Suomen. lehti. No 2 kesäkuu 2015 syyskuu 2015 FINLANDS PATIENTTIDNING 2/2015. LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE 45 vuotta potilaan asialla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen. lehti. No 2 kesäkuu 2015 syyskuu 2015 FINLANDS PATIENTTIDNING 2/2015. LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE 45 vuotta potilaan asialla"

Transkriptio

1 Suomen lehti No 2 kesäkuu 2015 syyskuu 2015 FINLANDS PATIENTTIDNING 2/2015 Asiakasturvallisuus sosiaalihuollon palveluissa, lakimies Riitta Husso, Valvira Entäs nyt - vaalien jälkeen? puheenjohtaja Paavo Koistinen LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE 45 vuotta potilaan asialla

2 Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh. (09) Fax. (09) Sähköposti: Kotisivut: Toimisto on avoinna: ma, ke klo ja ti, to, pe klo Pankkiyhteys: FI Hallitus: Paavo Koistinen, puheenjohtaja, , Inger Östergård, varapuh.joht, gmail.com, Jaakko Ojanne, hallituksen sihteeri, Muut varsinaiset jäsenet: Johanna Pihlajamäki, Inka Svahn, Kyllikki Koistinen, Terttu Toivio, Kaj Kiljander, Matti Haimi, Arto Pyykkönen, Pentti Mäntynen, Maarit Uusiheimala-Komulainen, Jari Kervinen. Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 16 Toimisto suljettu kesäloman aikana Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning Julkaisija Suomen Potilasliitto ry ISSN , 37. vuosikerta, 4 numeroa/vuosi Seuraavat numerot: 3/2015 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy /2015 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy Tässä numerossa: Entäs nyt - vaalien jälkeen? Vad sedan efter valet? Potilasvakuutuksen uudistamista selvittävä työryhmä... 6 Asiakasturvallisuus sosiaalihuollon palveluissa... 7 Terveyskeskuspotilaiden tyytyväisyys ja kokemus hoidon saatavuudesta ja jatkuvuudesta vähentyneet On etusi mukaista tehdä edunvalvontavaltuutus.. 9 Jännittäjät jättävät tulematta verenluovutukseen Veteraanien arvostus lähenee 100:a prosenttia. 12 Nimet muuttuu vain ja niillä peitetään, ettei mikään muutu lain Äiti pien Järjestösivut Suomen Potilasliittoon voi liittyä myös henkilöjäseneksi, jäsenmaksu v on 13 e Vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Etukannen kuva: Paavo Koistinen, Kesä on saapunut Toimitus: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh. (09) , Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, GSM Toimitus: (09) Kotisivut: Painopaikka: Newprint Oy, Raisio Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Paavo Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Entäs nyt - vaalien jälkeen? Nyt on eduskuntavaalit käyty ja uusi eduskunta valittu. Tätä kirjoittaessani ei vielä hallitusta ole koottu. Hallitustunnustelut ovat kesken ja haetaan uutta hallituspohjaa. Edellisen eduskunnan arvosana terveydenhuollon näkökulmasta on suorastaan ala-arvoinen, vaikka kuinka asiaa koetettaisiin selitellä. Uudistusta ei syntynyt vaikka kansanedustajat puhuivat aiheesta koko kauden, olivat jopa muutoksen tarpeesta samaa mieltä. Lopun sinetöi perustuslakivaliokunta vasta kalkkiviivoilla, vaikka perustuslailliset ongelmat olivat olleet tiedossa jo pitkään. Me kansalaiset ja potilaat odotimme, että sote-uudistus olisi saatu loppuun viedyksi ja olisi saatu aikaan laadukkaiden sosiaali - ja terveyspalveluiden turvaaminen koko kaikille kansalaisille ympäri valtakuntaa. Tavoitteenahan oli vahvistaa peruspalveluja yhdistämällä koko sosiaali -terveydenhuolto yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Ottamatta sen enempää kantaa poliittisiin asioihin voisi väittää vaalien tuloksen kertovan kansalaisten tyytymättömyydestä ja turhautumisesta edellisen hallituksen toimiin tai toimimattomuuteen. Tuntuu jotenkin turhauttavalta katsoa potilaan näkökulmasta kuinka asiat sitten kuitenkin menivät. Olin kuultavana Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä sote- uudistuksen kuulemistilaisuudessa Potilasliiton edustajana ja tuomassa esiin niitä näkökulmia joita me tavalliset kansalaiset ja potilaat pidimme tärkeinä tulevassa sote-uudistuksessa. Oliko kaikki tämä aivan turhaa puuhaa? Kun sote-uudistuksessa oli saatu poliittinen konsensus aikaan ja kaikki poliittiset puolueet olivat sen neuvotteluissaan hyväksyneet, tuotiin se julkisuuteen ja oltiin varmoja, että se saatiin myös todella aikaiseksi. Niin itsekin uskoin. Varmaankin näin jälkeenpäin ajatellen siksi, että halusinkin uskoa. Halusin monen muun tavoin uskoa, että hallitus ja poliittinen päätöksenteko yhdistettynä hyvään valmisteluun ja yhteistyöhön potilasjärjestöjen kanssa vie hyvään lopputulokseen. Tiedostusvälineet, TV, radio ja lehdet kysyivät mielipidettämme asiasta. Toin niissä haastatteluissa julki. Osoitin jopa hieman tyytyväisyyttäkin, että nyt on mahdollisuus turvata myös perusterveydenhuollon edellytykset parempaan hoitoon ja lääkäriin pääsyyn tasa-arvoisemmat mahdollisuudet myös terveyskeskuksiin kautta maan. Valitettavasti meidän on todettava nyt, että eriarvoisuus jatkuu ja lisääntyy, eikä parempaa ole näkyvissä lähiaikoina. Edelleen jonotamme lääkäriin pääsyä terveyskeskuksissa useilla paikkakunnilla viikkoja. Vanhustenhoito on pahasti retuperällä. Muistisairaita vanhuksia ei saa haudata koteihinsa, mutta siitä on tullut suorastaan maan tapa. Jälkimakuna edellisen hallituksen sote-toimista onkin se, että valmistelu ei ollut huolellista, yhteistyöhalua ei todellisuudessa ollut ja potilasjärjestöjen kuulemisella oli lopulta vain kovin kosmeettinen vaikutus. Vai mihin muuhun loppupäätelmään voimme päätyä, kun näin tärkeässä ja merkittävässä asiassa ei ole saatu aikaan minkäänlaista ratkaisua? Olemme tuoneet Suomen Potilasliiton kantaa esiin eri foorumeilla koskien laadun seurantaa ja arvioimista terveydenhuollossa. Näyttää kuitenkin vahvasti olevan niin, että laadun arviointi on vaikeinta juuri terveydenhuollossa. Veronmaksajan Taloustaito lehdessä 3 / 2015 oli mielenkiintoinen artikkeli jossa todettiin. Terveydenhuollossa palveluiden tuottajan, käyttäjän ja maksajan roolit eivät ole yhtä selvät kuin yleensä ja valtaosa terveydenhuollosta on Suomessa verovaroin rahoitettua. Onko myös yritysten voitontavoittelu yhteiskunnallisesti ongelmallisempi asia terveydenhuollossa kuin muilla aloilla? Tästä teemasta oli haastateltu terveystaloustieteen professori Hannu Valtosta. Hän käsitteli asiaa eri näkökulmista. Haastattelussa tuli esiin hyvin mielenkiintoinen näkökulma: Jonkinlaista sääntelyä markkinoilla tarvitaan myös siksi, että laadun tunnistaminen on terveydenhuollossa erittäin 3

4 Suomen lehti vaikeaa. Vaarana on, että laatu kärsii ilman, että kukaan ehtii huomata tai että palvelun rahoittaja pystyisi sitä kontrolloimaan. Markkinoilla hinnat ovat näkyvissä, mutta laatu saattaa joskus paljastua vasta vuosien kuluttua. Sellaisessa tilanteessa on ehkä herkemmin taipumus kilpailla laadulla kuin hinnalla. Lopuksi voisi kysyä, kuka tässä suuressa kokonaisuudessa lopulta valvoo ja vahtii potilaan oikeuksia? Tämän saman kysymyksen ovat esittäneet useat potilaat ja se on tuotu julki nyt myös eri medioissa. Voisipa kysyä sitäkin, että kuka oikeastaan kykenee edes tyydyttävästi pystyy valvomaan potilaan etua. Ilman kattavaa ja valtakunnallista laadunseurantajärjestelmää se on yhtä hataraa kuin koettaa selvittää yrityksen tilannetta ilman kattavaa kirjanpitoa. Me Suomen Potilasliitossa teemme tätä työtä resurssiemme mukaan, vaikka on valitettavaa, että yksittäisen potilaan edunvalvontaan meidän resurssimme eivät riitä. Parhaamme me kuitenkin teemme ja yhdessä viemme asioita eteenpäin. Oikeastaan potilasjärjestöllä ei muuta vaihtoehtoa edes ole. LEDARE Paavo Koistinen Ordförande för Finlands Patientförbund rf. Vad sedan efter valet? Riksdagsvalet har hållits och en ny riksdag är vald. När denna text skrivs har regeringen ännu inte bildats. Regeringsförhandlingarna är på gång och en ny bas för regeringen sökes. Vitsordet för den föregående regeringen, sedd ur hälsovårdsaspekt, är direkt undermåligt, hur man än försöker förklara saken. Någon reform fick man inte till stånd fastän parlamentarikerna talade om ämnet under hela riksdagsperioden, och var t o m eniga om behovet av en reform Slutet förseglades av grundlagsutskottet först på kalksträcket, fastän problemen ur grundlagens synvinkel hade varit kända sedan länge. Vi medborgare och patienter väntade att vårdreformen skulle ha blivit slutförd och att man skulle ha kunnat garantera tryggandet av kvalitativa social- och hälsovårdstjänster för alla medborgare i hela landet. Målsättningen var ju att stärka basservicen genom att förena hela social- och hälsovården till en enhetlig helhet. Utan att dess mera ta politisk ställning till situationen kan man påstå att resultatet av valet berättar om medborgarnas missnöje med och frustration över hur regeringen fungerade eller lät bli att fungera. Det känns på något sätt frustrerande att ur patientsynvinkel se hur sakerna sedan ändå gick. Jag blev hörd som Patientförbundets representant vid ett tillfälle som Social- och hälsovårdsminsteriet ordnade för utlåtande om vårdreformen och för att föra fram de åsikter som vi vanliga medborgare och patienter ansåg vara viktiga i den kommande vårdreformen. Var allt detta alldeles onödigt? 4 När vårdreformen hade fått till stånd politisk koncensus och alla partier hade godkänt den i sina förhandlingar presenterades den i offentligheten och man var säker på att den verkligen skulle bli av. Så trodde även jag. Säkert såhär när jag tänker på det i efterskott därför att jag ville tro så. Jag ville som många andra tro, att regeringen och de politiska besluten förenat med goda förberedelser och samarbete med patientföreningar skulle leda till ett gott slutresultat. Media, TV, radio och tidningarna frågade om vår åsikt i frågan. Jag uttryckte min åsikt i dessa intervjuer. Jag visade t o m litet belåtenhet med förslaget, nu skulle det finns möjlighet att trygga bashälsovårdens förutsättningar för bättre vård och mera jämlika möjligheter att komma till läkare och hälsocentral över hela landet. Tyvärr måste vi nu konstatera, att ojämlikheten fortsätter och ökar och någonting bättre syns inte inom räckhåll i en nära framtid. Fortsättningsvis köar vi i veckor för att komma till läkaren på hälsocentraler på många orter. Åldringsvården är misskött. Minnessjuka åldringar får inte begravas i sina hem, men det har rent av blivit landets kutym. Eftersmaken av föregående regerings vårdreformsaktiviteter är den, att förberedelserna inte var noggrant utförda, samarbetsvilja fanns inte i verkligheten och hörandet patientorganisationerna hade sist och slutligen endast kosmetisk betydelse. Eller vilken annan slutsats kan man dra då man i denna så viktiga och betydelsefulla sak, inte åstadkom någon som helst lösning?

5 Vi har fört fram Finlands Patientförbunds åsikt till olika forum om betydelsen av uppföljning av kvaliteten och utvärdering i hälsovården. Det tycks dock vara så att kvalitetsutvärderingen är svårast just i hälsovården. I Skattebetalarnas tidning, Taloustaito 3/2015, fanns en intressant artikel i vilken konstateras: I hälsovården är producenternas, brukarnas och betalarnas roll inte lika tydliga som i allmänhet och merparten av hälsovården i Finland finansieras med skattemedel. Är månne också företagarnas vinstmålsättning ett större samhälleligt problem i hälsovården än inom andra sektorer. Professorn i hälsoekonomi Hannu Valtosta hade intervjuats om detta tema i artikeln. Han behandlade saken från olika perspektiv. I interjuvn framkom en mycket intressant synvinkel: Någon slags reglering av marknaden behövs också därför att igenkännandet av kvaliteten inom hälsovården är mycket svårt. Faran är att kvaliteten lider utan att någon hinner märka det eller den som finanserar servicen hinner kontrollera det. På marknaden sysns priset, men kvaliteten kan komma i dagen först efter flera år. I en sådan situation är det lättare att tävla med kvaliteten i stället för med priset. Till sist kan man fråga sig, vem är det som i den stora helheten övervakar och vaktar patientens rättigheter? Patienterna har ofta ställt samma fråga och den har nu förts fram också i olika medier. Man kan fråga vem ens nöjaktigt kan övervaka patientens rättigheter? Utan övergripande och nationellt kvalitetsuppföljningssystem är man på lika svag grund som om man skulle klarlägga ett företags situation utan att ha en heltäckande bokföring. Vi i Finlands Patientförbund gör detta arbete enligt våra resurser, fastän vi beklagar att resurserna inte räcker till för bevakning av den enskilda patientens rättigheter. I varje fall gör vi vårt bästa och tillsammans för vi sakerna framåt. Egentligen har ett patientförbund inte ens några andra alternativ. 5

6 Suomen lehti Potilasvakuutuksen uudistamista selvittävä työryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö on tekemällään päätöksellä asettanut työryhmän, jonka tehtävä on uudistaa potilasvahinkolaki. Toimikausi, Tausta 6 Potilasvahinkolaki (585/1986) tuli voimaan Potilasvakuutus on lakisääteinen vakuutus, joka on oltava kaikilla terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittavilla. Lakiin tehtiin vuonna 1998 laajahko potilasvahinkojen korvaamisen edellytyksiä muuttanut uudistus. Lakia ei ole kuitenkaan systemaattisesti uudistettu, ja se onkin eri tyisesti vakuuttamista koskevien säännösten osalta monilta osin vanhentunut ja puutteellinen. Muun muassa vakuuttamisvelvollisuuden laajuutta ei ole kaikilta osin mitta van täsmällisesti määritelty. Myös potilasvahinkolain soveltamisalan osalta on esitetty muutostarpeita. Näitä ovat potilasvahinkolain laajentaminen koskemaan potilaaseen kiinteästi liitettäviä laitteita ja potilasvahinkolain soveltaminen ulkomailla annettuun hoitoon. Potilasvakuutuksen korvausvastuun määrä on noussut viime vuosina huomattavasti, erityisesti vuoden 2014 aikana, mikä on vaikuttanut sairaanhoitopiirien talouteen. Korvausmäärän nousu on aiheutunut muun muassa kuntien vammaispalvelulakiin pe rustuvien takautumisvaateiden lisääntymisestä sekä ansionmenetyskorvauksiin liittyvistä korotustarpeista. Jakojärjestelmällä, jolla tarkoitetaan ennakolta vaikeasti arvioitavien korvausten rahoittamista yleisestä vakuutusperiaatteesta poiketen sitä mukaan, kun kustannuksia syntyy, voidaan jonkin verran vaimentaa korvausvastuun heilahtelua. Potilasvakuutuksen jakojärjestelmä ei kuitenkaan kaikilta osin sisällöllisesti vastaa aiemmin muihin lakisääteisiin vahinkovakuutuksiin tehtyjä muutoksia. Potilasvakuutus eroaa muista lakisääteisistä vahinkovakuutuksista myös siten, ettei siitä maksettavien sairaanhoitokustannusten rahoitukseen sovelleta täyskustannusvastaavuusperiaatetta. Potilasvakuutuskeskuksen asema potilasvakuutuksen toimeenpanossa on keskeinen. Potilasvakuutuskeskus maksaa keskitetysti potilasvahinkolakiin perustuvat korvaukset. Se myös käytännössä hallinnoi vakuutusyhtiöiden yhdessä julkisen terveyden huollon vakuutuksenottajille antamaa rinnakkaisvakuutusta. Lakia uudistettaessa onkin kiinnitettävä huomioita rakenteisiin, jotka voivat tarpeettomasti rajoittaa kilpailua potilasvakuutusmarkkinoilla. Tavoitteet Työryhmän tavoitteena on uudistaa potilasvakuutusta koskeva lainsäädäntö ottaen huomioon lainsäädännön soveltamisessa havaitut puutteet sekä arvioida muutoinkin lain muutostarpeita lukuun ottamatta eläkeneuvotteluryhmän vuoden 2017 eläkeuudis tukseen sisältyviä asioita. Tehtävä ja työn organisointi Työryhmän tehtävänä on uudistaa potilasvahinkolaki ja laatia lainmuutosehdotus hallituksen esityksen muotoon. Työryhmä voi tarvittaessa valmistella muusta uudistuksesta erillisenä ja työryhmän toimikautta nopeammin potilasvakuutuksen jakojärjestelmään liittyvät lainmuutostarpeet sekä laatia niistä erillisen hallituksen esitysluonnoksen. Työryhmä voi kuulla asiantuntijoita ja teettää selvityksiä. Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja Hannu Ijäs, johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö Jäsenet Pirjo Kainulainen, hallitusneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö, sosiaali- ja terveyspalveluosasto Päivi Koivuranta-Vaara, hallintoylilääkäri, Suomen Kuntaliitto ry Ilkka Kauppinen, hallintojohtaja HUS, sairaanhoitopiirit Lea Mäntyniemi, johtaja, Finanssialan keskusliitto Asko Nio, johtaja, Potilasvakuutuskeskus Hannele Pöyry, lakimies, Suomen Lääkäriliitto ry Ismo Partanen, toiminnanjohtaja, Lääkäripalveluyritykset ry Paavo Koistinen, puheenjohtaja, Suomen Potilasliitto ry Pysyvat asiantuntijat Juhani Kaivola, puheenjohtaja, potilasvahinkolautakunta Simo Sarvamaa, aktuaarijohtaja, Potilasvakuutuskeskus Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö, sosiaalija terveyspalveluosasto Pertti Pulkkinen, ylimatemaatikko, sosiaali- ja terveysministeriö, vakuutusosasto Sihteerit Petri Ahonen, hallitussihteeri, sosiaalija terveysministeriö, vakuutusosasto Anna Kivimäki, ylitarkastaja, sosiaalija terveysministeriö, vakuutusosasto Lisätietoja: Ylitarkastaja Anna Kivimäki, puh , s-posti, Hallitussihteeri Petri Ahonen, puh , s-posti,

7 Asiakasturvallisuus sosiaalihuollon palveluissa Asiakasturvallisuus on tärkeä osa sosiaali- ja terveydenhuollon laatua ja myös keskeinen kehittämisen ja seurannan kohde sosiaalihuollon toimintayksiköiden omavalvonnassa. Käsitteenä asiakasturvallisuus on laaja ja toisaalta vielä jäsentymätön kokonaisuus, joka kattaa asiakkaan sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen ulottuvuuden. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä valmistellaan Potilasja asiakasturvallisuuden toimintaohjelmaa vuosille Ohjelman visiona on, että potilas- ja asiakasturvallisuus on ohjelmakauden päättyessä toiminnan rakenteissa ja näkyy käytännön toiminnassa. Ohjelma valmistuu tämän kevään aikana. Sosiaalihuollon palveluissa asiakasturvallisuudesta on huolehdittu jo pitkään turvapuhelimilla ja niiden käyttö on laajentunut teknologian kehityksen johdosta erilaisiin automaattisiin kulunvalvonta kutsu-, seuranta- ja hälytysjärjestelmiin. Suurin turvapuhelinpalvelujen käyttäjäryhmä on yksityiskodeissa asuvat ikääntyneet. Turvapalvelujen varaan rakennettu kotona asuminen edellyttää, että palvelu toimii luotettavasti niin, että henkilö saa apua silloin, kun hän sitä tarvitsee. Turvapalvelun luotettavuusvaatimus koskee kaikkia siihen kuuluvia elementtejä, kuten turvalaitteita (radio- ja telepäätelaitteita), hälytyksen vastaanottoa ja sen johdosta annettavaa apua. Turvapuhelinpalvelua ei ole aina katsottu sosiaalihuollon palveluksi, vaikka kunnat ovat järjestäneet palvelun osana kotipalvelua. Turvapuhelinpalvelun ja puhelinlaitteiden valvonta on jakautunut eri viranomaisille. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on yhteistyössä Valviran kanssa laatinut muistion, jossa valvontaa koskevaa vastuunjakoa on selkiytetty. Palvelua valvotaan sosiaalihuollon palveluna ja valvontaviranomaisia ovat kunnan sosiaalihuollon valvonnasta vastaavan toimielimen lisäksi aluehallintovirastot ja Valvira. Laitteiden valvonta kuuluu kaikissa tilanteissa viestintävirastolle myös silloin, kun kunta järjestää palvelun sosiaalihuollon palveluna tai yksityinen henkilö sopii hälytyksen vastaanottamisen ja seuraamisen omasta lähipiiristään. Omavalvonnassa toimintayksikköjen on nimettävä vastuuhenkilö, joka huolehtii asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turvalaitteiden turvallisuudesta ja toimintavarmuudesta. Tärkeä osa kotona selviytymisen tukemista on saada asiakkaan käyttöön hänelle sopivat apuvälineet, joista monet luokitellaan terveydenhuollon laitteisiin ja tarvikkeisiin. Niiden valvontaa säännellään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010). Lain piiriin kuuluvat sosiaalihuollon asiakkaan kotiin annetut laitteet, muun muassa pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt sekä muut hoitokäytössä olevat laitteet ja tarvikkeet. Laitteiden toimivuudesta ja laadusta vastaavat toiminnanharjoittajat, joita ovat henkilöt tai yritykset, jotka vastaavat esimerkiksi laitteiden vuokrauksesta ja jakelusta tai laitteiden ammattimaisesta asennuksesta ja huollosta. Valvira on antanut määräykset valmistajan ja ammattimaisen käyttäjän ilmoitusvelvollisuudesta havaitsemistaan laitteiden aiheuttamasta vaaratilanteesta. Vaaratilanneilmoitukset tehdään Valviran verkkosivuilla olevilla lomakkeilla. Lisätietoa asiakasturvallisuudesta. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TU- KES) ja Valviran muistio turvapuhelinpalvelujen valvonnasta Teksti: Riitta Husso, lakimies, Valvira Terveyskeskuspotilaiden tyytyväisyys ja kokemus hoidon saatavuudesta ja jatkuvuudesta vähentyneet Potilaiden tyytyväisyys terveyskeskusten palveluihin on merkittävästi vähentynyt viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana. Potilaat kokevat myös, että hoidon saatavuus ja jatkuvuus ovat vähentyneet. Tämä on tapahtunut terveydenhuollon uudistamiseksi tehdyistä ponnisteluista huolimatta. Asia ilmenee Tampereen yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jossa on seurattu terveyskeskuspotilaiden mielipiteitä vuosina Tämä tieto on tärkeää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon integraatiota ja asiakaslähtöisiä lähipalveluita suunniteltaessa. Tutkimuksen aineisto kerättiin Etelä- Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueen terveyskeskuksissa sairauden takia hoitajan tai lääkärin vastaanotolla käyneiltä potilailta. Kysely tehtiin määrävuosin viikolla 39. Tutkimukseen osallistui potilasta, joka oli 43 % kaikista vastaanotolla tutkimusajankohtana käyneistä. Kysely perustui eurooppalaiseen kyselykaavakkeeseen, jota muokattiin 7

8 Suomen lehti Suomen olosuhteisiin sopivaksi (1). Tyytyväisyyttä tiedusteltiin mielipiteellä: Palvelu terveysasemalla oli niin hyvää, että voin kehua sitä perheelleni tai ystävilleni. Hoidon saatavuutta tiedusteltiin kysymyksellä: Kuinka helposti saitte puhelinyhteyden terveysasemalle?. Hoidon jatkuvuutta tutkittiin kysymyksellä: Tapaatteko terveysasemalla asioidessanne yleensä saman lääkärin?. Hoidon jatkuvuus on perusedellytys hyvälle hoidolle ja toimiville hoitoketjuille. Eniten palveluja tarvitsevat ja niitä käyttävät potilaat hyötyvät eniten hoidon jatkuvuudesta. Tutkimuksessa hoidon jatkuvuuteen myönteisimmin vaikuttava tekijä oli potilaalle aiemmin nimetty omalääkäri. Tutkimustulokset on julkaistu alan kansainvälisesti arvostetuissa tieteellisissä lehdissä (2, 3). Lisätietoja: Ylilääkäri Risto Raivio, , Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Perusterveydenhuollon yksikkö, Lahti LKT, professori emeritus Kari Mattila, , fi Lääketieteen yksikkö, Tampereen yliopisto Julkaisut, joihin tekstissä viitataan: 1. Raivio R, Jääskeläinen J, Holmberg- Marttila D, Mattila K. Potilastyytyväisyyden mittaaminen perusterveydenhuollossa. Yhteistyöllä luotettavaa tietoa ja vertaisarviointia. Suom Lääkärilehti 2008;33: Raivio R., Jääskeläinen J, Holmberg- Marttila D, Mattila KJ. Decreasing trends in patient satisfaction, accessibility and continuity of care in Finnish primary health care - a 14-year follow-up questionnaire study. BMC Fam Pract. 2014; 15;15(1): Raivio R., Holmberg-Marttila D, Mattila KJ. Patients assessments of the continuity of primary care in Finland: a 15-year follow-up. Br J Gen Pract. 2014;64(627):e SUOMEN POTILASLIITON jäsenetu SUOMEN POTILASLIITON jäsenetu 2014 Tallink Silja ja Club One tarjoavat Sinulle mahdollisuuden liittyä Club One -jäseneksi veloituksetta, suoraan kanta-asiakasohjelmamme keskimmäiselle Silver-tasolle. Silver-tason etuihin kuuluu mm. jopa 20 % perusalennus tietyistä normaalihintaisista tuotteistamme. Lisätiedot Tallink Silja ohjelmasta ja Club One ja kaikista tarjoavat kanta-asiakkuuden Sinulle mahdollisuuden eduista liittyä osoitteessa Club One -jäseneksi veloituksetta, suoraan kanta-asiakasohjelmamme keskimmäiselle Silver-tasolle. Silver-tason etuihin kuuluu mm. jopa 20 % perusalennus tietyistä normaalihintaisista tuotteistamme. Liity nyt Club One -asiakkaaksi osoitteessa /erikoisliittyminen Lisätiedot ohjelmasta ja kaikista kanta-asiakkuuden eduista osoitteessa Liittyminen tapahtuu oman liittosi sopimusetunumerolla. Mikäli olet jo Club One -jäsen, nykyinen kantaasiakasnumerosi nyt Club One pysyy -asiakkaaksi voimassa. Jos osoitteessa olet Bronze-tason /erikoisliittyminen asiakas, siirrämme sinut Silver-tasolle. Ilmoitathan Liity kuitenkin Club One -kanta-asiakasnumerosi, maininnan jäsenyydestäsi ja sopimusetunumeron Liittyminen sähköpostitse tapahtuu osoitteeseen oman liittosi sopimusetunumerolla. Mikäli näin olet rekisteröimme jo Club One -jäsen, Sinut nykyinen kantaasiakasnumerosi sopimusetuasiakkaaksi pysyy voimassa. ja postitamme Jos olet tarvittaessa Bronze-tason Silver-tason asiakas, kortin. siirrämme Huomioithan, sinut Silver-tasolle. että etu on Ilmoitathan kuitenkin henkilökohtainen Club One ja -kanta-asiakasnumerosi, kertaluonteinen. Silver-taso maininnan on voimassa jäsenyydestäsi 12 kk, lisätietoa ja sopimusetunumeron tasomääritelmistä sähköpostitse osoitteeseen näin rekisteröimme Sinut sopimusetuasiakkaaksi ja postitamme tarvittaessa Silver-tason kortin. Huomioithan, että etu on Käytä henkilökohtainen liittyessäsi liittosi ja kertaluonteinen. sopimusetunumeroa: Silver-taso 4984 on voimassa 12 kk, lisätietoa tasomääritelmistä Tallink Matkojen Silja hintatiedot Line Club ja One varaukset: Suomen Puh. Potilasliiton jäsenedut 68, v koskevat myös Potilasliiton jäsenyhdistysten Käytä jäseniä. ma-pe liittyessäsi 8-21, la 9-18, liittosi su sopimusetunumeroa: 10-18(1,74 /vastattu 4984 puhelu + aina pvm/mpm). Matkojen hintatiedot ja varaukset: Puh , ma-pe 8-21, la 9-18, su 10-18(1,74 /vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Oikeudet muutoksiin pidätetään. Oikeudet muutoksiin pidätetään. 8

9 On etusi mukaista tehdä edunvalvontavaltuutus Marraskuussa 2007 tuli voimaan laki edunvalvontavaltuutuksesta. Lain tarkoitus on selkeyttää tilannetta, jossa henkilön oma kyky suoriutua omien asioidensa hoitamisesta on heikentynyt ja jossa tarvitaan toisen ihmisen apua. Moni meistä pohtii ikääntymiseen ja mahdolliseen vammautumiseen liittyviä kysymyksiä. niiden ytimessä on kysymys siitä, kuka asioita hoitaa, jos ei siihen itse pysty. Siksi edunvalvontavaltuutus on viisasta tehdä hyvissä ajoin ja harkintaa käyttäen. Idea on sama kuin testamenttia tai hoitotahtoa laadittaessa. Niitäkään ei enää kukaan kirjoita koomassa ollessaan tai haudasta käsin. Google-haulla edunvalvontavaltuutuksesta löytyy perustietoa, samoin osoitteesta sekä maistraateista kysymällä. Edunvalvontavaltuutus tehdään aina kirjallisesti ja se pitää olla kahden esteettömän todistajan varmentama. Asiakirjassa nimetään edunvalvojaksi suostunut henkilö sekä luetellaan kaikki ne asiat, joita hänellä on oikeus hoitaa ja huolehtia. Tällöin yleisimmin tulevat kyseeseen erilaiset omaisuuden hoitoon ja rahaasioihin liittyvät asiat, mutta myös henkilökohtaiseen elämään liittyvä asioiminen. Joissakin tapauksissa innokas musiikin harrastaja on erikseen maininnut, että etua valvomaan valtuutettu huolehtii vuotuisista matkoista ja majoituksista Savonlinnan oopperajuhlille tai viikottaisiin konsertteihin. Kaiken kaikkiaan edunvalvontavaltuutukseen kannattaa huolellisesti nimetä sellaisia asioita, joita pitää itselleen tärkeänä kunnon ja toimintakyvyn heikentyessäkin, mutta joita edelleen haluaa elää ja kokea. On huomattava, että valtuutettu ei saa käyttää päämiehensä varoja muutoin kuin valtakirjan kertomalla tavalla ja muihin tarkoituksiin kuin erikseen mainitaan. Itse edunvalvontavaltuutuksen tekemisessä saattaa olla viisautta käyttää juristin apua. On myös tärkeää hyvissä ajoin kertoa asiasta sukulaisille ja ystäväpiirille, jotta kaikki myös tietävät, että kysymyksessä on asianomaisen oma ja selkeä tahto ja valtuutus. Sekin kannattaa huomioida, että valtuutettu ei olisi ihan omaa ikäluokkaa. Jos siis reippaasti yli 80-vuotiaat valtuuttavat toinen toisiaan, niin saattaa huonolla tuurilla käydä niin, että sitten, kun edunvalvojaa tarvittaisiin, hän tarvitsisi sellaista itsekin. Elämän kaareen liittyvät realiteetit ja todennäköisyydet kannattaa ottaa huomioon. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan sitten, kun toimintakyky valtuutuksen antajalta menee. Niinpä ei ole sitä huolta, että allekirjoitettuaan valtakirjan jollakin tavoin menettäisi oman toimivaltansa. Valtakirja on tietysti syytä antaa valtuutetulle tai lakimiehelle säilytettäväksi, jotta se on tarpeen vaatiessa saatavissa. Jos se sitten joudutaan ottamaan käytäntöön, pyydetään maistraattia vahvistamaan asiakirja. Tällöin esitetään alkuperäinen valtuutus sekä lääkärintodistus, jossa selvitetään päämiehen terveydentila. Lääkäri siis vahvistaa sen, että toimintakyky on mennyt ja valtakirjaa voidaan alkaa soveltamaan. Siis vahvistetaan se tilanne, mitä varten valtuutus on alun perin tehtykin. Edunvalvontavaltuutuksen astuessa voimaan antaa valtuutettu edunvalvoja maistraatille selvityksen niistä taloudellisista asioista, joiuta hänet on valtuutettu hoitamaan. Tällöin annetaan mm. luettelo päämiehen varoista ja omaisuudesta. Maistraatti voi myöhemmin pyytää lisäselvityksiä. Näin viranomainen valvoo vielä erikseen, että väärinkäytöksiä ei sattuisi. Itse edunvalvontavaltuutuksessa voidaan erikseen sopia, että valtuutukseen sovelletaan holhoustoimintalain säädöksiä. Niihin kuuluu esimerkiksi säännöllinen selvitys varojen käytöstä. Tällainen maininta saattaa olla viisasta tehdä esimerkiksi silloin, kun valtuutettu on sisarusparveen kuuluva henkilö. Jos esimerkiksi iäkkään vanhemman edunvalvojana toimii yksi perheen lapsista tai lapsenlapsista, on mahdollisten riitaisuuksien välttämiseksi hyödyllistä, että edunvalvoja tekisi vuotuisen selvityksen maistraatille varojen hoidosta. Kun sitten aikanaan tehdään pesänselvitystä, voidaan katsoa asioita hoidetun huolellisuudella ja viranomaisvalvonnassa. Oikeus.fi-sivustolla kiteytetään edunvalvontavaltakirjassa mainittavat asiat seuraavasti: Kirjataan 1) Valtuuttamistarkoitus, 2) Asiat, joita valtuutetulla on oikeus hoitaa, 3) Valtuuttaja sekä valtuutettu ja 4) Maininta siitä, missä tilanteessa valtuutus astuu voimaan. Näitä voivat olla vaikkapa sairastuminen, henkinen häiriintyminen, heikentynyt terveydentila tai muu vastaava syy, jonka vuoksi on itse kykenemätön hoitamaan asioitaan. Edunvalvontavaltuutuksen saanut henkilö voi huolehtia jos se mainitaan mm. hoitotahdon noudattamisesta tai muistakin sairaanhoitoon ja terveyden vaalimiseen liittyvistä seikoista. Avainasia kaikessa valtakirjan antamisasioissa on kuitenkin avoimuus ja selkeys. Näin esimerkiksi perheen ja sukulaisten kesken ei synny turhia jännitteitä tai epävarmuutta siitä, kuka ja millä perusteella asioita hoitaa. Täytyy edelleen todeta, että kansalainen ei toki yksinäisenäkään jää vaille edunvalvontaa sairastuessaan tai menettäessään toimintakykynsä. Silloin hänelle määrätään kaupungin tai kunnan edunvalvoja. Kokemuksesta tosin tiedetään, että esimerkiksi Helsingin kokoisessa kaupungissa yhdellä virkaedunvalvojalla saattaa olla asiakkaanaan henkilöä. Se ei mahdollista muuta kuin välttämättömimpien rutiiniasioiden hoitamista. Siksi oma edunvalvontavaltuutus on todennäköisesti hyödyllinen toimenpide. Teksti: Jaakko Ojanne 9

10 Suomen lehti Jännittäjät jättävät tulematta verenluovutukseen Ilkka Vuorikuru Exitus ry:n varapuheenjohtaja Jos verenluovutus jännittää, luovuttamaan lähteminen vauhdittuu kun kertoo 5-vuotiaalle lapselle, miten tärkeää verenluovutus on. Me aikuiset sen tiedämme: verta tarvitaan koko ajan ja Veripalvelun tietojen mukaan noin 1000 luovutusta päivässä riittää turvaamaan veren tarpeen. Etkö sinä halua auttaa ihmisiä?, lapsi kysyy verenpysäyttävän loogisesti ja niin sitä sitten kehitetään lehtijutun aihe. Toimitussihteeri pitää huolen siitä, että verta sitten tosiaan luovutetaan. Aikuinen ihminen ei verenluovutukseen kehottavilta kampanjoilta ole Suomessa voinut välttyä. Verenluovutuksen tärkeys on selviö mutta päätös luovuttajaksi ryhtymiseen saattaa joskus kypsyä jopa vuosia. Yllättävän usein luovutushaave jää toteutumatta jännittämisen takia. Kävisin luovuttamassa, jos vain joskus ehtisin, lausahdus saattaa kätkeä piilojännittäjän. Jännittäminen on pelon lievempi muoto. Jännittämisen kohde usein kiehtoo jännittäjää mutta vaakakuppi pysyy tipan verran kieltäytymisen puolella. Voikin olla, että esimerkiksi kaverin esimerkki innostaa luovuttamaan. - Silloin tällöin joku tulee luovuttamaan verta täytettyään 18-vuotta, hie- 10 man niin kuin aikuistumisriittinä, Veripalvelun Eeva Roilas kertoo. On vaikea arvioida kuin yleistä luovutuksen jännittäminen on mutta nopea kyselykierros kaveripiirissä kertoo ainakin sen, että kukaan ei erityisen miellyttävänä ajatusta pidä. Saattaa siis olla, että suuri joukko mahdollisia verenluovuttajia jättää leikin kesken koska se ei ole pakollista ja koska se tuntuu hieman vastenmieliseltä. Verenluovutus jännittää monia - Jännittäminen on todella yleistä ja meiltä kysellään hyvin paljon tähän liittyen, Eeva Roilas kertoo. Olen hieman yllättynyt. Ilmeisesti velvollisuudentunne tai sisäinen halu auttaa lähimmäistä ajaa jännittäjiäkin luovutukseen. Suomessa toimii yhdeksän Veripalvelun toimipistettä. Näiden lisäksi tarjolla on lukuisia vaihtuvia luovutuspaikkoja. Veripalvelu vaikuttaa luoneen verenluovutuksesta tuotteen, sillä verenluovutuspisteet toimivat kaikkialla samalla tavalla ja asiakkaan kokemus on selvästi huomioitu suunnittelussa. Veripalvelun verkkosivut tarjoavat kaiken mahdollisen tiedon verenluovutuksesta mutta jos nettiä ei huvita selata, paikan päälle meneminen on sekin mietitty luovuttajan kannalta mahdollisimman sulavaksi. Eeva Roilas myöntääkin, että asiakastyytyväisyyttä seurataan koko ajan ja palveluun panostetaan. Verenluovutus Helsingin ydinkeskustassa Sanomataloon paikalle saapuja kohtaa ensimmäisenä vastaanottopisteen, joka ei kuitenkaan ole liian tunkeilevasti välittömästi oven edessä. Tiskille ilmoittaudutaan ja sen jälkeen saa täytettäväksi perustietolomakkeen. Otan paperin ja täyttelen rauhassa. - On tärkeä olla rehellinen. Esimerkiksi vauvoille saatetaan ensimmäinen veriannos antaa vielä kohdussa, joten omat sairaudet ja lääkitykset on kerrottava, Roilas korostaa. Kaikki veri tietysti tarkistetaan huolellisesti ennen käyttöä mutta aukoton järjestelmä edellyttää aina kaikkien osapuolien panosta. Huolimatta siitä, että punainen väri ja sana veri loistaa kaikkialla, ei luovutuspaikka sinänsä ole niin jännittävä kuin jotkut ehkä luulevat. Saan kuulla, että minulle on varattu luovutusaika mutta jonoakaan ei näytä olevan. Kun perustiedot on täytetty seuraa vielä hoitajan haastattelu ja hemoglobiinin mittaus. Kävi ilmi, että myös viikonloppuna otettu särkylääke olisi pitänyt merkitä esitietoihin. Se ei estä luovutusta vaan huomioidaan verta käsiteltäessä. Osa jännittäjistä kertoo jo alkuhaastattelussa että jännittää. Tämä tieto otetaan vakavasti ja tarvittaessa hoitaja voi istua luovuttajan vieressä koko toimenpiteen. Leikin voi keskeyttää koska tahansa, jos siltä tuntuu. Hyväntuulista asiakaspalvelua Kun hemoglobiinit on mitattu ja paperit tarkistettu, on aika siirtyä varsinaiseen luovutustilaan. Se löytyy pienen sermin takaa. Huomaan nyt, että kaikki ovat hyväntuulisia. Parisenkymmentä punaista sänkyä on aseteltu valvomoa muistuttavan pyöreän tiskin molemmin puolin. Käy selälleen siihen. Kumpiko käsi otetaan. Hyvin on suonet näkyvissä. Ei kannata katsoa. Piikki on kuulemma suurempi kuin näytettä otettaessa. Vieressä retkottava toimitussihteeri kuiskaa, että hän katsoi

11 vasta 15. kerran kohdalla vaikkei sinänsä jännitä koko asiaa. Noniin, hoitaja sanoo ja antaa käteen rauhallisesti puristeltavaksi sideharsorullan. Sormet hikoilevat, pumppaan tasaisesti mutta kipua ei tunnu. Ainut hieman outo kokemus on se kun verenluovutusletku koskee käteeni ja tunnen veren lämmön sen läpi. No, olen ainakin elossa, mietin ja syvennyn juttelemaan niitä näitä toimitussihteerin kanssa. Verenluovutus kestää enintään 12 minuuttia mutta minun hermopaineella puolen litran pussi on täynnä seitsemässä minuutissa. Älä nouse, hoitaja kehottaa ja minun on maattava paikoillani vielä noin 10 minuuttia. Hoitaja purkaa laitteiston kädestäni ja sitoo puristelemani harsorullan pistokohtaan. Toimitussihteeri on jo jalkeilla ja tuo minulle mehua. Televisiossa näyttäisi pyörivän jokin saippuasarja ja huomaan, että herpaannun välillä sen seuraamisesta. Odotan ruumiin reaktiota mutta mitään ei tapahdu. Ei heikota, ei tee pahaa. Aika kuluu hitaasti, mutta lopulta uskallan nousta. Olo on hieman kuin elämän ensimmäinen punaviinilasillinen, mietin ja odotan kolahtaako. Ei edelleenkään tunnu missään, joten rohkenen nousta jaloilleni. Toimitussihteeri huolehtii, etten seiso pitkään vaan kävelen hänen kanssaan kahvion puolelle syömään. Et saa urheilla tänään, hoitaja muistuttaa eikä mieleeni olisi tullutkaan. Illalla huomaan, että päivän aikana käveleminen ja portaiden nouseminen on saanut minut hengästymään helposti. Tunne ei ole sinänsä epämukava, pelkästään kummallinen. Verenluovutuksesta ei Suomessa makseta mutta kaikille tarjotaan pientä purtavaa ja juotavaa. Haastattelun edetessä ahdan sisääni keksejä, kahvia ja kolmioleipiä ja mietin, että pitää tulla toistekin. Ensikertalainen saa hopeisen veripisara-pinssin. 10 kerran jälkeen vuorossa on kultainen pinssi, 50. kerta palkitaan kaulariipuksella tai rintamerkillä. Aivan sattumalta toimitussihteeri on hiljattain saanut 100. Luovutuskerran täyteen. Silloin SPR tarjoaa juhlapäivällisen. - Verenluovutuksessa ei voi tapahtua mitään hengenvaarallista, Eeva Roilas kertoo. Luovutus ei myöskään satu, sillä mikäli neulaa ei kerralla saada paikalleen, sitä ei ruveta väkisin survomaan toisin kuin verinäytettä annettaessa. Pistokammo on yleistä mutta Roilas kertoo monen hoitavan pelkoaan luovuttamalla verta. - Emme me rupea myöskään ottamaan verta, jos ihminen kyyneleet silmissä odottaa vuoroaan, Roilas lohduttaa. Haastattelun jälkeen ahmin vielä yhden kolmioleivän ja mietin ihmisiä, jotka sairautensa vuoksi joutuvat jatkuvasti pistettäväksi tai kokevat säännöllisesti rajua pahoinvointia. Heidän on pakko sopeutua ja tottua neuloihin ja hoitotoimenpiteisiin. On hyvä olla terve ja jännittäminen on terveyden merkki. Koen tehneeni oikein ja olen iloinen, että se on vieläpä tehty helpoksi. Lähtiessämme painan vihreää hymynaamaa ovelle sijoitetussa Happy- Or-Not-laitteessa. Seuraavalla viikolla soitan selvittääkseni veriryhmäni ja sen, sopiiko vereni käyttöön. Kaikki hyvin, kiitos paljon, verenne on B+. Seuraavaksi saan luovuttaa verta toukokuussa ja sovin jo toimitussihteerin kanssa uudesta käynnistä. Pistokammoa voi siedättää verenluovutuksessa Kuvaaja: Jyrki Komulainen / Lähde: Veripalvelu Yhdellä luovutuksella voi auttaa jopa kolmea eri potilasta, sillä luovutettu veri jaetaan osiin punasoluiksi, verihiutaleiksi ja plasmaksi. 11

12 Suomen lehti Veteraanien arvostus kasvaa Veteraanien arvostus lähenee 100:a prosenttia Taloustutkimuksen tutkimuksen mukaan 85 prosenttia suomalaisista kertoo arvostavansa erittäin paljon vuosien sodat kokenutta sukupolvea, niin veteraaneja kuin kotirintaman väkeä. Arvostus on edelleen kasvanut: viisi vuotta sitten tehdyssä vastaavassa kyselyssä luku oli 81 prosenttia. Kun mukaan lasketaan se 12 prosenttia, joka sanoo arvostavansa veteraaneja melko paljon, havaitaan, että vain kaksi prosenttia suomalaisista ei arvosta sotaveteraaneja kovin paljon. Arvostus nousee iän myötä Naiset arvostavat sotaveteraaneja ja muuta sodat kokenutta sukupolvea enemmän kuin miehet: naisista 90 prosenttia arvostaa heitä erittäin paljon, miehistä 80 prosenttia. Arvostus lisääntyy iän myötä. Nuorimmista alle 25-vuotiaista vastaajista 70 prosenttia arvostaa veteraanipolvea erittäin paljon, yli 35-vuotiailla lukema on 90 prosenttia. Nuorimmissa on hieman keskimääräistä enemmän (5 prosenttia) niitä, jotka eivät juuri arvosta veteraanipolvea. Vasemmistoliitossa arvostusta vähiten Puolueiden kannattajista veteraanipolven arvostus on suurimmillaan keskustassa (92 prosenttia arvostaa erittäin paljon) ja kokoomuksessa (90 prosenttia). Myös vihreiden kannattajista 88 prosenttia arvostaa sodat kokenutta veteraanisukupolvea erittäin paljon. Sdp:n luku on 87, perussuomalaisten 84 prosenttia ja vasemmistoliiton kannattajista yli puolet (59 prosenttia) arvostaa veteraanipolvea erittäin paljon. Ammattikorkeakoulun käyneet arvostavat eniten Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista jopa 94 prosenttia arvostaa veteraanipolvea erittäin paljon, ammattikoulun suorittaneista (87 prosenttia) ja yliopistotutkinnon suorittaneista (85 prosenttia). Ammattiryhmittäin eniten veteraaneja ja heidän sukupolveaan arvostavat johtavassa asemassa olevat (95 prosenttia arvostaa erittäin paljon) ja yrittäjät (92 prosenttia). Eläkeläisissä erittäin paljon arvostavien osuus on 86 prosenttia, työläisammateissa toimivat (87 prosenttia) sekä ylemmät ja alemmat toimihenkilöt ja maanviljelijät (87 prosenttia). Nuorissakin arvostus noussut Vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa alle 25-vuotiaista veteraaneja arvosti erittäin paljon 64 prosenttia, neljä vuotta myöhemmin luku oli jo heidänkin osaltaan kohonnut 70:een. Oletettavasti myös maailmanpolitiikan levoton tilanne muistuttavat kansalaisia siitä, että itsenäisyys ei ole nykymaailmassakaan mikään itsestäänselvyys, vaan usein kovan työn ja taistelun takana. Taloustutkimus Oy haastatteli vuoden 2014 kahdella viimeisellä viikolla puhelimitse yli tuhatta Suomessa asuvaa 15 vuotta täyttänyttä henkilöä. Otos oli laadittu niin, että se edustaa tilastollisesti kaikkia suomalaisia 2,5 prosenttiyksikön virhemarginaalilla. Kysymys kuului sanatarkasti näin: Miten paljon arvostatte vuosien sodat kokenutta sukupolvea, niin veteraaneja kuin kotirintaman väkeä? Vaihtoehdot olivat: Erittäin paljon, melko paljon, ei kovin paljon, ei lainkaan ja ei osaa sanoa. Suomen Sotaveteraaniliitto ry on Suomen sotiin osallistuneita miehiä ja naisia yhdistävä valtakunnallinen järjestö. Liitto valvoo ja parantaa sotiemme veteraanien yhteiskunnallisia etuja. Sotaveteraanit ovat kunniakansalaisiamme. He ovat puolustaneet maamme itsenäisyyttä ja vapautta. Sotaveteraanit, heidän puolisonsa ja leskensä haluavat elää mahdollisimman pitkään kotonaan. Sotaveteraanijärjestön tehtävänä on edistää toimia, joilla veteraanien itsenäistä kotona selviytymistä parannetaan. Lisätietoja: toiminnanjohtaja Markku Seppä, puh Lisätietoja tutkimuksesta: 12

13 OJANNE POHTII Nimet muuttuu vain ja niillä peitetään, ettei mikään muutu lain Olavi Virran ikivihreässä Konstantinopolissa lauletaan: Nimet muuttuu vain ja niillä peitetään, ettei mikään muutu lain, ihminen säilyy entisellään. Vaalien jälkeen sitä oikein toivoo, kun juuri takana olivat klassiset protestivaalit, joissa kansalaiset osoittivat tyytymättömyytensä edellisen hallituksen ja eduskunnan toimiin. Vallankumouksilla on kuitenkin maailmanhistoriassa voittopuolisesti saatu aikaan enemmän haittaa ja hävitystä kuin varsinaista hyötyä. Naapurissa on varsin tuore esimerkki. Suomen sote-uudistus odottaa vielä aikaa parempaa. Laadunseurantajärjestelmää ei tunnu ajavan kovinkaan laaja poliittinen rintama. Vanhuksista huolehtiminen on edelleen vähän niin ja näin, eikä talouden rakenteissakaan tunnu muutoksen tuulia liiemmälti puhaltelevan. Se on oikeastaan kaikkein ikävintä, koska huonolla taloudella ei yhteiskuntaa ole helppoa kehittää. Olisi tietysti epäoikeudenmukaista olettaa, että maailma muuttuu heti vaalien jälkeen. Odottavan aika vaan tahtoo olla pitkä. Edellinen paremman odottaminen kestikin neljä vuotta. Siksi tämä innokkuus. Sama odottaminen kun jatkuu oikeastaan koko ajan. Tässä odotellessa on voinut muutaman omaishoitajan voimatkin jo loppua, jokusen vanhuksen elonkipinä simahtaa ja ties vaikka jokunen potilaskin olisi jo saatettu haudan lepoon elon myrskyistä huilimaan. Jälkimmäisen dramatiikan perustelen sillä, että THL:n tutkimusten mukaan noin 700 kansalaista kuolee potilasvahinkoihin. Rahaakin paloi se 750 miljoonaa tai jopa miljardi euroa vuodessa. Toisaalta tämä ei voi olla kovin tärkeää, koska mediahan ei ole tästä suuremmin ääntä pitänyt tai asiasta poliittisia päättäjiä kovistellut. Sen sijaan tärkeät asiat kuten nakudeittiohjelman ihmissuhteet ja Salattujen elämien juonipaljastukset kyllä uutisoidaan huolellisesti. Taidan olla vähän vanhanaikainen toimittaja itse, kun ajattelen vielä suurenakin sensaationa ja skandaalina sitä, että Suomessa kuolee 700 potilasta vuodessa siis likimain kaksi päivää kohden sairaalassa saamiinsa vammoihin. Edellä kerrottu rahan törsäyskin ylittää nähdäkseni kirkkaasti sen, että eduskuntaan hankittiin taannoin uudet torkkupeitot kansanedustajien työhuoneisiin, missä edustajat sentään tunnollisesti luuhaavat pitkiäkin aikoja, joskus yötä myöten. Sopii siis nyt toivoa, että uudella eduskunnalla ja uudella hallituksella on enemmistönsä lisäksi riittävästi määrätietoisuutta tehdä kaikkea sellaista tarvittavaa, ehkä hankalaakin, päätöstyötä, jolla yhteiskunnan perustoiminnot saataisiin järjestykseen. Perustoiminnoksi lasken ensisijaisesti valtion kyvyn pitää kansalaisensa 1) Hengissä, 2) Terveenä ja 3) Turvassa. Pääasiassa tietysti näissä asioissa ollaan onnistuttu, joskin rapautumisen merkit ovat olleet pitkään nähtävissä. Niinpä meille on syntymässä eräänlainen venäläinen ruletti, jossa asiat joko menevät oikein mukavasti tai vaihtoehtoisesti kaikki menee täysin pieleen. Kukaan ei voi olla täysin vakuuttunut siitä, miten omalla kohdalla käy. Tässä suhteessa ei yksityistäminenkään ole mikään autuaaksi tekevä asia. kerron omasta kokemuksestani. Pari vuotta sitten olin sillä tavalla kipeä ja tuskainen, että päätin kaivaa kuvettani ja lähteä ihan taksikyydillä yksityiselle terveysasemalle apua saamaan. Oli kesäinen sunnuntai ja mainos lupasi nopeaa ja hyvää palvelua. Jos aloittaa siitä, mikä meni hyvin, niin apu oli hyvää ja sitä toki sai, mutta olin pyörtyä odotustilan käytävällä, kun pikainen apu venyi yli neljän tunnin. Tällä nimenomaisella yksityisellä asemalla kun oli pari lääkäriä tullut myös kipeäksi. Resursseja sielläkin kaivataan, kun ei kannata pitää välttämätöntä enempää kallispalkkaisia lääkäreitä päivystämässä ja odottamassa kipeitä potilaita, joita ei aina ja joka päivä tulekaan oven täydeltä. Päätän tämän siis olettamaan, että ainakin tämän valtiopäiväkauden päätteeksi asioille olisi tehty jotakin myönteistä. Muuten saan aloittaa olettaen että olen hengissä ja kirjoittamassa pakinan toisen ikivihreän säkeillä. Nimittäin Tauno Palon Ruusu on punaista purppuraa. Siinä kun lauletaan: Entä sitten, niin kuinka on nyt? Jo moni on sitä kysynyt. Ei hulluutta päästää saa jatkumaan. Meidän isämme isät ja isämme niin, ovat kaatuneet taistoihin mielettömiin. 13

14 Suomen lehti LUKIJOILTA JA POTILAILTA Äiti pien (Osa 2) Kirjoitin Potilas-lehdessä (1/2009) äitini pyynnöstä hänen tarinansa lääkeriippuvuudesta, artikkelin voi lukea netistä halutessaan. Nyt tarinalle on aiheellista kirjoittaa jatko-osa, sillä äitini kuoli joulukuussa Tuolloin, v vieroitin äitiä usean viikon ajan Temesta lääkkeestä. Tähän päädyttiin Geriatrin vastaanotolla Helsingissä, jossa äidillä todettiin myös alkava Alzheimer. Äiti vietti 4 päivää yksityisessä hoitolaitoksessa, jossa häntä tutki myös psykiatri kuin verisuonikirurgikin. Näinä päivinä äiti voi erinomaisesti ilman mitään oireita ja todettiin että äiti voi asua kotona vielä monta vuotta tuetusti. Saattelin siis äidin kotimatkalle, äiti asui toisessa kaupungissa. Neuvoin miten hänen tulisi toimia saadakseen kotiin apua ja tarvittaessa päästä laitoshoitoon kuin myös oikeudelliset asiat. Äidille jäi lääkitykseksi masennuslääke, verenpainelääke, kilpirauhasen vajaatoimintaan lääke, verenkiertolääke, kolesterolilääke ja pieni määrä Oksamiinia yöksi. Oksaminia oli käytetty Temestan vieroituksen 14 aikana. Tarkoitus oli siis siirtyä miedompaan ja lopuksi päästä eroon pikkuhiljaa myös Oksaminista! Kuitenkin jo kotimatkalla yksin kotiin meno oli alkanut pelottaa ja hän päätyi sukulaisiin yöksi. Alkoi myös lääkärissä käynnit ja lääkitys voimistui. Oxamin korvattiin Rivatrililla. Seuraavaksi määrättiin jo unilääkettä. Pian äiti siirtyi kokonaan sukulaisten luokse asumaan jotka asuivat samalla paikkakunnalla. Tähän vaikutti ilmeisesti se että äiti oli yrittänyt kävellä järveen itsetuhoajatuksin mutta joku ulkopuolinen oli hänet sieltä taluttanut pois. Äiti oli kyllä käytetty lääkärissä mutta oli sovittu ettei siitä kerrota muille. Näin jälkikäteen ajatellen olisi äidin paikka ollut psykiatrisella osastolla! Äiti oli myös raapinut kielensä rikki jollain terävällä esineellä, sitä kovasti ihmeteltiin. Äidillä oli välillä hyviäkin päiviä ja hän pääsi matkustamaan sukulaisten kanssa. Kävin äitiä jonkun kerran katsomassa, mutta muistin heikennyttyä puhuimme enempikin puhelimessa. Minusta tuntui että hän tunnisti minut niin paremmin. Sitten kun äiti ei enää osannut vastata puhelimeen, siirryin kirjoittamaan hänelle kirjeitä, jotka hänelle luettiin. Äiti kävi säännöllisin väliajoin tarkastuksissa. Hoitava lääkäri oli siis neurologi, jonka merkinnöistä löytyy seuraavaa: Taas vahvasti alavireinen, aloitekyvytön, väsynyt, päänsärkyä, masentunut. Lääkkeitä määrättiin lisää. Alzheimer-lääkkeet aloitettiin myös, mutta ei niistä tuntunut apua olevan, sillä vointi meni alaspäin huimaa vauhtia. Hän karkaili ja oli ahdistunut on kirjattu voinnin olevan erinomainen mutta jo on kirjattu äidilläni olleen kuuloharhoja, lähimuistin huonontuneen eikä jalat tottele. Lääkäri on arvellut sen johtuvan pienten suonten taudista! Eikö lääkärille tule edes mieleen että nämä voisi johtua lääkkeiden sivuvaikutuksista? Äitini liikkui tuolloin kahden sauvan turvin mutta lisää lääkettä on määrätty vaan. Ehkäpä omaishoitajan oli helpompaa hoitaa äitiä rauhottavien lääkkeiden turvin. Äiti oli kyllä muutaman kerran vanhainkodin hoitojaksolla

15 omaishoitajan lomaillessa lakisääteiset päivänsä. V äidin muisti meni lähes kokonaan, potilaan kirjataan olevan rauhallinen ja hyvin ohjailtavissa. V.2014 alussa äidilläni kirjataan lääkityksen olevan maksimissaan. Syksyllä kirjataan Ketipinorin vieneen jalkoja, että Rivatril parempi. Uusitaan kaikki reseptit, Rivatrilia peräti 3x150 kpl lääkäri kirjannut seuraavaa Alzheimerin tautiin liittyvä myöhään alkava dementia ilman lisäoireita? Onneksi kävin katsomassa äitiä marraskuussa. Ei hän minua tuntenut mutta ainoa mitä hän muisti oli oma syntymäaika ja nimensä sekä kaikkien 4 lasten nimet. Äiti kaatui ja kuoli joulukuussa 2014, kerkesi juuri täyttää 88 vuotta. Sain suruviestin Lanzarotelle jossa olin lomailemassa. Itkuhan siinä pääsi ja ystäväni kanssa sytytettiin äidin muistolle kynttilä. Se sammui kuitenkin pian ja kaamea tuulenpuuska kävi ulkona. Menin sitä kummastelemaan niin näin taivaalla vilkkaasti väpättävän tähden. Ahaa, äitini kävi minut hyvästelemässä. Äitini oli kova matkustelemaan terveenä ollessaan joten tuli nyt käymään Lanzarotellakin. Laitoin äidille oman lukon rakkausaitaan seuraavana päivänä oman lukon viereen! Kotiin palattua sain paljon surunvalitteluja ja kukkalähetyksiäkin. Äiti haudattiin tammikuussa Olin teettänyt kukkaseppeleen joka kuvasti perhettämme. Olimmehan tiiviisti kaikki vuodet yhdessä äidin terveinä aikoina. Seppeleeseen laitettiin iso valkoinen lilja joka kuvasti äitiä. Kaksi punaista ruusua, minä ja veljeni. Yksi valkea ruusu aviomieheltäni. Kolme vaaleanpunaista neilikkaa, meidän lapset ja neljä pientä vaaleanpunaista ruusua, lapsenlapset, kaikki tyttöjä! Hautajaiset vietettiin vain läheisten läsnäollessa äidin kotipaikkakunnalla. Äiti oli aikoinaan toivonut Tapani Kansan Kultaniityt soitettavaksi hänen hautajaisissaan ja niin tehtiin. Lopuksi laulettiin yhteislaulu Rakastan, se oli ollut äidille tärkeä laulu loppuaikoina. Perukirjoituksen jälkeen kävin vielä äidin haudalle viemässä kynttilän. Kaikki oli peittynyt lumeen mutta minun muistovärssy oli kuin työnnetty lumen alta näkyviin. Luin vielä kerran siinä. Niin lyhyt on matka ajasta ikuisuuteen, niin lyhyt raja taivaan ja maan. Palaan muistoissani tämän tästä äidin elämän taipaleeseen. Hän kirjoitti minulle eräänä jouluna omin käsin 4 sivua pitkän tarinan jonka säilytän lapsilleni. Tähän loppuun laitan vielä infoa niistä lääkkeistä joita äidille oli määrätty, tiedot löytyvät netistä! IMOVANE, nukahtamislääke joka voi aiheuttaa vanhuksille kaatuilua, väsymystä ja muistihäiriöitä. Psyykenlääkkeet ja muut rauhottavat lääkkeet tehostavat lääkkeen vaikutusta. Suositellaan lyhytaikaiseen käyttöön. KETIPINOR, hoidetaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä, maniaa ja skitsofreniaa. Varoitus pakkausselosteessa. Jos olet iäkäs ja sairastat dementiaa, ketipinoria ei pidä ottaa. Lisää aivohalvauksen riskiä. Lisää tapaturman riskiä. Lisäksi mainitaan mahdolliset sivuvaikutukset: Tajunnan tason aleneminen, kontrolloimattomat liikkeet kasvoissa tai kielessä, itsetuhoisat ajatukset ja masennuksen paheneminen. DONEPEZIL, Alzheimer-lääke. Sivuvaikutuksina raportoidaan päänsärkyä, väsymystä, aistiharhoja, uupumus, unettomuus, agressiot, kipu, huimaus, tapaturmat. EPIXA, Alzheimer-lääke. Mahdolliset sivuvaikutukset: väsymys, poikkeava kävely, sekavuus. MENTIXA, Alzheimer-lääke, niinikään uneliaisuus, huimaus, hengen ahdistus ja kohonnut verenpaine. RIVATRIL, pääasiassa epilepsialääke. Rauhottava vaikutus. Haittavaikutukset: itsetuhoisat ajatukset, väsymys, huimaus, päänsärky. Kaatumisia ja murtumia on raportoitu iäkkäillä potilailla. listassa lisäksi 25 muuta haittavaikutusta jotka on raportoitu lääkkeen markkinoille tulon jälkeen! STEMETIL, vaikuttaa hillitsevästi hermoärsytyksen siirtoon keskushermostossa Varoitukset -kilpirauhasen vajaatoiminta -verenpainelääkkeet -rauhottavat lääkkeet SUPRIUM, masennuslääke jonka yleiset haittavaikutukset ovat väsymys, levottomuus ja unettomuus. Lääkettä varoitetaan käyttämästä parkinsonlääkkeiden kanssa kuin myös jos sairastaa sydänsairautta SURMONTIL, masennuksen, ahdistuksen ja unettomuuden hoitoon. Voi aiheuttaa itsessään nämä oireet myös. LEVOZIN, käytetään vaikeiden mielenterveyden häiriöiden hoidossa. Haittavaikutuksina huimausta, heikentää henkistä vireyttä, kyvyttömyys pysyä paikoillaan ja muistihäiriöt. Oireet jotka vaativat välitöntä lääkärin konsultaatiota ovat kasvojen alueen tahattomat liikkeet. (LEVOZIN VAHVISTAA SUPRIUMIN VAIKUTUSTA, tieto saatu apteekista huom!) TERVEYS-lehdessä (syksy talvi 2015) puheenjohtajan palstalla kirjoitetaan näin: Lääketeollisuus on turmellut terveydenhoidon. Lääketehdas astra Zeneca maksoi 520 miljoonan dollarin sakot 2010 Ketipinor-lääkkeen väärästä markkinoinnista ja lääkärien voitelusta. Novartis maksoi sakkoja 423 miljoonaa dollaria v Oksakarpatsepiinin laittomasta markkinoinnista psyyke ja kipulääkkeenä. Johnson&Johnson sai yli 1,1 miljardin sakot 2012 salatessaan psykoosilääke Risperdalin hengenvaaralliset sivuvaikutukset. Eli Lilly maksoi sakkoja yli 1,4 miljardia v Zyprexan laittomasta markkinoinnista lapsille ja vanhuksille. Hyvin ovat lääketehtaat kuitenkin markkinoineet lääkkeet myös Suomeen. Teksti: Inka Svahn Suomen Potilasliitto ry:n hallituksen jäsen 15

16 Suomen lehti Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistykset ja toimintaryhmät De Sjukas Väl rf Ordf. Inger Östergård Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki toimisto tukipuhelin Pj. Paavo Koistinen Exitus ry Pj. Jaakko Ojanne Suomen Amyloidoosiyhdistys ry puh (tiistaisin klo 18-20) Pj. Matti Haimi Suomen Sähköyliherkät ry PL 1040, Järvenpää Pj. Erja Tamminen Trasek ry PL 202, Helsinki, puh Pj. Antti Karanki, Immuunipuutospotilaiden yhdistys ry Pj. Jari Kervinen (ke, to klo 16-20) REDY ry Pj. Jenni Arteli Suomen Inkon ry Pj. Kyllikki Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n valiokunnat Johtoryhmä: Paavo Koistinen (puh.joht.), Jaakko Ojanne, Inger Östergård Potilasasiainvaliokunta: Paavo Koistinen (puh.joht.), Inka Svahn, Inger Östergård Viestintävaliokunta: Paavo Koistinen (puh.joht.), Jaakko Ojanne 16

17 Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY on potilasjärjestö, joka toimii vapaaehtoisvoimin. Jäsenistöön kuuluu eturauhassyöpää sairastavia, heidän lähimmäisiään sekä sairastumisriskissä olevia. Tukipuhelin TUKEA JA TIETOA Tukipuhelin on valtakunnallinen ja siihen voi soittaa 24 h vuorokaudessa. Vertaistuki- ja pienryhmätoiminta (Espoon Järjestötalo EJY, Helsinki Töölön palvelutalo ja Kustaankartano) ovat kesä-, heinä- ja elokuussa kesätauolla, tukipuhelimen kautta saat yhteyden tukihenkilöihin ko. aikana. Vertaistuki- ja pienryhmätoiminta Vertaistukiryhmiin ovat kaikki tervetulleita riippumatta asuinpaikasta ja niihin on vapaa pääsy. Helsinki Töölön palvelukeskuksen kerhohuone, osoitteessa Töölönkatu 33, tiistaisin parittomilla viikoilla klo Ovet sulkeutuu klo Kustaankartanon Kustaankammari, osoitteessa Oltermannintie 32, A-talo, joka toinen viikko torstai, parillisina viikkoina klo Espoo ERSY:n tiloissa, EJY:n Yhteisötalossa Tapiolassa, Kauppamiehentie 6, 2. krs (Apteekkitalon yläkerta) joka toinen torstai parillisina viikkoina, klo Naisten ryhmä kokoontuu tiistaisin parittomilla viikoilla, klo Töölön palvelukeskuksen kerhohuoneessa, osoitteessa Töölönkatu 33. PSA-näytteenotto Maanantaisin parillisilla viikoilla ilman ajanvarausta tai lähetettä, klo välisenä aikana, osoitteessa Helsinginkatu 14 A 1 Helsinki, voit otattaa verikokeen, jolla selvitetään PSA-arvosi. Paikalla on myös vertaistukea. Kesä-, heinä- ja elokuussa ei PSA-näytteenottoa ERSY:n toimistolla. Maksuttomat kuntoutuskurssit Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan palvelukeskuksessa Turun Hirvensalossa toteutetaan läpi vuoden syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kuntoutuskursseja. Täytä Kelan kuntoutushakemus, liitä mukaan lääkärin B1-lausunnon kopio ja sairaskertomus ja lähetä hakemus Kelaan. Virkistystoiminta Virkistystoimikunta järjestää yhteistä toimintaa kulttuurin, liikunnan, näyttely- ja kylpylämatkojen sekä muun mukavan yhteistoiminnan muodossa. Kaikista ryhmistä ja tilaisuuksista saat lisätietoa toimistolta. Lisätietoja: Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh Toimisto on avoinna Ma Ti Ke To Pe Tukipuhelin on valtakunnallinen ja siihen voi soittaa 24 h sähköposti: Huomioithan sen, että mikäli jäsenmaksuasi ei ole maksettu v. 2015, Suomen Potilaslehden tulo lakkaa. Toimisto suljettu kesäloman aikana

18 Suomen lehti Eturauhassyöpätutkimus muuttaa käsityksiä syövän leviämisestä Arvostetussa Nature-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa hämmennetään käsityksiä syövän leviämisestä. Neljässä tutkimuslaitoksessa - joista yhtenä professori Tapio Visakorven johtama Tampereen yliopiston Eturauhassyövän tutkimuskeskus - toteutettu tutkimus osoittaa eturauhassyövän voivan levitä muihin kudoksiin usean alkuperäisestä kasvaimesta lähtevän syöpäsolun välityksellä. Uudet kasvaimet, metastaasit, puolestaan voivat levitä samalla tavalla vielä muihin elimiin tai takaisin eturauhaseen. Aiemmin syövän on ajateltu leviävän vain yhden alkuperäisestä kasvaimesta lähteneen solun kautta, vaikka hiirimalleista onkin saatu viitteitä tällaisen polyklonaalisen leviämistavan mahdollisuudesta. Tutkimuksen vastuututkijana toimi professori G. Steven Bova Tampereen yliopistosta. Tutkimuksessa selvitettiin syövän leviämistä tutkimalla koko perimän muutoksia 51 kasvainnäytteestä, jotka oli kerätty 10:stä metastaaseihin kuolleesta eturauhassyöpäpotilaasta. Näytteistä löytyi keskimäärin muutosta, mutaatiota, ja niiden samankaltaisuuden perusteella näytteet ryhmiteltiin sukupuihin. Sukupuista nähtiin, kuinka eri näytteet olivat keskenään sukua, eli polveutuivat samasta syöpäsolusta. Kaikki metastaasit, riippumatta siitä missä kudoksessa ne olivat, säilyttivät alkuperäisestä kasvaimesta perimänsä geenimuutokset. Lisäksi niissä oli niille uniikkeja geneettisiä muutoksia, jotka saattoivat auttaa niitä selviämään uudessa ympäristössä tai käytetyistä hoidoista. Puolessa tapauksista oli todisteita siitä, että kaksi tai kolme erillistä solupopulaatiota olivat levinneet yhdessä etäpesäkkeestä toiseen. 18 Kaikkia tutkimuksessa mukana olleita potilaita oli hoidettu hormonaalisella hoidolla, eli heidän elimistössään oli estetty miessukupuolihormonien toiminta. Nämä hormonit ovat välttämättömiä paitsi eturauhasen normaalille kehitykselle, myös eturauhassyövän synnylle ja kehitykselle. Tutkimuksessa selvisi, että useissa metastaaseissa oli mutaatioita, joiden avulla kasvaimet pystyvät kiertämään hoitojen vaikutukset. Ne ovat siis yhä riippuvaisia hormonien vaikutuksista, mutta kehittäneet vastustuskyvyn käytetylle hoidolle, jolla hormonien vaikutukset on pyritty estämään. Tulosten perusteella toisenlaiset samaan pyrkivät hoidot voisivat kuitenkin vielä tehota metastaaseihin. Nyt raportoitu tutkimus on osa laajaa International Cancer Genome Consortiumin (ICGC) tutkimussarjaa, jota rahoittavat mm. Cancer Research UK, The Wellcome Trust ja Suomen akatemia. Osallisina oli neljä tutkimuslaitosta: The Wellcome Trust Sanger Institute Iso-Britanniasta, Eturauhassyövän tutkimuskeskus Tampereen yliopistosta, sekä Johns Hopkins yliopisto ja National Institutes of Health (NIH) Yhdysvalloista. Tampereen yliopiston osuus tutkimuksesta on osa Suomen akatemian rahoittamaa Finnish Distinguished Professor (FiDi- Pro)-ohjelmaa. Julkaisun tiedot: Gundem, G, et al (2014). The evolutionary history of lethal metastatic prostate cancer. Nature. DOI: /nature14347 Lisätietoja: Professori Tapio Visakorpi, Kuva: Paavo Koistinen

19 Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Nykyarvion mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Syöpä on läsnä suomalaisten elämässä entistä useammin, ja jopa 61 %* pelkää syöpää. Syöpää ei kuitenkaan tarvitse pelätä, sillä tarkan diagnostiikan ja uusien kehittyneiden hoitomuotojen ansiosta syöpä on usein parannettavissa. Tutkimuksen perusteella potilastyössä on kehitettävää läpi hoitoketjun. Parannusta vaatii niin tiedon antaminen, omiin hoitopäätöksiin vaikuttaminen kuin henkilökohtaisen tuen antaminen. Syövän omakohtaisesti kokeneiden mielestä hoitoon osallistuneiden lääkäreiden määrä on liian suuri; yli kolmasosaa potilaista on hoitanut 3-5 lääkäriä tai useampi. Potilaat kokivat myös, että ovat joutuneet itse etsimään tietoa sairaudestaan sekä hoidoistaan. He odottivat myös enemmän tukea hoitojen jälkeiseen elämään sekä apua sairauteen liittyvien paperiasioiden kanssa. *)Docrates Syöpäsairaala selvitti kansalaisten asenteita syöpää kohtaan Taloustutkimuksen elokuussa 2014 tekemässä tutkimuksessa. Kokemukset syöpähoidoista ovat ristiriitaiset Syöpään sairastuneet vastaajat kritisoivat heitä hoitaneiden lääkäreiden määrää, sillä yli kolmasosaa on hoitanut 3-5 lääkäriä tai useampi. Vastaajista 86 % kertoi odottaneensa hoitoon pääsyä jopa puoli vuotta. Vain 14 % kertoi päässeensä hoitoon kuukauden sisällä. - Syöpädiagnoosin jälkeen hoitoon pääsyn odottelu on usein psyykkisesti raskasta. Lisäksi nopea tutkimuksiin ja hoitoon pääsy on myös lääketieteellisesti tärkeää. Tuoreen diagnoosin saanut potilas tarvitsee tukea ja tietoa sairaudestaan. Potilasta ei saisi jättää yksin, ja sen lisäksi häntä pitäisi hoitaa yksilönä. Oma hoitotiimi ja mahdollisuus keskustella mm. hoitovaihtoehdoista ovat kokemukseni mukaan potilaille tärkeitä asioita, kertoo Tom Wiklund, johtava ylilääkäri Docrates Syöpäsairaalasta. Tutkimukseen vastanneet potilaat kokivat, että ovat joutuneet itse etsimään tietoa sairaudestaan sekä hoidoista. Potilaat haluaisivat keskustella enemmän lääkärinsä kanssa hoitovaihtoehdoista ja olla itse osallisena päätösten tekemisessä. Syövän omakohtaisesti kokeneet odottivat myös enemmän tukea hoitojen jälkeiseen elämään sekä apua sairauteen liittyvien paperiasioiden kanssa. Syöpä herättää pelkoa suomalaisissa Syöpätaudit ovat koskettaneet suurinta osaa kyselyyn vastanneista vuotiaista suomalaisista läheisten, ystävien tai tuttavien sairastumisen kautta. Yli kuusi vastaajaa kymmenestä aliarvioi syövän yleisyyden. Nykyarvion mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Vaikka syövän hoitotulokset ovat nykyisin monissa syövissä hyvät, syöpä herättää edelleen enemmistössä (61 %) kyselyyn vastanneista pelkoa. Sairauden parantumattomuus, taudin vakavuus sekä rankat hoitojaksot aiheuttavat yli kuudelle vastaajalle kymmenestä suurimmat pelonaiheet. Pelkoa on lisännyt myös läheisten sairastuminen, ja se on saanut ajattelemaan omaa riskiä sairastua syöpään. Syöpää ei tarvitse pelätä hoitotulokset ottaneet ison harppauksen Vaikka syöpä pelottaakin monia, noin yhdeksän kymmenestä vastaajista on tietoinen siitä, että syövästä on mahdollista myös parantua. Harvinaisten syöpäsairauksien kohdalla tietoisuus parantumisesta on vähäisempää. - Syöpää ei tarvitse pelätä, vaikka se onkin yleinen sairaus. Lääketiede ja hoitomenetelmät ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä todella paljon. Esimerkiksi rintasyöpäpotilaista jopa 89 % on elossa viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta ja eturauhassyöpäpotilaista vastaava luku on peräti 93 %. Syövän varhaisella diagnosoinnilla on merkitystä sekä hoidon valintaan että syövästä parantumiseen, toteaa Wiklund. Lähes kaikki kyselyyn vastaajista sanoivat ymmärtävänsä varhaisen diagnoosin merkityksen syövän hoidossa. Yli seitsemän vastaajaa kymmenestä vuotiaasta on käynyt syöpäseulonnoissa tai - tutkimuksissa. Lähes kaikki mainitsevat syöpäseulonnan etuina nopeamman hoitoon pääsyn ja varmuuden saaminen, ettei syöpää ole. Yli kolmannes mainitsee myös pidemmän ja terveemmän loppuelämän ja vajaa neljännes tiedontarpeensa tyydyttämisen. Neljä vastaajaa kymmenestä oli kiinnostunut selvittämään myös geenitestillä mahdollisen syöpään liittyvän sukurasitteensa. Omat elintavat ja niiden vaikutus syöpäriskiin tiedostetaan Enemmistö vastaajista, yli kuusi vastaajaa kymmenestä, on tietoisilla valinnoilla pyrkinyt ennaltaehkäisemään syöpää. Tietoisia valintoja ovat olleet mm. ruokavalion muuttaminen, liikunnan lisääminen ja tupakanpolton lopettaminen. Erityisesti naiset ajattelevat voivansa vaikuttaa syöpäriskiinsä, kun taas miehet ja alle 32-vuotiaat ovat vähiten kiinnostuneita tekemään syöpää ehkäiseviä elintapavalintoja. Ihmisen oma käyttäytyminen ja elinympäristö vaikuttavat syöpien syntyyn. 19

20 Suomen lehti Niiden tuntemisella ja huomioonottamisella on merkitystä syöpätautien ennaltaehkäisyssä. Jopa noin kolmasosa syövistä olisi ennaltaehkäistävissä oikeilla elintavoilla. - Tupakanpolton lopettaminen on yksi konkreettinen ja järkevä tapa ennaltaehkäistä syöpää. Tupakan arvioidaan aiheuttavan jopa 90 % keuhkosyöpätapauksista, kertoo Wiklund. Suurimmassa osassa syöpätapauksia ei voida osoittaa yksittäistä syytä, joka olisi aiheuttanut sairauden. Syöpätaudit ovat monimuotoinen ryhmä sairauksia, joiden syyt, oireet ja hoito voivat poiketa paljonkin toisistaan. Askeleen edellä syöpää -kampanja Askeleen edellä syöpää -kampanja pyrkii lisäämään tietoisuutta syövän ennaltaehkäisystä ja varhaisen diagnostiikan merkityksestä syövän hoidossa. Kampanja haastaa Tunne syöpäriskisi - testin avulla pohtimaan omia elintapoja sekä miettimään omaa syöpäriskiä. Kampanjan toteuttaa Docrates Syöpäsairaala. Lue lisää: Lisätietoja kyselytutkimuksesta Docrates Syöpäsairaala selvitti kansalaisten asenteita syöpää kohtaan Taloustutkimuksen elokuussa 2014 tekemässä tutkimuksessa. Internet-paneelissa kyselyyn vastasi yhteensä 885 suomalaista, joista 76 henkilöllä oli omakohtainen kokemus jostakin syöpäsairaudesta. Kyselyssä pyrittiin selvittämään kuluttajien käsityksiä syövän yleisyydestä, pelkoja syöpää kohtaan, tekoja syövän ennaltaehkäisemiseksi sekä kokemuksia syöpähoidoista ja hoitoon pääsemisestä. Liitteenä ote tutkimustuloksista. Syyt pelkoon "Miksi syöpä pelottaa sinua?" Ei aina parannettavissa 66 Vaikea tauti 49 Rankat hoidot 41 Yleinen tauti 26 Ystävät/tutut sairastuneet 20 Ylenevässä/alenevassa polvessa suvussa 16 Joku muu 5 En osaa sanoa 1 Kaikki vastaajat, n= % 20

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus ja ikääntymisen ennakoin3. Vesa An6la, lakimies Edunvalvontavaltuutus ry Varsinais- Suomen aivovammayhdistys, 17.2.

Edunvalvontavaltuutus ja ikääntymisen ennakoin3. Vesa An6la, lakimies Edunvalvontavaltuutus ry Varsinais- Suomen aivovammayhdistys, 17.2. Edunvalvontavaltuutus ja ikääntymisen ennakoin3 Vesa An6la, lakimies Edunvalvontavaltuutus ry Varsinais- Suomen aivovammayhdistys, 17.2.2015 Esityksen sisältö 1) Mitä tarkoitetaan edunvalvontavaltuutuksella?

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN EDUNVALVONTA. Anna Mäki Petäjä Leinonen. Perheoikeuden dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto Vanhuusoikeuden dosentti, Lapin yliopisto

MUISTISAIRAAN EDUNVALVONTA. Anna Mäki Petäjä Leinonen. Perheoikeuden dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto Vanhuusoikeuden dosentti, Lapin yliopisto MUISTISAIRAAN EDUNVALVONTA Anna Mäki Petäjä Leinonen Perheoikeuden dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto Vanhuusoikeuden dosentti, Lapin yliopisto Muistisairaan edunvalvonta 1) Oman edunvalvonnan suunnittelu:

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Valvira valvoo terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valmistusta ja markkinoita sekä edistää käytön turvallisuutta. Valmistajat vastaavat siitä, että tuotteiden

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

1 (6) 30.12.2013 777/62/2014. Viite: Tukes Valvira yhteistyökokous 9.4.2013 1. TURVAPUHELIN JA VASTAAVAT PALVELUT

1 (6) 30.12.2013 777/62/2014. Viite: Tukes Valvira yhteistyökokous 9.4.2013 1. TURVAPUHELIN JA VASTAAVAT PALVELUT 1 (6) Muistio Tukes diaarinro 30.12.2013 777/62/2014 Viite: Tukes Valvira yhteistyökokous 9.4.2013 1. TURVAPUHELIN JA VASTAAVAT PALVELUT Turvapuhelimella ja sitä täydentävillä laitteilla, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Tasavallan presidentin vaali

Tasavallan presidentin vaali Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut esityksen laiksi Paras-lain velvoitteiden jatkamisesta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TARINAT VIESTINNÄN YTIMENÄ. Thorleif Johansson Suomen Lions-liitto ry Viestintäjohtaja

TARINAT VIESTINNÄN YTIMENÄ. Thorleif Johansson Suomen Lions-liitto ry Viestintäjohtaja TARINAT VIESTINNÄN YTIMENÄ Thorleif Johansson Suomen Lions-liitto ry Viestintäjohtaja Wanha tarina Kolme vaihtoehtoa Jos me emme tee mitään Jäsenkuntamme ikääntyy Meidän järjestömme näivettyy Me menetämme

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Hoitosuunnitelmaan on kirjattu tärkeimmät hoidon tavoitteet, omahoitoa, lääkityksiä sekä seurantatutkimuksia koskevat asiat.

Hoitosuunnitelmaan on kirjattu tärkeimmät hoidon tavoitteet, omahoitoa, lääkityksiä sekä seurantatutkimuksia koskevat asiat. OMAHOITO Varkauden kaupunki tarjoaa asiakkailleen sähköisiä terveyspalveluita Omahoidon Terveyskansion välityksellä. Palvelun käyttö edellyttää sopimusta asiakkaan ja Varkauden kaupungin terveyskeskuksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

KANSALAISET: LÄHES JOKA TOINEN KANNATTAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN SIIRTÄMISTÄ UUSIEN ITSEHALLINTOALUEIDEN VASTUULLE

KANSALAISET: LÄHES JOKA TOINEN KANNATTAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN SIIRTÄMISTÄ UUSIEN ITSEHALLINTOALUEIDEN VASTUULLE KANSALAISET: LÄHES JOKA TOINEN KAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN SIIRTÄMISTÄ UUSIEN ITSEHALLINTOALUDEN TUULLE Maan hallitus on valmistelemassa korkeintaan itsehallintoalueen perustamista Suomeen, joiden

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Edunvalvojan tehtävä

Edunvalvojan tehtävä Edunvalvojan tehtävä Sisältö Edunvalvojan tärkeimmät tehtävät... 3 Edunvalvojan oikeus palkkioon... 5 Edunvalvonnan tarpeen uudelleen arviointi... 5 Edunvalvojan tehtävän päättyminen... 6 Holhousviranomainen...

Lisätiedot

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Potilasvakuutus kaikille Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Jos kohdallesi sattuu hoitovirhe, sinulla voi olla oikeus korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Kaikki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

OIKEUDELLISIA KYSYMYKSIÄ OMAISHOIDOSSA 6.10.2015. Riitta Husso LM, Valvira

OIKEUDELLISIA KYSYMYKSIÄ OMAISHOIDOSSA 6.10.2015. Riitta Husso LM, Valvira OIKEUDELLISIA KYSYMYKSIÄ OMAISHOIDOSSA 6.10.2015 Riitta Husso LM, Valvira SISÄLTÖ EDUNVALVONTAVALTUUTUS HOITOTAHTO OMAVALVONTA 8.10.2015 2 EDUNVALVONNAN TAUSTAA Ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

LSS Laki eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta

LSS Laki eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta 19.1.2010 Sosiaalihallinto Toimintatuen osasto HELPPOLUKUINEN LSS Laki eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta LSS:n tarkoituksena on: Auttaa toimintaesteisiä selviytymään asioista,

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN LUONNOS 4.12.104 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON SAIRAALA-, KUNTOUTUS- JA HOIVAPALVELUT -OSASTON FYSIATRIAN POLIKLINIKKATOI- MINNAN LUOVUTUKSESTA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRILLE

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Helsinki 29.9.2015 Asianajotoimisto Reims & Co Oy AVIOLIITOSTA JA AVIO-OIKEUDESTA - Puolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen avioliittoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot