Pärjäin. OmaHyvinvointi-hankkeen loppuraportti. Toim. Tarja Meristö, Pekka Muukkonen, Markku I. Nurminen, Hanna Tuohimaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pärjäin. OmaHyvinvointi-hankkeen loppuraportti. Toim. Tarja Meristö, Pekka Muukkonen, Markku I. Nurminen, Hanna Tuohimaa"

Transkriptio

1 Pärjäin OmaHyvinvointi-hankkeen loppuraportti Toim. Tarja Meristö, Pekka Muukkonen, Markku I. Nurminen, Hanna Tuohimaa

2

3 Kuvailulehti Julkaisun nimi Pärjäin OmaHyvinvointi-hankkeen loppuraportti Tutkimusosapuolet Turun yliopisto/tietojärjestelmätiede Tampereen yliopisto/ ehealth Research Group Itä-Suomen yliopisto/his, Shiftec, ohjelmistotekniikka Aalto yliopisto/soberit Åbo Akademi/CoFi Savonia AMK/Terveysala Kuopio Rahoittajat TEKES/FinnWell, Itella Oyj, Logica, Mediconsult, Cel Amanzi, Kustannus Oy Duodecim, Huoltoliitto ry, Jaatinen Ry, Turun kaupunki Kuvaus Raportti sisältää esityksen Pärjäin-konseptista, joka on kansalaisen käyttöön tarkoitettu apuväline terveystietojen ja sähköisten palveluiden hallintaan. Pärjäin-konsepti täydentää olemassa olevia järjestelmä- ja palveluratkaisuja sen periaatteen mukaan, että nämä jäsennetään lähtökohtaisesti kansalaisen toiminnan kautta tarkasteluna. Näin ollen konsepti avaa näkökulman kansalaisen tarpeisiin niin tietojen käsittelyn kuin palveluorganisoinnin puolelta. Konseptin kehittämisessä tutkittiin osallistuvan suunnittelun keinoin kahden kohderyhmän, vauvaperheiden sekä eläkkeelle siirtyvien elämäntilanteita toimintatarpeiden selville saamiseksi. Käyttötilannekuvausten lisäksi raportissa esitellään myös teknisiä toteutustarpeita sekä analysoidaan mahdollisia hyötynäkökulmia eri osapuolille. Konseptikuvaus tarjoaa niin kansalaisille kuin sähköisten palveluiden kehittämisestä vastaaville tahoille näkemyksen siitä, miten ja millä tavoin sähköisten palveluiden kehittämistä voitaisiin toteuttaa pitkällä aikajänteellä kansalaisen toiminnan helpottamiseksi. Asiasanat kansalaislähtöisyys, sähköinen asiointi, sähköiset palvelut, terveystieto, palveluintegraatio ISBN Raportin WWWosoite aportti.pdf Täydentäviä Leskinen S, Ensio A ja Mykkänen J: Lainsäädännön mahdollisuudet ja rajoitukset hankkeen kansalaislähtöisessä sähköisessä Pärjäinpalvelussa Nykänen P, Mäkinen J, Seppälä A:OmaHyvinvointi-hankkeen arvioinnin osaraportteja loppuraportti Kehittämisprosessi ja pilotit Tuohimaa H & Meristö T: Pärjäin-skenaariot. Tulevaisuustarkastelu kansalaisen hyvinvoinnin apuvälineen konseptoinnissa. Tuomainen M, Mykkänen J, Luukkonen I, Itälä T, Kotinurmi P, Hang Y, Sommer N, Nykänen P ja Toivanen M: PHR-katsaus, v1.2. Tuomainen M, Toivanen M, Mykkänen J, Palmén M, Luukkonen I, Itälä T, Tarkkanen K, Reijonen P ja Kouri P: Pärjäimen suunnitteluperiaatteet - käyttökonteksti, tiedot ja arkkitehtuuri. Tuomainen M & Mykkänen J: OmaHyvinvointi-hanke - Vaihtoehtoja Importpalvelun rajapinnan toteuttamiseen. 1

4 Esipuhe Monelta taholta on esitetty, että kansalaiselle pitäisi antaa nykyistä aktiivisempi rooli hänen hyvinvointiansa koskevissa asioissa. Pyrkimyksen on yhtäältä nähty edistävän kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, toisaalta on ajateltu sen lisäävän sitoutumista ja vastuun ottamista omien asioiden hoitamisen suhteen. Onpa jollakin taholla nähty tämän voimaistumisen avaavan ratkaisun hyvinvointivaltiota uhkaavaan resurssikriisiin. Tähän missioon OmaHyvinvointi-hanke on tarttunut pitäen tinkimättömästi kiinni kansalaislähtöisyydestä. Lähtökohta kansalaisen omaehtoiselle toimijuudelle ei kuitenkaan tänä päivänä ole kovin hyvä. Hän löytää itsensä navigoimassa palvelujen viidakossa, jossa eri osapuolten yhteistyö kärsii esimerkiksi tarpeellisen tiedon saamisen ongelmista. Tietotekniikan mukanaan tuomasta hyödystä liian suuri osa menetetään sen aiheuttamiin haittoihin. Monia hankkeita onkin käynnissä tämän yhteistyön tehostamiseksi muuttamalla osapuolten tietohallintastrategioita keskenään yhteensopiviksi. Palvelun tuottajille ja viranomaisille tehdyt järjestelmät eivät kuitenkaan riitä kansalaisen valtaistamiseen. Eihän liikeyrityskään ratkaise asiakkaansa toimintaan liittyviä ongelmia omilla tietojärjestelmillään. Asiakkaalla on tätä varten omat tietojärjestelmänsä. Samalla tavoin myös kansalainen tarvitsee omia apuvälineitä omien asioidensa hoitamiseen, koska ne ovat hänen asioita. On vaikea nähdä, miten kansalainen voisi ottaa hyvinvointinsa hoitamisesta suurempaa vastuuta, jos häntä itseään koskevat tiedot eivät ole hänen hallinnassaan. Tätä tarvetta toteuttamaan on ehdotettu ja joiltain osin toteutettukin erilaisia henkilökohtaisia tietovarastoja tai terveystaltioita. Tietojen katselemisen, tulkitsemisen ja ymmärtämisen lisäksi kansalaisella on kuitenkin tarvetta niiden omaehtoiseen käyttämiseen omien tarpeidensa mukaisessa asioiden hoitamisessa. Tätä käyttöä voi hyvin verrata navigaattorin käyttöön. Navigaattorista on helppo nähdä nykyinen olinpaikka, ja tavoitteen annettuaan käyttäjä saa erilaisia reittejä kohteeseen pääsemiseksi. Matkan käynnistyttyä hän saa tarvittaessa yksinkertaisia ohjeita ja muistutuksia, jotka helpottavat kohteeseen pääsyä samalla kun hän voi seurata matkan edistymistä. Asetelma on kokonaan toinen kuin useimmissa tämän päivän sähköisissä hyvinvointipalveluissa. Tulevaisuudessa kansalainen ei navigoidessaan hakeudu usealle luukulle. Hän ei tyydy siihen, että viranomaiset vähentävät luukkujen määrää niitä yhdistelemällä. Navigaattorin tapaan hän perustaa oman luukkunsa ja kantaa halutessaan sitä mukanaan. Tämä kopernikaaninen oivallus kääntää palveluiden järjestämisen rakenteen ylösalaisin. Kansalainen toimii omien asioidensa suunnittelijana ja toteuttajana, jolloin viranomaisvetoisen yhteiskunnan sisälle voi vähitellen alkaa kasvaa kansalaisaktiivisuuteen perustuva ja sitä tukeva yhteiskunnallinen toimintamuoto. Hankeryhmän puolesta haluamme kiittää TEKESläisiä Kalevi Virtaa, Anne Turulaa, Petteri Jääskeläistä ja Harri Ojansuuta tuesta hankevalmistelun aikana. Hankkeen neuvonantajina toimivat Mari Hakkala (Turun kaupunki), Anders Hjalmarsson (Högskolan i Borås), Eija Hukka (THL), Pirjo Immonen-Räihä (TYKS), Mikko Koivi-Jolma (Jaatinen ry), Pirkko Kortekangas (MedBit), Jaakko Lähteenmäki (VTT), Helena Nikkola (Turun kaupunki), Ilmo Parvinen (Sitra), Maija Perho (STM), Tarja Rasi (MedBit), Niilo Saranummi (VTT), 2

5 Anja Sjöberg (Turun kaupunki) sekä kaikki asiantuntijafoorumeihin osallistuneet. Yrityseosapuolina toimineita henkilöitä kiitämme aktiivisesta osallistumisesta työpajoihin: Antti Ailio (Logica), Tommi Björklund (Itella Oyj), Marja- Terttu Huuhtanen (Huoltoliitto ry), Ilkka Kunnamo (Kustannus Oy Duodecim), Kristiina Mäki (Kuopion kaupunki), Kirsti-Liisa Orasmaa (Itella Oyj), Ville Salaspuro (Mediconsult), Jyri Wuorisalo (Cel Amanzi), Markku Suokas (Turun kaupunki), Miina Weckroth (Jaatinen ry) Erityinen kiitos tutkimushaastatteluihin osallistuneille ja elämänhistoriansa osia jakaneille henkilöille niin vauvautuvien kuin eläköityvien ryhmissä Kuusistossa maaliskuussa 2010 Markku Nurminen Professori, hankkeen vastuullinen johtaja Loppuraportin toimituskunta: Tarja Meristö, Pekka Muukkonen, Markku Nurminen, Hanna Tuohimaa Kirjoittajat Timo Itälä, Aalto yliopisto, SoberIT Katariina Jalonen, Turun yliopisto, Tietojärjestelmätiede Pirkko Kouri, Savonia AMK, Terveysala Kuopio Janne Lahtiranta, Turun yliopisto, Tietojärjestelmätiede Tarja Meristö, Laurea AMK, CoFi Tero Mikola, Turun yliopisto, Tietojärjestelmätiede Juha Mykkänen, Itä-Suomen yliopisto, HIS-tutkimusyksikkö Markku Nurminen, Turun yliopisto, Tietojärjestelmätiede Marilla Palmén, Itä-Suomen yliopisto, HIS-tutkimusyksikkö Pekka Reijonen, Turun yliopisto, Tietojärjestelmätiede Kimmo Tarkkanen, Turun yliopisto, Tietojärjestelmätiede Hanna Tuohimaa, Laurea AMK, CoFi Mika Tuomainen, Itä-Suomen yliopisto, HIS-tutkimusyksikkö 3

6 Sisältö 1 Johdanto minkälaiseen maailmaan Pärjäintä kehitetään?... 5 Pärjäimen kehitystyön edellytyksiä... 6 Vaihtoehtoiset skenaariot Pärjäin-kehitystyön taustalla... 7 Kehitystyön haasteita Käyttäjien tarpeet ja Pärjäimen käyttömahdollisuudet Pilottialustana Hyvinvointikanava - vauvaperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sosiaalisen median keinoin Vauvautuvien perheiden tiedon käyttö ja kokemukset Hyvinvointikanavasta Eläköityvien tarpeet Pärjäimen toiminnot ja ominaisuudet Toimenpidenavigaatio Prosessinavigaatio Osapuolinavigointi Pärjäimen suhde toteutettuihin järjestelmiin ja hankesuunnitelmiin Integrointi Pärjäimen ydintoimintona ja lisäarvona suhteessa muihin järjestelmiin Toimenpidenavigaatio Prosessinavigaatio Osapuolinavigointi Lähteet Pärjäimen tekniset ominaisuudet Taustaa Pärjäimen sovellusarkkitehtuuri Rajapinnat Käytettäviä standardeja Yhteenveto Lähteet Pärjäimen hyödyt eri osapuolille Hyötyanalyysin lähtökohdat Aineiston vastaanotto sähköisessä muodossa vähällä vaivalla alkuun NetPostin avulla

7 Tarja Meristö, Hanna Tuohimaa 1 Johdanto minkälaiseen maailmaan Pärjäintä kehitetään? Suomalaisen yhteiskunnan kasvava huoli liittyy pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan konseptin menestymisen mahdollisuuksiin nyt ja tulevaisuudessa. Väestön ikääntyminen heikentää huoltosuhdetta ja lisää kuntien ja valtion paineita kehittää ratkaisuja, miten voidaan huolehtia ikäihmisten kunnosta ja pärjäämisestä. Siihen liittyvät mm. hoitokustannukset, hoitotavat ja hoitopaikat, mutta myös hoitohenkilökunnan saanti ja osaaminen. Ikääntyvä väestö elää kauemmin kuin edelliset sukupolvet jokainen 50 vuoden jakso tuo yhden vuoden lisää keskimääräiseen elinikäodotteeseen ilman erityistoimia. Samaan aikaan väestö vanhenee myös ikärakenteeltaan, ts. iäkkäiden osuus koko väestöstä kasvaa ja entistä pienempi joukko on rahoittamassa kasvavien eläköityjien joukon palveluita. Tehokkuuden parantamiseksi on alettu usealla taholla kehittää terveydenhuollon sähköisiä palveluita, mutta kehitys tapahtuu usein terveydenhuollon, ei kansalaisen tarpeista lähtien. Tulevaisuuden ikäihmiset ovat aktiivisia, oikeuksistaan tietoisia, osaavia ja vaativia kansalaisia, joiden elämä ei rajoitu kotiin tai edes koti-suomeen. He ovat liikkuvaa joukkoa, joiden tarpeet ja toiveet muuttuvat erilaisten tilanteiden mukaisesti. He ovat osa globaalia yhteisöä, jossa he ovat verkottuneet arvojensa mukaisesti osaksi omia vertaisryhmiään. Tulevaisuuden Suomi ja suomalaiset ovat monikulttuurinen joukko, jolle ei ole mahdollista tehdä yhtä keskitettyä terveys- ja hyvinvointiratkaisua. Sen sijaan tarvitaan kansalaislähtöisiä ratkaisumalleja, joita käyttäjä voi itse vielä räätälöidä omiin tarpeisiin eri elämänvaiheissa. Tässä raportissa esiteltävä Pärjäin-konsepti on yksi yritys vastata tulevaisuuden yhteiskunnan ja sen kansalaisten monimuotoistuviin haasteisiin. Vaikka ikääntyminen luo selkeästi yhteiskunnalle haasteen terveydenhuollon tehostamiseen ja sähköisten palveluiden käyttöönottoon, eivät ikäihmiset kuitenkaan ole Pärjäimen ainoat käyttäjät tai hyötyjät vaan Pärjäin on muokattavissa vastaamaan eri elämäntilanteiden ja tapahtumien tarpeita. Pärjäimen avulla voi hoitaa keskitetysti arkipäiväisiä asioita, kuten varata ajan lääkäriin, tarkistaa ajantasaiset rokotustiedot, etsiä liikuntapalveluita, pitää yhteyttä läheisiin tai saada ajantasaista tietoa itseä kiinnostavista asioista. Pärjäimen ideana on, että kukin voi liittää omaan Pärjäimeensä juuri niitä ominaisuuksia ja yhteyskanavia, joita kokee tarvitsevansa sillä hetkellä, siinä elämäntilanteessa. Erilaisten toimijoiden suuntaan Pärjäin toimii yhden luukun periaatteella, jolloin kaikki tarjolla olevat palvelut ovat helposti saavutettavissa ja tieto kulkee haluttaessa toimijalta toiselle saumattomasti ja nopeasti. Lähtökohdaltaan Pärjäimen kehitystyön tavoitteena on lisätä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksia ja päätösvaltaa omien asioidensa hoidossa. Pitkäaikaissairas, kuten diabeetikko, voi seurata vointiaan ja hoidon tehoa ja terveystiedot pysyvät käytettävissä muutoista ja lääkärivaihdoksista riippumatta. Pienen lapsen vanhemmat saavat Pärjäimen välityksellä tarvitsemaansa tietoa lastenhoitoon tai terveyteen liittyen esimerkiksi neuvolasta ja tukea arjesta selviytymisen muilta perheiltä. Pärjäimen avulla Kelan tarjoamien etuuksien ja vakuutusasioiden hoito helpottuu, kun kaikki tarvittavat dokumentit ovat käden ulottuvilla sähköisessä muodossa. Omien lasten asioiden hoidon lisäksi Pärjäintä voi tarvittaessa hyödyntää myös muu edunvalvoja, jolloin Pärjäimen avulla 5

8 voi hoitaa esimerkiksi iäkkään sukulaisen asioita ja seurata tämän terveydentilaa ja vointia etäältäkin. Pärjäin ei ole valmis tuote, vaan kaksivuotisen (1/2008-3/2010) OmaHyvinvointi-hankkeen jälkeenkin Pärjäin-konseptin matka valmiiksi Pärjäin-tuotteeksi on pitkä. Taustalla on pidettävä mielessä, millaisia ominaisuuksia ja toimintoja kansalaiset oikeasti kokevat tarvitsevansa moninaisten, eri toimijoiden ylläpitämien sähköisten palveluiden keskellä ja millaisia hyötyjä Pärjäimen käytöstä koituu eri toimijoille. Pärjäimen kehitystyön edellytyksiä Laaja-alaisen Pärjäin-konseptin toteuttaminen on hidasta eikä Pärjäimen kehitystyössä voida keskittyä vain tämän päivän tärkeiksi koettuihin tarpeisiin. Yhtä tärkeää on miettiä, millaiseen tulevaisuuden maailmaan Pärjäintä ollaan kehittämässä. Tarvitaan vaihtoehtoisia tulevaisuuden kuvia, erilaisista lähtökohdista liikkeelle lähteviä skenaarioita, joiden avulla Pärjäin-konseptiin voidaan kehittää joustavuutta tulevaisuuden yllätysten vaaralta. Skenaarioita varten arvioidaan tämän päivän epävarmuustekijöistä ne tulevaisuuden muuttujat, jotka mahdollisesti vaikuttava keskeisesti siihen, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu. Ns. driveri on se liikkeellepaneva voima, joka toteutuessaan käynnistää tietyn skenaarion mukaisen kehityskulun. Tulevaisuuden skenaarioiden avulla voidaan arvioida erilaisten tulevaisuuden kehityskulkujen vaatimuksia Pärjäimen toteutukselle ja keskeisille ominaisuuksille. Näin pyritään välttämään se, että Pärjäin olisi jo toteutuessaan vanhanaikainen tai muuten väärin kohdennettu, eikä vastaisi käyttäjien tarpeita. Pärjäimen näkökulmasta tulevaisuuden kehitykselle keskeistä on mm. se, missä mittakaavassa sähköisiä palveluita käytetään ja tukeeko valtio tai muu julkinen taho Pärjäimen kaltaisten sähköisten apuvälineiden kehitystyötä, vai tapahtuuko kehitys täysin kaupallisten toimijoiden taholta. Yhden Pärjäimen sijaan voi olla, että puhutaankin useista, erilaisista Pärjäimistä, joilla on eri toteuttajat ja mahdollisesti myös eri kohderyhmät. Vaihtoehtojen määrään ja monimuotoisuuteen vaikuttaa myös se, tapahtuuko Pärjäimen kehitys suljetusti vai perustuen avoimeen lähdekoodiin, jolloin kehitystyöhön voi osallistua kuka tahansa asiasta kiinnostunut. Kehitystyön keskeisistä toimijoista riippuu, millaiset ominaisuudet Pärjäimessä korostuvat ja millaiset mahdollisuudet käyttäjillä on niihin vaikuttaa. Sähköisen asioinnin valvonnan ja rajoitusten määrä asettaa reunaehdot sille, millaisia toimijoita alalla voi olla. Kansalaisen näkökulmasta valvonta voi vähentää valinnanvapautta erilaisten Pärjäin-ratkaisujen välillä. Toisaalta toimiva tietoturva on kuitenkin keskeinen edellytys Pärjäimen kaltaisten sovellusten laajamittaiselle käytölle. Yksityisyyden suoja ja Suomen laki kokonaisuudessaan asettavat Pärjäimen toiminnan välttämättömät puitteet. Pärjäimen toteutuksen näkökulmasta teknisten standardien vakiintuminen tai vakiintumattomuus sekä eri toimijoiden välinen yhteistyö- tai kilpailutilanne vaikuttavat siihen, millaisilla teknisillä ratkaisulla Pärjäintä kannattaa tai voi toteuttaa. Kehitystyön tukijan roolin lisäksi julkisen sektorin rooli Pärjäimen hyödyntäjänä on keskeinen tulevaisuuden muotoutumiseen vaikuttava tekijä. Julkisella sektorilla Pärjäin voi edistää palveluiden tasa-arvoisuutta, mutta yksityisellä sektorilla Pärjäin voi johtaa 6

9 palveluiden eriarvoistumiseen, jolloin Pärjäimen kaltaiset sähköiset palvelut ovatkin vain hyväosaisten käytettävissä. Toisaalta Pärjäin voi johtaa myös itsepalveluyhteiskuntaan, jossa vastuu omasta hyvinvoinnista lepää yksin kansalaisen omilla harteilla. Vaihtoehtoiset skenaariot Pärjäin-kehitystyön taustalla Keskeisiksi tunnistettujen mahdollisten muutosten pohjalta on laadittu kolme tulevaisuuden skenaariota 20 vuoden aikajänteellä. Toteutuva tulevaisuus ei välttämättä ole yhdenkään kuvaillun skenaarion kaltainen vaan saattaa sisältää piirteitä useammasta. Skenaarioiden avulla voidaan kuitenkin arvioida Pärjäimen kehitystyön haasteita useammasta näkökulmasta ja varautua paremmin yllättäviinkin muutoksiin. Skenaariot ovat eräänlaisia tuulitunneleita, joissa Pärjäin-konseptin toimivuutta voidaan testata ja samalla arvioida konseptin heikkouksia ja vahvuuksia sekä tunnistaa uhkia ja mahdollisuuksia eri skenaarioissa. Skenaario 1. FIN Terveys -Pärjäin Tämä skenaario lähtee liikkeelle kansallisista intresseistä. Kohteena on Suomi ja sen julkisen sektorin toimijat terveyssektorilla. Suomalaiset ovat tottuneet käyttämään teknologisia apuvälineitä ja osaavat vaatia kehittyneitä välineitä terveytensä seuraamiseen ja hoitoon. Suomalaiset Pärjäin-ratkaisut ovat kansainvälisesti huipputasoa ja Suomea pidetään mallimaana siinä, miten teknologisia ratkaisuja hyödyntäen pystytään sairauden hoidon sijaan keskittymään ennakoivaan terveydenhuoltoon kaikki kansalaiset tavoittavilla ratkaisuilla. Oma Pärjäin on jokaisen suomalaisen perusoikeus. Kansalaiset voivat omien Pärjäimiensä avulla saumattomasti tarkastella omia terveystietojaan eri rekistereistä ja toimia vuorovaikutuksessa julkisen tahon edustajien kanssa. Pärjäimeen on yhdistetty myös kaupallisia palveluita, mutta niiden valvonta on tarkkaa. Vaikka tässä skenaariossa kansalainen saa lisäoikeuksia, on toiminta tarjontalähtöistä ja kansalaisen vaikutusmahdollisuudet olemassa olevaan tarjontaan vähäiset. Skenaario 2. Health Info Services as Global Business Tämä skenaario puolestaan lähtee liikkeelle markkinatoimijoiden halusta tarjota kansalaisille kaupallisia palveluita terveyden ja hyvinvoinnin alueella. Kaupallisille toimijoille maaperä on otollinen, sillä hyvinvointivaltion palveluita pyritään yhä enemmän tuottamaan yksityistämisen kautta. Myös henkilökohtaisen terveydenhallinnan ratkaisuissa etsitään kaupallisia ratkaisuja sekä kotimaasta että ulkomailta. Kaupallisten palveluiden käyttöä tuetaan palveluseteleillä. Setelit kattavat kuitenkin vain välttämättömimmän hoidon, eikä valtiolla ole resursseja subventoida Pärjäimen kaltaisten tuotteiden ostoa kaikille kansalaisille. Hyvätuloisille hyvinvointiteknologialla on tarjota mitä hienompia sovelluksia personal trainer -palveluista ravintotasapainon analysointiin ja elämäntaparemontteihin. Valtion tukemana Pärjäin-ratkaisuja käytetään silloin, kun ne arvioidaan kustannustehokkaiksi erityisesti mahdollistaessaan itsepalvelun esimerkiksi kroonisten sairauksien säännöllisissä mittauksissa ja kontrolleissa. Tässäkin skenaariossa kansalaisen valinnanmahdollisuudet rajoittuvat hänelle suunnattuun tarjontaan. 7

10 Skenaario 3. Maailmankansalaisten terveystietopankki Tämä skenaario on aidosti kansalaislähtöinen vaihtoehto. Kansalainen on valtaistettu pakon edessä, sillä hyvinvointiyhteiskunnan alasajo jättää yhteiskuntaan tyhjiön. Kukaan ei halua ottaa vastuuta kansalaisten hyvinvoinnista, joten vastuu jää hänelle itselleen. Huima teknologinen kehitys ja avoimen lähdekoodin ratkaisut tuovat internetin välityksellä kansalaisten käyttöön valtavan määrän erilaisia helposti räätälöitäviä Pärjäin-ratkaisuja. Ratkaisut eivät rajoitu vain terveysasioiden hallinnointiin vaan ne kattavat kaikki mahdolliset elämänalueet kunkin yksilön tarpeiden ja halujen mukaisesti. Kun terveydenhuoltosektorin toiminta on hyvin niukkaa, siirtyy valtaosa terveydenhuollon toiminnasta internetiin ja syntyy uudenlaisia tapoja tuottaa terveydenhuollon palveluita. Virtuaaliyhteisöt ja tekoälyratkaisut mullistavat perinteisten asiantuntija-ammattien arvostuksen, sillä kaikki tieto on löydettävissä netin välityksellä. Tässä skenaariossa kansalainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, minkälaista tarjonta on ja millä taas ei ole elinmahdollisuuksia. Skenaario 3 Maailmankansalaisten terveystietopankki Kysyntä Kansainvälinen Kansallinen Skenaario 2 MNC Health Info Services Skenaario 1 FIN Terveys-Pärjäin Tarjonta Kuva 1. Pärjäin-skenaarioiden yleiskuvaus markkinoiden ja markkinamekanismien suhteen. Kehitystyön haasteita Pärjäimen kehitystyön lähtökohtana OHV-hankkeessa on pääosin ollut skenaarion 1 FIN Terveys-Pärjäin kuvaama maailma. Pärjäimen kehitystyössä on tietoisesti painotettu suomalaisia, julkisen sektorin toimijoita. Pärjäimen muuntautumiskyvyn takaamiseksi erilaisten tulevaisuuden kehityskulkujen varalle on Pärjäimen toimimista skenaarioiden 2 ja 3 kuvaamassa maailmassa kuitenkin myös arvioitu. Koska skenaario 1 FIN Terveys-Pärjäimen kuvailema maailma on selkeimmin vaikuttanut Pärjäimen kehitystyön taustalla, Pärjäimen soveltuvuus skenaarioon on itsestään selvä. Yhteiskunnan kehitys on suotuisa Pärjäimen kehityksen kannalta. Pärjäimen kehitys 8

11 edellyttää kuitenkin selkeää kehitystyöstä ja toteutuksesta vastaavaa päätöksentekijää ja toimivia standardeja. Skenaario 2 voidaan nähdä Pärjäimen kehitystyön kannalta uhkaskenaariona. Kansainvälisten suurten toimijoiden puristuksissa ei pienen suomalaisen toimijan asema ole helppo. Toisaalta suomalaisen toimijan vahvuutena on paikallisen terveydenhuollon tuntemus, mitä skenaarion 2 maailmassa voisi mahdollisesti hyödyntää toimimalla jonkin kansainvälisen toimijan alihankkijana. Uhkana skenaariossa on terveydenhuollon kaupallistumisen myötä laadun ja luotettavuuden vaarantuminen. Saattaa myös syntyä kilpailevia ratkaisuja, kilpailevia standardeja, mahdollisesti jopa alliansseja erilaisten palveluntarjoajien välillä, jotka vähentävät kansalaisen valinnanvapautta. Skenaariossa kolme kansalaisella on valittavanaan monenlaisia Pärjäin-ratkaisuja ja - ominaisuuksia. Avoimeen lähdekoodiin perustuvassa maailmassa on paljon mahdollisuuksia, mikäli ne osaa hyödyntää. Toisaalta on vaarana, että putoaa kehityksen kelkasta. Käyttäjien mielihaluihin reagoiminen ja nopea muuntautumiskyky on ehdoton edellytys kilpailukykyiselle Pärjäin-tuotteelle. Helppokäyttöisyydellä ja Suomen oloihin sopivilla lisäominaisuuksilla saattaa saada ainakin paikallista etulyöntiasemaa. Julkisen sektorin heikentyminen yhdistettynä jatkuvasti muuntautuviin Pärjäin-tuotteisiin nostaa todennäköisesti Pärjäimen keskeiseksi ominaisuudeksi sosiaaliset verkostot eri toimijoiden välisen tiedonkulun sijaan. Soveltamistyössä tulee aina arvioida senhetkisen tiedon perusteella, minkä näköiseen yhteiskuntaan Pärjäintä ollaan laatimassa ja suunnata kehitystyötä sen mukaisesti. Määrittelemällä skenaarioiden toteutumista ennakoivia merkkejä, voidaan arvioida, miten Pärjäimen kehitystyötä kannattaa suunnata. Näitä merkkejä voivat olla mm. miten paljon Suomen valtio panostaa hyvinvointiteknologian kehitystyöhön, miten paljon vuodessa syntyy uusia suomalaisia ja kansainvälisiä avoimen lähdekoodin hyvinvoinnin sovelluksia, miten paljon käyttäjiä on julkisilla sähköisillä asiointipalveluilla tai miten tietosuojaa koskeva lainsäädäntö kehittyy? Länsi-Uudellamaalla syksyllä 2009 toteutetun kyselyn perusteella eläköityvät kansalaiset ovat valmiita käyttämään sähköisiä palveluita omien hyvinvointi- ja terveystietojen hallintaan ja seurantaan, mutta toivovat kuitenkin rinnalle paperiversioiden käyttömahdollisuutta. Tyypiteltäessä kyselyyn vastanneita henkilöitä iän avulla erilaisiin kategorioihin näyttää ilmeiseltä, että jo eläköityneet (v syntyneet) eroavat selkeästi vasta eläköitymässä olevista (v syntyneet) erityisesti suhtautumisessa sähköisiin palvelumuotoihin jälkimmäisten ollessa asenteiltaan myönteisempiä kuin vanhempi ikäluokka. Uuden digitaalinatiivien sukupolven tullessa eläkeikään vuosikymmenten päästä Pärjäimen kehittämisen painopiste lieneekin enemmän sisällössä kuin teknisen toteutuksen yksityiskohdissa. Samoin, silloin lienee myös globalisaatiokehitys siirtänyt huomion aidosti FIN Terveys-Pärjäimestä maailmanmarkkinoilla toimiviin moniala-pärjäimiin. Seuraavassa kappaleessa esitellään tarkemmin millaisia arjen tarpeita kohdekansalaisina toimineiden vauvaperheiden ja eläkkeelle siirtyvien henkilöiden kohdalla havaittiin hankkeessa tutkimuksen tuloksena. Näiden tulosten perusteella voitiin myös visioida miten tietoteknisen apuvälineen avulla voitaisiin helpottaa asioiden hoitamista, mikäli tietojen jäsennys ja toiminnan organisointi toteutettaisiin kansalaisten lähtökohdista käsin. 9

12 Pirkko Kouri, Marilla Palmén, Pekka Reijonen, Jyri Wuorisalo 2 Käyttäjien tarpeet ja Pärjäimen käyttömahdollisuudet Pärjäin-konseptin kehittämistyössä selviteltiin kahden valitun ryhmän, vauvautuvien perheiden sekä eläköityvien henkilöiden osalta tilanne- ja tiedonhallinnan tarpeita useassa eri vaiheessa. Vauvautuvilla perheillä tarkoitetaan sellaisessa elämänvaiheessa olevia perheitä, jotka joko odottavat lasta tai joilla on korkeintaan 2-vuotias lapsi. Vauvautuvien perheiden kohdalla kartoitettiin ensin perheiden terveys- ja hyvinvointitiedon käyttöön liittyviä tilanteita perheiden arjessa. Myöhemmin tutkittiin perheiden kokemuksia Hyvinvointikanavan käytöstä, jolloin käyttökokemusten lisäksi keskeisenä selvityksen kohteena olivat hyvinvointiin liittyvän tiedon ymmärrettävyys, merkityksellisyys sekä luotettavuus. Samanaikaisesti tutkittiin myös osallistujien itse tuottamien tietojen (keskustelut, valokuvat, videot, blogit) hyödynnettävyyttä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Eläköityvien henkilöiden kohdalla selvitystyö kohdistui omien terveysdokumenttien hallintatapoihin sekä tarpeisiin kehittää uudenlaisia asianhoitotapoja niin terveystiedon saatavuuden kuin hyödynnettävyyden suhteen. Pilottialustana Hyvinvointikanava - vauvaperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sosiaalisen median keinoin Hyvinvointikanavan kehittämisen näkökulmasta OmaHyvinvointi-hankkeessa tutkittiin pilotoinnin keinoin, millaisia mahdollisuuksia sosiaalinen media tarjoaa omatoimisuuden ja yhteisöllisyyden tukemiseen vauvaperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Pilotointi tapahtui sosiaalisen median verkkopalvelussa, Hyvinvointikanavalla. Hyvinvointikanava on tutkimus- ja kehittämisympäristö, joka tarkoitettu sosiaalisten verkostojen muodostamiseen sekä personoitujen palvelujen prototyyppien tuottamiseen. Hyvinvointikanavan tehtävänä on edistää yhteisöjen muodostumista, vertaistuen antamista, kokemustiedon jakamista, oman terveyden hallintaa, asiantuntijatiedon saavutettavuutta sekä hyvinvointi- ja terveyspalvelujen löytämistä. Hyvinvointikanavan tavoitteena on yhdistää elämäntapamuutokseen tähtäävä sosiaalinen markkinointi, kansalaiset tavoittava sosiaalinen media ja moniammatilliset ja -tieteelliset asiantuntijaverkostot hyvinvointimarkkinoinnin työkaluksi. Hyvinvointikanavan pilotointiasetelma OmaHyvinvointi-hankkeessa on osa laajempaa terveydenhuollon kansalaisten sähköisten palvelujen kehittämistoimintaa, jonka ydinajatuksena on, että kansalaisten tulisi ottaa nykyistä enemmän vastuuta oman hyvinvointinsa ja terveytensä hallinnasta omatoimisuutta ja yhteisöllisyyttä kehittämällä. Taustalla on kehityskulku terveydenhuollon ammattilaisten hallitsemasta sähköisestä potilaskertomuksesta kansalaisten itsensä hallitsemaan terveyskansioon (terveystaltio). OmaHyvinvointi-hankkeessa terveyskansio-ajattelua laajennettiin hyvinvointikansioajatteluun, jossa korostetaan vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Hyvinvointikanavan pilotissa konseptoitiin hyvinvointikansion sosiaalisen median ulottuvuutta. Sosiaalisen median viitekehyksessä hyvinvointikansio jakaantuu kahteen osioon: 1) Yhteisöllinen toiminta 10

13 Yhteisöllistä toimintaa pilotoitiin vauvaperheiden sosiaalisella verkostolla, jossa keskityttiin vertaistoiminnan edistämiseen. Yhteisöllisessä toiminnassa käytettiin tyypillisiä sosiaalisen median toiminnallisuuksia kuten käyttäjäprofiilit, keskustelut, ryhmäytymistä edistävät toiminnot, valokuvien ja videoiden käyttö ja lyhyehköt verkkoon toimitetut kirjoitukset, ns. blogit. 2) Omaehtoinen toiminta Omaehtoista terveyden edistämistä pilotoitiin asiantuntijatiedon helpolla saavutettavuudella ja videopohjaisella verkkoneuvonnalla. Vauvautuvien perheiden tiedon käyttö ja kokemukset Hyvinvointikanavasta Ennen Hyvinvointikanavan pilottivaiheen alkua hankkeessa kartoitettiin miten vauvautuvat perheet käyttävät terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa jokapäiväisessä elämässään. Perheiden elämää seurattiin kolmen viikon ajan ja heiltä kysyttiin tiedon käyttöön liittyvistä tilanteista. Tulosten mukaan vauvautuvissa perheissä ollaan lähes päivittäin tekemisissä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien tietojen kanssa. Pärjäintä ajatellen kiinnostavampia tuloksia olivat miten perheiden arkielämässä terveys- ja hyvinvointitietoa käytettiin (hankittiin, säilytettiin ja jaettiin). Tietoja hyödynnettiin seuraaviin tarkoituksiin: 1. Äidin raskausajan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, seuranta ja hoito 2. Sikiön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, seuranta ja hoito 3. Lapsen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, seuranta ja hoito 4. Sosiaalietuuksien ja yksityisvakuutusten hakeminen ja seuranta 5. Sosiaalipalvelujen hakeminen ja käyttö 6. Vertaistuen ja yhteisöllisyyden hakeminen ja ylläpito 7. Raskausajan ja lapsiperheen tarvikkeiden valinta ja hankinta 8. Raskausajan ja lapsiperheen matkustaminen 9. Henkilökohtaisten terveystietojen tallentaminen ja säilytys kotona Keskeisimmät tutkimukseen osallistuneiden vauvautuvien perheiden terveys- ja hyvinvointitiedon käyttöön liittyvät arjen ongelmatilanteet voidaan kiteyttää kahteen luokkaan: 1) Epävarmuuden ja ristiriitaisen tiedon tilanteet. Tämä liittyy ammattilaisilta tulevan tiedon luotettavuuteen ja sovellettavuuteen omassa elämässä ja sitä kautta mielenrauhan ylläpitämiseen tai menettämiseen. Ristiriitaisuudet eri ammattilaisilta tai eri tietolähteistä tulevissa tiedoissa saattavat johtaa huolestuneisuuden lisääntymiseen ja sitä kautta subjektiivisen hyvinvoinnin tunteen vähenemiseen. Myös se, miten lähellä tieto on omaa käsitystä, vaikuttaa tiedon uskottavuuteen. Omaa käsitystä lähinnä oleva tieto vaikuttaa luotettavalta. 2) Tietojen kotona säilyttämiseen liittyvät ongelmat. Nykyiset säilytystavat koetaan aikaa ja tilaa vieviksi ja sitä kautta tehottomiksi ja huonosti arjessa toimiviksi. Sähköinen järjestelmä saattaisi olla perheiden mielestä tähän ongelmaan hyvä ratkaisu, tosin moni ei koe sellaista mitenkään välttämättömänä ja myös sen vaikeakäyttöisyyttä pelätään. Kokemukset Hyvinvointikanavasta Hyvinvointikanavan käyttökokemuksia tutkittiin keskusteluanalyysin sekä teemahaastattelun keinoin. Teemoina olivat hyvinvointikanavan käyttökokemukset mm. käytettävyys, esillä olevan tiedon löytyminen, tiedon ymmärrettävyys ja merkityksellisyys sekä onko tietoa käytetty päätöksenteon tukena. Käyttäjien odotuksia selviteltiin mm. mitä 11

14 tietoa olisi hyvä olla, onko henkilökohtainen terveystili ja tietojen säilyttäminen ajankohtainen tarve. Lisäksi selviteltiin, onko käyttäjillä sosiaalisen tuen tarvetta tai odotuksia mm. päiväkoti-asioihin liittyen. Haastattelun mukaan vauvautumis -Pärjäimen eli Hyvinvointikanavan keskeisimmät käyttökokemukset olivat: - Käyttäjäystävällisyys: Kaikki haastateltavat kokivat kanavalla navigoinnin helpoksi - Ryhmän yhteydenpito tärkein toiminto: Kanavan suurin hyöty oli toimia neuvolan yhteydessä toimivan vertaistukiryhmän arkipäiväisenä yhteydenpitovälineenä, jossa jaettiin vauvaperheen kuulumiset, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät ongelmat, suunniteltiin ja sovittiin ryhmän tapaamisista. - Aiempi tapa toimia ohjaa: Jotkin äidit käyttivät kanavan kautta saatavilla olevia vauvautuville perheille suunnattuja tietolähteitä, toisten mielestä tiedon etsiminen suoraan internetistä (googlettaminen) oli helpompaa. - Personointi yksipuolista: Jotkin äidit olivat hyödyntäneet valokuvien jakamismahdollisuutta, mutta se ei tuntunut olevan keskeistä. - Videoita ei kukaan ollut jakanut kanavan kautta, eikä kirjoittanut blogia. Haastatteluaineiston perusteella vauvaperheellä ei ole aikaa toteuttaa ja jakaa videoita saati kirjoittaa omaa blogia. - Tärkeää monelle oli ryhmän suljettu luonne: käyttäjät eivät voineet itse kutsua sinne uusia käyttäjiä vaan käyttöoikeudet jaettiin kanavan hallinnoijan kautta. Tämän koettiin lisäävän turvallisuudentunnetta ja avoimuutta ryhmäläisten välillä sekä halukkuutta jakaa omia tietoja ryhmässä. Yhteisöllisyys tuli esille sekä kuvissa että keskusteluissa. - Äidit pitivät toivottavana mahdollisuutta aktiivisempaan kommunikointiin palveluntuottajien kanssa, erityisesti toivottiin yksityiskohtaista tietoa päivähoidosta ja päivähoitopaikkojen hakemisesta. 12

15 Esimerkkejä vauvautuvien perheiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän tiedon käyttötilanteista I Imetystiedon ja -tuen hakeminen Elina ja Jussi ovat juuri kotiutuneet synnytyssairaalasta uuden vauvan kanssa. Elina on aloittanut vauvan imetyksen jo sairaalassa, jossa kätilöt opastivat hänet alkuun. Kotiin tultua Elina kokee kuitenkin itsensä epävarmaksi, eikä ole varma saako vauva tarpeeksi maitoa. Myös Elinan niskat ovat jumiutuneet, joten Elina epäilee imettävänsä väärässä asennossa. Elina muistaa kuulleensa, että paikkakunnalla toimii imetystukiryhmä. Elina etsii tietoja ryhmästä internetistä ja löytääkin lähellä asuvan vetäjän puhelinnumeron, johon hän soittaa ja sopii kotikäynnistä. II Vauvaperheille suunnattujen aktiviteettien etsintä Elinan ja Jussin vauva Aapo on jo 4 kuukauden ikäinen. Elina on ollut Aapon kanssa kotona Jussin käydessä päivisin töissä. Vaikka aika on mennyt mukavasti ja toimintaa on riittänyt naapurin mammakavereiden kanssa, alkaa Jussista ja Elinasta tuntua siltä että perhe voisi kokeilla jotain yhteistä ohjattua toimintaa. Jussi etsii internetistä tietoa vauvauintikerhoista, vauvamuskareista ja perhekerhoista. Sopiva vauvauintiryhmä löytyy ja Jussi ilmoittaa koko perheen siihen internetin välityksellä. III Valokuvien jakaminen sukulaisille ja tuttaville Elina innostuu ottamaan Aaposta kuvia vierailulla tuttavansa luona. Hän haluaa lähettää parhaimmin onnistuneet kuvat omille vanhemmilleen ja joillekin kavereilleen. Elina tallentaa kuvat kamerasta kotikoneelleen ja lähettää niitä sieltä sähköpostilla eteenpäin. Illalla hän juttelee puhelimessa äitinsä kanssa, joka on nähnyt kuvat ja ilahtunut niistä. Jussin vanhemmat ovat matkustaneet Stuttgartiin kahdeksi viikoksi tapaamaan siellä opiskelevaa Jussin pikkuveljeä. Jussin vanhemmat ikävöivät kovasti ensimmäistä lastenlastaan Aapoa ja päättävät tavata toisensa kameran ja skypen välityksellä. Aapo ei oikein ymmärrä touhusta mitään, mutta jokeltelee kuitenkin kameraan päin ja isovanhemmat ovat tyytyväisiä. Yhteenveto Päivittäiset terveys- ja hyvinvointitiedon käyttöön liittyvä tilanteet tutkittujen vauvaperheiden osalta näyttäytyvät edellä mainittujen kuvausten valossa varsin arkisilta. Näin ollen meidän onkin kysyttävä, mitä tarkoitusta Pärjäin voisi palvella yleisellä tasolla. Kun asiaa tarkastellaan yleisemmin, esiintyvät yllä kuvatut tilanteet seuraavanlaisten tilanteiden yksittäistapauksina: I asiaa tuntevan tahon löytäminen, yhteystietojen hankinta, tapaamisen sopiminen ja yleisten ohjeiden saaminen, II harrastetoimintojen paikallistaminen ja tapahtumaosallistumisesta sopiminen, III tiedostojen jakaminen ja verkkopohjaisen kommunikaatioyhteyskanavan hyödyntäminen. Ennen kuin näiden toimien pohjalta aletaan hahmottaa laajempia ja yleisempiä ominaisuuskuvauksia Pärjäimelle, perehdytään toisen kohdekansalaisryhmän elämäntilanteissa kohdattuihin mahdollisiin tarpeisiin. Eläköityvien tarpeet Eläköityvien, siis eläkeikää lähestyvien tai eläkkeellä olevien kansalaisten, terveystietojen hallintaa koskevien kokemusten, käytäntöjen ja näkemysten selvittämiseksi hankkeen alkuvaiheessa valittiin 21 henkilöä. Näiltä kohderyhmän kansalaisilta edellytettiin valmiutta pyrkiä keräämään omat terveysdokumenttinsa, sallia tietojen rajoitettu hyödyntäminen hankkeessa, kokeilla kehitettäviä prototyyppejä ja osallistua 13

16 haastatteluihin, kyselyihin ja skenaariotyöskentelyyn. Seuraavassa esitämme keskeiset huomiot edellä kuvatuilla menetelmillä kerätyistä tiedoista. Kansalaiset eivät aktiivisesti kerää ja arkistoi omaa hyvinvointiaan koskevia dokumentteja. Näyttää siltä, että kansalaiset eivät ole kiinnostuneita omien terveysdokumenttiensa lukemisesta olivatpa tiedot sähköisellä medialla tai paperimuodossa. Yksinkertaisin selitys tähän on se, että tietojen keräämistä itselle ei ole koettu tarpeelliseksi eikä siihen ole kukaan kyllä yllyttänytkään. Tätä tulkintaa vahvistaa se, että useimmat kansalaiset säilyttävät esimerkiksi reseptit niin kauan kuin purkissa on pillereitä, mutta pidempää säilytystä käytännössä kukaan ei ole itselleen organisoinut. Useimmat pitivät kuitenkin käyttökelpoisena tietovarastoa, josta voisi vaikkapa tarkistaa mitä lääkkeitä on tullut elämän aikana nautittua tai mitkä rokotukset ovat voimassa. Keskimäärin tietojen tarve tulee pyytämättä ja arvaamattomasti siten, että vain harvojen tietojen syntyhetkellä on mahdollista tietää, missä kaikissa paikoissa ja tilanteissa kansalainen voi tietoja myöhemmin tarvita jos koskaan. Tästä tietysti seuraa, että kaikkien kansalaista koskevien tietojen tulisi tallentua automaattisesti siten, että kansalainen pystyisi tiedot halutessaan löytämään. Paperimuodossa olevien tietojen hyödyntäminen ei ole erityisen käytännöllistä. Sähköisessä muodossa olevien dokumenttien hyödyntäminen on kuitenkin ilman luokittelutietoja vieläkin hankalampaa. Hakemisen ja lajittelun mahdollistavien dokumenttien (ja terveysmerkintöjen) kuvailutietojen lisääminen voi jälkikäteen tapahtua pelkästään manuaalisesti ja se on käytettävistä olevista työvälineistä riippumatta niin työlästä, että nähtävissä olevien hyötyjen on oltava selkeitä, mikäli kansalaisten uskotaan tähän ryhtyvän. Toistaiseksi tällaisia hyötyjä ei ole tullut esiin. Eläköityvä kansalainen ei niin perusteellisella tavalla eroa tavallisesta kansalaisesta, että olisi millään tavalla tarkoituksenmukaista pyrkiä luomaan eläköityville omaa erillistä yhteen elämänvaiheeseen sidottua hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistämiseen tarkoitettua Pärjäin-konseptia. Eläköityvät pitkine elämänhistorioineen muistuttavat kuitenkin siitä vakavasti otettavasta tosiseikasta, että tietojen tulisi säilyä hyödynnettävissä olevassa muodossa koko kansalaisen elinkaaren ajan. Tällä hetkellä terveystiedot ovat saatavissa paperimuodossa ja niiden kerääminen voi olla erittäinkin työlästä (eri paikkakuntia, kuntaliitokset, jne.) eikä tietojen pyytäjään kaikissa organisaatioissa suhtauduta suopeasti. Tulevan elämän mallintaminen on käytännössä lähes mahdotonta, mutta elämässä vastaan tulevien asioiden hoitamisessa Pärjäin voisi olla avuksi tarjoamalla ainakin mahdollisuuden asioiden hoitamisessa tarvittavien tietojen hallintaan. Kansalaisen kannalta ideaalinen olisi sellainen tilanne, että kaikki tiedot olisivat koska tahansa saatavilla sellaisessa muodossa, joka käsillä olevaa asiaa hoidettaessa on relevantti. Tietojen määrä saattaa yksinkertaistakin asiaa hoidettaessa olla huomattava ja kaikki tarvittavat tiedot eivät välttämättä ole aivan välittömässä lähimenneisyydessä syntyneitä. Esimerkiksi Kelan eläkkeensaajan hoitotukihakemusta täytettäessä tarvitaan enimmillään 7 (paperi)dokumenttia (Clääkärinlausunto, Reseptit, Ostokuitti lääkkeistä, Edunvalvontasopimus, Hoito- ja palvelusuunnitelma, Turvapuhelinsopimus, Kuitti apuvälinekustannuksesta), 9 muuta tietojoukkoa (Henkilökohtaiset perustiedot, Hoitopaikat, Hoitotapahtumat, Hoidossaoloaika, Hoitava lääkäri, Hoidosta tai kuntoutuksesta itselle maksettavaksi jääneet kustannukset, Hoidon tai kuntoutuksen maksusitoumuksen voimassaoloaika, Lääkekustannukset, joista ei saatu svl:n mukaista korvausta, Omaisten välinen 14

17 hoitosopimus ja hoidon kustannukset, Erittely kotihoidon/palvelutalon palvelumaksun sisällöstä, Työssäoloajat, työtehtävät ja työnantajat ulkomailla, Kustannukset apuvälineistä) ja osapuolia noin 8 (Lääkäri, Apteekki, Maistraatti tai Oikeusaputoimisto, Omainen, Kotihoidon tuottaja [esim. palvelutalo], Työnantaja, Apuvälineiden tarjoaja, Turvapuhelimen tarjoaja). Edellisestä selviää konkreettisesti se, että tietojen helppo saatavuus ja siirrettävyys järjestelmien välillä olisi kansalaiselle suuri helpotus. Seuraavaksi esitellään neljä arkkityyppistä tilannekokonaisuutta, joiden hoitaminen voitaisiin toteuttaa Pärjäintä hyödyntämällä kenties helpommin kuin nykyisillä erillisillä välineillä. I Pitkäaikaissairaanhoito, esimerkkinä Kristiinan diabeteshoito Kristiinan aikuisiän diabetes on sellaista laatua, että se vaatii jatkuvaa seurantaa ja lääkitystä. Seurantaan liittyy muun muassa verensokeriarvojen päivittäinen, omatoiminen mittaaminen ja silloin tällöin kontrollikäyntejä laboratoriossa. Mittaustietojen perusteella lääkärin ja hoitajan muodostama hoitotiimi ohjeistaa Kristiinaa ja päivittää noudatettavan hoitosuunnitelman. Hoitosuunnitelman vastaanotto ja noudattaminen Lääkärikäynnin jälkeen Kristiina saa Pärjäimeensä yksilöllisen hoitosuunnitelman sekä linkkejä Käypä hoito -suositukseen ja muihin tautiin liittyviin yleisiin ohjeisiin. Hoitosuunnitelmassa kerrotaan asioista, joita Kristiinan tulee seurata säännöllisesti. Suunnitelmasta ilmenee myös mittausten tavoitearvot ja niihin liittyvät hälytysrajat sekä seuranta-aikataulu. Hoitosuunnitelmaan kuuluvat myös lääkitysohjeet ja lääkekohtaiset lisätiedot interaktioista ja vältettävistä aineista. Muuttuneista lisätiedoista tulee automaattisesti ilmoitus Pärjäimeen. Uudet lääkkeet lisätään automaattisesti Pärjäimen lääkelistaan. Hoitosuunnitelmassa ohjeistetaan mittaamaan ja ylläpitämään verensokeritasapainoa, verenpainetta ja veren rasva-arvoja. Hoitosuunnitelmassa ohjeistetaan myös säännöllisen liikunnan, terveellisen ruokavalion, tupakoimattomuuden ja kohtuullisen alkoholinkäytön merkityksestä osana hyvää hoitoa. Lisäksi esitetään suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi, ohjeet jatkohoidosta ja kontrolleista sekä määräaikaiskontrollin sisältö ja yhteydenottotiedot ongelmatilanteissa. Omien seurantatietojen kirjaaminen Kristiina ei muista ulkoa kaikkia uusia hoitoon liittyviä asioita, jonka vuoksi hän asettaa Pärjäimeen muistutukset hoito-ohjeiden noudattamisesta. Pärjäin muistuttaa Kristiinaa mittausten tekemisestä. Kristiina tekee ohjeen mukaiset mittaukset, joiden tulokset siirtyvät automaattisesti Pärjäimeen. Puuttuvia liikuntatietoja Kristiina täydentää manuaalisesti suoraan Pärjäimeen automaattisesti kirjautuneiden tietojen lisäksi. Pärjäin näyttää kehitystrendit eri seuranta-arvoille, jotka näyttävät Kristiinan mielestä hyviltä ja hän jatkaa hoitosuunnitelmansa noudattamista tyytyväisenä. Muutaman päivän kuluttua omaseurannasta tulee rutiinia ja Kristiina poistaa osan siihen liittyvistä muistutuksista. Seurantatietojen välittäminen Kristiinan Pärjäimeen saapuu ehdotus kontrollikäynnistä sekä muistutus hoitosuunnitelman mukaisten seurantatietojen kirjaamisesta ja toimittamisesta vastaanotolle ennen kontrollia. Ensin Kristiina hyväksyy ehdotetun ajan, mutta hetken kuluttua päättää siirtää sitä tunnilla viestin mukana tulleen ajanvarauskoodin avulla. Kontrolliin liittyy myös laboratoriolähete, joka tallentuu Pärjäimeen. Kristiina siirtää kontrollikäynnin ja laboratoriolähetteen tiedot kalenteriin ja asettaa tapahtumille muistutuksen. 15

18 Hoitosuunnitelman tarkastaminen ja päivittäminen Pärjäin muistuttaa Kristiinaa kontrollista ja sitä edeltävästä laboratoriokäynnistä. Laboratoriotulokset tallentuvat myös Kristiinan Pärjäimeen. Vastaanotolla Kristiinan hoitosuunnitelmaa tarkistetaan hänen omien seurantatietojensa ja laboratoriotulosten perusteella. Hoitosuunnitelmaa korjataan tarpeellisilta osiltaan, esim. Lääkityksen annostuksen kohdalta. Hoitosuunnitelma tallentuu Kristiinan Pärjäimeen. II Kertaluonteinen moniosapuolinen vaivanhoito, esimerkkinä Kaukon polvileikkaus Lääkäri toteaa Kaukon polven tekonivelen olevan vaihtamisen tarpeessa ja hän kirjoittaa lähetteen leikkauksen suorittavaan sairaalaan. Toimenpiteen esivalmistelun seuranta Kauko voi nähdä Pärjäimestä hänelle tehdyn leikkauslähetteen tilan Pärjäimen ilmoittaessa viestillä aina kun lähete etenee askeleen käsittelypolulla. Tilatiedon muuttuessa hän tietää asian käsittelyn etenevän ja osaa odottaa kutsua poliklinikalle leikkaavan lääkärin vastaanotolle. Esitietojen ja suostumusten välittäminen Sairaala ilmoittaa leikkaukseen valmistavan tarkastuksen ajan ja poliklinikkakutsuun liittyvät toimintaohjeet, laboratoriolähetteen ja esitietolomakkeita, jotka Kauko saa kaikki Pärjäimensä kautta. Aika on varmistettava ja lomakkeet on palautettava täytettyinä kaksi viikkoa ennen sairaalakäyntiä. Kauko hyväksyy annetun poliklinikka-ajan, siirtää tiedon kalenteriinsa ja asettaa muistutuksen. Esitietolomakkeet Kauko päättää täyttää myöhemmin. Hän tallentaa lomakkeet Pärjäimeensä ja asettaa kalenterimuistutuksen niiden täyttämiseksi. Myöhemmin Kauko avaa Pärjäimeen tallennetut esitietolomakkeet. Pärjäin täyttää automaattisesti hänen perus- ja yhteystietonsa lomakkeelle. Muita automaattisesti täydentyviä tietoja ovat voimassa oleva lääkitys annettujen reseptien sekä apteekin noutotietojen perusteella, joista Kauko tarkentaa mitä lääkkeitä hän todella myös käyttää. Kauko lisää esitietoihin elvytyskiellon. Kauko tarkistaa ja hyväksyy lomakkeiden tiedot sekä pyytää Pärjäintä näyttämään kenelle tiedot menevät. Sitten hän lähettää lomakkeet. Pärjäimeen saapuu kuittausilmoitus tietojen saapumisesta perille sairaalaan. Lisäksi Kaukolta pyydetään suostumusta siihen, että leikkaukseen osallistuva henkilökunta saa katsella hänen tietoja, joita on tallennettu muissa terveydenhoidon toimipaikoissa. Kauko tarkistaa ensin, mihin jo syntyneisiin tietoihin katseluoikeutta pyydetään. Kauko antaa suostumuksen, mutta haluaa Pärjäimeen ilmoituksen siitä, milloin hänen tietojaan on katsottu ja kuka niitä on katsonut. Pärjäin välittää vastaanottavalle sairaalalle luvan katsella hänen sairaustietojaan valtakunnallisesta terveysarkistosta. Ennen lääkärin vastaanottoa Kauko käy ohjeiden mukaisesti laboratoriomittauksissa, joiden tulokset tallentuvat myös Pärjäimeen. Vastaanotolla lääkäri tekee leikkauspäätöksen, jonka jälkeen Kauko voi halutessaan seurata ajantasaista jonotustilannetta Pärjäimestä. Toimenpiteen suorittaminen ja tietojen tallentaminen Kauko saa Pärjäimeensä viestin, jossa ilmoitetaan hänelle varatusta leikkausajasta. Kauko siirtää tiedon kalenteriin ja asettaa muistutuksen. Viestin mukana tulleen leikkaussuunnitelman Kauko lukee saman tien ja tallentaa sen Pärjäimeen. Leikkauksen jälkeen Kauko saa Pärjäimeen leikkauskertomuksen, kotihoito-ohjeet ja kutsun jälkitarkastukseen. Luettuaan leikkauskertomuksen Kauko tutustuu hoito-ohjeisiin. Pärjäin esittää hoito-ohjeet vaiheittain, jolloin Kauko näkee missä vaiheessa mennään ja 16

19 mitä tulee seuraavaksi. Kauko nimeää leikkauskertomukselle ja hoito-ohjeille metatiedot polvi, leikkaukset ja tallentaa ne kokonaisuuden polvileikkaus alle. Palautetietojen välittäminen ja korvaushaku Kauko saa Pärjäimeen kysely- ja palautelomakkeen, jonka hän täyttää ja palauttaa. Pärjäimeen saapuu myös lasku leikkauksesta, jonka Kauko maksaa. Pärjäin noutaa automaattisesti soveltuvat lomakkeet Kela- ja vakuutuskorvausten hakemiseksi. Tiedot tallentuvat Pärjäimeen mahdollisten myöhempien tarpeiden varalle. III Harrastuksen aloittaminen, esimerkkinä Tuijan vesijumppa Tuija on päättänyt kohottaa kuntoaan ja ajatellut vesijumpan olevan hänelle sopiva urheilumuoto. Hän ajattelee ryhmäpaineen olevan eduksi kiinnostuksen ylläpidolle, mistä syystä hän haluaisi aloittaa liikunnan yhdessä jonkun toisen henkilön kanssa. Vesijumpan ohjaajan ammattitaito on hänelle myös tärkeä. Tuijalla ei ole omaa autoa, mutta monitoiminen Pärjäin, joka auttaa häntä valitsemaan tilanteeseen soveltuvia kuljetusmuotoja. Palveluntarjoajan valinta Tuija etsii Pärjäimestä tietoa hyvistä vesijumppareista. Suositusten perusteella Laura vaikuttaa hyvältä. Tuija hakee Lauran palveluntarjoajakuvauksen tutustuakseen tämän taustoihin ja nähdäkseen miltä Laura näyttää. Tuija hakee Lauran jumppa-aikataulun sekä paikka- ja hintatiedot Pärjäimeensä. Pärjäin näyttää Lauran työkalenterin. Tuija valitsee Lauran vuorolistasta eri paikkavaihtoehtoja ja katsoo näiden sijainnit kartalta. Tuija tarkistaa paikkojen liikunta- ja palvelusetelikelpoisuuden. Tuija valitsee karttanäkymään bussien reittikartan nähdäkseen ne uimapaikat, joihin hän pääsee kätevästi linja-autolla. Harrasteseuran haku Tuija avaa Pärjäimensä jaetun harrastekalenterin ja valitsee aktiviteetiksi vesijumpan. Tuija on aiemmin valinnut harrastekalenteriin itseään kiinnostavia harrastusmuotoja ja lisäksi valinnut keiden ystäviensä kanssa hän haluaisi harrastaa mitäkin harrastusta. Harrastekalenterista Tuija näkee samassa näkymässä sekä oman aikataulunsa, kriteereihin soveltuvien ystäviensä aikataulut että Lauran jumppatuntien aikataulut. Tuija rajaa harrastekalenteriin vain autoilevat ystävänsä. Riitan kiinnostukset ja aikataulut näyttävät sopivilta ja Tuija ottaa yhteyttä Riittaan. Riitta ilmaisee kiinnostuksensa, mutta kertoo autonsa olevan korjattavana. Tuija ja Riitta sopivat yhdessä kulkujärjestelyistä bussilla uimahallille. He katsovat yhdessä kulkuyhteyksien aikatauluja ja Lauran kalenteria ja tekevät päätöksen. Tilannevalmistelu Tuija varaa Pärjäimen avulla kaksi paikkaa jumppatunnille ja ilmoittaa käytettävistä alekupongeista. Pärjäimeen tallentuu peruutuskoodi, jolla Tuija voi helposti peruuttaa tekemänsä varauksen. Varauksen yhteydessä Pärjäimen kalenteriin tallentuu paikka- ja hintatiedot sekä tieto tunnilla tarvittavista välineistä. Tuija lisää Pärjäimeen Riitan kanssa sovitun tapaamisajan sekä muistutuksen tapahtumasta. Tapahtumapäivänä Pärjäin muistuttaa välineistä kalenterimuistutuksen yhteydessä ja näyttää reittiohjeet sekä reaaliaikaisen ruuhkatiedotteen. Tuija ei ole käynyt Lauran jumppatunneilla puoleen vuoteen Tuija tarkistaa Pärjäimestä pitääkö Laura vielä suosittuja jumppatuntejaan. Tuija tarkistaa Pärjäimestä onko Lauran pitämien jumppatuntien sisältö muuttunut. Tuija tarkistaa onko tuntien pitopaikka sama ja onko paikassa tapahtunut muutoksia. 17

20 IV Henkilökohtaisen tiedotteen saaminen, esimerkkinä Vuokon rokotus Sikainfluenssarokotukset annetaan eri väestöryhmille viranomaisten määrittelemässä tärkeysjärjestyksessä. Vuokon Pärjäin ilmoittaa uudesta hänen terveysasemaltaan saapuneesta viestistä. Tiedotteen vastaanotto Viestin alussa kerrotaan viestin olevan tärkeä terveystiedote. Viestissä kerrotaan Vuokon asuvan alueella, jolla sikainfluenssan odotetaan leviävän. Viestissä korostetaan tietoa, että Vuokko kuuluu riskiryhmään ja kerrotaan mitä riskiryhmään kuulumisella tarkoitetaan ja minkälaisia riskejä asiaan liittyy. Lisäksi viestissä kerrotaan, että Suomeen ollaan hankkimassa vasta-ainetta rokotteena. Rokotetta tulee olemaan rajoitettu määrä, jolloin rokotteen saamiselle on määritelty tärkeysjärjestys riskiryhmittäin. Vuokolta kysytään myös, onko hän halukas saamaan kyseisen rokotteen, johon hän vastaa myöntävästi. Viestin lopussa on linkkejä lisätietoihin. Viestin lopussa myös ilmoitetaan, että Vuokon Pärjäimeen tallentuu ohjeita sikainfluenssan oireiden tarkkailuun ja toimintaohjeita oireiden ilmaantumisen varalle. Terveystietojen tarkastelu Vuokko sulkee Pärjäimen viestisovelluksen, jolloin Pärjäin käynnistää automaattisen prosessin rokotusasian hoitamiseksi.viestin mukana Pärjäimeen tulee annettavan rokotteen tunnus. Pärjäin hakee rokotteen tarkemmat tiedot lääketietokannasta ja vertaa niitä Vuokon allergia- ja yliherkkyystietoihin sekä voimassa olevaan lääkitykseen interaktioiden välttämiseksi. Pärjäin ilmoittaa annettavan rokotteen soveltuvan Vuokolle. Tilannevalmistelu Vuokon asiakkuuksien ja rokotetunnuksen perusteella Pärjäin tarkistaa miten, mistä ja milloin Vuokko saa itselleen tarpeellisen rokotuksen. Pärjäin tallentaa rokotuspaikan ja rokotteen saamisen ajankohdan Vuokon kalenteriin muistutuksen kera. Terveystietohistorian päivitys ja palautetietojen välittäminen Kun Vuokko on saanut rokotuksen, tieto rokotuksesta täydentyy hänen Pärjäimensä rokotuskorttiin ja Vuokko saa asiasta kertovan viestin Pärjäimeensä. Viestissä muistutetaan Vuokkoa mahdollisista sivuvaikutuksista ja kehotetaan häntä tarkkailemaan tilaansa. Vuokko kirjaa Pärjäimeen rokotteesta aiheutuvat sivuvaikutukset myöhempien vastaavanlaisten tilanteiden varalle. Vuokko saa Pärjäimeen rokotukseen liittyvän kyselyja palautelomakkeen, jonka hän täyttää ja palauttaa. 18

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Tampereen kaupungin sähköiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollossa Mukanettiläisten koulutus

Tampereen kaupungin sähköiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollossa Mukanettiläisten koulutus Tampereen kaupungin sähköiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollossa Mukanettiläisten koulutus 1 Sähköisten palveluiden käytön aloittaminen 1. Mene www.tampere.fi -sivulle 2. Klikkaa Sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Kansalaisen Oma Hyvinvointi

Kansalaisen Oma Hyvinvointi Kansalaisen Oma Hyvinvointi Monitori seminaari 13.4.2010 Markku I. Nurminen/Turun yliopisto Kuka on hyvinvoinnin omistaja? Kansalainen, yksilö, perhe Miten hyvinvointia saadaan aikaan? Viranomaiset suunnittelevat

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät ereseptiä

Suomeksi Näin käytät ereseptiä Suomeksi Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä eli ereseptiä. Tarkista, mitkä apteekit ja terveydenhuollon toimipaikat käyttävät jo ereseptiä. Saat

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Taltioni. Ensikokemukset tuotannosta. Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta

Taltioni. Ensikokemukset tuotannosta. Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta Taltioni Ensikokemukset tuotannosta Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta Lähihistoria Terveydenhuollon ohjelma Terveystaltiohanke Terveyttä tiedosta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Näin käytät ereseptiä

Näin käytät ereseptiä Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä (eresepti). Tiedot ereseptin käyttöönottaneista organisaatioista saat terveydenhuollosta, apteekeista ja sivustolta

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM 24.3.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? 11.10.2016 Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Mikä ihmeen palveluseteli? Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Digitalisoidaan julkiset palvelut. Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja

Digitalisoidaan julkiset palvelut. Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja Digitalisoidaan julkiset palvelut Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja 31.5.2016 2 3 Toimenpide 1: Luodaan ja otetaan käyttöön kaikkia julkisia palveluita

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Uusi NetPalkka: Vain sähköisiä palkkalaskelmia koko henkilöstölle Valtio Marina Congress Center, Hki.

Uusi NetPalkka: Vain sähköisiä palkkalaskelmia koko henkilöstölle Valtio Marina Congress Center, Hki. Uusi NetPalkka: Vain sähköisiä palkkalaskelmia koko henkilöstölle 7.5.2009 Valtio Expo @ Marina Congress Center, Hki www.netposti.fi 1 Palkkalaskelmat NetPostiin - NetPalkka NetPalkka on monikanavainen

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto 9.11.2016 Ville Kujanpää Tavoite Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkoston tavoitteena on tukea sosiaalisen arvioinnin menetelmän käyttöönottoa setlementtien

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Nuoruusikäisten toimivat palvelu seminaari 16.2.2012 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi

Lisätiedot

Kansalaisen asiointitilin käyttö julkisen terveydenhuollon viestintävälineenä

Kansalaisen asiointitilin käyttö julkisen terveydenhuollon viestintävälineenä Kansalaisen asiointitilin käyttö julkisen terveydenhuollon viestintävälineenä palvelupäällikko Valtiokonttori, Valtion IT-palvelukeskus Tausta Valtiokonttoriin on ollut yhteydessä useita terveydenhuollon

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä Sirpa Taskinen

Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä Sirpa Taskinen Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä 20.5.2014 Itä-Savon sairaanhoitopiiri Terveydenhuoltopiiri, joka hoitaa alueensa kuntien erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Palvelusetelistä hyötyä Rovaniemelle Seteliä käytetty jo 10 v ajan vanhuspalveluissa

Lisätiedot

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015 2020 Kirjoittajaryhmä Sairaanhoitajaliiton ehealth -asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Lähituki-projekti Osaraportti Esittely

Lähituki-projekti Osaraportti Esittely www.kmsry.fi 1 Lähituki-projekti 2007-2010 Osaraportti Esittely 7.10.2009 Järjestöjen palveluohjausmalli ja Voimavaraistava palveluohjausryhmä Katso ja tulosta koko aineisto www.kmsry.fi 2 Palveluohjaus

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 1 Mikä Kelan asema on SOTE-uudistuksessa? Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo 19.1.2017 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma SOTE-uudistus tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja

Lisätiedot

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa?

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Nuorten näkemyksiä Emilia Martimo & Minna Tolonen Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa juhlakonferenssi 22.9.2016 NUORTEN NÄKEMYKSIÄ

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela 31.5.2005 Sisällysluettelo 1. Alueelliset tietovarastot Kytkös sähköisien potilaskertomuksien arkistointiin Kytkös organisaatiorajat

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Varma olo omasta voinnista ja terveydestä, tietää minne hakeutua ja mitä tehdä jos ongelmia ilmenee

Varma olo omasta voinnista ja terveydestä, tietää minne hakeutua ja mitä tehdä jos ongelmia ilmenee DIGILOIKKA-YÖRUKKASN HDOUS DIGILOIKKA-RYHMÄN YÖOHJLMAKSI 29.1.2016 yörukkanen on kokoontunut 4 kertaa. yöskentelyyn ovat osallistuneet: Kari Nuuttila (kokoonkutsuja), Paula Luoma, Maria-Liisa Nurmi ja

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

TURKULAISET NUORET AIKUISET PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

TURKULAISET NUORET AIKUISET PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ TURKULAISET NUORET AIKUISET PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Syrjäytymisriskissä olevien nuorten asiakkuusprosessit ja niihin vaikuttaminen Minna Ylikännö & Jarkko Rasinkangas Turku 10.3.2016 LÄHTÖKOHTIA Politiikkatoimenpiteiden

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT 8.6.2016 Johtava asiantuntija Kalle Reinikainen, Pöyry Finland Oy SISÄLTÖ 1. Miksi sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan? 2. Vuoropuhelun

Lisätiedot