Liisan Leipomossa yhdistyvät HUOMISEN RESEPTIT & KLASSISET HERKUT 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liisan Leipomossa yhdistyvät HUOMISEN RESEPTIT & KLASSISET HERKUT 8"

Transkriptio

1 MINISTERI PAULA RISIKKO: KESTÄÄKÖ ELÄKETURVA? 24 ISS PALVELUT SATSASI TYÖHYVINVOINTIIN. VAIKUTUKSET NÄKYVÄT HETI. 20 ENBUSKE: ONKO O TÖISSÄ MUKAVAMPAA KUIN KOTONA? ONA? Vaikka yhä useampi yritys panostaa vastuullisuusasioihin, aina joukkoon mahtuu myös sijoituskohteita, joiden toiminnassa havaitaan epäkohtia. Ongelmiin Ilmarinen puuttuu ripeästi. Anna Hyrske, yritysvastuupäällikkö s. 15 ILMARINEN3/12 Liisan Leipomossa yhdistyvät HUOMISEN RESEPTIT & KLASSISET HERKUT 8 ILMARISEN ASIAKASLEHTI 1

2 Sisältö Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus /12 6 Yrittäjänä maksat eläkemaksut tunnollisesti työntekijöiden työansioiden mukaan. Mutta oletko arvioinut YELtyötulosi omaa työtäsi vastaavaksi? 4 KYLLÄSTYMISTÄ TYÖSSÄ VOI TORJUA KEHITTYMÄLLÄ JATKUVASTI. DANNY 15 Tällä merkillä varustetut hyötyjutut löydät Ilmarisen verkkosivuilta. Vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa Ilmariselle muun muassa tutustumista Stora Enson toimintaan Brasiliassa. WWW. ILMARINEN.FI Lakimuutos parantaa tiedonkulkua sairausloman alussa Paula Risikko, Ted Apter ja Kahvilan hoitaja Kristiina eläketurvan Soulio-Paakin mielestä 22 kestävyys. töihin on aina kiva tulla ILMARISEN ASIAKASLEHTI

3 Pääkirjoitus Parempaa elämää, ole hyvä. HELPOMPI ON PAREMPI Julkaisija: Ilmarinen Päätoimittaja: Päivi Sihvola Toimitusneuvosto: Pirkko Auvinen, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Jaakko Kiander, Mari Merilampi, Mika Paananen, Pauliina Ripatti Palautteet ja juttuvinkit: Toimitus & ulkoasu: Maggie Oy Zeeland Painopaikka: Erweko Oy ISSN: X Painos: Painettu syyskuussa Yhteystiedot: Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, Helsinki Postiosoite: Ilmarinen Puhelin: Eläke- ja vakuutusasiat: Asiakastietojen muutokset: Ilmarisen yhteistyökumppaneita ovat OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjantähti. läkeasiat ovat kamalan monimutkaisia, kuulen usein sanottavan. Kyllä ne usein vaativatkin syventymistä asiaan. Mietin kuitenkin, olemmeko Ilmarisessa nähneet riittävästi vaivaa asioiden E ymmärrettävyyden ja selkeyden eteen? Olemmeko onnistuneet tulkkaamaan pykälät ja perustelut sillä tavalla, että ne vastaavat niin arkisiin kuin periaatteellisiinkin kysymyksiin? Pakko on myöntää, että meillä on tässä vielä paljon petraamisen varaa. Tavoite on kuitenkin selvä. Haluamme, että Ilmarisen kanssa on mutkatonta asioida. Kaikki Ilmarisen palvelut tähtäävät siihen, että teillä asiakkaillamme olisi hieman helpompi olla. Että elämä olisi hiukkasen parempaa. Tämä sama ajattelu kiteytyy Ilmarisen uudessa sloganissa: Parempaa elämää, ole hyvä. Se korostaa, että olemme asiakkaitamme varten olemassa. Olemme tietoisia siitä, että tämä on paljon luvattu, mutta olemme lujasti sitoutuneet sloganin toteuttamiseen. Samassa hengessä olemme kehittäneet Ilmarisen lehteä, jonka ensimmäinen uudistettu versio on nyt kädessäsi. Hyvät lukijat, olette vuosien varrella lähettäneet meille paljon palautetta ja juttuvihjeitä. Voitte jatkossakin auttaa meitä säätämään lehden sisältöjä niin, että se tarjoaa teille mahdollisimman paljon hyötyä ja toivottavasti myös iloa ja oivalluksia. Juttu jutulta parempaa elämää! Päivi Sihvola johtaja, viestintä ja henkilöstö PS. Anna uudistuneesta lehdestä palautetta. VASTUULLISUUSMITTARI Verkkoon ympäristön vuoksi Ilmarisen verkkopalveluiden kävijämäärä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana melkoisesti. Luvut kertovat, kuinka monta kertaa vuodessa on käyty Ilmarisen tärkeimmissä, tunnistautumista vaativissa verkkopalveluissa Ilmarinen on määritellyt yritysvastuutoiminnalleen tavoitteet sekä niille avainmittarit ja tavoitearvot. Ilmarisen tavoitteena on kasvattaa verkkoasiointia palveluissaan. Verkkoasioinnilla voidaan pienentää asiakaskontaktien ympäristövaikutusta. Viime vuonna verkkoasioinnin määrä määritellyissä Ilmarisen palveluissa kasvoi 2,7 prosenttiyksikköä. Tavoitteella on todellista vaikutusta. Finanssialan Keskusliiton tekemän tutkimuksen* mukaan esimerkiksi verkkolaskun hiilijalanjälki on merkittävästi paperilaskua pienempi. Laskua kohden verkkolaskun hiilijalanjälki on pienimmillään 150 grammaa, kun paperilaskun vastaava on noin 450 grammaa. Verkkolaskun 150 grammaa vastaa yhden kilometrin ajomatkaa henkilöautolla ja paperilaskun 450 grammaa puolestaan kolmen kilometrin matkaa ILMARISEN ASIAKASLEHTI 3

4 KIRSI RIIPINEN 4 Innostus ELÄ ROHKEASTI! Danny on yhä innostunut työstään. 1 MIKSI PIDÄT TYÖSTÄSI? Pidän työstäni, koska se antaa sisältöä elämääni, leipää pöytään sekä iloa ja elämyksiä kanssaihmisille. Saan tehdä työtä rakkaan harrastukseni parissa. Ammattiesiintyjän tehtävä on luoda odotuksia ja sitten lunastaa ne. Esitys alkaa jo yleisön mielikuvista. Tavoitteenani on ylittää ne ilo irti jokaisella keikalla. MITEN ESTÄT KYLLÄSTYMISEN TYÖHÖSI? Kyllästymistä voi torjua kehittymällä jatkuvasti. Kehittyminen on myös omanarvontunnon kannalta tärkeää. 2 Tämä tarkoittaa, että kun teen ja esitän musiikkia, teen sen laadukkaasti. Tärkeimpänä tavoitteena on yltää tulkinnassani sydämestä sydämeen. Joskus onnistun tässä paremmin, mutta suunta on aina selvä. Täytän 70 vuotta ja olen työllistänyt muita kaksikymppisestä lähtien, 47 vuotta. Yrittäjän moraaliset velvollisuudet ja vastuut saattavat uuvuttaa. En kuitenkaan vielä tunne kyllästymistä tai uupumista, sillä asioita ja vastuuta on mahdollista jakaa läheisten kanssa. 3 MITEN OLET JAKSANUT ETEENPÄIN, KUN EDESSÄ ON OLLUT VAIKEITA AIKOJA? Kun olin 12-vuotias, äitini isä Algot Niska sanoi minulle, että elä rohkeasti. Tuota kehotusta olen pyrkinyt noudattamaan ja siirtämään ajatusta myös lähipiirille. MITEN JAKSAT FYYSISESTI TEHDÄ TYÖTÄ? Terveys on lahja, mutta uskon, että myös asenteella voi vaikuttaa elämään ja sen pituuteen. Minulla oli infarkti 4 2,5 vuotta sitten. Sain silloin jatkoaikaa. Olen saanut tänä vuonna esiintyä suurten festivaalien ja tapahtumien yleisöille tuntuu, että musiikkini kiinnostaa yhä. Siitä olen nöyrästi kiitollinen ja onnellinen. 5 SUUNNITTELETKO ELÄKKEELLE JÄÄMISTÄ? Olen ollut eläkkeellä kohta viisi vuotta, mutta haluan edelleen olla aktiivinen. Työn tekeminen on mielekästä. Rakastan työtäni ja ihmisiä, joiden kanssa työtä teen, sekä tietysti yleisöä. Näin mennään niin kauan kuin voi mennä. FAKTA Danny (Ilkka Lipsanen) Syntynyt Laulaja ja musiikkineuvos, Suomi-viihteen jättiläinen tunnetaan nimellä Iso D. Perusti oman yhtiönsä, D-tuotannon, vuonna Yhtiö on hoitanut ja tuottanut Dannyn ohjelma toiminnan sekä monen muun artistin esiintymiset ja manageroinnit. D-tuotanto on ollut Ilmarisen asiakas vuodesta Tuotanto on työllistänyt laajimmillaan 360 työn tekijää, nykyään kymmenen henkeä. Auttanut alkuun 153 uutta laulajaa (muun muassa Kirka, Kari Tapio ja Virve Rosti). Dannyn lauluista on noussut 95 listahittiä.

5 WWW. ILMARINEN.FI MILLOIN VANHUUS- ELÄKETTÄ PITÄÄ HAKEA? MILLOIN HAETAAN VANHUUS- ELÄKETTÄ? Ilmarisen eläkeosaston osastopäällikkö Nina Bruun kertoo, miten ja milloin vanhuuseläkettä pitää hakea. Entä mikä on kätevin tapa lähettää hakemus? RIITTÄÄ OIKEIN HYVIN, että lähetät vanhuuseläkehakemuksen suoraan Ilmariseen kuukautta ennen eläkkeen alkamista. Käsittelemme hakemuksen jopa muutamassa päivässä, jos saamme eläkehakemuksen mukana työnantajalta työsuhteen palkka- ja päättymistiedot. Hakemusta on turha lähettää aikaisemmin, koska voimme käsitellä eläkkeen vasta sen jälkeen, kun olemme saaneet työnantajalta palkkatiedot työsuhteen loppuun asti. NINA BRUUN, osastopäällikkö, eläkeosasto Kysymys & vastaus 5 Yli 60 prosenttia hakijoista saa vanhuuseläkkeestään päätöksen ennen kuin eläke on alkamassa. Lähes kaikki hakijat, yli 90 prosenttia, saavat päätöksen sen kuukauden aikana, kun eläke alkaa. MITEN VANHUUS- ELÄKETTÄ HAETAAN? MILLOIN HAKEMUS ON MYÖ- HÄSSÄ? VANHUUSELÄKEHAKEMUKSEN voi täyttää verkossa kohdassa Henkilöasiakas / Eläkettä hakemassa / Eläkkeen hakemispalvelu. Eläkehakemuksen löydät myös kohdasta Lomakkeet, missä hakemuksen voi täyttää, tulostaa ja postittaa TAKAUTUVASTI ELÄKKEEN voi saada kolmen kuukauden ajalta. Jos olet täyttänyt eläkeiän, työsuhde on päättynyt ja haet vanhuuseläkettä kolmen kuukauden kuluessa, eläke voidaan myöntää heti työsuhteen päättymistä seuraavan kuukauden alusta. sitten Ilmariseen. Eläkkeen ratkaisu nopeutuu, jos hakemuksen mukana on työnantajan täyttämä työsuhteen päättymisilmoitus, joka sisältää myös palkkatiedot. Myös työsuhteen päättymisilmoitus löytyy verkkosivuilta. ESIMERKKI: Täytät 63 vuotta elokuussa, työsuhde päättyy elokuun lopussa ja haluat eläkkeen maksuun 1.9. Unohdat kuitenkin lähettää eläkehakemuksen. Jos toimitat sen vielä marraskuussa, eläkkeesi voi alkaa 1.9. Jos lähetät hakemuksen vaikkapa tammikuussa, eläke voi alkaa aikaisintaan Muistathan kuitenkin, että eläkettä karttuu vuotiaana 4,5 prosenttia vuodessa, jos siirrät eläkkeen hakemista ja jatkat työssä. Verkkopalvelussamme voi tehdä laskelmia, kuinka paljon eläkettä karttuu lisää, jos työskentelee muutamankin kuukauden pitempään. MITÄ MUUTA PITÄÄ MUISTAA? SAATUASI ELÄKEPÄÄTÖKSEN ota yhteyttä verotoimistoon, jonka jälkeen verottaja toimittaa vero tiedot Ilmariseen automaattisesti. VANHUUSELÄKKEEN rinnalla voit aloittaa uuden työskentelyn, mistä karttuu eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa. Karttunutta eläkettä täytyy itse muistaa hakea uudella eläkehakemuksella. Sen saa maksuun, kun on täyttänyt 68 vuotta. KUN ELÄKEPÄÄTÖS on tullut ja verokortti kunnossa, nauti ansaitusta eläkkeestäsi. Se tulee tilillesi kuukauden 1. pankkipäivänä.

6 6 WWW. ILMARINEN.FI YRITTÄJÄ! KATSO, MITEN TYÖTULO VAIKUTTAA ELÄKKEESEEN Yrittäjänä maksat eläkemaksut tunnollisesti työntekijöiden työansioiden mukaan. Mutta oletko arvioinut YEL-työtulosi omaa työtäsi vastaavaksi? YRITTÄJÄ 1 Työkyvyttömyyseläke 55-vuotiaana 2012 Vanhuuseläke 63-vuotiaana 2020 YRITTÄJÄ 2 Työkyvyttömyyseläke 33-vuotiaana 2020 Vanhuuseläke 63-vuotiaana 2050 OTA HUOMIOON MYÖS NÄMÄ SEIKAT YEL-TYÖTULO VAIKUTTAA MONEEN ASIAAN

7 KIRSI RIIPINEN Juuri nyt suunnittelen... 7 SÄHKÖÄ ILMAN LANKOJA Powerkiss vei älylaitteiden latauspisteet ensin lentokentille. Nyt langatonta latausmahdollisuutta levitetään kaikkien arkeen, neukkareihin ja kahvilaketjuihin. Maija Itkonen CMO Powerkiss POWERKISSISSÄ USKOTAAN, että langaton sähkö on pian yhtä itsestään selvää kuin langaton netti. Maija Itkosen perustama Powerkiss on mukana yli sadan yrityksen ryppäässä, joka vie eteenpäin yhteistä tiedonsiirron latauksen standardia. Laitevalmistajien, operaattoreiden ja jopa autotehtailijoiden yhteinen etu on, ettei joka puhelinmalliin tarvittaisi omanlaista latauslaitetta. Powerkissillä on ideoita tuotteensa jatkokehittämiseen, mutta nyt paukut pannaan langattomien latausmahdollisuuksien määrän kasvattamiseen. Langaton lataus haluttaisiin yritysten neukkareihin ja arkipäivään. TEHDÄÄNKÖ TÄLLÄ RAHAA? Maija Itkosta hymyilyttää hänen seitsemänvuotiaan poikansa reaktio lentokentällä: Wau, Powerkiss on täällä! Miten se on tänne tullut? Kun äiti oli selittänyt, että hänen firmansa on myynyt langattomia latausmahdollisuuksia eri lentokentille, poika ihmetteli, että ei kai Powerkiss tee työtä rahan takia. Ihmisten puhelimien akuista loppuu välillä virta, ja heidän pitää päästä lataamaan. Vielä nykyään puhelimen, kannettavan tai tablettikoneen langattomaan lataukseen tarvitaan erillinen rinkula, jonka saa kahvilan tiskiltä. Tulevaisuudessa rinkula asennetaan uusiin laitteisiin jo valmistusvaiheessa. Tällaisia älylaitteita on jo käytössä esimerkiksi Japanissa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. INNOVAATIO tuli markkinoille loistavaan aikaan älypuhelimien yleistyessä. Akkuteknologia ei ole pysynyt älyteknologian perässä. Älylaitteiden käyttäjien suurin tyytymättömyyden syy on akku ja sen kesto. Ensimmäiset kilpailijatkin ovat ehtineet markkinoille. Kaikenlaista härpäkettä on tullut vastaan, mutta meillä on koko ajan ollut skandinaavinen yksinkertainen linja. Siitä on helppo pitää tulevaisuudessakin kiinni. TOIMINTA Latausmahdollisuudesta kertoo tarra pöydän pinnassa. Esimerkiksi kahvilan tiskiltä saa lainaksi vastaanottimen (pienen rinkulan). Se kytketään puhelimen latausliitäntään. Kun kännykän vie tarran päälle, led-ilmaisimet rinkulassa kertovat, että lataus on alkanut. TAUSTAA Powerkiss Perustettu 2008 Työntekijöitä 12 Suurimmat asiakkaat: lentokentät ja kansainväliset kahvilaketjut

8 Liisan Leipomon toimitusjohtaja ja omistaja Heikki Jortikka on ylpeä siitä, että työllistää kaksikymmentä henkeä. 8 ILMARISEN ASIAKASLEHTI

9 TEKSTI IRMA CAPITEN KUVAT LAURA VESA Pala kakkua ja voita leivälle Neljä sukupolvea, kolme vuosikymmentä ja yksi leipomo. Leipomo, joka pitää sukupolvet leivässä. empääläläisen Liisan Leipomon toimitusjohtaja ja omistaja L Heikki Jortikka saapuu töihin aamuyöllä kello 2. Se on hänelle normaali työpäivän aloitusaika. Silloin hän napsauttaa valot ja uunit päälle ja ryhtyy hommiin. Minä lähinnä paistan. Meillä on erikseen kolme ammattileipuria. Minulla on kokin koulutus ja työskentelin kokkina kymmenen vuoden ajan, muun muassa Näsinneulassa, ennen kuin aloitin työt täällä leipomossa. Alkuun toimin meillä kymmenisen vuotta kondiittorina, mutta nyt kolme kondiittoriamme hoitavat kokonaan sen puolen. Paisto- ja kokkaustöiden lisäksi minulla on toimitusjohtajana paljon paperitöitä tehtävänä. Leipomon perusti 30 vuotta sitten Heikin äiti Liisa Jortikka. Hänen miehensä Lauri Jortikka rakensi sille tilat kotitaloon. Leipomo ja myymälä sijaitsivat vuoteen 1988 keltaisen omakotitalon siivessä. Sitten talon viereen rakennettiin uudet, isommat tilat, noin 450-neliöiset. Tänä vuonna laajennettiin lisää. Tällä hetkellä henkilökuntaakin on töissä jo parikymmentä henkeä. LIISAN LEIPOMO Perustettu vuonna 1982 Lempäälässä Pirkanmaalla Työntekijöitä alkuun kaksi, nyt parikymmentä Leipomo-myymäläkahvilan lisäksi kaksi myymälä-kahvilaa Erikoisosaamisena konditoriatuotteet Tilauslistalla 350 tuotetta Liisan Leipomo on ollut Ilmarisen asiakas vuodesta ESIMIEHENÄ HEIKILLÄ on paperitöissä haasteensa. Työvoimapolitiikka on niistä suurin. Heikin palkkalistoilla on henkilökuntaa viiden eri työehtosopimuksen piiristä, joten opiskeltavaa riittää. Työvoimakulut ovat taas oma haasteensa. Niihin tulee jossain vaiheessa yrittäjillä katto vastaan, sillä ne ovat nousseet huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ennen ne muodostivat 24, nyt 45 prosenttia liikevaihdostamme. Mutta yöllä on leipomisen aika. Aamuneljäänviiteen Heikki häärii leipomossaan yksin. Sitten paikalle saapuvat tyttäret Johanna Ruuska ja Kristiina Jortikka. Heikki on nyt 55-vuotias. Hän ei ole suunnitellut vielä eläkkeelle jäämistä, mutta jatkosuunnitelmia on jo tehty. Tyttäret Kristiina ja Johanna, jotka ovat työskennelleet leipomossa jo viitisentoista vuotta hekin, jatkanevat lähitulevaisuudessa Heikin jalanjäljissä leipomon pomoina. Kai meillä on leipominen verenperintönä, Kristiina naurahtaa. Leipomo on ollut Heikin nimissä vuodesta 2000, jolloin Liisa jäi eläkkeelle. Olen nyt 77-vuotias, enkä vieläkään malta olla täältä kokonaan poissa. Käyn täällä viikoittain, muuten vain tai opettamassa perinnereseptejäni, Liisa Jortikka kertoo. Meitä kaikkia työssä varmasti innostaa, kun tulosta syntyy. Olen pystynyt leipomollani antamaan työtä perheelleni, Liisa lisää. Heikki on samoilla linjoilla. Ei tällä rikastu, mutta elää. Olen ylpeä siitä, että työllistän kaksikymmentä henkeä. TYTÖT VETÄVÄT MYSSYT PÄÄHÄN ja ryhtyvät töihin. Johanna pakkaa tilauksia lähtemään alueen kauppoihin, ravintoloihin, yksityisille, toreille ja omiin ILMARISEN ASIAKASLEHTI 9

10 kahviloihin, joita on yhteensä kolme. Pakkauskone käy kuumana, sillä tuhansia tuotteita lähtee auton kyydissä kohti herkkusuita. Tuotevalikoimaan kuuluu 350 erilaista leivonnaista. Päivittäin niistä valmistetaan noin 80 laatua. Pienleipomoissa tällainen valikoiman laajuus on mahdollista. Emme ole isojen tavoin erikoistuneet vain joihinkin tuotteisiin, Heikki sanoo. MISTÄ PERINNELEIVILLE TEKIJÄT? Heikki kokee Liisan Leipomon pienleipomoksi, mutta alallaan se luetaan pk-yritykseksi. Pienten leipomoiden tila on viime vuosina huonontunut merkittävästi. Heikki kertoo niitä olleen viitisen vuotta sitten noin 1000 ja nyt noin 700, eli niitä häviää noin viidenkymmenen vuosivauhtia. Näen tämän kehityksen huolestuttavana monella tapaa. Ajatellaan nyt vaikka rikasta leipäkulttuuriamme. Suomen eri alueilla tehdään hyvin erilaisia leipiä. Kuinka perinne turvataan, jos pienet leipomot häviävät ja isot tehtaat, jotka jo nyt siirtävät toimintaansa Viroon ja Latviaan, kuljettavat Suomen joka ilmansuuntaan samat leivät? Tietyt tuotteet ovat ja pysyvät, mutta uutta keksitään koko ajan. Liisan Leipomossa testataan vuosittain satakunta uutuutta. Niistä pari jää vuosittain elämään. Sellainen on esimerkiksi Heikin viisi vuotta sitten alueelliseen joululeivonnaiskilpailuun kehittämä Tampereen joululeivos, jota valmistaa nykyisin viisi eri pirkanmaalaista leipomoa aina joulun aikaan. Heikin päässä ideat uutuuksista syntyvät joskus Euroopan leipomomessuilla kulkiessa, mutta useimmiten omassa leipomossa yön yksinäisinä tunteina. Joskus ne syntyvät myös vahingon kautta, kun joku leivonnainen on menevinään pieleen, mutta siitä kumpuaakin uusi idea. Seuraamme myös maan trendejä. Karppauksessa olimme aikaamme edellä: olimme Suomen ensimmäinen karppausleivän valmistaja, ja sitä postitamme yhä ympäri Suomea, Heikki kertoo. Joskus ideat syntyvät vahingonkin kautta, kun joku leivonnainen on menevinään pieleen, mutta siitä kumpuaakin uusi idea. 10 ILMARISEN ASIAKASLEHTI

11 Maailman meno on muuttunut hektisemmäksi, ja se näkyy myös leipomoiden elämässä. Kuluttajat haluavat uutuuksia yhä kiihtyvällä tahdilla. Ennen tuotelistat päivitettiin kerran vuodessa, nykyisin neljännesvuosittain. Toisaalta on myös klassikoita, joita asiakkaat kysyvät vuodesta toiseen. Kilopitko, kaurasämpylät, pandakakku, lusikkaleivät ja muut, Liisa luettelee. Niitä meillä on tehty perinneresepteillä alusta asti. AAMULLA KELLO SEITSEMÄN Liisan Leipomossa on täysi höyry päällä. Heikki paistaa maalaisleipiä, Johanna pakkaa bostonkakkuja, Kristiina koristelee mansikkaleivoksia, leipuri Elisa Sorri kaulii wienertaikinaa ja kondiittorit Oili Viljakainen ja Selina Hannuksela täyttävät suklaarouhekakkuja boysenmarjahillolla. Leipomon yhteydessä on kahvila-myymälä, joka myös valmistautuu päivään. Kirsi Kivelä kantaa uunituoreita leivonnaisia vitriineihin esille. Kun ovesta astuu sisään, vastaan tulvahtaa lämpimäisten tuoksu. On vaikea valita, mikä on mukavin: pullan, leivän vai juuri paistetun munkin tuoksu. Hetken päästä taka-alalta erottuu myös hernerokan suoraselkäinen aromi. Meillä on lounaslistalla päivittäin keittoa. Kahvilamme päiväasiakkaista 80 prosenttia on työmiehiä, ja he tykkäävät tuhdista keitosta. Tässä alkaa nyt olla 30 litraa valmiina. Laitoin rokan kiehumaan aamukahdelta, eli se on porissut viitisen tuntia. Suunnilleen saman verran aikaa on mennyt yhden leipomon suosikkileivän, maalaisleivän, valmistamiseen. Sen Heikki leipoo perinteisellä tavalla eli nostattaa ja laskee moneen otteeseen. Pitkät nostatus- ja lepoajat ovat vanhan ajan maukkaan leivän salaisuus. Liisan Leipomossa on paljon ajanmukaisia ja käytännöllisiä koneita, mutta osa työvaiheista tehdään yhä käsin ja kaikki leivät leivotaan alusta saakka kokonaan käsityönä. LIISAN LEIPOMON VINKKEJÄ HENKILÖ- KUNNAN INNOSTAMISEEN ILMARISEN ASIAKASLEHTI 11

12 Pienleipomoita häviää 50 leipomon vuosivauhdilla. Heikki on huolissaan, miten rikkaasta suomalaisesta leipäperinteestä pidetään huolta. PERINTEET JA SUKU ovat leipomolaisille tärkeitä. 30 vuotta leipomonsa perustamisen jälkeen Liisaa ympäröivät uudistetun kahvilan pöydän ääressä hänen poikansa, leipomon nykyinen omistaja Heikki Jortikka, lapsenlapset Johanna Ruuska ja Kristiina Jortikka, Johannan mies Jarkko Ruuska ja liuta lapsenlapsenlapsia: Joonatan, Juliina ja Jesmina Ruuska sekä Nanna ja Niklas Mäkinen. Myymälän puolella vitriinin takaa kurkistaa lisää sukua: Heikin vaimo Tarja Jortikka. Eikä leipomon sukupuu ole vielä tässäkään kokonaisuudessaan. Ennen kuin Heikki ryhtyi vetämään leipomoa, lankoja piti käsissään hänen kaksoisveljensä Timo Jortikka. Noina aikoina Heikki työskenteli Tampereella kokkina, kunnes eräänä päivänä Timo kysyi, josko velipoika tahtoisi tulla tuuraamaan häntä. Tuuraaminen on jatkunut vuodesta 1986 tähän päivään saakka. ILMARINEN & LIISAN LEIPOMO Ilmarisen ja sitä ennen Pohjolan kanssa olen ollut yhteistyössä jo 25 vuotta, siitä lähtien kun astuin tähän yrittäjäksi. Koska henkilökohtaiset vakuutukseni olivat Pohjolassa ja suhteet olivat hyvät, oli luontevaa vaihtaa myös yrityksen vakuutukset sinne. Kun 90-luvulla tarvitsin rahoitusta erään lopettaneen leipomon kaluston ostoon, se hoitui Ilmariselta. Olen ollut tyytyväinen palveluun. Heikki Jortikka Velipoika läksi vaimonsa ja puolitoistavuotiaan poikansa kanssa purjehtimaan maailman ympäri, mutta valmensi minua sitä ennen kaksi ja puoli vuotta näihin hommiin. Kun he palasivat maailmalta, veli perheineen tuli vielä pariksi vuodeksi takaisin Lempäälään. Hän rakensi isämme kanssa tämän uuden rakennuksen sisätilat ja minä jatkoin leipomotöissä. Sitten hän läksi Australiaan. Nykyisin hän asuu Kuhmossa, Heikki kertoo. AAMUKAHDEKSALTA Heikin yötyöpäivä alkaa olla pulkassa ja peti kutsuu. Uudelleen hän saapuu toimistotöihin iltapäivällä. Kun Heikki tekee lähtöä nukkumaan, hänen vaimonsa Tarja palvelee jo ensimmäisiä asiakkaita myymälä-kahvilan puolella. Aamuneljältä töihin tullut kondiittori-kristiina jatkaa kakkujen valmistamista, ja Johanna-sisko tekee tilauksia ja markkinointihommia, kun on saanut leivonnaiset pakattua ja lähetettyä maailmalle. Leipomon valot eivät vuorokauden aikana juuri sammu. Iltapäivällä vuoroon astuu seuraava ammattikunta, munkinleipojat. Possumunkit, berliininmunkit, kermamunkit, hillomunkit ja kolmiomunkit ovat yksi Liisan Leipomon hittiartikkeleista. Ja donitsit päälle. Iltapäivällä ja illalla leivotaan myös pullat ja sämpylät niin valmiiksi, että ne voidaan asettaa kohoamaan juuri sopivan pulleiksi vaihtolämpökaappiin. Se säädetään 36 asteeseen ja 80 prosentin kosteuteen. Sieltä pian munkinpaistajien jälkeen työvuoroon tuleva Heikki saa nostettua parahultaisesti kohonneet leivonnaiset paistumaan, kun hän saapuu paikalle, tapansa mukaan aamukahdelta. Epäilijöitä riitti, ennen kuin avasin liikkeen vuonna 1982, mutta hyvin on ollut asiakkaita alusta alkaen. Avajaisissa kaikki autot ja traktorit eivät mahtuneet edes parkkiin ja poliisin piti tulla ohjaamaan liikennettä, Liisa Jortikka muistelee. 12 ILMARISEN ASIAKASLEHTI

13 WWW. ILMARINEN.FI MITÄ TEEN, JOS HAKEMUKSENI HYLÄTÄÄNKIN? Ongelma & ratkaisu ESIMERKKI: HYLKÄÄVÄ PÄÄTÖS TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEESTÄ JUKKA 48 V. JUKKA ON 48-VUOTIAS TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ, jonka selkävaivat haittasivat työntekoa. Kivut tekivät yhtäjaksoisen työnteon hankalaksi, ja Jukka jäi sairaslomalle. Saatuaan sairauspäivärahaa maksimimäärän eli noin vuoden hän haki työkyvyttömyyseläkettä Ilmariselta. Jukan hakemus jouduttiin kuitenkin hylkäämään, koska selkävaivojen ei voitu katsoa olevan niin vakavia, että ne estävät työskentelyn kokonaan. Jukan työnkuva oli kevyt ja työtehtäviä mahdollista muokata työkyvyn mukaiseksi. Jukka oli ajatellut työkyvyttömyyseläkkeen olevan ainoa vaihtoehto, eikä hän tiennyt mitä tehdä. 1 OHJAUSTA OMALLA PAIKKAKUNNALLA HYLKÄÄVÄN ELÄKEPÄÄTÖKSEN mukana Ilmarinen tarjosi Jukalle mahdollisuutta osallistua vapaaehtoiseen ohjaukseen, jossa hän pääsi keskustelemaan tilanteestaan sekä työhönpaluustaan. Ilmarinen tarjoaa ainoana yksityisenä työeläkeyhtiönä tätä palvelua hylkäävän päätöksen saaneille. Ohjausta järjestetään 14 paikkakunnalla, ja sitä toteuttavat työhön paluuseen keskittyneet palveluntuottajat. Nämä yritykset tarjoavat erilaisia työssä jaksamiseen, kuntoutumiseen ja terveydentilan parantamiseen tähtääviä palveluita. Palvelu on vapaaehtoinen ja osallistujalle maksuton. Ohjaavassa palvelussa Jukka pääsi keskustelemaan muun muassa hylkäävän päätöksen perusteista sekä jatkomahdollisuuksista. Jukalle palvelu oli hyödyllinen, koska hänellä oli edelleen olemassa yhteys työelämään. Palveluun kuului esimerkiksi tapaaminen kuntoutusohjaajan kanssa. Palvelussa pyrittiin auttamaan Jukkaa, jolla on työn tekoon liittyviä rajoitteita ja vajaakuntoisuutta, mutta jonka terveydentilan perusteella ei kuitenkaan voida myöntää työkyvyttömyyseläkettä. 2 TÄSTÄ ETEENPÄIN? JUKKA KESKUSTELI ohjaavassa palvelussa kuntoutusohjaajan kanssa mahdollisuuksista palata omaan työhönsä. Kuntoutusohjaaja kannusti Jukkaa olemaan yhteydessä lähiesimieheensä ja pyytämään työn järjestelyä siten, että työskentely onnistuu. Ohjaaja antoi Jukalle liudan vinkkejä siitä, miten työtä voi muokata pienillä, mutta vaikuttavilla keinoilla. Hän sopi työhönpaluusta, ja työpaikalla ryhdyttiin erilaisiin työjärjestelyihin. Jatkossa Jukka saa hyödyntää työssään enemmän työaikaliukumia, etätyötä ja tauotusta. Esimiehen kanssa sovittiin, että työpisteen ergonomia tarkistetaan ja työfysioterapeutin tuella testataan sähkö pöytää, jonka avulla istumisesta ja seiso misesta aiheutuvaa kuormaa voidaan jaksottaa. Jukka päätti sitkeästi yrittää parantaa terveydentilaansa ja kokeilla työntekoa. ILMARISEN ASIAKASLEHTI 13

14 14 Puheenvuoro HILLEVI MANNONEN Johtaja, aktuaaritoimi ja riskienhallinta, Ilmarinen HALUAMME MITOITTAA PUSKURIT OIKEIN. Parhaillaan onkin menossa tutkimus tasoitusmäärän oikeasta suuruusluokasta. Julkisuudessa on viime aikoina puhuttu yrityksiltä eläkemaksujen yhteydessä kerätyistä puskureista, joilla varaudutaan työkyvyttömyyden kustannuksiin. Nämä puskurit ovat karttuneet koska työkyvyttömyyden riski on alentunut. Näin siitä huolimatta, että työkyvyttömyyseläkemaksuakin on alennettu. PUSKURILLA VARAUDUTAAN TULEVAAN. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain yritysten työeläkevakuutusmaksun, joka sisältää myös maksun työkyvyttömyyseläkkeitä varten. Maksuprosentti perustuu ennusteisiin tulevista eläke menoista. Ennustamiseen liittyy omat vaikeutensa, sillä vasta vuosien päästä selviää, riittikö maksu vastaaviin eläkemenoihin. Tähän maksun riittävyyteen liittyvän epävarmuuden johdosta yhtiöllä tulee olla puskuri tappioiden varalla, ns. tasoitusmäärä. Jos työkyvyttömyyseläkkeitä tuleekin enemmän kuin on arvioitu, katetaan erotus puskurista. Jos taas menoja syntyy vähemmän, puskuri karttuu. Puskurille hyvitetään vuosittain korkoa. TYÖNTEKIJÄT JAKSAVAT TYÖSSÄÄN PIDEMPÄÄN KUIN AIKAISEMMIN. Työntekijöiden riski tulla työkyvyttömäksi on alentunut nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. Kehitys alkoi 1990-luvun lopulla ensi alkuun erityisen voimakkaana ja pysyen myöhemminkin alenevalla trendillä. Työkyvyttömyysriski on 2000-luvun alusta alentunut noin 20 prosenttia. Erityisesti yli 55-vuotiaiden työkyvyttömyysriski on alentunut, mutta toisaalta huoli nuorista työkyvyttömistä on kasvanut. Työntekijät jaksavat työssään pidempään kuin aikaisemmin. Ponnistukset työhyvinvoinnin ja työkyvyn parantamiseksi ovat siis tehonneet. Myös eliniän piteneminen kertoo samasta asiasta: olemme terveempiä. PUSKUREITA PURETTU MAKSUNALENNUKSIIN. Tasoitusmäärää purettiin ensin alenta malla työkyvyttömyysmaksua ja vuosina pk-yrityksille kohdistetuilla tilapäisillä alennuksilla. Tuona aikana Ilmarinen ja muut yhtiöt antoivat alennuksia noin miljardi euroa. Senkin jälkeen purkamista on jatkettu pitämällä työkyvyttö myysmaksua pienempänä kuin vastaava eläkemeno. Tänä vuonna työkyvyttömyysmaksu on keskimäärin 1 prosenttia palkoista, kun työkyvyttömyysmenoksi arvioidaan noin 1,4 prosenttia palkoista. TUTKIMUS SELVITTÄÄ PUSKURIN RIITTÄVYYDEN. Hyvä varautuminen on kestävän eläkejärjestelmän merkki ja puskurit turvaavat eläkkeet yllättävissäkin tilanteissa. Työeläkeyhtiöt eivät kuitenkaan halua kerätä riskeihin nähden tarpeettomia puskureita. Jo viime talvena yhtiöt käynnistivätkin tutkimuksen, jossa selvitetään tasoitusmäärän oikeaa suuruusluokkaa nykyisin vallitsevaan riskitasoon. Tulosten perusteella päätetään, voidaanko puskuria pienentää esimerkiksi maksun alennuksin. Kuten tähänkin asti, puskuri on eläkkeitä varten ja siihen se myös käytetään. 14 ILMARISEN ASIAKASLEHTI

15 Vastuullinen sijoittaminen on käytännön tekoja Sijoitustoiminnan vastuullisuus on asia, joka yhä useammin puhuttaa julkisuudessa. Mitä vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa eläkeyhtiön kannalta käytännössä? lmarisen vastuulla on yli suomalaisen eläketurva ja lähes 30 miljardin I euron sijoitusomaisuus. Tällä varallisuudella katetaan tulevaisuuden eläkkeitä. Eläke-eurot on sijoitettu tuottavasti ja turvaavasti, kuten jo laki vaatii, ja lisäksi vastuullisesti. Ilmarinen on ensimmäisenä suomalaisena sijoittajana sitoutunut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin vuonna Se tarkoittaa, että taloudellisten näkökohtien lisäksi sijoituspäätöksissä otetaan huomioon ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallinto tapaasioihin liittyviä seikkoja. Ilmarisen sijoitustoiminnan vastuullisuudesta vastaavan Anna Hyrskeen mukaan vaatimuksena on, että sijoituskohde noudattaa lainsäädäntöä ja erilaisia kansainvälisiä normeja kuten Kansainvälisen työjärjestön ILO:n ohjeistuksia ja YK:n ihmisoikeuksien julistusta. Sijoittajalla on käytössään useita tapoja varmistua siitä, että sijoituskohde täyttää vastuullisuuden kriteerit. Veracelin sellutehtaan johtaja Ari Medeiros ja Anna Hyrske tutkivat monitorilta sellun pakkauslinjastoa. TEKSTI SATU MALKAMÄKI KUVAT ANNA HYRSKE ILMARISEN ASIAKASLEHTI 15

16 ANNA HYRSKE Vastuullinen sijoittaja pyrkii nimenomaan siihen, että yhtiöt toimisivat lakeja ja normeja noudattaen. Jos sijoituksesta luopuu heti, silloin ikään kuin tulee heittäneeksi hanskat tiskiin. Käymme keskusteluja yhtiöiden edustajien kanssa, tutkimme dokumentteja, tutustumme yhtiöiden toimintaan paikan päällä. Meillä on myös käytössämme ulkopuolisten tahojen tekemiä arvioita ja vastuullisuusraportteja yhtiöiden toiminnasta. Hyrskeen mukaan yritykset yhä enemmän kiinnittävät huomiota vastuullisuuskysymyksiin toiminnassaan, ja monet antavat mielellään sijoittajien ja muiden sidosryhmien tutustua toimintaansa käytännössä. Vastikään Hyrske tutustui metsäyhtiö Stora Enson Veracelin tehdasalueeseen Brasiliassa. Oli tärkeää ja avartavaa nähdä sellutehtaan toimintaa käytännössä sekä tutustua paljon puhuttuihin eukalyptusviljelmiin. Maankäyttöasiathan ovat juuri nyt erittäin ajankohtaisia metsäyhtiöiden kohdalla, Hyrske toteaa. EPÄKOHTIIN PUUTUTAAN RIPEÄSTI. Vaikka yhä useampi yritys panostaa kovasti vastuullisuusasioihin, aina joukkoon mahtuu myös sijoituskohteita, joiden toiminnassa havaitaan epäkohtia. Ongelmiin Ilmarinen puuttuu ripeästi. Tämän vuoden aikana on ilmennyt muutama julkisuudessakin ollut tapaus, jotka ovat vaatineet Ilmariselta sijoittajana toimenpiteitä. Kun on kyse kotimaisesta yhtiöstä, paras tapa on olla yhteydessä suoraan yhtiön edustajiin ja selvittää, mistä tarkkaan ottaen on kysymys. Usein jo keskustelun kautta päästään yhteisymmärrykseen siitä, miten yhtiö parantaa toimintatapojaan vaikkapa ympäristön huomioon ottamisessa. Ulkomaisten sijoituskohteiden kohdalla toimivaksi tavaksi on osoittautunut usean ison sijoittajan yhteistyö. Hyvänä esimerkkinä tästä on öljyjätti BP. Vuoden 2010 Meksikonlahden öljyturman jälkeen joukko suursijoittajia aloitti niin sanotun vaikuttamisprosessin yhtiötä kohtaan, minkä seurauksena BP on huomattavasti parantanut muun muassa riskiraportointiaan. Veracelin selluloosatehdas Brasiliassa tuottaa noin miljoona tonnia sellua vuodessa. Alueelle on suunnitteilla toinenkin selluntuotantoyksikko... BP:n tapaus on vaatinut sijoittajaryhmältä läjän kirjeitä ja vetoomuksia yhtiön johdolle sekä useita tapaamisia. BP:n tämänhetkinen tilanne on niin hyvä, että voidaan sanoa työn kannattaneen. Yhtiö on muuttanut asennettaan merkittävästi ja jatkaa tänä päivänäkin yritysvastuuasioidensa kehittämistä, Hyrske kertoo. Ilmarinen on tällä hetkellä mukana noin viidessä sadassa vaikuttamisprosessissa, joiden avulla sijoittajat pyrkivät saamaan aikaan muutoksia yritysten toimintatavoissa. Prosessit saattavat kestää jopa vuosia, mutta Hyrske muistaa myös tapauksia, joissa edistystä on tapahtunut yhdessä yössä. Joskus ongelma saattaa olla vain hyvin pienestä seikasta kiinni, kuten yksittäisestä virheestä, joka on helppo korjata. Ilmarinen osallistuu vastuullisuuskysymyksissä monenlaisiin kansainvälisiin hankkeisiin. Yhtiö on mukana esimerkiksi hankkeissa, joiden tarkoituksena on kartoittaa yritysten hiili- ja vesijalanjälkiä ja auttaa näin sijoittajia sijoituspäätöksissä. Eukalyptuspuut kasvavat hak vain kahdeksassa vuodessa 16 ILMARISEN ASIAKASLEHTI

17 .. Yha useampi paikallinen haluaa opiskella metsateollisuutta, silla Veracelia pidetaan hyvana tyonantajana kuukorkeuteen Anna Hyrske ja tehtaan johtaja Ari Medeiros sellun kuivauskoneen aarella..... ARVOPAPEREIDEN MYYNTI ON VIIMEINEN KEINO. Usein sijoituskohteet parantavat toimintaansa ennemmin tai myöhemmin sijoittajien kanssa käytyjen keskustelujen seurauksena. Aina näin ei kuitenkaan käy, jolloin sijoittajan viimeinen keino on luopua omistuksestaan. Arvopapereiden myynti on kuitenkin vasta se vihonviimeinen ja samalla erittäin harvinainen keino. Kun sijoittaja luopuu omistuksesta, hän menettää viimeisenkin mahdollisuuden vaikuttaa yrityksen toimintaan. Hyrskeen mukaan usein onkin haastavaa selittää ulkopuolisille, miksi kyseenalaisesti toimivan yrityksen osakkeista ei luovuta heti, kun ongelmat tulevat tietoon. Vastuullinen sijoittaja pyrkii nimenomaan siihen, että yhtiöt toimisivat lakeja ja normeja noudattaen. Jos sijoituksesta luopuu heti, silloin ikään kuin tulee heittäneeksi hanskat tiskiin ja epäkohdat yrityksessä pääsevät jatkumaan. YRITYSTEN ASENNE VAIHTELEE. Toistakymmentä vuotta vastuullisen sijoittamisen parissa työskennelleen Hyrskeen mukaan yritykset suhtautuvat hyvin vaihtelevasti sijoittajaan, joka puuttuu sijoituskohteen toimintaan ja perää siltä vastuullisempaa toimintaa. Hyrske puhuukin kahdesta koulukunnasta... Osa yhtiöistä ymmärtää, että tässä ollaan samalla puolella yhteisin tavoittein, emmekä tarkoituksella halua ketään kritisoida tai loukata vaan pyrkiä parempiin toimintatapoihin. Osa yhtiöistä reagoi tiedusteluihimme asiaankuuluvalla vakavuudella ja on kiinnostunut sijoittajien näkökulmista. Ne myös ymmärtävät, että tässä ollaan ikään kuin samalla puolella yhteisin tavoittein, emmekä tarkoituksella halua ketään kritisoida tai loukata vaan pyrkiä parempiin toimintatapoihin. Toinen ääripää sitten jättää huomiotta tai jopa väheksyy sijoittajan vetoomukset. Olen törmännyt jopa tytöttelyyn, Hyrske muistelee. Myönteisesti reagoivia yrityksiä on Hyrskeen mukaan onneksi yhä enemmän, sillä vastuullisuuskysymykset ovat entistä useamman yrityksen agendalla. Yritysten laiminlyönnit vastuullisuusasioissa nousevat vähän väliä myös lehtiotsikoihin, mikä voi osaltaan lisätä yhtiöiden kiinnostusta parantaa toimintatapojensa vastuullisuutta. ILMARISEN ASIAKASLEHTI 17

18 18 KUN SAIRAUSLOMA Kesäkuun alussa muuttunut laki parantaa Prosessi Sairaus alkaa! yöntekijän pitää toimittaa Kelalle T 90 sairauslomapäivän jälkeen työterveyshuollon lausunto, jotta hänen päivärahansa maksu voi jatkua. Kesäkuun alussa muuttunut laki yrittää parantaa työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon tiedonkulkua ja keskustelua jo päivärahakauden alussa. Näin päästään aikaisemmin ryhtymään toimiin ja työjärjestelyihin, joilla työkyky mahdollisesti palautuu ja työhön paluu helpottuu. Menettely ei koske yrittäjien työkyvyn arviointia päivärahan maksamisessa. Pitkittynyt sairausloma ennakoi usein työkykyongelmia ja vaikuttaa siihen, että työntekijä ajautuu työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle jää noin työntekijää. Työkyvyttömyys lyhentää merkittävästi eliniänaikaista työssäoloaikaa. Suuri osa työkyvyttömyyseläkkeistä voitaisiin välttää, jos työkyvyttömyyden pitkittyminen havaittaisiin ajoissa. Tieto työkykyongelmista ja sairausloman kestosta ei aikaisemmin aina ole tavoittanut työterveyshuoltoa lainkaan, jos työn tekijä on asioinut oman hoitavan lääkärin tai erikoissairaanhoidon tai terveyskeskuslääkärin kanssa ja ollut sairauslomalla pitkiäkin aikoja. Erityisesti silloin kun tutkimukset ja hoidot viivästyvät ja sairausloma pitkittyy, työntekijä oli ikään kuin unohtunut sairauslomalle. Työnantaja ja työntekijä itsekään eivät aina tienneet, mitä pitäisi tehdä. Vasta eläkehakemuksen tultua huomattiin, että työhön paluutakin olisi järkevää vielä miettiä. Muutoksella pyritään aikaistamaan toimia. Kun eläkehakemus on jo vireillä, on 60 päivää 90 päivää 9 arkipäivää Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha Kelasta Kela pyytää selvitystä kuntoutustarpeesta Työterveyshuollon lausunto Kelaan MITEN TOIMIT, KUN SAIRAUSLOMA PITKITTYY? Uusi käytäntö alkaen Kun sairausloma on kestänyt kuukauden tai useita lyhyitä jaksoja peräkkäin, työnantaja ilmoittaa sairauslomasta työterveyshuoltoon. Kun sairausloma on kestänyt 60 päivää, Kela muistuttaa päivärahan saajaa 90 päivän lausunnon toimittamisesta. Työntekijä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, joka käynnistää selvittelyt. Työterveyslääkäri arvioi jäljellä olevan työkyvyn. Työntekijä, työnantaja ja terveyshuolto selvittävät yhdessä mahdollisuudet jatkaa työssä. Työterveyshuolto antaa lausunnon työntekijän työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista. Työntekijän pitää toimittaa lausunto viimeistään silloin, kun päivärahaa on maksettu 90 päivältä tai päivärahan maksaminen voi viivästyä. Sairauspäivärahaa on haettava Kelalta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta.

19 WWW. ILMARINEN.FI PITKITTYY... tiedonkulkua päivärahakauden alussa. aika todennäköistä, että eläkepolulle joudutaan. Työterveyshuollon seuranta on tärkeää, jotta työhön paluu onnistuisi mahdollisimman hyvin. Lakimuutos lisää toivottavasti varhaisen tuen toimintamallin käyttöä suurten yritysten lisäksi myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Verkostopalaverit (niin sanotut kolmikantaneuvottelut) työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän kanssa ovat hyvä paikka keskustella työhön paluun mahdollisuuksista. Eläkeyhtiöt toivovat, että sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutos varhaistaa myös työeläkekuntoutusta. Työhön paluun tuki löytyy usein työpaikan omilla työjärjestelyillä ja osasairauspäivärahaa haetaan varmaankin Kelalta ensin. Jos se ei auta, haetaan työeläkekuntoutuksen työkokeilua. Yhteydenotot työkokeilusta voivat lisääntyä, kun työkykyselvityksiä aletaan tehdä 90 sairauspäivärahapäivän kohdalla. Työhön paluun keinot Osa-aikainen tai kevennetty työ voi edistää toipumista ja helpottaa paluuta työhön. Työjärjestelyt työpaikalla Työaikajärjestelyt, osasairauspäiväraha Kelalta Muutokset työnkuvaan, työtehtävien vaihto, työkokeilu, tuki työeläkeyhtiöltä Ammatinvaihto, uudelleenkoulutus, tuki työeläkeyhtiöltä 150 päivää ASIANTUNTIJANA: TUIRE HAKONEN / ILMARINEN Paluu töihin 300 päivää Kuntoutustuki kuntoutus Työntekijä saa lausunnon työkyvystä maksutta työterveyshuoltoon kuuluvana etuna. Kelan kehotus hakea kuntoutusta tai eläkettä Osatyökyvyttömyystai täysi työkyvyttömyyseläke Varhaiset toimet ovat työntekijän ja työnantajan etu Työntekijä ei unohdu sairauslomalle vaan keskustelu työstä, tarvittavista työjärjestelyistä ja työhön paluusta aloitetaan aikaisemmassa vaiheessa. Tiedonkulku paranee ja työntekijä saa tarpeellista tukea työterveyshuollosta ja työpaikalta eikä sairausloma pitkity turhaan. Työnantajan on mahdollista ajoissa miettiä tarvittavia toimenpiteitä. Pitkittyvät sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät. Yhteiskunnan kustannukset vähenevät, kun pit kittyneet sairauslomat ja sen seurauksena työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät. Työurat pitenevät. Selvitykseen tarvittava työterveyshuollon lausunto saattaa rohkaista myös pienempiä yrityksiä järjestämään työntekijöilleen työterveyshuollon, mikä ei vielä nykyisin ole täysin kattavaa.

20 Miljoonakulut kuriin työhyvinvoinnilla ISS Palvelut on henkeä työllistävä yhtiö, jonka tärkein voimavara on henkilöstö. Se pitää pitää kunnossa. I SS Palvelut lanseerasi vuonna 2008 Hyvissä voimissa -työhyvinvointiohjelman. Ohjelma sisältää tarkkaan harkittuja työhyvinvoinnin tavoitteita, joiden saavuttamiseksi tehdään konkreettisia tekoja. Ohjelma pyrkii lisäämään työhyvinvointia ja pidentämään työuria parantamalla työskentely olosuhteita. ISS haluaa myös alentaa työkyvyttömyydestä aiheutuneita kustannuksia ja lisätä yhtiön kilpailukykyä. Ilmarinen on osaltaan miettinyt työhvyinvointiohjelman tavoitteita eläkeyhtiön näkökulmasta. TEKSTI SAMI KELHÄ KUVAT MIKKO KÄKELÄ ISS Palveluiden työhyvinvointipäällikkö Reetta Hämäläinen kertoo, että työhyvinvointiohjelman avulla yrityksen eläköitymisikä on nostettu 60 vuodesta 62,6 vuoteen. Tavoite on 63 vuotta. 20 ILMARISEN ASIAKASLEHTI AKAS ASLE WW.ILM INE N.FI

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa t Ifin Suuryritysten riskienhallintapäivä 25.1.2012 2012 Sirpa Huuskonen Esityksen sisältö ISS:n Hyvissä voimissa työhyvinvointiohjelma ja TTT-johtaminen

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013 ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA Anna Hyrske 10.04.2013 HUOLEHDIMME LÄHES 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL 37 500 yritystä YEL 58 800 yrittäjää Työeläkemaksut Eläkkeiden maksuun

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Joustavat vakuutusratkaisut Vaivattomat verkkopalvelut Asiantuntijat käytettävissäsi Vinkkejä yrittäjän työhyvinvointiin

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Miksi työurien pidentäminen on tärkeää? Työ on hyvinvoinnin lähde, sekä yksilölle että yhteiskunnalle Eläkejärjestelmä kestää lyhyetkin työurat, mutta kansantalous

Lisätiedot

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Kaarina Latostenmaa Projektipäällikkö Työmieli-hanke / SAMK www.tyomieli.fi Mitä tässä välillä tapahtuu ja kenen kanssa? 1 Terveydenhuollon rooli

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

Miten tuemme työssä onnistumista? Työhyvinvointipalvelujen johtaja Jyri Juusti 11.2.2011

Miten tuemme työssä onnistumista? Työhyvinvointipalvelujen johtaja Jyri Juusti 11.2.2011 Miten tuemme työssä onnistumista? Työhyvinvointipalvelujen johtaja 11.2.2011 Ajatuksia ja kokemuksia Mihin meitä tarvitaan Työkuorman hallinta Minne matka? Lautapeli "Työhyvinvointi on seurausta johtamisesta"

Lisätiedot

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Katja Noponen Oy on Suomen suurin yksityinen ammatillinen kuntouttaja.

Lisätiedot

POHDITKO ELÄKETTÄ KYSYMYKSIÄ JA LINKKEJÄ

POHDITKO ELÄKETTÄ KYSYMYKSIÄ JA LINKKEJÄ POHDITKO ELÄKETTÄ KYSYMYKSIÄ JA LINKKEJÄ Etene painamalla linkkejä kartalla vastaa kysymyksiin ja selvitä Lähtö Miten menee? Työeläkekuntoutus Kotona ELÄKKEELLEEKÖ? Työeläke vakuuttaja Töissä Mitä Vaihtoehtoja?

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja: 1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat Työeläkelaitokset Kela AMMATILLINEN KUNTOUTUS Tapaturmaja liikennevakuutus Terveydenhuollon toimijat (työterveyshuolto, erikoissairaanhoito,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon!

Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon! Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon! Sairauspoissaoloprosessi European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions TYÖ- KUORMA TASAPAINO - työjärjestelyt

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset 1.6.2012. Yhdessä työkyvyn tukena

Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset 1.6.2012. Yhdessä työkyvyn tukena Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset 1.6.2012 Yhdessä työkyvyn tukena Työterveyshuollon koulutus 9.5 14.6.2012 Heikki Palomäki/Lauri Keso Asiantuntijalääkäri Kansaneläkelaitos Terveysosasto

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas

Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas Miksi työkykyjohtaminen ylipäätään on entistä tärkeämpää? Eläkeikä nousee - työurat pitenevät Muutokset

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot