#ptsemma
|
|
- Tero Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 #ptsemma
2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO LENNOT... 1 HOTELLI... 1 OHJELMA... 2 OSALLISTUJAT... 5 TIIVISTELMÄT... 7 VIERAILUT...11 TAUSTATIETOA...11 Kannen kuva: Teuvo Peltoniemi JÄRJESTÄJIEN YHTEYSTIEDOT Tiina Laurila (Espanjassa) Aino Majava (Espanjassa) Kirsi Utoslahti (Suomessa) Tiimi seuraa herkeämättä päihdetyötä. Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. Tiimiä voit lukea myös Issuu.com -palvelussa. Tilaa tiimi: tilaukset@a-klinikka.fi Toimitussihteeri: Auli.Saukkonen@a-klinikka.fi
3 LENNOT JA HOTELLI LENNOT Lähtö torstaina 4.6. Helsinki-Vantaan lentokentältä Norwegianin lennolla DY5854 Helsinki Malaga klo Paluu sunnuntaina 7.6. lennolla DY5855 Malaga Helsinki klo tai lauantaina 6.6. lennolla DY5588 Malaga Helsinki klo HOTELLI Seminaarihotelli Hotel Las Palmeras sijaitsee osoitteessa Calle Martínez Catena 6, Fuengirola, p Lähde: Google Maps 1
4 OHJELMA OHJELMA TORSTAI Kokoontuminen lentokentällä 6.05 Lähtö Helsingistä (DY5854) 9.50 Saapuminen Malagaan ja bussi hotelliin Check in Lounas Tervetuloa ja esittäytyminen Viestintäpäällikkö Aino Majava, A-klinikkasäätiö MITEN ULKOSUOMALAISILLA MENEE? Puheenjohtaja: Johtaja Aarne Kiviniemi, Sininauhaliitto Ikääntyneet ulkosuomalaiset Professori Antti Karisto, Helsingin yliopisto Auttaako aurinko aina? Aurinkorannikon suomalaisten terveys- ja hyvinvointiriskit Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Addictions in Spain Psychologist Claudio Vidal Giné Aurinkorannikkopaneeli Keskustelemassa johtaja Aarne Kiviniemi (pj.), diakoniapappi Kaisa Salo, kaupunginvaltuutettu Katia Westerdahl, päätoimittaja Antti Pekkarinen sekä lääkäri Sirpa Laukkonen Keskustelua Kahvitauko Vierailukäynti ja cocktail-tilaisuus: Centro Finlandia, Fuengirola Isäntänä päätoimittaja Antti Pekkarinen, Kaupunkilehti Fuengirola Vapaa-aikaa 2
5 OHJELMA PERJANTAI 5.6. Vierailukäynneille päihdehoitopaikkoihin, bussit hotellilta: 8.15 Fadais-päihdehoitoyhteisö, Mijas 8.30 Avohoitoklinikka Asociacion Alternativa 2, Fuengirola 8.30 Andasol-avohoitoklinikka, Fuengirola, Kaikilla opintokäynneillä siirrytään lopuksi valkoiseen vuoristokylään Mijas Puebloon, missä tavataan Mijaksen kaupungin ulkomaalaisvaltuutettu Mario Bravo. Vierailukäynnit ovat rinnakkaisia Pikkubussilla takaisin hotelliin Fuengirolaan Lounas hotellilla INTERNATIONAL MEDIA SESSION Chair: Communications Manager Aino Majava, A-Clinic Foundation Fragile Childhood films a global success story Sustainability Specialist Leena Sokolowski, Alko Spanish documentary on Finnish Drinking Photo journalist Javier Corso Discussion Päihdetiedotuspalkinnon 2015 jako Alcohol Journalism Media Award of the Year Kahvitauko Virittäytyminen iltapäivään Kirjailija-terapeutti Anja Snellman KORVAUSHOITO TUTKIMUS- JA KOKEMUSTIEDON VALOSSA Puheenjohtaja palvelupäällikkö Hanna Ahokas, A-klinikkasäätiö Korvaushoitolääkkeitä katukaupassa? Johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, A-klinikkasäätiö Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Projektipäällikkö Helena Virokannas, Osis II -hanke 3
6 OHJELMA Saranaterapia korvaushoidossa Kirjailija-terapeutti Anja Snellman Keskustelua Vapaa-aikaa Illallinen Ravintola Salamanca, Calle del Capitán, 1 y 3 Fuengirola, mesonsalamanca.es LAUANTAI Huomenta Puheenjohtaja johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, A-klinikkasäätiö VERKKOHOITO KÄYTÄNNÖN TULOKSIA 9.10 Asiakkaan kohtaamisen haasteet ja myötäeläminen Asiakastyöntekijä Charlotta Grönberg, Peluuri 9.30 Päihdekuntoutus verkossa A-klinikkasäätiön pilotin ensitulokset Sairaanhoitaja Sanna Ranta, A-klinikkasäätiö 9.50 Peli poikki -hoito-ohjelman tulosten arviointia Kehittämispäällikkö Jenni Kämppi, Peluuri Sosiaalityötä somessa Projektikoordinaattori Koko Hubara, A-klinikkasäätiö Keskustelua Seminaarin yhteenvetoa: Miten päihdeasiat tulisi sanoittaa hoitotyössä ja mediassa? Lähtö lentokentälle bussilla (lauantaipaluu DY ) Vapaa-aikaa SUNNUNTAI Lähtö lentokentälle bussilla (sunnuntaipaluu DY ) 4
7 OSALLISTUJAT OSALLISTUJAT Kirsi Aarniva Konsuli Suomen suurlähetystö Hanna Ahokas Palvelupäällikkö A-klinikkasäätiö Maarit Avellan Viestintäpäällikkö Sininauhaliitto Javier Corso Photo journalist Charlotta Grönberg Asiakastyöntekijä Peluuri, Sininauhaliitto Anna-Maria Halle Viestintäpäällikkö Raha-automaattiyhdistys Pekka Heinälä Yksityislääkäri Koko Hubara Projektikoordinaattori A-klinikkasäätiö Kimmo Hätinen Projektityöntekijä Kalliolan setlementti Jenni Jeskanen Toimittaja Freelancer Antti Karisto Tutkija, tietokirjailija Helsingin yliopisto Mirja Karlsson Toimitussihteeri Syöpäjärjestöt, Syöpä-lehti Jukka Keski-Pukkila Toimitusjohtaja ContrAl Clinics Tom Kettunen Nordic Studies on Alcohol and Drugs Taina Kivijärvi Toimittaja Itä-Häme Aarne Kiviniemi Johtaja Sininauhaliitto/Sininauhasäätiö Jenni Kämppi Kehittämispäällikkö Peluuri Kuninkaankallion Markku Lahtinen Ohjaaja, päihdetyöntekijä asumispalveluyksikkö, HDL Sirpa Laukkonen Lääkäri Tiina Laurila Viestintäsuunnittelija A-klinikkasäätiö Jorma Lehtola Toimittaja A-lehdet Marjut Lindberg Toimittaja 5
8 OSALLISTUJAT Aino Majava Viestintäpäällikkö A-klinikkasäätiö Mäkisalo- Merja Ropponen Kansanedustaja Eduskunta Marko Niemi Toimittaja Yleisradio Liisa Osolanus Projektisuunnittelija A-klinikkasäätiö, Osis II -hanke Maarit Paaso Rehtori Aurinkorannikon suomalainen koulu Antti Palmu Projektityöntekijä Kalliolan setlementti Antti Pekkarinen Päätoimittaja Fuengirola.fi Jenni Perovuo Kokemusasiantuntija Vva ry Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti Ossi Rahkonen Toimittaja Helsingin yliopisto Sanna Ranta Sairaanhoitaja A-klinikkasäätiö Ari Saarto Kehittämisjohtaja A-klinikkasäätiö Kaisa Salo Diakoniapappi Suomen evankelis-luterilainen kirkko Tuija Siera Vertaistoimija Suomen Lumme ry Kaarlo Simojoki Johtava ylilääkäri A-klinikkasäätiö Psykoterapeutti, kirjailija, Anja Snellman toimittaja Vastaamo Leena Sokolowski Vastuullisuusasiantuntija Alko Oy Arto Tiihonen Erikoistutkija Turun yliopisto Juhani Tiilikainen Kokemusasiantuntija Vva ry Päivi Tiittanen Viestintäpäällikkö EHYT ry Jane Toija Vertaistoimija Suomen Lumme ry Helena Virokannas Projektipäällikkö A-klinikkasäätiö, Osis II -hanke Päätoimittaja, Katia Westerdahl kaupunginvaltuutettu Óle-lehti Heikki Virtala Liikunnan ja terveystiedon opettaja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä KEUDA 6
9 TIIVISTELMÄT TIIVISTELMÄT Tiivistelmät ovat esitysjärjestyksessä. MAISTUUKO ELÄKELÄISELÄMÄ AURINGON ALLA? MAISTUUKO ALKOHOLI? Antti Karisto, professori, Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos, Puheenvuoro perustuu kirjaani Satumaa. Suomalaiseläkeläiset Espanjan Aurinkorannikolla (SKS, 2008), jonka aineistoina olivat kyselyt, haastattelut, havainnointi, Espanjan kokemuksia koskevat elämäkerralliset kirjoitukset, päiväkirjat, Aurinkorannikon suomalaislehdet, sinne sijoittuvat kaunokirjalliset kuvaukset ja muutamat muut pienoisaineistot. Siirtolaisten etninen identiteetti heikentyy ajan myötä, mutta Espanjassa asuvilla suomalaisilla suomalaisuus pikemminkin tiivistyy. He eivät olekaan siirtolaisia sanan tavanomaisessa mielessä, vaan kausisiirtolaisia, jotka asuvat osan vuodesta Suomessa. Espanjassa asuessaan he osallistuvat erilaisiin kulttuuriharrastuksiin, harrastavat liikuntaa ja viettävät sosiaalista elämää aktiivisemmin kuin Suomessa oltaessa. Yleensä etelän elämään ollaan hyvin tyytyväisiä, ja Espanjaan muutto osataan selittää hyväksi valinnaksi. Aina ei mielekästä tekemistä kuitenkaan löydy, ja alkuajoille tyypillinen etelän euforia voi haihtua. Tyhjyyden tuntoja täytetään myös alkoholilla. Tehtyjen vertailujen valossa alkoholinkäyttö on Aurinkorannikolla selvästi yleisempää kuin Suomessa asuvien samanikäisten keskuudessa, erityisesti naisilla. Alkoholinkäyttö on yleensä ongelmatonta ja liittyy esim. ruokailutottumusten espanjalaistumiseen. Mutta ongelmakäyttöäkin esiintyy. Suomalaisia ympäröi Espanjassa erilainen alkoholikulttuuri, ja juominen voi muuttua sosiaalisessa mielessä ongelmattomammaksi. Toisaalta riskinsä on siinäkin, jos suomalaisten pohjien päälle omaksutaan vielä espanjalaiset, alkoholin arkeen yhdistävät juomatavat. AUTTAAKO AURINKO AINA? AURINKORANNIKON SUOMALAISTEN TERVEYS- JA HYVIN- VOINTIRISKIT Merja Mäkisalo-Ropponen, Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja, TtT, kansanedustaja, Eduskunta, Auringolla on meille suomalaisille paljon suotuisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Aurinko muun muassa lisää D-vitamiinin tuotantoa, tekee iholle hyvää, estää tulehdusten syntymistä, tehostaa kudosten hapetusta ja lihasten voimantuottoa sekä vähentää monien syöpäsairauksien riskiä. Suojaamaton auringossa oleminen voi toisaalta altistaa ihosyövälle. Auringon valo herättää aivoissa serotoniinin tuotantoa, jonka ansiosta mieliala paranee ja ihminen piristyy. Tämän vaikutuksesta sosiaalisuus lisääntyy - suomalainen on sosiaalisempi kesällä kuin talvella. Aurinko ei kuitenkaan poista ihmisten elämänvaikeuksia, eikä omaa itseään pääse pakoon muuttamalla Aurinkorannikolle. Valitettavasti moni kuitenkin luulee näin. Ongelmia voi tulla, jos ei ole tietoinen seuraavista tosiasioista: - Työtä ei ole saatavilla edes espanjalaisille, saati sitten ulkomaalaisille. Ilman kielitaitoa on hyvin vaikea saada työtä. - Jos ongelmia tulee, ilman suojaverkkoja apua ei ole aina helposti saatavilla. - Vuorotteluvapaalla, erilaisissa olosuhteissa, on helppo unohtaa arki ja heittäytyä viihteelle. Lapset tarvitsevat kuitenkin turvallisen arjen. - Muistisairauksia sairastava unohtaa jo opitun vieraan kielen. Pakeneminen alkoholiin ja huumeisiin pahentaa asioita. Aurinkorannikolla päihteitä on helposti ja halvalla saatavilla. Esityksessäni pohdin, mitä voidaan tehdä ja kuka auttaa? Kenelle auttaminen kuuluu? 7
10 TIIVISTELMÄT ALKO OY:N YKSINOIKEUSASEMA LYHYESTI JA HAITTOJEN HUOMIOON OTTAMINEN Leena Sokolowski, vastuullisuusasiantuntija, Alko Oy, Alko Oy on Suomen alkoholijuomien vähittäismyyntiyhtiö, jolla on yksinoikeus yli 4,7-tilavuusprosenttisten alkoholijuomien myyntiin. Alle 4,7-tilavuusprosenttisia alkoholijuomia Suomessa myydään vähittäin mm. päivittäistavarakaupoissa. Alkon osuus markkinoista on noin 30 prosenttia. Suomen alkoholilaissa on säädetty, että monopolin on otettava tehtävää hoitaessaan huomioon alkoholin aiheuttamat haitat. Mitä Alko tekee ottaessaan haitat huomioon? Alko tukee mm. alkoholitutkimusta (terveyteen liittyvä ja haitat muille) ja tekee sidosryhmien kanssa yhteistyötä. Järjestöyhteiskumppaneiden kanssa tehdään keskinäiset sopimukset kaikista niistä toimista, joilla järjestöt asiaa voivat haittoja tavalla tai toisella ehkäistä. Yksi keskeisin ja tällä hetkellä suurin ohjelmamme, jolla tähtäämme alkoholihaittojen ehkäisemiseen, on Lasten seurassa -ohjelma, jossa yhteistyökumppaneina on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, A-klinikkasäätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Vanhempainliitto. Viestiessään alkoholinhaitoista Alko joutuu monopoliasemansa vuoksi toimimaan varsin herkin tutkaimin: mikä sopii Lasiselle lapsuudelle, ei sovi Alkolle. Alko haluaa kuitenkin tuoda esille myös alkoholin aiheuttamat, rankemmatkin haitat, ja siihen viestinnässä on onneksi esim. Lasinen lapsuus. Saavuttaako viesti ihmiset Lasisen lapsuuden vai Alkon kautta, sillä ei ole väliä. Tulokset, Lasinen lapsuus ja menestyksekkäät filmit puhuvat puolestaan. KORVAUSHOITOLÄÄKKEITÄ KATUKAUPASSA? Kaarlo Simojoki, johtava ylilääkäri, A-klinikkasäätiö, Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen korvaushoito on tutkimuksellisesti ja kliinisesti tehokkaaksi osoitettu hoito, jonka piirissä on Suomessa noin potilasta. Suomessa hoitoa on toteutettu lyhemmän aikaa kuin muissa pohjoismaissa. Korvaushoitoa raamittaa STM:n 33/2008 asetus, joka aiempaan asetukseen verrattuna laski hoitoon pääsyn kynnystä, painotti hoidon toteuttamista perusterveydenhuollossa ja mahdollisti osittain lääkkeen toimittamisen apteekista. Käytännössä asetuksen tavoitteita ei kuitenkaan ole saavutettu. Keskeinen ongelmatekijä on edelleenkin ristiriitainen suhtautuminen korvaushoitoon niin kunnissa, mediassa kuin poliittisten päättäjien keskuudessa. Kriittistä suhtautumista korvaushoitoon perustellaan usein huolella lääkityksen valumisesta katukauppaan. Toisin kuin muissa pohjoismaissa, korvaushoitolääke monobuprenorfiini on Suomessa yleisin väärin käytetty opioidi. Aihetta on tutkittu laajasti vasta viime vuosina, uutta tietoa on niin Ruotsista kuin nyt myös Suomesta. Toukokuussa 2015 julkaistiin kotimainen tutkimusartikkeli kansainvälisessä lehdessä 1. Tutkimukseen osallistui yli 60% Suomen korvaushoidossa olevista potilaista ja kaikki Suomen korvaushoitoyksiköt. Tulosten perusteella alle 10 % potilaista oli myynyt lääkkeitään ja hieman isompi osa oli antanut lääkkeitään korvauksetta eteenpäin. Tämä on linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Korvaushoitolääkkeitään vääriin käsiin antavien joukko on siis pieni, mutta silti hoitopaikkojen resursseja ohjataan edelleen paljon valvontaan. Ne ovat poissa psykososiaalisesta kuntoutuksesta, joka on kuitenkin kaiken päihdehoidon keskeinen elementti. Kontrollinäkökulma vaikuttaa myös hoitoon pääsyyn: hoidon porrastus ei toteudu toivotulla tavalla ja hoitojärjestelmä jumiutuu. Korvaushoitoon ei olla edelleenkään valmiita panostamaan Suomessa, jossa on alhaisin hoidossa olevien kattavuus kaikista Pohjoismaista 2. Kielteisellä suhtautumisella korvaushoitoon on laajat negatiiviset vaikutukset niin yksilöön kuin yhteiskuntaan tilanteessa, jossa päihdehoidon tarve on selkeästi kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana. 3 1 Launonen, E., et al. Diversion of opioid maintenance treatment medications and predictors for diversion among Finnish maintenance treatment patients. International Journal of Drug Policy (2015), 2 Selin et al. Opioidikorvaushoito Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI 19/2015 VSK 70 3 Ollgren et al. Yhteiskuntapolitiikka 79 (2014):5 8
11 TIIVISTELMÄT VERTAISTOIMINTA KORVAUSHOITOPOTILAAN ELÄMÄNHALLINNAN TUKENA Helena Virokannas, projektipäällikkö, Osis II -hanke, Liisa Osolanus, projektisuunnittelija, Osis II -hanke, Haittoja vähentävällä korvaushoidolla pyritään parantamaan asiakkaan elämänlaatua. Resurssisyistä elämänlaadun parantaminen keskittyy usein lääkkeenjakoon ammatillisen psykososiaalisen tuen jäädessä vähemmälle. A-klinikkasäätiön Helsingin Vinkissä tarjottavassa haittoja vähentävässä korvaushoidossa asiakkaalla on mahdollisuus viettää aamuhetki kahvipöydän ääressä lääkkeenjaon yhteydessä. Asiakkaiden toisilleen antama vertaistuki on tärkeä osa hoitoa. Ammattilaisten sanaton viestintä ihmisen hyväksymisestä sellaisena kuin hän on, on merkityksellistä ihmisen itsetunnolle. Vertaistoiminta voi tulla korvaushoidon rinnalle vahvistamaan elämänhallintaa. Asiakas voidaan ohjata vertaistoimintaan, jossa hän saa päiviinsä sisältöä ja tekemistä juuri sen verran kuin jaksaa ja haluaa. Ympäröivän yhteiskunnan asenteet korvaushoidossa olevia kohtaan ovat usein negatiivisia korvaushoidossa oleva on todistetusti narkomaani. Vertaistoiminnassa ihmiselle tarjotaan uudenlaista identiteettiä ja statusta huumeiden käyttäjän rinnalle tai sijaan. Vertaistoimija työskentelee ammattilaisen rinnalla merkityksellisessä toiminnassa. Hän on avuksi ja hyödyksi muille apua tarvitseville. Voimaantumista tapahtuu, kun vertaistoimija saa onnistumisen kokemuksia, häntä kannustetaan ja häneen uskotaan. Mukaan ottamisen voima, matalan kynnyksen vertaistoiminta ja korvaushoito ovat haittoja vähentävässä työssä lyömätön yhdistelmä. ASIAKKAAN KOHTAAMISEN HAASTEET JA MYÖTÄELÄMINEN Charlotta Grönberg, asiakastyöntekijä, ongelmapelaajien erityisohjaaja, Peluuri, Mies aloittaa puhelun kertomalla, että on ottanut suuren yliannostuksen lääkkeitä alkoholin kanssa ja tahtoo kuolla tämän puhelun aikana [ ] Hän sanoo, että kun minua kuuntelee, ei haluakaan kuolla 25v. miespelaaja soittaa ja kysyy "mitä mä teen?". Peluurin päivystäjän päiväkirjasta näkyy, miten monipuolista ja haastavaa työtä teemme. Miltä näyttää Peluurin asiakastyöntekijän arki? Tutustumme pikakelauksella Peluuriin palvelukokonaisuutena ja työyhteisönä. Miten työntekijä valmistautuu kohtaamaan asiakkaan ja asiakkaan tilanteen, josta ei tiedä ennalta mitään? Minkälaista pohdintaa työ vaatii, mistä työpäivä koostuu ja miten kuljetaan asiakkaan rinnalla aidosti välittäen viemättä hänen taakkojaan työpäivän päätteeksi kotiin. Mitä päiväkirja kertoo kohtaamisista, ja millainen on peruspuhelu? Millaiset tunteet liikkuvat asiakkaan ja päivystäjän välillä kriisipuhelun aikana. Ketä puhelussa rajataan ja miksi? Miten huolehtia omista voimavaroistaan ja pitää itsensä kiinni työtodellisuudessa, kun jotakin särkyy? Myös työntekijän turvallisuudentunne on oleellinen osa puhelun kulkua. Asiakastyöntekijä kertoo, mikä jää asiakastapauksissa mieleen. EI SE, MITÄ SANOO, VAAN SE, MITEN SEN SANOO. VERA VERKKOAVUSTEINEN PÄIHDEKUNTOUTUSOHJELMA Sanna Ranta, sairaanhoitaja, Järvenpään sosiaalisairaala, sanna.ranta@a-klinikka.fi A-klinikkasäätiön VERA -verkkoavusteinen kuntoutusohjelma perustuu kognitiivis-behavioraaliseen menetelmään. Ohjelmassa opetellaan muun muassa tunnistamaan omia tunteita, ajatuksia ja käyttäytymismalleja ja harjoitellaan uudenlaista käyttäytymistä. Ohjelman tavoitteena on motivoida ja ohjata asiakasta muutoksessa. Ohjelma edellyttää asiakkaalta mahdollisuutta käyttää tietokonetta ja internetiä. Ohjelmassa on viisi työskentelymoduulia, joihin sisältyy yhteensä 28 verkossa suoritettavaa päihdekuntoutustehtävää. Tarvittaessa käytössä on myös lisämoduuli retkahtamistilanteisiin. Jokaiseen ohjelman moduuliin sisältyy myös yksi kasvokkainen tapaaminen oman työntekijän kanssa. Ohjelman kesto on noin neljä kuukautta. 9
12 TIIVISTELMÄT VERA-ohjelmaa pilotoitiin ajanjaksolla Kokeiluvaiheessa oli mukana 14 kuntaa ja 12 A-klinikkasäätiön toimipistettä. Ohjelman käyttöön ja ohjaamiseen koulutettiin 20 A-klinikkasäätiön päihdetyön ammattilaista. Pilottiin osallistui 39 asiakasta, joista 11 suoritti ohjelman suunnitellusti loppuun. Parin asiakkaan hoitosuhde oli pilotin loppuessa vielä kesken. Seurantatietojen perusteella ohjelman suorittivat loppuun asiakkaat, joiden pääpäihteenä on alkoholi, joiden ilmaisema päihteiden käyttöön liittyvä hoidon tarve ja muutosmotivaatio ovat suuret, joiden elämäntilanteen muut psykososiaaliset vaikeudet eivät ole kovin vakavia ja jotka ovat työssä, eläkkeellä tai opiskelevat. Ohjelman loppuun suorittaneiden SDS-mittarilla laskettu päihderiippuvuuden vakavuusaste aleni merkittävästi ohjelman aikana. PELI POIKKI -HOITO-OHJELMAN TULOSTEN ARVIOINTIA Jenni Kämppi, kehittämispäällikkö, Peluuri, Peli poikki on kahdeksan viikon pituinen verkon ja puhelimen välityksellä toimiva hoito-ohjelma, joka koostuu viikoittaisista itsetyöskentelyosioista sekä puhelinkeskustelusta terapeutin kanssa. Olennainen osa hoitoa on nettifoorumi, joka tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden muiden ohjelmaan osallistuvien vertaistukeen. Hoitoohjelman perustana on kognitiivis-behavioraalinen terapia ja motivoiva haastattelu. Ohjelma on ollut Peluurin palveluvalikossa jo vuodesta 2007 alkaen ja se on ollut kaikki nämä vuodet erittäin suosittu: sen on suorittanut jo lähes asiakasta. Ohjelmassa työskentelee kaksi kokoaikaista ja kaksi osaaikaista terapeuttia. Asiakkaita on jatkuvasti enemmän kuin terapeutit pystyvät ottamaan vastaan. Pisimmillään jonotusaika hoito-ohjelmaan on ollut noin kolme kuukautta. Esityksessä kerrotaan hoito-ohjelman sisällöstä ja esitellään sen tuloksia mm. tukeutumalla ruotsalaisiin ja suomalaisiin ohjelmasta tehtyihin tutkimuksiin (Carlbring P. & Smith F. 2008; Degerman N. 2010; Aspelin K. & Olerud P. 2010; Castren S. et al ja Castren S. et al. 2013), jotka vahvistavat ohjelman tehon. Lisäksi esityksessä hyödynnetään ohjelmassa työskentelevien kokeneiden terapeuttien näkemyksiä ja ohjelman läpikäyneiltä asiakkailta saatua palautetta. VARJOMAAILMA.FI SOSIAALITYÖTÄ SOMESSA Koko Hubara, projektikoordinaattori, A-klinikkasäätiö, Lasinen lapsuus Sirpaleinen mieli -hanke, varjomaailma.fi, koko.hubara@a-klinikka.fi A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan alainen varjomaailma.fi-verkkopalvelu on paikka vuotiaille nuorille, jotka ovat huolissaan läheisten aikuisten päihteidenkäytöstä. Tiedetään, että suurin osa suomalaisnuorista käyttää internetiä useita kertoja päivässä, useimmiten tiedonhankintaan ja kommunikointiin. Sekin tiedetään, että mainitusta ikäluokasta noin joka neljäs on kokenut vanhemman juomisesta johtuvia haittoja, kaksi sadasta usein. Varjomaailma.fi on siellä missä nuoret ovat, vuoden jokaisena arkipäivänä. Se toimii sekä omalla sivustolla että yleisimmissä sosiaalisen median kanavissa. Omalla sivustolla on tarjolla ajankohtaisen tiedon lisäksi täysin anonyymi neuvontapalvelu, ammattilaisten ohjaamia nettivertaistukiryhmiä, avoin keskustelufoorumi sekä yksityisviestipalvelu. Muualla somessa Varjomaailman aikuisen tai muita samassa elämäntilanteessa olevia nuoria voi tavoittaa mm. salaisessa facebook-ryhmässä, facebook-sivulla, ask.fm:ssä, twitterissä ja instagramissa. Lasinen lapsuus on myös ollut mukana Ylen järjestämässä Pullopostia lapsuudesta -facebook-ryhmässä, joka on tarkoitettu alkoholistien aikuisille lapsille. Se on kerännyt ensimmäisen kuukauden aikana lähes 250 aktiivisesti kirjoittavaa jäsentä. Varjomaailma.fi on siitä poikkeuksellinen nuorille suunnattujen ammattilaislähtöisten verkkopalvelujen kasvavassa joukossa, että sen viitekehys ei ole nuorisotyössä, vaan lastensuojelun sosiaalityössä. Varjomaailman työote pohjautuu lastensuojelutarpeen arvioinnin ja tilannekartoituksen menetelmiin ja käytäntöihin. Varjomaailmassa liikutaan joustavasti ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn välillä, aina yhteydessä kasvokkaiseen maailmaan ja palvelujärjestelmään, useimmiten sellaisten nuorten kanssa, jotka eivät ole koskaan aiemmin uskaltaneet ottaa kodin asioita puheeksi. 10
13 TAUSTATIETOA VIERAILUT Vierailukäynneille päihdehoitopaikkoihin siirrytään ryhmissä busseilla. Vierailukäynnit ovat rinnakkaisia. Kaikilla opintokäynneillä siirrytään lopuksi valkoiseen vuoristokylään Mijas Puebloon, missä tavataan Mijaksen kaupungin ulkomaalaisvaltuutettu Mario Bravo. Lounas on hotellilla klo Fadais, lähtö 8.15 Andalusian maakuntahallituksen rahoittama hoitoyhteisö Mijaksen vuorilla. Yhteisössä on pitkät hoitoajat ja se muistuttaa suomalaista päihdesairaalaa. Tutustuminen ja laitoksen johtajan Ana Marin Bedoyan tapaaminen. Englanniksi, mukana tulkkina toimittaja Outi Hannuksela. Tavataan Malagan Control Clinican johtaja, päihteisiin erikoistunut lääkäri D. Francisco José Caracuel González. Comunidad Terapéutica Mijas Público Fundación Andaluza para la Atención e Incorporación Social Fadais, Casa de los Forestales. Cerro de Pulpito. Entreríos C.P Mijas (+34) Asociacion Alternativa 2, lähtö 8.30 Julkisesti rahoitettu avohoitoklinikka, joka muistuttaa suomalaista A-klinikkaa. Klinikalla hoidetaan kaikkia riippuvuuksia. Tutustuminen ja laitoksen johtajan Elisa Sicilia Salcedon tapaaminen. Espanjaksi, mukana tulkkina psykologi Camilla Lindström. Centro de Tratamiento Ambulatorio, Concertado C/ Palangre, 8, C.P Fuengirola (+34) , Andasol, lähtö 8.30 Yksityinen, Minnesota-ideologialla toimiva avohoitoklinikka. Klinikalla ei hoideta heroiiniriippuvuutta. Tutustuminen ja laitoksen johtajan Olga Garcia Canon tapaaminen. Englanniksi. Centro terapeutico y de crecimiento emocional, Paseo Marítimo Rey de España, Nº 6, local 9, (Entrada por C/ Heroes de Baler), CP 29640, Fuengirola (+34) , TAUSTATIETOA MILLAISTA TUKEA JA HOITOA AURINKORANNIKON MUUTTOLINNUILLE? Teuvo Peltoniemi, tietokirjailija, Sosiomedia, teuvo.peltoniemi@kolumbus.fi Pitäisikö oleskeluvaltion tarjota päihdepalvelut EU:n yleisajattelun mukaisesti? Tulisiko Aurinkorannikon suomalaisten käyttää Espanjan päihdehuoltoa? Periaatteessa varmaan kyllä, mutta pulmana on se, että päihde- ja mielenterveysongelmat tarvitsevat nimenomaan kielen välityksellä tapahtuvaa hoitosuhdetta. Suomenkielistä päihdepalvelua Espanjan viranomaisilta on taas maan nykyisessä taloustilanteessa mahdotonta odottaakaan. Järjestelmätkin ovat erilaisia. Sitä paitsi useimmiten on kyse päihdeongelmaisen Espanjassa oleskelusta, ei asumisesta. Muuttolinnut ovat välillä Suomessa, välillä Espanjassa. Siksi molempien maiden päihdetyö tulisi saada sovitettua paremmin yhteen. Paras ratkaisu olisi pieni suomalainen sosiaalityöyksikkö, joka tekisi Aurinkorannikolla ruohonjuuritason työtä läheisessä yhteistyötä suomalaisen ja espanjalaisen päihdehuollon kanssa sekä kirkon ja suomalaisjärjestöjen kanssa. Jos ei Suomen valtiolla ole rahaa, niin edelläkävijöitä voisivat taas olla järjestöt, kuten A-klinikkasäätiö, Sininauhaliitto ja monet pienemmät. Diakonialaitoksella on jopa taustahistoriaa Aurinkorannikon sosiaalityöstä. Merimieskirkon asiakaskunta ja maantieteelliset toiminta-alueet ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet: täällä oltaisiin suomalaisrannalla. Asunnottomia varten tarvitaan katutyötä, mutta muissa ongelmissa olisi syytä ottaa käyttöön pääsääntöisesti virtuaalinen auttaminen. Jos puhelinyritykset kykenevät tarjoamaan Suomeen palveluita Espanjasta käsin, niin varmaan systeemi toimisi myös toisin päin. Suomalainen päihdehuolto voisi tarjota puhelin- ja verkkopalveluita Espanjan suomalaisille. Päihdelinkissä on jo kehitetty tehokkaita ja kustannuksiltaan kohtuullisia oma-avun, ryhmätyön ja ammattilaisterapian välineitä, joilla voisi auttaa suoraan myös Espanjan suomalaisia. 11
14 TAUSTATIETOA Lääkehoidon voisi hoitaa espanjalaisten terveyskeskusten kautta. Pienin lisäyksin sama järjestelmä voisi palvella myös vaikkapa Brysselin suomalaisia ja laajentua auttamaan muidenkin maiden muuttolintuja. Maanmiestä ei pidä jättää yksin, vaikka hän on väliaikaisesti kotimaansa ulkopuolella. IKÄÄNTYVÄT PÄIHDEKUNTOUTUJAT Tiina Peksiev, projektipäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tiina Peksievin Pro gradu -tutkimuksessa selvitetään, mitä on ikääntyvän päihdekuntoutujan toimijuus ja millaisia kokemuksia heillä on erilaisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Tarve tutkimukselle on ajankohtainen, sillä nyt eläkkeelle siirtyneet suuret ikäluokat ovat miltei ensimmäisiä, joiden nuoruudessa oppima runsas alkoholinkäyttö jatkuu vanhuuteen. Meillä ei ole kokemusperäistä tietoa siitä, millainen palvelujärjestelmä vaaditaan ikääntyvän tueksi. Päihdepalveluissa ja päihdekuntoutuksessa ikääntyvä päihdekuntoutuja on relevantti tiedonantaja oman päihdeongelmansa hoidossa ja palvelutarpeissa ja hänen äänensä tulisi saada kuuluviin palveluita räätälöitäessä ja sisältöä suunniteltaessa. Mikään palvelumuoto ei yksinään auta raskaassa päihdeongelmassa, vaan palvelujärjestelmän tulisi kyetä yhteiseen vuoropuheluun ja katkeamattomaan palveluketjuun. Avohoitopalvelut voidaan kokea liian lyhyiksi ja liian harvoiksi. Työntekijät ja haastatellut kokevat, että kiire ja henkilöstön vaihtuvuus eivät sovi ikääntyneiden päihdetyöhön. Voisiko ikääntyvien päihdeongelmia lievittää riittävän tehokkaalla, ennaltaehkäisevällä etsivällä työllä, joka löytää yksinäisyydestä kärsivät ja saattaa heidät sosiaalisen tuen piiriin? YHDISTELMÄVALMISTE VÄÄRINKÄYTÖSSÄ JOPA VAARALLISEMPAA KUIN PELKÄN BUPRENORFIININ KÄYTTÖ Margareeta Häkkinen, lääkäri, Uudenmaan palvelualue, A-klinikkasäätiö, Opioidien aiheuttamat myrkytyskuolemat liittyvät yleensä lääkkeiden väärinkäyttöön huumaustarkoituksessa. LL, FL Margareeta Häkkinen tutki väitöskirjassaan vainajista mitattuja opioidipitoisuuksia. Kuolemaan johtaneet myrkytykset olivat usein tapaturmaisia, useiden aineiden aiheuttamia sekamyrkytyksiä, joissa oli mukana keskushermostoon rauhoittavasti vaikuttavia lääkeaineita, kuten bentsodiatsepiineja ja gabapentinoideja. Buprenorfiini on Suomessa yleisin huumeena käytetty opioidi. Se on myös korvaushoitolääke. Väärinkäytön ehkäisemiseksi hoidossa käytetään pääosin naloksonin ja buprenorfiinin yhdistelmävalmistetta. Myös sen väärinkäyttöä todettiin useissa kuolemantapauksissa. Yhdistelmävalmiste osoittautui väärinkäytössä jopa vaarallisemmaksi kuin pelkän buprenorfiinin käyttö. Tutkimuksen tulokset auttavat edistämään huumeiden käyttäjien turvallista lääkehoitoa. Lääkkeiden päihdekäyttöön liittyviä piirteitä tulisi tuntea väestön terveyden edistämiseksi. Margareeta Häkkinen väitteli Helsingin yliopistossa oikeuslääketieteen osastolla aiheesta "Abuse and fatal poisonings involving prescription opioids - Revelations from postmortem toxicology" huhtikuussa NOPEASTI AURINKORANTAKUNTOON PIMEÄSSÄ POHJOLASSA? Jukka Koskelo, projektikoordinaattori, Dopinglinkki, dopinglinkki@a-klinikka.fi, Elimistön melanosyyttejä stimuloivaa hormonia jäljittelevillä aineilla pyritään saavuttamaan rusketus nopeasti ilman UV-säteille altistumista. Näiden synteettisten ja internetissä laittomasti myynnissä olevien tuotteiden vaara piilee harmaan kaupan valmisteiden koostumusten epäpuhtauksissa, joilla voi olla niin välittömiä kuin pitkäaikaisia terveysriskejä. Fitness-buumin myötä rantakunnon saavuttamista voidaan nopeuttaa myös erilaisilla rasvanpolttajilla tai laihdutuslääkkeillä, joskin epäterveellisesti. Suomalaisten kuntoilijoiden eniten käyttämiä aineita ovat kuitenkin anaboliset steroidit ja testosteroni, joilla pyritään kasvattamaan lihasmassaa. Dopingaineiden tai niihin rinnastettavien valmisteiden käyttäminen on aina terveysriski. 12
15 TAUSTATIETOA A-klinikkasäätiön ylläpitämä Dopinglinkki on ainoa Suomessa oleva terveysneuvontapalvelu, joka myös kouluttaa eri alojen asiantuntijoita sekä tuottaa tieteellistä tutkimustietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. Miksi tavalliset kuntoilijat käyttävät dopingaineita? Millainen on dopingaineiden käyttäjän kehonkuva? Näihin ja muihin kuntodopingin ajankohtaisiin kysymyksiin löydät vastauksen Dopinglinkin järjestämässä kansainvälisessä konferenssissa Helsingissä th Nordic Conference on Appearance and Performance Enhancing Drugs and Anti-Doping Work kokoaa yhteen koti- ja ulkomaiset asiantuntijat jakamaan tietoa kuntodopingista, keskustelemaan sen laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista ja verkostoitumaan. Konferenssin kielenä on englanti. Järjestelyistä vastaa A-klinikkasäätiön ylläpitämä Dopinglinkki, joka tarjoaa tietoa, terveysneuvontaa, tutkimusta ja koulutusta kuntodopingista. Ohjelma ja rekisteröityminen: #APED2015 JUTUN JUONENA PÄIHTEET JA RIIPPUVUUDET Tiia Ruokosalo, projektikoodinaattori, Päihdelinkki, Päihdelinkkiä on leikkisästi kutsuttu päihde- ja riippuvuustiedon supermarketiksi. Sivusto on kasvanut 20 toimintavuotensa aikana keskeiseksi tietosivustoksi päihteistä. Päihdelinkin suurin aihealue on päihteet, mutta riippuvuustietoa löytyy myös rahapeliriippuvuudesta, nettiriippuvuudesta ja muista toiminnallisista riippuvuuksista. Päihdelinkki palvelee toimittajia monin tavoin. Päihdelinkin Pikatiedosta voi tarkistaa faktat keskeisimmistä päihteistä. Jos Pikatiedosta ei löydy tarvittavaa infoa, yli 180 tietoartikkelin joukosta se luultavasti löytyy. Suosittelemme käyttämään Päihdelinkin hakutoimintoa. Tietoartikkelit ovat alan asiantuntijoiden kirjoittamia. Niitä lisäillään jatkuvasti kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista. Aihetta voi myös ehdottaa. Ihmiset rakastavat itsearviointitestejä. Päihdelinkistä niitä löytyy peräti 18 kappaletta (ja lisää on tulossa). Erilaisia laskureita löytyy viisi. Testien aiheina on alkoholi, huumeet, tupakka, rahapelaaminen, netinkäyttö, mieliala ja seksiriippuvuus. Päihdelinkin suosituin testi on alkoholin käytön riskit -testi (AUDIT). Uusinta tuotantoa on Facebook-riippuvuustesti. Promillelaskurilla voi selvittää alkoholin määrän veressä. Annoslaskurilla, viikkolaskurilla, kalorilaskurilla ja kertakäytön raja -laskurilla saa kiinnostavaa tietoa alkoholinkäytöstä ja sen vaikutuksista omaan terveyteen. Tietoa kootusti -valikosta klikkaamalla Päihdelinkin keskeinen sisältö listautuu kohderyhmittäin. Sivuilta löytyy tietoa kootusti omaan tilanteeseen, läheisille, vanhemmille, yli 65-vuotiaille, nuorille ja ammattilaisille. Keskustelualue on Päihdelinkin suosituin ja vilkkain palvelu. Monet toimittajat tavoittelevat haastateltavia Päihdelinkin keskustelualueen kautta. Haastattelupyyntöjen jättäminen keskustelualueelle edellyttää yhteydenottoa Päihdelinkin toimituksen sähköpostiin: Lisätietoa toimittajille: 13
16
Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja D-vitamiinin tuotanto lisääntyy Aurinko tekee iholle hyvää (esim. psoriasis) Anti-inflammatorinen vaikutus Tehostaa
LisätiedotSEMINAARIMATKA ESPANJAAN! 16.5.-20.5.2015
SEMINAARIMATKA ESPANJAAN! 16.5.-20.5.2015 Edullisten tuotantokustannusten hyödyntäminen ja tuet, rantautuminen Espanjaan, Yrityksen osto tai myynti sekä asuntomarkkinat Espanjan Aurinkorannikolle on muutaman
LisätiedotNeljännesvuosisata PäihdetiedotusseminaarejaP
Neljännesvuosisata PäihdetiedotusseminaarejaP Teuvo Peltoniemi "ADDIKTIOT JA KULTTUURIT" Suomalais-italialainen yhteistyöseminaari Cernobbio/Como 15-18.10.2009 Päihdetiedotusseminaarit Kööpenhamina 2005
LisätiedotVertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena
Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan
LisätiedotMistä ja miten asiakkaat tavoitetaan
Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotPäihdelääketieteen Päivät 2015
Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää
LisätiedotValtakunnalliset terveysneuvontapäivät 2018
Valtakunnalliset terveysneuvontapäivät 2018 Aika: 12. 13.11.2018 Paikka: Suomen Diakoniaopiston auditorio, Alppikatu 2, Helsinki Kohderyhmä: Huumeiden käyttäjille suunnattua sosiaali- ja terveysneuvontaa
LisätiedotPäihdetiedotusseminaareja 1984-2008 "Riippuvuuksien teoriaa ja käytk
Päihdetiedotusseminaareja 1984-2008 "Riippuvuuksien teoriaa ja käytk ytäntöä" Teuvo Peltoniemi Berliinin päihdetiedotusseminaari 4-7.9.2008 Teema: Lääkkeet huumeina ja hoitokeinoina A-klinikkasäätiö, Alko,
LisätiedotMiksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
LisätiedotKokemusasiantuntijuuden ABC
Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa
LisätiedotTervetuloa Terveyspiste-päiville!
Tervetuloa Terveyspiste-päiville! Koulutuspäivien tavoitteet 1. Välittää osallistujille sellaista tietoa aivoterveyden edistämisestä sekä päihteiden käytön haittojen ehkäisemisestä, jota voi hyödyntää
LisätiedotMATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA?
MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? Helena Virokannas Osis II -hanke 26.3.2015 Valtakunnalliset etsivän työn päivät Espoo Huumeiden
LisätiedotOhjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön
Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä
LisätiedotKorvaushoitoasiakkaiden osallisuuden lisääminen
Korvaushoitoasiakkaiden osallisuuden lisääminen Irina Köntti 15.6.2017 Korvaushoito Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä
LisätiedotNuorten ammatillinen verkkoauttaminen
Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi
LisätiedotEHYT ry:n eduskuntavaalikampanja
EHYT ry:n eduskuntavaalikampanja Kampanjan tavoite Ennakkoäänestys kotimaassa: 3. - 9.4.2019 Vaalipäivä: 14.4.2019 Eduskuntavaaleissa 2019 EHYT ry:n tavoite on, että niin ehkäisevän työn kuin ehkäisevän
LisätiedotMIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA.
MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. Esitys käsittelee alkoholismia ja toimintahäiriöisen perheen dynamiikkaa. Se tuo näkyviin ne tunteet, joita lapsi joutuu piilottelemaan
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotLapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007
Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille
LisätiedotOrientaatio harjoitteluun miksi?
Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn
LisätiedotHyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala
Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle
LisätiedotTyössäoppimassa Espanjan Fuengirolassa
Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.
LisätiedotOulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni
Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä
LisätiedotVäkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö
Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö
LisätiedotHyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen
Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja
Lisätiedot26 vuotta Päihdetiedotusseminaareja
26 vuotta Päihdetiedotusseminaareja Teuvo Peltoniemi "Riippuvuuksien yhteiskunta Suomalais-tšekkiläinen yhteistyöseminaari Praha 9-12.9.2010 Päivitetty 18.9.2010 2 Päihdetiedotusseminaarit Kööpenhamina
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...
LisätiedotTAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE
IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa Tuula Sundman osastopäällikkö EHYT ry ELÄMÄNILOA JA HYVINVOINTIA Ilman päihdeja pelihaittoja JOKAINEN MEISTÄ RAKENTAA SUOMALAISTA PÄIHDEKULTTUURIA
LisätiedotIkäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän
Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys
LisätiedotPäihdelääketieteen Päivät 2015
Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää
LisätiedotNEET-nuorille kohdistetun digitaalisen intervention hyvinvointivaikutukset
NEET-nuorille kohdistetun digitaalisen intervention hyvinvointivaikutukset OSALLISTAVIA JA VAIKUTTAVIA KEINOJA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN PROMEQ-hankkeen alueellinen seminaari: Pohjois-Savo
LisätiedotJärjestöjen laaja-alainen toiminta päihdetyössä
Järjestöjen laaja-alainen toiminta päihdetyössä TURUN ENSI-JA TURVAKOTIYHDISTYS RY Pidä kiinni -hoitojärjestelmän avopalveluyksikkö Olivia Perustehtävät: Kohderyhmä: Menetelmät: - Lapsen ja vanhemman välisen
Lisätiedot,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606)
1 (6) KENELLÄ ON VASTUU NUORILLE ANNETTAVASTA PÄIHDEKASVATUKSESTA Selvitys yläkouluikäisten nuorten vanhempien ajatuksista koskien nuorille suunnattua päihdekasvatusta ja nuorten päihteidenkäyttöä Etelä-Karjalassa
LisätiedotNuorten palveluohjaus Facebookissa
Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki
LisätiedotPÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA
PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013
LisätiedotTyön ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen PROMEQ-osahankkeen ( ) keskeiset tulokset
Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen PROMEQ-osahankkeen (2016 2018) keskeiset tulokset PROMEQ-osahankkeessa on tutkittu nuorten aikuisten (16
LisätiedotNuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen
Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen
LisätiedotOpiaattikorvaushoito
Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia
Lisätiedot11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön
11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät
Lisätiedot3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)
Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä
LisätiedotOlavi Kaukonen Espoo 17.10.2014
Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotEhkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus
Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto
LisätiedotTapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa
Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin
LisätiedotItä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke
1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:
LisätiedotSosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA
Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 1 (5) Sosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 2 (5)
LisätiedotLainsuojattomasta yhteiskuntaihmiseksi
Lainsuojattomasta yhteiskuntaihmiseksi - ajatuksia vertaistoiminnan merkityksellisyydestä Tuija Siera Helena Virokannas Eettisen toimikunnan 30-vuotisjuhlafoorumi/A-klinikkasäätiö 23.9.2015 Miten asiakaslähtöinen
LisätiedotTYÖELÄMÄ PELISSÄ Voi hyvin työssä -kiertue. Salla
TYÖELÄMÄ PELISSÄ Voi hyvin työssä -kiertue Salla Karjalainen @sallakar_ Miksi rahapelejä pelataan? Unelma jättipotista, ajanviete, älyllinen haaste, mielialan säätely, sosiaaliset tekijät Miten rahapelihaitat
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
Lisätiedotwww.paly.fi www.paly.fi
Päihdelääketieteen päivät 2016 tarttuu ainemaailman ajankohtaisiin ilmiöihin. Tuoreimmat tiedot Euroopan huumetrendeistä tarjoilee professori Thomas Clausen Norjan addiktiotutkimuksen keskuksesta. Trendien
LisätiedotPERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!
PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne
LisätiedotEväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
LisätiedotVerkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.
Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijoille LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ:
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5
Vertaistukiryhmät nuorille aikuisille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS -RYHMÄ... 6
LisätiedotMonta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari
Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari 20. 21.10.2016 Jyväskylä Monta tarinaa yhteisillä poluilla 20-21.10.2016 Päihdetyön seminaari järjestetään jo neljättä kertaa. Olemme rakentaneet seminaarin
LisätiedotSosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa
Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa päivystystilanteen haasteet ja mahdollisuudet sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta Järvenpään SOSKU-hankkeen seminaari 7.11.2017 Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotPohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
LisätiedotASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ
ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotMove Monialainen verkkonuorisotyöhanke
Move Monialainen verkkonuorisotyöhanke Projektityöntekijä Timo Pulkkinen Move Monialainen verkkonuorisotyö 2011-2013 2 työntekijää 439200 Esr 60%, Oulun kaupunki 40% Hanke lisää nuorten parissa toimivien
LisätiedotEtsivän KATUKLINIKAN kokemuksia
Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Päihdetiedotusseminaari 2013 6.-8.6 Jurmala Mija Alho Yksikköjohtaja Vinkki, A-klinikka Vinkki on päihteiden käyttäjien, erityisesti suonensisäisesti huumeita käyttävien
LisätiedotOmaishoito ja päihteet -seminaari
Omaishoito ja päihteet -seminaari 16.1.2018 Omaishoitajaliitto on olemassa, jotta omaishoitoperheen asema paranee on omaishoitajia, heidän läheisiään, paikallisyhdistyksiä ja kansalaisia varten Perustettu
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotMoni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus
Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa
LisätiedotEu-avustajat 30.11.2015
Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta
Lisätiedot- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä
- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:
LisätiedotMiten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä
Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,
LisätiedotVapaaehtoistoiminta antaa iloa!
Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten
LisätiedotVeturointi-toiminta Kokemuksen äärellä
Veturointi-toiminta Kokemuksen äärellä Mitä Veturointi on? Veturointi-toiminnassa lastensuojelun nuoret aikuiset kokemusasiantuntijat työskentelevät nuorten sekä perheiden/muiden lähiverkostojen tukena
Lisätiedotaluetyö palvelut kuntoutus menetelmät internet tuki lobbaus alkoholilaki politiikka ept-laki tieto addiktiot mielikuvat kulttuuri kokemus
palvelut kuntoutus menetelmät internet tuki tupakka digipelaaminen rahapelaaminen KANNABIS seksi alkoholi identiteetti nuoret sote lobbaus alkoholilaki politiikka ept-laki bileet työelämä turvallisuus
LisätiedotVinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1
VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista
LisätiedotEloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti
Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio
LisätiedotRyhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö
Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen
LisätiedotKankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
LisätiedotAUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki
AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö
LisätiedotAsunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen
Asunto ensin Nuorten asuminen Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 Päihteidenkäytön aloittamisikä (Huuti asiakastietokanta
LisätiedotYkkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.
Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,
LisätiedotMaakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä. 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto
Maakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen keskeinen sisältö - Etelä-Pohjanmaa maakuntana - Etelä-Pohjanmaan etäpalvelupilotti
LisätiedotMIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti
MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista
LisätiedotTerveydenhuollon barometri 2009
Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1 Terveydenhuollon mahdollisuudet Terveydenhuolto tapaa uudet kansalaiset jo ennen
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,
LisätiedotRiippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki
Riippuvuudesta ja sen hoidosta Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere 29.3.2019 Merja Syrjämäki Yksi suurista kansansairauksista Ainakin 20% väestöstä on riippuvainen jostain päihteestä elämänsä aikana
LisätiedotKysy, kuuntele, kannusta puhetta päihteidenkäytöstä. Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry
Kysy, kuuntele, kannusta puhetta päihteidenkäytöstä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry PYSÄHDY Kysy Kuuntele Kannusta Milloin ottaa puheeksi? Kun itsellä herää huoli Kun alkoholista aiheutuu terveydellistä,
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotKokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani
Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani Susanna Mutanen, projektityöntekijä KSSHP Asiakkaat- ja sote: Mitä merkitsee osallisuus ja valinnanvapaus? Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon
LisätiedotPäihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja
Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus
LisätiedotTukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014
Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien
LisätiedotJytyn Itä-Suomen alueen Työhyvinvointipäivät
Jytyn Itä-Suomen alueen Työhyvinvointipäivät Aika ja paikka 6. - 7.5.2017 Scandic Kuopio Satamakatu 1, Kuopio Kohderyhmä Jytyn jäsenet Itä-Suomen alueelta OHJELMA Lauantai 6.5. 09.30-10.15 10.15-10.30
LisätiedotNuorten tukeminen netissä
Nuorten tukeminen netissä MIELI 2010 KUOPIO Marika Ketola E-mielenterveyshanke Nuorten tukeminen verkossa Nuoria voi tukea verkossa Hakeutumalla nuorten suosimiin verkkopalveluihin, kuten sosiaalisiin
Lisätiedot