#ptsemma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "www.paihdetiedotusseminaari.fi #ptsemma"

Transkriptio

1 #ptsemma

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO LENNOT... 1 HOTELLI... 1 OHJELMA... 2 OSALLISTUJAT... 5 TIIVISTELMÄT... 7 VIERAILUT...11 TAUSTATIETOA...11 Kannen kuva: Teuvo Peltoniemi JÄRJESTÄJIEN YHTEYSTIEDOT Tiina Laurila (Espanjassa) Aino Majava (Espanjassa) Kirsi Utoslahti (Suomessa) Tiimi seuraa herkeämättä päihdetyötä. Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. Tiimiä voit lukea myös Issuu.com -palvelussa. Tilaa tiimi: Toimitussihteeri:

3 LENNOT JA HOTELLI LENNOT Lähtö torstaina 4.6. Helsinki-Vantaan lentokentältä Norwegianin lennolla DY5854 Helsinki Malaga klo Paluu sunnuntaina 7.6. lennolla DY5855 Malaga Helsinki klo tai lauantaina 6.6. lennolla DY5588 Malaga Helsinki klo HOTELLI Seminaarihotelli Hotel Las Palmeras sijaitsee osoitteessa Calle Martínez Catena 6, Fuengirola, p Lähde: Google Maps 1

4 OHJELMA OHJELMA TORSTAI Kokoontuminen lentokentällä 6.05 Lähtö Helsingistä (DY5854) 9.50 Saapuminen Malagaan ja bussi hotelliin Check in Lounas Tervetuloa ja esittäytyminen Viestintäpäällikkö Aino Majava, A-klinikkasäätiö MITEN ULKOSUOMALAISILLA MENEE? Puheenjohtaja: Johtaja Aarne Kiviniemi, Sininauhaliitto Ikääntyneet ulkosuomalaiset Professori Antti Karisto, Helsingin yliopisto Auttaako aurinko aina? Aurinkorannikon suomalaisten terveys- ja hyvinvointiriskit Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Addictions in Spain Psychologist Claudio Vidal Giné Aurinkorannikkopaneeli Keskustelemassa johtaja Aarne Kiviniemi (pj.), diakoniapappi Kaisa Salo, kaupunginvaltuutettu Katia Westerdahl, päätoimittaja Antti Pekkarinen sekä lääkäri Sirpa Laukkonen Keskustelua Kahvitauko Vierailukäynti ja cocktail-tilaisuus: Centro Finlandia, Fuengirola Isäntänä päätoimittaja Antti Pekkarinen, Kaupunkilehti Fuengirola Vapaa-aikaa 2

5 OHJELMA PERJANTAI 5.6. Vierailukäynneille päihdehoitopaikkoihin, bussit hotellilta: 8.15 Fadais-päihdehoitoyhteisö, Mijas 8.30 Avohoitoklinikka Asociacion Alternativa 2, Fuengirola 8.30 Andasol-avohoitoklinikka, Fuengirola, Kaikilla opintokäynneillä siirrytään lopuksi valkoiseen vuoristokylään Mijas Puebloon, missä tavataan Mijaksen kaupungin ulkomaalaisvaltuutettu Mario Bravo. Vierailukäynnit ovat rinnakkaisia Pikkubussilla takaisin hotelliin Fuengirolaan Lounas hotellilla INTERNATIONAL MEDIA SESSION Chair: Communications Manager Aino Majava, A-Clinic Foundation Fragile Childhood films a global success story Sustainability Specialist Leena Sokolowski, Alko Spanish documentary on Finnish Drinking Photo journalist Javier Corso Discussion Päihdetiedotuspalkinnon 2015 jako Alcohol Journalism Media Award of the Year Kahvitauko Virittäytyminen iltapäivään Kirjailija-terapeutti Anja Snellman KORVAUSHOITO TUTKIMUS- JA KOKEMUSTIEDON VALOSSA Puheenjohtaja palvelupäällikkö Hanna Ahokas, A-klinikkasäätiö Korvaushoitolääkkeitä katukaupassa? Johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, A-klinikkasäätiö Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Projektipäällikkö Helena Virokannas, Osis II -hanke 3

6 OHJELMA Saranaterapia korvaushoidossa Kirjailija-terapeutti Anja Snellman Keskustelua Vapaa-aikaa Illallinen Ravintola Salamanca, Calle del Capitán, 1 y 3 Fuengirola, mesonsalamanca.es LAUANTAI Huomenta Puheenjohtaja johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, A-klinikkasäätiö VERKKOHOITO KÄYTÄNNÖN TULOKSIA 9.10 Asiakkaan kohtaamisen haasteet ja myötäeläminen Asiakastyöntekijä Charlotta Grönberg, Peluuri 9.30 Päihdekuntoutus verkossa A-klinikkasäätiön pilotin ensitulokset Sairaanhoitaja Sanna Ranta, A-klinikkasäätiö 9.50 Peli poikki -hoito-ohjelman tulosten arviointia Kehittämispäällikkö Jenni Kämppi, Peluuri Sosiaalityötä somessa Projektikoordinaattori Koko Hubara, A-klinikkasäätiö Keskustelua Seminaarin yhteenvetoa: Miten päihdeasiat tulisi sanoittaa hoitotyössä ja mediassa? Lähtö lentokentälle bussilla (lauantaipaluu DY ) Vapaa-aikaa SUNNUNTAI Lähtö lentokentälle bussilla (sunnuntaipaluu DY ) 4

7 OSALLISTUJAT OSALLISTUJAT Kirsi Aarniva Konsuli Suomen suurlähetystö Hanna Ahokas Palvelupäällikkö A-klinikkasäätiö Maarit Avellan Viestintäpäällikkö Sininauhaliitto Javier Corso Photo journalist Charlotta Grönberg Asiakastyöntekijä Peluuri, Sininauhaliitto Anna-Maria Halle Viestintäpäällikkö Raha-automaattiyhdistys Pekka Heinälä Yksityislääkäri Koko Hubara Projektikoordinaattori A-klinikkasäätiö Kimmo Hätinen Projektityöntekijä Kalliolan setlementti Jenni Jeskanen Toimittaja Freelancer Antti Karisto Tutkija, tietokirjailija Helsingin yliopisto Mirja Karlsson Toimitussihteeri Syöpäjärjestöt, Syöpä-lehti Jukka Keski-Pukkila Toimitusjohtaja ContrAl Clinics Tom Kettunen Nordic Studies on Alcohol and Drugs Taina Kivijärvi Toimittaja Itä-Häme Aarne Kiviniemi Johtaja Sininauhaliitto/Sininauhasäätiö Jenni Kämppi Kehittämispäällikkö Peluuri Kuninkaankallion Markku Lahtinen Ohjaaja, päihdetyöntekijä asumispalveluyksikkö, HDL Sirpa Laukkonen Lääkäri Tiina Laurila Viestintäsuunnittelija A-klinikkasäätiö Jorma Lehtola Toimittaja A-lehdet Marjut Lindberg Toimittaja 5

8 OSALLISTUJAT Aino Majava Viestintäpäällikkö A-klinikkasäätiö Mäkisalo- Merja Ropponen Kansanedustaja Eduskunta Marko Niemi Toimittaja Yleisradio Liisa Osolanus Projektisuunnittelija A-klinikkasäätiö, Osis II -hanke Maarit Paaso Rehtori Aurinkorannikon suomalainen koulu Antti Palmu Projektityöntekijä Kalliolan setlementti Antti Pekkarinen Päätoimittaja Fuengirola.fi Jenni Perovuo Kokemusasiantuntija Vva ry Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti Ossi Rahkonen Toimittaja Helsingin yliopisto Sanna Ranta Sairaanhoitaja A-klinikkasäätiö Ari Saarto Kehittämisjohtaja A-klinikkasäätiö Kaisa Salo Diakoniapappi Suomen evankelis-luterilainen kirkko Tuija Siera Vertaistoimija Suomen Lumme ry Kaarlo Simojoki Johtava ylilääkäri A-klinikkasäätiö Psykoterapeutti, kirjailija, Anja Snellman toimittaja Vastaamo Leena Sokolowski Vastuullisuusasiantuntija Alko Oy Arto Tiihonen Erikoistutkija Turun yliopisto Juhani Tiilikainen Kokemusasiantuntija Vva ry Päivi Tiittanen Viestintäpäällikkö EHYT ry Jane Toija Vertaistoimija Suomen Lumme ry Helena Virokannas Projektipäällikkö A-klinikkasäätiö, Osis II -hanke Päätoimittaja, Katia Westerdahl kaupunginvaltuutettu Óle-lehti Heikki Virtala Liikunnan ja terveystiedon opettaja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä KEUDA 6

9 TIIVISTELMÄT TIIVISTELMÄT Tiivistelmät ovat esitysjärjestyksessä. MAISTUUKO ELÄKELÄISELÄMÄ AURINGON ALLA? MAISTUUKO ALKOHOLI? Antti Karisto, professori, Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos, Puheenvuoro perustuu kirjaani Satumaa. Suomalaiseläkeläiset Espanjan Aurinkorannikolla (SKS, 2008), jonka aineistoina olivat kyselyt, haastattelut, havainnointi, Espanjan kokemuksia koskevat elämäkerralliset kirjoitukset, päiväkirjat, Aurinkorannikon suomalaislehdet, sinne sijoittuvat kaunokirjalliset kuvaukset ja muutamat muut pienoisaineistot. Siirtolaisten etninen identiteetti heikentyy ajan myötä, mutta Espanjassa asuvilla suomalaisilla suomalaisuus pikemminkin tiivistyy. He eivät olekaan siirtolaisia sanan tavanomaisessa mielessä, vaan kausisiirtolaisia, jotka asuvat osan vuodesta Suomessa. Espanjassa asuessaan he osallistuvat erilaisiin kulttuuriharrastuksiin, harrastavat liikuntaa ja viettävät sosiaalista elämää aktiivisemmin kuin Suomessa oltaessa. Yleensä etelän elämään ollaan hyvin tyytyväisiä, ja Espanjaan muutto osataan selittää hyväksi valinnaksi. Aina ei mielekästä tekemistä kuitenkaan löydy, ja alkuajoille tyypillinen etelän euforia voi haihtua. Tyhjyyden tuntoja täytetään myös alkoholilla. Tehtyjen vertailujen valossa alkoholinkäyttö on Aurinkorannikolla selvästi yleisempää kuin Suomessa asuvien samanikäisten keskuudessa, erityisesti naisilla. Alkoholinkäyttö on yleensä ongelmatonta ja liittyy esim. ruokailutottumusten espanjalaistumiseen. Mutta ongelmakäyttöäkin esiintyy. Suomalaisia ympäröi Espanjassa erilainen alkoholikulttuuri, ja juominen voi muuttua sosiaalisessa mielessä ongelmattomammaksi. Toisaalta riskinsä on siinäkin, jos suomalaisten pohjien päälle omaksutaan vielä espanjalaiset, alkoholin arkeen yhdistävät juomatavat. AUTTAAKO AURINKO AINA? AURINKORANNIKON SUOMALAISTEN TERVEYS- JA HYVIN- VOINTIRISKIT Merja Mäkisalo-Ropponen, Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja, TtT, kansanedustaja, Eduskunta, Auringolla on meille suomalaisille paljon suotuisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Aurinko muun muassa lisää D-vitamiinin tuotantoa, tekee iholle hyvää, estää tulehdusten syntymistä, tehostaa kudosten hapetusta ja lihasten voimantuottoa sekä vähentää monien syöpäsairauksien riskiä. Suojaamaton auringossa oleminen voi toisaalta altistaa ihosyövälle. Auringon valo herättää aivoissa serotoniinin tuotantoa, jonka ansiosta mieliala paranee ja ihminen piristyy. Tämän vaikutuksesta sosiaalisuus lisääntyy - suomalainen on sosiaalisempi kesällä kuin talvella. Aurinko ei kuitenkaan poista ihmisten elämänvaikeuksia, eikä omaa itseään pääse pakoon muuttamalla Aurinkorannikolle. Valitettavasti moni kuitenkin luulee näin. Ongelmia voi tulla, jos ei ole tietoinen seuraavista tosiasioista: - Työtä ei ole saatavilla edes espanjalaisille, saati sitten ulkomaalaisille. Ilman kielitaitoa on hyvin vaikea saada työtä. - Jos ongelmia tulee, ilman suojaverkkoja apua ei ole aina helposti saatavilla. - Vuorotteluvapaalla, erilaisissa olosuhteissa, on helppo unohtaa arki ja heittäytyä viihteelle. Lapset tarvitsevat kuitenkin turvallisen arjen. - Muistisairauksia sairastava unohtaa jo opitun vieraan kielen. Pakeneminen alkoholiin ja huumeisiin pahentaa asioita. Aurinkorannikolla päihteitä on helposti ja halvalla saatavilla. Esityksessäni pohdin, mitä voidaan tehdä ja kuka auttaa? Kenelle auttaminen kuuluu? 7

10 TIIVISTELMÄT ALKO OY:N YKSINOIKEUSASEMA LYHYESTI JA HAITTOJEN HUOMIOON OTTAMINEN Leena Sokolowski, vastuullisuusasiantuntija, Alko Oy, Alko Oy on Suomen alkoholijuomien vähittäismyyntiyhtiö, jolla on yksinoikeus yli 4,7-tilavuusprosenttisten alkoholijuomien myyntiin. Alle 4,7-tilavuusprosenttisia alkoholijuomia Suomessa myydään vähittäin mm. päivittäistavarakaupoissa. Alkon osuus markkinoista on noin 30 prosenttia. Suomen alkoholilaissa on säädetty, että monopolin on otettava tehtävää hoitaessaan huomioon alkoholin aiheuttamat haitat. Mitä Alko tekee ottaessaan haitat huomioon? Alko tukee mm. alkoholitutkimusta (terveyteen liittyvä ja haitat muille) ja tekee sidosryhmien kanssa yhteistyötä. Järjestöyhteiskumppaneiden kanssa tehdään keskinäiset sopimukset kaikista niistä toimista, joilla järjestöt asiaa voivat haittoja tavalla tai toisella ehkäistä. Yksi keskeisin ja tällä hetkellä suurin ohjelmamme, jolla tähtäämme alkoholihaittojen ehkäisemiseen, on Lasten seurassa -ohjelma, jossa yhteistyökumppaneina on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, A-klinikkasäätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Vanhempainliitto. Viestiessään alkoholinhaitoista Alko joutuu monopoliasemansa vuoksi toimimaan varsin herkin tutkaimin: mikä sopii Lasiselle lapsuudelle, ei sovi Alkolle. Alko haluaa kuitenkin tuoda esille myös alkoholin aiheuttamat, rankemmatkin haitat, ja siihen viestinnässä on onneksi esim. Lasinen lapsuus. Saavuttaako viesti ihmiset Lasisen lapsuuden vai Alkon kautta, sillä ei ole väliä. Tulokset, Lasinen lapsuus ja menestyksekkäät filmit puhuvat puolestaan. KORVAUSHOITOLÄÄKKEITÄ KATUKAUPASSA? Kaarlo Simojoki, johtava ylilääkäri, A-klinikkasäätiö, Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen korvaushoito on tutkimuksellisesti ja kliinisesti tehokkaaksi osoitettu hoito, jonka piirissä on Suomessa noin potilasta. Suomessa hoitoa on toteutettu lyhemmän aikaa kuin muissa pohjoismaissa. Korvaushoitoa raamittaa STM:n 33/2008 asetus, joka aiempaan asetukseen verrattuna laski hoitoon pääsyn kynnystä, painotti hoidon toteuttamista perusterveydenhuollossa ja mahdollisti osittain lääkkeen toimittamisen apteekista. Käytännössä asetuksen tavoitteita ei kuitenkaan ole saavutettu. Keskeinen ongelmatekijä on edelleenkin ristiriitainen suhtautuminen korvaushoitoon niin kunnissa, mediassa kuin poliittisten päättäjien keskuudessa. Kriittistä suhtautumista korvaushoitoon perustellaan usein huolella lääkityksen valumisesta katukauppaan. Toisin kuin muissa pohjoismaissa, korvaushoitolääke monobuprenorfiini on Suomessa yleisin väärin käytetty opioidi. Aihetta on tutkittu laajasti vasta viime vuosina, uutta tietoa on niin Ruotsista kuin nyt myös Suomesta. Toukokuussa 2015 julkaistiin kotimainen tutkimusartikkeli kansainvälisessä lehdessä 1. Tutkimukseen osallistui yli 60% Suomen korvaushoidossa olevista potilaista ja kaikki Suomen korvaushoitoyksiköt. Tulosten perusteella alle 10 % potilaista oli myynyt lääkkeitään ja hieman isompi osa oli antanut lääkkeitään korvauksetta eteenpäin. Tämä on linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Korvaushoitolääkkeitään vääriin käsiin antavien joukko on siis pieni, mutta silti hoitopaikkojen resursseja ohjataan edelleen paljon valvontaan. Ne ovat poissa psykososiaalisesta kuntoutuksesta, joka on kuitenkin kaiken päihdehoidon keskeinen elementti. Kontrollinäkökulma vaikuttaa myös hoitoon pääsyyn: hoidon porrastus ei toteudu toivotulla tavalla ja hoitojärjestelmä jumiutuu. Korvaushoitoon ei olla edelleenkään valmiita panostamaan Suomessa, jossa on alhaisin hoidossa olevien kattavuus kaikista Pohjoismaista 2. Kielteisellä suhtautumisella korvaushoitoon on laajat negatiiviset vaikutukset niin yksilöön kuin yhteiskuntaan tilanteessa, jossa päihdehoidon tarve on selkeästi kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana. 3 1 Launonen, E., et al. Diversion of opioid maintenance treatment medications and predictors for diversion among Finnish maintenance treatment patients. International Journal of Drug Policy (2015), 2 Selin et al. Opioidikorvaushoito Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI 19/2015 VSK 70 3 Ollgren et al. Yhteiskuntapolitiikka 79 (2014):5 8

11 TIIVISTELMÄT VERTAISTOIMINTA KORVAUSHOITOPOTILAAN ELÄMÄNHALLINNAN TUKENA Helena Virokannas, projektipäällikkö, Osis II -hanke, Liisa Osolanus, projektisuunnittelija, Osis II -hanke, Haittoja vähentävällä korvaushoidolla pyritään parantamaan asiakkaan elämänlaatua. Resurssisyistä elämänlaadun parantaminen keskittyy usein lääkkeenjakoon ammatillisen psykososiaalisen tuen jäädessä vähemmälle. A-klinikkasäätiön Helsingin Vinkissä tarjottavassa haittoja vähentävässä korvaushoidossa asiakkaalla on mahdollisuus viettää aamuhetki kahvipöydän ääressä lääkkeenjaon yhteydessä. Asiakkaiden toisilleen antama vertaistuki on tärkeä osa hoitoa. Ammattilaisten sanaton viestintä ihmisen hyväksymisestä sellaisena kuin hän on, on merkityksellistä ihmisen itsetunnolle. Vertaistoiminta voi tulla korvaushoidon rinnalle vahvistamaan elämänhallintaa. Asiakas voidaan ohjata vertaistoimintaan, jossa hän saa päiviinsä sisältöä ja tekemistä juuri sen verran kuin jaksaa ja haluaa. Ympäröivän yhteiskunnan asenteet korvaushoidossa olevia kohtaan ovat usein negatiivisia korvaushoidossa oleva on todistetusti narkomaani. Vertaistoiminnassa ihmiselle tarjotaan uudenlaista identiteettiä ja statusta huumeiden käyttäjän rinnalle tai sijaan. Vertaistoimija työskentelee ammattilaisen rinnalla merkityksellisessä toiminnassa. Hän on avuksi ja hyödyksi muille apua tarvitseville. Voimaantumista tapahtuu, kun vertaistoimija saa onnistumisen kokemuksia, häntä kannustetaan ja häneen uskotaan. Mukaan ottamisen voima, matalan kynnyksen vertaistoiminta ja korvaushoito ovat haittoja vähentävässä työssä lyömätön yhdistelmä. ASIAKKAAN KOHTAAMISEN HAASTEET JA MYÖTÄELÄMINEN Charlotta Grönberg, asiakastyöntekijä, ongelmapelaajien erityisohjaaja, Peluuri, Mies aloittaa puhelun kertomalla, että on ottanut suuren yliannostuksen lääkkeitä alkoholin kanssa ja tahtoo kuolla tämän puhelun aikana [ ] Hän sanoo, että kun minua kuuntelee, ei haluakaan kuolla 25v. miespelaaja soittaa ja kysyy "mitä mä teen?". Peluurin päivystäjän päiväkirjasta näkyy, miten monipuolista ja haastavaa työtä teemme. Miltä näyttää Peluurin asiakastyöntekijän arki? Tutustumme pikakelauksella Peluuriin palvelukokonaisuutena ja työyhteisönä. Miten työntekijä valmistautuu kohtaamaan asiakkaan ja asiakkaan tilanteen, josta ei tiedä ennalta mitään? Minkälaista pohdintaa työ vaatii, mistä työpäivä koostuu ja miten kuljetaan asiakkaan rinnalla aidosti välittäen viemättä hänen taakkojaan työpäivän päätteeksi kotiin. Mitä päiväkirja kertoo kohtaamisista, ja millainen on peruspuhelu? Millaiset tunteet liikkuvat asiakkaan ja päivystäjän välillä kriisipuhelun aikana. Ketä puhelussa rajataan ja miksi? Miten huolehtia omista voimavaroistaan ja pitää itsensä kiinni työtodellisuudessa, kun jotakin särkyy? Myös työntekijän turvallisuudentunne on oleellinen osa puhelun kulkua. Asiakastyöntekijä kertoo, mikä jää asiakastapauksissa mieleen. EI SE, MITÄ SANOO, VAAN SE, MITEN SEN SANOO. VERA VERKKOAVUSTEINEN PÄIHDEKUNTOUTUSOHJELMA Sanna Ranta, sairaanhoitaja, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiön VERA -verkkoavusteinen kuntoutusohjelma perustuu kognitiivis-behavioraaliseen menetelmään. Ohjelmassa opetellaan muun muassa tunnistamaan omia tunteita, ajatuksia ja käyttäytymismalleja ja harjoitellaan uudenlaista käyttäytymistä. Ohjelman tavoitteena on motivoida ja ohjata asiakasta muutoksessa. Ohjelma edellyttää asiakkaalta mahdollisuutta käyttää tietokonetta ja internetiä. Ohjelmassa on viisi työskentelymoduulia, joihin sisältyy yhteensä 28 verkossa suoritettavaa päihdekuntoutustehtävää. Tarvittaessa käytössä on myös lisämoduuli retkahtamistilanteisiin. Jokaiseen ohjelman moduuliin sisältyy myös yksi kasvokkainen tapaaminen oman työntekijän kanssa. Ohjelman kesto on noin neljä kuukautta. 9

12 TIIVISTELMÄT VERA-ohjelmaa pilotoitiin ajanjaksolla Kokeiluvaiheessa oli mukana 14 kuntaa ja 12 A-klinikkasäätiön toimipistettä. Ohjelman käyttöön ja ohjaamiseen koulutettiin 20 A-klinikkasäätiön päihdetyön ammattilaista. Pilottiin osallistui 39 asiakasta, joista 11 suoritti ohjelman suunnitellusti loppuun. Parin asiakkaan hoitosuhde oli pilotin loppuessa vielä kesken. Seurantatietojen perusteella ohjelman suorittivat loppuun asiakkaat, joiden pääpäihteenä on alkoholi, joiden ilmaisema päihteiden käyttöön liittyvä hoidon tarve ja muutosmotivaatio ovat suuret, joiden elämäntilanteen muut psykososiaaliset vaikeudet eivät ole kovin vakavia ja jotka ovat työssä, eläkkeellä tai opiskelevat. Ohjelman loppuun suorittaneiden SDS-mittarilla laskettu päihderiippuvuuden vakavuusaste aleni merkittävästi ohjelman aikana. PELI POIKKI -HOITO-OHJELMAN TULOSTEN ARVIOINTIA Jenni Kämppi, kehittämispäällikkö, Peluuri, Peli poikki on kahdeksan viikon pituinen verkon ja puhelimen välityksellä toimiva hoito-ohjelma, joka koostuu viikoittaisista itsetyöskentelyosioista sekä puhelinkeskustelusta terapeutin kanssa. Olennainen osa hoitoa on nettifoorumi, joka tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden muiden ohjelmaan osallistuvien vertaistukeen. Hoitoohjelman perustana on kognitiivis-behavioraalinen terapia ja motivoiva haastattelu. Ohjelma on ollut Peluurin palveluvalikossa jo vuodesta 2007 alkaen ja se on ollut kaikki nämä vuodet erittäin suosittu: sen on suorittanut jo lähes asiakasta. Ohjelmassa työskentelee kaksi kokoaikaista ja kaksi osaaikaista terapeuttia. Asiakkaita on jatkuvasti enemmän kuin terapeutit pystyvät ottamaan vastaan. Pisimmillään jonotusaika hoito-ohjelmaan on ollut noin kolme kuukautta. Esityksessä kerrotaan hoito-ohjelman sisällöstä ja esitellään sen tuloksia mm. tukeutumalla ruotsalaisiin ja suomalaisiin ohjelmasta tehtyihin tutkimuksiin (Carlbring P. & Smith F. 2008; Degerman N. 2010; Aspelin K. & Olerud P. 2010; Castren S. et al ja Castren S. et al. 2013), jotka vahvistavat ohjelman tehon. Lisäksi esityksessä hyödynnetään ohjelmassa työskentelevien kokeneiden terapeuttien näkemyksiä ja ohjelman läpikäyneiltä asiakkailta saatua palautetta. VARJOMAAILMA.FI SOSIAALITYÖTÄ SOMESSA Koko Hubara, projektikoordinaattori, A-klinikkasäätiö, Lasinen lapsuus Sirpaleinen mieli -hanke, varjomaailma.fi, A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan alainen varjomaailma.fi-verkkopalvelu on paikka vuotiaille nuorille, jotka ovat huolissaan läheisten aikuisten päihteidenkäytöstä. Tiedetään, että suurin osa suomalaisnuorista käyttää internetiä useita kertoja päivässä, useimmiten tiedonhankintaan ja kommunikointiin. Sekin tiedetään, että mainitusta ikäluokasta noin joka neljäs on kokenut vanhemman juomisesta johtuvia haittoja, kaksi sadasta usein. Varjomaailma.fi on siellä missä nuoret ovat, vuoden jokaisena arkipäivänä. Se toimii sekä omalla sivustolla että yleisimmissä sosiaalisen median kanavissa. Omalla sivustolla on tarjolla ajankohtaisen tiedon lisäksi täysin anonyymi neuvontapalvelu, ammattilaisten ohjaamia nettivertaistukiryhmiä, avoin keskustelufoorumi sekä yksityisviestipalvelu. Muualla somessa Varjomaailman aikuisen tai muita samassa elämäntilanteessa olevia nuoria voi tavoittaa mm. salaisessa facebook-ryhmässä, facebook-sivulla, ask.fm:ssä, twitterissä ja instagramissa. Lasinen lapsuus on myös ollut mukana Ylen järjestämässä Pullopostia lapsuudesta -facebook-ryhmässä, joka on tarkoitettu alkoholistien aikuisille lapsille. Se on kerännyt ensimmäisen kuukauden aikana lähes 250 aktiivisesti kirjoittavaa jäsentä. Varjomaailma.fi on siitä poikkeuksellinen nuorille suunnattujen ammattilaislähtöisten verkkopalvelujen kasvavassa joukossa, että sen viitekehys ei ole nuorisotyössä, vaan lastensuojelun sosiaalityössä. Varjomaailman työote pohjautuu lastensuojelutarpeen arvioinnin ja tilannekartoituksen menetelmiin ja käytäntöihin. Varjomaailmassa liikutaan joustavasti ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn välillä, aina yhteydessä kasvokkaiseen maailmaan ja palvelujärjestelmään, useimmiten sellaisten nuorten kanssa, jotka eivät ole koskaan aiemmin uskaltaneet ottaa kodin asioita puheeksi. 10

13 TAUSTATIETOA VIERAILUT Vierailukäynneille päihdehoitopaikkoihin siirrytään ryhmissä busseilla. Vierailukäynnit ovat rinnakkaisia. Kaikilla opintokäynneillä siirrytään lopuksi valkoiseen vuoristokylään Mijas Puebloon, missä tavataan Mijaksen kaupungin ulkomaalaisvaltuutettu Mario Bravo. Lounas on hotellilla klo Fadais, lähtö 8.15 Andalusian maakuntahallituksen rahoittama hoitoyhteisö Mijaksen vuorilla. Yhteisössä on pitkät hoitoajat ja se muistuttaa suomalaista päihdesairaalaa. Tutustuminen ja laitoksen johtajan Ana Marin Bedoyan tapaaminen. Englanniksi, mukana tulkkina toimittaja Outi Hannuksela. Tavataan Malagan Control Clinican johtaja, päihteisiin erikoistunut lääkäri D. Francisco José Caracuel González. Comunidad Terapéutica Mijas Público Fundación Andaluza para la Atención e Incorporación Social Fadais, Casa de los Forestales. Cerro de Pulpito. Entreríos C.P Mijas (+34) Asociacion Alternativa 2, lähtö 8.30 Julkisesti rahoitettu avohoitoklinikka, joka muistuttaa suomalaista A-klinikkaa. Klinikalla hoidetaan kaikkia riippuvuuksia. Tutustuminen ja laitoksen johtajan Elisa Sicilia Salcedon tapaaminen. Espanjaksi, mukana tulkkina psykologi Camilla Lindström. Centro de Tratamiento Ambulatorio, Concertado C/ Palangre, 8, C.P Fuengirola (+34) , Andasol, lähtö 8.30 Yksityinen, Minnesota-ideologialla toimiva avohoitoklinikka. Klinikalla ei hoideta heroiiniriippuvuutta. Tutustuminen ja laitoksen johtajan Olga Garcia Canon tapaaminen. Englanniksi. Centro terapeutico y de crecimiento emocional, Paseo Marítimo Rey de España, Nº 6, local 9, (Entrada por C/ Heroes de Baler), CP 29640, Fuengirola (+34) , TAUSTATIETOA MILLAISTA TUKEA JA HOITOA AURINKORANNIKON MUUTTOLINNUILLE? Teuvo Peltoniemi, tietokirjailija, Sosiomedia, Pitäisikö oleskeluvaltion tarjota päihdepalvelut EU:n yleisajattelun mukaisesti? Tulisiko Aurinkorannikon suomalaisten käyttää Espanjan päihdehuoltoa? Periaatteessa varmaan kyllä, mutta pulmana on se, että päihde- ja mielenterveysongelmat tarvitsevat nimenomaan kielen välityksellä tapahtuvaa hoitosuhdetta. Suomenkielistä päihdepalvelua Espanjan viranomaisilta on taas maan nykyisessä taloustilanteessa mahdotonta odottaakaan. Järjestelmätkin ovat erilaisia. Sitä paitsi useimmiten on kyse päihdeongelmaisen Espanjassa oleskelusta, ei asumisesta. Muuttolinnut ovat välillä Suomessa, välillä Espanjassa. Siksi molempien maiden päihdetyö tulisi saada sovitettua paremmin yhteen. Paras ratkaisu olisi pieni suomalainen sosiaalityöyksikkö, joka tekisi Aurinkorannikolla ruohonjuuritason työtä läheisessä yhteistyötä suomalaisen ja espanjalaisen päihdehuollon kanssa sekä kirkon ja suomalaisjärjestöjen kanssa. Jos ei Suomen valtiolla ole rahaa, niin edelläkävijöitä voisivat taas olla järjestöt, kuten A-klinikkasäätiö, Sininauhaliitto ja monet pienemmät. Diakonialaitoksella on jopa taustahistoriaa Aurinkorannikon sosiaalityöstä. Merimieskirkon asiakaskunta ja maantieteelliset toiminta-alueet ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet: täällä oltaisiin suomalaisrannalla. Asunnottomia varten tarvitaan katutyötä, mutta muissa ongelmissa olisi syytä ottaa käyttöön pääsääntöisesti virtuaalinen auttaminen. Jos puhelinyritykset kykenevät tarjoamaan Suomeen palveluita Espanjasta käsin, niin varmaan systeemi toimisi myös toisin päin. Suomalainen päihdehuolto voisi tarjota puhelin- ja verkkopalveluita Espanjan suomalaisille. Päihdelinkissä on jo kehitetty tehokkaita ja kustannuksiltaan kohtuullisia oma-avun, ryhmätyön ja ammattilaisterapian välineitä, joilla voisi auttaa suoraan myös Espanjan suomalaisia. 11

14 TAUSTATIETOA Lääkehoidon voisi hoitaa espanjalaisten terveyskeskusten kautta. Pienin lisäyksin sama järjestelmä voisi palvella myös vaikkapa Brysselin suomalaisia ja laajentua auttamaan muidenkin maiden muuttolintuja. Maanmiestä ei pidä jättää yksin, vaikka hän on väliaikaisesti kotimaansa ulkopuolella. IKÄÄNTYVÄT PÄIHDEKUNTOUTUJAT Tiina Peksiev, projektipäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tiina Peksievin Pro gradu -tutkimuksessa selvitetään, mitä on ikääntyvän päihdekuntoutujan toimijuus ja millaisia kokemuksia heillä on erilaisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Tarve tutkimukselle on ajankohtainen, sillä nyt eläkkeelle siirtyneet suuret ikäluokat ovat miltei ensimmäisiä, joiden nuoruudessa oppima runsas alkoholinkäyttö jatkuu vanhuuteen. Meillä ei ole kokemusperäistä tietoa siitä, millainen palvelujärjestelmä vaaditaan ikääntyvän tueksi. Päihdepalveluissa ja päihdekuntoutuksessa ikääntyvä päihdekuntoutuja on relevantti tiedonantaja oman päihdeongelmansa hoidossa ja palvelutarpeissa ja hänen äänensä tulisi saada kuuluviin palveluita räätälöitäessä ja sisältöä suunniteltaessa. Mikään palvelumuoto ei yksinään auta raskaassa päihdeongelmassa, vaan palvelujärjestelmän tulisi kyetä yhteiseen vuoropuheluun ja katkeamattomaan palveluketjuun. Avohoitopalvelut voidaan kokea liian lyhyiksi ja liian harvoiksi. Työntekijät ja haastatellut kokevat, että kiire ja henkilöstön vaihtuvuus eivät sovi ikääntyneiden päihdetyöhön. Voisiko ikääntyvien päihdeongelmia lievittää riittävän tehokkaalla, ennaltaehkäisevällä etsivällä työllä, joka löytää yksinäisyydestä kärsivät ja saattaa heidät sosiaalisen tuen piiriin? YHDISTELMÄVALMISTE VÄÄRINKÄYTÖSSÄ JOPA VAARALLISEMPAA KUIN PELKÄN BUPRENORFIININ KÄYTTÖ Margareeta Häkkinen, lääkäri, Uudenmaan palvelualue, A-klinikkasäätiö, Opioidien aiheuttamat myrkytyskuolemat liittyvät yleensä lääkkeiden väärinkäyttöön huumaustarkoituksessa. LL, FL Margareeta Häkkinen tutki väitöskirjassaan vainajista mitattuja opioidipitoisuuksia. Kuolemaan johtaneet myrkytykset olivat usein tapaturmaisia, useiden aineiden aiheuttamia sekamyrkytyksiä, joissa oli mukana keskushermostoon rauhoittavasti vaikuttavia lääkeaineita, kuten bentsodiatsepiineja ja gabapentinoideja. Buprenorfiini on Suomessa yleisin huumeena käytetty opioidi. Se on myös korvaushoitolääke. Väärinkäytön ehkäisemiseksi hoidossa käytetään pääosin naloksonin ja buprenorfiinin yhdistelmävalmistetta. Myös sen väärinkäyttöä todettiin useissa kuolemantapauksissa. Yhdistelmävalmiste osoittautui väärinkäytössä jopa vaarallisemmaksi kuin pelkän buprenorfiinin käyttö. Tutkimuksen tulokset auttavat edistämään huumeiden käyttäjien turvallista lääkehoitoa. Lääkkeiden päihdekäyttöön liittyviä piirteitä tulisi tuntea väestön terveyden edistämiseksi. Margareeta Häkkinen väitteli Helsingin yliopistossa oikeuslääketieteen osastolla aiheesta "Abuse and fatal poisonings involving prescription opioids - Revelations from postmortem toxicology" huhtikuussa NOPEASTI AURINKORANTAKUNTOON PIMEÄSSÄ POHJOLASSA? Jukka Koskelo, projektikoordinaattori, Dopinglinkki, Elimistön melanosyyttejä stimuloivaa hormonia jäljittelevillä aineilla pyritään saavuttamaan rusketus nopeasti ilman UV-säteille altistumista. Näiden synteettisten ja internetissä laittomasti myynnissä olevien tuotteiden vaara piilee harmaan kaupan valmisteiden koostumusten epäpuhtauksissa, joilla voi olla niin välittömiä kuin pitkäaikaisia terveysriskejä. Fitness-buumin myötä rantakunnon saavuttamista voidaan nopeuttaa myös erilaisilla rasvanpolttajilla tai laihdutuslääkkeillä, joskin epäterveellisesti. Suomalaisten kuntoilijoiden eniten käyttämiä aineita ovat kuitenkin anaboliset steroidit ja testosteroni, joilla pyritään kasvattamaan lihasmassaa. Dopingaineiden tai niihin rinnastettavien valmisteiden käyttäminen on aina terveysriski. 12

15 TAUSTATIETOA A-klinikkasäätiön ylläpitämä Dopinglinkki on ainoa Suomessa oleva terveysneuvontapalvelu, joka myös kouluttaa eri alojen asiantuntijoita sekä tuottaa tieteellistä tutkimustietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. Miksi tavalliset kuntoilijat käyttävät dopingaineita? Millainen on dopingaineiden käyttäjän kehonkuva? Näihin ja muihin kuntodopingin ajankohtaisiin kysymyksiin löydät vastauksen Dopinglinkin järjestämässä kansainvälisessä konferenssissa Helsingissä th Nordic Conference on Appearance and Performance Enhancing Drugs and Anti-Doping Work kokoaa yhteen koti- ja ulkomaiset asiantuntijat jakamaan tietoa kuntodopingista, keskustelemaan sen laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista ja verkostoitumaan. Konferenssin kielenä on englanti. Järjestelyistä vastaa A-klinikkasäätiön ylläpitämä Dopinglinkki, joka tarjoaa tietoa, terveysneuvontaa, tutkimusta ja koulutusta kuntodopingista. Ohjelma ja rekisteröityminen: #APED2015 JUTUN JUONENA PÄIHTEET JA RIIPPUVUUDET Tiia Ruokosalo, projektikoodinaattori, Päihdelinkki, Päihdelinkkiä on leikkisästi kutsuttu päihde- ja riippuvuustiedon supermarketiksi. Sivusto on kasvanut 20 toimintavuotensa aikana keskeiseksi tietosivustoksi päihteistä. Päihdelinkin suurin aihealue on päihteet, mutta riippuvuustietoa löytyy myös rahapeliriippuvuudesta, nettiriippuvuudesta ja muista toiminnallisista riippuvuuksista. Päihdelinkki palvelee toimittajia monin tavoin. Päihdelinkin Pikatiedosta voi tarkistaa faktat keskeisimmistä päihteistä. Jos Pikatiedosta ei löydy tarvittavaa infoa, yli 180 tietoartikkelin joukosta se luultavasti löytyy. Suosittelemme käyttämään Päihdelinkin hakutoimintoa. Tietoartikkelit ovat alan asiantuntijoiden kirjoittamia. Niitä lisäillään jatkuvasti kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista. Aihetta voi myös ehdottaa. Ihmiset rakastavat itsearviointitestejä. Päihdelinkistä niitä löytyy peräti 18 kappaletta (ja lisää on tulossa). Erilaisia laskureita löytyy viisi. Testien aiheina on alkoholi, huumeet, tupakka, rahapelaaminen, netinkäyttö, mieliala ja seksiriippuvuus. Päihdelinkin suosituin testi on alkoholin käytön riskit -testi (AUDIT). Uusinta tuotantoa on Facebook-riippuvuustesti. Promillelaskurilla voi selvittää alkoholin määrän veressä. Annoslaskurilla, viikkolaskurilla, kalorilaskurilla ja kertakäytön raja -laskurilla saa kiinnostavaa tietoa alkoholinkäytöstä ja sen vaikutuksista omaan terveyteen. Tietoa kootusti -valikosta klikkaamalla Päihdelinkin keskeinen sisältö listautuu kohderyhmittäin. Sivuilta löytyy tietoa kootusti omaan tilanteeseen, läheisille, vanhemmille, yli 65-vuotiaille, nuorille ja ammattilaisille. Keskustelualue on Päihdelinkin suosituin ja vilkkain palvelu. Monet toimittajat tavoittelevat haastateltavia Päihdelinkin keskustelualueen kautta. Haastattelupyyntöjen jättäminen keskustelualueelle edellyttää yhteydenottoa Päihdelinkin toimituksen sähköpostiin: Lisätietoa toimittajille: 13

16

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA.

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. Esitys käsittelee alkoholismia ja toimintahäiriöisen perheen dynamiikkaa. Se tuo näkyviin ne tunteet, joita lapsi joutuu piilottelemaan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA

Sosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 1 (5) Sosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 2 (5)

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari 20. 21.10.2016 Jyväskylä Monta tarinaa yhteisillä poluilla 20-21.10.2016 Päihdetyön seminaari järjestetään jo neljättä kertaa. Olemme rakentaneet seminaarin

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Mari Pajula Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana ja motiivina?

Mari Pajula Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana ja motiivina? Mari Pajula Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana ja motiivina? Kommenttipuheenvuoro alustukseen: Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8.11.2016 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) toi sukupolvet suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen Aineistona

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari 21.4.2016 Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen TULOKULMANA: OSIS VERTAISTEN OSALLISUUTTA VAHVISTAMASSA 2015-2017 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten kokemuksia yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten kokemuksia yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten kokemuksia yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta Suomalainen yksinäisyys -työpaja Heponiemi 12.5.2016 Vanhempi tutkija, VTL,FT, Tuuli Pitkänen

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 Missio A-klinikkasäätiön ehkäisevä päihdetyö, asiantuntijapalvelut sekä hoito-

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä Liikunnan palveluketju Järvenpään kaupunki 5.1.2017 Liikunnan palveluketju Järvenpäässä Liikunta osana hoitopolkua -prosessi Asiakkaan ohjaus palveluketjussa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki Pelihaittojen ehkäisy Helsinki 23.5.2013 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi Esityksen sisältö Rahapelaaminen Suomessa Suomalainen rahapelaaminen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellisen vieroitus- ja korvaushoidon kehittämishanke

Opioidiriippuvuuden lääkkeellisen vieroitus- ja korvaushoidon kehittämishanke Opioidiriippuvuuden lääkkeellisen vieroitus- ja korvaushoidon kehittämishanke Kehittämispäällikkö Airi Partanen Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 25.-26.9.2014 Rovaniemi 24.9.2014 1 Opioidihoidon kehittämishanke

Lisätiedot

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA 7.4.2014 Eija-Inkeri.Kailassuo@espoo.fi gsm 050 5145 076 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Alkoholinkäytöstä on syytä olla huolissaan Lähde: Teuvo

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Markku Pekurinen haastaa tutkijat Science slam tyyliin Pia Maria Jonsson, Timo T. Seppälä, Anne Whellams, Liina-Kaisa Tynkkynen, Timo Sinervo, Ilmo Keskimäki

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus Rovaniemellä. Ensimmäinen ryhmä kokemusasiantuntijoita on

Kehittäjäasiakasvalmennus Rovaniemellä. Ensimmäinen ryhmä kokemusasiantuntijoita on Kaikille kansalaisille avoin keskustelukahvila toiminta Rovaniemellä pidettiin syksyllä 2013 yhteensä yhdeksän kertaa eri toimipisteissä aiheesta : Miten päihdepalveluita tulisi khi kehittää kunnassasi?

Lisätiedot

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa. Autismi- ja Aspergerliitto perustettiin vuonna 1997. Keskeisenä tavoitteena on edistää

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaareja 1984-2006. Teuvo Peltoniemi Bad Emsin päihdetiedotusseminaari 7-10.9.2006

Päihdetiedotusseminaareja 1984-2006. Teuvo Peltoniemi Bad Emsin päihdetiedotusseminaari 7-10.9.2006 Päihdetiedotusseminaareja 1984-2006 Teuvo Peltoniemi Bad Emsin päihdetiedotusseminaari 7-10.9.2006 Päihdetiedotusseminaarit 1984-2006 Pidetty yli 20 vuoden aikana. Osallistujia yli 1000 Kööpenhamina 2005

Lisätiedot

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto Korvaushoidon tavoitteet NAPS-projektin päätösseminaari 26.10.2007 Raisio Mia-Veera Koivisto Ohjat-projektin tiedonkeruu- ja toimintamenetelmät Psykososiaalisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisprojekti

Lisätiedot