IDEOITA JA VÄLINEITÄ AMMATTIOPISTON RYHMÄNOHJAUKSEEN. Minulla on tavoitteita, jotka haluan toteuttaa. Onni RO-OPE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IDEOITA JA VÄLINEITÄ AMMATTIOPISTON RYHMÄNOHJAUKSEEN. Minulla on tavoitteita, jotka haluan toteuttaa. Onni RO-OPE"

Transkriptio

1 IDEOITA JA VÄLINEITÄ AMMATTIOPISTON RYHMÄNOHJAUKSEEN Minulla on tavoitteita, jotka haluan toteuttaa. Onni RO-OPE

2 Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie Helsinki Helsinki 2007 Kuvat: Soile Kallio Graafinen suunnittelu: Jaana Viitakangas Painopaikka: Nykypaino Oy ISBN

3 ALKUSANAT Ajatus ryhmänohjaajan työn kehittämisestä syntyi Joint-Nivel-projektin aikana luotaessa ammattioppilaitokseen nivelluokan toimintamallia nuorille, jotka olivat vaarassa jäädä toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Projektin aikana nousi toistuvasti esiin, kuinka tärkeä luokan ryhmänohjaaja on opiskelijoiden ohjauksen, yhteistyön ja tukitoimien onnistumisen kannalta. COOPER-projekti jatkoi Joint-Nivel-projektissa käynnistettyä työtä. Projekti toteutettiin vuosina Kuntoutussäätiön, Järvenpään ammattiopiston ja Keski- Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sekä Järvenpään kaupungin sivistystoimen ja Invalidiliiton Järvenpään koulutus- ja kehittämiskeskuksen yhteistyönä. Sen toimintaa tukivat Opetushallitus ja Euroopan sosiaalirahasto. COOPER-projektissa yhtenä keskeisenä tavoitteena oli kehittää ammattiopiston opiskelijahuollon ja opettajien yhteistyötä sekä keinoja tukea opiskelijoiden opintojen etenemistä. Tässä oppaassa on kuvattu projektin aikana ryhmänohjaajan työhön kehitettyjä työkaluja ja yhteistyökäytäntöjä. Niiden tavoitteena on tukea opiskelijaa aina opintojen alusta niiden päättymiseen asti. Käsiteltävät asiat koskevat myös opiskelijahuoltoa, opettajakuntaa ja oppilaitoksen johtoa, sillä opiskelijan tukeminen opintopolulla on koko opiskelijanohjauksen verkoston yhteinen tehtävä. Ohjaustyön onnistumiseen tarvitaan kaikkien toimijoiden osaamista ja aktiivista panostusta. Kiitämme Järvenpään ammattiopiston ryhmänohjaajia, opettajia, opiskelijahuoltoa ja johtoa hyvästä yhteistyöstä sekä rohkeudesta tarkastella ja kehittää omaa työtään. Lämpimät kiitokset myös lukuisille projekteille ja henkilöille, jotka ovat auttaneet meitä matkan varrella. Tämän oppaan ovat toimittaneet COOPER-projektin aineiston ja kokemusten pohjalta erikoispsykologi Louna Hakala, erityisopettaja Arto Haapala, opinto-ohjaaja Päivi Järvinen ja VTM Teija Strand. Helsingissä Louna Hakala projektipäällikkö

4 SISÄLLYS 3 JOHDANTO 7 OPISKELIJANOHJAUKSEN VERKOSTO 7 Ryhmänohjaaja 9 Muut toimijat 13 RYHMÄNOHJAAJAN TYÖKALUJA 13 Ohjaustoiminnan taustatiedot 14 Tulohaastattelu 16 Ohjauskeskustelu 17 Tulohaastattelujen ja ohjauskeskustelujen yhteenveto 17 Muita ryhmänohjaajan työkaluja 23 KUINKA ONNISTUN HAASTATTELUSSA 23 Valmistautuminen ja virittäytyminen 24 Vuorovaikutus ja kommunikaatio 26 Yhteistyöpohjan rakentaminen tulohaastattelussa 27 Arviointia ja tulevaisuuden suunnittelua ohjauskeskustelussa 29 Haastattelun ja ohjauksen sudenkuoppia 32 TYÖKALUPAKKI 33 Ohjaustoiminnan taustatietolomake ja saate 38 Tulohaastattelulomake ja sen käyttö 44 Ohjauskeskustelulomake ja sen käyttö 51 Tulohaastattelujen ja ohjauskeskustelujen yhteenvetolomakkeet ja niiden käyttö 57 Muita työkaluja 67 Lähteet ja lisäkirjallisuutta 70 Liite 1. Ryhmänohjauksen työkäytäntöjen uudistaminen ja juurruttaminen

5 JOHDANTO AJATUKSIA JA KYSYMYKSIÄ KENTÄLTÄ Kysyimme eräässä COOPER-projektin aikana järjestetyssä koulutustilaisuudessa mukana olleilta ryhmänohjaajilta, mikä on luokan tai ryhmän merkitys opiskelijoiden oppimisen kannalta. Kysymystä seurasi pitkä hiljaisuus. Sitten joku vastasi hiljaa, että onhan se tärkeä. Muut jatkoivat päätään nyökytellen; jos luokka ei toimi ryhmänä, ei opetuskaan mene perille. Keskustelun edetessä selvisi, että ryhmänohjaajan työllä on luokkayhteisölle ja yksittäisille opiskelijoille iso merkitys. Siitä huolimatta tavallisella ryhmänohjaajalla on harvoin tarvittavia ajallisia tai välineellisiä resursseja, joilla selvitä työn kasvavista vaatimuksista. Ensinnäkin, suuri osa ryhmänohjaustyöstä tapahtuu muun opetuksen ohessa oppitunneilla. Opiskelijan ohjaaminen osana oppituntiopetusta on toki tärkeää, mutta sen lisäksi tarvitaan aina myös omia ryhmänohjaajan tunteja. Toiseksi, monessa oppilaitoksessa ryhmänohjaajalle ei ollut varattu lukujärjestykseen aikaa opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen. Keskusteluaika varattiin vasta, jos jotain oli jo selvästi pielessä, jolloin henkilökohtaiseen ohjaukseen liittyi lähes aina negatiivinen, kuulusteleva tai moittiva sävy. Kaikesta huolimatta ryhmänohjaaja näytti olevan myös se henkilö, jonka toivottiin muodostavan yhteistyökontaktin opiskelijoihin ja huoltajiin jo aivan opintojen alkuvaiheessa; alkuhan on tärkeä vaihe yhteistyöpohjan rakentamisessa. Keskustelijoiden mukaan ryhmänohjaajan mahdollisuudet yhteistyön rakentamiseen ja ylläpitämiseen ovat usein melko rajalliset. Esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa on varattu yksi viikkotunti ryhmänohjaajan oppitunteihin ja opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen. Monet pohtivat: Kenen tehtävä on saada luokka työskentelemään tavoitteellisesti? Keneltä löytyisi asiantuntemusta ja osaamista vaikeissa ongelmatilanteista? Entä miten voitaisiin herättää ja ylläpitää opiskelijoiden ja luokan motivaatio? Millaiset asiat ja toimintatavat voisivat auttaa yksittäistä opiskelijaa ja koko luokkaa pääsemään kiinni opiskeluun? Entäs, jos tulee repsahduksia, mitä silloin tehdään? Entä mistä ryhmänohjaaja saa apua ja mitä työvälineitä hän tarvitsee? OHJAUKSESTA Ohjaus-sana herättää hyvin erilaisia mielikuvia esimerkiksi opettajissa, nuorisotyöntekijöissä tai terveys- ja sosiaalialan työntekijöissä. Myös opiskelijahuolto, erityisopettajat ja opettajat näkevät ohjaustyön varsin eri tavoin. Oppilaitoksen johdolle ohjaustyö taas on usein melko vieras alue, mikä vaikeuttaa johdon mahdollisuuksia suunnitella opiskelijoiden ohjauksen resursseja. Opiskelijoiden ja ryhmän ohjaus on kuitenkin yksi oppilaitoksen toiminnan ydinprosesseista, jonka keskeinen voimavara on ryhmänohjaajien työ. Vastuuta jakavat opiskelijahuolto, opettajat, johto ja laajasti katsoen koko oppilaitoksen henkilökunta. On tärkeää tiedostaa, että jokaisen oppilaitoksen työkulttuuri, kieli ja tavat hoitaa asioita vaikuttavat ohjaustyöhön. Voimme esimerkiksi helposti ymmärtää, että ryhmänohjaajan työ on varsin erilaista tekniikan ja liikenteen alalla, sosiaali- ja terveysalalla tai kulttuurialalla. Myös oppilaitoksen koko, toimintaympäristö ja maantieteellinen sijainti vaikuttavat ohjaustyöhön ja sen toteuttamiseen. Mitään yleispätevää lähestymistapaa tai ratkaisua ei ole, sillä ohjaustyöhön ei ole olemassa yhtä oikeaa teoriaa tai näkökulmaa. Perinteisesti ohjausalan teoriat ja oppikirjat on laadittu lähinnä hoito-, kasvatus- ja sosiaalityön tavoitteiden ja tarpeiden pohjalta. Niissä esitetyt näkemykset ja työmenetelmät sopivat vain osit- 3

6 tain opetusmaailmaan ja siellä tehtävään ohjaustyöhön. Vance Peavy (1999) on kuitenkin onnistuneesti kiteyttänyt ohjaustyön ydinasiat. Ohjaajan työ on pitkäjänteinen ja tavoitteellinen prosessi. Siinä on keskeistä: tarjota ohjattaville tukea ja huolenpitoa antaa tarvittaessa asiallista ja oikeaa tietoa auttaa ohjattavaa selventämään ja luomaan kuvaa omista tavoitteistaan ja omasta tulevaisuudestaan auttaa ohjattavia tunnistamaan omia voimavarojaan ja rajoituksiaan auttaa heitä tekemään vaihtoehtoisia valintoja ja suunnitelmia sekä löytämään omaa ammatillista polkuaan. Jussi Onnismaan (2007) mukaan ohjaustyöhön kuuluu opiskelijoista välittämistä, rohkaisua, toivon ylläpitämistä, selventämistä ja aktivointia. Työssään ohjaaja kunnioittaa opiskelijan oikeutta tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja samalla tukee häntä vastuun kantamisessa. Keskeisinä eettisinä periaatteina ohjaustyössä ovat luottamuksellisuus, luotettavuus sekä ohjaajan ja ohjattavan arvostus; ne muodostavat kaikelle tulokselliselle yhteistyölle välttämättömän perustan. Ohjaustyö on Onnismaan mukaan siten tavallaan viisas käytäntö, jota ei voi tarkasti ja lopullisesti määritellä. Eri ohjaajat osoittavat viisauttaan kuitenkin eri tavoin eri tilanteissa, riippuen omasta ja ohjattavansa persoonasta ja vahvuuksista. Voidaankin sanoa, että viisaus on joukko keskimääräistä parempia ideoita siitä, miten esimerkiksi opiskella, elää tai ratkaista vastaan tulevia ongelmia. Kuten kaikessa työssä, myös ohjaustyössä kehittyy kokemuksen myötä. Jos ei kuitenkaan aika ajoin pysähdy arvioimaan työtapojaan eikä kehitä itseään, niin kokemus tuo mukanaan usein vain rutiineja ja epäluotettavaa ennalta tietämistä eli eräänlaista mutu-tuntuilua. On myös tilanteita ja asioita, joihin ohjaaja ei voi antaa apua: ohjaus ei ole kaikkitietävää asiantuntijuutta, vaan esimerkiksi opiskelun ja oman elämänsuunnittelun riskien ja ratkaisujen yhteistä arviointia ja tarkastelua. Parhaimmillaan ohjaus onkin ryhmänohjaajan ja opiskelijan neuvottelua, jossa yhdessä keskustelemalla pyritään vahvistamaan opiskelijan valmiuksia parantaa opiskeluaan ja elämäänsä. On hyvä tiedostaa, että koulutuksen, työelämän ja yhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien jatkuva lisääntyminen ja muutokset lisäävät epävarmuutta ja ohjauksen tarvetta, mutta asettavat samalla ohjaustyötä tekevälle jatkuvan haasteen pitää ammattitietojaan ajan tasalla. (Onnismaa 2007.) Esimerkiksi ryhmänohjaaja voi tavallisesti seurata lähinnä vain omaa ammatti- ja koulutusalaansa koskevia asioita. Muun asiantuntemuksen osalta hänen kannattaa hakea apua oppilaitoksensa asiantuntijaverkostolta. Päinvastoin kuin opetustyössä, ohjaustyötä eivät ohjaa ensisijaisesti opetussuunnitelma ja lukujärjestykseen merkityt oppitunnit. Ohjaus jää kuitenkin lopulta sattumanvaraiseksi, ellei sille ole paikkaa opetussuunnitelmassa eikä tilaa opiskelijoiden ja ryhmänohjaajien lukujärjestyksissä. Silloin ryhmänohjauksen toteutuminen on lähinnä kiinni kunkin ryhmänohjaajan henkilökohtaisesta kiinnostuksesta ja voimista. Ryhmänohjaajan työssä ovatkin tärkeitä niin mitattava aika kuin aika, jolla tarkoitetaan tavallaan tekemiselle otollista hetkeä. Työskentely opiskelijalle otollisella hetkellä, on vaikeaa opetustyössä, jossa on tavallisesti tarkka ennalta määrätty aikataulu. Nuoret ovat usein myös melko malttamattomia ja haluavat apua juuri sillä hetkellä, kun he ottavat asian puheeksi. Tämä ei kuitenkaan aina ole otollisin aika käsitellä asioita kunnolla. Sekä opiskelijalle että ryhmänohjaajalle saattaa olla hyödyllisempää sopia rauhallinen toinen tapaaminen esimerkiksi lähiviikolle. Samalla he voivat tarvittaessa sopia, kuinka keskusteluun valmistaudutaan ja mitä tietoa olisi hyvä hankkia ennen tapaamista. SIITÄ SE SITTEN LÄHTI Edellä kuvatut huomiot ja lähtökohdat antoivat virikkeen COOPER-projektille. Projektin tavoitteena oli etsiä ryhmänohjaukseen keinoja, jotka auttaisivat herättämään tai vahvista- 4

7 maan opiskelijoiden kiinnostusta opiskeluun ja etsiä työkaluja, jotka helpottavat ryhmänohjaajien ja muun opiskelijanohjausverkoston työtä. Projektin edetessä huomasimme, että vaikka ryhmänohjaaja on yksi opiskelijoiden ohjauksen avainhenkilöistä, hänen työnsä nivoutuu niin kiinteästi muun muassa opiskelijahuollon ja erityisopetuksen toimintaan, ettei toimintatapojen erillinen kehittäminen ollut tarkoituksenmukaista. Projektin aikana tutkimmekin yhdessä käytännön toimijoiden ryhmänohjaajien, opiskelijahuollon ja opettajien sekä myös johdon kanssa, mitä kaikkea tarvitaan, jotta ryhmän ja opiskelijoiden ohjaus olisi tuloksellista. Pekka Järvinen (2004) on kuvannut hyvin toimivan työyhteisön peruspilareita. Hänen mukaansa työntekijätkään eivät voi hyvin, jos työyhteisön (esimerkiksi oppilaitoksen) toiminta kangertelee. Onnistunut ja hyvin sujuva työ on myös tutkimusten mukaan yksi työntekijän tärkeimpiä hyvinvoinnin ja työmotivaation lähteitä. Hyvä me-henki ja mukava työilmapiiri eivät kuitenkaan yksistään riitä tuloksellisuuteen. Seuraavassa esitetään Järvistä mukaillen hyvin toimivan ja tuloksellisen oppilaitoksen peruspilarit. Kuviossa on vaaleammalla värillä ne pilarit, joita COOPER-projektissa pyrittiin ensisijaisesti vahvistamaan ja uudistamaan. TULOKSELLINEN OPPILAITOS Työntekijöiden onnistunut työ TYÖNTEON SUJUMISTA TUKEVAT: Johtaminen Selkeät töiden järjestelyt Yhteiset pelisäännöt Työvälineet ja -ympäristö Ammattiosaaminen Avoin vuorovaikutus Jatkuva työn arviointi MIELEKÄS TYÖN PERUSTEHTÄVÄ JA TYÖN TAVOITTEET Kuvio 1.Tuloksellisen ja hyvin toimivan oppilaitoksen peruspilarit Pilareissa selkeillä töiden järjestelyillä tarkoitetaan työnjakoon, työnkuviin ja töiden organisointiin liittyviä asioita. Pelisäännöillä tarkoitetaan toimintaohjeita, sääntöjä ja periaatteita, jotka ohjaavat työn toteuttamista sekä auttavat työntekijöitä toimimaan organisoituneesti ja tavoitteellisesti. Usein pelisäännöt ovat kuitenkin hiljaista tietoa tai mututuntumaa. Varsinkin haasteellisissa käytännön työtilanteissa toimimista ja ratkaisujen tekoa auttaa, jos keskeiset toimintaohjeet ja pelisäännöt on sovittu yhdessä ja kirjattu. Tarkoituksenmukaiset työvälineet ja -ympäristö ovat välttämättömiä työn onnistumisen kannalta. Esimerkiksi työtilat vaikuttavat yllättävän paljon työn sujumiseen ja yhteistyöhön. Jos opiskelijahuollon tilat ovat hajallaan ympäri koulurakennusta, se haittaa olennaisesti tiedon vaihtoa ja joustavaa tehtävien jakoa. Tavallisesti ryhmänohjaajien työtilat ovat eri puolilla oppilaitosta ja erillään opiskelijahuollon tiloista. Näin ollen oppilaitoksessa on tärkeä varata pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti aikoja yhteisille kokoontumisille, joissa asioita voidaan käsitellä rauhassa ja paneutua ratkaisujen etsimiseen. Uskoimme ja uskomme edelleen, että ammatillisissa oppilaitoksissa pystytään yhteisvoimin luomaan opiskelijanohjaukselle ja ryhmänohjaajan työlle tarkoituksenmukaiset puitteet ja työkäytännöt. Ne auttavat ennaltaehkäisemään ja vähentämään opintojen etenemistä haittaavia asioita ja löytämään hankalissakin tilanteissa keinoja päästä eteenpäin. On tärkeää, että opiskelijahuolto ja ryhmänohjaajat tiedottavat ja kertovat säännöllisesti työstään ja sen tuloksista oppilaitoksessa. Ainoastaan sillä tavoin heidän työnsä merkitys opiskelijoiden opintojen sujumisen ja valmistumisen kannalta tulee näkyväksi ja tunnetuksi. 5

8 Silloin tietää olevansa oikealla alalla, kun inspiroituu opiskelusta! Jenni

9 OPISKELIJANOHJAUKSEN VERKOSTO Opiskelijoiden ohjausta ei voi ammatillisessa oppilaitoksessa asettaa vain jonkun työntekijäryhmän, kuten ryhmänohjaajien tai opinto-ohjaajien tehtäväksi, vaan siinä tarvitaan kaikkia. Kuviossa 2. on esitetty opiskelijanohjauksen verkosto, johon kuuluvat ryhmänohjaajat, opettajat, erva-opettajat 1, opiskelijahuolto, johto ja oppilaitoksen muu tukihenkilöstö. Seuraavaksi kuvataan verkoston toimijoiden tehtäviä. Ryhmänohjaajan ja erva-opettajan tehtävät on kuvattu muita laajemmin, koska he ovat verkoston keskeisiä toimijoita, joiden työskentelyä COOPER-projektissa pyritiin selkiyttämään ja tukemaan. RYHMÄNOHJAAJAT OPETTAJAT ERVA-OPETTAJAT OPISKELIJA OPISKELIJAHUOLTO kuraattori opinto-ohjaaja terveydenhoitaja JOHTO rehtori koulutuspäällikkö TUKIHENKILÖSTÖ opintosihteeri Kuvio 2. Opiskelijanohjauksen verkosto Esitetyt tehtävien kuvaukset ovat esimerkkejä. Kuvaukset voivat myös auttaa sekä johtoa että opiskelijanohjauksen työntekijöitä priorisoimaan eli asettamaan tärkeysjärjestykseen työtehtäviään käytettävissä olevan työajan mukaan. Kuvauksissa on päällekkäisyyksiä, koska opiskelijanohjaus on suurelta osin moniammatillista yhteistyötä. Käytännössä jokaisen oppilaitoksen tulee itse määritellä opiskelijanohjausverkostonsa työnkuvat ottaen huomioon oppilaitoksen henkilöstöresurssit. RYHMÄNOHJAAJA Ryhmänohjaajan työn tavoitteena on tukea ohjattavan luokan opiskelijoita kasvamaan päämäärätietoisiksi työelämään sijoittuviksi oman ammattinsa osaaviksi työntekijöiksi. Tähän tavoitteeseen ryhmänohjaaja pyrkii yhteistyössä opiskelijan, opiskelijan huoltajan ja opiskelijanohjauksen verkoston kanssa. Seuraavassa kuviossa ryhmänohjaajan työ on jaettu kahteen ydintoimintoon. Kumpikin ydintoiminto sisältää kolme tehtäväaluetta. Niihin kuuluvat tehtävät on esitetty tehtäväalueittain kuvion jälkeen. 1 erva-opettajaksi nimitetään opintoalan erityisopetuksen järjestelyistä vastaavaa opettajaa Opiskelijanohjauksen verkosto 7

10 RYHMÄNOHJAAJA OHJAA JA TUKEE OPISKELIJOIDEN OPINTOJEN ETENEMISTÄ HAVAINNOI JA TUKEE RYHMÄNSÄ KYKYÄ OPISKELLA JA TYÖSKENNELLÄ Luo ja ylläpitää yhteyksiä Kartoittaa opiskelijoiden tavoitteita ja seuraa opintojen sujumista Pyrkii tunnistamaan opiskelijoiden tukitoimien tarpeen ja käynnistää tarvittavat tukitoimet Tukee ryhmähengen muodostumista Tukee opiskelijoiden ja ryhmän vastuullisuuden kehittymistä ja motivoi työskentelyyn Pyrkii havaitsemaan ryhmän pulmia ja tarvittaessa tarttumaan niihin Kuvio 3. Ryhmänohjaajan tehtävät Luo ja ylläpitää yhteyksiä Opiskelijoihin - tutustuu ja antaa rakentavaa palautetta - vie eteenpäin opiskelijoiden antamia aloitteita ja palautetta. Huoltajiin - ottaa yhteyttä heti lukuvuoden alussa - tiedottaa opiskelijaa koskevista huolestuttavista asioista ja myönteisistä muutoksista - vie eteenpäin huoltajilta saamaansa palautetta ja aloitteita. Muihin opettajiin, opiskelijahuoltoon, erva-opettajaan - tiedottaa opiskelijan tuen tarpeista ja pulmatilanteista sekä vahvuuksista ja onnistumisista - välittää tietoa myönteisistä ja huolestuttavista muutoksista - ottaa huomioon opiskelijasta saamansa palautteet ja välittää ne tiedoksi opiskelijantukitoimia ja opetusta toteuttaville henkilöille. Kartoittaa opiskelijoiden tavoitteita ja seuraa opintojen sujumista Perehdyttää opiskelijat opetussuunnitelmaan ja opintojen keskeisiin käsitteisiin. Tekee tulohaastattelut, käy ohjauskeskustelut sekä antaa lisäohjausta pulmatilanteissa. Tarkistaa jaksoittain opiskelijan suoritukset ja rästit ja kannustaa rästien suorittamiseen. Laatii HOPSit ja HOJKSit yhdessä erva-opettajan kanssa. Seuraa HOPSien ja HOJKSien toteutumista ja päivittää ne. Seuraa jaksoittain opiskelijoiden poissaoloja ja selvittää niiden syitä. Tukee pitkään poissa olleiden opiskelijoiden paluuta opiskelemaan. Pyrkii tunnistamaan opiskelijoiden tukitoimien tarpeen ja käynnistää tarvittavat tukitoimet Perehtyy opiskelijan tietoihin lukuvuoden alussa. Tuo hyvissä ajoin esiin huolensa opiskelijan opintojen etenemisestä ja keskeyttämisuhasta. Tekee aloitteita opiskelijan tarvitsemista tukitoimista. Suunnittelee ja organisoi tukitoimia (yhdessä erva-opettajan kanssa). Hankkii pulmatilanteissa tietoja ja apua opiskelijahuollolta ja asiantuntijoilta. Seuraavien koko opiskelijaryhmän havainnointiin ja tukemiseen liittyvien tehtäväalueiden hoitaminen on välttämätöntä hyvän opiskeluilmapiirin luomiselle ja säilyttämiselle. Niissä ryhmänohjaajan on syytä käyttää hyväkseen opiskelijahuollon asiantuntemusta. Tukee ryhmähengen muodostumista Tutustuttaa ryhmän opiskelijat toisiinsa ja oppilaitoksen henkilöstöön. Rakentaa ryhmän kanssa yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat. 8 Opiskelijanohjauksen verkosto

11 Tapaa ryhmäänsä joka opintojakson aikana, käy läpi opiskelijoiden kuulumiset ja tiedottaa opiskelijoita koskevista ajankohtaisista asioista ja muutoksista, esimerkiksi: - uusien opiskelijoiden ja opettajien tulosta - uuden opintojakson tai lukuvuoden alkuun liittyvistä asioista - tilojen, laitteiden ja lukujärjestysten muutoksista - ryhmän opiskelijan pitkäaikaisesta poissaolosta tai keskeyttämisestä hänen kanssaan sovitulla tavalla. Tutustuttaa kesken lukuvuoden tulevat opiskelijat ja ryhmän toisiinsa. Tukee opiskelijoiden ja ryhmän vastuullisuuden kehittymistä ja motivoi työskentelyyn Tukee opiskelijoiden yhteisvastuullista työskentelyä ja käyttäytymistä. Valvoo sovittujen käytäntöjen noudattamista ja käsittelee laiminlyönnit ryhmän kanssa. Antaa ryhmälle välitöntä palautetta sen toiminnasta ja kannustaa rakentavaan työskentelyyn. Pyrkii havaitsemaan ryhmän pulmia ja tarvittaessa tarttumaan niihin Tekee havaintoja ryhmän työskentelyilmapiiriä haittaavista asioista ja selvittää niiden syyt. Käsittelee ryhmän kanssa luokan kriisi- ja pulmatilanteita (esimerkiksi kiusaaminen, tapaturmat, onnettomuudet ja vakavat sairastumiset). MUUT TOIMIJAT ERVA-OPETTAJA JA ERVA-RYHMÄ Erva-opettajan työn tavoitteena on auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita saamaan sellaista opetusta ja tukea, jota he tarvitsevat kasvaakseen päämäärätietoisiksi, työelämään sijoittuviksi ja ammattinsa osaaviksi työntekijöiksi. Tähän tavoitteeseen erva-opettaja pyrkii yhdessä opiskelijoiden, heidän huoltajiensa ja muiden oppilaitoksen työntekijöiden kanssa. Kuviossa 4. erva-opettajan työ on jaettu kahteen ydintoimintoon. Kumpikin ydintoiminto sisältää kaksi tehtäväaluetta. Niihin kuuluvat tehtävät on esitetty kuvion jälkeen. ERVA-OPETTAJA TUKEE RYHMÄNOHJAAJAN TOIMIA OPISKELIJAN OPINTOJEN EDISTÄMISEKSI KOORDINOI, KÄYNNISTÄÄ JA SEURAA OPISKELIJOIDEN TUKITOIMIEN TOTEUTUSTA Valmistelee ryhmänohjaajan kanssa esitykset erityisopiskelijaksi nimettävistä opiskelijoista Seuraa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintoja ja järjestää tarvittavia tukitoimia Varmistaa jaksoittain opiskelijan HOJKSja HOPS-toimien toteutumisen ja tarkistaa niiden kirjaukset Organisoi tukitoimia, tiedottaa niistä ja tekee aloitteita tarvittavista tukitoimista Kuvio 4. Erva-opettajan tehtävät Valmistelee ryhmänohjaajan kanssa esitykset erityisopiskelijaksi nimettävistä opiskelijoista Auttaa ryhmänohjaajaa tunnistamaan luokan opiskelijoiden erityiset tuen tarpeet. Konsultoi opiskelijan taustatietojen, opiskeluvalmiuskartoituksen ja selvitysten tuloksista. Auttaa ryhmänohjaajaa täyttämään HOJKS- ja HOPS-lomakkeet. Selvittää opiskelijan tarvitsemat tukitoimet HOJKSia tehtäessä ja neuvottelee niistä. Seuraa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintoja ja järjestää tarvittavia tukitoimia Seuraa opiskelijan opintojen sujumista pitämällä säännöllisesti yhteyttä yhteisten ja ammatillisten aineiden opettajiin. Opiskelijanohjauksen verkosto 9

12 Järjestää tukitoimia ja tekee esityksiä opiskelijahuollolle yksilöllisistä lisäselvityksistä ja opiskeluvalmiuskartoituksista. Tiedottaa opiskelijahuollolle jaksoittain opiskelijoiden tukitoimien tarpeesta ja tekee aloitteita niiden järjestämiseksi. Varmistaa jaksoittain opiskelijan HOJKS- ja HOPS-toimien toteutumisen ja tarkistaa niiden kirjaukset Varmistaa, että opiskelijoiden HOJKSit ja HOPSit on tehty ja päivitetty. Seuraa tukitoimien toteutumista ja hyötyä sekä tiedottaa niistä opettajille ja opiskelijahuollolle. Organisoi tukitoimia, tiedottaa niistä ja tekee aloitteita tarvittavista tukitoimista Suunnittelee jaksoittain tukitoimia yhteistyössä osaston ja opintolinjojen kanssa. Konsultoi erityisopetukseen liittyvistä asioista yhteisten aineiden erva-opettajaa, muita opettajia ja opiskelijahuoltoa. Erva-ryhmä kokoontuu jaksoittain ja siihen kuuluvat ammattiopiston kaikki erva-opettajat. Kokoontumisissa käydään läpi edellisen jakson tukitoimien toteutuminen sekä suunnitellaan seuraavalla jaksolla toteutettavia tukitoimia ja resursseja yhdessä oppilaitoksen johdon kanssa. OPINTO-OHJAAJA Huolehtii opiskelijoiden henkilökohtaisesta opinto-ohjauksesta - valinnaisopinnot, lukio-opinnot, yhdistelmäopinnot - osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen ja hyväksilukeminen sekä vapautukset jonkun oppiaineen opiskelusta - opintoalan tai opiskelupaikan vaihtaminen - jatko-opinnot. Konsultoi ryhmänohjaajia, opiskelijahuoltoa ja opettajia opiskelijoiden ohjaamiseen liittyvissä kysymyksissä ja pulmatilanteissa. Perehdyttää ryhmänohjaajia opinto-ohjauksen perusasioihin. Vastaa oppilaitoksessa - opinto-ohjauksen koordinoinnista ja järjestelyistä - opiskelijatutorkoulutuksesta ja tutortoiminnan koordinoinnista - yhteisten aineiden valinnaisopintotarjottimen kokoamisesta. Osallistuu opiskelijavalintaan. Osallistuu opinto-ohjauksen erityisasiantuntijana: - opiskelijahuolto- ja johtoryhmään - opiskelijoiden opiskelua tukevien toimintakäytäntöjen kehittämiseen. Koordinoi ja toteuttaa yhteistyössä peruskoulujen kanssa opiskelijoiden vierailuja, TET-jaksoja ja tiedotustilaisuuksia sekä konsultoi opiskelijavalintaan liittyvissä kysymyksissä. Tiedottaa ja pitää yhteyttä peruskouluihin, toisen asteen ja muihin oppilaitoksiin ja oppisopimustoimistoihin sekä nuorisotoimeen, työpajoihin ja työvoimatoimistoon. KURAATTORI Huolehtii opiskelijoiden kanssa tehtävästä psykososiaalisesta työstä opiskelijan kasvuun ja kehittymiseen liittyvissä sekä sosiaalisissa ongelmissa, jotka vaikeuttavat hänen opiskeluaan ja jaksamistaan. Tekee yhteistyötä opiskelijan huoltajien ja tarvittaessa viranomaisten kanssa sekä ohjaa opiskelijan tarvittaessa jatkotutkimuksiin, hoitoon, kuntoutukseen tai muihin tukipalveluihin. Konsultoi ja neuvottelee opetushenkilöstön kanssa, kun jonkin ryhmän, opiskelijan tai joidenkin opiskelijoiden tilanteesta on herännyt huoli. 10 Opiskelijanohjauksen verkosto

13 Osallistuu opiskelijahuoltoryhmän työskentelyyn ja opiskelijoita tukevien työkäytäntöjen kehittämiseen oppilaitoksessa. Luo ja ylläpitää yhteyksiä nuoria ohjaaviin, tukeviin ja hoitaviin tahoihin ja työntekijöihin sekä osallistuu alueelliseen verkostoyhteistyöhön. TERVEYDENHOITAJA Tekee opiskelijoiden terveystarkastukset. Ohjaa ja neuvoo terveyteen liittyvissä kysymyksissä sekä sairauksien, työtapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisemisessä. Pitää sairasvastaanottoa sekä huolehtii tarvittaessa jatkohoitoon ja -tutkimuksin ohjaamisesta sekä ensiavusta. Ylläpitää yhteyksiä nuorten terveydenhoitotahoihin sekä tiedottaa saatavilla olevista palveluista ja niiden tarpeesta. Osallistuu opiskelijahuoltoryhmän toimintaan. Huolehtii yhteistyössä muun henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa koko kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyydestä (työolosuhteet, koneet, laitteet jne.). OPETTAJA Huolehtii ja vastaa oman oppiaineensa osalta: - opiskeluun ja opiskelutaitoihin perehdyttämisestä - opintojen etenemisen seuraamisesta ja arvioinnista jaksoittain/opintokokonaisuuksittain sekä näiden tietojen ajantasaisesta merkinnästä opiskelijahallinto-ohjelmaan. Havainnoi ja tarttuu välittömästi opiskelijan oppimisessa ilmenneisiin vaikeuksiin, laiminlyönteihin ja ongelmiin sekä tiedottaa niistä ryhmänohjaajalle ja erva-opettajalle. Ottaa vastuuta opiskelijan tukemisesta ja ohjaamisesta yhteistyössä ryhmänohjaajan, erva-opettajan, opinto-ohjaajan ja muun opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. OPINTOSIHTEERI Toimii yhdyshenkilönä Kelaan (opintotuki-, koulumatkatuki- ja valvontailmoitusasiat). Kirjaa opiskelijahallinto-ohjelmaan opiskelijavalinnat ja opiskelijaksi siirrot. Ylläpitää opiskelijarekisteriä ja opiskelijatilastoja. Kirjaa työssäoppimispaikat ja -ajat sekä näytöt. Tulostaa päättö-, näyttö- ja opiskelutodistukset. Jakaa opiskelijoille opiskelijaintranetin salasanat ja pitää ne ajan tasalla. Tekee vakuutusyhtiöiden tapaturmailmoitukset. OPISKELIJAHUOLTORYHMÄ Opiskelijahuoltoryhmä on oppilaitoksen opiskelijahuoltotyötä koordinoiva moniammatillinen ryhmä, jonka puheenjohtajana toimii koulutuspäällikkö. Siihen kuuluvat koulutuspäällikön lisäksi rehtori, terveydenhoitaja, kuraattori, erva-koordinaattori 2, opinto-ohjaaja ja tarvittaessa ryhmänohjaaja. Kokoukseen voidaan kutsua myös muita henkilöitä, joita käsiteltävä asia koskee. Laaja-alainen yhteistyö eri ammattiryhmien kesken on välttämätöntä, jotta opiskelijoiden hyvinvointia voidaan edistää parhaalla mahdollisella tavalla. Opiskelijahuoltoryhmän perustehtävänä on: Koordinoida ja kehittää opiskelijahuollollista työtä koulussa. Osallistua kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen. Etsiä keinoja auttaa tukea tarvitsevia opiskelijoita. Opiskelijahuoltoryhmän toiminta jakaantuu yksilö-, luokka-, oppilaitos- ja sidosryhmätyöhön. 2 erva-koordinaattori on koko oppilaitoksen tai koulutuskeskuksen erva-opettajien toimintaa koordinoiva erityisopettaja Opiskelijanohjauksen verkosto 11

14 Tämä on mun unelma-ala, sillä tätä kautta on mahdollista vaikuttaa. Eveliina

15 RYHMÄNOHJAAJAN TYÖKALUJA Ryhmänohjaaja tarvitsee hyviä yhteistyö- ja neuvottelutaitoja sekä oman arvonsa tuntevaa ja samalla nöyrää, toista ihmistä kunnioittavaa asennoitumista. Lisäksi hän tarvitsee opiskelun ohjaamiseen liittyviä tietoja sekä hyvää yleiskuvaa oman oppilaitoksensa toiminnasta ja sen opiskelijalle tarjoamista mahdollisuuksista. Tavallisesti ryhmänohjaajat eivät saa tehtäviinsä perehdytystä tai valmennusta, vaan joutuvat melko itsenäisesti oppimaan työhönsä usein kantapään kautta. Ryhmänohjaajilla ei myöskään yleensä ole käytettävissään työtään tukevia oppimateriaaleja, oppaita tai muita työkaluja. COOPER-projektissa laadittiin opiskelijoiden henkilökohtaisen ohjauksen ja tukitoimien suunnittelun tueksi ohjeet, lomakkeet sekä yhdessä sovitut toimintamallit: tuloluokkien opiskelijoiden ohjaustoiminnan taustatietojen kokoamiseen tulohaastatteluihin lukuvuoden alussa toteutettaviin opiskelijoiden ohjauskeskusteluihin. Nämä muodostavat prosessin ja mallin, joka auttaa ryhmänohjaajaa seuraamaan ja tukemaan pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti opiskelijoidensa opintojen etenemistä. Seuraavassa selvitetään pääpiirteittäin COOPER-projektissa rakennettu ohjaustoiminnan malli. Ensin kuvataan projektin aikana kehitetty ohjaustoiminnan taustatietolomakkeen idea. Sen jälkeen siirrytään tarkastelemaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille tehtävää tulohaastattelua ja 2. ja 3. vuoden opiskelijoille tehtävää ohjauskeskustelua. COOPER-projektissa kehitettyyn ohjaustoiminnan malliin kuuluu lisäksi erityinen tulohaastattelujen ja ohjauskeskustelujen yhteenvetokäytäntö, jonka tavoitteet ja toteutus kuvataan osion lopussa. Lopuksi esitellään vielä joitakin muita ryhmänohjaajan työn kannalta hyödyllisiä välineitä eli huolen puheeksi ottamista ja varhaista puuttumista, toimintaohjeita ja pelisääntöjä sekä ryhmänohjaajan työn organisoimista ja suunnittelua tukemaan kehitettyjä muistilistoja. Viimeisenä on luettelo opiskeluun liittyvistä keskeisistä käsitteistä. OHJAUSTOIMINNAN TAUSTATIEDOT Ammatillisten opintojen alkaessa opiskelijalla on takanaan pitkä taival peruskoulussa. Ammattiopetuksen maailma on kuitenkin varsin erilainen kuin perusopetuksen. Ammatillisissa aineissa opiskelijan täytyy opetella aivan uusia työskentelytapoja, itsenäistä opiskeluotetta ja asennoitumista tehtäviinsä. Myös esimerkiksi työturvallisuuteen ja vastuulliseen työskentelyyn liittyvät asiat ovat tärkeitä alusta asti. Jotta opiskelijan ammatilliset opinnot käynnistyisivät mahdollisimman hyvin, oppilaitoksessa suunnitellaan yleensä jo ennen opintojen alkua uusien opiskelijoiden opetuksen järjestelyjä sekä varataan aikaa ja resursseja mahdollisiin tukitoimiin. Tämän on todettu helpottavan merkittävästi lukuvuoden alkua ja ennaltaehkäisevän keskeyttämistä. Ammatillisissa ESR-projekteissa ja oppilaitoksissa on rakennettu monenlaisia käytäntöjä, joilla on pyritty saamaan tietoa opintonsa aloittavien tuen ja opetusjärjestelyiden tarpeista. COOPER-projektin aikana huomattiin, että luodut toimintamallit eivät soveltuneet Ryhmänohjaajan työkaluja 13

16 kovinkaan hyvin alueelle, jossa ammattiopintoihin hakeutuvien määrät ovat suuria ja nuoret jakautuvat moniin oppilaitoksiin usean eri kunnan alueella. Selvitysten ja kokeilujen kautta päädyttiin malliin, johon kuuluu koulutuskuntayhtymän alueella kaikille toisen asteen ammattioppilaitoksiin hyväksytyille lähetettävä ohjaustoiminnan taustatietolomake. Ohjaustoiminnan taustatietolomakkeen tavoitteena on saada opiskelijalta ja hänen huoltajaltaan opiskelijan opetuksen ja tukitoimien suunnittelun kannalta hyödyllisiä tietoja: aikaisemmista opinnoista mahdollisista oppimisvaikeuksista ja tuen tarpeista asioista, jotka olisi hyvä ottaa huomioon opetus- ja muissa järjestelyissä. Taustatietolomake lähetetään oppilaitokseen hyväksytyille samalla, kun heille ilmoitetaan opiskelupaikasta. Lomakkeen liitteenä on saatekirje, jossa kerrotaan, mihin tarkoitukseen pyydettyjä tietoja käytetään ja ketkä annettuihin tietoihin voivat tutustua. Saatteessa tähdennetään, etteivät tiedot vaikuta opiskelijan opintosuoritusten arviointiin. Lisäksi siinä todetaan, että tiedot helpottavat opiskelijan opetuksen ja opetusjärjestelyjen suunnittelua. Opiskelijaa ja hänen huoltajaansa ei kuitenkaan voida velvoittaa täyttämään lomaketta. Uusilta opiskelijoilta ja heidän huoltajiltaan pyydetään myös suostumus saada siirtää aikaisemmasta oppilaitoksesta opiskelijan terveystietoja uuden oppilaitoksen opiskeluterveydenhuollolle sekä lupa opiskelijahuollolle saada tarvittaessa tietoja opiskelijan aikaisemmassa oppilaitoksessa saamista tukitoimista ja niiden tarpeesta. Ohjaustoiminnan taustatietolomake palautetaan erillisessä kirjekuoressa ammattioppilaitoksen opiskelijahuollon työntekijälle. Sen liitteenä opiskelijan huoltaja voi lähettää opiskelijan peruskoulusta saaman HOJKSin tai muita tarpeelliseksi katsomiaan lausuntoja tai selvityksiä. Lomakkeen käyttö eettisesti oikealla ja opiskelijan henkilötietosuojaa turvaavalla tavalla edellyttää opiskelijahuollon ja ryhmänohjaajien perehdyttämistä. Taustatietolomakkeesta on myös hyvä tiedottaa peruskoulussa oppilaiden jatko-opintoihin ohjaamisesta vastaaville henkilöille. Tällöin he voivat kertoa siitä jo etukäteen erityisiä tukitoimia tarvitseville opiskelijoille ja heidän huoltajilleen sekä opastaa heitä sen täyttämisessä. Ohjaustoiminnan taustatietolomake on yksi tapa saada tietoa opiskelijoista. Sen ohella ammatillisten oppilaitosten ja peruskoulujen opiskelijahuollon/opinto-ohjauksen yhteiset kokoontumiset ovat arvokkaita mahdollisuuksia tiedonvaihtoon ja keskinäisen yhteistyön vahvistamiseen. Ohjaustoiminnan taustatietolomake ja esimerkki sen mukana lähetettävästä saatteesta löytyvät oppaan työkalupakista. sivu 33 TULOHAASTATTELU Ammattiopintojen aloittaminen on usein tärkeä ja jännittävä vaihe nuoren elämässä. Opintojen aloittaminen koetaan mahdollisuutena, mutta samalla se voi tuntua nuoresta pelottavalta ja uhkaavaltakin; omaa tuttua luokkayhteisöä ei enää ole ja monivuotiset turvalliset kaverit ovat usein hajaantuneet eri suunnille. Peruskoulun ja ammattiopintojen nivelvaiheessa sekä nuoren sosiaalinen että oppimisympäristö muuttuvatkin lähes täysin. Myös ryhmänohjaajalle työskentelyn käynnistäminen uuden tuloluokan kanssa on haasteellista ja jännittävää aikaa. Ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana ryhmänohjaaja ja opiskelija luovat pohjan yhteistyölleen. Tässä heillä on apunaan tulohaastattelu, jossa kaikki opiskelijat saavat mahdollisuuden henkilökohtaisesti tutustua ryhmänohjaajaan ja keskustella opiskelun aloittamiseen liittyvistä kysymyksistä, toiveista, huolenaiheista ja tuen tarpeesta. Parhaimmil- 14 Ryhmänohjaajan työkaluja

17 laan tulohaastattelu auttaa opiskelijaa kiinnittymään opintoihinsa, lieventää epävarmuutta ja jännittämistä sekä ehkäisee opintojen keskeyttämistä. COOPER-projektissa laadittiin tulohaastatteluja helpottamaan ja jäsentämään haastattelulomake ja haastattelujen yhteenvetolomake (tarkempi kuvaus myöhemmin) sekä niiden käyttöä opastavat ohjeet. Tulohaastattelussa on tavoitteena: opiskelijan ja ryhmänohjaajan tutustuminen ja toisiaan arvostavan kontaktin rakentaminen tietojen saaminen opiskelun käynnistymisen kannalta tärkeistä asioista jatkotoimenpiteiden tarpeen arvioiminen myönteisen haastattelukokemuksen tarjoaminen opiskelijalle, mikä voi rohkaista häntä myös jatkossa osallistumaan aktiivisesti ohjauskeskusteluihin ja työhaastatteluihin. Tulohaastattelut on hyvä suorittaa kolmen ensimmäisen viikon aikana. Silloin niin opiskelija kuin ryhmänohjaaja saavat niistä suurimman hyödyn. Kesken lukuvuotta opintonsa aloittaville haastattelu on hyvä tehdä mahdollisimman pian, jotta he pääsevät heti kiinni opiskeluun. Tulohaastattelulomake jaetaan ryhmänohjaajan tunnilla. Silloin ryhmänohjaaja kertoo opiskelijoille haastattelun tavoitteista, tietojen käyttämisestä ja luottamuksellisuudesta sekä opastaa heitä lomakkeen täyttämisessä. Halutessaan opiskelija voi viedä lomakkeen kotiinsa ja keskustella siitä myös huoltajiensa kanssa. Lomake palautetaan viimeistään varsinaisessa tulohaastattelussa. Myöhemmin syksyllä ryhmänohjaaja voi antaa opiskelijoille sopivia tulohaastattelua täydentäviä tehtäviä ja harjoituksia, joissa opiskelijat saavat jatkaa heille tärkeiden asioiden käsittelyä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi pienet kirjoitelmat, maalaukset, kollaasit, mind mapit, kuvat, tulevaisuuskartat jne. Täydentäviä harjoituksia voi toteuttaa myös yhteistyössä muiden opettajien kanssa. Hyviä vaihtoehtoja on monia, joten kannattaa käyttää mielikuvitusta! Tulohaastatteluista voi saada hyviä vihjeitä asioista, joita on tarpeen käsitellä ryhmänohjaajan, terveystiedon tai opiskelijahuoltohenkilöstön pitämillä oppitunneilla. Tällaisia aiheita voivat olla esimerkiksi myöhästyminen ja lintsaus, väsymys, jännittäminen, oppimisvaikeudet, valittuun ammattialaan tutustuminen jne. Ryhmänohjaajan tulee kuitenkin suunnitella aiheiden käsittely niin, etteivät opiskelijoiden luottamuksellisesti kertomat asiat henkilöidy eikä opiskelija koe osoittamaansa luottamusta petetyksi. Käsittelyä kannattaakin miettiä yhdessä esimerkiksi opiskelijahuoltohenkilöstön tai erityisopettajan kanssa. Ohjaustoiminnan taustatietolomakkeet ja tulohaastattelut antavat monipuolisen kuvan opintonsa alkavasta luokasta ja sen tarpeista. Lisätietoa ryhmänohjaaja saa myös opiskelijoille lukuvuoden alussa tehtävistä opiskeluvalmius- ja opiskelutyylikartoituksista. Nämä kaikki yhdessä auttavat ryhmänohjaajaa suunnittelemaan opetustaan ja arvioimaan tarvetta nimetä opiskelija erityisopiskelijaksi. Tulohaastattelu voi siis olla yksi parhaimmista työkaluista päästä alkuun yhteistyössä ja opetuksen suunnittelussa. Seuraavassa erään ryhmänohjaajan kokemus: Tein haastattelut heti kolmen ensimmäisen viikon aikana ja sain luotua alusta alkaen hyvät yhteydet opiskelijoihin. Tietynlainen jännittyneisyys hävisi ja mielestäni opiskelijoiden turvallisuudentunne uudessa koulussa ja ympäristössä lisääntyi. Haastattelun jälkeen oppitunneilla oli havaittavissa myös selvästi rennompi ja parempi ilmapiiri. Haastattelulomakkeen kysymysten monipuolisuus antoi minulle laajan kuvan opiskelijasta ja siitä, mitä hän tekee koulun ulkopuolella. Haastattelutilanne ei ollut niin virallinen, kun saatoimme puhua muustakin kuin koulunkäynnistä. Monet heistä kysyivät myös asioista, jotka askarruttivat tai ihmetyttivät. Uskon, että opiskelijat saivat näin minustakin inhimillisemmän kuvan. Ryhmänohjaajan työkaluja 15

18 Tiedot edellisistä opinnoista auttoivat minua ryhmänohjaajana tiedostamaan ja ymmärtämään, mitä mahdollisia ongelmia tai esteitä olisi odotettavissa. Tulohaastattelut auttoivat minua saamaan kokonaiskuvan ja rakensinkin opetusjärjestelyt uuden ryhmän tarpeiden mukaan. Ryhmässä oli esimerkiksi monia, joilla oli keskittymisvaikeuksia. Siksi pilkoin päivän pienemmiksi kokonaisuuksiksi ja aloitin ammatillisen opetuksen pienistä opiskelijoita kiinnostavista tehtävistä. Haastattelut auttoivat myös arvioimaan, keille HOJKSin tekeminen tulisi olemaan tarpeen. Tulohaastatteluun liittyvät lomakkeet ja ohjeet löytyvät oppaan työkalupakista. sivu 38 OHJAUSKESKUSTELU Jokaisen lukuvuoden alussa on tarpeen keskustella kaikkien opiskelijoiden kanssa henkilökohtaisesti heidän opiskelustaan ja suunnitella jatkoa. Ohjauskeskustelussa ryhmänohjaajalla ja opiskelijalla on tilaisuus yhdessä tarkastella, miten opinnot ovat sujuneet edellisenä vuotena ja millä mielellä opiskelija on aloittamassa uutta lukuvuotta. Kesän aikana opiskelijan elämässä on voinut tapahtua asioita ja muutoksia, jotka saattavat merkittävästi vaikuttaa hänen opiskeluunsa. Keskeisiä aiheita keskustelussa ovat kuulumisten vaihto, opiskelijan omien tavoitteiden ja odotusten kartoitus sekä mahdollisten opintorästien suorittamisen suunnittelu. Ohjauskeskusteluista on hyötyä myös opinnoissaan hyvin edenneille ja opiskelusta innostuneille oppilaille. Heille ohjauskeskustelu tarjoaa tilaisuuden pohtia, kuinka opetusta voitaisiin järjestellä jatkossakin niin, että se olisi riittävän haasteellista ja kiinnostavaa. Opiskelijalta saadut ideat ja ehdotukset voivat auttaa ryhmänohjaajaa henkilökohtaistamaan opetusta ja tarjoamaan opiskelijalle sopivia työssäoppimispaikkoja. Tulohaastatteluun verrattuna ohjauskeskustelut edellyttävät ryhmänohjaajalta aktiivisempaa ohjausotetta. Täytetyn lomakkeen vastaukset ovat vasta yhteisen miettimisen ja keskustelun alku. Ryhmänohjaajan kannattaa esittää lisäkysymyksiä ja ohjata opiskelijaa selvittämään itselleenkin tarkemmin ja rehellisesti asioitaan, tuntemuksiaan ja pyrkimyksiään. Ohjauskeskustelu on hyvä kuitenkin aloittaa aina faktoista ja helpoista asioista. Mikäli ryhmänohjaaja ja opiskelija eivät juuri tunne toisiaan, painottuvat kuten tulohaastattelussakin aluksi tutustumiseen ja kontaktin luomiseen liittyvät asiat. Siksi uusi ryhmänohjaaja tarvitsee keskusteluihin enemmän aikaa. Rästeistä ja opiskelijalle hankalista asioista puhuminen ja ohjaaminen onnistuvat vasta, kun ryhmänohjaajan ja opiskelijan välillä on syntynyt asiallisen luottavainen suhde. Opintojaan jatkavien luokkien ohjauskeskusteluissa on tärkeää puhua myös luokan opiskeluilmapiiristä ja asioista, jotka voisivat parantaa opiskeluympäristöä. Ohjauskeskusteluissa voi tulla luontevasti ja opiskelijan kannalta turvallisella tavalla esiin luokassa opiskelua häiritsevät jännitteet, ristiriidat tai kiusaamiset. Mikäli näitä ilmenee, niihin on tartuttava rauhallisen määrätietoisesti ja turvattava samalla, ettei kukaan opiskelija tunne joutuneensa kantelupukiksi. Jos tilanne on vähänkään hankala, ryhmänohjaajan on syytä neuvotella jonkun opiskelijahuollon työntekijän kanssa, kuinka esille noussutta asiaa käsitellään. Viimeisen opiskeluvuoden ohjauskeskusteluissa painottuvat aiempaa vahvemmin tulevaisuuteen ja työelämään tai jatkokoulutukseen siirtymiseen liittyvät tavoitteet ja asiat. Silloin keskustelussa voi tulla esiin myös opiskelijan pelkoja, epävarmuutta ja epätietoisuutta omista mahdollisuuksistaan ja edellytyksistään päästä jatko-opintoihin tai työelämään. Eräs ryhmänohjaaja kertoo ohjauskeskusteluistaan: Aloitin ohjauskeskustelut heti kesän jälkeen. Siinä puuhassa hurahtikin sitten muutama tunti, mutta haastattelut olivat kyllä ehdottomasti vaivansa arvoisia! Ohjauskeskusteluloma- 16 Ryhmänohjaajan työkaluja

19 ke auttoi minua ottamaan esille kaikki tärkeät asiat ja oli hyvä, että lomakkeet olivat pysyneet lähes samanlaisina kuin edellisvuotena. Nyt niitä oli tutumpi käyttää. Ohjauskeskusteluissa kävi ilmi, että parille opiskelijalle oli tullut loman aikana pulmia. Keskusteluiden jälkeen pystyin tarttumaan niihin ajoissa ja ohjaamaan nämä opiskelijat kuraattorin ja terveydenhoitajan juttusille. Kävimme haastatteluissa läpi myös opiskelijoiden rästitilanteet. Joillekin se oli melko kova paikka, koska he joutuivat itse selvittämään rästinsä ja niiden syyt. Tämä kuitenkin herätteli heitä ottamaan itse vastuuta ja teimme jokaisen opiskelijan kanssa rästilukkarit. Näin saimme samalla tukitoimet käyntiin. Ohjauskeskusteluiden jälkeen minulla oli selkeä kuva sekä koko luokan että jokaisen opiskelijan tilanteesta. Myös opiskelijat tuntuivat pääsevän loman jälkeen paremmin kiinni koulunkäyntiin. Opon ja kuraattorin mukaan myös heidän työtään helpotti, että tarvittavat tukitoimet olivat selvillä jo alkusyksystä. Olemme jo parina kolmena vuonna käyneet porukalla läpi ohjauskeskusteluita ja niiden toteuttamista. Nyt kaikki tietävät, keneltä voi kysyä, jos tarvitsevat apua. Minulle itsellenikin on ollut apua siitä, että ohjauskeskustelujen tuloksista on puhuttu yhdessä opiskelijahuoltoryhmän kanssa. En ole ollut niin yksin, kun opiskelijahuoltoryhmä on ollut taustatukena ja olemme yksissä tuumin seuranneet opiskelijoiden edistymistä ja järjestäneet tukitoimia. Opiskelijatkin ovat huomanneet, ettei ohjauskeskusteluja käydä vain keskustelun vuoksi. Nyt sekä opettaja että opiskelijat tarttuvat sovittuihin asioihin ja ryhtyvät hommiin! sivu 44 Ohjauskeskusteluun liittyvät lomakkeet ja ohjeet löytyvät oppaan työkalupakista. TULOHAASTATTELUJEN JA OHJAUSKESKUSTELUJEN YHTEENVETO Ryhmänohjaaja saa tulohaastattelujen ja ohjauskeskustelujen avulla luokastaan ja opiskelijoistaan tärkeää tietoa. Nämä tiedot on hyödyllistä koota ja tiivistää luokkakohtaiselle yhteenvetolomakkeelle. Näin ryhmänohjaaja saa helposti kokonaiskuvan luokan opiskelijoiden tilanteesta. Yhteenvetoja käytetään arvioitaessa opiskelijoiden opetusjärjestelyjen ja tukitoimien tarvetta sekä suunniteltaessa niitä opiskelijahuoltoryhmässä tai yhdessä muiden opettajien kanssa. Yhteenvedot ovat erityisen hyödyllisiä, jos luokan opiskelijoilla on monenlaisia opetusjärjestelyjen ja tukitoimien tarpeita. Yhteenvetolomakkeen tiedot ovat luottamuksellisia. Välitettäessä niistä tietoa tulee oppilaitoksessa noudattaa opiskelijan henkilötietosuojaa ja tietojen salassa pitämistä koskevia ohjeita ja määräyksiä (katso esimerkiksi Ota oppaaksi henkilötietolaki ). Käsiteltäessä yhteisissä kokouksissa opiskelijoiden opetusjärjestelyitä ja tukitoimia ryhmänohjaaja voi jakaa yhteenvetolomakkeen, jossa on ainoastaan luokan opiskelijoiden nimet. Kokouksen osallistujat voivat tehdä saamaansa lomakkeeseen omat muistiinpanonsa ja kirjata omalta osaltaan tehdyt sopimukset. sivu 51 Yhteenvetolomakkeet ja lisäohjeet löytyvät oppaan työkalupakista. MUITA RYHMÄNOHJAAJAN TYÖKALUJA HUOLEN PUHEEKSI OTTAMINEN JA VARHAINEN PUUTTUMINEN Huolen puheeksi ottamisen menetelmä antaa välineitä tarttua varhain tilanteisiin ja asioihin, jotka pitkittyessään voivat johtaa vaikeisiin ongelmiin. Menetelmä on kehitetty alun perin sosiaalihuollon puolella, ja sitä sovelletaan nykyään sekä sosiaali-, terveys- että opetus- ja kasvatustyössä. Ryhmänohjaajan työkaluja 17

20 Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa aikuinen tarttuu asiaan heti, kun hänelle herää huoli nuoren tilanteesta tai voinnista. Mitä aikaisemmassa vaiheessa asiaan tartutaan, sitä paremmin nuorta on mahdollista tukea ja löytää ratkaisuja, miten ehkäistä nuoren ongelmien kärjistyminen ja kasautuminen. Ryhmänohjaajan ei tarvitse päättää ennen itseä askarruttavan asian puheeksi ottamista, onko huoli oikeasti suuri tai objektiivisesti olemassa. Riittää, että hän tuntee tarvitsevansa neuvoa tai apua häntä huolettavassa nuorta koskevassa asiassa. Jo keskustelu toisten kanssa voi selkiyttää tilannetta ja ryhmänohjaajan intuitiivinen kuva omasta huolestaan tarkentuu: huoli voi vähentyä tai varmistuu, että nuoren tilannetta kannattaa todella selvittää tarkemmin. EI HUOLTA PIENI HUOLI HUOLEN HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI Ei huolta lainkaan. Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä, luottamus omiin mahdollisuuksiin vahva. Huoli tai ihmettely käynyt toistuvasti mielessä, luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Huoli kasvanut, luottamus omiin mahdollisuuksiin heikentynyt. Mielessä toivomus lisävoimavaroista ja kontrollin lisäämisestä. Huoli tuntuva, omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. Huolta paljon ja jatkuvasti: lapsi/nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimavaroja ja kontrollia saatava mukaan heti. Huoli erittäin suuri: lapsi/nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa. Muutos tilanteeseen saatava heti. Kuvio 5. Työntekijän/aikuisen kokema, nuorta koskevan huolen vyöhykkeistö Huolen tunnistamisessa ja kuvaamisessa auttaa huolen vyöhykkeistö. Jos ryhmänohjaajan huoli jostain opiskelijasta tai luokkansa tilanteesta alkaa lähestyä tai on jo huolen harmaalla vyöhykkeellä, niin hänen kannattaa ottaa asia puheeksi esimerkiksi jonkun opiskelijahuollon työntekijän kanssa. Huolen puheeksi ottamista helpottamaan on laadittu lomake, joka auttaa esimerkiksi ryhmänohjaajaa valmistautumaan häntä huolettavan opiskelijan tilanteen käsittelyyn vaihe vaiheelta. Lomakkeessa on kuvattu seuraavat vaiheet: 1. Mieti nuorta, josta sinulla on huoli. 2. Mitä tiedät hänestä nyt? 3. Mistä olet huolissasi nuoren tilanteessa? 4. Mitä luulet tapahtuvan, jos et ota huolta puheeksi? 5. Mille vyöhykkeelle huolesi sijoittuu? 6. Mitä voimavaroja/hyvää nuoren tilanteessa on? 7. Mitä sinä voit tehdä tukeaksesi huolen vähenemistä? 8. Kenen apua tarvitset siihen? 9. Miten otat huolesi puheeksi? Mitä sanot? 10.Aika ja paikka? 11.Mitä luulet tapahtuvan? Mieti jälkeenpäin: Miten toteutit puheeksi ottamisen? Mitkä ovat omat tuntemuksesi tilanteen sujumisesta? Miten jatkat tästä eteenpäin? 18 Ryhmänohjaajan työkaluja

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA Liite 6. Tornion yhteislyseon lukion opiskelijahuoltosuunnitelma 1 (3) TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA LIITE 6.1. Kriisisuunnitelma OPISKELIJAHUOLLON TARKOITUS Opiskelijahuollon

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Koulutusalan valintaa kuvailevat väittämät. 5,1% n=11. 66,0% n=142. 0,5% n=1. 27,4% n=59. 0,9% n=2. 23,7% n=51. 2,8% n=6. 1,4% n=3.

Koulutusalan valintaa kuvailevat väittämät. 5,1% n=11. 66,0% n=142. 0,5% n=1. 27,4% n=59. 0,9% n=2. 23,7% n=51. 2,8% n=6. 1,4% n=3. Aloituskysely Amisto (Perämiehentie 6), Amisto (Pomo), Amisto Askola, Amisto Loviisa, Kaikki toimipisteet Kaikki koulutusalat, N=215, vastausprosentti keskimäärin 66, 06.04.2014-09.10.2014 Ajankohta: 14.10.2014

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 1. VARHAINEN PUUTTUMINEN, MITÄ SE ON? MITÄ VARTEN? 1.1. Milloin 2. VARPU -TOIMINTATAPANA 2.1. Huolen vyöhykkeistö 2.2. Työntekijän (subjektiivinen)

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Maahanmuuttajanuorten VaSkooli Salon seudun koulutuskuntayhtymä Tomi Vuorela Mervi Leino 1 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmallin

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN Erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutuspolut Anna-Leena Klemetti-Falenius, lehtori Marjaana Salmi, erityisopettaja Seurakuntaopisto Tuurilla vai tutkinnolla Koulutuksen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Paikka Kaikille, eli yhteistyö opiskelijoiden valintavaiheessa

Paikka Kaikille, eli yhteistyö opiskelijoiden valintavaiheessa KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Paikka Kaikille, eli yhteistyö opiskelijoiden valintavaiheessa Yhteishaussa ilman paikkaa jääneille, 10-luokalle, Ammattistarttiin ja Aikalisään hakeneille löytyisi jokaista

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Muuta (materiaalit) Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä. Ohjaus esiopetuksessa. Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua

Muuta (materiaalit) Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä. Ohjaus esiopetuksessa. Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä Ohjaus esiopetuksessa Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua Koulumaiseen toimintaan perehtyminen Erityisen tuen tarpeiden kartoitus Yhteistyö

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot