RAPORTTI PÄIHDEPSYKIATRISEN OSASTON TOIMINNASTA Sari Immonen, Marja Lakka, Markku Latvala ja Johanna Peuhkuri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI PÄIHDEPSYKIATRISEN OSASTON TOIMINNASTA Sari Immonen, Marja Lakka, Markku Latvala ja Johanna Peuhkuri"

Transkriptio

1 RAPORTTI PÄIHDEPSYKIATRISEN OSASTON TOIMINNASTA Sari Immonen, Marja Lakka, Markku Latvala ja Johanna Peuhkuri

2 2 PÄIHDEPSYKIATRISEN OSASTON HENKILÖSTÖKUVAUS Vuosi 2006 Päihdepsykiatrisen osaston henkilökunnaksi suunniteltiin projektin alkuvaiheessa lääkäri (päihdepsykiatri), psykologi, toimintaterapeutti ja sairaanhoitaja. Tavoitteena oli saada henkilökunta palkatuksi 1.1. alkaen. Tämä tavoite ei kuitenkaan toteutunut ja vuoden alussa osaston henkilökuntana oli sairaanhoitaja ja toimintaterapeutti, jotka aloittivat toiminnan suunnittelun sekä hankekuntien informoinnin toiminnasta. Ensimmäiset asiakkaat osastolle otettiin maaliskuussa. Psykologi tuli työryhmän jäseneksi huhtikuun 24. päivä. Heinäkuussa sairaanhoitaja irtisanoutui tehtävästään saatuaan viran muualta ja toimintaterapeutti jäi äitiyslomaa edeltävälle sairauslomalle. Tämän seurauksena päihdepsykiatrinen osasto suljettiin, kunnes korvaava henkilökunta saatiin palkattua. Toimintaterapeutin sijaan päätettiin palkata fysioterapeutti, kun kävi selväksi, ettei toimintaterapeutteja ollut saatavilla. Uusi sairaanhoitaja ja fysioterapeutti aloittivat työnsä Työnsä ohella fysioterapeutti oli sosionomikoulutuksessa. Työryhmän täydentämiseksi tehtiin päätös palkata myös sosiaalityöntekijä, joka aloitti työssään Päihdepsykiatri oli koko kuntoutumisyksikön (katkaisuhoitoasema, päihdepsykiatrinen osasto ja kuntoutumisosasto) käytössä enimmillään päivän viikossa keväästä vuoden loppuun, jolloin hänen työsopimuksensa päättyi. Uutta sopimusta ei onnistuttu kyseisen lääkäri kanssa neuvottelemaan. Ajoittain päihdepsykiatri ei ollut käytettävissä useaan viikkoon peräkkäin. Elokuusta vuoden loppuun päihdepsykiatri osallistui potilastyön lisäksi päihdepsykiatrisen osaston suunnitteluun. Vakituisten työntekijöiden lisäksi osastolla oli vuoden lopussa päihdetyön oppisopimusopiskelija 3 kuukauden ajan sekä sosionomiopiskelija 10 viikkoa Vuosi 2007 Vuoden alusta helmikuun lopulle kuntoutumisyksiköllä ei ollut lääkäriä. Helmikuun lopusta kesäkuun loppuun yksikössä kävi psykiatri kerran viikossa. Tammikuussa osaston sairaanhoitaja jäi sairauslomalle ja irtisanoutui, eli osasto toimi noin kuukauden ajan ilman lääkäriä ja omaa sairaanhoitajaa. Maaliskuun alussa osastolle tuli uusi sairaanhoitaja kuntoutumisyksikön sisäisenä siirtona. Syys-lokakuussa yksikössä kävi muutamia kertoja Eurolääkäri-koulutuksessa oleva lääkäri, joka jatkoi käyntejä kerran viikossa marras-joulukuun ajan. Pohdintaa Henkilöstörakenne ja sen muutokset toivat ylimääräisiä haasteita osaston toiminnan kehittämiselle ja asiakastyölle. Päihdepsykiatrin oli alun perin suunniteltu toimivan osaston esimiehenä ja toiminnan kehittämisestä vastaavana henkilönä. Koska vakituista päihdepsykiatria ei projektiin saatu, tämä suunnitelma jäi toteutumatta. Näin osaston toiminta ja toiminnan kehittäminen jäivät vaille varsinaista johtajaa. Lääkärin puuttuminen kehittämistyöstä syksyä 2006 lukuun ottamatta tarkoitti myös lääketieteellisen näkökulman puuttumista osaston kehittämiseen suurimman osan projektin kestosta. Koska osasto (ja koko kuntoutumisyksikkö) oli ajoittain ilman lääkärin palveluja, asiakkaiden hoito vaikeutui, sillä lääkärin konsultaatioita ja lausuntoja jouduttiin hankkimaan mielenterveyskeskuksesta, A-klinikalta, omalääkäreiltä ja yksityiseltä psykiatrilta. Lääkäritilanteen

3 3 vaihtelun vuoksi mahdollisuutta erilaisiin tutkimuksiin, kuten työkyvyn arvioihin ja diagnostiseen selvittelyyn ei voitu projektin aikana hyödyntää täysipainoisesti. Toimintaterapeutin puuttuminen puolestaan johti siihen, ettei toimintaterapeuttisia toimintakyvyn arvioita voitu vuoden 2006 alkua lukuun ottamatta tehdä. Henkilökunnan vastuulla oli samanaikaisesti osaston toiminnan kehittäminen, toiminnan profiloiminen kuntoutumisyksikön sisällä ja yhteistyösuhteiden luominen yksikön muihin osastoihin, asiakastyön tekeminen, hankkeen kehittämisryhmiin osallistuminen, sekä projektin alkuvaiheessa hankekuntien informoiminen toiminnasta. Erityisesti projektin alkuvaiheessa näiden tehtävien samanaikainen suorittaminen osoittautui hyvin vaativaksi tehtäväksi. Lokakuussa 2006 asiakastyö aloitettiin kaksi viikkoa uusien työntekijöiden työsuhteiden alkamisen jälkeen. Toiminnan suunnittelulle työryhmänä ja uusien työntekijöiden orientaatiolle ja kouluttamiselle ennen asiakastyön aloittamista jäi näin vain vähän aikaa. Maaliskuusta 2007 lähtien osaston henkilökunta, lääkäriä lukuun ottamatta, pysyi samana ja tämä näkyi osaston toiminnassa mm. hoitomuodon ja hoidon sisällön kehittymisenä. Myös yhteistyö yksikön muiden osastojen kanssa muodostui joustavammaksi projektin edetessä. HOITO- JA TUTKIMUSMALLIN KUVAUS Osastolla hoidettiin täysi-ikäisiä asiakkaita, joilla oli päihdeongelman lisäksi muita psyykkisiä ongelmia. Osastolla ei voitu hoitaa asiakkaita joilla oli akuutti psykoosi, delirium, vakava masennus tai akuutti itsemurhariski. Hoidon tavoitteet Hoidon tavoitteena oli auttaa asiakasta päihteettömän elämän saavuttamisessa ja ylläpitämisessä sekä psyykkisten oireiden hallinnassa. Tavoitteena oli myös pysähtyä tarkastelemaan päihteidenkäyttöä ja omaa elämäntilannetta, etsiä omia voimavaroja ja selviytymiskeinoja tulevaisuutta varten, saada elämyksiä ja kokemuksia ilman päihteitä sekä auttaa asiakasta ottamaan itse vastuuta elämästään ja toipumisestaan. Hoidon aikana pyrittiin parantamaan asiakkaan valmiuksia selviytyä arjesta itsenäisesti. Lisäksi keskeinen tavoite oli asiakkaan kiinnittyminen jatkohoitoon. Hoidon sisältö Osaston hoito perustui päihteettömyyteen. Hoidon alussa jokainen allekirjoitti hoitosopimuksen, jossa sitoutui noudattamaan talon sääntöjä ja osallistumaan yhteiseen toimintaan. Hoidon keskeisiä elementtejä olivat ryhmä- ja yksilöhoito. Hoidon alussa tehtiin yhdessä asiakkaan kanssa tilanneselvitys, jossa kartoitettiin päihteiden käyttö ja käyttöhistoria, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tilanne sekä aikaisemmat hoidot. Hoidon aikana pyrittiin järjestämään verkostotapaaminen jatkohoitoon osallistuvien tahojen ja omaisten kanssa. Hoito kesti 5 viikkoa ja noin kahden kuukauden kuluttua hoidon loppumisesta oli viikon mittainen kertausjakso.

4 4 Ryhmähoito Hoito osastolla toteutettiin pääasiassa ryhmähoitona. Ryhmissä ei ollut puhumispakkoa ja jokainen osallistui niillä voimavaroillaan, joita sillä hetkellä oli käytettävissä. Kaikkien asiakkaiden tuli kuitenkin osallistua kaikkiin ryhmiin. Alla on esitelty lyhyesti hoitojaksolla olleita ryhmiä. Teemaryhmät Arjen hallinta -ryhmissä mietittiin keinoja ajankäytön hallintaan, rahankäyttöön sekä kodin ja itsensä hoitamiseen. A-kilta-info järjestettiin kerran hoidon aikana. Ryhmässä asiakkaat saivat tietopaketin A- killan toiminnasta. Lisäksi he kävivät hoidon aikana tutustumassa A-killan toimitiloihin. AA-infoon asiakkaat osallistuivat kerran hoidon aikana. Ryhmässä AA:n jäsenet kertoivat heille AA:n toiminnasta. Asiakkailla oli myös mahdollisuus osallistua AA:n toimintaan hoidon aikana. Sosiaalietuudet-ryhmässä sosiaalityöntekijä kertoi yleisistä sosiaalietuuksista ja vastasi asiakkaiden kysymyksiin asian tiimoilta. Akupunktio-infossa asiakkaille kerrottiin kuntoutumisyksikössä annettavan akupunktiohoidon muodoista. Asiakkailla oli hoidon aikana halutessaan mahdollisuus saada korva-akupunktiohoitoa erilaisiin oireisiin, kuten unettomuuteen, rauhattomuuteen ja vieroitusoireisiin. Ravinto ja liikunta-ryhmissä kerrottiin ravinnon tehtävistä, terveellisestä ruokavaliosta, ruoka-aineympyrästä, ateriarytmistä, liikunnan vaikutuksista fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn sekä terveysliikunnan suosituksista. Terveysinfot olivat tietoiskutyyppisiä lyhyitä tietopaketteja päihteiden vaikutuksista elimistöön. Hoidolliset ryhmät Päihderyhmissä käsiteltiin päihdeongelmaa ja sen suhdetta mielenterveysongelmiin. Päihderyhmiä pyrittiin pitämään kaksi kertaa viikossa. Ensimmäisessä ryhmässä mietittiin tavoitteita ja niiden tärkeyttä elämässä. Päihderyhmissä käytiin läpi esim. päihteiden käytön aiheuttamia haittoja elämän eri osa-alueilla, muutosta, mielihyvää, riippuvuutta, ajatusvääristymiä, retkahdusta sekä päihteidenkäytön ja mielenterveysongelmien vaikutuksia toisiinsa. Tunneryhmissä käsiteltiin kognitiivisen mallin mukaan ajatusten, tunteiden, kehon ja käyttäytymisen keskinäistä riippuvuussuhdetta sekä tunteiden hallintakeinoja. Edellä mainitun pohjalta käsiteltiin omina kokonaisuuksinaan ahdistusta, masennusta ja vihaa. Voimavararyhmissä asiakkaat etsivät itsellään jo olemassa olevia voimavaroja ja pohtivat, mitä voimavaroja heidän jatkossa olisi syytä kehittää. Vuorovaikutusryhmissä tutustuttiin erilaisiin vuorovaikutustyyleihin ja pohdittiin oman vuorovaikutustyylin vaikutuksia omaan elämään. Mielihalusurffauksessa asiakkaille ohjattiin tietoisuusharjoitus, jonka avulla heidän olisi mahdollista selvitä päihteidenkäyttöön liittyvistä mielihaluistaan retkahtamatta. Harjoitus tehtiin kaksi kertaa viikossa ja lisäksi asiakkaita rohkaistiin tekemään harjoitusta itsenäisesti.

5 5 Toiminnalliset ryhmät Liikuntaryhmässä asiakkaat täyttivät heti jakson alussa kyselylomakkeen, jossa tiedusteltiin heidän liikuntakokemuksiaan. Liikuntakokemuksista saadut tiedot olivat fysioterapeuttisen alkututkimuksen lisäksi pohjana liikunnallisten ja toiminnallisten ryhmien toteuttamisessa. Pääajatuksena oli asiakkaiden tuki- ja liikuntaelinoireiden lieventyminen sekä asiakkaiden aktivoiminen säännölliseen liikkumiseen, mikä helpottaisi fyysistä ja psyykkistä oloa. Liikunnallisten ja toiminnallisten ryhmien lisäksi pidettiin ryhmiä, jotka antoivat tietoa liikunnan terveydellisistä vaikutuksista, liikuntasuosituksista, painonhallinnasta ja ravitsemuksesta. Liikunnallisia ryhmiä pidettiin säännöllisesti, vähintään kolme kertaa viikossa ja ne olivat kestoltaan pääasiassa 45 minuutista tuntiin. Liikunnallisten ryhmien sisältö oli monipuolinen ja ajatuksena oli, että asiakkaiden olisi helppo toteuttaa näitä liikkumismuotoja myös hoitojaksojen jälkeen. Liikuntaryhmiä olivat ryhtiryhmä, kävelykoulu, niska-hartia- ja selkäryhmät, kehon hallinta- ja hahmotus-ryhmät, välineharjoitteluryhmät, kuntosaliohjaus yksikön kuntosalilla sekä kaupungin kuntosaleilla, uimahallikäynnit, keilaaminen, eri palloilulajeihin tutustumista (sulka- ja lentopallo sekä sähly), lihashuoltoon ja rentoutumiseen liittyvät venyttely- ja hierontaryhmät sekä kalastusja souturetket. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijat pitivät Terveysyksikön tiloissa projektin aikana kuusi liikuntaryhmää, jotka painottuivat kehon ja mielen yhteistoimintaan. Altistusharjoitukset tehtiin pääsääntöisesti ryhmässä, ja näin pelottavia asioitakin oli aluksi ryhmän tuella helpompi tehdä. Harjoitukset liittyivät pääsääntöisesti jonkin mielenkiintoiseen tekemiseen/tapahtumaan kuten jääkiekkopeliin, elokuvakäyntiin, kahvilakäyntiin. Osa harjoituksista tehtiin myös yksilöllisesti oman hoitajan kanssa, kuten apteekissa tai pankissa asiointi. Pelit kuuluivat ohjelmaan lähes viikoittain. Ryhmissä pelattiin ulko- sekä sisäpelejä. Joukossa oli myös hoitoa tukeva Päihdepeli. Pelit olivat hyvä apukeino asiakkaiden ryhmäytymisessä sekä opettelussa toimimaan ryhmässä ryhmän jäsenenä. Asiakkaat osallistuivat myös säännöllisesti A-killan järjestämään liikuntailtaan. Toimintapäivä järjestettiin vähintään kerran jaksossa hevostallilla. Asiakkaat viettivät päivää osallistuen tallin päivittäisiin askareisiin. Jokaiselle löytyi tekemistä omien voimien ja taitojen mukaan. Asiakkaat mm. korjasivat aitoja, siivosivat karsinoita, siirsivät hevosia tarhaan ja syöttivät niitä. Pyrkimyksenä oli antaa jokaiselle asiakkaalle onnistumiskokemuksia ja mahdollisuus nähdä oman työn jälki. Päivän lopuksi halukkaat saivat hoitaa ja ratsastaa hevosella ohjaajan opastuksella. Rentoutusryhmä oli pari kertaa viikossa. Ryhmässä tutustuttiin eri rentoutumiskeinoihin. Rentoutumismenetelminä käytettiin jännitys-rentous- periaatetta (progressiivinen rentous), jonka tarkoituksena on oppia aistimaan paremmin kehon jännitystiloja, autogeenistä rentoutusta, jossa on tarkoitus saada itsensä rauhalliseen oloon ja oppia tuntemaan painon- ja lämmöntunne kehossa sekä mielikuvarentoutumista. Rentoutusmenetelmänä käytettiin myös hengitykseen keskittymistä ja palleahengityksen tehostamista. Retkiä pyrittiin tekemään jokaisella jaksolla vähintään yksi johonkin asiakkaiden toivomaan kohteeseen. Lisäksi sääolosuhteista riippuen tehtiin kuntoutumisyksikön lähistölle suuntautuvia retkiä. Retkiä tehtiin Valkealan Repovedelle, Kotkan Maretariumiin sekä lähialueiden laavuille. Ruoanlaitto ja muut arkiset taidot-ryhmä pyrittiin toteuttamaan kerran viikossa. Ryhmässä opeteltiin suunnittelemaan edullista mutta maistuvaa, itse tehtyä kotiruokaa. Asiakkaat valitsivat tehtävän ruoan ja miettivät henkilölukuun suhteutettavat määrät tarvittavia raaka-aineita. Kaksi asiakasta oli viikoittain kaupassakäyntivuorossa yhdessä ohjaajan kanssa.. Ostoksia tehdessä pyrittiin kiinnittämään huomiota ruoan edullisuuteen ja terveellisyyteen. Ruoanlaitossa oli tarkoituksena, että asiakkaat jakoivat tehtävät keskenään

6 6 ja opastivat toisiaan. Ohjaajan rooli ryhmässä oli auttaa tarvittaessa. Lopuksi istuttiin kauniisti katettuun pöytään ruokailemaan yhdessä. Askarteluryhmässä pyrittiin elvyttämään asiakkaiden luovuutta ja kädentaitoja. Jakson alussa jokainen askarteli kannen materiaalikansiolleen. Askartelussa otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon asiakkaiden toiveita. Ryhmien tuotoksina syntyi esim. painatuksia t-paitoihin, posliininmaalausta, kipsitöitä, sisustustauluja ja koruja. Yksilöhoito Asiakkaalla oli mahdollisuus vähintään yhden kerran viikossa 45 minuutin omahoitajakeskusteluun. Keskustelussa käytiin läpi asiakasta sillä hetkellä askarruttavia asioita sekä ryhmissä esille tulleita asioita, joista asiakas ei halunnut keskustella ryhmässä. Omahoitaja oli asiakkaan tukena käytännön asioiden järjestämisessä sekä suunnitteli yhdessä asiakkaan kanssa jatkohoitoa. Omahoitaja kävi tarvittaessa asiakkaan kanssa tutustumiskäynneillä esim. jatkohoitopaikassa. Fysioterapeutti toteutti osan antamastaan ohjauksesta yksilöllisesti kunkin asiakkaan kanssa. Myös sosiaalityöntekijän palvelut olivat yksilöllisesti jokaisen käytössä. Lisäksi hoitoon sisältyi lääkärin tutkimus- ja arviointikäynti, sekä tutkimusasiakkailla (neuro)psykologiset tutkimukset. Sosiaalityö Jokainen asiakas kävi sosiaalityöntekijän haastattelussa hoitojakson alussa. Tarkoituksena oli saada sosiaalinen tilannekartoitus asiakkaan elämäntilanteesta. Osa asiakkaista oli ollut yhteydessä viranomaisverkostoon vain aikaisemman hoitosuhteensa kautta. Pääosalla asiakkuus oli kuitenkin jo monessa sosiaali- tai terveystoimen yksikössä. Asiakkaalla saattoi olla viranomaisverkosto, mutta vain muutaman ihmisen sosiaalinen verkosto eikä kaikilla ollut yhtään ihmistä, jota olisi voinut kutsua itselleen läheiseksi. Yksinäisyyden tunne oli yleistä erityisesti yksin asuvilla miehillä. Moni asiakas oli toimeentulotuen hakija, mutta jos hän oli jättänyt hakemuksensa kirjallisesti, hän ei ollut lainkaan päässyt varsinaisen sosiaalityön piiriin sosiaalityöntekijän vastaanoton kautta. Näistä asiakkaista osa olisi tarvinnut sosiaalityötä arkensa tueksi. Myös edunvalvonnan asiakkaita oli hoidossa. Valtaosa asiakkaista tarvitsi paljon sosiaalihuollon palveluita ja heidän ongelmansa olivat monimuotoisia. Asiointi sosiaalitoimistossa sosiaalityöntekijän luona ei aina riittänyt auttamaan asiakasta ongelmatilanteissa, joihin vaikuttaminen olisi realistisesti ollut mahdollista. Tässä tulivat esiin sosiaalitoimistossa tehtävän sosiaalityön rajalliset mahdollisuudet ajankäytössä asiakasta kohti. Hoitojaksoilla osoittautui tarpeelliseksi asiakkaiden ohjaus ja neuvonta monenlaisissa asioissa kuten asunnon hakemisessa ja asumisessa. Lisäksi selviteltiin mm. Kelan etuisuuksiin, toimeentulotukeen, edunvalvontaan, velkaneuvontaan ja eläkkeisiin liittyviä asioita. Tarvittaessa otettiin yhteyttä eri viranomaistahoihin sekä käytiin paikan päällä keskustelemassa ja selvittämässä asioita.

7 7 Psykologiset tutkimukset Psykologiset tutkimukset päihdepsykiatrisella osastolla painottuivat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta vuoteen Tutkimusten tarkoituksena oli pääsääntöisesti työkyvyn arvioiminen neuropsykologisesta näkökulmasta. Lisäksi tehtiin muutamia kognitiivisen toimintakyvyn arviointeja kuntoutussuunnitelmaa varten. Psykologisia tutkimuksia tehtiin päihdepsykiatriselle osastolla 10 henkilölle ja kuntoutumisosastolla 3 henkilölle. Tutkimusten toteuttaminen Tutkimusprosessi alkoi osaston lääkärin toteamasta psykologisen arvioinnin tarpeesta. Edellytyksenä psykologisten tutkimusten tekemiselle oli, että tutkittava oli ollut päihteettömänä neljän viikon ajan ennen tutkimusten aloittamista. Tähän aikakriteeriin päädyttiin, koska haluttiin varmistaa, etteivät mahdolliset vieroitusoireet vaikuttaisi tutkimusten tuloksiin. Myös mahdollisen lääkityksen tuli olla hoitotasolla. Tutkimuksissa arvioitiin tutkittavan kognitiivista suorituskykyä. Arvioinnin kohteena olivat lääkärin tutkimuspyynnöstä riippuen kaikki tai osa seuraavista: 1) kognitiivinen kapasiteetti eli kielellinen ja näönvarainen päättelykyky, työmuistin toiminta, tarkkaavaisuus ja keskittyminen sekä kognitiivisten toimintojen nopeus, 2) kielellinen ja näönvarainen muisti, 3) toiminnanohjaus, eli kyky jakaa huomiota asioiden välillä, keskittyä olennaiseen, pitkäjänteisyys, virheiden huomioiminen, palautteen hyödyntäminen ongelmanratkaisussa ja kyky muuttaa toimintatapaa tilanteen vaatimusten muuttuessa. Psykologiset tutkimukset tehtiin 3-4 tapaamisella riippuen käytettävien testien määrästä ja tutkittavan jaksamisesta. Tutkimukset alkoivat kliinisellä haastattelulla, jossa käytiin läpi tutkittavan nykytilannetta ja käsitystä omasta tilanteestaan, perhetaustaa, elämänvaiheita, koulu- ja työhistoriaa sekä mielenterveys- ja päihdehistoriaa. Mikäli tutkittava oli aiemmin ollut psykiatrisessa hoidossa tai hänelle oli tehty psykologin tutkimukset, nämä asiakirjat pyrittiin hankkimaan, mikäli tutkittava antoi tähän suostumuksensa. Haastatteluun käytettiin yksi tutkimuskäynti ja myöhemmillä tutkimuskäynneillä tehtiin testejä. Kun tutkimus oli valmis, tutkittava sai henkilökohtaisen palautteen tuloksista palautekeskustelun muodossa ja tutkimuksesta kirjoitettiin lausunto.

8 8 TAUSTATIETOJA HOIDOSSA OLLEISTA Asiakasmäärät haastateltuja perui haastattelun tai jätti tulematta - 16 hoitojakson aloittaneita joista naisia 1 7 keskeyttäneitä 3 12 kertausjakson käyneitä 19 Vuonna 2006 hoitojakson kävi loppuun 11 henkilöä, vuonna henkilöä. Vuoden 2006 hoitojaksojen pituus suunniteltiin yksilöllisesti. Vuonna 2007 hoitojaksot kestivät pääsääntöisesti viisi viikkoa. Yksilöllisesti hoitojaksoa voitiin kuitenkin pidentää. Keskeyttämisen syynä oli pääasiassa päihteiden käyttö, 2 ohjattiin psykiatriseen hoitoon. Kertausjaksoja ei järjestetty vuonna Vuonna 2007 kertausjakson kävi 19. Ikärakenne asiakkaiden ikä väliltä v nuoria alle 25 v v v täyttäneitä 4 8 Sosiaalinen tilanne avio- tai avoliitossa 3 3 naimattomia 7 23 eronneita 4 8 työssä 0 0 työttömänä 7 23 eläkkeellä (määräaikainen tai pysyvä) 7 11 asunnottomia 1 4 Pääosa hoidossa olleista oli yksineläviä työttömiä miehiä, joista 5 oli ilman omaa asuntoa. Asunto oli yleensä menetetty päihteiden aiheuttamien ongelmatilanteiden takia. Asunnottomia naisia ei hoidossa ollut.

9 9 Asiakkaat Lappeenrannan ulkopuolelta ympäristökunnista 4 6 Lappeenrannan ulkopuolisista kunnista Joutseno, Ruokolahti ja Suomenniemi käyttivät päihdepsykiatrisen osaston palveluita. Muutaman hoitoon hakeutuneen hoitoon tulon esteenä oli kielteinen päätös maksusitoumuksesta kuntaosuuteen kunnan sosiaalitoimelta Osastolle hoitoon ohjautuminen Lappeenrannan A-klinikka 2 11 Lappeenrannan mielenterveyskeskus/ kunnan psykiatrinen sairaanhoitaja 1 4 terveyskeskuslääkäri, sosiaalitoimi 2 1 psykiatrinen sairaanhoito 1 1 Lappeenrannan päihdehuollon kuntoutumisyksikkö 8 16 muu (esim. itse hakeutunut) - 1 Pääosa päihdepsykiatrisen osaston asiakkaista ohjautui hoitoon Lappeenrannan päihdehuollon kuntoutumisyksikön kautta. Katkaisuhoidossa heille oli kerrottu jatkohoitomahdollisuudesta päihdepsykiatrisella osastolla sekä annettu haastatteluaika. A-klinikan kautta ohjautui toiseksi suurin määrä asiakkaita. Ympäristökunnista hoitoon ohjauduttiin lääkärin, sosiaalitoimen tai psykiatrisen hoidon kautta. Jatkohoitoon ohjautuminen Lappeenrannan A-klinikka 6 14 Lappeenrannan mielenterveyskeskus/ kunnan psykiatrinen sairaanhoitaja 4 6 psykiatrinen osastohoito - 3 ostopalvelut - 2 AA-ryhmät, A-kilta, Heikintalo - 2 katkaisuhoito - 1 Hoitojakson aikana asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa tehtiin suunnitelma jatkohoidosta. Jatkohoitopaikka määräytyi asiakkaan oman toiveen sekä käytettävissä olleiden resurssien mukaan. Ostopalveluna toteutettuun jatkohoitoon pääsi projektin aikana kaksi asiakasta

10 lukumäärä 10 PÄIHDEPSYKIATRISEN OSASTON ASIAKKAIDEN PÄIHDEANAMNEESIEN YHTEENVETO Päihdepsykiatrisen osaston asiakkaille tehtiin hoidon alussa päihdeanamneesi, jossa käytiin läpi päihde- ja mielenterveysongelmien kehittymistä. Alempana kuvataan asiakkaiden päihdehistoriaa käytettyjen päihteiden ja ensimmäisen päihdekokeilun iän avulla. Lisäksi kuvataan psykiatristen diagnoosien jakaumaa asiakaskunnassa. Kuvassa 1 näkyy, että asiakaskunnan ensisijainen päihde on suomalaiseen kulttuuriin hyvin sopivasti alkoholi. 40 asiakasta nimesi alkoholin ensisijaiseksi päihteekseen. Kahdella asiakkaalla ensisijainen päihde oli buprenorfiini. Kahdella asiakkaalla ensisijainen päihde oli amfetamiini. Lisäksi yksi henkilö nimesi ensisijaiseksi päihteekseen hypnootit ja sedatiivit. Kuva1 Ensisijaisesti käytetty päihde hoitoon tullessa alkoholi heroiini ja muut opiaatit kokaiini, amfetamiini ja muut stimulantit 1 hypnootit ja sedatiivit

11 lukumäärä 11 Kuva asiakkaiden päihteidenkäytöstä monipuolistuu kun tarkastellaan asiakkaiden muuta päihteidenkäyttöä, jota on esitelty kuvassa 2. Alla mainittuja päihteitä asiakkaat ovat joskus elämänsä aikana käyttäneet tai käyttivät yhä ensisijaisen päihteen rinnalla. Kuva 2 Muut käytetyt päihteet alkoholi heroiini ja muut opiaatit kokaiini, amfetamiini ja muut stimulantit hypnootit ja sedatiivit hallusinogeenit liuottimet ja inhalantit kannabis muu Kuviosta näkyy, että päihteiden sekakäyttö on päihdepsykiatristen asiakkaiden joukossa yleistä. Monessa tapauksessa kävi ilmi, että huumeriippuvuus oli korvattu alkoholiriippuvuudella.

12 lukumäärä 12 Kuvaan 3 on kerätty asiakkaiden iät, jolloin he ovat kokeneet ensimmäisen päihtymystilan. Kuvasta käy esille, että melko moni on aloittanut päihteiden käytön suhteellisen nuorena. Kuva 3 Ikä, jolloin ensimmäinen päihtymystila v 8v 9v 10v 11v 12v 13v 14v 15v 16v 17v 18v Asiakkaat olivat aloittaneet päihteiden käytön keskimäärin vuotiaina alkoholilla. Pääsääntöisesti ensimmäinen päihteiden kokeilukerta johti ensimmäiseen päihtymistilaan, sekä nopeasti päihteen/päihteiden säännölliseen käyttöön. Moni asiakas kuvasi mieltyneensä päihteisiin jo ensimmäisellä kokeilukerralla ja koki päihteet omaksi jutukseen.

13 lukumäärä 13 Diagnoosit ovat pääsääntöisesti tehty asiakkaille jo ennen hoidon aloitusta. Hoidon aikana ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tehty asiakkaille diagnooseja. Tämä johtui osaltaan siitä, että lääkäri oli paikalla vain kerran viikossa ja tapasi asiakkaan yleensä vain kerran hoitojakson aikana. Kuvassa 4 esitellään asiakkailla esiintyneitä diagnooseja. Kuva 4 27 Psykiatriset diagnoosit ryhmittäin F Tarkemmin määrittämätön alkoholin aiheuttama riippuvuusoireyhtymä F Opioidien aiheuttama riippuvuusoireyhtymä; jatkuva käyttö F 32 Masennustila Z 72.2 Lääkkeiden ja/tai huumeiden käyttö F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt F40 pelko-oireet, ahdistuneisuushäiriöt F60 persoonallisuushäiriöt 12 F21 psykoosipiirteinen persoonallisuushäiriö F20 skitsofrenia F90 aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö F44 dissosiaatihäiriöt F29 Tarkemmin määrittelemätön (ei elimellinen) psykoosi Yleisin diagnoosi oli tarkemmin määrittelemätön alkoholin aiheuttama riippuvuusoireyhtymä. Tämä on ymmärrettävää, koska alkoholi oli asiakasryhmän käyttämä pääpäihde. Toiseksi eniten asiakkailla on diagnosoitu masennustilaa, mikä osittain selittynee myös alkoholinkäytön yleisyydellä, koska alkoholin tiedetään aiheuttavan, sekä ylläpitävän masennustilaa. Seuraavaksi yleisimmät diagnoosit olivat ahdistuneisuushäiriöt sekä psykoosipiirteiset persoonallisuushäiriöt. Pohdinta Vaikka ensisijainen päihde suurimmalla osalla asiakkaista oli alkoholi, niin puhdasta alkoholismia asiakaskunnassa oli vähän. Yleisimmin asiakkailla oli alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden sekakäyttöä. Huumeiden käyttäjillä käytettyjen päihteiden kirjo oli hyvin laaja. Yleensä ensisijaisesti käytetty huume oli amfetamiini. Huumeiden käyttäjillä psykiatriset ongelmat olivat

14 14 vaikeimpia ja monimuotoisempia kuin alkoholisteilla. Esimerkiksi kaikilla skitsofreenikoilla oli huumetausta. Mutta hoidon alkaessa heillä kaikilla ensisijaisena päihteenä oli alkoholi. Nämä asiakkaat olivat kokeneet huumeiden käytön huomattavasti huonontavan psyykkistä vointia ja tämä oli motivoinut irtaantumaan huumeiden käytöstä. Kaikilla näillä asiakkailla huumeriippuvuus oli korvaantunut alkoholiriippuvuudella. Hoitoon hakeutuessaan he olivat huomanneet myös alkoholin aiheuttavan vastaavanlaista oireilua. Tämä motivoi hakemaan hoitoa riippuvuuteen. Päihdeongelma hallitsi vahvasti asiakkaiden elämää, mikä näkyi pitkinä juomajaksoina sekä raittiiden päivien vähyytenä. PÄIHDEPSYKIATRISTEN ASIAKKAIDEN PERSOONALLISUUSHÄIRIÖISTÄ Persoonallisuushäiriöt ovat pitkäkestoisia mielenterveyshäiriöitä, jotka alkavat lapsuudessa tai nuoruudessa ja jatkuvat läpi aikuisiän. Persoonallisuushäiriöissä yksilön sisäinen kokemus ja käyttäytyminen poikkeavat ympäröivästä kulttuurista. Poikkeavuudet tulevat esiin ajattelussa (mm. tapa tulkita itseä, muita ihmisiä, tapahtumia ja tilanteita) tunnekokemuksissa (mm. tunteiden voimakkuus, vaihtelu ja tilanteeseen sopivuus) vuorovaikutustyylissä ja sisäisten yllykkeiden hallinnassa. Persoonallisuushäiriöt aiheuttavat ihmiselle itselleen huomattavaa haittaa ja kärsimystä. Persoonallisuushäiriöisillä ihmisillä on usein vaikeuksia mm. opiskelussa, työssä ja ihmissuhteissa. Persoonallisuushäiriöihin liittyy myös usein päihde- ja muita mielenterveysongelmia. (Cloninger et al, 2000) Päihdepsykiatrisella osastolla asiakkaita haastateltiin SCID-II persoonallisuushäiriöhaastattelulla. SCID-II on puolistrukturoitu psykiatrinen haastattelu, jolla diagnosoidaan persoonallisuushäiriöitä. Haastattelu tehtiin 26 osaston 46 asiakkaasta (57%). Miehiä haastatelluista oli 17 (65%) ja naisia 9 (35%). Kyselyä ei käytetty varsinaisen diagnoosin tekemiseen, vaan antamaan hoitohenkilökunnalle ja asiakkaille itselleen käsitystä siitä, millaisia - mahdollisesti hyvinvointia heikentäviä - persoonallisuuden piirteitä asiakkailla oli. Asiakkaiden kanssa käytiin yksilökeskusteluja niistä persoonallisuushäiriöiden tyypeistä, joiden diagnostiset kriteerit heillä täyttyivät. Vain kahdella haastatelluista eivät täyttyneet minkään persoonallisuushäiriön kriteerit. Toisella heistä oli olemassa oleva persoonallisuushäiriödiagnoosi ja toinen oireili psykoottisesti hoidon aikana ja ohjattiin pian hoidon alkamisen jälkeen psykiatriseen hoitoon. Niillä 24 asiakkaalla, joilla jonkin persoonallisuushäiriön kriteerit täyttyivät, persoonallisuushäiriöiden määrä vaihteli 1-10 välillä. Suurimmalla osalla haastatelluista täyttyivät epävakaan (21 kpl) ja epäsosiaalisen (18 kpl) persoonallisuuden kriteerit. Haastatelluilla asiakkailla täyttyivät keskimäärin 4,7 persoonallisuushäiriön kriteerit, miehillä 4,3 ja naisilla 5,1 persoonallisuushäiriön kriteerit. Miehillä tyypillisimmin täyttyivät epävakaan ja epäsosiaalinen persoonan kriteerit. Naisilla tyypillisimmin täyttyivät estyneen, depressiivisen ja epävakaan persoonallisuuden kriteerit. Yhdelläkään haastatelluista eivät täyttyneet huomionhakuisen persoonallisuuden kriteerit. Naisista yhdelläkään eivät täyttyneet eristäytyvän persoonallisuuden kriteerit. Kuvassa 1 on esitelty kuinka useassa tapauksessa kunkin persoonallisuushäiriön kriteerit täyttyivät.

15 n=26 asiakasta 15 Kuva 1 Kriteerit täyttäneiden persoonallisuushäiriöiden jakauma estynyt riippuvainen vaativa passiivis-vihamielinen depressiivinen epäluuloinen psykoosipiirteinen 1 eristäytyvä huomiohakuinen 0 narsistinen epävakaa epäsosiaalinen Haastattelun tulokset osoittavat, että päihdepsykiatrisilla asiakkailla on paljon persoonallisuushäiriöiden piirteitä. Ei ole yllättävää, että esimerkiksi epäsosiaalisen persoonallisuuden kriteerit täyttyvät suurella osalla haastatelluista. Epäsosiaalista persoonallisuushäiriötä edeltävän lapsuusiän käytöshäiriön ja epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön tiedetään tutkimusten perusteella lisäävän päihde- ja muiden mielenterveysongelmien riskiä (Mueser et al, 2003). Päihdepsykiatrisen osaston asiakkaista huomattavalla osalla olikin päihdeongelman lisäksi muu psykiatrinen diagnoosi ja mikäli lääkäripalvelut olisivat olleet projektin aikana tiiviimmin käytettävissä, diagnosoitujen asiakkaiden määrä olisi todennäköisesti kasvanut. Olisikin tärkeää, että persoonallisuushäiriöt tunnistettaisiin ajoissa ja niitä pyrittäisiin hoitamaan tehokkaasti. Näin olisi mahdollista ehkäistä sekä itse persoonallisuushäiriöistä johtuvia ongelmia että niihin liittyviä päihde- ja muita mielenterveysongelmia. Lisäksi päihdepsykiatrisia asiakkaita hoitavan henkilökunnan tulisi olla perehtynyt persoonallisuushäiriöiden hoitoon ainakin asiakaskunnassa yleisimmin tavattavien persoonallisuushäiriöiden osalta. Lähteet: Cloninger R. ja Svrakic D. (2000). Personality Disorders. Teoksessa B.J. Sadock ja V.A. Sadock (toim.), Kaplan & Sadock s Comprehensive Textbook of Psyhiatry 7th Edition, Philadelphia: Lippicott, Williams & Wilkins CD-ROM Mueser K., Noordsy D., Drake R., & Fox L. (2003). Integrated Treatment for Dual Disorders- A Guide to Effective Practice, New York: The Guilford Press

16 16 PÄIHDEHUOLLON KUNTOUTUMISYKSIKÖN PÄIHDEPSYKIATRISEN OSASTON ASIAKASKUNNAN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTIA FYSIOTERAPEUTIN NÄKÖKULMASTA Fysioterapian lähtökohtana osaston toiminnan käynnistyttyä 2006 syksyllä oli asiakkaan fyysisen tilanteen kartoittaminen fysioterapeuttisella tutkimisella ja vapaaehtoisella motorisen kunnon, liikkuvuuden (UKK-instituutin terveyskuntotestistö) ja lihaskunnon (invalidisäätiön suorituskykytesti) testeillä. Fysioterapiaa toteutettiin asiakaslähtöisesti eli fysioterapeuttisen tutkimisen ja testaamisen tarkoituksena oli antaa asiakkaille keinoja ja ohjeita mahdollisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen lieventämiseen sekä aktivoida asiakkaita liikkumaan. Fysioterapeuttinen tutkiminen pyrittiin tekemään jo hoitojakson alussa, koska liikunnallisten ryhmien toteuttamisessa kunkin asiakkaan fyysisen toiminnan esteet pystyttiin siten huomioimaan ja asiakkaat saivat yksilöllisiä harjoitusohjeita. Motorisen kunnon, liikkuvuuden ja lihaskunnon testaaminen suoritettiin vasta jakson loppupuolella, niille henkilöille, jotka halusivat testauksen. Loppuraportointiin valikoituivat henkilöt, jotka fysioterapeuttisen tutkimisen lisäksi halusivat suorittaa testipaketin. Fysioterapeuttinen perustutkimus sisälsi tuki- ja liikuntaelimistön tilan kartoittamista asiakkaan asennon, ryhdin ja nivelliikkuvuuksien osalta. Tutkimuslomakkeena oli käytössä Mekaanisen diagnosoinnin ja terapian lomake, jossa on haastatteluosio ja fyysisen tutkimisen osio. Fyysisen tutkimisen osiossa havainnoitiin ryhtiä ja liikerajoituksia sekä teetettiin testiliikkeitä, mikäli oireita tuli esiin. Haastatteluosiossa kartoitettiin perustietojen lisäksi mahdollista oireiden esiintymistä (oirekuva), kuormitustekijöitä, harrastuksia, toiminnan haitta-astetta, VAS-arvoa, oireiden taustaa ja esiintyvyyttä sekä erityiskysymyksiä (mm. mahdolliset tapaturmat ja oma arvio yleisestä terveydentilasta). Asiakkaan fyysisen kunnon osa-alueita kartoitettiin testaamalla ylä- ja alaraajojen sekä vartalon lihaskuntoa, kestävyyttä, hallintaa, liikkuvuutta ja tasapainoa. Testipaketista nostettiin tarkasteltavaksi liikkuvuuden osalta hartiaseudun liikkuvuus ja selän sivutaivutus, vartalon lihaskunnon ja hallinnan osalta selän staattinen kestävyys ja vatsan toistosuoritus. Alaraajojen lihaskuntoa ja kestävyyttä tarkasteltiin toistokyykistystestin tuloksen avulla ja tasapainoa staattisen tasapainon testin avulla. Staattisen tasapainotestin tarkoituksena oli testata vartalon pystyasennon hallintaa staattisessa tasapainotilassa normaalia seisoma-asentoa pienemmällä tukipinnalla. Fyysisen suorituskyvyn ja toimintakyvyn arvioinnin kannalta tarkasteltavaksi otettiin myös käden puristusvoimamittaus (Saehan puristusvoimamittari). Riittävä käden puristusvoima on tarpeen monien päivittäisten tehtävien suorittamisessa. Kohderyhmä Kohderyhmäksi valikoitui fysioterapeuttisessa alkututkimuksessa olleista ne, jotka suorittivat myös vapaaehtoisen motorisen kunnon, liikkuvuuden ja lihaskunnon testin. Tällaisia asiakkaita oli 17, joista 15 miehiä ja 2 naista. Miesten keski-ikä oli 42 vuotta ja naisten 48 vuotta. Tuki- ja liikuntaelinoireilua asiakkailla oli tutkimushetkellä lähes jokaisella, tyypillisimmät ongelmat olivat niska-hartiaseudun kipu- ja jännitystilat, päänsärky ja alaselkävaivat, joista osa oli lannerangan välilevyongelmiin liittyviä. Lähes jokaisella asiakkaalla oli ollut tapaturmia; kaatumisista, kolareista, putoamisista ja tappeluista tulleita vammoja. Vammat olivat pääasiassa murtumia ylä- tai alaraajoissa ja kylkiluissa, myös päähän kohdistuneita iskuja oli ollut usealla. Asiakkaista 7 kertoi lähinnä harrastavansa hyötyliikuntaa eli kävelevänsä tai pyöräilevänsä välimatkoja. 4 kertoi harrastavansa liikuntaa säännöllisesti ja 6 henkilöä ei harrastanut liikuntaa lainkaan. Aikaisempia

17 17 säännöllisiä liikuntaharrastuksia oli ollut 11 asiakkaalla. Yleisen terveydentilansa 1 asiakas arvioi hyväksi, 12 kohtalaiseksi, 1 hyvän ja kohtalaisen väliltä ja 3 huonoksi. Tuloksia Asiakkaiden seisoma-asentoa ja ryhtiä tarkasteltaessa tyypillistä oli pään työntyminen eteen, olkapäitten kiertyminen sisäänpäin, hartiarenkaan työntyminen eteenpäin, niin että rintarangan yläosa oli kumara. Lannelordoosi oli oiennut, hartiaseudun lihaksisto jännittynyt alakaularangan kuormittumisesta ja ryhti näytti lysähtäneeltä. Havainnoitaessa ja palpoitaessa 10 asiakkaalla oli selkeää niska-hartialihaksiston kireyttä ja jännittyneisyyttä. Selän eteentaivutuksessa 5 asiakkaalla oli selkeä rajoittuneisuus (sormi-lattia -mitta vajaa) ja 10 esiintyi polven koukistajalihasten kireyttä eteentaivutuksessa. Selän taaksetaivutuksen rajoittuneisuus oli tyypillistä lannelordoosin oikenemisen vuoksi. Vas-arvo Fysioterapeuttisessa alkututkimuksessa asiakkaalta kysyttiin asiakkaan omaa arviota tuki- ja liikuntaelinoireiluun liittyvistä kokemuksistaan kivun voimakkuudesta. Kipu voi olla tärkeä ihmisen toimintakykyä alentava tekijä. Asiakasta pyydettiin arvioimaan kivun voimakkuutta kipujanalla 0-10, 0=ei kipua, 10=pahin mahdollinen kipu. Asiakasta pyydettiin arvioimaan juuri senhetkistä kiputuntemustaan. Kohderyhmän keskiarvo = 2,65. Toiminnan haitta-aste Alkututkimuksen haastatteluosiossa kysyttiin myös asiakkaan omaa arviota tuki- ja liikuntaelinoireisiin liittyvästä toiminnan haitta-asteesta eli kuinka paljon oireilu haittaa asiakkaan päivittäistä toimimista ja perusliikkumista. Asiakas arvioi haitta-astetta asteikolla 0-10, 0=ei haittaa lainkaan, 10=erittäin suuri haitta. Kohderyhmän keskiarvo = 3,12. Kehon painoindeksi eli BMI Kehon painoindeksi lasketaan jakamalla paino (kiloina) pituuden (metreinä) neliöllä eli pituus x pituus. Kohderyhmästä 2 oli ns. normaalipainoisia (BMI=18,5-24,9), 5 oli lievästi ylipainoisia (BMI=25,0-29,9), 4 oli merkittävästi ylipainoisia (BMI= 30,0-34,9). 6 BMI arvoa ei ollut tiedossa. Painoindeksin keskiarvo kohderyhmässä oli 27,73, naisilla 32,5 ja miehillä 26,67. Motorisen kunnon, liikkuvuuden ja lihaskunnon kuntoluokitus ja testitulokset Tuloksissa kuntoluokitus 1-5, 5 = selvästi keskimääräistä parempi tulos 4 = jonkin verran keskimääräistä parempi tulos 3 = keskimääräinen tulos 2 = jonkin verran keskimääräistä heikompi tulos 1 = selvästi keskimääräistä heikompi tulos 1. Motorista kuntoa eli tasapainoa testattiin staattisella tasapainotestillä johon kuului yhdellä jalalla seisominen silmät auki. Ryhmän keskiarvo oli 2,7, naisten keskiarvo oli 1,5, miesten keskiarvo oli 2,9. 2. Notkeus/liikkuvuustestit a) Selän sivutaivutus, joka mittaa lantion, lanne- ja rintarangan kokonaisliikettä sivutaivutusliikkeessä.. Ryhmän keskiarvo oli 2,7, naisilla 1,5 ja miehillä 2,3. b) Hartiaseudun liikkuvuus, joka arvioi karkeasti kaularangan alaosan ja rintarangan yläosan sekä olkanivelten liikkuvuutta sagittaalitasossa. Testissä arvioitiin

18 18 kohotettujen yläraajojen loppuasentoa seuraavan luokituksen perusteella: 2 = ei liikerajoitusta, 1 = lievä liikerajoitus, 0 = voimakas liikerajoitus. Testatuista 10 ei testin mukaan ollut havaittavissa rajoitusta hartiarenkaan alueella, 3 oli lievä liikerajoitus ja 4 voimakas liikerajoitus. 3. Tuki- ja liikuntaelimistön kunto: Lihasvoima- ja kestävyys a) Selän staattinen kestävyys, missä testattiin vartalon ojentajien kestävyysvoimaa. Tuloksissa oli kuntoluokitus asiakasta ei pystynyt suorittamaan testiä lainkaan. Testin suorittaneiden keskiarvo oli 3,1. Naisten suorituksesta ei voitu laskea keskiarvoa, koska toinen testatuista ei pystynyt suorittamaan testiosiota. Miesten keskiarvo oli 2,7. b) Vatsan toistosuoritus, missä testattiin vartalon koukistajien dynaamista voimaa. Tuloksissa oli kuntoluokitus 1-5. Testatuista 2 asiakasta ei pystynyt suorittamaan testiä lainkaan. Testin suorittaneiden keskiarvo oli 2,6, naisten suorituksesta ei voitu laskea keskiarvoa, koska toinen testatuista ei pystynyt suorittamaan testiosiota. Miesten keskiarvo oli 2,5. c) Toistokyykistys, missä testattiin alaraajojen lihasvoimaa ja -kestävyyttä. Tuloksissa oli kuntoluokitus 1-5. Testatuista 3 ei pystynyt suorittamaan testiä lainkaan. Testin suorittaneiden keskiarvo oli 1,6, naisten suorituksesta ei keskiarvoa voitu laskea, koska toinen testatuista ei pystynyt suorittamaan testiosiota. Miesten keskiarvo oli 1,7. 4. Puristusvoima Puristusvoimamittarin mittaustulos (kg) oli 3 yrityksen keskiarvo ja kuntoluokka määräytyi vasemman ja oikean käden yhteiskeskiarvosta. Testatuista 2 oli kuntoluokassa 4, 7 kuntoluokassa 3 ja 8 kuntoluokassa 2. Ryhmän kuntoluokan kokonaiskeskiarvo oli 2,7, naisilla 2,5, miehillä 2,7.

19 kuntoluokka 19 Motorinen kunto, liikkuvuus ja lihaskunto ,7 2,7 3,1 2,6 2,7 2 1,6 1 yhdellä jalalla seisominen puristusvoima selän staattinen kestävyys vatsan toistosuoritus toistokyykky selän sivutaivutus Testitulosten yhteenvetoa Näiden testitulosten perusteella päihdepsykiatrisen asiakkaan fyysisen toimintakyvyn selkeitä ongelma-alueita olivat fyysisen kunnon ja kehon asennon hallinnan heikkous, mikä näkyi tutkittaessa ryhdittömyytenä sekä staattista tasapainoa ja vartalon lihaskuntoa mittaavissa osioissa. Alaraajojen lihasvoima- ja kestävyys oli myös suurimmalla osalla testatuista (13/17) heikentynyt ja polven koukistajalihasten lihaskireyttä esiintyi monella (10/17). Selkärangan liikkuvuutta testaavissa osioissa alle puolella testatuista esiintyi liikerajoituksia, toisaalta osalla liikerajoitukset olivat voimakkaita. Lähes kaikilla asiakkailla oli erilaisia tuki- ja liikuntaelinoireita, pääasiassa tensiotyyppisiä ja usealla myös tapaturmiin liittyviä. Puolet testatuista oli ylipainoisia kehon painoindeksin (BMI) mukaan, mikä näkyi myös fyysistä suorituskykyä mittaavissa osioissa tulosta heikentävänä tekijänä. Tuki- ja liikuntaelinoireiluista johtuvia kiputuntemuksia oli suurimalla osalla tutkituista (12/17), mutta vain yksi asiakas koki kiputuntemukset melko voimakkaana. Asiakkaista myös suurin osa (13/17) koki päivittäistä toimintaa ja perusliikkumista haittaavana tekijänä tuki- ja liikuntaelinongelmat, mutta vain pari asiakasta koki toiminnan haitta-asteen suurena. Testatuista suurimalla osalla pääasiallisena päihteenä oli alkoholi (16/17) ja päihteiden käyttö oli ollut runsasta ja useita vuosia kestävää. Tasapainoa, liikkuvuutta ja tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa testaavan testipaketin keskiarvotulokset osoittivat, että asiakasryhmän fyysinen toimintakyky oli alentunut. Testiosioilla ei voida suoranaisesti osoittaa, että päihteiden käyttö olisi vaurioittanut asiakasryhmän keskushermostoa, mutta esimerkiksi staattinen tasapaino, jossa tarvitaan pikkuaivojen ja muiden eri aivojen osien yhteistyötä, oli yli puolella testatuista heikentynyt. Fysioterapeuttisessa alkututkimuksessa ja ohjatuissa liikunnallisissa ryhmissä esiintyi suurimalla

20 20 osalla lihaskireyksiä, joita oli pääasiassa niska-hartiaseudun ja alaraajojen lihasryhmissä. Myös tapaturmista johtuvia perusliikkumiseen vaikuttavia tekijöitä kuten murtumien jälkitiloja oli monella. LÄHTEET Leskinen K., Häkkinen K., Kallinen M. Kuntotestauksen käsikirja. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro Mälkiä E., Rintala P. Uusi Erityisliikunta. Liikunnan sovellukset erityisryhmille. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro Ojanen M., Svennevig H., Nyman M., Halme J. Liiku oikein voi hyvin. Liikunnan merkitys hyvinvoinnille. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro ASIAKASPALAUTTEIDEN YHTEENVETO Asiakaspalautteiden keskiarvot 10,0 9,0 8,0 8,2 8,3 8,1 7,7 9,1 9,4 8,2 8,0 8,3 8,5 8,5 9,0 8,3 7,0 6,0 5,0 4,0 HOITOON TULEMINEN HOIDON KÄYNNISTYMINEN TIEDONANTO SAIRAUDESTA TIEDONANTO LÄÄKITYKSESTÄ HOIDON YLEINEN ILMAPIIRI POTILASTOVERIT LIIKUNTA ULKOILUT KESKUSTELUT/OMAHOITAJASUHDE OHJATUT RYHMÄT HENKILÖKOHTAINEN PALAUTE HENKILÖKUNNALTA JAKSON HYÖDYLLISYYS ITSELLE OHJELMAN RIITTÄVYYS JA AIKATAULU Asiakkaat arvioivat hoitoa asteikolla 4-10 taulukossa esiintyvien osa-alueiden osalta. Asiakkaat täyttivät hoidonarviointilomakkeen nimettömänä aina hoitojakson lopussa. Taulukossa on kaikkien vuoden 2007 hoitojaksojen (myös kertausjaksot) hoidonarvioinnit, niiden asiakkaiden kohdalta, jotka olivat hoitojakson loppuun asti osastolla (n=30). Keskiarvot ovat pääsääntöisesti yli 8, mikä

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena 26.3.2010 Ft Sari Ollila Suomen Oy Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Sairaudet Vammat Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Ympäristö

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Kaikki Ensimmäistä kertaa Miehet Naiset Avohoito Laitoshoito (lkm=4109) hoitoon hakeutuneet

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Päihdevieroitusyksikön asiakasopas

Päihdevieroitusyksikön asiakasopas Päihdevieroitusyksikön asiakasopas Säännöt ja hoitokäytännöt Toiminnan esittely Olet tullut tai olet tulossa hoitoon alkoholin, lääkkeiden ja/tai huumeiden käytön vuoksi. Tässä asiakasoppaassa esitellään

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Vantaan Omat Ovet-hanke

Vantaan Omat Ovet-hanke Vantaan Omat Ovet-hanke Mielenterveyskuntoutujien asumispolku, jatkoasuminen ja kotiin vietävä tuki 2 dg- asiakkaat: ovat keskuudessamme ja on kasvava asiakasryhmä asumispalveluissa. Osmankäämintie 28;

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia TerveysInfo 55+ liikunnasta elinvoimaa Power Point esitys tukee ikääntyvän työntekijän hyvinvointia ja vahvistaa voimavaroja tulevia eläkevuosia varten. Käsittelee etenkin liikuntaa ja lyhyesti myös muita

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Terveydenhoitajan TYÖKALUPAKKI psyykkisesti oireilevan opiskelijan kohtaamiseen

Terveydenhoitajan TYÖKALUPAKKI psyykkisesti oireilevan opiskelijan kohtaamiseen Terveydenhoitajan TYÖKALUPAKKI psyykkisesti oireilevan opiskelijan kohtaamiseen Ritva-Liisa Hannula Anna Malmberg-Virta Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi koulutuspäivä THL 5.6.2013 MIKSI TYÖKALUPAKKIA

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot