RAPORTTI PÄIHDEPSYKIATRISEN OSASTON TOIMINNASTA Sari Immonen, Marja Lakka, Markku Latvala ja Johanna Peuhkuri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI PÄIHDEPSYKIATRISEN OSASTON TOIMINNASTA Sari Immonen, Marja Lakka, Markku Latvala ja Johanna Peuhkuri"

Transkriptio

1 RAPORTTI PÄIHDEPSYKIATRISEN OSASTON TOIMINNASTA Sari Immonen, Marja Lakka, Markku Latvala ja Johanna Peuhkuri

2 2 PÄIHDEPSYKIATRISEN OSASTON HENKILÖSTÖKUVAUS Vuosi 2006 Päihdepsykiatrisen osaston henkilökunnaksi suunniteltiin projektin alkuvaiheessa lääkäri (päihdepsykiatri), psykologi, toimintaterapeutti ja sairaanhoitaja. Tavoitteena oli saada henkilökunta palkatuksi 1.1. alkaen. Tämä tavoite ei kuitenkaan toteutunut ja vuoden alussa osaston henkilökuntana oli sairaanhoitaja ja toimintaterapeutti, jotka aloittivat toiminnan suunnittelun sekä hankekuntien informoinnin toiminnasta. Ensimmäiset asiakkaat osastolle otettiin maaliskuussa. Psykologi tuli työryhmän jäseneksi huhtikuun 24. päivä. Heinäkuussa sairaanhoitaja irtisanoutui tehtävästään saatuaan viran muualta ja toimintaterapeutti jäi äitiyslomaa edeltävälle sairauslomalle. Tämän seurauksena päihdepsykiatrinen osasto suljettiin, kunnes korvaava henkilökunta saatiin palkattua. Toimintaterapeutin sijaan päätettiin palkata fysioterapeutti, kun kävi selväksi, ettei toimintaterapeutteja ollut saatavilla. Uusi sairaanhoitaja ja fysioterapeutti aloittivat työnsä Työnsä ohella fysioterapeutti oli sosionomikoulutuksessa. Työryhmän täydentämiseksi tehtiin päätös palkata myös sosiaalityöntekijä, joka aloitti työssään Päihdepsykiatri oli koko kuntoutumisyksikön (katkaisuhoitoasema, päihdepsykiatrinen osasto ja kuntoutumisosasto) käytössä enimmillään päivän viikossa keväästä vuoden loppuun, jolloin hänen työsopimuksensa päättyi. Uutta sopimusta ei onnistuttu kyseisen lääkäri kanssa neuvottelemaan. Ajoittain päihdepsykiatri ei ollut käytettävissä useaan viikkoon peräkkäin. Elokuusta vuoden loppuun päihdepsykiatri osallistui potilastyön lisäksi päihdepsykiatrisen osaston suunnitteluun. Vakituisten työntekijöiden lisäksi osastolla oli vuoden lopussa päihdetyön oppisopimusopiskelija 3 kuukauden ajan sekä sosionomiopiskelija 10 viikkoa Vuosi 2007 Vuoden alusta helmikuun lopulle kuntoutumisyksiköllä ei ollut lääkäriä. Helmikuun lopusta kesäkuun loppuun yksikössä kävi psykiatri kerran viikossa. Tammikuussa osaston sairaanhoitaja jäi sairauslomalle ja irtisanoutui, eli osasto toimi noin kuukauden ajan ilman lääkäriä ja omaa sairaanhoitajaa. Maaliskuun alussa osastolle tuli uusi sairaanhoitaja kuntoutumisyksikön sisäisenä siirtona. Syys-lokakuussa yksikössä kävi muutamia kertoja Eurolääkäri-koulutuksessa oleva lääkäri, joka jatkoi käyntejä kerran viikossa marras-joulukuun ajan. Pohdintaa Henkilöstörakenne ja sen muutokset toivat ylimääräisiä haasteita osaston toiminnan kehittämiselle ja asiakastyölle. Päihdepsykiatrin oli alun perin suunniteltu toimivan osaston esimiehenä ja toiminnan kehittämisestä vastaavana henkilönä. Koska vakituista päihdepsykiatria ei projektiin saatu, tämä suunnitelma jäi toteutumatta. Näin osaston toiminta ja toiminnan kehittäminen jäivät vaille varsinaista johtajaa. Lääkärin puuttuminen kehittämistyöstä syksyä 2006 lukuun ottamatta tarkoitti myös lääketieteellisen näkökulman puuttumista osaston kehittämiseen suurimman osan projektin kestosta. Koska osasto (ja koko kuntoutumisyksikkö) oli ajoittain ilman lääkärin palveluja, asiakkaiden hoito vaikeutui, sillä lääkärin konsultaatioita ja lausuntoja jouduttiin hankkimaan mielenterveyskeskuksesta, A-klinikalta, omalääkäreiltä ja yksityiseltä psykiatrilta. Lääkäritilanteen

3 3 vaihtelun vuoksi mahdollisuutta erilaisiin tutkimuksiin, kuten työkyvyn arvioihin ja diagnostiseen selvittelyyn ei voitu projektin aikana hyödyntää täysipainoisesti. Toimintaterapeutin puuttuminen puolestaan johti siihen, ettei toimintaterapeuttisia toimintakyvyn arvioita voitu vuoden 2006 alkua lukuun ottamatta tehdä. Henkilökunnan vastuulla oli samanaikaisesti osaston toiminnan kehittäminen, toiminnan profiloiminen kuntoutumisyksikön sisällä ja yhteistyösuhteiden luominen yksikön muihin osastoihin, asiakastyön tekeminen, hankkeen kehittämisryhmiin osallistuminen, sekä projektin alkuvaiheessa hankekuntien informoiminen toiminnasta. Erityisesti projektin alkuvaiheessa näiden tehtävien samanaikainen suorittaminen osoittautui hyvin vaativaksi tehtäväksi. Lokakuussa 2006 asiakastyö aloitettiin kaksi viikkoa uusien työntekijöiden työsuhteiden alkamisen jälkeen. Toiminnan suunnittelulle työryhmänä ja uusien työntekijöiden orientaatiolle ja kouluttamiselle ennen asiakastyön aloittamista jäi näin vain vähän aikaa. Maaliskuusta 2007 lähtien osaston henkilökunta, lääkäriä lukuun ottamatta, pysyi samana ja tämä näkyi osaston toiminnassa mm. hoitomuodon ja hoidon sisällön kehittymisenä. Myös yhteistyö yksikön muiden osastojen kanssa muodostui joustavammaksi projektin edetessä. HOITO- JA TUTKIMUSMALLIN KUVAUS Osastolla hoidettiin täysi-ikäisiä asiakkaita, joilla oli päihdeongelman lisäksi muita psyykkisiä ongelmia. Osastolla ei voitu hoitaa asiakkaita joilla oli akuutti psykoosi, delirium, vakava masennus tai akuutti itsemurhariski. Hoidon tavoitteet Hoidon tavoitteena oli auttaa asiakasta päihteettömän elämän saavuttamisessa ja ylläpitämisessä sekä psyykkisten oireiden hallinnassa. Tavoitteena oli myös pysähtyä tarkastelemaan päihteidenkäyttöä ja omaa elämäntilannetta, etsiä omia voimavaroja ja selviytymiskeinoja tulevaisuutta varten, saada elämyksiä ja kokemuksia ilman päihteitä sekä auttaa asiakasta ottamaan itse vastuuta elämästään ja toipumisestaan. Hoidon aikana pyrittiin parantamaan asiakkaan valmiuksia selviytyä arjesta itsenäisesti. Lisäksi keskeinen tavoite oli asiakkaan kiinnittyminen jatkohoitoon. Hoidon sisältö Osaston hoito perustui päihteettömyyteen. Hoidon alussa jokainen allekirjoitti hoitosopimuksen, jossa sitoutui noudattamaan talon sääntöjä ja osallistumaan yhteiseen toimintaan. Hoidon keskeisiä elementtejä olivat ryhmä- ja yksilöhoito. Hoidon alussa tehtiin yhdessä asiakkaan kanssa tilanneselvitys, jossa kartoitettiin päihteiden käyttö ja käyttöhistoria, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tilanne sekä aikaisemmat hoidot. Hoidon aikana pyrittiin järjestämään verkostotapaaminen jatkohoitoon osallistuvien tahojen ja omaisten kanssa. Hoito kesti 5 viikkoa ja noin kahden kuukauden kuluttua hoidon loppumisesta oli viikon mittainen kertausjakso.

4 4 Ryhmähoito Hoito osastolla toteutettiin pääasiassa ryhmähoitona. Ryhmissä ei ollut puhumispakkoa ja jokainen osallistui niillä voimavaroillaan, joita sillä hetkellä oli käytettävissä. Kaikkien asiakkaiden tuli kuitenkin osallistua kaikkiin ryhmiin. Alla on esitelty lyhyesti hoitojaksolla olleita ryhmiä. Teemaryhmät Arjen hallinta -ryhmissä mietittiin keinoja ajankäytön hallintaan, rahankäyttöön sekä kodin ja itsensä hoitamiseen. A-kilta-info järjestettiin kerran hoidon aikana. Ryhmässä asiakkaat saivat tietopaketin A- killan toiminnasta. Lisäksi he kävivät hoidon aikana tutustumassa A-killan toimitiloihin. AA-infoon asiakkaat osallistuivat kerran hoidon aikana. Ryhmässä AA:n jäsenet kertoivat heille AA:n toiminnasta. Asiakkailla oli myös mahdollisuus osallistua AA:n toimintaan hoidon aikana. Sosiaalietuudet-ryhmässä sosiaalityöntekijä kertoi yleisistä sosiaalietuuksista ja vastasi asiakkaiden kysymyksiin asian tiimoilta. Akupunktio-infossa asiakkaille kerrottiin kuntoutumisyksikössä annettavan akupunktiohoidon muodoista. Asiakkailla oli hoidon aikana halutessaan mahdollisuus saada korva-akupunktiohoitoa erilaisiin oireisiin, kuten unettomuuteen, rauhattomuuteen ja vieroitusoireisiin. Ravinto ja liikunta-ryhmissä kerrottiin ravinnon tehtävistä, terveellisestä ruokavaliosta, ruoka-aineympyrästä, ateriarytmistä, liikunnan vaikutuksista fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn sekä terveysliikunnan suosituksista. Terveysinfot olivat tietoiskutyyppisiä lyhyitä tietopaketteja päihteiden vaikutuksista elimistöön. Hoidolliset ryhmät Päihderyhmissä käsiteltiin päihdeongelmaa ja sen suhdetta mielenterveysongelmiin. Päihderyhmiä pyrittiin pitämään kaksi kertaa viikossa. Ensimmäisessä ryhmässä mietittiin tavoitteita ja niiden tärkeyttä elämässä. Päihderyhmissä käytiin läpi esim. päihteiden käytön aiheuttamia haittoja elämän eri osa-alueilla, muutosta, mielihyvää, riippuvuutta, ajatusvääristymiä, retkahdusta sekä päihteidenkäytön ja mielenterveysongelmien vaikutuksia toisiinsa. Tunneryhmissä käsiteltiin kognitiivisen mallin mukaan ajatusten, tunteiden, kehon ja käyttäytymisen keskinäistä riippuvuussuhdetta sekä tunteiden hallintakeinoja. Edellä mainitun pohjalta käsiteltiin omina kokonaisuuksinaan ahdistusta, masennusta ja vihaa. Voimavararyhmissä asiakkaat etsivät itsellään jo olemassa olevia voimavaroja ja pohtivat, mitä voimavaroja heidän jatkossa olisi syytä kehittää. Vuorovaikutusryhmissä tutustuttiin erilaisiin vuorovaikutustyyleihin ja pohdittiin oman vuorovaikutustyylin vaikutuksia omaan elämään. Mielihalusurffauksessa asiakkaille ohjattiin tietoisuusharjoitus, jonka avulla heidän olisi mahdollista selvitä päihteidenkäyttöön liittyvistä mielihaluistaan retkahtamatta. Harjoitus tehtiin kaksi kertaa viikossa ja lisäksi asiakkaita rohkaistiin tekemään harjoitusta itsenäisesti.

5 5 Toiminnalliset ryhmät Liikuntaryhmässä asiakkaat täyttivät heti jakson alussa kyselylomakkeen, jossa tiedusteltiin heidän liikuntakokemuksiaan. Liikuntakokemuksista saadut tiedot olivat fysioterapeuttisen alkututkimuksen lisäksi pohjana liikunnallisten ja toiminnallisten ryhmien toteuttamisessa. Pääajatuksena oli asiakkaiden tuki- ja liikuntaelinoireiden lieventyminen sekä asiakkaiden aktivoiminen säännölliseen liikkumiseen, mikä helpottaisi fyysistä ja psyykkistä oloa. Liikunnallisten ja toiminnallisten ryhmien lisäksi pidettiin ryhmiä, jotka antoivat tietoa liikunnan terveydellisistä vaikutuksista, liikuntasuosituksista, painonhallinnasta ja ravitsemuksesta. Liikunnallisia ryhmiä pidettiin säännöllisesti, vähintään kolme kertaa viikossa ja ne olivat kestoltaan pääasiassa 45 minuutista tuntiin. Liikunnallisten ryhmien sisältö oli monipuolinen ja ajatuksena oli, että asiakkaiden olisi helppo toteuttaa näitä liikkumismuotoja myös hoitojaksojen jälkeen. Liikuntaryhmiä olivat ryhtiryhmä, kävelykoulu, niska-hartia- ja selkäryhmät, kehon hallinta- ja hahmotus-ryhmät, välineharjoitteluryhmät, kuntosaliohjaus yksikön kuntosalilla sekä kaupungin kuntosaleilla, uimahallikäynnit, keilaaminen, eri palloilulajeihin tutustumista (sulka- ja lentopallo sekä sähly), lihashuoltoon ja rentoutumiseen liittyvät venyttely- ja hierontaryhmät sekä kalastusja souturetket. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijat pitivät Terveysyksikön tiloissa projektin aikana kuusi liikuntaryhmää, jotka painottuivat kehon ja mielen yhteistoimintaan. Altistusharjoitukset tehtiin pääsääntöisesti ryhmässä, ja näin pelottavia asioitakin oli aluksi ryhmän tuella helpompi tehdä. Harjoitukset liittyivät pääsääntöisesti jonkin mielenkiintoiseen tekemiseen/tapahtumaan kuten jääkiekkopeliin, elokuvakäyntiin, kahvilakäyntiin. Osa harjoituksista tehtiin myös yksilöllisesti oman hoitajan kanssa, kuten apteekissa tai pankissa asiointi. Pelit kuuluivat ohjelmaan lähes viikoittain. Ryhmissä pelattiin ulko- sekä sisäpelejä. Joukossa oli myös hoitoa tukeva Päihdepeli. Pelit olivat hyvä apukeino asiakkaiden ryhmäytymisessä sekä opettelussa toimimaan ryhmässä ryhmän jäsenenä. Asiakkaat osallistuivat myös säännöllisesti A-killan järjestämään liikuntailtaan. Toimintapäivä järjestettiin vähintään kerran jaksossa hevostallilla. Asiakkaat viettivät päivää osallistuen tallin päivittäisiin askareisiin. Jokaiselle löytyi tekemistä omien voimien ja taitojen mukaan. Asiakkaat mm. korjasivat aitoja, siivosivat karsinoita, siirsivät hevosia tarhaan ja syöttivät niitä. Pyrkimyksenä oli antaa jokaiselle asiakkaalle onnistumiskokemuksia ja mahdollisuus nähdä oman työn jälki. Päivän lopuksi halukkaat saivat hoitaa ja ratsastaa hevosella ohjaajan opastuksella. Rentoutusryhmä oli pari kertaa viikossa. Ryhmässä tutustuttiin eri rentoutumiskeinoihin. Rentoutumismenetelminä käytettiin jännitys-rentous- periaatetta (progressiivinen rentous), jonka tarkoituksena on oppia aistimaan paremmin kehon jännitystiloja, autogeenistä rentoutusta, jossa on tarkoitus saada itsensä rauhalliseen oloon ja oppia tuntemaan painon- ja lämmöntunne kehossa sekä mielikuvarentoutumista. Rentoutusmenetelmänä käytettiin myös hengitykseen keskittymistä ja palleahengityksen tehostamista. Retkiä pyrittiin tekemään jokaisella jaksolla vähintään yksi johonkin asiakkaiden toivomaan kohteeseen. Lisäksi sääolosuhteista riippuen tehtiin kuntoutumisyksikön lähistölle suuntautuvia retkiä. Retkiä tehtiin Valkealan Repovedelle, Kotkan Maretariumiin sekä lähialueiden laavuille. Ruoanlaitto ja muut arkiset taidot-ryhmä pyrittiin toteuttamaan kerran viikossa. Ryhmässä opeteltiin suunnittelemaan edullista mutta maistuvaa, itse tehtyä kotiruokaa. Asiakkaat valitsivat tehtävän ruoan ja miettivät henkilölukuun suhteutettavat määrät tarvittavia raaka-aineita. Kaksi asiakasta oli viikoittain kaupassakäyntivuorossa yhdessä ohjaajan kanssa.. Ostoksia tehdessä pyrittiin kiinnittämään huomiota ruoan edullisuuteen ja terveellisyyteen. Ruoanlaitossa oli tarkoituksena, että asiakkaat jakoivat tehtävät keskenään

6 6 ja opastivat toisiaan. Ohjaajan rooli ryhmässä oli auttaa tarvittaessa. Lopuksi istuttiin kauniisti katettuun pöytään ruokailemaan yhdessä. Askarteluryhmässä pyrittiin elvyttämään asiakkaiden luovuutta ja kädentaitoja. Jakson alussa jokainen askarteli kannen materiaalikansiolleen. Askartelussa otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon asiakkaiden toiveita. Ryhmien tuotoksina syntyi esim. painatuksia t-paitoihin, posliininmaalausta, kipsitöitä, sisustustauluja ja koruja. Yksilöhoito Asiakkaalla oli mahdollisuus vähintään yhden kerran viikossa 45 minuutin omahoitajakeskusteluun. Keskustelussa käytiin läpi asiakasta sillä hetkellä askarruttavia asioita sekä ryhmissä esille tulleita asioita, joista asiakas ei halunnut keskustella ryhmässä. Omahoitaja oli asiakkaan tukena käytännön asioiden järjestämisessä sekä suunnitteli yhdessä asiakkaan kanssa jatkohoitoa. Omahoitaja kävi tarvittaessa asiakkaan kanssa tutustumiskäynneillä esim. jatkohoitopaikassa. Fysioterapeutti toteutti osan antamastaan ohjauksesta yksilöllisesti kunkin asiakkaan kanssa. Myös sosiaalityöntekijän palvelut olivat yksilöllisesti jokaisen käytössä. Lisäksi hoitoon sisältyi lääkärin tutkimus- ja arviointikäynti, sekä tutkimusasiakkailla (neuro)psykologiset tutkimukset. Sosiaalityö Jokainen asiakas kävi sosiaalityöntekijän haastattelussa hoitojakson alussa. Tarkoituksena oli saada sosiaalinen tilannekartoitus asiakkaan elämäntilanteesta. Osa asiakkaista oli ollut yhteydessä viranomaisverkostoon vain aikaisemman hoitosuhteensa kautta. Pääosalla asiakkuus oli kuitenkin jo monessa sosiaali- tai terveystoimen yksikössä. Asiakkaalla saattoi olla viranomaisverkosto, mutta vain muutaman ihmisen sosiaalinen verkosto eikä kaikilla ollut yhtään ihmistä, jota olisi voinut kutsua itselleen läheiseksi. Yksinäisyyden tunne oli yleistä erityisesti yksin asuvilla miehillä. Moni asiakas oli toimeentulotuen hakija, mutta jos hän oli jättänyt hakemuksensa kirjallisesti, hän ei ollut lainkaan päässyt varsinaisen sosiaalityön piiriin sosiaalityöntekijän vastaanoton kautta. Näistä asiakkaista osa olisi tarvinnut sosiaalityötä arkensa tueksi. Myös edunvalvonnan asiakkaita oli hoidossa. Valtaosa asiakkaista tarvitsi paljon sosiaalihuollon palveluita ja heidän ongelmansa olivat monimuotoisia. Asiointi sosiaalitoimistossa sosiaalityöntekijän luona ei aina riittänyt auttamaan asiakasta ongelmatilanteissa, joihin vaikuttaminen olisi realistisesti ollut mahdollista. Tässä tulivat esiin sosiaalitoimistossa tehtävän sosiaalityön rajalliset mahdollisuudet ajankäytössä asiakasta kohti. Hoitojaksoilla osoittautui tarpeelliseksi asiakkaiden ohjaus ja neuvonta monenlaisissa asioissa kuten asunnon hakemisessa ja asumisessa. Lisäksi selviteltiin mm. Kelan etuisuuksiin, toimeentulotukeen, edunvalvontaan, velkaneuvontaan ja eläkkeisiin liittyviä asioita. Tarvittaessa otettiin yhteyttä eri viranomaistahoihin sekä käytiin paikan päällä keskustelemassa ja selvittämässä asioita.

7 7 Psykologiset tutkimukset Psykologiset tutkimukset päihdepsykiatrisella osastolla painottuivat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta vuoteen Tutkimusten tarkoituksena oli pääsääntöisesti työkyvyn arvioiminen neuropsykologisesta näkökulmasta. Lisäksi tehtiin muutamia kognitiivisen toimintakyvyn arviointeja kuntoutussuunnitelmaa varten. Psykologisia tutkimuksia tehtiin päihdepsykiatriselle osastolla 10 henkilölle ja kuntoutumisosastolla 3 henkilölle. Tutkimusten toteuttaminen Tutkimusprosessi alkoi osaston lääkärin toteamasta psykologisen arvioinnin tarpeesta. Edellytyksenä psykologisten tutkimusten tekemiselle oli, että tutkittava oli ollut päihteettömänä neljän viikon ajan ennen tutkimusten aloittamista. Tähän aikakriteeriin päädyttiin, koska haluttiin varmistaa, etteivät mahdolliset vieroitusoireet vaikuttaisi tutkimusten tuloksiin. Myös mahdollisen lääkityksen tuli olla hoitotasolla. Tutkimuksissa arvioitiin tutkittavan kognitiivista suorituskykyä. Arvioinnin kohteena olivat lääkärin tutkimuspyynnöstä riippuen kaikki tai osa seuraavista: 1) kognitiivinen kapasiteetti eli kielellinen ja näönvarainen päättelykyky, työmuistin toiminta, tarkkaavaisuus ja keskittyminen sekä kognitiivisten toimintojen nopeus, 2) kielellinen ja näönvarainen muisti, 3) toiminnanohjaus, eli kyky jakaa huomiota asioiden välillä, keskittyä olennaiseen, pitkäjänteisyys, virheiden huomioiminen, palautteen hyödyntäminen ongelmanratkaisussa ja kyky muuttaa toimintatapaa tilanteen vaatimusten muuttuessa. Psykologiset tutkimukset tehtiin 3-4 tapaamisella riippuen käytettävien testien määrästä ja tutkittavan jaksamisesta. Tutkimukset alkoivat kliinisellä haastattelulla, jossa käytiin läpi tutkittavan nykytilannetta ja käsitystä omasta tilanteestaan, perhetaustaa, elämänvaiheita, koulu- ja työhistoriaa sekä mielenterveys- ja päihdehistoriaa. Mikäli tutkittava oli aiemmin ollut psykiatrisessa hoidossa tai hänelle oli tehty psykologin tutkimukset, nämä asiakirjat pyrittiin hankkimaan, mikäli tutkittava antoi tähän suostumuksensa. Haastatteluun käytettiin yksi tutkimuskäynti ja myöhemmillä tutkimuskäynneillä tehtiin testejä. Kun tutkimus oli valmis, tutkittava sai henkilökohtaisen palautteen tuloksista palautekeskustelun muodossa ja tutkimuksesta kirjoitettiin lausunto.

8 8 TAUSTATIETOJA HOIDOSSA OLLEISTA Asiakasmäärät haastateltuja perui haastattelun tai jätti tulematta - 16 hoitojakson aloittaneita joista naisia 1 7 keskeyttäneitä 3 12 kertausjakson käyneitä 19 Vuonna 2006 hoitojakson kävi loppuun 11 henkilöä, vuonna henkilöä. Vuoden 2006 hoitojaksojen pituus suunniteltiin yksilöllisesti. Vuonna 2007 hoitojaksot kestivät pääsääntöisesti viisi viikkoa. Yksilöllisesti hoitojaksoa voitiin kuitenkin pidentää. Keskeyttämisen syynä oli pääasiassa päihteiden käyttö, 2 ohjattiin psykiatriseen hoitoon. Kertausjaksoja ei järjestetty vuonna Vuonna 2007 kertausjakson kävi 19. Ikärakenne asiakkaiden ikä väliltä v nuoria alle 25 v v v täyttäneitä 4 8 Sosiaalinen tilanne avio- tai avoliitossa 3 3 naimattomia 7 23 eronneita 4 8 työssä 0 0 työttömänä 7 23 eläkkeellä (määräaikainen tai pysyvä) 7 11 asunnottomia 1 4 Pääosa hoidossa olleista oli yksineläviä työttömiä miehiä, joista 5 oli ilman omaa asuntoa. Asunto oli yleensä menetetty päihteiden aiheuttamien ongelmatilanteiden takia. Asunnottomia naisia ei hoidossa ollut.

9 9 Asiakkaat Lappeenrannan ulkopuolelta ympäristökunnista 4 6 Lappeenrannan ulkopuolisista kunnista Joutseno, Ruokolahti ja Suomenniemi käyttivät päihdepsykiatrisen osaston palveluita. Muutaman hoitoon hakeutuneen hoitoon tulon esteenä oli kielteinen päätös maksusitoumuksesta kuntaosuuteen kunnan sosiaalitoimelta Osastolle hoitoon ohjautuminen Lappeenrannan A-klinikka 2 11 Lappeenrannan mielenterveyskeskus/ kunnan psykiatrinen sairaanhoitaja 1 4 terveyskeskuslääkäri, sosiaalitoimi 2 1 psykiatrinen sairaanhoito 1 1 Lappeenrannan päihdehuollon kuntoutumisyksikkö 8 16 muu (esim. itse hakeutunut) - 1 Pääosa päihdepsykiatrisen osaston asiakkaista ohjautui hoitoon Lappeenrannan päihdehuollon kuntoutumisyksikön kautta. Katkaisuhoidossa heille oli kerrottu jatkohoitomahdollisuudesta päihdepsykiatrisella osastolla sekä annettu haastatteluaika. A-klinikan kautta ohjautui toiseksi suurin määrä asiakkaita. Ympäristökunnista hoitoon ohjauduttiin lääkärin, sosiaalitoimen tai psykiatrisen hoidon kautta. Jatkohoitoon ohjautuminen Lappeenrannan A-klinikka 6 14 Lappeenrannan mielenterveyskeskus/ kunnan psykiatrinen sairaanhoitaja 4 6 psykiatrinen osastohoito - 3 ostopalvelut - 2 AA-ryhmät, A-kilta, Heikintalo - 2 katkaisuhoito - 1 Hoitojakson aikana asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa tehtiin suunnitelma jatkohoidosta. Jatkohoitopaikka määräytyi asiakkaan oman toiveen sekä käytettävissä olleiden resurssien mukaan. Ostopalveluna toteutettuun jatkohoitoon pääsi projektin aikana kaksi asiakasta

10 lukumäärä 10 PÄIHDEPSYKIATRISEN OSASTON ASIAKKAIDEN PÄIHDEANAMNEESIEN YHTEENVETO Päihdepsykiatrisen osaston asiakkaille tehtiin hoidon alussa päihdeanamneesi, jossa käytiin läpi päihde- ja mielenterveysongelmien kehittymistä. Alempana kuvataan asiakkaiden päihdehistoriaa käytettyjen päihteiden ja ensimmäisen päihdekokeilun iän avulla. Lisäksi kuvataan psykiatristen diagnoosien jakaumaa asiakaskunnassa. Kuvassa 1 näkyy, että asiakaskunnan ensisijainen päihde on suomalaiseen kulttuuriin hyvin sopivasti alkoholi. 40 asiakasta nimesi alkoholin ensisijaiseksi päihteekseen. Kahdella asiakkaalla ensisijainen päihde oli buprenorfiini. Kahdella asiakkaalla ensisijainen päihde oli amfetamiini. Lisäksi yksi henkilö nimesi ensisijaiseksi päihteekseen hypnootit ja sedatiivit. Kuva1 Ensisijaisesti käytetty päihde hoitoon tullessa alkoholi heroiini ja muut opiaatit kokaiini, amfetamiini ja muut stimulantit 1 hypnootit ja sedatiivit

11 lukumäärä 11 Kuva asiakkaiden päihteidenkäytöstä monipuolistuu kun tarkastellaan asiakkaiden muuta päihteidenkäyttöä, jota on esitelty kuvassa 2. Alla mainittuja päihteitä asiakkaat ovat joskus elämänsä aikana käyttäneet tai käyttivät yhä ensisijaisen päihteen rinnalla. Kuva 2 Muut käytetyt päihteet alkoholi heroiini ja muut opiaatit kokaiini, amfetamiini ja muut stimulantit hypnootit ja sedatiivit hallusinogeenit liuottimet ja inhalantit kannabis muu Kuviosta näkyy, että päihteiden sekakäyttö on päihdepsykiatristen asiakkaiden joukossa yleistä. Monessa tapauksessa kävi ilmi, että huumeriippuvuus oli korvattu alkoholiriippuvuudella.

12 lukumäärä 12 Kuvaan 3 on kerätty asiakkaiden iät, jolloin he ovat kokeneet ensimmäisen päihtymystilan. Kuvasta käy esille, että melko moni on aloittanut päihteiden käytön suhteellisen nuorena. Kuva 3 Ikä, jolloin ensimmäinen päihtymystila v 8v 9v 10v 11v 12v 13v 14v 15v 16v 17v 18v Asiakkaat olivat aloittaneet päihteiden käytön keskimäärin vuotiaina alkoholilla. Pääsääntöisesti ensimmäinen päihteiden kokeilukerta johti ensimmäiseen päihtymistilaan, sekä nopeasti päihteen/päihteiden säännölliseen käyttöön. Moni asiakas kuvasi mieltyneensä päihteisiin jo ensimmäisellä kokeilukerralla ja koki päihteet omaksi jutukseen.

13 lukumäärä 13 Diagnoosit ovat pääsääntöisesti tehty asiakkaille jo ennen hoidon aloitusta. Hoidon aikana ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tehty asiakkaille diagnooseja. Tämä johtui osaltaan siitä, että lääkäri oli paikalla vain kerran viikossa ja tapasi asiakkaan yleensä vain kerran hoitojakson aikana. Kuvassa 4 esitellään asiakkailla esiintyneitä diagnooseja. Kuva 4 27 Psykiatriset diagnoosit ryhmittäin F Tarkemmin määrittämätön alkoholin aiheuttama riippuvuusoireyhtymä F Opioidien aiheuttama riippuvuusoireyhtymä; jatkuva käyttö F 32 Masennustila Z 72.2 Lääkkeiden ja/tai huumeiden käyttö F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt F40 pelko-oireet, ahdistuneisuushäiriöt F60 persoonallisuushäiriöt 12 F21 psykoosipiirteinen persoonallisuushäiriö F20 skitsofrenia F90 aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö F44 dissosiaatihäiriöt F29 Tarkemmin määrittelemätön (ei elimellinen) psykoosi Yleisin diagnoosi oli tarkemmin määrittelemätön alkoholin aiheuttama riippuvuusoireyhtymä. Tämä on ymmärrettävää, koska alkoholi oli asiakasryhmän käyttämä pääpäihde. Toiseksi eniten asiakkailla on diagnosoitu masennustilaa, mikä osittain selittynee myös alkoholinkäytön yleisyydellä, koska alkoholin tiedetään aiheuttavan, sekä ylläpitävän masennustilaa. Seuraavaksi yleisimmät diagnoosit olivat ahdistuneisuushäiriöt sekä psykoosipiirteiset persoonallisuushäiriöt. Pohdinta Vaikka ensisijainen päihde suurimmalla osalla asiakkaista oli alkoholi, niin puhdasta alkoholismia asiakaskunnassa oli vähän. Yleisimmin asiakkailla oli alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden sekakäyttöä. Huumeiden käyttäjillä käytettyjen päihteiden kirjo oli hyvin laaja. Yleensä ensisijaisesti käytetty huume oli amfetamiini. Huumeiden käyttäjillä psykiatriset ongelmat olivat

14 14 vaikeimpia ja monimuotoisempia kuin alkoholisteilla. Esimerkiksi kaikilla skitsofreenikoilla oli huumetausta. Mutta hoidon alkaessa heillä kaikilla ensisijaisena päihteenä oli alkoholi. Nämä asiakkaat olivat kokeneet huumeiden käytön huomattavasti huonontavan psyykkistä vointia ja tämä oli motivoinut irtaantumaan huumeiden käytöstä. Kaikilla näillä asiakkailla huumeriippuvuus oli korvaantunut alkoholiriippuvuudella. Hoitoon hakeutuessaan he olivat huomanneet myös alkoholin aiheuttavan vastaavanlaista oireilua. Tämä motivoi hakemaan hoitoa riippuvuuteen. Päihdeongelma hallitsi vahvasti asiakkaiden elämää, mikä näkyi pitkinä juomajaksoina sekä raittiiden päivien vähyytenä. PÄIHDEPSYKIATRISTEN ASIAKKAIDEN PERSOONALLISUUSHÄIRIÖISTÄ Persoonallisuushäiriöt ovat pitkäkestoisia mielenterveyshäiriöitä, jotka alkavat lapsuudessa tai nuoruudessa ja jatkuvat läpi aikuisiän. Persoonallisuushäiriöissä yksilön sisäinen kokemus ja käyttäytyminen poikkeavat ympäröivästä kulttuurista. Poikkeavuudet tulevat esiin ajattelussa (mm. tapa tulkita itseä, muita ihmisiä, tapahtumia ja tilanteita) tunnekokemuksissa (mm. tunteiden voimakkuus, vaihtelu ja tilanteeseen sopivuus) vuorovaikutustyylissä ja sisäisten yllykkeiden hallinnassa. Persoonallisuushäiriöt aiheuttavat ihmiselle itselleen huomattavaa haittaa ja kärsimystä. Persoonallisuushäiriöisillä ihmisillä on usein vaikeuksia mm. opiskelussa, työssä ja ihmissuhteissa. Persoonallisuushäiriöihin liittyy myös usein päihde- ja muita mielenterveysongelmia. (Cloninger et al, 2000) Päihdepsykiatrisella osastolla asiakkaita haastateltiin SCID-II persoonallisuushäiriöhaastattelulla. SCID-II on puolistrukturoitu psykiatrinen haastattelu, jolla diagnosoidaan persoonallisuushäiriöitä. Haastattelu tehtiin 26 osaston 46 asiakkaasta (57%). Miehiä haastatelluista oli 17 (65%) ja naisia 9 (35%). Kyselyä ei käytetty varsinaisen diagnoosin tekemiseen, vaan antamaan hoitohenkilökunnalle ja asiakkaille itselleen käsitystä siitä, millaisia - mahdollisesti hyvinvointia heikentäviä - persoonallisuuden piirteitä asiakkailla oli. Asiakkaiden kanssa käytiin yksilökeskusteluja niistä persoonallisuushäiriöiden tyypeistä, joiden diagnostiset kriteerit heillä täyttyivät. Vain kahdella haastatelluista eivät täyttyneet minkään persoonallisuushäiriön kriteerit. Toisella heistä oli olemassa oleva persoonallisuushäiriödiagnoosi ja toinen oireili psykoottisesti hoidon aikana ja ohjattiin pian hoidon alkamisen jälkeen psykiatriseen hoitoon. Niillä 24 asiakkaalla, joilla jonkin persoonallisuushäiriön kriteerit täyttyivät, persoonallisuushäiriöiden määrä vaihteli 1-10 välillä. Suurimmalla osalla haastatelluista täyttyivät epävakaan (21 kpl) ja epäsosiaalisen (18 kpl) persoonallisuuden kriteerit. Haastatelluilla asiakkailla täyttyivät keskimäärin 4,7 persoonallisuushäiriön kriteerit, miehillä 4,3 ja naisilla 5,1 persoonallisuushäiriön kriteerit. Miehillä tyypillisimmin täyttyivät epävakaan ja epäsosiaalinen persoonan kriteerit. Naisilla tyypillisimmin täyttyivät estyneen, depressiivisen ja epävakaan persoonallisuuden kriteerit. Yhdelläkään haastatelluista eivät täyttyneet huomionhakuisen persoonallisuuden kriteerit. Naisista yhdelläkään eivät täyttyneet eristäytyvän persoonallisuuden kriteerit. Kuvassa 1 on esitelty kuinka useassa tapauksessa kunkin persoonallisuushäiriön kriteerit täyttyivät.

15 n=26 asiakasta 15 Kuva 1 Kriteerit täyttäneiden persoonallisuushäiriöiden jakauma estynyt riippuvainen vaativa passiivis-vihamielinen depressiivinen epäluuloinen psykoosipiirteinen 1 eristäytyvä huomiohakuinen 0 narsistinen epävakaa epäsosiaalinen Haastattelun tulokset osoittavat, että päihdepsykiatrisilla asiakkailla on paljon persoonallisuushäiriöiden piirteitä. Ei ole yllättävää, että esimerkiksi epäsosiaalisen persoonallisuuden kriteerit täyttyvät suurella osalla haastatelluista. Epäsosiaalista persoonallisuushäiriötä edeltävän lapsuusiän käytöshäiriön ja epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön tiedetään tutkimusten perusteella lisäävän päihde- ja muiden mielenterveysongelmien riskiä (Mueser et al, 2003). Päihdepsykiatrisen osaston asiakkaista huomattavalla osalla olikin päihdeongelman lisäksi muu psykiatrinen diagnoosi ja mikäli lääkäripalvelut olisivat olleet projektin aikana tiiviimmin käytettävissä, diagnosoitujen asiakkaiden määrä olisi todennäköisesti kasvanut. Olisikin tärkeää, että persoonallisuushäiriöt tunnistettaisiin ajoissa ja niitä pyrittäisiin hoitamaan tehokkaasti. Näin olisi mahdollista ehkäistä sekä itse persoonallisuushäiriöistä johtuvia ongelmia että niihin liittyviä päihde- ja muita mielenterveysongelmia. Lisäksi päihdepsykiatrisia asiakkaita hoitavan henkilökunnan tulisi olla perehtynyt persoonallisuushäiriöiden hoitoon ainakin asiakaskunnassa yleisimmin tavattavien persoonallisuushäiriöiden osalta. Lähteet: Cloninger R. ja Svrakic D. (2000). Personality Disorders. Teoksessa B.J. Sadock ja V.A. Sadock (toim.), Kaplan & Sadock s Comprehensive Textbook of Psyhiatry 7th Edition, Philadelphia: Lippicott, Williams & Wilkins CD-ROM Mueser K., Noordsy D., Drake R., & Fox L. (2003). Integrated Treatment for Dual Disorders- A Guide to Effective Practice, New York: The Guilford Press

16 16 PÄIHDEHUOLLON KUNTOUTUMISYKSIKÖN PÄIHDEPSYKIATRISEN OSASTON ASIAKASKUNNAN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTIA FYSIOTERAPEUTIN NÄKÖKULMASTA Fysioterapian lähtökohtana osaston toiminnan käynnistyttyä 2006 syksyllä oli asiakkaan fyysisen tilanteen kartoittaminen fysioterapeuttisella tutkimisella ja vapaaehtoisella motorisen kunnon, liikkuvuuden (UKK-instituutin terveyskuntotestistö) ja lihaskunnon (invalidisäätiön suorituskykytesti) testeillä. Fysioterapiaa toteutettiin asiakaslähtöisesti eli fysioterapeuttisen tutkimisen ja testaamisen tarkoituksena oli antaa asiakkaille keinoja ja ohjeita mahdollisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen lieventämiseen sekä aktivoida asiakkaita liikkumaan. Fysioterapeuttinen tutkiminen pyrittiin tekemään jo hoitojakson alussa, koska liikunnallisten ryhmien toteuttamisessa kunkin asiakkaan fyysisen toiminnan esteet pystyttiin siten huomioimaan ja asiakkaat saivat yksilöllisiä harjoitusohjeita. Motorisen kunnon, liikkuvuuden ja lihaskunnon testaaminen suoritettiin vasta jakson loppupuolella, niille henkilöille, jotka halusivat testauksen. Loppuraportointiin valikoituivat henkilöt, jotka fysioterapeuttisen tutkimisen lisäksi halusivat suorittaa testipaketin. Fysioterapeuttinen perustutkimus sisälsi tuki- ja liikuntaelimistön tilan kartoittamista asiakkaan asennon, ryhdin ja nivelliikkuvuuksien osalta. Tutkimuslomakkeena oli käytössä Mekaanisen diagnosoinnin ja terapian lomake, jossa on haastatteluosio ja fyysisen tutkimisen osio. Fyysisen tutkimisen osiossa havainnoitiin ryhtiä ja liikerajoituksia sekä teetettiin testiliikkeitä, mikäli oireita tuli esiin. Haastatteluosiossa kartoitettiin perustietojen lisäksi mahdollista oireiden esiintymistä (oirekuva), kuormitustekijöitä, harrastuksia, toiminnan haitta-astetta, VAS-arvoa, oireiden taustaa ja esiintyvyyttä sekä erityiskysymyksiä (mm. mahdolliset tapaturmat ja oma arvio yleisestä terveydentilasta). Asiakkaan fyysisen kunnon osa-alueita kartoitettiin testaamalla ylä- ja alaraajojen sekä vartalon lihaskuntoa, kestävyyttä, hallintaa, liikkuvuutta ja tasapainoa. Testipaketista nostettiin tarkasteltavaksi liikkuvuuden osalta hartiaseudun liikkuvuus ja selän sivutaivutus, vartalon lihaskunnon ja hallinnan osalta selän staattinen kestävyys ja vatsan toistosuoritus. Alaraajojen lihaskuntoa ja kestävyyttä tarkasteltiin toistokyykistystestin tuloksen avulla ja tasapainoa staattisen tasapainon testin avulla. Staattisen tasapainotestin tarkoituksena oli testata vartalon pystyasennon hallintaa staattisessa tasapainotilassa normaalia seisoma-asentoa pienemmällä tukipinnalla. Fyysisen suorituskyvyn ja toimintakyvyn arvioinnin kannalta tarkasteltavaksi otettiin myös käden puristusvoimamittaus (Saehan puristusvoimamittari). Riittävä käden puristusvoima on tarpeen monien päivittäisten tehtävien suorittamisessa. Kohderyhmä Kohderyhmäksi valikoitui fysioterapeuttisessa alkututkimuksessa olleista ne, jotka suorittivat myös vapaaehtoisen motorisen kunnon, liikkuvuuden ja lihaskunnon testin. Tällaisia asiakkaita oli 17, joista 15 miehiä ja 2 naista. Miesten keski-ikä oli 42 vuotta ja naisten 48 vuotta. Tuki- ja liikuntaelinoireilua asiakkailla oli tutkimushetkellä lähes jokaisella, tyypillisimmät ongelmat olivat niska-hartiaseudun kipu- ja jännitystilat, päänsärky ja alaselkävaivat, joista osa oli lannerangan välilevyongelmiin liittyviä. Lähes jokaisella asiakkaalla oli ollut tapaturmia; kaatumisista, kolareista, putoamisista ja tappeluista tulleita vammoja. Vammat olivat pääasiassa murtumia ylä- tai alaraajoissa ja kylkiluissa, myös päähän kohdistuneita iskuja oli ollut usealla. Asiakkaista 7 kertoi lähinnä harrastavansa hyötyliikuntaa eli kävelevänsä tai pyöräilevänsä välimatkoja. 4 kertoi harrastavansa liikuntaa säännöllisesti ja 6 henkilöä ei harrastanut liikuntaa lainkaan. Aikaisempia

17 17 säännöllisiä liikuntaharrastuksia oli ollut 11 asiakkaalla. Yleisen terveydentilansa 1 asiakas arvioi hyväksi, 12 kohtalaiseksi, 1 hyvän ja kohtalaisen väliltä ja 3 huonoksi. Tuloksia Asiakkaiden seisoma-asentoa ja ryhtiä tarkasteltaessa tyypillistä oli pään työntyminen eteen, olkapäitten kiertyminen sisäänpäin, hartiarenkaan työntyminen eteenpäin, niin että rintarangan yläosa oli kumara. Lannelordoosi oli oiennut, hartiaseudun lihaksisto jännittynyt alakaularangan kuormittumisesta ja ryhti näytti lysähtäneeltä. Havainnoitaessa ja palpoitaessa 10 asiakkaalla oli selkeää niska-hartialihaksiston kireyttä ja jännittyneisyyttä. Selän eteentaivutuksessa 5 asiakkaalla oli selkeä rajoittuneisuus (sormi-lattia -mitta vajaa) ja 10 esiintyi polven koukistajalihasten kireyttä eteentaivutuksessa. Selän taaksetaivutuksen rajoittuneisuus oli tyypillistä lannelordoosin oikenemisen vuoksi. Vas-arvo Fysioterapeuttisessa alkututkimuksessa asiakkaalta kysyttiin asiakkaan omaa arviota tuki- ja liikuntaelinoireiluun liittyvistä kokemuksistaan kivun voimakkuudesta. Kipu voi olla tärkeä ihmisen toimintakykyä alentava tekijä. Asiakasta pyydettiin arvioimaan kivun voimakkuutta kipujanalla 0-10, 0=ei kipua, 10=pahin mahdollinen kipu. Asiakasta pyydettiin arvioimaan juuri senhetkistä kiputuntemustaan. Kohderyhmän keskiarvo = 2,65. Toiminnan haitta-aste Alkututkimuksen haastatteluosiossa kysyttiin myös asiakkaan omaa arviota tuki- ja liikuntaelinoireisiin liittyvästä toiminnan haitta-asteesta eli kuinka paljon oireilu haittaa asiakkaan päivittäistä toimimista ja perusliikkumista. Asiakas arvioi haitta-astetta asteikolla 0-10, 0=ei haittaa lainkaan, 10=erittäin suuri haitta. Kohderyhmän keskiarvo = 3,12. Kehon painoindeksi eli BMI Kehon painoindeksi lasketaan jakamalla paino (kiloina) pituuden (metreinä) neliöllä eli pituus x pituus. Kohderyhmästä 2 oli ns. normaalipainoisia (BMI=18,5-24,9), 5 oli lievästi ylipainoisia (BMI=25,0-29,9), 4 oli merkittävästi ylipainoisia (BMI= 30,0-34,9). 6 BMI arvoa ei ollut tiedossa. Painoindeksin keskiarvo kohderyhmässä oli 27,73, naisilla 32,5 ja miehillä 26,67. Motorisen kunnon, liikkuvuuden ja lihaskunnon kuntoluokitus ja testitulokset Tuloksissa kuntoluokitus 1-5, 5 = selvästi keskimääräistä parempi tulos 4 = jonkin verran keskimääräistä parempi tulos 3 = keskimääräinen tulos 2 = jonkin verran keskimääräistä heikompi tulos 1 = selvästi keskimääräistä heikompi tulos 1. Motorista kuntoa eli tasapainoa testattiin staattisella tasapainotestillä johon kuului yhdellä jalalla seisominen silmät auki. Ryhmän keskiarvo oli 2,7, naisten keskiarvo oli 1,5, miesten keskiarvo oli 2,9. 2. Notkeus/liikkuvuustestit a) Selän sivutaivutus, joka mittaa lantion, lanne- ja rintarangan kokonaisliikettä sivutaivutusliikkeessä.. Ryhmän keskiarvo oli 2,7, naisilla 1,5 ja miehillä 2,3. b) Hartiaseudun liikkuvuus, joka arvioi karkeasti kaularangan alaosan ja rintarangan yläosan sekä olkanivelten liikkuvuutta sagittaalitasossa. Testissä arvioitiin

18 18 kohotettujen yläraajojen loppuasentoa seuraavan luokituksen perusteella: 2 = ei liikerajoitusta, 1 = lievä liikerajoitus, 0 = voimakas liikerajoitus. Testatuista 10 ei testin mukaan ollut havaittavissa rajoitusta hartiarenkaan alueella, 3 oli lievä liikerajoitus ja 4 voimakas liikerajoitus. 3. Tuki- ja liikuntaelimistön kunto: Lihasvoima- ja kestävyys a) Selän staattinen kestävyys, missä testattiin vartalon ojentajien kestävyysvoimaa. Tuloksissa oli kuntoluokitus asiakasta ei pystynyt suorittamaan testiä lainkaan. Testin suorittaneiden keskiarvo oli 3,1. Naisten suorituksesta ei voitu laskea keskiarvoa, koska toinen testatuista ei pystynyt suorittamaan testiosiota. Miesten keskiarvo oli 2,7. b) Vatsan toistosuoritus, missä testattiin vartalon koukistajien dynaamista voimaa. Tuloksissa oli kuntoluokitus 1-5. Testatuista 2 asiakasta ei pystynyt suorittamaan testiä lainkaan. Testin suorittaneiden keskiarvo oli 2,6, naisten suorituksesta ei voitu laskea keskiarvoa, koska toinen testatuista ei pystynyt suorittamaan testiosiota. Miesten keskiarvo oli 2,5. c) Toistokyykistys, missä testattiin alaraajojen lihasvoimaa ja -kestävyyttä. Tuloksissa oli kuntoluokitus 1-5. Testatuista 3 ei pystynyt suorittamaan testiä lainkaan. Testin suorittaneiden keskiarvo oli 1,6, naisten suorituksesta ei keskiarvoa voitu laskea, koska toinen testatuista ei pystynyt suorittamaan testiosiota. Miesten keskiarvo oli 1,7. 4. Puristusvoima Puristusvoimamittarin mittaustulos (kg) oli 3 yrityksen keskiarvo ja kuntoluokka määräytyi vasemman ja oikean käden yhteiskeskiarvosta. Testatuista 2 oli kuntoluokassa 4, 7 kuntoluokassa 3 ja 8 kuntoluokassa 2. Ryhmän kuntoluokan kokonaiskeskiarvo oli 2,7, naisilla 2,5, miehillä 2,7.

19 kuntoluokka 19 Motorinen kunto, liikkuvuus ja lihaskunto ,7 2,7 3,1 2,6 2,7 2 1,6 1 yhdellä jalalla seisominen puristusvoima selän staattinen kestävyys vatsan toistosuoritus toistokyykky selän sivutaivutus Testitulosten yhteenvetoa Näiden testitulosten perusteella päihdepsykiatrisen asiakkaan fyysisen toimintakyvyn selkeitä ongelma-alueita olivat fyysisen kunnon ja kehon asennon hallinnan heikkous, mikä näkyi tutkittaessa ryhdittömyytenä sekä staattista tasapainoa ja vartalon lihaskuntoa mittaavissa osioissa. Alaraajojen lihasvoima- ja kestävyys oli myös suurimmalla osalla testatuista (13/17) heikentynyt ja polven koukistajalihasten lihaskireyttä esiintyi monella (10/17). Selkärangan liikkuvuutta testaavissa osioissa alle puolella testatuista esiintyi liikerajoituksia, toisaalta osalla liikerajoitukset olivat voimakkaita. Lähes kaikilla asiakkailla oli erilaisia tuki- ja liikuntaelinoireita, pääasiassa tensiotyyppisiä ja usealla myös tapaturmiin liittyviä. Puolet testatuista oli ylipainoisia kehon painoindeksin (BMI) mukaan, mikä näkyi myös fyysistä suorituskykyä mittaavissa osioissa tulosta heikentävänä tekijänä. Tuki- ja liikuntaelinoireiluista johtuvia kiputuntemuksia oli suurimalla osalla tutkituista (12/17), mutta vain yksi asiakas koki kiputuntemukset melko voimakkaana. Asiakkaista myös suurin osa (13/17) koki päivittäistä toimintaa ja perusliikkumista haittaavana tekijänä tuki- ja liikuntaelinongelmat, mutta vain pari asiakasta koki toiminnan haitta-asteen suurena. Testatuista suurimalla osalla pääasiallisena päihteenä oli alkoholi (16/17) ja päihteiden käyttö oli ollut runsasta ja useita vuosia kestävää. Tasapainoa, liikkuvuutta ja tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa testaavan testipaketin keskiarvotulokset osoittivat, että asiakasryhmän fyysinen toimintakyky oli alentunut. Testiosioilla ei voida suoranaisesti osoittaa, että päihteiden käyttö olisi vaurioittanut asiakasryhmän keskushermostoa, mutta esimerkiksi staattinen tasapaino, jossa tarvitaan pikkuaivojen ja muiden eri aivojen osien yhteistyötä, oli yli puolella testatuista heikentynyt. Fysioterapeuttisessa alkututkimuksessa ja ohjatuissa liikunnallisissa ryhmissä esiintyi suurimalla

20 20 osalla lihaskireyksiä, joita oli pääasiassa niska-hartiaseudun ja alaraajojen lihasryhmissä. Myös tapaturmista johtuvia perusliikkumiseen vaikuttavia tekijöitä kuten murtumien jälkitiloja oli monella. LÄHTEET Leskinen K., Häkkinen K., Kallinen M. Kuntotestauksen käsikirja. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro Mälkiä E., Rintala P. Uusi Erityisliikunta. Liikunnan sovellukset erityisryhmille. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro Ojanen M., Svennevig H., Nyman M., Halme J. Liiku oikein voi hyvin. Liikunnan merkitys hyvinvoinnille. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro ASIAKASPALAUTTEIDEN YHTEENVETO Asiakaspalautteiden keskiarvot 10,0 9,0 8,0 8,2 8,3 8,1 7,7 9,1 9,4 8,2 8,0 8,3 8,5 8,5 9,0 8,3 7,0 6,0 5,0 4,0 HOITOON TULEMINEN HOIDON KÄYNNISTYMINEN TIEDONANTO SAIRAUDESTA TIEDONANTO LÄÄKITYKSESTÄ HOIDON YLEINEN ILMAPIIRI POTILASTOVERIT LIIKUNTA ULKOILUT KESKUSTELUT/OMAHOITAJASUHDE OHJATUT RYHMÄT HENKILÖKOHTAINEN PALAUTE HENKILÖKUNNALTA JAKSON HYÖDYLLISYYS ITSELLE OHJELMAN RIITTÄVYYS JA AIKATAULU Asiakkaat arvioivat hoitoa asteikolla 4-10 taulukossa esiintyvien osa-alueiden osalta. Asiakkaat täyttivät hoidonarviointilomakkeen nimettömänä aina hoitojakson lopussa. Taulukossa on kaikkien vuoden 2007 hoitojaksojen (myös kertausjaksot) hoidonarvioinnit, niiden asiakkaiden kohdalta, jotka olivat hoitojakson loppuun asti osastolla (n=30). Keskiarvot ovat pääsääntöisesti yli 8, mikä

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Tervetuloa päihdekuntoutukseen

Tervetuloa päihdekuntoutukseen Tervetuloa päihdekuntoutukseen Opaslehtinen lääke/huume katkaisuhoidon tueksi Porin psykososiaaliset laitospalvelut Tervetuloa päihdekuntoutukseen Porin psykososiaalisiin laitospalveluihin. Olet tulossa

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) 1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 Tämän kyselyn tarkoituksena on saada riittävän monipuolinen kuva kipuongelmastanne. Lomakkeessa on kysymyksiä, joihin pyydämme Teitä vastaamaan joko ympyröimällä

Lisätiedot

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasumisen kustannuspaikalle on kirjattu paitsi päihdeongelmaisten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia TerveysInfo 55+ liikunnasta elinvoimaa Power Point esitys tukee ikääntyvän työntekijän hyvinvointia ja vahvistaa voimavaroja tulevia eläkevuosia varten. Käsittelee etenkin liikuntaa ja lyhyesti myös muita

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Toiminta ja kehittäminen - 1 johtava talous- ja velkaneuvoja - 9 talous- ja velkaneuvojaa - 2,8 sihteeriä - asukaspohja n. 335 000 Toimintatavat - Talous- ja velkaneuvonta - Talous-

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN?

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? Anne Tapola hanketyöntekijä (psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalikasvattaja) Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 23.1.2012 1 JOHDANTO

Lisätiedot

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden 1 Nuorten 18-25-vuotiaiden tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus 18.1.2011 Saila Lähteenmäki Ohjaajaj Sosiaalinen- ja taloudellinen tuki Asiakkuuden vireilletulo/ajanvaraus

Lisätiedot

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY 15.9. 31.10.2015 TAUSTAA Vanhuspalvelulaissa (2013) ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa laatusuosituksissa (2013, 2008) korostetaan, että eri palveluissa

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutilanne v

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutilanne v Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutilanne v. 2011-2014 J.G. 5/14 Palveluasumiseen siirtynyt asiakkaita: Kellokosken sairaalasta Psykiatrian poliklinikalta Kotikuntoutuksesta Lastensuojelusta Kotoa

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

SCID- haastatteluiden käyttöönotto

SCID- haastatteluiden käyttöönotto Liite 12 SCID- haastatteluiden käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatriassa Yhteenveto koulutukseen osallistuneille tehdystä kyselystä Vähäkainu Johanna & Minna Nevalainen [28.2.2014 päivitetty

Lisätiedot