Johdanto. Haluamme kiittää perheitä, jotka ovat päästäneet meidät kotiinsa kuvaamaan omaa arkielämäänsä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto. Haluamme kiittää perheitä, jotka ovat päästäneet meidät kotiinsa kuvaamaan omaa arkielämäänsä."

Transkriptio

1 Johdanto Meillä kaikilla on mukanamme vauva ajan kokemukset ja ne vaikuttavat elämäämme, vaikka emme niitä muistakaan. Lapsiperheiden kanssa työskentelevillä on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa noihin kokemuksiin ja tulevien sukupolvien hyvinvointiin. Varhainen vuorovaikutus on keskeinen osa vauvan ja häntä hoivaavien aikuisten jokapäiväistä elämää ja äärimmäisen tärkeää vauvan kehitykselle. Halusimme luoda uuden työvälineen, jonka tavoitteena on syventää ammatillista osaamista, tehostaa ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista sekä tukea vanhemmuutta. Siksi syntyivät Varhainen vuorovaikutus DVD ja siihen liittyvä käsikirja. Vanhemmilla on erilainen tapa hahmottaa ja omaksua asioita. Arkielämässä kuvatut tilanteet lapsen kanssa auttavat vanhempia ymmärtämään paremmin, mitä varhainen vuorovaikutus pitää sisällään. Ja sen, ettei siinä ole mitään sellaista, mitä he eivät itse osaisi. Nykyään yhteisöllisyys on vähentynyt ja sen vuoksi vanhempien ei aina ole mahdollista oppia havainnoimalla lähiympäristöä. Kun DVD:ltä katsotaan perheen yhteisiä hetkiä, saattaa herätä muuten vaikeasti tavoitettavia tunteita ja ajatuksia. Silloin ne on helpompi ottaa puheeksi ja avata kysymyksiä ja tuntemuksia. Vanhemmat saattavat oivaltaa oman vanhemmuutensa tärkeyden ja ainutlaatuisuuden. Nämä työvälineet voivat auttaa myös työntekijää, kun hän havainnoi ja arvioi varhaisen vuorovaikutuksen laatua. Haluamme kiittää perheitä, jotka ovat päästäneet meidät kotiinsa kuvaamaan omaa arkielämäänsä. Psykologi, tutkija Sari Ahlqvist-Björkroth Turun yliopistosta ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri Marianna Savio Keski-Suomen keskussairaalasta ovat kannustaneet ja antaneet asiantuntijakommentteja käsikirjaa tehdessämme. Jyväskylässä lokakuussa 2008 Eija Huttunen ja Tuula Korpela

2 SISÄLLYS Johdanto OSA I VARHAINEN VUOROVAIKUTUS Miksi varhainen vuorovaikutus on tärkeää Mitä on riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus Miten riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus näkyy vauvassa Miten riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus näkyy dyadissa Äidin sensitiivisyys Miten tukea äidin sensitiivisyyttä Isän ja vauvan vuorovaikutuksesta Parisuhteen merkityksestä Mitä työntekijän tulisi havainnoida arvioidessaan varhaisen vuorovaikutuksen laatua Havainnot vanhemmasta Havainnot vauvasta Havainnot dyadista OSA II ELÄMÄÄ VAUVAPERHEESSÄ Vilma 5 viikkoa Alisa 7 viikkoa Nanna 5 kuukautta Reetta 8 kuukautta Kysymyksiä pohdittavaksi Varhainen vuorovaikutus -DVD:llä ja -käsikirjassa käytettyjä termejä Lähteet

3 OSA I - VARHAINEN VUOROVAIKUTUS Miksi varhainen vuorovaikutus on tärkeää? Syntyessään terve vauva on ulkoisesti täydellinen pieni ihminen. Kaikki aistit ovat käytössä ja vauva on heti syntymänsä jälkeen valmis kohtaamaan toisen ihmisen. Vauvan elimistön toiminta on kuitenkin hyvin epätäydellistä ja kehittymätöntä. Ihmislapsi on syntyessään hyvin avuton, ilman hoivaa ja huolenpitoa hän ei selviä. Kehittyäkseen ja kasvaakseen parhaalla mahdollisella tavalla vauva tarvitsee avukseen läheisen ihmissuhteen, mieluiten omat vanhempansa. Vauvat ovat ikään kuin minän raaka-ainetta. Kullakin Kehittyäkseen ja kasvaakseen parhaalla mahdollisella tavalla vauva tarvitsee avukseen läheisen ihmissuhteen, mieluiten omat vanhempansa. on syntyessään geneettinen malli ja ainutkertainen mahdollisuuksien valikoima. (Sue Gerhardt: Rakkaus ratkaisee). Varhainen vuorovaikutus ja siihen liittyvät tunnekokemukset ohjaavat aivojen toiminnallista kehitystä ja ovat siten pohjana koko myöhemmälle kasvulle ja kehitykselle. Vauvan aivot painavat syntymän yhteydessä noin 400 g, vuoden iässä niiden paino on noussut 1000 g:aan. Aikuisen ihmisen aivot painavat keskimäärin 1350 g. Niissä on yli 100 miljardia solua, jokaisella solulla on keskimäärin yhteyttä muihin soluihin. Näiden yhteysratojen pituus on n. 3,5 miljoonaa kilometriä. Vauvaiästä aikuisuuteen tapahtuu siis huima kasvu ja kehitys. Vauvan aivoissa jatkuu nopean kasvun vaihe 24 kk:n ikään asti, tuona aikana keskushermostossa esiintyy aksonien, dendriittien ja synapsien ylituotantoa. Aivojen kiihkeä kehitys alkaa jo viimeisellä raskauskolmanneksella. Kaikki oleellinen aivojen kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa toiseen ihmiseen, kosketuksella ja katseella on erittäin suuri merkitys Ensimmäisten elinviikkojen aikana vauvan tehtävä on oppia sopeuttamaan elimistönsä siihen ympäristöön, jossa elää. Jokaisen vauvan aivot siis

4 kehittyvät sekä toiminnallisesti että rakenteellisesti hänen kokemustensa ohjaamina. Kaikki oleellinen aivojen kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa toiseen ihmiseen, kosketuksella ja katseella on erittäin suuri merkitys. Vanhemman huolehtiva kosketus säätelee vauvan lihastoimintaa ja kasvuhormonitasoa. Äidin tai isän kehon lämpö ja silittely tasoittavat myös vauvan stressihormonien tuotantoa. Riittävän hyvä vuorovaikutus vanhemman kanssa ohjaa paljon käytettyjen synapsiyhteyksien muodostumista ja vahvistaa niiden toimintaa, vähän yhteyksissä olleet ja käyttämättömät radat kuihtuvat pois. Aivojen kehittymisen järjestys on geneettisesti määräytynyt ja ympäristöstä riippumaton: kehitys tapahtuu matalammista korkeampiin aivokeskuksiin. Ihmisen aivot ovat kuin kolmet aivot yhdessä: ns. liskoaivojen eli aivorungon päälle on ikään kuin kehittynyt nisäkkäiden emotionaaliset aivot ja lopuksi ihmisen aivokuori. Aivorunko ja sensomotorinen (eli aistimiseen ja liikkumiseen liittyvä) aivokuori ovat alueita, joiden aineenvaihdunta on vastasyntyneellä aktiivisinta. Yhteyksiä syntyy nopeaan tahtiin ja ne tuottavat mahdollisuuden tiheään verkostoon. Riittävän hyvä vauvan varhainen hoiva muovaa voimakkaasti vauvan kehittyvää hermojärjestelmää, myös kortisolin erittymistä. Noin kahden kuukauden iässä uudet, korkeammat aivokeskukset alkavat kuluttaa suurinta osaa aineenvaihdunnan vaativasta energiasta. Tämä limbisen järjestelmän kehittyminen siirtää vauvan sosiaalisuuden ja jaettujen tunteiden maailmaan, vauvan sisäisiin tunnetiloihin tulee valtava kirjo. Tunteiden ja mielialan säätelyn kannalta keskeisiä keskushermoston rakenteita ovat mantelitumake, hypotalamus, hippokampus ja orbitofrontaalinen aivokuori. Hypotalamus vaikuttaa tunteisiin säätelemällä autonomisen hermoston toimintaa ja hormonien erittymistä. Hippokampus on aivojen muistikeskus, välttämätön oppimisen ja tunne-elämän kannalta. Mantelitumakkeella ns. aivojen tunnetietokeskuksella on keskeinen tehtävä pelko- ja hälytyskeskuksena. Sen tarkoitus on suojella yllättäviltä hyökkäyksiltä. Myös aivojen välittäjäaineet, kuten serotoniini, dopamiini ja noradrenaliini osallistuvat mielialan ja tunteiden säätelyyn.

5 Stressinhallinta on myös tunteiden säätelyä. Voimakkaat sosiaaliset tunteet syntyvät mantelitumakkeessa ja hypotalamuksessa. Orbitofrontaalinen aivokuori toimii hallintokeskuksena. Hypotalamus käynnistää stressireaktiossa tarvittavien kemiallisten yhdisteiden muodostumista, niistä tärkein on kortisoli. Riittävän hyvä vauvan varhainen hoiva muovaa voimakkaasti vauvan kehittyvää hermojärjestelmää, myös kortisolin erittymistä. Samalla vauvan elimistö oppii, miten stressiin vastataan ja reagoidaan myös tulevaisuudessa. Nykykäsitysten mukaan myös oksitosiinilla on suuri vaikutus vauvan kehoon. Oksitosiini on ikään kuin stressihormonien vastavaikuttaja, se auttaa rentoutumaan. Kosketus, sively, hyväily ja sylissä pitämien lisäävät vauvan oksitosiinin tuotantoa. Varhaisen vuorovaikutuksen keskeisin elementti on tunne. Kyllin hyvässä vuorovaikutuksessa limbinen järjestelmä kehittyy ja etenkin orbitofrontaalinen aivokuori vahvistuu ja oppii ohjaamaan alkeellisempia keskuksia kuten mantelitumaketta. Tunteiden tehtävä on luokitella aivoihin tulevat aistihavainnot sen mukaan, miten niihin pitää reagoida. Tunteiden avulla voimme ymmärtää toista ihmistä sekä kokea ymmärretyksi tulemista ja yhteenkuuluvuutta. Kehittyäkseen vauva tarvitsee vuorovaikutuskumppania, joka pystyy Varhaiset kokemukset muovaavat tapoja olla suhteessa toisiin ihmisiin. Ne luovat perustan myöhemmille sosiaalisille taidoille. virittäytymään vaihteleviin emotionaalisiin tiloihin. Pystyäkseen ymmärtämään toisia ja tullakseen ymmärretyksi täytyy pystyä jakamaan tunnetiloja. Vauva kommunikoi tunteillaan ja hänen tunnetilojaan jakamalla vanhempi voi ymmärtää hänen tarpeensa. Vauva tarkastelee vanhemman kasvojen ilmeistä ja kehonkielestä, onko jokin uusi tilanne tai ihminen turvallinen vai ei. Katse- ja kosketusyhteydessä lapsi tuntee olevansa tasapainossa oman kehonsa kanssa ja se edistää vauvan myönteisen itsetunnon kehittymistä. Varhaiset kokemukset muovaavat tapoja olla suhteessa toisiin ihmisiin, ne luovat perustan myöhemmille sosiaalisille taidoille. Kyllin hyvä varhainen vuorovaikutus antaa vauvalle tunneperäiset voimavarat. Vauvan kokemukset vaikuttavat hänen jokapäiväiseen elämäänsä, hänen kykyynsä

6 rauhoittua syömään ja säätelemään ruokaansa ja ruuansulatustaan. Myös fyysinen kasvu on suoraan riippuvainen vuorovaikutuksesta. Vauva, jonka tarpeita on kuultu ja niihin reagoitu oikea-aikaisesti pystyy myös rauhoittumaan uneen tavallisesti hyvin. Riittävän tasapainoisen tunneelämän kehitys on edellytys myös muiden alueiden optimaaliselle muovautumiselle, esimerkiksi kognitiivisten taitojen kehittymiselle. Kehittyvälle vauvalle kaikkein tärkeintä on tunteiden säätely, hän tarvitsee apua intensiivisimpiin negatiivisiin tunteisiinsa, pelkoon ja kipuun. Molemminpuolisen vuorovaikutuksen avulla vauva saa apua alkukaaoksen järjestelemiselle. Kasvaessaan ja kehittyessään lapsi sisäistää ja oppii säätelymallit, joita hän on toistuvasti kokenut vanhempansa kanssa. Oikeaaikaisuus, toistuvuus ja jatkuvuus ovat siis vahvistamassa niitä polkuja aivoissa, joiden avulla lapsen kyky säädellä tunteitaan lisääntyy ja vahvistuu. Lapset, jotka ovat saaneet apua tunteidensa säätelyssä, kykenevät etsimään apua tarvittaessa myös muilta aikuisilta. Riittävän tasapainoisen tunne-elämän kehitys on edellytys myös muiden alueiden optimaaliselle muovautumiselle, esimerkiksi kognitiivisten taitojen kehittymiselle. Jo vastasyntyneellä on runsaasti kommunikointikeinoja, joita hän ei vielä osaa käyttää tietoisesti. Vanhemmilta saamansa palautteen perusteella vauva alkaa muodostaa kuvaa itsestään, onko hän kiinnostava, rakastetaanko häntä jne. Vuorovaikutus on parhaimmillaan vastavuoroista. Vanhemmat saavat myös palautetta vauvaltaan ja se palkitsee heitä vanhempina ja lisää onnistumisen kokemuksia. Vauvan ja vanhempien välille syntyy kiintymyssuhde. Turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin luo raamit tuleville ihmissuhteille. Se on tärkeä myös yksilön myönteisen elämänasenteen ja stressisietokyvyn Turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin luo raamit tuleville ihmissuhteille. kehittymiselle. Lapsuudesta tutut vuorovaikutusmallit ohjaavat ihmistä alitajuisesti myös aikuisuuden rakkaussuhteissa. Kiintymysmallit ovat meissä hyvin syvällä, mutta myönteiset ihmissuhdekokemukset voivat vaikuttaa ja muuttaa niitä.

7 Tunteiden ja ajattelun kehitys ja kypsyminen ovat neurobiologian, perimän ja yksilöllisten vuorovaikutuskokemusten yhteistä tulosta. Lapsen kokema turvallisuus, johon liittyy sekä fyysinen että psyykkinen kannattelu, on keskeistä lapsen kompetenssin eli osaamisen kehittymiselle. Aito läsnäolo ja vuorovaikutus vahvistavat myös vanhempien itseluottamusta, vuorovaikutustaitoja ja parhaimmillaan ne parantavat myös parisuhdetta. Turvallisessa, ymmärtävässä ja riittävän hyvässä vuorovaikutussuhteessa vauva saa siis kasvaa ja kehittyä perimän säätelemissä rajoissa parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla aito läsnäolo ja vuorovaikutus vahvistavat myös vanhempien itseluottamusta, vuorovaikutustaitoja ja parhaimmillaan ne parantavat myös parisuhdetta. Riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus: Vahvistaa keskushermoston suotuisaa kehitystä Säätelee hormonien ja kemiallisten välittäjäaineiden pitoisuuksia kasvua ja kehitystä tukevalla tavalla Mahdollistaa vauvan optimaalisen fyysisen kasvun Vaikuttaa oppimiskykyyn Luo pohjaa sosiaalisille taidoille Antaa valmiuksia solmia hyviä ihmissuhteita Vahvistaa tervettä minäkuvaa ja itseluottamusta Mahdollistaa terveen itsetunnon syntymisen Antaa mahdollisuuden tuntea empatiaa Parantaa stressinsietokykyä, auttaa löytämään erilaisia ratkaisumalleja Parantaa vastuskykyä Parantaa unen laatua Palkitsee vanhempia ja lisää heidän itseluottamustaan Vaikuttaa positiivisesti parisuhteeseen, toisaalta toimiva parisuhde tukee hyvän varhaisen vuorovaikutuksen kehittymistä Vaikuttaa myönteisen elämänasenteen syntymiseen Antaa mahdollisuuden läheiselle äiti-lapsi ja isä-lapsi suhteelle

8 Mitä on riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus Riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus vauvan ja vanhemman välillä edellyttää vanhemmalta aitoa läsnäoloa ja sitoutumista sekä kiinnostusta vauvaa kohtaan. Vauva tarvitsee aikuisen pysähtymistä, läsnäoloa tässä ja nyt. Vauva-aika on ainutkertaista aikaa, joka ei koskaan palaa. Kun Samanaikaisesti kun vanhempi katsoo vauvaansa aidosti ja lämmöllä niin myös vauva peilaa itseään vanhemman kasvoista. vanhemmat uskaltavat olla avoimesti ja aidosti vauvan kanssa, he pikkuhiljaa tutustuvat häneen ja vauva ikään kuin syntyy vanhempiensa sisäiselle näyttämölle omana itsenään. Parhaiten tämä onnistuu, mikäli vanhemmat ovat tasapainossa omien tunteidensa kanssa. Silloin myös vauvalle tulee tilaa vanhempien mielessä erillisenä, hyväksyttynä persoonallisuutena. Katseella on voimakas vaikutus vauvaan. Samanaikaisesti kun vanhempi katsoo vauvaansa aidosti ja lämmöllä, tekee havaintoja ja virittäytyy vauvansa tunnetilaan, niin myös vauva peilaa itseään vanhemman kasvoista. Olennaista on myös se mitä vauva niistä näkee. Kosketus on tärkeää vauvan kasvulle ja kehitykselle Kosketus on tärkeää vauvan kasvulle ja kehitykselle. Toistuva hellä koskettelu, halailu, sylissä pitäminen ja hyväily ovat hyvin merkityksellisiä. Kosketuksessa vapautuu oksitosiinia ja se saa aikaan fysiologisen rauhoittumisen. Kosketuksen rauhoittavat vaikutukset syntyvät tietyllä viiveellä ja voivat kestää pitkään vielä koskettelun jälkeenkin. Oksitosiini vaikuttaa myös kasvuhormonin erittymiseen ja ravinnon varastointiin. Vanhemman lämmin, hellä ja pehmeä äänensävy on tärkeää. Vanhemman ääntely, ilmehtiminen, elehtiminen ja leikkiminen myötäilevät vauvan sen hetkistä vireystilaa ja vauvan kykyjä. Toisaalta vanhemman innostunut, eloisa, iloinen käytös vahvistaa vauvan positiivista käyttäytymistä. Vauva tarvitsee paljon vanhemman spontaania puhetta tai sellaista ääntelyä, joka jäljittelee vauvan omaa jokeltelua. Kun vauvalle kerrotaan, mitä seuraavaksi tapahtuu ja puhutaan konkreettisista asioista ja pyritään säännölliseen

9 vuorokausirytmiin, hänelle muodostuu vähitellen kyky ennakoida tulevia tapahtumia. Vauvan turvallisuuden tunne kasvaa. Aikuisen rooli on olla hyvä ja suojeleva hoitaja, joka säätelee vauvan tunnetiloja ja ärsykkeiden laatua ja määrää. Vanhemman aito emotionaalinen läsnäolo mahdollistaa vauvan antamien vihjeiden ja aloitteiden hyödyntämisen sekä vauvan omien tunnetilojen reflektoinnin. Vanhemman rentous, spontaanius, joustavuus, luovuus ja kekseliäisyys luovat nautinnollisia Aikuisen rooli on olla hyvä ja suojeleva hoitaja, joka säätelee vauvan tunnetiloja ja ärsykkeiden laatua ja määrää ja mielihyvää tuottavia vuorovaikutuskokemuksia. Toisaalta myös johdonmukaisuus ja ennustettavuus ovat tärkeitä ominaisuuksia. Miten riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus näkyy vauvassa Kun varhainen vuorovaikutus on riittävän hyvää, vauvalla on edellytyksiä olla onnellinen, tyytyväinen ja iloinen. Hän on rentoutunut ja käpertyy vanhemman syliin. Toisaalta vauva voi ilmaista koko laajan tunteiden kirjon ja hän voi jakaa niitä vanhemman kanssa. Näin vauva voi saada apua tunteidensa kanssa toimeen tulemiseen. Vauva reagoi vanhemman puheeseen tai kosketukseen katsekontaktilla, usein myös kirkastuneella hymyllä ja ääntelyllä tai mielihyvän täyttämällä jokelluksella. Myös vauva tekee sosiaalisia aloitteita ottamalla katsekontaktin, ääntelemällä, hymyilemällä ja kurottautumalla kohti vanhempaansa. Hän ääntelee spontaanisti ja myös vastauksena vanhempiensa puheeseen. Vauva hymyilee, nauraa ja innostuu. Vauvan katse on rauhallinen mutta eloisa. Hän reagoi asioihin iän ja tilanteen mukaisella tavalla. Vauvan kehon ja raajojen liikkeet ovat aktiivisia, hän tutustuu ja käsittelee esineitä iänmukaisella tavalla. Voimattomuus on merkki ylikuormittumisesta tai uupumuksesta. Vauvalle on tyypillistä rauhoittua nähdessään vanhemman kasvot tai kuullessaan hänen äänensä. Vauvalla on kyky olla kontaktissa vanhempaansa vaikka tarjolla olisi useita muitakin ärsykkeitä.

10 Miten riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus näkyy dyadissa (vanhempi lapsi parissa) Riittävän hyvässä varhaisessa vuorovaikutuksessa ilmapiiri on enimmäkseen molemminpuolisen nautinnon ja neutraalin ilmapiirin sävyttämä. Kuitenkin myös muut tunteet, negatiivisetkin, voivat olla läsnä asianmukaisella tavalla. Suurimman osan aikaa molempien huomio kiinnittyy samaan kohteeseen. Vuorovaikutuksessa on näkyvissä vuoropuhelua, yksittäisiä tapahtumia ja toimintaa, vuorojen vaihtumista, vuorovaikutuksen etenemistä ja jatkumoa. Suurimman osan aikaa on havaittavissa samanlainen vireystila, aktiivisuustaso tai tunnetila. Parhaimmillaan sekä vauva että vanhempi saavat kokemuksen keskinäisestä yhteenkuuluvuudesta ja vastavuoroisuudesta. Äidin sensitiivisyys Äidin sensitiivisyyden juuret ovat ajassa, jolloin hän on ollut lapsi omalle äidilleen. Läheisin kokemus sensitiivisyydestä on tullut äidille oman äidin kautta. Äiti voi tietoisesti tai alitajuisesti tavoittaa mielikuvia niistä todellisista kokemuksista, kun äiti on hoitanut häntä. Myös oman äidin kertomukset vuorovaikutuksesta ja niihin liittyvistä tunteista vaikuttavat äidin tapaan omaksua äitinä oleminen omalle lapselleen. Sensitiivisellä äidillä on kykyä havainnoida tarkasti vauvan viestejä, ymmärtää vauvan tarpeita ja toiveita sekä vastata niihin asianmukaisesti. Äidin asennoitumista kuvaa tyytyväisyys ja se, miten hän nauttii vuorovaikutuksesta vauvan kanssa. Tyytyväinen äiti hymyilee, viestii vauvalleen positiivisesti ja rohkaisevasti. Sensitiivisellä äidillä on kykyä havainnoida tarkasti vauvan viestejä, ymmärtää vauvan tarpeita ja toiveita sekä vastata niihin asianmukaisesti. Kun äiti kykenee vastaamaan vauvan viesteihin riittävän nopeasti ja toistuvasti sekä suhtautumaan vauvan iänmukaiseen käyttäytymiseen positiivisesti, vauvalle tulee kokemus, että hänen tekonsa vaikuttavat ympäröivään maailmaan.

11 Toisinaan vauva suuntaa huomionsa eri virikkeeseen kuin mitä äiti on hänelle juuri tarjoamassa. Se, että äiti kuitenkin hyväksyy sen, rohkaisee vauvaa jatkamaan ja suuntaamaan kohti omaa kiinnostuksenkohdettaan, kertoo äidin kyvystä erillisyyteen vauvansa kanssa. Sensitiivinen, erillisyyteen kykenevä äiti ei pidä vauvan omaa, itsenäistä käyttäytymistä pahansuopana, välinpitämättömänä tai äitiin kohdistuvana tahallisena tuhmana käyttäytymisenä. Äidin ohjaava käyttäytyminen näkyy hyvänä ja suojelevana huolenpitona mm. leikkitilanteissa. Sensitiivinen äiti osaa vuorovaikutustilanteessa asettaa rajat sekä itselleen että vauvalle. Hän ei vaadi vauvalta sellaisten taitojen hallitsemista tai oppimista, joihin vauva ei ole vielä valmis. Hän pyrkii ohjaamaan vauvaa niin, että vauva kokee onnistumista, osaamista ja oppimista. Sensitiivinen äiti toimii askeleen edellä vauvaa. Silloin vauvan on mahdollista saavuttaa uusia taitoja. Äidillä tulee olla taitoa huomioida vauvan ikä ja kehitystaso. Kokonaisvaltainen peilaaminen tarkoittaa äidin emotionaalista saatavilla oloa, virittyneisyyttä vauvan tunnetilalle ja vastaamista vauvalle. Äiti peilaa vauvan tuntemuksia ja käyttäytymistä toistamalla, katsomalla, vahvistamalla tunnetta tai käyttäytymistä, hyväksymällä, rohkaisemalla, kiittämällä tai nimeämällä vauvan sisäisiä tunnetiloja. Toisaalta äidin tulee kyetä helpottamaan vauvan olotilaa ja lohduttamaan silloin, kun vauva on ahdistunut. Sensitiivinen äiti havaitsee mikäli vauva on haluaa levätä ja vetäytyä vuorovaikutuksesta joksikin aikaa. Yhteys tarkoittaa vauvan näkemistä erillisenä yksilönä, johon voi olla suhteessa. Yhteys äidin ja vauvan välillä sekä äidin sitoutuneisuus tulevat esiin siinä, miten aidosti äiti on kiinnostunut vauvastaan Äidin sensitiivisen toiminnan vaikutuksesta vauvasta kehittyy taitava sosiaalinen toimija ensin äidin kanssa ja myöhemmin toisten ihmisten kanssa. ja onko hän tietoinen vauvastaan vaikka ei olisikaan sillä hetkellä vuorovaikutuksessa hänen kanssaan. Kun vauvalla on kokemus siitä, että äiti on häntä varten, yhteys vauvan ja sensitiivisen äidin välillä säilyy, vaikka äiti puuhailisi viereisessä huoneessa jonkin aikaa.

12 Parhaimmillaan vauvan käytös vahvistaa äidin tunnetta, että hän tulkitsee oikein vauvan tarpeita ja toteuttaa oikein hänen toiveitaan. Kun vauvan tarpeisiin on vastattu, vauva saa kokemuksen siitä, että hänen olemassaolollaan on merkitys. Äidin sensitiivisen toiminnan vaikutuksesta vauvasta kehittyy taitava sosiaalinen toimija ensin äidin kanssa ja myöhemmin toisten ihmisten kanssa. Miten tukea äidin sensitiivisyyttä Äidin kuunteleminen ja tarkka havainnointi auttaa työntekijää selvittämään äidin tarvetta tukeen ja vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa. Raskausaikana äidin omista vauvaan liittyvistä mielikuvista keskusteleminen ja vauvan tarpeiden pohdiskelu avaavat äidin mielessä tilaa todelliselle vauvalle. Kun työntekijä havainnoi vauvan viestejä ja sanottaa niitä äidille, on äidin helpompi herkistyä vauvalleen. Puolison ja oman äidin antama tuki on ensisijainen sosiaalisen tuen lähde vauvan ensimmäisen ikävuoden aikana. Parisuhteessa hellyys, läheisyys ja intiimi itseilmaisu mahdollistavat äidin empatiatunteet vauvaa Parisuhteessa hellyys, läheisyys ja intiimi itseilmaisu mahdollistavat äidin empatiatunteet vauvaa kohtaan. kohtaan. Ihannetilanteessa myös äidin äidistä, äidistä itsestään ja vauvasta voi muodostua ajoittain hyvinkin toimiva vastavuoroinen kokonaisuus. Imettäminen rauhoittaa ja rentouttaa sekä äitiä että vauvaa. Äidin läheisiltä ihmisiltä ja työntekijältä saama tuki auttaa myös imetyksessä. Imemisärsyke saa aikaan oksitosiinihormonin erittymisen. Oksitosiinin vaikutuksen alaiset naiset rauhoittuvat ja lisäksi heidän kykynsä ja mielenkiintonsa sosiaaliseen vuorovaikutukseen lisääntyy. Useimmat äidit kokevat imetysaikana normaalia vähemmän stressiä ja enemmän rauhaa ja jopa toivovat rauhallisempaa, hiljaisempaa ja säännöllisempää elämää. Useimmat äidit eivät koe pitkäveteiseksi, että imetys ja vauvanhoito vievät

13 suurimman osan ajasta, koska he toivovat vähemmän vaihtelua kuin normaalisti. Rauhoittumisen aste on suhteessa äidin oksitosiinin määrään. Mielenkiinto kohdistuu vauvaan ja samalla lisääntyy mielenkiinto ja tarve erityisesti lähipiirin ihmissuhteita kohtaan. Myös kosketus ja silittely saavat aikaan oksitosiinin vapautumisen ja rauhoittavat sekä vauvaa että isää ja äitiä. Riittävän sosiaalisen tuen avulla äiti voi saavuttaa paremmat mahdollisuudet olla jaksava ja sensitiivinen. Jokaisella äidillä on oikeus saada tukea äitiydelleen mm. kotitöiden jakamiseksi ja henkisen paineen purkamiseksi. Äidit, joilla on laajempi sosiaalinen tukiverkosto, reagoivat vauvansa tarpeisiin adekvaatimmin kuin äidit, joiden tukiverkosto on suppea. Äidin saama tuki hyödyntää siten aina myös vauvaa. Kun äiti saa riittävästi tukea läheisiltään, hän jaksaa keskittyä vauvan tarpeisiin paremmin myös vaikeina aikoina. Isän ja vauvan vuorovaikutuksesta Kosketus ja silittely saavat aikaan oksitosiinin vapautumisen ja rauhoittavat sekä vauvaa, että isää ja äitiä. Isän tulisi luoda oma vuorovaikutussuhteensa vauvaan heti ensipäivistä lähtien. Hänellä on käytössään yhtä laaja vuorovaikutuskeinojen kirjo kuin äidilläkin.samat vuorovaikutuksen elementit ovat havaittavissa myös isän tavassa olla vauvan kanssa. Isän ja vauvan välisessä vuorovaikutuksessa aktivoituvat isän omat mielikuvat oman isänsä lapsena. Miehet, joilla on ollut monipuolisia ja syviä tunnekokemuksia oman isänsä kanssa, pystyvät helpommin sisäistämään vauvan osaksi ihmissuhteidensa maailmaa. On myös tutkimuksia, joissa todetaan, että isän oma äiti-suhde on määrittävämpi silloin, kun on kyseessä isän vuorovaikutussuhteiden laatu. Kuitenkin avoin pohdiskelu, omien tunteiden aistiminen, keskustelu ja aihepiiriin syventyminen auttaa jokaista isää saavuttamaan riittävän hyvät vuorovaikutustaidot.

14 Isän ja äidin hoivatyylit ovat usein erilaisia. Äiti on ehkä hellävaraisempi ja puhuu vauvalleen enemmän. Isän leikki on vähemmän verbaalista, mutta ehkä fyysisempää. Vauvan kehittyessä isän leikki muuttuu vähitellen rajummaksi hypittelemiseksi ja heiluttelemiseksi. Vähitellen vauva oppii odottamaan erilaista vuorovaikutustyyliä ja vauva saattaa vastata isän kontaktinottoon ilmaisemalla jännittynyttä odotusta. Vauvalle on monin tavoin hyödyllistä, jos hänen lähellään on kaksi eri sukupuolta olevaa rakastavaa aikuista. Hän tutustuu alusta alkaen kahteen erilaiseen hoivatyyliin. Isä ja äiti tuoksuvat erilaiselta, tuntuvat erilaisilta, heillä on erilainen ääni ja puhetyyli ja he ovat kiinnostuneita eri asioista. Vauva rakastaa naista ja miestä ja saa olla naisen ja miehen rakkauden kohde. Parisuhteen merkityksestä Parisuhteen laatu heijastuu aina vauvan ja vanhemman väliseen varhaiseen vuorovaikutukseen. Toimiva parisuhde on myös vanhemmuuden voiman lähde.parisuhteessa molempien pitäisi pystyä ilmaisemaan todellisia tarpeita ja tunteita sekä myös vastaanottamaan niitä toiselta. Todellinen intiimiys parisuhteessa syntyy, kun kumppanit uskaltautuvat ilmaisemaan ja jakamaan toisilleen kiintymystä, hellyyttä ja rakkautta, mutta myös haavoittuvuuteen liittyviä tunteita, kuten loukkaantuneisuutta, pettymystä, surua, avuttomuutta ja keinottomuutta. Ellei pysty hyväksymään avuttomuutta itsessään, ei pysty myöskään lohduttamaan ja olemaan lähellä. Rakkauteen kuuluu myös toisesta välittämistä, anteeksiantamista ja anteeksipyytämistä, toisen huomioon ottamista ja toiselle tärkeiden asioiden muistamista. Rakastaminen on myös tahdonalaista toimintaa, rakkaudellisia tekoja. On hyvä tiedostaa, miten kumppanin tapa Vauvalle on hyödyllistä, jos hänen lähellään on kaksi eri sukupuolta olevaa rakastavaa aikuista Toimiva parisuhde on myös vanhemmuuden voiman lähde. toteuttaa äitiyttä ja isyyttä vastaa kunkin omaa käsitystä hyvästä äitiydestä ja isyydestä. Kumppanit näkevät vauvassa aina myös toinen toisensa. On

15 merkityksellistä, mitä he silloin näkevät, hyvää vai huonoa. Parisuhteen merkitys vauvaperheessä on äärimmäisen tärkeä. Mitä työntekijän tulisi havainnoida arvioidessaan varhaisen vuorovaikutuksen laatua Työntekijän tulee huomioida omaa käyttäytymistään ja sen merkitystä arvioidessaan vuorovaikutustilannetta. Oma vireys- ja tunnetila, omat ennakkoluulot ja omasta kokemushistoriasta nousevat käsitykset muokkaavat helposti näkemyksiä. Arviointitilanteessa tulee olla aidosti läsnä ja keskittyä havainnointiin, välttää tunkeilua. On myös hyvä huomioida se tunnetila, mikä asiakaskontaktin jälkeen itselle jää, sillä se saattaa kertoa jotain sanattomasta viestinnästä. Seuraavalla aukemalla on kuvattu asoita, joihin on hyvä kiinnittää huomiota, kun työntekijä havainnoi varhaista vuorovaikutusta.

16 Havainnot vanhemmasta: Katsekontakti: aitoa, huolehtivaa katsomista, vanhempi katsoo toistuvasti vauvaa. Äänensävy: tunnetila lämmin, hellä, pehmeä. Peilaaminen: emotionaalinen saatavilla olo, läsnäolo, vauvan tunnetilojen reflektointi. Tunteiden ilmaisu: sanat, ilmeet, eleet, myönteiset tunteet. Mieliala: enimmäkseen innostunut, eloisa, iloinen, vaihdellen neutraalin mielialan kanssa. Asenne: nautinto, mielihyvä. Fyysisen kontaktin laatu ja määrä: toistuva sensitiivinen käsittely, hellyys, hyväily, syleily, hellä koskettelu, halailu, sylissä pitäminen. Puheen määrä: paljon vastavuoroista puhetta tai ääntelyä. Puheen laatu: äänen sointi ja äidillisyys, vauvan jokeltelun tai puheen jäljittelyä ja täydentämistä, vauvan toiminnan kommentointia, puhetta tässä ja nyt; kerrotaan mitä tapahtuu seuraavaksi, valmistellaan vauvaa tulevaan, puhetta konkreettisista asioista, vauvakielioppia, ikä huomioiden. Sosiaaliset aloitteet: ääntely, ilmehtiminen, elehtiminen ja leikkiminen vauvan iän, vireystilan ja kykyjen mukaista, ei tunkeilevaa. Positiiviseen käyttäytymiseen vastaaminen positiivisesti: aikuisen käytös vahvistaa vauvan positiivista käyttäytymistä. Ympäristön jäsentäminen ja välittäminen vauvalle: aikuisen rooli vauvan tunteiden ja ärsykemäärän säätelijänä, hyvä ja suojeleva hoiva. Vanhemman kyky vastaanottaa vauvan vihjeitä ja vastata niihin sensitiivisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Sitoutuneisuus vauvaan: aito läsnäolo, virittäytyminen vauvaan, kiinnostus vauvasta. Vanhemmuuden tyyli: rentous, spontaanisuus, joustavuus suhteessa vauvaan, luovuus, kekseliäisyys, johdonmukaisuus, ennustettavuus, uusia vuorovaikutusaloitteita, kyvykkyys hyödyntää vauvan antamia vihjeitä ja aloitteita, vauvan kunnioittaminen ja tarvittaessa myös hiljainen läsnäolo.

17 Havainnot vauvasta: Kommunikaatio: etsii ja ylläpitää katsekontaktia vanhempaan, spontaania ääntelyä, ääntelyä vastauksena vanhemmalle, kääntyminen vanhemman ääntä kohti. Myönteisten tunteiden ilmaiseminen: mielihyvä, nautinto, hymy, nauru, innostus. Onnellinen, tyytyväinen, iloinen: rentous ja käpertyminen vanhemman syliin, reagoi vanhemman puheeseen ja kosketukseen kirkastuneella hymyllä tai ääntelyllä, mielihyvän täyttämällä jokelluksella. Valppaus, kiinnostus: rauhallisuus, eloisa katse, katseen tai pään kääntäminen vanhempaa tai muuta ärsykettä kohti, hymy, koskettelu. Vauvan tekemät sosiaaliset aloitteet: ääntely, kohti kurottautuminen, hymy, koskettelu. Tapa, jolla vauva reagoi vanhemman aloitteeseen: näkö- ja kuuloärsykkeen seuraaminen, suuntautuminen ja kurottautuminen ärsykettä kohti, ääntely, hymy, leikkiminen. Tutkivan leikin laatu: tavaroiden katsominen, tarttuminen, suuhun laittaminen, heiluttaminen, sormilla leikkiminen. Tarmokkuus, energisyys ja aktiivisuus: iän ja tilanteen mukaista, voimattomuus on merkki ylikuormittumisesta tai uupumuksesta. Itsesäätely, kyky organisoida itsensä: kyky olla kontaktissa vaikka tarjolla on useita ärsykkeitä. Lohdutettavuus, rauhoitettavuus: vauva rauhoittuu temperamentin huomioiden helposti, vauvalle on tyypillistä tyyntyä helpommin nähdessään vanhemman kasvot tai kuullessaan hänen äänensä.

18 Havainnot dyadista Tunnesisältö: innostunut, iloinen, molemminpuolinen nautinto ja elämänilo, myös rauhallinen ja hiljainen läsnäolo, vauvan negatiivisten tunteiden sietäminen ja vauvan psyykkinen kannattelu. Molemminpuolisuus: suurimman osan aikaa huomio kiinnittyy samaan kohteeseen ja toimintaan. Vastavuoroisuus: vuoropuheluita, vuorovaikutusjaksoja ja vuorovaikutuskäyttäytymistä jatkumona. Vuorovaikutuksen jäsentyneisyys ja säätely: tapahtumien ja toiminnan järjestys, ajoitus ja rytmitys nähtävissä yksittäisinä tapahtumina ja vuorovaikutuksen etenemisen, vuorojen vaihtumisen ja muutosten kannalta. Mielialojen samanlaisuus ja yhteensopivuus: samanlainen vireystila, aktiivisuustaso tai tunnetila.

19 OSA II - ELÄMÄÄ VAUVAPERHEESSÄ Seuraavilla sivuilla on puettu sanoiksi DVD:llä näkyvät tapahtumat. Käyttäessäsi DVD:tä työvälineenä vanhemmat hyötyvät eniten, kun teet avoimia kysymyksiä tapahtumista vanhempien ja lapsen välillä. Kaikissa DVD:llä näkyvissä vanhempien ja lapsen välisissä tilanteissa näkyy lämmin, mukava ilmapiiri ja tunnetila, molemminpuolinen nautinto ja lapsen reaktioiden huomioon ottaminen. Vanhempien sitoutuneisuus näkyy myönteisenä fyysisenä kontaktina, hellänä kosketuksena ja huolehtimisena sekä sensitiivisyytenä.

20 VILMA - 5 viikkoa Oijoi.. Onko kirkas valo, äiti kysyy Vilmalta. Vilma siristää silmiään ja kääntää päänsä äitiä kohti ja ottaa äitiin katsekontaktin. Vilman katse kirkastuu ja kasvoilla on valoisa ilme. Äiti huomaa Vilman muuttuneen katseen ja tervehtii. Äiti puhuu siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Äidin äänensävy on rauhoittava, pehmeä, turvallinen. Tulee tunne, että äiti on Vilmalle läsnä. Lapsi vastaa kehollaan ja ilmeillään äidin jutteluun. Imetystilanteessa äiti juttelee rauhoittavalla äänellä, huomioi ja sanottaa mitä Vilma tekee (haukottelee). Äiti käyttää vähän sanoja, toistaa eli käyttää vauvakielioppia. Syötön jälkeen Vilma kääntää päänsä pois äidistä. Äiti juttelee Vilmalle, mutta on myös hiljaa ja antaa hänelle tilaa olla rauhassa. Äiti huomioi Vilman poispäin käännetyn katseen ja kysyy: Mitä siellä näkyy?. Äiti huomioi Vilman haukotuksen ja kertoo tilanteesta Vilmalle ääneen. Äiti soinnuttaa puhettaan Tulee iso hauukootus Vilman olotilaan ja kehonkieleen sopivaksi. Vilman ja äidin välille syntyy aito, syvä katsekontakti. Äiti kysyy Mitäs kuuluu? ja huomaa, että Vilmaa väsyttää. Äiti kommentoi sitä kertomalla, että silmät menevät kiinni. Sylissä äiti rauhoittaa väsynyttä Vilmaa, peilaa ja tyynnyttää, silittää hellästi. Äiti huomaa rähmää Vilman silmäkulmassa ja pyyhkii sitä pois, mutta ennen sen tekemistä hän kertoo asiasta Vilmalle. Pyyhkimisen äiti tekee varovasti ja rauhallisesti, huolehtivasti Vilmaa häiritsemättä. Vilma kääntää päänsä pois ja äiti tulkitsee hänen olevan väsynyt: Höyhensaaret siellä. Äiti peilaa väsynyttä lasta silittämällä ja puhumalla rauhallisesti ja harvakseltaan. Vilma näyttää uniselta ja tyytyväiseltä. Äiti vähentää puhumistaan huomatessaan tytön väsymisen. Äiti valmistelee Vilmaa kertomalla omaan sänkyyn viemisestä. Vilma vastaa äidille äännähtämällä. Äiti tulkitsee, että Vilman on parempi nukkua ja rauhoittua omaan sänkyyn. Äiti peilaa ilmeillä ja eleillä Vilman ilmeitä, ääntä ja eleitä. Äidin ja Vilman ilmeet ovat hyvin samankaltaisia.

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti kehittämispäällikkö; lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö 31.5.2011

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri

Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri 1 Mitä on temperamentti? Ihmiselle tyypillisiä käyttäytymispiirteitä, jotka erottavat hänet muista Yksilöllinen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla

OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla Koulutuspäivän tavoite 1. Ymmärrämme käytännön esimerkkien ja videoiden avulla, mihin OIVAvuorovaikutusmalli perustuu 2. Tiedämme,

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

Vuorovaikutus lapsen kanssa

Vuorovaikutus lapsen kanssa Vuorovaikutus lapsen kanssa Lapselle puhuttaessa on tärkeää käyttää sanoja, joita lapsi ymmärtää Lapsen kuunteleminen on tärkeää!! Katsekontakti, älä sano enempää jos lapsi ei katso sinuun Kehonkieli Tunneilmaisu;

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Aivojen kehitys ja mentalisaatio

Aivojen kehitys ja mentalisaatio Aivojen kehitys ja mentalisaatio Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari 21-22.10.2014, Helsinki Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, vt. yl., vastuualuejohtaja, Lasten terveyden tutkimuskeskus

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

VAUVAN TARVEKARTTA POHDITTAVAKSI VANHEMMILLE

VAUVAN TARVEKARTTA POHDITTAVAKSI VANHEMMILLE VAUVAN TARVEKARTTA POHDITTAVAKSI VANHEMMILLE Tarvekartan tekijät : Vauvat näkyväkäsi-työryhmä / Kivikko, Helsinki: Aalto Tiiu, Alarto Liisa, Jurvelin Åvist Sari, Laaninen Katri, Lukka Kirsi, Manninen Eija,

Lisätiedot

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ

IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ Anu Suomalainen, kätilö, imetyskouluttaja 2008 Ihokontaktin fysiologiaa iho on ihmisen suurin tuntoelin ( ihoreseptorit ). ihoreseptorit lähettävät kosketusviestejä

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

Video varhaisen vuorovaikutuksen arvioinnin välineenä

Video varhaisen vuorovaikutuksen arvioinnin välineenä Video varhaisen vuorovaikutuksen arvioinnin välineenä CARE-Index Kaarina Kemppinen 24.11.009 CARE-Index, PC-ERA, EA, MIM, SST, Funktio Kesto Videoitava tilanne LTP Seulonta, hoito, seuranta 3-90min ->

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot