Liisan Leipomossa yhdistyvät HUOMISEN RESEPTIT & KLASSISET HERKUT 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liisan Leipomossa yhdistyvät HUOMISEN RESEPTIT & KLASSISET HERKUT 8"

Transkriptio

1 MINISTERI PAULA RISIKKO: KESTÄÄKÖ ELÄKETURVA? 24 ISS PALVELUT SATSASI TYÖHYVINVOINTIIN. VAIKUTUKSET NÄKYVÄT HETI. 20 ENBUSKE: ONKO O TÖISSÄ MUKAVAMPAA KUIN KOTONA? ONA? Vaikka yhä useampi yritys panostaa vastuullisuusasioihin, aina joukkoon mahtuu myös sijoituskohteita, joiden toiminnassa havaitaan epäkohtia. Ongelmiin Ilmarinen puuttuu ripeästi. Anna Hyrske, yritysvastuupäällikkö s. 15 ILMARINEN3/12 Liisan Leipomossa yhdistyvät HUOMISEN RESEPTIT & KLASSISET HERKUT 8 ILMARISEN ASIAKASLEHTI 1

2 Sisältö Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus /12 6 Yrittäjänä maksat eläkemaksut tunnollisesti työntekijöiden työansioiden mukaan. Mutta oletko arvioinut YELtyötulosi omaa työtäsi vastaavaksi? 4 KYLLÄSTYMISTÄ TYÖSSÄ VOI TORJUA KEHITTYMÄLLÄ JATKUVASTI. DANNY 15 Tällä merkillä varustetut hyötyjutut löydät Ilmarisen verkkosivuilta. Vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa Ilmariselle muun muassa tutustumista Stora Enson toimintaan Brasiliassa. WWW. ILMARINEN.FI Lakimuutos parantaa tiedonkulkua sairausloman alussa Paula Risikko, Ted Apter ja Kahvilan hoitaja Kristiina eläketurvan Soulio-Paakin mielestä 22 kestävyys. töihin on aina kiva tulla ILMARISEN ASIAKASLEHTI

3 Pääkirjoitus Parempaa elämää, ole hyvä. HELPOMPI ON PAREMPI Julkaisija: Ilmarinen Päätoimittaja: Päivi Sihvola Toimitusneuvosto: Pirkko Auvinen, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Jaakko Kiander, Mari Merilampi, Mika Paananen, Pauliina Ripatti Palautteet ja juttuvinkit: Toimitus & ulkoasu: Maggie Oy Zeeland Painopaikka: Erweko Oy ISSN: X Painos: Painettu syyskuussa Yhteystiedot: Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, Helsinki Postiosoite: Ilmarinen Puhelin: Eläke- ja vakuutusasiat: Asiakastietojen muutokset: Ilmarisen yhteistyökumppaneita ovat OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjantähti. läkeasiat ovat kamalan monimutkaisia, kuulen usein sanottavan. Kyllä ne usein vaativatkin syventymistä asiaan. Mietin kuitenkin, olemmeko Ilmarisessa nähneet riittävästi vaivaa asioiden E ymmärrettävyyden ja selkeyden eteen? Olemmeko onnistuneet tulkkaamaan pykälät ja perustelut sillä tavalla, että ne vastaavat niin arkisiin kuin periaatteellisiinkin kysymyksiin? Pakko on myöntää, että meillä on tässä vielä paljon petraamisen varaa. Tavoite on kuitenkin selvä. Haluamme, että Ilmarisen kanssa on mutkatonta asioida. Kaikki Ilmarisen palvelut tähtäävät siihen, että teillä asiakkaillamme olisi hieman helpompi olla. Että elämä olisi hiukkasen parempaa. Tämä sama ajattelu kiteytyy Ilmarisen uudessa sloganissa: Parempaa elämää, ole hyvä. Se korostaa, että olemme asiakkaitamme varten olemassa. Olemme tietoisia siitä, että tämä on paljon luvattu, mutta olemme lujasti sitoutuneet sloganin toteuttamiseen. Samassa hengessä olemme kehittäneet Ilmarisen lehteä, jonka ensimmäinen uudistettu versio on nyt kädessäsi. Hyvät lukijat, olette vuosien varrella lähettäneet meille paljon palautetta ja juttuvihjeitä. Voitte jatkossakin auttaa meitä säätämään lehden sisältöjä niin, että se tarjoaa teille mahdollisimman paljon hyötyä ja toivottavasti myös iloa ja oivalluksia. Juttu jutulta parempaa elämää! Päivi Sihvola johtaja, viestintä ja henkilöstö PS. Anna uudistuneesta lehdestä palautetta. VASTUULLISUUSMITTARI Verkkoon ympäristön vuoksi Ilmarisen verkkopalveluiden kävijämäärä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana melkoisesti. Luvut kertovat, kuinka monta kertaa vuodessa on käyty Ilmarisen tärkeimmissä, tunnistautumista vaativissa verkkopalveluissa Ilmarinen on määritellyt yritysvastuutoiminnalleen tavoitteet sekä niille avainmittarit ja tavoitearvot. Ilmarisen tavoitteena on kasvattaa verkkoasiointia palveluissaan. Verkkoasioinnilla voidaan pienentää asiakaskontaktien ympäristövaikutusta. Viime vuonna verkkoasioinnin määrä määritellyissä Ilmarisen palveluissa kasvoi 2,7 prosenttiyksikköä. Tavoitteella on todellista vaikutusta. Finanssialan Keskusliiton tekemän tutkimuksen* mukaan esimerkiksi verkkolaskun hiilijalanjälki on merkittävästi paperilaskua pienempi. Laskua kohden verkkolaskun hiilijalanjälki on pienimmillään 150 grammaa, kun paperilaskun vastaava on noin 450 grammaa. Verkkolaskun 150 grammaa vastaa yhden kilometrin ajomatkaa henkilöautolla ja paperilaskun 450 grammaa puolestaan kolmen kilometrin matkaa ILMARISEN ASIAKASLEHTI 3

4 KIRSI RIIPINEN 4 Innostus ELÄ ROHKEASTI! Danny on yhä innostunut työstään. 1 MIKSI PIDÄT TYÖSTÄSI? Pidän työstäni, koska se antaa sisältöä elämääni, leipää pöytään sekä iloa ja elämyksiä kanssaihmisille. Saan tehdä työtä rakkaan harrastukseni parissa. Ammattiesiintyjän tehtävä on luoda odotuksia ja sitten lunastaa ne. Esitys alkaa jo yleisön mielikuvista. Tavoitteenani on ylittää ne ilo irti jokaisella keikalla. MITEN ESTÄT KYLLÄSTYMISEN TYÖHÖSI? Kyllästymistä voi torjua kehittymällä jatkuvasti. Kehittyminen on myös omanarvontunnon kannalta tärkeää. 2 Tämä tarkoittaa, että kun teen ja esitän musiikkia, teen sen laadukkaasti. Tärkeimpänä tavoitteena on yltää tulkinnassani sydämestä sydämeen. Joskus onnistun tässä paremmin, mutta suunta on aina selvä. Täytän 70 vuotta ja olen työllistänyt muita kaksikymppisestä lähtien, 47 vuotta. Yrittäjän moraaliset velvollisuudet ja vastuut saattavat uuvuttaa. En kuitenkaan vielä tunne kyllästymistä tai uupumista, sillä asioita ja vastuuta on mahdollista jakaa läheisten kanssa. 3 MITEN OLET JAKSANUT ETEENPÄIN, KUN EDESSÄ ON OLLUT VAIKEITA AIKOJA? Kun olin 12-vuotias, äitini isä Algot Niska sanoi minulle, että elä rohkeasti. Tuota kehotusta olen pyrkinyt noudattamaan ja siirtämään ajatusta myös lähipiirille. MITEN JAKSAT FYYSISESTI TEHDÄ TYÖTÄ? Terveys on lahja, mutta uskon, että myös asenteella voi vaikuttaa elämään ja sen pituuteen. Minulla oli infarkti 4 2,5 vuotta sitten. Sain silloin jatkoaikaa. Olen saanut tänä vuonna esiintyä suurten festivaalien ja tapahtumien yleisöille tuntuu, että musiikkini kiinnostaa yhä. Siitä olen nöyrästi kiitollinen ja onnellinen. 5 SUUNNITTELETKO ELÄKKEELLE JÄÄMISTÄ? Olen ollut eläkkeellä kohta viisi vuotta, mutta haluan edelleen olla aktiivinen. Työn tekeminen on mielekästä. Rakastan työtäni ja ihmisiä, joiden kanssa työtä teen, sekä tietysti yleisöä. Näin mennään niin kauan kuin voi mennä. FAKTA Danny (Ilkka Lipsanen) Syntynyt Laulaja ja musiikkineuvos, Suomi-viihteen jättiläinen tunnetaan nimellä Iso D. Perusti oman yhtiönsä, D-tuotannon, vuonna Yhtiö on hoitanut ja tuottanut Dannyn ohjelma toiminnan sekä monen muun artistin esiintymiset ja manageroinnit. D-tuotanto on ollut Ilmarisen asiakas vuodesta Tuotanto on työllistänyt laajimmillaan 360 työn tekijää, nykyään kymmenen henkeä. Auttanut alkuun 153 uutta laulajaa (muun muassa Kirka, Kari Tapio ja Virve Rosti). Dannyn lauluista on noussut 95 listahittiä.

5 WWW. ILMARINEN.FI MILLOIN VANHUUS- ELÄKETTÄ PITÄÄ HAKEA? MILLOIN HAETAAN VANHUUS- ELÄKETTÄ? Ilmarisen eläkeosaston osastopäällikkö Nina Bruun kertoo, miten ja milloin vanhuuseläkettä pitää hakea. Entä mikä on kätevin tapa lähettää hakemus? RIITTÄÄ OIKEIN HYVIN, että lähetät vanhuuseläkehakemuksen suoraan Ilmariseen kuukautta ennen eläkkeen alkamista. Käsittelemme hakemuksen jopa muutamassa päivässä, jos saamme eläkehakemuksen mukana työnantajalta työsuhteen palkka- ja päättymistiedot. Hakemusta on turha lähettää aikaisemmin, koska voimme käsitellä eläkkeen vasta sen jälkeen, kun olemme saaneet työnantajalta palkkatiedot työsuhteen loppuun asti. NINA BRUUN, osastopäällikkö, eläkeosasto Kysymys & vastaus 5 Yli 60 prosenttia hakijoista saa vanhuuseläkkeestään päätöksen ennen kuin eläke on alkamassa. Lähes kaikki hakijat, yli 90 prosenttia, saavat päätöksen sen kuukauden aikana, kun eläke alkaa. MITEN VANHUUS- ELÄKETTÄ HAETAAN? MILLOIN HAKEMUS ON MYÖ- HÄSSÄ? VANHUUSELÄKEHAKEMUKSEN voi täyttää verkossa kohdassa Henkilöasiakas / Eläkettä hakemassa / Eläkkeen hakemispalvelu. Eläkehakemuksen löydät myös kohdasta Lomakkeet, missä hakemuksen voi täyttää, tulostaa ja postittaa TAKAUTUVASTI ELÄKKEEN voi saada kolmen kuukauden ajalta. Jos olet täyttänyt eläkeiän, työsuhde on päättynyt ja haet vanhuuseläkettä kolmen kuukauden kuluessa, eläke voidaan myöntää heti työsuhteen päättymistä seuraavan kuukauden alusta. sitten Ilmariseen. Eläkkeen ratkaisu nopeutuu, jos hakemuksen mukana on työnantajan täyttämä työsuhteen päättymisilmoitus, joka sisältää myös palkkatiedot. Myös työsuhteen päättymisilmoitus löytyy verkkosivuilta. ESIMERKKI: Täytät 63 vuotta elokuussa, työsuhde päättyy elokuun lopussa ja haluat eläkkeen maksuun 1.9. Unohdat kuitenkin lähettää eläkehakemuksen. Jos toimitat sen vielä marraskuussa, eläkkeesi voi alkaa 1.9. Jos lähetät hakemuksen vaikkapa tammikuussa, eläke voi alkaa aikaisintaan Muistathan kuitenkin, että eläkettä karttuu vuotiaana 4,5 prosenttia vuodessa, jos siirrät eläkkeen hakemista ja jatkat työssä. Verkkopalvelussamme voi tehdä laskelmia, kuinka paljon eläkettä karttuu lisää, jos työskentelee muutamankin kuukauden pitempään. MITÄ MUUTA PITÄÄ MUISTAA? SAATUASI ELÄKEPÄÄTÖKSEN ota yhteyttä verotoimistoon, jonka jälkeen verottaja toimittaa vero tiedot Ilmariseen automaattisesti. VANHUUSELÄKKEEN rinnalla voit aloittaa uuden työskentelyn, mistä karttuu eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa. Karttunutta eläkettä täytyy itse muistaa hakea uudella eläkehakemuksella. Sen saa maksuun, kun on täyttänyt 68 vuotta. KUN ELÄKEPÄÄTÖS on tullut ja verokortti kunnossa, nauti ansaitusta eläkkeestäsi. Se tulee tilillesi kuukauden 1. pankkipäivänä.

6 6 WWW. ILMARINEN.FI YRITTÄJÄ! KATSO, MITEN TYÖTULO VAIKUTTAA ELÄKKEESEEN Yrittäjänä maksat eläkemaksut tunnollisesti työntekijöiden työansioiden mukaan. Mutta oletko arvioinut YEL-työtulosi omaa työtäsi vastaavaksi? YRITTÄJÄ 1 Työkyvyttömyyseläke 55-vuotiaana 2012 Vanhuuseläke 63-vuotiaana 2020 YRITTÄJÄ 2 Työkyvyttömyyseläke 33-vuotiaana 2020 Vanhuuseläke 63-vuotiaana 2050 OTA HUOMIOON MYÖS NÄMÄ SEIKAT YEL-TYÖTULO VAIKUTTAA MONEEN ASIAAN

7 KIRSI RIIPINEN Juuri nyt suunnittelen... 7 SÄHKÖÄ ILMAN LANKOJA Powerkiss vei älylaitteiden latauspisteet ensin lentokentille. Nyt langatonta latausmahdollisuutta levitetään kaikkien arkeen, neukkareihin ja kahvilaketjuihin. Maija Itkonen CMO Powerkiss POWERKISSISSÄ USKOTAAN, että langaton sähkö on pian yhtä itsestään selvää kuin langaton netti. Maija Itkosen perustama Powerkiss on mukana yli sadan yrityksen ryppäässä, joka vie eteenpäin yhteistä tiedonsiirron latauksen standardia. Laitevalmistajien, operaattoreiden ja jopa autotehtailijoiden yhteinen etu on, ettei joka puhelinmalliin tarvittaisi omanlaista latauslaitetta. Powerkissillä on ideoita tuotteensa jatkokehittämiseen, mutta nyt paukut pannaan langattomien latausmahdollisuuksien määrän kasvattamiseen. Langaton lataus haluttaisiin yritysten neukkareihin ja arkipäivään. TEHDÄÄNKÖ TÄLLÄ RAHAA? Maija Itkosta hymyilyttää hänen seitsemänvuotiaan poikansa reaktio lentokentällä: Wau, Powerkiss on täällä! Miten se on tänne tullut? Kun äiti oli selittänyt, että hänen firmansa on myynyt langattomia latausmahdollisuuksia eri lentokentille, poika ihmetteli, että ei kai Powerkiss tee työtä rahan takia. Ihmisten puhelimien akuista loppuu välillä virta, ja heidän pitää päästä lataamaan. Vielä nykyään puhelimen, kannettavan tai tablettikoneen langattomaan lataukseen tarvitaan erillinen rinkula, jonka saa kahvilan tiskiltä. Tulevaisuudessa rinkula asennetaan uusiin laitteisiin jo valmistusvaiheessa. Tällaisia älylaitteita on jo käytössä esimerkiksi Japanissa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. INNOVAATIO tuli markkinoille loistavaan aikaan älypuhelimien yleistyessä. Akkuteknologia ei ole pysynyt älyteknologian perässä. Älylaitteiden käyttäjien suurin tyytymättömyyden syy on akku ja sen kesto. Ensimmäiset kilpailijatkin ovat ehtineet markkinoille. Kaikenlaista härpäkettä on tullut vastaan, mutta meillä on koko ajan ollut skandinaavinen yksinkertainen linja. Siitä on helppo pitää tulevaisuudessakin kiinni. TOIMINTA Latausmahdollisuudesta kertoo tarra pöydän pinnassa. Esimerkiksi kahvilan tiskiltä saa lainaksi vastaanottimen (pienen rinkulan). Se kytketään puhelimen latausliitäntään. Kun kännykän vie tarran päälle, led-ilmaisimet rinkulassa kertovat, että lataus on alkanut. TAUSTAA Powerkiss Perustettu 2008 Työntekijöitä 12 Suurimmat asiakkaat: lentokentät ja kansainväliset kahvilaketjut

8 Liisan Leipomon toimitusjohtaja ja omistaja Heikki Jortikka on ylpeä siitä, että työllistää kaksikymmentä henkeä. 8 ILMARISEN ASIAKASLEHTI

9 TEKSTI IRMA CAPITEN KUVAT LAURA VESA Pala kakkua ja voita leivälle Neljä sukupolvea, kolme vuosikymmentä ja yksi leipomo. Leipomo, joka pitää sukupolvet leivässä. empääläläisen Liisan Leipomon toimitusjohtaja ja omistaja L Heikki Jortikka saapuu töihin aamuyöllä kello 2. Se on hänelle normaali työpäivän aloitusaika. Silloin hän napsauttaa valot ja uunit päälle ja ryhtyy hommiin. Minä lähinnä paistan. Meillä on erikseen kolme ammattileipuria. Minulla on kokin koulutus ja työskentelin kokkina kymmenen vuoden ajan, muun muassa Näsinneulassa, ennen kuin aloitin työt täällä leipomossa. Alkuun toimin meillä kymmenisen vuotta kondiittorina, mutta nyt kolme kondiittoriamme hoitavat kokonaan sen puolen. Paisto- ja kokkaustöiden lisäksi minulla on toimitusjohtajana paljon paperitöitä tehtävänä. Leipomon perusti 30 vuotta sitten Heikin äiti Liisa Jortikka. Hänen miehensä Lauri Jortikka rakensi sille tilat kotitaloon. Leipomo ja myymälä sijaitsivat vuoteen 1988 keltaisen omakotitalon siivessä. Sitten talon viereen rakennettiin uudet, isommat tilat, noin 450-neliöiset. Tänä vuonna laajennettiin lisää. Tällä hetkellä henkilökuntaakin on töissä jo parikymmentä henkeä. LIISAN LEIPOMO Perustettu vuonna 1982 Lempäälässä Pirkanmaalla Työntekijöitä alkuun kaksi, nyt parikymmentä Leipomo-myymäläkahvilan lisäksi kaksi myymälä-kahvilaa Erikoisosaamisena konditoriatuotteet Tilauslistalla 350 tuotetta Liisan Leipomo on ollut Ilmarisen asiakas vuodesta ESIMIEHENÄ HEIKILLÄ on paperitöissä haasteensa. Työvoimapolitiikka on niistä suurin. Heikin palkkalistoilla on henkilökuntaa viiden eri työehtosopimuksen piiristä, joten opiskeltavaa riittää. Työvoimakulut ovat taas oma haasteensa. Niihin tulee jossain vaiheessa yrittäjillä katto vastaan, sillä ne ovat nousseet huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ennen ne muodostivat 24, nyt 45 prosenttia liikevaihdostamme. Mutta yöllä on leipomisen aika. Aamuneljäänviiteen Heikki häärii leipomossaan yksin. Sitten paikalle saapuvat tyttäret Johanna Ruuska ja Kristiina Jortikka. Heikki on nyt 55-vuotias. Hän ei ole suunnitellut vielä eläkkeelle jäämistä, mutta jatkosuunnitelmia on jo tehty. Tyttäret Kristiina ja Johanna, jotka ovat työskennelleet leipomossa jo viitisentoista vuotta hekin, jatkanevat lähitulevaisuudessa Heikin jalanjäljissä leipomon pomoina. Kai meillä on leipominen verenperintönä, Kristiina naurahtaa. Leipomo on ollut Heikin nimissä vuodesta 2000, jolloin Liisa jäi eläkkeelle. Olen nyt 77-vuotias, enkä vieläkään malta olla täältä kokonaan poissa. Käyn täällä viikoittain, muuten vain tai opettamassa perinnereseptejäni, Liisa Jortikka kertoo. Meitä kaikkia työssä varmasti innostaa, kun tulosta syntyy. Olen pystynyt leipomollani antamaan työtä perheelleni, Liisa lisää. Heikki on samoilla linjoilla. Ei tällä rikastu, mutta elää. Olen ylpeä siitä, että työllistän kaksikymmentä henkeä. TYTÖT VETÄVÄT MYSSYT PÄÄHÄN ja ryhtyvät töihin. Johanna pakkaa tilauksia lähtemään alueen kauppoihin, ravintoloihin, yksityisille, toreille ja omiin ILMARISEN ASIAKASLEHTI 9

10 kahviloihin, joita on yhteensä kolme. Pakkauskone käy kuumana, sillä tuhansia tuotteita lähtee auton kyydissä kohti herkkusuita. Tuotevalikoimaan kuuluu 350 erilaista leivonnaista. Päivittäin niistä valmistetaan noin 80 laatua. Pienleipomoissa tällainen valikoiman laajuus on mahdollista. Emme ole isojen tavoin erikoistuneet vain joihinkin tuotteisiin, Heikki sanoo. MISTÄ PERINNELEIVILLE TEKIJÄT? Heikki kokee Liisan Leipomon pienleipomoksi, mutta alallaan se luetaan pk-yritykseksi. Pienten leipomoiden tila on viime vuosina huonontunut merkittävästi. Heikki kertoo niitä olleen viitisen vuotta sitten noin 1000 ja nyt noin 700, eli niitä häviää noin viidenkymmenen vuosivauhtia. Näen tämän kehityksen huolestuttavana monella tapaa. Ajatellaan nyt vaikka rikasta leipäkulttuuriamme. Suomen eri alueilla tehdään hyvin erilaisia leipiä. Kuinka perinne turvataan, jos pienet leipomot häviävät ja isot tehtaat, jotka jo nyt siirtävät toimintaansa Viroon ja Latviaan, kuljettavat Suomen joka ilmansuuntaan samat leivät? Tietyt tuotteet ovat ja pysyvät, mutta uutta keksitään koko ajan. Liisan Leipomossa testataan vuosittain satakunta uutuutta. Niistä pari jää vuosittain elämään. Sellainen on esimerkiksi Heikin viisi vuotta sitten alueelliseen joululeivonnaiskilpailuun kehittämä Tampereen joululeivos, jota valmistaa nykyisin viisi eri pirkanmaalaista leipomoa aina joulun aikaan. Heikin päässä ideat uutuuksista syntyvät joskus Euroopan leipomomessuilla kulkiessa, mutta useimmiten omassa leipomossa yön yksinäisinä tunteina. Joskus ne syntyvät myös vahingon kautta, kun joku leivonnainen on menevinään pieleen, mutta siitä kumpuaakin uusi idea. Seuraamme myös maan trendejä. Karppauksessa olimme aikaamme edellä: olimme Suomen ensimmäinen karppausleivän valmistaja, ja sitä postitamme yhä ympäri Suomea, Heikki kertoo. Joskus ideat syntyvät vahingonkin kautta, kun joku leivonnainen on menevinään pieleen, mutta siitä kumpuaakin uusi idea. 10 ILMARISEN ASIAKASLEHTI

11 Maailman meno on muuttunut hektisemmäksi, ja se näkyy myös leipomoiden elämässä. Kuluttajat haluavat uutuuksia yhä kiihtyvällä tahdilla. Ennen tuotelistat päivitettiin kerran vuodessa, nykyisin neljännesvuosittain. Toisaalta on myös klassikoita, joita asiakkaat kysyvät vuodesta toiseen. Kilopitko, kaurasämpylät, pandakakku, lusikkaleivät ja muut, Liisa luettelee. Niitä meillä on tehty perinneresepteillä alusta asti. AAMULLA KELLO SEITSEMÄN Liisan Leipomossa on täysi höyry päällä. Heikki paistaa maalaisleipiä, Johanna pakkaa bostonkakkuja, Kristiina koristelee mansikkaleivoksia, leipuri Elisa Sorri kaulii wienertaikinaa ja kondiittorit Oili Viljakainen ja Selina Hannuksela täyttävät suklaarouhekakkuja boysenmarjahillolla. Leipomon yhteydessä on kahvila-myymälä, joka myös valmistautuu päivään. Kirsi Kivelä kantaa uunituoreita leivonnaisia vitriineihin esille. Kun ovesta astuu sisään, vastaan tulvahtaa lämpimäisten tuoksu. On vaikea valita, mikä on mukavin: pullan, leivän vai juuri paistetun munkin tuoksu. Hetken päästä taka-alalta erottuu myös hernerokan suoraselkäinen aromi. Meillä on lounaslistalla päivittäin keittoa. Kahvilamme päiväasiakkaista 80 prosenttia on työmiehiä, ja he tykkäävät tuhdista keitosta. Tässä alkaa nyt olla 30 litraa valmiina. Laitoin rokan kiehumaan aamukahdelta, eli se on porissut viitisen tuntia. Suunnilleen saman verran aikaa on mennyt yhden leipomon suosikkileivän, maalaisleivän, valmistamiseen. Sen Heikki leipoo perinteisellä tavalla eli nostattaa ja laskee moneen otteeseen. Pitkät nostatus- ja lepoajat ovat vanhan ajan maukkaan leivän salaisuus. Liisan Leipomossa on paljon ajanmukaisia ja käytännöllisiä koneita, mutta osa työvaiheista tehdään yhä käsin ja kaikki leivät leivotaan alusta saakka kokonaan käsityönä. LIISAN LEIPOMON VINKKEJÄ HENKILÖ- KUNNAN INNOSTAMISEEN ILMARISEN ASIAKASLEHTI 11

12 Pienleipomoita häviää 50 leipomon vuosivauhdilla. Heikki on huolissaan, miten rikkaasta suomalaisesta leipäperinteestä pidetään huolta. PERINTEET JA SUKU ovat leipomolaisille tärkeitä. 30 vuotta leipomonsa perustamisen jälkeen Liisaa ympäröivät uudistetun kahvilan pöydän ääressä hänen poikansa, leipomon nykyinen omistaja Heikki Jortikka, lapsenlapset Johanna Ruuska ja Kristiina Jortikka, Johannan mies Jarkko Ruuska ja liuta lapsenlapsenlapsia: Joonatan, Juliina ja Jesmina Ruuska sekä Nanna ja Niklas Mäkinen. Myymälän puolella vitriinin takaa kurkistaa lisää sukua: Heikin vaimo Tarja Jortikka. Eikä leipomon sukupuu ole vielä tässäkään kokonaisuudessaan. Ennen kuin Heikki ryhtyi vetämään leipomoa, lankoja piti käsissään hänen kaksoisveljensä Timo Jortikka. Noina aikoina Heikki työskenteli Tampereella kokkina, kunnes eräänä päivänä Timo kysyi, josko velipoika tahtoisi tulla tuuraamaan häntä. Tuuraaminen on jatkunut vuodesta 1986 tähän päivään saakka. ILMARINEN & LIISAN LEIPOMO Ilmarisen ja sitä ennen Pohjolan kanssa olen ollut yhteistyössä jo 25 vuotta, siitä lähtien kun astuin tähän yrittäjäksi. Koska henkilökohtaiset vakuutukseni olivat Pohjolassa ja suhteet olivat hyvät, oli luontevaa vaihtaa myös yrityksen vakuutukset sinne. Kun 90-luvulla tarvitsin rahoitusta erään lopettaneen leipomon kaluston ostoon, se hoitui Ilmariselta. Olen ollut tyytyväinen palveluun. Heikki Jortikka Velipoika läksi vaimonsa ja puolitoistavuotiaan poikansa kanssa purjehtimaan maailman ympäri, mutta valmensi minua sitä ennen kaksi ja puoli vuotta näihin hommiin. Kun he palasivat maailmalta, veli perheineen tuli vielä pariksi vuodeksi takaisin Lempäälään. Hän rakensi isämme kanssa tämän uuden rakennuksen sisätilat ja minä jatkoin leipomotöissä. Sitten hän läksi Australiaan. Nykyisin hän asuu Kuhmossa, Heikki kertoo. AAMUKAHDEKSALTA Heikin yötyöpäivä alkaa olla pulkassa ja peti kutsuu. Uudelleen hän saapuu toimistotöihin iltapäivällä. Kun Heikki tekee lähtöä nukkumaan, hänen vaimonsa Tarja palvelee jo ensimmäisiä asiakkaita myymälä-kahvilan puolella. Aamuneljältä töihin tullut kondiittori-kristiina jatkaa kakkujen valmistamista, ja Johanna-sisko tekee tilauksia ja markkinointihommia, kun on saanut leivonnaiset pakattua ja lähetettyä maailmalle. Leipomon valot eivät vuorokauden aikana juuri sammu. Iltapäivällä vuoroon astuu seuraava ammattikunta, munkinleipojat. Possumunkit, berliininmunkit, kermamunkit, hillomunkit ja kolmiomunkit ovat yksi Liisan Leipomon hittiartikkeleista. Ja donitsit päälle. Iltapäivällä ja illalla leivotaan myös pullat ja sämpylät niin valmiiksi, että ne voidaan asettaa kohoamaan juuri sopivan pulleiksi vaihtolämpökaappiin. Se säädetään 36 asteeseen ja 80 prosentin kosteuteen. Sieltä pian munkinpaistajien jälkeen työvuoroon tuleva Heikki saa nostettua parahultaisesti kohonneet leivonnaiset paistumaan, kun hän saapuu paikalle, tapansa mukaan aamukahdelta. Epäilijöitä riitti, ennen kuin avasin liikkeen vuonna 1982, mutta hyvin on ollut asiakkaita alusta alkaen. Avajaisissa kaikki autot ja traktorit eivät mahtuneet edes parkkiin ja poliisin piti tulla ohjaamaan liikennettä, Liisa Jortikka muistelee. 12 ILMARISEN ASIAKASLEHTI

13 WWW. ILMARINEN.FI MITÄ TEEN, JOS HAKEMUKSENI HYLÄTÄÄNKIN? Ongelma & ratkaisu ESIMERKKI: HYLKÄÄVÄ PÄÄTÖS TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEESTÄ JUKKA 48 V. JUKKA ON 48-VUOTIAS TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ, jonka selkävaivat haittasivat työntekoa. Kivut tekivät yhtäjaksoisen työnteon hankalaksi, ja Jukka jäi sairaslomalle. Saatuaan sairauspäivärahaa maksimimäärän eli noin vuoden hän haki työkyvyttömyyseläkettä Ilmariselta. Jukan hakemus jouduttiin kuitenkin hylkäämään, koska selkävaivojen ei voitu katsoa olevan niin vakavia, että ne estävät työskentelyn kokonaan. Jukan työnkuva oli kevyt ja työtehtäviä mahdollista muokata työkyvyn mukaiseksi. Jukka oli ajatellut työkyvyttömyyseläkkeen olevan ainoa vaihtoehto, eikä hän tiennyt mitä tehdä. 1 OHJAUSTA OMALLA PAIKKAKUNNALLA HYLKÄÄVÄN ELÄKEPÄÄTÖKSEN mukana Ilmarinen tarjosi Jukalle mahdollisuutta osallistua vapaaehtoiseen ohjaukseen, jossa hän pääsi keskustelemaan tilanteestaan sekä työhönpaluustaan. Ilmarinen tarjoaa ainoana yksityisenä työeläkeyhtiönä tätä palvelua hylkäävän päätöksen saaneille. Ohjausta järjestetään 14 paikkakunnalla, ja sitä toteuttavat työhön paluuseen keskittyneet palveluntuottajat. Nämä yritykset tarjoavat erilaisia työssä jaksamiseen, kuntoutumiseen ja terveydentilan parantamiseen tähtääviä palveluita. Palvelu on vapaaehtoinen ja osallistujalle maksuton. Ohjaavassa palvelussa Jukka pääsi keskustelemaan muun muassa hylkäävän päätöksen perusteista sekä jatkomahdollisuuksista. Jukalle palvelu oli hyödyllinen, koska hänellä oli edelleen olemassa yhteys työelämään. Palveluun kuului esimerkiksi tapaaminen kuntoutusohjaajan kanssa. Palvelussa pyrittiin auttamaan Jukkaa, jolla on työn tekoon liittyviä rajoitteita ja vajaakuntoisuutta, mutta jonka terveydentilan perusteella ei kuitenkaan voida myöntää työkyvyttömyyseläkettä. 2 TÄSTÄ ETEENPÄIN? JUKKA KESKUSTELI ohjaavassa palvelussa kuntoutusohjaajan kanssa mahdollisuuksista palata omaan työhönsä. Kuntoutusohjaaja kannusti Jukkaa olemaan yhteydessä lähiesimieheensä ja pyytämään työn järjestelyä siten, että työskentely onnistuu. Ohjaaja antoi Jukalle liudan vinkkejä siitä, miten työtä voi muokata pienillä, mutta vaikuttavilla keinoilla. Hän sopi työhönpaluusta, ja työpaikalla ryhdyttiin erilaisiin työjärjestelyihin. Jatkossa Jukka saa hyödyntää työssään enemmän työaikaliukumia, etätyötä ja tauotusta. Esimiehen kanssa sovittiin, että työpisteen ergonomia tarkistetaan ja työfysioterapeutin tuella testataan sähkö pöytää, jonka avulla istumisesta ja seiso misesta aiheutuvaa kuormaa voidaan jaksottaa. Jukka päätti sitkeästi yrittää parantaa terveydentilaansa ja kokeilla työntekoa. ILMARISEN ASIAKASLEHTI 13

14 14 Puheenvuoro HILLEVI MANNONEN Johtaja, aktuaaritoimi ja riskienhallinta, Ilmarinen HALUAMME MITOITTAA PUSKURIT OIKEIN. Parhaillaan onkin menossa tutkimus tasoitusmäärän oikeasta suuruusluokasta. Julkisuudessa on viime aikoina puhuttu yrityksiltä eläkemaksujen yhteydessä kerätyistä puskureista, joilla varaudutaan työkyvyttömyyden kustannuksiin. Nämä puskurit ovat karttuneet koska työkyvyttömyyden riski on alentunut. Näin siitä huolimatta, että työkyvyttömyyseläkemaksuakin on alennettu. PUSKURILLA VARAUDUTAAN TULEVAAN. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain yritysten työeläkevakuutusmaksun, joka sisältää myös maksun työkyvyttömyyseläkkeitä varten. Maksuprosentti perustuu ennusteisiin tulevista eläke menoista. Ennustamiseen liittyy omat vaikeutensa, sillä vasta vuosien päästä selviää, riittikö maksu vastaaviin eläkemenoihin. Tähän maksun riittävyyteen liittyvän epävarmuuden johdosta yhtiöllä tulee olla puskuri tappioiden varalla, ns. tasoitusmäärä. Jos työkyvyttömyyseläkkeitä tuleekin enemmän kuin on arvioitu, katetaan erotus puskurista. Jos taas menoja syntyy vähemmän, puskuri karttuu. Puskurille hyvitetään vuosittain korkoa. TYÖNTEKIJÄT JAKSAVAT TYÖSSÄÄN PIDEMPÄÄN KUIN AIKAISEMMIN. Työntekijöiden riski tulla työkyvyttömäksi on alentunut nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. Kehitys alkoi 1990-luvun lopulla ensi alkuun erityisen voimakkaana ja pysyen myöhemminkin alenevalla trendillä. Työkyvyttömyysriski on 2000-luvun alusta alentunut noin 20 prosenttia. Erityisesti yli 55-vuotiaiden työkyvyttömyysriski on alentunut, mutta toisaalta huoli nuorista työkyvyttömistä on kasvanut. Työntekijät jaksavat työssään pidempään kuin aikaisemmin. Ponnistukset työhyvinvoinnin ja työkyvyn parantamiseksi ovat siis tehonneet. Myös eliniän piteneminen kertoo samasta asiasta: olemme terveempiä. PUSKUREITA PURETTU MAKSUNALENNUKSIIN. Tasoitusmäärää purettiin ensin alenta malla työkyvyttömyysmaksua ja vuosina pk-yrityksille kohdistetuilla tilapäisillä alennuksilla. Tuona aikana Ilmarinen ja muut yhtiöt antoivat alennuksia noin miljardi euroa. Senkin jälkeen purkamista on jatkettu pitämällä työkyvyttö myysmaksua pienempänä kuin vastaava eläkemeno. Tänä vuonna työkyvyttömyysmaksu on keskimäärin 1 prosenttia palkoista, kun työkyvyttömyysmenoksi arvioidaan noin 1,4 prosenttia palkoista. TUTKIMUS SELVITTÄÄ PUSKURIN RIITTÄVYYDEN. Hyvä varautuminen on kestävän eläkejärjestelmän merkki ja puskurit turvaavat eläkkeet yllättävissäkin tilanteissa. Työeläkeyhtiöt eivät kuitenkaan halua kerätä riskeihin nähden tarpeettomia puskureita. Jo viime talvena yhtiöt käynnistivätkin tutkimuksen, jossa selvitetään tasoitusmäärän oikeaa suuruusluokkaa nykyisin vallitsevaan riskitasoon. Tulosten perusteella päätetään, voidaanko puskuria pienentää esimerkiksi maksun alennuksin. Kuten tähänkin asti, puskuri on eläkkeitä varten ja siihen se myös käytetään. 14 ILMARISEN ASIAKASLEHTI

15 Vastuullinen sijoittaminen on käytännön tekoja Sijoitustoiminnan vastuullisuus on asia, joka yhä useammin puhuttaa julkisuudessa. Mitä vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa eläkeyhtiön kannalta käytännössä? lmarisen vastuulla on yli suomalaisen eläketurva ja lähes 30 miljardin I euron sijoitusomaisuus. Tällä varallisuudella katetaan tulevaisuuden eläkkeitä. Eläke-eurot on sijoitettu tuottavasti ja turvaavasti, kuten jo laki vaatii, ja lisäksi vastuullisesti. Ilmarinen on ensimmäisenä suomalaisena sijoittajana sitoutunut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin vuonna Se tarkoittaa, että taloudellisten näkökohtien lisäksi sijoituspäätöksissä otetaan huomioon ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallinto tapaasioihin liittyviä seikkoja. Ilmarisen sijoitustoiminnan vastuullisuudesta vastaavan Anna Hyrskeen mukaan vaatimuksena on, että sijoituskohde noudattaa lainsäädäntöä ja erilaisia kansainvälisiä normeja kuten Kansainvälisen työjärjestön ILO:n ohjeistuksia ja YK:n ihmisoikeuksien julistusta. Sijoittajalla on käytössään useita tapoja varmistua siitä, että sijoituskohde täyttää vastuullisuuden kriteerit. Veracelin sellutehtaan johtaja Ari Medeiros ja Anna Hyrske tutkivat monitorilta sellun pakkauslinjastoa. TEKSTI SATU MALKAMÄKI KUVAT ANNA HYRSKE ILMARISEN ASIAKASLEHTI 15

16 ANNA HYRSKE Vastuullinen sijoittaja pyrkii nimenomaan siihen, että yhtiöt toimisivat lakeja ja normeja noudattaen. Jos sijoituksesta luopuu heti, silloin ikään kuin tulee heittäneeksi hanskat tiskiin. Käymme keskusteluja yhtiöiden edustajien kanssa, tutkimme dokumentteja, tutustumme yhtiöiden toimintaan paikan päällä. Meillä on myös käytössämme ulkopuolisten tahojen tekemiä arvioita ja vastuullisuusraportteja yhtiöiden toiminnasta. Hyrskeen mukaan yritykset yhä enemmän kiinnittävät huomiota vastuullisuuskysymyksiin toiminnassaan, ja monet antavat mielellään sijoittajien ja muiden sidosryhmien tutustua toimintaansa käytännössä. Vastikään Hyrske tutustui metsäyhtiö Stora Enson Veracelin tehdasalueeseen Brasiliassa. Oli tärkeää ja avartavaa nähdä sellutehtaan toimintaa käytännössä sekä tutustua paljon puhuttuihin eukalyptusviljelmiin. Maankäyttöasiathan ovat juuri nyt erittäin ajankohtaisia metsäyhtiöiden kohdalla, Hyrske toteaa. EPÄKOHTIIN PUUTUTAAN RIPEÄSTI. Vaikka yhä useampi yritys panostaa kovasti vastuullisuusasioihin, aina joukkoon mahtuu myös sijoituskohteita, joiden toiminnassa havaitaan epäkohtia. Ongelmiin Ilmarinen puuttuu ripeästi. Tämän vuoden aikana on ilmennyt muutama julkisuudessakin ollut tapaus, jotka ovat vaatineet Ilmariselta sijoittajana toimenpiteitä. Kun on kyse kotimaisesta yhtiöstä, paras tapa on olla yhteydessä suoraan yhtiön edustajiin ja selvittää, mistä tarkkaan ottaen on kysymys. Usein jo keskustelun kautta päästään yhteisymmärrykseen siitä, miten yhtiö parantaa toimintatapojaan vaikkapa ympäristön huomioon ottamisessa. Ulkomaisten sijoituskohteiden kohdalla toimivaksi tavaksi on osoittautunut usean ison sijoittajan yhteistyö. Hyvänä esimerkkinä tästä on öljyjätti BP. Vuoden 2010 Meksikonlahden öljyturman jälkeen joukko suursijoittajia aloitti niin sanotun vaikuttamisprosessin yhtiötä kohtaan, minkä seurauksena BP on huomattavasti parantanut muun muassa riskiraportointiaan. Veracelin selluloosatehdas Brasiliassa tuottaa noin miljoona tonnia sellua vuodessa. Alueelle on suunnitteilla toinenkin selluntuotantoyksikko... BP:n tapaus on vaatinut sijoittajaryhmältä läjän kirjeitä ja vetoomuksia yhtiön johdolle sekä useita tapaamisia. BP:n tämänhetkinen tilanne on niin hyvä, että voidaan sanoa työn kannattaneen. Yhtiö on muuttanut asennettaan merkittävästi ja jatkaa tänä päivänäkin yritysvastuuasioidensa kehittämistä, Hyrske kertoo. Ilmarinen on tällä hetkellä mukana noin viidessä sadassa vaikuttamisprosessissa, joiden avulla sijoittajat pyrkivät saamaan aikaan muutoksia yritysten toimintatavoissa. Prosessit saattavat kestää jopa vuosia, mutta Hyrske muistaa myös tapauksia, joissa edistystä on tapahtunut yhdessä yössä. Joskus ongelma saattaa olla vain hyvin pienestä seikasta kiinni, kuten yksittäisestä virheestä, joka on helppo korjata. Ilmarinen osallistuu vastuullisuuskysymyksissä monenlaisiin kansainvälisiin hankkeisiin. Yhtiö on mukana esimerkiksi hankkeissa, joiden tarkoituksena on kartoittaa yritysten hiili- ja vesijalanjälkiä ja auttaa näin sijoittajia sijoituspäätöksissä. Eukalyptuspuut kasvavat hak vain kahdeksassa vuodessa 16 ILMARISEN ASIAKASLEHTI

17 .. Yha useampi paikallinen haluaa opiskella metsateollisuutta, silla Veracelia pidetaan hyvana tyonantajana kuukorkeuteen Anna Hyrske ja tehtaan johtaja Ari Medeiros sellun kuivauskoneen aarella..... ARVOPAPEREIDEN MYYNTI ON VIIMEINEN KEINO. Usein sijoituskohteet parantavat toimintaansa ennemmin tai myöhemmin sijoittajien kanssa käytyjen keskustelujen seurauksena. Aina näin ei kuitenkaan käy, jolloin sijoittajan viimeinen keino on luopua omistuksestaan. Arvopapereiden myynti on kuitenkin vasta se vihonviimeinen ja samalla erittäin harvinainen keino. Kun sijoittaja luopuu omistuksesta, hän menettää viimeisenkin mahdollisuuden vaikuttaa yrityksen toimintaan. Hyrskeen mukaan usein onkin haastavaa selittää ulkopuolisille, miksi kyseenalaisesti toimivan yrityksen osakkeista ei luovuta heti, kun ongelmat tulevat tietoon. Vastuullinen sijoittaja pyrkii nimenomaan siihen, että yhtiöt toimisivat lakeja ja normeja noudattaen. Jos sijoituksesta luopuu heti, silloin ikään kuin tulee heittäneeksi hanskat tiskiin ja epäkohdat yrityksessä pääsevät jatkumaan. YRITYSTEN ASENNE VAIHTELEE. Toistakymmentä vuotta vastuullisen sijoittamisen parissa työskennelleen Hyrskeen mukaan yritykset suhtautuvat hyvin vaihtelevasti sijoittajaan, joka puuttuu sijoituskohteen toimintaan ja perää siltä vastuullisempaa toimintaa. Hyrske puhuukin kahdesta koulukunnasta... Osa yhtiöistä ymmärtää, että tässä ollaan samalla puolella yhteisin tavoittein, emmekä tarkoituksella halua ketään kritisoida tai loukata vaan pyrkiä parempiin toimintatapoihin. Osa yhtiöistä reagoi tiedusteluihimme asiaankuuluvalla vakavuudella ja on kiinnostunut sijoittajien näkökulmista. Ne myös ymmärtävät, että tässä ollaan ikään kuin samalla puolella yhteisin tavoittein, emmekä tarkoituksella halua ketään kritisoida tai loukata vaan pyrkiä parempiin toimintatapoihin. Toinen ääripää sitten jättää huomiotta tai jopa väheksyy sijoittajan vetoomukset. Olen törmännyt jopa tytöttelyyn, Hyrske muistelee. Myönteisesti reagoivia yrityksiä on Hyrskeen mukaan onneksi yhä enemmän, sillä vastuullisuuskysymykset ovat entistä useamman yrityksen agendalla. Yritysten laiminlyönnit vastuullisuusasioissa nousevat vähän väliä myös lehtiotsikoihin, mikä voi osaltaan lisätä yhtiöiden kiinnostusta parantaa toimintatapojensa vastuullisuutta. ILMARISEN ASIAKASLEHTI 17

18 18 KUN SAIRAUSLOMA Kesäkuun alussa muuttunut laki parantaa Prosessi Sairaus alkaa! yöntekijän pitää toimittaa Kelalle T 90 sairauslomapäivän jälkeen työterveyshuollon lausunto, jotta hänen päivärahansa maksu voi jatkua. Kesäkuun alussa muuttunut laki yrittää parantaa työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon tiedonkulkua ja keskustelua jo päivärahakauden alussa. Näin päästään aikaisemmin ryhtymään toimiin ja työjärjestelyihin, joilla työkyky mahdollisesti palautuu ja työhön paluu helpottuu. Menettely ei koske yrittäjien työkyvyn arviointia päivärahan maksamisessa. Pitkittynyt sairausloma ennakoi usein työkykyongelmia ja vaikuttaa siihen, että työntekijä ajautuu työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle jää noin työntekijää. Työkyvyttömyys lyhentää merkittävästi eliniänaikaista työssäoloaikaa. Suuri osa työkyvyttömyyseläkkeistä voitaisiin välttää, jos työkyvyttömyyden pitkittyminen havaittaisiin ajoissa. Tieto työkykyongelmista ja sairausloman kestosta ei aikaisemmin aina ole tavoittanut työterveyshuoltoa lainkaan, jos työn tekijä on asioinut oman hoitavan lääkärin tai erikoissairaanhoidon tai terveyskeskuslääkärin kanssa ja ollut sairauslomalla pitkiäkin aikoja. Erityisesti silloin kun tutkimukset ja hoidot viivästyvät ja sairausloma pitkittyy, työntekijä oli ikään kuin unohtunut sairauslomalle. Työnantaja ja työntekijä itsekään eivät aina tienneet, mitä pitäisi tehdä. Vasta eläkehakemuksen tultua huomattiin, että työhön paluutakin olisi järkevää vielä miettiä. Muutoksella pyritään aikaistamaan toimia. Kun eläkehakemus on jo vireillä, on 60 päivää 90 päivää 9 arkipäivää Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha Kelasta Kela pyytää selvitystä kuntoutustarpeesta Työterveyshuollon lausunto Kelaan MITEN TOIMIT, KUN SAIRAUSLOMA PITKITTYY? Uusi käytäntö alkaen Kun sairausloma on kestänyt kuukauden tai useita lyhyitä jaksoja peräkkäin, työnantaja ilmoittaa sairauslomasta työterveyshuoltoon. Kun sairausloma on kestänyt 60 päivää, Kela muistuttaa päivärahan saajaa 90 päivän lausunnon toimittamisesta. Työntekijä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, joka käynnistää selvittelyt. Työterveyslääkäri arvioi jäljellä olevan työkyvyn. Työntekijä, työnantaja ja terveyshuolto selvittävät yhdessä mahdollisuudet jatkaa työssä. Työterveyshuolto antaa lausunnon työntekijän työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista. Työntekijän pitää toimittaa lausunto viimeistään silloin, kun päivärahaa on maksettu 90 päivältä tai päivärahan maksaminen voi viivästyä. Sairauspäivärahaa on haettava Kelalta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta.

19 WWW. ILMARINEN.FI PITKITTYY... tiedonkulkua päivärahakauden alussa. aika todennäköistä, että eläkepolulle joudutaan. Työterveyshuollon seuranta on tärkeää, jotta työhön paluu onnistuisi mahdollisimman hyvin. Lakimuutos lisää toivottavasti varhaisen tuen toimintamallin käyttöä suurten yritysten lisäksi myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Verkostopalaverit (niin sanotut kolmikantaneuvottelut) työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän kanssa ovat hyvä paikka keskustella työhön paluun mahdollisuuksista. Eläkeyhtiöt toivovat, että sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutos varhaistaa myös työeläkekuntoutusta. Työhön paluun tuki löytyy usein työpaikan omilla työjärjestelyillä ja osasairauspäivärahaa haetaan varmaankin Kelalta ensin. Jos se ei auta, haetaan työeläkekuntoutuksen työkokeilua. Yhteydenotot työkokeilusta voivat lisääntyä, kun työkykyselvityksiä aletaan tehdä 90 sairauspäivärahapäivän kohdalla. Työhön paluun keinot Osa-aikainen tai kevennetty työ voi edistää toipumista ja helpottaa paluuta työhön. Työjärjestelyt työpaikalla Työaikajärjestelyt, osasairauspäiväraha Kelalta Muutokset työnkuvaan, työtehtävien vaihto, työkokeilu, tuki työeläkeyhtiöltä Ammatinvaihto, uudelleenkoulutus, tuki työeläkeyhtiöltä 150 päivää ASIANTUNTIJANA: TUIRE HAKONEN / ILMARINEN Paluu töihin 300 päivää Kuntoutustuki kuntoutus Työntekijä saa lausunnon työkyvystä maksutta työterveyshuoltoon kuuluvana etuna. Kelan kehotus hakea kuntoutusta tai eläkettä Osatyökyvyttömyystai täysi työkyvyttömyyseläke Varhaiset toimet ovat työntekijän ja työnantajan etu Työntekijä ei unohdu sairauslomalle vaan keskustelu työstä, tarvittavista työjärjestelyistä ja työhön paluusta aloitetaan aikaisemmassa vaiheessa. Tiedonkulku paranee ja työntekijä saa tarpeellista tukea työterveyshuollosta ja työpaikalta eikä sairausloma pitkity turhaan. Työnantajan on mahdollista ajoissa miettiä tarvittavia toimenpiteitä. Pitkittyvät sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät. Yhteiskunnan kustannukset vähenevät, kun pit kittyneet sairauslomat ja sen seurauksena työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät. Työurat pitenevät. Selvitykseen tarvittava työterveyshuollon lausunto saattaa rohkaista myös pienempiä yrityksiä järjestämään työntekijöilleen työterveyshuollon, mikä ei vielä nykyisin ole täysin kattavaa.

20 Miljoonakulut kuriin työhyvinvoinnilla ISS Palvelut on henkeä työllistävä yhtiö, jonka tärkein voimavara on henkilöstö. Se pitää pitää kunnossa. I SS Palvelut lanseerasi vuonna 2008 Hyvissä voimissa -työhyvinvointiohjelman. Ohjelma sisältää tarkkaan harkittuja työhyvinvoinnin tavoitteita, joiden saavuttamiseksi tehdään konkreettisia tekoja. Ohjelma pyrkii lisäämään työhyvinvointia ja pidentämään työuria parantamalla työskentely olosuhteita. ISS haluaa myös alentaa työkyvyttömyydestä aiheutuneita kustannuksia ja lisätä yhtiön kilpailukykyä. Ilmarinen on osaltaan miettinyt työhvyinvointiohjelman tavoitteita eläkeyhtiön näkökulmasta. TEKSTI SAMI KELHÄ KUVAT MIKKO KÄKELÄ ISS Palveluiden työhyvinvointipäällikkö Reetta Hämäläinen kertoo, että työhyvinvointiohjelman avulla yrityksen eläköitymisikä on nostettu 60 vuodesta 62,6 vuoteen. Tavoite on 63 vuotta. 20 ILMARISEN ASIAKASLEHTI AKAS ASLE WW.ILM INE N.FI

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET 4.2.2016 TAUSTAA Haluamme avoimesti viestiä millaisia periaatteita ja linjauksia noudatamme sijoituspäätöksiä tehdessämme Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta samankaltaisessa tilanteessa

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 330 OIKAISUVAATIMUS PALKAN TAKAISINPERINTÄÄ KOSKEVASTA TERVEYSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1542 Esityslistan asia TJA/16 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Kuntoutussäätiö 11.10.2016 Marja-Leena Suhonen Asiakaspäällikkö Keva Keva Hoitaa koko julkisen sektorin; kuntien, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen 2 MYEL-vakuutus MYEL-eläkkeen perustana Maatalousyrittäjätyö liitännäisineen vakuutetaan MYELin mukaan MVL:n mukaan verotettu MYELiin

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työhyvinvointia työkaarelle

Työhyvinvointia työkaarelle Työhyvinvointia työkaarelle Kaukora Oy Tuotekatu 11, PL 21 21201 Raisio www.kaukora.fi kaukora@kaukora.fi Kaukora Oy PERUSTETTU vuonna 1976 LIIKEVAIHTO vuonna 2015: 26 milj. VIENTI: 25 % TEHTAAT: RAISIO:

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA 12.10.2016 JYVÄSKYLÄ TERVEISET POHJOISMAIDEN PARHAALTA TRAKTORITEHTAALTA! ESITYKSEN AIHEET Askeleet aikajanalla Toimenpiteet

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot