UDMURT-FINN KYLSUZXET

Transkriptio

1

2 Udmurt kun uniwersitet Kyltodon kartografirowanieq laboratoriq Udmurt State University Laboratory of Linguistic Mapping S. A. Maksimow W. I. Danilow S. Saarinen UDMURT-FINN KYLSUZXET l\sx qtyr jyrъqsx kyl Turku 2008

3 Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja Publications of the Department of Finnish and General Linguistics of the University of Turku 79 Sergej Maksimov Vadim Danilov Sirkka Saarinen UDMURTTILAIS-SUOMALAINEN SANAKIRJA yli sanaa Turku 2008

4 Sanakirja on valmistunut Sukukansaohjelman tuella Taitto ja ulkoasu: Eeva Herrala ISBN ISSN Vammalan Kirjapaino Oy 2008

5 Esipuhe Tämä udmurttilais-suomalainen sanakirja on laadittu Turussa Turun yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ja Udmurtian valtionyliopiston yhteistyönä. Vilkkaiden Udmurtian ja Suomen välisten suhteiden kehittymisestä on kulunut jo melkoisesti aikaa. Suomea on alettu opiskella muutamissa Udmurtian korkeakouluissa ja lukioissa, ja udmurttia opiskellaan Suomen yliopistoissa. Niinpä udmurttilais-suomalaisen sanakirjan tarve on jo kauan ollut ilmeinen. Sergej Maksimov ryhtyi laatimaan sanakirjaa v Vadim Danilov liittyi mukaan työhön v Vuosissa mitattuna sanakirja näyttää edistyneen hitaasti, mutta käytännössä sitä tehtiin vuosittain parin kuukauden pituisten stipendikausien aikana, joita karttui yhteensä n. 2,5 vuoden verran. Tällöin työ oli niin intensiivistä, että sanakirjaa laadittiin sekä viikonloppuisin että muiden töiden ohessa. Sirkka Saarinen otti osaa hankkeeseen työn loppuvaiheessa ja tarkasti teoksen suomenkielisen osuuden. Sanakirjan perustaksi otimme vuonna 1948 Moskovassa ilmestyneen udmurttilais-venäläisen sanakirjan (Udmurtsko-russkij slovar'), jossa on noin hakusanaa. Tästä sanakirjasta jätimme pois vain muutamia sovjetismeja. Hakusanoja keräsimme lisää Helsingissä vuonna 1995 ilmestyneestä udmurttilais-englantilais-suomalaisesta sanakirjasta (Udmurt English Finnish Dictionary with a Basic Grammar of Udmurt. Compiled and edited by P. Suihkonen with the cooperation of B. Zagulyayeva and G. Tronina). Sen lisäksi valitsimme melko paljon sanoja Moskovassa v ilmestyneestä udmurttilais-venäläisestä sanakirjasta (Udmurtsko-russkij slovar. Toim. V. M. Vahrušev). Jälkeen päin lisäsimme uudissanoja, erityisesti Udmurtian tasavallan valtioneuvoston puheenjohtajan alaisen termi- ja oikeinkirjoituslautakunnan julkaisemasta ensimmäisestä tiedotteesta. Yhteensä sanakirjaamme on kertynyt yli hakusanaa. Pyrimme kääntämään jokaisen udmurtinkielisen hakusanan monella suomalaisella vastineella, koska käännösvastineet ovat usein laajamerkityksisiä, ja siksi hakusanan ymmärtäminen voi olla suomalaiselle vaikeaa ilman synonyymeja. Toisaalta tällainen käännöstapa auttaa udmurttikäyttäjää omaksumaan suomea syvällisemmin ja nopeammin. Sitä paitsi sanakirjan kokokin edellyttää sanojen perinpohjaista kääntämistä. Jokaisesta huolellisesti tehdystäkin työstä löytyy puutteita, ja niitä voi olla meidänkin sanakirjassamme. A S-kirjaimilla alkavista sanoista vastuussa on ennen kaikkea Sergej Maksimov, ja T Q-kirjaimilla alkavista sanoista vastaa Vadim Danilov.

6 VI Ilman kaikenpuolista tukea tämä työmme ei olisi syntynyt. Siitä haluamme kiittää ennen kaikkea dos. Jorma Luutosta, tutkija Arto Moisiota, HuK Eeva Herralaa, tutkija Vuokko Eirasta ja lehtori Sara Hännikäistä, jotka usein oman työnsä keskeyttäen vastasivat kaikkiin pyyntöihimme ja kysymyksiimme ja pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan auttamaan meitä. Eeva Herralaa kiitämme myös teoksen toimittamisesta painokuntoon. Olemme kiitollisia Kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle (CIMO:lle) sekä M. A. Castrénin seuralle matka-apurahoista. Kiitokset lausumme myös Turun ja Udmurtian yliopistoille ja erityisesti kiitoksen Udmurtian yliopiston kielilaboratorion johtajalle, filologian tohtori R. Š. Nasibullinille, jotka mahdollistivat sanakirjan tekemisen. Turussa 10. elokuuta 2007 Tekijät Azxkyl Ta udmurt-finn kylsuzxet l\sxt\myn Turkuyn, Turku uniwersitetysx finn-ugor kafedral\n no Udmurt kun uniwersitysx kyltodon_q laboratoril\n wal^e uvamenyzy. Tros gin\ dyr ort^iz ni so tyrysen, kuke Udmurt no Finn [aer_ s wiskyn ^yrmyt kusyp_ s gerúasxkizy. Finn kyl\z Udmurt [aerysx kud-og wylú dy[etskonniosyn no gimnaziosyn dy[etyny öd_qzy, no[ udmurt kyl\z finn uniwersitet_ syn. Tain wal^e udmurt-finn kylsuzxetl\n kul\lykez kemalasx [ödske ni wal. Soe l\sxtyny kutskiz S. Maksimow 2000-tÚ are aryn ta uve itúsxkiz W. Danilow. Oglasqnx u^kono ke, slowarx potytozx kema dyr ort^emyn kadx, muket lasqnx, lyd_qno ke, könq dyrly soe l\sxton ponna stipendios wis_qmyn wal, oglom so 2,5 ar mynda gin\ l@kasxke. Ozxy ke no, werany kul\, kylsuzxet bordyn sol\n l\sxtúsx syz ëem dyr_q [ut\tskon nunal_ sy no, ozxy ik muket uvez byd\ston qke dy[etskon kuspyn no uvallqzy. Slowarx jylpum_qsxkon wakyt\ soe l\sxton\ pyrisxkiz na Sirkka Saarinen, kudúz uvl\sx finn l@kets\ \skeriz. Kylsuzxetly in_et karysa basxt\myn wal 1948-tÚ are Muskoyn pot\m udmurt-úu^ slowarx (Udmurtsko-russkij slowarx), kudaz 15 s@rs pala kyl lyd_qsxke. Ta slowarxysx kud-og sowetizm_ s gin\ l\sxtono kylsuzxet\ öz pyre. Weram slowarxysx kyl_ s bordy watsamyn Helxsinkiyn 1995-tÚ are pot\m udmurt-

7 VII angli-finn slowarxysx kyl_ s (Udmurt English Finnish Dictionary with a basic Grammar Of Udmurt. Compiled and edited by P. Suihkonen with the cooperation of B. Zagulyayeva and G. Tronina). So sqna, tros gin\ kyl byrjimy na 1983-tÚ are Muskoyn pot\m udmurt-úu^ slowarxysx (Udmurtsko-russkij slowarx. Pod red. W. M. Wahru[ewa). Berataz wylx nimkyl_ sty jyl\túmy na, tuvges no Udmurt lxkun Kun Kene[l\n Töroez bordysx nimkyl_ s_q no [oner gov_qsxkon_q \lxkun öril\n pott\m 1-tÚ bi^etysxtyz (Iv kar, 1998). Ozxy kylsuzxetamy 22 s@rsl\sx qtyr jyr_qsx kyl l@kasxkiz. Udmurt kyl_ sty lu\mez_q kyk-kuinx, kuddyr unoges finn leksemaosyn beryktyny tyr[imy, ugosx ëem dyr_q beryktúsx kyl_ s pasxkyt pu[tros_emesx luo no, jyr_qsx kyll\sx walatonz\ (zna^eniz\) artysx sinonim_ st\k finn lydúisxly walany [ug lu\. Muket lasqnx, weram berykton amal udmurt lydúisxly finn kyl\z murges no òogges ukata ik kylsuzxetl\n bydúalaez no kyl_ sty pyr-po^ berykt\mez kul\ kare. Kotxkyëe tyr[ysa l\sxt\m uvl\n no ëem dyr_q [ek_ syz kyl, ozxyen, milqm uvamy no soos luyny bygato. A S govpus_ syn (bukwaosyn) kutskisx kyl_ s ponna nyrysx ik kyl kut\ S. A. Maksimow, no[ T Q-\n kutskisx syz ponna W. I. Danilow. Pört\m luyt\k, ta uvmyly byd\smyny öj kyldysal. So ponna tau karemmy pot\ nyrysx ik docently Jorma Luutonenly, todos^ily Arto Mojsioly, gumanitar todos_ s_q bakalawrly \wa Herralaly, todos^ily Wuokko jrasly no lektorly Sara Hqnnikqjnenly, kud_ syz dyrz\s valqt\k, ëem dyr_q as uvz\s analtysa, kotxkud kuronmyly wazisxkylúzy no bygat\mzyq tyr[ylúzy. \wa Herralaly ozxy ik tau [uisxkom uvmes pe^atlany qramon karemez ponna. Tau kyl_ s werat\k ug lu Kalykkuspo wo[_qsxkon_q centrly (CIMO-ly) no Finlqndiysx M. A. Kastren nimo d\menlykly uvmes byd\styny wis_qllqm stipendios ponna. Ozxy ik tuv tau Turku no Udmurt uniwersitet_ sl\n kiwalt\t_ ssyly, nimysxtyz tau kyl_ s Udmurt uniwersitetysx kyltodon_q laboratorien kiwaltúsxly, kyltodos_q doktorly R. {. Nasibullinly ta uvmes byd\styny luonlyk kyldyt\mzy ponna. Turku L\sxtÚsx syz

8 VIII Sanakirjan rakenteesta 1. Kaikki hakusanat ovat aakkosjärjestyksessä. Sanapesyeen esimerkkilauseissa hakusana toistuu kokonaisena vain siinä tapauksessa, että se koostuu yhdestä tai kahdesta kirjaimesta. Muuten hakusanan ensimmäinen kirjan ja sen perässä oleva piste korvaavat koko sanan: gurezx vuori; (pi^iges) mäki; iz g. kallio(vuori); meë g. jyrkkä nousu (t. mäki) Homonyymit on sijoitettu eri artikkeleihin ja merkitty roomalaisin numeroin: kur I (pispul\n) kuori, kaarna (lehmuksen) kur II (d\ral\n pasxtalaez) leveys (palttinan, kankaan) kur III: jºr k. minua suututtaa (t. vihastuttaa) Jos yhdysverbien osat voivat erota toisistaan verbin taipuessa, ne on erotettu poikkiviivalla (/): [ªm/potyny iloita, ilahtua, ilostua, tulla iloiseksi, riemuita;... murt kuradúemly [um \n poty! älä iloitse toisen vahingosta! Jos sana ei esiinny itsenäisenä, sen jälkeen seuraa kaksoispiste ja sitten sanaliitto, johon kyseinen sana sisältyy. Samalla tavalla on annettu sanan erilliset merkitykset, jotka syntyvät vain silloin, kun sanaa käytetään joko sanaliitossa tai monikossa: kªn\r k, kun\res: k. u^kyny vilkaista kulmiensa alta, vilkaista alta kulmain (pahantuulisesti) Jos sana tai jokin sen merkitys esiintyvät tavallisesti vain sanaliitossa, tämä on sijoitettu sulkuihin: surym II: (kener s.) aidanseipäiden väli nöky 1. (^yrs n.) (hapan)kerma, smetana; (@mal n.) kerma 2. (n. wöj) voi... Jos hakusana esiintyy sekä itsenäisenä että sanaliitossa, sanaliitto on sijoitettu sulkuihin, johon lisätty selityssana myös tai usein: kubo I: (myös ^erson k.) rukki 5. Jos possessiivisuffiksit ja instrumentaalin pääte liittyvät sanaan \-sidevokaalin asemesta y:n avulla, hakusanan jälkeen on sulkuihin sijoitettu yksikön kolmannen persoonan possessiivisuffiksi, ja jos possessiivisuffiksissa, instrumentaalin ja paikallissijojen päätteissä sidevokaalin edessä esiintyy ylimääräinen k tai m, sulkuihin on sijoitettu sanan kokonaismuoto: berwyl (=yz) 1. seuraus, jälki...

9 IX sin (sinmyz) 1. anat. silmä... Joskus sama sana voi taipua eri tavoilla: katx (=ez, =yz) voima (henkinen); kate (q. katxy) byriz, kate (q. katxy) öwöl ni voimani ovat lopussa... ares (=\z, =yz, areskyz) vuotta vanha, =vuotias, (=)ikäinen; ikä... Muutamissa sanoissa ylimääräinen konsonantti esiintyy vain paikallissijoissa, ja tällöin hakusanan jälkeen on sijoitettu sulkuihin sen yksikön kolmannen persoonan possessiivimuoto ja inessiivimuoto: metsä Hakusanalle tai sen merkitykselle on tarpeen mukaan merkitty käyttöala tai tyyliarvo: 1. jakaa fys. halkaista; kem. hajottaa nebylxtok puhek. halv. kömpelys, poropeukalo; nahjus, vetelys asky murt. huomenna; > ëukaze 7. Hakusanan erilaiset merkitykset on erotettu toisistaan lihavoidulla arabialaisella numerolla ja pisteellä ja pesyeessä olevien sanaliittojen merkitykset arabialaisella numerolla ja sulkumerkillä: pyd (=yz) 1. jalka; p. jylyn 1) (sylyny) jalkeilla, seisallaan 2) (wetlyny) jalkaisin, jalan 2. (pöj[url\n lapaez) käpälä Monimerkityksisiä sanoja käännettäessä on udmurttikäyttäjän ymmärtämisen helpottamiseksi jokaisen merkityksen jälkeen sulkuihin sijoitettu kursiivilla kirjoitettuja selityssanoja. Vastaavanlaisia selityksiä on lisätty joidenkin vähän tunnettujen sanojen perään. Suomalaista lukijaa varten selityssanat on sijoitettu samalla tavoin suomeksi: kyskyny 1. (kyskysa nuyny, pottyny) vetää, kiskoa (i[kaltyny) kiskoa (t. kiskaista) (pois), vetää (t. vetäistä) (pois), nyhtää, nyhtäistä (k-sx nasos\n) pumpata (pois); (^e^yez) lingota (hunajaa) (ku\z nxyldyny) kiskoa, kettää, nylkeä (turkki, nahka) kuv. (kiultyny, lu[kany) ottaa omakseen (t. haltuunsa), anastaa 9. Merkitykseltään läheisten käännösten väliin on pantu pilkku, ja etäisemmät tai tyyliltään eroavat sanat on erotettu puolipisteellä. Vaihtoehtoiset käännökset on sijoitettu sulkuihin normaalilla fontilla, niin että ensimmäisen sanan perässä sulun jälkeen on lyhenne t. (tai) ja sen jälkeen toinen sekä joskus kolmaskin sana (ks. yllä oleva esimerkki). Udmurtinkielisissä sanaliitoissa ja lauseissa on t.-lyhenteen asemesta q. (qke):

10 X paj (=yz, =ez) osuus, osa; pae pyrisxkyny (q. pyryny) ryhtyä osakkaaksi Kasvien ja eläinten nimille olemme mahdollisuuksien mukaan pyrkineet löytämään vastineet suomesta. Mutta vaikka Udmurtian kasvit ja eläimet ja erityisesti niiden alalajit ulkonäöltään muistuttavat Suomen vastaavia, ne voivat tieteellisen luokituksen mukaan kuitenkin joskus kuulua eri alalajeihin. Tästä syystä tällaisen sanojen käännöksen perään on tavallisesti lisätty sulkuihin kursiivilla latinalainen nimi, joka viittaa ensisijaisesti hakusanaan: labresbadxpu kasv. hautapaju, kyynelpaju, ritvapaju (Salix elegantissima) italmas kasv. kullero (Trollius); niittykullero (T. europaeus) 10. Jos udmurtin sanan vastinetta ei löydy suomesta tai sanan kääntäminen on hankalaa, hakusanan tai sen merkityksen viereen on sijoitettu selitys. Joidenkin udmurttien kansanelämään liittyvien erikoisesineiden nimet on translitteroitu, ja niiden perään on sulkuihin on lisätty selitys kursiivilla: kali (kartl\n agaezl\n ky[noez) aviomiehen vanhemman veljen vaimo valxyr onom. kuvaa veden lorinaa, solinaa: v. wiqny valua (t. virrata) loristen... aj[on kansat. ajšon (sorokantyyppinen naisen kansallispäähine) 11. Jos hakusana voidaan kääntää eri sanaluokkiin kuuluvilla sanoilla, ne on erotettu toisistaan kahdella vinoviivalla, esim. substantiivi // adjektiivi, adjektiivi // adverbi tai substantiivi // adjektiivi // adverbi : súzxyl syksy // syksyinen, syys= // syksyllä; s. wuiz syksy tuli; s. kuazx syksyinen sää; syksy; s. no[ dy[etskyny mynono syksyllä on taas ruvettava opiskelemaan Suomen vokaaliharmonian takia syntyneet allomorfit ja partikkelivariantit on erotettu vinoviivalla: ben part vahv. (uk) =han / =hän, =pa / =pä, toki; b. wera (uk) ni! sanohan toki! Jos käännösvastine esiintyy vain yhdyssanan osana, sen eteen tai perään on merkitty yhtäläisyysmerkki (ks. myös kahta edellistä esimerkkiä): ares_em 1. (odúg a.) yksivuotias =vuotias, =ikäinen; das witx a. piq[ viisitoistavuotias poika, viidentoistaikäinen poika Hakusanan merkityksiä selittävät sanaliitot, fraasit, arvoitukset, sananlaskut ja sananparret on sijoitettu niiden merkityksien yhteyteen, joihin ne kuuluvat. Kaksi viimeistä esiintyvät sanakirjassa melko harvoin, ja ne on

11 XI merkitty yhteisellä merkinnällä sp. Jos sananlasku tai sananparsi on käännetty samassa funktiossa esiintyvällä suomalaisella vastineella, joka rakenteellisesti eroaa alkuperäisestä, käännöksen perään on sulkuihin yhtäläisyysmerkin (=) jälkeen sijoitettu suora käännös, mutta jos suomesta ei löydy vastinetta, suora käännös on ilman sulkuja: adúon 1. näkeminen, näkemys (sekyt\z a.) kohtalo; onnettomuus, murhe; adúonl\sx ud pegúy sp. kohtaloa ei voi väistää; a. ognaz ug luy sp. = onnettomuus (t. murhe) ei kulje yksin; a. pyd ulysx pot\ sp. onnettomuus ei tule kello kaulassa (= onnettomuus (t. murhe) ilmaantuu jalkojen alta) a. padev kiel. akkusatiivi Jos artikkelissa olevalla sanaliitolla on useita merkityksiä, jotka liittyvät hakusanan eri merkityksiin, ne on sijoitettu ison pisteen ( ) jälkeen. Ne sanaliitot ja muut esimerkit, joiden merkitys ei liity suoraan yhteenkään hakusanan merkitykseen, annetaan ruutumerkin ( ) perässä samoin kuin idiomit ja kiinteät sanaliitot (ks. myös edellinen esimerkki): bu[ 1. tyhjä; autio; vapaa (dúsx s-sx) väljä, avara (vaatteet) 3. (dunt\k) ilmainen, maksuton 4. (@nme) turha // turhaa(n) b. wetlyny 1) (bu[en) kulkea (t. käydä) tyhjillään (t. tyhjänä) 2) (@nme) käydä turhaan b. wal\n ratsain n kyë pron. kielt. (ei) minkäänlainen, (ei) mikään (soly) n. no öwöl (q. ug poty) hän ei välitä (t. pidä väliä) 16. Vain hakusanoina olevien apusanojen ja pronominien sanaluokka on yleensä merkitty. Muiden sanaluokka on annettu vain tarpeen mukaan, esimerkiksi toisista erottamiseksi, tai jos se ei ole itsestäänselvä. Pronominien, konjunktioiden ja partikkelien yhteydessä on määritelty myös alalajit: a I konj. 1. advers. mutta; (öwölton bere) vaan kopl. ja; (öwölton dyr_q) eikä... a II part. 1. interr. entä(s), entäpä(s) interr. ja vahv. mitä, hä(h)... a IV interj. 1. ahaa, aa; ai, kas... asxmeos pron. 1. pers. me (kuulija sisältyy meihin) refl. (mi ik, asxmeos ik) me itse... pumitad adv. ja postp. (sinua) vastaan; p. lyktyny tulla (sinua) vastaan Jos postposition täydennys ei ole nominatiivissa, sen sija on annettu sanaluokkalyhenteen perässä:

12 XII pumit 1. postp. dat. vastaan, vasten; vastapäätä; vastoin; tölly p. vastatuuleen, vasten tuulta adv. vastaan; p. werany väittää (t. sanoa) vastaan... Verbin transitiivisuus ja intransitiivisuus on merkitty vain silloin, kun se ei selviä käännöksestä. Samoin perustein on merkitty momentaani-, iteratiivi- ja frekventatiiviverbit: úygyrtyny tr. syleillä, halata jtak, ottaa (t. sulkea) jk syliinsä... úygyr_qny tr. iter. syleillä, halata, halailla úygyr_qsxkyny intr. iter. syleillä (t. halailla, halata) toisiaan Jos sanalla on synonyymi (tai murrevastine), siihen on viitattu kulmamerkillä (>). Jotta sanakirja olisi helppokäyttöinen, synonyymit on yleensä käännetty seuraavia tapauksia lukuun ottamatta: kun synonyymien etäisyys sanakirjassa ei ylitä viittä kuutta sivua tai kun harvoin käytetyn sanan käännös sanakirjassa vie liian iso tilan: koëy[ el. kissa; > pis\j pis\j el. kissa; > koëy[ woval\s vihertävä w vpºr, w vpyr_ m > woval\s Jos synonyymien merkitykset eroavat toisistaan jonkin verran, kulmamerkin asemesta on käytetty lyhennettä vrt. Samoin teonnimiä kehotetaan toisinaan vertaamaan kantaverbiin tai muita sanoja joihinkin merkitykseltään läheisiin sanoihin: kun[et kansallislippu; vrt. flag flag lippu; kun f. kansallislippu; vrt. kun[et waktad itseksesi (olla, puhua, miettiä); vrt. waktaz waktady itseksenne (olla, puhua, miettiä); vrt. seur. waktaz itsekseen, itseksensä (hän) Jos annettu synonyymi viittaa hakusanan useampaan merkitykseen, kulmamerkin edellä on puolipisteen asemesta vinoviiva (/): wallapala puhek. 1. yläpuolelle, yläosaan 2. (gurtl\n l@ketaz) kylän yläosaan / > wyllapala 18. Paino on merkitty seuraavissa tapauksissa: kun se ei lankea viimeiselle tavulle: t man 1. (òogak) lyhyessä (t. vähässä) aikaa (t. ajassa), nopeasti... tam vnq tulli... kun se voi osua useammalle sanan vokaalille:

13 XIII kuinxn mº 1. pron. indef. (kuinxmy ik) me kaikki kolme, jokainen meistä kolmesta 2. adv. (kuinx kuzq) me kolmisin, me kolmestaan t n kas näin!, tässä näin! venäläisissä lainoissa, jotka päättyvät konsonanttiyhtymiin, joiden lopussa ovat sonoriset r, rx, l, lx; taivuttaessa tällaisten sanojen paino pysyy paikallaan: kor blx laiva, alus m tr metri Joskus venäläislainojen paino voi taivutettaessa siirtyä viimeiselle tavulle, vaikka se ei nominatiivissa olekaan viimeisellä tavulla. Tämä on merkitty sulkuihin hakusanan perään seuraavalla tavalla: rmi, rmiq ( rmi= ) armeija;... rmi mynyny mennä asepalvelukseen (t. armeijaan); rmiºn sluvitx karyny suorittaa asepalvelusta, olla armeijassa kªzow (kuzow= ) (auton)kori Joidenkin lainasanojen eri merkitykset on lainattu eri aikoina, ja ne voivat erota painoltaankin. Myös homonyymit voivat erota toisistaan painoltaan: marka I 1. (mark ) (po^ta m.) (posti)merkki 2. (m rka) (wuzl\n pus\z) (tavara)merkki; (sort) laatu m rka II (uks ) markka Esimerkkilauseissa ja sanaliitoissa on yleensä merkitty vain leksikaalinen paino, mutta joissakin tapauksissa se on osoitettu, jotteivät verbin eri kieliopilliset muodot menisi sekaisin tai jotta voitaisiin erottaa sanaliiton eri merkitykset: gin\ 1. part. vain, ainoastaan; yksistään; ozxº g. vain sillä tavalla; ozxy gin noin vain, muuten vain, ilman aikojaan Jos sanan ääntäminen poikkeaa kirjoitustavasta, hakasulkuihin on sijoitettu ongelmakohdan transkriptio: kon ^no [-[n-] tietysti magnitofon nauhuri, magnetofoni [-ηn-]

14 XIV Kylsuzxetl\n pu[rad\z sqrysx 1. Wanx jyr_qsx kyl_ s alfawit rad_q puktyl\myn. Kyl statxq pu[kyn kyll\sx walatonz\ usxtúsx primer_ syn jyr_qsx kyl odúgkyk govpusl\sx (bukwal\sx) luon dyr_qz gin\ wylxysx byd\sak s t\myn. Muket u^yr_ sy jyr_qsx kyll\n nyrysetú govpus\z no wözysxtyz to^ka byd\s kyl\z wo[to: gurezx vuori; (pi^iges) mäki; iz g. kallio(vuori); meë g. jyrkkä nousu (t. mäki) Omonim_ s nimaz statxqosyn s t\myn, rim lydpus_ syn todmostysa: kur I (pispul\n) kuori, kaarna (lehmuksen) kur II (d\ral\n pasxtalaez) leveys (palttinan, kankaan) kur III: jºr k. minua suututtaa (t. vihastuttaa) Ku[eto karonkyl_ sl\n (slovnoj glagol_ sl\n) l@ket_ ssy, kylpum wo[_qku, nimaz kutúsxkyny bygato ke, soos kyryv goven (/) wis_qsa s t\myn: [ªm/potyny iloita, ilahtua, ilostua, tulla iloiseksi, riemuita;... murt kuradúemly [um \n poty! älä iloitse toisen vahingosta! Jyr_qsx kyl nimaz ug ke kutúsxky, so bere dwoeto^ie pukt\myn no kyl t\^et (slowoso^etanie) s t\myn, kudúz pu[kyn so kyl kutúsxke. Taëe amal\nges ik rad_qmyn kyll\n nimaz walaton_ ssy (zna^eniossy) no, kud_ syz kyëe ke kyl t\^etyn qke tros lydyn gin\ kyldo: kªn\r k, kun\res: k. u^kyny vilkaista kulmiensa alta, vilkaista alta kulmain (pahantuulisesti) Jyr_qsx kyl qke sol\n kudúz ke walaton\z kotxku sqmen muket kylyn ëo[ kutúsxke ke, syëe kyl t\^et dwoeto^ie bere wugyos pu[ky pukt\myn: surym II: (kener s.) aidanseipään (t. aidantolpan, aidanpylvään) väli nöky 1. (^yrs n.) (hapan)kerma, smetana; (@mal n.) kerma 2. (n. wöj) voi... Jyr_qsx kyl kyzxy ke nimaz, ozxy ik muket kylyn ëo[ kutúsxke ke, syëe kyl t\^et dwoeto^ie bere wugyos pu[ky pukt\myn no watsasa myös ozxy ik qke usein ëem dyr_q kyl jyl\t\myn: kubo I: (myös ^erson k.) rukki

15 XV 5. Jyr_qsx kyll\n as_qn affiks_ saz no l\sxton padevl\n it\t_ saz \ (e) gerúasx glasnoj intye y ke kutúsxke, soku so kyl bere wugyos pu[ky odúg lydyn 3-tÚ murtl\n (licol\n) as_qn it\t\z intyqmyn, no[ as_qn, l\sxton no intyez wozxmatúsx padev_ sl\n it\t_ sazy gerúasx glasnoj azxyn k qke m soglasnoj watsasxke ke, soku byd\sak kyll\n tusyz (formaez) s t\myn: berwyl (=yz) 1. seuraus, jälki... sin (sinmyz) 1. anat. silmä... Kuddyr odúg kyl ik pört\m sqmen wo[_qsxkyny bygat\: katx (=ez, =yz) voima (henkinen); kate (q. katxy) byriz, kate (q. katxy) öwöl ni voimani ovat lopussa... ares (=\z, =yz, areskyz) vuotta vanha, =vuotias, (=)ikäinen; ikä... {eros syëe kyl_ s no s@ro, kud_ syzl\n inty padev_ syn gin\ watsam soglasnoj kyld\, soku syëe jyr_qsx kyl bere wugyos pu[ky as_qn it\t\n no intyqn wo[_etyn formaos pukt\myn: n@l\s (n@l\s\z; n@l\skyn) metsä Jyr_qsx kyl bordy qke sol\n walaton\zly kul\ dyr_qz kyll\sx kutúsxkon udyss\ no stilxz\ wozxmatúsx todmoston_ s s tyl\myn: l@kyny 1. jakaa fys. halkaista; kem. hajottaa nebylxtok puhek. halv. kömpelys, poropeukalo; nahjus, vetelys asky murt. huomenna; > ëukaze 7. Jyr_qsx kyll\n pört\m walaton_ syz zök [rift\n sxörazy sylúsx to^kaen arab lydpus_ syn wis_qmyn, no[ statxq pu[kysx kyl t\^et_ sl\n walaton_ ssy sxörazy sylúsx wugyen arab lydpus_ syn: pyd (=yz) 1. jalka; p. jylyn 1) (sylyny) seisallaan 2) (wetlyny) jalkeilla (pöj[url\n lapaez) käpälä Pasxkyt pu[tros\n kyl_ sty beryktyku, udmurt lydúisxly kanxyl\n walan wylysx, walaton\zly byd\ kotxku sqmen wugyos pu[kyn kursiwen wal\ktúsx kyl_ s s t\myn; syëe wal\kton_ s kudog todmot\mges kyl_ s bere no watsamyn. Finn lydúisx ponna wal\kton kyl_ s syëe amal\n ik finn kylyn s t_qmyn: kyskyny 1. (kyskysa nuyny, pottyny) vetää, kiskoa (i[kaltyny) kiskoa (t. kiskaista) (pois), vetää (t. vetäistä) (pois), nyhtää, nyhtäistä (k-sx nasos\n) pumpata (pois); (^e^yez) lingota (hunajaa) (ku\z nxyldyny) kiskoa, kettää, nylkeä

16 XVI (turkki, nahka) kuv. (kiultyny, lu[kany) ottaa omakseen (t. haltuunsa), anastaa 9. Walatonzyq matysx berykt\m_ s (perewod_ s) wis_qsx pus\n (zapqtoen) l@kyl\myn, kyd kysx syzges qke stilx lasqnx pört\m luisx syz to^kaen zapqtoen. rkyn (fakulxtatiw) berykt\m_ s wugyos pu[kyn og[ory [rift\n s t\myn. Statxqos pu[kysx ogogz\s wo[túsx kyl_ s tazxy rad_qmyn: nyrysez börsxy wugy bere t. (tai qke ) govpus no sobere kyketúez (kuddyr kuinetúez no) kyl (u^ky wylúysx primerez). Udmurt kyl t\^et_ syn no [uos_ syn (predloveniosyn) syëe u^yre t. intye q. (qke) kursiwen govpus syl\: paj (=yz, =ez) osuus, osa; pae pyrisxkyny (q. pyryny) ryhtyä osakkaaksi Budos_ sl\n no lulos_ sl\n (viwotnoj sl\n) nim_ ssyly bygat\mmyq finn kylysx tupamon nim_ s [edxtyny tyr[imy, ozxy ke no Udmurtiysx budos_ s no lulos_ s, ukata ik wek^i jös_ syz (wid_ syz), wyltussyq Finlqndiysx syzly kelx[o ke no, kud-og u^yre todos klassifikaciq pört\m jös_ s luyny bygato. Soin s\ren taëe kyl_ sly finn berykt\m_ s bere kotxku sqmen jyl\t\myn na wugyos pu[ky kursiwen latin nim_ s, kud_ syz nyrysx ik beryktono udmurt kylly tupalo: labresbadxpu kasv. hautapaju, kyynelpaju, ritvapaju (Salix elegantissima) italmas kasv. kullero (Trollius); niittykullero (T. europaeus) 10. Finn kylysx udmyrt kylly tupasez leksema ug s@ry ke, qke kyl\z [ug beryktyny, soku so kylly qke walaton\zly wal\kton s t\myn. No[ udmurt kalykl\n ulon\nyz gerúasxkem kud-og aspört\m arberiosl\n nim_ ssy beryktyt\k latin govpus_ syn pyrt\myn no sobere wugyos pu[ky kursiwen wal\kton jyl\t\myn: kali (kartl\n agaezl\n ky[noez) aviomiehen vanhemman veljen vaimo valxyr onom. kuvaa veden lorinaa, solinaa: v. wiqny valua (t. virrata) loristen... aj[on kansat. ajšon (sorokantyyppinen naisen kansallispäähine) 11. Jyr_qsx kyll\sx finn perewod_ syzl\sx pört\m kyltodon kategorioss\s kyk kyryv wallin gov_ s l@ko makenimez //

17 XVII todmetnimez, todmetnimez // sqmkyl\z qke makenimez // todmetnimez // sqmkyl\z: súzxyl syksy // syksyinen, syys= // syksyllä; s. wuiz syksy tuli; s. kuazx syksyinen sää; syksy; s. no[ dy[etskyny mynono syksyllä on taas ruvettava opiskelemaan Finn kylyn morfemaosl\sx no kud-og pyrykyl_ sl\sx (^asticaosl\sx) glasnoj sl\n tupytlykenyzy (garmonienyzy) gerúasxkem wariant_ ss\ kyryv gov wis_q: ben part vahv. (uk) =han / =hän, =pa / =pä, toki; b. wera (uk) ni! sanohan toki! Finn kyl\ berykt\m_ s muket kyll\n l@ket\z luysa gin\ kutúsxko ke, soos bordazy kyk goven s t\myn (u^ky ozxy ik azxloz\ kyk primerez): ares_em 1. (odúg a.) yksivuotias =vuotias, =ikäinen; das witx a. piq[ viisitoistavuotias poika, viidentoistaikäinen poika Kyll\sx pu[tross\ usxtúsx kyl t\^et_ s, bi^eso nim_et_ s (sostawnoj naimenowanios), madisxkon_ s (zagadkaos), wizxkyl_ s (poslowicaos) no l\^ytkyl_ s (pogoworkaos) s t\myn kyll\n syëe walaton_ synyz ëo[, kud_ syzly soos tupalo. Berloosyz kykez sloware tros ik s@rymt\ no og_qsa sp. pus_et\n todmost\myn. Wizxkyl_ sl\n no l\^ytkyl_ sl\n finn kyl\ berykt\m_ ssy udmurt_- syzl\sx kyd kynges ke luo, wugyos pu[ky ëo[an pus (=) bere meëak berykt\m_ s intyqmyn, no[ finn kylysx tupamon wizxkyl qke l\^ytkyl [edxymt\ dyr_q, syëe berykt\m_ s skobkat\k s t\- myn: adúon 1. näkeminen, näkemys (sekyt\z a.) kohtalo; onnettomuus, murhe; adúonl\sx ud pegúy sp. kohtaloa ei voi väistää; a. ognaz ug luy sp. = onnettomuus (t. murhe) ei kulje yksin; a. pyd ulysx pot\ sp. onnettomuus ei tule kello kaulassa (= onnettomuus (t. murhe) ilmaantuu jalkojen alta) a. padev kiel. akkusatiivi Jyr_qsx kyll\n kyk no sol\sx qtyr walaton\zly tupasx pu[tros\n primer_ s badúym sxöd to^ka ( ) bere s t\myn. No[ kyl t\^et_ s no muket primer_ s, kud_ syzl\n pu[trossy jyr_qsx kyll\n odúg walaton\zly no ug tupa, romb pus ( ) sxöry intyqmyn. Tat^y ik idiomaos no bi^eso nimkyl_ s (sostawnoj termin_ s) pyrt\myn (u^ky ozxy ik azxloz\ primerez):

18 XVIII bu[ 1. tyhjä; autio; vapaa (dúsx s-sx) väljä, avara (vaatteet) 3. (dunt\k) ilmainen, maksuton 4. turha // turhaa(n) b. wetlyny 1) (bu[en) kulkea (t. käydä) tyhjillään (t. tyhjänä) 2) käydä turhaan b. wal\n ratsain n kyë pron. kielt. (ei) minkäänlainen, (ei) mikään (soly) n. no öwöl (q. ug poty) hän ei välitä (t. pidä väliä) 16. Werasxkon l@ket_ sl\n kyëe kylrad_qn kategorie pyremzy, oglom werasa, nimwo[tos_ sl\n (mestoimeniosl\n) werasxkon l@ket_ sl\n gerúet_ sl\n (so@z_ sl\n), pyrykyl_ sl\n (^asticaosl\n), waz nkyl_ sl\n (mevdometiosl\n), nimber_ sl\n (poslelog_ sl\n), suredankyl_ sl\n (izobrazitelxnoj kyl_ sl\n), py[kylonkyl_ sl\n (zwukopodravaniosl\n) gin\ pusjyl\myn. Muket_ syzl\n soos kul\ luon dyr_qzy gin\ s t\myn, [uom, ogogzyl\sx wis_qn ponna, qke werasxkon l@ket as ponnaz todmo ug luy ke. Nimwo[tos_ sl\n, gerúet_ sl\n no pyrykyl_ sl\n ozxy ik razrqd_ ssy no wozxmat\myn: a I konj. 1. advers. mutta; (öwölton bere) vaan kopl. ja; (öwölton dyr_q) eikä... a II part. 1. interr. entä(s), entäpä(s) interr. ja vahv. mitä, hä(h)... a IV interj. 1. ahaa, aa; ai, kas... asxmeos pron. 1. pers. me (kuulija sisältyy meihin) refl. (mi ik, asxmeos ik) me itse... pumitad adv. ja postp. (sinua) vastaan; p. lyktyny tulla (sinua) vastaan Nimberen ëo[ wal\ktono kylyz niman wo[_etyn (padevyn) ug kutúsxky ke, werasxkon l@ket\z wözy kul\ luisx padev jyl\t\myn na: pumit 1. postp. dat. vastaan, vasten; vastapäätä; vastoin; tölly p. vastatuuleen, vasten tuulta adv. vastaan; p. werany väittää (t. sanoa) vastaan... Karonkyll\n wyvisx qke wyvisxt\m luon\z berykt\mysxtyz walamon ugges ke luy, soku gin\ pus_emyn. Ozxyges ik todmost\myn odúglyko, pört\mpallyko (iteratiwnoj) no troslyko karonkyl_ s: úygyrtyny tr. syleillä, halata jtak, ottaa (t. sulkea) jk syliinsä... úygyr_qny tr. iter. syleillä, halata, halailla úygyr_qsxkyny intr. iter. syleillä (t. halailla, halata) toisiaan...

19 XIX 17. Kyll\n sinonim\z (qke dialekt dublet\z) luon dyr_q, soe "s\reg" pus\n (>) u^kyny ëekt\myn. Syëe kyl_ s, lydúisxly slowarez lqkyt\n uve kuton wylysx, ozxy ik kotxku sqmen beryktysa s t\myn. No[ beryktymt\ soos taëe u^yr_ sy: kuke sinonim_ sl\n kusypsy witx-kuatx baml\sx matynges, qke [er kutúsxkisx kyll\n pu[tros\z slowarxyn badúym inty ke basxt\: koëy[ el. kissa; > pis\j pis\j el. kissa; > koëy[ woval\s vihertävä w vpºr, w vpyr_ m > woval\s Sinonim_ sl\n pu[trossy kyd kynges luon u^yre > pus intye vrt. (ëo[aty) wak^iqt\m s t\myn. Taëe amal\n kuddyr_q karonkyll\sx (otglagolxnoj) nim_ sty glagol\n ëo[atyny ëekt\myn qke \[[o kudkelasqnx matyn luisx kyl_ sty u^kyny d\mlamyn: kun[et kansallislippu; vrt. flag flag lippu; kun f. kansallislippu; vrt. kun[et waktad itseksesi (olla, puhua, miettiä); vrt. waktaz waktady itseksenne (olla, puhua, miettiä); vrt. seur. waktaz itsekseen, itseksensä (hän)... Tros walaton\n (zna^enien) kyll\sx sinonimz\ u^kyny ëekton dyr_q, "s\reg" pus azxyn sylúsx wanx walaton_ syz sinonimezly byd\sak tupalo ke, to^kaen zapqtoj intye kyryv gov (/) pukt\myn: wallapala puhek. 1. yläpuolelle, yläosaan 2. (gurtl\n l@ketaz) kylän yläosaan / > wyllapala 18. Udarenie taëe u^yr_ sy puktyl\myn: kuke so berpumetú kyl_ z\ (sloge) ug usxy: t man 1. (òogak) lyhyessä (t. vähässä) aikaa (t. ajassa), nopeasti... tam vnq tulli... kuke so kyll\n pört\m glasnoj syz wyl\ usxyny bygat\: kuinxn mº 1. pron. indef. (kuinxmy ik) me kaikki kolme, jokainen meistä kolmesta 2. adv. (kuinx kuzq) me kolmisin, me kolmestaan t n kas näin!, tässä näin! úu^ as\st\m_ syn, kuke soos jylpum_qsxko konsonant og_et_- syn, kud_ syzl\n pumazy r, rx, l, lx sonornoj s sylo; kylpum wo[_qkuzy, syëe kyl_ sl\n udarenizy as intyqz wozisxke: kor blx laiva, alus m tr metri

20 XX No[ kuddyr úu^ as\st\m_ sl\n, udarenizy kyll\n berlo zaz ke no ug usxy, kylpum wo[_qkuzy, so kyll\n pumaz wyvyny bygat\. skobkae pyrtysa, tazxy todmost\myn: rmi, rmiq ( rmi= ) armeija;... rmi mynyny mennä asepalvelukseen (t. armeijaan); rmiºn sluvitx karyny suorittaa asepalvelusta, olla armeijassa kªzow (kuzow= ) (auton)kori Kud-og as\st\m kyl_ sl\n nimaz walaton_ ssy pört\m wakyt\ udmurt kyl\ pyremyn no, soos udarenie lasqnx no wis_qsxko. Ozxy ik omonim_ s no udarenizyq pört\mesx luyny bygato: marka I 1. (mark ) (po^ta m.) (posti)merkki 2. (m rka) (wuzl\n pus\z) (tavara)merkki; (sort) laatu m rka II (uks ) markka Wal\ktÚsx primer_ syn, oglom werasa, leksi^eskoj udarenie gin\ s t_qmyn, kotxmar ke no kud-og u^yre so glagoll\sx pört\m kylrad_qn formaoss\ surant\m wylysx qke kyl t\^etl\sx pört\m walaton_ ss\ wis_qn wylysx kul\: gin\ 1. part. vain, ainoastaan; yksistään; ozxº g. vain sillä tavalla; ozxy gin noin vain, muuten vain, ilman aikojaan Kyll\n weransqmyz (proizno[eniez) govtúsxkemezl\sx wis_qsxke ke, [ug wades\zly s\rego wugyos pu[kyn transkripci s t\myn: kon ^no [-[n-] tietysti magnitofon nauhuri, magnetofoni [-ηn-]