Johdanto. Haluamme kiittää perheitä, jotka ovat päästäneet meidät kotiinsa kuvaamaan omaa arkielämäänsä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto. Haluamme kiittää perheitä, jotka ovat päästäneet meidät kotiinsa kuvaamaan omaa arkielämäänsä."

Transkriptio

1 Johdanto Meillä kaikilla on mukanamme vauva ajan kokemukset ja ne vaikuttavat elämäämme, vaikka emme niitä muistakaan. Lapsiperheiden kanssa työskentelevillä on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa noihin kokemuksiin ja tulevien sukupolvien hyvinvointiin. Varhainen vuorovaikutus on keskeinen osa vauvan ja häntä hoivaavien aikuisten jokapäiväistä elämää ja äärimmäisen tärkeää vauvan kehitykselle. Halusimme luoda uuden työvälineen, jonka tavoitteena on syventää ammatillista osaamista, tehostaa ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista sekä tukea vanhemmuutta. Siksi syntyivät Varhainen vuorovaikutus DVD ja siihen liittyvä käsikirja. Vanhemmilla on erilainen tapa hahmottaa ja omaksua asioita. Arkielämässä kuvatut tilanteet lapsen kanssa auttavat vanhempia ymmärtämään paremmin, mitä varhainen vuorovaikutus pitää sisällään. Ja sen, ettei siinä ole mitään sellaista, mitä he eivät itse osaisi. Nykyään yhteisöllisyys on vähentynyt ja sen vuoksi vanhempien ei aina ole mahdollista oppia havainnoimalla lähiympäristöä. Kun DVD:ltä katsotaan perheen yhteisiä hetkiä, saattaa herätä muuten vaikeasti tavoitettavia tunteita ja ajatuksia. Silloin ne on helpompi ottaa puheeksi ja avata kysymyksiä ja tuntemuksia. Vanhemmat saattavat oivaltaa oman vanhemmuutensa tärkeyden ja ainutlaatuisuuden. Nämä työvälineet voivat auttaa myös työntekijää, kun hän havainnoi ja arvioi varhaisen vuorovaikutuksen laatua. Haluamme kiittää perheitä, jotka ovat päästäneet meidät kotiinsa kuvaamaan omaa arkielämäänsä. Psykologi, tutkija Sari Ahlqvist-Björkroth Turun yliopistosta ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri Marianna Savio Keski-Suomen keskussairaalasta ovat kannustaneet ja antaneet asiantuntijakommentteja käsikirjaa tehdessämme. Jyväskylässä lokakuussa 2008 Eija Huttunen ja Tuula Korpela

2 SISÄLLYS Johdanto OSA I VARHAINEN VUOROVAIKUTUS Miksi varhainen vuorovaikutus on tärkeää Mitä on riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus Miten riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus näkyy vauvassa Miten riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus näkyy dyadissa Äidin sensitiivisyys Miten tukea äidin sensitiivisyyttä Isän ja vauvan vuorovaikutuksesta Parisuhteen merkityksestä Mitä työntekijän tulisi havainnoida arvioidessaan varhaisen vuorovaikutuksen laatua Havainnot vanhemmasta Havainnot vauvasta Havainnot dyadista OSA II ELÄMÄÄ VAUVAPERHEESSÄ Vilma 5 viikkoa Alisa 7 viikkoa Nanna 5 kuukautta Reetta 8 kuukautta Kysymyksiä pohdittavaksi Varhainen vuorovaikutus -DVD:llä ja -käsikirjassa käytettyjä termejä Lähteet

3 OSA I - VARHAINEN VUOROVAIKUTUS Miksi varhainen vuorovaikutus on tärkeää? Syntyessään terve vauva on ulkoisesti täydellinen pieni ihminen. Kaikki aistit ovat käytössä ja vauva on heti syntymänsä jälkeen valmis kohtaamaan toisen ihmisen. Vauvan elimistön toiminta on kuitenkin hyvin epätäydellistä ja kehittymätöntä. Ihmislapsi on syntyessään hyvin avuton, ilman hoivaa ja huolenpitoa hän ei selviä. Kehittyäkseen ja kasvaakseen parhaalla mahdollisella tavalla vauva tarvitsee avukseen läheisen ihmissuhteen, mieluiten omat vanhempansa. Vauvat ovat ikään kuin minän raaka-ainetta. Kullakin Kehittyäkseen ja kasvaakseen parhaalla mahdollisella tavalla vauva tarvitsee avukseen läheisen ihmissuhteen, mieluiten omat vanhempansa. on syntyessään geneettinen malli ja ainutkertainen mahdollisuuksien valikoima. (Sue Gerhardt: Rakkaus ratkaisee). Varhainen vuorovaikutus ja siihen liittyvät tunnekokemukset ohjaavat aivojen toiminnallista kehitystä ja ovat siten pohjana koko myöhemmälle kasvulle ja kehitykselle. Vauvan aivot painavat syntymän yhteydessä noin 400 g, vuoden iässä niiden paino on noussut 1000 g:aan. Aikuisen ihmisen aivot painavat keskimäärin 1350 g. Niissä on yli 100 miljardia solua, jokaisella solulla on keskimäärin yhteyttä muihin soluihin. Näiden yhteysratojen pituus on n. 3,5 miljoonaa kilometriä. Vauvaiästä aikuisuuteen tapahtuu siis huima kasvu ja kehitys. Vauvan aivoissa jatkuu nopean kasvun vaihe 24 kk:n ikään asti, tuona aikana keskushermostossa esiintyy aksonien, dendriittien ja synapsien ylituotantoa. Aivojen kiihkeä kehitys alkaa jo viimeisellä raskauskolmanneksella. Kaikki oleellinen aivojen kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa toiseen ihmiseen, kosketuksella ja katseella on erittäin suuri merkitys Ensimmäisten elinviikkojen aikana vauvan tehtävä on oppia sopeuttamaan elimistönsä siihen ympäristöön, jossa elää. Jokaisen vauvan aivot siis

4 kehittyvät sekä toiminnallisesti että rakenteellisesti hänen kokemustensa ohjaamina. Kaikki oleellinen aivojen kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa toiseen ihmiseen, kosketuksella ja katseella on erittäin suuri merkitys. Vanhemman huolehtiva kosketus säätelee vauvan lihastoimintaa ja kasvuhormonitasoa. Äidin tai isän kehon lämpö ja silittely tasoittavat myös vauvan stressihormonien tuotantoa. Riittävän hyvä vuorovaikutus vanhemman kanssa ohjaa paljon käytettyjen synapsiyhteyksien muodostumista ja vahvistaa niiden toimintaa, vähän yhteyksissä olleet ja käyttämättömät radat kuihtuvat pois. Aivojen kehittymisen järjestys on geneettisesti määräytynyt ja ympäristöstä riippumaton: kehitys tapahtuu matalammista korkeampiin aivokeskuksiin. Ihmisen aivot ovat kuin kolmet aivot yhdessä: ns. liskoaivojen eli aivorungon päälle on ikään kuin kehittynyt nisäkkäiden emotionaaliset aivot ja lopuksi ihmisen aivokuori. Aivorunko ja sensomotorinen (eli aistimiseen ja liikkumiseen liittyvä) aivokuori ovat alueita, joiden aineenvaihdunta on vastasyntyneellä aktiivisinta. Yhteyksiä syntyy nopeaan tahtiin ja ne tuottavat mahdollisuuden tiheään verkostoon. Riittävän hyvä vauvan varhainen hoiva muovaa voimakkaasti vauvan kehittyvää hermojärjestelmää, myös kortisolin erittymistä. Noin kahden kuukauden iässä uudet, korkeammat aivokeskukset alkavat kuluttaa suurinta osaa aineenvaihdunnan vaativasta energiasta. Tämä limbisen järjestelmän kehittyminen siirtää vauvan sosiaalisuuden ja jaettujen tunteiden maailmaan, vauvan sisäisiin tunnetiloihin tulee valtava kirjo. Tunteiden ja mielialan säätelyn kannalta keskeisiä keskushermoston rakenteita ovat mantelitumake, hypotalamus, hippokampus ja orbitofrontaalinen aivokuori. Hypotalamus vaikuttaa tunteisiin säätelemällä autonomisen hermoston toimintaa ja hormonien erittymistä. Hippokampus on aivojen muistikeskus, välttämätön oppimisen ja tunne-elämän kannalta. Mantelitumakkeella ns. aivojen tunnetietokeskuksella on keskeinen tehtävä pelko- ja hälytyskeskuksena. Sen tarkoitus on suojella yllättäviltä hyökkäyksiltä. Myös aivojen välittäjäaineet, kuten serotoniini, dopamiini ja noradrenaliini osallistuvat mielialan ja tunteiden säätelyyn.

5 Stressinhallinta on myös tunteiden säätelyä. Voimakkaat sosiaaliset tunteet syntyvät mantelitumakkeessa ja hypotalamuksessa. Orbitofrontaalinen aivokuori toimii hallintokeskuksena. Hypotalamus käynnistää stressireaktiossa tarvittavien kemiallisten yhdisteiden muodostumista, niistä tärkein on kortisoli. Riittävän hyvä vauvan varhainen hoiva muovaa voimakkaasti vauvan kehittyvää hermojärjestelmää, myös kortisolin erittymistä. Samalla vauvan elimistö oppii, miten stressiin vastataan ja reagoidaan myös tulevaisuudessa. Nykykäsitysten mukaan myös oksitosiinilla on suuri vaikutus vauvan kehoon. Oksitosiini on ikään kuin stressihormonien vastavaikuttaja, se auttaa rentoutumaan. Kosketus, sively, hyväily ja sylissä pitämien lisäävät vauvan oksitosiinin tuotantoa. Varhaisen vuorovaikutuksen keskeisin elementti on tunne. Kyllin hyvässä vuorovaikutuksessa limbinen järjestelmä kehittyy ja etenkin orbitofrontaalinen aivokuori vahvistuu ja oppii ohjaamaan alkeellisempia keskuksia kuten mantelitumaketta. Tunteiden tehtävä on luokitella aivoihin tulevat aistihavainnot sen mukaan, miten niihin pitää reagoida. Tunteiden avulla voimme ymmärtää toista ihmistä sekä kokea ymmärretyksi tulemista ja yhteenkuuluvuutta. Kehittyäkseen vauva tarvitsee vuorovaikutuskumppania, joka pystyy Varhaiset kokemukset muovaavat tapoja olla suhteessa toisiin ihmisiin. Ne luovat perustan myöhemmille sosiaalisille taidoille. virittäytymään vaihteleviin emotionaalisiin tiloihin. Pystyäkseen ymmärtämään toisia ja tullakseen ymmärretyksi täytyy pystyä jakamaan tunnetiloja. Vauva kommunikoi tunteillaan ja hänen tunnetilojaan jakamalla vanhempi voi ymmärtää hänen tarpeensa. Vauva tarkastelee vanhemman kasvojen ilmeistä ja kehonkielestä, onko jokin uusi tilanne tai ihminen turvallinen vai ei. Katse- ja kosketusyhteydessä lapsi tuntee olevansa tasapainossa oman kehonsa kanssa ja se edistää vauvan myönteisen itsetunnon kehittymistä. Varhaiset kokemukset muovaavat tapoja olla suhteessa toisiin ihmisiin, ne luovat perustan myöhemmille sosiaalisille taidoille. Kyllin hyvä varhainen vuorovaikutus antaa vauvalle tunneperäiset voimavarat. Vauvan kokemukset vaikuttavat hänen jokapäiväiseen elämäänsä, hänen kykyynsä

6 rauhoittua syömään ja säätelemään ruokaansa ja ruuansulatustaan. Myös fyysinen kasvu on suoraan riippuvainen vuorovaikutuksesta. Vauva, jonka tarpeita on kuultu ja niihin reagoitu oikea-aikaisesti pystyy myös rauhoittumaan uneen tavallisesti hyvin. Riittävän tasapainoisen tunneelämän kehitys on edellytys myös muiden alueiden optimaaliselle muovautumiselle, esimerkiksi kognitiivisten taitojen kehittymiselle. Kehittyvälle vauvalle kaikkein tärkeintä on tunteiden säätely, hän tarvitsee apua intensiivisimpiin negatiivisiin tunteisiinsa, pelkoon ja kipuun. Molemminpuolisen vuorovaikutuksen avulla vauva saa apua alkukaaoksen järjestelemiselle. Kasvaessaan ja kehittyessään lapsi sisäistää ja oppii säätelymallit, joita hän on toistuvasti kokenut vanhempansa kanssa. Oikeaaikaisuus, toistuvuus ja jatkuvuus ovat siis vahvistamassa niitä polkuja aivoissa, joiden avulla lapsen kyky säädellä tunteitaan lisääntyy ja vahvistuu. Lapset, jotka ovat saaneet apua tunteidensa säätelyssä, kykenevät etsimään apua tarvittaessa myös muilta aikuisilta. Riittävän tasapainoisen tunne-elämän kehitys on edellytys myös muiden alueiden optimaaliselle muovautumiselle, esimerkiksi kognitiivisten taitojen kehittymiselle. Jo vastasyntyneellä on runsaasti kommunikointikeinoja, joita hän ei vielä osaa käyttää tietoisesti. Vanhemmilta saamansa palautteen perusteella vauva alkaa muodostaa kuvaa itsestään, onko hän kiinnostava, rakastetaanko häntä jne. Vuorovaikutus on parhaimmillaan vastavuoroista. Vanhemmat saavat myös palautetta vauvaltaan ja se palkitsee heitä vanhempina ja lisää onnistumisen kokemuksia. Vauvan ja vanhempien välille syntyy kiintymyssuhde. Turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin luo raamit tuleville ihmissuhteille. Se on tärkeä myös yksilön myönteisen elämänasenteen ja stressisietokyvyn Turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin luo raamit tuleville ihmissuhteille. kehittymiselle. Lapsuudesta tutut vuorovaikutusmallit ohjaavat ihmistä alitajuisesti myös aikuisuuden rakkaussuhteissa. Kiintymysmallit ovat meissä hyvin syvällä, mutta myönteiset ihmissuhdekokemukset voivat vaikuttaa ja muuttaa niitä.

7 Tunteiden ja ajattelun kehitys ja kypsyminen ovat neurobiologian, perimän ja yksilöllisten vuorovaikutuskokemusten yhteistä tulosta. Lapsen kokema turvallisuus, johon liittyy sekä fyysinen että psyykkinen kannattelu, on keskeistä lapsen kompetenssin eli osaamisen kehittymiselle. Aito läsnäolo ja vuorovaikutus vahvistavat myös vanhempien itseluottamusta, vuorovaikutustaitoja ja parhaimmillaan ne parantavat myös parisuhdetta. Turvallisessa, ymmärtävässä ja riittävän hyvässä vuorovaikutussuhteessa vauva saa siis kasvaa ja kehittyä perimän säätelemissä rajoissa parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla aito läsnäolo ja vuorovaikutus vahvistavat myös vanhempien itseluottamusta, vuorovaikutustaitoja ja parhaimmillaan ne parantavat myös parisuhdetta. Riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus: Vahvistaa keskushermoston suotuisaa kehitystä Säätelee hormonien ja kemiallisten välittäjäaineiden pitoisuuksia kasvua ja kehitystä tukevalla tavalla Mahdollistaa vauvan optimaalisen fyysisen kasvun Vaikuttaa oppimiskykyyn Luo pohjaa sosiaalisille taidoille Antaa valmiuksia solmia hyviä ihmissuhteita Vahvistaa tervettä minäkuvaa ja itseluottamusta Mahdollistaa terveen itsetunnon syntymisen Antaa mahdollisuuden tuntea empatiaa Parantaa stressinsietokykyä, auttaa löytämään erilaisia ratkaisumalleja Parantaa vastuskykyä Parantaa unen laatua Palkitsee vanhempia ja lisää heidän itseluottamustaan Vaikuttaa positiivisesti parisuhteeseen, toisaalta toimiva parisuhde tukee hyvän varhaisen vuorovaikutuksen kehittymistä Vaikuttaa myönteisen elämänasenteen syntymiseen Antaa mahdollisuuden läheiselle äiti-lapsi ja isä-lapsi suhteelle

8 Mitä on riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus Riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus vauvan ja vanhemman välillä edellyttää vanhemmalta aitoa läsnäoloa ja sitoutumista sekä kiinnostusta vauvaa kohtaan. Vauva tarvitsee aikuisen pysähtymistä, läsnäoloa tässä ja nyt. Vauva-aika on ainutkertaista aikaa, joka ei koskaan palaa. Kun Samanaikaisesti kun vanhempi katsoo vauvaansa aidosti ja lämmöllä niin myös vauva peilaa itseään vanhemman kasvoista. vanhemmat uskaltavat olla avoimesti ja aidosti vauvan kanssa, he pikkuhiljaa tutustuvat häneen ja vauva ikään kuin syntyy vanhempiensa sisäiselle näyttämölle omana itsenään. Parhaiten tämä onnistuu, mikäli vanhemmat ovat tasapainossa omien tunteidensa kanssa. Silloin myös vauvalle tulee tilaa vanhempien mielessä erillisenä, hyväksyttynä persoonallisuutena. Katseella on voimakas vaikutus vauvaan. Samanaikaisesti kun vanhempi katsoo vauvaansa aidosti ja lämmöllä, tekee havaintoja ja virittäytyy vauvansa tunnetilaan, niin myös vauva peilaa itseään vanhemman kasvoista. Olennaista on myös se mitä vauva niistä näkee. Kosketus on tärkeää vauvan kasvulle ja kehitykselle Kosketus on tärkeää vauvan kasvulle ja kehitykselle. Toistuva hellä koskettelu, halailu, sylissä pitäminen ja hyväily ovat hyvin merkityksellisiä. Kosketuksessa vapautuu oksitosiinia ja se saa aikaan fysiologisen rauhoittumisen. Kosketuksen rauhoittavat vaikutukset syntyvät tietyllä viiveellä ja voivat kestää pitkään vielä koskettelun jälkeenkin. Oksitosiini vaikuttaa myös kasvuhormonin erittymiseen ja ravinnon varastointiin. Vanhemman lämmin, hellä ja pehmeä äänensävy on tärkeää. Vanhemman ääntely, ilmehtiminen, elehtiminen ja leikkiminen myötäilevät vauvan sen hetkistä vireystilaa ja vauvan kykyjä. Toisaalta vanhemman innostunut, eloisa, iloinen käytös vahvistaa vauvan positiivista käyttäytymistä. Vauva tarvitsee paljon vanhemman spontaania puhetta tai sellaista ääntelyä, joka jäljittelee vauvan omaa jokeltelua. Kun vauvalle kerrotaan, mitä seuraavaksi tapahtuu ja puhutaan konkreettisista asioista ja pyritään säännölliseen

9 vuorokausirytmiin, hänelle muodostuu vähitellen kyky ennakoida tulevia tapahtumia. Vauvan turvallisuuden tunne kasvaa. Aikuisen rooli on olla hyvä ja suojeleva hoitaja, joka säätelee vauvan tunnetiloja ja ärsykkeiden laatua ja määrää. Vanhemman aito emotionaalinen läsnäolo mahdollistaa vauvan antamien vihjeiden ja aloitteiden hyödyntämisen sekä vauvan omien tunnetilojen reflektoinnin. Vanhemman rentous, spontaanius, joustavuus, luovuus ja kekseliäisyys luovat nautinnollisia Aikuisen rooli on olla hyvä ja suojeleva hoitaja, joka säätelee vauvan tunnetiloja ja ärsykkeiden laatua ja määrää ja mielihyvää tuottavia vuorovaikutuskokemuksia. Toisaalta myös johdonmukaisuus ja ennustettavuus ovat tärkeitä ominaisuuksia. Miten riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus näkyy vauvassa Kun varhainen vuorovaikutus on riittävän hyvää, vauvalla on edellytyksiä olla onnellinen, tyytyväinen ja iloinen. Hän on rentoutunut ja käpertyy vanhemman syliin. Toisaalta vauva voi ilmaista koko laajan tunteiden kirjon ja hän voi jakaa niitä vanhemman kanssa. Näin vauva voi saada apua tunteidensa kanssa toimeen tulemiseen. Vauva reagoi vanhemman puheeseen tai kosketukseen katsekontaktilla, usein myös kirkastuneella hymyllä ja ääntelyllä tai mielihyvän täyttämällä jokelluksella. Myös vauva tekee sosiaalisia aloitteita ottamalla katsekontaktin, ääntelemällä, hymyilemällä ja kurottautumalla kohti vanhempaansa. Hän ääntelee spontaanisti ja myös vastauksena vanhempiensa puheeseen. Vauva hymyilee, nauraa ja innostuu. Vauvan katse on rauhallinen mutta eloisa. Hän reagoi asioihin iän ja tilanteen mukaisella tavalla. Vauvan kehon ja raajojen liikkeet ovat aktiivisia, hän tutustuu ja käsittelee esineitä iänmukaisella tavalla. Voimattomuus on merkki ylikuormittumisesta tai uupumuksesta. Vauvalle on tyypillistä rauhoittua nähdessään vanhemman kasvot tai kuullessaan hänen äänensä. Vauvalla on kyky olla kontaktissa vanhempaansa vaikka tarjolla olisi useita muitakin ärsykkeitä.

10 Miten riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus näkyy dyadissa (vanhempi lapsi parissa) Riittävän hyvässä varhaisessa vuorovaikutuksessa ilmapiiri on enimmäkseen molemminpuolisen nautinnon ja neutraalin ilmapiirin sävyttämä. Kuitenkin myös muut tunteet, negatiivisetkin, voivat olla läsnä asianmukaisella tavalla. Suurimman osan aikaa molempien huomio kiinnittyy samaan kohteeseen. Vuorovaikutuksessa on näkyvissä vuoropuhelua, yksittäisiä tapahtumia ja toimintaa, vuorojen vaihtumista, vuorovaikutuksen etenemistä ja jatkumoa. Suurimman osan aikaa on havaittavissa samanlainen vireystila, aktiivisuustaso tai tunnetila. Parhaimmillaan sekä vauva että vanhempi saavat kokemuksen keskinäisestä yhteenkuuluvuudesta ja vastavuoroisuudesta. Äidin sensitiivisyys Äidin sensitiivisyyden juuret ovat ajassa, jolloin hän on ollut lapsi omalle äidilleen. Läheisin kokemus sensitiivisyydestä on tullut äidille oman äidin kautta. Äiti voi tietoisesti tai alitajuisesti tavoittaa mielikuvia niistä todellisista kokemuksista, kun äiti on hoitanut häntä. Myös oman äidin kertomukset vuorovaikutuksesta ja niihin liittyvistä tunteista vaikuttavat äidin tapaan omaksua äitinä oleminen omalle lapselleen. Sensitiivisellä äidillä on kykyä havainnoida tarkasti vauvan viestejä, ymmärtää vauvan tarpeita ja toiveita sekä vastata niihin asianmukaisesti. Äidin asennoitumista kuvaa tyytyväisyys ja se, miten hän nauttii vuorovaikutuksesta vauvan kanssa. Tyytyväinen äiti hymyilee, viestii vauvalleen positiivisesti ja rohkaisevasti. Sensitiivisellä äidillä on kykyä havainnoida tarkasti vauvan viestejä, ymmärtää vauvan tarpeita ja toiveita sekä vastata niihin asianmukaisesti. Kun äiti kykenee vastaamaan vauvan viesteihin riittävän nopeasti ja toistuvasti sekä suhtautumaan vauvan iänmukaiseen käyttäytymiseen positiivisesti, vauvalle tulee kokemus, että hänen tekonsa vaikuttavat ympäröivään maailmaan.

11 Toisinaan vauva suuntaa huomionsa eri virikkeeseen kuin mitä äiti on hänelle juuri tarjoamassa. Se, että äiti kuitenkin hyväksyy sen, rohkaisee vauvaa jatkamaan ja suuntaamaan kohti omaa kiinnostuksenkohdettaan, kertoo äidin kyvystä erillisyyteen vauvansa kanssa. Sensitiivinen, erillisyyteen kykenevä äiti ei pidä vauvan omaa, itsenäistä käyttäytymistä pahansuopana, välinpitämättömänä tai äitiin kohdistuvana tahallisena tuhmana käyttäytymisenä. Äidin ohjaava käyttäytyminen näkyy hyvänä ja suojelevana huolenpitona mm. leikkitilanteissa. Sensitiivinen äiti osaa vuorovaikutustilanteessa asettaa rajat sekä itselleen että vauvalle. Hän ei vaadi vauvalta sellaisten taitojen hallitsemista tai oppimista, joihin vauva ei ole vielä valmis. Hän pyrkii ohjaamaan vauvaa niin, että vauva kokee onnistumista, osaamista ja oppimista. Sensitiivinen äiti toimii askeleen edellä vauvaa. Silloin vauvan on mahdollista saavuttaa uusia taitoja. Äidillä tulee olla taitoa huomioida vauvan ikä ja kehitystaso. Kokonaisvaltainen peilaaminen tarkoittaa äidin emotionaalista saatavilla oloa, virittyneisyyttä vauvan tunnetilalle ja vastaamista vauvalle. Äiti peilaa vauvan tuntemuksia ja käyttäytymistä toistamalla, katsomalla, vahvistamalla tunnetta tai käyttäytymistä, hyväksymällä, rohkaisemalla, kiittämällä tai nimeämällä vauvan sisäisiä tunnetiloja. Toisaalta äidin tulee kyetä helpottamaan vauvan olotilaa ja lohduttamaan silloin, kun vauva on ahdistunut. Sensitiivinen äiti havaitsee mikäli vauva on haluaa levätä ja vetäytyä vuorovaikutuksesta joksikin aikaa. Yhteys tarkoittaa vauvan näkemistä erillisenä yksilönä, johon voi olla suhteessa. Yhteys äidin ja vauvan välillä sekä äidin sitoutuneisuus tulevat esiin siinä, miten aidosti äiti on kiinnostunut vauvastaan Äidin sensitiivisen toiminnan vaikutuksesta vauvasta kehittyy taitava sosiaalinen toimija ensin äidin kanssa ja myöhemmin toisten ihmisten kanssa. ja onko hän tietoinen vauvastaan vaikka ei olisikaan sillä hetkellä vuorovaikutuksessa hänen kanssaan. Kun vauvalla on kokemus siitä, että äiti on häntä varten, yhteys vauvan ja sensitiivisen äidin välillä säilyy, vaikka äiti puuhailisi viereisessä huoneessa jonkin aikaa.

12 Parhaimmillaan vauvan käytös vahvistaa äidin tunnetta, että hän tulkitsee oikein vauvan tarpeita ja toteuttaa oikein hänen toiveitaan. Kun vauvan tarpeisiin on vastattu, vauva saa kokemuksen siitä, että hänen olemassaolollaan on merkitys. Äidin sensitiivisen toiminnan vaikutuksesta vauvasta kehittyy taitava sosiaalinen toimija ensin äidin kanssa ja myöhemmin toisten ihmisten kanssa. Miten tukea äidin sensitiivisyyttä Äidin kuunteleminen ja tarkka havainnointi auttaa työntekijää selvittämään äidin tarvetta tukeen ja vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa. Raskausaikana äidin omista vauvaan liittyvistä mielikuvista keskusteleminen ja vauvan tarpeiden pohdiskelu avaavat äidin mielessä tilaa todelliselle vauvalle. Kun työntekijä havainnoi vauvan viestejä ja sanottaa niitä äidille, on äidin helpompi herkistyä vauvalleen. Puolison ja oman äidin antama tuki on ensisijainen sosiaalisen tuen lähde vauvan ensimmäisen ikävuoden aikana. Parisuhteessa hellyys, läheisyys ja intiimi itseilmaisu mahdollistavat äidin empatiatunteet vauvaa Parisuhteessa hellyys, läheisyys ja intiimi itseilmaisu mahdollistavat äidin empatiatunteet vauvaa kohtaan. kohtaan. Ihannetilanteessa myös äidin äidistä, äidistä itsestään ja vauvasta voi muodostua ajoittain hyvinkin toimiva vastavuoroinen kokonaisuus. Imettäminen rauhoittaa ja rentouttaa sekä äitiä että vauvaa. Äidin läheisiltä ihmisiltä ja työntekijältä saama tuki auttaa myös imetyksessä. Imemisärsyke saa aikaan oksitosiinihormonin erittymisen. Oksitosiinin vaikutuksen alaiset naiset rauhoittuvat ja lisäksi heidän kykynsä ja mielenkiintonsa sosiaaliseen vuorovaikutukseen lisääntyy. Useimmat äidit kokevat imetysaikana normaalia vähemmän stressiä ja enemmän rauhaa ja jopa toivovat rauhallisempaa, hiljaisempaa ja säännöllisempää elämää. Useimmat äidit eivät koe pitkäveteiseksi, että imetys ja vauvanhoito vievät

13 suurimman osan ajasta, koska he toivovat vähemmän vaihtelua kuin normaalisti. Rauhoittumisen aste on suhteessa äidin oksitosiinin määrään. Mielenkiinto kohdistuu vauvaan ja samalla lisääntyy mielenkiinto ja tarve erityisesti lähipiirin ihmissuhteita kohtaan. Myös kosketus ja silittely saavat aikaan oksitosiinin vapautumisen ja rauhoittavat sekä vauvaa että isää ja äitiä. Riittävän sosiaalisen tuen avulla äiti voi saavuttaa paremmat mahdollisuudet olla jaksava ja sensitiivinen. Jokaisella äidillä on oikeus saada tukea äitiydelleen mm. kotitöiden jakamiseksi ja henkisen paineen purkamiseksi. Äidit, joilla on laajempi sosiaalinen tukiverkosto, reagoivat vauvansa tarpeisiin adekvaatimmin kuin äidit, joiden tukiverkosto on suppea. Äidin saama tuki hyödyntää siten aina myös vauvaa. Kun äiti saa riittävästi tukea läheisiltään, hän jaksaa keskittyä vauvan tarpeisiin paremmin myös vaikeina aikoina. Isän ja vauvan vuorovaikutuksesta Kosketus ja silittely saavat aikaan oksitosiinin vapautumisen ja rauhoittavat sekä vauvaa, että isää ja äitiä. Isän tulisi luoda oma vuorovaikutussuhteensa vauvaan heti ensipäivistä lähtien. Hänellä on käytössään yhtä laaja vuorovaikutuskeinojen kirjo kuin äidilläkin.samat vuorovaikutuksen elementit ovat havaittavissa myös isän tavassa olla vauvan kanssa. Isän ja vauvan välisessä vuorovaikutuksessa aktivoituvat isän omat mielikuvat oman isänsä lapsena. Miehet, joilla on ollut monipuolisia ja syviä tunnekokemuksia oman isänsä kanssa, pystyvät helpommin sisäistämään vauvan osaksi ihmissuhteidensa maailmaa. On myös tutkimuksia, joissa todetaan, että isän oma äiti-suhde on määrittävämpi silloin, kun on kyseessä isän vuorovaikutussuhteiden laatu. Kuitenkin avoin pohdiskelu, omien tunteiden aistiminen, keskustelu ja aihepiiriin syventyminen auttaa jokaista isää saavuttamaan riittävän hyvät vuorovaikutustaidot.

14 Isän ja äidin hoivatyylit ovat usein erilaisia. Äiti on ehkä hellävaraisempi ja puhuu vauvalleen enemmän. Isän leikki on vähemmän verbaalista, mutta ehkä fyysisempää. Vauvan kehittyessä isän leikki muuttuu vähitellen rajummaksi hypittelemiseksi ja heiluttelemiseksi. Vähitellen vauva oppii odottamaan erilaista vuorovaikutustyyliä ja vauva saattaa vastata isän kontaktinottoon ilmaisemalla jännittynyttä odotusta. Vauvalle on monin tavoin hyödyllistä, jos hänen lähellään on kaksi eri sukupuolta olevaa rakastavaa aikuista. Hän tutustuu alusta alkaen kahteen erilaiseen hoivatyyliin. Isä ja äiti tuoksuvat erilaiselta, tuntuvat erilaisilta, heillä on erilainen ääni ja puhetyyli ja he ovat kiinnostuneita eri asioista. Vauva rakastaa naista ja miestä ja saa olla naisen ja miehen rakkauden kohde. Parisuhteen merkityksestä Parisuhteen laatu heijastuu aina vauvan ja vanhemman väliseen varhaiseen vuorovaikutukseen. Toimiva parisuhde on myös vanhemmuuden voiman lähde.parisuhteessa molempien pitäisi pystyä ilmaisemaan todellisia tarpeita ja tunteita sekä myös vastaanottamaan niitä toiselta. Todellinen intiimiys parisuhteessa syntyy, kun kumppanit uskaltautuvat ilmaisemaan ja jakamaan toisilleen kiintymystä, hellyyttä ja rakkautta, mutta myös haavoittuvuuteen liittyviä tunteita, kuten loukkaantuneisuutta, pettymystä, surua, avuttomuutta ja keinottomuutta. Ellei pysty hyväksymään avuttomuutta itsessään, ei pysty myöskään lohduttamaan ja olemaan lähellä. Rakkauteen kuuluu myös toisesta välittämistä, anteeksiantamista ja anteeksipyytämistä, toisen huomioon ottamista ja toiselle tärkeiden asioiden muistamista. Rakastaminen on myös tahdonalaista toimintaa, rakkaudellisia tekoja. On hyvä tiedostaa, miten kumppanin tapa Vauvalle on hyödyllistä, jos hänen lähellään on kaksi eri sukupuolta olevaa rakastavaa aikuista Toimiva parisuhde on myös vanhemmuuden voiman lähde. toteuttaa äitiyttä ja isyyttä vastaa kunkin omaa käsitystä hyvästä äitiydestä ja isyydestä. Kumppanit näkevät vauvassa aina myös toinen toisensa. On

15 merkityksellistä, mitä he silloin näkevät, hyvää vai huonoa. Parisuhteen merkitys vauvaperheessä on äärimmäisen tärkeä. Mitä työntekijän tulisi havainnoida arvioidessaan varhaisen vuorovaikutuksen laatua Työntekijän tulee huomioida omaa käyttäytymistään ja sen merkitystä arvioidessaan vuorovaikutustilannetta. Oma vireys- ja tunnetila, omat ennakkoluulot ja omasta kokemushistoriasta nousevat käsitykset muokkaavat helposti näkemyksiä. Arviointitilanteessa tulee olla aidosti läsnä ja keskittyä havainnointiin, välttää tunkeilua. On myös hyvä huomioida se tunnetila, mikä asiakaskontaktin jälkeen itselle jää, sillä se saattaa kertoa jotain sanattomasta viestinnästä. Seuraavalla aukemalla on kuvattu asoita, joihin on hyvä kiinnittää huomiota, kun työntekijä havainnoi varhaista vuorovaikutusta.

16 Havainnot vanhemmasta: Katsekontakti: aitoa, huolehtivaa katsomista, vanhempi katsoo toistuvasti vauvaa. Äänensävy: tunnetila lämmin, hellä, pehmeä. Peilaaminen: emotionaalinen saatavilla olo, läsnäolo, vauvan tunnetilojen reflektointi. Tunteiden ilmaisu: sanat, ilmeet, eleet, myönteiset tunteet. Mieliala: enimmäkseen innostunut, eloisa, iloinen, vaihdellen neutraalin mielialan kanssa. Asenne: nautinto, mielihyvä. Fyysisen kontaktin laatu ja määrä: toistuva sensitiivinen käsittely, hellyys, hyväily, syleily, hellä koskettelu, halailu, sylissä pitäminen. Puheen määrä: paljon vastavuoroista puhetta tai ääntelyä. Puheen laatu: äänen sointi ja äidillisyys, vauvan jokeltelun tai puheen jäljittelyä ja täydentämistä, vauvan toiminnan kommentointia, puhetta tässä ja nyt; kerrotaan mitä tapahtuu seuraavaksi, valmistellaan vauvaa tulevaan, puhetta konkreettisista asioista, vauvakielioppia, ikä huomioiden. Sosiaaliset aloitteet: ääntely, ilmehtiminen, elehtiminen ja leikkiminen vauvan iän, vireystilan ja kykyjen mukaista, ei tunkeilevaa. Positiiviseen käyttäytymiseen vastaaminen positiivisesti: aikuisen käytös vahvistaa vauvan positiivista käyttäytymistä. Ympäristön jäsentäminen ja välittäminen vauvalle: aikuisen rooli vauvan tunteiden ja ärsykemäärän säätelijänä, hyvä ja suojeleva hoiva. Vanhemman kyky vastaanottaa vauvan vihjeitä ja vastata niihin sensitiivisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Sitoutuneisuus vauvaan: aito läsnäolo, virittäytyminen vauvaan, kiinnostus vauvasta. Vanhemmuuden tyyli: rentous, spontaanisuus, joustavuus suhteessa vauvaan, luovuus, kekseliäisyys, johdonmukaisuus, ennustettavuus, uusia vuorovaikutusaloitteita, kyvykkyys hyödyntää vauvan antamia vihjeitä ja aloitteita, vauvan kunnioittaminen ja tarvittaessa myös hiljainen läsnäolo.

17 Havainnot vauvasta: Kommunikaatio: etsii ja ylläpitää katsekontaktia vanhempaan, spontaania ääntelyä, ääntelyä vastauksena vanhemmalle, kääntyminen vanhemman ääntä kohti. Myönteisten tunteiden ilmaiseminen: mielihyvä, nautinto, hymy, nauru, innostus. Onnellinen, tyytyväinen, iloinen: rentous ja käpertyminen vanhemman syliin, reagoi vanhemman puheeseen ja kosketukseen kirkastuneella hymyllä tai ääntelyllä, mielihyvän täyttämällä jokelluksella. Valppaus, kiinnostus: rauhallisuus, eloisa katse, katseen tai pään kääntäminen vanhempaa tai muuta ärsykettä kohti, hymy, koskettelu. Vauvan tekemät sosiaaliset aloitteet: ääntely, kohti kurottautuminen, hymy, koskettelu. Tapa, jolla vauva reagoi vanhemman aloitteeseen: näkö- ja kuuloärsykkeen seuraaminen, suuntautuminen ja kurottautuminen ärsykettä kohti, ääntely, hymy, leikkiminen. Tutkivan leikin laatu: tavaroiden katsominen, tarttuminen, suuhun laittaminen, heiluttaminen, sormilla leikkiminen. Tarmokkuus, energisyys ja aktiivisuus: iän ja tilanteen mukaista, voimattomuus on merkki ylikuormittumisesta tai uupumuksesta. Itsesäätely, kyky organisoida itsensä: kyky olla kontaktissa vaikka tarjolla on useita ärsykkeitä. Lohdutettavuus, rauhoitettavuus: vauva rauhoittuu temperamentin huomioiden helposti, vauvalle on tyypillistä tyyntyä helpommin nähdessään vanhemman kasvot tai kuullessaan hänen äänensä.

18 Havainnot dyadista Tunnesisältö: innostunut, iloinen, molemminpuolinen nautinto ja elämänilo, myös rauhallinen ja hiljainen läsnäolo, vauvan negatiivisten tunteiden sietäminen ja vauvan psyykkinen kannattelu. Molemminpuolisuus: suurimman osan aikaa huomio kiinnittyy samaan kohteeseen ja toimintaan. Vastavuoroisuus: vuoropuheluita, vuorovaikutusjaksoja ja vuorovaikutuskäyttäytymistä jatkumona. Vuorovaikutuksen jäsentyneisyys ja säätely: tapahtumien ja toiminnan järjestys, ajoitus ja rytmitys nähtävissä yksittäisinä tapahtumina ja vuorovaikutuksen etenemisen, vuorojen vaihtumisen ja muutosten kannalta. Mielialojen samanlaisuus ja yhteensopivuus: samanlainen vireystila, aktiivisuustaso tai tunnetila.

19 OSA II - ELÄMÄÄ VAUVAPERHEESSÄ Seuraavilla sivuilla on puettu sanoiksi DVD:llä näkyvät tapahtumat. Käyttäessäsi DVD:tä työvälineenä vanhemmat hyötyvät eniten, kun teet avoimia kysymyksiä tapahtumista vanhempien ja lapsen välillä. Kaikissa DVD:llä näkyvissä vanhempien ja lapsen välisissä tilanteissa näkyy lämmin, mukava ilmapiiri ja tunnetila, molemminpuolinen nautinto ja lapsen reaktioiden huomioon ottaminen. Vanhempien sitoutuneisuus näkyy myönteisenä fyysisenä kontaktina, hellänä kosketuksena ja huolehtimisena sekä sensitiivisyytenä.

20 VILMA - 5 viikkoa Oijoi.. Onko kirkas valo, äiti kysyy Vilmalta. Vilma siristää silmiään ja kääntää päänsä äitiä kohti ja ottaa äitiin katsekontaktin. Vilman katse kirkastuu ja kasvoilla on valoisa ilme. Äiti huomaa Vilman muuttuneen katseen ja tervehtii. Äiti puhuu siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Äidin äänensävy on rauhoittava, pehmeä, turvallinen. Tulee tunne, että äiti on Vilmalle läsnä. Lapsi vastaa kehollaan ja ilmeillään äidin jutteluun. Imetystilanteessa äiti juttelee rauhoittavalla äänellä, huomioi ja sanottaa mitä Vilma tekee (haukottelee). Äiti käyttää vähän sanoja, toistaa eli käyttää vauvakielioppia. Syötön jälkeen Vilma kääntää päänsä pois äidistä. Äiti juttelee Vilmalle, mutta on myös hiljaa ja antaa hänelle tilaa olla rauhassa. Äiti huomioi Vilman poispäin käännetyn katseen ja kysyy: Mitä siellä näkyy?. Äiti huomioi Vilman haukotuksen ja kertoo tilanteesta Vilmalle ääneen. Äiti soinnuttaa puhettaan Tulee iso hauukootus Vilman olotilaan ja kehonkieleen sopivaksi. Vilman ja äidin välille syntyy aito, syvä katsekontakti. Äiti kysyy Mitäs kuuluu? ja huomaa, että Vilmaa väsyttää. Äiti kommentoi sitä kertomalla, että silmät menevät kiinni. Sylissä äiti rauhoittaa väsynyttä Vilmaa, peilaa ja tyynnyttää, silittää hellästi. Äiti huomaa rähmää Vilman silmäkulmassa ja pyyhkii sitä pois, mutta ennen sen tekemistä hän kertoo asiasta Vilmalle. Pyyhkimisen äiti tekee varovasti ja rauhallisesti, huolehtivasti Vilmaa häiritsemättä. Vilma kääntää päänsä pois ja äiti tulkitsee hänen olevan väsynyt: Höyhensaaret siellä. Äiti peilaa väsynyttä lasta silittämällä ja puhumalla rauhallisesti ja harvakseltaan. Vilma näyttää uniselta ja tyytyväiseltä. Äiti vähentää puhumistaan huomatessaan tytön väsymisen. Äiti valmistelee Vilmaa kertomalla omaan sänkyyn viemisestä. Vilma vastaa äidille äännähtämällä. Äiti tulkitsee, että Vilman on parempi nukkua ja rauhoittua omaan sänkyyn. Äiti peilaa ilmeillä ja eleillä Vilman ilmeitä, ääntä ja eleitä. Äidin ja Vilman ilmeet ovat hyvin samankaltaisia.

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Miksi tukea parisuhdetta? Parisuhdetyytyväisyydellä suuri merkitys vanhemman hyvinvointiin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

VAUVAN TARVEKARTTA POHDITTAVAKSI VANHEMMILLE

VAUVAN TARVEKARTTA POHDITTAVAKSI VANHEMMILLE VAUVAN TARVEKARTTA POHDITTAVAKSI VANHEMMILLE Tarvekartan tekijät : Vauvat näkyväkäsi-työryhmä / Kivikko, Helsinki: Aalto Tiiu, Alarto Liisa, Jurvelin Åvist Sari, Laaninen Katri, Lukka Kirsi, Manninen Eija,

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa

Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa VKK- osallisuusseminaari 22.10.2010 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallinen kasvuympäristö Päiväkoti kasvuympäristönä

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Lomakkeiston perässä on esimerkki siitä, miten voit koota havaitsemasi muutokset yhteen. Käytä tyhjiä kuvioita muutoksen osoittamiseen.

Lomakkeiston perässä on esimerkki siitä, miten voit koota havaitsemasi muutokset yhteen. Käytä tyhjiä kuvioita muutoksen osoittamiseen. Kommunikoinnin perustan taitojen muutos Seuraava jäsennys auttaa määrittelemään ja arvioimaan edistymistä Voimauttavan vuorovaikutuksen jakson aikana ja sen jälkeen. Materiaali sisältää esimerkkejä, joiden

Lisätiedot

28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?

28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? 28.9.2011 Mirjam Kalland Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? Teemat Äidiksi ja isäksi kehittyminen Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky vanhemmuudessa ja sen vahvistamisesta Alatunnistetiedot

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut 1 Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Koulutushetken tarkoitus on avata sosiaalisia vuorovaikutustaitoja sekä lisätä

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN?

HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN? HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN? EDUCA 2017 LIISA AHONEN (KT, KOULUTTAJA, KASVATUSKONSULTTI) Lapsen sosiaalis-emotionaaliset taidot Sosiaalis-emotionaaliset taidot kehittyvät tiiviissä

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

LUOTTAMUKSELLINEN VETELI /PÄIVÄHOITO LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 4-5 VUOTIAILLE LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄPÄIVÄ PÄIVÄHOITOPAIKKA

LUOTTAMUKSELLINEN VETELI /PÄIVÄHOITO LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 4-5 VUOTIAILLE LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄPÄIVÄ PÄIVÄHOITOPAIKKA VETELI /PÄIVÄHOITO LUOTTAMUKSELLINEN LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 4-5 VUOTIAILLE LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄPÄIVÄ PÄIVÄHOITOPAIKKA OHJEET VASUN (varhaiskasvatussuunnitelman)tekijälle: Vasu tehdään Vetelissä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot