Pärjäin. OmaHyvinvointi-hankkeen loppuraportti. Toim. Tarja Meristö, Pekka Muukkonen, Markku I. Nurminen, Hanna Tuohimaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pärjäin. OmaHyvinvointi-hankkeen loppuraportti. Toim. Tarja Meristö, Pekka Muukkonen, Markku I. Nurminen, Hanna Tuohimaa"

Transkriptio

1 Pärjäin OmaHyvinvointi-hankkeen loppuraportti Toim. Tarja Meristö, Pekka Muukkonen, Markku I. Nurminen, Hanna Tuohimaa

2

3 Kuvailulehti Julkaisun nimi Pärjäin OmaHyvinvointi-hankkeen loppuraportti Tutkimusosapuolet Turun yliopisto/tietojärjestelmätiede Tampereen yliopisto/ ehealth Research Group Itä-Suomen yliopisto/his, Shiftec, ohjelmistotekniikka Aalto yliopisto/soberit Åbo Akademi/CoFi Savonia AMK/Terveysala Kuopio Rahoittajat TEKES/FinnWell, Itella Oyj, Logica, Mediconsult, Cel Amanzi, Kustannus Oy Duodecim, Huoltoliitto ry, Jaatinen Ry, Turun kaupunki Kuvaus Raportti sisältää esityksen Pärjäin-konseptista, joka on kansalaisen käyttöön tarkoitettu apuväline terveystietojen ja sähköisten palveluiden hallintaan. Pärjäin-konsepti täydentää olemassa olevia järjestelmä- ja palveluratkaisuja sen periaatteen mukaan, että nämä jäsennetään lähtökohtaisesti kansalaisen toiminnan kautta tarkasteluna. Näin ollen konsepti avaa näkökulman kansalaisen tarpeisiin niin tietojen käsittelyn kuin palveluorganisoinnin puolelta. Konseptin kehittämisessä tutkittiin osallistuvan suunnittelun keinoin kahden kohderyhmän, vauvaperheiden sekä eläkkeelle siirtyvien elämäntilanteita toimintatarpeiden selville saamiseksi. Käyttötilannekuvausten lisäksi raportissa esitellään myös teknisiä toteutustarpeita sekä analysoidaan mahdollisia hyötynäkökulmia eri osapuolille. Konseptikuvaus tarjoaa niin kansalaisille kuin sähköisten palveluiden kehittämisestä vastaaville tahoille näkemyksen siitä, miten ja millä tavoin sähköisten palveluiden kehittämistä voitaisiin toteuttaa pitkällä aikajänteellä kansalaisen toiminnan helpottamiseksi. Asiasanat kansalaislähtöisyys, sähköinen asiointi, sähköiset palvelut, terveystieto, palveluintegraatio ISBN Raportin WWWosoite aportti.pdf Täydentäviä Leskinen S, Ensio A ja Mykkänen J: Lainsäädännön mahdollisuudet ja rajoitukset hankkeen kansalaislähtöisessä sähköisessä Pärjäinpalvelussa Nykänen P, Mäkinen J, Seppälä A:OmaHyvinvointi-hankkeen arvioinnin osaraportteja loppuraportti Kehittämisprosessi ja pilotit Tuohimaa H & Meristö T: Pärjäin-skenaariot. Tulevaisuustarkastelu kansalaisen hyvinvoinnin apuvälineen konseptoinnissa. Tuomainen M, Mykkänen J, Luukkonen I, Itälä T, Kotinurmi P, Hang Y, Sommer N, Nykänen P ja Toivanen M: PHR-katsaus, v1.2. Tuomainen M, Toivanen M, Mykkänen J, Palmén M, Luukkonen I, Itälä T, Tarkkanen K, Reijonen P ja Kouri P: Pärjäimen suunnitteluperiaatteet - käyttökonteksti, tiedot ja arkkitehtuuri. Tuomainen M & Mykkänen J: OmaHyvinvointi-hanke - Vaihtoehtoja Importpalvelun rajapinnan toteuttamiseen. 1

4 Esipuhe Monelta taholta on esitetty, että kansalaiselle pitäisi antaa nykyistä aktiivisempi rooli hänen hyvinvointiansa koskevissa asioissa. Pyrkimyksen on yhtäältä nähty edistävän kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, toisaalta on ajateltu sen lisäävän sitoutumista ja vastuun ottamista omien asioiden hoitamisen suhteen. Onpa jollakin taholla nähty tämän voimaistumisen avaavan ratkaisun hyvinvointivaltiota uhkaavaan resurssikriisiin. Tähän missioon OmaHyvinvointi-hanke on tarttunut pitäen tinkimättömästi kiinni kansalaislähtöisyydestä. Lähtökohta kansalaisen omaehtoiselle toimijuudelle ei kuitenkaan tänä päivänä ole kovin hyvä. Hän löytää itsensä navigoimassa palvelujen viidakossa, jossa eri osapuolten yhteistyö kärsii esimerkiksi tarpeellisen tiedon saamisen ongelmista. Tietotekniikan mukanaan tuomasta hyödystä liian suuri osa menetetään sen aiheuttamiin haittoihin. Monia hankkeita onkin käynnissä tämän yhteistyön tehostamiseksi muuttamalla osapuolten tietohallintastrategioita keskenään yhteensopiviksi. Palvelun tuottajille ja viranomaisille tehdyt järjestelmät eivät kuitenkaan riitä kansalaisen valtaistamiseen. Eihän liikeyrityskään ratkaise asiakkaansa toimintaan liittyviä ongelmia omilla tietojärjestelmillään. Asiakkaalla on tätä varten omat tietojärjestelmänsä. Samalla tavoin myös kansalainen tarvitsee omia apuvälineitä omien asioidensa hoitamiseen, koska ne ovat hänen asioita. On vaikea nähdä, miten kansalainen voisi ottaa hyvinvointinsa hoitamisesta suurempaa vastuuta, jos häntä itseään koskevat tiedot eivät ole hänen hallinnassaan. Tätä tarvetta toteuttamaan on ehdotettu ja joiltain osin toteutettukin erilaisia henkilökohtaisia tietovarastoja tai terveystaltioita. Tietojen katselemisen, tulkitsemisen ja ymmärtämisen lisäksi kansalaisella on kuitenkin tarvetta niiden omaehtoiseen käyttämiseen omien tarpeidensa mukaisessa asioiden hoitamisessa. Tätä käyttöä voi hyvin verrata navigaattorin käyttöön. Navigaattorista on helppo nähdä nykyinen olinpaikka, ja tavoitteen annettuaan käyttäjä saa erilaisia reittejä kohteeseen pääsemiseksi. Matkan käynnistyttyä hän saa tarvittaessa yksinkertaisia ohjeita ja muistutuksia, jotka helpottavat kohteeseen pääsyä samalla kun hän voi seurata matkan edistymistä. Asetelma on kokonaan toinen kuin useimmissa tämän päivän sähköisissä hyvinvointipalveluissa. Tulevaisuudessa kansalainen ei navigoidessaan hakeudu usealle luukulle. Hän ei tyydy siihen, että viranomaiset vähentävät luukkujen määrää niitä yhdistelemällä. Navigaattorin tapaan hän perustaa oman luukkunsa ja kantaa halutessaan sitä mukanaan. Tämä kopernikaaninen oivallus kääntää palveluiden järjestämisen rakenteen ylösalaisin. Kansalainen toimii omien asioidensa suunnittelijana ja toteuttajana, jolloin viranomaisvetoisen yhteiskunnan sisälle voi vähitellen alkaa kasvaa kansalaisaktiivisuuteen perustuva ja sitä tukeva yhteiskunnallinen toimintamuoto. Hankeryhmän puolesta haluamme kiittää TEKESläisiä Kalevi Virtaa, Anne Turulaa, Petteri Jääskeläistä ja Harri Ojansuuta tuesta hankevalmistelun aikana. Hankkeen neuvonantajina toimivat Mari Hakkala (Turun kaupunki), Anders Hjalmarsson (Högskolan i Borås), Eija Hukka (THL), Pirjo Immonen-Räihä (TYKS), Mikko Koivi-Jolma (Jaatinen ry), Pirkko Kortekangas (MedBit), Jaakko Lähteenmäki (VTT), Helena Nikkola (Turun kaupunki), Ilmo Parvinen (Sitra), Maija Perho (STM), Tarja Rasi (MedBit), Niilo Saranummi (VTT), 2

5 Anja Sjöberg (Turun kaupunki) sekä kaikki asiantuntijafoorumeihin osallistuneet. Yrityseosapuolina toimineita henkilöitä kiitämme aktiivisesta osallistumisesta työpajoihin: Antti Ailio (Logica), Tommi Björklund (Itella Oyj), Marja- Terttu Huuhtanen (Huoltoliitto ry), Ilkka Kunnamo (Kustannus Oy Duodecim), Kristiina Mäki (Kuopion kaupunki), Kirsti-Liisa Orasmaa (Itella Oyj), Ville Salaspuro (Mediconsult), Jyri Wuorisalo (Cel Amanzi), Markku Suokas (Turun kaupunki), Miina Weckroth (Jaatinen ry) Erityinen kiitos tutkimushaastatteluihin osallistuneille ja elämänhistoriansa osia jakaneille henkilöille niin vauvautuvien kuin eläköityvien ryhmissä Kuusistossa maaliskuussa 2010 Markku Nurminen Professori, hankkeen vastuullinen johtaja Loppuraportin toimituskunta: Tarja Meristö, Pekka Muukkonen, Markku Nurminen, Hanna Tuohimaa Kirjoittajat Timo Itälä, Aalto yliopisto, SoberIT Katariina Jalonen, Turun yliopisto, Tietojärjestelmätiede Pirkko Kouri, Savonia AMK, Terveysala Kuopio Janne Lahtiranta, Turun yliopisto, Tietojärjestelmätiede Tarja Meristö, Laurea AMK, CoFi Tero Mikola, Turun yliopisto, Tietojärjestelmätiede Juha Mykkänen, Itä-Suomen yliopisto, HIS-tutkimusyksikkö Markku Nurminen, Turun yliopisto, Tietojärjestelmätiede Marilla Palmén, Itä-Suomen yliopisto, HIS-tutkimusyksikkö Pekka Reijonen, Turun yliopisto, Tietojärjestelmätiede Kimmo Tarkkanen, Turun yliopisto, Tietojärjestelmätiede Hanna Tuohimaa, Laurea AMK, CoFi Mika Tuomainen, Itä-Suomen yliopisto, HIS-tutkimusyksikkö 3

6 Sisältö 1 Johdanto minkälaiseen maailmaan Pärjäintä kehitetään?... 5 Pärjäimen kehitystyön edellytyksiä... 6 Vaihtoehtoiset skenaariot Pärjäin-kehitystyön taustalla... 7 Kehitystyön haasteita Käyttäjien tarpeet ja Pärjäimen käyttömahdollisuudet Pilottialustana Hyvinvointikanava - vauvaperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sosiaalisen median keinoin Vauvautuvien perheiden tiedon käyttö ja kokemukset Hyvinvointikanavasta Eläköityvien tarpeet Pärjäimen toiminnot ja ominaisuudet Toimenpidenavigaatio Prosessinavigaatio Osapuolinavigointi Pärjäimen suhde toteutettuihin järjestelmiin ja hankesuunnitelmiin Integrointi Pärjäimen ydintoimintona ja lisäarvona suhteessa muihin järjestelmiin Toimenpidenavigaatio Prosessinavigaatio Osapuolinavigointi Lähteet Pärjäimen tekniset ominaisuudet Taustaa Pärjäimen sovellusarkkitehtuuri Rajapinnat Käytettäviä standardeja Yhteenveto Lähteet Pärjäimen hyödyt eri osapuolille Hyötyanalyysin lähtökohdat Aineiston vastaanotto sähköisessä muodossa vähällä vaivalla alkuun NetPostin avulla

7 Tarja Meristö, Hanna Tuohimaa 1 Johdanto minkälaiseen maailmaan Pärjäintä kehitetään? Suomalaisen yhteiskunnan kasvava huoli liittyy pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan konseptin menestymisen mahdollisuuksiin nyt ja tulevaisuudessa. Väestön ikääntyminen heikentää huoltosuhdetta ja lisää kuntien ja valtion paineita kehittää ratkaisuja, miten voidaan huolehtia ikäihmisten kunnosta ja pärjäämisestä. Siihen liittyvät mm. hoitokustannukset, hoitotavat ja hoitopaikat, mutta myös hoitohenkilökunnan saanti ja osaaminen. Ikääntyvä väestö elää kauemmin kuin edelliset sukupolvet jokainen 50 vuoden jakso tuo yhden vuoden lisää keskimääräiseen elinikäodotteeseen ilman erityistoimia. Samaan aikaan väestö vanhenee myös ikärakenteeltaan, ts. iäkkäiden osuus koko väestöstä kasvaa ja entistä pienempi joukko on rahoittamassa kasvavien eläköityjien joukon palveluita. Tehokkuuden parantamiseksi on alettu usealla taholla kehittää terveydenhuollon sähköisiä palveluita, mutta kehitys tapahtuu usein terveydenhuollon, ei kansalaisen tarpeista lähtien. Tulevaisuuden ikäihmiset ovat aktiivisia, oikeuksistaan tietoisia, osaavia ja vaativia kansalaisia, joiden elämä ei rajoitu kotiin tai edes koti-suomeen. He ovat liikkuvaa joukkoa, joiden tarpeet ja toiveet muuttuvat erilaisten tilanteiden mukaisesti. He ovat osa globaalia yhteisöä, jossa he ovat verkottuneet arvojensa mukaisesti osaksi omia vertaisryhmiään. Tulevaisuuden Suomi ja suomalaiset ovat monikulttuurinen joukko, jolle ei ole mahdollista tehdä yhtä keskitettyä terveys- ja hyvinvointiratkaisua. Sen sijaan tarvitaan kansalaislähtöisiä ratkaisumalleja, joita käyttäjä voi itse vielä räätälöidä omiin tarpeisiin eri elämänvaiheissa. Tässä raportissa esiteltävä Pärjäin-konsepti on yksi yritys vastata tulevaisuuden yhteiskunnan ja sen kansalaisten monimuotoistuviin haasteisiin. Vaikka ikääntyminen luo selkeästi yhteiskunnalle haasteen terveydenhuollon tehostamiseen ja sähköisten palveluiden käyttöönottoon, eivät ikäihmiset kuitenkaan ole Pärjäimen ainoat käyttäjät tai hyötyjät vaan Pärjäin on muokattavissa vastaamaan eri elämäntilanteiden ja tapahtumien tarpeita. Pärjäimen avulla voi hoitaa keskitetysti arkipäiväisiä asioita, kuten varata ajan lääkäriin, tarkistaa ajantasaiset rokotustiedot, etsiä liikuntapalveluita, pitää yhteyttä läheisiin tai saada ajantasaista tietoa itseä kiinnostavista asioista. Pärjäimen ideana on, että kukin voi liittää omaan Pärjäimeensä juuri niitä ominaisuuksia ja yhteyskanavia, joita kokee tarvitsevansa sillä hetkellä, siinä elämäntilanteessa. Erilaisten toimijoiden suuntaan Pärjäin toimii yhden luukun periaatteella, jolloin kaikki tarjolla olevat palvelut ovat helposti saavutettavissa ja tieto kulkee haluttaessa toimijalta toiselle saumattomasti ja nopeasti. Lähtökohdaltaan Pärjäimen kehitystyön tavoitteena on lisätä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksia ja päätösvaltaa omien asioidensa hoidossa. Pitkäaikaissairas, kuten diabeetikko, voi seurata vointiaan ja hoidon tehoa ja terveystiedot pysyvät käytettävissä muutoista ja lääkärivaihdoksista riippumatta. Pienen lapsen vanhemmat saavat Pärjäimen välityksellä tarvitsemaansa tietoa lastenhoitoon tai terveyteen liittyen esimerkiksi neuvolasta ja tukea arjesta selviytymisen muilta perheiltä. Pärjäimen avulla Kelan tarjoamien etuuksien ja vakuutusasioiden hoito helpottuu, kun kaikki tarvittavat dokumentit ovat käden ulottuvilla sähköisessä muodossa. Omien lasten asioiden hoidon lisäksi Pärjäintä voi tarvittaessa hyödyntää myös muu edunvalvoja, jolloin Pärjäimen avulla 5

8 voi hoitaa esimerkiksi iäkkään sukulaisen asioita ja seurata tämän terveydentilaa ja vointia etäältäkin. Pärjäin ei ole valmis tuote, vaan kaksivuotisen (1/2008-3/2010) OmaHyvinvointi-hankkeen jälkeenkin Pärjäin-konseptin matka valmiiksi Pärjäin-tuotteeksi on pitkä. Taustalla on pidettävä mielessä, millaisia ominaisuuksia ja toimintoja kansalaiset oikeasti kokevat tarvitsevansa moninaisten, eri toimijoiden ylläpitämien sähköisten palveluiden keskellä ja millaisia hyötyjä Pärjäimen käytöstä koituu eri toimijoille. Pärjäimen kehitystyön edellytyksiä Laaja-alaisen Pärjäin-konseptin toteuttaminen on hidasta eikä Pärjäimen kehitystyössä voida keskittyä vain tämän päivän tärkeiksi koettuihin tarpeisiin. Yhtä tärkeää on miettiä, millaiseen tulevaisuuden maailmaan Pärjäintä ollaan kehittämässä. Tarvitaan vaihtoehtoisia tulevaisuuden kuvia, erilaisista lähtökohdista liikkeelle lähteviä skenaarioita, joiden avulla Pärjäin-konseptiin voidaan kehittää joustavuutta tulevaisuuden yllätysten vaaralta. Skenaarioita varten arvioidaan tämän päivän epävarmuustekijöistä ne tulevaisuuden muuttujat, jotka mahdollisesti vaikuttava keskeisesti siihen, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu. Ns. driveri on se liikkeellepaneva voima, joka toteutuessaan käynnistää tietyn skenaarion mukaisen kehityskulun. Tulevaisuuden skenaarioiden avulla voidaan arvioida erilaisten tulevaisuuden kehityskulkujen vaatimuksia Pärjäimen toteutukselle ja keskeisille ominaisuuksille. Näin pyritään välttämään se, että Pärjäin olisi jo toteutuessaan vanhanaikainen tai muuten väärin kohdennettu, eikä vastaisi käyttäjien tarpeita. Pärjäimen näkökulmasta tulevaisuuden kehitykselle keskeistä on mm. se, missä mittakaavassa sähköisiä palveluita käytetään ja tukeeko valtio tai muu julkinen taho Pärjäimen kaltaisten sähköisten apuvälineiden kehitystyötä, vai tapahtuuko kehitys täysin kaupallisten toimijoiden taholta. Yhden Pärjäimen sijaan voi olla, että puhutaankin useista, erilaisista Pärjäimistä, joilla on eri toteuttajat ja mahdollisesti myös eri kohderyhmät. Vaihtoehtojen määrään ja monimuotoisuuteen vaikuttaa myös se, tapahtuuko Pärjäimen kehitys suljetusti vai perustuen avoimeen lähdekoodiin, jolloin kehitystyöhön voi osallistua kuka tahansa asiasta kiinnostunut. Kehitystyön keskeisistä toimijoista riippuu, millaiset ominaisuudet Pärjäimessä korostuvat ja millaiset mahdollisuudet käyttäjillä on niihin vaikuttaa. Sähköisen asioinnin valvonnan ja rajoitusten määrä asettaa reunaehdot sille, millaisia toimijoita alalla voi olla. Kansalaisen näkökulmasta valvonta voi vähentää valinnanvapautta erilaisten Pärjäin-ratkaisujen välillä. Toisaalta toimiva tietoturva on kuitenkin keskeinen edellytys Pärjäimen kaltaisten sovellusten laajamittaiselle käytölle. Yksityisyyden suoja ja Suomen laki kokonaisuudessaan asettavat Pärjäimen toiminnan välttämättömät puitteet. Pärjäimen toteutuksen näkökulmasta teknisten standardien vakiintuminen tai vakiintumattomuus sekä eri toimijoiden välinen yhteistyö- tai kilpailutilanne vaikuttavat siihen, millaisilla teknisillä ratkaisulla Pärjäintä kannattaa tai voi toteuttaa. Kehitystyön tukijan roolin lisäksi julkisen sektorin rooli Pärjäimen hyödyntäjänä on keskeinen tulevaisuuden muotoutumiseen vaikuttava tekijä. Julkisella sektorilla Pärjäin voi edistää palveluiden tasa-arvoisuutta, mutta yksityisellä sektorilla Pärjäin voi johtaa 6

9 palveluiden eriarvoistumiseen, jolloin Pärjäimen kaltaiset sähköiset palvelut ovatkin vain hyväosaisten käytettävissä. Toisaalta Pärjäin voi johtaa myös itsepalveluyhteiskuntaan, jossa vastuu omasta hyvinvoinnista lepää yksin kansalaisen omilla harteilla. Vaihtoehtoiset skenaariot Pärjäin-kehitystyön taustalla Keskeisiksi tunnistettujen mahdollisten muutosten pohjalta on laadittu kolme tulevaisuuden skenaariota 20 vuoden aikajänteellä. Toteutuva tulevaisuus ei välttämättä ole yhdenkään kuvaillun skenaarion kaltainen vaan saattaa sisältää piirteitä useammasta. Skenaarioiden avulla voidaan kuitenkin arvioida Pärjäimen kehitystyön haasteita useammasta näkökulmasta ja varautua paremmin yllättäviinkin muutoksiin. Skenaariot ovat eräänlaisia tuulitunneleita, joissa Pärjäin-konseptin toimivuutta voidaan testata ja samalla arvioida konseptin heikkouksia ja vahvuuksia sekä tunnistaa uhkia ja mahdollisuuksia eri skenaarioissa. Skenaario 1. FIN Terveys -Pärjäin Tämä skenaario lähtee liikkeelle kansallisista intresseistä. Kohteena on Suomi ja sen julkisen sektorin toimijat terveyssektorilla. Suomalaiset ovat tottuneet käyttämään teknologisia apuvälineitä ja osaavat vaatia kehittyneitä välineitä terveytensä seuraamiseen ja hoitoon. Suomalaiset Pärjäin-ratkaisut ovat kansainvälisesti huipputasoa ja Suomea pidetään mallimaana siinä, miten teknologisia ratkaisuja hyödyntäen pystytään sairauden hoidon sijaan keskittymään ennakoivaan terveydenhuoltoon kaikki kansalaiset tavoittavilla ratkaisuilla. Oma Pärjäin on jokaisen suomalaisen perusoikeus. Kansalaiset voivat omien Pärjäimiensä avulla saumattomasti tarkastella omia terveystietojaan eri rekistereistä ja toimia vuorovaikutuksessa julkisen tahon edustajien kanssa. Pärjäimeen on yhdistetty myös kaupallisia palveluita, mutta niiden valvonta on tarkkaa. Vaikka tässä skenaariossa kansalainen saa lisäoikeuksia, on toiminta tarjontalähtöistä ja kansalaisen vaikutusmahdollisuudet olemassa olevaan tarjontaan vähäiset. Skenaario 2. Health Info Services as Global Business Tämä skenaario puolestaan lähtee liikkeelle markkinatoimijoiden halusta tarjota kansalaisille kaupallisia palveluita terveyden ja hyvinvoinnin alueella. Kaupallisille toimijoille maaperä on otollinen, sillä hyvinvointivaltion palveluita pyritään yhä enemmän tuottamaan yksityistämisen kautta. Myös henkilökohtaisen terveydenhallinnan ratkaisuissa etsitään kaupallisia ratkaisuja sekä kotimaasta että ulkomailta. Kaupallisten palveluiden käyttöä tuetaan palveluseteleillä. Setelit kattavat kuitenkin vain välttämättömimmän hoidon, eikä valtiolla ole resursseja subventoida Pärjäimen kaltaisten tuotteiden ostoa kaikille kansalaisille. Hyvätuloisille hyvinvointiteknologialla on tarjota mitä hienompia sovelluksia personal trainer -palveluista ravintotasapainon analysointiin ja elämäntaparemontteihin. Valtion tukemana Pärjäin-ratkaisuja käytetään silloin, kun ne arvioidaan kustannustehokkaiksi erityisesti mahdollistaessaan itsepalvelun esimerkiksi kroonisten sairauksien säännöllisissä mittauksissa ja kontrolleissa. Tässäkin skenaariossa kansalaisen valinnanmahdollisuudet rajoittuvat hänelle suunnattuun tarjontaan. 7

10 Skenaario 3. Maailmankansalaisten terveystietopankki Tämä skenaario on aidosti kansalaislähtöinen vaihtoehto. Kansalainen on valtaistettu pakon edessä, sillä hyvinvointiyhteiskunnan alasajo jättää yhteiskuntaan tyhjiön. Kukaan ei halua ottaa vastuuta kansalaisten hyvinvoinnista, joten vastuu jää hänelle itselleen. Huima teknologinen kehitys ja avoimen lähdekoodin ratkaisut tuovat internetin välityksellä kansalaisten käyttöön valtavan määrän erilaisia helposti räätälöitäviä Pärjäin-ratkaisuja. Ratkaisut eivät rajoitu vain terveysasioiden hallinnointiin vaan ne kattavat kaikki mahdolliset elämänalueet kunkin yksilön tarpeiden ja halujen mukaisesti. Kun terveydenhuoltosektorin toiminta on hyvin niukkaa, siirtyy valtaosa terveydenhuollon toiminnasta internetiin ja syntyy uudenlaisia tapoja tuottaa terveydenhuollon palveluita. Virtuaaliyhteisöt ja tekoälyratkaisut mullistavat perinteisten asiantuntija-ammattien arvostuksen, sillä kaikki tieto on löydettävissä netin välityksellä. Tässä skenaariossa kansalainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, minkälaista tarjonta on ja millä taas ei ole elinmahdollisuuksia. Skenaario 3 Maailmankansalaisten terveystietopankki Kysyntä Kansainvälinen Kansallinen Skenaario 2 MNC Health Info Services Skenaario 1 FIN Terveys-Pärjäin Tarjonta Kuva 1. Pärjäin-skenaarioiden yleiskuvaus markkinoiden ja markkinamekanismien suhteen. Kehitystyön haasteita Pärjäimen kehitystyön lähtökohtana OHV-hankkeessa on pääosin ollut skenaarion 1 FIN Terveys-Pärjäin kuvaama maailma. Pärjäimen kehitystyössä on tietoisesti painotettu suomalaisia, julkisen sektorin toimijoita. Pärjäimen muuntautumiskyvyn takaamiseksi erilaisten tulevaisuuden kehityskulkujen varalle on Pärjäimen toimimista skenaarioiden 2 ja 3 kuvaamassa maailmassa kuitenkin myös arvioitu. Koska skenaario 1 FIN Terveys-Pärjäimen kuvailema maailma on selkeimmin vaikuttanut Pärjäimen kehitystyön taustalla, Pärjäimen soveltuvuus skenaarioon on itsestään selvä. Yhteiskunnan kehitys on suotuisa Pärjäimen kehityksen kannalta. Pärjäimen kehitys 8

11 edellyttää kuitenkin selkeää kehitystyöstä ja toteutuksesta vastaavaa päätöksentekijää ja toimivia standardeja. Skenaario 2 voidaan nähdä Pärjäimen kehitystyön kannalta uhkaskenaariona. Kansainvälisten suurten toimijoiden puristuksissa ei pienen suomalaisen toimijan asema ole helppo. Toisaalta suomalaisen toimijan vahvuutena on paikallisen terveydenhuollon tuntemus, mitä skenaarion 2 maailmassa voisi mahdollisesti hyödyntää toimimalla jonkin kansainvälisen toimijan alihankkijana. Uhkana skenaariossa on terveydenhuollon kaupallistumisen myötä laadun ja luotettavuuden vaarantuminen. Saattaa myös syntyä kilpailevia ratkaisuja, kilpailevia standardeja, mahdollisesti jopa alliansseja erilaisten palveluntarjoajien välillä, jotka vähentävät kansalaisen valinnanvapautta. Skenaariossa kolme kansalaisella on valittavanaan monenlaisia Pärjäin-ratkaisuja ja - ominaisuuksia. Avoimeen lähdekoodiin perustuvassa maailmassa on paljon mahdollisuuksia, mikäli ne osaa hyödyntää. Toisaalta on vaarana, että putoaa kehityksen kelkasta. Käyttäjien mielihaluihin reagoiminen ja nopea muuntautumiskyky on ehdoton edellytys kilpailukykyiselle Pärjäin-tuotteelle. Helppokäyttöisyydellä ja Suomen oloihin sopivilla lisäominaisuuksilla saattaa saada ainakin paikallista etulyöntiasemaa. Julkisen sektorin heikentyminen yhdistettynä jatkuvasti muuntautuviin Pärjäin-tuotteisiin nostaa todennäköisesti Pärjäimen keskeiseksi ominaisuudeksi sosiaaliset verkostot eri toimijoiden välisen tiedonkulun sijaan. Soveltamistyössä tulee aina arvioida senhetkisen tiedon perusteella, minkä näköiseen yhteiskuntaan Pärjäintä ollaan laatimassa ja suunnata kehitystyötä sen mukaisesti. Määrittelemällä skenaarioiden toteutumista ennakoivia merkkejä, voidaan arvioida, miten Pärjäimen kehitystyötä kannattaa suunnata. Näitä merkkejä voivat olla mm. miten paljon Suomen valtio panostaa hyvinvointiteknologian kehitystyöhön, miten paljon vuodessa syntyy uusia suomalaisia ja kansainvälisiä avoimen lähdekoodin hyvinvoinnin sovelluksia, miten paljon käyttäjiä on julkisilla sähköisillä asiointipalveluilla tai miten tietosuojaa koskeva lainsäädäntö kehittyy? Länsi-Uudellamaalla syksyllä 2009 toteutetun kyselyn perusteella eläköityvät kansalaiset ovat valmiita käyttämään sähköisiä palveluita omien hyvinvointi- ja terveystietojen hallintaan ja seurantaan, mutta toivovat kuitenkin rinnalle paperiversioiden käyttömahdollisuutta. Tyypiteltäessä kyselyyn vastanneita henkilöitä iän avulla erilaisiin kategorioihin näyttää ilmeiseltä, että jo eläköityneet (v syntyneet) eroavat selkeästi vasta eläköitymässä olevista (v syntyneet) erityisesti suhtautumisessa sähköisiin palvelumuotoihin jälkimmäisten ollessa asenteiltaan myönteisempiä kuin vanhempi ikäluokka. Uuden digitaalinatiivien sukupolven tullessa eläkeikään vuosikymmenten päästä Pärjäimen kehittämisen painopiste lieneekin enemmän sisällössä kuin teknisen toteutuksen yksityiskohdissa. Samoin, silloin lienee myös globalisaatiokehitys siirtänyt huomion aidosti FIN Terveys-Pärjäimestä maailmanmarkkinoilla toimiviin moniala-pärjäimiin. Seuraavassa kappaleessa esitellään tarkemmin millaisia arjen tarpeita kohdekansalaisina toimineiden vauvaperheiden ja eläkkeelle siirtyvien henkilöiden kohdalla havaittiin hankkeessa tutkimuksen tuloksena. Näiden tulosten perusteella voitiin myös visioida miten tietoteknisen apuvälineen avulla voitaisiin helpottaa asioiden hoitamista, mikäli tietojen jäsennys ja toiminnan organisointi toteutettaisiin kansalaisten lähtökohdista käsin. 9

12 Pirkko Kouri, Marilla Palmén, Pekka Reijonen, Jyri Wuorisalo 2 Käyttäjien tarpeet ja Pärjäimen käyttömahdollisuudet Pärjäin-konseptin kehittämistyössä selviteltiin kahden valitun ryhmän, vauvautuvien perheiden sekä eläköityvien henkilöiden osalta tilanne- ja tiedonhallinnan tarpeita useassa eri vaiheessa. Vauvautuvilla perheillä tarkoitetaan sellaisessa elämänvaiheessa olevia perheitä, jotka joko odottavat lasta tai joilla on korkeintaan 2-vuotias lapsi. Vauvautuvien perheiden kohdalla kartoitettiin ensin perheiden terveys- ja hyvinvointitiedon käyttöön liittyviä tilanteita perheiden arjessa. Myöhemmin tutkittiin perheiden kokemuksia Hyvinvointikanavan käytöstä, jolloin käyttökokemusten lisäksi keskeisenä selvityksen kohteena olivat hyvinvointiin liittyvän tiedon ymmärrettävyys, merkityksellisyys sekä luotettavuus. Samanaikaisesti tutkittiin myös osallistujien itse tuottamien tietojen (keskustelut, valokuvat, videot, blogit) hyödynnettävyyttä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Eläköityvien henkilöiden kohdalla selvitystyö kohdistui omien terveysdokumenttien hallintatapoihin sekä tarpeisiin kehittää uudenlaisia asianhoitotapoja niin terveystiedon saatavuuden kuin hyödynnettävyyden suhteen. Pilottialustana Hyvinvointikanava - vauvaperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sosiaalisen median keinoin Hyvinvointikanavan kehittämisen näkökulmasta OmaHyvinvointi-hankkeessa tutkittiin pilotoinnin keinoin, millaisia mahdollisuuksia sosiaalinen media tarjoaa omatoimisuuden ja yhteisöllisyyden tukemiseen vauvaperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Pilotointi tapahtui sosiaalisen median verkkopalvelussa, Hyvinvointikanavalla. Hyvinvointikanava on tutkimus- ja kehittämisympäristö, joka tarkoitettu sosiaalisten verkostojen muodostamiseen sekä personoitujen palvelujen prototyyppien tuottamiseen. Hyvinvointikanavan tehtävänä on edistää yhteisöjen muodostumista, vertaistuen antamista, kokemustiedon jakamista, oman terveyden hallintaa, asiantuntijatiedon saavutettavuutta sekä hyvinvointi- ja terveyspalvelujen löytämistä. Hyvinvointikanavan tavoitteena on yhdistää elämäntapamuutokseen tähtäävä sosiaalinen markkinointi, kansalaiset tavoittava sosiaalinen media ja moniammatilliset ja -tieteelliset asiantuntijaverkostot hyvinvointimarkkinoinnin työkaluksi. Hyvinvointikanavan pilotointiasetelma OmaHyvinvointi-hankkeessa on osa laajempaa terveydenhuollon kansalaisten sähköisten palvelujen kehittämistoimintaa, jonka ydinajatuksena on, että kansalaisten tulisi ottaa nykyistä enemmän vastuuta oman hyvinvointinsa ja terveytensä hallinnasta omatoimisuutta ja yhteisöllisyyttä kehittämällä. Taustalla on kehityskulku terveydenhuollon ammattilaisten hallitsemasta sähköisestä potilaskertomuksesta kansalaisten itsensä hallitsemaan terveyskansioon (terveystaltio). OmaHyvinvointi-hankkeessa terveyskansio-ajattelua laajennettiin hyvinvointikansioajatteluun, jossa korostetaan vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Hyvinvointikanavan pilotissa konseptoitiin hyvinvointikansion sosiaalisen median ulottuvuutta. Sosiaalisen median viitekehyksessä hyvinvointikansio jakaantuu kahteen osioon: 1) Yhteisöllinen toiminta 10

13 Yhteisöllistä toimintaa pilotoitiin vauvaperheiden sosiaalisella verkostolla, jossa keskityttiin vertaistoiminnan edistämiseen. Yhteisöllisessä toiminnassa käytettiin tyypillisiä sosiaalisen median toiminnallisuuksia kuten käyttäjäprofiilit, keskustelut, ryhmäytymistä edistävät toiminnot, valokuvien ja videoiden käyttö ja lyhyehköt verkkoon toimitetut kirjoitukset, ns. blogit. 2) Omaehtoinen toiminta Omaehtoista terveyden edistämistä pilotoitiin asiantuntijatiedon helpolla saavutettavuudella ja videopohjaisella verkkoneuvonnalla. Vauvautuvien perheiden tiedon käyttö ja kokemukset Hyvinvointikanavasta Ennen Hyvinvointikanavan pilottivaiheen alkua hankkeessa kartoitettiin miten vauvautuvat perheet käyttävät terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa jokapäiväisessä elämässään. Perheiden elämää seurattiin kolmen viikon ajan ja heiltä kysyttiin tiedon käyttöön liittyvistä tilanteista. Tulosten mukaan vauvautuvissa perheissä ollaan lähes päivittäin tekemisissä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien tietojen kanssa. Pärjäintä ajatellen kiinnostavampia tuloksia olivat miten perheiden arkielämässä terveys- ja hyvinvointitietoa käytettiin (hankittiin, säilytettiin ja jaettiin). Tietoja hyödynnettiin seuraaviin tarkoituksiin: 1. Äidin raskausajan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, seuranta ja hoito 2. Sikiön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, seuranta ja hoito 3. Lapsen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, seuranta ja hoito 4. Sosiaalietuuksien ja yksityisvakuutusten hakeminen ja seuranta 5. Sosiaalipalvelujen hakeminen ja käyttö 6. Vertaistuen ja yhteisöllisyyden hakeminen ja ylläpito 7. Raskausajan ja lapsiperheen tarvikkeiden valinta ja hankinta 8. Raskausajan ja lapsiperheen matkustaminen 9. Henkilökohtaisten terveystietojen tallentaminen ja säilytys kotona Keskeisimmät tutkimukseen osallistuneiden vauvautuvien perheiden terveys- ja hyvinvointitiedon käyttöön liittyvät arjen ongelmatilanteet voidaan kiteyttää kahteen luokkaan: 1) Epävarmuuden ja ristiriitaisen tiedon tilanteet. Tämä liittyy ammattilaisilta tulevan tiedon luotettavuuteen ja sovellettavuuteen omassa elämässä ja sitä kautta mielenrauhan ylläpitämiseen tai menettämiseen. Ristiriitaisuudet eri ammattilaisilta tai eri tietolähteistä tulevissa tiedoissa saattavat johtaa huolestuneisuuden lisääntymiseen ja sitä kautta subjektiivisen hyvinvoinnin tunteen vähenemiseen. Myös se, miten lähellä tieto on omaa käsitystä, vaikuttaa tiedon uskottavuuteen. Omaa käsitystä lähinnä oleva tieto vaikuttaa luotettavalta. 2) Tietojen kotona säilyttämiseen liittyvät ongelmat. Nykyiset säilytystavat koetaan aikaa ja tilaa vieviksi ja sitä kautta tehottomiksi ja huonosti arjessa toimiviksi. Sähköinen järjestelmä saattaisi olla perheiden mielestä tähän ongelmaan hyvä ratkaisu, tosin moni ei koe sellaista mitenkään välttämättömänä ja myös sen vaikeakäyttöisyyttä pelätään. Kokemukset Hyvinvointikanavasta Hyvinvointikanavan käyttökokemuksia tutkittiin keskusteluanalyysin sekä teemahaastattelun keinoin. Teemoina olivat hyvinvointikanavan käyttökokemukset mm. käytettävyys, esillä olevan tiedon löytyminen, tiedon ymmärrettävyys ja merkityksellisyys sekä onko tietoa käytetty päätöksenteon tukena. Käyttäjien odotuksia selviteltiin mm. mitä 11

14 tietoa olisi hyvä olla, onko henkilökohtainen terveystili ja tietojen säilyttäminen ajankohtainen tarve. Lisäksi selviteltiin, onko käyttäjillä sosiaalisen tuen tarvetta tai odotuksia mm. päiväkoti-asioihin liittyen. Haastattelun mukaan vauvautumis -Pärjäimen eli Hyvinvointikanavan keskeisimmät käyttökokemukset olivat: - Käyttäjäystävällisyys: Kaikki haastateltavat kokivat kanavalla navigoinnin helpoksi - Ryhmän yhteydenpito tärkein toiminto: Kanavan suurin hyöty oli toimia neuvolan yhteydessä toimivan vertaistukiryhmän arkipäiväisenä yhteydenpitovälineenä, jossa jaettiin vauvaperheen kuulumiset, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät ongelmat, suunniteltiin ja sovittiin ryhmän tapaamisista. - Aiempi tapa toimia ohjaa: Jotkin äidit käyttivät kanavan kautta saatavilla olevia vauvautuville perheille suunnattuja tietolähteitä, toisten mielestä tiedon etsiminen suoraan internetistä (googlettaminen) oli helpompaa. - Personointi yksipuolista: Jotkin äidit olivat hyödyntäneet valokuvien jakamismahdollisuutta, mutta se ei tuntunut olevan keskeistä. - Videoita ei kukaan ollut jakanut kanavan kautta, eikä kirjoittanut blogia. Haastatteluaineiston perusteella vauvaperheellä ei ole aikaa toteuttaa ja jakaa videoita saati kirjoittaa omaa blogia. - Tärkeää monelle oli ryhmän suljettu luonne: käyttäjät eivät voineet itse kutsua sinne uusia käyttäjiä vaan käyttöoikeudet jaettiin kanavan hallinnoijan kautta. Tämän koettiin lisäävän turvallisuudentunnetta ja avoimuutta ryhmäläisten välillä sekä halukkuutta jakaa omia tietoja ryhmässä. Yhteisöllisyys tuli esille sekä kuvissa että keskusteluissa. - Äidit pitivät toivottavana mahdollisuutta aktiivisempaan kommunikointiin palveluntuottajien kanssa, erityisesti toivottiin yksityiskohtaista tietoa päivähoidosta ja päivähoitopaikkojen hakemisesta. 12

15 Esimerkkejä vauvautuvien perheiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän tiedon käyttötilanteista I Imetystiedon ja -tuen hakeminen Elina ja Jussi ovat juuri kotiutuneet synnytyssairaalasta uuden vauvan kanssa. Elina on aloittanut vauvan imetyksen jo sairaalassa, jossa kätilöt opastivat hänet alkuun. Kotiin tultua Elina kokee kuitenkin itsensä epävarmaksi, eikä ole varma saako vauva tarpeeksi maitoa. Myös Elinan niskat ovat jumiutuneet, joten Elina epäilee imettävänsä väärässä asennossa. Elina muistaa kuulleensa, että paikkakunnalla toimii imetystukiryhmä. Elina etsii tietoja ryhmästä internetistä ja löytääkin lähellä asuvan vetäjän puhelinnumeron, johon hän soittaa ja sopii kotikäynnistä. II Vauvaperheille suunnattujen aktiviteettien etsintä Elinan ja Jussin vauva Aapo on jo 4 kuukauden ikäinen. Elina on ollut Aapon kanssa kotona Jussin käydessä päivisin töissä. Vaikka aika on mennyt mukavasti ja toimintaa on riittänyt naapurin mammakavereiden kanssa, alkaa Jussista ja Elinasta tuntua siltä että perhe voisi kokeilla jotain yhteistä ohjattua toimintaa. Jussi etsii internetistä tietoa vauvauintikerhoista, vauvamuskareista ja perhekerhoista. Sopiva vauvauintiryhmä löytyy ja Jussi ilmoittaa koko perheen siihen internetin välityksellä. III Valokuvien jakaminen sukulaisille ja tuttaville Elina innostuu ottamaan Aaposta kuvia vierailulla tuttavansa luona. Hän haluaa lähettää parhaimmin onnistuneet kuvat omille vanhemmilleen ja joillekin kavereilleen. Elina tallentaa kuvat kamerasta kotikoneelleen ja lähettää niitä sieltä sähköpostilla eteenpäin. Illalla hän juttelee puhelimessa äitinsä kanssa, joka on nähnyt kuvat ja ilahtunut niistä. Jussin vanhemmat ovat matkustaneet Stuttgartiin kahdeksi viikoksi tapaamaan siellä opiskelevaa Jussin pikkuveljeä. Jussin vanhemmat ikävöivät kovasti ensimmäistä lastenlastaan Aapoa ja päättävät tavata toisensa kameran ja skypen välityksellä. Aapo ei oikein ymmärrä touhusta mitään, mutta jokeltelee kuitenkin kameraan päin ja isovanhemmat ovat tyytyväisiä. Yhteenveto Päivittäiset terveys- ja hyvinvointitiedon käyttöön liittyvä tilanteet tutkittujen vauvaperheiden osalta näyttäytyvät edellä mainittujen kuvausten valossa varsin arkisilta. Näin ollen meidän onkin kysyttävä, mitä tarkoitusta Pärjäin voisi palvella yleisellä tasolla. Kun asiaa tarkastellaan yleisemmin, esiintyvät yllä kuvatut tilanteet seuraavanlaisten tilanteiden yksittäistapauksina: I asiaa tuntevan tahon löytäminen, yhteystietojen hankinta, tapaamisen sopiminen ja yleisten ohjeiden saaminen, II harrastetoimintojen paikallistaminen ja tapahtumaosallistumisesta sopiminen, III tiedostojen jakaminen ja verkkopohjaisen kommunikaatioyhteyskanavan hyödyntäminen. Ennen kuin näiden toimien pohjalta aletaan hahmottaa laajempia ja yleisempiä ominaisuuskuvauksia Pärjäimelle, perehdytään toisen kohdekansalaisryhmän elämäntilanteissa kohdattuihin mahdollisiin tarpeisiin. Eläköityvien tarpeet Eläköityvien, siis eläkeikää lähestyvien tai eläkkeellä olevien kansalaisten, terveystietojen hallintaa koskevien kokemusten, käytäntöjen ja näkemysten selvittämiseksi hankkeen alkuvaiheessa valittiin 21 henkilöä. Näiltä kohderyhmän kansalaisilta edellytettiin valmiutta pyrkiä keräämään omat terveysdokumenttinsa, sallia tietojen rajoitettu hyödyntäminen hankkeessa, kokeilla kehitettäviä prototyyppejä ja osallistua 13

16 haastatteluihin, kyselyihin ja skenaariotyöskentelyyn. Seuraavassa esitämme keskeiset huomiot edellä kuvatuilla menetelmillä kerätyistä tiedoista. Kansalaiset eivät aktiivisesti kerää ja arkistoi omaa hyvinvointiaan koskevia dokumentteja. Näyttää siltä, että kansalaiset eivät ole kiinnostuneita omien terveysdokumenttiensa lukemisesta olivatpa tiedot sähköisellä medialla tai paperimuodossa. Yksinkertaisin selitys tähän on se, että tietojen keräämistä itselle ei ole koettu tarpeelliseksi eikä siihen ole kukaan kyllä yllyttänytkään. Tätä tulkintaa vahvistaa se, että useimmat kansalaiset säilyttävät esimerkiksi reseptit niin kauan kuin purkissa on pillereitä, mutta pidempää säilytystä käytännössä kukaan ei ole itselleen organisoinut. Useimmat pitivät kuitenkin käyttökelpoisena tietovarastoa, josta voisi vaikkapa tarkistaa mitä lääkkeitä on tullut elämän aikana nautittua tai mitkä rokotukset ovat voimassa. Keskimäärin tietojen tarve tulee pyytämättä ja arvaamattomasti siten, että vain harvojen tietojen syntyhetkellä on mahdollista tietää, missä kaikissa paikoissa ja tilanteissa kansalainen voi tietoja myöhemmin tarvita jos koskaan. Tästä tietysti seuraa, että kaikkien kansalaista koskevien tietojen tulisi tallentua automaattisesti siten, että kansalainen pystyisi tiedot halutessaan löytämään. Paperimuodossa olevien tietojen hyödyntäminen ei ole erityisen käytännöllistä. Sähköisessä muodossa olevien dokumenttien hyödyntäminen on kuitenkin ilman luokittelutietoja vieläkin hankalampaa. Hakemisen ja lajittelun mahdollistavien dokumenttien (ja terveysmerkintöjen) kuvailutietojen lisääminen voi jälkikäteen tapahtua pelkästään manuaalisesti ja se on käytettävistä olevista työvälineistä riippumatta niin työlästä, että nähtävissä olevien hyötyjen on oltava selkeitä, mikäli kansalaisten uskotaan tähän ryhtyvän. Toistaiseksi tällaisia hyötyjä ei ole tullut esiin. Eläköityvä kansalainen ei niin perusteellisella tavalla eroa tavallisesta kansalaisesta, että olisi millään tavalla tarkoituksenmukaista pyrkiä luomaan eläköityville omaa erillistä yhteen elämänvaiheeseen sidottua hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistämiseen tarkoitettua Pärjäin-konseptia. Eläköityvät pitkine elämänhistorioineen muistuttavat kuitenkin siitä vakavasti otettavasta tosiseikasta, että tietojen tulisi säilyä hyödynnettävissä olevassa muodossa koko kansalaisen elinkaaren ajan. Tällä hetkellä terveystiedot ovat saatavissa paperimuodossa ja niiden kerääminen voi olla erittäinkin työlästä (eri paikkakuntia, kuntaliitokset, jne.) eikä tietojen pyytäjään kaikissa organisaatioissa suhtauduta suopeasti. Tulevan elämän mallintaminen on käytännössä lähes mahdotonta, mutta elämässä vastaan tulevien asioiden hoitamisessa Pärjäin voisi olla avuksi tarjoamalla ainakin mahdollisuuden asioiden hoitamisessa tarvittavien tietojen hallintaan. Kansalaisen kannalta ideaalinen olisi sellainen tilanne, että kaikki tiedot olisivat koska tahansa saatavilla sellaisessa muodossa, joka käsillä olevaa asiaa hoidettaessa on relevantti. Tietojen määrä saattaa yksinkertaistakin asiaa hoidettaessa olla huomattava ja kaikki tarvittavat tiedot eivät välttämättä ole aivan välittömässä lähimenneisyydessä syntyneitä. Esimerkiksi Kelan eläkkeensaajan hoitotukihakemusta täytettäessä tarvitaan enimmillään 7 (paperi)dokumenttia (Clääkärinlausunto, Reseptit, Ostokuitti lääkkeistä, Edunvalvontasopimus, Hoito- ja palvelusuunnitelma, Turvapuhelinsopimus, Kuitti apuvälinekustannuksesta), 9 muuta tietojoukkoa (Henkilökohtaiset perustiedot, Hoitopaikat, Hoitotapahtumat, Hoidossaoloaika, Hoitava lääkäri, Hoidosta tai kuntoutuksesta itselle maksettavaksi jääneet kustannukset, Hoidon tai kuntoutuksen maksusitoumuksen voimassaoloaika, Lääkekustannukset, joista ei saatu svl:n mukaista korvausta, Omaisten välinen 14

17 hoitosopimus ja hoidon kustannukset, Erittely kotihoidon/palvelutalon palvelumaksun sisällöstä, Työssäoloajat, työtehtävät ja työnantajat ulkomailla, Kustannukset apuvälineistä) ja osapuolia noin 8 (Lääkäri, Apteekki, Maistraatti tai Oikeusaputoimisto, Omainen, Kotihoidon tuottaja [esim. palvelutalo], Työnantaja, Apuvälineiden tarjoaja, Turvapuhelimen tarjoaja). Edellisestä selviää konkreettisesti se, että tietojen helppo saatavuus ja siirrettävyys järjestelmien välillä olisi kansalaiselle suuri helpotus. Seuraavaksi esitellään neljä arkkityyppistä tilannekokonaisuutta, joiden hoitaminen voitaisiin toteuttaa Pärjäintä hyödyntämällä kenties helpommin kuin nykyisillä erillisillä välineillä. I Pitkäaikaissairaanhoito, esimerkkinä Kristiinan diabeteshoito Kristiinan aikuisiän diabetes on sellaista laatua, että se vaatii jatkuvaa seurantaa ja lääkitystä. Seurantaan liittyy muun muassa verensokeriarvojen päivittäinen, omatoiminen mittaaminen ja silloin tällöin kontrollikäyntejä laboratoriossa. Mittaustietojen perusteella lääkärin ja hoitajan muodostama hoitotiimi ohjeistaa Kristiinaa ja päivittää noudatettavan hoitosuunnitelman. Hoitosuunnitelman vastaanotto ja noudattaminen Lääkärikäynnin jälkeen Kristiina saa Pärjäimeensä yksilöllisen hoitosuunnitelman sekä linkkejä Käypä hoito -suositukseen ja muihin tautiin liittyviin yleisiin ohjeisiin. Hoitosuunnitelmassa kerrotaan asioista, joita Kristiinan tulee seurata säännöllisesti. Suunnitelmasta ilmenee myös mittausten tavoitearvot ja niihin liittyvät hälytysrajat sekä seuranta-aikataulu. Hoitosuunnitelmaan kuuluvat myös lääkitysohjeet ja lääkekohtaiset lisätiedot interaktioista ja vältettävistä aineista. Muuttuneista lisätiedoista tulee automaattisesti ilmoitus Pärjäimeen. Uudet lääkkeet lisätään automaattisesti Pärjäimen lääkelistaan. Hoitosuunnitelmassa ohjeistetaan mittaamaan ja ylläpitämään verensokeritasapainoa, verenpainetta ja veren rasva-arvoja. Hoitosuunnitelmassa ohjeistetaan myös säännöllisen liikunnan, terveellisen ruokavalion, tupakoimattomuuden ja kohtuullisen alkoholinkäytön merkityksestä osana hyvää hoitoa. Lisäksi esitetään suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi, ohjeet jatkohoidosta ja kontrolleista sekä määräaikaiskontrollin sisältö ja yhteydenottotiedot ongelmatilanteissa. Omien seurantatietojen kirjaaminen Kristiina ei muista ulkoa kaikkia uusia hoitoon liittyviä asioita, jonka vuoksi hän asettaa Pärjäimeen muistutukset hoito-ohjeiden noudattamisesta. Pärjäin muistuttaa Kristiinaa mittausten tekemisestä. Kristiina tekee ohjeen mukaiset mittaukset, joiden tulokset siirtyvät automaattisesti Pärjäimeen. Puuttuvia liikuntatietoja Kristiina täydentää manuaalisesti suoraan Pärjäimeen automaattisesti kirjautuneiden tietojen lisäksi. Pärjäin näyttää kehitystrendit eri seuranta-arvoille, jotka näyttävät Kristiinan mielestä hyviltä ja hän jatkaa hoitosuunnitelmansa noudattamista tyytyväisenä. Muutaman päivän kuluttua omaseurannasta tulee rutiinia ja Kristiina poistaa osan siihen liittyvistä muistutuksista. Seurantatietojen välittäminen Kristiinan Pärjäimeen saapuu ehdotus kontrollikäynnistä sekä muistutus hoitosuunnitelman mukaisten seurantatietojen kirjaamisesta ja toimittamisesta vastaanotolle ennen kontrollia. Ensin Kristiina hyväksyy ehdotetun ajan, mutta hetken kuluttua päättää siirtää sitä tunnilla viestin mukana tulleen ajanvarauskoodin avulla. Kontrolliin liittyy myös laboratoriolähete, joka tallentuu Pärjäimeen. Kristiina siirtää kontrollikäynnin ja laboratoriolähetteen tiedot kalenteriin ja asettaa tapahtumille muistutuksen. 15

18 Hoitosuunnitelman tarkastaminen ja päivittäminen Pärjäin muistuttaa Kristiinaa kontrollista ja sitä edeltävästä laboratoriokäynnistä. Laboratoriotulokset tallentuvat myös Kristiinan Pärjäimeen. Vastaanotolla Kristiinan hoitosuunnitelmaa tarkistetaan hänen omien seurantatietojensa ja laboratoriotulosten perusteella. Hoitosuunnitelmaa korjataan tarpeellisilta osiltaan, esim. Lääkityksen annostuksen kohdalta. Hoitosuunnitelma tallentuu Kristiinan Pärjäimeen. II Kertaluonteinen moniosapuolinen vaivanhoito, esimerkkinä Kaukon polvileikkaus Lääkäri toteaa Kaukon polven tekonivelen olevan vaihtamisen tarpeessa ja hän kirjoittaa lähetteen leikkauksen suorittavaan sairaalaan. Toimenpiteen esivalmistelun seuranta Kauko voi nähdä Pärjäimestä hänelle tehdyn leikkauslähetteen tilan Pärjäimen ilmoittaessa viestillä aina kun lähete etenee askeleen käsittelypolulla. Tilatiedon muuttuessa hän tietää asian käsittelyn etenevän ja osaa odottaa kutsua poliklinikalle leikkaavan lääkärin vastaanotolle. Esitietojen ja suostumusten välittäminen Sairaala ilmoittaa leikkaukseen valmistavan tarkastuksen ajan ja poliklinikkakutsuun liittyvät toimintaohjeet, laboratoriolähetteen ja esitietolomakkeita, jotka Kauko saa kaikki Pärjäimensä kautta. Aika on varmistettava ja lomakkeet on palautettava täytettyinä kaksi viikkoa ennen sairaalakäyntiä. Kauko hyväksyy annetun poliklinikka-ajan, siirtää tiedon kalenteriinsa ja asettaa muistutuksen. Esitietolomakkeet Kauko päättää täyttää myöhemmin. Hän tallentaa lomakkeet Pärjäimeensä ja asettaa kalenterimuistutuksen niiden täyttämiseksi. Myöhemmin Kauko avaa Pärjäimeen tallennetut esitietolomakkeet. Pärjäin täyttää automaattisesti hänen perus- ja yhteystietonsa lomakkeelle. Muita automaattisesti täydentyviä tietoja ovat voimassa oleva lääkitys annettujen reseptien sekä apteekin noutotietojen perusteella, joista Kauko tarkentaa mitä lääkkeitä hän todella myös käyttää. Kauko lisää esitietoihin elvytyskiellon. Kauko tarkistaa ja hyväksyy lomakkeiden tiedot sekä pyytää Pärjäintä näyttämään kenelle tiedot menevät. Sitten hän lähettää lomakkeet. Pärjäimeen saapuu kuittausilmoitus tietojen saapumisesta perille sairaalaan. Lisäksi Kaukolta pyydetään suostumusta siihen, että leikkaukseen osallistuva henkilökunta saa katsella hänen tietoja, joita on tallennettu muissa terveydenhoidon toimipaikoissa. Kauko tarkistaa ensin, mihin jo syntyneisiin tietoihin katseluoikeutta pyydetään. Kauko antaa suostumuksen, mutta haluaa Pärjäimeen ilmoituksen siitä, milloin hänen tietojaan on katsottu ja kuka niitä on katsonut. Pärjäin välittää vastaanottavalle sairaalalle luvan katsella hänen sairaustietojaan valtakunnallisesta terveysarkistosta. Ennen lääkärin vastaanottoa Kauko käy ohjeiden mukaisesti laboratoriomittauksissa, joiden tulokset tallentuvat myös Pärjäimeen. Vastaanotolla lääkäri tekee leikkauspäätöksen, jonka jälkeen Kauko voi halutessaan seurata ajantasaista jonotustilannetta Pärjäimestä. Toimenpiteen suorittaminen ja tietojen tallentaminen Kauko saa Pärjäimeensä viestin, jossa ilmoitetaan hänelle varatusta leikkausajasta. Kauko siirtää tiedon kalenteriin ja asettaa muistutuksen. Viestin mukana tulleen leikkaussuunnitelman Kauko lukee saman tien ja tallentaa sen Pärjäimeen. Leikkauksen jälkeen Kauko saa Pärjäimeen leikkauskertomuksen, kotihoito-ohjeet ja kutsun jälkitarkastukseen. Luettuaan leikkauskertomuksen Kauko tutustuu hoito-ohjeisiin. Pärjäin esittää hoito-ohjeet vaiheittain, jolloin Kauko näkee missä vaiheessa mennään ja 16

19 mitä tulee seuraavaksi. Kauko nimeää leikkauskertomukselle ja hoito-ohjeille metatiedot polvi, leikkaukset ja tallentaa ne kokonaisuuden polvileikkaus alle. Palautetietojen välittäminen ja korvaushaku Kauko saa Pärjäimeen kysely- ja palautelomakkeen, jonka hän täyttää ja palauttaa. Pärjäimeen saapuu myös lasku leikkauksesta, jonka Kauko maksaa. Pärjäin noutaa automaattisesti soveltuvat lomakkeet Kela- ja vakuutuskorvausten hakemiseksi. Tiedot tallentuvat Pärjäimeen mahdollisten myöhempien tarpeiden varalle. III Harrastuksen aloittaminen, esimerkkinä Tuijan vesijumppa Tuija on päättänyt kohottaa kuntoaan ja ajatellut vesijumpan olevan hänelle sopiva urheilumuoto. Hän ajattelee ryhmäpaineen olevan eduksi kiinnostuksen ylläpidolle, mistä syystä hän haluaisi aloittaa liikunnan yhdessä jonkun toisen henkilön kanssa. Vesijumpan ohjaajan ammattitaito on hänelle myös tärkeä. Tuijalla ei ole omaa autoa, mutta monitoiminen Pärjäin, joka auttaa häntä valitsemaan tilanteeseen soveltuvia kuljetusmuotoja. Palveluntarjoajan valinta Tuija etsii Pärjäimestä tietoa hyvistä vesijumppareista. Suositusten perusteella Laura vaikuttaa hyvältä. Tuija hakee Lauran palveluntarjoajakuvauksen tutustuakseen tämän taustoihin ja nähdäkseen miltä Laura näyttää. Tuija hakee Lauran jumppa-aikataulun sekä paikka- ja hintatiedot Pärjäimeensä. Pärjäin näyttää Lauran työkalenterin. Tuija valitsee Lauran vuorolistasta eri paikkavaihtoehtoja ja katsoo näiden sijainnit kartalta. Tuija tarkistaa paikkojen liikunta- ja palvelusetelikelpoisuuden. Tuija valitsee karttanäkymään bussien reittikartan nähdäkseen ne uimapaikat, joihin hän pääsee kätevästi linja-autolla. Harrasteseuran haku Tuija avaa Pärjäimensä jaetun harrastekalenterin ja valitsee aktiviteetiksi vesijumpan. Tuija on aiemmin valinnut harrastekalenteriin itseään kiinnostavia harrastusmuotoja ja lisäksi valinnut keiden ystäviensä kanssa hän haluaisi harrastaa mitäkin harrastusta. Harrastekalenterista Tuija näkee samassa näkymässä sekä oman aikataulunsa, kriteereihin soveltuvien ystäviensä aikataulut että Lauran jumppatuntien aikataulut. Tuija rajaa harrastekalenteriin vain autoilevat ystävänsä. Riitan kiinnostukset ja aikataulut näyttävät sopivilta ja Tuija ottaa yhteyttä Riittaan. Riitta ilmaisee kiinnostuksensa, mutta kertoo autonsa olevan korjattavana. Tuija ja Riitta sopivat yhdessä kulkujärjestelyistä bussilla uimahallille. He katsovat yhdessä kulkuyhteyksien aikatauluja ja Lauran kalenteria ja tekevät päätöksen. Tilannevalmistelu Tuija varaa Pärjäimen avulla kaksi paikkaa jumppatunnille ja ilmoittaa käytettävistä alekupongeista. Pärjäimeen tallentuu peruutuskoodi, jolla Tuija voi helposti peruuttaa tekemänsä varauksen. Varauksen yhteydessä Pärjäimen kalenteriin tallentuu paikka- ja hintatiedot sekä tieto tunnilla tarvittavista välineistä. Tuija lisää Pärjäimeen Riitan kanssa sovitun tapaamisajan sekä muistutuksen tapahtumasta. Tapahtumapäivänä Pärjäin muistuttaa välineistä kalenterimuistutuksen yhteydessä ja näyttää reittiohjeet sekä reaaliaikaisen ruuhkatiedotteen. Tuija ei ole käynyt Lauran jumppatunneilla puoleen vuoteen Tuija tarkistaa Pärjäimestä pitääkö Laura vielä suosittuja jumppatuntejaan. Tuija tarkistaa Pärjäimestä onko Lauran pitämien jumppatuntien sisältö muuttunut. Tuija tarkistaa onko tuntien pitopaikka sama ja onko paikassa tapahtunut muutoksia. 17

20 IV Henkilökohtaisen tiedotteen saaminen, esimerkkinä Vuokon rokotus Sikainfluenssarokotukset annetaan eri väestöryhmille viranomaisten määrittelemässä tärkeysjärjestyksessä. Vuokon Pärjäin ilmoittaa uudesta hänen terveysasemaltaan saapuneesta viestistä. Tiedotteen vastaanotto Viestin alussa kerrotaan viestin olevan tärkeä terveystiedote. Viestissä kerrotaan Vuokon asuvan alueella, jolla sikainfluenssan odotetaan leviävän. Viestissä korostetaan tietoa, että Vuokko kuuluu riskiryhmään ja kerrotaan mitä riskiryhmään kuulumisella tarkoitetaan ja minkälaisia riskejä asiaan liittyy. Lisäksi viestissä kerrotaan, että Suomeen ollaan hankkimassa vasta-ainetta rokotteena. Rokotetta tulee olemaan rajoitettu määrä, jolloin rokotteen saamiselle on määritelty tärkeysjärjestys riskiryhmittäin. Vuokolta kysytään myös, onko hän halukas saamaan kyseisen rokotteen, johon hän vastaa myöntävästi. Viestin lopussa on linkkejä lisätietoihin. Viestin lopussa myös ilmoitetaan, että Vuokon Pärjäimeen tallentuu ohjeita sikainfluenssan oireiden tarkkailuun ja toimintaohjeita oireiden ilmaantumisen varalle. Terveystietojen tarkastelu Vuokko sulkee Pärjäimen viestisovelluksen, jolloin Pärjäin käynnistää automaattisen prosessin rokotusasian hoitamiseksi.viestin mukana Pärjäimeen tulee annettavan rokotteen tunnus. Pärjäin hakee rokotteen tarkemmat tiedot lääketietokannasta ja vertaa niitä Vuokon allergia- ja yliherkkyystietoihin sekä voimassa olevaan lääkitykseen interaktioiden välttämiseksi. Pärjäin ilmoittaa annettavan rokotteen soveltuvan Vuokolle. Tilannevalmistelu Vuokon asiakkuuksien ja rokotetunnuksen perusteella Pärjäin tarkistaa miten, mistä ja milloin Vuokko saa itselleen tarpeellisen rokotuksen. Pärjäin tallentaa rokotuspaikan ja rokotteen saamisen ajankohdan Vuokon kalenteriin muistutuksen kera. Terveystietohistorian päivitys ja palautetietojen välittäminen Kun Vuokko on saanut rokotuksen, tieto rokotuksesta täydentyy hänen Pärjäimensä rokotuskorttiin ja Vuokko saa asiasta kertovan viestin Pärjäimeensä. Viestissä muistutetaan Vuokkoa mahdollisista sivuvaikutuksista ja kehotetaan häntä tarkkailemaan tilaansa. Vuokko kirjaa Pärjäimeen rokotteesta aiheutuvat sivuvaikutukset myöhempien vastaavanlaisten tilanteiden varalle. Vuokko saa Pärjäimeen rokotukseen liittyvän kyselyja palautelomakkeen, jonka hän täyttää ja palauttaa. 18

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Yksilön terveyden selittäjät McGinnis et al., Health Affairs 21(2), 2002 Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Painopiste Taltioni Potilastiedot Taltioni

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin

Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa, KASTE 2012 2015 - ohjelmassa, nostetaan esiin teknologisten ratkaisujen

Lisätiedot

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE www.nettirassi.fi Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen ja rekisteröityminen... 4 2. Omat jutut kansio... 8 2.1. Omat tiedostot:... 8 2.2. Omat seurannat... 9 3. Omat terveystiedot...

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen Pärjäin-pilotti Säröstä Pyrintöön Jani Koskinen Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman ja ICT 2015 -raportin esityksiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa,

Lisätiedot

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Taltioni osuuskunta Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Painopiste Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Taltioni Potilastiedot Taltioni Ennaltaehkäisy Akuutti

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Taltioni. Digitaalisten terveyspalvelujen ekosysteemi. #Taltioni

Taltioni. Digitaalisten terveyspalvelujen ekosysteemi. #Taltioni Taltioni Digitaalisten terveyspalvelujen ekosysteemi #Taltioni Painopiste Sairauden hoidosta terveyden edistämiseen Potilastiedot Ennaltaehkäisy Akuutti hoito Jälkihoito Jotta yksilö voisi ottaa vastuuta

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Moni tekijä vaikuttaa vointiisi. Mitä paremmin

Lisätiedot

Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle

Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle Riikka Hirvasniemi TtM, kehittämiskoordinaattori Oulun kaupunki / hyvinvointipalvelut riikka.hirvasniemi@ouka.fi Suomen nuorin väestö Alle 15-vuotiaita

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Elävä kaupunki, turvallinen koti Kuva: Anne Saarenoja 2002 Kuva: A nne Saarenoja 2002 1 Elävä kaupunki, turvallinen koti WELLCOM - Sähköisen terveysasioinnin toimintamallien ja strategian kehittäminen I - Vaihe Esiselvitys 2001 II - Vaihe

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä

Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä Johanna Perälä 2.5.2019 Muutos sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä -> ajattelutavan muutos Ihminen edellä Hogeweyn dementiakylä 2 Minkälaisia muutostrendejä

Lisätiedot

Mihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään?

Mihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään? TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa Kansallinen Terveysarkisto - KanTa KanTa-palvelut pähkinänkuoressa 14.5.2012 Heikki Virkkunen THL / OPER 1 KanTa-palvelut: Tiivistetysti KanTa-palvelut ovat kansallisia terveydenhuollon tietojen sähköisiä

Lisätiedot

Vanhemmuuden tukeminen sosiaalisen median avulla - äitien kokemuksia

Vanhemmuuden tukeminen sosiaalisen median avulla - äitien kokemuksia Vanhemmuuden tukeminen sosiaalisen median avulla - äitien kokemuksia Marilla Palmén 1, Pirkko Kouri, Jyri Wuorisalo 1 Itä-Suomen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos, HIS-tutkimusyksikkö Marilla.Palmen@uef.fi

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Lohja. Avaus ja tervetuloa KTT, yliopettaja Tarja Meristö

Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Lohja. Avaus ja tervetuloa KTT, yliopettaja Tarja Meristö Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Lohja Avaus ja tervetuloa KTT, yliopettaja Tarja Meristö Millainen ihmiskäsitys ohjaa hyvinvoinnin ja hyvinvointipalveluiden kehittämistä? Homo Sapiens

Lisätiedot

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihanke / Opetus- ja kulttuuriministeriö / 1/2018/ Johanna

Lisätiedot

Sähköinen asiointi - omahoitopalvelu, sähköiset palvelut ja oma-olo palvelu

Sähköinen asiointi - omahoitopalvelu, sähköiset palvelut ja oma-olo palvelu Sähköinen asiointi - omahoitopalvelu, sähköiset palvelut ja oma-olo palvelu Riikka Hirvasniemi kehittämiskoordinaattori @RiikaHI, @OuluHealth riikka.hirvasniemi@ouka.fi www.oulunomahoito.fi MITÄ MEILLÄ

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan

Lisätiedot

Taltioni. Ensikokemukset tuotannosta. Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta

Taltioni. Ensikokemukset tuotannosta. Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta Taltioni Ensikokemukset tuotannosta Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta Lähihistoria Terveydenhuollon ohjelma Terveystaltiohanke Terveyttä tiedosta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Omasote kenen oma? Sähköinen hyvinvointi- ja asiointipalvelu asiakkaan tukena Pohjois-Suomen hoitotiedepäivät Kajaanissa

Omasote kenen oma? Sähköinen hyvinvointi- ja asiointipalvelu asiakkaan tukena Pohjois-Suomen hoitotiedepäivät Kajaanissa Omasote kenen oma? Sähköinen hyvinvointi- ja asiointipalvelu asiakkaan tukena 11.5.2017 Pohjois-Suomen hoitotiedepäivät Kajaanissa Kristiina Taskinen erikoissuunnittelija, FM Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Kansalaisen Oma Hyvinvointi

Kansalaisen Oma Hyvinvointi Kansalaisen Oma Hyvinvointi Monitori seminaari 13.4.2010 Markku I. Nurminen/Turun yliopisto Kuka on hyvinvoinnin omistaja? Kansalainen, yksilö, perhe Miten hyvinvointia saadaan aikaan? Viranomaiset suunnittelevat

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

KANTA-TULEVAISUUS- SKENAARIOTYÖN TILANNEKATSAUS Riikka Vuokko, STM

KANTA-TULEVAISUUS- SKENAARIOTYÖN TILANNEKATSAUS Riikka Vuokko, STM KANTA-TULEVAISUUS- SKENAARIOTYÖN TILANNEKATSAUS Riikka Vuokko, STM KANTA-TULEVAISUUSSKENAARIO- TYÖN TILANNEKATSAUS Sisältö Työn tilanne Raportointisuunnitelma Suuntaviivoja työn loppuun saattamiseksi TYÖN

Lisätiedot

Tampereen kaupungin sähköiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollossa Mukanettiläisten koulutus

Tampereen kaupungin sähköiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollossa Mukanettiläisten koulutus Tampereen kaupungin sähköiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollossa Mukanettiläisten koulutus 1 Sähköisten palveluiden käytön aloittaminen 1. Mene www.tampere.fi -sivulle 2. Klikkaa Sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Kansalaisnäkökulma terveystietoihin. Pärjäin hyvinvointinavigaattori. Markku I. Nurminen 11.11.2011

Kansalaisnäkökulma terveystietoihin. Pärjäin hyvinvointinavigaattori. Markku I. Nurminen 11.11.2011 Kansalaisnäkökulma terveystietoihin Pärjäin hyvinvointinavigaattori Markku I. Nurminen 11.11.2011 Mihin terveystietoja tarvitaan? Terveystiedot esittävät kahta asiaa: Potilaan terveydentilaa Tapahtumia

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Mihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään?

Mihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään? TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne

Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne SOTE KA asiakas- ja potilastiedon ensisijaisen käytön ryhmän kokous 23.1.2019 Jaakko Penttinen THL/OPER Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tulevaisuus on pian täällä

Hyvinvoinnin tulevaisuus on pian täällä Hyvinvoinnin tulevaisuus on pian täällä Kansalainen voi huolehtia itse tiedon keräämisestä Käyttää hänelle kehitettyjä sovelluksia Ja jakaa tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Tämän tekee

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt

Lisätiedot

Kansalaisen sähköinen omahoitopolku

Kansalaisen sähköinen omahoitopolku Kansalaisen sähköinen omahoitopolku - Tukea omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen Terveydenhuollon Atk-päivät 20.-21.5.2014, Jyväskylä Projektipäällikkö Anu Suurnäkki 21.5.2014 Terveydenhuollon

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Taltioni Ekosysteemit yritysten näkökannalta

Taltioni Ekosysteemit yritysten näkökannalta Taltioni Ekosysteemit yritysten näkökannalta Esityksen rakenne Mikä on terveystaltio, mikä on Taltioni? Millainen on Taltioni ekosysteemi? Ekosysteemistä, eri näkökulmia Vielä Taltionista, mitä palveluita

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Mihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään?

Mihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään? TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä - Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:

Lisätiedot

Näin käytät ereseptiä

Näin käytät ereseptiä Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä (eresepti). Tiedot ereseptin käyttöönottaneista organisaatioista saat terveydenhuollosta, apteekeista ja sivustolta

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Liite 3 LA1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE. Yleistä. Mihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään? Mitä henkilötietoja minusta kerätään ja mistä lähteistä?

TIETOSUOJASELOSTE. Yleistä. Mihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään? Mitä henkilötietoja minusta kerätään ja mistä lähteistä? TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se, että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet

Lisätiedot

Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta

Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta Taloustutkimus Oy Pasi Holm 1 Yhteenveto seniorikansalaisten kotihoidosta Kotihoidon piirissä vajaat 60.000 seniorikansalaista Yli 74-vuotiaita

Lisätiedot

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Lähtökohtana tarve rakentaa: Menettely, jossa etuuskäsittelyssä tarvittavat lääkärinlausunnot saadaan suoraan terveydenhuollosta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle 18.9.2010 Helsinki Hallitusforum Timo Tossavainen Kiinteistöliiton järjestöpäällikkö Taloyhtio.netin päätoimittaja Kotitalon kotisivut

Lisätiedot

Resepti Potilastiedon arkisto. Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Resepti Potilastiedon arkisto. Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaaliset mediat ja tietosuoja. Juha Kontturi IT -suunnittelija Turun ammattikorkeakoulu

Sosiaaliset mediat ja tietosuoja. Juha Kontturi IT -suunnittelija Turun ammattikorkeakoulu Sosiaaliset mediat ja tietosuoja Juha Kontturi IT -suunnittelija Turun ammattikorkeakoulu Päivän ohjelma - yleistä sosiaalista medioista, tiedon hausta - tietojen julkaisu: mitä kenelle - tiedon omistajuus

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä 27.9.2007 Mika Eerola ja Heli Salmi Itella Information Oy 1 Itellan sähköisen asioinnin palveluita ItellaTYVI Mukana mm. Vero, Tulli, Ympäristöhallinto

Lisätiedot

Teknologiaa arjen ehdoilla? Ikääntyneiden kokemuksia kotiteknologiakokeilusta

Teknologiaa arjen ehdoilla? Ikääntyneiden kokemuksia kotiteknologiakokeilusta Teknologiaa arjen ehdoilla? Ikääntyneiden kokemuksia kotiteknologiakokeilusta Marjo Outila ja Pilvikki Lantela, Lapin yliopisto Toimiva Kotihoito Lappiin -hankkeen tulosseminaari 4.9.2018 Tiedonkeruu Tavoite

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen kuva Lapsen nimi Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni. Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleelle,

Lisätiedot