Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 1 (7) Tampere / J. Mäkelä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Valkeakosken kaupunki LOUNAISSUUNNAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan, miten alueen osalliset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelutyön aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) tarkennetaan kaavatyön edetessä. FCG Planeko Oy Pyhäjärvenkatu 1, Tampere Puh , fax , Y-tunnus

2 FCG PLANEKO OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Valkeakosken kaupunki Lounaissuunnan osayleiskaava 161-C9768 Suunnittelualue Suunnittelualue rajautuu lännessä Vanajaveteen (Kärjenniemenselkä), pohjoisessa Veijonlahteen Varsanhännän teollisuusalueeseen sekä koillisessa Yrjölän ja Raikkaan asemakaava-alueisiin. Etelässä suunnittelualueen raja kulkee laajemman metsäisen selänteen poikki. Tavoitevuosi Osayleiskaavalle ei ole asetettu tiettyä tavoitevuotta. Yleiskaavaa tarkistetaan tavallisesti n. 20 vuoden välein. Osayleiskaavan tarkoitus Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen tai sen osan yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Alueella ei ole ranta-alueita lukuun ottamatta oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, jota voisi pitää ohjeena yksityiskohtaisemmalle maankäytön suunnittelulle. Osayleiskaavassa käsitellään mm. seuraavia maankäytöllisiä kysymyksiä: Lähtökohdat - keskustan taajama-asumisen laajenemisalueet - täydennysrakentamisen alueet - ajoneuvo- ja kevyen liikenteen pääverkko - julkisten palvelujen tarve ja sijainti - rantojen käyttö - rakennetun arvokkaan kulttuuriympäristön säilyttäminen - kiinteiden muinaisjäännösten suojelu - arvokkaan luonnonympäristön säilyttäminen - keskeisten virkistysalueiden ja yhteyksien osoittaminen Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) muodostavat maankäytön suunnittelun ylimmän tason. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Osayleiskaava-alueelle ei kohdistu erityisiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä, valtioneuvoston vahvistamassa (KHO vahv ) maakuntakaavassa alue on pääosin ilman kaavamerkintöjä. Yrjölän alue sekä Vallon alue (Sääksmäentien itäpuoli) ovat taajamatoimintojen aluetta. Vallonjärvi on osoitettu luonnonsuojelualueeksi ja järven itäosat ovat Natura 2000 verkoston aluetta. Alueen halkaiseva maantie 130 on maakuntakaavassa merkitty seudullisesti merkittävänä. Merkintöjen selitykset ja suunnittelumääräykset Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä muussa maankäytön suunnittelussa. P:\Tampere\Valkeakoski_161\C9768_Lounaiss_OYK\C_Suunnitelmat\Valmisteluvaihe\OAS_Lounaissuunta.doc

3 FCG PLANEKO OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 Valkeakosken kaupunki Lounaissuunnan osayleiskaava 161-C9768 Kuva 2. Ote maakuntakaavasta. Kaava-alueen rajaus punaisella. Valkeakosken rakenneyleiskaava Kaupunginvaltuuston vahvistamassa oikeusvaikutuksettomassa Valkeakosken rakenneyleiskaavassa Vallon itäpuoli ja nk. Haapasaaren alue on esitetty uusina asuinalueina (A). Muutoin suunnittelualue on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) tai maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Suunnittelualueen pohjoispuolella on teollisuusalueita (TT) sekä varaus vaarallisia kemikaaleja käyttävälle laitokselle (T/kem). Myöhemmin rakenneyleiskaavaa on jatkettu laatimalla Säkkisaaren alueesta kaavataloudellinen ja laadullinen esiselvitys. Siinä Säkkisaari todettiin mahdolliseksi tulevaisuuden kasvusuunnaksi. Rantavyöhykkeellä on voimassa v vahvistettu Valkeakosken rantojen osayleiskaava, jota sovelletaan oikeusvaikutteisena. Asemakaavatilanne Yrjölän alue sekä Vallon alueen pohjoisosat on asemakaavoitettu. Näiden lisäksi Säkkisaaressa on voimassa v hyväksytty rantakaava. P:\Tampere\Valkeakoski_161\C9768_Lounaiss_OYK\C_Suunnitelmat\Valmisteluvaihe\OAS_Lounaissuunta.doc

4 FCG PLANEKO OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 Valkeakosken kaupunki Lounaissuunnan osayleiskaava 161-C9768 Kuva 3. Ote rakenneyleiskaavasta. Maakunnalliset selvitykset ja ohjelmat: - Pirkanmaan maakuntaohjelma (hyv. maakuntavaltuustossa ) - Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Tampereen seutukaavaliitto Alueella on maakunnallisesti arvokas rakennetun ympäristön kohde: Taavetinlahden jugend-huvila. Muut aluetta koskevat selvitykset ja suunnitelmat: - Valkeakoski. Ympäristönsuojelun kokonaissuunnitelma Valkeakosken typenoksidi-, hiukkas- ja haisevien rikkiyhdistepäästöjen leviämislaskelmat. Ilmatieteen laitos Valkeakosken luontokohteet. Nina Järvinen Luontokohteet, selvitys. Kylmäkoski, Toijala, Valkeakoski, Viiala. Tampereen seutukaavaliitto D 85, Säkkisaaren rantakaavan luontoselvitys (Ekotoni Ky 2000) sekä lintu- ja liito-oravaselvitys (Valkeakosken lintuharrastajat ry 2001) - Vuohilahti-Harjunkallio-Haapasaari-Heikkilän alue, kasvisto- ja linnustoselvitys Jorma Ahola, Markku Alanko. P:\Tampere\Valkeakoski_161\C9768_Lounaiss_OYK\C_Suunnitelmat\Valmisteluvaihe\OAS_Lounaissuunta.doc

5 FCG PLANEKO OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 Valkeakosken kaupunki Lounaissuunnan osayleiskaava 161-C Vuohilahden Tavaksenlahden välinen ranta-alue Rapolantien länsipuolella, kasvikartoitus Jorma Ahola, Markku Alanko. - Lounaissuunnan osayleiskaavan liito-oravaselvitys. FCG Planeko Oy Säkkisaaren ja Vuohilahden alueille maanomistajan toimesta tehdyt maankäyttöluonnokset. Laadittavat selvitykset: - Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi - Historiallisen ajan muinaisjäännösten arkeologinen inventointi - Natura-arvion tarpeellisuuden harkinta - Rakenneyleiskaavan kaavataloudellisen vertailun päivitys Kuva 4. Ote rantaosayleiskaavasta. P:\Tampere\Valkeakoski_161\C9768_Lounaiss_OYK\C_Suunnitelmat\Valmisteluvaihe\OAS_Lounaissuunta.doc

6 FCG PLANEKO OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6 Valkeakosken kaupunki Lounaissuunnan osayleiskaava 161-C9768 Suunnittelun tavoitteet Työn tarkoituksena on tutkia suunnittelualueen mahdollisuudet Valkeakosken pitkän tähtäimen kasvualueena. Erityisesti tutkitaan asuinrakentamisen mahdollisuuksia, vetovoimatekijöitä ja luonnetta. Osayleiskaavan tavoitteet muotoillaan kehityskuvien laatimisen yhteydessä kaavan ohjausryhmässä, joka koostuu kaupungin viranhaltijoista sekä luottamusmiehistä. Vaihtoehdot Osayleiskaavan valmisteluvaiheessa laaditaan kehityskuvia, jotka toimivat maankäyttövaihtoehtoina. Luonnosvaiheessa asetetaan nähtäville yksi kaavaluonnos, joka perustuu kehityskuvatarkasteluihin. Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osayleiskaavan valmistelussa varmistetaan kaikkien asukkaiden, maanomistajien, yritysten, järjestöjen, viranomaisten sekä muiden osallisten osallistumismahdollisuudet sekä kaavan tavoitteiden asetteluun että itse ratkaisujen muokkaamiseen ja kaavan vaikutusten arviointiin. Kaavoituksen valmisteluvaiheessa (kehityskuvien laadinta ja tavoitteiden asettelu) järjestetään alueellisia työpajoja. Varsinainen virallinen vuorovaikutus tapahtuu nähtävilläpitojen, kuulutusten ja aktiivisen tiedottamisen kautta. MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän rakenneosayleiskaavatyön osallisia ovat: alueen maanomistajat ja asukkaat kuntalaiset paikallisyhdistykset kaupungin hallintokunnat Pirkanmaan ympäristökeskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Tiehallinto, Hämeen tiepiiri naapurikunnat alueella toimivat verkkoyhtiöt Turvatekniikan keskus Tukes Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa. Kaavan laadintavaiheet ja tiedottaminen Vireillepanovaihe. Osayleiskaavan vireilletulosta kuulutetaan paikallislehdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillepanon yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungintalolla nähtävilläoloaikana sekä kaupungin internet-sivuilla Kaavan tavoitteista, tarvittavista selvityksistä ja arvioitavista vaikutuksista järjestetään viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) vireillepanovaiheessa. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kehityskuvavaihe. Alueen asukkaille ja maanomistajille järjestetyissä työpajoissa pohditaan yhdessä kaavan tavoitteita ja maankäytön vaihtoehtoja. Kehityskuvia/ideasuunnitelmia vertaillaan ja arvioidaan seudullisesta näkökulmasta. Vertailusta tuotetaan sanallinen kooste, jossa pyritään tuomaan esiin kehityskuvien yhteneväisyydet ja erot. Kehityskuvia havainnollistetaan karttaesityksin. Kehityskuvista laaditaan lehdistötiedote. Kehityskuvat pidetään nähtävillä kaupungintalolla P:\Tampere\Valkeakoski_161\C9768_Lounaiss_OYK\C_Suunnitelmat\Valmisteluvaihe\OAS_Lounaissuunta.doc

7 FCG PLANEKO OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7 Valkeakosken kaupunki Lounaissuunnan osayleiskaava 161-C9768 sekä kaupungin internet-sivuilla. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä laadituista kehityskuvista. Palautteen perusteella ohjausryhmä päättää kaavaluonnoksen sisällöstä. Luonnosvaihe. Keskustaajaman alueelle laaditaan kaavaluonnos, jossa otetaan kantaa mm. seuraaviin asioihin: - Yhdyskuntarakenne: kasvusuunnat ja uudet alueet, täydennys- ja tiivistämisrakentaminen - Elinkeinot: aluevaraustarpeet - Asutus: sijainti, luonne, mitoitus ja aluevaraustarpeet - Palvelut: sijainti, aluevaraustarpeet - Liikennejärjestelmä: liikenneverkko, joukkoliikenne, yhteystarpeet, kevyt liikenne - Teknisen huollon yhteydet ja aluevaraukset - Ekologiset yhteydet, virkistysreitit, suojelu- ja virkistysalueet, maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet. Kaavaselostuksessa arvioidaan, miten kaavaluonnos vastaa kaavalle asetettuja tavoitteita sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa (39 ) asetettuja yleiskaavan sisältövaatimuksia. Kaavaluonnosaineisto asetetaan julkisesti nähtäville lehtikuulutuksella. Aineisto pidetään nähtävillä myös kaupungin internet-sivuilla. Luonnosvaiheessa laaditaan lehdistötiedote sekä järjestetään avoin yleisötilaisuus ja kaavaluonnoksesta on mahdollisuus jättää kirjallinen mielipide. Viranomaisilta pyydetään lausunnot. Saadut mielipiteet ja lausunnot käsitellään ohjausryhmässä, joka antaa ohjeet kaavaehdotuksen laatimiselle. Ehdotusvaihe. Luonnosaineistosta saadun palautteen perusteella laaditaan osayleiskaavaehdotus, jonka kaupunginhallitus käsittelee. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 päivän ajan lausuntojen antamista ja mahdollisten muistutusten tekemistä varten. Nähtävillä olosta tiedotetaan lehtikuulutuksella ja lehdistötiedotteella sekä kaupungin internet-sivuilla. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja mikäli ne antavat aihetta, osayleiskaavaa tarkistetaan. Tarvittaessa järjestetään toinen viranomaisneuvottelu. Suunnittelutyön edetessä voidaan aiemminkin järjestään ylimääräisiä työneuvotteluja viranomaistahojen kanssa. Hyväksymisvaihe. Osayleiskaavaehdotuksen hyväksyy Valkeakosken kaupunginvaltuusto, jonka päätöksestä tyytymättömällä on mahdollisuus valittaa hallintooikeuteen. Vaikutusten arviointi Vaikutusarvioinnissa arvioidaan kaavan toteuttamisen merkittävät välilliset ja välittömät vaikutukset (MRL 9 ) mm. ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen maisemaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön luonnonympäristöön ja pohjavesialueisiin P:\Tampere\Valkeakoski_161\C9768_Lounaiss_OYK\C_Suunnitelmat\Valmisteluvaihe\OAS_Lounaissuunta.doc

8 FCG PLANEKO OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8 Valkeakosken kaupunki Lounaissuunnan osayleiskaava 161-C9768 Suunnitteluaikataulu Suunnittelutyö on käynnistynyt keväällä Suunnittelutyöhön liittyvät kuulemiset pyritään ajoittamaan seuraavasti: - Vireillepanovaihe lokakuu Kehityskuvavaihe marraskuu Luonnosvaihe tammikuu Ehdotusvaihe huhtikuu 2009 Aikataulu on tavoitteellinen ja sitä tarkistetaan suunnittelutyön edetessä. Yhteyshenkilöt kaavan laadinnassa Mielipiteet osoitetaan vireillepano-, kehityskuva- ja luonnosvaiheessa ohjausryhmälle ja ehdotusvaiheessa kaupunginhallitukselle. Asemakaavamuutoksen laadinnasta antavat lisätietoja: Valkeakosken kaupunki / kaavoitusarkkitehti Teija Mäkelä Sääksmäentie 2, PL 20, Valkeakoski. puh , sähköposti: teija.makela@vlk.fi FCG Planeko Oy / projektipäällikkö Juha Mäkelä puh , sähköposti: juha.makela@fcg.fi Päivitykset P:\Tampere\Valkeakoski_161\C9768_Lounaiss_OYK\C_Suunnitelmat\Valmisteluvaihe\OAS_Lounaissuunta.doc

9 FCG Planeko Oy Muistio 1 (3) 161-C VALKEAKOSKI LOUNAISSUUNNAN OYK ALOITUSVIRANOMAISNEUVOTTELU Aika Paikka Pirkanmaan ympäristökeskus Läsnä Seppo Mäkinen Pirkanmaan ympäristökeskus Elina Viitanen Pirkanmaan ympäristökeskus Leena Roppola Pirkanmaan liitto Satu Lehtikangas Pirkanmaan liitto Hannele Kuitunen Pirkanmaan maakuntamuseo Minna Huttunen Hämeen tiepiiri Teija Mäkelä Valkeakosken kaupunki Kirsti Peill Valkeakosken kaupunki Alf Lindström FCG Planeko OY Juha Mäkelä FCG Planeko OY 1 Kokouksen järjestäytyminen 2 Neuvottelun tarkoitus Todettiin osanottajat. Puheenjohtajana toimi Seppo Mäkinen ja sihteerinä Juha Mäkelä. Todettiin, että kyseessä on MRL 66 mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. 3 Suunnittelualue ja suunnittelun lähtökohdat 4 Osayleiskaavan tavoitteet Juha Mäkelä esitteli suunnittelualuetta, maakuntakaavaa sekä muuta kaavatilannetta. Maakuntakaavassa alueelle on esitetty niukasti aluevarauksia. Ranta-alueiden maankäyttöä on tutkittu oikeusvaikutteisessa rantaosayleiskaavassa. Osassa Säkkisaarta on ranta-asemakaava. Säkkisaaren ja Vuohilahden alueille on maanomistajan toimesta tehty maankäyttöluonnoksia, joissa on esitetty tehokasta rakentamista alueille. Kaava-alueelle sijoittuvat myös Heikkilänmetsän Natura-alue sekä Haapasaaren jätevedenpuhdistamo, jotka on suunnittelussa otettava huomioon. Teija Mäkelä kertoi tavoitteista ja suunnittelutilanteesta. Kaavan ohjausryhmä on kokoontunut kerran. Kaavan yleistavoitteena on tutkia asumisen laajentumisalueita. Säkkisaaren osalta taloudellisuustarkastelu on tärkeä. Vallon alue on maanhankinnan kannalta haasteellinen. Poliittinen ilmapiiri Valkeakoskella on muuttunut, minkä vuoksi rakenneyleiskaava on osin vanhentunut. Valkeakoski on aiempaa voimakkaammin Tampereen työssäkäyntialuetta. Laajentuminen Pälkäneen suuntaa ei ole realismia. Kaupungin julkisia palveluja on eteläosissa vajaakäytöllä, mikä puoltaa asutuksen lisäämistä. Kaava-alueen laidalta on vain 2 km keskustaan. Kaupunki odot- P:\Tampere\Valkeakoski_161\C9768_Lounaiss_OYK\A_Hallinto\Kokoukset\Muistiot\2008_09_02_Aloitusviranomaisneuvottelu.doc

10 FCG Planeko Oy Muistio 2 (3) 161-C taa kaavoitukselta realismia Säkkisaari-visioille ja laajentumisalueita Vallon alueelle. Valkeakosken keskustaajaman eteläpuolelle mm. Vallon alueelle on vuosien aikana kohdistunut voimakasta rakentamispainetta. Ympäristökeskuksen laatiman, hajarakentamisen suuntautumista koskevan selvityksen mukaan alueelle on mainittuna ajanjaksona myönnetty runsaasti suunnittelutarveratkaisuja. Leena Roppola viittasi maakuntakaavan yleistavoitteisiin, joissa päämääränä on eheytyvä yhdyskuntarakenne ja olevan rakenteen hyväksikäyttö sekä olevien palvelujen tukeminen. Valkeakosken väestöennuste ei tue tehokasta Säkkisaaren mitoitusta. Alf Lindström muistutti, että vaikka kaavanlaadinta perustuu erilaisiin tarkasteluihin, kaavan ohjaus perustuu poliittisiin päätöksiin. Valkeakosken väestönkehitys on ollut hidasta, mutta pyrkimys on ollut lisätä kaupungin vetovoimaa ja kasvua. Minna Huttunen totesi maantien 130:n olevan statukseltaan pysyvä. Säkkisaari-suunnitelmista antamassaan lausunnossa Tiehallinto on edellyttänyt yleiskaavatasoista tarkastelua. Säkkisaareen rakentaminen edellyttää kevyen liikenteen väylää ja mt 130:n alikulkua. Mt 130 on tärkeä sisääntulotie Valkeakoskelle ja varareitti Kolmostielle, mahdollisesti myös erikoiskuljetusten käyttämä reitti. Myös Teija Mäkelä näki mt 130:n elintärkeänä ohitusreittinä Valkeakoskelle. Melu tien lähialueilla ei ole erityinen ongelma. Lähtökohtana kaavoituksessa tulee olla nykyinen maantieverkko. Vallon alue sijoittuu joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Sääksmäentien status on alhaisempi, joten siellä noudatetaan vapaampaa liittymäpolitiikkaa. Hannele Kuitunen totesi, ettei alueelta ole tiedossa kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai alueita, mutta alustavien arvioiden mukaan Vallon kylän kylän ympäristöön historiallisena asuinpaikkana liittyy myös kulttuurimaiseman suojelun itressejä. Alueelta tulee laatia rakennetun kulttuuriympäristön selvitys sekä arkeologinen inventointi, joka kohdistuu historiallisen ajan muinaisjäännöksiin eli tässä tapauksessa erityisesti vanhoihin asuinpaikkoihin. Vallon alueen kulttuurimaiseman mahdollisten arvojen ja uuden maankäytön yhteensovittaminen näyttää mahdolliselta. Vallon vanha kylänpaikka on sijainnut Vallonjärven etelärannalla. Teija Mäkelä lisäsi, että Vallon alueella on kaksi palstoitettua jälleenrakennuskauden asuinaluetta. Seppo Mäkinen otti esille rakenneosayleiskaavan T-kem merkinnän, jolle kaava sallii sijoittaa kemianteollisuutta. Teollisuusalueella voimassa olevien asemakaavojen sisältö ja kemianteollisuuden mahdollinen sijoittaminen Varsanhännän alueelle saattaa rajoittaa alueidenkäyttöä suunnittelualueella. TUKES tulisi liittää osallisluetteloon. Konsultointivyöhykkeen laajuus vaarallisia kemikaaleja käsitteleville teollisuuslaitoksille on yleensä 1-2 km. Vallonjärven osalta on Natura-arvion tarve pidettävä mielessä. Huttunen muistutti, että asutuksen lisäämisen myötä tulee helposti myös kaupallisten palvelujen tarvetta. Tämä ei ole mt 130 varressa tavoiteltavaa. P:\Tampere\Valkeakoski_161\C9768_Lounaiss_OYK\A_Hallinto\Kokoukset\Muistiot\2008_09_02_Aloitusviranomaisneuvottelu.doc

11 FCG Planeko Oy Muistio 3 (3) 161-C Mäkinen piti Lounaissuunnan avausta asuinrakentamiseen uutena suuntana Valkeakosken aiemmin hyvin tiukassa kaavoituksessa. Hajauttamisesta johtuvat kustannukset on tämän vuoksi pidettävä esillä. Satu Lehtikangas esitti, että rakenneosayleiskaavan yhteydessä tehty kaavataloudellinen selvitys päivitettäisiin. Myös kaavan ohjausryhmä on esittänyt kaavataloudellista vertailua. Kirsti Peill listasi vertailuun tulevia kriteereitä: rakennettavuus, kunnallistekniikka, liikenneväylät, palvelut, liikennevirrat. Mäkinen muistutti julkisten palveluiden saavutettavuutta vertailua tehtäessä. Valkeakoski sijaitsee etäällä Tampereesta, joten Tampereen kasvuvaikutus ja imu on Valkeakoskelle lähikuntia vähäisempi. Lindström ennakoi, että kehityskuvissa esitetään maksimi- ja minimivaihtoehtojen lisäksi jokin näiden väliltä löytyvä realistinen vaihtoehto. 5 Laaditut selvitykset ja selvitystarpeet, vaikutusten arviointi, OAS Alueelle on laadittu luontoselvityksiä, jotka eivät kuitenkaan ole täysin yhteismitalliset. Liito-oravan osalta selvitys on tehty 2008 keväällä koko alueelle. Laadittuihin selvityksiin lisätään hajuselvitys, Säkkisaaren suunnittelun yhteydessä tehdyt vesistön tilaa koskevat selvitykset sekä vesihuollon kehittämissuunnitelma, jota tulisi täydentää tarvittaessa verkostotarvekartoituksella, hajauttamisen kustannusvaikutuksella ja vesihuoltoverkoston rakentamisen vaiheistamisella. Vesihuollon yleissuunnitelman tulee koskea koko osayleiskaavoitettavaa aluetta ja noudattaa kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Aiemman keskustelun perusteella selvitystarpeisiin lisättiin rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, joka tulisi ohjelmoida yhteistyössä maakuntamuseon kanssa sekä kaavataloudellisen selvityksen päivitys suunnittelualueen osalta kunnallisteknisten kustannusten tason selvittämiseksi. Natura-arvioinnin tarpeellisuutta voidaan alustavasti selvittää jo luonnosvaiheessa, kun rakentamisvaihtoehdot ovat esillä. OAS:ssa tulee todeta kaavalla tavoiteltavat oikeusvaikutukset ja esittää suunnitelma kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallisiin lisätään TUKES. 6 Muut mahdolliset asiat, neuvottelun päättäminen Muita asioita ei ollut. Mäkinen totesi, että hyväksymisvaiheen viranomaisneuvottelu on harkinnanvarainen. Neuvottelua jatkettiin Metsäkansan osayleiskaavan tarkastelulla. FCG Planeko Oy Muistion laati Jakelu Juha Mäkelä osallistujat Soili Ingelin, PIR P:\Tampere\Valkeakoski_161\C9768_Lounaiss_OYK\A_Hallinto\Kokoukset\Muistiot\2008_09_02_Aloitusviranomaisneuvottelu.doc

12 HALLINTOKESKUS KAUPUNKISUUNNITTELU LOUNAISSUUNNAN OSAYLEISKAAVALUONNOS PALAUTERAPORTTI Valkeakosken kaupunginvaltuusto päätti keväällä 2008 käynnistää yleiskaavoituksen lounaissuunnan alueelle. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin syyskuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä tammikuussa 2009 ja se lähetettiin tiedoksi osallisille. Kaavan tavoitevaiheessa tammikuussa 2009 järjestettiin kolme osallisten työpajaa. Tavoitteiden pohjalta kehitettiin kolme maankäytön kehityskuvaa, jotka ovat olleet yleisesti nähtävillä marras-joulukuussa Saadun palautteen perusteella täydennettiin selvityksiä arkeologisen inventoinnin ja rakennetun kulttuuriympäristön osalta sekä laadittiin osayleiskaavan valmisteluvaiheen aineisto. Osayleiskaavaluonnoksen asiakirjat olivat nähtävillä kaupungin internet-sivuilla ja kaupungintalolla rakennusvalvonnan ilmoitustaululla Yleiskaavaluonnoksen aineisto esiteltiin yleisötilaisuudessa kaupungintalon valtuustosalissa Kaavaluonnoksesta saatiin 14 lausuntoa ja 7 mielipidettä, jotka on koottu tiivisteinä palauteraporttiin. Raportissa esitetään kaavoittajan vastine saatuun palautteeseen. Kaava-asiakirjoihin tehtävät täydennykset ja tarkistukset erottuvat lihavoituina.

13 LAUSUNNOT Lausunto Pirkanmaan ELY-keskus saapunut Liittyminen yhdyskuntarakenteeseen ja palveluverkostoon ELY -keskus katsoo, että osayleiskaavaluonnoksessa alueen kaakkoisosaan Vallon alueelle osoitettu täydennysrakentaminen tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja taloudellisen suunnittelun tavoitteita. Vallon alueen täydennysrakentaminen liittyy yhdystiehen 13971, jonka kautta myös keskustan palvelut ovat tavoitettavissa. Alueelle on lisäksi ollut rakentamishalukkuutta kun otetaan huomioon sinne luvulla myönnetyt suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamisluvat. Säkkisaareen ja Rauhaniemeen esitetty asutus tukeutuu liikenteellisesti seututiehen 130 ja sen yhteyteen esitettyyn kevyen liikenteen väylästöön sekä Vuohisaaren ja Haapasaaren asutus seututiehen 310. Liikenneturvallisuuden, melun ja taloudellisesti tehokkaan maankäytön suunnittelun kannalta ELY -keskus ei katso keskustasta erillään olevan, ohikulkutiehen tukeutuvan asutuksen sijoittamista tarkoituksenmukaisena kasvusuuntana. Asutuksen sijoittaminen seututeiden 130 ja 310 vesistön puoleiselle alueelle ja kerrostalovaltaisten asuntoalueiden sijoittaminen Säkkisaareen ei vastaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä eikä täytä taloudellisen suunnittelun tavoitteita. Myöskään kaavaluonnos ei tältä osin ota huomioon olemassa olevan katuverkoston, muun infrastruktuurin ja olemassa olevien palvelujen hyödyntämistä. Säkkisaarta ei myöskään maakuntakaavassa ole osoitettu taajamaalueeseen kuuluvaksi. Liito-oravan elinympäristön turvaaminen Osayleiskaavaluonnokseen on laaditun selvityksen mukaisesti liito-oravan esiintymisalueille osoitettu luo -aluemerkinnöin luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet, Vastine Liittyminen yhdyskuntarakenteeseen ja palveluverkostoon Kaupunki pitää Vallon alueen tiivistämistä välittömästi toteutettavana, kaupunkirakenteellisesti edullisena kasvusuuntana. Alueen suosiota rajoittavat heikommat yhteydet Tampereen suuntaan. Kokonaistarkastelussa kaupunki katsoo Säkkisaaren sijainnin asettamat haasteet hyvin mahdollisiksi selvittää ja alueen tarjoamat mahdollisuudet varteenotettaviksi varsinkin pitkän tähtäyksen kasvusuuntana. Mahdollisten kasvualueiden välillä suoritettu vertailu osoittaa Säkkisaaren taloudellisesti erityisen tehokkaaksi, mikä perustuu paikalle osoitettuun tiiviiseen sisäiseen rakenteeseen, keskustan palvelujen läheisyyteen (4, 4 km alueen sisältä) ja helposti toteutettaviin kunnallisteknisiin runkolinjoihin (jätevedenpuhdistamolle alle 1 km). Yleiskaavaluonnoksessa osoitettujen kevyen liikenteen väylien rakentamiselle on olemassa laajemmatkin perusteet, mutta Säkkisaaren alueen rakentuminen varmistaisi resurssit niiden toteuttamiseen. Säkkisaari tukeutuu keskustan palveluihin ja tukee kaupungin palvelurakennetta ja julkisen liikenteen kehittymistä joko yhtä hyvin tai paremmin kuin muut pitkän tähtäyksen kasvusuunnat (pohjoiset ja luoteiset alueet 3,5-10 km keskustasta). Sen lisäksi alue tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa merkittävä määrä maisemallisesti korkeatasoista kerrostaloasumista vaihtoehtona mattomaisesti levittäytyville yksittäistaloille ja niiden vaatimalle laajalle katuverkolle. Yleiskaavaluonnoksessa ja sen perusteluissa huomioidaan maakuntakaavan tavoitteet. Asutuksen osoittaminen Säkkisaareen ei aiheuta kaupan palveluiden siirtymistä tai muita seudullisesti merkittäviä vaikutuksia, jotka poikkeaisivat vastaavasta keskustaan tai muille kasvualueille sijoittuvasta väestönlisäyksestä. Liito-oravan elinympäristön turvaaminen Kaavan selostuksessa on esitetty liitooravaselvitysten yhdistelmä, joka osoittaa havaittujen reviirien jatkuvan koilliseen ja luoteeseen, missä asemakaavoituksessa onkin väis-

14 jolla erityisten luontoarvojen säilyminen tulee turvata. "Viheryhteystarve" -merkinnöin on esitetty liito-oravan liikkumistarpeet Kalatonlahden luoteisrannalla, Rauhaniemessä ja Säkkisaaressa. Kalatonlahden esiintymä muodostuu lahden lounais- ja länsirannan kahdesta alueesta, Säkkisaaressa sijaitseva liito-oravaesiintymä muodostuu kolmesta osa-alueesta, joista merkittävin sijaitsee seututien 130 länsipuolella saaren luoteisosassa Pikkuvuolteen läheisyydessä ja toinen merkittävä esiintymä saaren eteläosassa Kärjenmaan alueella. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n mukaan kielletty. Lain noudattamiseksi lajin ydinesiintymät sekä kulkuyhteydet niille tulee turvata. Liito-oravan kulkuyhteyksien kannalta on oleellista turvata laadukas kulkuyhteys Rauhaniemen ja Säkkisaaren alueelta luoteeseen kaavaalueen ulkopuolelle Veijonlahden ja Lotilanjärven liito-oravan esiintymisalueille. Rauhaniemen ja Säkkisaaren esiintymien välillä tarpeellinen kulkuyhteys toimii Pikkuvuolteen ylitse. Haapasaaren ja Vallonjärven alueella oleville liitooravaesiintymille katkaisee Isovuolle todennäköisesti liikkumismahdollisuudet. Rakennettu kulttuuriympäristö Rakennetusta kulttuuriympäristöstä on osayleiskaavatasolla huomioon otettavia Vallonjärven eteläpuolelle sijoittuvat Vallon kyläalue ja sen rakennettu ympäristö, Uotilan, Havurinteen (Heikkilän) ja Koivuniemen rakennuskohteet kaava-alueen kaakkois- ja eteläosissa sekä Säkkisalon Pappilan torppa Säkkisaaressa. Oman aikansa historiallisen kerrostuman muodostavat myös sotien jälkeen muodostuneet pienehköt omakotitaloalueet Vallon kylämaisemassa. Liikenne ja ympäristöhäiriöt Osayleiskaava-alueen poikki kulkee seututie 130 (Vantaankoski-Tampere) luoteiskaakkosuunnassa. Siltä erkanee seututie 310 (Valkeakoski-Kangasala) Kangasalan suuntaan, jolta keskustan eteläosassa erkanee yhdystie Sääksämäen suuntaan. Liikenteestä aiheutuvan melun (tarkemmin kohtetty liito-oravaa. Tätä täydentää ELYkeskuksen neuvottelussa vahvistama kanta, että esiintymä Holminrannan alueella Lotilanjärven luoteispuolella on liito-oravan ydinesiintymä ja tukialue, joka onkin päätetty jättää rakentamatta. Säkkisaaresta on löydetty liito-oravan jälkiä ja pesäpuuksi sopiva kolopuu, jossa tarkistettaessa ei ollut pesää. Alue ei toimi liito-oravan kulkureittinä koska Isovuolle katkaisee kulkuyhteyden Vuohilahden suuntaan. Maastossa asiantuntijan esittämän arvion mukaan Säkkisaaressa voi todennäköisesti olla yhden uroksen reviiri, joka jatkuu Rauhaniemen puolelle. Yleiskaavaluonnoksessa on määräyksin huolehdittu, että tarkemmassa maankäytön suunnittelussa turvataan liito-oravan elinmahdollisuudet ja kulkuyhteydet. Merkittävä alue saaren luoteisosasta ja Rauhaniemen kaakkoisosasta on osoitettu kokonaan rakentamattomaksi. Lähekkäin sijaitsevat luo -alueet muodostavat monen hehtaarin kokonaisuuden. Lajin ydinesiintymäksi on ELY-keskuksen kannan mukaan katsottu Läheinen Lotilanjärven ranta-alue kaava-alueen pohjoispuolella. Yli 60 ha metsäalue ollaan siellä jättämässä rakentamattomaksi. Liito-oravan kulkuyhteyksien kannalta suurimmat haasteet sijaitsevat osayleiskaava-alueen ulkopuolella. Niitä käsitellään muiden kaavojen yhteydessä, jolloin varmistetaan yhteyksien säilyminen liito-oravalle suotuisina. Rakennettu kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöarvot on kaavassa huomioitu. Asiaa käsitellään tarkemmin maakuntamuseon lausunnossa. Liikenne ja ympäristöhäiriöt Liikennemelu on kaavassa huomioitu yleiskaavallisella tasolla. Kaavan määräyksiin lisätään määräys Varsanhännän teollisuuslaitosten aiheuttaman melun huomioimisesta tarkemmassa maankäytön suunnittelussa. Jätevedenpuhdistamon läheisyyteen ei osoiteta nykyisen asutuksen merkittävää lisäystä.

15 dassa "Liikenne") ohella ympäristöhäiriöitä aiheuttavat kaava-alueeseen pohjoisessa rajoittuva Varsanhännän teollisuusalue ja kaupungin jäteveden puhdistamon ET alue Haapasaaren pohjoisosassa. Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavan tavoitevaiheessa laadittujen kehityskuvavaihtoehtojen perusteella on laadittu osayleiskaavaluonnos. Vallon, Vuohilahden ja Haapasaaren alueille on esitetty pienin toimenpitein kehitettäviä ja uusia olennaisesti täydennysrakentamisen kautta muuttuvia asuinalueita (A, As). Vallossa sijaitsevien maatilojen talouskeskukset on otettu kaavaluonnoksessa huomioon. Kaavaluonnokseen on esitetty ja osittain laajennettu asuntoalueita Rauhaniemen, Tavaksenlahden, Vuohilahden ja Haapaniemen alueille sekä kerrostalovaltaista aluetta Säkkisaareen. Säkkisaareen on merkitty myös lähipalvelujen kohdemerkintä ja satama-alue. Vallon kaakkoisosa on esitetty täydennysrakennettavaksi. Kaavaa varten tehty luontoselvitys edellyttää liito-oravan elinympäristön huomioon ottamisen siten, että alueella varmistetaan niiden laajojen viheralueiden ja viheralueyhteyksien säilyminen rakentamattomina, jotka tarvitaan lajin turvaamiseksi. Elykeskus pitää tavoitetta lajisuojelunnäkökulmasta oleellisena. Lajin lisääntymisen ei ole todettu onnistuvan alle 4 hehtaarin yhtenäisillä metsäalueilla, mistä syystä riittävän laajojen kokonaisuuksien turvaaminen on tärkeää. Selvityksen mukaiset alueet tuleekin kaavassa jättää rakentamattomiksi ja turvata merkinnöin ja määräyksin. Tämä koskee erityisesti Säkkisaaren länsiosaa, Rauhaniemen eteläosaa ja Kalatonlahden luoteisrantaa. Osayleiskaavaluonnokseen on Rauhaniemeen seututien 130 koillispuolelle ja Rauhaniemen eteläosaan osoitettu asutusta alueille, joilla on liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat. Säkkisaaren etelä- ja erityisesti länsiosan asuntoalueet on sijoitettu alueelle, joka on erityisen merkittävää liito-oravan lisääntymisaluetta. Länsiosaan merkitty "luo" -aluevaraus on myös rajattu kaavaluonnokseen liian suppeaksi. Liito-oravan tarvitsemat viheryhteystarpeet eivät Liito-oravan elinympäristön turvaaminen Neuvotteluissa ELY-keskus on esittänyt kantanaan, että jos luontoselvitykset esim. liitooravan osalta tehdään riittävän laajoina ja niillä pystytään hahmottamaan yksittäisten alueiden merkittävyys suhteessa liito-oravan elinpiiriin, erillisiä löydöksiä ei tarvitse katsoa keskeisiksi lajin menestymisen kannalta. Kaava-aineistoon onkin koottu yhdistelmä lähialueen tunnetuista liito-oravahavainnoista. Lisäksi huomioidaan ELY-keskuksen omat lausunnot, joiden mukaan Lotilanjärven länsiranta on liito-oravan keskeinen tukialue. Säkkisaaresta on turvattu laadukas yhteys luoteeseen, Veijonlahden ja Lotilanjärven liito-oravaesiintymille. Yhtenäisiä, liitooravalle soveltuvia alueita on Säkkisaaressa osoitettu n. 5 ha ja Rauhaniemestä n. 5 ha, jotka yhdistyvät viheryhteyksien ketjuun. Laajemmat ja liito-oravalle keskeiset alueet sijaitsevat kaava-alueen pohjoispuolella. Rauhaniemen ja Kalatonlahden luo -alueiden kanssa päällekkäisillä A-alueilla rakennuskanta on jo toteutunutta, jossa liito-orava viihtyy erityisen hyvin asutuksen yhteydessä. Alueelta, johon viitataan, löydettiin yksi pesäpuuksi soveltuva kolopuu (merkitty pesäpuuksi), jossa ei lähemmän tutkimuksen mukaan kuitenkaan ollut jälkiä liito-oravan pesästä. Valkeakosken liito-oravakantaan perehtyneiden tutkijoiden (Ahola & Alanko) selvityksen mukaan alue ei ole toiminut lisääntymisalueena eikä ole merkittävä liito-oravan menestymisen kannalta. Viheryhteystarve on sijainniltaan ohjeellinen

16 toteudu esitetyn kaavaluonnoksen mukaisina. Erityisesti Rauhaniemen pohjoisosaan ja Säkkisaaren etelä- ja länsiosaan merkityt asuntoalueet eivät jätä tilaa liito-oravaselvityksen edellyttämälle viheryhteystarpeelle eivätkä muutoinkaan turvaa riittävästi liito-oravan elinympäristöä ja liikkumista. Kaavamerkintöihin ja - määräyksiin liittyvät "luo"- ja "viheryhteystarve" merkinnät eivät sijainniltaan ja sisällöltään riitä turvaamaan liito-oravan elinympäristöä alueilla, joissa liito-orava esiintyy siinä laajuudessa kuin liito-oravaselvityksessä on esitetty. Yleiskaavatasolla tulee yleensäkin varmistua myös siitä, että määräysten toteuttaminen on mahdollista jatkossa aluetta asemakaavoitettaessa. Kyseisten kaavamerkintöjen yleinen tavoite luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta on tässä tapauksessa ristiriidassa kaavan sisällön kanssa. Kokonaisuudessaan asuntoalueiden sijoitus kaava-alueelle ei vastaa kaavan luontoselvitystä ja tavoitetta riittävän suurista liito-oravan elinpiirin turvaamiseksi tarvittavista alueista, eikä anna perusteluja kaavassa esitetyille aluevarauksille. Lajin käyttämien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja myös heikentäminen on luonnonsuojelun vastaista. Osayleiskaavaluonnoksen aluevarauksissa tulee ottaa huomioon myös alueelle jo rakennettu loma-asutus, jonka nykyinen sijainti puuttuu kaava-asiakirjoista. Säkkisaaren alueella on voimassa oleva oikeusvaikutteinen rantaasemakaava, jossa liito-oravan liikkumistarpeet on otettu huomioon eikä ELY -keskus katso myöskään olevan perusteluja rantaasemakaavan muuttamiselle. Liikenne Kaavaselostuksessa on esitetty kaava-alueen liikenteen ja tiestön nykytila ja vaadittavat toimenpiteet varsin kevyesti ja osin virheellisestikin. Kaava-alueella ei ole yhdystietä 3071, kuten selostuksessa kerrotaan. Toisaalta maantiestöä kuvattaessa ei mainita lainkaan alueella sijaitsevia yhdysteitä ja Liikennejärjestelyjen kannalta asutuksen osoittaminen Säkkisaaren suuntaan ei ole Valkeakoskella paras vaihtoehto, koska esimerkiksi työmatkaliikenne suuntautuu tällä hetkellä varsin voimakkaasti Tampereen suuntaan. Tämän seurauksena tiestön ja liikennöinnin kehittämisen painopiste on jo luontaisesti pohjoisempana. Säkkisaaren alue on lisäksi varsin irrallaan nykyisestä kaupunkirakenteesta. yleiskaavamerkintä, joka ohjaa asemakaavasuunnittelua ja luo sille reunaehtoja. Asemakaavassa on osoitettava riittävät, tuoreilla selvityksillä varmistetut viheryhteydet esimerkiksi rakennettavan alueen läpi tai vieritse. Yleiskaavassa ei ole tarkoituksenmukaista ennakoivasti rajata viheralueita maastoon asemakaavatarkkuudella. Liito-oravaselvityksessä ei ole esitetty arviota alueen yksilömäärästä. Mm. ELY-keskuksen oman asiantuntijan maastossa esittämän arvion mukaan Säkkisaari voi todennäköisesti olla yhden uroksen reviiri, joka jatkuu Rauhaniemen puolelle. Yleiskaavan ei voi sanoa vaarantavan seudun liito-oravakannan menestymistä kun se osoittaa tarpeen sovittaa yhteen asuntorakentamisen tavoitteet ja luonnon monimuotoisuuden vaatimukset asemakaavatasolla ja osoittaa suunnittelulle selkeät reunaehdot. Yleiskaavaluonnoksessa on määräyksin huolehdittu, että tarkemmassa maankäytön suunnittelussa turvataan liito-oravan elinmahdollisuudet ja kulkuyhteydet. Ranta-asemakaavan mukaisen loma-asutuksen sijainti on otettu huomioon korttelialueena ja osoitettu osaksi uutta maankäyttöä. Rantaosayleiskaavan mukaiset rakennuspaikat puolestaan on merkitty kohdemerkintöinä rantaosayleiskaavan mukaisesti, kuten merkkien selityksestä käy ilmi. Perustelut rantaasemakaavan muuttamiselle tulevat yleiskaavan tavoitteista. Liikenne Täydennetään ja tarkistetaan selostusta. Muutetaan yhdystie 3071 (Sääksmäentie) yhdystieksi Lisätään selostukseen maininta yhdystiestä (Viuhantie) Työmatkaliikenne Tampereen, Akaan, Turun ja Hämeenlinnan suuntaan Säkkisaaresta on ongelmatonta ilman merkittäviä liikennejärjestelyjä ja tiestön kehittämistoimia. Ajomatka Tampereelle muodostuu samaksi kuin esim. pohjoispuolen uudisrakennusalueelta Lintulasta. Säkkisaareen osoitettu tiivis kerrostalorakentaminen kuitenkin mahdollistaa paikalliselle ja kaukomatkojen joukkoliikenteelle monia muita alueita paremman palvelutason. Saaren läpi johdettavan bussireitin saavutettavuus olisi loistava. Tämän lisäksi raideliikenteen mahdollinen pysäkki olisi saavutettavissa noin 2 km etäisyydel-

17 lä. Säkkisaaren asutuksen etäisyys keskustasta olisi kevyen liikenteen yhteyksillä mitattuna keskimäärin 4,4 km, mikä ei ole kauempana kuin pohjoisen-luoteissuunnan kasvualueet (Lintula 4,7 km, Yli-Nissi 6,5 km, Kärjenniemi 8-10 km) Asutuksen osoittaminen seututeiden ja Säkkisaaren alueille edellyttää merkittäviä uusien kevyen liikenteen järjestelyjä alueella. Kaavassa on osoitettu seututeiden suuntaiset, uudet kevyen liikenteen yhteydet, koko kaava-alueelle. Kuitenkin on otettava huomioon vielä tarkemmin kevyen liikenteen ylitys- / alitusmahdollisuudet maanteiden toiselle puolelle. Liikenneturvallisuutta vaarantavia ratkaisuja ei pidä kaavoituksella osoittaa. Esimerkiksi osayleiskaavassa osoitetuille lähivirkistys- sekä retkeily- ja ulkoilualueille tulee asutusalueilta olla turvalliset yhteydet. Lisäksi kulku Säkkisaaren asuinalueille tulee järjestää laadukkaan, kanavoidun liittymän kautta. Myös muiden kaava-alueen liittymien tulee pystyä välittämään se liikennemäärä sujuvasti ja turvallisesti, joka kyseisen liittymän kautta kulkee. Seututien 130 alittava yhteys Säkkisaaren eteläpäässä tulee osoittaa sekä autoliikenteelle, että kevyelle liikenteelle. Tällä hetkellä seututien 130 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) on noin 2200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tästä raskaan liikenteen osuus on noin 11 %. Koko tieverkkoa koskevan maanteiden vuoden 2010 liikennemäärään, raskaan liikenteen osuuteen ja nopeusrajoitukseen perustuvan teoreettisen melutilanneselvityksen mukaan osayleiskaava-alueen kohdalla seututeiden 130 ja 310 liikenteen aiheuttama 55 db:n päivämelun ohjearvon mukainen melualue ulottuu kaavaalueen kohdalla metrin päähän maantiestä. Vastaava melualue ulottuu Viuhantiellä (yhdystie 13943) ja Sääksmäentiellä (yhdystie 13941) alle 40 metrin päähän maantiestä. Melun leviämisessä on otettava huomioon myös maastomuotojen sekä rakennusten ja muiden rakenteiden vaikutus, mutta myös vesistön melua edistävä vaikutus. Melualueelle ei saa osoittaa asumiseen käytettäviä alueita eikä virkistysalueita, joita tässä osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu seututeiden varsille runsaasti. Valtioneuvoston antamien melutason ohjearvojen mukaan, virkistysalueiden maksimiarvo on 55 db taajamissa ja taajamien ulkopuolella 45 db. Melulähteen tuntumaan suunniteltavien asuin- ja muiden melulle herkkien alueiden asemakaavoituksen yhteydessä on tehtävä tarkempia meluselvityksiä tai - mittauksia. Uuden melulle herkän maankäytön edellyttämien meluselvitysten tekeminen sekä mahdollisten meluesteiden rakentaminen kuu- Kevyen liikenteen järjestelyt on yleiskaavatasoisesti esitetty kaavaluonnoksessa. Niiden ratkaisuja tulee tarkentaa yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa. Väylien toteuttaminen on sidoksissa alueen rakentamiseen, mutta ne palvelevat laajempaa tarvetta ja parantavat liikenneturvallisuutta nykyisestä. Retkeilyalueen soveltuvuutta tutkitaan tarkemmin kaavan ehdotusvaiheessa. Liittymäjärjestelyjen välityskyky ja liikenneturvallisuus sekä sisäiset liikennejärjestelyt tutkitaan normaalilla tavalla tarkemmassa maankäytön suunnittelussa. Seututien liikennemäärät ovat varsin maltillisia, myös arkikokemuksen mukaan. Kaavaselostukseen lisätään lausunnossa annetut, liikennettä koskevat täydentävät tiedot. Tiiviillä kerrostalovaltaisella alueella on tarkoituksenmukaista huolehtia ulko-oleskelualueiden VNp 993/1992 mukaisesta meluntorjunnasta erityisesti rakenteellisin keinoin. Tätä varten yleiskaavassa on osoitettu meluntorjuntatarve. Riittävien ja toteuttamiskelpoisten keinojen löytyminen on varmistettava tarkemmassa maankäytön suunnittelussa. Kokemuksen mukaan toimiva keinovalikoima pystytään vaikeuksitta osoittamaan, mutta asemakaavan yhteydessä voidaan myös tehdä harkintaa suojavyöhykkeen leveydestä yleiskaavan estämättä.

18 luu Valkeakosken kaupungille tai alueiden maankäytön toteuttajille. VNp 993/1992 melutason ohjearvoista: Uusia asuinalueita tai vastaavia ei tule sijoittaa melualueelle varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Melua aiheuttavien toimintojen ja melulle herkkien kohteiden väliin jätetään riittävä etäisyys tai huolehditaan muuten meluntorjunnasta. (Valtioneuvoston periaatepäätös 2006) Seututie 130 toimii moottoritien (valtatie 3) rinnakkaistienä, jolle saatetaan ohjata moottoritien liikennettä, mikäli moottoritiellä tapahtuu vakavampi häiriö. Jotta moottoritien varareittinä toimiminen on mahdollista, tulee seututien välityskyvyn pysyä vähintään nykyisellään. Tämän lisäksi seututien 130 toimiminen erikoiskuljetusreittinä asettaa tielle tiettyjä ominaisuusvaatimuksia, joiden toteutuminen tulee varmistaa maankäytön ratkaisuissa. Teiden luokitusmerkinnät on esitetty kaavaluonnoksessa virheellisesti. Seututeiden 130 ja 310 merkinnän tulee olla st/pk ja muiden teiden yt/kk. Maankäyttö- ja rakennuslain 83 4 momentin mukaan yleisten teiden liikennealueita voidaan osoittaa valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pää-asiallisesti muuta kuin paikallista liikennettä. Seututeille 130 ja 310 voidaan asemakaavoissa kaavoittaa yleisen tien alue, LT. Yhdystiet ja on asemakaavoissa kaavoitettava kaduiksi. Kaikkien alueelle mahdollisesti tulevien, uusien tieyhteyksien tulee olla katuja / yksityisteitä. Tässä osayleiskaavassa käytetty teiden ja katujen kaavamerkintä ei ota kantaa teiden hallinnolliseen luokkaan. Uusien alueiden kuivatus ratkaistaan yleensä yleispiirteisesti jo yleiskaava- tai muussa alueiden yleissuunnitteluvaiheessa. Kuivatuksen tarkempi suunnittelu tehdään asemakaavoituksen yhteydessä tai rakennuslupavaiheessa. Alueiden kuivatus on hoidettava omalla maanteiden kuivatusjärjestelmästä irrallisella järjestelmällään tai alueelta tulevia kuivausvesiä on viivytettävä siten, etteivät maanteiden sivu- ja laskuojien sekä rumpujen vesimäärät kasva. Kuivatuksen mitoituksessa on huomioitava koko laajemman alueen aiheuttamat hulevedet. Alueiden rakentaminen ja kuivatus eivät saa vahingoittaa maanteiden kuivatusta eivätkä rakenteita. Alueiden rakentamisen aiheuttamien mahdollisten maanteiden kuivatusjärjestelmien, mm. lasku- ja sivuojien ja rumpujen sekä tien muiden rakenteiden muutosten toteuttamien kuuluu alueiden maankäytön toteuttajalle. Pirkanmaan ELY- keskuksen liikenne- ja infra- Kaavaselostukseen lisätään seututietä koskevat täydentävät tiedot. Vaatimukset ohjaavat osaltaan tarkempaa maankäytön suunnittelua. Korjataan teiden luokitusmerkinnät. Strategisessa yleiskaavassa ei ole otettu kantaa teiden hallinnolliseen luokkaan. Liikenne- ja katualueiden rajaukset ratkaistaan ohjeen mukaan asemakaavoituksen yhteydessä. Yleiskaavassa ei ole otettu kantaa uusien alueiden ja tiealueiden kuivatukseen. Alueiden tarkastelussa asia on kuitenkin huomioitu. Kuivatus ratkaistaan lausunnon ohjeen mukaan tarkemman suunnittelun yhteydessä. Ohje liitetään kaavaselostukseen. Kuivatusjärjestelmien ja muun infrastruktuurin kustannusjako on tarkoitus sopia mahdollisen maankäyttösopimuksen yhteydessä. Alueen käyttöönottamista palvelevien liikenne-

19 struktuuri- vastuualueella ei ole mahdollisuuksia toteuttaa eikä suunnitella maankäytön kehittymisestä aiheutuvia liikenneverkon investointeja kuten maankäyttöä palvelevia liittymiä, liittymien ja maanteiden parantamista eikä kevyen liikenteen väyliä ja alikulkuja. Maankäytön laajenemisesta ja kehittämisestä aiheutuvien liikenneverkon huomattavienkin investointien toteuttaminen jää pääasiassa muiden tahojen vastuulle. Johtopäätökset ELY -keskus katsoo, että 1) Lounaissuunnan aluetta tulisi kehittää ensisijaisesti Sääksmäentien suunnalla ja Vallon alueen ympäristössä pientalovaltaisena asutuksena olemassa olevaan infrastruktuuriin tukeutuen. 2) Valkeakosken kaupungin lounaisosan kehittäminen siltä osin kuin asutus on esitetty keskitettäväksi Säkkisaaren, Rauhaniemen ja seututeiden 310 ja 130 rannanpuoleisille alueille ei vastaa eheyttävän ja taloudellisen yhdyskuntarakenteen tavoitteita. 3) Kaavaluonnos ei ole myöskään voimassa olevan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan mukainen. 4) Säkkisaaren ja Rauhaniemen alueelle esitetyt asuntoaluevaraukset eivät turvaa liito-oravan elinympäristöä ja liikkumista eivätkä ole mahdollisia toteuttaa alueella, jossa liito-oravan esiintyminen tulee erityisesti turvata. 5) Kun lisäksi otetaan huomioon liikenneturvallisuuden, liikenneverkoston kehittämisen kustannukset, 6) liikenteestä asutukselle aiheutuvat ympäristöhaitat sekä 7) palveluverkoston ja palvelujen saatavuus, mikä puolestaan edellyttää joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen riittäviä yhteyksiä ja - etäisyyksiä, 8) ei osayleiskaavaluonnoksen mukaiselle ratkaisulle ole riittävästi perusteluja. järjestelyjen toteuttamisesta on tarkoitus sopia mahdollisen maankäyttösopimuksen yhteydessä. Vastine johtopäätöksiin 1) Kaupunki pitää Vallon kehittämissuuntaa ensisijaisena olemassa olevan kaupunkirakenteen laajenemissuuntana Lounaissuunnan osayleiskaavan alueella. 2) Säkkisaari on tulevaisuuteen tähtäävä varaus, joka voi toteutua tarkemmin suunniteltuna yleiskaavassa asetettujen ehtojen toteutuessa. Rakenneyleiskaavaa 2005 varten laaditut täydennetyt laskelmat ja kaavaselostuksessa referoidut valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkastelut osoittavat, että Säkkisaaren asutus toteutuessaan olisi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista erityisesti, kun aluetta verrataan kaupungin muihin pääkasvusuuntiin. Rauhaniemen ja muiden ranta-alueiden olemassa olevalle rakenteelle on osoitettu täydentämismahdollisuus, jolla tuetaan mm. alueiden vesihuollon järjestämistä. 3) Kaavaluonnos osoittaa taajamarakennetta maakuntakaavan alueelle, jolle ei ole osoitettu seudullisesti merkittäviä maankäytön tavoitteita (valkoinen alue). Kaavaluonnoksella ei ole maakuntakaavan tavoitteiden vastaisia seudullisia vaikutuksia. 4) Säkkisaari ei ole liito-oravan menestymisen kannalta keskeistä aluetta (vrt. liitooravaselvitysten yhdistelmä). Asemakaavoituksen ohjeeksi osoitetuilla varauksilla kuitenkin turvataan lajin elinmahdollisuudet. Liito-oravakäytävät on tutkittava tarkemmin uudelleen asemakaavasuunnittelun yhteydessä, jolloin varausten sijainti täsmentyy vastaavasti. 5) Liikenneverkon ja muun infrastruktuurin rakentamis- ja ylläpitokustannukset on huomioitu kaavataloudellisessa aluevertailussa. 6) Liikenteestä asutukselle aiheutuvat ympäristöhaitat ovat erityisen hyvin torjuttavissa tehokkaan kerrostalovaltaisen rakentamisen alueella. Tiivis rakentaminen lähelle olemassa olevaa liikenneväylää on omiaan rajoittamaan liikennehäiriöitä laajemminkin. 7) Lähipalvelut ja joukkoliikenneyhteydet

20 voidaan järjestää hyvin lähelle, muutkin palvelut ovat kohtuullisella etäisyydellä. Alue erottuu tältä osin edukseen useimmista muista asutuksen laajenemissuunnista. 8) Erityisenä perusteluna osayleiskaavan mukaiselle ratkaisulle on mahdollisuus toteuttaa merkittävä määrä uutta asutusta tiiviinä ja säästävänä, mutta ympäristöltään laadukkaana rakenteena. Jatkotoimenpiteet Osayleiskaavan ehdotusvaiheessa ELY - keskukselle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Jatkotoimenpiteet ELY-keskukselle varataan mahdollisuus lausunnon antamiseen osayleiskaavan ehdotusvaiheessa. Lisäksi ehdotetaan säännöllisten viranomaistyöneuvottelujen järjestämistä kaupungin maankäytön ja yleiskaavahankkeiden lähtökohdista. Pirkanmaan liitto saapunut Pirkanmaan 1. maakuntakaava ei anna lähtökohtia Valkeakosken lounaisosan osayleiskaavaluonnoksen mukaiselle ratkaisulle. Pirkanmaan liitto ei vastusta osayleiskaavan jatkovalmistelua, mutta toteaa, että maakuntakaavan aluevarauksia merkittävästi laajentava maankäyttöratkaisu edellyttää maakuntakaavatasoisia perusteluja ja selvityksiä. Pirkanmaan liitto on käynnistämässä selvitystyötä lähivuosina laadittavan strategisen maakuntakaavan pohjaksi. Osayleiskaavaa varten laadittavat selvitykset voivat osaltaan toimia tulevan maakuntakaavoituksen taustaselvityksinä. Kaavaselostuksessa on esitetty alueen suunnitteluun kaupungin sisäiset lähtökohdat sekä vaikutusten arvioinnit, kaavataloudellisia perusteluita ja eritelty suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (maakuntakaavan tasoinen tarkastelu). Alueelle tuleva asutus tukeutuu keskustan palveluihin, eikä aiheuta uusien, seudullisesti merkittävien kaupallisten palvelujen syntymistä keskustan ulkopuolelle. Alueen toteutuminen vastaa seudullisilta vaikutuksiltaan keskusta-alueen täydennysrakentamista, mutta edellyttää kaupungin nykyistä nopeampaa väestönkasvua. Suuren ja nopean väestönkasvun mahdollistamisella varaudutaan Tampereen kaupunkiseudun väestön rakennesuunnitelmassa ennakoituun kehitykseen ( uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä, joista puolet Tampereen kaupunkialueen ympärille). Tampereen maakuntamuseo saapunut Kaavaluonnoksessa esitetään suojelumääräyksiä arvokkaille rakennetun ympäristön kohteille ja alueille sekä avoimelle Vallon kylän peltomaisemalle. Tavoitteet ovat oikeansuuntaiset ja perustellut eikä museolle niiltä osin ole huomautettavaa hankkeesta. Säkkisaareen esitetty kerrostalovaltainen asuinalue asettaa saarella olevan historiallisen torpan arveluttavaan asemaan eikä sen suojelu ole luontevasti toteutettavissa näin voimakkaasti muuttuvassa ympäristössä. Raskaan kerrostalorakentamisen tuominen herkkään vesistön ja saarien muodostamaan maisemaan aiheuttaa myös merkittäviä Maisemallisia vaikutuksia on arvioitu ja tiedostetaan, että kaava toteutuessaan muuttaa maisemaa. Säkkisaareen esitetyt korkeat kerrostalot