UDMURT-FINN KYLSUZXET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UDMURT-FINN KYLSUZXET"

Transkriptio

1

2 Udmurt kun uniwersitet Kyltodon kartografirowanieq laboratoriq Udmurt State University Laboratory of Linguistic Mapping S. A. Maksimow W. I. Danilow S. Saarinen UDMURT-FINN KYLSUZXET l\sx qtyr jyrъqsx kyl Turku 2008

3 Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja Publications of the Department of Finnish and General Linguistics of the University of Turku 79 Sergej Maksimov Vadim Danilov Sirkka Saarinen UDMURTTILAIS-SUOMALAINEN SANAKIRJA yli sanaa Turku 2008

4 Sanakirja on valmistunut Sukukansaohjelman tuella Taitto ja ulkoasu: Eeva Herrala ISBN ISSN Vammalan Kirjapaino Oy 2008

5 Esipuhe Tämä udmurttilais-suomalainen sanakirja on laadittu Turussa Turun yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ja Udmurtian valtionyliopiston yhteistyönä. Vilkkaiden Udmurtian ja Suomen välisten suhteiden kehittymisestä on kulunut jo melkoisesti aikaa. Suomea on alettu opiskella muutamissa Udmurtian korkeakouluissa ja lukioissa, ja udmurttia opiskellaan Suomen yliopistoissa. Niinpä udmurttilais-suomalaisen sanakirjan tarve on jo kauan ollut ilmeinen. Sergej Maksimov ryhtyi laatimaan sanakirjaa v Vadim Danilov liittyi mukaan työhön v Vuosissa mitattuna sanakirja näyttää edistyneen hitaasti, mutta käytännössä sitä tehtiin vuosittain parin kuukauden pituisten stipendikausien aikana, joita karttui yhteensä n. 2,5 vuoden verran. Tällöin työ oli niin intensiivistä, että sanakirjaa laadittiin sekä viikonloppuisin että muiden töiden ohessa. Sirkka Saarinen otti osaa hankkeeseen työn loppuvaiheessa ja tarkasti teoksen suomenkielisen osuuden. Sanakirjan perustaksi otimme vuonna 1948 Moskovassa ilmestyneen udmurttilais-venäläisen sanakirjan (Udmurtsko-russkij slovar'), jossa on noin hakusanaa. Tästä sanakirjasta jätimme pois vain muutamia sovjetismeja. Hakusanoja keräsimme lisää Helsingissä vuonna 1995 ilmestyneestä udmurttilais-englantilais-suomalaisesta sanakirjasta (Udmurt English Finnish Dictionary with a Basic Grammar of Udmurt. Compiled and edited by P. Suihkonen with the cooperation of B. Zagulyayeva and G. Tronina). Sen lisäksi valitsimme melko paljon sanoja Moskovassa v ilmestyneestä udmurttilais-venäläisestä sanakirjasta (Udmurtsko-russkij slovar. Toim. V. M. Vahrušev). Jälkeen päin lisäsimme uudissanoja, erityisesti Udmurtian tasavallan valtioneuvoston puheenjohtajan alaisen termi- ja oikeinkirjoituslautakunnan julkaisemasta ensimmäisestä tiedotteesta. Yhteensä sanakirjaamme on kertynyt yli hakusanaa. Pyrimme kääntämään jokaisen udmurtinkielisen hakusanan monella suomalaisella vastineella, koska käännösvastineet ovat usein laajamerkityksisiä, ja siksi hakusanan ymmärtäminen voi olla suomalaiselle vaikeaa ilman synonyymeja. Toisaalta tällainen käännöstapa auttaa udmurttikäyttäjää omaksumaan suomea syvällisemmin ja nopeammin. Sitä paitsi sanakirjan kokokin edellyttää sanojen perinpohjaista kääntämistä. Jokaisesta huolellisesti tehdystäkin työstä löytyy puutteita, ja niitä voi olla meidänkin sanakirjassamme. A S-kirjaimilla alkavista sanoista vastuussa on ennen kaikkea Sergej Maksimov, ja T Q-kirjaimilla alkavista sanoista vastaa Vadim Danilov.

6 VI Ilman kaikenpuolista tukea tämä työmme ei olisi syntynyt. Siitä haluamme kiittää ennen kaikkea dos. Jorma Luutosta, tutkija Arto Moisiota, HuK Eeva Herralaa, tutkija Vuokko Eirasta ja lehtori Sara Hännikäistä, jotka usein oman työnsä keskeyttäen vastasivat kaikkiin pyyntöihimme ja kysymyksiimme ja pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan auttamaan meitä. Eeva Herralaa kiitämme myös teoksen toimittamisesta painokuntoon. Olemme kiitollisia Kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle (CIMO:lle) sekä M. A. Castrénin seuralle matka-apurahoista. Kiitokset lausumme myös Turun ja Udmurtian yliopistoille ja erityisesti kiitoksen Udmurtian yliopiston kielilaboratorion johtajalle, filologian tohtori R. Š. Nasibullinille, jotka mahdollistivat sanakirjan tekemisen. Turussa 10. elokuuta 2007 Tekijät Azxkyl Ta udmurt-finn kylsuzxet l\sxt\myn Turkuyn, Turku uniwersitetysx finn-ugor kafedral\n no Udmurt kun uniwersitysx kyltodon_q laboratoril\n wal^e uvamenyzy. Tros gin\ dyr ort^iz ni so tyrysen, kuke Udmurt no Finn [aer_ s wiskyn ^yrmyt kusyp_ s gerúasxkizy. Finn kyl\z Udmurt [aerysx kud-og wylú dy[etskonniosyn no gimnaziosyn dy[etyny öd_qzy, no[ udmurt kyl\z finn uniwersitet_ syn. Tain wal^e udmurt-finn kylsuzxetl\n kul\lykez kemalasx [ödske ni wal. Soe l\sxtyny kutskiz S. Maksimow 2000-tÚ are aryn ta uve itúsxkiz W. Danilow. Oglasqnx u^kono ke, slowarx potytozx kema dyr ort^emyn kadx, muket lasqnx, lyd_qno ke, könq dyrly soe l\sxton ponna stipendios wis_qmyn wal, oglom so 2,5 ar mynda gin\ Ozxy ke no, werany kul\, kylsuzxet bordyn sol\n l\sxtúsx syz ëem dyr_q [ut\tskon nunal_ sy no, ozxy ik muket uvez byd\ston qke dy[etskon kuspyn no uvallqzy. Slowarx jylpum_qsxkon wakyt\ soe l\sxton\ pyrisxkiz na Sirkka Saarinen, kudúz uvl\sx finn \skeriz. Kylsuzxetly in_et karysa basxt\myn wal 1948-tÚ are Muskoyn pot\m udmurt-úu^ slowarx (Udmurtsko-russkij slowarx), kudaz 15 pala kyl lyd_qsxke. Ta slowarxysx kud-og sowetizm_ s gin\ l\sxtono kylsuzxet\ öz pyre. Weram slowarxysx kyl_ s bordy watsamyn Helxsinkiyn 1995-tÚ are pot\m udmurt-

7 VII angli-finn slowarxysx kyl_ s (Udmurt English Finnish Dictionary with a basic Grammar Of Udmurt. Compiled and edited by P. Suihkonen with the cooperation of B. Zagulyayeva and G. Tronina). So sqna, tros gin\ kyl byrjimy na 1983-tÚ are Muskoyn pot\m udmurt-úu^ slowarxysx (Udmurtsko-russkij slowarx. Pod red. W. M. Wahru[ewa). Berataz wylx nimkyl_ sty jyl\túmy na, tuvges no Udmurt lxkun Kun Kene[l\n Töroez bordysx nimkyl_ s_q no [oner gov_qsxkon_q \lxkun öril\n pott\m 1-tÚ bi^etysxtyz (Iv kar, 1998). Ozxy kylsuzxetamy 22 qtyr jyr_qsx kyl Udmurt kyl_ sty lu\mez_q kyk-kuinx, kuddyr unoges finn leksemaosyn beryktyny tyr[imy, ugosx ëem dyr_q beryktúsx kyl_ s pasxkyt pu[tros_emesx luo no, jyr_qsx kyll\sx walatonz\ (zna^eniz\) artysx sinonim_ st\k finn lydúisxly walany [ug lu\. Muket lasqnx, weram berykton amal udmurt lydúisxly finn kyl\z murges no òogges ukata ik kylsuzxetl\n bydúalaez no kyl_ sty pyr-po^ berykt\mez kul\ kare. Kotxkyëe tyr[ysa l\sxt\m uvl\n no ëem dyr_q [ek_ syz kyl, ozxyen, milqm uvamy no soos luyny bygato. A S govpus_ syn (bukwaosyn) kutskisx kyl_ s ponna nyrysx ik kyl kut\ S. A. Maksimow, no[ T Q-\n kutskisx syz ponna W. I. Danilow. Pört\m luyt\k, ta uvmyly byd\smyny öj kyldysal. So ponna tau karemmy pot\ nyrysx ik docently Jorma Luutonenly, todos^ily Arto Mojsioly, gumanitar todos_ s_q bakalawrly \wa Herralaly, todos^ily Wuokko jrasly no lektorly Sara Hqnnikqjnenly, kud_ syz dyrz\s valqt\k, ëem dyr_q as uvz\s analtysa, kotxkud kuronmyly wazisxkylúzy no bygat\mzyq tyr[ylúzy. \wa Herralaly ozxy ik tau [uisxkom uvmes pe^atlany qramon karemez ponna. Tau kyl_ s werat\k ug lu Kalykkuspo wo[_qsxkon_q centrly (CIMO-ly) no Finlqndiysx M. A. Kastren nimo d\menlykly uvmes byd\styny wis_qllqm stipendios ponna. Ozxy ik tuv tau Turku no Udmurt uniwersitet_ sl\n kiwalt\t_ ssyly, nimysxtyz tau kyl_ s Udmurt uniwersitetysx kyltodon_q laboratorien kiwaltúsxly, kyltodos_q doktorly R. {. Nasibullinly ta uvmes byd\styny luonlyk kyldyt\mzy ponna. Turku L\sxtÚsx syz

8 VIII Sanakirjan rakenteesta 1. Kaikki hakusanat ovat aakkosjärjestyksessä. Sanapesyeen esimerkkilauseissa hakusana toistuu kokonaisena vain siinä tapauksessa, että se koostuu yhdestä tai kahdesta kirjaimesta. Muuten hakusanan ensimmäinen kirjan ja sen perässä oleva piste korvaavat koko sanan: gurezx vuori; (pi^iges) mäki; iz g. kallio(vuori); meë g. jyrkkä nousu (t. mäki) Homonyymit on sijoitettu eri artikkeleihin ja merkitty roomalaisin numeroin: kur I (pispul\n) kuori, kaarna (lehmuksen) kur II (d\ral\n pasxtalaez) leveys (palttinan, kankaan) kur III: jºr k. minua suututtaa (t. vihastuttaa) Jos yhdysverbien osat voivat erota toisistaan verbin taipuessa, ne on erotettu poikkiviivalla (/): [ªm/potyny iloita, ilahtua, ilostua, tulla iloiseksi, riemuita;... murt kuradúemly [um \n poty! älä iloitse toisen vahingosta! Jos sana ei esiinny itsenäisenä, sen jälkeen seuraa kaksoispiste ja sitten sanaliitto, johon kyseinen sana sisältyy. Samalla tavalla on annettu sanan erilliset merkitykset, jotka syntyvät vain silloin, kun sanaa käytetään joko sanaliitossa tai monikossa: kªn\r k, kun\res: k. u^kyny vilkaista kulmiensa alta, vilkaista alta kulmain (pahantuulisesti) Jos sana tai jokin sen merkitys esiintyvät tavallisesti vain sanaliitossa, tämä on sijoitettu sulkuihin: surym II: (kener s.) aidanseipäiden väli nöky 1. (^yrs n.) (hapan)kerma, smetana; n.) kerma 2. (n. wöj) voi... Jos hakusana esiintyy sekä itsenäisenä että sanaliitossa, sanaliitto on sijoitettu sulkuihin, johon lisätty selityssana myös tai usein: kubo I: (myös ^erson k.) rukki 5. Jos possessiivisuffiksit ja instrumentaalin pääte liittyvät sanaan \-sidevokaalin asemesta y:n avulla, hakusanan jälkeen on sulkuihin sijoitettu yksikön kolmannen persoonan possessiivisuffiksi, ja jos possessiivisuffiksissa, instrumentaalin ja paikallissijojen päätteissä sidevokaalin edessä esiintyy ylimääräinen k tai m, sulkuihin on sijoitettu sanan kokonaismuoto: berwyl (=yz) 1. seuraus, jälki...

9 IX sin (sinmyz) 1. anat. silmä... Joskus sama sana voi taipua eri tavoilla: katx (=ez, =yz) voima (henkinen); kate (q. katxy) byriz, kate (q. katxy) öwöl ni voimani ovat lopussa... ares (=\z, =yz, areskyz) vuotta vanha, =vuotias, (=)ikäinen; ikä... Muutamissa sanoissa ylimääräinen konsonantti esiintyy vain paikallissijoissa, ja tällöin hakusanan jälkeen on sijoitettu sulkuihin sen yksikön kolmannen persoonan possessiivimuoto ja inessiivimuoto: metsä Hakusanalle tai sen merkitykselle on tarpeen mukaan merkitty käyttöala tai tyyliarvo: 1. jakaa fys. halkaista; kem. hajottaa nebylxtok puhek. halv. kömpelys, poropeukalo; nahjus, vetelys asky murt. huomenna; > ëukaze 7. Hakusanan erilaiset merkitykset on erotettu toisistaan lihavoidulla arabialaisella numerolla ja pisteellä ja pesyeessä olevien sanaliittojen merkitykset arabialaisella numerolla ja sulkumerkillä: pyd (=yz) 1. jalka; p. jylyn 1) (sylyny) jalkeilla, seisallaan 2) (wetlyny) jalkaisin, jalan 2. (pöj[url\n lapaez) käpälä Monimerkityksisiä sanoja käännettäessä on udmurttikäyttäjän ymmärtämisen helpottamiseksi jokaisen merkityksen jälkeen sulkuihin sijoitettu kursiivilla kirjoitettuja selityssanoja. Vastaavanlaisia selityksiä on lisätty joidenkin vähän tunnettujen sanojen perään. Suomalaista lukijaa varten selityssanat on sijoitettu samalla tavoin suomeksi: kyskyny 1. (kyskysa nuyny, pottyny) vetää, kiskoa (i[kaltyny) kiskoa (t. kiskaista) (pois), vetää (t. vetäistä) (pois), nyhtää, nyhtäistä (k-sx nasos\n) pumpata (pois); (^e^yez) lingota (hunajaa) (ku\z nxyldyny) kiskoa, kettää, nylkeä (turkki, nahka) kuv. (kiultyny, lu[kany) ottaa omakseen (t. haltuunsa), anastaa 9. Merkitykseltään läheisten käännösten väliin on pantu pilkku, ja etäisemmät tai tyyliltään eroavat sanat on erotettu puolipisteellä. Vaihtoehtoiset käännökset on sijoitettu sulkuihin normaalilla fontilla, niin että ensimmäisen sanan perässä sulun jälkeen on lyhenne t. (tai) ja sen jälkeen toinen sekä joskus kolmaskin sana (ks. yllä oleva esimerkki). Udmurtinkielisissä sanaliitoissa ja lauseissa on t.-lyhenteen asemesta q. (qke):

10 X paj (=yz, =ez) osuus, osa; pae pyrisxkyny (q. pyryny) ryhtyä osakkaaksi Kasvien ja eläinten nimille olemme mahdollisuuksien mukaan pyrkineet löytämään vastineet suomesta. Mutta vaikka Udmurtian kasvit ja eläimet ja erityisesti niiden alalajit ulkonäöltään muistuttavat Suomen vastaavia, ne voivat tieteellisen luokituksen mukaan kuitenkin joskus kuulua eri alalajeihin. Tästä syystä tällaisen sanojen käännöksen perään on tavallisesti lisätty sulkuihin kursiivilla latinalainen nimi, joka viittaa ensisijaisesti hakusanaan: labresbadxpu kasv. hautapaju, kyynelpaju, ritvapaju (Salix elegantissima) italmas kasv. kullero (Trollius); niittykullero (T. europaeus) 10. Jos udmurtin sanan vastinetta ei löydy suomesta tai sanan kääntäminen on hankalaa, hakusanan tai sen merkityksen viereen on sijoitettu selitys. Joidenkin udmurttien kansanelämään liittyvien erikoisesineiden nimet on translitteroitu, ja niiden perään on sulkuihin on lisätty selitys kursiivilla: kali (kartl\n agaezl\n ky[noez) aviomiehen vanhemman veljen vaimo valxyr onom. kuvaa veden lorinaa, solinaa: v. wiqny valua (t. virrata) loristen... aj[on kansat. ajšon (sorokantyyppinen naisen kansallispäähine) 11. Jos hakusana voidaan kääntää eri sanaluokkiin kuuluvilla sanoilla, ne on erotettu toisistaan kahdella vinoviivalla, esim. substantiivi // adjektiivi, adjektiivi // adverbi tai substantiivi // adjektiivi // adverbi : súzxyl syksy // syksyinen, syys= // syksyllä; s. wuiz syksy tuli; s. kuazx syksyinen sää; syksy; s. no[ dy[etskyny mynono syksyllä on taas ruvettava opiskelemaan Suomen vokaaliharmonian takia syntyneet allomorfit ja partikkelivariantit on erotettu vinoviivalla: ben part vahv. (uk) =han / =hän, =pa / =pä, toki; b. wera (uk) ni! sanohan toki! Jos käännösvastine esiintyy vain yhdyssanan osana, sen eteen tai perään on merkitty yhtäläisyysmerkki (ks. myös kahta edellistä esimerkkiä): ares_em 1. (odúg a.) yksivuotias =vuotias, =ikäinen; das witx a. piq[ viisitoistavuotias poika, viidentoistaikäinen poika Hakusanan merkityksiä selittävät sanaliitot, fraasit, arvoitukset, sananlaskut ja sananparret on sijoitettu niiden merkityksien yhteyteen, joihin ne kuuluvat. Kaksi viimeistä esiintyvät sanakirjassa melko harvoin, ja ne on

11 XI merkitty yhteisellä merkinnällä sp. Jos sananlasku tai sananparsi on käännetty samassa funktiossa esiintyvällä suomalaisella vastineella, joka rakenteellisesti eroaa alkuperäisestä, käännöksen perään on sulkuihin yhtäläisyysmerkin (=) jälkeen sijoitettu suora käännös, mutta jos suomesta ei löydy vastinetta, suora käännös on ilman sulkuja: adúon 1. näkeminen, näkemys (sekyt\z a.) kohtalo; onnettomuus, murhe; adúonl\sx ud pegúy sp. kohtaloa ei voi väistää; a. ognaz ug luy sp. = onnettomuus (t. murhe) ei kulje yksin; a. pyd ulysx pot\ sp. onnettomuus ei tule kello kaulassa (= onnettomuus (t. murhe) ilmaantuu jalkojen alta) a. padev kiel. akkusatiivi Jos artikkelissa olevalla sanaliitolla on useita merkityksiä, jotka liittyvät hakusanan eri merkityksiin, ne on sijoitettu ison pisteen ( ) jälkeen. Ne sanaliitot ja muut esimerkit, joiden merkitys ei liity suoraan yhteenkään hakusanan merkitykseen, annetaan ruutumerkin ( ) perässä samoin kuin idiomit ja kiinteät sanaliitot (ks. myös edellinen esimerkki): bu[ 1. tyhjä; autio; vapaa (dúsx s-sx) väljä, avara (vaatteet) 3. (dunt\k) ilmainen, maksuton 4. turha // turhaa(n) b. wetlyny 1) (bu[en) kulkea (t. käydä) tyhjillään (t. tyhjänä) 2) käydä turhaan b. wal\n ratsain n kyë pron. kielt. (ei) minkäänlainen, (ei) mikään (soly) n. no öwöl (q. ug poty) hän ei välitä (t. pidä väliä) 16. Vain hakusanoina olevien apusanojen ja pronominien sanaluokka on yleensä merkitty. Muiden sanaluokka on annettu vain tarpeen mukaan, esimerkiksi toisista erottamiseksi, tai jos se ei ole itsestäänselvä. Pronominien, konjunktioiden ja partikkelien yhteydessä on määritelty myös alalajit: a I konj. 1. advers. mutta; (öwölton bere) vaan kopl. ja; (öwölton dyr_q) eikä... a II part. 1. interr. entä(s), entäpä(s) interr. ja vahv. mitä, hä(h)... a IV interj. 1. ahaa, aa; ai, kas... asxmeos pron. 1. pers. me (kuulija sisältyy meihin) refl. (mi ik, asxmeos ik) me itse... pumitad adv. ja postp. (sinua) vastaan; p. lyktyny tulla (sinua) vastaan Jos postposition täydennys ei ole nominatiivissa, sen sija on annettu sanaluokkalyhenteen perässä:

12 XII pumit 1. postp. dat. vastaan, vasten; vastapäätä; vastoin; tölly p. vastatuuleen, vasten tuulta adv. vastaan; p. werany väittää (t. sanoa) vastaan... Verbin transitiivisuus ja intransitiivisuus on merkitty vain silloin, kun se ei selviä käännöksestä. Samoin perustein on merkitty momentaani-, iteratiivi- ja frekventatiiviverbit: úygyrtyny tr. syleillä, halata jtak, ottaa (t. sulkea) jk syliinsä... úygyr_qny tr. iter. syleillä, halata, halailla úygyr_qsxkyny intr. iter. syleillä (t. halailla, halata) toisiaan Jos sanalla on synonyymi (tai murrevastine), siihen on viitattu kulmamerkillä (>). Jotta sanakirja olisi helppokäyttöinen, synonyymit on yleensä käännetty seuraavia tapauksia lukuun ottamatta: kun synonyymien etäisyys sanakirjassa ei ylitä viittä kuutta sivua tai kun harvoin käytetyn sanan käännös sanakirjassa vie liian iso tilan: koëy[ el. kissa; > pis\j pis\j el. kissa; > koëy[ woval\s vihertävä w vpºr, w vpyr_ m > woval\s Jos synonyymien merkitykset eroavat toisistaan jonkin verran, kulmamerkin asemesta on käytetty lyhennettä vrt. Samoin teonnimiä kehotetaan toisinaan vertaamaan kantaverbiin tai muita sanoja joihinkin merkitykseltään läheisiin sanoihin: kun[et kansallislippu; vrt. flag flag lippu; kun f. kansallislippu; vrt. kun[et waktad itseksesi (olla, puhua, miettiä); vrt. waktaz waktady itseksenne (olla, puhua, miettiä); vrt. seur. waktaz itsekseen, itseksensä (hän) Jos annettu synonyymi viittaa hakusanan useampaan merkitykseen, kulmamerkin edellä on puolipisteen asemesta vinoviiva (/): wallapala puhek. 1. yläpuolelle, yläosaan 2. (gurtl\n kylän yläosaan / > wyllapala 18. Paino on merkitty seuraavissa tapauksissa: kun se ei lankea viimeiselle tavulle: t man 1. (òogak) lyhyessä (t. vähässä) aikaa (t. ajassa), nopeasti... tam vnq tulli... kun se voi osua useammalle sanan vokaalille:

13 XIII kuinxn mº 1. pron. indef. (kuinxmy ik) me kaikki kolme, jokainen meistä kolmesta 2. adv. (kuinx kuzq) me kolmisin, me kolmestaan t n kas näin!, tässä näin! venäläisissä lainoissa, jotka päättyvät konsonanttiyhtymiin, joiden lopussa ovat sonoriset r, rx, l, lx; taivuttaessa tällaisten sanojen paino pysyy paikallaan: kor blx laiva, alus m tr metri Joskus venäläislainojen paino voi taivutettaessa siirtyä viimeiselle tavulle, vaikka se ei nominatiivissa olekaan viimeisellä tavulla. Tämä on merkitty sulkuihin hakusanan perään seuraavalla tavalla: rmi, rmiq ( rmi= ) armeija;... rmi mynyny mennä asepalvelukseen (t. armeijaan); rmiºn sluvitx karyny suorittaa asepalvelusta, olla armeijassa kªzow (kuzow= ) (auton)kori Joidenkin lainasanojen eri merkitykset on lainattu eri aikoina, ja ne voivat erota painoltaankin. Myös homonyymit voivat erota toisistaan painoltaan: marka I 1. (mark ) (po^ta m.) (posti)merkki 2. (m rka) (wuzl\n pus\z) (tavara)merkki; (sort) laatu m rka II (uks ) markka Esimerkkilauseissa ja sanaliitoissa on yleensä merkitty vain leksikaalinen paino, mutta joissakin tapauksissa se on osoitettu, jotteivät verbin eri kieliopilliset muodot menisi sekaisin tai jotta voitaisiin erottaa sanaliiton eri merkitykset: gin\ 1. part. vain, ainoastaan; yksistään; ozxº g. vain sillä tavalla; ozxy gin noin vain, muuten vain, ilman aikojaan Jos sanan ääntäminen poikkeaa kirjoitustavasta, hakasulkuihin on sijoitettu ongelmakohdan transkriptio: kon ^no [-[n-] tietysti magnitofon nauhuri, magnetofoni [-ηn-]

14 XIV Kylsuzxetl\n pu[rad\z sqrysx 1. Wanx jyr_qsx kyl_ s alfawit rad_q puktyl\myn. Kyl statxq pu[kyn kyll\sx walatonz\ usxtúsx primer_ syn jyr_qsx kyl odúgkyk govpusl\sx (bukwal\sx) luon dyr_qz gin\ wylxysx byd\sak s t\myn. Muket u^yr_ sy jyr_qsx kyll\n nyrysetú govpus\z no wözysxtyz to^ka byd\s kyl\z wo[to: gurezx vuori; (pi^iges) mäki; iz g. kallio(vuori); meë g. jyrkkä nousu (t. mäki) Omonim_ s nimaz statxqosyn s t\myn, rim lydpus_ syn todmostysa: kur I (pispul\n) kuori, kaarna (lehmuksen) kur II (d\ral\n pasxtalaez) leveys (palttinan, kankaan) kur III: jºr k. minua suututtaa (t. vihastuttaa) Ku[eto karonkyl_ sl\n (slovnoj glagol_ sl\n) ssy, kylpum wo[_qku, nimaz kutúsxkyny bygato ke, soos kyryv goven (/) wis_qsa s t\myn: [ªm/potyny iloita, ilahtua, ilostua, tulla iloiseksi, riemuita;... murt kuradúemly [um \n poty! älä iloitse toisen vahingosta! Jyr_qsx kyl nimaz ug ke kutúsxky, so bere dwoeto^ie pukt\myn no kyl t\^et (slowoso^etanie) s t\myn, kudúz pu[kyn so kyl kutúsxke. Taëe amal\nges ik rad_qmyn kyll\n nimaz walaton_ ssy (zna^eniossy) no, kud_ syz kyëe ke kyl t\^etyn qke tros lydyn gin\ kyldo: kªn\r k, kun\res: k. u^kyny vilkaista kulmiensa alta, vilkaista alta kulmain (pahantuulisesti) Jyr_qsx kyl qke sol\n kudúz ke walaton\z kotxku sqmen muket kylyn ëo[ kutúsxke ke, syëe kyl t\^et dwoeto^ie bere wugyos pu[ky pukt\myn: surym II: (kener s.) aidanseipään (t. aidantolpan, aidanpylvään) väli nöky 1. (^yrs n.) (hapan)kerma, smetana; n.) kerma 2. (n. wöj) voi... Jyr_qsx kyl kyzxy ke nimaz, ozxy ik muket kylyn ëo[ kutúsxke ke, syëe kyl t\^et dwoeto^ie bere wugyos pu[ky pukt\myn no watsasa myös ozxy ik qke usein ëem dyr_q kyl jyl\t\myn: kubo I: (myös ^erson k.) rukki

15 XV 5. Jyr_qsx kyll\n as_qn affiks_ saz no l\sxton padevl\n it\t_ saz \ (e) gerúasx glasnoj intye y ke kutúsxke, soku so kyl bere wugyos pu[ky odúg lydyn 3-tÚ murtl\n (licol\n) as_qn it\t\z intyqmyn, no[ as_qn, l\sxton no intyez wozxmatúsx padev_ sl\n it\t_ sazy gerúasx glasnoj azxyn k qke m soglasnoj watsasxke ke, soku byd\sak kyll\n tusyz (formaez) s t\myn: berwyl (=yz) 1. seuraus, jälki... sin (sinmyz) 1. anat. silmä... Kuddyr odúg kyl ik pört\m sqmen wo[_qsxkyny bygat\: katx (=ez, =yz) voima (henkinen); kate (q. katxy) byriz, kate (q. katxy) öwöl ni voimani ovat lopussa... ares (=\z, =yz, areskyz) vuotta vanha, =vuotias, (=)ikäinen; ikä... {eros syëe kyl_ s no kud_ syzl\n inty padev_ syn gin\ watsam soglasnoj kyld\, soku syëe jyr_qsx kyl bere wugyos pu[ky as_qn it\t\n no intyqn wo[_etyn formaos pukt\myn: metsä Jyr_qsx kyl bordy qke sol\n walaton\zly kul\ dyr_qz kyll\sx kutúsxkon udyss\ no stilxz\ wozxmatúsx todmoston_ s s tyl\myn: 1. jakaa fys. halkaista; kem. hajottaa nebylxtok puhek. halv. kömpelys, poropeukalo; nahjus, vetelys asky murt. huomenna; > ëukaze 7. Jyr_qsx kyll\n pört\m walaton_ syz zök [rift\n sxörazy sylúsx to^kaen arab lydpus_ syn wis_qmyn, no[ statxq pu[kysx kyl t\^et_ sl\n walaton_ ssy sxörazy sylúsx wugyen arab lydpus_ syn: pyd (=yz) 1. jalka; p. jylyn 1) (sylyny) seisallaan 2) (wetlyny) jalkeilla (pöj[url\n lapaez) käpälä Pasxkyt pu[tros\n kyl_ sty beryktyku, udmurt lydúisxly kanxyl\n walan wylysx, walaton\zly byd\ kotxku sqmen wugyos pu[kyn kursiwen wal\ktúsx kyl_ s s t\myn; syëe wal\kton_ s kudog todmot\mges kyl_ s bere no watsamyn. Finn lydúisx ponna wal\kton kyl_ s syëe amal\n ik finn kylyn s t_qmyn: kyskyny 1. (kyskysa nuyny, pottyny) vetää, kiskoa (i[kaltyny) kiskoa (t. kiskaista) (pois), vetää (t. vetäistä) (pois), nyhtää, nyhtäistä (k-sx nasos\n) pumpata (pois); (^e^yez) lingota (hunajaa) (ku\z nxyldyny) kiskoa, kettää, nylkeä

16 XVI (turkki, nahka) kuv. (kiultyny, lu[kany) ottaa omakseen (t. haltuunsa), anastaa 9. Walatonzyq matysx berykt\m_ s (perewod_ s) wis_qsx pus\n (zapqtoen) kyd kysx syzges qke stilx lasqnx pört\m luisx syz to^kaen zapqtoen. rkyn (fakulxtatiw) berykt\m_ s wugyos pu[kyn og[ory [rift\n s t\myn. Statxqos pu[kysx ogogz\s wo[túsx kyl_ s tazxy rad_qmyn: nyrysez börsxy wugy bere t. (tai qke ) govpus no sobere kyketúez (kuddyr kuinetúez no) kyl (u^ky wylúysx primerez). Udmurt kyl t\^et_ syn no [uos_ syn (predloveniosyn) syëe u^yre t. intye q. (qke) kursiwen govpus syl\: paj (=yz, =ez) osuus, osa; pae pyrisxkyny (q. pyryny) ryhtyä osakkaaksi Budos_ sl\n no lulos_ sl\n (viwotnoj sl\n) nim_ ssyly bygat\mmyq finn kylysx tupamon nim_ s [edxtyny tyr[imy, ozxy ke no Udmurtiysx budos_ s no lulos_ s, ukata ik wek^i jös_ syz (wid_ syz), wyltussyq Finlqndiysx syzly kelx[o ke no, kud-og u^yre todos klassifikaciq pört\m jös_ s luyny bygato. Soin s\ren taëe kyl_ sly finn berykt\m_ s bere kotxku sqmen jyl\t\myn na wugyos pu[ky kursiwen latin nim_ s, kud_ syz nyrysx ik beryktono udmurt kylly tupalo: labresbadxpu kasv. hautapaju, kyynelpaju, ritvapaju (Salix elegantissima) italmas kasv. kullero (Trollius); niittykullero (T. europaeus) 10. Finn kylysx udmyrt kylly tupasez leksema ug ke, qke kyl\z [ug beryktyny, soku so kylly qke walaton\zly wal\kton s t\myn. No[ udmurt kalykl\n ulon\nyz gerúasxkem kud-og aspört\m arberiosl\n nim_ ssy beryktyt\k latin govpus_ syn pyrt\myn no sobere wugyos pu[ky kursiwen wal\kton jyl\t\myn: kali (kartl\n agaezl\n ky[noez) aviomiehen vanhemman veljen vaimo valxyr onom. kuvaa veden lorinaa, solinaa: v. wiqny valua (t. virrata) loristen... aj[on kansat. ajšon (sorokantyyppinen naisen kansallispäähine) 11. Jyr_qsx kyll\sx finn perewod_ syzl\sx pört\m kyltodon kategorioss\s kyk kyryv wallin gov_ s makenimez //

17 XVII todmetnimez, todmetnimez // sqmkyl\z qke makenimez // todmetnimez // sqmkyl\z: súzxyl syksy // syksyinen, syys= // syksyllä; s. wuiz syksy tuli; s. kuazx syksyinen sää; syksy; s. no[ dy[etskyny mynono syksyllä on taas ruvettava opiskelemaan Finn kylyn morfemaosl\sx no kud-og pyrykyl_ sl\sx (^asticaosl\sx) glasnoj sl\n tupytlykenyzy (garmonienyzy) gerúasxkem wariant_ ss\ kyryv gov wis_q: ben part vahv. (uk) =han / =hän, =pa / =pä, toki; b. wera (uk) ni! sanohan toki! Finn kyl\ berykt\m_ s muket kyll\n luysa gin\ kutúsxko ke, soos bordazy kyk goven s t\myn (u^ky ozxy ik azxloz\ kyk primerez): ares_em 1. (odúg a.) yksivuotias =vuotias, =ikäinen; das witx a. piq[ viisitoistavuotias poika, viidentoistaikäinen poika Kyll\sx pu[tross\ usxtúsx kyl t\^et_ s, bi^eso nim_et_ s (sostawnoj naimenowanios), madisxkon_ s (zagadkaos), wizxkyl_ s (poslowicaos) no l\^ytkyl_ s (pogoworkaos) s t\myn kyll\n syëe walaton_ synyz ëo[, kud_ syzly soos tupalo. Berloosyz kykez sloware tros ik no og_qsa sp. pus_et\n todmost\myn. Wizxkyl_ sl\n no l\^ytkyl_ sl\n finn kyl\ berykt\m_ ssy udmurt_- syzl\sx kyd kynges ke luo, wugyos pu[ky ëo[an pus (=) bere meëak berykt\m_ s intyqmyn, no[ finn kylysx tupamon wizxkyl qke l\^ytkyl [edxymt\ dyr_q, syëe berykt\m_ s skobkat\k s t\- myn: adúon 1. näkeminen, näkemys (sekyt\z a.) kohtalo; onnettomuus, murhe; adúonl\sx ud pegúy sp. kohtaloa ei voi väistää; a. ognaz ug luy sp. = onnettomuus (t. murhe) ei kulje yksin; a. pyd ulysx pot\ sp. onnettomuus ei tule kello kaulassa (= onnettomuus (t. murhe) ilmaantuu jalkojen alta) a. padev kiel. akkusatiivi Jyr_qsx kyll\n kyk no sol\sx qtyr walaton\zly tupasx pu[tros\n primer_ s badúym sxöd to^ka ( ) bere s t\myn. No[ kyl t\^et_ s no muket primer_ s, kud_ syzl\n pu[trossy jyr_qsx kyll\n odúg walaton\zly no ug tupa, romb pus ( ) sxöry intyqmyn. Tat^y ik idiomaos no bi^eso nimkyl_ s (sostawnoj termin_ s) pyrt\myn (u^ky ozxy ik azxloz\ primerez):

18 XVIII bu[ 1. tyhjä; autio; vapaa (dúsx s-sx) väljä, avara (vaatteet) 3. (dunt\k) ilmainen, maksuton 4. turha // turhaa(n) b. wetlyny 1) (bu[en) kulkea (t. käydä) tyhjillään (t. tyhjänä) 2) käydä turhaan b. wal\n ratsain n kyë pron. kielt. (ei) minkäänlainen, (ei) mikään (soly) n. no öwöl (q. ug poty) hän ei välitä (t. pidä väliä) 16. Werasxkon sl\n kyëe kylrad_qn kategorie pyremzy, oglom werasa, nimwo[tos_ sl\n (mestoimeniosl\n) werasxkon sl\n gerúet_ sl\n sl\n), pyrykyl_ sl\n (^asticaosl\n), waz nkyl_ sl\n (mevdometiosl\n), nimber_ sl\n (poslelog_ sl\n), suredankyl_ sl\n (izobrazitelxnoj kyl_ sl\n), py[kylonkyl_ sl\n (zwukopodravaniosl\n) gin\ pusjyl\myn. Muket_ syzl\n soos kul\ luon dyr_qzy gin\ s t\myn, [uom, ogogzyl\sx wis_qn ponna, qke werasxkon as ponnaz todmo ug luy ke. Nimwo[tos_ sl\n, gerúet_ sl\n no pyrykyl_ sl\n ozxy ik razrqd_ ssy no wozxmat\myn: a I konj. 1. advers. mutta; (öwölton bere) vaan kopl. ja; (öwölton dyr_q) eikä... a II part. 1. interr. entä(s), entäpä(s) interr. ja vahv. mitä, hä(h)... a IV interj. 1. ahaa, aa; ai, kas... asxmeos pron. 1. pers. me (kuulija sisältyy meihin) refl. (mi ik, asxmeos ik) me itse... pumitad adv. ja postp. (sinua) vastaan; p. lyktyny tulla (sinua) vastaan Nimberen ëo[ wal\ktono kylyz niman wo[_etyn (padevyn) ug kutúsxky ke, werasxkon wözy kul\ luisx padev jyl\t\myn na: pumit 1. postp. dat. vastaan, vasten; vastapäätä; vastoin; tölly p. vastatuuleen, vasten tuulta adv. vastaan; p. werany väittää (t. sanoa) vastaan... Karonkyll\n wyvisx qke wyvisxt\m luon\z berykt\mysxtyz walamon ugges ke luy, soku gin\ pus_emyn. Ozxyges ik todmost\myn odúglyko, pört\mpallyko (iteratiwnoj) no troslyko karonkyl_ s: úygyrtyny tr. syleillä, halata jtak, ottaa (t. sulkea) jk syliinsä... úygyr_qny tr. iter. syleillä, halata, halailla úygyr_qsxkyny intr. iter. syleillä (t. halailla, halata) toisiaan...

19 XIX 17. Kyll\n sinonim\z (qke dialekt dublet\z) luon dyr_q, soe "s\reg" pus\n (>) u^kyny ëekt\myn. Syëe kyl_ s, lydúisxly slowarez lqkyt\n uve kuton wylysx, ozxy ik kotxku sqmen beryktysa s t\myn. No[ beryktymt\ soos taëe u^yr_ sy: kuke sinonim_ sl\n kusypsy witx-kuatx baml\sx matynges, qke [er kutúsxkisx kyll\n pu[tros\z slowarxyn badúym inty ke basxt\: koëy[ el. kissa; > pis\j pis\j el. kissa; > koëy[ woval\s vihertävä w vpºr, w vpyr_ m > woval\s Sinonim_ sl\n pu[trossy kyd kynges luon u^yre > pus intye vrt. (ëo[aty) wak^iqt\m s t\myn. Taëe amal\n kuddyr_q karonkyll\sx (otglagolxnoj) nim_ sty glagol\n ëo[atyny ëekt\myn qke \[[o kudkelasqnx matyn luisx kyl_ sty u^kyny d\mlamyn: kun[et kansallislippu; vrt. flag flag lippu; kun f. kansallislippu; vrt. kun[et waktad itseksesi (olla, puhua, miettiä); vrt. waktaz waktady itseksenne (olla, puhua, miettiä); vrt. seur. waktaz itsekseen, itseksensä (hän)... Tros walaton\n (zna^enien) kyll\sx sinonimz\ u^kyny ëekton dyr_q, "s\reg" pus azxyn sylúsx wanx walaton_ syz sinonimezly byd\sak tupalo ke, to^kaen zapqtoj intye kyryv gov (/) pukt\myn: wallapala puhek. 1. yläpuolelle, yläosaan 2. (gurtl\n kylän yläosaan / > wyllapala 18. Udarenie taëe u^yr_ sy puktyl\myn: kuke so berpumetú kyl_ z\ (sloge) ug usxy: t man 1. (òogak) lyhyessä (t. vähässä) aikaa (t. ajassa), nopeasti... tam vnq tulli... kuke so kyll\n pört\m glasnoj syz wyl\ usxyny bygat\: kuinxn mº 1. pron. indef. (kuinxmy ik) me kaikki kolme, jokainen meistä kolmesta 2. adv. (kuinx kuzq) me kolmisin, me kolmestaan t n kas näin!, tässä näin! úu^ as\st\m_ syn, kuke soos jylpum_qsxko konsonant og_et_- syn, kud_ syzl\n pumazy r, rx, l, lx sonornoj s sylo; kylpum wo[_qkuzy, syëe kyl_ sl\n udarenizy as intyqz wozisxke: kor blx laiva, alus m tr metri

20 XX No[ kuddyr úu^ as\st\m_ sl\n, udarenizy kyll\n berlo zaz ke no ug usxy, kylpum wo[_qkuzy, so kyll\n pumaz wyvyny bygat\. skobkae pyrtysa, tazxy todmost\myn: rmi, rmiq ( rmi= ) armeija;... rmi mynyny mennä asepalvelukseen (t. armeijaan); rmiºn sluvitx karyny suorittaa asepalvelusta, olla armeijassa kªzow (kuzow= ) (auton)kori Kud-og as\st\m kyl_ sl\n nimaz walaton_ ssy pört\m wakyt\ udmurt kyl\ pyremyn no, soos udarenie lasqnx no wis_qsxko. Ozxy ik omonim_ s no udarenizyq pört\mesx luyny bygato: marka I 1. (mark ) (po^ta m.) (posti)merkki 2. (m rka) (wuzl\n pus\z) (tavara)merkki; (sort) laatu m rka II (uks ) markka Wal\ktÚsx primer_ syn, oglom werasa, leksi^eskoj udarenie gin\ s t_qmyn, kotxmar ke no kud-og u^yre so glagoll\sx pört\m kylrad_qn formaoss\ surant\m wylysx qke kyl t\^etl\sx pört\m walaton_ ss\ wis_qn wylysx kul\: gin\ 1. part. vain, ainoastaan; yksistään; ozxº g. vain sillä tavalla; ozxy gin noin vain, muuten vain, ilman aikojaan Kyll\n weransqmyz (proizno[eniez) govtúsxkemezl\sx wis_qsxke ke, [ug wades\zly s\rego wugyos pu[kyn transkripci s t\myn: kon ^no [-[n-] tietysti magnitofon nauhuri, magnetofoni [-ηn-]

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

11th International Congress for Finno-Ugric Studies

11th International Congress for Finno-Ugric Studies 11th International Congress for Finno-Ugric Studies VIRSU symposium 9.-14.8.2010 Piliscsaba Corpus-based Analysis of how Swedish-speaking students learning Finnish use the local cases in text production

Lisätiedot

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö. 1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ 2 20 3 4 5 77 6 7 65 68 8 Cambridge Idioms Dictionary / [ d E Walter] Cambridge : CUP, 2006 505 p 9 Oxford Dictionary of Idioms / [ d J Siefring] Oxford : OUP, 2005 340 p 10 Oxford Idioms Dictionary for

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Liitepartikkelit Sisältö

Liitepartikkelit Sisältö Liitepartikkelit Sisältö Alkusanat...2 1 Partikkelit yleinen katsaus...3 2 Liitepartikkelit...4 2.1 Liitepartikkelien ominaisuuksia...4 3 Liitepartikkelien lista ja niiden käyttö lauseissa...5 3.1 Ensimmäisen

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

207 K. kolúsxkyny astua harhaan veteen (t. lumeen), mulahtaa, kastua jaloistaan. kastua jaloistaan (vasten tahtoaan),

207 K. kolúsxkyny astua harhaan veteen (t. lumeen), mulahtaa, kastua jaloistaan. kastua jaloistaan (vasten tahtoaan), 207 K yttää 2. (söryny) särkeä, rikkoa (näpäyttäen) 3. (kok^altyny) nokkaista kol 1. (wak^i majyg) seiväs 2. murt. (wazerpinx) torahammas (petoeläimen), raateluhammas kolan 1. kahlaaminen, kahlaus 2. (kolanni)

Lisätiedot

Oulun Lyseon lukio/kirjalista 2012-2013

Oulun Lyseon lukio/kirjalista 2012-2013 Oulun Lyseon lukio/kirjalista 2012-2013 ÄIDINKIELI ÄI 1: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus SEKÄ Särmä. Tehtäviä 1 ÄI 2: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus SEKÄ Särmä. Tehtäviä 2 ÄI 3: Särmä. Suomen

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

HYVINKÄÄN YHTEISKOULUN LUKION KIRJALISTA LV. 2015-2016. tai vastaavat sähköiset oppikirjat kaikissa aineissa BIOLOGIA. BIOS 1 kurssi 1 SanomaPro

HYVINKÄÄN YHTEISKOULUN LUKION KIRJALISTA LV. 2015-2016. tai vastaavat sähköiset oppikirjat kaikissa aineissa BIOLOGIA. BIOS 1 kurssi 1 SanomaPro HYVINKÄÄN YHTEISKOULUN LUKION KIRJALISTA LV. 2015-2016 tai vastaavat sähköiset oppikirjat kaikissa aineissa BIOLOGIA BIOS 1 kurssi 1 SanomaPro BIOS 2 kurssi 2 SanomaPro BIOS 3 kurssi 3 SanomaPro BIOS 4

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN LUKIO LUKUVUOSI 2015-2016 OPPIKIRJAT. Kurssi Kirjan nimi Kust. ISBN

SONKAJÄRVEN LUKIO LUKUVUOSI 2015-2016 OPPIKIRJAT. Kurssi Kirjan nimi Kust. ISBN SONKAJÄRVEN LUKIO LUKUVUOSI 2015-2016 OPPIKIRJAT Kurssi Kirjan nimi Kust. ISBN ÄIDINKIELI Kurssit 1-10 Särmä: Suomen kieli ja kirj. Kielenhuolto O 978-951-1265863 Kurssit 1-10 Särmä: Suomen kieli ja kirjallisuus,

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

437 S. s mwol symboli, vertauskuva, tunnus

437 S. s mwol symboli, vertauskuva, tunnus 437 S sikyj el. jouhimato (Gordius aquaticus) sikyë mets. ansa, paula (lintujen pyydystämiseksi) sil koll. 1. (kös ulwaj, pogram pispuos) risut, oksat (maassa); rytö, kaatunut puu (pieni), ryteikkö, murrokko

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Oppikirjat lukuvuonna 2015 2016

Oppikirjat lukuvuonna 2015 2016 Oppikirjat lukuvuonna 2015 2016 Äidinkieli ja kirjallisuus Älä hanki valmiiksi täytettyjä oppikirjoja. Niiden käyttö on esimerkiksi vieraissa kielissä kielletty. kurssit 1 9: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi LIITE.. Pek ka ti injun Heik rä npe ä nper kkaa u u L joki Kylä L LIITE.. i aar Na u ska ang as ik ju Koi vuh ar Ru u tti Mä nt Väi nöl ä y lä Ma rtta Vai n io n ine Tor v o Paa tti Las si ik ko Kem inm

Lisätiedot

TURENGIN TOIMIPISTE: LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2016 2017

TURENGIN TOIMIPISTE: LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2016 2017 TURENGIN TOIMIPISTE: LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2016 2017 VANHAN OPETUSSUUNNITELMAN KURSSIT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS äidinkielen ja kirjallisuuden kursseille Äi1 Äi9 voi painetun Särmä oppikirjan ja

Lisätiedot

UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN KURSSIT

UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN KURSSIT JANAKKALAN LUKION TERVAKOSKEN TOIMIPISTEEN KIRJAT LUKUVUOSI 2016-17 KANNETTAVA TIETOKONE (1.vuoden opiskelijat, tiedote tulossa Wilmaan ja verkkosivuille) UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN KURSSIT Aine Kurssi Kirjan

Lisätiedot

KIELIKarhu harjoituskirja

KIELIKarhu harjoituskirja KIELikarhu Harjoituskirja A ella luokkaretkellä 55 Ella luokkaretkellä 1 Etsi ja tutki parisi kanssa tekstikirjan kappaleen ihmisten, eläinten ja paikkojen nimiä Miten ne on kirjoitettu? Tutki erityisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelma (ops) vaihtuu syksystä 2016. Jos aloitat nyt lukion, hankit pääsääntöisesti kirjoja, jotka on merkitty sanoilla uusi ops.

Opetussuunnitelma (ops) vaihtuu syksystä 2016. Jos aloitat nyt lukion, hankit pääsääntöisesti kirjoja, jotka on merkitty sanoilla uusi ops. HYVINKÄÄN YHTEISKOULUN LUKION AIKUISLINJAN KIRJALISTA LV. 2016-2017 Opetussuunnitelma (ops) vaihtuu syksystä 2016. Jos aloitat nyt lukion, hankit pääsääntöisesti kirjoja, jotka on merkitty sanoilla uusi

Lisätiedot

AIKUISLINJAN OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2016 2017

AIKUISLINJAN OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2016 2017 AIKUISLINJAN OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2016 2017 LOPS2016 = Lukion opetussuunnitelma, otetaan käyttöön syksyllä 2016 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS: ÄI0: Ei oppikirjaa. Materiaali jaetaan kurssin aikana. ÄI1:

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012 arjen aakkoset b a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck turun kristillinen opisto 2012 1 { Tekijät: Julkaisija: isbn 978-952-5803-23-5 Paino: 2 SISÄLTÖ Opettajalle...7 Aakkoset

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2016/2017

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2016/2017 NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2016/2017 Kysykää painettujen kirjojen ja digikirjojen pakettitarjouksia! AINE ÄIDINKIELI 1-3 Jukola Tekstioppi, Sanoma Pro 1 Jukola 1, Sanoma Pro 2 Jukola 2, Sanoma

Lisätiedot

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja Työsuojelu- ja 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 3 28.05.2015 yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus 10 21.09.2015 Työsuojelu- ja 3 26.11.2015

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET

PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET I FIFA:N SÄÄNNÖT Pärnu Summer Cup 2013 järjestetään FIFA:n jalkapallon sääntökirjan pelisääntöjen (FIFA Laws of the Game 2012/2013: http://www.fifa.com/mm/document/affederation/generic/81/42/36/lawsofthegame_2012_e.pdf)

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Kurssi Kirjan nimi Kust. Kirjan ISBN Hinta

Kurssi Kirjan nimi Kust. Kirjan ISBN Hinta IISALMEN LYSEO DIGIKIRJALISTA 2016-2017 Oppikirja-alennus koskee vain painettuja kotimaisia kirjoja. Suomalaisen Kirjakaupan verkkokaupan kautta voi ostaa ja ladata Otavan digikirjoja. Suomalaisen Kirjakaupan

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta ! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

Liedon lukio OPPIKIRJAT Lv. 2015-16 28/5-15

Liedon lukio OPPIKIRJAT Lv. 2015-16 28/5-15 Liedon lukio OPPIKIRJAT Lv. 2015-16 28/5-15 Oppikirjojen sähköisen version käyttö painetun kirjan rinnalla on mahdollista ao. aineen opettajan ohjeistuksen mukaisesti. Pääsääntöisesti käytössä ovat vielä

Lisätiedot

Huomioi, että muutokset ovat vielä mahdollisia. Lisätietoja kurssien opettajilta. OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN BIOLOGIA BI

Huomioi, että muutokset ovat vielä mahdollisia. Lisätietoja kurssien opettajilta. OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN BIOLOGIA BI Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 06-07, opetussuunnitelma otettu käyttöön 00 Huomioi, että muutokset ovat vielä mahdollisia. Lisätietoja kurssien opettajilta. OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2015/2016

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2015/2016 NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2015/2016 AINE ÄIDINKIELI 1-9 Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus, OTAVA 978-951-1-23436-4 1-3 Särmä, Kielenhuolto, OTAVA 978-951-1-26586-3 3 Särmä, Tehtäviä 3, OTAVA

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016

HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016 HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016 MAANTIETO - Lukion maantiede Ge 1, Sininen planeetta (Otava) - Lukion maantiede Ge 2, Yhteinen maailma (Otava) - Lukion maantiede 3, Ge 3, Riskien maailma (Otava) - Lukion

Lisätiedot

SUOMESSA JULKAISTU KIRJALLISUUS 2000

SUOMESSA JULKAISTU KIRJALLISUUS 2000 SUOMESSA JULKAISTU KIRJALLISUUS 2000 2000 Yleisteokset 193 12 19 224 Filosofia, psykologia 234 3 18 255 Uskonto 258 13 19 290 Sosiologia, tilastotiede 137 6 31 174 Politiikka, kansantalous 474 22 183 679

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto Lauri Kettunen: liivin vahalieriöäänitteet Kirjallisuutta: Kettunen, Lauri 1920: Liiviläis-matkalta. Virittäjä 24: 111 119. Kettunen, Lauri

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

ILTA-, MONIMUOTO- JA VERKKO-OPETUS

ILTA-, MONIMUOTO- JA VERKKO-OPETUS ÄIDINKIELI ÄI 1 SÄRMÄ - Suomen kieli ja kirjallisuus 978-951-1-23436-4 uusi ops ÄI 2 SÄRMÄ - Suomen kieli ja kirjallisuus 978-951-1-23436-4 uusi ops ÄI 3 ÄI 4 ÄI5 ÄI6 Kurssivihko 8 WSOY 951-0-29901-4 ÄI

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

KAITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2014 2015

KAITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2014 2015 KAITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2014 2015 O = Otava E = Edita K = Kustannus Oy KK = Kustannuskiila SP = Sanoma Pro SKS = Suomal.kirjall.seura *Oppikirjat voi hankkia perinteisinä kirjoina tai sähköisinä oppikirjoina*

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Selite ruotsiksi eli Nimi ruotsiksi. Provet i modersmålet, Franska, medellång. Engelska, medellång. lärokurs. Grekiska, kort lärokurs

Selite ruotsiksi eli Nimi ruotsiksi. Provet i modersmålet, Franska, medellång. Engelska, medellång. lärokurs. Grekiska, kort lärokurs KOEYHDISTELMÄROOLI Koe Aine Kokeen taso Koeryhmä Selite suomeksi eli Nimi Selite ruotsiksi eli Nimi ruotsiksi O RU Z 91 Äidinkielen koe, ruotsi svenska Svenska som O5 RU Z 92 Ruotsi toisena kielenä andraspråk

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

K AITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2015 2016

K AITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2015 2016 K AITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2015 2016 O = Otava E = Edita K = Kustannus Oy KK = Kustannuskiila SP = Sanoma Pro SKS = Suomal.kirjall.seura *Oppikirjat voi hankkia perinteisinä kirjoina tai sähköisinä oppikirjoina*

Lisätiedot

Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 2014-2015

Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 2014-2015 Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 01-015 OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN BIOLOGIA 1 BIOS1, Eliömaailma (Uusin painos 01) Sanoma Pro 6-19-8 BIOLOGIA, Elämä (uusi OPS) BI BIOLOGIA, Ympäristöekologia

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen.

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen. Rakkaat ystävät, On ilo kirjoittaa teille kaikille taas. Haluan käyttää tämän tilaisuuden jakaakseni kanssanne iloni siitä että lapset ovat viimeinkin päässet vierailulle. (Niin kuin yllä olevasta kuvasta

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

NAKKILAN LUKION OPPIKIRJALISTA LV. 2015-16

NAKKILAN LUKION OPPIKIRJALISTA LV. 2015-16 NAKKILAN LUKIO 22.5.2014 1 (4) Printie 13 29250 NAKKILA NAKKILAN LUKION OPPIKIRJALISTA LV. 2015-16 Oppiaine Oppikirja Kurssi Kustantaja ISBN ÄIDINKIELI Särmä Sumen kieli ja kirjallisuus P Otava 978-951-1-23436-4

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

ILTA-, MONIMUOTO- JA VERKKO-OPETUS

ILTA-, MONIMUOTO- JA VERKKO-OPETUS ÄIDINKIELI äi01 opettajan oma materiaali starttilukio äi02 opettajan oma materiaali starttilukio äi03 opettajan oma materiaali starttilukio äi04 opettajan oma materiaali starttilukio äi05 opettajan oma

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Opetussuunnitelma (ops) vaihtuu syksystä 2016. Jos aloitat nyt lukion, hankit pääsääntöisesti kirjoja, jotka on merkitty sanoilla uusi ops.

Opetussuunnitelma (ops) vaihtuu syksystä 2016. Jos aloitat nyt lukion, hankit pääsääntöisesti kirjoja, jotka on merkitty sanoilla uusi ops. HYVINKÄÄN YHTEISKOULUN LUKION KIRJALISTA LV. 2016-2017 Opetussuunnitelma (ops) vaihtuu syksystä 2016. Jos aloitat nyt lukion, hankit pääsääntöisesti kirjoja, jotka on merkitty sanoilla uusi ops. Mikäli

Lisätiedot

Lukion kirjaluettelo (12.6.2015)

Lukion kirjaluettelo (12.6.2015) Lukion kirjaluettelo (2.6.205) Käytettävät oppikirjat lukuvuonna 205-206 * Hankittu lv 203-204 koulun toimesta, perinteinen oppikirja. Annetaan lainaksi kurssin ajaksi, jonka jälkeen ne kerätään pois.

Lisätiedot