UDMURT-FINN KYLSUZXET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UDMURT-FINN KYLSUZXET"

Transkriptio

1

2 Udmurt kun uniwersitet Kyltodon kartografirowanieq laboratoriq Udmurt State University Laboratory of Linguistic Mapping S. A. Maksimow W. I. Danilow S. Saarinen UDMURT-FINN KYLSUZXET l\sx qtyr jyrъqsx kyl Turku 2008

3 Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja Publications of the Department of Finnish and General Linguistics of the University of Turku 79 Sergej Maksimov Vadim Danilov Sirkka Saarinen UDMURTTILAIS-SUOMALAINEN SANAKIRJA yli sanaa Turku 2008

4 Sanakirja on valmistunut Sukukansaohjelman tuella Taitto ja ulkoasu: Eeva Herrala ISBN ISSN Vammalan Kirjapaino Oy 2008

5 Esipuhe Tämä udmurttilais-suomalainen sanakirja on laadittu Turussa Turun yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ja Udmurtian valtionyliopiston yhteistyönä. Vilkkaiden Udmurtian ja Suomen välisten suhteiden kehittymisestä on kulunut jo melkoisesti aikaa. Suomea on alettu opiskella muutamissa Udmurtian korkeakouluissa ja lukioissa, ja udmurttia opiskellaan Suomen yliopistoissa. Niinpä udmurttilais-suomalaisen sanakirjan tarve on jo kauan ollut ilmeinen. Sergej Maksimov ryhtyi laatimaan sanakirjaa v Vadim Danilov liittyi mukaan työhön v Vuosissa mitattuna sanakirja näyttää edistyneen hitaasti, mutta käytännössä sitä tehtiin vuosittain parin kuukauden pituisten stipendikausien aikana, joita karttui yhteensä n. 2,5 vuoden verran. Tällöin työ oli niin intensiivistä, että sanakirjaa laadittiin sekä viikonloppuisin että muiden töiden ohessa. Sirkka Saarinen otti osaa hankkeeseen työn loppuvaiheessa ja tarkasti teoksen suomenkielisen osuuden. Sanakirjan perustaksi otimme vuonna 1948 Moskovassa ilmestyneen udmurttilais-venäläisen sanakirjan (Udmurtsko-russkij slovar'), jossa on noin hakusanaa. Tästä sanakirjasta jätimme pois vain muutamia sovjetismeja. Hakusanoja keräsimme lisää Helsingissä vuonna 1995 ilmestyneestä udmurttilais-englantilais-suomalaisesta sanakirjasta (Udmurt English Finnish Dictionary with a Basic Grammar of Udmurt. Compiled and edited by P. Suihkonen with the cooperation of B. Zagulyayeva and G. Tronina). Sen lisäksi valitsimme melko paljon sanoja Moskovassa v ilmestyneestä udmurttilais-venäläisestä sanakirjasta (Udmurtsko-russkij slovar. Toim. V. M. Vahrušev). Jälkeen päin lisäsimme uudissanoja, erityisesti Udmurtian tasavallan valtioneuvoston puheenjohtajan alaisen termi- ja oikeinkirjoituslautakunnan julkaisemasta ensimmäisestä tiedotteesta. Yhteensä sanakirjaamme on kertynyt yli hakusanaa. Pyrimme kääntämään jokaisen udmurtinkielisen hakusanan monella suomalaisella vastineella, koska käännösvastineet ovat usein laajamerkityksisiä, ja siksi hakusanan ymmärtäminen voi olla suomalaiselle vaikeaa ilman synonyymeja. Toisaalta tällainen käännöstapa auttaa udmurttikäyttäjää omaksumaan suomea syvällisemmin ja nopeammin. Sitä paitsi sanakirjan kokokin edellyttää sanojen perinpohjaista kääntämistä. Jokaisesta huolellisesti tehdystäkin työstä löytyy puutteita, ja niitä voi olla meidänkin sanakirjassamme. A S-kirjaimilla alkavista sanoista vastuussa on ennen kaikkea Sergej Maksimov, ja T Q-kirjaimilla alkavista sanoista vastaa Vadim Danilov.

6 VI Ilman kaikenpuolista tukea tämä työmme ei olisi syntynyt. Siitä haluamme kiittää ennen kaikkea dos. Jorma Luutosta, tutkija Arto Moisiota, HuK Eeva Herralaa, tutkija Vuokko Eirasta ja lehtori Sara Hännikäistä, jotka usein oman työnsä keskeyttäen vastasivat kaikkiin pyyntöihimme ja kysymyksiimme ja pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan auttamaan meitä. Eeva Herralaa kiitämme myös teoksen toimittamisesta painokuntoon. Olemme kiitollisia Kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle (CIMO:lle) sekä M. A. Castrénin seuralle matka-apurahoista. Kiitokset lausumme myös Turun ja Udmurtian yliopistoille ja erityisesti kiitoksen Udmurtian yliopiston kielilaboratorion johtajalle, filologian tohtori R. Š. Nasibullinille, jotka mahdollistivat sanakirjan tekemisen. Turussa 10. elokuuta 2007 Tekijät Azxkyl Ta udmurt-finn kylsuzxet l\sxt\myn Turkuyn, Turku uniwersitetysx finn-ugor kafedral\n no Udmurt kun uniwersitysx kyltodon_q laboratoril\n wal^e uvamenyzy. Tros gin\ dyr ort^iz ni so tyrysen, kuke Udmurt no Finn [aer_ s wiskyn ^yrmyt kusyp_ s gerúasxkizy. Finn kyl\z Udmurt [aerysx kud-og wylú dy[etskonniosyn no gimnaziosyn dy[etyny öd_qzy, no[ udmurt kyl\z finn uniwersitet_ syn. Tain wal^e udmurt-finn kylsuzxetl\n kul\lykez kemalasx [ödske ni wal. Soe l\sxtyny kutskiz S. Maksimow 2000-tÚ are aryn ta uve itúsxkiz W. Danilow. Oglasqnx u^kono ke, slowarx potytozx kema dyr ort^emyn kadx, muket lasqnx, lyd_qno ke, könq dyrly soe l\sxton ponna stipendios wis_qmyn wal, oglom so 2,5 ar mynda gin\ Ozxy ke no, werany kul\, kylsuzxet bordyn sol\n l\sxtúsx syz ëem dyr_q [ut\tskon nunal_ sy no, ozxy ik muket uvez byd\ston qke dy[etskon kuspyn no uvallqzy. Slowarx jylpum_qsxkon wakyt\ soe l\sxton\ pyrisxkiz na Sirkka Saarinen, kudúz uvl\sx finn \skeriz. Kylsuzxetly in_et karysa basxt\myn wal 1948-tÚ are Muskoyn pot\m udmurt-úu^ slowarx (Udmurtsko-russkij slowarx), kudaz 15 pala kyl lyd_qsxke. Ta slowarxysx kud-og sowetizm_ s gin\ l\sxtono kylsuzxet\ öz pyre. Weram slowarxysx kyl_ s bordy watsamyn Helxsinkiyn 1995-tÚ are pot\m udmurt-

7 VII angli-finn slowarxysx kyl_ s (Udmurt English Finnish Dictionary with a basic Grammar Of Udmurt. Compiled and edited by P. Suihkonen with the cooperation of B. Zagulyayeva and G. Tronina). So sqna, tros gin\ kyl byrjimy na 1983-tÚ are Muskoyn pot\m udmurt-úu^ slowarxysx (Udmurtsko-russkij slowarx. Pod red. W. M. Wahru[ewa). Berataz wylx nimkyl_ sty jyl\túmy na, tuvges no Udmurt lxkun Kun Kene[l\n Töroez bordysx nimkyl_ s_q no [oner gov_qsxkon_q \lxkun öril\n pott\m 1-tÚ bi^etysxtyz (Iv kar, 1998). Ozxy kylsuzxetamy 22 qtyr jyr_qsx kyl Udmurt kyl_ sty lu\mez_q kyk-kuinx, kuddyr unoges finn leksemaosyn beryktyny tyr[imy, ugosx ëem dyr_q beryktúsx kyl_ s pasxkyt pu[tros_emesx luo no, jyr_qsx kyll\sx walatonz\ (zna^eniz\) artysx sinonim_ st\k finn lydúisxly walany [ug lu\. Muket lasqnx, weram berykton amal udmurt lydúisxly finn kyl\z murges no òogges ukata ik kylsuzxetl\n bydúalaez no kyl_ sty pyr-po^ berykt\mez kul\ kare. Kotxkyëe tyr[ysa l\sxt\m uvl\n no ëem dyr_q [ek_ syz kyl, ozxyen, milqm uvamy no soos luyny bygato. A S govpus_ syn (bukwaosyn) kutskisx kyl_ s ponna nyrysx ik kyl kut\ S. A. Maksimow, no[ T Q-\n kutskisx syz ponna W. I. Danilow. Pört\m luyt\k, ta uvmyly byd\smyny öj kyldysal. So ponna tau karemmy pot\ nyrysx ik docently Jorma Luutonenly, todos^ily Arto Mojsioly, gumanitar todos_ s_q bakalawrly \wa Herralaly, todos^ily Wuokko jrasly no lektorly Sara Hqnnikqjnenly, kud_ syz dyrz\s valqt\k, ëem dyr_q as uvz\s analtysa, kotxkud kuronmyly wazisxkylúzy no bygat\mzyq tyr[ylúzy. \wa Herralaly ozxy ik tau [uisxkom uvmes pe^atlany qramon karemez ponna. Tau kyl_ s werat\k ug lu Kalykkuspo wo[_qsxkon_q centrly (CIMO-ly) no Finlqndiysx M. A. Kastren nimo d\menlykly uvmes byd\styny wis_qllqm stipendios ponna. Ozxy ik tuv tau Turku no Udmurt uniwersitet_ sl\n kiwalt\t_ ssyly, nimysxtyz tau kyl_ s Udmurt uniwersitetysx kyltodon_q laboratorien kiwaltúsxly, kyltodos_q doktorly R. {. Nasibullinly ta uvmes byd\styny luonlyk kyldyt\mzy ponna. Turku L\sxtÚsx syz

8 VIII Sanakirjan rakenteesta 1. Kaikki hakusanat ovat aakkosjärjestyksessä. Sanapesyeen esimerkkilauseissa hakusana toistuu kokonaisena vain siinä tapauksessa, että se koostuu yhdestä tai kahdesta kirjaimesta. Muuten hakusanan ensimmäinen kirjan ja sen perässä oleva piste korvaavat koko sanan: gurezx vuori; (pi^iges) mäki; iz g. kallio(vuori); meë g. jyrkkä nousu (t. mäki) Homonyymit on sijoitettu eri artikkeleihin ja merkitty roomalaisin numeroin: kur I (pispul\n) kuori, kaarna (lehmuksen) kur II (d\ral\n pasxtalaez) leveys (palttinan, kankaan) kur III: jºr k. minua suututtaa (t. vihastuttaa) Jos yhdysverbien osat voivat erota toisistaan verbin taipuessa, ne on erotettu poikkiviivalla (/): [ªm/potyny iloita, ilahtua, ilostua, tulla iloiseksi, riemuita;... murt kuradúemly [um \n poty! älä iloitse toisen vahingosta! Jos sana ei esiinny itsenäisenä, sen jälkeen seuraa kaksoispiste ja sitten sanaliitto, johon kyseinen sana sisältyy. Samalla tavalla on annettu sanan erilliset merkitykset, jotka syntyvät vain silloin, kun sanaa käytetään joko sanaliitossa tai monikossa: kªn\r k, kun\res: k. u^kyny vilkaista kulmiensa alta, vilkaista alta kulmain (pahantuulisesti) Jos sana tai jokin sen merkitys esiintyvät tavallisesti vain sanaliitossa, tämä on sijoitettu sulkuihin: surym II: (kener s.) aidanseipäiden väli nöky 1. (^yrs n.) (hapan)kerma, smetana; n.) kerma 2. (n. wöj) voi... Jos hakusana esiintyy sekä itsenäisenä että sanaliitossa, sanaliitto on sijoitettu sulkuihin, johon lisätty selityssana myös tai usein: kubo I: (myös ^erson k.) rukki 5. Jos possessiivisuffiksit ja instrumentaalin pääte liittyvät sanaan \-sidevokaalin asemesta y:n avulla, hakusanan jälkeen on sulkuihin sijoitettu yksikön kolmannen persoonan possessiivisuffiksi, ja jos possessiivisuffiksissa, instrumentaalin ja paikallissijojen päätteissä sidevokaalin edessä esiintyy ylimääräinen k tai m, sulkuihin on sijoitettu sanan kokonaismuoto: berwyl (=yz) 1. seuraus, jälki...

9 IX sin (sinmyz) 1. anat. silmä... Joskus sama sana voi taipua eri tavoilla: katx (=ez, =yz) voima (henkinen); kate (q. katxy) byriz, kate (q. katxy) öwöl ni voimani ovat lopussa... ares (=\z, =yz, areskyz) vuotta vanha, =vuotias, (=)ikäinen; ikä... Muutamissa sanoissa ylimääräinen konsonantti esiintyy vain paikallissijoissa, ja tällöin hakusanan jälkeen on sijoitettu sulkuihin sen yksikön kolmannen persoonan possessiivimuoto ja inessiivimuoto: metsä Hakusanalle tai sen merkitykselle on tarpeen mukaan merkitty käyttöala tai tyyliarvo: 1. jakaa fys. halkaista; kem. hajottaa nebylxtok puhek. halv. kömpelys, poropeukalo; nahjus, vetelys asky murt. huomenna; > ëukaze 7. Hakusanan erilaiset merkitykset on erotettu toisistaan lihavoidulla arabialaisella numerolla ja pisteellä ja pesyeessä olevien sanaliittojen merkitykset arabialaisella numerolla ja sulkumerkillä: pyd (=yz) 1. jalka; p. jylyn 1) (sylyny) jalkeilla, seisallaan 2) (wetlyny) jalkaisin, jalan 2. (pöj[url\n lapaez) käpälä Monimerkityksisiä sanoja käännettäessä on udmurttikäyttäjän ymmärtämisen helpottamiseksi jokaisen merkityksen jälkeen sulkuihin sijoitettu kursiivilla kirjoitettuja selityssanoja. Vastaavanlaisia selityksiä on lisätty joidenkin vähän tunnettujen sanojen perään. Suomalaista lukijaa varten selityssanat on sijoitettu samalla tavoin suomeksi: kyskyny 1. (kyskysa nuyny, pottyny) vetää, kiskoa (i[kaltyny) kiskoa (t. kiskaista) (pois), vetää (t. vetäistä) (pois), nyhtää, nyhtäistä (k-sx nasos\n) pumpata (pois); (^e^yez) lingota (hunajaa) (ku\z nxyldyny) kiskoa, kettää, nylkeä (turkki, nahka) kuv. (kiultyny, lu[kany) ottaa omakseen (t. haltuunsa), anastaa 9. Merkitykseltään läheisten käännösten väliin on pantu pilkku, ja etäisemmät tai tyyliltään eroavat sanat on erotettu puolipisteellä. Vaihtoehtoiset käännökset on sijoitettu sulkuihin normaalilla fontilla, niin että ensimmäisen sanan perässä sulun jälkeen on lyhenne t. (tai) ja sen jälkeen toinen sekä joskus kolmaskin sana (ks. yllä oleva esimerkki). Udmurtinkielisissä sanaliitoissa ja lauseissa on t.-lyhenteen asemesta q. (qke):

10 X paj (=yz, =ez) osuus, osa; pae pyrisxkyny (q. pyryny) ryhtyä osakkaaksi Kasvien ja eläinten nimille olemme mahdollisuuksien mukaan pyrkineet löytämään vastineet suomesta. Mutta vaikka Udmurtian kasvit ja eläimet ja erityisesti niiden alalajit ulkonäöltään muistuttavat Suomen vastaavia, ne voivat tieteellisen luokituksen mukaan kuitenkin joskus kuulua eri alalajeihin. Tästä syystä tällaisen sanojen käännöksen perään on tavallisesti lisätty sulkuihin kursiivilla latinalainen nimi, joka viittaa ensisijaisesti hakusanaan: labresbadxpu kasv. hautapaju, kyynelpaju, ritvapaju (Salix elegantissima) italmas kasv. kullero (Trollius); niittykullero (T. europaeus) 10. Jos udmurtin sanan vastinetta ei löydy suomesta tai sanan kääntäminen on hankalaa, hakusanan tai sen merkityksen viereen on sijoitettu selitys. Joidenkin udmurttien kansanelämään liittyvien erikoisesineiden nimet on translitteroitu, ja niiden perään on sulkuihin on lisätty selitys kursiivilla: kali (kartl\n agaezl\n ky[noez) aviomiehen vanhemman veljen vaimo valxyr onom. kuvaa veden lorinaa, solinaa: v. wiqny valua (t. virrata) loristen... aj[on kansat. ajšon (sorokantyyppinen naisen kansallispäähine) 11. Jos hakusana voidaan kääntää eri sanaluokkiin kuuluvilla sanoilla, ne on erotettu toisistaan kahdella vinoviivalla, esim. substantiivi // adjektiivi, adjektiivi // adverbi tai substantiivi // adjektiivi // adverbi : súzxyl syksy // syksyinen, syys= // syksyllä; s. wuiz syksy tuli; s. kuazx syksyinen sää; syksy; s. no[ dy[etskyny mynono syksyllä on taas ruvettava opiskelemaan Suomen vokaaliharmonian takia syntyneet allomorfit ja partikkelivariantit on erotettu vinoviivalla: ben part vahv. (uk) =han / =hän, =pa / =pä, toki; b. wera (uk) ni! sanohan toki! Jos käännösvastine esiintyy vain yhdyssanan osana, sen eteen tai perään on merkitty yhtäläisyysmerkki (ks. myös kahta edellistä esimerkkiä): ares_em 1. (odúg a.) yksivuotias =vuotias, =ikäinen; das witx a. piq[ viisitoistavuotias poika, viidentoistaikäinen poika Hakusanan merkityksiä selittävät sanaliitot, fraasit, arvoitukset, sananlaskut ja sananparret on sijoitettu niiden merkityksien yhteyteen, joihin ne kuuluvat. Kaksi viimeistä esiintyvät sanakirjassa melko harvoin, ja ne on

11 XI merkitty yhteisellä merkinnällä sp. Jos sananlasku tai sananparsi on käännetty samassa funktiossa esiintyvällä suomalaisella vastineella, joka rakenteellisesti eroaa alkuperäisestä, käännöksen perään on sulkuihin yhtäläisyysmerkin (=) jälkeen sijoitettu suora käännös, mutta jos suomesta ei löydy vastinetta, suora käännös on ilman sulkuja: adúon 1. näkeminen, näkemys (sekyt\z a.) kohtalo; onnettomuus, murhe; adúonl\sx ud pegúy sp. kohtaloa ei voi väistää; a. ognaz ug luy sp. = onnettomuus (t. murhe) ei kulje yksin; a. pyd ulysx pot\ sp. onnettomuus ei tule kello kaulassa (= onnettomuus (t. murhe) ilmaantuu jalkojen alta) a. padev kiel. akkusatiivi Jos artikkelissa olevalla sanaliitolla on useita merkityksiä, jotka liittyvät hakusanan eri merkityksiin, ne on sijoitettu ison pisteen ( ) jälkeen. Ne sanaliitot ja muut esimerkit, joiden merkitys ei liity suoraan yhteenkään hakusanan merkitykseen, annetaan ruutumerkin ( ) perässä samoin kuin idiomit ja kiinteät sanaliitot (ks. myös edellinen esimerkki): bu[ 1. tyhjä; autio; vapaa (dúsx s-sx) väljä, avara (vaatteet) 3. (dunt\k) ilmainen, maksuton 4. turha // turhaa(n) b. wetlyny 1) (bu[en) kulkea (t. käydä) tyhjillään (t. tyhjänä) 2) käydä turhaan b. wal\n ratsain n kyë pron. kielt. (ei) minkäänlainen, (ei) mikään (soly) n. no öwöl (q. ug poty) hän ei välitä (t. pidä väliä) 16. Vain hakusanoina olevien apusanojen ja pronominien sanaluokka on yleensä merkitty. Muiden sanaluokka on annettu vain tarpeen mukaan, esimerkiksi toisista erottamiseksi, tai jos se ei ole itsestäänselvä. Pronominien, konjunktioiden ja partikkelien yhteydessä on määritelty myös alalajit: a I konj. 1. advers. mutta; (öwölton bere) vaan kopl. ja; (öwölton dyr_q) eikä... a II part. 1. interr. entä(s), entäpä(s) interr. ja vahv. mitä, hä(h)... a IV interj. 1. ahaa, aa; ai, kas... asxmeos pron. 1. pers. me (kuulija sisältyy meihin) refl. (mi ik, asxmeos ik) me itse... pumitad adv. ja postp. (sinua) vastaan; p. lyktyny tulla (sinua) vastaan Jos postposition täydennys ei ole nominatiivissa, sen sija on annettu sanaluokkalyhenteen perässä:

12 XII pumit 1. postp. dat. vastaan, vasten; vastapäätä; vastoin; tölly p. vastatuuleen, vasten tuulta adv. vastaan; p. werany väittää (t. sanoa) vastaan... Verbin transitiivisuus ja intransitiivisuus on merkitty vain silloin, kun se ei selviä käännöksestä. Samoin perustein on merkitty momentaani-, iteratiivi- ja frekventatiiviverbit: úygyrtyny tr. syleillä, halata jtak, ottaa (t. sulkea) jk syliinsä... úygyr_qny tr. iter. syleillä, halata, halailla úygyr_qsxkyny intr. iter. syleillä (t. halailla, halata) toisiaan Jos sanalla on synonyymi (tai murrevastine), siihen on viitattu kulmamerkillä (>). Jotta sanakirja olisi helppokäyttöinen, synonyymit on yleensä käännetty seuraavia tapauksia lukuun ottamatta: kun synonyymien etäisyys sanakirjassa ei ylitä viittä kuutta sivua tai kun harvoin käytetyn sanan käännös sanakirjassa vie liian iso tilan: koëy[ el. kissa; > pis\j pis\j el. kissa; > koëy[ woval\s vihertävä w vpºr, w vpyr_ m > woval\s Jos synonyymien merkitykset eroavat toisistaan jonkin verran, kulmamerkin asemesta on käytetty lyhennettä vrt. Samoin teonnimiä kehotetaan toisinaan vertaamaan kantaverbiin tai muita sanoja joihinkin merkitykseltään läheisiin sanoihin: kun[et kansallislippu; vrt. flag flag lippu; kun f. kansallislippu; vrt. kun[et waktad itseksesi (olla, puhua, miettiä); vrt. waktaz waktady itseksenne (olla, puhua, miettiä); vrt. seur. waktaz itsekseen, itseksensä (hän) Jos annettu synonyymi viittaa hakusanan useampaan merkitykseen, kulmamerkin edellä on puolipisteen asemesta vinoviiva (/): wallapala puhek. 1. yläpuolelle, yläosaan 2. (gurtl\n kylän yläosaan / > wyllapala 18. Paino on merkitty seuraavissa tapauksissa: kun se ei lankea viimeiselle tavulle: t man 1. (òogak) lyhyessä (t. vähässä) aikaa (t. ajassa), nopeasti... tam vnq tulli... kun se voi osua useammalle sanan vokaalille:

13 XIII kuinxn mº 1. pron. indef. (kuinxmy ik) me kaikki kolme, jokainen meistä kolmesta 2. adv. (kuinx kuzq) me kolmisin, me kolmestaan t n kas näin!, tässä näin! venäläisissä lainoissa, jotka päättyvät konsonanttiyhtymiin, joiden lopussa ovat sonoriset r, rx, l, lx; taivuttaessa tällaisten sanojen paino pysyy paikallaan: kor blx laiva, alus m tr metri Joskus venäläislainojen paino voi taivutettaessa siirtyä viimeiselle tavulle, vaikka se ei nominatiivissa olekaan viimeisellä tavulla. Tämä on merkitty sulkuihin hakusanan perään seuraavalla tavalla: rmi, rmiq ( rmi= ) armeija;... rmi mynyny mennä asepalvelukseen (t. armeijaan); rmiºn sluvitx karyny suorittaa asepalvelusta, olla armeijassa kªzow (kuzow= ) (auton)kori Joidenkin lainasanojen eri merkitykset on lainattu eri aikoina, ja ne voivat erota painoltaankin. Myös homonyymit voivat erota toisistaan painoltaan: marka I 1. (mark ) (po^ta m.) (posti)merkki 2. (m rka) (wuzl\n pus\z) (tavara)merkki; (sort) laatu m rka II (uks ) markka Esimerkkilauseissa ja sanaliitoissa on yleensä merkitty vain leksikaalinen paino, mutta joissakin tapauksissa se on osoitettu, jotteivät verbin eri kieliopilliset muodot menisi sekaisin tai jotta voitaisiin erottaa sanaliiton eri merkitykset: gin\ 1. part. vain, ainoastaan; yksistään; ozxº g. vain sillä tavalla; ozxy gin noin vain, muuten vain, ilman aikojaan Jos sanan ääntäminen poikkeaa kirjoitustavasta, hakasulkuihin on sijoitettu ongelmakohdan transkriptio: kon ^no [-[n-] tietysti magnitofon nauhuri, magnetofoni [-ηn-]

14 XIV Kylsuzxetl\n pu[rad\z sqrysx 1. Wanx jyr_qsx kyl_ s alfawit rad_q puktyl\myn. Kyl statxq pu[kyn kyll\sx walatonz\ usxtúsx primer_ syn jyr_qsx kyl odúgkyk govpusl\sx (bukwal\sx) luon dyr_qz gin\ wylxysx byd\sak s t\myn. Muket u^yr_ sy jyr_qsx kyll\n nyrysetú govpus\z no wözysxtyz to^ka byd\s kyl\z wo[to: gurezx vuori; (pi^iges) mäki; iz g. kallio(vuori); meë g. jyrkkä nousu (t. mäki) Omonim_ s nimaz statxqosyn s t\myn, rim lydpus_ syn todmostysa: kur I (pispul\n) kuori, kaarna (lehmuksen) kur II (d\ral\n pasxtalaez) leveys (palttinan, kankaan) kur III: jºr k. minua suututtaa (t. vihastuttaa) Ku[eto karonkyl_ sl\n (slovnoj glagol_ sl\n) ssy, kylpum wo[_qku, nimaz kutúsxkyny bygato ke, soos kyryv goven (/) wis_qsa s t\myn: [ªm/potyny iloita, ilahtua, ilostua, tulla iloiseksi, riemuita;... murt kuradúemly [um \n poty! älä iloitse toisen vahingosta! Jyr_qsx kyl nimaz ug ke kutúsxky, so bere dwoeto^ie pukt\myn no kyl t\^et (slowoso^etanie) s t\myn, kudúz pu[kyn so kyl kutúsxke. Taëe amal\nges ik rad_qmyn kyll\n nimaz walaton_ ssy (zna^eniossy) no, kud_ syz kyëe ke kyl t\^etyn qke tros lydyn gin\ kyldo: kªn\r k, kun\res: k. u^kyny vilkaista kulmiensa alta, vilkaista alta kulmain (pahantuulisesti) Jyr_qsx kyl qke sol\n kudúz ke walaton\z kotxku sqmen muket kylyn ëo[ kutúsxke ke, syëe kyl t\^et dwoeto^ie bere wugyos pu[ky pukt\myn: surym II: (kener s.) aidanseipään (t. aidantolpan, aidanpylvään) väli nöky 1. (^yrs n.) (hapan)kerma, smetana; n.) kerma 2. (n. wöj) voi... Jyr_qsx kyl kyzxy ke nimaz, ozxy ik muket kylyn ëo[ kutúsxke ke, syëe kyl t\^et dwoeto^ie bere wugyos pu[ky pukt\myn no watsasa myös ozxy ik qke usein ëem dyr_q kyl jyl\t\myn: kubo I: (myös ^erson k.) rukki

15 XV 5. Jyr_qsx kyll\n as_qn affiks_ saz no l\sxton padevl\n it\t_ saz \ (e) gerúasx glasnoj intye y ke kutúsxke, soku so kyl bere wugyos pu[ky odúg lydyn 3-tÚ murtl\n (licol\n) as_qn it\t\z intyqmyn, no[ as_qn, l\sxton no intyez wozxmatúsx padev_ sl\n it\t_ sazy gerúasx glasnoj azxyn k qke m soglasnoj watsasxke ke, soku byd\sak kyll\n tusyz (formaez) s t\myn: berwyl (=yz) 1. seuraus, jälki... sin (sinmyz) 1. anat. silmä... Kuddyr odúg kyl ik pört\m sqmen wo[_qsxkyny bygat\: katx (=ez, =yz) voima (henkinen); kate (q. katxy) byriz, kate (q. katxy) öwöl ni voimani ovat lopussa... ares (=\z, =yz, areskyz) vuotta vanha, =vuotias, (=)ikäinen; ikä... {eros syëe kyl_ s no kud_ syzl\n inty padev_ syn gin\ watsam soglasnoj kyld\, soku syëe jyr_qsx kyl bere wugyos pu[ky as_qn it\t\n no intyqn wo[_etyn formaos pukt\myn: metsä Jyr_qsx kyl bordy qke sol\n walaton\zly kul\ dyr_qz kyll\sx kutúsxkon udyss\ no stilxz\ wozxmatúsx todmoston_ s s tyl\myn: 1. jakaa fys. halkaista; kem. hajottaa nebylxtok puhek. halv. kömpelys, poropeukalo; nahjus, vetelys asky murt. huomenna; > ëukaze 7. Jyr_qsx kyll\n pört\m walaton_ syz zök [rift\n sxörazy sylúsx to^kaen arab lydpus_ syn wis_qmyn, no[ statxq pu[kysx kyl t\^et_ sl\n walaton_ ssy sxörazy sylúsx wugyen arab lydpus_ syn: pyd (=yz) 1. jalka; p. jylyn 1) (sylyny) seisallaan 2) (wetlyny) jalkeilla (pöj[url\n lapaez) käpälä Pasxkyt pu[tros\n kyl_ sty beryktyku, udmurt lydúisxly kanxyl\n walan wylysx, walaton\zly byd\ kotxku sqmen wugyos pu[kyn kursiwen wal\ktúsx kyl_ s s t\myn; syëe wal\kton_ s kudog todmot\mges kyl_ s bere no watsamyn. Finn lydúisx ponna wal\kton kyl_ s syëe amal\n ik finn kylyn s t_qmyn: kyskyny 1. (kyskysa nuyny, pottyny) vetää, kiskoa (i[kaltyny) kiskoa (t. kiskaista) (pois), vetää (t. vetäistä) (pois), nyhtää, nyhtäistä (k-sx nasos\n) pumpata (pois); (^e^yez) lingota (hunajaa) (ku\z nxyldyny) kiskoa, kettää, nylkeä

16 XVI (turkki, nahka) kuv. (kiultyny, lu[kany) ottaa omakseen (t. haltuunsa), anastaa 9. Walatonzyq matysx berykt\m_ s (perewod_ s) wis_qsx pus\n (zapqtoen) kyd kysx syzges qke stilx lasqnx pört\m luisx syz to^kaen zapqtoen. rkyn (fakulxtatiw) berykt\m_ s wugyos pu[kyn og[ory [rift\n s t\myn. Statxqos pu[kysx ogogz\s wo[túsx kyl_ s tazxy rad_qmyn: nyrysez börsxy wugy bere t. (tai qke ) govpus no sobere kyketúez (kuddyr kuinetúez no) kyl (u^ky wylúysx primerez). Udmurt kyl t\^et_ syn no [uos_ syn (predloveniosyn) syëe u^yre t. intye q. (qke) kursiwen govpus syl\: paj (=yz, =ez) osuus, osa; pae pyrisxkyny (q. pyryny) ryhtyä osakkaaksi Budos_ sl\n no lulos_ sl\n (viwotnoj sl\n) nim_ ssyly bygat\mmyq finn kylysx tupamon nim_ s [edxtyny tyr[imy, ozxy ke no Udmurtiysx budos_ s no lulos_ s, ukata ik wek^i jös_ syz (wid_ syz), wyltussyq Finlqndiysx syzly kelx[o ke no, kud-og u^yre todos klassifikaciq pört\m jös_ s luyny bygato. Soin s\ren taëe kyl_ sly finn berykt\m_ s bere kotxku sqmen jyl\t\myn na wugyos pu[ky kursiwen latin nim_ s, kud_ syz nyrysx ik beryktono udmurt kylly tupalo: labresbadxpu kasv. hautapaju, kyynelpaju, ritvapaju (Salix elegantissima) italmas kasv. kullero (Trollius); niittykullero (T. europaeus) 10. Finn kylysx udmyrt kylly tupasez leksema ug ke, qke kyl\z [ug beryktyny, soku so kylly qke walaton\zly wal\kton s t\myn. No[ udmurt kalykl\n ulon\nyz gerúasxkem kud-og aspört\m arberiosl\n nim_ ssy beryktyt\k latin govpus_ syn pyrt\myn no sobere wugyos pu[ky kursiwen wal\kton jyl\t\myn: kali (kartl\n agaezl\n ky[noez) aviomiehen vanhemman veljen vaimo valxyr onom. kuvaa veden lorinaa, solinaa: v. wiqny valua (t. virrata) loristen... aj[on kansat. ajšon (sorokantyyppinen naisen kansallispäähine) 11. Jyr_qsx kyll\sx finn perewod_ syzl\sx pört\m kyltodon kategorioss\s kyk kyryv wallin gov_ s makenimez //

17 XVII todmetnimez, todmetnimez // sqmkyl\z qke makenimez // todmetnimez // sqmkyl\z: súzxyl syksy // syksyinen, syys= // syksyllä; s. wuiz syksy tuli; s. kuazx syksyinen sää; syksy; s. no[ dy[etskyny mynono syksyllä on taas ruvettava opiskelemaan Finn kylyn morfemaosl\sx no kud-og pyrykyl_ sl\sx (^asticaosl\sx) glasnoj sl\n tupytlykenyzy (garmonienyzy) gerúasxkem wariant_ ss\ kyryv gov wis_q: ben part vahv. (uk) =han / =hän, =pa / =pä, toki; b. wera (uk) ni! sanohan toki! Finn kyl\ berykt\m_ s muket kyll\n luysa gin\ kutúsxko ke, soos bordazy kyk goven s t\myn (u^ky ozxy ik azxloz\ kyk primerez): ares_em 1. (odúg a.) yksivuotias =vuotias, =ikäinen; das witx a. piq[ viisitoistavuotias poika, viidentoistaikäinen poika Kyll\sx pu[tross\ usxtúsx kyl t\^et_ s, bi^eso nim_et_ s (sostawnoj naimenowanios), madisxkon_ s (zagadkaos), wizxkyl_ s (poslowicaos) no l\^ytkyl_ s (pogoworkaos) s t\myn kyll\n syëe walaton_ synyz ëo[, kud_ syzly soos tupalo. Berloosyz kykez sloware tros ik no og_qsa sp. pus_et\n todmost\myn. Wizxkyl_ sl\n no l\^ytkyl_ sl\n finn kyl\ berykt\m_ ssy udmurt_- syzl\sx kyd kynges ke luo, wugyos pu[ky ëo[an pus (=) bere meëak berykt\m_ s intyqmyn, no[ finn kylysx tupamon wizxkyl qke l\^ytkyl [edxymt\ dyr_q, syëe berykt\m_ s skobkat\k s t\- myn: adúon 1. näkeminen, näkemys (sekyt\z a.) kohtalo; onnettomuus, murhe; adúonl\sx ud pegúy sp. kohtaloa ei voi väistää; a. ognaz ug luy sp. = onnettomuus (t. murhe) ei kulje yksin; a. pyd ulysx pot\ sp. onnettomuus ei tule kello kaulassa (= onnettomuus (t. murhe) ilmaantuu jalkojen alta) a. padev kiel. akkusatiivi Jyr_qsx kyll\n kyk no sol\sx qtyr walaton\zly tupasx pu[tros\n primer_ s badúym sxöd to^ka ( ) bere s t\myn. No[ kyl t\^et_ s no muket primer_ s, kud_ syzl\n pu[trossy jyr_qsx kyll\n odúg walaton\zly no ug tupa, romb pus ( ) sxöry intyqmyn. Tat^y ik idiomaos no bi^eso nimkyl_ s (sostawnoj termin_ s) pyrt\myn (u^ky ozxy ik azxloz\ primerez):

18 XVIII bu[ 1. tyhjä; autio; vapaa (dúsx s-sx) väljä, avara (vaatteet) 3. (dunt\k) ilmainen, maksuton 4. turha // turhaa(n) b. wetlyny 1) (bu[en) kulkea (t. käydä) tyhjillään (t. tyhjänä) 2) käydä turhaan b. wal\n ratsain n kyë pron. kielt. (ei) minkäänlainen, (ei) mikään (soly) n. no öwöl (q. ug poty) hän ei välitä (t. pidä väliä) 16. Werasxkon sl\n kyëe kylrad_qn kategorie pyremzy, oglom werasa, nimwo[tos_ sl\n (mestoimeniosl\n) werasxkon sl\n gerúet_ sl\n sl\n), pyrykyl_ sl\n (^asticaosl\n), waz nkyl_ sl\n (mevdometiosl\n), nimber_ sl\n (poslelog_ sl\n), suredankyl_ sl\n (izobrazitelxnoj kyl_ sl\n), py[kylonkyl_ sl\n (zwukopodravaniosl\n) gin\ pusjyl\myn. Muket_ syzl\n soos kul\ luon dyr_qzy gin\ s t\myn, [uom, ogogzyl\sx wis_qn ponna, qke werasxkon as ponnaz todmo ug luy ke. Nimwo[tos_ sl\n, gerúet_ sl\n no pyrykyl_ sl\n ozxy ik razrqd_ ssy no wozxmat\myn: a I konj. 1. advers. mutta; (öwölton bere) vaan kopl. ja; (öwölton dyr_q) eikä... a II part. 1. interr. entä(s), entäpä(s) interr. ja vahv. mitä, hä(h)... a IV interj. 1. ahaa, aa; ai, kas... asxmeos pron. 1. pers. me (kuulija sisältyy meihin) refl. (mi ik, asxmeos ik) me itse... pumitad adv. ja postp. (sinua) vastaan; p. lyktyny tulla (sinua) vastaan Nimberen ëo[ wal\ktono kylyz niman wo[_etyn (padevyn) ug kutúsxky ke, werasxkon wözy kul\ luisx padev jyl\t\myn na: pumit 1. postp. dat. vastaan, vasten; vastapäätä; vastoin; tölly p. vastatuuleen, vasten tuulta adv. vastaan; p. werany väittää (t. sanoa) vastaan... Karonkyll\n wyvisx qke wyvisxt\m luon\z berykt\mysxtyz walamon ugges ke luy, soku gin\ pus_emyn. Ozxyges ik todmost\myn odúglyko, pört\mpallyko (iteratiwnoj) no troslyko karonkyl_ s: úygyrtyny tr. syleillä, halata jtak, ottaa (t. sulkea) jk syliinsä... úygyr_qny tr. iter. syleillä, halata, halailla úygyr_qsxkyny intr. iter. syleillä (t. halailla, halata) toisiaan...

19 XIX 17. Kyll\n sinonim\z (qke dialekt dublet\z) luon dyr_q, soe "s\reg" pus\n (>) u^kyny ëekt\myn. Syëe kyl_ s, lydúisxly slowarez lqkyt\n uve kuton wylysx, ozxy ik kotxku sqmen beryktysa s t\myn. No[ beryktymt\ soos taëe u^yr_ sy: kuke sinonim_ sl\n kusypsy witx-kuatx baml\sx matynges, qke [er kutúsxkisx kyll\n pu[tros\z slowarxyn badúym inty ke basxt\: koëy[ el. kissa; > pis\j pis\j el. kissa; > koëy[ woval\s vihertävä w vpºr, w vpyr_ m > woval\s Sinonim_ sl\n pu[trossy kyd kynges luon u^yre > pus intye vrt. (ëo[aty) wak^iqt\m s t\myn. Taëe amal\n kuddyr_q karonkyll\sx (otglagolxnoj) nim_ sty glagol\n ëo[atyny ëekt\myn qke \[[o kudkelasqnx matyn luisx kyl_ sty u^kyny d\mlamyn: kun[et kansallislippu; vrt. flag flag lippu; kun f. kansallislippu; vrt. kun[et waktad itseksesi (olla, puhua, miettiä); vrt. waktaz waktady itseksenne (olla, puhua, miettiä); vrt. seur. waktaz itsekseen, itseksensä (hän)... Tros walaton\n (zna^enien) kyll\sx sinonimz\ u^kyny ëekton dyr_q, "s\reg" pus azxyn sylúsx wanx walaton_ syz sinonimezly byd\sak tupalo ke, to^kaen zapqtoj intye kyryv gov (/) pukt\myn: wallapala puhek. 1. yläpuolelle, yläosaan 2. (gurtl\n kylän yläosaan / > wyllapala 18. Udarenie taëe u^yr_ sy puktyl\myn: kuke so berpumetú kyl_ z\ (sloge) ug usxy: t man 1. (òogak) lyhyessä (t. vähässä) aikaa (t. ajassa), nopeasti... tam vnq tulli... kuke so kyll\n pört\m glasnoj syz wyl\ usxyny bygat\: kuinxn mº 1. pron. indef. (kuinxmy ik) me kaikki kolme, jokainen meistä kolmesta 2. adv. (kuinx kuzq) me kolmisin, me kolmestaan t n kas näin!, tässä näin! úu^ as\st\m_ syn, kuke soos jylpum_qsxko konsonant og_et_- syn, kud_ syzl\n pumazy r, rx, l, lx sonornoj s sylo; kylpum wo[_qkuzy, syëe kyl_ sl\n udarenizy as intyqz wozisxke: kor blx laiva, alus m tr metri

20 XX No[ kuddyr úu^ as\st\m_ sl\n, udarenizy kyll\n berlo zaz ke no ug usxy, kylpum wo[_qkuzy, so kyll\n pumaz wyvyny bygat\. skobkae pyrtysa, tazxy todmost\myn: rmi, rmiq ( rmi= ) armeija;... rmi mynyny mennä asepalvelukseen (t. armeijaan); rmiºn sluvitx karyny suorittaa asepalvelusta, olla armeijassa kªzow (kuzow= ) (auton)kori Kud-og as\st\m kyl_ sl\n nimaz walaton_ ssy pört\m wakyt\ udmurt kyl\ pyremyn no, soos udarenie lasqnx no wis_qsxko. Ozxy ik omonim_ s no udarenizyq pört\mesx luyny bygato: marka I 1. (mark ) (po^ta m.) (posti)merkki 2. (m rka) (wuzl\n pus\z) (tavara)merkki; (sort) laatu m rka II (uks ) markka Wal\ktÚsx primer_ syn, oglom werasa, leksi^eskoj udarenie gin\ s t_qmyn, kotxmar ke no kud-og u^yre so glagoll\sx pört\m kylrad_qn formaoss\ surant\m wylysx qke kyl t\^etl\sx pört\m walaton_ ss\ wis_qn wylysx kul\: gin\ 1. part. vain, ainoastaan; yksistään; ozxº g. vain sillä tavalla; ozxy gin noin vain, muuten vain, ilman aikojaan Kyll\n weransqmyz (proizno[eniez) govtúsxkemezl\sx wis_qsxke ke, [ug wades\zly s\rego wugyos pu[kyn transkripci s t\myn: kon ^no [-[n-] tietysti magnitofon nauhuri, magnetofoni [-ηn-]

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ 2 20 3 4 5 77 6 7 65 68 8 Cambridge Idioms Dictionary / [ d E Walter] Cambridge : CUP, 2006 505 p 9 Oxford Dictionary of Idioms / [ d J Siefring] Oxford : OUP, 2005 340 p 10 Oxford Idioms Dictionary for

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

MARIN KIELIOPPI. Alho Alhoniemi. Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura

MARIN KIELIOPPI. Alho Alhoniemi. Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen X X Alho Alhoniemi MARIN KIELIOPPI Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura Apuneuvoja

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN LUKIO LUKUVUOSI 2015-2016 OPPIKIRJAT. Kurssi Kirjan nimi Kust. ISBN

SONKAJÄRVEN LUKIO LUKUVUOSI 2015-2016 OPPIKIRJAT. Kurssi Kirjan nimi Kust. ISBN SONKAJÄRVEN LUKIO LUKUVUOSI 2015-2016 OPPIKIRJAT Kurssi Kirjan nimi Kust. ISBN ÄIDINKIELI Kurssit 1-10 Särmä: Suomen kieli ja kirj. Kielenhuolto O 978-951-1265863 Kurssit 1-10 Särmä: Suomen kieli ja kirjallisuus,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Liitepartikkelit Sisältö

Liitepartikkelit Sisältö Liitepartikkelit Sisältö Alkusanat...2 1 Partikkelit yleinen katsaus...3 2 Liitepartikkelit...4 2.1 Liitepartikkelien ominaisuuksia...4 3 Liitepartikkelien lista ja niiden käyttö lauseissa...5 3.1 Ensimmäisen

Lisätiedot

SUOMESSA JULKAISTU KIRJALLISUUS 2000

SUOMESSA JULKAISTU KIRJALLISUUS 2000 SUOMESSA JULKAISTU KIRJALLISUUS 2000 2000 Yleisteokset 193 12 19 224 Filosofia, psykologia 234 3 18 255 Uskonto 258 13 19 290 Sosiologia, tilastotiede 137 6 31 174 Politiikka, kansantalous 474 22 183 679

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2016/2017

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2016/2017 NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2016/2017 Kysykää painettujen kirjojen ja digikirjojen pakettitarjouksia! AINE ÄIDINKIELI 1-3 Jukola Tekstioppi, Sanoma Pro 1 Jukola 1, Sanoma Pro 2 Jukola 2, Sanoma

Lisätiedot

Oppikirjat lukuvuonna

Oppikirjat lukuvuonna Älä hanki valmiiksi täytettyjä oppikirjoja. Niiden käyttö on esimerkiksi vieraissa kielissä kielletty. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI01-ÄI03: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus -sarjan uusi oppikirja (voit

Lisätiedot

Oppikirjat lukuvuonna

Oppikirjat lukuvuonna ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI01-ÄI03: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus -sarjan uusi oppikirja (voit hankkia myös sähköisenä) ja Kielenhuolto-tehtävävihko, Otava. Muiden tehtävävihkojen käytöstä sovitaan

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomen kieli ja kirjallisuus Haapala ym. : Särmä, suomen kieli ja kirjallisuus, ISBN Otava

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomen kieli ja kirjallisuus Haapala ym. : Särmä, suomen kieli ja kirjallisuus, ISBN Otava JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKION 08.09.2016 sivu 1 ( 5 ) ÄI01 ÄI02 ÄI03 ENA01 ENA02 ENA03 RAA01 RAA02 RAA03 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomen kieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena

Lisätiedot

Huomioi, että muutokset ovat vielä mahdollisia. Lisätietoja kurssien opettajilta. OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN BIOLOGIA BI

Huomioi, että muutokset ovat vielä mahdollisia. Lisätietoja kurssien opettajilta. OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN BIOLOGIA BI Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 06-07, opetussuunnitelma otettu käyttöön 00 Huomioi, että muutokset ovat vielä mahdollisia. Lisätietoja kurssien opettajilta. OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN

Lisätiedot

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja ISBN

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja ISBN Huomaa, että alkavien opiskelijoiden kurssikirjat ovat lähes kaikki uuden opetussuunnitelman (LOPS 2016) mukaisia, joten käytettynä ostettu materiaali ei yleensä käy. Vanhaa opetussuunnitelmaa noudattavat

Lisätiedot

PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET

PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET I FIFA:N SÄÄNNÖT Pärnu Summer Cup 2013 järjestetään FIFA:n jalkapallon sääntökirjan pelisääntöjen (FIFA Laws of the Game 2012/2013: http://www.fifa.com/mm/document/affederation/generic/81/42/36/lawsofthegame_2012_e.pdf)

Lisätiedot

Opetussuunnitelma (ops) vaihtuu syksystä 2016. Jos aloitat nyt lukion, hankit pääsääntöisesti kirjoja, jotka on merkitty sanoilla uusi ops.

Opetussuunnitelma (ops) vaihtuu syksystä 2016. Jos aloitat nyt lukion, hankit pääsääntöisesti kirjoja, jotka on merkitty sanoilla uusi ops. HYVINKÄÄN YHTEISKOULUN LUKION AIKUISLINJAN KIRJALISTA LV. 2016-2017 Opetussuunnitelma (ops) vaihtuu syksystä 2016. Jos aloitat nyt lukion, hankit pääsääntöisesti kirjoja, jotka on merkitty sanoilla uusi

Lisätiedot

UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN KURSSIT

UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN KURSSIT JANAKKALAN LUKION TERVAKOSKEN TOIMIPISTEEN KIRJAT LUKUVUOSI 2016-17 KANNETTAVA TIETOKONE (1.vuoden opiskelijat, tiedote tulossa Wilmaan ja verkkosivuille) UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN KURSSIT Aine Kurssi Kirjan

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

KAUHAVAN LUKIO Kauppatie 109, Kauhava Puh Sivu 1 (21) OPPIKIRJAT LUKUVUODELLE KAIKISTA OPPIKIRJOISTA VIIMEISIN PAINOS!

KAUHAVAN LUKIO Kauppatie 109, Kauhava Puh Sivu 1 (21) OPPIKIRJAT LUKUVUODELLE KAIKISTA OPPIKIRJOISTA VIIMEISIN PAINOS! KAUHAVAN LUKIO Kauppatie 109, 62200 Kauhava Puh. 040 5745460 Sivu 1 (21) OPPIKIRJAT LUKUVUODELLE 2016-2017 ÄIDINKIELI ÄI oppikirjan nimi kustantaja 1 pak. *Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus+ Tehtäviä

Lisätiedot

TURENGIN TOIMIPISTE: LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2016 2017

TURENGIN TOIMIPISTE: LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2016 2017 TURENGIN TOIMIPISTE: LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2016 2017 VANHAN OPETUSSUUNNITELMAN KURSSIT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS äidinkielen ja kirjallisuuden kursseille Äi1 Äi9 voi painetun Särmä oppikirjan ja

Lisätiedot

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än

Lisätiedot

AIKUISLINJAN OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2016 2017

AIKUISLINJAN OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2016 2017 AIKUISLINJAN OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2016 2017 LOPS2016 = Lukion opetussuunnitelma, otetaan käyttöön syksyllä 2016 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS: ÄI0: Ei oppikirjaa. Materiaali jaetaan kurssin aikana. ÄI1:

Lisätiedot

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos... 2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Itä-Suomen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomen kieli ja kirjallisuus Haapala ym. : Särmä, suomen kieli ja kirjallisuus, ISBN Otava

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomen kieli ja kirjallisuus Haapala ym. : Särmä, suomen kieli ja kirjallisuus, ISBN Otava JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKION 12.05.2016 sivu 1 ( 5 ) ÄI01 ÄI02 ÄI03 ENA01 ENA02 ENA03 RAA01 RAA02 RAA03 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomen kieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena

Lisätiedot

Kurssi Kirjan nimi Kust. Kirjan ISBN Hinta

Kurssi Kirjan nimi Kust. Kirjan ISBN Hinta IISALMEN LYSEO DIGIKIRJALISTA 2016-2017 Oppikirja-alennus koskee vain painettuja kotimaisia kirjoja. Suomalaisen Kirjakaupan verkkokaupan kautta voi ostaa ja ladata Otavan digikirjoja. Suomalaisen Kirjakaupan

Lisätiedot

HANKASALMEN LUKION OPPIKIRJAT LV koskien vuosiluokkia 2.-3.

HANKASALMEN LUKION OPPIKIRJAT LV koskien vuosiluokkia 2.-3. HANKASALMEN LUKION OPPIKIRJAT LV 2016-2017 koskien vuosiluokkia 2.-3. Sarake vsl: vuosiluokka, jonka aikana kurssi tavallisimmin opiskellaan. Huom! Oppiaineittan laitettu esille myös nyt tiedossa olevat

Lisätiedot

2.v. ja 3v. 1.v. Otava. tai sama kirja sähköisenä. http://www.otava.fi/oppimateri. Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus

2.v. ja 3v. 1.v. Otava. tai sama kirja sähköisenä. http://www.otava.fi/oppimateri. Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus OPPIKIRJAT Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio Oppiaine Vanha OPS Kirja lukuvuonna 2016-2017 ISBN Kustantaja OPS 2016 Äidinkieli 1-9 Otava Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus o/sarma/ 9789511234364 9789511269885

Lisätiedot

Liedon lukio OPPIKIRJAT Lv. 2015-16 28/5-15

Liedon lukio OPPIKIRJAT Lv. 2015-16 28/5-15 Liedon lukio OPPIKIRJAT Lv. 2015-16 28/5-15 Oppikirjojen sähköisen version käyttö painetun kirjan rinnalla on mahdollista ao. aineen opettajan ohjeistuksen mukaisesti. Pääsääntöisesti käytössä ovat vielä

Lisätiedot

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään

Lisätiedot

Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 2014-2015

Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 2014-2015 Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 01-015 OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN BIOLOGIA 1 BIOS1, Eliömaailma (Uusin painos 01) Sanoma Pro 6-19-8 BIOLOGIA, Elämä (uusi OPS) BI BIOLOGIA, Ympäristöekologia

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja Työsuojelu- ja 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 3 28.05.2015 yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus 10 21.09.2015 Työsuojelu- ja 3 26.11.2015

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

KOKKOLAN SUOMALAISEN LUKION (KOKKOLAN AIKUISLUKION) OPPIKIRJALUETTELO LV

KOKKOLAN SUOMALAISEN LUKION (KOKKOLAN AIKUISLUKION) OPPIKIRJALUETTELO LV KOKKOLAN KAUPUNGIN SUOMENKIELINEN LUKIOKOULUTUS KOKKOLAN SUOMALAISEN LUKION (KOKKOLAN AIKUISLUKION) OPPIKIRJALUETTELO LV 2016-2017 : LUKIO-OPINTONSA SYKSYLLÄ 2016 ALOITTAVAT OPISKELIJAT VANHA OPETUSSUUNNITELMA:

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012 arjen aakkoset b a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck turun kristillinen opisto 2012 1 { Tekijät: Julkaisija: isbn 978-952-5803-23-5 Paino: 2 SISÄLTÖ Opettajalle...7 Aakkoset

Lisätiedot

Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Opetussuunnitelma (ops) vaihtuu syksystä 2016. Jos aloitat nyt lukion, hankit pääsääntöisesti kirjoja, jotka on merkitty sanoilla uusi ops.

Opetussuunnitelma (ops) vaihtuu syksystä 2016. Jos aloitat nyt lukion, hankit pääsääntöisesti kirjoja, jotka on merkitty sanoilla uusi ops. HYVINKÄÄN YHTEISKOULUN LUKION KIRJALISTA LV. 2016-2017 Opetussuunnitelma (ops) vaihtuu syksystä 2016. Jos aloitat nyt lukion, hankit pääsääntöisesti kirjoja, jotka on merkitty sanoilla uusi ops. Mikäli

Lisätiedot

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta ! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

YLIOPPILASKIRJOITUKSET. Käytännön ohjeita syksy 2016

YLIOPPILASKIRJOITUKSET. Käytännön ohjeita syksy 2016 YLIOPPILASKIRJOITUKSET Käytännön ohjeita syksy 2016 Kirjoituspäivät syksy 2016 Kuullunymmärtämiskokeet ma 12.9 vieras kieli, pitkä klo 8.45-10.00 englanti klo 11.00-12.00 ranska klo 13.00-14.00 venäjä

Lisätiedot

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja...

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja... I Perusteita Kuvien ja merkkien selitykset... 2 Aika arvot... 3 Lämmittelyharjoituksia... 4 Rytmiharjoituksia... 7 Duettoja... 11 Rumpukappaleet... 13 Simppeli... 13 Kolmijalka... 14 Antius... 15 Afro...

Lisätiedot

s Silmukka puolip puolipylväs ER silmukan etureuna *) krs Kerros p pylväs TR silmukan takareuna *)

s Silmukka puolip puolipylväs ER silmukan etureuna *) krs Kerros p pylväs TR silmukan takareuna *) Mandala Madness Copyright: Helen Shrimpton, 2015. All rights reserved. By: Helen at www.crystalsandcrochet.com Suomalaiset lyhenteet käytössä. Osa 10 Lyhenteet s Silmukka puolip puolipylväs ER silmukan

Lisätiedot

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta

Lisätiedot

Oppikirjat 2014-2015. Saatavana e-

Oppikirjat 2014-2015. Saatavana e- Oppikirjat 2014-2015 Aine Kurssi Kirja Kustantaja Äidinkieli ÄI1 Kieli ja tekstit 1 WSOY ÄI2 Kieli ja tekstit 1 WSOY ÄI3 Kieli ja tekstit 2 WSOY ÄI4 Kieli ja tekstit 2 WSOY ÄI5 Kieli ja tekstit 3 WSOY

Lisätiedot

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Kirjainkiemurat - mallisivu (c) Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

ILTA-, MONIMUOTO- JA VERKKO-OPETUS

ILTA-, MONIMUOTO- JA VERKKO-OPETUS ÄIDINKIELI äi01 opettajan oma materiaali starttilukio äi02 opettajan oma materiaali starttilukio äi03 opettajan oma materiaali starttilukio äi04 opettajan oma materiaali starttilukio äi05 opettajan oma

Lisätiedot

ESPOONLAHDEN LUKIO OHJEITA SYKSYN 2014 YLIOPPILASKOKELAILLE

ESPOONLAHDEN LUKIO OHJEITA SYKSYN 2014 YLIOPPILASKOKELAILLE ESPOONLAHDEN LUKIO OHJEITA SYKSYN 2014 YLIOPPILASKOKELAILLE Ole ajoissa paikalla, takakansi s.4 Liikenne-este, myöhästyminen s.2 Sairastuminen s.2 816 46560, 046-8771433, 046-8771398 ESPOONLAHDEN LUKIO

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN LUKIO

KRISTIINANKAUPUNGIN LUKIO KRISTIINANKAUPUNGIN LUKIO Oppikirjaluettelo lukuvuodelle 2016-2017 Vuosikurssi 1 Vuosikurssi 2 Vuosikurssi 3 ENGLANTI A-kieli Karsten-Davies-Kae-Myller jne Ikonen-Mäkelä jne: Ikonen-Mäkelä jne: On Track

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS kurssit kirjan nimi ISBN kustantaja. AI4 Kieli ja tekstit 2 978 952 63 1000 8 (paperikirja) SanomaPro

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS kurssit kirjan nimi ISBN kustantaja. AI4 Kieli ja tekstit 2 978 952 63 1000 8 (paperikirja) SanomaPro Oppikirjat 2016 2017 OPPIKIRJAN HANKINTAAN LIITTYVÄÄ: Kaikilla opiskelijoilla tulee olla opiskelussaan oma kannettava tietokone. Vinkkejä koneen hankintaan saa Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/ohjeet/digabi/ytl_paatelaiteohje_2016_fi.pdf

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Tässä dokumentissa tarkastellaan Suomen t&k-toimintaa kokonaisuutena (kaikki tieteenalat yhteensä)

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain

Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain 2006-2015 1 Äidinkieli, suomi Kevät Lkm 30 039 23 178 29 194 29 012 28 912 29 076 28 322 28 309 28 092 27 100 Syksy Lkm 16 923 5 969 6 114 5 766 5 680

Lisätiedot

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori?

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? MILLAINEN? vertailu Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? Sää oli ihana viikonloppuna! Pekka on komea mies. Kumpi teistä haluaa tulla ensin? Kumpi on parempi,

Lisätiedot

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

Lisätiedot

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Lisätiedot

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8

Lisätiedot

YLIOPPILASKIRJOITUKSET. Käytännön ohjeet kevään 2016 kirjoittajille 10.2.16

YLIOPPILASKIRJOITUKSET. Käytännön ohjeet kevään 2016 kirjoittajille 10.2.16 YLIOPPILASKIRJOITUKSET Käytännön ohjeet kevään 2016 kirjoittajille 10.2.16 Kirjoituspäivät kevät 2016 Kuullunymmärtämiskokeet ma 15.2 vieras kieli, pitkä oppimäärä klo 8.45-10.00 englanti klo 11.00-12.00

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnot % 111 % -7 % 1 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 103 % 15 % 11 %

Tohtorin tutkinnot % 111 % -7 % 1 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 103 % 15 % 11 % Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA 2016-2017 tilanne 20.5.2016

RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA 2016-2017 tilanne 20.5.2016 RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA 2016-2017 tilanne 20.5.2016 Oppiaine Oppikirja Kurssi Kustantaja ISBN BIOLOGIA Koralli 1, Elämä ja evoluutio BI1 Otava 978-951-1-29113-8 Koralli 2, Ekologia

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot