Jyväskylän kaupungin tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta ja sen alainen toiminta

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2011 Jyväskylän kaupungin tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta ja sen alainen toiminta 1. Toimintaympäristö Uusi Jyväskylä aloitti toimintansa Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa ( ) määriteltiin uuden kunnan luottamushenkilöorganisaatio Sopimuksessa määriteltiin kunnan toimielimet, joista yksi on tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta. Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoonpano, lautakunnan tehtävät, esittely sekä lautakunnan alainen toiminta ja henkilöstö on määritelty voimaantulleen sivistyspalveluiden palvelualueen johtosäännön erillismääräyksessä. Innovaatiopalvelut on tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan alainen vastuualue. Korpilahden yhteispalvelupiste ja Säynätsalon aluetoimisto siirtyivät hallinnollisesti innovaatiopalvelujen vastuualueeseen vuonna Vuonna 2011 toimintansa aloittanut Tikkakosken yhteispalvelupisteen toiminta kuuluu myös innovaatiopalvelujen vastuualueeseen. Syksyllä 2011 käynnistynyt Uusi asiakaspalvelumalli -hankkeen koordinointi tapahtuu innovaatiopalveluissa. Vastuualueen henkilöstömäärä oli vuoden 2011 lopussa 10 vakinaista ja 2 määräaikaista henkilöä. 2. Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnassa on 13 jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen: puheenjohtaja Eila Simola (varajäsen Tapio Lampinen) SDP, varapuheenjohtaja Jouko Asikainen (varajäsen Kari Nissinen) KESK, Anna Autere (varajäsen Marja Kupari) VIHR, Hanna Era (varajäsen Vesa Lankinen) SKP, Perttu Hietanen (varajäsen Raimo Lapiolahti) KOK, Kirsi Knuuttila (varajäsen Virve Friman-Tiihonen) KESK, Marja-Liisa Kontio (varajäsen Johanna Manninen) KOK, Marja Leena Makkonen (varajäsen Johannes Kuhmonen) VAS, Ahti El Massri (varajäsen Hannu Laitinen) KESK, Tony Melville (varajäsen Petri Jussila) SDP, Esa Mutanen (varajäsen Pauliina Holm) KOK, Panu Piirtola, lähtien Vesa Muhonen (varajäsen Tarja Vilhuniemi) VIHR ja Jukka Torikka, lähtien Tero Vuorimies (varajäsen Kirsti Turunen) SDP. Lautakunnassa asiat esittelee apulaiskaupunginjohtaja Lepistö ja lautakunnan toimintasäännön mukaisesti kehittämisjohtaja Soini. Lautakunnan sihteerinä toimii lautakunnan nimeämä työntekijä. Lautakunnan sihteerin tehtävät kuuluvat tutkimuskoordinaattorin tehtäväkokonaisuuteen. Lautakunnan tehtävät on määritelty sivistyspalveluiden palvelualueen johtosäännön (voimaan ) erillismääräyksen 11 :ssä seuraavasti: Lautakunnan perustarkoituksena on näyttää suuntaa ja ohjata kaupungin kehitystä siten, että varmistetaan kaupungin menestyminen ja vetovoima kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Tarkoitustaan lautakunta toteuttaa tekemällä selvityksiä, aloitteita ja esityksiä sekä antamalla lausuntoja ja järjestämällä seminaareja ja muita tilaisuuksia, jotka koskevat 1

2 1) kaupunkikehityksen vaihtoehtojen tarkastelua ja riskien tunnistamista 2) tulevaisuus- ja kehittämishankkeiden käynnistämistä 3) ajankohtaisen ja riittävän tiedon hankintaa ja jalostusta kehittämistyön pohjaksi 4) merkittävien yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutusten arviointia 5) kaupunkikehityksen edistämistä ja johtamista tukevien aineistojen valmistelua ja kokoamista 6) kansalaistoiminnan ja -vaikuttamisen uusien muotojen kehittämistä 7) yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja sosiaaliseen eheyteen tähtäävän pitkäntähtäimen kehityslinjan jäsentämistä. Lisäksi lautakunnan tehtävänä on kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston määrittelemien muiden toimeksiantojen suorittaminen. Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt pitää osan kokouksistaan ns. teemallisina kokouksina. Teemallisissa kokouksissa pohditaan kaupungin tulevaisuuden rakentumista eri näkökulmista. Vuonna 2011 lautakunnan kokoukset olivat vuorotellen päätöskokouksia ja teemakokouksia. Tammikuun 2011 kokouksessaan tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli tulevan vuoden toimintaa ja taloutta sekä vuoden 2010 toimintakertomusta. Lautakunta päätti jatkaa päätös- ja teemakokousten vuorottelua. Helmikuun 2011 kokouksen teemana oli Jyväskylän kaupungissa valmisteilla oleva Uuden sukupolven organisaatio. Muutosjohtaja Risto Kortelainen ja kasvu, oppiminen ja perheet - palvelukokonaisuuden selvityshenkilö Pirjo Tuosa kertoivat kokouksessa palvelujen toimintatapojen ja organisaation uudistamisen lähtökohdista ja valmistelun nykyvaiheesta. Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta kävi keskustelua aiheesta ja pohti kuntalais- ja asiakasnäkökulmasta mm. sitä, miten hyvinvoinnin edellytyksiä voidaan uuden sukupolven kaupunkiorganisaatiossa tukea. Lautakunnan keskustelussa yhteisöllisyys ja sen tukeminen, erityisesti vertaistuen ja vapaaehtoistyön tukeminen, koettiin tärkeäksi. Lautakunnan huomiot ja kehittämisehdotukset koottiin innovaatiopalveluissa valmisteluvastuullisten käyttöön ( Kokouksessa hyväksyttiin myös tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan tarkastettu toimintasääntö. Maaliskuun kokouksessaan tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta kävi läpi Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelmaluonnosta. Ilmasto-ohjelman ohjausryhmä pyysi tulevaisuusja kaupunkisuunnittelulautakunnalta lausuntoa Jyväskylän kaupungin ilmastoohjelmaluonnoksesta ja lautakunta kävi ohjelman valmistelua koordinoivan Tanja Oksan alustuksen jälkeen evästyskeskustelua lautakunnan lausunnosta. Huhtikuun kokouksessaan tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta antoi lausunnon Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelmaluonnoksesta. Kokouksen teemallinen osuus käsitteli näkökulmia tulevaisuuden palveluihin. Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä Jyväskylän tulee rohkeasti kantaa vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnassa omassa päätöksenteossaan. Ilmastonmuutoksen haasteisiin tulee tarttua vastuullisuudella, mutta ilmastonmuutos on nähtävä myös suurena mahdollisuutena. Yleishuomiona tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta toivoi ilmasto-ohjelman kirjauksiin lisää rohkeutta, monivaikuttavuutta ja innovatiivisuutta. Lautakunta piti tärkeänä, että ilmasto-ohjelma toimenpiteineen aidosti ohjaa niin kaupunkiorganisaatiota kuin kuntalaisia toimimaan aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjunnan puolesta. Huhtikuun kokouksen teemallisessa osuudessa pureuduttiin palvelujen kehittämiseen muotoiluajattelun avulla sekä luovuutta edistäviin ympäristöihin. Innovaatiot jalostuvat ideoista. Mitä enemmän hyviä ideoita, sitä suurempi on mahdollisuus menestyviin innovaatioihin. Jy- 2

3 väskylän yliopiston Agora Centerin innovaatiokeskittymä -työryhmän projektitutkija, arkkitehti Jarkko Könönen valotti näkemyksiä luovista toimintaympäristöistä ja kertoi niitä mahdollistavista tekijöistä. Saman työryhmän projektitutkija Katriina Lahtinen puolestaan avasi palvelumuotoilun käsitettä; palvelumuotoilu tarkoittaa uusien ja olemassa olevien palvelujen kehittämistä luovasti, käytännönläheisesti ja käyttäjäkeskeisesti. Kehittämisjohtaja Soini kertoi uuden asiakaspalvelumallin valmistelun tilanteesta. Alustusten jälkeen tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnassa keskusteltiin luovien tilanteiden ja ympäristöjen synnyttämisestä sekä siitä, mitkä ovat olennaisia tekijöitä hyvän asiakaskokemuksen muodostumisessa. Toukokuun kokous peruttiin, sillä lautakunnalla ei ollut päätettäviä asioita. Kesäkuinen lautakunnan kokous järjestettiin Päijänne -laivaseminaarina yhteistyössä ELYkeskuksen ja Keski-Suomen liiton kanssa. Seminaarissa Päijänteen kehittämisestä alustivat Timo Rusanen, Marketta Mäkinen ja Heli-Maija Voutilainen (Jyväskylän kaupunki), Hannu Korhonen (Keski-Suomen liitto), Päivi Halinen ja Ulla Mehto-Hämäläinen (ELY), Ari Ålander (Jykes), Juha Karjalainen (JY), Petra Blinnikka (JAMK) ja Raimo Itkonen (Metsähallitus). Seminaarin päättävässä paneelikeskustelussa mukana olivat maakuntajohtaja Anita Mikkonen, Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen, Jyväskylän kaupungin kehitysjohtaja Timo Rusanen, Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen professori Jorma Kuparinen ja ELY- keskuksen ympäristövastuualueen johtaja Kari Lehtinen. Seminaarin tavoitteena oli tiivistää Päijänteeseen liittyvää kehittämisyhteistyötä eri organisaatioiden välillä ja löytää sellaisia toimintamalleja ja/tai hankeaihioita, joilla yhteistyön konkretisoituminen tulevaisuudessa mahdollistuisi. Syyskuussa 2011 tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli vuoden 2012 talousarvioesitystä ja päivitti lautakunnan ja sen alaisen vastuualueen toimintasuunnitelmaa. Lisäksi tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta sai kokouksessa tilannekatsauksen Jyväskylän kaupungin uuden sukupolven organisaation ja sen Elinvoima, kilpailukyky ja konsernihallinto -palvelukokonaisuuden valmistelutilanteesta sekä Uusi asiakaspalvelumalli - hankkeen etenemisestä. Lokakuun 2011 teemakokouksessa tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta pohti teemaa Ideasta innovaatioksi kuinka idea jalostuu liiketoiminnaksi? Aiheeseen johdattivat kaksi innovatiivista esimerkkiä: innovatiivisesta tuotteistamisesta ja koulutusviennistä kertoi suomalaisen koulutusosaamisen vientitoiminnan kärkiyrityksen, EduCluster Finland Oy:n liiketoimintajohtaja Elise Tarvainen. Jyväskyläläinen Codespace Ky:n toimitusjohtaja Kimmo Pennanen johdatteli lautakuntaa idean liiketoiminnaksi jalostamisen prosessiin. Codespace Ky on ohjelmistotalo, joka tekee ohjelmistoprojekteja asiakkailleen, mutta myös innovoi omia tuotteitaan. Kokouksessaan tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta ideoi, voisiko jostakin Jyväskylän kaupungin palvelusta kehittyä vientituote. Todettiin, että vientiin sopivia hyviä käytäntöjä ja asiantuntijuutta kaupungista löytyy. Esimerkkeinä mainittiin mm. kuntahallinnon malli. Sekä Suomen rajojen sisä- että ulkopuolella voitaisiin tehdä asiantuntijuusvaihtoa, eli vaihtaa tietoa tietoa vastaan vaihtamalla eri alojen asiantuntijoita organisaatioiden kesken. Marraskuun 2011 kokous peruttiin, sillä lautakunnalla ei ollut päätettäviä asioita. Joulukuun teemakokouksen aiheena käsiteltiin kuntalaisten osallistumisen uudenlaisia tapoja. Teemaan pureuduttiin kahden esimerkin kautta. Jyväskylän kaupungissa kokeillaan alkuvuodesta 2012 kuntalaisten kansalaisraateja. Kansalaisraadit ovat demokratiainnovaatioita, joita on järjestetty maailmalla 1970-luvulta lähtien, mutta Suomessa niiden soveltaminen ollut vähäistä. Kuntalaisten kansalaisraatiin kootaan Jyväskylä pienoiskoossa pohtimaan ratkaisua tiettyyn Jyväskylän kaupunkiin ja sen toimintaympäristöön liittyvään kysymykseen. Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta kuuli myös DigiPirtti -ideasta. Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän kaupungin, Jykesin ja Tiimiakatemian yh- 3

4 teistyönä lokakuussa 2011 järjestetyssä IDIS -ideointikilpailussa korkeakouluopiskelijat ideoivat, millä tavoin jyväskyläläisten elämänlaatua voitaisiin parantaa. Voittajaideaksi nousi Digi- Pirtti, mobilisoitu toimintakeskus, joka toimii osallistumisen, tiedotuksen, kohtaamisen sekä kommunikoinnin keskuksena. Lautakunta kokoontui vuonna 2011 seitsemän kertaa ja käsitteli kokouksissaan :t Lautakunnan tavoitteena oli järjestää ainakin yksi kokous yhteistyössä toisen lautakunnan kanssa, mutta tähän ei vuoden 2011 aikana päästy. 3. Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan alainen vastuualue innovaatiopalvelut Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelujen vastuualue on tutkimus- ja kehittämisyksikkö, joka avustaa ja toimii yhteistyössä Jyväskylän kaupungin palvelualueiden ja hallintokeskuksen kanssa. Innovaatiopalvelujen perustehtävä on olla mukana kaupungin kehittämistoiminnoissa, hankkeissa ja selvityksissä. Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisen vastuualueen toimintaan kuuluvat myös Korpilahden ja Tikkakosken yhteispalvelupisteet sekä Säynätsalon aluetoimisto. Innovaatiopalvelujen vakituisen henkilöstön vuonna 2011 muodostivat kehittämisjohtaja (vastuualuejohtaja), tutkimus- ja kehittämispäällikkö, palvelukehityspäällikkö ja tutkimuskoordinaattori sekä Tikkakosken yhteispalvelupisteen henkilökuntaan kuuluva palvelusihteeri, Korpilahden yhteispalvelupisteen henkilökuntaan kuuluvat palveluesimies, joka muuttui palvelusihteeriksi 2.5. alkaen määräaikaisena ja alkaen vakituisena ja toimistosihteeri ja Säynätsalon aluetoimiston henkilöstöön kuuluvat koordinaattori (lähiesimies), toimistosihteeri ja palveluohjaaja. Lisäksi innovaatiopalveluissa työskenteli elokuusta lähtien uusi asiakaspalvelumalli -hankkeen projektipäällikkö ja Tikkakosken yhteispalvelupisteessä alkaen työllistetty palvelusihteeri. Lisävahvuutena Säynätsalon aluetoimistossa on ollut kesätyöntekijä. Innovaatiopalvelujen tehtävänä on mm. tuottaa ja kerätä ajankohtaista tietoa kaupungin toimintaympäristöstä ja siinä tapahtuvista muutoksista yhteiskunnallisen kehityksen ja ilmiöiden seuraaminen sekä huomioiminen palvelujen kehittämisessä uuden tiedon ja ideoiden välittäminen palvelualueiden kehittämistyöhön osallistuminen palvelujen ja teknologisten innovaatioiden sekä innovatiivisten palvelukonseptien kehittämiseen kaupunkikehityksen tarkastelu pitkällä aikavälillä palvelualueiden ja hallintokeskuksen toimeksi antamat selvitykset ja kehittämissuunnitelmat toimia kehittämisideoiden ja -ehdotusten syötekanavana Yhteispalvelupisteiden tehtävänä on mm. tarjota yleisneuvontaa sekä Jyväskylän kaupungin että yhteistyökumppaneiden, mm. Kela ja maistraatti, palveluista. Yhteispalvelu sisältää palveluohjauksen lisäksi asiakirjojen vastaanottamista ja luovuttamista, asioiden vireillepanoon ja käsittelyyn liittyvää neuvontaa sekä sähköisten palvelujen käytön tukemista. Innovaatiopalvelut on mukana valtakunnallisessa Valtionvarainministeriön etäpalvelupilotointihankkeessa, jota on valmisteltu vuoden 2011 aikana. Varsinainen pilotointi alkaa näillä näkymin toukokuussa Pilotoinnissa (Korpilahden ja Säynätsalon yhteispalvelut ja mahdollisesti Palvelupiste Hannikainen) on tarkoitus kokeilla ja myöhemmin vakiinnuttaa vi- 4

5 deoneuvottelutyyppinen asiakaspalvelukanava kaupungin palveluvalikoimaan. Etäpalvelun toteuttaminen liittyy tiiviisti Uuden asiakaspalvelumallin valmisteluun. Kaikissa Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteissä toteutettiin asiakaskysely marrasjoulukuun aikana, vastauksia saatiin 89 kappaletta. Kyselyn perusteella yhteispalvelupisteiden käytetyimpiä palveluja ovat Kelan avustavat asiakaspalvelut, kunnallisten palvelujen ohjaus ja neuvonta, kassapalvelut (Säynätsalo), kopiointi- faxaus ja skannauspalvelu ja yleisönetti. Palvelutarjontaan oltiin vastanneiden keskuudessa tyytyväisiä, tosin poliisin lupapalveluja ja kaikkien laskujen maksumahdollisuutta toivottiin muutamassa vastauksessa. Myös pisteiden aukioloaikoja toivottiin pidemmiksi. Yhteispalvelupisteiden sijainti ja asiointitilat saivat kyselyyn vastanneilta pääosin hyvää palautetta. Yhteispalvelupisteiden tarjoama lähipalvelu koettiin vastaajien joukossa tärkeäksi. Erityisesti yhteispalvelupisteiden asiakaspalvelu sai vastaajilta kiitosta. Säynätsalon aluetoimisto Säynätsalon aluetoimisto sijaitsee Alvar Aallon suunnittelemassa Säynätsalon kunnantalossa ( ), joka on suojelukohde. Henkilökuntaan kuuluu toimistosihteeri, palveluohjaaja ja koordinaattori, joka toimii toimiston lähiesimiehenä. Koordinaattori on helmikuun 2011 alusta alkaen ollut osa-aikaeläkkeellä ja työskennellyt 60 % työajasta. Lähiesimiehen tehtäviä on koordinaattorin poissa ollessa hoitanut palveluohjaaja. Lisävahvuutena on ollut kesätyöntekijänä kulttuurituottaja-opiskelija. Säynätsalon aluetoimistossa asukkaat saavat yhteispalveluperiaatteen mukaisesti kaupungin neuvontapalveluja sekä palveluohjausta, joka tarkoittaa lomakkeiden täyttöapua ja henkilökohtaista neuvontaa Kelan, työ- ja elinkeinotoimiston sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuista ja etuuksista. Säynätsalon aluetoimiston osalta yhteispalvelusopimukset ovat voimassa Kelan ja Keski-Suomen maistraatin kanssa. Myös oikeusaputoimiston kanssa on solmittu sopimus, joka laitetaan täytäntöön, kun Säynätsalon aluetoimistolle saadaan etäpalvelulaitteet. Myös maistraatin kanssa tehtyä sopimusta on päivitetty etäpalveluun liittyvän yhteistyön osalta. Tämän lisäksi toimistossa on kaupungin palvelukassa. Säynätsalon aluetoimiston toimistosihteeri hoitaa innovaatiopalvelujen hallintoon ja talouteen liittyviä tukitehtäviä. Yksi aluetoimiston erityistehtävistä on kunnantalolle suuntautuvan arkkitehtuurimatkailun koordinointi. Talossa vierailee vuosittain kotimaista ja kansainvälistä matkailijaa. Kunnantalon tiloja ml. vierashuoneet vuokrataan niin kaupungin sisäisille kuin ulkopuolisille toimijoille. Säynätsalon aluetoimisto on merkittävässä roolissa vuosittaisten Säynätsalopäivien järjestämisessä. Aluetoimisto hoitaa myös entisen Säynätsalon kunnan arkistoa. Korpilahden yhteispalvelupiste Korpilahden yhteispalvelupiste toimii Korpilahti-talossa. Henkilökuntaan kuuluu toimistosihteeri ja palveluesimies, joka muuttui palvelusihteeriksi 2.5. alkaen määräaikaisena ja alkaen vakituisena. 5

6 Yhteispalvelupisteen perustehtävä on palvella kuntalaista erilaisissa Jyväskylän kaupungin toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Poliisin lupapalveluauto käy talon pihassa joka toinen tiistai. Yhteispalvelusopimuksia on yhtenäistetty kaupungin kaikissa yhteispalvelupisteissä ja uudistetut sopimukset Korpilahden sekä Kelan ja maistraatin välillä solmittiin vuonna Myös oikeusaputoimiston kanssa on vuonna 2011 solmittu sopimus, joka laitetaan täytäntöön, kun Korpilahden yhteispalvelupisteeseen saadaan etäpalvelulaitteet. Lisäksi Korpilahden yhteispalvelupiste on tehnyt yhteistyötä paikallisjärjestöjen toimijoiden kanssa. Korpilahden yhteispalvelupiste hoitaa myös Korpilahti-talon käytännön toimintaan liittyviä tehtäviä (esim. tilavaraukset). Yhteispalvelupisteessä on entisen Korpilahden kunnan päätearkisto. Tikkakosken yhteispalvelupiste Tammikuussa 2011 toimintansa aloittanut Tikkakosken yhteispalvelupiste on saanut hyvän vastaanoton. Yhteispalvelupiste toimii Tikkakosken kirjaston yhteydessä, ja yhteinen asiakasvirta on tullut hyödynnettyä niin toimijoiden kuin asiakkaidenkin näkökulmasta. Tikkakosken yhteispalvelupisteessä työskentelee palvelusihteeri sekä alkaen osa- ja määräaikainen palvelusihteeri. Yhteispalvelupisteissä tarjotaan yleisneuvontaa sekä Jyväskylän kaupungin että yhteistyökumppaneiden, mm. Kela ja maistraatti, palveluista. Yhteispalvelu sisältää asiakirjojen vastaanottamista ja luovuttamista, asioiden vireillepanoon ja käsittelyyn liittyvää neuvontaa sekä sähköisten palvelujen käytön tukemista. Yhteistyötä tehdään myös paikallisten sidosryhmien kanssa. Tikkakosken yhteispalvelu on myös työstänyt Tikkakosken alueen repäisykartan vastaten myös sen jakelusta. Tikkakosken yhteispalvelupisteen viralliset aukiolopäivät ovat ma ke. Henkilökunta tekee myös taustatyön yhteispalvelun asiakastilassa ns. epävirallisina aukiolopäivinä torstaina ja perjantaina, jolloin asiakkaat palvellaan tarvittaessa. Torstai ja perjantai on hyödynnetty myös erilaisten palaverien pitoon. Pisteen kokonaiskontaktimäärä oli 1103 kymmenen kuukauden aikana eli n. 110 asiakasta kuukaudessa. 4. Toimintasuunnitelman 2011 toteutuminen Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan /8 ns. rullaavan toimintasuunnitelman vuodelle 2011, jota päätettiin tarpeen mukaan päivittää. Toimintasuunnitelmaa päivitettiin /35. Vuonna 2011 tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan alainen vastuualue innovaatiopalvelut on edelleen toiminut seuraavilla tehtäväalueilla: tuottaa ja kerätä ajankohtaista tietoa kaupungin toimintaympäristöstä ja siinä tapahtuvista muutoksista (I) yhteiskunnallisen kehityksen ja ilmiöiden seuraaminen sekä huomioiminen palvelujen kehittämisessä (II) uuden tiedon ja ideoiden välittäminen palvelualueiden kehittämistyöhön (III) osallistuminen palvelujen ja teknologisten innovaatioiden sekä innovatiivisten palvelukonseptien kehittämiseen (IV) kaupunkikehityksen tarkastelu pitkällä aikavälillä (V) 6

7 palvelualueiden ja hallintokeskuksen toimeksi antamat selvitykset ja kehittämissuunnitelmat (VI) toimia kehittämisideoiden ja -ehdotusten syötekanavana (VII) 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma: palveluprosessien ja innovaatioiden kehittäminen -kärkihankkeen jatko (I IV, VI) Jyväskylän kaupunki on mukana Valtiovarainministeriön 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmassa tuottavuustyön edistämiseksi. Jyväskylän kaupunki vastaa tuottavuusohjelman neljän kärkihankkeen vetämisestä. Näistä palveluprosessien ja - innovaatioiden kehittäminen -kärkihankkeen vetovastuussa oli kehittämisjohtaja Tapio Soini ja ryhmän sihteerinä toimi tutkimuskoordinaattori Laura Hokkanen. Hankkeen raportti: ortti4_ja11.pdf Hankkeen jatkona on järjestetty Valtiovarainministeriön, Kuntaliiton ja mukana olleiden kaupunkien kanssa yhteistyössä palveluinnovaatiot ja tuottavuus -seminaarisarjaa, jonka Jyväskylän osuus järjestettiin Seminaarien tarkoituksena on ollut esitellä ja jakaa kaupunkien palveluinnovaatioita. Lisätietoja: Asuinalue- ja kyläkierros (I III, VII) Jyväskylän kaupungissa syksyllä 2009 alkanut asuinalue- ja kyläkierros jatkui vuonna Asuinalue- ja kyläillat ovat kaikille alueen asukkaille avoimia toiminnallisia ja osallistavia tilaisuuksia. Kyläkierroksen tarkoituksena on lisätä kuntalaisten, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välistä vuorovaikutusta sekä tarjota mahdollisuus vaikuttaa oman elinympäristön asioihin. Vuonna 2011 järjestettiin viisi asuinalue- ja kyläiltaa: Ritopohjassa, Halssilassa, Säynätsalossa, Lohikoskella ja Kuikassa. Asuinalue- ja kyläkierroksissa alkanutta keskustelua on mahdollisuus jatkaa Jyväskylän kaupungin internet-sivujen Keskustelupalstalla, jonne avataan asuinalue- tai kyläillan jälkeen oma keskustelualue kullekin kylälle tai asuinalueelle. -> kyläillat. Asuinalue- ja kyläkierroksen järjestäjinä ja vetäjinä toimivat Laura Hokkanen innovaatiopalveluista ja Jukka Laukkanen HYVE-toiminnasta (sosiaali- ja terveyspalvelut). Lisätietoja: Hankevalmistelut (I VII) Innovaatiopalvelut osallistui vuoden 2011 aikana myös muihin kuin tässä toimintakertomuksessa jo erikseen kuvattuihin hankkeisiin. Jyväskylän taidemuseon ja innovaatiopalvelujen yhteistyönä käynnistyi hankevalmistelu syksyllä 2010 LOISTO-hankkeelle ESR:n toimintalinjan Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi -hankehakukierrosta (kevät 2011) varten. Hankkeen tavoitteina: Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittäminen alueellisissa kulttuurin verkostoissa valtakunnallisesti, alueellisen yhteistyön syventäminen kulttuurin verkostoissa ja valtakunnallisten kokemus- 7

8 ten jakaminen ja toimintamallien levittäminen. Hankevalmistelu ei johtanut hankkeen käynnistämiseen. Henkilökuljetusten ja logistiikkapalvelujen organisointi ja resursointi -hanke (ns. optimointihanke) (III, IV, VI) Innovaatiopalveluilla oli kaupungin johtoryhmän antama vetovastuu käynnistymässä olevassa optimointihankkeessa. Hankkeeseen tuli koota eri palvelualueilta ja muista yhteistyökumppaneista ryhmä valmistelemaan ns. henkilökuljetus- ja logistiikkayksikön kokoamista pitkällä tähtäyksellä keskushallintoon (ottaen huomioon mm. PSA eli palvelusopimusasetuksen ja joukkoliikennelain toteuttamiseen liittyvät tehtävät) Selvitettäviä kokonaisuuksia mm. henkilökuljetukset (mm. oppilaat, vanhukset, päivähoito) joukkoliikenne pientavarakuljetukset (esim. sisäinen posti) ruokakuljetukset / ateriakuljetukset kotipalvelu työvoiman optimointi erikseen sovituissa kohteissa Hankkeen eteneminen viivästyi kuitenkin kaupunkirakennepalveluiden keskittyessä lähinnä joukko- ja palveluliikenteen järjestämistehtäviin. Niinpä hanke muuttui lähinnä henkilökuljetuksiin keskittyväksi selvityshankkeeksi, jonka ohjausryhmän puheenjohtajana toimi kehittämisjohtaja. Hankkeen loppuraportti valmistuu alkuvuodesta Innovaatiokeskittymää tukevat keihäänkärkihankkeet -projekti (I V) Vuonna 2010 käynnistynyt Innovaatiokeskittymää tukevat keihäänkärkihankkeet -projekti on Jyväskylän yliopiston Agoran hallinnoima Manner-Suomen ESR-ohjelman 3.toimintalinjan (Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio ja palvelujärjestelmien kehittäminen) hanke. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Jyväskylän seudun ja Keski-Suomen innovaatiokeskittymäprosessia eli seudun kehittymistä kohti globaalisti kilpailukykyistä innovaatiokeskittymää. Hankkeeseen on valittu edistettäväksi keihäänkärkiä, jotka tähtäävät uudentyyppiseen liiketoimintaan sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden tiivistyvään yhteistyöhön ja verkottamiseen alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Keihäänkärjet ovat 1) palvelujen kehittäminen, 2) tutkimusympäristöt ja 3) luovat toimialat. Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelujen osatoteuttamispanostus hankkeeseen on 18 kuukauden aikana laskennallisesti 100 työpäivää (rahassa arvioituna euroa). Hankkeeseen osallistuminen osatoteuttajana on merkinnyt siis Pirkko Korhosen työpanoksen suuntaamista erityisesti hankkeen Luovien toimialojen toimenpidekokonaisuuteen. Vuoden 2011 aikana luovien toimialojen kehittämisessä keskityttiin kokoamaan yhteen alueen erilaiset luovat ja innovatiivisimmat edelläkävijät, championit, edistämään yhtälailla sekä luovilla aloilla toimivien keskinäistä yhteistyötä ja koordinaatiota että yli toimialarajojen tapahtuvaa innovatiivista toimintaa. Myös luovien toimintaympäristöjen suunnitteluun kiinnitettiin erityistä huomiota (Kankaan Kulttuuri, Veturitalli, konserttisali). Yhteistyössä yliopiston, ammattikorkeakoulun, Keski-Suomen liiton ym. suurten toimijoiden lisäksi olivat mukana myös esimerkiksi Hub Jyväskylä ja Monkey Business. Kansainvälisen bechmarkkauksen tuotoksena syntyi X4 -julkaisu, postikorttikokoelma muutamasta eurooppalaisesta hyvästä käytännöstä. 8

9 Hankkeen toimijoiden (Agora X) palavereihin, yhteisien tilaisuuksien järjestämiseen (esim. Suuri Risteys, Etzkowitz- ja Kenney -seminaarit, Yliopisto palveluinnovaatioiden kehittäjänä - seminaari) sekä loppuraporttien suunnitteluun ja valmisteluun Pirkko Korhonen osallistui myös säännöllisesti viikoittain. Mainittakoon vielä, että em. hanke oli mukana myös valtakunnallisen palveluinnovaatiot ja tuottavuus -seminaarin järjestämisessä. Kehittäjien verkosto (I VII) Innovaatiopalvelut käynnisti kaupunkiorganisaation kehittäjien verkoston toiminnan keväällä Tavoitteena on luoda kaupungille oma kehittämis- ja tutkimusohjelma, joka sisältää mm. hankerekisterijärjestelmän, jolla voidaan nykyistä johdonmukaisemmin seurata ja suunnitella kaupungin kehittämistoimintaa. Vuoden 2011 keskeiset kehittämishankkeet koottiin syksyn 2011 aikana yhteiseksi koosteeksi, jota käytetään pohjana kaupungin kehittämisohjelman valmistelussa. Kehittäjien verkosto kokoontui säännöllisesti. Kehittäjien verkoston toimintaan on osallistunut hallintokeskuksen, innovaatiopalvelujen sekä kaupungin palvelualueiden kehittämistehtävissä toimivia henkilöitä. Verkosto kokoontui säännöllisesti. Kuntalaisten kansalaisraati (I IV, VII) Kuntalaisten kansalaisraati -menetelmään tutustuminen ja käyttöönoton valmistelu alkoi alkuvuodesta 2011 yhteistyössä Vaasan yliopiston Ihmisen ääni (Citizens voice) -hankkeen kanssa. Asiaa pohtimaan koottiin työryhmä pohtimaan kuntalaisten kansalaisraati-pilotin toteuttamista ja teemoja. Syksyllä 2011 aiheiksi täsmentyivät yleiskaavavalmisteluun liittyvää täydennysrakentamisen periaatteita käsittelevä kansalaisraati sekä uutta asiakaspalvelumallia käsittelevä kansalaisraati. Kuntalaisten kansalaisraateja valmisteleva työ (ilmoittautumismenettely, tiedottaminen, markkinointi, työnjako ym.) tehtiin loka marraskuussa. Tammikuun 2012 kansalaisraati koottiin joulukuussa Tutkijatohtori Harri Raisio Vaasan yliopistosta vastasi toimijoiden kansalaisraativalmennuksesta. Jyväskylän kaupunki toteuttaa ensimmäisenä kuntavetoisen kansalaisraadin tammikuussa Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma (I IV, VI VII) Jyväskylän kaupungin lasten ja nuorten osallisuuden monialaisen kaupunkiohjelman tavoitteena on arvioida Jyväskylän kaupungin palveluiden lasten ja nuorten osallisuutta ja mallintaa jo olemassa olevia osallistavia käytäntöjä näkyviksi. Tavoitteena on myös kehittää yhdessä kaupungin palvelualueiden kanssa pysyviä toimintatapoja, jotka mahdollistavat lasten ja nuorten osallisuuden mm. heitä koskevien tilojen, palveluiden ja ympäristön suunnittelussa. Ohjelman valmistelusta vastaavat nuorisopalvelut ja innovaatiopalvelut. Lasten ja nuorten osallisuuden monialaisen kaupunkiohjelman valmistelu käynnistyi ohjelmatyön pohjaksi tehdyillä alkukartoituksilla vuoden 2010 lopussa ja 2011 alussa. Alkukartoitusten kautta selvitettiin lasten ja nuorten käsityksiä osallistumisen ja vaikuttamisen nykytilasta sekä samalla kerättiin kehittämisehdotuksia ja -ideoita ohjelmatyöhön. Kaupungin eri palveluissa käytössä olevia lasten ja nuorten osallistumisen työkaluja kartoitettiin alkusyksystä 2011 ja syksyllä käytiin myös kaikille asiasta kiinnostuneille avoin lähetekeskustelu. Näiden aineistojen pohjalta koottu kommentointiversio lasten ja nuorten osallisuuden monialaisesta kaupunkiohjelmasta saatiin valmiiksi vuoden 2011 lopussa. Lasten, nuorten, kaupungin palveluyksiköiden ja asiasta muutoin kiinnostuneiden kommenttikierroksen jälkeen ohjelma tullee lautakuntakäsittelyyn kevään 2012 aikana. Lisätietoja: 9

10 Palvelu- ja organisaatiouudistus 2013 (USO) (I VII) Innovaatiopalvelujen henkilöstöresurssia käytettiin vuonna 2011 merkittävästi uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelussa. USO-valmisteluun osallistuttiin mm. työskentelemällä aktiivisesti selvityshenkilötyöryhmässä, palvelukokonaisuuksien eri prosessien kehittämistyössä (ml. työryhmät ja henkilöstön koulutus-/kehittämistilaisuudet) ja uuden asiakaspalvelumallin valmistelussa. Lisäksi innovaatiopalvelujen kehittämisjohtaja sai tehtäväkseen valmistella Kilpailukyky ja kaupunkikehitys -pääprosessin (K2) kehittämistoiminnan osuuden. Valmistelutyö jatkuu vuonna Uuden asiakaspalvelumallin kehittämistyö on ollut merkittävä osa USOvalmistelukokonaisuutta. Asiakaspalvelumallin kehittäminen hankkeistettiin elokuusta 2011 lähtien (ks. s. 11). Palvelujen, palvelukonseptien ja toimintatapojen kehittäminen (innovaatioprosessityöskentely) (III, IV, VI) Palvelujen, palvelukonseptien ja toimintatapojen kehittäminen innovaatioprosessityöskentelynä toteutui seuraavissa: - Asiakaspalvelukonseptin (ASPA) valmistelevat workshopit palvelualueiden edustajille - Asiakaslähtöisyys -teemallinen työskentely hallintokeskuksen kehittämisseminaarissa - Kaupunkirakennepalvelujen asiakasraati yksityisille rakentajille - Kaupunkirakennepalvelujen asiakasraati yrityksille ja yhteisöille - Kasvu, oppiminen, perheet -palvelukokonaisuuden henkilöstön kehittämisiltapäivät - Kasvu, oppiminen, perheet -työryhmän työskentelyn menetelmällinen ohjaaminen - Kasvu, oppiminen perheet -innotiimin työskentelyn menetelmällinen ohjaaminen - Nuorisopalvelujen henkilöstön kehittämispäivät - Osallistuminen korkeakouluopiskelijoille suunnatun IDIS-ideointikilpailun konseptin suunnitteluun ja toteuttamiseen - Terveys ja sosiaalinen turvallisuus -palvelukokonaisuuden henkilöstön kehittämispäivät - Terveys ja sosiaalinen turvallisuus -palvelukokonaisuuden esimiesten kehittämispäivä - USO-henkilöstöraati Uuden sukupolven esimies -työskentely talouskeskuksen kanssa - Vammaispalvelujen johtoryhmän ja palveluyksiköiden esimiesten kehittämispäivät Tutkimuksen tukipalvelut kaupunkiorganisaation sisällä (I III, VI) Innovaatiopalvelut on antanut asiantuntijapalvelua kaupunkiorganisaation yksiköille liittyen tiedonkeruuseen, tutkimuksiin ja selvityksiin. Osassa asiantuntijapalveluun on kuulunut sekä selvitysten sisällön suunnittelu, toteutus ja tulosten käsittely ja raportointi, kun taas osassa kyse on ollut esimerkiksi kyselyn teknisestä toteuttamisesta. Lisäksi Webropolkyselyohjelman pääkäyttäjyyteen liittyy käyttäjien koulutusta ja neuvontaa. o Toiminnallisten riskien arviointi 2011 o Yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011 o JYTE -kartoitus o Jyväskylä -sopimuksen kysely o Nuorten liikuntakysely o Uhkatilanne ja läheltä piti -tapahtumien sähköinen ilmoitus o Hallitustyöskentelyn arviointi (kaupungin tytäryhtiöt) o Osallisuustyöryhmäkysely 10

11 o Kirjaston asiakaskysely o Osaava talkelainen talouskeskuksen osaamiskartoitus (ei toteutettu) URBACT II: Creative Clusters -hanke (EU-hanke) (II, III, V, VI) Jyväskylän kaupunki on mukana vuosina URBACT II: Creative Clusters - hankkeessa erityisteemanaan Culture and Wellness. Jyväskylän hankeosuuden toiminnat koskettavat erityisesti kulttuurin ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä. Teema niveltyy myös alueella toteutettaviin muihin hankkeisiin (esim. CREA-RE, LYSTI, MAALI). Tämän EU-hankkeen lähtökohtana on, että luovat alat ja luova talous voisivat vahvemmin toimia yhteiskunnallisen kehittämisen vauhdittajina suurten kaupunkien lisäksi myös keskikokoisissa kaupungeissa kuten Jyväskylässä. Hankkeen tavoitteena on edistää kokemuksien saamista ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa partnerimaiden välillä sekä ehdottaa uusia menettelytapoja luovien alojen aseman vahvistamiseksi osana yhteiskunnallista kehittämistä. Innovaatiopalveluissa hallinnoidaan ja koordinoidaan Jyväskylän hankeosuuden kokonaisuutta. Vuoden 2011 aikana saatettiin päätökseen yhteistyö koululaisten alueparlamenttien kanssa (Nuksu-hanke): paras alueellinen suunnitelma, Huhtasuon pikkuparlamentilta, koulun pihojen kehittämiseksi palkittiin. Hyvinvointiklinikkapilotteja jatkettiin (mm. K-S:n liiton henkilöstölle) ja klinikan toimintakonseptin vakiinnuttamista selviteltiin. Kevään aikana syvennyttiin yhteistyöhön yli organisaatiorajojen koordinaation synnyttämiseksi luovien alojen toimijoiden välille. Kansainvälinen toiminta jatkui edelleen vilkkaana: kevään ja kesän aikana jyväskyläläisedustus vieraili kahdesti Barnsleyn kaupungissa (workshop 3/2011 ja Barnsleyn kutsuma erityisvierailu pysyvämmän yhteistyön aikaansaamiseksi 9/2011) ja hankkeen loppuseminaarissa Portugalin Obidoksessa (6/2011). Hanke päättyi heinäkuussa 2011, tosin sen viimeinen raportointikausi jatkui aina lokakuuhun saakka. Valtaosa projektipäällikön ja paikallisen tukiryhmän resursseista käytettiin Local Action Planin (LAP) tuottamiseen ( _nettiin.pdf). Uusi asiakaspalvelumalli (I VII) Jyväskylän kaupunki osallistui vuoden 2010 aikana 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelman kärkihanketyöskentelyyn, jonka yhtenä osahankkeena oli asiakaspalvelukeskuskonseptin (ASPA) kehittäminen vuosina KuntaIT - vetoista valtakunnallista ASPA - konseptin kehittämistyötä tehtiin syksyllä 2010 ja keväällä 2011 kuntien edustajien yhteisissä työpajapäivissä. Kaupungin yhteistyö KuntaIT:n ja verkostokuntien kanssa on jatkunut syksyn 2011 aikana ja jatkuu edelleen. Jyväskylässä innovaatiopalveluissa käynnistettiin syksyllä 2010 Uusi asiakaspalvelumalli hankkeen valmistelu, jonka pohjalta voitaisiin tehdä sopimus hankkeen käynnistämisestä. Uuden sukupolven organisaatiotoimikunta teki linjauksen projektiin lähtemisestä keväällä Elokuussa työnsä aloitti hankkeen projektipäällikkö Päivi Haapajoki ja syyskuussa 40 hengen projektiryhmä, jossa on edustettuna Jyväskylän kaupungin kaikki palvelualueet. Asiakaspalvelun asiantuntijat ja henkilöstön edustajat ovat vahvasti sitoutuneet kehittämään yhdessä uudenlaista asiakaspalvelumallia. Projektiryhmä on jaettu kolmeen työryhmään, joista on nimetty edustajat suunnitteluryhmään. Esitykset ja muistiot löytyvät asiakirja-arkisto Aatusta (USO yhteiset Uusi asiakaspalvelumalli ). Hanke on koko kunnan palvelurakennetta koskettava muutosprojekti ja kiinteä osa Jyväskylän uuden sukupolven palvelujen ja organisaation (USO) rakentumista. Sekä uusi organisaatiorakenne että johtamisjärjestelmä tukevat osaltaan kuntalais- ja asiakasnäkökulmasta ta- 11

12 pahtuvaa palvelukokonaisuuksien rakentumista ja toimintatapojen jatkuvaa uudistamista. Hallinnon valmisteluun kuuluu kiinteästi kaupungin uuden asiakaspalvelumallin kehittäminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2012 talousarvioesityksen Uusi asiakaspalvelumalli on esityksessä yhtenä strategisena kehittämishankkeena. Tavoitteena on parantaa kuntalaisten saamaa asiakaspalvelua. Tehokas asioiden hoitaminen ja päällekkäisyyksien karsiminen ovat keskeisiä kehittämisen kohteita. Asiakkaan palvelutarpeisiin pyritään vastaamaan hänelle parhaiten sopivalla tavalla, joten sähköistä asiointia, puhelinpalvelua ja paikan päällä annettavaa palvelua kehitetään monipuolisesti. Asiakaspalvelun laatua parannetaan kehittämällä myös olemassa olevia palveluita ja palveluohjausta. Kuntalainen voi saada asiansa vireille ilman erityistä perehtymistä organisaatioon. Uuden asiakaspalvelumallin valmistelun yhteydessä kehitetään nykyisestä yhteispalveluverkostosta aiempaa toimivampi. Syksyn 2011 aikana edettiin esiselvityksessä siten, että nykytilan kuvaukset valmistuivat ja kartoitus kohti uutta toimintatapaa on luonnosvaiheessa. Henkilöstön koulutuksen suunnittelu alkoi elokuussa ja kustannushyötyryhmä aloitti työskentelynsä marraskuussa. Määrittelyvaiheeseen voidaan siirtyä vuoden 2012 alussa ja silloin ryhmät miettivät palvelukanavien kehittämistä (sähköinen, puhelin ja fyysinen). Uuden asiakaspalvelun toimintamallin vaiheittainen käyttöönotto on vuonna 2013 yhdessä USO:n kanssa. Uuden asiakaspalvelumallin pilotiksi valittiin vanhus- ja vammaispalveluiden OIVA-keskus, joka avataan vaiheittain vuoden 2012 alusta lähtien Vuoden 2011 osalta hankkeen rahoitus toteutettiin innovaatiopalvelujen sekä tietohallinnon määrärahoista. Projektin rahoitusta vuodelle 2012 määriteltiin Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarviossa. Hankkeen edistymistä on raportoitu tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle, uuden sukupolven organisaatiotoimikunnalle ja hallintokeskuksen johtoryhmälle. Johtohenkilöitä ja palvelualueiden esimiehiä on pidetty ajan tasalla hankkeen etenemisestä. Kaupungin henkilöstölle kerrotaan asioita henkilöstön uutiskirjeissä, henkilöstötilaisuuksissa ja työpaikkakokouksissa. Uusi asiakaspalvelumalli-hankkeen omat sivut löytyvät kaupungin INTRAsta Yritysvaikutusarviointi (YRVA) -työkalun kehitystyö (II VI) Innovaatiopalvelut koordinoi ja antoi asiantuntija-apua YRVA-työkalun pilotointiin kaupunkirakennepalveluissa ja siihen liittyvään pro gradu -työhön, joka valmistui keväällä YRVAtyökalun hyödyntämistä on jatkettu sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueelle ja se on kytketty vahvasti sekä USO-valmistelutyöhön (yrittäjät mukana esim. vanhuspalvelualueen työryhmissä) että palveluseteliformaattiin. YRVA -työkalun käyttö mekaanisena, yksiselitteisenä toimenpiteenä on osoittautunut sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueella vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. YRVA -työ jatkuu kuitenkin tiiviinä ja systemaattisena. Innovaatiopalvelut (Pirkko Korhonen) ja sosiaali- ja terveyspalvelualueen viestintäpäällikkö ovat valmistelemassa struktuuria vuodeksi 2012 Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä Keski-Suomen yrittäjien ja Jyväskylän yrittäjien yhteistyön toimintamalliksi, Jyväskylän yrittäjien paikallisjärjestön uusi puheenjohtaja Petrikki Tukiainen on toiminut yrittäjien yhdyshenkilönä. Ajankohtaisia yhteistyömahdollisuuksia käsitellään jatkossa yrittäjien kokouksissa, lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden johtoryhmä kutsuu yrittäjät säännöllisesti lokakuun ensimmäiseen johtoryhmän kokoukseen ja vastavierailu toteutetaan sopivana ajankohtana yrittäjien kutsumana keväisin. Palvelualueen viestintäpäällikkö on valmistellut lisäksi yhteistyön näkyvyyttä viestinnän ja markkinoinnin nä- 12

13 kökulmasta. Palvelusetelimalleihin liittyvissä asioissa yhdyshenkilönä on toiminut Riitta Pylvänen. Älykästä työmatkaa! -liikkumisen ohjaushanke (I V, VII) Liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenneviraston rahoittaman Älykästä työmatkaa! - hankkeen tavoitteena oli Jyväskylän kaupunkiorganisaation työntekijöiden (noin 7000) työmatkaliikkumisen ohjausmallin luominen sekä työyksiköissä tapahtuvan työpäivän aikaisen liikkumisen ohjaaminen. Hankkeen avulla pyrittiin yksityisautoilun ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen koordinoidumman liikkumisen avulla. Tavoitteena oli aktivoida Jyväskylän kaupungin henkilöstöä lihasvoimin tapahtuvaan työmatkaliikkumiseen hyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi. Vuonna 2011 Älykästä työmatkaa - hankkeessa käsiteltiin joulukuussa 2010 koko kaupungin henkilöstölle tehdyn työmatkaliikkumisen kyselyn tuloksia ja tiedotettiin niistä. Keväällä 2011 rakennettiin työmatkaliikkumisen intra-sivusto työntekijöiden käyttöön (verkossa tapahtuva liikkumisen ohjaus). Sivuston kautta työntekijät saavat monipuolista tietoa mm. työmatkaliikkumiseen liittyvistä asioista ja ajankohtaisista tapahtumista. Kaupungin työntekijöille rakennettiin myös oma kimppakyytipalsta. Työmatkaliikkumisohjaajia, ohjuksia, valmennettiin työyksiköissä tapahtuvan työmatkaliikkumisen ohjaamisen käynnistämiseksi. Ohjuksen tehtävänä on opastaa, informoida ja innostaa työkavereitaan älykkäämpään liikkumiseen sekä työmatkoilla että työpäivän aikana. Keväällä järjestettiin liikkumisen ohjaus-orientoitunut kuukausi, työmatkaliikkumisen toukokuu, jolloin kaupungin työntekijöitä motivoitiin lihasvoimin tapahtuvaan työmatkaliikkumiseen sekä pohtimaan omaa työmatkaliikkumistaan erilaisin tempauksin, mm. valtakunnallinen pyörällä töihin -päivä, aamupala Albassa älykkäästi liikkuville, pyöränhuollon kurssi. Jyväskylän kaupungin joukkue oli mukana myös valtakunnallisessa kilometrikisassa. Hankkeen yhteydessä edistettiin joukkoliikenteen käyttämistä ja lihasvoimin tapahtuvaa työmatkaliikkumista monin keinoin, mm. hankkimalla työyhteisöpolkupyöriä, työyhteisöbussilippuja sekä liityntäpyöräpysäköintikatoksen rakennuskustannuksiin osallistumalla. Lisätietoja: elma/rahoitettavat_hankkeet_ /alykasta_tyomatkaa!_-hanke_syksy_ Edellisten lisäksi innovaatiopalvelut on mukana - useissa kaupungin sisäisissä työryhmissä, mm. o Agora X projektiryhmä o EU-hanketyöryhmä o hallinnon kehittämisen ryhmä o hallintokeskuksen johtoryhmä o hankintojen ohjausryhmä o ICT-ohjausryhmä o Kankaan Kulttuuri -suunnitteluryhmä o kaupungin ilmasto-ohjelmatyöryhmä o Kaupungin Kangas -suunnitteluryhmä o kaupungin kansainvälisten asioiden ryhmä o kaupungin kehittäjäverkoston työskentely sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinointi o kaupungin nettiryhmä o kaupungin viherpolitiikan projektiryhmä ja ohjausryhmä 13

14 o kaupungin ympäristöryhmä o kulttuuri- liikunta- ja nuorisopalvelujen palvelualueen johtoryhmä ( Sitko ) o museoselvitystyöryhmä o Palvelumuotoilu -työryhmä o sosiaalisen median linjaukset -työryhmä o sähköisen kokouskäytännön projektiryhmä o USO:n kasvu, oppiminen ja perheet -työryhmä o Verkkopalvelujen uudistamisen koordinaatioryhmä o Veturitalli -suunnitteluryhmä o viestintävastaavat o Viherpolitiikan projektiryhmä - asiantuntija- ja ohjausryhmissä, mm. o 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelman Palveluprosessien ja innovaatioiden kehittäminen -kärkihankkeen työryhmä o Aluevaikuttaminen kunnanosien ja maaseudun kehittämisessä -hanke (AL- VA, Kuntaliitto) o DI/FM-yhteiskoulutuksen kehittäminen -ESR-hankkeen ohjausryhmä o Gruppo -profilointityöryhmä o Innovaatiokeskittymää tukevat keihäänkärkihankkeet -ohjausryhmä o Kansalaistoiminnankeskus Mataran ohjausryhmä o kaupungin viherpolitiikan ohjausryhmä o Keski-Suomen Keskuskauppakamarin isännöimä hankintatoimen selkiyttämistyö o Kulttuuriaitan tutkimuksen asiantuntijatyöryhmä o Liikkumisen ohjaamisen ohjelma (Liikennevirasto ja Motiva) o Luovan alan asiantuntijat -ryhmä (Keski-Suomen liitto) o Luovan talouden maakunnallinen kehittäjäryhmä o MAALI-hankkeen ohjausryhmä o Music, culture and health (MUCH) verkosto o Raparperi -yhteistyöryhmä o sähköisen kokouskäytännön ohjausryhmä o Tieka- tietoyhteiskunta kaikille -hankkeen asiantuntijaryhmä o Wanted duuneja -työryhmä o Viherpolitiikan ohjausryhmä o Älykästä työmatkaa! -hankkeen ohjausryhmä - tapahtumayhteistyö ja verkostokoordinaatio o Biokaasulla liikkeelle Jyvässeudulla -verkosto o Creative Wellnet -verkosto o Hyvin voidaan? -seminaari o IDIS-ideointikilpailu korkeakouluopiskelijoille o Innovaatiopalvelujen toiminnan esittely eri tahoille (esim. Jykesin kansainvälisille vierailijaryhmille) o Järjestöfoorumi o kansainvälinen asiantuntijavaihto (Vilnan yliopiston Cultural Management oppiaineen kutsuvierailu Kaunasiin ja professori Donatas Pilinkuksen vastavierailu Jyväskylässä) o Kansalaisraati-verkosto (Citizens voice) o Kulttuuritutka -seminaari o Pyöräilyviikon tapahtumajärjestäjät o Rahoituspäivät luovien alojen toimijoille 14

15 o Seniorisoittajat -seminaari o Train the Trainer -verkottumis- ja koulutuspäivät hankehallinnoijille Lautakuntaprosessiin sekä tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan työskentelyyn liittyvät hallinnolliset asiat hoidetaan innovaatiopalveluissa. 5. Talous Vuoden 2011 talousarviossa tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja sen alaiselle toiminnalle (ml. yhteispalvelupisteet Säynätsalossa, Korpilahdella ja Tikkakoskella) varattiin yhteensä Ennakkotietojen perusteella talous toteutui kokonaisuudessaan suunnitellusti. 15