INSSI-hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto-ohjauksen työryhmä

Transkriptio

1 INSSI-hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto-ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1

2 Tutkimuksen tavoitteena oli: - selvittää opiskelijan ohjauksessa käytettäviä menetelmiä eri ammattikorkeakouluissa - kerätä saatuja kokemuksia erilaisten menetelmien toimivuudesta - levittää tietoa toimivista menetelmistä Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 2

3 Tutkimusmenetelmänä teemahaastattelu Kohderyhmänä insinööriksi opiskelevien ohjauksesta vastaavat henkilöt Tutkimuksessa oltiin yhteydessä 21:een insinöörikoulutusta antavaan ammattikorkeakouluun Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 3

4 Teemahaastattelun teemat: - Opintojen alkuvaiheen ohjaus ja ryhmäytyminen - Opintojen edistymisen seuranta - Hitaammin edistyville suunnatut tukitoimet - HOPSin laadintaan tarjottava tuki - Opinnäytetyön ohjaus - Opintojen loppuvaiheen erityistuki Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 4

5 Opiskelijoiden ryhmäytymisen edistäminen opintojen alussa: - Kaikki AMK:t kiinnittävät huomiota alkuvaiheen ryhmäytymiseen - Toteutustapoja mm.: Teemapäivät (esim. Analog trippen ) Excursiot oman alan yrityksiin Urheilutapahtumat Illanvietot makkaranpaiston merkeissä Opetussuunnitelmaan sisältyvä opintojakso, jossa toimitaan ryhmänä, jolle on annettu tehtävä ja tavoite Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 5

6 Opintojen edistymisen seuranta: - Yleisesti opintojen edistymisen seurannasta vastaavat ryhmän ohjaavat opettajat ja opintoohjaajat yksin tai vuosikursseittain työnjaosta sopien. - Yliajalla opiskelevien opintojen edistymisen seurannasta vastasi joko opinto-ohjaaja tai koulutusohjelman vastuuopettaja, yhdessä AMK:ssa myös päättötyön ohjaaja Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 6

7 Opintojen edistymisen seuranta: Perusseuranta 55 op Muita seurattavia rajoja esimerkiksi: - Ennen opinnäytetyön aloittamista oltava koossa 150 op - Ennen syventävien opintojen aloittamista 3. lukuvuoden alussa saa suorittamattomia opintoja olla enintään 17 opintopistettä. - Ennen kolmannen vuoden kevätlukukaudella olevalle harjoittelujaksolle lähtöä on oltava suoritettuna vähintään 112 opintopisteen opinnot Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 7

8 Opintojen edistymisen seuranta: Huom! Pienten AMKien etuna, että opiskelijat tunnetaan ja esimerkiksi läsnäolojen seuranta tapahtuu luontevasti. ==> Opintojen edistymättömyyteen voidaan puuttua heti kun poissaoloja alkaa kertyä Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 8

9 Opinnoissaan hitaasti edistyville suunnatut tukitoimet Yleisin tukitoimi on tukiopetus eri tavoin toteutettuna: - tapauskohtaisesti opiskelijoiden pyynnöstä - vaikeisiin opintojaksoihin jo alun alkaen keskimääräistä enemmän lähiopetusta kohdentaen - opettajien päivystys- tai työpajatoimintana - reputtaneille tarjottuna lyhyenä kertauskurssina, jossa pääasiat käytiin läpi ja sen jälkeisenä tenttinä - valmentavana opetuksena ennen varsinaista opintojaksoa (erityisesti kielissä) Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 9

10 Opinnoissaan hitaasti edistyville suunnatut tukitoimet Tukiopetustapojen yleisyys matemaattisissa opintojaksoissa (mainintojen lukumäärä 21 amk:sta) Ei tukiopetusta Kertauskurssi ja tentti (jos opintojaksossa paljon hylättyjä) Opettajien päivystystä tai ns. työpajatoimintaa Keskimääräistä enemmän lähiopetusta Tukiopetusta opiskelijoiden pyynnöstä Tasoryhmiin jako Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 10

11 Opinnoissaan hitaasti edistyville suunnatut tukitoimet Lukivaikeuden huomiointi: - lukitesti kaikille opintonsa aloittaville (2 AMKia) - mahdollisuus käydä vapaaehtoisessa lukitestissä (7 AMKia) - opiskelijan toimitettava koulun ulkopuolisen asiantuntijan antama virallinen todistus lukivaikeudestaan (12 AMKia). Kieliopinnoista vapauttaminen lukivaikeuden perusteella - Ei ole kovin yleistä. - Oltava todistus vaikeaksi määritellystä lukivaikeudesta ja takana useita opintojakson suoritusyrityksiä Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 11

12 Opinnoissaan hitaasti edistyville suunnatut tukitoimet Tarkkaavuuden häiriöistä kärsivien ohjauksesta: - Toisen asteen opiskelijahuoltoa kehitetään Tarkkaavuuden häiriöistä (esim. ADHD- ja Aspergerin oireyhtymät) kärsivien AMK-opiskelijoiden määrä lisääntymässä? - Tarkkaavuuden häiriöistä kärsivillä erityislahjakkuuksia - Opiskelijat huomioitava yksilöinä, joiden elämään opinnoissa etenemisellä on suuri vaikutus Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 12

13 Opinnoissaan hitaasti edistyville suunnatut tukitoimet Tarkkaavuuden häiriöistä kärsivien ohjauksesta Ohjausta vaikeuttavia ongelmia: - Valtakunnassa alueellisia eroja tarkkaavuuden häiriöistä kärsivien diagnosoinnissa. - Opettajat eivät aina tunnista tarkkaavuuden häiriöstä kärsivää opiskelijaa. - Opiskelija ei aina tiedosta ongelmiensa syytä Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 13

14 Opinnoissaan hitaasti edistyville suunnatut tukitoimet Tarkkaavuuden häiriöistä kärsivien ohjauksesta Mitä tehdä? - Tarkkaavuuden häiriöiden tunnistaminen opettajille koulutusta (esim. tietoiskuja henkilöstöpäivissä) - Psykologin ja kuraattorin palvelut - Henkilökohtainen tuki tarpeen mukaan (tenttiajan jatkaminen, oma tenttimistila, apua tehtävien priorisointiin ja ajankäytön hallintaan) Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 14

15 HOPSin laadintaan tarjottava tuki HOPSia laativa opiskelija saa hyvin tukea kaikissa ammattikorkeakouluissa: - ryhmän ohjaavalta opettajalta - opinto-ohjaajalta - koulutusohjelmavastaavalta Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 15

16 HOPSin laadintaan tarjottava tuki Sähköisen HOPSin etuja: - Opiskelijahaastatteluissa käytettävät lomakkeet ovat helposti saatavilla. - HOPSista saadaan läpinäkyvä eri osapuolille (oppilasopettaja-opinto-ohjaaja). - Hyväksiluvuissa sähköinen tiedonsiirto on kätevää vaikkakaan siitä ei saada aina täyttä hyötyä. Esimerkiksi aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja opintojen hyväksilukuun liittyvissä tapauksissa on kuitenkin liikuteltava paperisia dokumentteja Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 16

17 HOPSin laadintaan tarjottava tuki Sähköisen HOPSin ongelmia: - Koska lukujärjestys ei ole tiedossa HOPSia laadittaessa, laadittava suunnitelma voi olla käytännössä lukujärjestysteknisesti mahdoton toteuttaa. - HOPSin laadinnan pohjana oleva tieto ei ole aina luotettavaa. - Rasti ruutuun periaatteella tapahtuva opintojaksojen poiminta HOPSiin on vain mekaaninen suoritus, joka ei lisää opiskelijan motivaatiota opintojaan kohtaan. - Koska opetussuunnitelmaan ei sisälly kovin paljon todellisia valintamahdollisuuksia, on sähköisellä HOPSilla vain vähän käyttöä ja opiskelijat kokevat sen laadinnan turhana Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 17

18 Opinnäytetyön ohjaus Opinnäytetyöprosessi käynnistyy 12 AMK:ssa 3. vuoden keväällä informaatiotilaisuuden muodossa Viidessä AMK:ssa käynnistäminen sisältyy erilliseen opintojaksoon, esim. Tutkimusseminaari Kolmessa AMK:ssa informaatiotilaisuus 4. vuoden alussa Yhdessä AMK:ssa informaatio välitetään koulun intran kautta Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 18

19 Opinnäytetyön ohjaus Kuudessa AMK:ssa on käytössä kokonaisvaltainen opinnäytetyön ohjausprosessi Aiheen etsiminen ja työsuunnitelman laatiminen aikatauluineen. Mahdollinen aloitusseminaari. Työn edistymisen seuranta välivaiheittain. Seuranta kattaa kaikki insinöörityötä tekevät 4. vsk:n opiskelijat. Toteutus esim. Moodlessa tai Excelissä. Töiden esittely opinnäytetyöseminaarissa. Viidessä AMK:ssa työn edistyminen kirjataan oppilaskohtaisesti seurantalomakkeille Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 19

20 Opinnäytetyön ohjaus Insinöörityöprosessien tarkempi läpikäynti suoritettiin neljässä AMK:ssa: HAMK / Riihimäki Kyamk Metropolia / Tieto- ja viestintäteknologian klusteri TAMK Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 20

21 Metropolian insinöörityöprosessi, Tieto- ja viestintäteknologian klusteri, Helsinki 1) Valmentautuminen insinöörityön tekemiseen: Systemaattisen kirjoitustaitoihin valmentaminen ja teknisen dokumentoinnin harjoitteleminen koko opintopolun ajan. Valmiin mallipohjan (template) käyttöön perehdytään jo opintojen alkuvaiheessa. 3. vsk:n aikana perehdytysinfoja: Insinöörityöprosessin luonne ja työn tekemisen edellytykset, käytänteet ja toimintatavat sekä tiedonhakuun liittyvää koulutusta Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 21

22 1) Valmentautuminen insinöörityön tekemiseen: Opintojaksolla Työelämän tutkimuksen viestintä mm. perehtyminen yhteen insinöörityöhön ja esitelmän tekeminen siitä. Lisäksi jokainen opiskelija on velvollinen kuuntelemaan 10 insinöörityöesitelmää. (= ainakin jonkinasteinen perehtyminen kymmeneen insinöörityöhön) Huolehditaan siitä, että opintojen loppuvaiheen opiskelijat ovat aktiivisia insinöörityöaiheen hankkimisessa Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 22

23 2) Insinöörityön aloitusvaihe 4. opintovuoden alkupuolella pidetään HOPSkeskustelu, jossa käsitellään insinöörityön aloittamista tai keskustellaan työn etenemisestä, jos työn tekeminen on jo aloitettu. Jokainen lopputyötään aloittava opiskelija tekee insinöörityösuunnitelman Suunnitelma käydään läpi työn ohjaajan kanssa. Samalla määritellään opiskelijan työprosessin ja ohjauksen tavoitteet ja ohjaukseen liittyvät käytännöt Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 23

24 2) Insinöörityön aloitusvaihe Tarvittaessa pidetään yrityksen edustajan ja oppilaitoksen ohjaajien kanssa yhteispalaveri, jossa keskustellaan työn käynnistämisestä ja tavoitteista. Opiskelija saa tarvittaessa tekstinohjaajalta ohjausta raportointiin jo työn alkuvaiheessa. Käytössä on ns. Tuubi-järjestelmä, jonka kautta tiedotetaan opiskelijoita insinöörityöhön liittyvistä asioista. Tänne on myös tallennettu insinöörityön tekemiseen liittyvät ohjeet. Jokaisella insinöörityöllä on kaksi sisällön ohjaajaa Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 24

25 3) Insinöörityön tekeminen Opiskelija ja ohjaajat pitävät säännöllisesti yhteyttä (sähköposti, puhelinkeskustelut, tapaamiset) työn tekemisen aikana. Opiskelijan omaa vastuullisuutta painotetaan. Hän välittää ohjaajille säännöllisesti tietoa työn edistymisestä ja on aktiivinen tuen ja ohjauksen pyytämisen suhteen. Opiskelijan ja ohjaajan tapaamisissa sovitaan selkeästi, mitä tulee olla tehtynä seuraavaan tapaamiseen mennessä. Järjestetään tekstitehdas-toimintaa, joka edistää insinöörityöraportin kirjoittamista Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 25

26 4) Töiden edistymisen seuranta, työn esittely, arviointi ja opiskelijan palaute WebInssi-järjestelmään kirjataan kaikki insinöörityöt. Järjestelmästä voidaan helposti listata mm. tietyn ryhmän, ohjaajan tai vaikkapa keskeneräisten töiden tilanne. Kaikki lopputyöt esitellään insinöörityöseminaarissa. Seminaareja järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa. Työn teettävän yrityksen edustaja voi arvioida työn käyttäen valmista lomaketta (vain sanallinen arviointi). Työn ohjaaja(t) arvostelevat työn numeerisesti. Arvioinnin pohjana käytetään yhteistä arviointikriteeristöä Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 26

27 4) Töiden edistymisen seuranta, työn esittely, arviointi ja opiskelijan palaute: Insinöörityöprosessia kehitetään opiskelijoilta kerättävän palautteen avulla. Palaute annetaan kypsyysnäytteen kirjoittamisen yhteydessä. Jokainen työn ohjaaja saa palautteen nähtäväkseen ja tämän pohjalta pohditaan kehittämistoimenpiteitä yhdessä ohjaajien kesken Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 27

28 Opinnäytetyöprosessissa esiintyviä ongelmia Aiheen ja sopivan yrityksen löytäminen Aloitusvaikeudet, riittämätön rajaus (liian laaja) Työ venyy Työssä käynti, motivaation heikkeneminen, työn ohjaajan riittämätön aktiivisuus Kirjallisen tuotoksen puuttumaan jääminen tai sen hidas edistyminen Yhteydenpito opiskelijaan voi olla hankalaa Passiivisuus, katoaminen Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 28

29 Opinnäytetyön tekemisen tukeminen Opinnäytetyöpajat Ohjausta mm. työn raportointiin ja tietoteknisiin kysymyksiin Pajatilaisuuksia parhaimmillaan viikoittain Käytössä kahdeksassa AMK:ssa Säännöllisesti kokoontuvat seminaarit Töiden esittely ja arviointi Ryhmäkokoontumiset Erityisesti yliaikaisten opiskelijoiden opiskelumotivaation lisääminen ja ylläpito Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 29

30 Opintojen loppuvaiheen erityistuki Neljäs vsk - tarkennettu seuranta Opintopistekertymän kartoittaminen ja rästien aikataulutettu suoritussuunnitelma. Ohjaajana esim. tuutoropettaja. Käytössä kymmenessä AMK:ssa Alle 60 op erityisseuranta Esim. Excel-taulukossa kaikki puuttuvat suoritukset ja opinnäytetyön tilanne. Taulukkoa päivitetään jatkuvasti. Käytössä kahdessa AMK:ssa, kolmessa muussa opiskelijat laativat itse suunnitelman opintojensa loppuun saattamisesta Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 30

31 Opintojen loppuvaiheen erityistuki Viides vsk opintojen edistymisen erityisseuranta Opiskelijoita lähestytään puhelimitse tai sähköpostitse Seurantavastuussa OPO, opinnäytetyön ohjaaja, tuutoropettaja tai koulutusohjelmavastaava Käytössä 16 AMK:ssa Kuudes vsk Jatkoaikaa anottava Myöntämisen kriteerit ja käytännöt vaihtelevat: puuttuu 60 op tai (ääritapaus) jopa puolet tutkinnosta Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 31

32 Kiitokset mielenkiinnosta! Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 32