TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016

2 KUUMA-SEUDUN YHTEISTYÖ TIIVISTYY 3 1 KUUMA-YHTEISTYÖ KUUMA-yhteistyön tarkoitus ja organisointi Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat 5 2 KUUMA-SEUTU JA MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ KUUMA-kuntien kuvaus Hallinnon rakenteiden kehittäminen Muut seutuun vaikuttavat, käynnissä olevat suunnitelmat 13 3 KUUMA-SEUDUN PERUSTOIMINTA perustoiminnan tavoitteet toimintakaudelle ja toiminnalliset tavoitteet KUUMA-yhteistyön koordinointi ja kehittäminen KUUMA-omistajapolitiikka Metropolipolitiikka ja edunvalvonta Strategisen ilmasto-ohjelman toteuttaminen Maankäyttöön ja asumiseen liittyvä edunvalvonta KUUMA-liikenneyhteistyö ja edunvalvonta 26 4 KUUMA-SEUDUN HANKETOIMINTA hanketoiminnan tavoitteet toimintakaudelle ja toimenpiteet Hankekuvaukset Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pk-yritysten älykäs erikoistuminen (POKA) Työllisyyttä ja investointeja vauhdittavat toimenpiteet DIGI-hanke Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen sivistystoimialalla Sote-järjestämislain mukaisen tuotanto-organisaation valmistelutyö 33 5 LIIKELAITOKSEN TALOUS 34

3 KUUMA-SEUDUN YHTEISTYÖ TIIVISTYY Toimintaympäristön muutos jatkuu. Euroopan ja sen myötä Suomen talouden haasteet eivät näytä juurikaan helpottuvan lähitulevaisuudessa vaan niukkuuden jakaminen leimaa toimintaa. Vuosi 2015 jäänee historiankirjoihin yllättävän pakolaistulvan vuotena, jonka heijastusvaikutukset tuntuvat pitkään koko alueella. Talouden epävarmuus heijastuu kuntien työhön ja toiminnan suunnitteluun. Työttömyys kasvoi vuoden 2015 kuluessa KUUMA-seudulla lähes 15 %, kun se lisääntyi koko maassa keskimäärin 8,5 %. Alueen työttömyyden keskiarvo oli kuitenkin selvästi valtakunnallista ja pääkaupunkiseutua alempi jääden alle 10 %:n. KUUMA-seudun osalta tapahtui vuoden aikana paljon. Kesäkuun lopussa valmistui selvityshenkilö Rolf Paqvalinin johtaman ryhmän raportti sote-uudistukseen liittyen. Paqvalin suositteli Uudenmaan sote-itsehallintoalueen jakamista alueyksiköihin. Tähän liittyen hän ehdottaa, että Keski-Uudenmaan kunnat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula aloittavat alueyksikön perustamistoimet mahdollisimman pian. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys ei edennyt konkreettiseen vaiheeseen vaan kuivui kokoon syyskuun aikana. Valmiutta kuntien yhdistymiselle ei lopulta löytynyt riittävästi. Selvityksen aikana syntyi kuitenkin paljon hyviä yhteistyöideoita ja KUUMA-seudun kuntien halu jatkaa vapaaehtoista yhteistyötä sai uuden sysäyksen. KUUMA-seudun kuntien halu ja kyky tehdä yhteistyötä edustaa poikkeusta suomalaisessa kuntakentässä. Yhteistyö perustuu ymmärrykseen yhteisistä intresseistä hupenevien valtionosuuksien ja verotulojen hiipumisen toimintaympäristössä. Yhteistyöpotentiaalia ei suinkaan ole hyödynnetty riittävästi. Sitä löytyy vielä yllin kyllin muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen, maankäytön, asumisen, liikenteen ja sähköisten palvelujen piiristä. Kuntien osaamispotentiaalia tullaan jatkossa hyödyntämään yhä tehokkaammin yhteiseksi kuntalaisten ja elinkeinoelämän hyväksi. Yhteistyön voima on rajaton! Antti Kuusela vs. yhteistyöjohtaja KUUMA-seutu

4 1 KUUMA-YHTEISTYÖ 1.1 KUUMA-YHTEISTYÖN TARKOITUS JA ORGANISOINTI Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti ovat joulukuussa 2012 sopineet kuntalain (365/1995) 76 :ssä tarkoitetulla kuntien välisellä yhteistoimintasopimuksella yhteisistä edunvalvontapalveluista. Yhteinen edunvalvonta järjestetään KUUMA-seutu liikelaitoksen muodossa osana Keravan kaupungin organisaatiota. KUUMA-seutu liikelaitoksen tarkoituksena on jäsenkuntiensa sijaintialueen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen osana metropolialuetta, edunvalvonnan ja omistajapolitiikan tehostaminen sekä palvelutuotannon laadun ja tehokkuuden parantaminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liikelaitos käynnistää, organisoi ja järjestää maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen, ympäristöasioihin, elinkeinoyhteistyöhön sekä palveluyhteistyöhön liittyvää kuntayhteistyötä sekä hankkeita, tapahtumia, tutkimuksia ja selvityksiä. Liikelaitos valvoo jäsentensä etua yhteisöissä, toimielimissä, työryhmissä tai vastaavissa, joihin liikelaitos tai sen jäsenet kuuluvat sekä tekee aloitteita viranomaisille, yhteisöille, toimielimille ja erilaisille työryhmille. Liikelaitos välittää tietoa toiminnastaan päätöksentekijöille sekä järjestää tiedotus-, koulutus- ja valistustoimintaa. Liikelaitoksen toimintaa johtaa, kehittää ja valvoo KUUMA-johtokunta. Siihen nimitetään asemavaltuutuksen perusteella kustakin kunnasta valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Lisäksi johtokuntaan voidaan valita enintään neljä lisäjäsentä. Johtokunnan puheenjohtajana toimii yhden vuoden jaksoissa kunkin kunnan valtuuston puheenjohtaja. Varapuheenjohtajana toimii yhden vuoden jaksoissa seuraavan vuoden puheenjohtajakunnan valtuuston puheenjohtaja. Vuoden 2016 puheenjohtajana toimii Sipoo. Varapuheenjohtajana toimii Järvenpää. Kuva 1: Sipoon kunnantalo, kuvaoikeus Sipoon kunta

5 1.2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT KUUMA-kuntien yhteistyösopimus ja KUUMA-seutu liikelaitoksen johtosääntö KUUMA-johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja -suunnitelman. Talousarviossa ja -suunnitelmassa esitetään yhteistyön sisältö ja rahoitus. Johtokunnan päätökseen talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisestä ei Keravan kaupungilla ole muutosoikeutta. Keravan kaupunginvaltuusto asettaa ja hyväksyy KUUMA-seutu liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet johtokunnan esityksestä. Liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma lähetetään vuosittain muihin KUUMA-kuntiin tiedoksi. Taloudenhoitoon liittyvissä asioissa noudatetaan kuntalain 10 a -luvun määräysten ohella Keravan kaupungin hallintosääntöä ja KUUMA-seutu liikelaitoksen johtosääntöä. Valtuustokauden arviointi KUUMA-seudun toimintaa on arvioitu valtuustokausittain. Ensimmäisen arvioinnin teki FCG vuonna 2008 ja seuraavan Palmenia vuonna Käynnissä olevan valtuustokauden toiminnan arviointi tehdään vuoden 2016 kuluessa. Kuva 2: Näkymä Hyvinkäältä, kuvaoikeus Hyvinkään kaupunki, SkyFoto 2012

6 2 KUUMA-SEUTU JA MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 KUUMA-KUNTIEN KUVAUS 1 Väkiluvun kasvu 2000-luvun hitainta Vuonna 2014 KUUMA-seudun väkiluku kasvoi asukkaalla ja 0,7 prosenttia. Kasvu oli 2000-luvun hitainta. Tällä vuosituhannella väkiluku on kasvanut keskimäärin asukkaalla vuodessa. Vuonna 2014 KUUMA-seudun väkiluvun kasvu poikkesi olennaisesti pääkaupunkiseudusta, jossa kasvu oli 2000-luvun nopeinta. Väkiluku Muutos vuonna Abs. % Hyvinkää ,4 Järvenpää ,1 Kerava ,2 Kirkkonummi ,8 Mäntsälä ,4 Nurmijärvi ,0 Pornainen ,1 Sipoo ,6 Tuusula ,2 Vihti ,2 KUUMA-seutu ,7 Taulukko 1. Väkiluku ja sen muutos Vuonna 2014 väkiluku kasvoi kaikissa KUUMA-kunnissa. Suhteellisesti suurinta kasvu oli Keravalla. Seuraavina olivat Järvenpää ja Nurmijärvi. Pienimmän väkiluvun kasvun kuntia olivat Pornainen, Tuusula ja Vihti. Työttömyys kasvussa Elokuussa 2015 KUUMA-seudulla oli työtöntä 2. Vuotta aiemmin työttömiä oli vähemmän. Kasvua oli lähes 15 prosenttia. Se on selvästi enemmän kuin koko maan 8,5 prosenttia. Vain Vihdin työttömyyden kasvu alitti koko maan keskimääräisen tason. Vihdin lisäksi Hyvinkään työttömyyden kasvu alitti Uudenmaan tason. Erityisen suurta työttömyyden kasvu oli Mäntsälässä ja Pornaisissa, joissa työttömien määrä lisääntyi lähes neljänneksen 12 kuukaudessa. Pornaisten kaltaisessa pienessä kunnassa satunnaistekijöiden merkitys voi olla suuri. Erityisasiantuntija Markku Hyypiä, Uudenmaan liitto, sivut Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan, Tilastokeskuksen lukujen mukaan työttömyys on alhaisempi. Tilastokeskuksen lukuja ei ole saatavissa kunnittain.

7 Mäntsälä Pornainen Kerava Sipoo Tuusula Järvenpää Kirkkonummi KUUMA-seutu Nurmijärvi Pääkaupunkiseutu Uusimaa Hyvinkää Koko maa Vihti Kuvio 1. Työttömien määrän kasvu (%) elokuu elokuu 2015 Vaikka KUUMA-seudun työttömyys on kasvanut suhteellisesti enemmän kuin koko maan, seudun työttömyysaste alittaa yhä selvästi koko maan ja pääkaupunkiseudun tason. Elokuussa 2015 seudun korkein työttömyysaste oli Hyvinkään lähes 12 prosenttia ja matalin Sipoon 7 prosenttia. Viiden KUUMA-kunnan työttömyysaste ylitti 10 prosenttia. Toisissa viidessä KUUMA-kunnassa työttömyysaste oli 7-8 prosenttia. Koko maa Pääkaupunkiseutu Hyvinkää Uusimaa Kerava Järvenpää Kirkkonummi Vihti KUUMA-seutu Tuusula Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Kuvio 2. Työttömyysaste (%) elokuussa 2015

8 Asuntotuotanto piristyi 2014 Tällä vuosituhannella KUUMA-seudulla on valmistunut keskimäärin lähes asuntoa vuodessa. Vuonna 2014 niitä valmistui lähes eli 300 keskimääräistä enemmän. Vuoden 2014 asuntotuotanto kompensoi edellisten vuosien alhaista tuotantotasoa. Keskimäärin luvulla Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA-seutu Taulukko 2. Asuntotuotanto ja keskimäärin 2000-luvulla Talouden kehitysnäkymissä orastavaa optimismia Syksyllä 2015 useimmat taloudelliset tutkimuslaitokset ja pankkien tutkimusyksiköt ennakoivat, että Suomen talous kasvaa hyvin lievästi vuonna 2015 ja että kasvu voimistuu jonkin verran vuonna Kasvu jäänee niin alhaiseksi, ettei se vielä pysäytä työttömyyden kasvua, mutta kuitenkin hidastaa sitä. Ennakkoarvioiden mukaan Helsingin seudun BKT kääntyi kasvuun syksyllä 2014, kun koko maan BKT vielä supistui. Helsingin seudun BKT:n hidas kasvu on jatkunut noin vuoden. KUUMA-seutu kuuluu Helsingin seutuun, jonka taloudellisen toiminnan valtaosa tapahtuu kuitenkin pääkaupunkiseudulla. Joka tapauksessa Helsingin seudun koko maata parempi BKT:n kehitys on heikko alueellinen lisäsignaali, että työttömyyden kasvu ainakin hidastuu vuonna Kuntatalouden näkymät ovat heikot vielä useaksi vuodeksi. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään miljardi euroa vuodessa. Nämä uudistukset eivät kuitenkaan ehdi vaikuttaa juurikaan vielä vuonna 2016 vaan aikaisintaan vuonna 2017.

9 2.2 HALLINNON RAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN Sote-uudistus Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu enintään 19 itsehallintoalueen muodostaminen ja sote-järjestämisvastuun siirtäminen niille. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tulee voimaan porrastetusti siten, että tehtävät siirtyvät itsehallintoalueille vuoden 2019 alusta lukien. Uudistuksen aikataulu (syyskuussa 2015) on seuraava: Aluehallinnon uudistaminen Edellisten hallitusten aikana valmisteltu metropolilaki on sellaisenaan kuopattu. Uuden hallitusohjelman mukaan valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen hallinnon järjestämistä valtakunnallisesti (valtio, alueet ja kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Metropolipolitiikka Vaikka hallitusohjelmassa ei ole erikseen mainittu metropolipolitiikkaa, sitä edistetään osana MAL-asioita, elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa sekä hallituksen kärkihankkeita. Tällä hallituskaudella metropolipolitiikka kuuluu erityisesti työ- ja elinkeinoministeriölle ja ympäristöministeriölle. Tarkoitus on, että myös aiemmin toiminut metropolipolitiikan neuvottelukunta tai vastaava asetetaan myös tällä hallituskaudella. Maankäyttö, asuminen ja liikenne Seudulliset MAL-suunnitelmat Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2015 (HLJ 2015) on valmisteltu rinnakkain Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman (MASU 2050) ja asuntostrategian (ASTRA 2025) kanssa. Suunnitelmat ovat valmistuneet alkuvuodesta 2015 ja ne on käsitelty kunnissa ja seudullisissa elimissä kesään 2015 mennessä. Hyväksytyt liikennejärjestelmäsuunnitelma, maankäyttösuunnitelma ja asuntostrategia toimivat pohjana MAL-sopimuksen toimenpiteistä ja resursseista käytäville neuvotteluille.

10 Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi Valtio, Helsingin seudun kunnat ja HSL (Helsingin seudun liikenne) ovat elokuussa 2014 neuvotelleet maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevan sopimuksen pääministeri Stubbin hallitusohjelmaan ( ) perustuen. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite tukea Helsingin seudun suuria infrastruktuurihankkeita ja edistää samalla alueen asuntotuotantoa, jos kunnat puolestaan sitoutuvat kaavoituksen vauhdittamiseen ja tonttitarjonnan merkittävään lisäämiseen. Sopimus täydentää vuosien MAL-aiesopimusta ja toimii pohjaaineistona vuosien MAL-sopimukselle. Sopimuksen mukaiset kuntien velvoitteet syntyvät kaavoituksesta ja tonttitarjonnasta. Kunnat sitoutuvat siihen, että MAL-aiesopimuksen mukainen asuntotonttien asemakaavoitustavoite, yhteensä 4,8 milj. kem 2, saavutetaan kaikissa sopimuskunnissa. Kunnat sitoutuvat myös kasvattamaan asuntotonttien kaavoitusta vuosina kerrosalana mitattuna noin 25 %:lla verrattuna voimassa olevaan MAL-aiesopimukseen. Kaavoitusvelvoitteen toteutumista arvioitaessa otetaan huomioon kunnan olemassa oleva asemakaavavaranto. Valtio osallistuu osaltaan sopimuksessa mainittujen suurien infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen edellyttäen, että sopimuksen mukaiset kaavoitustavoitteet toteutuvat. Sopimus koskee vain siinä mainittuja suuria infrastruktuurihankkeita, eikä sillä ole vaikutusta vuosien MAL-aiesopimuksessa tai vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa mainittuihin muihin liikennehankkeisiin. Sopimuksessa linjataan myös KUUMA-seudun kannalta tärkeää KUHA-rahoitusta jatkettavaksi vuosille KUHA toteuttamis- ja rahoitusohjelmat on liitetty osaksi HLJ suunnitelmaa ja vuosittaiseksi rahoitustasoksi on määritetty 30 M. Valtion ja kuntien välisen sopimuksen erillisessä allekirjoituspöytäkirjassa on lisäksi linjattu, että liityntäpysäköinnin vastuu- ja kustannusjako sekä KUUMA-kärkihankkeisiin lukeutuvat Hyrylän ja Klaukkalan ohikulkutiet sisällytetään MAL-aiesopimukseen vuosille Sopimuksessa on lisäksi todettu, jos hankkeita ei ryhdytä toteuttamaan vuosina , tarkastellaan KUUMA-kuntien lisäkaavoitusvelvoitetta uudelleen ja vähennetään vastaavasti. MAL-sopimus MAL-sopimus perustuu valtion ja seudun kuntien yhteiseen tahtotilaan Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa Helsingin seudun toimivuutta ja kilpailukykyä, lisätä seudun asuntotuotantoa ja sen edellytyksiä sekä vahvistaa metropolipolitiikan kansallisten tavoitteiden toteuttamista maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä. Sopimuksella tuetaan seudun elinkeinopolitiikan toteuttamista, seudun kuntien tasapainoista kehittämistä sekä kestävää kehitystä edistäviä suunnitteluratkaisuja ja yhteistyötä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu, toimenpiteet ja niiden vaiheistus sovitetaan yhteen siten, että ne vahvistavat seudun toimivuutta ja kilpailukykyä kuntarajoista riippumattomana toiminnallisena kokonaisuutena ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Sopimusta valmistelevassa neuvotteluryhmässä ovat edustettuina ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Helsinki, Espoo, Vantaa, KUUMA-kunnat, HSL, Uudenmaan ELY-keskus, liikennevirasto ja ARA. MALsopimus syntynee vuoden 2015 loppuun mennessä. MAL-sopimusten tavoitteena

11 on tukea kuntien ja valtion yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Sopimuksessa tultaneen määrittämään esimerkiksi tavoitteet asuntotuotannolle sekä liikenneverkon keskeiset kehittämishankkeet. Helsingin seudulla keskeistä on asuntotuotanto. MAL-aiesopimuksessa asetettiin yhteiseksi tavoitteeksi asunnon rakentaminen vuosittain. Aiesopimus sisälsi kuntakohtaiset kiintiöt, joihin kunnat ovat sitoutuneet. Kohtuuhintaisten asuntojen lisäämiseksi ARA-vuokra-asuntotuotannon osuuden tuli olla uudistuotantotavoitteesta vähintään 20 prosenttia. KUUMA-kunnissa ARA-tuotannosta voi olla puolet asumisoikeusasuntoja. Lokakuussa 2015 eivät MAL-sopimuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ole tiedossa. Liikenne KUUMA-seudun nykyinen liikennejärjestelmä edellyttää jatkuvaa ja pitkäjänteistä kehittämistä. Liikenneverkolla on nykytilanteessa useita erityyppisiä puutteita esimerkiksi poikittaisyhteyksien ja maankäytön kehittämisen kannalta tärkeiden yhteyksien näkökulmasta. Toimiva liikennejärjestelmä eri kulkumuotoineen luo osaltaan edellytyksiä koko seudun kehittymiselle ja esimerkiksi elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Joukkoliikenteessä KUUMA-kunnat jakautuvat kolmen toimivaltaisen viranomaisen alueeseen. HSL vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä Kirkkonummella, Keravalla ja Sipoossa. Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula ja Vihti vuorostaan ovat osa Uudenmaan ELY-keskuksen toimialuetta. Lisäksi ELY toimii viranomaisena Hyvinkään, Kirkkonummen ja Sipoon läpimenevän joukkoliikenteen osalta. Hyvinkää on toimivaltainen viranomainen omassa sisäisessä liikenteessään. Joukkoliikenteen nykyiset vahvistetut palvelutasot ovat voimassa vuoden 2016 loppuun asti. Palvelutasomäärittelyn (PATA) päivitystyö tullaan aloittamaan vuoden 2015 aikana yhteistyössä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa. KUUMA-seudun keskeisimmät liikenteen kärkihankkeet on linjattu HLJ suunnitelmaa koskevan lausunnon yhteydessä. Näihin sisältyvät: Pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA). KUHA-ohjelmassa tulee huomioida joukkoliikenteen, liityntäpysäköinnin, kävelyn ja pyöräilyn ohella myös tiivistyvän maankäytön yhteyksien, logistiikan, liikenneturvallisuuden ja meluntorjunnan tarpeet. Myös keskisuuret hankkeet tulee ottaa huomioon KUHA-ohjelmoinnissa. Pääradan kapasiteetin lisäämisen 1. vaiheen aloitus vuonna 2015 ja toisen vaiheen toteuttaminen vuoteen 2022 mennessä. Henkilöliikenteen mahdollistaminen Kerava - Nikkilä radalla ja Hangon radan sähköistäminen vuoteen 2025 mennessä. ESA-radan ja Lentoradan suunnittelun aloitus vuoteen 2025 mennessä. KUUMA-seudun ajoneuvoliikenteen verkon priorisoitujen hankkeiden toteuttaminen vuoteen 2025 mennessä. Liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuunjakomallin jalkauttaminen käytäntöön HLJ päätöksen yhteydessä. Pääpyöräilyverkon puuttuvien yhteyksien toteuttaminen KUHA-hankkeina.

12 Kärkihankkeiden rinnalla KUUMA-seudulla korostetaan myös joukkoliikenteen rahoituksen turvaamisesta ja kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmissa esitettyjen hankkeiden edistämistä. Myös kävelyn ja pyöräilyn, liikkumisen ohjauksen ja hallinnan, liikennetutkimusten ja -mallinnuksen sekä muiden liikenteen osa-alueiden toimintaedellytysten edistäminen on keskeistä. Kansainvälinen kilpailukyky Helsingin seudun 14 kuntaa ovat laatineet yhdessä metropolialueen kilpailukykystrategian. Sen pohjalta kunnat ja valtio allekirjoittivat vuonna 2013 kasvusopimuksen. Kasvusopimuksen tavoitteena on Helsingin seudun eli metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen. Se ohjaa ja suuntaa osaltaan valtion kehittämisrahoitusta. Osana kasvusopimusta edistetään seudun matkailullista vetovoimaa, parannetaan maahanmuuttajataustaisen työvoiman työllistymismahdollisuuksia, vahvistetaan teollisuuden pk-yritysten uudistumista ja kansainvälistymistä, kytketään luovien alojen osaamista yritystoiminnan kehittämiseen ja vahvistetaan alueen yrityspalveluekosysteemiä. KUUMA-kuntien painopisteinä ovat olleet teknologiateollisuuden ja elintarviketeollisuuden pkyritysten uudistuminen. Elintarvikealan osalta toteutettiin EAKR-rahoitteinen hanke elintarviketeollisuuden kehittämiseksi vuonna 2014 yhteistyössä Makery kehittämisyrityksen kanssa. Teknologiateollisuuden yhteistyökumppanina toimii Techvilla Oy. Elintarvikealan osalta toiminnan jatkoa ei esitetä. Uutena avauksena Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä esittää KUUMA:n yhteistä sijoittumispalveluiden sekä aluemarkkinoinnin (kansallinen + kansainvälinen) kehittämistä, joka konkretisoidaan hankkeeksi. Sosiaalinen eheys ja maahanmuuttokysymykset Sosiaalisen eheyden kumppanuusohjelmaa valmistellaan yhteistyössä valtion ja Helsingin seudun kuntien kanssa. Sen tavoitteiksi on asetettu: 1. nuorten ylisukupolvisen syrjäytymisen ilmiöihin tarttumista 2. asumisen ja asuinalueiden eriarvoistumiseen puuttumista sekä 3. maahanmuuttoon liittyviä esityksiä. Maahanmuuttokysymykset erillisenä metropolipolitiikan painopisteenä eivät koske KUUMAkuntia, mutta osana sosiaalisen eheyden kumppanuusohjelmaa toimenpiteisiin on mahdollista saada tukea. Maahanmuuttokysymys nousee esille eri työryhmien työssä seuraavan toimintavuoden aikana; kotouttamistoimenpiteet sekä seudun asuntotilanne nousevat esille merkittävästi lisääntyneen turvapaikanhakijoiden myötä.

13 2.3 MUUT SEUTUUN VAIKUTTAVAT, KÄYNNISSÄ OLEVAT SUUNNITELMAT Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on edennyt ehdotusvaiheeseen ja se tulee nähtäville vuoden 2016 alussa. Kaava pyritään saamaan maakuntavaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi vuoden 2016 loppuun mennessä. KUUMA-seudun näkökulmasta erityisesti uusien aseman seutujen, Ristikydön ja Palopuron, huomioiminen maakuntakaavoituksessa on tärkeässä roolissa. Myös Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmassa (MASU) julkituotu tavoite sijoittaa asumista ja työpaikkoja suunnitelmassa esitetyille ensisijaisesille alueille on KUUMA-seudun kannalta tärkeää. Tavoitteena on sijoittaa 80 % asuntotuotannosta ensisijaisille alueille. Uudenmaan kokonaismaakuntakaava Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan valmistelutyö tulee mahdollisesti alkamaan vuoden 2016 aikana. Kuva 3 Monipuolisten liikkumismahdollisuuksien KUUMA-seutu (Kuva: KUUMA-seutu liikelaitos)

14 3 KUUMA-SEUDUN PERUSTOIMINTA KUUMA-seutu liikelaitoksen toiminta voidaan jakaa perustoimintaan ja hanketoimintaan. Perustoiminta on pääosin edunvalvontaan liittyvää toimintaa, jota kunnat rahoittavat sata prosenttisesti. Osa perustoimintaa on myös KUUMA-johtokunnan toiminta. KUUMA-seudun perustoimintaan vuodelle 2016 on talousarviossa varattu yhteensä euroa, joka kattaa kolmen kokoaikaisen henkilön (yhteistyöjohtaja, liikennesuunnittelija ja kuntayhteistyön assistentti) palkkakulut sekä yhden osa-aikaisen (ilmasto-ohjelman koordinaattori) henkilön palkkakulut, kokousten ja seminaarin järjestämisen sekä muun muassa vuokrat sekä hallinnon ja viestinnän kustannukset. Perustoiminta on pääosin edunvalvontaan liittyvää toimintaa, jota kunnat rahoittavat sata prosenttisesti, ja jonka kustannukset koostuvat kokouksista, seminaarista ja niihin liittyvästä hallinnosta. Kuva 4 KUUMA-seudun puheenjohtajakuntana 2015 toimi Mäntsälä (Kuva: Tuula Palaste-Eerola)

15 Omistajapoliittiset ohjeet KUUMA-hallitus hyväksyi lokakuussa 2012 KUUMA-seudun uudet omistajapoliittiset menettelytavat -ohjeen, joka päivitti aiemmin käytössä olleen ohjeen ja jota sovelletaan myös uudessa KUUMA-seutu liikelaitoksessa. Omistajapoliittiset tavoitteet perustuvat kuntien omistajapoliittisiin linjauksiin ja talousarvion hyväksymisen yhteydessä asetettuihin tavoitteisiin. Periaatteena on, että operatiivisesta omistajapolitiikasta vastaavat KUUMA-työryhmät, jotka tuovat merkittävät muutokset ja päätökset KUUMA-komission sekä tarvittaessa myös KUUMA-johtokunnan käsiteltäviksi. KUUMA-omistajapolitiikkaohjeissa on määritelty organisaatiot, joihin KUUMAomistajapolitiikkaa sovelletaan. Lisäksi ohjeissa on määritelty tarkemmin kunkin KUUMAtyöryhmän vastuulla olevat organisaatiot. Liikelaitoksen johtaminen ja jatkuva perustoiminta KUUMA-seutu liikelaitosta johtaa liikelaitoksen johtaja. Liikelaitoksen johtajan tehtävänä on muun muassa: johtaa liikelaitoksen toimistoa vastata yhteistyön koordinoinnista ja toteutuksen ohjauksesta, suunnitelmien ja resursoinnin valmistelusta sekä seurannan ja arvioinnin käytännöistä huolehtia työryhmien toimivuudesta ja tukemisesta vastata talousarvion ja -suunnitelman sekä tilinpäätöksen valmistelusta sekä yhteistyötä koskevien selvitysten laatimisesta tarvittaville viranomaisille tehdä selvityksiä ja aloitteita seutuyhteistyön kehittämiseksi huolehtia johtokunnan päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja tiedottamisesta KUUMA-seudun toimesta järjestetään KUUMA-johtokunnan ja -komission kokoukset ja seminaari ja tuetaan KUUMA-asioiden käsittelyä kuntien toimielimissä samanaikaisesti ja samoin materiaalein. Tavoitteena on, että kulloinkin käsittelyssä olevasta asiasta on etukäteen muodostettu yhteinen mielipide. Työryhmien työskentely mahdollistetaan hakemalla tarvittaessa toimintaan ulkopuolista rahoitusta ja huolehtimalla tarvittavasta projektihallinnoinnista ja työryhmien projektiosaamisesta. Tavoitteena on välttää liiallista organisoitumista. Uusien esille nousevien asioiden työstämiseen käytetään olemassa olevia työryhmiä ja toimielimiä. Tärkeänä tehtävänä on ylläpitää ja kehittää yhteyksiä tärkeimpiin rahoittajiin ja sidosryhmiin kuten elinkeinoelämään ja alueen koulutuksen järjestäjiin, Uudenmaan liittoon, HSL- ja HSYkuntayhtymiin, ELY-keskukseen, alueen osaamiskeskuksiin sekä eri ministeriöihin.

16 Edunvalvontaa ja vaikuttamista yhteistyön kautta Yhteistyöjohtaja ja KUUMA-liikennesuunnittelija osallistuvat metropolipolitiikkaan, Helsingin seutuun ja koko Uuteenmaahan liittyvien eri sihteeristöjen ja työryhmien työhön, välittävät tietoa KUUMA-työryhmistä valtiolle ja pääkaupunkiseudulle sekä vastaavasti välittävät tietoa KUUMA-työryhmiin päin. Yhteistyöjohtaja vastaa asioiden valmistelusta komissiolle ja KUUMA-johtokunnalle sekä tarvittaessa edelleen KUUMA-kuntiin. Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK), Helsingin seudun kuntajohtajien valmistelukunta ja MAL-neuvottelukunta lukeutuvat keskeisimpiin yhteistyö- ja vaikuttamiskanaviin. Maakunnan tasolla taas Uudenmaan liitto organisoi mm. kuntajohtajakokouksia ja sen valmistelusihteeristön kokouksia. KUUMA-seutu tekee yhteistyötä myös Länsi- ja Itä- Uudenmaan kuntaryhmien kanssa. KUUMA-seutu on myös mukana liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön asettamassa Helsingin seudun maankäyttö- ja liikenneneuvottelukunnan toiminnassa. Sen taustalla on välttämättömäksi nähty maankäytön ja liikenteen yhteen sovittava suunnittelu ja kehittäminen. MAL-sopimuksen toteutumista seuraa sopijaosapuolten edustajien vuosittain kokoontuva seurantakokous, jonka valmistelusta vastaa MAL-seurantasihteeristö. Sihteeristö valmistelee keväisin valtion ja kuntien edustajien muodostamalle seurantakokoukselle seurantaraportin sekä syksyllä seurantakatsauksen. Seuranta-aineiston kokoamisesta vastaa sopijaosapuolten ja seututiedon tuottajista muodostettu työryhmä. Seuranta-aineiston ylläpidosta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY). Energiatehokkuutta Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta KUUMA-kunnat ovat mukana Uudenmaan energianeuvonnan verkostossa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kautta. Lisäksi KUUMA-seudulla on käytössä vuonna 2016 ilmastokoordinaattori, jonka palkasta 1/3 tulee KUUMA-seudun hankerahoituksen kautta ja 1/3 maksetaan osana KUUMA-seudun perustoimintaa. Ilmastokoordinaattorin tehtävänä on huolehtia, että vuona 2013 alkanutta Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanketta jatketaan ja energiatehokkuuskoulutusta ja -verkostoa laajennetaan vuonna Koordinaattori huolehtii raportoinnista, kiinteistöjen energiakulutuksen seurannasta ja katselmuksista, ekotukihenkilöiden koulutuksesta, verkostoyhteydenpidosta ja koulutusyhteistyöstä KEUDA:n kanssa. Koordinaattori toimii myös muissa KUUMA-ilmastoryhmän antamissa tehtävissä: KUUMAilmastokatsauksen julkaiseminen, -internetsivuston ylläpitäminen, pienrakentajille ja kuntalaisille suunnattujen energiatehokkuusiltojen järjestäminen ja ilmastoryhmän sihteerin tehtävien hoitaminen. Energiatehokkuusiltojen teemoina ovat mm. energiatehokas pientalorakentaminen, ilmalämpöpumput ja aurinkoenergia.

17 KUUMA-työryhmät ja niiden toimintasuunnitelmat vuonna 2016 Vuonna 2015 osa KUUMA-seudun työryhmistä on ollut passiivisessa tilassa johtuen erityisesti KU-selvitystyöstä. Yhdistymisselvityksen päätyttyä tuloksettomana ja yhteistyön palatessa normaalitilaan, on noussut esille tarve aktivoida ja tehostaa työryhmien työtä. Työryhmiä oli aiempina vuosina varsin laaja joukko. Uudessa tilanteessa työryhmien määrää ja tehtäväkenttää on kenties syytä tarkistaa. Työryhmien tehtävät liittyvät edunvalvontaan sekä erilaisiin hankkeisiin. Ryhmät vastaavat tarvittaessa toimialaansa liittyviin KUUMA-seutua koskeviin tarpeisiin. KUUMA-komissio voi perustaa tarpeen mukaan väliaikaisia työryhmiä. Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä (aikaisemmin kilpailukyky-johtoryhmä) Tietohallinnon yhteistyöryhmä Tietohuolto- ja paikkatietoryhmä (aiemmin erillisiä) Ilmasto-ohjelman seurantaryhmä Kaavoitusryhmä (aiemmin kaavoittajat-ryhmä) Asuntoryhmä Liikenneryhmä Hallintoryhmä Henkilöstöryhmä Sivistysryhmä Sosiaali- ja terveysasioiden ryhmä (aiemmin sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta) Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä toimii digitaalisten palveluiden koordinaatioryhmän sekä ilmasto-ohjelman seurantaryhmän ohjausryhmänä. Työryhmien puheenjohtajana toimii pääsääntöisesti vuoden 2016 puheenjohtajakunnan edustaja, mutta resurssitilanteen mukaan puheenjohtaja voi olla myös jostain toisesta kunnasta. Vuonna 2016 työryhmien puheenjohtajana toimii Sipoon edustaja. Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä Vuonna 2016 kilpailukyky- ja elinvoimaryhmän tehtävänä on ohjata valitsemiensa kehittämishankkeiden toteutusta ja seurata muiden seudullisten toimijoiden toimenpiteitä, joihin voidaan mennä hankekumppaniksi, mikäli toimenpiteet palvelevat kehittämistavoitteitamme ja voidaan kohdistaa alueellemme. Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmän tavoitteena on voimistaa taloudellisen kehityksen edellytyksiä alueella osaamista, innovaatioita ja investointeja edistämällä sekä tukien toimintaympäristön ja verkostojen uusiutumista ja dynamiikkaa. Tavoitteena on yhdessä hyödyntää EUrakennerahastojen sekä kansallisten rahoituslähteiden tarjoamia mahdollisuuksia hankepohjaisessa toiminnassa vuosina Ryhmä ohjaa Kaski-, POKA- ja DIGI-hankkeiden toteutusta yhdessä Techvilla Oy:n (POKA) ja KUUMA-komission kanssa (Kaski ja DIGI). Lisäksi se toimii sekä tietohallinnon yhteistyöryhmän että ilmasto-ohjelman seurantaryhmän ohjausryhmänä.

18 Tietohallinnon yhteistyöryhmä Tietohallinnon yhteistyöryhmän toiminta liittyy KUUMA-kuntien kilpailukyvyn vahvistamiseen, kuntien väliseen palveluyhteistyön lisäämiseen ja osaamisen kehittämiseen. Ryhmä sovittaa yhteen kuntien ICT-toimintatapoja ja levittää hyviä käytäntöjä. Se kartoittaa ja tunnistaa KUUMA-kuntien yhteisiä, mm. digitalisointiin ja sähköiseen asiointiin liittyviä kehitystarpeita ja -mahdollisuuksia. Työllä pyritään myös vähentämään tarpeettomia erilaisuuksia ja päällekkäistä työtä. V etenkin sote-uudistuksen vaatimat muutokset voivat edellyttää yhteistä suunnittelua. Hyvien käytäntöjen jakamisen ym. vuorovaikutuksen keinoin kohotetaan sekä yhteistä että kuntakohtaista tietohallinnollista kokonaiskyvykkyyttä. Ryhmän työhön sisältyy mm. tunnistettuihin tarpeisiin ja yhteiseen priorisointiin perustuvien kehityshankkeiden valmistelu, IT-palvelujen onnistumisen ja kehitystarpeiden seuranta (benchmarking ja käyttäjäkyselyt) sekä vuorovaikutus Kuntien Tieran kanssa, jolloin vaikutusvalta kansalliseen kehitykseen on yksittäistä kuntaa suurempi. Vuoden 2016 työohjelmaan voi sisältyä myös yhteinen koulutustilaisuus ICT-henkilöstölle osaamisen ja palvelukyvyn kehittämisen tueksi. Käytännön asioina on nostettu esiin sähköisen asiointialustan (DIGI-projekti) ja IDM ratkaisujen eteenpäin vieminen. Tietohuolto- ja paikkatietoryhmä Ryhmän työ liittyy KUUMA-kuntien kilpailukyvyn vahvistamiseen, yhteiseen edunvalvontaan ja kuntien väliseen palveluyhteistyöhön. Tarkoituksena on käynnistää hieman hiipunut yhteistyö uudelleen KUUMA-kuntien seudullisten paikkatietoasioiden ja tietopalvelun järjestämisen, kehittämisen ja edunvalvonnan osalta. KUUMAlta puuttuu oma seudullisten paikkatietoasioiden toimintastrategia ja palvelujärjestelmä. Ns. KUUMA paikkatietopurkin kehittämistyön jatkoa selvitti Uudenmaan liitto Maakunnalliset tietovarannot -hankkeessa. Kuumapurkin yhtenä tavoitteena oli jakaa tietoa seudusta ja siten edistää seudun kilpailukykyä. Hanke ei kuitenkaan johtanut toimenpiteisiin (2013) ja Tietohuoltoryhmää tarvitaan nyt asiaa päivittämään. Paikkatietoa voidaan hyödyntää päätöksenteossa ja tietojohtamisessa, mikä vaikuttaa kuntahallintoon sekä laajemmin elinkeinojen kehittämiseen ja kilpailukykyyn. Ryhmä haluaa jatkaa KUUMA-kuntien paikkatietoyhteistyötä tilastoasioissa esimerkkinä Helsingin seudun aluesarjat ja väestöennusteyhteistyö (Venni-järjestelmä). Paikkatietoasioissa esimerkkinä tietojen jakaminen (rajapinnat, Inspire-velvoitteet, Kuntaliiton kuntien tietopalvelu jne.), YKR ja Liiteri-palvelu. KUUMA-kuntien yhteinen sopimuskausi alkaa. Ryhmä toimii paikkatietoaineistojen- ja paikkatietojärjestelmien sekä tilastointijärjestelmien yhteen sovittajana sekä osallistuu seudun kehityshankkeisiin.

19 Ilmasto-ohjelman seurantaryhmä Ryhmän tarkoituksena ja tavoitteena on KUUMA-kuntien energiatehokkuuden parantaminen ja ilmastoyhteistyön edistäminen. KUUMAn strategisen ilmasto-ohjelman seurannan ja edistämisen tärkeimpänä tavoitteena on kuntien palvelukiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen. Lisäksi tavoitteena on ekotukihenkilöverkoston ja seurattavien kiinteistöjen määrän laajentaminen (100 henkilöstä 200:een ja 25 kiinteistöstä 50:een). Ryhmä julkaisee ilmastokatsauksen, jossa vertaillaan kuntien toimenpiteitä ja parhaita käytäntöjä sekä seurataan niiden hiilidioksidipäästöjen kehittymistä. Ryhmä järjestää energiailtoja pientalorakentajille ja kuntalaisille (mm. lämpöpumput, aurinkoenergia ja energiatehokas rakentaminen). Ilmastoryhmä keskittyy vuonna 2016 kuntien palvelukiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen. Energiatehokkuutta parantamalla tavoitellaan säästöä kiinteistöjen energiakustannuksissa ja päästöissä, seurattavissa kiinteistöissä noin 8 % vuonna Työssä koulutetaan kiinteistöjen käyttäjiä ja kiinteistöhuollon henkilökuntaa ekotukihenkilöiksi. Koulutusta ja toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä kuntien energiaasiantuntijoiden, yhteyshenkilöiden ja kiinteistöhuollon kanssa. Kaavoitusryhmä Kaavoitusryhmän keskeisenä tehtävänä on seurata, että vuoden 2015 loppuun mennessä solmittavan MAL-sopimuksen kaavoitusta ja maankäyttöä koskeva seuranta perustuu aidosti KUUMA-kuntien tilanteeseen. Ryhmä myös toteuttaa osaltaan aktiivisesti MAL-sopimuksessa esitettäviä toimia esimerkiksi valmistautumalla mahdolliseen uuteen MASU-kierrokseen. Maakuntakaavoituksen osalta ryhmä seuraa ja tarvittaessa kommentoi ehdotusvaiheeseen etenevän 4. vaihemaakuntakaavan valmistelua sekä seuraa vuonna 2016 mahdollisesti alkavan kokonaismaakuntakaavan valmistelutyön aloittamista. Lisäksi ryhmä valmistelee KUUMA-seudun mahdolliset yhteiset lausunnot maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyen sekä reagoi tarvittaessa muihin maankäyttöä koskeviin KUUMA-seutua koskeviin tarpeisiin. Seudullisten suunnitelmien rinnalla myös hyvien käytäntöjen jakaminen ja uusiin toimintatapoihin tutustuminen lukeutuvat kaavoitusryhmän tehtäviin. Ryhmässä on myös tarkoitus julkaista laatuasumisprojektin tulokset ja jakaa kokemuksia kaavoituksen tietohuollosta. Lisäksi seurataan maankäyttö- ja rakennuslain muutosten valmistelua esimerkiksi antamalla yhteisiä lausuntoja. Kaavoitusryhmän työ liittyy läheisesti KUUMA-kuntien kilpailukyvyn vahvistamiseen ja yhteiseen edunvalvontaan. Työryhmä seuraa, että 2015 loppuun mennessä solmittavan MAL-aiesopimuksen maankäyttöä ja kaavoitusta koskeva seuranta perustuu KUUMA-kuntien tilanteeseen. Ryhmä toteuttaa aktiivisesti tulevassa aiesopimuksessa esitettäviä toimia. Työryhmä seuraa ja kommentoi 2016 ehdotusvaiheeseen tulevan Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelua. Työryhmä seuraa 2016 mahdollisesti alkavan Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan valmistelutyön aloittamista. Työryhmä valmistelee KUUMA-seudun mahdolliset yhteiset lausunnot maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyen. Vuonna 2016

20 julkaistaan laatuasumisprojektin tulokset ja toteutetaan mahdollisesti jatkoprojekti. Ryhmä seuraa MRL:n muutosten valmistelua. Asuntoryhmä Asuntoryhmä osallistuu KUUMA-kuntien kilpailukyvyn vahvistamiseen, yhteiseen edunvalvontaan sekä omistajapolitiikan toteuttamiseen. Ryhmä toimii ohjausryhmänä Helsingin ASO jononumerojärjestelmän sopimusseurannalle KUUMA-kuntien asumisneuvonnan verkostolle ja linkittää asuntoasioissa seudullista vuorovaikutusta Uudenmaanliittoon ja Kuntaliittoon. Ryhmä on aktiivinen MAL-sopimusyhteistyön asumisen asiantuntijaorganisaationa ja asuntoasioissa yleisesti. Se antaa ja valmistelee lausuntoja alan laki- ja asetusehdotuksista, ajaa korjaus- ja energianeuvonnan keskittämistä ARA:lle sekä kouluttaa ja kouluttautuu toimialan tuntemukseen yhteistyössä kunnallisten vuokrataloyhtiöiden kanssa. Ryhmä kerää tietoa ja tilastoja, laatii vertailuja asumisesta ja sen kustannuksista sekä ideoi tutkimus- ja selvityshankkeita. Ohjausryhmäroolissa ryhmä tarjoaa apuaan ao. asioille, kuulee asiantuntijoita ja järjestää koulutusta. MAL-asioissa ryhmän tavoitteena on herätellä keskustelua. Kaavoitus- ja maapolitiikan toimijoiden kanssa ryhmä toivoo yhteisiä koulutuksia, seminaareja tai muita tapahtumia. Asuntoryhmä valmistelee seudullisen valmiussuunnitelman siitä, mitä keinoja on käytettävissä asumisen alalla ja varautuu myös mahdolliseen pakolaisten merkittävään sijoittamiseen. Tietotuotannon roolissa asuntoryhmä päivittää KUUMA-seudun asunto-ohjelman uudentyyppiseen kuosiin edellyttäen, että komissio osoittaa rahoitusta asiantuntijapalveluiden hankkimiseen, järjestää omistajapolitiikan koulutusta ja on apuna kuntien omistajastrategioiden laadinnassa (KL hanke). Asuntoryhmä toimii osaltaan komission työrukkasena MAL-sopimuksen valmistelussa ja Helsingin seudun asumisen strategia 2025 toimeenpanossa. Asuntoryhmän edustaja toimii MAL-sopimuksen seurantaryhmän ja MASUn koordinaatioryhmän jäsenenä. Lisäksi asuntoryhmä järjestää tarvittaessa ajankohtaisia seminaareja ja koulutustilaisuuksia kuntien ja tytäryhtiöiden ao. työntekijöille ja luottamushenkilöille. Liikenneryhmä Liikenneryhmä edistää KUUMA-kuntien keskinäistä liikenneyhteistyötä ja valvoo seudun liikenteeseen liittyviä etuja. Keväällä 2015 käynnistynyt ja alkuvuoteen 2016 ulottuva HLJ jatkotöiden valmisteluprosessi edellyttää merkittävää edunvalvonnallista työpanosta vuosina Jatkotöiden ohella liikenneryhmä seuraa myös HLJ suunnitelmassa esitettyjen linjausten ja toimenpiteiden toteutumista sekä vuoden 2016 kuluessa toteutettavaa Helsingin seudun seuraavan liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjelmointityötä. Ryhmä osallistuu myös HSL:n koordinoimien seudullisten yhteistyö- ja seurantaryhmien toimintaan

21 vuonna 2016 ja edistää osaltaan KUUMA-seudun liikenteen kärkihankkeita. Ryhmä myös valmistelee KUUMA-seudun yhteiset liikenteeseen liittyvät lausunnot. Vuonna 2016 liikenneryhmän keskeisenä tehtävänä on toimia myös kuntien asiantuntijoiden yhteisenä liikennefoorumina. Liikenneryhmän kautta kunnat voivat jakaa hyviä käytäntöjä, esitellä omia hankkeitaan, saada tietoa ajankohtaisista asioista ja saada tukea omalle työlleen. Jatkuvan keskusteluyhteyden ylläpitäminen maantieteellisesti laajalla ja yhdyskuntarakenteeltaan monimuotoisella KUUMA-seudulla on erittäin tärkeää, jotta uudenlaisten seudullisten liikenneratkaisujen kehittäminen olisi mahdollista. Hallintoryhmä Hallintoryhmän tehtävänä on yhteisten, hallinnon toimintatapojen edistäminen. Ryhmä myös vastaa erillisiin toimeksiantoihin. Ryhmän toiminta aktivoituu vuonna Työryhmän tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää kuntayhteistyöhön liittyviä hallintokäytäntöjä ja vaikutusmahdollisuuksia, siten että ne palvelevat mahdollisimman hyvin asukkaita ja ohjelmatyötä. Työryhmä kehittää ja järjestää koulutusta mm. luottamushenkilöille sekä huolehtii asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista KUUMA-hankkeisiin liittyvissä asioissa. Vuoden 2016 tavoitteena on yhtenäistää hallintokäytännöt uuden kuntalain mukaisiksi ja tukea sote-työryhmää sote-uudistuksen hallinnollisissa kysymyksissä. Henkilöstöryhmä Ryhmä aktivoituu seudullisesti KU-selvityksen jälkeen, tavoitteenaan kuntien kilpailukyvyn vahvistaminen, yhteisen edunvalvonnan ja kuntien välisen palveluyhteistyön tiivistäminen. Vuonna 2016 ryhmän pääasiallisena toimintatapana on vertaisoppiminen ja hyvien työkäytäntöjen jakaminen. Syksyllä 2015 alkanut panostus osaamisen kehittämisen teemaan jatkuu. Selvitystyö sekä rekrytointia koskevan yhteistyön kehittämisestä että niiden HRteemojen löytämisestä on käynnistynyt. Tavoitteena on tiiviimpi yhteistyö ja mahdolliset yhteishankkeet tulevaisuudessa. Selvitys valmistuu alkuvuodesta 2016, jonka jälkeen asioita pystytään viemään eteenpäin mm. henkilöstöryhmän toimesta. Selvitystyön lopputulosten käsittely on keväällä 2016 sekä HR-asioiden vertaisoppimisen jatkaminen työkokouksien merkeissä (noin 2-4 kokousta vuodessa). Sivistysryhmä Sivistysryhmä seuraa oppimisen ympäristöjä ja opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamista kehitettävää KUUMA-kuntien yhteistä TVT-hanketta. Ryhmä vastaa tarvittaessa erillisiin toimeksiantoihin. KUUMA-kuntien välistä palveluyhteistyötä tehdään yhteisessä hanketyöskentelyssä (TVT, opiskelijahuolto, ohjaamo, kuntakokeilu jne.), opetussuunnitelmatyössä (Kuuma-ops), suhteessa 2. asteen ammatillisen koulutuksenjärjestäjiin ja niiden kanssa (Keuda, Hyria) sekä kirjastojärjestelmien osalta.

22 Ryhmän tavoitteena on terävöittää hankeyhteistyötä valitsemalla ns. kärkihankkeet sekä kehittää kuntayhteistyön tulosten raportointia. Sosiaali- ja terveysasioiden ryhmä Sosiaali- ja terveysasioiden ryhmä toimii kuntayhteistyön keskustelufoorumina ja vastaa tarvittaessa erillisiin toimeksiantoihin. KUUMA-kuntien välinen palveluyhteistyö muodostaa keskeisen osan ryhmän työstä. Valtakunnallinen ja kuuden kunnan sote-valmistelu on menossa ja suuret uudistukset tulossa. Vuoden 2016 aikana kuuden kunnan (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) yhteinen valmistelu on tiivistymässä ja vie mukana olevien kuntien resursseja merkittävästi. Erilliselle kaikkien Kuuma-kuntien sote-neuvottelukunnan ja sen alaryhmien kokoontumiselle ei 2016 ole resursseja. Vuoden 2016 aikana järjestetään koko KUUMAseudulle (sote-johtajat) muutama yhteistilaisuus, joissa käydään läpi sekä sote-projektiin että ylipäätään kuntien sosiaali- ja terveysasioihin liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Virallisten KUUMA-työryhmien lisäksi vuonna 2016 aloittaa toimintansa Nuorten KUUMAryhmä. Nuorten KUUMA Nuorten KUUMA on ryhmä, jonka tarkoitus on olla nuorten virallinen kanava vaikuttaa KUUMA-kuntia koskeviin asioihin ja päätöksiin sekä olla alueen nuorisovaltuustojen keskustelufoorumi. Ryhmä koostuu KUUMA-kuntien nuorisovaltuustojen edustajista, joita jokaisesta kunnasta valitaan kaksi. Nuorisovaltuustot valitsevat itse edustajansa. Ryhmä vaikuttaa pääasiallisesti tekemällä aloitteita KUUMAlle ja laatimalla kannanottoja. Sillä on oikeus nimetä kaksi edustajaa KUUMA-johtokuntaan ja halutessaan se voi pyytää johtokunnalta lupaa edustautua muissakin luottamushenkilöistä koostuvissa ryhmissä, kuten sote-ohjausryhmässä. Nuorten KUUMA-jakamisesta alaryhmiin päätetään vuosittain TTSvalmistelussa.

23 3.1 PERUSTOIMINNAN TAVOITTEET TOIMINTAKAUDELLE JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2016 Seuraavassa on kuvattu keskipitkän aikavälin tavoitteet, joilla KUUMA-seudun toimintaa kehitetään. Taulukoissa on vuodelle 2016 asetetut tavoitteet ja toimenpiteet sekä niiden valmistelusta/toteuttamisesta vastaavat tahot KUUMA-yhteistyön koordinointi ja kehittäminen Tavoite toimintakaudelle Perustoimintaa kehitetään yhteistyössä seudun yrityskehitystyötä tekevien toimijoiden kanssa. KUUMA-liikelaitos keskittyy kuntayhteistyön hallinnointiin, edunvalvontaan sekä omistajaohjauksen koordinointiin. Vuoden 2016 perustoiminnan toiminnalliset tavoitteet TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO(t) KUUMA liikelaitoksen toiminnan kehittäminen sekä vaikuttava ja yhteinen edunvalvonta KUUMA - yhteistyöstä tiedottaminen Yhteistyö kehitysyhtiöiden ja elinkeinoelämän kanssa sekä toimintamallien kehittäminen ja edunvalvonnan koordinointi. Arvioidaan liikelaitoksen toimivuus, toimintamalli ja toiminnan kärjet, kun toiminta palautuu 10 kunnan yhteistyöhankkeeksi pois lukien soteprojekti. Tehostetaan ja kehitetään KUUMAviestintää. Kohderyhminä ovat erityisesti asukkaat ja luottamushenkilöt. Pyritään lisäämään tietoisuutta yhteistyön ideasta ja tuloksista. Tutkitaan mahdollisuuksia näkyvyyden lisäämiseksi myös sosiaalisessa mediassa. Yhteistyöjohtaja Kilpailukyky- ja elinvoima ryhmä Yhteistyöjohtaja KUUMA-komissio Yhteistyöjohtaja Kuntayhteistyön assistentti

24 3.1.2 KUUMA-omistajapolitiikka Tavoite toimintakaudelle Tavoitteena on yhteisöjen toiminnan kehittäminen ja tukeminen siten, että KUUMA-kuntien eli omistajien yhteiset tavoitteet toteutuvat. Vuoden 2016 toiminnalliset tavoitteet TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO(t) Omistajapolitiikan toteuttaminen Omistajapolitiikan ohjeiden käyttöönotto Yhteistyöjohtaja Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä KUUMA-komissio Metropolipolitiikka ja edunvalvonta Tavoite toimintakaudelle KUUMA-seutu menestyy metropolialueella pääkaupunkiseudun rinnalla. Tämä tarkoittaa, että KUUMA-kunnille tärkeät asiat sisältyvät metropolialueen yhteisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin ja niille ohjautuu sitä kautta valtion rahoitusta. Vuoden 2016 toiminnalliset tavoitteet TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO(t) Vaikuttava ja yhteinen edunvalvonta Arvioidaan valtuustokauden toiminta. Pyritään edelleen vahvistamaan KUUMAseudun asemaa/vaikutusvaltaa seudulla erilaisilla foorumeilla ja päätöksenteossa. Seurataan ja edistetään HLJ suunnitelman ensimmäiselle kaudelle ( ) sisällytettyjen KUUMAseudun liikenteen kärkihankkeiden toteutumista. KUUMA-komissio Yhteistyöjohtaja KUUMA-työryhmät Yhteistyöjohtaja KUUMA-komissio Liikenneryhmä Liikennesuunnittelija Seurataan ja valmistaudutaan Helsingin seudun seuraavan liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) ohjelmointikierrokseen ottaen huomioon myös maankäyttösuunnitelman (MASU) ja asuntostrategian (ASTRA) mahdolliset jatkotoimet. Liikenneryhmä Liikennesuunnittelija Kaavoitusryhmä Asuntoryhmä

25 3.1.4 Strategisen ilmasto-ohjelman toteuttaminen Tavoite toimintakaudelle Tavoitteena on edistää alueellisin keinoin sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä vähentää alueen kasvihuonekaasupäästöjä neljänneksellä vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä (keskimäärin tasolle 6,0 tonnia hiilidioksidia/asukas). Vuoden 2016 toiminnalliset tavoitteet TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO(t) KUUMAstrategisen ilmastoohjelman edistäminen, kuntien energiatehokkuuden parantaminen Julkaistaan kuudes KUUMA-seudun ilmastokatsaus Jatketaan ja laajennetaan kuntakiinteistöjen ekotukihenkilöiden koulutusta ja kiinteistöjen energiatehokkuuden seurantaa Osallistutaan seudulla järjestettävien kuntalaisille suunnattujen energiatehokkuusiltojen järjestämiseen Ilmasto-ohjelman seurantaryhmä Ilmasto-ohjelman seurantaryhmä Ilmasto-ohjelman seurantaryhmä Maankäyttöön ja asumiseen liittyvä edunvalvonta Tavoite toimintakaudelle MAL-sopimuskokonaisuuden toteuttaminen ja seuranta tehdään siten, että KUUMA-seudun erityispiirteet tulevat huomioon otetuiksi. Vuoden 2016 toiminnalliset tavoitteet TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO(t) MAL-sopimuskokonaisuuden toteuttaminen ja seuranta siten, että molemmat osapuolet eli kunnat ja valtio noudattavat sopimusta. MAL-sopimuskokonaisuuden seurannan koordinointi. Kaavoitusryhmä Asuntoryhmä Liikenneryhmä Yhteistyöjohtaja Liikennesuunnittelija KUUMA-seudun tarpeiden huomioiminen 4. vaihemaakuntakaavan ja mahdollisen kokonaismaakuntakaavan valmistelussa Osallistutaan 4. vaihemaakuntakaavan ja mahdollisen tulevan kokonaismaakuntakaavan valmisteluun. Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä Ilmasto-ohjelman seurantaryhmä Kaavoitusryhmä Yhteistyöjohtaja

26 3.1.6 KUUMA-liikenneyhteistyö ja edunvalvonta Tavoite toimintakaudelle Tavoitteena on KUUMA-seudun liikenteen kärkihankkeiden, KUHA-työn, kuntien keskinäisen tiedonvaihdon ja liikenteen eri osa-alueiden yhteistyön edistäminen osana seudullista liikennejärjestelmäsuunnittelua. Vuoden 2016 toiminnalliset tavoitteet TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO(t) KUUMA-seudun liikenteen kärkihankkeiden ja KUHA-työn edistäminen Kuntien keskinäisen tiedonvaihdon edistäminen Liikenteen eri osa-alueiden yhteistyön edistäminen Edistetään KUUMA-seudun liikenteen kärkihankkeita seudullisessa liikennejärjestelmätyössä. Osallistutaan aktiivisesti KUHA-ohjelmointityöhön ja KUUMA-seudun kannalta tärkeiden hankkeiden edistämiseen seudullisen yhteistyön kautta. Jaetaan kuntien kesken asiantuntemusta, hyviä käytäntöjä ja tietoja ajankohtaisista liikenneasioista. Esitellään omia hankkeita ja kokemuksia liikenteellisistä ratkaisuista. Edistetään joukkoliikenteen rahoituksen turvaamista ja kuntien liikenneturvallisuushankkeita. Edistetään liityntäpysäköintiin, kävelyyn ja pyöräilyyn, liikennetutkimuksiin ja muihin liikenteen osa-alueisiin liittyvää yhteistyötä. Liikenneryhmä Liikennesuunnittelija Liikenneryhmä Liikennesuunnittelija Liikenneryhmä Liikennesuunnittelija