Maarajoitukset eli ns. geoblokkaus sekä muut tekijänoikeuden rajoitukset

Transkriptio

1 Sivistysvaliokunta Asia: E 21/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Digitaalisia sisämarkkinoita koskeva strategia Suomen kanta Suomen elokuvatuottajien keskusliitto SEK ry, jonka jäsenenä on 51 pääosin pitkiä elokuvia sekä dokumentti- ja lyhytelokuvia tuottavaa yritystä, kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiasta. Maarajoitukset eli ns. geoblokkaus sekä muut tekijänoikeuden rajoitukset Yleisesti ottaen av- ala ei toivo uusia tekijänoikeuden rajoituksia, vaan lähtökohtana tulee olla lisensointi ja muut markkinaehtoiset ratkaisut. On hyvä, että Suomen kannassa todetaan, että lähtökohtaisesti ei ole perusteltua velvoittaa yrityksiä hankkimaan EU:n laajuisia jakeluoikeuksia, mikäli tähän ei ole kaupallista intressiä. Olisi kuitenkin toivottavaa, että kannassa tulisi painokkaammin ja selvemmin esiin asian merkitys elokuva- ja koko av- alle. Av- tuotantojen rahoitus on erittäin etupainotteista ja riskialtista, ja painotamme alan kaupallisen vapauden tärkeyttä. Av- ala yhtyy Euroopan parlamentin oikeudellisen valiokunnan kannanottoon, jossa valiokunta edellyttää komissiota huolehtimaan paremmin siitä, että territoriaaliset lisensoinnit voidaan säilyttää av- tuotannoissa joissa niillä on keskeinen merkitys rahoitukselle. Viittaamme enemmältä osin liitteenä olevaan parlamentin tiedonantoon. On tärkeää, että rahoitus- ja levityssopimuksia voidaan edelleen solmia markkinakohtaisesti, jotta voidaan taata tuloja useilta markkinoilta. Pakollinen rajat ylittävä lisensiointi veisi pohjan tällaiselta sopimiselta ja johtaisi siihen, ettei riskialttiiseen av- ja elokuvatuontantoon olisi enää kannustetta investoida. Kun kuluttaja on hankkinut sisältöpalveluja (esimerkiksi Netflix, Areena) kotimaassaan, ja haluaa käyttää niitä ylitettyään maiden rajan EU:n sisällä, tämä on ratkaistavissa teknisesti tekijänoikeuksia kunnioittaen. Kannassa tulisi myös edellyttää komissiota varmistamaan, että ennen minkäänlaisia tekijänoikeussääntelyä koskevia uudistuksia komissio tutkii niiden todennäköiset vaikutukset av- sisältöjen tuotantoon, rahoitukseen ja levitykseen, sekä kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Tämä on myös EP:n kanta. Tekijänoikeuden rikkomukset Suomen kannassa tuetaan täytäntöönpanon kohdistamista taloudellisesti merkittäviin tekijänoikeuden rikkomuksiin. Taloudellisesti merkittävä on ongelmallinen rajaus, ja lisäksi normina varsin tulkinnanvarainen. Suomen kanta on tältä osin mielestämme liian varovainen. Tekijänoikeuksien täytäntöönpanon osalta alan toimijat niin oikeudenhaltijat, internetoperaattorit kuin laillisten palveluiden tarjoajat eivät ole sisämarkkinoilla vielä yhdenvertaisessa asemassa. Komission on varmistettava, että kaikki jäsenmaat implementoivat tekijänoikeudet tietoyhteiskunnassa direktiivin 8(3)

2 2 artiklan välittömästi. Osa EU:n jäsenmaista ei ole vielä implementoinut kyseistä artiklaa kunnolla tai ollenkaan. EU- lainsäädännön on mahdollistettava se, että yhdessä jäsenmaassa annettu kieltomääräys voidaan panna täytäntöön myös muissa jäsenmaissa. Tällä hetkellä oikeudenhaltijoiden on aloitettava oikeusprosessi alusta jokaisessa maassa samaakin palvelua vastaan, kunkin jäsenmaan kansallisten lakien mukaan. Prosessit ovat pitkiä ja oikeudenkäyntikulut moninkertaistuvat, mikä ei ole tehokasta täytäntöönpanoa. Tietosuoja ja yksityisyyden suoja eivät saa muodostua esteeksi tekijänoikeuksien asianmukaiselle täytäntöönpanolle. Ainoastaan sellaiset digitaaliset markkinat, joissa väärinkäytöksistä joutuu vastuuseen, herättävät toimijoiden ja kuluttajien luottamuksen digitaalipalveluihin ja edistävät terveiden digitaalisten sisämarkkinoiden kehittymistä. Liitteinä on edellämainittu Euroopan parlamentin tiedonanto, sekä ote lausunnostamme OKM:lle ja STM:lle ( Lausunto EU:n komission Digitaalisia sisämarkkinoita (Digital Single Market) koskevasta strategialuonnoksesta, ), jossa on avattu elokuvatuotannon rakennetta ja ansaintalogiikkaa. Suomen Elokuvatuottajien Keskusliitto SEK ry Sari Väänänen, toiminnanjohtaja

3 3 LIITE 1 EU copyright reform must balance rightholders and users interests, say MEPs JURI Press release - Free movement of services :58 "Parliament recognises that copyright reform is necessary not just to improve the digital single market", rapporteur Julia Reda said after the vote Forthcoming proposals to reform EU copyright law for the digital era and EU digital single market must protect Europe s cultural diversity and citizens access to it, whilst striking a fair balance between the rights and interests of rightholders and users, say Legal Affairs Committee MEPs in a non- legislative resolution voted on Tuesday. "In this report, Parliament recognises that copyright reform is necessary not just to improve the digital single market, but also to promote access to knowledge and information for everyone in Europe. We call on the Commission to consider a wide variety of measures to bring copyright law up to speed with changing realities and improve cross- border access to our cultural diversity", rapporteur Julia Reda (Greens/EFA, DE) said after the vote. "This report marks a turning point. After decades of introducing new restrictions to protect the material interests of rightholders, this is the strongest demand yet to restore balance in copyright rules and reduce the legal uncertainty that Europeans face when accessing copyrighted works today", she added. The committee s non- legislative report, assessing the effects of the key piece of EU copyright law, was approved by 23 votes to 2. Tackling geo- blocking User access to certain content services is too often denied on geographical grounds, say MEPs, who therefore urge the Commission to propose ways to improve the cross- border accessibility of services and copyrighted content. Geoblocking should not prevent EU member states cultural minorities from accessing content or services in their own language, they stress. However, MEPs also stress the importance of territorial licences, particularly for financing audiovisual and film production. Copyright law reform needs to retain territoriality, so as to enable each member state to safeguard the fair remuneration principle, they say. Also, even though copyright inherently implies territoriality, there is no contradiction between territoriality and content portability, the text points out. MEPs call on the Commission to ensure that any initiative to modernise copyright is preceded by a study of its likely impact on the production, financing and distribution of films and television content, and also on cultural diversity. A single copyright regime? When looking at ideas for further harmonising national copyright laws, the Commission should assess the likely impact of a single European copyright title on jobs and innovation, the interests of authors and rightholders, and the promotion of consumers' access to cultural diversity, say MEPs.

4 4 Fair and appropriate remuneration for all rightholders MEPs acknowledge that creative work needs legal protection and fair and appropriate remuneration for all categories of rightholders. They also call for improvements to the contractual position of authors and performers in relation to other rightholders and intermediaries. Exceptions and limitations The Commission should assess whether to include exceptions allowing libraries to lend works in digital formats, such as e- books and scientists to mine text and data, MEPs say. Member states differing choices of which optional exceptions to enforce may challenge the operation of the single market and lead to legal uncertainty, note MEPs. Common rules could therefore be needed for some exceptions and limitations, but differences may also be justified, to allow member states to legislate for their specific cultural and economic interests, they add. MEPs stress that copyright exceptions and limitations are needed for persons with disabilities and encourage member states to ratify the EU s signature of the Marrakesh Treaty, which aims to facilitate access for the blind and visually impaired to books. Freedom of panorama On the freedom of panorama principle, such as the right to create and share images and photographs of public buildings, the text cautions that the commercial use of such reproductions should require authorization from the rightholder. Next steps The text approved by the Legal Affairs Committee still needs to be endorsed by Parliament as a whole. A plenary vote is scheduled for 9 July (tbc). A proposal to modernise EU copyright law is to be presented by the European Commission by the end of 2015.

5 5 LIITE 2 SEK:n lausunto OKM:lle ja STM:lle EU:n komission Digitaalisia sisämarkkinoita (Digital Single Market) koskevasta strategialuonnoksesta Yleistä - elokuva- alan erityispiirteiden huomioiminen On myönteistä, että komissio tiedostaa innovatiivisen yritystoiminnan ja luovien sisältöjen avainroolin digitaalisen markkinan kehittymisen kannalta. Siksi on tärkeä turvata sellaiset tekijänoikeudet, että tekijät ja sisällöntuotantoyritykset pystyvät ansaitsemaan elantonsa ja kilpailemaan muista maanosista tulevan tarjonnan kanssa. Elokuvan tuotantoprosessi ja rahoitus Elokuvatuotannot ovat työvoimavaltaisia sekä teknisiä resursseja ja ammattitaitoa vaativia, ja siksi kustannuksiltaan huomattavia. Tuottaminen, samoin kuin levittäminen ja esittäminen, edellyttääkin yritystoimintaa. Hyvä laatu ei synny halvalla ja nopeasti. Elokuvasta riippuen työryhmän koko on muutamista kymmenistä useisiin satoihin työntekijöihin. Elokuvan valmistuminen kestää puolestatoista viiteen, jopa kymmeneen vuotta. Kestoon vaikuttavat mm. kuinka kauan käsikirjoitusta tulee kehitellä, etsitäänkö yhteistuottajia muista maista rahoituksen, kuvauspaikkojen ja muun yhteistyön vuoksi, kuinka kauan eri rahoitus-, levitys- ja muiden sopimusten loppuunsaattaminen kestää, jne. Suomessa ja suuressa osassa muitakin EU- maita elokuvan rahoitustahot ovat pääasiassa kansallinen elokuvasäätiö (SES), tv- kanava sekä levitysyhtiö, ja lisäksi tuotantoyhtiö laittaa tuotantoon omaa rahaa. Yhä useammin kansallisen tason rahoitus ei riitä, vaan tarvitaan yhteistuottajia joiden avulla hankitaan kansainvälistä tuki- ja tuotantokannustinrahaa sekä levitystä. Elokuvan tekeminen onkin enenevässä määrin yhteistyötä eurooppalaisella tai maailmanlaajuisella tasolla myös suomalaisille elokuvantekijöille. Tuotantoyhtiön ja levittäjän roolit Tuotantoyhtiö myy levittäjälle oikeudet levittää elokuvaa tietyille alueille eli territorioille, joilla elokuvalla arvioidaan olevan mahdollisuus saada katsojia. Levittäjä maksaa oikeuksista ennakkomaksun, jolla tuottaja rahoittaa elokuvan tekemistä, ja sen suuruus riippuu elokuvan kaupallisista odotuksista. Levittäjä ottaa ennakon takaisin levitystuloista. Levittäjä siis sijoittaa elokuvaan ja odottaa saavansa takaisin sijoituksensa sekä tuottoja, jotta voi jatkaa yritystoimintaa ja levittää uusia elokuvia. Tuottaja saa elokuvan valmiiksi ja odottaa saavansa tuottoja, jotta voi jatkaa yritystoimintaa ja tehdä uusia elokuvia. Pääosa elokuvien tuotoista tulee edelleen elokuvateatterilevityksestä. Rahavirta elokuvateatterilipputuotoista jakautuu keskimäärin seuraavasti: Alv:n jälkeen lipun hinnasta 50% jää teatterille, 50% jaetaan levittäjän ja tuottajan kesken siten, että tuotosta vähennetään elokuvan kaikki markkinointi- ja levityskustannukset, ja levittäjä ottaa levityspalkkion ja antamansa ennakkomaksun, ja loppuosan saa tuottaja. Mikäli levittäjän ennakkomaksua ei saada katettua lipputuloilla, levittäjälle tulee tappiota eikä tuotantoyhtiölle tuloudu mitään. Levittäjän tappio pyritään kattamaan DVD- levityksestä saatavalla tuottajaosuudella, ja tuottaja saa tuottoja tappioiden kattamisen jälkeen. DVD- levitys on laskenut rajusti nettilevityksen vuoksi, eikä nettilevityksestä tuloudu vielä tuottoja vastaavassa määrin.

6 6 Oikeuksien myynti kansallisesti ja territorioittain Tuottaja pyrkii löytämään kuhunkin esityskanavaan mahdollisimman hyvän ja hänen tuotteeseensa keskittyvän levittäjän, joka osaa arvioida oman territorionsa riskit ja mahdollisuudet. Levitysyhtiöt toimivatkin tavallisesti joko kansallisilla tai territoriaalisilla markkinoilla. Euroopassa territoriot ovat usein kielisidonnaisia, ja lisäksi on muita, suuriakin kulttuurisia eroja. Alueellisesti toimiva levitysyhtiö tuntee kunkin kulttuurin asiakkaat parhaiten. Elokuvat eivät kulje kulttuurista ja maasta toiseen samalla tavalla kuin esim. metalliteollisuuden tuottamat mutterit. Vain poikkeuksellisen harva hollantilainen, italialainen tai vaikkapa itävaltalainen elokuva kiinnostaa suomalaisia (ja päinvastoin); se ei kuitenkaan vähennä näiden elokuvien kansallista kulttuurista ja taloudellista arvoa. Elokuvien levittämisen logiikka seuraa siis markkinoiden logiikkaa. Levittäjän on tunnettava myös lainsäädännön erikoisuudet ja käytettävä niiden noudattamiseen rahaa (esim. kuvaohjelmalainsäädäntö). Koko Euroopassa elokuvia levittävän yhtiön pitäisi tuntea kaikki nämä erilaiset markkinat, sekä markkinoida ja lokalisoida kaikki edustamansa elokuvat (käännökset, lainsäädännöt jne.) jokaiselle territoriolle sopivalla tavalla. Tämä vaatisi erittäin suuret resurssit. Tällä hetkellä ei ole toimijoita, jotka levittäisivät elokuvia kaikkialla Euroopassa elokuvateattereihin, tallenteina, VOD:nä tai televisiossa. Mikäli digitaalisen sisämarkkinan strategia toteutettaisiin av- sisältöjen osalta, todennäköisiä tällaisia levittäjiä tulevaisuudessa olisivat ylikansalliset toimijat kuten Google, Amazon, Netflix jne. Suomessa toimivat levittäjät ja tv- kanavat, jotka ennakko- ostavat suomalaisia elokuvia, olisivat merkittävissä vaikeuksissa. Löytyisikö koko Euroopassa toimivia yrityksiä, jotka olisivat valmiita ennakkorahoittamaan myös suomalaisia elokuvia? Suomalaisen elokuvan rahoitus on jo tällä hetkellä erittäin paljon pienempää kuin esimerkiksi muissa pohjoismaissa, joissa isommalla rahoituksella on onnistuttu tuottamaan merkittäviä kansainvälisiä menestyksiä kuten draamasarja Silta ja Oscar- palkittu elokuva Kosto. On myös epätodennäköistä, että suomalainen elokuva saisi ylikansallisen suuryrityksen jättimäisessä elokuvakatalogissa tarvittavan markkinoinnin, jotta yleisö löytäisi sen ja kiinnostuisi sen katsomaan. Suuryhtiöt keskittävät markkinointitoimenpiteensä isoihin, varmemmin kaupallisen menestyksen saaviin elokuviin. Elokuvan rahoituksen ydinkolmikosta (kansallinen tuki, kv. tuet ja kannustimet, levittäjä) levityksestä saatavalla rahoituksella on ratkaisevan tärkeä osuus. Tuottaja myy oikeuksia eri territorioilla toimiville levittäjille, ja saa näin elokuvalle riittävän rahoituksen. Jos koko Euroopan laajuisille oikeuksille eri levityskanavat mukaan lukien löytyisi ostaja, tuottaja saisi elokuvansa oikeuksien myynnistä pienemmän hinnan kuin myymällä oikeuksia territorioittain. Esimeriksi Tanskalaisen palkitun Royal Affairin rahoituksesta eri levittäjien ennakkorahoituksen osuus oli 37%. Elokuvan tuotantoyhtiön Zentropan mukaan elokuva olisi jäänyt tekemättä ilman näitä ennakkorahoituksia. Joskus ennakkomyyntien osuus rahoituksesta on jopa 60%. Jos tuotantoyhtiöiden ei olisi mahdollista myydä oikeuksia territoriaalisesti, valtaosa Oscar- palkinnon voittaneista elokuvista olisi jäänyt tekemättä: 70% Oscareista on mennyt eri maiden ja maanosien yhteistuotantoina tehdyille independent elokuville. 2. Strategialuonnoksen elokuva- alaa koskevat kohdat Digitaalisen sisällön saannin parantaminen Komission tiedonannon kohdassa 2.3. käsitellään ns. perusteettomien maarajoitusten ehkäisemistä ja kohdassa 2.4. tekijänoikeusjärjestelmää. Ei pakkoa rajat ylittävyyteen. Strategian kohdissa 2.3. ja 2.4. esiintyy vahvasti ajatus, että kuluttajan pitäisi pystyä käyttämään myös muiden EU- maiden verkkopalveluita ja että yhdessä maassa ostetun palvelun pitäisi kuluttajan mobiililaitteessa toimia kaikissa muissakin EU- maissa. Kun kuluttaja on hankkinut sisältöpalveluja (esimerkiksi Netflix, Areena) kotimaassaan, ja haluaa käyttää niitä ylitettyään maiden rajan

7 7 EU:n sisällä, tämä on ratkaistavissa teknisesti tekijänoikeuksia kunnioittaen. Tätä varten ei tarvitse luoda sääntelyä joka romuttaisi av- alan liiketoimintamallit. Kaupallinen vapaus antaa markkinoille tilaa kehittyä. Vaikka elokuvien jakelu on digitalisoitunut, eivät elokuvien digitaalinen levittäminen ja asiakkaiden kulutustottumukset ole millään tavalla muuttaneet sitä, miten elokuvia kehitetään, tuotetaan ja myydään. Jos lainsäädännöllä määrättäisiin, miten kauppaa saa käydä, uhattaisiin vakavasti niitä työpaikkoja ja sitä talouskasvua, mitä luovat alat Euroopassa ja Suomessa tuovat. Toimijoiden välinen sopimusvapaus on säilytettävä. Digitaalisista levityskanavista on toistaiseksi ollut erittäin vaikeaa saada tuottoja elokuvien tuotantoyhtiöille tai muillekaan, mutta nyt siihen alkaa olla mahdollisuus. Nyt kaavailtu komisson strategia vaikeuttaisi sitä ratkaisevasti. Perustelut ovat puutteellisia. A Digital Single Market Strategy for Europe - Analysis and Evidence asiakirjassa viitataan raportteihin, joista pitäisi löytyä analyysejä ja todisteita tekijänoikeuslainsäädännön muuttamisen ja digitaalisen sisämarkkinan luomisen hyödyistä. Missään raportissa ei kuitenkaan esitetä millä tavoin ne kasvattaisivat luovien alojen, kuten elokuva- alan tuottavuutta ja työllistävyyttä. Mikäli sääntely pakottaa lopettamaan tämänhetkiset rahoituksen ja kaupankäynnin muodot, tuloksena on valtavia elokuva- ja av- alan työpaikkojen ja taloudellisten hyötyjen menetyksiä. Komissiolta tulee vaatia myös tätä alaa koskevia todisteita hyödyistä, sekä esityksiä vaihtoehtoisista liiketoimintamalleista niiden tämänhetkisten tilalle jotka uusi sääntely tuhoaisi. Investoiminen digitaalisiin sisämarkkinoihin Koska verkossa toimiva digitaalinen sisämarkkina on sisältövetoinen, investoiminen sen kehittämiseen edellyttää investoimista eurooppalaiseen sisältötuotantoon. Komission suunnitelmissa rahoituksen saannin helpottamiseksi tulee huomioida sisältötuotanto- alan tarpeet.