Työpiste tien päällä. kysymystä tanssista. satu lindqvist. muotoilu tulee hoitotyöhön. pura viha pois. aikuisten oikomishoidot. No 10. design s.

Transkriptio

1 No satu lindqvist Työpiste tien päällä muotoilu tulee hoitotyöhön design s. 24 pura viha pois hyvinvointi s. 32 aikuisten oikomishoidot terveys s kysymystä tanssista

2 Henki kallis, vakuutus ei. Esimerkkihinta: 46-vuotias nainen, järjestöjäsenyys Tehy ry, turva Lisäksi 20 % alennus ensimmäisen vuoden maksuista, kun vakuutus ostetaan osoitteesta henkivakuutuskuntoon.fi Laita asiat tärkeysjärjestykseen ja varaudu suuriin riskeihin pikkurahalla. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* Ifistä tai osoitteesta henkivakuutuskuntoon.fi *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu TEHY t

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No KANNeN KUVA: JARI LIfLäNdeR 5 Pääkirjoitus 6 kansi Itse asiassa: Hanna Brotherus 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Oma napa netissä 14 kansi Magneetti tien päällä 19 Resursointi retuperällä 20 Ammatissa: Mielen kirjuri 23 Kolumni 24 kansi Muotoseikkoja 29 Terveys 30 kansi Suoraa hymyä hakemassa 32 kansi Hyvinvointi: Vihan hedelmiä 36 Varhainen arvio vauvasta 39 Tutkimus 40 Ulkomaat: Portugalin opetuksia 44 Nollatoleranssi syrjinnälle 70 Tieni tähän: Sydämestään yrittäjä 72 Ihana arki: Kärsivällistä muokkausta 74 Suolaa haavoille tehyläinen 50 Keskustelua 51 Tehy-uutiset 52 Me kaksi: Aktiivinen avopari 54 Kesäkisa: Vuonna Hyöty 57 Jäsentapahtumat 58 Luottamuksella 60 Tarkastaja 14 liikkuva Röntgen hoitaja työskentelee magneetti rekassa luonnonvoimien armoilla. kolme työympäristöä 24 Muotoiltu Oulunkylän kuntoutussairaalassa liikuntaratakin on designia. Tunnen perheet hyvin ja minulla on niihin luottamuksellinen suhde. Terveydenhoitaja Aila Huttunen sivulla Monikulttuurinen Puutteellinen kielitaito aiheuttaa törmäyksiä työpaikoilla. TEHY t

4 Lähihoitajapäivät Kuopio Paikka: Technopolis, Microkatu 1, A-osa Aamupäivän teema: Lähihoitaja työelämän osaajana 8.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Päivien avaus 9.15 Vetovoimainen perusterveydenhuolto mahdoton tehtävä vai mahdollisuus? Lähihoitaja elvytystilanteessa, osaanko toimia? Mikä on Suomen Lähihoitajat ry? Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Iltapäivän teema: Hyvinvoiva lähihoitaja Akuutti neurologinen potilas Vakuuttava terveydenhoitoalan viestijä kehonkieli ja äänenkäyttö asiantuntemuksen tukena Lähihoitaja arvosta työtäsi! Terveydenhoitoalan ammattilaisen uratarina Päivien päätös Tilaisuus on tarkoitettu kaikille lähihoitajatutkinnon (tai sitä vastaavan tutkinnon) suorittaneille ja lähihoitajatutkintoa opiskeleville. Koulutuspäivä on Tehyn jäsenille maksuton. Ei-jäsenille koulutuspäivä maksaa 30 euroa (sisältää koulutuksen ja ohjelmaan merkityt ruokailut). Ilmoittautuminen alkaa viikolla 33. Jäsenet voivat ilmoittautua jäsensivujen kautta, kohdassa Omat jäsentiedot > Kurssit > Kurssitarjonta. Ei-jäsenten ilmoittautuminen osoitteessa Sitovat ilmoittautumiset mennessä. Ilmoita nimesi, henkilötunnuksesi, yhteystietosi (osoite, sähköposti ja puhelin) sekä mahdolliset ruoka-aineallergiat. Osallistumisen voi peruuttaa asti kuluitta. Sen jälkeen veloitamme 70 euron peruutusmaksun. Mukaan mahtuu 250 ensiksi ilmoittautunutta. 4 TEHY t

5 Pääkirjoitus Pulassa Päätoimittaja päivi jokimäki Ryhmä espanjalaisia hoitajia on tulossa pelastamaan Suomen terveydenhuoltoa pulasta! Näin kuulin. Tätä ennen pelastajana ovat olleet filippiiniläiset, unkarilaiset, puolalaiset... On ikävää olla ilonpilaaja, mutta sanottava se on: ei meidän henkilökuntavajauksemme ratkea tuomalla ulkomailta hoitajia. Se on todella työläs ja kallis tapa haalia 100 uutta työntekijää. Enkä tarkoita sitä, etteikö olisi ihan mukavaa saada muistakin maista kollegoita keskuuteemme. Mutta mikään ratkaisu se ei ole, eikä varsinkaan pysyvä sellainen. Työvoimapula on jälleen täällä. Sijaisia ei ole löydetty kesän aikana riittävästi. Toimintaa on ajettu alas. Ruuhkaa on syntynyt ja kiireen tuntu kasvanut. Joskus kuulee sanottavan, että hoitajapula kyllä korjaa aikanaan alan palkkauksen. Itse en tätä usko. Eikä tällaista kehitystä valitettavasti ole näkyvillä niissä maissa, joissa hoitajapula on ollut pitkään krooninen. Ratkaisuiksi niissä maissa on kehitetty ulkomaisen henkilökunnan tuontia erityisesti kehitysmaista ja toisaalta henkilökunnan koulutustason laskemista. Palkkoja ei yleensä ole Kieli kuuluu olennaisesti hoitotyöhön. merkittävästi nostettu. Palveluiden taso sen sijaan on saattanut rappeutua. Ulkomailta henkilökuntaa tuotaessa ei ehkä ymmärretä pienen kielialueen erityisyyttä. Meille ei vain kerta kaikkiaan ole niin helppoa tuoda väkeä kuin vaikkapa Isoon-Britanniaan. Maailmassa ei kukaan puhu kieltämme. Ja kieli sentään olennaisesti kuuluu hoitotyöhön. suomessa asuu jo nyt ulkomailta muista syistä muuttaneita, kotimaassaan sairaanhoitajakoulutuksen saaneita henkilöitä. He eivät ole töissä missään, tai ainakaan alalla. Tutkinnon tunnustaminen ja laillistamisen saaminen EU:n ulkopuolelta on erittäin hankalaa. Usein päädytäänkin siihen, että henkilö käy alusta asti uudestaan koulutuksen Suomessa. Jonkinlaista resurssien tuhlausta täytyy olla se, että samaan aikaan värvätään ihmisiä tänne toiselta puolelta maailmaa. Panostukset tulee suunnata työhyvinvointiin ja alan palkkatasoon, jotta väki pysyy alalla. Ulkomailta voi tuoda lisävoimia, mutta heitä ei voi heittää työpaikoille tyhjän päälle. Kielikoulutus ja hyväksyminen työyhteisöön jäävät työnantajan vastuulle. Perheelliset tehyläiset innokkaimpia 30 VuoTTa sitten v vuorotyö, perhe ja lastenhoito ovat syinä tekosyitä, kun on puhe ammattiyhdistystoimintaan osallistumisesta. Tehyläisistä tehty tutkimus näet osoittaa, että yksinhuoltajat sekä avo- tai avioliitossa elävät osallistuvat ay-toimintaan aktiivisimmin. Vastoin yleistä luuloa pienten lasten vanhemmat ovat lapset- tomia kollegojaan innokkaampia järjestöihmisiä. Myöskään vuorotyöllä ei tutkimuksen mukaan ole osallistumista vähentävää vaikutusta. Pahimpia pullonkauloja tuntuvat yhä olevan ay-tietouden vähäisyys ja kiinnostuksen puute. TVK-oPisTossa opiskelleet Raili Helin, KaleVi lämsä ja Helena Posa TeKiVäT opinnäytetyön TeHyläisen jäsenen osallistumisesta ay-toimintaan. TeHy 15/1982. TEHY t

6 Itse asiassa Tanssin kirjoittaja Koreografi Hanna Brotheruksen teokset syntyvät kiinnostuksesta ihmiseen. teksti Vesa Turunen kuva Kirsi Tuura 1 Milloin tiesit, että tanssi on lajisi? Aloitin baletin 5-vuotiaana. Tunsin jo silloin, että tämä on minun juttuni. Opiskellessani Teatterikorkeakoulussa tanssinopettajalinjalla olin puoli vuotta Erasmus-vaihdossa Amsterdamissa. Siellä tajusin, että opettamisen lisäksi haluan tehdä koreografioita. 2 Miten löydät tanssijat teoksiisi? Jokainen ihminen osaa tanssia. Pieni lapsi tanssii liikkuessaan, mutta yhteiskunta pakottaa meidät normaaliuteen, josta tanssi täytyy kaivaa uudelleen esiin. Ei-tanssijoissa näkyy usein elämän hauraus ja historia. Minulla on ollut projekteja, jossa kaikki tanssijat ovat joko lapsia tai vanhuksia. Tai kuntoutuvia narkomaaneja. Yleensä teoksissani on mukana myös muutama tanssin ammattilainen. Ammattitanssijat, jotka pystyvät kohtaamaan muut esiintyjät tasavertaisina, ovat työni kannalta kullanarvoisia. Lapsi tanssii liikkuessaan, mutta yhteiskunta pakottaa meidät normaaliuteen. 3 Hoitaako tanssi? En ole tanssiterapeutti, mutta kyllä tanssilla on terapeuttisia vaikutuksia. Produktioissani olen nähnyt, kuinka tanssi voimaannuttaa. Tanssin kautta ihminen löytää yhteyden toiseen ihmiseen ja sitä kautta itseensä. Taiteen ja sosiaali- ja terveysalan välillä voisi olla paljon enemmän vuorovaikutusta. On käsittämätöntä, että olemme näin erillään toisistamme. Yhteiskunnassamme kaikki lokeroidaan niin jyrkästi. 4 Mikä on vahvuutesi koreografina? En pelkää ottaa yhteyttä ihmisiin. Minulla on rohkeutta viedä tanssia uusiin paikkoihin ja etsiä esiintyjiä mistä vain. Koen asiat voimakkaasti ja näen kiinnostavaa liikettä kaikkialla. 5 Milloin tiedät, että teos on valmis? Siihen liittyy haikeuden säväyttämä hetki. Viimeisissä läpimenoissa ennen ensi-iltaa tajuan, ettei minua enää tarvita. 6 Valitseeko aihe sinut vai sinä aiheen? Voi olla, että jokin kokemus on vuosia kuin lumen alla, mutta sitten lumi sulaa. Aihe selkeytyy ja etenee teokseksi. 7 Miten työsi produktiomaisuus vaikuttaa? Äskettäin yksi ystäväni kauhisteli, kun vaihtoi työpaikkaa kolmannen kerran tänä vuonna. Minun työhöni kuuluvat jatkuvat vaihdokset. Juuri kun olen päässyt työskentelemään intensiivisesti jonkin ryhmän kanssa, joudunkin luopumaan siitä. 8 Mikä tilanne on erityisesti jäänyt mieleesi tanssiharjoituksista? Montakin mutta tässä yksi: Oli harjoitusten alku. Ryhmässä oli niin sanottuja terveitä lapsia ja pyörätuolilla liikkuvia lapsia. Terveet olivat todella kiinnostuneita pyörätuoleista, joten haimme heillekin sellaiset. Koko tilanne kääntyi päälaelleen, kun pyörätuolilla liikkujat saivat opettaa, miten kovaa laitteella pääsee ja mitä temppuja sillä voi tehdä. Pyörätuolit olivat osa esitystä eikä yleisö voinut tietää, kuka oikeasti tarvitsee pyörätuolia ja kuka ei. 9 Mikä on seuraava teoksesi? Yksi seuraavista on I stopped my body -teos, jossa työskentelen näyttelijöiden kanssa. Vantaan tanssiopistolle teen joulusadun vanhasta satukirjasta nimeltä Ollin hiihtoretki, joka on lapsuuteni suosikkeja. Teoksessa tanssii 50 lasta. Mitä on hyvä elämä? 10 Että saa olla terve ja liikkua. Ja että on läheisiä ihmisiä. Ilman heitä olisi todella vaikeaa. 6 TEHY t

7 Hanna Brotherus, 44 Koreografi ja tanssinopettaja. Pitää tanssipajoja työyhteisöille. Perheeseen kuuluu puoliso ja neljä lasta. Teoksia: Paperiankkuri 2011 (Kansallisteatterin nykytanssiteos turvanpaikanhakijoista), En lähde täältä salaa 2009 (Zodiak uuden tanssin keskus, koreografia Koiton laulu -kuorolle), Silmissäni mennyt 2008 (Helsingin kaupunginteatterin yleisötyöprojekti kaupungin senioreille). VahVasti läsnä. Koreografi Hanna Brotherus näkee kiinnostavaa liikettä kaikkialla ympäristössä. TEHY t

8 Nopeat syövät hitaat ilmoittaudu heti!!! Nuori Tehyläinen Hei sinä nuori, vuotias tehyläinen ammattiosaston jäsen. Olet jäsen, mutta et aktiivisesti järjestön toiminnassa? Haluat lisätietoja työelämän lainsäädännöstä, pelisäännöistä, turvata selustaasi ja kuulla mitä kaikkea kivaa ja hyödyllistä ammattiosastoissa tapahtuu? Loistavaa, tämä tilaisuus on sinulle. Tehy järjestää Mäntsälässä hotelli Hirvihaarassa Nuori Tehyläinen-koulutuksen. Voit jäsenenä hakea tähän koulutukseen. Tehy huolehtii matka-, majoitus-, koulutus- ja ruokailukulut. Jätä hakemuksesi nopeasti, vain 30 mahtuu mukaan. Ilmoittautuminen mennessä Tehyn jäsensivujen kautta Osallistujat saavat sitten tarkemmat ohjeet. Ilmoittautumiset ovat sitovia ja henkilöitä, jotka jäävät koulutuksesta pois ilmoittamatta perusteltua syytä, peritään 70 euron omavastuuosuus. Peruutuksen voi tehdä vielä mennessä. Perjantai 10:00 Yhteiskuljetus Helsingin keskustasta 11:00 Saapuminen ja kahvia 11:15 Tehy tutuksi sinun järjestösi 12:00 Ammattiosastotoiminta Mikä se on, miten pääsen mukaan, mitä siellä tapahtuu? Lounas 13:45 Eväitä työelämään Työsopimus, työehtosopimus, lainsäädäntö, palkkaus, työaika-asiat, lomat, sairaslomat Kahvia sopivassa välissä 17:00 Ohjelmaa ja tutustumista Saunomista 21:00 Illallinen Lauantai 09:00 Vapaa-ajan / perhe-elämän ja työelämän keskellä 10:00 Nuoren työntekijän rooli 12:30 Lounas ja huoneiden luovutus 13:15 Ajankohtaista työelämässä nyt ja miten tästä eteenpäin? Palaute, kahvit ja koulutuspäivien lopetus 14:00 Yhteiskuljetus Helsinkiin 15:00 Takaisin Helsingissä 8 TEHY t

9 Puheenjohtajalta Muutosten syksy Tehyn II varapuheenjohtaja anna-leena Brax NäiN elokuun puolessa välissä on aistittavissa syksyn saapuminen. Illat pimenevät ja viilenevät, lempeästä tuulesta on haisteltavissa syksyn tuoksu. Elämme muutosten aikaa myös työpaikoilla. Monissa ammattiosastoissa tapahtuu rakenteellisia muutoksia kuntien ja työnantajien kootessa voimiaan isompiin kokonaisuuksiin. Meidän tehyläisten on tärkeää vaikuttaa aktiivisesti tuleviin ratkaisuihin. Meillä on osaamista, tietotaitoa ja näkemyksiä niin meitä itseämme koskevista asioista kuin myös kansalaisten tärkeimpinä pitämistä terveyden- ja sosiaalihuollon kysymyksistä. Syksyn aikana Tehy järjestää koulutusta ammattiosastojen puheenjohtajille ja työpaikkojen luottamusmiehille sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Asialistalla tulee olemaan muun muassa se, miten rakennemuutokset etenevät ja kuinka pystymme vaikuttamaan niihin jäsenistön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Toivottavasti olette innokkaasti mukana näissä koulutuksissa. TulevaisuudeN TyöpaikkojeN tulee olla vetovoimaisia niin palkkauksen, yhteistoiminnan, työolojen kuin Kunnissa tehdään todella merkittäviä päätöksiä. johtamisenkin suhteen. Tulee myös huolehtia siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja on saatavilla kaikille suomalaisille asuinpaikasta, tulotasosta ja iästä riippumatta. Rakennemuutoksissa on ensiarvoisen tärkeää turvata henkilöstön muutosturva samantasoisena kuin se tällä hetkellä on: irtisanomissuojan tulee olla viisi vuotta. Työnantajien on muistettava tukea henkilökuntaa ja ottaa henkilöstö mukaan muutosten valmisteluun heti alusta alkaen yhteistoimintalain mukaisesti. Näin päästään kaikkien kannalta parhaimpaan lopputulokseen. lokakuussa pidetään kunnallisvaalit. Seuraavien neljän vuoden aikana kunnissa tehdään todella merkittäviä päätöksiä, jotka koskettavat meitä jokaista. Toivottavasti moni teistä kollegoista on ehdokkaana kunnallisvaaleissa. Mikäli vielä mietit, rohkaisen ryhtymään. STTK järjestää syksyn aikana Ihannekunta-seminaarin 12 paikkakunnalla ympäri Suomea. Seminaarissa voi esittää kysymyksiä ja kuulla eri alueiden kunnallisvaaliehdokkaiden ajatuksia. Käytä tilaisuus hyväksesi ja mene paikan päälle. Aktiivista syksyä kaikille! KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to pe 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to pe 9 15 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 14 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista koonnut riitta hankonen, työtä 80 prosentin teholla TalousTuTkimuksen tekemän Suomalainen työkyky -tutkimuksen mukaan vain joka viides työntekijä käyttää työssään täyttä kapasiteettiaan. Keskimäärin käytössä on 80 prosenttia kapasiteetista. Kolmannes arvioi käyttävänsä työtehostaan alle 80 prosenttia. Silti neljä vastaajaa viidestä piti työtään mielekkäänä. Joka neljäs vuotias arvioi terveyden rajoittavan työkykyään. Joka viidennen työntekijän mielestä työkykyä rajoittaa huono ilmapiiri, ja joka neljännellä työntekoon vaikuttavat perhe-elämän kiireet. VT Valvira uhkaa sakoilla sosiaali- ja TerVeysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on antanut yhdeksälle sairaanhoitopiirille määräyksen saattaa kiireettömään hoitoon pääsy lain edellyttämälle tasolle. Aikaa on vuoden loppuun. Uhkasakot vaihtelevat ja euron välillä. Määräyksen ovat saaneet Vaasan, Etelä-Savon, Satakunnan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Kainuun, Kymenlaakson, Keski-Pohjanmaan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit. Kaikkiaan sairaanhoitopiirejä on 20. rh reumasairaala myytiin heinolassa HoiVapalVeluyriTys Care- Logi Oy on ostanut lähes kaikki Heinolan entisen reumasairaalan tilat. Yhtiö aikoo perustaa rakennukseen yritysten ja kuntien palveluja tarjoavan hoivayhteisön. Reumasairaala ajautui konkurssiin vuonna rh osa kuntatyönantajista rikkoo kunnallista yhteistoimintalakia ja sulkee Tehyn yhteistyön ulkopuolelle. Tehyläistä luottamusmiestä ei ole päästetty mukaan lakisääteisiin neuvotteluihin yhdessä muiden kunta-alan henkilöstöjärjestöjen kanssa. Yt-lakia on rikottu Hyvinkäällä, Kouvolassa, Mikkelissä, Oulussa, Pellossa, Pälkäneellä ja Savonlinnassa. Mikkelissä ja Savonlinnassa on kyse kuntaliitosta valmistelevista yhteistyöelimistä. Kunnallisen yhteistoimintalain mukainen neuvotteluvelvollisuus on työnantajan lakisääteistä toimintaa, ja se koskee kaikkia henkilöstöryhmiä. Koulutettu sosiaali- ja terveysalan henkilöstö on kuntien uudistuksissa keskeisessä asemassa. Tehyläisillä ei ole lakia rikkovilla paikkakunnilla samanlaista mahdollisuutta vaikuttaa kuin muilla henkilöstöjärjestöillä, Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara sanoo. Maarianvaara on pettynyt KT Kuntatyönantajaan, joka ei ole puuttunut tehyläisten eriarvoiseen kohteluun. rh päätetty! Osa kuntatyönantajista ei ole päästänyt tehyläistä luottamusmiestä neuvotteluihin. Työnantajat rikkovat lakia kolme faktaa 1 Kunnallisen yt-lain tarkoitus on antaa henkilös tölle mahdollisuus vaikuttaa työtään koskevien päätösten valmisteluun, työelämän laatuun ja kunnan kehittämiseen. 2 Tehy valmistelee toimenpiteitä lakia rikkovia työnantajia kohtaan. 3 Kiistan taustalla on Tehyn halu uudistaa kunnallista neuvottelujärjestelmää. annika rauhala 10 TEHY t

11 ajankohtaista Taiteella terveyttä TerveyTTä TaiTeesTa -palkinto on haettavana. Suomen Messusäätiön myöntämä euron tunnustuspalkinto jaetaan lokakuussa järjestettävillä Terveysmessuilla. Palkinto nostaa esiin taiteen merkityksen terveyden vaalimisessa. Valinnassa kiinnitetään huomiota toiminnan vaikuttavuuteen ja taiteen käyttämiseen uudella tavalla terveyttä edistävästi tai taiteen suuntaamiseen uudenlaisille kohderyhmille. Valtaa vanhuus KaHdeKsan vanhusalan järjestöä kampanjoi hyvän ikääntymisen puolesta syyskuussa ennen kuntavaaleja. Kampanja haastaa sekä kansalaiset että tulevat kuntapäättäjät toimimaan rohkeasti hyvän vanhuuden puolesta. Kampanjassa korostetaan, että vanheneminen ei ole sairaus eikä ongelma vaan luonnollinen osa elämää. Vanheneminen koskettaa liikennettä, kauppaa, esteettömyyttä ja kulttuuria. Se ei ole vain sosiaali- ja terveyspolitiikkaa tai virtsatieongelmia ja vuodepaikkoja. Vanhusasiat kuuluvat jokaiselle kunnan päättäjälle. Kansalaiset voivat haastaa oman kunnan ehdokkaat mukaan kampanjaan ja osallistua itsekin. Kampanjan suurtapahtuma järjestetään Helsingissä Senaatintorilla 15. syyskuuta. rh Palkintoa voi esittää esimerkiksi taideterapeuteille, taiteen terveysvaikutusten tutkijoille, taiteilijoille, alan hankkeille sekä terveydenhuollon ja sosiaalialan parissa työskenteleville henkilöille, jotka hyödyntävät taidetta työssään. Palkintoa voi hakea myös kenelle tahansa muulle, joka on rakentanut siltaa taiteen ja terveyden välille. rh Hakulomake ja ohjeet lastenhoito isää sai isäkuukauden etuuksia vuonna määrä kasvoi 31,4 prosenttia edellisvuodesta. jan-erik olin/ anatom allstar Mediatähystys Virossa ay-väkeä haukutaan kommareiksi. rakentajat jaak ja PeeP, Helsingin uutiset 1.8. Ei ole mitään merkkejä siitä, että psykopaattien tai narsistien määrä olisi kasvussa. Tällaisia ihmisiä on ollut maailman sivu. Mutta koska työelämä on muuttunut sosiaalisesti entistä vaativammaksi, persoonallisuushäiriöt oirehtivat voimakkaammin kuin ennen. Psykiatri ja tutkimusprofessori Hannu lauerma, kauneus ja terveys 9/12 Suomessa on herkästi lääkevihamielinen ilmapiiri. Ajatellaan, että lääkkeistä on vain haittaa, ja niitä syödään liikaa. Missä olisimme ilman nukutusaineita, antibiootteja tai rokotteita? lääketietokantojen Päätoimittaja, lääkäri Pirkko Paakkari, apteekkari 7 8/12 Valta ja vallankäyttö ovat hyödyllisiä, jos niitä käytetään oikein. Ihmiselle, joka ei ymmärrä omia varjopuoliaan, valta on vaarallinen ase. kirjailija, PaPPi ja työnohjaaja Hilkka olkinuora, motiivi 7/12 Pyörämatkoilla ei tule koskaan sitä epämukavaa tunnetta, että tässä minä rikas länsimainen turisti ihmettelen teidän köyhiä olojanne. vuoden Pyöräilijä, sarjakuva- Piirtäjä kaisa leka, olivia 7/12 reggaemies. Vanhus - kampanjan pääjuhlan tähtenä esiintyy jukka Poika. TEHY t

12 ajankohtaista Naispomo lisää työtyytyväisyyttä yli puolet suomalaisista on erittäin tyytyväisiä työhönsä. Tyytyväisimpiä ovat opettajat. Tutkimuksessa aiemmin ensimmäisenä ollut maatalous pysyi kärjessä yhdessä sähkö- ja lvi-asentajien, tukkukaupan sekä julkisen hallinnon kanssa. Tutkimusyritys EPSI Rating haastatteli tutkimukseen touko-kesäkuun aikana suomalaista. Työn haluttavuus ja sitoutuneisuus ovat huomattavasti korkeampia niillä työpaikoilla, missä lähin esimies on nainen. Hyvin järjestetty työ on kuitenkin esimiestä tärkeämpi. Tyytyväisyyden yhteisenä nimittäjänä on itsensä toteuttamisen tunne. Hyvä palaute korvaa monta työn haittaa. rh Kuntien varauduttava pandemiaan Kunnat ottavat palveluja takaisin itselleen joka neljäs kunta tai kuntayhtymä on ottanut ulkoistettuja palveluja takaisin omaksi toiminnakseen. Syyksi kuntajohto kertoo kustannukset tai palvelun laadun. Tulokset ilmenevät kuntien eläkelaitoksen Kevan toimintaympäristötutkimuksesta, johon vastasivat kaupungin- ja kunnanjohtajat sekä kaupunkien ja kuntien talous- ja rahoitusjohto sekä kuntayhtymien johto. Vaikka palveluja on palautettu omaksi toiminnaksi, pitkällä aikavälillä kuntajohto arvioi kuntatyöntekijöiden määrän vähenevän. Vastaajat uskovat työntekijöiden vähenevän reilulla :lla nykyisestä :sta vuoteen 2020 mennessä. Noin puolessa niistä kunnista, joissa henkilöstömäärän arvioitiin vähenevän, kerrottiin syyksi ulkoistaminen tai palvelujen yhtiöittäminen. Maaliskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi 41 prosenttia kuntajohdosta. vt i Kurituksen hyväksyy yhä harvempi vastaukset väitteeseen Lasten ruumiillinen kurittaminen on ainakin poikkeustapauksessa hyväksyttävä kasvatuskeino, % vastaajista. Ehdottomasti tai jossain määrin samaa mieltä olleet. sosiaali- ja terveysministeriö kehottaa kuntia, kuntayhtymiä, sairaaloita ja terveyskeskuksia päivittämään influenssapandemiaan varautumisen suunnitelmat. Niillä kunnat varautuvat influenssan lisäksi muihin mahdollisiin laajalle leviäviin tartuntatauteihin. Maailman terveysjärjestö WHO, EU ja Euroopan tautien ehkäisy- ja torjuntakeskus ECDC ovat kehottaneet jäsenmaita päivittämään pandemian ja polion varautumissuunnitelmat. Suomi on uudistanut molemmat suunnitelmat. Pandemian varautumissuunnitelma edellyttää, että kunnan tai kuntayhtymän tekemässä ostopalvelusopimuksessa sovitaan toimintavarmuudesta poikkeuksellisissa tilanteissa. rh lisätietoja terveydenedistaminen/tartuntataudit 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % suuri muutos luvulla lähes puolet suomalaisista hyväksyi kuritusväkivallan käytön. Nykyään sen hyväksyy enää 17 prosenttia. Lasten ruumiillinen kuritus kiellettiin lailla kyselyt vuosina 1981 ja 1985 peltoniemi, optula. vuodet lastensuojelun keskusliitto ja taloustutkimus. Miehet Yhteensä Naiset TEHY t

13 AjAnkohtAistA Oma napa netissä Ohjattu painonhallinta onnistuu myös verkkokurssilla. teksti Sinikka Sajama Painonhallintaryhmään osallistuminen ei ole enää ajasta tai paikasta kiinni. Satakunnan Sydänpiiri on kehittänyt työkalun verkkoympäristössä toimivan painonhallintaryhmän ohjaukseen. Oma Napa -nimellä kulkevaa verkkokurssia on pilotoitu Sydänpiirin ryhmissä jo parin vuoden ajan. Nyt työkalua levitetään RAY:n rahoittamassa VerkkoPuntari-hankkeessa terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön eri puolille Suomea. Viimeisen vuoden aikana Satakunnan sydänpiiri on kouluttanut noin sata terveydenhuollon ammattilaista verkkoryhmien ohjaajiksi. Koulutuksiin on osallistunut terveydenhoitajien lisäksi muun muassa fysioterapeutteja ja ravitsemusterapeutteja. Oma Napa -kurssi on sisällöllisesti samoilla linjoilla kuin perinteiset painonhallintaryhmät. Se ei usko kuureihin, vaan pysyviin elämäntapamuutoksiin pienin mielekkäin askelin. Kurssi etenee viikoittain vaihtuvin teemoin ja materiaalein. Se tarjoaa tiedon lisäksi testejä, liikuntavinkkejä sekä linkkejä kurssin ulkopuolisille verkkosivuille. Ryhmäläisten käytössä on myös verkkopuntari ja liikuntalaskuri, joilla voi halutessaan seurata omaa painoaan ja liikuntamääriään. Suurin ero perinteiseen ryhmään on verkkoympäristön tarjoama vapaus ajasta ja paikasta. Ohjaaja voi työskennellä verkossa normaalin työpäivän puitteissa ja ryhmän jäsenet heille parhaiten sopivana ajankohtana. Verkossa toimivaan ryhmään voivat TEHY t Ryhmä käynnistetään aina kasvotusten. osallistua omalla aikataulullaan myös kiireiset tai säännöllisiä ryhmätapaamisia muista syistä vierastavat, kertoo Satakunnan Sydänpiirin toiminnanjohtaja Susanna Lehtimäki. Ryhmän ohjaaja ja jäsenet eivät jää verkkoryhmässäkään toisilleen pelkiksi virtuaalihahmoiksi, sillä ryhmä käynnistetään aina kokoontumalla ja tutustumalla kasvotusten. Vasta sen jälkeen toiminta siirtyy verkkoon. Onnistuneessa ryhmässä jäsenet ovat aktiivisia keskustelijoita, kysyjiä, raportoijia. Ohjaajan rooli on tukea, vastata kysymyksiin, tehdä ehdotuksia, haastaa ja kuunnella. Ryhmän jäsenille tärkeä vertaistuki toteutuu kurssilaisten yhteisellä keskustelualueella. Se toimii kokoontumispaikkana, jossa jaetaan kokemuksia ja ajatuksia, kerrotaan omia kuulumisia ja tsempataan muita. Verkkoalusta tarjoaa mahdollisuuden myös yhteiselle reaaliaikaiselle keskustelulle eli chattaukselle. ohjaajan kannalta verkkokurssin suurin etu on mahdollisuus yksilölliseen ohjaukseen. Jäsenet lähettävät ohjaajalle viestejä, joissa he kertovat kuulumisistaan ja kysyvät neuvoa. Ohjaaja vastaa jokaiselle henkilökohtaisesti kerran viikossa. Moni ohjaaja on kertonut, että verkkokurssilla he pääsevät paljon tiiviimpään ja henkilökohtaisempaan vuorovaikutukseen kuin elävissä ryhmätilanteissa. i Hyödyllisiä linkkejä ohjaajalle Suomen Sydänliitto: UKK-instituutti: ammattilaisille Duodecimin lihavuuden hoito -verkkokurssi: www. duodecim.fi/verkkokurssit Elintarvikkeiden koostumustietopankki: Reijo Laatikaisen blogi: Lihavuuden Käypä hoito -suositus: Suomalaiset ravitsemussuositukset: www. ravitsemusneuvottelukunta.fi Painonhallintaohjaajien yhdistys: Kurssilaiset voivat esittää painonhallintaan liittyviä kysymyksiä myös avoimella kysymyspalstalla. Siinä annetut vastaukset näkyvät kaikille, joten jokainen kurssilainen saa saman tiedon. Terveyden edistämisen keskus ry on arvioinut 2011 Oma Napa -menetelmän ja suositellut sen sisällyttämistä terveysaineiston tietokantaan. Oma napa on palkittu myös painonhallinnanohjaustekopalkinnolla. t 13

14 Kuvantaminen Magneetti tien päällä Kauniina kesäpäivänä magneettirekassa on mukava työskennellä, mutta talvella kaikki on toisin. teksti Riitta Hankonen kuvat Jari Lifländer Lääkärit metsästävät mystisesti oirehtivalle potilaalle diagnoosia. Potilas päätyy tutkittavaksi putkeen, jossa hän saa joko kohtauksen tai hänen elimistöstään löytyy jotain äärimmäisen hälyttävää. Tutkimuksen tekijät ovat aina lääkäreitä, eikä hoitajia näy mailla halmeilla. Näin toiminta etenee amerikkalaisessa televisiosarja Housessa, mutta suomalaisessa todellisuudessa on toisin. Putki on magneettikuvauslaite, mutta juuri muuta omalle työlleen ominaista röntgenhoitajat Satu Lindqvist ja Tuija Erkkilä-Leppänen eivät sarjasta löydä. Todellisuudessa magneettikuvauksesta vastaavat siihen koulutuksen saaneet röntgenhoitajat, ja kuvista lausunnon antava radiologi on tietoliikenneyhteyden päässä. Kohtaukset johtuvat yleensä ahtaan paikan kammosta. Lindqvist ja Erkkilä-Leppänen työskentelevät Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuvantamiskeskuksen liikkuvassa magneettirekassa. Kuljetusyritys on siirtänyt sen edellisenä iltana Tampereen yliopistosairaalan pihasta Valkeakosken aluesairaalan takapihalle. Aiemmin rekka vieraili myös Vammalassa ja Mänttä-Vilppulassa, mutta tällä hetkellä se on käytössä ainoastaan Taysin ja Valkeakosken aluesairaalan pihalla. Rekan tarkoitus on tuoda palvelut lähelle potilaita. Magneettikuvaus saattaa 14 TEHY t

15 Pyörien Päällä. Kuljetusyritys on siirtänyt vaunun Tampereelta Valkea koskelle. Johannes Räikkönen tulee röntgenhoitaja Tuija Erkkilä- Leppäsen kuvattavaksi.

16 Kuvantaminen Liikkumatta. Magneettikuvauksen alkaessa potilas viedään tutkimuspöydällä onttoon putkeen. Tuija Erkkilä Leppänen ja Satu Lindqvist (oik.) asemoivat potilaan paikoilleen. i Ylivertainen menetelmä Magneetti kuvauksen perustana on ilmiö, jota kutsutaan atomien ydinmagneettiseksi resonanssiksi. Ensimmäinen magneettikuva julkaistiin Tutkimuksessa ei käytetä ionisoivaa säteilyä, joten sillä ei ole haittavaikutuksia. Magneettikuvaus käyttää hyödykseen ihmisessä olevien molekyylien ja atomien luontaisia magneettikenttiä. Kun ihminen asetetaan ulkoiseen magneettikenttään, elimistön vetyatomien ytimien magneettikentät asettuvat ulkoisen magneettikentän suuntaiseksi. Tätä suuntausta voidaan muuttaa ulkoisilla radioaalloilla. Aiheutetun virityksen loputtua ylimääräinen energia palautuu takaisin myös radioaaltoina. Näiden erittäin heikkojen radiosignaalien paikka ja ominaisuudet kyetään mittaamaan. Niiden avulla tietokone rakentaa magneettikuvat. DUODECIM 16 TEHY t

17 kestää jopa puolitoista tuntia, joten potilaat arvostavat mahdollisuutta päästä kuvaan lähellä kotia. Odotusaika kuvaukseen on Valkeakoskella lyhyempi kuin Tampereella: täällä voi päästä kuvattavaksi jo kuukauden kuluttua. TyöolosuhTeeT vaunussa riippuvat säästä. Kauniina kesäpäivänä on mukava piipahtaa noutamassa potilaita, mutta ulko-ovea ei silloinkaan voi pitää auki. Viserryksenä kuuluva jäähdytinjärjestelmä menee sekaisin, ja takaa tuleva TEHY t Hoitajat joutuvat tekemään lumitöitä sekä ulkona että sisällä. korut pois. Potilaan on riisuttava korut ennen kuvaukseen menoa. Ne voivat kuumentua ja aiheuttaa häiriöitä kuviin. valo heijastuu ikävästi tietokoneen näytöltä. Vesisade, pakkanen tai lumimyräkkä tekee työpäivän raskaaksi. Viime talvena ulko-oven viereinen seinä jäätyi. Talvisin jäätyvät portaatkin, ja hoitajat joutuvat tekemään lumitöitä sekä ulkona että sisällä. Portaiden nouseminen saattaa olla joillekin potilaille vaikeaa, mutta auttamaankaan ei oikein mahdu. Luonnonvoimien armoilla työskentely on työn raskaimpia puolia, pysyvästi rekassa työskentelevä Lindqvist sanoo. Hän kuvaa työtään itsenäiseksi ja yksinäiseksi. Ahdas tila ei ole paras mahdollinen työympäristö. Potilaille ei ole pukuhuonetta, eikä vaunussa ole myöskään vesipistettä tai wc:tä. Ahtaus väsyttää myös hoitajia. Yksin hänen ei kuitenkaan tarvitse koko aikaa olla, vaikka työyhteisö puuttuukin. Valkeakoskella hän saa työparikseen Erkkilä-Leppäsen, joka työskentelee sairaalan röntgenosastolla. He vuorottelevat potilas potilaalta niin, että toinen vastaa potilaasta ja toinen kuvauksesta. Työ vaatii yksin olemisen sietämistä, mutta joskus kaipaan työyhteisöä, Lindqvist myöntää. Myös ajomatka Tampereelta Valkeakoskelle on raskas, erityisesti talvella. Röntgenhoitajan työssä yhdistyy kova tekniikka ja potilastyö. Potilaiden kohtaamiselle jää valitettavan vähän aikaa, koska seuraava potilas odottaa vuoroaan. Monet potilaat haluaisivat keskustella kokemuksestaan jälkeen päin ja nähdä kuvia, mutta keskustelulle ei juuri ole aikaa, eivätkä hoitajat tulkitse kuvia. Se on lääkärin tehtävä. MagneeTTikuvauksessa voidaan kuvata koko keho päästä varpaisiin. Eniten kuvataan erilaisista neurologisista vaivoista ja tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsiviä. Potilaaseen kiinnitettävä kela lähettää ja mittaa palautuvat radioaallot. Kela valitaan sen mukaan, mitä on tarkoitus kuvata. Rekassa ei ole tilan puutteen vuoksi mahdollisuutta käyttää kaikkia keloja tai kuvata kaikkia potilaita, joten Taysissa on kiinteä laitteisto. Sitä käytetään esimerkiksi vuodepotilaiden kuvauksessa. Rekassa kuvattavien potilaiden pitää kyetä kiipeämään ylös johtavat raput. Kiinteällä laitteella kuvataan myös anestesiapotilaat, sillä rekan ahtaisiin tiloihin ei mahdu anestesialaitteita eikä -henkilöstöä. Myös lapset kuvataan Taysissa. Magneettikuvauksella nähdään sellaisia kudoksia, joita tavallisella röntgenkuvauksella ei näy. Esimerkiksi nivelen kuvauksessa näkyvät nivelsiteet, nivelkapseli, nivelrustoja ja polvesta nivelkierukat. Pään magneettikuvassa näkyvät aivot ja niissä olevat muutokset; röntgenkuvassa näkyvät vain pään luut. Magneettitut- 17

18 Kuvantaminen kimuksella voidaan myös kuvata esimerkiksi verenkiertoa ilman varjoainetta. Magneettikuvaus on ihan oma maailmansa. Olin ihan että vau millaisia kuvia, kun aloitin täällä, Erkkilä-Leppänen sanoo. Laitteessa on voimakas ja tasainen magneettikenttä, minkä vuoksi se vetää lähistöllä olevia rautaesineitä voimakkaasti puoleensa. Magneetin voima on niin suuri, että saattaa olla todella vaarallista tuoda kuvaushuoneeseen sinne kuulumattomia esineitä. Kuvauslaitetta varten on rakennettu erillinen tila sekä magneettisuoja ja suoja ulkoisille radioaalloille. Avainnipun saa magneetista vielä irti, mutta esimerkiksi vaahtosammutin ei siitä käsivoimin irtoaisi, vaan magneetti pitäisi ajaa alas, Lindqvist sanoo. Magneettikenttä vaikuttaa myös esimerkiksi kuvamonitoreihin ja tietokonelevyihin. Pankkikortin magneettiraita tuhoutuu laitteen läheisyydessä. Metalliesineet, kuten korut, saattavat kuumentua ja aiheuttaa artefakteja eli häiriöitä kuviin. Myös vaatteissa saattaa olla häiritseviä metalliosia. Kuulolaite ja korut pitää ottaa pois. Ennen jokaista kuvausta potilas täyttää lomakkeen, joka selvittää kehossa mahdollisesti olevat metallit. Sydäntahdistin ja sisäkorvaproteesi tai muu metallinen vierasesine elimistössä estävät potilaan tutkimisen magneettikuvauksella, koska ne hajoavat tutkimuksen aikana. Ehkäisykierukka ei estä tutkimusta, mutta ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana kuvausta ei tehdä. Imetys ei ole este, jollei tarvita tehosteainetta. erkkilä-leppänen lähtee noutamaan ensimmäistä lounastauon jälkeistä potilasta. Johannes Räikkönen, 36, on saanut reumatologilta lähetteen koko rangan ja SI-nivelten kuvaukseen. Räikkönen saa varautua viettämään putkessa liikkumatta noin kolme varttia. Tarvittaessa Lindqvist pystyy tauottamaan kuvausta, mutta ihan milloin tahansa sitä ei pysty keskeyttämään. Kuvat otetaan sarjoina, ja jos sarjan keskeyttää, se pitää kuvata alusta asti uudestaan. Onko sinulle koskaan tullut ahtaan Lähes päivittäin joku potilas ahdistuu ahtaassa putkessa. kaunista. Magneettikuvat paljastavat kehon sisäisen kauneuden. paikan kammoa? Erkkilä-Leppänen kysyy. Kysymys on aiheellinen, sillä lähes päivittäin joku potilas ahdistuu ahtaassa putkessa. Puhe on hoitajien ainoa keino helpottaa potilaan oloa, sillä rekassa ei ole lääkkeitä. Lähettävän lääkärin pitäisi kysyä ahtaan paikan kammosta ja määrätä tarvittaessa rauhoittavia etukäteen otettavaksi. Haastavia tilanteita ovat myös ylipainoisten tai dementiaa sairastavien kuvaukset. Ylipainoinen ei välttämättä mahdu putkeen, ja dementikko ei pysty olemaan paikoillaan. Magneettikuvauksen alkaessa potilas viedään tutkimuspöydällä onttoon putkeen, jossa hän makaa liikkumatta. Hoitajat asemoivat hänet paikoilleen ja kiinnittävät kuvauksessa tarvittavat kelat hänen päälleen. Kuvattavana oleva Räikkönen ei tunnusta kärsivänsä ahtaista paikoista, mutta myöntää jo ymmärtävänsä, miksi siitä kysyttiin. Korvilleen hän saa kuulokkeet, joista voi valita mieleisensä radioaseman. Kuulokkeet ovat tarpeen, sillä kuvauslaite on äänekäs. Älä pidä jalkoja noin yhdessä, sillä ne puutuvat helposti, Lindqvist neuvoo. Räikkönen on unohtanut vihkisormuksen sormeensa. Lindqvist ottaa sen varmuuden vuoksi talteen, vaikkei kulta magneettiin reagoikaan. Ovi magneettihuoneeseen suljetaan. Hoitajat voivat seurata potilaan vointia työpöydällä olevalta näytöltä. Lisäksi häneen on puhe- ja kuuloyhteys mikrofonin kautta. Räikkönen on rauhallinen, joten kuvaus voi alkaa. Lindqvist varoittaa mikrofonin kautta liikkuvasta tutkimuspöydästä ja aloittaa kuvauksen. Tietokoneohjelma liikuttaa pöytää kuvattavan kohteen mukaan. Toinen hoitaja suunnittelee kuvasarjat radiologin ohjeiden mukaan, ja toinen kirjaa samalla röntgenin tietojärjestelmään. potilaan ranka ja sisäelimet näkyvät näytöllä niin sanotussa hakusarjakuvassa. Ohjelma valitsee kuvan sisällön käytettävien kuvauskelojen mukaan, joten kaikkea kuvassa ei näy. Elimistön eri osat näkyvät sen mukaan, mitä lääkäri on pyytänyt. Lindqvist valitsee hakusarjan avulla kuvattavat kohteet. Esimerkiksi nivelen kuvauksessa näkyvät nivelsiteet, nivelkapseli, nivelrustoja ja polvesta nivelkierukat, jotka eivät näy röntgenkuvassa. Pään magneettikuvassa näkyvät aivot ja niissä olevat muutokset. Röntgenkuvassa näkyvät vain pään luut. Magneettitutkimuksella voidaan kuvata myös esimerkiksi verenkiertoa ilman varjoaineen apua. Elimistön pystyy kuvaamaan ylhäältä alas, edestä ja takaa ja oikeasta vasempaan. Pystymme ottamaan esimerkiksi päästä 0,1 9 millin paksuisia leikkeitä, Lindqvist selittää. Välillä hän keskeyttää kuvauksen ohjelmoidakseen sitä tarkemmin ja ilmoittaa siitä potilaalle. Tämä on niin hiljaa, että hoitajat epäilevät hänen nukahtaneen. Kuvasarjat päivittyvät radiologin työasemaan lähes reaaliajassa. Lindqvist soittaa hänelle varmistaakseen, tarvitseeko hän vielä joitakin kuvia. Kun Lindqvist on saanut pyydetyn lisäsarjan kuvattua, hän ilmoittaa mikrofoniin kuvauksen päättyneen. Pöytälevy liikkuu. Odottele hetki ihan rauhassa.t 18 TEHY t

19 AjAnkohtAistA Resursointi retuperällä Työvuorojen suunnittelussa pitää huomioida jopa tuhansia eri tekijöitä. Avuksi astuu tekniikka. teksti Vesa Turunen Oikeanlainen työvuorojen resursointi parantaa työtyytyväisyyttä ja tuo säästöjä. Tämä selviää ohjelmistoyritys Numeron Oy:n teettämästä työvuorosuunnittelua koskevasta tutkimuksesta. Sen mukaan 65 prosenttia lääkäreistä ja 62 prosenttia hoitajista kokee, että heidän työtyytyväisyytensä lisääntyisi, jos työvuoroissa olisi useammin oikea määrä työntekijöitä. Jatkuva ali- tai yliresursointi koetaan yhdeksi työvuorosuunnittelun haastavimmista asioista. Vastaajista 42 prosenttia on kuukausittain tai viikoittain ollut työvuorossa, jossa ei ole ollut riittävästi työntekijöitä. Tutkimukseen vastasi reilut tuhat sairaaloissa, terveyskeskuksissa, yksityisillä lääkäriasemilla, työterveysasemilla ja kotisairaanhoidossa työskentelevää lääkäriä ja hoitajaa. Vaikka nykyaikaiset henkilöstöresurssien hallintajärjestelmät mahdollistaisivat kuormitusennusteiden, potilasvirtojen ja työntekijöiden toiveiden samanaikaisen huomioinnin, näitä menetelmiä ei kuitenkaan hyödynnetä suomalaisessa terveydenhuollossa, sanoo toimitusjohtaja Seppo Varpukari Numeron Oy:stä. Satakunnan sairaanhoitopiirin ensiapuosasto testasi tammikuussa 2012 TEHY t Jatkuva aliresursointi koetaan haastavaksi. työvuorosuunnittelun optimointia tietokoneohjelmiston avulla. Optimoituja työvuorolistoja verrattiin vanhalla menetelmällä tehtyihin. Tulokset osoittavat, että yli 95 prosenttia työntekijöiden esittämistä työvuoro- ja vapaapäivätoiveista toteutui. Optimoidussa versiossa saatiin myös työviikon päivät ja viikonloppuvapaat tasoitettua kolme kertaa paremmin kuin ilman optimointia. Lisäksi vapaapäivien väliin jäävien irrallisten työpäivien määrä laski yli 80 prosenttia. Kokeilussa optimoitiin samanaikaisesti 130 ihmisen työvuorot ottaen huomioon yli kaksi tuhatta työvuoroihin vaikuttavaa tekijää. Kun optimointi tuodaan huolella räätälöidysti käytäntöön, sen avulla on mahdollista saada säästöjä, arvioi Riitta Mikkonen, joka toimii ensihoidon ja päivystyksen toimialueylihoitajana Satakunnan sairaanhoitopiirissä. tutkimuksen mukaan 15 prosenttia työvuorolistoista tehdään käsin eli taulukkolaskentaohjelmalla, kuten Excelillä. Tässä on kuitenkin alueellisia eroja: esimerkiksi Keski-Suomessa jopa 25 prosenttia työvuorosuunnittelusta tehdään taulukkolaskentaohjelmalla hengen ryhmille tehtävästä suunnittelusta 22 prosenttia tehdään taulukkolaskennalla. Seppo Varpukarin mukaan henkilöstöresurssien hallintajärjestelmästä hyötyisivät erityisesti isot työntekijäryhmät. Sen avulla virheiden määrää saataisiin alaspäin, resurssitarpeet voitaisiin ennakoida paremmin ja poissaoloja olisi helpompi hallita. t i Työvuorojen optimointikohteita Työntekijöiden ja työmäärän analysointi Työvuorotoiveiden maksimointi Työssäoloajan asettaminen työehtosopimuksen mukaiseksi minuuttien tarkkuudella Ylityöminuuttien estäminen Työvuorotyyppien (aamu/ ilta/yö) järjestyksen optimointi Tiettyjen työntekijöiden samojen työvuorojen maksimointi Työtehtävissä vaadittavan osaamisen huomioiminen 19

20 AmmAtissA Tehyläisiä Työssään: kirjallisuusterapia Mielen kirjuri Pirjo Maijala auttaa nuoria luomaan omannäköistä tulevaisuutta. teksti Irene Pakkanen kuvat Kaisa Sirén IlmaIsuvälIneItä. Kirjoittamalla, maalaamalla ja musisoimalla voi työstää asioita, joita ei voi puhua auki. 20 TEHY t