IDEOITA JA VÄLINEITÄ AMMATTIOPISTON RYHMÄNOHJAUKSEEN. Minulla on tavoitteita, jotka haluan toteuttaa. Onni RO-OPE

Transkriptio

1 IDEOITA JA VÄLINEITÄ AMMATTIOPISTON RYHMÄNOHJAUKSEEN Minulla on tavoitteita, jotka haluan toteuttaa. Onni RO-OPE

2 Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie Helsinki Helsinki 2007 Kuvat: Soile Kallio Graafinen suunnittelu: Jaana Viitakangas Painopaikka: Nykypaino Oy ISBN

3 ALKUSANAT Ajatus ryhmänohjaajan työn kehittämisestä syntyi Joint-Nivel-projektin aikana luotaessa ammattioppilaitokseen nivelluokan toimintamallia nuorille, jotka olivat vaarassa jäädä toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Projektin aikana nousi toistuvasti esiin, kuinka tärkeä luokan ryhmänohjaaja on opiskelijoiden ohjauksen, yhteistyön ja tukitoimien onnistumisen kannalta. COOPER-projekti jatkoi Joint-Nivel-projektissa käynnistettyä työtä. Projekti toteutettiin vuosina Kuntoutussäätiön, Järvenpään ammattiopiston ja Keski- Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sekä Järvenpään kaupungin sivistystoimen ja Invalidiliiton Järvenpään koulutus- ja kehittämiskeskuksen yhteistyönä. Sen toimintaa tukivat Opetushallitus ja Euroopan sosiaalirahasto. COOPER-projektissa yhtenä keskeisenä tavoitteena oli kehittää ammattiopiston opiskelijahuollon ja opettajien yhteistyötä sekä keinoja tukea opiskelijoiden opintojen etenemistä. Tässä oppaassa on kuvattu projektin aikana ryhmänohjaajan työhön kehitettyjä työkaluja ja yhteistyökäytäntöjä. Niiden tavoitteena on tukea opiskelijaa aina opintojen alusta niiden päättymiseen asti. Käsiteltävät asiat koskevat myös opiskelijahuoltoa, opettajakuntaa ja oppilaitoksen johtoa, sillä opiskelijan tukeminen opintopolulla on koko opiskelijanohjauksen verkoston yhteinen tehtävä. Ohjaustyön onnistumiseen tarvitaan kaikkien toimijoiden osaamista ja aktiivista panostusta. Kiitämme Järvenpään ammattiopiston ryhmänohjaajia, opettajia, opiskelijahuoltoa ja johtoa hyvästä yhteistyöstä sekä rohkeudesta tarkastella ja kehittää omaa työtään. Lämpimät kiitokset myös lukuisille projekteille ja henkilöille, jotka ovat auttaneet meitä matkan varrella. Tämän oppaan ovat toimittaneet COOPER-projektin aineiston ja kokemusten pohjalta erikoispsykologi Louna Hakala, erityisopettaja Arto Haapala, opinto-ohjaaja Päivi Järvinen ja VTM Teija Strand. Helsingissä Louna Hakala projektipäällikkö

4 SISÄLLYS 3 JOHDANTO 7 OPISKELIJANOHJAUKSEN VERKOSTO 7 Ryhmänohjaaja 9 Muut toimijat 13 RYHMÄNOHJAAJAN TYÖKALUJA 13 Ohjaustoiminnan taustatiedot 14 Tulohaastattelu 16 Ohjauskeskustelu 17 Tulohaastattelujen ja ohjauskeskustelujen yhteenveto 17 Muita ryhmänohjaajan työkaluja 23 KUINKA ONNISTUN HAASTATTELUSSA 23 Valmistautuminen ja virittäytyminen 24 Vuorovaikutus ja kommunikaatio 26 Yhteistyöpohjan rakentaminen tulohaastattelussa 27 Arviointia ja tulevaisuuden suunnittelua ohjauskeskustelussa 29 Haastattelun ja ohjauksen sudenkuoppia 32 TYÖKALUPAKKI 33 Ohjaustoiminnan taustatietolomake ja saate 38 Tulohaastattelulomake ja sen käyttö 44 Ohjauskeskustelulomake ja sen käyttö 51 Tulohaastattelujen ja ohjauskeskustelujen yhteenvetolomakkeet ja niiden käyttö 57 Muita työkaluja 67 Lähteet ja lisäkirjallisuutta 70 Liite 1. Ryhmänohjauksen työkäytäntöjen uudistaminen ja juurruttaminen

5 JOHDANTO AJATUKSIA JA KYSYMYKSIÄ KENTÄLTÄ Kysyimme eräässä COOPER-projektin aikana järjestetyssä koulutustilaisuudessa mukana olleilta ryhmänohjaajilta, mikä on luokan tai ryhmän merkitys opiskelijoiden oppimisen kannalta. Kysymystä seurasi pitkä hiljaisuus. Sitten joku vastasi hiljaa, että onhan se tärkeä. Muut jatkoivat päätään nyökytellen; jos luokka ei toimi ryhmänä, ei opetuskaan mene perille. Keskustelun edetessä selvisi, että ryhmänohjaajan työllä on luokkayhteisölle ja yksittäisille opiskelijoille iso merkitys. Siitä huolimatta tavallisella ryhmänohjaajalla on harvoin tarvittavia ajallisia tai välineellisiä resursseja, joilla selvitä työn kasvavista vaatimuksista. Ensinnäkin, suuri osa ryhmänohjaustyöstä tapahtuu muun opetuksen ohessa oppitunneilla. Opiskelijan ohjaaminen osana oppituntiopetusta on toki tärkeää, mutta sen lisäksi tarvitaan aina myös omia ryhmänohjaajan tunteja. Toiseksi, monessa oppilaitoksessa ryhmänohjaajalle ei ollut varattu lukujärjestykseen aikaa opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen. Keskusteluaika varattiin vasta, jos jotain oli jo selvästi pielessä, jolloin henkilökohtaiseen ohjaukseen liittyi lähes aina negatiivinen, kuulusteleva tai moittiva sävy. Kaikesta huolimatta ryhmänohjaaja näytti olevan myös se henkilö, jonka toivottiin muodostavan yhteistyökontaktin opiskelijoihin ja huoltajiin jo aivan opintojen alkuvaiheessa; alkuhan on tärkeä vaihe yhteistyöpohjan rakentamisessa. Keskustelijoiden mukaan ryhmänohjaajan mahdollisuudet yhteistyön rakentamiseen ja ylläpitämiseen ovat usein melko rajalliset. Esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa on varattu yksi viikkotunti ryhmänohjaajan oppitunteihin ja opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen. Monet pohtivat: Kenen tehtävä on saada luokka työskentelemään tavoitteellisesti? Keneltä löytyisi asiantuntemusta ja osaamista vaikeissa ongelmatilanteista? Entä miten voitaisiin herättää ja ylläpitää opiskelijoiden ja luokan motivaatio? Millaiset asiat ja toimintatavat voisivat auttaa yksittäistä opiskelijaa ja koko luokkaa pääsemään kiinni opiskeluun? Entäs, jos tulee repsahduksia, mitä silloin tehdään? Entä mistä ryhmänohjaaja saa apua ja mitä työvälineitä hän tarvitsee? OHJAUKSESTA Ohjaus-sana herättää hyvin erilaisia mielikuvia esimerkiksi opettajissa, nuorisotyöntekijöissä tai terveys- ja sosiaalialan työntekijöissä. Myös opiskelijahuolto, erityisopettajat ja opettajat näkevät ohjaustyön varsin eri tavoin. Oppilaitoksen johdolle ohjaustyö taas on usein melko vieras alue, mikä vaikeuttaa johdon mahdollisuuksia suunnitella opiskelijoiden ohjauksen resursseja. Opiskelijoiden ja ryhmän ohjaus on kuitenkin yksi oppilaitoksen toiminnan ydinprosesseista, jonka keskeinen voimavara on ryhmänohjaajien työ. Vastuuta jakavat opiskelijahuolto, opettajat, johto ja laajasti katsoen koko oppilaitoksen henkilökunta. On tärkeää tiedostaa, että jokaisen oppilaitoksen työkulttuuri, kieli ja tavat hoitaa asioita vaikuttavat ohjaustyöhön. Voimme esimerkiksi helposti ymmärtää, että ryhmänohjaajan työ on varsin erilaista tekniikan ja liikenteen alalla, sosiaali- ja terveysalalla tai kulttuurialalla. Myös oppilaitoksen koko, toimintaympäristö ja maantieteellinen sijainti vaikuttavat ohjaustyöhön ja sen toteuttamiseen. Mitään yleispätevää lähestymistapaa tai ratkaisua ei ole, sillä ohjaustyöhön ei ole olemassa yhtä oikeaa teoriaa tai näkökulmaa. Perinteisesti ohjausalan teoriat ja oppikirjat on laadittu lähinnä hoito-, kasvatus- ja sosiaalityön tavoitteiden ja tarpeiden pohjalta. Niissä esitetyt näkemykset ja työmenetelmät sopivat vain osit- 3

6 tain opetusmaailmaan ja siellä tehtävään ohjaustyöhön. Vance Peavy (1999) on kuitenkin onnistuneesti kiteyttänyt ohjaustyön ydinasiat. Ohjaajan työ on pitkäjänteinen ja tavoitteellinen prosessi. Siinä on keskeistä: tarjota ohjattaville tukea ja huolenpitoa antaa tarvittaessa asiallista ja oikeaa tietoa auttaa ohjattavaa selventämään ja luomaan kuvaa omista tavoitteistaan ja omasta tulevaisuudestaan auttaa ohjattavia tunnistamaan omia voimavarojaan ja rajoituksiaan auttaa heitä tekemään vaihtoehtoisia valintoja ja suunnitelmia sekä löytämään omaa ammatillista polkuaan. Jussi Onnismaan (2007) mukaan ohjaustyöhön kuuluu opiskelijoista välittämistä, rohkaisua, toivon ylläpitämistä, selventämistä ja aktivointia. Työssään ohjaaja kunnioittaa opiskelijan oikeutta tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja samalla tukee häntä vastuun kantamisessa. Keskeisinä eettisinä periaatteina ohjaustyössä ovat luottamuksellisuus, luotettavuus sekä ohjaajan ja ohjattavan arvostus; ne muodostavat kaikelle tulokselliselle yhteistyölle välttämättömän perustan. Ohjaustyö on Onnismaan mukaan siten tavallaan viisas käytäntö, jota ei voi tarkasti ja lopullisesti määritellä. Eri ohjaajat osoittavat viisauttaan kuitenkin eri tavoin eri tilanteissa, riippuen omasta ja ohjattavansa persoonasta ja vahvuuksista. Voidaankin sanoa, että viisaus on joukko keskimääräistä parempia ideoita siitä, miten esimerkiksi opiskella, elää tai ratkaista vastaan tulevia ongelmia. Kuten kaikessa työssä, myös ohjaustyössä kehittyy kokemuksen myötä. Jos ei kuitenkaan aika ajoin pysähdy arvioimaan työtapojaan eikä kehitä itseään, niin kokemus tuo mukanaan usein vain rutiineja ja epäluotettavaa ennalta tietämistä eli eräänlaista mutu-tuntuilua. On myös tilanteita ja asioita, joihin ohjaaja ei voi antaa apua: ohjaus ei ole kaikkitietävää asiantuntijuutta, vaan esimerkiksi opiskelun ja oman elämänsuunnittelun riskien ja ratkaisujen yhteistä arviointia ja tarkastelua. Parhaimmillaan ohjaus onkin ryhmänohjaajan ja opiskelijan neuvottelua, jossa yhdessä keskustelemalla pyritään vahvistamaan opiskelijan valmiuksia parantaa opiskeluaan ja elämäänsä. On hyvä tiedostaa, että koulutuksen, työelämän ja yhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien jatkuva lisääntyminen ja muutokset lisäävät epävarmuutta ja ohjauksen tarvetta, mutta asettavat samalla ohjaustyötä tekevälle jatkuvan haasteen pitää ammattitietojaan ajan tasalla. (Onnismaa 2007.) Esimerkiksi ryhmänohjaaja voi tavallisesti seurata lähinnä vain omaa ammatti- ja koulutusalaansa koskevia asioita. Muun asiantuntemuksen osalta hänen kannattaa hakea apua oppilaitoksensa asiantuntijaverkostolta. Päinvastoin kuin opetustyössä, ohjaustyötä eivät ohjaa ensisijaisesti opetussuunnitelma ja lukujärjestykseen merkityt oppitunnit. Ohjaus jää kuitenkin lopulta sattumanvaraiseksi, ellei sille ole paikkaa opetussuunnitelmassa eikä tilaa opiskelijoiden ja ryhmänohjaajien lukujärjestyksissä. Silloin ryhmänohjauksen toteutuminen on lähinnä kiinni kunkin ryhmänohjaajan henkilökohtaisesta kiinnostuksesta ja voimista. Ryhmänohjaajan työssä ovatkin tärkeitä niin mitattava aika kuin aika, jolla tarkoitetaan tavallaan tekemiselle otollista hetkeä. Työskentely opiskelijalle otollisella hetkellä, on vaikeaa opetustyössä, jossa on tavallisesti tarkka ennalta määrätty aikataulu. Nuoret ovat usein myös melko malttamattomia ja haluavat apua juuri sillä hetkellä, kun he ottavat asian puheeksi. Tämä ei kuitenkaan aina ole otollisin aika käsitellä asioita kunnolla. Sekä opiskelijalle että ryhmänohjaajalle saattaa olla hyödyllisempää sopia rauhallinen toinen tapaaminen esimerkiksi lähiviikolle. Samalla he voivat tarvittaessa sopia, kuinka keskusteluun valmistaudutaan ja mitä tietoa olisi hyvä hankkia ennen tapaamista. SIITÄ SE SITTEN LÄHTI Edellä kuvatut huomiot ja lähtökohdat antoivat virikkeen COOPER-projektille. Projektin tavoitteena oli etsiä ryhmänohjaukseen keinoja, jotka auttaisivat herättämään tai vahvista- 4

7 maan opiskelijoiden kiinnostusta opiskeluun ja etsiä työkaluja, jotka helpottavat ryhmänohjaajien ja muun opiskelijanohjausverkoston työtä. Projektin edetessä huomasimme, että vaikka ryhmänohjaaja on yksi opiskelijoiden ohjauksen avainhenkilöistä, hänen työnsä nivoutuu niin kiinteästi muun muassa opiskelijahuollon ja erityisopetuksen toimintaan, ettei toimintatapojen erillinen kehittäminen ollut tarkoituksenmukaista. Projektin aikana tutkimmekin yhdessä käytännön toimijoiden ryhmänohjaajien, opiskelijahuollon ja opettajien sekä myös johdon kanssa, mitä kaikkea tarvitaan, jotta ryhmän ja opiskelijoiden ohjaus olisi tuloksellista. Pekka Järvinen (2004) on kuvannut hyvin toimivan työyhteisön peruspilareita. Hänen mukaansa työntekijätkään eivät voi hyvin, jos työyhteisön (esimerkiksi oppilaitoksen) toiminta kangertelee. Onnistunut ja hyvin sujuva työ on myös tutkimusten mukaan yksi työntekijän tärkeimpiä hyvinvoinnin ja työmotivaation lähteitä. Hyvä me-henki ja mukava työilmapiiri eivät kuitenkaan yksistään riitä tuloksellisuuteen. Seuraavassa esitetään Järvistä mukaillen hyvin toimivan ja tuloksellisen oppilaitoksen peruspilarit. Kuviossa on vaaleammalla värillä ne pilarit, joita COOPER-projektissa pyrittiin ensisijaisesti vahvistamaan ja uudistamaan. TULOKSELLINEN OPPILAITOS Työntekijöiden onnistunut työ TYÖNTEON SUJUMISTA TUKEVAT: Johtaminen Selkeät töiden järjestelyt Yhteiset pelisäännöt Työvälineet ja -ympäristö Ammattiosaaminen Avoin vuorovaikutus Jatkuva työn arviointi MIELEKÄS TYÖN PERUSTEHTÄVÄ JA TYÖN TAVOITTEET Kuvio 1.Tuloksellisen ja hyvin toimivan oppilaitoksen peruspilarit Pilareissa selkeillä töiden järjestelyillä tarkoitetaan työnjakoon, työnkuviin ja töiden organisointiin liittyviä asioita. Pelisäännöillä tarkoitetaan toimintaohjeita, sääntöjä ja periaatteita, jotka ohjaavat työn toteuttamista sekä auttavat työntekijöitä toimimaan organisoituneesti ja tavoitteellisesti. Usein pelisäännöt ovat kuitenkin hiljaista tietoa tai mututuntumaa. Varsinkin haasteellisissa käytännön työtilanteissa toimimista ja ratkaisujen tekoa auttaa, jos keskeiset toimintaohjeet ja pelisäännöt on sovittu yhdessä ja kirjattu. Tarkoituksenmukaiset työvälineet ja -ympäristö ovat välttämättömiä työn onnistumisen kannalta. Esimerkiksi työtilat vaikuttavat yllättävän paljon työn sujumiseen ja yhteistyöhön. Jos opiskelijahuollon tilat ovat hajallaan ympäri koulurakennusta, se haittaa olennaisesti tiedon vaihtoa ja joustavaa tehtävien jakoa. Tavallisesti ryhmänohjaajien työtilat ovat eri puolilla oppilaitosta ja erillään opiskelijahuollon tiloista. Näin ollen oppilaitoksessa on tärkeä varata pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti aikoja yhteisille kokoontumisille, joissa asioita voidaan käsitellä rauhassa ja paneutua ratkaisujen etsimiseen. Uskoimme ja uskomme edelleen, että ammatillisissa oppilaitoksissa pystytään yhteisvoimin luomaan opiskelijanohjaukselle ja ryhmänohjaajan työlle tarkoituksenmukaiset puitteet ja työkäytännöt. Ne auttavat ennaltaehkäisemään ja vähentämään opintojen etenemistä haittaavia asioita ja löytämään hankalissakin tilanteissa keinoja päästä eteenpäin. On tärkeää, että opiskelijahuolto ja ryhmänohjaajat tiedottavat ja kertovat säännöllisesti työstään ja sen tuloksista oppilaitoksessa. Ainoastaan sillä tavoin heidän työnsä merkitys opiskelijoiden opintojen sujumisen ja valmistumisen kannalta tulee näkyväksi ja tunnetuksi. 5

8 Silloin tietää olevansa oikealla alalla, kun inspiroituu opiskelusta! Jenni

9 OPISKELIJANOHJAUKSEN VERKOSTO Opiskelijoiden ohjausta ei voi ammatillisessa oppilaitoksessa asettaa vain jonkun työntekijäryhmän, kuten ryhmänohjaajien tai opinto-ohjaajien tehtäväksi, vaan siinä tarvitaan kaikkia. Kuviossa 2. on esitetty opiskelijanohjauksen verkosto, johon kuuluvat ryhmänohjaajat, opettajat, erva-opettajat 1, opiskelijahuolto, johto ja oppilaitoksen muu tukihenkilöstö. Seuraavaksi kuvataan verkoston toimijoiden tehtäviä. Ryhmänohjaajan ja erva-opettajan tehtävät on kuvattu muita laajemmin, koska he ovat verkoston keskeisiä toimijoita, joiden työskentelyä COOPER-projektissa pyritiin selkiyttämään ja tukemaan. RYHMÄNOHJAAJAT OPETTAJAT ERVA-OPETTAJAT OPISKELIJA OPISKELIJAHUOLTO kuraattori opinto-ohjaaja terveydenhoitaja JOHTO rehtori koulutuspäällikkö TUKIHENKILÖSTÖ opintosihteeri Kuvio 2. Opiskelijanohjauksen verkosto Esitetyt tehtävien kuvaukset ovat esimerkkejä. Kuvaukset voivat myös auttaa sekä johtoa että opiskelijanohjauksen työntekijöitä priorisoimaan eli asettamaan tärkeysjärjestykseen työtehtäviään käytettävissä olevan työajan mukaan. Kuvauksissa on päällekkäisyyksiä, koska opiskelijanohjaus on suurelta osin moniammatillista yhteistyötä. Käytännössä jokaisen oppilaitoksen tulee itse määritellä opiskelijanohjausverkostonsa työnkuvat ottaen huomioon oppilaitoksen henkilöstöresurssit. RYHMÄNOHJAAJA Ryhmänohjaajan työn tavoitteena on tukea ohjattavan luokan opiskelijoita kasvamaan päämäärätietoisiksi työelämään sijoittuviksi oman ammattinsa osaaviksi työntekijöiksi. Tähän tavoitteeseen ryhmänohjaaja pyrkii yhteistyössä opiskelijan, opiskelijan huoltajan ja opiskelijanohjauksen verkoston kanssa. Seuraavassa kuviossa ryhmänohjaajan työ on jaettu kahteen ydintoimintoon. Kumpikin ydintoiminto sisältää kolme tehtäväaluetta. Niihin kuuluvat tehtävät on esitetty tehtäväalueittain kuvion jälkeen. 1 erva-opettajaksi nimitetään opintoalan erityisopetuksen järjestelyistä vastaavaa opettajaa Opiskelijanohjauksen verkosto 7

10 RYHMÄNOHJAAJA OHJAA JA TUKEE OPISKELIJOIDEN OPINTOJEN ETENEMISTÄ HAVAINNOI JA TUKEE RYHMÄNSÄ KYKYÄ OPISKELLA JA TYÖSKENNELLÄ Luo ja ylläpitää yhteyksiä Kartoittaa opiskelijoiden tavoitteita ja seuraa opintojen sujumista Pyrkii tunnistamaan opiskelijoiden tukitoimien tarpeen ja käynnistää tarvittavat tukitoimet Tukee ryhmähengen muodostumista Tukee opiskelijoiden ja ryhmän vastuullisuuden kehittymistä ja motivoi työskentelyyn Pyrkii havaitsemaan ryhmän pulmia ja tarvittaessa tarttumaan niihin Kuvio 3. Ryhmänohjaajan tehtävät Luo ja ylläpitää yhteyksiä Opiskelijoihin - tutustuu ja antaa rakentavaa palautetta - vie eteenpäin opiskelijoiden antamia aloitteita ja palautetta. Huoltajiin - ottaa yhteyttä heti lukuvuoden alussa - tiedottaa opiskelijaa koskevista huolestuttavista asioista ja myönteisistä muutoksista - vie eteenpäin huoltajilta saamaansa palautetta ja aloitteita. Muihin opettajiin, opiskelijahuoltoon, erva-opettajaan - tiedottaa opiskelijan tuen tarpeista ja pulmatilanteista sekä vahvuuksista ja onnistumisista - välittää tietoa myönteisistä ja huolestuttavista muutoksista - ottaa huomioon opiskelijasta saamansa palautteet ja välittää ne tiedoksi opiskelijantukitoimia ja opetusta toteuttaville henkilöille. Kartoittaa opiskelijoiden tavoitteita ja seuraa opintojen sujumista Perehdyttää opiskelijat opetussuunnitelmaan ja opintojen keskeisiin käsitteisiin. Tekee tulohaastattelut, käy ohjauskeskustelut sekä antaa lisäohjausta pulmatilanteissa. Tarkistaa jaksoittain opiskelijan suoritukset ja rästit ja kannustaa rästien suorittamiseen. Laatii HOPSit ja HOJKSit yhdessä erva-opettajan kanssa. Seuraa HOPSien ja HOJKSien toteutumista ja päivittää ne. Seuraa jaksoittain opiskelijoiden poissaoloja ja selvittää niiden syitä. Tukee pitkään poissa olleiden opiskelijoiden paluuta opiskelemaan. Pyrkii tunnistamaan opiskelijoiden tukitoimien tarpeen ja käynnistää tarvittavat tukitoimet Perehtyy opiskelijan tietoihin lukuvuoden alussa. Tuo hyvissä ajoin esiin huolensa opiskelijan opintojen etenemisestä ja keskeyttämisuhasta. Tekee aloitteita opiskelijan tarvitsemista tukitoimista. Suunnittelee ja organisoi tukitoimia (yhdessä erva-opettajan kanssa). Hankkii pulmatilanteissa tietoja ja apua opiskelijahuollolta ja asiantuntijoilta. Seuraavien koko opiskelijaryhmän havainnointiin ja tukemiseen liittyvien tehtäväalueiden hoitaminen on välttämätöntä hyvän opiskeluilmapiirin luomiselle ja säilyttämiselle. Niissä ryhmänohjaajan on syytä käyttää hyväkseen opiskelijahuollon asiantuntemusta. Tukee ryhmähengen muodostumista Tutustuttaa ryhmän opiskelijat toisiinsa ja oppilaitoksen henkilöstöön. Rakentaa ryhmän kanssa yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat. 8 Opiskelijanohjauksen verkosto

11 Tapaa ryhmäänsä joka opintojakson aikana, käy läpi opiskelijoiden kuulumiset ja tiedottaa opiskelijoita koskevista ajankohtaisista asioista ja muutoksista, esimerkiksi: - uusien opiskelijoiden ja opettajien tulosta - uuden opintojakson tai lukuvuoden alkuun liittyvistä asioista - tilojen, laitteiden ja lukujärjestysten muutoksista - ryhmän opiskelijan pitkäaikaisesta poissaolosta tai keskeyttämisestä hänen kanssaan sovitulla tavalla. Tutustuttaa kesken lukuvuoden tulevat opiskelijat ja ryhmän toisiinsa. Tukee opiskelijoiden ja ryhmän vastuullisuuden kehittymistä ja motivoi työskentelyyn Tukee opiskelijoiden yhteisvastuullista työskentelyä ja käyttäytymistä. Valvoo sovittujen käytäntöjen noudattamista ja käsittelee laiminlyönnit ryhmän kanssa. Antaa ryhmälle välitöntä palautetta sen toiminnasta ja kannustaa rakentavaan työskentelyyn. Pyrkii havaitsemaan ryhmän pulmia ja tarvittaessa tarttumaan niihin Tekee havaintoja ryhmän työskentelyilmapiiriä haittaavista asioista ja selvittää niiden syyt. Käsittelee ryhmän kanssa luokan kriisi- ja pulmatilanteita (esimerkiksi kiusaaminen, tapaturmat, onnettomuudet ja vakavat sairastumiset). MUUT TOIMIJAT ERVA-OPETTAJA JA ERVA-RYHMÄ Erva-opettajan työn tavoitteena on auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita saamaan sellaista opetusta ja tukea, jota he tarvitsevat kasvaakseen päämäärätietoisiksi, työelämään sijoittuviksi ja ammattinsa osaaviksi työntekijöiksi. Tähän tavoitteeseen erva-opettaja pyrkii yhdessä opiskelijoiden, heidän huoltajiensa ja muiden oppilaitoksen työntekijöiden kanssa. Kuviossa 4. erva-opettajan työ on jaettu kahteen ydintoimintoon. Kumpikin ydintoiminto sisältää kaksi tehtäväaluetta. Niihin kuuluvat tehtävät on esitetty kuvion jälkeen. ERVA-OPETTAJA TUKEE RYHMÄNOHJAAJAN TOIMIA OPISKELIJAN OPINTOJEN EDISTÄMISEKSI KOORDINOI, KÄYNNISTÄÄ JA SEURAA OPISKELIJOIDEN TUKITOIMIEN TOTEUTUSTA Valmistelee ryhmänohjaajan kanssa esitykset erityisopiskelijaksi nimettävistä opiskelijoista Seuraa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintoja ja järjestää tarvittavia tukitoimia Varmistaa jaksoittain opiskelijan HOJKSja HOPS-toimien toteutumisen ja tarkistaa niiden kirjaukset Organisoi tukitoimia, tiedottaa niistä ja tekee aloitteita tarvittavista tukitoimista Kuvio 4. Erva-opettajan tehtävät Valmistelee ryhmänohjaajan kanssa esitykset erityisopiskelijaksi nimettävistä opiskelijoista Auttaa ryhmänohjaajaa tunnistamaan luokan opiskelijoiden erityiset tuen tarpeet. Konsultoi opiskelijan taustatietojen, opiskeluvalmiuskartoituksen ja selvitysten tuloksista. Auttaa ryhmänohjaajaa täyttämään HOJKS- ja HOPS-lomakkeet. Selvittää opiskelijan tarvitsemat tukitoimet HOJKSia tehtäessä ja neuvottelee niistä. Seuraa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintoja ja järjestää tarvittavia tukitoimia Seuraa opiskelijan opintojen sujumista pitämällä säännöllisesti yhteyttä yhteisten ja ammatillisten aineiden opettajiin. Opiskelijanohjauksen verkosto 9

12 Järjestää tukitoimia ja tekee esityksiä opiskelijahuollolle yksilöllisistä lisäselvityksistä ja opiskeluvalmiuskartoituksista. Tiedottaa opiskelijahuollolle jaksoittain opiskelijoiden tukitoimien tarpeesta ja tekee aloitteita niiden järjestämiseksi. Varmistaa jaksoittain opiskelijan HOJKS- ja HOPS-toimien toteutumisen ja tarkistaa niiden kirjaukset Varmistaa, että opiskelijoiden HOJKSit ja HOPSit on tehty ja päivitetty. Seuraa tukitoimien toteutumista ja hyötyä sekä tiedottaa niistä opettajille ja opiskelijahuollolle. Organisoi tukitoimia, tiedottaa niistä ja tekee aloitteita tarvittavista tukitoimista Suunnittelee jaksoittain tukitoimia yhteistyössä osaston ja opintolinjojen kanssa. Konsultoi erityisopetukseen liittyvistä asioista yhteisten aineiden erva-opettajaa, muita opettajia ja opiskelijahuoltoa. Erva-ryhmä kokoontuu jaksoittain ja siihen kuuluvat ammattiopiston kaikki erva-opettajat. Kokoontumisissa käydään läpi edellisen jakson tukitoimien toteutuminen sekä suunnitellaan seuraavalla jaksolla toteutettavia tukitoimia ja resursseja yhdessä oppilaitoksen johdon kanssa. OPINTO-OHJAAJA Huolehtii opiskelijoiden henkilökohtaisesta opinto-ohjauksesta - valinnaisopinnot, lukio-opinnot, yhdistelmäopinnot - osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen ja hyväksilukeminen sekä vapautukset jonkun oppiaineen opiskelusta - opintoalan tai opiskelupaikan vaihtaminen - jatko-opinnot. Konsultoi ryhmänohjaajia, opiskelijahuoltoa ja opettajia opiskelijoiden ohjaamiseen liittyvissä kysymyksissä ja pulmatilanteissa. Perehdyttää ryhmänohjaajia opinto-ohjauksen perusasioihin. Vastaa oppilaitoksessa - opinto-ohjauksen koordinoinnista ja järjestelyistä - opiskelijatutorkoulutuksesta ja tutortoiminnan koordinoinnista - yhteisten aineiden valinnaisopintotarjottimen kokoamisesta. Osallistuu opiskelijavalintaan. Osallistuu opinto-ohjauksen erityisasiantuntijana: - opiskelijahuolto- ja johtoryhmään - opiskelijoiden opiskelua tukevien toimintakäytäntöjen kehittämiseen. Koordinoi ja toteuttaa yhteistyössä peruskoulujen kanssa opiskelijoiden vierailuja, TET-jaksoja ja tiedotustilaisuuksia sekä konsultoi opiskelijavalintaan liittyvissä kysymyksissä. Tiedottaa ja pitää yhteyttä peruskouluihin, toisen asteen ja muihin oppilaitoksiin ja oppisopimustoimistoihin sekä nuorisotoimeen, työpajoihin ja työvoimatoimistoon. KURAATTORI Huolehtii opiskelijoiden kanssa tehtävästä psykososiaalisesta työstä opiskelijan kasvuun ja kehittymiseen liittyvissä sekä sosiaalisissa ongelmissa, jotka vaikeuttavat hänen opiskeluaan ja jaksamistaan. Tekee yhteistyötä opiskelijan huoltajien ja tarvittaessa viranomaisten kanssa sekä ohjaa opiskelijan tarvittaessa jatkotutkimuksiin, hoitoon, kuntoutukseen tai muihin tukipalveluihin. Konsultoi ja neuvottelee opetushenkilöstön kanssa, kun jonkin ryhmän, opiskelijan tai joidenkin opiskelijoiden tilanteesta on herännyt huoli. 10 Opiskelijanohjauksen verkosto

13 Osallistuu opiskelijahuoltoryhmän työskentelyyn ja opiskelijoita tukevien työkäytäntöjen kehittämiseen oppilaitoksessa. Luo ja ylläpitää yhteyksiä nuoria ohjaaviin, tukeviin ja hoitaviin tahoihin ja työntekijöihin sekä osallistuu alueelliseen verkostoyhteistyöhön. TERVEYDENHOITAJA Tekee opiskelijoiden terveystarkastukset. Ohjaa ja neuvoo terveyteen liittyvissä kysymyksissä sekä sairauksien, työtapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisemisessä. Pitää sairasvastaanottoa sekä huolehtii tarvittaessa jatkohoitoon ja -tutkimuksin ohjaamisesta sekä ensiavusta. Ylläpitää yhteyksiä nuorten terveydenhoitotahoihin sekä tiedottaa saatavilla olevista palveluista ja niiden tarpeesta. Osallistuu opiskelijahuoltoryhmän toimintaan. Huolehtii yhteistyössä muun henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa koko kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyydestä (työolosuhteet, koneet, laitteet jne.). OPETTAJA Huolehtii ja vastaa oman oppiaineensa osalta: - opiskeluun ja opiskelutaitoihin perehdyttämisestä - opintojen etenemisen seuraamisesta ja arvioinnista jaksoittain/opintokokonaisuuksittain sekä näiden tietojen ajantasaisesta merkinnästä opiskelijahallinto-ohjelmaan. Havainnoi ja tarttuu välittömästi opiskelijan oppimisessa ilmenneisiin vaikeuksiin, laiminlyönteihin ja ongelmiin sekä tiedottaa niistä ryhmänohjaajalle ja erva-opettajalle. Ottaa vastuuta opiskelijan tukemisesta ja ohjaamisesta yhteistyössä ryhmänohjaajan, erva-opettajan, opinto-ohjaajan ja muun opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. OPINTOSIHTEERI Toimii yhdyshenkilönä Kelaan (opintotuki-, koulumatkatuki- ja valvontailmoitusasiat). Kirjaa opiskelijahallinto-ohjelmaan opiskelijavalinnat ja opiskelijaksi siirrot. Ylläpitää opiskelijarekisteriä ja opiskelijatilastoja. Kirjaa työssäoppimispaikat ja -ajat sekä näytöt. Tulostaa päättö-, näyttö- ja opiskelutodistukset. Jakaa opiskelijoille opiskelijaintranetin salasanat ja pitää ne ajan tasalla. Tekee vakuutusyhtiöiden tapaturmailmoitukset. OPISKELIJAHUOLTORYHMÄ Opiskelijahuoltoryhmä on oppilaitoksen opiskelijahuoltotyötä koordinoiva moniammatillinen ryhmä, jonka puheenjohtajana toimii koulutuspäällikkö. Siihen kuuluvat koulutuspäällikön lisäksi rehtori, terveydenhoitaja, kuraattori, erva-koordinaattori 2, opinto-ohjaaja ja tarvittaessa ryhmänohjaaja. Kokoukseen voidaan kutsua myös muita henkilöitä, joita käsiteltävä asia koskee. Laaja-alainen yhteistyö eri ammattiryhmien kesken on välttämätöntä, jotta opiskelijoiden hyvinvointia voidaan edistää parhaalla mahdollisella tavalla. Opiskelijahuoltoryhmän perustehtävänä on: Koordinoida ja kehittää opiskelijahuollollista työtä koulussa. Osallistua kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen. Etsiä keinoja auttaa tukea tarvitsevia opiskelijoita. Opiskelijahuoltoryhmän toiminta jakaantuu yksilö-, luokka-, oppilaitos- ja sidosryhmätyöhön. 2 erva-koordinaattori on koko oppilaitoksen tai koulutuskeskuksen erva-opettajien toimintaa koordinoiva erityisopettaja Opiskelijanohjauksen verkosto 11

14 Tämä on mun unelma-ala, sillä tätä kautta on mahdollista vaikuttaa. Eveliina

15 RYHMÄNOHJAAJAN TYÖKALUJA Ryhmänohjaaja tarvitsee hyviä yhteistyö- ja neuvottelutaitoja sekä oman arvonsa tuntevaa ja samalla nöyrää, toista ihmistä kunnioittavaa asennoitumista. Lisäksi hän tarvitsee opiskelun ohjaamiseen liittyviä tietoja sekä hyvää yleiskuvaa oman oppilaitoksensa toiminnasta ja sen opiskelijalle tarjoamista mahdollisuuksista. Tavallisesti ryhmänohjaajat eivät saa tehtäviinsä perehdytystä tai valmennusta, vaan joutuvat melko itsenäisesti oppimaan työhönsä usein kantapään kautta. Ryhmänohjaajilla ei myöskään yleensä ole käytettävissään työtään tukevia oppimateriaaleja, oppaita tai muita työkaluja. COOPER-projektissa laadittiin opiskelijoiden henkilökohtaisen ohjauksen ja tukitoimien suunnittelun tueksi ohjeet, lomakkeet sekä yhdessä sovitut toimintamallit: tuloluokkien opiskelijoiden ohjaustoiminnan taustatietojen kokoamiseen tulohaastatteluihin lukuvuoden alussa toteutettaviin opiskelijoiden ohjauskeskusteluihin. Nämä muodostavat prosessin ja mallin, joka auttaa ryhmänohjaajaa seuraamaan ja tukemaan pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti opiskelijoidensa opintojen etenemistä. Seuraavassa selvitetään pääpiirteittäin COOPER-projektissa rakennettu ohjaustoiminnan malli. Ensin kuvataan projektin aikana kehitetty ohjaustoiminnan taustatietolomakkeen idea. Sen jälkeen siirrytään tarkastelemaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille tehtävää tulohaastattelua ja 2. ja 3. vuoden opiskelijoille tehtävää ohjauskeskustelua. COOPER-projektissa kehitettyyn ohjaustoiminnan malliin kuuluu lisäksi erityinen tulohaastattelujen ja ohjauskeskustelujen yhteenvetokäytäntö, jonka tavoitteet ja toteutus kuvataan osion lopussa. Lopuksi esitellään vielä joitakin muita ryhmänohjaajan työn kannalta hyödyllisiä välineitä eli huolen puheeksi ottamista ja varhaista puuttumista, toimintaohjeita ja pelisääntöjä sekä ryhmänohjaajan työn organisoimista ja suunnittelua tukemaan kehitettyjä muistilistoja. Viimeisenä on luettelo opiskeluun liittyvistä keskeisistä käsitteistä. OHJAUSTOIMINNAN TAUSTATIEDOT Ammatillisten opintojen alkaessa opiskelijalla on takanaan pitkä taival peruskoulussa. Ammattiopetuksen maailma on kuitenkin varsin erilainen kuin perusopetuksen. Ammatillisissa aineissa opiskelijan täytyy opetella aivan uusia työskentelytapoja, itsenäistä opiskeluotetta ja asennoitumista tehtäviinsä. Myös esimerkiksi työturvallisuuteen ja vastuulliseen työskentelyyn liittyvät asiat ovat tärkeitä alusta asti. Jotta opiskelijan ammatilliset opinnot käynnistyisivät mahdollisimman hyvin, oppilaitoksessa suunnitellaan yleensä jo ennen opintojen alkua uusien opiskelijoiden opetuksen järjestelyjä sekä varataan aikaa ja resursseja mahdollisiin tukitoimiin. Tämän on todettu helpottavan merkittävästi lukuvuoden alkua ja ennaltaehkäisevän keskeyttämistä. Ammatillisissa ESR-projekteissa ja oppilaitoksissa on rakennettu monenlaisia käytäntöjä, joilla on pyritty saamaan tietoa opintonsa aloittavien tuen ja opetusjärjestelyiden tarpeista. COOPER-projektin aikana huomattiin, että luodut toimintamallit eivät soveltuneet Ryhmänohjaajan työkaluja 13

16 kovinkaan hyvin alueelle, jossa ammattiopintoihin hakeutuvien määrät ovat suuria ja nuoret jakautuvat moniin oppilaitoksiin usean eri kunnan alueella. Selvitysten ja kokeilujen kautta päädyttiin malliin, johon kuuluu koulutuskuntayhtymän alueella kaikille toisen asteen ammattioppilaitoksiin hyväksytyille lähetettävä ohjaustoiminnan taustatietolomake. Ohjaustoiminnan taustatietolomakkeen tavoitteena on saada opiskelijalta ja hänen huoltajaltaan opiskelijan opetuksen ja tukitoimien suunnittelun kannalta hyödyllisiä tietoja: aikaisemmista opinnoista mahdollisista oppimisvaikeuksista ja tuen tarpeista asioista, jotka olisi hyvä ottaa huomioon opetus- ja muissa järjestelyissä. Taustatietolomake lähetetään oppilaitokseen hyväksytyille samalla, kun heille ilmoitetaan opiskelupaikasta. Lomakkeen liitteenä on saatekirje, jossa kerrotaan, mihin tarkoitukseen pyydettyjä tietoja käytetään ja ketkä annettuihin tietoihin voivat tutustua. Saatteessa tähdennetään, etteivät tiedot vaikuta opiskelijan opintosuoritusten arviointiin. Lisäksi siinä todetaan, että tiedot helpottavat opiskelijan opetuksen ja opetusjärjestelyjen suunnittelua. Opiskelijaa ja hänen huoltajaansa ei kuitenkaan voida velvoittaa täyttämään lomaketta. Uusilta opiskelijoilta ja heidän huoltajiltaan pyydetään myös suostumus saada siirtää aikaisemmasta oppilaitoksesta opiskelijan terveystietoja uuden oppilaitoksen opiskeluterveydenhuollolle sekä lupa opiskelijahuollolle saada tarvittaessa tietoja opiskelijan aikaisemmassa oppilaitoksessa saamista tukitoimista ja niiden tarpeesta. Ohjaustoiminnan taustatietolomake palautetaan erillisessä kirjekuoressa ammattioppilaitoksen opiskelijahuollon työntekijälle. Sen liitteenä opiskelijan huoltaja voi lähettää opiskelijan peruskoulusta saaman HOJKSin tai muita tarpeelliseksi katsomiaan lausuntoja tai selvityksiä. Lomakkeen käyttö eettisesti oikealla ja opiskelijan henkilötietosuojaa turvaavalla tavalla edellyttää opiskelijahuollon ja ryhmänohjaajien perehdyttämistä. Taustatietolomakkeesta on myös hyvä tiedottaa peruskoulussa oppilaiden jatko-opintoihin ohjaamisesta vastaaville henkilöille. Tällöin he voivat kertoa siitä jo etukäteen erityisiä tukitoimia tarvitseville opiskelijoille ja heidän huoltajilleen sekä opastaa heitä sen täyttämisessä. Ohjaustoiminnan taustatietolomake on yksi tapa saada tietoa opiskelijoista. Sen ohella ammatillisten oppilaitosten ja peruskoulujen opiskelijahuollon/opinto-ohjauksen yhteiset kokoontumiset ovat arvokkaita mahdollisuuksia tiedonvaihtoon ja keskinäisen yhteistyön vahvistamiseen. Ohjaustoiminnan taustatietolomake ja esimerkki sen mukana lähetettävästä saatteesta löytyvät oppaan työkalupakista. sivu 33 TULOHAASTATTELU Ammattiopintojen aloittaminen on usein tärkeä ja jännittävä vaihe nuoren elämässä. Opintojen aloittaminen koetaan mahdollisuutena, mutta samalla se voi tuntua nuoresta pelottavalta ja uhkaavaltakin; omaa tuttua luokkayhteisöä ei enää ole ja monivuotiset turvalliset kaverit ovat usein hajaantuneet eri suunnille. Peruskoulun ja ammattiopintojen nivelvaiheessa sekä nuoren sosiaalinen että oppimisympäristö muuttuvatkin lähes täysin. Myös ryhmänohjaajalle työskentelyn käynnistäminen uuden tuloluokan kanssa on haasteellista ja jännittävää aikaa. Ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana ryhmänohjaaja ja opiskelija luovat pohjan yhteistyölleen. Tässä heillä on apunaan tulohaastattelu, jossa kaikki opiskelijat saavat mahdollisuuden henkilökohtaisesti tutustua ryhmänohjaajaan ja keskustella opiskelun aloittamiseen liittyvistä kysymyksistä, toiveista, huolenaiheista ja tuen tarpeesta. Parhaimmil- 14 Ryhmänohjaajan työkaluja

17 laan tulohaastattelu auttaa opiskelijaa kiinnittymään opintoihinsa, lieventää epävarmuutta ja jännittämistä sekä ehkäisee opintojen keskeyttämistä. COOPER-projektissa laadittiin tulohaastatteluja helpottamaan ja jäsentämään haastattelulomake ja haastattelujen yhteenvetolomake (tarkempi kuvaus myöhemmin) sekä niiden käyttöä opastavat ohjeet. Tulohaastattelussa on tavoitteena: opiskelijan ja ryhmänohjaajan tutustuminen ja toisiaan arvostavan kontaktin rakentaminen tietojen saaminen opiskelun käynnistymisen kannalta tärkeistä asioista jatkotoimenpiteiden tarpeen arvioiminen myönteisen haastattelukokemuksen tarjoaminen opiskelijalle, mikä voi rohkaista häntä myös jatkossa osallistumaan aktiivisesti ohjauskeskusteluihin ja työhaastatteluihin. Tulohaastattelut on hyvä suorittaa kolmen ensimmäisen viikon aikana. Silloin niin opiskelija kuin ryhmänohjaaja saavat niistä suurimman hyödyn. Kesken lukuvuotta opintonsa aloittaville haastattelu on hyvä tehdä mahdollisimman pian, jotta he pääsevät heti kiinni opiskeluun. Tulohaastattelulomake jaetaan ryhmänohjaajan tunnilla. Silloin ryhmänohjaaja kertoo opiskelijoille haastattelun tavoitteista, tietojen käyttämisestä ja luottamuksellisuudesta sekä opastaa heitä lomakkeen täyttämisessä. Halutessaan opiskelija voi viedä lomakkeen kotiinsa ja keskustella siitä myös huoltajiensa kanssa. Lomake palautetaan viimeistään varsinaisessa tulohaastattelussa. Myöhemmin syksyllä ryhmänohjaaja voi antaa opiskelijoille sopivia tulohaastattelua täydentäviä tehtäviä ja harjoituksia, joissa opiskelijat saavat jatkaa heille tärkeiden asioiden käsittelyä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi pienet kirjoitelmat, maalaukset, kollaasit, mind mapit, kuvat, tulevaisuuskartat jne. Täydentäviä harjoituksia voi toteuttaa myös yhteistyössä muiden opettajien kanssa. Hyviä vaihtoehtoja on monia, joten kannattaa käyttää mielikuvitusta! Tulohaastatteluista voi saada hyviä vihjeitä asioista, joita on tarpeen käsitellä ryhmänohjaajan, terveystiedon tai opiskelijahuoltohenkilöstön pitämillä oppitunneilla. Tällaisia aiheita voivat olla esimerkiksi myöhästyminen ja lintsaus, väsymys, jännittäminen, oppimisvaikeudet, valittuun ammattialaan tutustuminen jne. Ryhmänohjaajan tulee kuitenkin suunnitella aiheiden käsittely niin, etteivät opiskelijoiden luottamuksellisesti kertomat asiat henkilöidy eikä opiskelija koe osoittamaansa luottamusta petetyksi. Käsittelyä kannattaakin miettiä yhdessä esimerkiksi opiskelijahuoltohenkilöstön tai erityisopettajan kanssa. Ohjaustoiminnan taustatietolomakkeet ja tulohaastattelut antavat monipuolisen kuvan opintonsa alkavasta luokasta ja sen tarpeista. Lisätietoa ryhmänohjaaja saa myös opiskelijoille lukuvuoden alussa tehtävistä opiskeluvalmius- ja opiskelutyylikartoituksista. Nämä kaikki yhdessä auttavat ryhmänohjaajaa suunnittelemaan opetustaan ja arvioimaan tarvetta nimetä opiskelija erityisopiskelijaksi. Tulohaastattelu voi siis olla yksi parhaimmista työkaluista päästä alkuun yhteistyössä ja opetuksen suunnittelussa. Seuraavassa erään ryhmänohjaajan kokemus: Tein haastattelut heti kolmen ensimmäisen viikon aikana ja sain luotua alusta alkaen hyvät yhteydet opiskelijoihin. Tietynlainen jännittyneisyys hävisi ja mielestäni opiskelijoiden turvallisuudentunne uudessa koulussa ja ympäristössä lisääntyi. Haastattelun jälkeen oppitunneilla oli havaittavissa myös selvästi rennompi ja parempi ilmapiiri. Haastattelulomakkeen kysymysten monipuolisuus antoi minulle laajan kuvan opiskelijasta ja siitä, mitä hän tekee koulun ulkopuolella. Haastattelutilanne ei ollut niin virallinen, kun saatoimme puhua muustakin kuin koulunkäynnistä. Monet heistä kysyivät myös asioista, jotka askarruttivat tai ihmetyttivät. Uskon, että opiskelijat saivat näin minustakin inhimillisemmän kuvan. Ryhmänohjaajan työkaluja 15

18 Tiedot edellisistä opinnoista auttoivat minua ryhmänohjaajana tiedostamaan ja ymmärtämään, mitä mahdollisia ongelmia tai esteitä olisi odotettavissa. Tulohaastattelut auttoivat minua saamaan kokonaiskuvan ja rakensinkin opetusjärjestelyt uuden ryhmän tarpeiden mukaan. Ryhmässä oli esimerkiksi monia, joilla oli keskittymisvaikeuksia. Siksi pilkoin päivän pienemmiksi kokonaisuuksiksi ja aloitin ammatillisen opetuksen pienistä opiskelijoita kiinnostavista tehtävistä. Haastattelut auttoivat myös arvioimaan, keille HOJKSin tekeminen tulisi olemaan tarpeen. Tulohaastatteluun liittyvät lomakkeet ja ohjeet löytyvät oppaan työkalupakista. sivu 38 OHJAUSKESKUSTELU Jokaisen lukuvuoden alussa on tarpeen keskustella kaikkien opiskelijoiden kanssa henkilökohtaisesti heidän opiskelustaan ja suunnitella jatkoa. Ohjauskeskustelussa ryhmänohjaajalla ja opiskelijalla on tilaisuus yhdessä tarkastella, miten opinnot ovat sujuneet edellisenä vuotena ja millä mielellä opiskelija on aloittamassa uutta lukuvuotta. Kesän aikana opiskelijan elämässä on voinut tapahtua asioita ja muutoksia, jotka saattavat merkittävästi vaikuttaa hänen opiskeluunsa. Keskeisiä aiheita keskustelussa ovat kuulumisten vaihto, opiskelijan omien tavoitteiden ja odotusten kartoitus sekä mahdollisten opintorästien suorittamisen suunnittelu. Ohjauskeskusteluista on hyötyä myös opinnoissaan hyvin edenneille ja opiskelusta innostuneille oppilaille. Heille ohjauskeskustelu tarjoaa tilaisuuden pohtia, kuinka opetusta voitaisiin järjestellä jatkossakin niin, että se olisi riittävän haasteellista ja kiinnostavaa. Opiskelijalta saadut ideat ja ehdotukset voivat auttaa ryhmänohjaajaa henkilökohtaistamaan opetusta ja tarjoamaan opiskelijalle sopivia työssäoppimispaikkoja. Tulohaastatteluun verrattuna ohjauskeskustelut edellyttävät ryhmänohjaajalta aktiivisempaa ohjausotetta. Täytetyn lomakkeen vastaukset ovat vasta yhteisen miettimisen ja keskustelun alku. Ryhmänohjaajan kannattaa esittää lisäkysymyksiä ja ohjata opiskelijaa selvittämään itselleenkin tarkemmin ja rehellisesti asioitaan, tuntemuksiaan ja pyrkimyksiään. Ohjauskeskustelu on hyvä kuitenkin aloittaa aina faktoista ja helpoista asioista. Mikäli ryhmänohjaaja ja opiskelija eivät juuri tunne toisiaan, painottuvat kuten tulohaastattelussakin aluksi tutustumiseen ja kontaktin luomiseen liittyvät asiat. Siksi uusi ryhmänohjaaja tarvitsee keskusteluihin enemmän aikaa. Rästeistä ja opiskelijalle hankalista asioista puhuminen ja ohjaaminen onnistuvat vasta, kun ryhmänohjaajan ja opiskelijan välillä on syntynyt asiallisen luottavainen suhde. Opintojaan jatkavien luokkien ohjauskeskusteluissa on tärkeää puhua myös luokan opiskeluilmapiiristä ja asioista, jotka voisivat parantaa opiskeluympäristöä. Ohjauskeskusteluissa voi tulla luontevasti ja opiskelijan kannalta turvallisella tavalla esiin luokassa opiskelua häiritsevät jännitteet, ristiriidat tai kiusaamiset. Mikäli näitä ilmenee, niihin on tartuttava rauhallisen määrätietoisesti ja turvattava samalla, ettei kukaan opiskelija tunne joutuneensa kantelupukiksi. Jos tilanne on vähänkään hankala, ryhmänohjaajan on syytä neuvotella jonkun opiskelijahuollon työntekijän kanssa, kuinka esille noussutta asiaa käsitellään. Viimeisen opiskeluvuoden ohjauskeskusteluissa painottuvat aiempaa vahvemmin tulevaisuuteen ja työelämään tai jatkokoulutukseen siirtymiseen liittyvät tavoitteet ja asiat. Silloin keskustelussa voi tulla esiin myös opiskelijan pelkoja, epävarmuutta ja epätietoisuutta omista mahdollisuuksistaan ja edellytyksistään päästä jatko-opintoihin tai työelämään. Eräs ryhmänohjaaja kertoo ohjauskeskusteluistaan: Aloitin ohjauskeskustelut heti kesän jälkeen. Siinä puuhassa hurahtikin sitten muutama tunti, mutta haastattelut olivat kyllä ehdottomasti vaivansa arvoisia! Ohjauskeskusteluloma- 16 Ryhmänohjaajan työkaluja

19 ke auttoi minua ottamaan esille kaikki tärkeät asiat ja oli hyvä, että lomakkeet olivat pysyneet lähes samanlaisina kuin edellisvuotena. Nyt niitä oli tutumpi käyttää. Ohjauskeskusteluissa kävi ilmi, että parille opiskelijalle oli tullut loman aikana pulmia. Keskusteluiden jälkeen pystyin tarttumaan niihin ajoissa ja ohjaamaan nämä opiskelijat kuraattorin ja terveydenhoitajan juttusille. Kävimme haastatteluissa läpi myös opiskelijoiden rästitilanteet. Joillekin se oli melko kova paikka, koska he joutuivat itse selvittämään rästinsä ja niiden syyt. Tämä kuitenkin herätteli heitä ottamaan itse vastuuta ja teimme jokaisen opiskelijan kanssa rästilukkarit. Näin saimme samalla tukitoimet käyntiin. Ohjauskeskusteluiden jälkeen minulla oli selkeä kuva sekä koko luokan että jokaisen opiskelijan tilanteesta. Myös opiskelijat tuntuivat pääsevän loman jälkeen paremmin kiinni koulunkäyntiin. Opon ja kuraattorin mukaan myös heidän työtään helpotti, että tarvittavat tukitoimet olivat selvillä jo alkusyksystä. Olemme jo parina kolmena vuonna käyneet porukalla läpi ohjauskeskusteluita ja niiden toteuttamista. Nyt kaikki tietävät, keneltä voi kysyä, jos tarvitsevat apua. Minulle itsellenikin on ollut apua siitä, että ohjauskeskustelujen tuloksista on puhuttu yhdessä opiskelijahuoltoryhmän kanssa. En ole ollut niin yksin, kun opiskelijahuoltoryhmä on ollut taustatukena ja olemme yksissä tuumin seuranneet opiskelijoiden edistymistä ja järjestäneet tukitoimia. Opiskelijatkin ovat huomanneet, ettei ohjauskeskusteluja käydä vain keskustelun vuoksi. Nyt sekä opettaja että opiskelijat tarttuvat sovittuihin asioihin ja ryhtyvät hommiin! sivu 44 Ohjauskeskusteluun liittyvät lomakkeet ja ohjeet löytyvät oppaan työkalupakista. TULOHAASTATTELUJEN JA OHJAUSKESKUSTELUJEN YHTEENVETO Ryhmänohjaaja saa tulohaastattelujen ja ohjauskeskustelujen avulla luokastaan ja opiskelijoistaan tärkeää tietoa. Nämä tiedot on hyödyllistä koota ja tiivistää luokkakohtaiselle yhteenvetolomakkeelle. Näin ryhmänohjaaja saa helposti kokonaiskuvan luokan opiskelijoiden tilanteesta. Yhteenvetoja käytetään arvioitaessa opiskelijoiden opetusjärjestelyjen ja tukitoimien tarvetta sekä suunniteltaessa niitä opiskelijahuoltoryhmässä tai yhdessä muiden opettajien kanssa. Yhteenvedot ovat erityisen hyödyllisiä, jos luokan opiskelijoilla on monenlaisia opetusjärjestelyjen ja tukitoimien tarpeita. Yhteenvetolomakkeen tiedot ovat luottamuksellisia. Välitettäessä niistä tietoa tulee oppilaitoksessa noudattaa opiskelijan henkilötietosuojaa ja tietojen salassa pitämistä koskevia ohjeita ja määräyksiä (katso esimerkiksi Ota oppaaksi henkilötietolaki ). Käsiteltäessä yhteisissä kokouksissa opiskelijoiden opetusjärjestelyitä ja tukitoimia ryhmänohjaaja voi jakaa yhteenvetolomakkeen, jossa on ainoastaan luokan opiskelijoiden nimet. Kokouksen osallistujat voivat tehdä saamaansa lomakkeeseen omat muistiinpanonsa ja kirjata omalta osaltaan tehdyt sopimukset. sivu 51 Yhteenvetolomakkeet ja lisäohjeet löytyvät oppaan työkalupakista. MUITA RYHMÄNOHJAAJAN TYÖKALUJA HUOLEN PUHEEKSI OTTAMINEN JA VARHAINEN PUUTTUMINEN Huolen puheeksi ottamisen menetelmä antaa välineitä tarttua varhain tilanteisiin ja asioihin, jotka pitkittyessään voivat johtaa vaikeisiin ongelmiin. Menetelmä on kehitetty alun perin sosiaalihuollon puolella, ja sitä sovelletaan nykyään sekä sosiaali-, terveys- että opetus- ja kasvatustyössä. Ryhmänohjaajan työkaluja 17

20 Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa aikuinen tarttuu asiaan heti, kun hänelle herää huoli nuoren tilanteesta tai voinnista. Mitä aikaisemmassa vaiheessa asiaan tartutaan, sitä paremmin nuorta on mahdollista tukea ja löytää ratkaisuja, miten ehkäistä nuoren ongelmien kärjistyminen ja kasautuminen. Ryhmänohjaajan ei tarvitse päättää ennen itseä askarruttavan asian puheeksi ottamista, onko huoli oikeasti suuri tai objektiivisesti olemassa. Riittää, että hän tuntee tarvitsevansa neuvoa tai apua häntä huolettavassa nuorta koskevassa asiassa. Jo keskustelu toisten kanssa voi selkiyttää tilannetta ja ryhmänohjaajan intuitiivinen kuva omasta huolestaan tarkentuu: huoli voi vähentyä tai varmistuu, että nuoren tilannetta kannattaa todella selvittää tarkemmin. EI HUOLTA PIENI HUOLI HUOLEN HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI Ei huolta lainkaan. Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä, luottamus omiin mahdollisuuksiin vahva. Huoli tai ihmettely käynyt toistuvasti mielessä, luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Huoli kasvanut, luottamus omiin mahdollisuuksiin heikentynyt. Mielessä toivomus lisävoimavaroista ja kontrollin lisäämisestä. Huoli tuntuva, omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. Huolta paljon ja jatkuvasti: lapsi/nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimavaroja ja kontrollia saatava mukaan heti. Huoli erittäin suuri: lapsi/nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa. Muutos tilanteeseen saatava heti. Kuvio 5. Työntekijän/aikuisen kokema, nuorta koskevan huolen vyöhykkeistö Huolen tunnistamisessa ja kuvaamisessa auttaa huolen vyöhykkeistö. Jos ryhmänohjaajan huoli jostain opiskelijasta tai luokkansa tilanteesta alkaa lähestyä tai on jo huolen harmaalla vyöhykkeellä, niin hänen kannattaa ottaa asia puheeksi esimerkiksi jonkun opiskelijahuollon työntekijän kanssa. Huolen puheeksi ottamista helpottamaan on laadittu lomake, joka auttaa esimerkiksi ryhmänohjaajaa valmistautumaan häntä huolettavan opiskelijan tilanteen käsittelyyn vaihe vaiheelta. Lomakkeessa on kuvattu seuraavat vaiheet: 1. Mieti nuorta, josta sinulla on huoli. 2. Mitä tiedät hänestä nyt? 3. Mistä olet huolissasi nuoren tilanteessa? 4. Mitä luulet tapahtuvan, jos et ota huolta puheeksi? 5. Mille vyöhykkeelle huolesi sijoittuu? 6. Mitä voimavaroja/hyvää nuoren tilanteessa on? 7. Mitä sinä voit tehdä tukeaksesi huolen vähenemistä? 8. Kenen apua tarvitset siihen? 9. Miten otat huolesi puheeksi? Mitä sanot? 10.Aika ja paikka? 11.Mitä luulet tapahtuvan? Mieti jälkeenpäin: Miten toteutit puheeksi ottamisen? Mitkä ovat omat tuntemuksesi tilanteen sujumisesta? Miten jatkat tästä eteenpäin? 18 Ryhmänohjaajan työkaluja