Palkansaajien puolustajasta työelämän kehittäjäksi SIVU 6. Työnantaja kans. ja omal porukal se jälkee kahtee!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palkansaajien puolustajasta työelämän kehittäjäksi SIVU 6. Työnantaja kans. ja omal porukal se jälkee kahtee!"

Transkriptio

1 Palkansaajien puolustajasta työelämän kehittäjäksi SIVU 6 Työnantaja kans kunnol yhtee - ja omal porukal se jälkee kahtee!

2 Päätoimittaja/ Huvudredaktör Satu Henttonen Toimitus Anne Nordström GSM Ratamestarinkatu 11, 7 krs Helsinki Painos: kpl Paino: SLY-Lehtipainot Oy Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa 2015 ISSN Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry Universitetens och forskningssektorns personalförbund Assiociation of Finnish University and Research Establishment Staff Ratamestarinkatu 11, 7 krs Helsinki Banmästargatan 11, 7 vån Helsingfors Puheenjohtaja/ ordförande Satu Henttonen GSM Viestintäkoordinaattori/ Kommunikationskoordinator Antti Sadinmaa GSM Sihteeri/ sekreterare Kristina Sten Yliopistosektori/ Yksityiset alat Neuvottelupäällikkö/ Förhandlingschef Katja Heikkilä GSM Yliopistot ja OKM:n hallinnonalan virastot Asiamies/Ombudsman Aki Nieminen GSM Käännös, översättning, svenska Kerstin Holmström Kannen ja ilmoitusten layout ja toteutus Kimmo Nordström SISÄLTÖ 1/ Tampere 3 hanke Sisäisen turvallisuuden resurssitarpeet Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos osaksi Helsingin yliopistoa Digitalisaatio on päivän sana STTK:n uusi edunvalvontajohtaja Palmenialle uusi johtaja 5 Duaalimallin tulevaisuus pöydällä korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä Karilleajo ei estä hyvää työmarkkinayhteistyötä Rahoitus-vastuu siirtyi valtiolle 6 Palkansaajien puolustajasta työelämän kehittäjäksi toiveita ay-liikkeelle 8 Työantaja kans kunnol yhtee ja omal porukal se jälkee kahtee! 10 Laboratorioista eläintenhoitajiin latelaisista on moneksi! Laboratorio- ja teknisen henkilöstön toimikunta 12 Yksi kaikkien puolesta 13 Arjen näkymättömät sankarit Pardian vaikuttavuus-kampanja Askarruttaako jokin asia mieltäsi? 14 EKOLOGIA, PALKKATYÖ, TULEVAISUUS Pardian nuorisostipendi Pauli Borodulinille 17 Nuori pitää perehdyttää työtehtävien lisäksi myös talon tapoihin Kolumni: Tyhmät kysymykset kunniaan 18 Työntekijän ABC Työsopimuksen tekeminen ja muutokset? 20 Varo kolhuja etätyössä Työmarkkinat moninaistuvat Kevättä rinnassa! Kevään merkit ovat varmat. Lisääntyneen valon myötä talitiaiset ovat jo heläyttäneet ilmoille sointuvan kevätlaulunsa. Suurin osa työntekijöistä tyytyväisiä työajan joustoihin 21 Palkalla pitää elää Jäsenetuna maksuton puhelinneuvonta 22 Nautinnollisia kahvihetkiä Uni suloinen Suklaa tunteiden sytyttäjänä Leipien terveysaatelia Hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa 23 Kaikki lähtee jaloista Sipuli on Vuoden Vihannes 2015 Arki tutuksi 24 Sivistyksen asialla Kirjastoteesit Työttömyysturvaan muutoksia vuoden vaihteessa 27 Työyhteisöltä saatu tunnustus on merkittävin ja aidoin tunnustus minkä voi saada 28 STTK:n eduskuntavaalikampanjan tilaisuus Rovaniemellä 29 JYHYn 70-vuotinen taival HYHY on rento 95 vuotias 30 Från löntagarens försvarare till arbetslivsutvecklare - önskemål till facket Ett halvt kilo om dagen! 31 The most valuable benefit union can offer Kansikuva: Jarno Mela

3 Pääkirjoitus Ledare? Paras ja vahvin jäsenetu Liiton jäsenyys on ikään kuin työsuhteen vakuuttaminen. Vaikka työsuhteeseen ei juuri nyt liittyisikään ongelmia, voi esimerkiksi yksikön lopettaminen, organisaatiomuutos tai taloudellis-tuotannolliset irtisanomiset tulla kuitenkin yllätyksenä. Aina on hyvä pitää vakuutukset kunnossa onnettomuuksien varalta. Ammattiyhdistysliike syntyi puolustamaan työntekijöiden oikeuksia. Sen ansiosta työntekijät ovat saaneet viisipäiväisen työviikon, vuosiloman, työttömyysturvan ja monia muita etuja. Nämä eivät ole syntyneet tyhjästä vaan tiukoilla neuvotteluilla. Nykyisin ammattiliittojen tavoitteena on kehittää työelämää yhteistyössä työnantajien kanssa, mutta työsuhteen ehtojen noudattamisen valvonta on tärkeää. Tämän vuoksi luottamusmiehiä tarvitaan. He ovat liiton lähin tuki jäsenelle. Liittoon kuulumattomalla työntekijällä ei ole työpaikalla tukenaan luottamusmiestä, jonka puoleen voi kääntyä, jos epäilee tulleensa kohdelluksi väärin. Vaikka luottamusmiehiä vaaditaankin ajamaan kaikkien työntekijöiden asioita, he valvovat ennen kaikkea jäsenten etua. Esimerkiksi irtisanomistilanteissa luottamusmies auttaa vain järjestön omia jäseniä. Paras jäsenetumme on luottamusmiesverkostomme. Sen avulla epäkohdat tulevat esille ja otetaan käsittelyyn työnantajan kanssa. Työsuojeluvaltuutetut edustavat puolestaan kaikkia työpaikan työntekijöitä ja nämäkin vastuunkantajat löytyvät usein aktiivisista ay-ihmisistä. Periaatteetkin puhuttavat. Luotamme usein siihen, mikä on allekirjoituksella vahvistettu. Jos sovittua asiaa loukataan, rahallinen menetys ei tunnu niin pahalta kuin koettu periaatteellinen vääryys. Työsuhde-erimielisyyden hoitaminen vaatii aikaa ja voi kestää kauan. Tähän on saatava parannusta ja sen eteen liitto toimii tavoitteellisesti. Luottamusmiehet, liiton puheenjohtaja sekä Pardian juristit ja asiamiehet tekevät työtä väärin kohdeltujen jäsentemme eteen. Tämän edun työntekijä saa liittymällä liittoon. Liittomme aloittaa tänä keväänä kiertämisen jäsentemme työpaikoilla. Keskustelemme eri yhteyksissä yliopistoissa, virastoissa ja yrityksissä tehtävän työn nykytilasta ja tulevaisuudesta. Universitas-lehden lukija - olitpa jäsen tai et tule kertomaan työelämäsi kuulumisista. Vår bästa och starkaste medlemsförmån Ett medlemskap i förbundet är som en försäkring för arbetsförhållandet Även om det för tillfället inte finns några problem i ens anställning kan t.ex. nedläggningen av en enhet, organisationsomställningar eller uppsägningar av ekonomiska eller produktionsrelaterade skäl komma som en överraskning. Det är alltid bra att ha försäkningarna i skick med tanke på oförutsedda händelser. Fackföreningarna bildades ursprungligen för att försvara arbetstagarnas rättigheter. Tack vare facket har de anställda fått femdagars arbetsvecka, semester, arbetslöshetsskydd och många andra förmåner. Förmånerna har inte uppkommit ur tomma intet utan är resultat av hårda förhandlingar. Idag är fackförbundens mål att utveckla arbetslivet i samarbete med arbetsgivarna, men det är viktigt att övervaka att anställningsvillkoren iakttas. Därför behöver vi förtroendepersoner. De är förbundets stöd för sina medlemmar. En arbetstagare som inte hör till förbundet har inte på sin arbetsplats en förtroendeperson till stöd, att vända sig till om hen misstänker att hen blivit fel behandlad. Trots att det krävs att förtroendepersonen ska bevaka alla arbetstagares intressen, bevakar de i första hand medlemmarnas intressen. I fråga om exempelvis uppsägningar hjälper förtroendepersonen bara organisationens egna medlemmar. Vårt nätverk av förtroendepersoner är vår bästa medlemsförmån. Via förtroendepersonerna kommer missförhållanden fram och tas till behandling med arbetsgivaren. Arbetarskyddsfullmäktige representerar för sin del alla anställda på en arbetsplats, och också här hör ansvarspersonerna ofta till de fackligt aktivas skara. Också principerna är på tapeten. Vi litar ofta på avtal som bekräftats genom underskrifter. Om ett avtal bryts känns den principiella förorätten ofta minst lika svår som den finansiella förlusten. Det krävs mycket tid för att reda upp oenigheter på en arbetsplats och de kan pågå länge. Detta är något som måste förbättras, och förbundet arbetar målmedvetet på saken. Förtroendepersonerna, förbundets ordförande och Pardias jurister och ombud arbetar för de medlemmar som behandlas orätt. Detta är en av de förmåner som anställda får genom att ansluta sig till förbundet. I vår startar vårt förbund en värvningskampanj på våra medlemmars arbetsplatser. Vi kommer i olika sammanhang att ta upp frågor om nuläget och framtiden för det arbete som utförs vid universitet, ämbetsverk och företag. Du som läser Universitas-tidningen är, vare sig du är medlem eller icke-medlem, välkommen med och berätta om vad som sker på din arbetsplats. Puheenjohtaja Satu Henttonen Kuva: Nina Kellokoski Ordförande Satu Henttonen 3

4 Ajassa liikkuu Tampere 3 hanke Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu ovat mukana selvityksessä, jossa tutkitaan kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhteistyömahdollisuuksien lisäämistä, jopa yhdistymistä. Toukokuun lopussa valmistuvassa selvityksessä pääpaino on tutkintojen sisältöjen ja tavoitteiden tarkastelussa. Haetaan yhdistelmiä, joilla voitaisiin viedä järkevämmin opintoja eteenpäin niin, että saataisiin synergiaetuja hyödynnettyä esim. insinöörikoulutuksen ja diplomi-insinöörikoulutuksen toteuttamisessa. Tamperelaiset etsivät myös mahdollisia uusia koulutussisältöjä, jotka toisivat sellaista uutta osaamista, jota yhteiskunnassa tällä hetkellä tarvitaan. Oppilaitosten yhdistäminen yhdeksi organisaatioksi ei ole sekään täysin poissuljettua. Liitossa kannetaan huolta henkilöstön asemasta tässä hankkeessa. Ammattijärjestöt suunnittelevat asiaan liittyvän tilaisuuden järjestämistä loppukevään aikana. (SH) Sisäisen turvallisuuden resurssitarpeet YHL on kommentoinut Pardian lausuntoa sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitarpeita arvioivalle parlamentaariselle työryhmälle. Lausunnossa YHL kiinnittää huomiota erityisesti poliisin ja tullin resursointiin harmaan talouden vastaisessa työssä. Liitto korosti lausunnossaan kyberturvallisuuden ja Pelastusopiston henkilöstövoimavarojen turvaamista. (SH) Digitalisaatio on päivän sana Maamme hallitus katsoo, että digitalisaatiota tarvitaan talouden rakenteiden uudistamiseksi, jotta maahan syntyisi korkeamman jalostusasteen työpaikkoja. Digitalisaatio nähdään kaikkein potentiaalisimpana kasvun ja julkisen sektorin tuottavuuden kohentamisen lähteenä. Rohkeimpien arvioiden mukaan teollinen internet saattaa kasvattaa kansantuotetta globaalisti jopa 25 prosenttia vuosikymmenen kuluessa. (AN) Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos osaksi Helsingin yliopistoa Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos siirtyi oikeusministeriön hallinnonalalta osaksi Helsingin yliopistoa vuoden alusta. Samalla tutkimuslaitoksen nimi muuttuu Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutiksi (Krimo). Laitoksen henkilöstö siirtyi Helsingin yliopiston palvelukseen. Laitoksen tehtävät säilyvät pääosin entisellään. Yhdistämisen taustalla on valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta koskeva valtioneuvoston periaatepäätös. (AN) STTK:n uusi edunvalvontajohtaja STTK:n uutena edunvalvontajohtajana toimii varatuomari, tanssitaiteen maisteri Katariina Murto. Murto toimi aikaisemmin SAK:n vastaavana työehtoasiantuntijana. (AN) Onko tuhat liesipaloa vuodessa paljon? Palmenialle uusi johtaja TkT Marjaana Suutarinen on nimitetty Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian johtajaksi. Uusi johtaja aloittaa tehtävässään helmikuussa. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa suunnitellaan Helsingin yliopiston täydennyskoulutusta, johon osallistuu vuosittain noin opiskelijaa. Palmeniassa koordinoidaan myös Helsingin yliopiston koulutusvientiä. (AN) 4

5 Ajassa liikkuu Duaalimallin tulevaisuus pöydällä korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämässä selvityksessä Kansainvälisiä näkökulmia Suomen korkeakoulujärjestelmän kehittämiseen tarkastellaan suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämistarpeita suhteessa Tanskan, Sveitsin, Irlannin ja Alankomaiden korkeakoulumallien kehityssuuntiin ja toimintaympäristön muutokseen. Työryhmä tuottaa myös ehdotuksia Suomen korkeakoulujärjestelmän kehittämiseksi. Keväällä 2015 valmistuvan selvityksen toteuttaa Technopolis Group. Työryhmän työn valmistuttua selvinnee duaalimallin tulevaisuus Suomessa. Sekä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE että Suomen Yliopistot ry Unifi kannattavat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön lisäämisen selvittämistä. YHL:n puheenjohtaja Satu Henttosen mielestä duaalimallin vahvuus on siinä, että se huomioi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erityisosaamisen ja -tehtävät. - Nykyinen malli mahdollistaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen keskittymisen omiin vahvuusalueisiinsa ja tehtäväkenttiinsä. Yliopistojen tehtävänä on tuottaa globaalilla mittakaavalla laadukasta tutkimusta ja opetusta, joka vastaa niin yhteiskuntaamme kuin koko planeettaamme koskeviin haasteisiin. Soveltavaan tutkimukseen ja alueellisten elinkeinorakenteiden kehittämiseen keskittynyt ammattikorkeakouluverkko on puolestaan tehokkain tapa huolehtia alueellisen tasa-arvon toteutumisesta. Tämän mallin purkaminen ei olisi kenenkään etu, Henttonen sanoo. Malli ei myöskään estä oma-aloitteista yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. YHL kannattaa yhteistyötä ja korostaa, että parhaimmat tulokset saavutetaan kiinnittämällä huomio rakenteiden sijasta uudistusten sisältöön. - Korkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä tulisi edetä aidosti sisältö edellä ja kipukohdat tulisi tuoda rohkeasti julkiseen keskusteluun. Tarkastellaan ensin koulutustarvetta ja vasta sitten rakenteita, resursseja sekä muutostarpeita nykyiseen järjestelyyn nähden. Puhutaan avoimesti rahoituksesta ja, mikä tärkeintä, otetaan sekä henkilöstöryhmät että opiskelijajärjestöt mukaan keskusteluun. Teksti: Antti Sadinmaa YHL:n viestintäkoordinaattori Avoin kutsu! Avoin kutsu Työttömyyskassa Statian Yliopistojen ja tutkimusalan asiamiespiirin kokoukseen klo Ratamestarinkatu 11, 7.krs. iso kokoushuone, Helsinki. Kokouksessa valitaan asiamiespiirin edustajat ja varaedustajat Työttömyyskassa Statian edustajistoon. Edustajiston toimikausi on kolme vuotta, joista joka kolmas vuosi on valintakokous. Ilmoittaudu mennessä Lisätietoja: Satu Henttonen, Rahoitus-vastuu siirtyi valtiolle Ammattikorkeakoulujen rahoitus siirtyi vuoden vaihteesta lähtien kokonaan valtion vastuulle. Uuden ammattikorkeakoululain myötä korkeakouluista tuli osakeyhtiömuotoisia. (AN) Karilleajo ei estä hyvää työmarkkinayhteistyötä Sopimus- ja neuvottelujärjestelmän uudistamiseen liittyvät neuvottelut päättyivät alkuviikosta tuloksettomina. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä karilleajo näissä neuvotteluissa ei saa muodostua esteeksi hyvälle työmarkkinayhteistyölle tulevaisuudessa. - Vaikka nyt ei ratkaisua saavutettu, sopimusja neuvottelujärjestelmän kehittäminen säilyy palkansaajapuolen tavoitteissa. Se on avain parempaan työelämään, sitä kautta työpaikkojen ja palkansaajien menestykseen ja myös työrauhan edistämiseen tulevaisuudessa, Palola arvioi. Hoas satsaa suomalaisiin älylukkoihin! 5

6 Suorat sanat Palkansaajien puolustajasta työelämän kehittäjäksi toiveita ay-liikkeelle Työelämä ja ihmisten arki on muuttunut kiihtyvällä vauhdilla viime vuosikymmeninä. Ammattiyhdistysliikkeen toimintaan työelämän muutokset ovat tuoneet uudenlaisia haasteita ja paineita kehittyä muutosten mukana. Ay-liikkeen on uudella tavalla perusteltava olemassaoloaan jäsenkunnalleen. Otin yhteyttä muutamaan YHL:n nuoreen jäseneen ja kävimme keskustelua siitä, millaista toimintaa ja minkälaisia arvoja ay-liikkeeltä nykypäivänä toivotaan ja odotetaan. Keskusteluun osallistuivat Jennifer Fors Åbo Akademista ja Tapio Piironen Helsingin yliopistosta. Mukana somessa Palkansaajien keskusjärjestöt ovat herätelleet jäsenistöään ja kaikkia palkansaajia vuoden vaihteen Mikä fiilis -kampanjallaan, johon on voinut törmätä niin netissä, bussipysäkillä kuin mediassakin. Kampanjan some-osuus, eli sen sloganin merkitseminen jaettuihin kuviin tai kirjoituksiin sosiaalisessa mediassa ei oikein lähtenyt lentoon. Kyselin Forsin ja Piirosen mielipiteitä kampanjasta. - En epäile, että tällaisia kampanjoita tarvitaan, koska kaikille nuorille ei ole välttämättä itsestään selvää, mitä ammattiliitot edustavat ja miten nuoret itse voivat hyötyä jäse- nyydestä. En ole kuitenkaan vakuuttunut siitä, että juuri tämä kampanja saa nuoret liittymään ammattiliittoihin. Kampanja toistaa samoja teemoja kuin aikaisemminkin enkä saanut selville, miksi juuri minun kannattaisi liittyä liittoon, Fors toteaa. Piironen puolestaan suhtautuu kampanjaan positiivisemmin. - On ollut hyvä idea tulla myös some-maailmaan mukaan paremmalla panoksella. Tuntuu, että järjestön henkilöstön keski-ikä on hieman noussut. Eiköhän tällaisella saada lisää mielenkiintoa nuorempien keskuudessa. Ay-liike on siis ottanut hapuilevat ensi askeleensa kohti läsnäoloa nuorison kansoittamassa sosiaalisessa mediassa. Ay-liikkeen havahduttava nykyisyyteen Keskustelimme myös nykytyöelämän epäkohdista. Sekä Piironen että Fors toivat esiin vähenevät henkilöstöresurssit työpaikoilla. Monessa yliopistossa käytiin viimekin vuonna myös irtisanomisiin johtaneita yt-neuvotteluita ja voimassa on ollut enemmän tai vähemmän tiukkoja rekrytointikieltoja, mikä aiheuttaa sen, että työpaikalle jäljelle jääneiden työkuorma kasvaa, ellei johto kykene perusteellisiin tehtävien uudelleenorganisointeihin. Toisaalta Fors kertoo omalla työpaikallaan tehdystä mittavasta organisaatiomuutoksesta. - Vaikka muutos on varmaankin tarpeen, se on viety läpi aivan liian kireällä aikataululla eikä siihen ole vielä ehditty tottuakaan ennen kuin aletaan puhua seuraavasta muutoksesta. Ennen kaikkea toivotaan henkilöstön keskuudessa tällä hetkellä työrauhaa, hän sanoo. Paikallisyhdistysten ja liiton rooliin kuuluukin toki pitää kynsin ja hampain kiinni jäsentensä eduista ja puolustaa heikompaa irtisanomistilanteessa. Tämä kuitenkin ajaa ay-toimijat helposti asenteeseen, jossa takerrutaan nykytilanteeseen eikä lähdetä mukaan kehittämään toimintaa. Yksittäisellä työpaikalla mahdollisuus osallistua kehittämiseen riippuu tietysti hyvin pitkälle työnantajapuolesta, eikä tätä mahdollisuutta välttämättä suostuta ammattiyhdistystoimijoille antamaan. Esitin keskustelussamme toiveen kuulla ayliikkeeltä rohkeita ja tuoreita avauksia sen suhteen, miten työtä tulisi tulevaisuudessa organisoida ja millaisia työelämän periaatteita noudattaa. Irtisanonut tarvitsevat tuen ja turvan, mutta niin myös entistä suuremman työkuorman kanssa työpaikalla kamppailevat. 6

7 Suorat sanat Järeämpiä toimia työelämän uudistamisessa Myös Piironen ja Fors pitävät työelämän kehittämistä yhtenä ammattiliittojen tärkeimmistä tehtävistä. - Mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuden työelämään pitää hyödyntää nyt. Valitettavasti tuntuu siltä, että henkilöstön etujen puolustaminen vie valtaosan liittojen ajasta ja voimista, eikä ehditä kunnolla suunnitella tulevaisuutta, toteaa Fors. Ammattiliitot voisivatkin olla työelämän tehostamisen humaaneja lähettiläitä ja osaajia. Ne voisivat kertoa työnantajalle esimerkiksi, miten hyödyntää sähköisiä välineitä ja järjestelmiä tehostamiseen niin, ettei niiden käytön opettelu ole yksi lisätaakka työntekijälle, vaan todellinen apu. Perusteltuja mielipiteitä voisi esittää myös siitä, minkälaista koulutusta työntekijät tarvitsevat pärjätäkseen muuttuvassa työelämässä, miten työntekijät haluavat viestittävän muutoksesta rakentavasti tai millaisia konkreettisia työelämän joustoja kaivataan. - Vaikka olen nuori ja työuran alussa, olen joskus miettinyt, miten jaksan tätä tahtia loppuelämäni. Arvostan työn ja vapaa-ajan välistä tasapainoa ja uskoisin, että moni nuori on samaa mieltä, sanoo Fors. Elinikäinen oppiminen on välttämättömyys nykyisessä työelämässä. On valitettavaa, että ay-liikkeen vaikuttamisen paikat itsensä kehittämiseen liittyen tuntuvat kutistuneen lähinnä julkisuudessakin käytyyn kiistelyyn kolmen päivän koulutusoikeudesta. - Vaikka vastuu kouluttaa henkilöstöä onkin työnantajalla, liittoa tarvitaan muistuttamaan koulutuksen tärkeydestä ja hyödystä. Työnantajan kustantama koulutus on myöskin selvä merkki siitä, että henkilöstöä arvostetaan ja halutaan panostaa heihin, muistuttaa Fors. Perustyö näkyväksi Ay-liike on parhaimmillaan siinä näkymättömässä perustyössään, joka ei oikeastaan edes näy jäsenistölle. Olimme keskustelussamme kaikki yhtä mieltä siitä, että esimerkiksi työsopimusneuvotteluihin osallistuminen on tärkeä tehtävä. Fors esittää toiveen, että tätä työtä tuotaisiin enemmän nuorten tietoisuuteen. Ay-liikkeen toiminta neuvottelupöydissä näyttäytyy mediassa usein junnaavana ja vanhassa jumittavana. Liike kaipaa uuden, tuoreen julkisuuskuvan ratkaisukeskeisenä ja eteenpäin vievänä voimana. Toisaalta jäsenistölle hyvin tärkeää on työ ruohonjuuritasolla. Piironen nostaa esiin kuinka monia työsuhde-etuja on kadonnut, esimerkiksi työnantajan tekemä muutos työterveyshuollon fysioterapian käyttöoikeuteen. Fors puolestaan kertoo, kuinka tärkeä syy liittoon liittymiselle oli paikallisyhdistyksen vapaa-ajantoiminta ja henkilökohtaiset kutsut. Ei pidäkään unohtaa, että ay-liikkeen läsnäolo punnitaan jokaisella työpaikalla. Ay-liikettä on helppo haukkua vanhanaikaiseksi ja jumittuneeksi, mutta keskustelussamme huomasimme, että sen pitkään säilyneet perustehtävät ovat edelleen tärkeitä. Niin nuoret kuin vanhatkin arvostavat liittojen aikaansaamia parannuksia työsuhteen ehtoihin ja niiden osallistumista palkansaajien puolesta käytäviin neuvotteluihin mm. palkkaukseen liittyen. Silti ay-liikkeen on huomioitava myös muuttunut työelämä ja aiheesta käytävä julkinen keskustelu. Puolustaakseen nykymaailmassa kokonaisvaltaisesti palkansaajien asemaa ay-liikkeen onkin oltava nimenomaan aktiivinen työelämän kehittäjä. Odotamme uusia ja tuoreita avauksia työelämän parantamiseen nimenomaan palkansaajien näkökulmasta. Teksti: Tiina Kotti Aalto-yliopisto 7

8 Suorat sanat Duunarielämä on Salme Pasin mukaan näinä päivinä tuulista touhua. Ja tyäantajapuale toiminta välii pehmeet touhuu. Jonku siäl täytyy ol sanomas ja lyämäs häntää pöytää. Työantaja kans kunnol yhtee ja omal porukal se jälkee kahtee! Putous-voittaja, porilainen ay-jyrsijä Salme Pasi on vaikuttanut voimakkaasti siihen, millainen käsitys kansalaisilla on suomalaisesta ay-aktiivista. Liitto-oravan erikoishaastattelussa sketsihahmon luoja, näyttelijä Joonas Nordman kertoo, miten hahmo oikein syntyi. Salme Pasilla on ollut vientiä. Putouksen Vuoden sketsihahmo- kisan voiton jälkeen liitto-oravaa juhlittiin esimerkiksi Porin kauppatorin kansanjuhlassa, johon osallistui tuhansia ihmisiä. Oravan keikkakalenterissa on tällä hetkellä buukkauksia aina juhannukselle asti. Hei hiuka o ekstiä ollu haipakkaa! Kyl mää viäki oo iha huuli pyäreen koko hommast. Iha ko ois ollu pöhnäspäite kuukaure päivät!, Salme Pasi kommentoi. Olet antanut kasvot suomalaiselle ammattiyhdistysaktiiville. Miksi olet mukana ay-toiminnassa? Duunari elämä o näin päivin tuulist tou- huu. Ja tyäantajapuale toiminta välii pehmeet touhuu. Jonku siäl täytyy ol sanomas ja lyämäs häntää pöytää. Mää sovi siihe valla komiasti, ko mut o rauhotettu, ni ei mul Häkämiähet summuut mahr mitää! Salme Pasi kertoo, että ay-toiminta antaa hänelle oravakohtaisesti taistelutahtoo ja paljo hyvii kavereit. Omalaisii persoonis heki. Ay-aktiiveilla on turhan harmaata karvoitusta Koko perheen viihdeohjelman sketsihahmokisan voi voittaa vain hahmo, joka pystyy vetoamaan yhtälailla lapsiin, nuoriin ja aikuisiin. Monissa liitoissa pohditaan, miten ay-toiminnasta saataisiin niin vetovoimista, että se kiinnostaisi nykyistä enemmän nuoria. Salme Pasilla on pari neuvoa. Kiältämäti ko ay-liikkeest joku o uutisis tai muual äänes, ni kovi o harmaat karvotust heil. Mää oli varmaa siin miäles tämmöne vähä nuarekkaampi kaveri, hän toteaa. Mee pitäs ay-liikkees pääst paremmi sisäl siihe, mitä nuaret tyäelämäst aattelee. Tuol o työmail paljo nuarii kavereit, jotka o tullu iha erilaisee tyäelämää ko mitä keski-ikäset duunari aikanas. 8

9 Suorat sanat Salme Pasi haluaa lähettää tervehdyksen kaikille suomalaisille ammattiliitoille: Otetaa tyäantaja kans kunnol yhtee ja omal porukal se jälkee kahtee! Piretää omiemme pualii ja enne kaikkee heikompie. Porilainen tuhdeilla mausteilla Salme Pasi siirtyy nyt hetkeksi lakisääteiselle kaffepaussil, jyrsimään viineriä sekä haaveilemaan Vappu Pimiästä. Näyttelijä Joonas Nordmanilla on hyvä hetki kertoa, miten hahmo oikein syntyi. Tämän hahmon kohdalla aluksi oli vain ajatus, että eläinhahmo voisi olla erilainen ja tuore vaihtoehto. Sitten liito-oravasta syntyi sanaleikki liitto-orava. Pyörittelin muitakin ideoita, mutta tämä liitto-orava jäi pyörimään mieleen. Halusin myös tehdä vahvan ja ulospäin suuntautuneen mieshahmon, ja nimenomaan porilaisen sellaisen. Lopulta tyypillinen porilainen mies ja ay-orava löivät kättä, ja tuollainen siitä sitten tuli. Nordmanilla ei ole itsellään juurikaan kokemusta aymaailmasta. Kun olin parikymppisenä Porissa raksalla kesätöissä, tutustuin moneen hyvin ay-henkiseen rakennusmieheen. Se oli hauska kesä, ja siellä tunnit todellakin pistettiin ylös, ja kaffepaussit pidettin. Fyysisesti raskaassa työssä se on hyvin ymmärrettävää. Joonas Nordman kertoo, että ammattiyhdistysliike on tietenkin tullut tutuksi mediaa seuratessa. Hän toimii myös YleLeaksin käsikirjoittajana. Ajankohtaisessa televisiosatiirissa sivutaan usein työmarkkinapolitiikkaa. Rakkaudesta se oravakin piruilee Kuten Salme Pasille, myös Joonas Nordmanille porilaisuus on tärkeää. Pori on synnyinkaupunkini. Vaikka asun Helsingissä, pidän Poria kotikaupunkinani. Rakastan sitä paikkaa. Vaikka lähtisit Porista, porilaisuus ei ikinä lähde sinusta. Hänellä on selkeä käsitys siitä, mitä porilaisuus pohjimmiltaan on. Se on suoraa ja vilpitöntä elämänasennetta. Rohkeutta olla oma itsensä. Ja tietenkin taitavaa päänaukomista muille! Se kun on porilainen tapa osoittaa kiintymystä, Nordman kiteyttää. Porilaisuutta ja ay-toimintaa taitaa yhdistää ainakin tietty me-henki. Porukassa ollaan vahvempia kuin raumalaiset. Vai mitä mieltä Salme Pasi on? Juu! Me-henki kuuluu ol! Mut siihe kuuluu et hyväksytää kaikki omalaisekki persoonat semmosin ko he on. Jopa siis raumalaiset. Millai muute? Sillai kai! Teksti: Matti Välimäki/ UP-uutispalvelu Kuva: Jarno Mela yhl.fi pardia.fi Luottamusmies on tärkein jäsenetusi Työttömyyteen voi varautua monin tavoin, mutta liiton jäsenenä turvaat myös työelämäsi. Tärkein jäsenetusi löytyy nimittäin jo omalta työpaikaltasi ja hänen nimensä on luottamusmies. Jos sinulla on työsuhteeseen tai -sopimukseen, työaikaan ja lomiin tai muihin työasioihin liittyviä ongelmia, YHL:n luottamusmies auttaa. Jäseneksi liittymiseen on monta muutakin syytä: 3 Tukea koulutukseen. Liitto tarjoaa taloudellista tukea omaehtoiseen kouluttautumiseen ja myöntää stipendejä suoritetuista tutkinnoista. 3 Vakuutusturvaa työhön ja vapaa-aikaan. Kaikki alle 68-vuotiaat jäsenemme saavat ilmaisen vapaa-ajan tapaturma- sekä matkustaja- ja matkatavaravakuutuksen. 3 Oikeusturvavakuutus työsuhteeseen liittyvissä riita-asioissa. 3 Turvaa työttömyyteen. Työttömyyden kohdatessa sinulla on oikeus ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahan työttömyyskassa Statiasta (www.statia.fi) 3 Ilmaista lakineuvontaa puhelimitse muissa kuin työasioissa. Olitpa missä päin Suomea tahansa, arjen lakipulmissa neuvoo Asianajotoimisto JB Eversheds Oy. 9

10 Kentällä tapahtuu Laboratorioista eläintenhoitajiin latelaisista on moneksi! Helsingin yliopistossa työskentelevät Miia Dufva ja Lea Armassalo edustavat samaa ammattialaa, mutta tekevät täysin erilaista työtä. Siinä missä Lean päivä kuluu biolääketieteellisen tutkimus- ja opetuskeskuksen laboratoriossa erilaisten liuosten ja analyysien parissa, hoitaa Miia puolestaan toisella kampuksella eläimiä. - Tässä työssä jokainen päivä on todellakin erilainen, sanoo Helsingin yliopiston Viikin kampuksen opetus- ja tutkimustilalla sijaitsevassa koe-eläinkeskuksen suuret eläimet -yksikössä tutkimusmestarina työskentelevä Miia Dufva. Miia päätyi nykyiseen työpaikkaansa opetettuaan sitä ennen maaseutuoppilaitoksen opiskelijoita käytännön eläintenhoitotyössä. Nykyisessä työssään hän vastaa yhdessä muun tukihenkilöstön kanssa yksikkönsä eläinten hy- vinvoinnista. - Nykyisin meistäkin on alettu puhua palveluntuottajina, sillä itse eläimethän ovat tutkijoiden omistuksessa, nauraa Miia. Vaikka laboratoriossa tutkimusteknikkona työskentelevän Lean työ vaikuttaakin päällisin puolin hyvin erilaiselta, on siinäkin kyse viime kädessä myös eräänlaisesta palveluntuottamisesta. Lea avustaa tutkijoita ja väitöskirjantekijöitä heidän omassa työssään, huolehtii laboratorion ylläpidosta, valmistaa erilaisia liuoksia ja tekee tutkimukseen tarvittavia analyyseja. Jo lähes kolmekymmentä vuotta Helsingin yliopiston palveluksessa olleelle Lealle muutos on muodostunut pysyväksi osaksi työtä. - Olen työskennellyt useiden eri tutkijoiden alaisuudessa ja nähnyt eri laitosuudistuksia eli yhtä muutostahan tämä on ollut enkä aina edes tiedä, miten ihmiset oikein pysyvät kaikessa perässä. Nopea muutostahti ei sovi kaikille, eli kyky sopeutua on tärkeää. Eri nimi, sama työ Miia ja Lea kuuluvat molemmat YHL:n laboratorio- ja teknisen henkilöstön toimikuntaan, jonka puheenjohtajana Miia toimii. Laboratorio ja tekninen henkilöstö pitää sisällään hyvinkin moninaista väkeä aina eläinten- ja puutarhanhoitajista laboratoriomestareihin tai erilaisia teknisiä tutkimus- ja mittauslaitteita suunnitteleviin pelle pelottomiin. Toimialalle on tyypillistä ammattinimikkeiden kirjavuus, johon Miian ja Lean edustama toimikunta on pyrkinytkin puuttumaan. Erityisesti laboratoriotyössä nimikkeet ovat saattaneet poiketa toisistaan hyvinkin paljon. - Samasta työstä on eri paikoissa usein käytetty eri nimikkeitä, joista toiset ovat vaikuttaneet hieman alempiarvoisilta kuin toiset. Myös esimerkiksi ruotsinkieliset nimikkeet ovat usein poikenneet suomenkielisistä, Miia kertoo. Nimikkeet kertovat myös ammatin arvostuksesta ja vaikuttavat myös palkan suuruuteen. Toimikunnan muutama vuosi sitten tuottaman Laboratorio- ja tekninen työ yliopistoissa -kirjasen tarkoituksena olikin alan tehtävänkuvausten päivittäminen sekä käytössä olevien nimikkeiden yhtenäistäminen ja modernisointi ajan hengen mukaisesti. Tutkimusmestari Miia Dufvan työhön kuuluu muun muassa kalkkunoista huolehtiminen. Kalkkunoista otetaan säännöllisesti verta, jota käytetään influenssavirusdiagnostiikassa. Harmaa talous uuvuttaa Toinen toimikuntaa puhuttanut asia liittyy yliopistojen harmaaseen talouteen eli näkymättömään ylityöhön, jota tehdään toisinaan oma-aloitteisesti, toisinaan painostuksen alaisena. Tällä on myös vaikutuksensa työntekijöiden hyvinvointiin. Toimikunta teetti vuoden 2014 keväällä kyselyn, johon vastasi kaiken kaikkiaan 188 laboratorioissa tai muilla teknisillä aloilla työskentelevää YHL:n jäsentä. Vastaajista yli kolmasosa kertoi kärsivänsä uupumuksesta. Lean mielestä yksi keskeinen taustavaikuttaja on tukihenkilöstön määrän väheneminen. 10

11 Kentällä tapahtuu - Poisjäävien työntekijöiden tilalle ei palkata enää uusia, minkä seurauksena työt alkavat jakaantua ihan omituisesti ja pahimmassa tapauksessa kasaantua. Tukihenkilöstöä vähennetään, koska ajatellaan, että jostain on säästettävä eikä opetukseen voi puuttua - sehän on yliopiston päätehtävä. Tästä kuitenkin kärsivät myös opettajat ja tutkijat, sillä heidän on tehtävä enemmän itse, ja tukihenkilöstön on puolestaan autettava yhä suurempaa joukkoa. Uupumiseen saatetaan myös ajautua omaaloitteisesti yt-neuvotteluiden uhan heittäessä varjon oman työpaikan ylle. Tämän seurauksena kynnys ylisuorittamiseen mataloituu. - Huoli oman työpaikan tulevaisuudesta ajaa entistä helpommin tekemään näkymätöntä ylityötä oma-aloitteisesti, Miia sanoo. Huoli omasta kohtalosta mahdollisissa tulevissa yt-neuvotteluissa voi näkyä tilanteina, jossa työntekijä leimaa itsensä ulos, mutta palaakin sen jälkeen omalle työpisteelle. Tämä on vaarallinen tie, jolle ei tulisi astua, ja erityisesti esimiesten tulisi puuttua ajoissa, Lea varoittaa. - Uupumista voi ehkäistä olemalla tarkkana omasta työajasta. Olen itsekin joutunut sanomaan esimiehilleni, että kello on jo viisi - en minä enää tänne jää. Tässä asiassa on oltava tiukka, sillä käytäntöä on jälkikäteen hyvin vaikea alkaa korjata. Viime kädessä työstä suoriutuminen työaikojen puitteissa on esimiehen ei työntekijän ongelma. Työsuojelu vaatii työtä Toimikuntatyön ohella Miia ja Lea ovat myös työsuojeluvaltuutettuja. He hoitavat työntekijöiden asioita ja ongelmia sekä kehittävät työsuojelua yhdessä työnantajan, työterveyshuollon edustajien ja työntekijöiden kanssa. Valtuutetun työssä keskeistä on tasapuolisuus. - Työsuojeluvaltuutettu edustaa kaikkia työpaikan työntekijöitä, joten asioiden selvittämisessä tarvitaan objektiivisuutta, Miia sanoo. Työ on myös palkitsevaa: siinä pystyy vaikuttamaan oman työpaikan työturvallisuuteen ja auttamaan muita. - Olemme pitkän työn tuloksena onnistuneet parantamaan kemikaaliturvallisuutta työpaikallamme. Sen lisäksi työntekijöiden neuvominen heitä koskevissa ongelmatilanteissa tuo onnistumisen elämyksiä, Lea kertoo. Samaa vakuuttaa myös Miia, joka haki valtuutetuksi haluttuaan jo pitkään vaikuttaa työturvallisuuden kehittämiseen. Miian mukaan kehittämistyössä tärkeää on työsuojeluvaltuu- - Laboratoriotyö vaatii vankkaa ammattitaitoa ja työturvallisuudesta huolehtimista, korostaa tutkimusteknikko Lea Armassalo. Laboratorio- ja teknisen henkilöstön toimikunta tettujen näkyvyys työpaikalla. - Vierailimme eri työpisteillä esittelemässä suojaimia ja sitä kautta saimme myös työnantajan hankkimaan niitä. Syksyllä järjestimme työsuojelukahvit, joissa toimme omaa työtämme esille. Työsuojeluvaltuutetuilta toivotaan erityisesti näkyvyyttä, johon panostamme myös jatkossa. Teksti ja kuvat: Antti Sadinmaa Laboratorio- ja teknisen henkilöstön toimikunta (LATE) edustaa lukuisissa eri työtehtävissä ja paikoissa toimivia YHL:n jäseniä. Näitä ovat tutkimuslaboratoriot, teknilliset yksiköt, määritys-, mittaus- ja analysointiyksiköt, puutarhat, luonnontieteellinen museo, hankinnat ja varastojen hoito, eläinyksiköt sekä biologiset asemat. Toimikunnan tehtävänä on seurata ja valvoa alan nimikkeistöä, palkkakehitystä ja muita työehtoja sekä kartoittaa ammattialakohtaisia jäsenetuja. Lisäksi se pyrkii edistämään ammatillisen osaamisen ylläpitoa ja alan arvostusta sekä tuo edustamiansa ammattialoja tunnetuksi. Lisätietoa toimikunnasta löydät YHL:n verkkosivuilta osoitteesta Sivulta löytyy myös toimikunnan laatima kirjanen Laboratorio- ja tekninen työ yliopistoissa. AS 11

12 Työelämän moniosaajat Yksi kaikkien puolesta Luottamusmies on työpaikan moniottelija ja työyhteisönsä asiantuntija. Hän on jäsenen lähin tuki. Hän edustaa jäseniä neuvotteluissa ja sopii työpaikan asioista työnantajan kanssa. Järjestäytymättömillä työntekijöillä ei ole vastaavaa henkilöä hoitamassa asioitaan puolestaan. Säännöllisin väliajoin kuulee kuitenkin väitteitä siitä, että työntekijä pystyy parhaiten itse neuvottelemaan itseään tyydyttäviä palvelusuhteen ehtoja työnantajansa kanssa. Sanotaan, ettei siihen tarvita ay-järjestöjä, eikä muita välikäsiä. Kysyimme Suomen Akatemian henkilökuntayhdistyksen pääluottamusmieheltä Marjo Aaltomaalta ja Itä-Suomen yliopistojen henkilöstöyhdistyksen pääluottamusmieheltä Juha Riepposelta onko todella näin? Pärjääkö työntekijä tämän päivän työelämän myllerryksessä yksin ja ilman tukea? Marjo: Työelämä on toden totta ollut valtavassa myllerryksessä viime vuodet. Valtion kiristyvä talous ajaa myös valtion ja kuntien työntekijät ahtaalle. Uusia työntekijöitä ei juurikaan oteta poislähtevien tilalle ja työt on hoidettava supistuvalla henkilöstömäärällä. Myös tietojärjestelmien uusiminen ja kehittäminen on aiheuttanut muutostarvetta myös työntekijöiden päivittäisessä työssä. Esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnon töitä on siirtynyt palvelukeskuksiin, mutta näitä tehtäviä tehdään vielä virastoissa itsekin. Kyseisiä tehtäviä on hajautettu muillekin kuin talous- ja henkilöstöasioiden asiantuntijoille. Tällä hetkellä meitä huolestuttaa, tuottaako Valtion tieto- ja viestintätekniikan keskus (Valtori) meille yhtä hyvän käyttötuen ja palvelut kuin ne henkilöt, jotka ovat olleet paikan päällä neuvomassa ja auttamassa. Luottamusmies on tärkeä tuki henkilöstölle tänä päivänä. Moni tulee keskustelemaan esimerkiksi uudesta työnkuvasta tai on ehkä vähän huolissaan pärjäämisestä muuttuvassa organisaatiossa. Työntekijä ei välttämättä uskalla kritisoida suoraan esimiehensä tekemiä ratkaisuja tai tekemättä jättämisiä, ja luottamusmiehen kautta asia voidaan tuoda esille nimettömänä muutostarpeena yhteistoimin- nassa. Muistutamme ammattiliittoon järjestäytymättömiä usein siitä, että he joutuvat selvittämään asiansa omin avuin. Juha: Jotkut työntekijät pärjäävät ja osaavat itse neuvotella omista eduistaan ja luovia työelämän eri pyörteissä - mutta heitä on harvassa. Luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan apua ja tukea tarvitsee edelleen suurin osa työntekijöistä. He muodostavat ehdottoman enemmistön työpaikoilla. Anita Westerbacka Pääluottamusmiehet Marjo Aaltomaa ja Juha Riepponen tekevät työtä jäsentensä puolesta. Luottamusmiestyössä on hyvin paljon samanlaisia piirteitä, kuin Aleksandre Dumasin Kolmessa muskettisoturissa - yksi kaikkien puolesta. Mitä ajattelet luottamusmiehen työstä ja sen tarpeellisuudesta työpaikoilla tänä päivänä? Tarvitaanko ay-liikettä ja luottamusmiestä? Marjo: Koen, että ay-liikkeen merkitys ja luottamusmiehen tuki on edelleen tarpeen työpaikoilla. Meillä Akatemiassa on ollut siitä onnellinen tilanne, ettei väen vähennyksiin ole ollut nyt tarvetta, koska Akatemian toiminta laajeni uudella strategisen tutkimuksen rahoitustoiminnolla viime heinäkuun alussa voimaan tulleen lakiuudistuksen myötä. Järjestöjen edustajat pääsivät vaikuttamaan lain valmisteluun, ja henkilöstön rekrytoinnissa otettiin huomioon jo talossa työskentelevien urakehitys. Tässä yhteydessä myös pitkään määräaikaisessa virkasuhteessa työskennelleitä voitiin vakinaistaa. Työntekijöiden ääni saadaan kuuluville järjestöjen ja työnantajan yhteistoimintapalavereissa esimerkiksi tulevan ajan pitkän tähtäimen henkilöstösuunnittelussa. Myös talon toimintaprosesseihin henkilöstöedustajilla on mahdollisuus vaikuttaa. Lakiuudistuksen myötä saimme myös henkilöstöedustajan tutkimusjohtoryhmään, ja työnantaja hyväksyi myös järjestöjen ehdotuksen henkilöstöedustajan osallistumisesta päällikkökokoukseen. Näyttää siis siltä, että työnantajapuolellakin on ymmärretty, että laadukasta tulosta ja työtyytyväisyyttä saadaan aikaiseksi hyvällä ja aktiivisella yhteistyöllä. Juha: Työelämä muuttuu koko ajan raadollisempaan suuntaan. Työnantajan äänensävy ja otteet ovat koventuneet. Myös yliopistoissa se on havaittu. Luottamusmies puhuu jäsentensä äänellä. Kuka muu työntekijöitä puolustaisi, ellei ay-liike ja luottamusmies? Ei ainakaan Loimaan kassa! Vastavoiman tarve yhteiskunnassamme ei ole mihinkään hävinnyt. Tehdään yhdessä ay-liikkeestä vahvempi! Haastattelu: Anne Nordström 12

13 Työelämän moniosaajat Arjen näkymättömät sankarit Pardian vaikuttavuuskampanja Haluamme herätellä suomalaisia huomaamaan sen tärkeän työn, mitä pardialaiset tekevät yhteiskunnan toimivuuden eteen. Kampanjan nimi on Arjen näkymättömät sankarit. Kampanjaa käydään sosiaalisessa mediassa. Sen kautta jokaisella jäsenellä on mahdollisuus osallistua kampanjaan ja levittää sanomaa omaan tuttavapiiriinsä. Pardialaiset voivat lähettää kuvansa ja kertoa supervoimansa eli miksi heidän työnsä on tärkeää. Kaikille avoimessa äänestyksessä voi valita oman pardialaisen sankarinsa kesäkuun puoleen väliin mennessä. Äänestäneiden kesken arvotaan kuukausittain Finnkinon leffa- ja herkutteluliput tai S-ketjun lahjakortti. Eniten ääniä saanut voittaa 1000 euron matkalahjakortin. Järjestämme myös työpaikoilla kampanjaan liittyviä tapahtumia ja julkaisemme jäsentemme työn muutokseen liittyvän tutkimuksen tulokset. Lue lisää tapahtumasta ja osallistumisesta Askarruttaako jokin asia mieltäsi? Onko työehtosopimus sama kuin työsopimus? Saanko vuosilomaa tänä kesänä? Miten lomapäivät lasketaan? Pitääkö minun tehdä ylityötä viikonloppuna? Mitä minun pitää tehdä, jos sairastun? Saanko työtodistuksen? Jäsen, et ole yksin! Sinulla on oikeus kääntyä kysymyksinesi luottamusmiehen puoleen. Luottamusmies tuntee työpaikkasi virka- ja työehtosopimukset sekä muut työntekijän kannalta tärkeät asiat. Onnea voittajille! YHL toteutti vuoden 2014 aikana jäsenhankintakilpailun. Arvonta on suoritettu ja euron matkalahjakortin voitti Hanna Nurmi TaYHY:sta. Toisen palkinnon perusteena oli hankittujen uusien jäsenten määrä. Eniten jäseniä hankki Eeva-Liisa Puurunen OYHY:sta. Hän sai 500 euron matkalahjakortin. YHL:n jäsenhankintakilpailu jatkuu vuonna

14 Tässä ajassa Antti Kasvio toimii dosenttina Tampereen yliopistossa. Hän on äskettäin jäänyt eläkkeelle Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan vakanssilta. Miten tyydyttää ihmisten tarpeet maailmassa, jossa luonnon varat ovat hupenemassa? 14

15 Tässä ajassa EKOLOGIA, PALKKATYÖ, TULEVAISUUS Pohdimme useimmiten työn ja toimeentulon ongelmia ensisijaisesti oman arkemme näkökulmasta. Keskeisiä kysymyksiä ovat tällöin muun muassa organisaatiomme ja toimialamme kehitysnäköalat, ehkä uhkaamassa olevat yt-neuvottelut sekä vaalien jälkeisen hallituksen talous- ja työllisyyspoliittiset linjaukset. Joskus kannattaa kuitenkin nostaa horisontti korkealle ja tarkastella arkemme kehittymistä maailmanhistoriallisessa perspektiivissä. Se voi auttaa meitä näkemään työmme lähiajan kehitysnäköalatkin uudella tavalla. Ensimmäinen nykyisen arjen ja työn maailman synnyttäneistä suurista historiallisista murroksista lähti liikkeelle läntisestä Euroopasta runsaat kaksi vuosisataa sitten. Vaikka inhimillisellä sivilisaatiolla oli tuolloin takanaan jo kymmentuhatvuotinen historia, valtaosa ihmisistä niin Euroopassa kuin muuallakin joutui vielä tuolloin elämään fyysisen toimeentulominimin rajoilla. Työn tekemisen tavat ja sen tuottavuus olivat pysyneet lähes muuttumattomina sukupolvesta ja vuosisadasta toiseen. Ihmisten lukumäärä koko maapallolla jäi 1700-luvun lopulla vielä alle miljardin, eikä ihmisten toiminnoilla ollut juurikaan vaikutusta maapallon ekosysteemien toimintaan - lukuun ottamatta joidenkin suurpetojen katoamista niiden laajamittaisen metsästyksen seurauksena. Unelma yltäkylläisyydestä Asetelma muuttui radikaalisti valistusfilosofien keksittyä, että ihmiset voisivat tiedon avulla ottaa luonnonvoimat hallintaansa ja ohjata ne palvelemaan heidän omia tuotannollisia päämääriään. Odotuksena oli, että työn tuottavuuden kasvun ansiosta ihmiset voisivat joskus tulevaisuudessa vapautua kokonaan heidän elämäänsä varjostavan aineellisen niukkuuden rajoista. Samalla he voisivat vapautua jatkuvan raadannan välttämättömyydestä. Valistuksen visio alkoi toteutua käytännössä Englannista liikkeelle lähteneessä teollisessa vallankumouksessa, jonka edetessä ihmiset oppivat hyö- dyntämään maapallon kuorikerrokseen aiempien vuosimiljoonien kuluessa kertyneitä fossiilisia mineraaleja energianlähteenään. Tämän kumouksen myötä työn tuottavuus lähti suorastaan räjähdysmäiseen kasvuun läntisessä Euroopassa ja myöhemmin myös muissa modernisaatiokehitykseen osallistuneissa maissa. Varsinaisen kulminaatiopisteensä valistuksen käynnistämä työn modernisaatioprojekti saavutti kehittyneissä teollisuusmaissa viime vuosisadan jälkipuoliskolta alkaen modernin massatuotanto- ja kulutusyhteiskunnan läpimurron myötä. Sen tuloksena elintasomme on noin kolmikymmenkertaistunut 1800-luvun alkuun verrattuna. Samaan aikaan maapallon väkiluku on seitsenkertaistunut ennen kaikkea lisääntyneen ruoantuotantokapasiteetin ja terveydenhuollon kehityksen ansiosta. Tottuneina elämään jatkuvan kasvun ja kohoavan elintason yhteiskunnassa odotamme saman kehityksen jatkuvan tulevaisuudessakin, ja vaadimme päätöksentekijöiltä tuon odotuksen mukaisen politiikan toteuttamista. Toisaalta juuri näiden saavutusten vuoksi olemme joutuneet törmäämään ensimmäisen kerran toden teolla pyrkimystemme planetaarisiin rajoihin. Elämäntapamme verottaa vuosi vuodelta raskaammin maapallon rajallisia mineraalivarantoja, ja samalla viemme elintilaa muilta biologisen elämän muodoilta. Toimintojemme tuottamat päästöt pilaavat ilmaa, maaperää ja vesistöjä. Samalla etenkin kasvihuoneilmiön nopea eteneminen työntää maapallon ekosysteemiä koko ajan kauemmas sivilisaation kehittymiselle suotuisat olot tarjonneesta tasapainotilasta. Suurvallat ovat hankkineet asemiensa varmistamiseksi jatkuvasti laukaisuvalmiudessa olevat ydinaseet, joiden tuhovoima riittää elämisen edellytysten hävittämiseen maapallolta yhdessä hetkessä. Tottuneina elämään jatkuvan kasvun ja kohoavan elintason yhteiskunnassa odotamme saman kehityksen jatkuvan tulevaisuudessakin. Rajaton kasvu rajallisilla resursseilla? Kasvun luonnollisista rajoista on keskusteltu jo pitkään. Vaikka monista asioista ollaan edelleen erimielisiä, kaikki järkevät tahot tunnustavat kestävän kehityksen vaatimusten huomioonottamisen välttämättömäksi. Monet vihreän kasvun ja ekologisen modernisaation kannattajat lupaavat, ettei länsimaiden kansalaisten tarvitse tinkiä merkittävästi elintaso- ja työllisyysodotuksistaan, kunhan olemme valmiit toimimaan ajoissa sekä jatkossa tekemään työtä ja kuluttamaan hieman nykyistä vastuullisemmin. Tällaisia lupauksia esitettäessä jätetään kuitenkin huomiotta, että elämme inhimillisen sivilisaation kolmannessa suuressa murrosvaiheessa. Sitä hallitsee kehittyvissä maissa asuvien noin kuuden miljardin ihmisen aktiivinen pyrkimys päästä nauttimaan länsimaiden jo saavuttamista modernin elämän mahdollisuuksista. Murros ilmenee muun muassa jatkuvasti kasvavien ihmismassojen hakeutumisena maaseudulta asutuskeskuksiin ja moderneille työmarkkinoille, nuorten lisääntyvänä koulutusaktiivisuutena ja teollisuusmaihin suuntautuvan ihmissalakuljetuksen ekspansiona. Kehityksen kärkenä on ollut Kiinan nopea nousu maailman työpajaksi ja nyt myös ostovoimalla mitaten suurimmaksi kansantaloudeksi. Kiinan kasvu on jo tasaantumassa. Monissa muissa kehittyvissä maissa etenkin Saharan 15

16 Tässä ajassa eteläpuolisessa Afrikassa väestön ikärakenne on kuitenkin edelleen hyvin nuori ja syntyvyys on pysynyt korkealla tasolla. Ja kun olemassa olevasta työikäisestä väestöstä valtaosa saa vielä elantonsa maaseudun omavaraistalouden tai kaupunkien epävirallisen talouden piiristä, maailmantalouden on kasvettava vuosikymmenten ajan vähintään neljän prosentin vuosivauhtia pelkästään työttömyyden kasvun Kehittyneiden teollisuusmaiden kansalaisten on opittava elämään monin verroin nykyistä ekologisemmin. ehkäisemiseksi. Tämän tasoinen kasvu nostaisi maailman kokonaistuotannon lähes nelinkertaiseksi nykytasoon verrattuna jo vuosisatamme puoliväliin mennessä. Kukaan ei kuitenkaan pysty kertomaan, mistä tuon kokoisen maailmantalouden tarvitsemat luonnonvarat otettaisiin, sillä jo nykyisin ylitämme maapallon tosiasiallisen kantokyvyn rajat noin puolitoistakertaisesti. Eikä yksikään vakavasti otettava tiedepoliitikko uskalla luvata niin suuria uusia tieteellisiä ja teknologisia läpimurtoja, että niiden avulla löytäisimme keinot toimintojemme materiaali-, energia- ja päästötehokkuuksien nelin- tai viisinkertaistamiseen kolmen ja puolen vuosikymmenen sisällä. Kohti ekologisesti kestävää yhteiskuntaa Koko nykyistä kehitysmallia on ryhdyttävä muuttamaan radikaalisti jo lyhyen ajan sisällä, jos haluamme säästää tulevat sukupolvet sen jatkumisen tuloksena olevilta väistämättömiltä katastrofeilta ja niiden aiheuttamilta suunnattomilta inhimillisiltä kärsimyksiltä. Kehittyneiden teollisuusmaiden kansalaisten on opittava elämään monin verroin nykyistä ekologisemmin, mikä ei voi onnistua ilman vallitsevien tuotanto- ja kulutustapojen kokonaisvaltaista uudistumista. Samalla kehittyvien maiden on muotoiltava modernisaatiopyrkimystensä sisällöt kokonaan uudelleen. Kansainvälisen yhteisön on opittava säätelemään paljon tähänastista tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin maailman väestökehitystä, luonnonvarojen käyttöä ja erilaisia ympäristökuormia. Samalla on löydettävä keinot joukkotuhoaseiden hävittämiseen. Tällaisten muutospaineiden kasvaessa myös työelämä muuttuu nopeasti. Uusien kannattavien työpaikkojen luominen vaikeutuu teollisuusmaissa robotisaation edetessä ja on demand-palvelujen syödessä markkinoita perinteisiltä palveluntarjoajilta. Pohjoismaatkaan eivät enää palaa hyvinvointivaltion kulta-aikojen kaltaiseen täystyöllisyyteen, vaikka sitä poliittisissa ohjelmissa edelleen tavoitellaan. Järkevämpää olisikin nykyoloissa ryhtyä rakentamaan uudenlaista kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa yhteiskunta takaa perustoimeentulon kaikille kansalaisilleen ja jossa ansiotyötä tehdään nykyistä vähemmän ja joustavammin erilaisten verkostojen välityksellä. Tällöin kansalaisille jäisi tilaa myös muulle tuottavalle osallistumiselle ja jyrkkä raja aktiivi- ja passiiviväestön välillä häviäisi. Kaikki toiminnot olisi pyrittävä jatkossa suorittamaan mahdollisimman ekologisesti ja myös inhimillisen kestävyyden rajoja kunnioittaen. Samalla pyrkimys kohtuuteen hillitsisi tehokkaasti eri ihmisryhmien välisten sosiaalisten erojen kasvua. Näin toimien Suomi ja muut Pohjoismaat voisivat yrittää vallata itselleen paikan uuden yhteiskunnallisen edistyksen eturintamassa. Maailmanlaajuisen työpaikkakilpailun kiristyminen ja teollisuusmaissa toteutetut sopeutumistoimet muuttavat joka tapauksessa jo lähivuosina oleellisesti työmme ja toimeentulomme näköaloja. Muutosten vaikutukset määräytyvät sen mukaan, miten proaktiivisesti me yhteiskuntina tartumme tai olemme tarttumatta uuden kestävän sivilisaation rakentamisen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Teksti: Antti Kasvio YT, dosentti Tampereen yliopistossa Pardian nuorisostipendi Pauli Borodulinille Palkansaajajärjestö Pardia on myöntänyt vuoden 2014 nuorisostipendin YHL:n jäsenelle Pauli Borodulinille. Tampereen yliopistossa järjestelmäasiantuntijana työskentelevä Borodulin on Tampereen yliopiston henkilökuntayhdistys TaYHYn jäsen, joka toimii muun muassa yhdistyksen hallituksessa sekä Tampereen yliopiston tasa-arvotoimikunnassa. Nuorisostipendi myönnettiin Borodulinin aktiivisesta ja oma-aloitteisesta toiminnasta pardialaisessa nuorisotoiminnassa ja se on arvoltaan 400 euroa. (AS) 16

17 Lakiasiaa Kolumni Nuori pitää perehdyttää työtehtävien lisäksi myös talon tapoihin Pelkkä työtehtäviin perehdyttäminen ei riitä, kun nuori tulee ensimmäiseen työpaikkaansa. Nuorelle tulee opettaa myös työpaikan tavat kuten palaveri- ja palautekäytännöt, sekä kertoa, miksi näin toimitaan. Ylimalkaisesti perehdytetty nuori saattaa tuntea itsensä ulkopuoliseksi eikä rohkene kysyä neuvoa epäselvissä tilanteissa. Se saattaa heikentää hänen kokemustaan työssä onnistumisesta. - On olennaisen tärkeää kannustaa nuorta olemaan aktiivinen työyhteisössään ja panostaa siihen, että nuori tuntee kuuluvansa porukkaan. Onnistumisen kokemukset ensimmäisessä työpaikassa saattavat määrittää nuoren työuraa pitkälle, korostaa tutkija Hanna Uusitalo Työterveyslaitoksesta. - Kun nuorelle kerrotaan vaikkapa esittäytymiskierroksen aikana lyhyesti, mitä kukin tekee ja miten se liittyy nuoren omaan työnkuvaan, hänen on helpompi nähdä oma työnsä kokonaisuuden osana. Tämä voi lisätä työn mielekkyyttä. Samalla nuori tutustuu työyhteisöön, jolloin kynnys hankkia omaa työtä tukevaa tietoa madaltuu, vinkkaa tutkija Mikko Nykänen Työterveyslaitoksesta. Vaikka ohjaamisen ja tuen tarve on yksilöllistä, jokaisen nuoren työntekijän kanssa pitää käsitellä työpaikan yhteiset toimintatavat ja työturvallisuutta koskevat asiat. Niinkin jokapäiväiset asiat kuin kahvi- ja ruokatauot on tärkeä kertoa heti työtä aloittaessa. Samoin on tärkeä kertoa, miten nuori toimii, jos hän havaitsee jonkin vaaranpaikan työtehtävässä. - Nuori ihminen ei välttämättä tiedä vielä, missä hän on hyvä. Kun työnantaja antaa hänelle asiallista palautetta, hän oppii, missä hän on kehittynyt ja missä on parannettavaa. Myönteiset kokemukset työelämästä antavatkin nuorelle varmuutta ja rohkeutta tehdä työuraansa koskevia ratkaisuja, Uusitalo toteaa. Työterveyslaitoksen Tietoa työuran alkutaipaleelle -verkkomateriaali tarjoaa ohjeita nuoren työuran tukemiseen. Sisältö keskittyy nuorten työuran alkuun työturvallisuuden, työsuojelun yhteistoiminnan ja työkyvyn näkökulmasta. K O L U M N I Tyhmät kysymykset kunniaan Minulla on silloin tällöin tapana esiintyä hieman yksinkertaisempana kuin itse asiassa olenkaan. Joskus helpoin tapa nostaa jokin asia keskusteluun on tuoda se esiin niin sanotun tyhmän kysymyksen avulla. Ne tuovat esiin sen, mistä keskustelussa oikeastaan on kyse, kun siitä riisutaan kaikki kaunistelu. Tyhmiä kysymyksiä tuppaavat työpaikoilla esittämään erityisesti nuoret ja toisaalta parkkiintuneet konkarit. Nuoret nostavat niitä esiin tuoreuttaan eli joko puhtaasta tietämättömyydestä tai halusta muuttaa työpaikan kirjoittamattomia sääntöjä. Konkarit puolestaan tietävät, ettei yksi tyhmä kysymys heikennä vaikutelmaa heidän osaamisestaan varsinkaan, jos he saavat sen esittämällä uutta tietoa tai asiansa etenemään. Yksinkertaisin tyhmien kysymysten muoto on selvittää sellaisen itselle vieraan termin merkitystä, jonka arvelee muiden tietävän. Työpaikkaporinat ovat täynnä lyhenteitä, käsitteitä ja erikoistermejä. Niistä jokaisen merkitystä ei ole välttämätöntä ymmärtää voidakseen seurata keskustelua. Silti pyrin aina rohkeasti kysymään, kun kokouksessa tulee esiin vieras käsite, ainakin jos se on keskustelussa keskeinen. Todennäköisesti käsite on outo jollekin muullekin. Lisäksi sanan selittäminen pakottaa puhujan kirkastamaan, mitä oikeastaan halua sanoa. Viekkaampi käyttötapa on esittää tyhmä kysymys, kun oikeastaan jo tietää vastauksen, mutta haluaa muistuttaa siitä muitakin tai provosoida keskusteluun osallistuvia esittämään mielipiteensä. Tyhmiin kysymyksiin liittyykin oleellisesti myös provosointi ja kärjistäminen. Totesin juuri eräässä kokouksessa, etten ole edes nähnyt yhtään opettajaa ilmi elävänä ja jäin toivomaan, että kaikki ymmärsivät sen kieli poskessa tehdyksi heitoksi. Ainakaan kukaan ei kehottanut poikkeamaan työpaikalla useammin. Tyhmien kysymysten kautta on myös mahdollista tuoda keskusteluun asioita, joita siinä on väistelty, eli nostaa kissa pöydälle. Välillä palaveriporukka ajautuu haihattelemaan epäolennaisuuksia tai jonkin aihe koetaan niin hankalaksi, ettei siihen tohdita kajota. Tällöin tyhmä kysymys voi olla keino rikkoa jää. Tiina Kotti Aalto-yliopisto 17

18 Lakiasiaa Työntekijän ABC Työsopimuksen tekeminen ja muutokset? Miksi kirjallinen työsopimus? Kirjallinen työsopimus ei ole Suomessa pakollinen, eli suullinenkin sopimus on pätevä. Kirjallisen sopimuksen tekeminen on kuitenkin ehdottomasti suositeltavaa; monelta epäselvyydeltä ja riidalta vältytään, jos asiat kirjataan sopimukseen. Ristiriitatilanteessa työntekijä on käytännössä heikoilla, ellei kirjallista sopimusta ole. Jos kirjallista työsopimusta ei ole, työnantajan pitäisi antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista. Käytännössä tällaiset selvitykset lienevät harvinaisia. Jos työnantaja antaa sinulle kirjallisen selvityksen, ja asiat on kirjattu siihen mielestäsi virheellisesti, reagoi viipymättä. Muuten työnantaja voi väittää, että olet hyväksynyt selvitykseen kirjatut ehdot. Mitkä asiat työsopimukseen? Työsopimukseen pitää kirjata ensinnäkin työsuhteen osapuolet yhteystietoineen. Käytännössä on törmätty tilanteisiin, joissa virallinen työnantaja onkin jotain muuta kuin mitä työntekijä on luullut. Sopimuksesta saisi mielellään ilmetä myös, kuka on esimies. Lisäksi työnteon alkamisajankohta on syytä kirjata. Toiseksi on kirjattava, onko työsopimus voimassa toistaiseksi vai määräajan. Sopimukses- Tarkista perusasiat ta on ilmettävä myös määräaikaisuuden peruste, kuten jokin projekti tai tietyn henkilön sijaisuus, sekä määräajan pituus tai arvio siitä. Muita tärkeitä asioita ovat pääasiallinen työtehtävä, työntekopaikka tai -paikat ja työaika. Palkka tai sen määräytymisen peruste pitää myös yksilöidä riittävän tarkasti. Ei riitä, että palkan todetaan määräytyvän työehtosopimuksen mukaan. Pitää ilmetä vähintään, mitä työehtosopimusta noudatetaan, ja mielellään myös, mihin palkkaryhmään tehtävä kuuluu. Palkanmaksukausi ja palkanmaksun ajankohta on myös syytä todeta työsopimuksessa. Koeaikaehdon edellytykset ja merkitys Koeaika ei tule työsuhteen ehdoksi automaattisesti, vaan ainoastaan erikseen sovittaessa. Koeaika on kirjattava työsopimukseen, tosin suullinenkin sopimus koeajasta on pätevä. Työntekijän intressissä ei yleensä ole erityisesti pyytää koeaikaa. Joka tapauksessa työntekijän pitää ymmärtää, mitä koeajalla tarkoitetaan. Koeajan enimmäispituus on neljä kuukautta työsuhteen alusta lukien. Alle kahdeksan kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa se voi olla enintään puolet työsuhteen pituudesta. Jos työnantaja tarjoaa erityistä koulutusta työtehtäviin (siis enemmän kuin normaalin perehdytyksen), koeaika voi olla kuusi kuukautta. Jotta kirjallisesta työsopimuksesta olisi todellista hyötyä, pitää muistaa muutama perusasia: Tee kirjallinen työsopimus ennen työn alkamista (ja ennen kuin menet irtisanoutumaan edellisestä työpaikasta!). Työsopimuksen pitää sisältää kaikki olennaiset työsuhteen ehdot. Tee itsellesi selväksi, onko sopimus määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva. Jos sopimukseen on kirjattu koeaika, se tarkoittaa, että työsuhdeturvasi on koeaikana varsin ohut. Ole erityisen tarkkana vakiosopimusten kanssa! Älä allekirjoita sellaista, mitä et ymmärrä. Kun nimesi on paperissa, maito on maassa. Sinulla on oikeus näyttää työsopimus luottamusmiehelle ennen sen allekirjoittamista. Koeaikana kumpikin osapuoli voi purkaa työsopimuksen välittömin vaikutuksin. Muuta perustetta kuin koeaika ei tarvitse esittää. Purkamisen syy ei kuitenkaan saa olla syrjivä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen. Koeaikapurun laillisuutta koskevissa riidoissa työnantajat vetoavat yleensä siihen, että työntekijän suoritus ei vastannut työsuhteelle asetettuja odotuksia. Toinen yleinen peruste on se, että työntekijä ei sopeutunut työyhteisöön toivotulla tavoin. Työsuhteen ehtojen muuttamisen perusasiat Suomen työlainsäädännössä on hyvin vähän säännöksiä työsuhteen ehtojen muuttamisesta. Ainoastaan osa-aikaistamisesta on säädetty, että se edellyttää irtisanomisperusteen olemassaoloa. Käytännössä työsuhteen ehdot jaotellaan olennaisiin ja ei-olennaisiin ehtoihin. Erimielisyystilanteissa olennaisuus ratkaistaan objektiivisen perustein. Esimerkiksi työajan muuttaminen tunninkin verran voi tuntua työntekijästä olennaiselta, mutta oikeuskäytännössä työnantajalla on katsottu olevan laajat oikeudet työajan muutoksiin. Työnantajalla on oikeus muuttaa ei-olennaisia työsuhteen ehtoja yksipuolisesti. Tämä oikeus perustuu työnantajan johto- ja valvontaoikeuteen eli direktio-oikeuteen. Sen sijaan, jos muutos on olennainen, työnantaja voi toteuttaa sen vain, jos asiasta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä, tai jos työnantajalla olisi käytettävissään irtisanomisperuste. 18

19 Lakiasiaa Milloin muutos on olennainen? Muutoksen olennaisuus arvioidaan riitatilanteissa yksittäistapauksittain ja kuten edellä on todettu, objektiivisin perustein. Sellaiset työsuhteen ehdot, joilla on rahallista merkitystä, tulkitaan lähtökohtaisesti olennaisiksi. Varsinaisen palkan ohella tällaisia ehtoja ovat vastikeluontoiset edut kuten lounasetu. Myös työntekijän aseman muuttaminen voidaan katsoa olennaiseksi, vaikka palkka ei laskisikaan. Työtehtävien muuttamista rajoittavat myös muun muassa työntekijän ammattitaito sekä työturvallisuusnäkökohdat. Asiantuntijaa ei voida noin vain siirtää suorittavaan työhön, vaikka suorittavassa työssä ei sinänsä ole mitään vikaa. Toisaalta työnantaja ei voi antaa työntekijälle tehtäviä, joiden turvalliseen suorittamiseen tällä ei ammattitaitonsa puolesta ole valmiuksia. Työpaikan siirtymistä muualle ei yleensä ole katsottu olennaiseksi, vaikka se sitä työntekijän näkökulmasta olisikin. Kuitenkin jos siirrytään pois paikkakunnan normaalilta työssäkäyntialueelta, tai muutos johtaa työmatkan pitenemiseen kymmenillä kilometreillä, muutos on olennainen ja edellyttää joko sopimista tai irtisanomisperusteen olemassaoloa. Työajan muuttaminen on yleensä mahdollista, ellei työajasta ole nimenomaisesti sovittu työsopimuksessa. Tosin usein riitatilanteissa on tulkittu, että työsopimukseen kirjattu työaika on informatiivinen, eikä siis työnantajaa sitova kirjaus. Periaatteessa siis työnantaja voi muuttaa esimerkiksi työajan päivätyöstä kaksivuoro- tai kolmivuorotyöksi. Ainoa selvä poikkeus on työajan vähentäminen, joka edellyttää aina joko työntekijän suostumusta tai irtisanomisperustetta. Vältä sudenkuopat Tyypillisiä virheitä työsuhdetta sovittaessa ovat: Kirjallinen sopimus puuttuu. Kirjallinen sopimus otetaan puheeksi vasta työnteon jo alettua, jolloin käytännön mahdollisuuksia minkäänlaisiin neuvotteluihin ei enää juuri ole. Vakiolomakkeiden käyttö niin, että ei ajatella, mitä oikeastaan oli tarkoitus sopia juuri tässä nimenomaisessa työsuhteessa. Sopimus on epäselvä. Sopimuksessa on käytetty hienolta kuulostavia lausekkeita, joiden merkitystä kumpikaan osapuoli tai ainakaan työntekijä ei ymmärrä. Sopimus on liian suppea. Sopimus on laadittu viittaustekniikalla ja sen sisältö jää epäselväksi. Esimerkki tästä on kirjaus, että jossakin asiassa noudatetaan yhtiön käytäntöä, jos käytännön sisältöä ei tiedoteta työntekijälle. Ei siis ole liioiteltua antaa luottamusmiehen tai liiton asiantuntijan tarkistaa sopimus ennen allekirjoittamista! Eväitä muutostilanteisiin Työsopimuslain mukaan työnantajan olisi tiedotettava työsuhteen olennaisista muutoksista työntekijälle kirjallisesti. Suullinen ilmoitus on toki pätevä. Työsuhteen ehtojen muuttamiseen liittyvä juridiikka on haasteellista, joten ongelmatilanteissa kannattaa hankkia apua viipymättä. Jos työntekijä ei reagoi muutokseen kohtuullisessa ajassa, voi alkaa näyttää siltä, että hän on passiivisuudellaan hyväksynyt muutoksen. Jos työnantaja ja työntekijä ovat eri mieltä työnantajan oikeudesta muuttaa työsuhteen ehtoja yksipuolisesti, tilanne pitää pyrkiä ratkaisemaan neuvotteluteitse. Ennen kuin neuvotteluratkaisu saadaan syntymään, on pääsääntöisesti syytä noudattaa työnantajan tulkintaa. Jos työntekijä esimerkiksi itse tulkitsee, että työnantajalla ei ollut oikeutta siirtää häntä toisiin tehtäviin ja kieltäytyy työstä, tämä voi oikeuttaa työnantajan purkamaan työsopimuksen. Poikkeuksena edellä olevasta on työturvallisuuteen vaikuttava asia. Tällaisessa tilanteessa ole heti yhteydessä liittoon tai työsuojeluviranomaisiin. Teksti: Matleena Engblom, varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti Asianajotoimisto JB Eversheds Oy Tee työsopimus avoimin kortein, älä arpapelillä! 19

20 Tutkittua tietoa Varo kolhuja etätyössä Etätyössä sattuneet onnettomuudet luokitellaan työtapaturmiksi vain silloin, jos onnettomuustilanne liittyy kiinteästi työhön. Ole siis tarkkana, jos esimerkiksi käyt jääkaapilla hakemassa välipalaa. Varo kompastumasta mattoon, varo loukkaamasta itseäsi! Tällä tavalla tapahtunutta onnettomuutta ei katsota tapaturmavakuutuslain mukaiseksi työtapaturmaksi. Etätyössä sattunut onnettomuus luokitellaan vain harvoin työtapaturmaksi, koska työnantajalla ei ole etätyössä välitöntä valvontamahdollisuutta työn tekemiseen. (AN) Työmarkkinat moninaistuvat Tulevaisuudessa työmarkkinat moninaistuvat ja työnteko saa uusia muotoja. Yritykset etsivät uusia tapoja työn organisoimiseen ja toimeksiannolla teetettävä työ lisääntyy. Tulevaisuudessa yhä useampi työllistää itse itsensä. Moni työskentelee välillä palkansaajana, välillä yrittäjänä tai molempina yhtä aikaa. Työsuhteen ja yrittäjyyden välille ei tulisi kuitenkaan luoda kolmatta ryhmää. Henkilöiden liikkumiseen eri työnteon muotojen välillä liittyy monia ulottuvuuksia. Tällöin korostuvat erityisesti sosiaaliturvajärjestelmään ja verojen maksamiseen liittyvät aikataulut ja maksatuksen joustavuus. Edellä mainittuihin johtopäätökseen päädyttiin työn ja työvoiman käytön muutostrendejä selvittäneen trendityöryhmän loppuraportissa. Trendityöryhmä perustettiin hallituskauden alussa selvittämään ja arvioimaan työelämän muutostrendejä, niiden kehitystä ja vaikutuksia. (AN) Suurin osa työntekijöistä tyytyväisiä työajan joustoihin Työntekijöistä jopa 86 prosenttia on sitä mieltä, että työajat joustavat riittävästi. Neljännes palkansaajista tekee etätöitä ainakin satunnaisesti ja joustavan työajan järjestelmä on käytössä noin 70 prosentilla työntekijöistä. Etenkin naiset ja vuotiaat kaipaisivat vielä enemmän joustoja työaikoihin. Työtavat muuttuvat ja uudistukset näkyvät etenkin ylempien toimihenkilöiden työssä. Tiimityö oman organisaation ulkopuolisten kanssa on parin viime vuoden aikana selvästi lisääntynyt ja sosiaalinen media on tullut osaksi työtä. Noin puolet työntekijöistä kertoo, että työpaikalla on järjestelty työtehtäviä uudelleen tai otettu käyttöön uusia menetelmiä. Noin 60 prosenttia on kehittänyt työprosesseja tai toimintatapoja ja vajaat 40 prosenttia tuotteita tai palveluita. Kehittämistyö on sitä yleisempää, mitä suuremmasta organisaatiosta on kyse. Lisäksi 60 prosenttia työntekijöistä on sitä mieltä, että työpaikalla annetaan aikaa myös uusien ideoiden pohtimiseen. Viidennes työntekijöistä käyttää työssään sosiaalista mediaa. Yleisimmin sitä hyödynnetään tiedon hankintaan ja jakamiseen, uuden oppimiseen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen. Vajaa puolet käyttää sosiaalista mediaa konkreettisemmin, esimerkiksi asiakaspalveluun, myyntityöhön tai tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen. Työolobarometrin ennakkotiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Kohtuullisia toiveita ILO:n mukaan kaikilla työikään kasvavilla kansalaisilla

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM 14.4.2016 Julkiset hankinnat hallitusohjelmassa Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin.

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Yhteistyöllä riskit hallintaan

Yhteistyöllä riskit hallintaan Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Yhteistyöllä riskit hallintaan www.healthy-workplaces.eu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot