonan euron menetys ei lähimainkaan voi vastata niitä kustannuksia jotka esitetystä rahoitusvastuun siirrosta kunnille seuraisi. Tähän kokonaisuuteen on liityttävä merkittävä valtion vastaantulo ja lisärahoitus kuntien työllisyyden hoidon aktiivitoimenpiteisiin. Ilman tällaista panostusta kuntien taloutta uhkaa satojen miljoonien lisälasku etenkin nyt kun TE-toimistojen voimavaroja on vähennetty ja työttömyys on kasvussa. Rahoitusperiaatteen mukaisesti valtion on vastattava riittävästä rahoituksesta, jos kunnille siirretään uusia tehtäviä. Hallitusohjelman mukaisesti uusien ja laajenevien tehtävien valtionosuuden on oltava yli puolet. Kuntatalouden kireys huomioon ottaen valtion rahoitusosuuden tulisi olla 100 %. Työmarkkinatuen rahoitus- ja toimeenpanovastuun lisäksi kuntien vastuut kasvavat erityisesti maahanmuuttajien kotouttamisen osalta, nuorisotakuun toimenpanossa sekä useissa muissa toiminnoissa. Kuntien rakennusten korjausvelka on jo lähes viiden miljardin suuruusluokkaa homekoulut, terveysasemat, vanhainkodit ja sairaalat vaativat peruskorjausta. Kuntaliitto on esittänyt, että valtio osoittaisi tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa kunnille erityistukea terveyshaitoista johtuvien rakennusten peruskorjauksiin välittömästi liiton esittämä 200 miljoonaa euroa 20 % rahoitus-osuutta jo tänä vuonna. Näin parannettaisiin rakennusalan työllisyyttä vähintään henkilötyövuodella. Nämä välttämättömät kuntien peruskorjausinvestoinnit ovat nopeasti käynnistettävissä. Kuntien talous siis kiristyy ja edessämme ovat sopeutuksen vuodet. Tästäkin tullaan selviytymään, mutta se tulee olemaan haasteellista. Lisätietoja: Ilari Soosalu, p , Reijo Vuorento, p , Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2013

5 Yleinen taloudellinen tilanne Eurokriisin nykyvaiheita Maailmantalouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Vaikka koko maailman bruttokansantuotteen kasvu onkin kolmen prosentin luokkaa, niin euroalueella kasvu on ollut vaisua eikä sanottavaa piristystä ole luvassa ennen vuotta Suomen talous seuraa pitkälti muuta Eurooppaa ja varsinkin maamme viennin kehitys on haavoittuvainen. Suomen viennille arvioidaan varsin vaatimatonta kasvua lähivuosina ja suhdannenousu voikin tapahtua näillä näkymin vasta vuonna Vallitseva epävarmuus finanssikriisin hoitamisen onnistumisesta hidastaa myös Suomessa työllisyyden kasvua ja kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen vaimean kasvun takia. Euroopan talouskehitys on yhä riippuvainen kriisin hoidosta. Euromaiden kokonaistuotanto supistui viime vuonna 0,5 prosenttia. Kasvu hidastui talouksissa, jotka aiemmin ovat vastanneet huomattavasta osasta kasvua. Tänä vuonna euroalueen BKT:n arvioidaan supistuvan saman verran. Kriisin syveneminen viime keväästä alkaen sekä kiristynyt finanssipolitiikka ovat painaneet kasvunäkymiä. Kun käytetään mittarina vuoden 2008 kokonaistuotannon tasoa, Yhdysvallat on sen jo ohittanut. Koko euroalueella ja Suomessa taso on saavuttamatta. Kasvu nopeutunee loppuvuonna, jos rahoitusmarkkinoiden luottamus säilyy ja kriisimaiden vajeet saadaan kestävälle uralle. Kansainvälisen kaupan elpyminen merkitsisi vuoden jälkipuoliskolla tilauksia myös euroalueelle. Kasvuerot euromaiden välillä ovat yhä selkeät. Kriisivaltioiden (Kreikka, Portugali, Italia, Espanja) tuotanto vähenee selvästi. Saksan talous on menestynyt odotuksia paremmin, sillä kotimaista kysyntää on saatu kasvatettua ja taloutta tasapainotettua. Ranskan kehitys aiheuttaa huolta, ja maan odotetaan pitävän kiinni budjettitavoitteistaan. Kriisi on osoittanut euroalueen keskinäisen riippuvuuden, minkä vuoksi EU:n tasolla finanssi- ja talouspolitiikan koordinaatiota ja sääntelyä on pyritty uudistamaan. Maailmantalouden keskeisin riski liittyy EU:n kykyyn saada ongelmamaiden julkisen sektorin rahoitusjärjestelmä vakautettua. Mahdollinen taloudellisen ja sosiaalisen kahtiajaon syventyminen EU:ssa lisää riskejä. Näin ollen myös yhteisymmärryksen saavuttaminen kriisinhoidon välineistä on ollut haasteellista. Julkisesti on kiistelty talouskurin ja elvytyksen suhteesta rahoitusmarkkinoiden luottamuksen palauttamiseksi pitkällä aikavälillä. Syksyllä 2012 Euroopan Keskuspankki ilmoitti ostavansa rajattomasti kriisimaiden lyhyitä velkakirjoja jälkimarkkinoilta ehdolla, että kriisimaa hakeutuu Euroopan vakausmekanismin (EVM) rahoituksen piiriin. Lupaus rauhoitti markkinat, mutta kriisi ei ole ohi. Kriisimaiden on yhä toimittava itse julkisen taloutensa tervehdyttämiseksi. Uusia epävarmuustekijöitä ovat Italian poliittinen tilanne, Kyproksen pankkikriisin jälkihoito sekä euron arvon kehitys. Talouskehityksen arvioinnin ja rahoitusmarkkinoiden toimivuuden kannalta olisi tärkeätä, ettei velkakirjojen ostolupaus hämärrä varsinaisten talouden indikaattoreiden merkitystä. Viime aikoina on arvuuteltu jonkinasteisen valuuttasodan mahdollisuutta, kun Japanin jenin arvo putosi hallituksen elvytyspyrkimyksien takia. Myös länsimaiden kevyt rahapolitiikka on nähty riskinä. G20-maat ovat kieltäneet valuuttasodan mahdollisuuden. Euron vahvistuminen viime kesän ja alkuvuoden välillä on kuitenkin varjostanut euroalueen vientinäkymiä. Niinpä kevyt rahapolitiikka tuleekin jatkumaan ja lyhyet korot pysyvät matalina, sillä kriisimaat tarvitsevat pitkään myös rahapoliittista tukea. EU:n komissio ennustaa inflaation hidastuvan ja vakiintuvan vuonna Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2013 5

6 2014 noin 1,7 prosentin tasolle koko EU:ssa ja 1,5 prosenttiin euroalueella, mikä kehitys toteutuessaan myös vähentää korkopaineita. Euroopan ja Suomen paikallissektorin kannalta erityisesti työttömyyden kasvu on suuri uhka. Vuonna 2009 valtiot vielä tukivat kuntia, mutta nyt ei elvytysvaraa ole. Epävarmuus hidastaa työllisyyden kasvua ja siten verotulojen kehitystä. Tämän vuoden työttömyysasteeksi euroalueella komissio arvioi 12,2 prosenttia. Taloudellinen tilanne Suomessa Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna Kansantaloutemme oli viime vuonna käytännöllisesti katsoen taantumassa, vaikka kahden peräkkäisen neljänneksen supistumiselta vältyttiinkin. Ensimmäisellä neljänneksellä tuotanto kasvoi hieman, kun taas toisella neljänneksellä volyymi supistui yli prosentin. Kolmannella neljänneksellä tuotanto lisääntyi hieman. Ennakkotietojen mukaan tuotanto väheni puolella prosentilla viimeisellä neljänneksellä. Loka-joulukuussa supistumista tapahtui lähes kaikilla toimialoilla, eniten sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, metalliteollisuudessa sekä rakentamisessa. Metsäteollisuuden tuotanto sen sijaan kasvoi viimeisellä neljänneksellä lähes viisi prosenttia. Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellisista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty toisistaan poikkeavia kehityskuvia Suomen kansantalouden näkymistä lähivuosina. Taloudellisen kasvun arvioidaan kuitenkin yleisesti olevan Suomessa lähivuonna hidasta. Tänä vuonna tuotanto kasvanee vain puolisen prosenttia. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme lähivuosien kehitykseen vaikuttavat talouspoliittiset toimenpiteet. Niiden mitoittamisessa ja ajoituksessa on otettava huomioon suhdannetilanteen ohella kansantaloutemme rakenteisiin ja niiden vahvistamiseen liittyvät näkökohdat. Valtiovarainministeriö arvioi lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräiseksi vuotuiseksi kasvuksi 1-2 %. Inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa, eikä ohjauskoron lisäalentaminen ole täysin poissuljettu. Likviditeetin lisääminen markkinoille on alentanut markkinakorkoja. Öljyn hinnan kohoaminen on kuitenkin yksi keskeinen uhkakuva maailmantalouden kehityksessä. Suomessa arvonlisäveron korottaminen osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa osaltaan kuluttajahintoja tänä vuonna vuositasolla noin 0,6-0,7 prosenttia. Vuonna 2013 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 2,1 %. Kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtynee 2,5 prosenttiin vuonna Valtiovarainministeriö on arvioinut tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,4 %. Raami-sopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa kuin viime vuonna. Valtiovarainministeriön tekninen oletus yleisen ansiotasoindeksin noususta vuonna 2014 on 2,5 %. Työmarkkina-järjestöjen kevättalvella käymät tunnustelut eivät johtaneet yleiseen -, jossa yhtenä vaihtoehtona olisi ollut nykyisten sopimusten jatkaminen ja mahdollinen palkkojen tason tarkistus nykyisten sopimuskausien päättymisten jälkeen. Kunta-alalla nykyinen sopimuskausi päättyy Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi. Työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotet- 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2013

7 tua vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysaste säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 7,7 %. Työttömänä oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden aikana keskimäärin vähän yli kaksisataatuhatta henkilöä. Työllisyys kääntyi vuonna 2012 lievään nousuun. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan kuluvan vuoden notkahduksen jälkeen nousta väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa ensi vuonna kuitenkin vain niukasti jos ollenkaan, koska kokonaistuotannon kasvu pysynee valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Tähän viittaavat myös Tilastokeskuksen tiedot työttömyyden kasvusta helmikuussa vuositasolla. Keskimääräisen työttömyysasteen valtiovarainministeriö arvioi olevan hieman yli kahdeksan prosenttia tänä ja ensi vuonna. Liitteessä 1 on esitetty tietoja ja valtiovarainministeriön ennusteita eräistä kuntatalouden kannalta keskeisistä kokonaistaloudellisista muuttujista. Vuosien tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen maaliskuussa 2013 julkaisemiin kansantalouden tilinpidon lukuihin sekä eräisiin muihin julkisiin tilastoihin. Vuosia koskevat luvut ovat valtiovarainministeriön maaliskuun lopussa julkaisemasta suhdannekatsauksesta. Katsaus on luettavissa valtiovarainministeriön internetsivuilta osoitteessa: asiakohdassa ajankohtaista. Samasta osoitteesta löytyvät myös valtiontalouden kehyspäätös vuosille sekä peruspalveluohjelma Kehyspäätöksen liitetiedoissa on arvioita ja taustaoletuksia kokonaistaloudellisesta kehityksestä myös vuosille Liitteissä 2a ja 2b on esitetty kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita kuntatalouden kannalta keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina 2013 ja Kuntien menot vuosina Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan toimintamenojen kasvu hidastui hieman edellisvuosista ja oli viitisen prosenttia. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 3,7 %. Kunta-alan palkkasumma kasvoi vuonna 2012 hieman nopeammin kuin kuntaalan ansiotasoindeksin kehityksen perusteella voitiin päätellä. Syinä ovat henkilökunnan määrän ja rakenteen kehitys sekä lomapalkka-velan kirjaamistavan muutos. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli 6,4 %. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee 3,5-4 prosenttiin. Hidastuva suuntaus jatkunee edelleen vuonna 2014, jos kunta-alan palkkaratkaisu on maltillinen ja kustannustason kohoaminen jää ennustettuun. Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2011 syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien omien verotulojen kasvusta. Valtion osallistumisen lisääminen toimintamenoihin ja sitä kautta palkkaus- ja henkilöstökustannusten rahoitukseen ei näillä näkymin ole mahdollista. Kunta-alan ansiotasoindeksin kohoamisen arvioidaan hidastuvan viime vuoden 3,4 prosentista ja olevan tänä vuonna 2,4 %. Tämä arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Vuonna 2014 kunta-alan ansiotasoindeksin nousuksi arvioidaan laskentateknisenä oletuksena 2,5 %, joka vastaa valtiovarainministeriön laskentateknistä oletusta yleisen ansiotasoindeksin keskimääräisestä kohoamisesta ensi vuonna. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2013 7

8 Liitteessä 3 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasummaan vaikuttavista tekijöistä vuosina Vuosia koskevat luvut perustuvat lähinnä kunta-alan palkkaratkaisuun ja peruspalveluohjelmassa esitettyihin arvioihin. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2013 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille on esitetty oletusarvot maksujen suuruudelle kyseisinä vuosina. Viime vuosien päätöksissä yleinen piirre arvioidussa maksujen kehityksessä on ollut, etteivät maksujen tasot merkittävästi muuttuisi tarkasteluajanjaksona. Kehyskaudella trendi näyttäisi olevan lievästi aleneva sen johdosta, että työnantajan eläkevakuutusmaksu (KuEL-maksu) alenee. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2,04 % maksun perusteena olevasta palkasta. Maksun suuruudeksi vuodelle 2014 on esitetty kehyspäätöksen liitteenä olevassa peruspalveluohjelmassa prosenttiluku 2,14. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2013 palkkasumman ensimmäiseen euroon asti 0,80 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 3,20 %. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kehyspäätöksessä alenevan vuonna 2014 keskimäärin noin 0,14 prosenttiyksikköä. Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna noin 3,06 %, niin vuonna 2014 sen arvioidaan olevan noin 2,92 %. Päätös työttömyysvakuutusmaksuista vuodelle 2014 tehdään syksyllä. Maksun euromääräiseen palkkasummaan on lähivuosina odotettavissa muutoksia mm. inflaatiotarkistusten muodossa. Työttömyysvakuutusmaksun kehitys riippuu lähinnä työttömyyden kehityksestä eikä näillä näkymin ole olemassa suuria maksujen korotuspaineita keskipitkällä aikavälillä. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on ollut vuosina samansuuruinen eli noin 23,6 % palkkasummasta. Tänä vuonna keskimääräinen maksutaso on 23,9 %. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan työnantajan keskimääräinen eläkemaksu alenisi hieman lähivuosina ja olisi ensi vuonna 23,6 % suhteessa KuEL-palkkasummaan. Palkansaajan vakuutus-maksun suuruudesta tehtävä päätös vaikuttaa työnantajan osuuteen. Kehys-päätöksen mukaan palkansaajan eläkemaksut kohoavat kehyskaudella, kun sen sijaan kuntatyönantajan maksutaso jonkin verran alenisi kehyskaudella. Vuonna 2014 palkansaajan keskimääräinen eläkemaksu saattaa kohota lähes puoli prosenttiyksikköä. Opettajien keskimääräinen VaEL-maksu alenee tämän vuoden 19,4 prosentista ensi vuonna 0,4 prosenttiyksikköä ja on tämän hetkisen arvion mukaan siten 19,0 vuonna Työnantajan eläkemaksun lievästi aleneva trendi on odotettavissa aina vuoteen 2017 asti. Liitteessä 4 on esitetty vuosien kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut ja tämän hetkiset arviot vuodeksi Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2012 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,2 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuotta hitaampaa. Vuonna 2013 kustannustason kohoaminen hidastuisikin arviolta 2,3 prosenttiin. Ensi vuoden kustannustason muutos lienee samaa luokkaa, mutta kunta-alan kustannustason muutos riippuu olennaisesti vuoden 2014 palkkaratkaisusta. Liitteessä 7 on esitetty eräitä keskeisiä kustannuskehitystä kuvaavia indeksejä ja niiden tulevasta kehityksestä vuosille valtiovarainministeriön laatimia 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2013

9 arvioita. Arviot löytyvät myös valtiontalouden kehyspäätöksestä vuosille Kuntien verotulot Vuonna 2012 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin runsaan prosentin. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat muutamaa edellistä vuotta nopeammin eli lähes neljä prosenttia. Yhteisöveron tilitykset alenivat erittäin paljon, yli 27 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät kuutisen prosenttia. Tilityksiä kertyi viime vuonna 19,3 miljardia euroa. Vuonna 2013 kunnallisveron tilityksiä lisäävät ansiotulojen noin kolmen prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,13 prosenttiyksikköä ja on 19,38. Tilityksiä kasvattavat osaltaan kunnallisverotuksen tuloista tehtävien vähennysten säilyminen perusteiltaan nimellisesti lähes ennallaan, jolloin vähennysaste alenee. Pieniä perustemuutoksia tehdään perusvähennykseen ja laskennallisesta verosta tehtävään työtulovähennykseen. Valtion vuoden 2013 talousarviossa yllä mainittujen veroperustemuutoksien vaikutukseksi arvioitiin 30 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon eräät kuntien tuloveroja lisäävät veroperustemuutokset, niin nämä vähentävät kunnallisveroa yhteensä 12 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallis-veron tilitykset kasvanevat noin 3,5 prosenttia. Vuonna 2014 ansiotulojen kasvuvauhti pysynee kuluvan vuoden tasolla. Viime vuonna kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Tämä kasvattaa osaltaan kunnallisveron tuottoa myös vuonna Maaliskuun kehysriihessä päätettiin eräistä ansiotuloverotuksen perusteiden muutoksista, jotka vähentävät kunnallisveron tuottoa vuonna Näitä tekijöitä on tarkasteltu jäljempänä tässä tiedotteessa. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna noin 3,5 % kuluvaa vuotta enemmän. Talouskehityksen paraneminen vuosina heijastui myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kasvu jatkui voimakkaana myös vuonna Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Hallitus-ohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöjen tuloveroprosenttia alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Valtiontalouden kehyspäätökseen vuonna 2012 liittyi edellä mainittu kirjaus, jonka mukaan vuosina yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta oli 28,34 %. Vuonna 2013 jakoosuus on 29,49 prosenttia, kun väliaikaisesti voimassa olevat yhteisöjen verohuojennukset kompensoidaan kunnille. Yhteisöveroa tilitettiin kunnille viime vuonna hieman yli 1,2 miljardia. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa eli seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna Hallitus päätti maaliskuun kehysriihessään alentaa yhteisöjen tuloveroprosenttia 20 prosenttiin. Hallitusohjelman mukaan tämä kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta kohoaa, mutta kompensointitavasta riippuu kuinka paljon. Tämän hetkisen arvion mukaan yhteisöveroa tilitetään kunnille 1,35 miljardia euroa vuonna Yhteisöveron tuottoon liittyy kuitenkin Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2013 9

10 monia epävarmuustekijöitä sekä yleisen taloudellisen kehityksen että kuntien jakoosuutta koskevan päätöksen johdosta. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2012 lähes 1,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän yli 1,3 miljardia euroa. Maaliskuun kehysriihessä päätettiin eräistä toimenpiteistä kiinteistöveron tuoton kasvattamiseksi. Toteutuessaan ne lisäävät arvion mukaan vuoden 2014 kiinteistöveron tilityksiä noin sata miljoonaa euroa. Kiinteistöveron tuotto kasvanee ensi vuonna kymmenisen prosenttia. Liitteessä 5 on esitetty kuntien verotulojen tilitysten toteutuneet kertymät vuosilta sekä ennusteet vuosille 2013 ja Tänä vuonna kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan nelisen prosenttia. Vuonna 2014 verotulot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan 3,5 prosenttia. Verotulojen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan mm. huhtikuun lopussa pidettävillä talous- ja veroennustepäivillä. Kaksipäiväisessä tilaisuudessa ( ) käsitellään ensimmäisenä päivänä valtionosuusjärjestelmää ja toisena päivänä yleistä taloudellista tilannetta sekä kuntien verotuloja. Kuntien ja kuntayhtymien velkarahoitus Luotonanto on supistunut sääntelyn kiristymisen ja heikentyneen luottokysynnän vuoksi. Tämä on näkynyt heikkona investointikehityksenä koko Euroopassa, erityisesti euroalueella ja myös Suomessa. Suomen kunnilla sen sijaan on mittavat investointitarpeet, joka puolestaan aiheuttaa paineita velkaantumiskehitykselle. Sääntely on otettava huomioon Suomenkin julkisen sektorin EMU-velan hallinnassa ja valvonnassa. Toisaalta olisi tärkeätä, että kunnat osaltaan pitäisivät investointeja yllä ja panostaisivat myös elinkeinopolitiikkaa ja työllisyyttä tukeviin investointeihin toimivaltansa puitteissa. Suomen vahvuuksia on kansainvälisesti vertaillen alhainen julkinen velka. Velan kasvuun tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti. Epävarmuutta kuvaa hyvin myös rahoitusmarginaalien kohoaminen - enemmän sääntelyn ja rahoituslaitosten vakavaraisuusvaatimusten kiristymisen vaikutuksesta kuin perinteisten markkinamekanismien heijastuksena. Vaikka korkotaso on edelleen historiallisen matala, myös kuntien korkokustannukset ovat marginaalien nousun myötä selvästi kohonneet. Suomen koko julkisen sektorin varainhankinnan ja kohtuullisen marginaalitason turvaamiseksi parhaan luottoluokituksen säilyminen on ensiarvoisen tärkeätä. Liitteissä 6a ja 6b on esitetty Tilastokeskuksen julkaisemien tilastotietojen perusteella laaditut tulos- ja rahoituslaskelmat vuosilta Vuotta 2012 koskevat laskelmat perustuvat mm. kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioihin. Vuosien tulos- ja rahoituslaskelma-arviot perustuvat peruspalvelu-ohjelman laskelmiin sekä Kuntaliiton arvioihin. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p , Jari Vaine, p , Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2013

11 Verotus Kehysriihen veroperustemuutokset Hallituksen kehysriihessä on tehty monia kuntien verotuloihin vaikuttavia päätöksiä. Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi on päätetty vahvistaa kuntien omaa veropohjaa osoittamalla jäteveron tuottoa vastaava lisäys kunnille vuodesta 2014 alkaen. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Kehysriihessä tehtyjen päätösten osalta hallitus on kuitenkin esittänyt, että yhteisöveron verokannan laskun ja osinkotulojen verotuksen muutoksen osalta kompensaatiossa otetaan huomioon ns. dynaamiset vaikutukset eikä kompensaatiota laskettaisi staattisesti. Dynaamisten vaikutusten toteutuminen on kuitenkin erittäin epävarmaa. Kuntaliitto lähteekin siitä, että veroperustemuutokset tulee kompensoida kunnille täysimääräisesti staattisten laskelmien perusteella. Nyt ehdotettu kompensaatioiden laskentamalli poikkeaa aiemmasta käytännöstä ja pienentäisi kunnille maksettavia kompensaatioita merkittävästi. Liitteessä 8 ovat kehysriihen veroperustemuutosten vaikutukset kuntien kaikkiin verotuloihin eriteltynä. Kunnallisveroon vaikuttavat muutokset Kunnallisverotuksen kohteena oleviin ansiotuloihin ja verottavan tulon laskentaan tehtiin kehysriihessä useampia veroperustemuutoksia. Suurin yksittäinen ansiotuloihin ja sitä kautta kuntien verotuloihin vaikuttava muutos liittyy hallituksen päättämään osinkotulojen verotusjärjestelmän uudistamiseen. Nykyään osa muista kuin listatuista yhtiöistä saaduista osingoista verotetaan ansiotulona. Vuoden 2011 verotuksessa ansiotuloina verotettavien osinkotulojen määrä oli noin 408 milj. euroa. Nyt hallitus on linjannut, että täysin verovapaista osingoista luovutaan kokonaan vuodesta 2014 alkaen, mutta kaikki osinkotulot siirtyvät verottavaksi kokonaan tai osittain pääomatulona. Täten kunnallisveron veropohja alenee yli 400 miljoonaa euroa, jonka on laskettu alentavan kunnallisveron tuottoa staattisesti noin 80 milj. euroa. Valtiovarainministeriön vaikutuslaskelmissa on kuitenkin otettu huomioon yhteisöverotuksen ja osinkoverotuksen muutosten ns. dynaamiset vaikutukset ja sen perusteella päädytty tulkintaan, että osinkoverotuksen muutos ei alentaisi kuntien verotuloja, koska se mm. lisää taloudellista toimeliaisuutta, siirtää verotettavaa tuloa Suomeen muista maista sekä lisää yrittäjien halua nostaa osa tuotosta palkkatulona. Kehyspäätöksen mukaan osinkotulojen verotuksen muutos kompensoituu kokonaisuudessaan sitä kautta, että yrittäjät nostavat yrityksistä vastaavan määrän palkkatuloja. Tämä taas alentaa osaltaan yhteisöveron tuottoa. Muita veroperusteisiin tehtyjä muutoksia vuodelle 2014 on työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus 30 eurolla (vaikutus kunnallisveron tuottoon -18 milj. ), perusvähennyksen enimmäismäärän korotus 30 eurolla (vaikutus -9 milj. ) ja kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 2000 eurosta 2400 euroon (vaikutus -9 milj. ). Vuodelle 2015 päätettiin jatkaa asuntolainan korkovähennyksen lisärajoittamista 5 prosenttiyksiköllä (vaikutus 14 milj. ; aiemmin päätetty vastaavasta rajoituksesta vuodelle 2014) sekä opintolainan korkovähennyksen poistamisesta (vaikutus 4,5 milj. ). Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

12 Yhteensä staattisiksi vaikutuksiksi verotuottoon on arvioitu -116 milj. vuonna 2014 ja -97,5 milj. vuosina Vähennysten muutosten aiheuttamat muutokset (-36 milj. v. 2014; -17,5 milj. v ) on esitetty kompensoitavaksi valtionosuuksien lisänä. Ansiotuloina verotettavien osinkojen siirtyminen pääomatuloverotukseen piiriin on esitetty jätettäväksi kompensaatiolaskelmien ulkopuolelle muutokseen liittyvien dynaamisten vaikutusten vuoksi joiden esitetään itsessään kompensoivan kunnille niistä aiheutuva verotulojen menetys. Yhteisöveroon vaikuttavat muutokset Suurin yksittäinen kuntien verotuloihin vaikuttava muutos on yhteisöverokannan alentaminen nykyisestä 24,5 %:sta 20 %:in vuodesta 2014 alkaen. Tämän on arvioitu vaikuttavan yhteisöverotuottoon kokonaisuudessaan noin 870 milj. euroa sitä alentavasti. Valtiovarainministeriö on lisäksi arvioinut, että osinkotulojen verotuksen uudistamisen takia listaamattomien yritysten omistajat nostavat yhtiöistä aiempaa enemmän palkkatuloa, joka pienentää yhteisöveron tuottoa noin 90 milj.. Yhteensä verotulojen menetys olisi siis noin 960 milj. euroa vuodelle Jos osinkoverotuksen aiheuttamia dynaamisia muutoksia ei huomioida, niin vuodelle 2014 vahvistetun kuntien jako-osuuden mukaisesti laskettuna kunnat menettävät yhteisöverotuloja edellä esitetyn mukaisesti noin 250 milj.. Vuosina yhteisöveron tuoton on ennustettu kasvavan samassa tahdissa kansantalouden tilinpidon mukaisen toimintaylijäämän kanssa joten laskennalliset verotulojen menetykset ovat tällöin vuotta 2014 korkeammat. Lisäksi hallitus on kehysriihessä päättänyt toimista joiden vaikutuksesta yhteisöveron tuotto nousee. Aiemmin päätetystä poiketen yritysten ns. T&K vähennys sekä tuotannollisten investointien korotetut poistot aikaistetaan päättymään vuoden 2015 sijaan vuoden 2014 loppuun. Muutokset korottavat yhteisöveron tuottoa vuonna 2015 arviolta yhteensä noin 188 milj.. Lisäksi on päätetty, että yritysten edustuskulut ovat vuodesta 2014 alkaen kokonaisuudessaan vähennyskelvottomia verotuksessa nykyisen 50 % vähennyskelpoisuuden sijaan jonka arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa 37 milj.. Vuodesta 2014 alkaen pitkäaikaisten poistojen poistojärjestelmä muutetaan hyödykekohtaiseksi ja yritysten korkovähennyksien vähennysoikeutta rajoitetaan aiemmin päätettyä enemmän. Näillä muutoksilla on verotuottoa lisäävä vaikutus vuodesta 2014 alkaen. Korkovähennyksen lisärajauksen arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa noin 12 milj. ja poistojärjestelmän uudistamisen 8 milj.. Staattisesti laskettuna käyttäen kuntien vahvistettuja jakoosuuksia nämä muutokset lisäävät kuntien verotuloja 16 milj. vuonna 2014 ja 71 milj. vuonna Täten kuntien verotulot vähenevät tehtyjen muutosten vaikutuksesta vuonna 2014 noin 235 milj. ja vuonna 2015 noin 192 milj.. Aiemmin hallituskaudella yhteisöverotukseen tehdyt veroperustemuutokset on kompensoitu kuntien yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Myös nyt tehdyt muutokset kompensoidaan todennäköisesti vastaavasti. Kuten edellä on mainittu, niin yhteisöverokannan alentamisen kompensaation määrään liittyy suurta epävarmuutta. Kehyspäätöksen linjauksen mukaan kompensaation määrää laskettaessa otetaan huomioon ns. dynaamiset vaikutukset, joiden oletetaan nostavan yhteisöveron tuottoa jo vuonna Verokannan alentamiseen ja yhteisöveron muihin muutoksiin liittyvien dynaamisten vaikutusten on arvioitu tuottavan yhteisöverotuloina takaisin 50 % päätöksien myötä menetettävistä verotuloista. Tällä perusteella on päädytty arvioon, että kunnille kompensoitava menetys olisi noin 180 milj. vuoden 2014 tasossa. Laskentamalli poikkeaa aiemmin käytetystä ja jättäisi kompensoimatta kunnille vuonna 2014 staattisesti laskettuna noin 55 milj.. Kompensaation laskentamalliin ja sen lopulliseen määrään liittyy kuitenkin suurta epävar- 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2013

13 muutta. Myöhempien vuosien kompensaatioiden määristä ei ollut tätä kirjoitettaessa luotettavaa arviota. Kiinteistöveroon vaikuttavat muutokset Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän selvittämään kiinteistöveron ongelmia ja kehittämisvaihtoehtoja hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Työryhmässä on edustettuna valtiovarainministeriö, Verohallinto ja Kuntaliitto. Kehysriihessä on työryhmän esityksen mukaisesti sovittu, että kiinteistöverojärjestelmää kehitetään ensivaiheessa korottamalla verotuksen pohjana olevia arvoja lähemmäs niiden todellisia arvoja. Rakennusten verotusarvojen määräytymisperusteisiin tehdään kaksi muutosta: 1. Verotusarvon osuutta verotuksen pohjana käytettävistä jälleenhankintaarvoista korotetaan niin, että jälleenhankinta-arvoista otetaan jatkossa huomioon 75 % nykyisen 70 %:n sijaan. Korotus on noin 7,14 % ja sen vaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 55 milj. euroa. Muutos koskee kaikkia kiinteistöveron kohteena olevia rakennuksia. 2. Asuinrakennusten ikäalennuksen maksimimäärää alennetaan asteittain. Työryhmän teettämän selvityksen perusteella asuinrakennusten ikäalennusten enimmäismäärät ovat liian suuret. Käytössä olevan rakennuksen tai rakennelman arvoksi katsotaan nykyisin aina vähintään 20 prosenttia rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvosta vuosittaisten ikäalennusten ollessa 1,25 % tai 1 % riippuen rakennuksen kantavasta rakenteesta. Teetettyjen selvitysten perusteella asuinrakennusten iän vaikutus niiden arvoon on suurinta rakennuksen valmistumisen jälkeisinä vuosina ja vaikutus laimenee vuosien myötä ja loppuu käytännössä kokonaan noin vuoden iässä rakennuksen sijainnista riippuen. Tällä perusteella nykyiset maksimissaan 80 %:n ikäalennukset ovat ylimitoitetut ja todellisen ylärajan tulisi olla enintään 50 %. Ikäalennusten ylärajaa alennetaan asteittain niin, että nykyisen 80 %:n sijaan vuonna 2014 se on 70 %, 60 % vuonna 2015 ja 50 % vuonna Vuodelle 2014 muutoksen vaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 5 milj. euroa, 10 milj. euroa vuodelle 2015 ja 15 milj. euroa Maapohjien verotusarvojen määräytymisperusteisiin tehdään myös kaksi muutosta: 1. Maapohjien osalta verotuksen pohjana käytettäviä arvoja korotetaan 10 %. Maapohjien osalta verotus pohjautuu kyseisellä paikkakunnalla tai alueella vallitsevaan hintatasoon. Tätä tarkoitusta varten Verohallinnolla on käytössään ns. aluehintakartat ja aluehinnat. Kyseisiä hintoja ei ole päivitetty aktiivisesti viime vuosina ja ne ovat jääneet jälkeen yleisestä tonttimaan hintakehityksestä. Selvitysten perusteella tonttihinnat ovat kohonneet vähintään 10 % sen jälkeen kuin aluehintoja on viimeksi joltain osin päivitetty. 2. Alueilla joissa tonttihintojen päivityksiä ei ole tehty moniin vuosiin on arvostuksessa voitu käyttää hyvin alhaisia neliöhintoja. Näiden tonttien neliöhinnat korotetaan vähintään euroon. Maapohjien arvostukseen tehtävien muutosten yhteisvaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 40 miljoonaa euroa. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

14 Kokonaisuudessaan kehysriihen linjausten on arvioitu lisäävän kiinteistöveron tuottoa vuonna 2014 noin 100 milj. euroa, 110 milj. euroa vuonna 2015 ja 125 milj. vuonna Jäteveron tuoton siirtäminen kunnille Kehysriihessä on päätetty, että jäteveron tuottoa vastaava määrä tuloutetaan kunnille vuoden 2014 alusta alkaen. Jäteveron veronsaajana olisi juridisesti edelleen valtio. Jäteveron tuotto jaetaan kunnille todennäköisesti asukasluvun perusteella. Veron tuotoksi on vuonna 2013 arvioitu 70 miljoonaa euroa. Jätevero on luonteeltaan ohjaava vero ja lähtökohtaisesti veron tuoton oletetaan pienenevän tulevaisuudessa. Alkuvuoden verontilitykset Kunnallisveron verontilitykset Alkuvuoden verontilitykset ovat olleet jonkin verran ennakoitua alempia. Varsinkin helmikuun verontilitykset ovat aiheuttaneet kunnissa epävarmuutta verotulojen kehityksestä. Helmikuun tilitysten alhaisuuteen vaikutti keskeisesti muutama eri tekijä joiden vaikutus näkyi osittain vielä maaliskuun tilityksissäkin. Helmikuun tilityksissä sovellettiin ensimmäistä kertaa uutta alennettua ryhmäosuutta 61,25 % aiemman käytössä olleen ryhmäosuuden 62,41 % sijaan. Ryhmäosuutta alennettiin erityisesti siitä syystä, että vuonna 2013 käyttöön otettiin ennakonpidätyksen yhteydessä perittävä Yle-vero joka ohjataan kokonaisuudessaan valtiolle. Helmikuun tilityksissä tilitettyjen kunnallisverojen ennakonpidätys oli kuitenkin pääasiassa tehty vanhojen verokorttien perusteella, joissa Yle-veron osuutta ei vielä huomioitu. Täten tilitysten kokonaiskertymä jäi pienemmäksi ja kuntien alemman ryhmäosuuden vuoksi vaikutus kunnille oli vielä suurempi kuin valtion veroissa. Helmikuun tilityksiin sisältyy aina merkittävissä määrin tammikuun aikana edelliseltä vuodelta maksettuja ennakoiden täydennysmaksuja joiden määrä vaihtelee vuosittain eri tekijöistä johtuen. Verovelvollisten tulee maksaa täydennysmaksut edelliseltä vuodelta tammikuun aikana välttyäkseen korkoseuraamuksilta. Vuonna 2012 maksettujen ennakoiden täydennysmaksujen määrä oli lisäksi poikkeuksellisen korkea, koska ennakontäydennysmaksut liittyvät pääasiassa pääomatuloihin ja pääomaveron veroprosentti nousi vuodesta 2011 vuoteen Tästä syystä pääomatuloja kotiutettiin vuonna 2011 tavallista enemmän ja kun niitä koskevat täydennysmaksut tuli maksaa tammikuussa 2012 ja tilitettiin veronsaajille helmikuussa 2012, niin viime vuoden helmikuun tilityksissä oli tästä syystä tavallista enemmän tilitettävää. Lisäksi vuonna 2012 taloudellinen kehitys oli maltillisempaa joten pääomatuloja ei myyntivoittojen kautta muodostunut viime vuonna niin paljon kuin aiemmin. Näillä tekijöillä oli siis vaikutusta tammikuun ansio- ja pääomatulojen verokertymään ja siten tämän vuoden helmikuun tilityksiin vuodelta Verrattuna edelliseen vuoteen kaikkien veronsaajien vuoden 2013 helmikuun tilitykset vuodelta 2012 laskivat jyrkästi. Kuntien osalta laskua oli peräti -32,5 %. Lisäksi vuoden 2012 helmi- ja maaliskuun tilityksissä näkyivät raamisopimuksen perusteella työntekijöille maksettujen kertaerien vaikutukset ja tilitykset olivat silloin huomattavasti korkeammat kuin vastaavana aikana vuonna Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2013

15 Edellä mainitut tekijät aiheuttivat siis yhdessä sen, että helmikuun tilitykset jäivät ennakoitua alemmiksi. Kunnille kuluvalta vuodelta kertyneet tilitykset olivat 0,8 % suuremmat kuin vastaavasti vuoden 2012 helmikuussa. Edellisen verovuoden verojen tilityksien laskusta johtuen kuntien tilitykset jäivät kuitenkin kokonaisuudessaan -6,9 % pienemmiksi kuin vuoden 2012 helmikuussa. Maaliskuun tilityksissä näkyivät ensimmäistä kertaa uusien ennakonpidätysprosenttien vaikutus verotuottoon. Maaliskuussa kunnille tilitettiin kuluvan vuoden veroja 2,6 % enemmän kuin vastaavasti vuoden 2012 maaliskuussa. Edelliseltä verovuodelta kertyvien verojen alhainen taso aiheutti kuitenkin sen, että kokonaisuudessaan kuntien tilitykset nousivat vain 2,1 %. Huhtikuun tilityksissä edellisen vuosien verojen osuus tilityksistä on helmi- ja maaliskuuta huomattavasti alhaisempi eikä niillä siten ole huomattavaa merkitystä tilitysten kehitykseen. Kunnallisveron tilitysten on arvioitu huhtikuusta alkaen kasvavan vajaa 3,5 4 % vuoden takaiseen verrattuna. Koko vuoden kertymän on arvioitu kasvavan noin 3,5 %. Yhteisöveron tilitykset Yhteisöveron tilitykset ovat alkuvuodesta kehittyneet pitkälti ennakoidulla tavalla ja tilitykset ovat olleet lähes samalla tasolla kuin vuonna 2012 vastaavana aikana. Verrattaessa kuluvan verovuoden ennakkoveroista kertyneitä tilityksiä vuoden 2012 vastaaviin, niin tilitykset ovat olleet noin 10 % kasvussa. Tilitysten ennakoidaankin kasvavan vuonna 2013 noin 7 % vuoteen 2012 verrattuna. Kehysriihessä päätetty yhteisöverokannan alennus vuodelle 2014 voi kuitenkin alentaa yhteisöveron kertymää vuonna 2013, jos yritykset pyrkivät siirtämään tuloja verotettavaksi vasta vuonna Yhteisöveron tuottoon liittyy joka tapauksessa epävarmuutta ja jopa yksittäiset muutokset verovelvollisten verotuksessa saattavat aiheuttaa huomattavia seuraamuksia kunnille tuleviin tilityksiin, kuten marraskuussa 2012 koettiin. Verotuskustannukset 2013 Veronsaajilta perittävät verotuskustannukset nousivat vuodelle 2013 noin 6,4 %. Verotuskustannukset muodostuvat Verohallinnon toimintamenoista ja ovat tänä vuonna noin 463 miljoonaa euroa (435 milj. v. 2012). Kuntien osuus kustannuksista on 30,8 % eli 142,7 miljoonaa euroa. Yksittäisten kuntien osuuksiin vaikuttavat kunnallisverojen ja yhteisöverojen määrät sekä asukasluvut. Kuntakohtaiset tiedot verotuskustannuksista löytyvät: veronsaajat.vero.fi -> kunnat -> verotulojen seuranta -> verotuskustannukset Kustannukset vähennetään kausitilitysten yhteydessä neljännesvuosittain, maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Vähennettävät määrät näkyvät myös näiden kuukausien maksatuserittelyillä. Kiinteistöverotus vuonna 2013 Ennakkotietoja vuoden 2013 kiinteistöverotuksesta Verohallinto on julkaissut ennakkotietoja vuoden 2013 kiinteistöverotukseen. Vuoden 2013 kiinteistöverotuksessa sovelletaan ensimmäisen kerran kiinteistö-verolain muutosta, jonka mukaan asiakkaan on tarkistettava ja korjattava kiinteistöverotuksen perusteena olevien tietojen oikeellisuus. Mahdolliset korjaukset ja puutteet on ilmoitettava Verohallinnolle määräajassa. Ellei tietoja korjata, verovelvollisen katsotaan antaneet tiedot kiinteistöverotusta varten hänelle lähetetyn selvityksen mukai- Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

16 sena. Kiinteistöverotus valmistuu syyskuussa 2013 ja valmistuneen verotuksen tiedot voivat poiketa ennakkotiedoista mm. edellä kuvatun uuden tietojen ilmoittamismenettelyn johdosta. Ennakkotietojen mukaan maksuunpannun kiinteistöveron määrä on noin 1366 milj. euroa joka olisi noin 5 % enemmän kuin vuoden 2012 maksuunpannun kiinteistöveron määrä. Kunnille tilitettävän kiinteistöveron määrän olemme arvioineet kasvavan 1330 milj. euroon eli noin 4,7 % vuoteen 2012 verrattuna. Kuntakohtaiset ennakkotiedot vuodelta 2013 maksuunpannun kiinteistöveron määrästä löytyvät: veronsaajat.vero.fi -> kunnat -> verotustietojen raportointi -> kiinteistöverotustiedot Kiinteistötietojen luovutusmenettely kunnille muuttuu vuonna 2013 Koska vuoden 2013 kiinteistöverotuksessa sovelletaan ensimmäisen kerran kiinteistöverolain muutosta, jonka mukaan asiakkaan on tarkistettava ja korjattava kiinteistöverotuksen perusteena olevien tietojen oikeellisuus, niin kunnille luovutetaan pyynnöstä kiinteistöverotustiedot (ent. kiinteistöluettelo) kiinteistötietojen tarkistamista varten vasta sen jälkeen, kun kiinteistöverotus on päättynyt syyskuussa Tiedoissa on silloin mukana myös asiakkaiden mahdollisesti tekemät korjaukset. Kunnille ei enää luovuteta keskeneräisen kiinteistöverotuksen tietoja. Verohallinto antaa tarkemman tiedotteen muuttuneesta menettelystä myöhemmin. Asiaan liittyen on vireillä lakimuutos jonka odotetaan tulevan voimaan syksyllä Laki muutoksen toteutuessa kunnat saavat jatkossa käyttöönsä nykyistä laajemmat kiinteistöverotustiedot tietojen oikeellisuuden valvontaa silmällä pitäen. Verohallinnon tilastot verotulojen kehityksestä Verohallinto on alkanut julkaista kuukausittaista yhteenvetoa verotulojen kehityksestä. Tilasto perustuu kuukauden aikana kertyneisiin verotuloihin eikä siten ole suoraan verrattavissa kuntien kuukausitilityksiin joiden kertymäjaksot eroavat kalenterikuukaudesta. Tilaston ja siihen liittyvän sanallisen analyysin perusteella voi kuitenkin seurata verotulojen yleistä kehitystä. Tilasto löytyy vero.fi sivuilta: vero.fi -> Tietoa verohallinnosta -> Tilastoja ja tutkimuksia -> Verokertymä- ja tilitystilastoja -> Verotulojen kehitys Muita tilastoja löytyy Veronsaajien verkkopalvelusta tilastot kohdasta. Kuntien ja kuntayhtymien veroprosentti veronalaisesta elinkeinotulosta tai kiinteistötulosta vuonna 2013 Kunnat ovat verovelvollisia muualla kuin omalla alueellaan harjoittamasta elinkeinotulosta tai muualla kuin omalla alueellaan sijaitsevan kiinteistön tuottamasta tulosta silloin, kun kiinteistöä ei käytetä yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen. Kuntayhtymät ovat verovelvollisia elinkeinotulostaan tai kiinteistön tuottamasta tulosta silloin, kun kiinteistöä ei käytetä yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen. Kuntiin ja kuntayhtymiin sovelletaan alennettuja tuloveroprosentteja. Alennetut tuloveroprosentit riippuvat kuntien ja seurakuntien yhteisöveron ryhmäosuuksista jotka ovat vaihdelleet viime vuosina. Kuntien ja kuntayhtymien voimassaoleva tuloveroprosentti verovuodelle 2013 on 7,80 ja verovuoden 2012 tuloveroprosentti oli 7, Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2013

17 Kuntien ja kuntayhtymien tulee antaa veroilmoitus vuodelta 2012 viimeistään Kuntien ja kuntayhtymien tulee varautua ilmoittamaan vuonna 2013 maksamansa matkakustannukset Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella tammikuun 2014 loppuun mennessä Verohallinto on vuodesta 2013 alkaen kumonnut yleisestä tiedonantovelvollisuudesta antamansa päätöksen 5 :n 4 momentin poikkeussäännöksen julkisyhteisöjen tiedonantovelvollisuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että julkisyhteisöt ovat jatkossa muiden korvausten maksajien tapaan velvollisia ilmoittamaan maksamansa verovapaat matkakustannusten korvaukset vuosi-ilmoituksellaan. Muutoksen taustalla on se, että kilometrikorvausten verovapaata määrää on rajoitettu vuodesta 2013 lähtien. Verohallinnon tulee jatkossa pystyä seuraamaan maksettujen kilometrikorvausten määrää saajakohtaisesti maksajasta riippumatta. Kuntien ja kuntayhtymien tulee tässä vaiheessa varmistua siitä, että käytössä olevat kirjanpito-ohjelmistot pystyvät tuottamaan ilmoittamista varten tarvittavat tiedot maksetuista matkakustannusten korvauksista saajakohtaisesti. Verohallinnon päätös yleisestä tiedonantovelvollisuudesta löytyy Verohallinnon internet-sivuilta vero.fi ->syventävät vero-ohjeet -> Verohallinnon päätökset -> > Verohallinnon päätös yleisestä tiedonantovelvollisuudesta ( ) Tiedot ilmoitetaan tammikuussa 2014 samalla työnantajan tai suorituksen maksajan vuosi-ilmoituksella (7801) jota kunnat ja kuntayhtymät käyttävät jo nykyisellään palkkojen ilmoittamiseen. Verohallinnon rakentamispalveluiden käännetyn arvonlisäverotuksen ohjeeseen on tulossa tarkennus vesihuoltotoimintaan liittyen Verohallinto on päivittämässä käännetyn arvonlisäverotuksen ohjettaan siltä osin, että onko ns. tonttijohdon rakentaminen katsottava kunnallisen vesilaitoksen muutoin kuin satunnaisesti myymäksi rakentamispalveluksi. Kunnissa on ollut epäselvyyttä siitä, että onko tonttijohdon (joka yhdistää kiinteistön vesihuollon runkoverkkoon ja jonka lopullinen omistus on joko kunnalla tai kiinteistönomistajalla) rakentaminen kunnalle/kunnalliselle vesilaitokselle arvonlisäverolain 8c :n 1 momentin 1 kohdan mukaista rakentamispalvelujen myyntiä muutoin kuin satunnaisesti ja aiheuttaako se siten kunnalle velvollisuuden soveltaa käännettyä verovelvollisuutta rakentamispalveluja ostettaessa. Verohallinnossa on saadun selvityksen perusteella päädytty tulkintaan, että silloin kun tonttijohdon myyvä taho omistaa runkoverkon, tonttijohdon rakentamista/asentamista ei pidetä sellaisena rakentamispalvelujen myyntinä muutoin kuin satunnaisesti kuin ao. lainkohdassa tarkoitetaan. Edellä kuvatussa tilanteessa tonttijohdon rakentamisen katsotaan liittyvän vesihuoltoon tai vesijohtoverkostoon liittymiseen ja se palvelee ainoastaan tätä tarkoitusta. Mm. EUT on katsonut tuomiossaan C-442/05 (Zweckverband jne.), että taloliittymän rakentaminen (jolla liitettiin kiinteistö runkoverkkoon) kuului veden jakelun käsitteen alaan ja oli Saksassa veden jakelulle säädetyn alemman verokannan mukainen suorite. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

18 Luonnollisesti kunta voi ostajana olla velvollinen soveltamaan rakentamispalvelujen käännettyä verovelvollisuutta sillä perusteella, että se myy muita rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti. Lisätiedot: Jukka Hakola, p , Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kaikkien laskennallisten valtionosuuksien maksatus tapahtuu yhdistettynä jokaisen kuukauden 11. päivään mennessä. Valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuus 2013 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) v v valtionosuusprosentti (%) 31,42 30,96 - kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 3 001, ,92 Ylläpitäjärahoitus (lukiot, ammatillinen, AMK) (OKM) v v valtionosuusprosentti (%) 41,89 41,89 - kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 364,63 357,44 Lisätiedot: Sanna Lehtonen, p , Heikki Pukki, p , Jan Björkwall, p , Muutokset valtionosuusrahoituksessa alkuvuonna 2013 Kuntien valtionosuusrahoitukseen on tullut kaksi kaikkia kuntia koskevia muutosta alkuvuonna Ensimmäinen muutos koskee varainhoitovuoden 2012 valtionosuustuloja. Opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kuntien omarahoitusosuus tarkentui 364,63 euroon asukasta kohden. Tämä otettiin huomioon helmikuun 2013 valtionosuusmaksatuksessa. 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2013

19 Toinen muutos koskee vuoden 2013 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden yhteydessä tilitettävää elatustuen takaisinperinnän palautuksen euromäärää. Valtiovarainministeriö päätöksellä (VM/2199/ /2012) Kelan vuonna 2012 perimän elatusavun valtion saatavien ja elatustuen liikamaksun takaisinperinnän palautuksen asukaskohtainen euromäärä vahvistui 1,29 euroon asukasta kohden. Muutos otetaan huomioon valtionosuusmaksatuksessa maaliskuusta 2013 alkaen. Alustavat kuntakohtaiset valtionosuuslaskelmat löytyvät Kuntaliiton internet-sivuilta osoitteesta > Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuuslaskelmat > Valtionosuudet vuonna Kehysriihen vaikutus valtionosuuksiin Hallitus sopi pitämässään kehysriihessä valtiontalouden kehyksistä vuosille Hallitus linjasi kehysriihessä valtionosuuksiin kohdistuvista satojen miljoonien eurojen lisäleikkauksista. Liitteessä 9a on esitetty hallituksen ohjelmassaan (2011), kehysriihessä 2012 ja kehysriihessä 2013 tekemien päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Leikkausten myötä peruspalvelujen valtionosuuksien taso laskee hallituskaudella 16 % (1,3 mrd. euroa). Kehyskauden loppuun mennessä vuosina kunnilta jää leikkauspäätösten myötä valtionosuustuloja saamatta yhteensä 6,6 mrd. euroa. Liitteessä 9b on esitetty Hallituksen tekemät leikkaukset kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen ja niiden asukaskohtainen vaikutus kunnissa. Liitteessä 9b esitettyjen valtionosuusleikkausten lisäksi hallitus on päättänyt opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain piirissä olevaan valtionosuusrahoitukseen kohdistuneista leikkauksista, jotka kohdistuvat mm. lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen. Lisäksi vuodesta 2013 alkaen opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan valtionosuusrahoitukseen ei tehdä kustannustason muutoksesta aiheutuvaa korotusta ts. indeksikorotukset jäädytetään. Vuonna 2013 jäädytyksen vaikutus kuntatalouteen oli noin 50 milj. euroa ja vuonna 2014 noin 36 milj. euroa. Kehyspäätöksen mukaan kuntien valtionosuuden harkinnanvaraista korotusta leikataan vuodesta 2015 alkaen 10 miljoonaa euroa. Tasoksi jää näin ollen 10 miljoonaa euroa. Alustavat valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Alustavat laskelmat vuoden 2014 valtionosuuksista julkaistaan FCG:n ja Kuntaliiton Talous- ja veroennustepäivillä Alustavissa laskelmissa otetaan huomioon arvioitu kustannustason muutos (indeksikorotus) 2,4 %, Tilastokeskuksen maaliskuussa 2013 julkaisemat tilanteen mukaiset väestötiedot ja hallituksen leikkauspäätösten vaikutus valtionosuusrahoitukseen vuonna Valtionosuusuudistuksen selvitysmies Arno Miettinen jätti esityksensä valtionosuusuudistuksen alustaviksi linjauksiksi Selvitysmies korostaa alustavissa linjauksissaan järjestelmän oleellista yksinkertaistamista ja selkeyttämistä. Esityksen mukaan tavoitteeseen pääsy edellyttää sekä järjestelmän rakenteen uudelleen tarkastelua että laskentatekijöiden määrän karsimista ja päällekkäisyyksien poistamista. Valtionosuus-järjestelmän kokonaisuuden Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

20 kannalta keskeisin selvitysmiehen esitys liittyy valtionosuusjärjestelmän rakenteen muutokseen. Esityksen mukaan valtionosuusjärjestelmään sisältyvää tulopohjan tasauksen painoarvoa kasvatetaan suhteessa kustannuserojen tasaukseen. Teknisesti tämä toteutetaan muuttamalla verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen tasausrajaa 81,96 prosentista täysimääräiseen (100 %). Samalla tasausjärjestelmää muutetaan veropohjan vahvistamiseen kannustavaan suuntaan alentamalla tasausta tasausrajaan saakka täysimääräisestä (100 %) 85 prosenttiin. Myös tasausvähennyksen laskentatapaan esitetään muutosta. Selvitysmiehen esityksessä toinen merkittävä muutos liittyy toisen asteen koulutuksen rahoitukseen. Selvitysmies esittää toisen asteen koulutuksen rahoituksen yhdistämistä ikäluokkaperusteiseen kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Rahoitus maksettaisiin esitetyssä mallissa edelleen koulutuksen ylläpitäjälle, mikä edellyttäisi kotikuntakorvausjärjestelmän laajentamista myös perusopetuksen jälkeiseen toisen asteen koulutukseen. Selvitysmies esittää myös muutoksia valtionosuuden määräytymiseen tavoitteena järjestelmän selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen. Esitys sisältää linjaukset määräytymisperusteiden määrän vähentämisestä, päällekkäisyyksien poistamisesta ml. tiettyjen määräytymistekijöiden poistamisesta (päivähoitokerroin, lastensuojelu, vammaisuus, valtaosa yleisen osan kriteeristöstä), säilyvien kriteerien päivityksestä (sairastavuuskerroin) ja uusien kriteerien lisäämisestä järjestelmään (vieraskielisyyden laajennus koko väestöön, työpaikkaomavaraisuus). Selvitysmies esittää myös valtionosuuslaskennan taustalla olevien hintojen tasojen ja suhteiden päivitystä. Selvitysmies kiinnittää esityksessään huomiota myös avustusten yhdistämiseksi yleiskatteelliseen valtionosuusrahoitukseen ja kuntaliitosneutraalisuuden lisäämiseen valtionosuuden määräytymisessä. Selvitysmies esittää, että kustannustenjaon tarkistus säilyy osana järjestelmää. Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen kutsui valtionosuusuudistuksen selvitysmieheksi Rauman kaupunginjohtajan, valtiotieteen kandidaatin Arno Miettisen. Selvitysmiehen on määrä jättää lopulliset esityksensä vuoden 2013 loppuun mennessä. Uuden valtionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Kaikilla halukkailla on mahdollisuus tutustua valtionosuusuudistukseen liittyvään materiaaliin ja seurantaryhmän työhön Kuntaliiton Eksaittityötilassa Kuntaliitto toimii asiantuntijana ja kuntien edunvalvojana monella rintamalla valtionosuusuudistukseen liittyen. Valtiovarainministeriön asettamissa työryhmistä valtionosuusuudistuksen tukiryhmässä Kuntaliiton edustajana on lakiasiain johtaja Arto Sulonen. Asiantuntija- ja laskentaryhmässä puolestaan jäsenenä Kuntaliitosta on kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen. Kuntaliitto aloitti sisäisen valmistelutyön valtionosuusuudistukseen liittyen helmikuussa 2012 varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen johdolla. Kuntien talous- ja rahoitusjohtajista koottu valtionosuusuudistuksen ulkoinen seurantaryhmä on ko- 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2013

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

VNS 1/2012 VP VALTIONEUVOSTON SELONTEKO VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE

VNS 1/2012 VP VALTIONEUVOSTON SELONTEKO VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE Lausunto 1 (5) 19.4.2012 Dnro 1516/90/2012 Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto EDUSKUNTA Lausuntopyyntönne 18.4.2012 VNS 1/2012 VP VALTIONEUVOSTON SELONTEKO VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

HE 194/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

HE 194/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain ja on tarkoitettu käsiteltäväksi Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain sekä tuloverolain 124 ja 124 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain ja tuloverolain

Lisätiedot

HE 149/2012 vp. tilityksiin.

HE 149/2012 vp. tilityksiin. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Suunnittelulautakunta sivu 1

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Suunnittelulautakunta sivu 1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Suunnittelulautakunta sivu 1 Kokousaika 13.6.2012, kello 16.30 17.20 Kokouspaikka Ilkanradin kokoushuone, Ilkantie 17 Saapuvilla olleet jäsenet Lahti Tapani, puheenjohtaja

Lisätiedot

Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma

Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma Kuntamarkkinat 11.-12.9.2013 klo 9.00-9.15 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Valtion- ja kuntien neuvottelujärjestelmä - vuosisuunnitelma

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 01. Ansio- ja pääomatuloverot Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille arvioidaan kertyvän 8 879 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutuksista kunnan verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksella

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen Kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntataloutta vahvistava Hillitsee kuntatalouden menojen kasvua Työnantajamaksualennukset

Lisätiedot

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa.

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verontilityslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että kaikkien verontili- verojen

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu Päivitetty 19.6.2013 (seuraava päivitys 9/2013) Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014: 8,67 + 0,98 + 0,95

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Kuntatalous 2/13. kesäkuu

Kuntatalous 2/13. kesäkuu Kuntatalous 2/13 Talouden epävarmuus jatkuu Budjettikierros käynnistyy Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Työnantajan omavastuumaksu myös työttömyyspäivärahamenoista Tilastokeskus on

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Valtion talousarvioesitys 2017 hallituksen budjettiriihen mukaan

Valtion talousarvioesitys 2017 hallituksen budjettiriihen mukaan Valtion talousarvioesitys 2017 hallituksen budjettiriihen mukaan 6.9.2016 Lähde: Valtioneuvoston tiedotusmateriaali 1.9.2016 Talousarvioesitys julkistetaan 15.9.2016 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Ei julkisuuteen ennen 26.9.2012 klo 10.00 TIEDOTE SUHDANNE 2012/2: MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Eurokriisin pitkittyminen lykkää maailmantalouden elpymistä,

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Talous- ja veroennustepäivät 25.4.-26.4.2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014:

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 123/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Verontilityslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 HE 106/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Esitys liittyy valtion vuoden

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014 Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Sisältö Kiinteistöverolain ja arvostamislain muutokset: HE 76/2013: Hallituksen esitys

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään

Lisätiedot

Veroennustekehikon uudet tuulet Kuntamarkkinat Helsinki, Kuntatalo

Veroennustekehikon uudet tuulet Kuntamarkkinat Helsinki, Kuntatalo Veroennustekehikon uudet tuulet Kuntamarkkinat 11. - 12.9.2013 Helsinki, Kuntatalo Benjamin Strandberg Avustava asiantuntija, kuntatalous Kuntien verotulot ennustamisen haasteet Kunnallisverot» Pääomaverojen

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta Luonnos 28.9.2015 kello 17:09 1(7) Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden iden tausta Tässä muistiossa avataan hallituksen 8.9.2015 kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi esittämien toimien vaikutusita

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 135/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKO-

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Talouden näkymät 2015-2017 Valtuuston talousseminaari 29.9.2014 Kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen 15.10.2014 1 Suhdannenäkymät (Lähde: VM, valtion talousarvioesitys 2015 ja Kuntaliiton kuntataloustiedote

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 833/02.03.01/2014 332 Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kiinteistöverolain mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Viitasaari

Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Viitasaari Viitasaaren kaupunginhallitus 212 31.10.2016 Viitasaaren kaupunginvaltuusto 90 07.11.2016 Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Viitasaari 650/211/2016 Viitasaaren kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot