Musiikkiterapian harjoituksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Musiikkiterapian harjoituksia"

Transkriptio

1 Sisältö 1. MUSIIKKITERAPEUTTISIA HARJOITUKSIA KOGNITIIVISILLE TERAPEUTEILLE Musiikkiterapian kognitiivinen kyselykaavake Musiikillinen ilmaisu automaattiajatusten arvioimiseen MULTIMODAALISET KÄYTTÄYTYMISEN LUOKAT JA NIIHIN LIITTYVÄT MUSIIKKITERAPIAMENETELMÄT ja KÄYTÄNNÖN HARJOITUKSIA Käyttäytymiseen liittyvät ongelmat ja niiden musiikkiterapiainterventiot Tunteiden ilmaisuun liittyvät ongelmat ja musiikkiterapiainterventiot Aistihavainnoinnin ongelmat ja musiikkiterapian interventiot Mielikuviin liittyvien ongelmien helpottaminen musiikkiterapiainterventioilla Kognitiiviset ongelmat ja niihin liittyvät musiikkiterapiainterventiot Ihmissuhdetaidoissa esiintyvät sosiaaliset ongelmat ja musiikkiterapiainterventiot Huumausaineiden ja alkoholin käyttöön liittyvät musiikkiterapiainterventiot Musiikkiterapian kyselykaavake psykiatrian aikuispotilaille OSIO 1. Musiikki OSIO 2. Multimodaalisia ajatuksia kartoittava kyselykaavake OSIO 3. Haastattelun aikana tekemät havaintoni DIALEKTISEN MUSIIKKITERAPIAN MENETELMÄT JA HARJOITUKSIA Musiikin kuuntelu Tee oma viihdyttävä ja hoitava musiikkikokoelmasi Harjoitus 1. Valitse kappale joka kuvaa sinua Harjoitus 2. Musiikin kuuntelun herättävät ajatukset ja tunteet Harjoitus 3. Sanoitusten analysointi Laulujen kirjoittaminen Täydennä tekstin aukkokohdat Metaforaharjoitus

2 Ryhmälaulukirjoittaminen Itseilmaisun parantaminen Laulujen kirjoittamiseen liittyvä kognitiivinen harjoitus terapeuteille Musiikki ja liikeharjoitus Musiikin tekeminen Harjoitus kehosoittimilla Karaokemenetelmä Johdetun mielikuvatekniikan harjoitukset (GIM) GIM- ryhmäharjoitus Rentoutuminen ja stressin lievitys Viisas matka Menestyksen saavuttaminen Musiikkia sisältävät tietoisuustaitoharjoitukset Musiikkipäiväkirja Mindfull music ATT- Tekniikka musiikkiterapian harjoituksena Metaforiin liittyvä musiikkiterapiasovellus Hyväksymisharjoitukset Mielenjuna Ajatusten ja tunteiden kuvaaminen FYSIOAKUSTISEN HOIDON AIKANA SOVELTAMANI HOITOMALLI Kognitiivisfysioakustisen hoitomallin rakenne ja harjoitukset Kognitiivisen fysioakustisen terapian muistikortti LÄHDELUETTELO

3 1. MUSIIKKITERAPEUTTISIA HARJOITUKSIA KOGNITIIVISILLE TERAPEUTEILLE Musiikkiterapian kognitiivinen kyselykaavake 1. Asteikolla 1-5, arvioi miten miellyttävänä koet musiikillisen kokemuksen En pitänyt ollenkaan Ei liiemmin herätä tuntemuksia Miellyttävä kokemus 2. Joskus ihmiset käyttävät musiikkia muuttaakseen mielialaansa jotenkin (Iloinen, surullinen, vihainen tms.) Käytätkö säännöllisesti musiikkia muuttaaksesi mielialaasi? Kyllä / En 3. Jos vastasit kyllä, niin kuvaile kuinka musiikki on sinuun vaikuttanut? 4. Musiikilla voi olla usein voimakkaita vaikutuksia tunteisiimme ja tuntemuksiimme, joskus jopa aivan odottamattakin. Mitä tuntemuksia musiikkiterapia tai musiikillinen toiminta on sinulle tuonut? (Voit ympyröidä useitakin vaihtoehtoja alla olevasta luettelosta.) Koen rakkautta Väsymys Olen arvokas Olen itsetietoinen Allapäin Olen eloisa Olen tylsistynyt Olen kyvykäs Olen onnellinen Hämmennys Olen ylpeä Olen jännittynyt Olen ärsyyntynyt Surullisuus Olen rauhallinen Olen alakuloinen Olen huojentunut Olen rentoutunut Olen vihainen Olen luottavainen Olen yksinäinen Olen valpas Olen välinpitämätön Olen päättäväinen 3

4 Muita tuntemuksia: 5. Asteikolla 1-5, arvioi miten voimakkaasti koit noita tunteita Vain vähän Kohtuullisesti Voimakkaasti 6. Mitä ajattelet, kuinka toinen musiikkiterapiajakso voisi sinua auttaa?(voit ympyröidä muitakin kuin yhden vaihtoehdon) - Se voisi auttaa minua tekemään jotain mukavaa ilman että tarvitsisin käyttää huumeita. - Se voisi auttaa minua ymmärtämään kognitiivisen terapian keskeisiä asiasisältöjä. - Se voisi auttaa minua oppimaan tai ymmärtämään itseäni paremmin. - Se auttaisi minua kuulumaan paremmin ryhmään. - Se auttaisi minua täyttämään ajankäyttöäni. - Se auttaisi minua tutkimaan tunteitani ilman että tarvitsisin huumeita. - Se auttaisi minua käyttämään musiikkia terapeuttisesti Musiikillinen ilmaisu automaattiajatusten arvioimiseen Paritehtävä (pariterapia, avioliitto-ongelmat, parisuhdeongelmat) 4

5 Ohjeet: Tarvitset rummut, percussio- ja/tai rytmisoittimia. Toinen parista ilmaisee ajatuksiaan puolisostaan soittaen eli improvisoiden. Soittamalla voit ilmaista mm. miten ymmärrät ja ilmaiset tyypilliset kommunikaatiomallinne, miltä meidän kommunikaatio kuulostaa ja miten ilmaisen parilleni (puolisolleni) riitoja, vetäytymistä, tunnetiloja, dominointia, alistumista, keskinäisiä rooleja tai toistuvia teemoja. Soittaen niitä voisi ilmaista mm. rytmin muutoksilla, äänen voimakkuuden muutoksilla, iskuilla, hiljaisilla äänillä, tauoilla, soittimien välisenä keskusteluna jne. Toisen tehtävänä on kirjoittaa, kuvata ja kuunnella, mitä soittamisella halutaan kertoa, mitä parini ajattelee. Kuulostavatko nämä meidän tyypillisiltä kommunikaatiomalleilta, lisääkö tämä havainto ymmärrystä ja voisiko se johtaa vuorovaikutuksen muutoksiin? Voitte käyttää tähän aikaa noin. kolme minuuttia. Käykää tämä purkutilanne terapeuttinne kanssa läpi. 2. MULTIMODAALISET KÄYTTÄYTYMISEN LUOKAT JA NIIHIN LIITTYVÄT MUSIIKKITERAPIAMENETELMÄT ja KÄYTÄNNÖN HARJOITUKSIA 2. 1 Käyttäytymiseen liittyvät ongelmat ja niiden musiikkiterapiainterventiot - Potilaalla on vaikeus ilmaista omia mielipiteitä. Tunnista itsevarmuuteen tai epävarmuuteen liittyviä laulun sanoituksia musiikin kuuntelun aikana. Rohkaise sellaisten ajatusten ja tunteiden ilmaisemiseen kuunnellun musiikin aikana, jotka liittyvät omaan koettuun tunteeseen. Valitse laulukirjasta laulu yhteisesti laulettavaksi ja kerro miksi valitsit tuon kappaleen. - Potilaalla on vaikeus ilmaista omia mielipiteitä. Kirjoita tutun laulun sanat pieniin kortteihin ja sekoita ne ryhmän jäsenten kesken. Levitä 5

6 kortit ryhmän jäsenten kesken. Pyydä ryhmäläisiä työskentelemään keskenään ja etsimään lauluun liittyviä sanoituksia ja laittamaan ne oikeaan järjestykseen. Tehtävän onnistumiseksi jokaisen on kerrottava omasta kortistaan joka lauluun liittyy. - Potilas on lyhytjännitteinen ja hänellä on keskittymisvaikeuksia. Improvisaatioharjoitukset, jossa kokeillaan eri soittimia aina vuorollaan. Valitse laulu ja soita se alusta loppuun asti ilman taukoja. Kirjoita nimesi nuoteiksi ja ilmaise soittaen nimesi sekä sen hetken tunnetilasi. Suuntaa potilaan huomio musiikillisiin tehtäviin kuten valitun kappaleen laulamiseen ja anna suoritetusta tehtävästä kiitosta ja vahvistusta. Pyydä potilas täyttämään laulun sanoitusten aukkokohdat teettäessäsi laulujen kirjoittamisen tehtäviä. Potilaalla on omien rajojen puute. Silloin kun potilas keskeyttää ja häiritsee muita ja on epäsosiaalinen. Pyydä potilasta osallistumaan strukturoituun musiikkiterapiaryhmään (kuoro) ja keskustele / harjoittele ryhmässä tarvittavista sosiaalisista taidoista. Selitä miksi valitussa toiminnoissa tarvitaan sääntöjä. 6

7 Potilaalla on omien rajojen puute. Silloin kun potilas keskeyttää ja häiritsee muita ja on epäsosiaalinen. Yksilöllisessä musiikkiterapiassa voidaan harjoitella improvisointia sekä musiikillisia rooliharjoituksia kuten vuoron ottamista ja antamista. Hyödynnä musiikin ja liikkeen aktivointia sallitun tilan, etäisyyden ja rajojen puitteissa. Harjoittele laulujen kirjoittamista ryhmässä, joka keskittyy ihmissuhdetaitoihin. Keskusteltaessa kuunnellusta musiikista, anna jokaiselle palautteeseen tietty rajattu aika. Potilaalla on huono katsekontakti sekä vaikeuksia osallistua keskusteluun. Ryhmätilanteessa kierrätä palloa musiikin soidessa taustalla. Musiikin loppuessa pyydä potilasta kysymään joku haluamansa kysymys, johon pyytää vierustoverinsa vastausta. Käytä peilausta musiikin kuuntelun aikana pyytäen potilasta valitsemaan pari peilaten hänen liikkeitään katsekontaktin vahvistamiseksi. Voit pyytää vähitellen lisäämään asteittain katsekontaktia musiikkiterapian aikana. Potilas on hätäilevä ja malttamaton. Musiikkiterapian aikana keskustele henkilökohtaisista rajoista ja sopivasta sosiaalisesta käyttäytymisestä sekä harjoittele rooliharjoituksilla soveltuvia tapoja ilmaista ja tehdä ehdotuksia. Potilas on passiivisen aggressiivinen ja riippuvainen. Musiikin kuuntelun aikana kierrätä palloa ja taukojen aikana pyydä esittämään kysymys ja vastaus. 7

8 Potilas on passiivisen aggressiivinen ja riippuvainen. Laulujen kirjoittamistehtävässä pyydä asiakasta valitsemaan kappaleelle teema ja nimi. Pyydä jokaista potilasta ilmaisemaan yksi tai kaksi riviä sanoituksia tai musiikillista teemaa valittuun lauluun. Potilaalla on heikko itsekontrolli ja hän menettää helposti malttinsa. Harjoittele erilaisia rentoutus- ja hengitysharjoituksia joko ilman musiikkia tai siihen keskittyen. Potilaalla on heikko itsekontrolli ja hän menettää helposti malttinsa. Potilas heijaa. Pyydä potilas ilmaisemaan vihan tuntemuksiaan jollain soittimella niin että vihan tunteet saavat musiikillisen äänen ja muodon. Nauhoita musiikki ja keskustele soitetusta musiikista sekä vihan tunteiden yllykkeistä ja laukaisijoista. Keskustele myös paremmin soveltuvista vihanilmaisukanavista. Teetä musiikillisia harjoituksia seisten. Potilas valittaa kaikesta. Kuuntele potilaan kanssa potilaan valitsemaa mielimusiikkia. Keskustele siitä mistä potilas musiikista pitää. Älä huomioi valituksia ja vahvista myönteistä ilmaisua. Potilas on motorisesti ja sisäisesti levoton Hyödynnä musiikkiin, liikkeeseen ja tanssiin perustuvia harjoituksia Tunteiden ilmaisuun liittyvät ongelmat ja musiikkiterapiainterventiot Potilaalla on vaikeus ilmaista, tunnistaa ja nimetä tunteitaan verbaalisti ja Pyydä potilas mukaan musiikin kuunteluryhmään, jossa keskustellaan lauluista tai laulujen luonteesta tai niiden 8

9 nonverbaalisti. sisältämistä tunteista nimeten erilaisia tunteita ja kysyen niistä. Soita kappaleita, jotka liittyvät tiettyihin tunteisiin ja pyydä potilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan tuntemuksiaan. Liitä nämä kokemukset potilaan elämään ja elämäntilanteisiin. Pyydä potilasta kirjoittamaan ajatuksistaan ja tunteistaan, jotka musiikin kuuntelun aikana nousivat. Pyydä potilas tuomaan sellaisia lauluja terapiaan, jotka ilmaisevat tiettyä tuntemusta tai sairastumista. Keskustele näistä havainnoista. Pyydä potilasta valitsemaan laulu, joka kuvaa miten hän voi tänään. Houkuttele potilasta kuvamaan tunnetta musiikin kuuntelun aikana. Rohkaise potilasta ilmaisemaan tunnettaan keskusteltaessa muun ryhmän kanssa. Jos tunnetila on nouseva, pyydä potilasta maalaamaan tuntemuksiaan musiikin kuuntelun aikana. Rohkaise potilasta verbalisoimaan tuntemuksiaan musiikin kuuntelun jälkeen tai pyydä samaistumaan kappaleen säveltäjän tuntemuksiin. Anna potilaalle tunnelista ja pyydä potilas valitsemaan musiikkikappale ja kuuntelun aikana valitsemaan se tunnetila, joka parhaiten ilmaisee laulun tunnelmia. 9

10 Pyydä potilasta keskittymään tarkasti musiikin kuunteluun ja sen jälkeen kuvailemaan kehollisia tuntemuksiaan ja kokemiaan tunteita, mitä musiikki herättää. Potilaalla on vaikeus ilmaista, tunnistaa ja nimetä tunteitaan verbaalisti ja nonverbaalisti. Soita ja esitä erilaisia kappaleita, joissa emotionaalinen tunnetila vaihtuu. Keskustele sitten elämäntilanteista, joihin nuo tunnetilat voisivat liittyä. Pyydä potilasta tuomaan itse valitsema laulu ryhmään, jossa se jaetaan ja kuunnellaan yhdessä. Keskustele ja verbalisoi tunteista ja muistoista, jotka lauluun liittyvät, ja pyydä kertomaan miksi potilas haluaa sen muiden kanssa jakaa. Improvisaation aikana pyydä kuvailemaan soittamiseen liittyvää tunnetilaa. Voit antaa luettavaksi tunnelistan, josta tunnetilan voi tunnistaa. Pyydä ilmaisemaan jollakin soittimella valittu tunnetila, jotta potilas voisi kokea katharsiksen tuntemuksia. Valitse tunnekorteista tunnetila, improvisoi valitsemallasi soittimella ja kuvaile jälkikäteen verbaalisesti. Potilaalla on vaikeus ilmaista, tunnistaa ja nimetä tunteitaan verbaalisti ja nonverbaalisti. Pyydä potilasta soittamaan jollain soittimella tunnetila. Muut arvaavat ja yrittävät tunnistaa soittajan kehonkielestä, mikä tunnetila on kyseessä. Keskustele ja jaa kokemukset. Valitse laulukirjasta kappale, joka ilmaisee tai kuvailee potilaan tuntemuksia jollain tavoin. Ryhmä 10

11 laulaa ja keskustelee laulusta. Voit myös näytellä draaman keinoin laulujen sisältämiä tunteita. Käytä ääntä kuvailemaan tunteitasi. Bluesterapiassa soitetaan 12-tahdin bluesia ja keksitään tunnetilan paikalla omaa tunnetta kuvaavaa sana. ( Kun olen niin sitten ). Tunnelaatikkoharjoituksessa potilas valitsee vuorollaan laatikosta yhden tunnetta kuvaavan sanan ja kertoo milloin hän on kyseistä tunnetta kokenut. Potilas valitsee laulun, joka kuvailee hänen tuntemuksiaan. Ryhmän kuunneltua soitetun laulun, potilas muovailee nonverbaalisti ryhmästä konstruktion tai muodon, joka esittää hänen tunnetilaansa. Lopuksi potilas selittää ryhmäkonstruktionsa tunnetilan ja siihen liittyvät ajatukset. Ryhmä antaa palautetta ja kertoo omista tuntemuksistaan. Potilas on kyvytön tunnistamaan tai ilmaisemaan tunteitaan, jotka liittyvät johonkin erityiseen elämäntilanteeseen. Tilanteeseen liittyvät vihaisuuden tai huolien kieltäminen. Voit käyttää tiettyihin valittuihin kappaleisiin liittyviä sanoituksia tai mielikuvatekniikoita, jotka liittävät potilaan elämäntilanteeseen niin että hän voi tunnistaa tilanteisiin liittyvät tunteet. Potilas on kyvytön tunnistamaan tai ilmaisemaan tunteitaan, jotka liittyvät Kyseessä on siis tietoinen musiikin ja sen sanoitusten kuuleminen ja kuunteleminen. Potilas voi valita laulun, joka kuvailee yhtä elämäänsä 11

12 johonkin erityiseen elämäntilanteeseen. Tilanteeseen liittyvät vihaisuuden tai huolien kieltäminen liittyvää ongelmaa. Opasta potilasta laulujen kirjoittamisen tekniikoihin, jotta hän pystyisi tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan. Potilas kokee vihan tunteitaan yrittäessään selviytyä pettymyksistään. Voimakkaat tunteet voivat johtaa impulsiiviseen käyttäytymiseen. Pyydä potilasta valitsemaan tietystä etukäteen valituista lauluista ne teemat tai kappaleen nimet, jotka käsittelevät turhautumista ja parhaiten kuvailevat hänen olemassa olevia tuntemuksiaan. Hyödynnä rentoutumistekniikoita helpottaaksesi vihan tuntemuksia. Opeta potilaalle uusi musiikillinen taito pienin osatavoittein, niin että soittaminen olisi helpompaa omaksua ja oppia. Yleistä musiikillisten taitojen oppiminen myös elämäntilanteissa tarvittavien taitojen portaittaiseen oppimiseen. Rohkaise potilasta kanavoimaan tunteensa rakentuneemmalla tavalla kuten osallistumalla musiikilliseen aktivointiin. Potilas kokee vihan tunteita yrittäessään selviytyä pettymyksistään. Voimakkaat tunteet voivat johtaa impulsiiviseen käyttäytymiseen. Hyödynnä useita tekniikoita kuten laulujen vihamielisten tai vihan tunteita sisältävien sanoitusten tietoinen kuunteleminen, vihan tuntemuksista maalaaminen, vihasta keskusteleminen ryhmän kanssa, hallintakeinojen opettaminen ja palautteen pyytäminen ryhmältä. Potilaat ovat hyperaktiivisia, hermostuneita, Ryhmälaulamisessa voidaan houkutella ja käsitellä 12

13 agitoivia ja maanisia. vertaistuen kautta esiin nousevia tunteita, jotka ovat epäsopivia tai jännittyneitä. Hyödynnä laulamista tai tanssiin soveltuvia lauluja energian kanavoimiseksi. Hyödynnä tilanteeseen ja tunteisiin soveltuvaa mediumtempoista musiikkia, jossa on sanat ja tarinat. Hyödynnä hidasrytmistä periaatetta, joka kohdistuu rentoutumiseen. Potilaat ovat masentuneita tai tunnetilaltaan alakuloisia. Tehtävät jäävät tekemättä toivottomuuden ja pessimististen ajatusmallien vuoksi. Potilas voisi osallistua pieneen musiikinkuunteluryhmään. Musiikin tempo voisi olla maltillinen tai kohtuullinen, joka rohkaisee potilaita jakamaan musiikillista kiinnostuneisuutta tai kokemuksiaan. Hyödynnä onnistumisen kokemuksiin perustuvia toimintoja, jolloin potilas valitsee mielimusiikkia joko itselleen tai ryhmälle kuultavaksi. Voit pyytää potilasta valitsemaan sellaisen kappaleen, joka kuvailee sitä miten hän voi tai haluaisi voida. Esimerkiksi potilaan ilmaistessa toivottomuutta ja pessimistisyyttä hän haluaisi olla toiveikkaampi tulevaisuuteensa suhteen. Keskustele ajatuksista ja toiminnoista, jotka voisivat johtaa optimistisempaan olotilaan. Tehtävät jäävät tekemättä toivottomuuden ja pessimististen ajatusmallien vuoksi. Tarjoa positiivisia kokemuksia joko laulaen tai ryhmälaulujen kautta. Pyydä potilasta valitsemaan sellainen kappale, jota hän lauloi ollessaan nuori. Laulun jälkeen pyydä potilasta jakamaan ryhmälle tai kertomaan jostain lapsuuden ajan kaveristaan. 13

14 Voit hyödyntää sellaista soitinta, jonka tempoa voi nopeuttaa. Potilaalla on vakava masennus, johon liittyvät pelkotilat ovat todellisia tai kuviteltuja. Pyydä potilasta kuuntelemaan musiikkia ja ilmaisemaan ne tuntemukset, joita hän kokee musertavan ylivoimaisena. Hyödynnä ryhmän tukea ja keskustele selviytymiskeinoista ja hallintastrategioista. Tarjoa potilaalle positiivista tukea jo musiikin kuuntelun aikana. Kuuntele ja keskustele kappaleesta, joka käsittelee teemaa älä anna periksi. Auta potilasta saamaan kosketus tämän hetken elämäntilanteeseen. Pyydä potilasta laulamaan tuttuja lauluja, jossa keskitytään validoimaan omia olemassa olevia tunteita. Suo potilaalle positiivisia kokemuksia ryhmäsoiton tai lauluryhmän aikana. Voit pyytää potilasta osallistumaan musiikkileikkeihin, tarjotaksesi positiivista ryhmätukea. Auta potilasta keskittymään ja kuulemaan musiikkia tai lauluja joita lauletaan ja kuunnellaan. Potilaat kelluvat ahdistuneisuudessa, murehtivat, turhautuvat helposti ja liittävät Hyödynnä musiikin tietoisia rentoutusharjoituksia. Rohkaise potilasta rentoutumaan musiikin 14

15 ahdistuneisuuden elämäntilanteisiinsa. kuuntelun aikana. Musiikissa voisi hyödyntää veden ääniä tai veden kohinaa. Voit opettaa erilaisia rentoutumistekniikoita mm. tietoista hengittelyä matalatempoista musiikkia ja mindfulness-tekniikoita. Potilaat saavat emotionaalisia tunnekuohuja kuten nauru- ja itku- ja aggressiokohtauksia. Tunnekuohut vaikuttavat hallitsemattomilta. Voit pyytää potilasta rytmillisiin harjoituksiin, jossa käytetään stimuloivaa musiikkia. ( beat it ). Hyödynnä sellaisia musiikillisia hetkiä, jotka antavat mahdollisuuden tunteiden ilmaisuun ja suuntaavat energian musiikillisiin aktiviteetteihin. Opeta ja tutustuta potilas lihasten ja kehon rentoutumiseen musiikin kautta. Auta potilasta suuntaamaan energia musiikilliseen toimintaan. Paniikkikohtaukset Käytä ja opeta potilaalle mielikuvatekniikoita helpottaaksesi potilasta rentoutumisessa. Potilaalla on voimakkaita vihan tuntemuksia, jotka usein ilmenevät väkivaltaisuuksina. Rohkaise potilasta ilmaisemaan tunteitaan musiikin, soittamisen ja improvisoinnin keinoin. Soita Phil Collinsin I dont care anymore, ja keskustele potilaan vihantuntemuksista. Potilaalla on voimakkaita vihan tuntemuksia, jotka usein ilmenevät väkivaltaisuuksina. Kuuntele punk- tai räpmusiikkia ja keskustele tuntemuksista. 15

16 Pyydä potilasta kirjaamaan kahteen eri sarakkeeseen sekä tämän hetken vihanhallintakeinoja että terveempiä ja soveltuvampia vihanhallintakeinoja. Etsi kappaleita, joissa noita ilmaistaan. Muunna lisääntynyt ja voimistunut tunne musiikin kuuntelun (mp3- soittimella) tai ohjaa rentoutusmenetelmiin. Potilas kokee menettävänsä kontrollinsa kuunnellessaan jotain tiettyä kappaletta. Keskustele ja tutki sanoituksia sekä kappaletta; mitä tunteita tai teemoja kappaleeseen liittyy. Potilaalla vaikeuksia tunnistaa ja ilmaista sellaisia tunteita, joita koetaan kun hänelle tulee kokemus hyväksymättömyydestä. Hyödynnä sellaisen musiikin tai musiikin sanoitusten tarkkaavaista kuuntelua, jotka liittyvät potilaan piileviin tuntemuksiin. Tarkkaile samaistumista ja projektioita. Hyödynnä improvisaatioita, jotka liittyvät kyseisiin tilanteisiin ja tutki mitä ilmiöitä soittaminen tuo esiin. Potilas ilmaisee vihaa, joka kohdistuu muihin potilaisiin. Laula ja keskustele lauluista, joiden teema on muiden tarpeiden huomioiminen ja huomaaminen. Potilas ilmaisee sellaisia tuntemuksia, jotka eivät ole tilanteeseen soveltuvia. Anna potilaan improvisoida rytmisoittimilla, rummuilla tai sähkörummuilla ja pyydä sitten kuvailemaan verbaalisesti tuntemukset. Potilas on kyvytön tai haluton kokemaan empatiaa muita kohtaan. Potilas valitsee tunnekorteista jonkin tietyn tunteen, jonka jälkeen hän improvisoi tunteen muulle ryhmälle. Muilta potilaita pyydetään tunnistamaan improvisaation tunnetila ja 16

17 selittämään miksi potilas valitsi tuon tietyn tunteen. Potilaan mielialat vaihtelevat maanisten ja masentuneiden hetkien välillä ja hän kokee tunteet laidasta laitaan. Suuntaa potilas ilmaisemaan tunteensa musiikilliseen toimintaan kuten laulujen kirjoittamiseen tai improvisaatioihin. Hyödynnä rauhoittavaa tai stimuloivaa musiikkia. Potilaalla on vihantuntemuksia äidilleen, joka ei suojellut lastaan hyväksikäytöltä. Ehdota että potilas osallistuu naispuolisen musiikkiterapeutin vetämään kuoroon ja anna potilaalle kokemus työskentelystä naispuolisen henkilön kanssa Aistihavainnoinnin ongelmat ja musiikkiterapian interventiot Potilasta kiusaavat kuuloharhat, hallusinaatiot ja potilas puhuu itsekseen. Soita musiikkia, mistä potilas pitää. Suuntaa potilaan huomiokyky sisäisistä tapahtumista musiikilliseen ryhmäkeskusteluun. Keskusteluaiheiden teemat keskittyvät musiikin sisältöön tai potilaiden laulujen tai kappaleiden arviointeihin. Potilasta kiusaavat kuuloharhat, hallusinaatiot ja potilas puhuu itsekseen. Musiikin kuunteluryhmän aikana anna potilaalle kokemus huomion kiinnittymisestä sekä sisäisiin että ulkoisiin aistimuksiin. 17

18 Rohkaise tekemiseen musiikkiterapiaryhmässä (laulamiseen, soittamiseen). Anna potilaalle mahdollisuus seurata laulun sanoja laulaen, lukien tai kuunnellen musiikkia pienessä ryhmässä. Hyödynnä konkreettisia, tehtäväorientoituneita aktiviteetteja kuten soittamista, syntetisaattorilla säestyssointumattojen kokeilua sekä soittimien improvisointia, jotta potilas pystyisi keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Potilaiden on vaikeaa hallita stressiä ja jännittyneisyyttä. Oireina ovat unettomuus, vetäytyminen, kaoottinen käyttäytyminen, aggressiot ja itsestä eristäytyminen. Voit yhdistää musiikkia ja rentoutustekniikoita sekä johdettua mielikuvatyöskentelyä. Pura nämä keskustelut ja kerro ahdistuksen hallintakeinoista, joita voi itse toteuttaa. Voit myös rohkaista potilaita osallistumaan rentoutusryhmiin, jotka keskittyvät lihasten rentoutumiseen ja hengitysharjoituksiin. Voit opettaa lihasten rentoutumista hyödyntäen musiikkia ja sen vaikutuksia. Voit hyödyntää myös sanoituksista keskustelemista, helpottaaksesi ongelmanratkaisu- sekä hallintakeinojen soveltamista Mielikuviin liittyvien ongelmien helpottaminen musiikkiterapiainterventioilla 18

19 Potilaalla on vaikeus kuvitella miellyttävää turvapaikkaa rentoutumisharjoituksen yhteydessä. Anna potilaalle tilaisuus mukavaan ja miellyttävään hetkeen ja soita tilanteeseen soveltuvaa rentouttavaa musiikkia (Deuter, Michael Hoppe, Tony O Connor jne.). Voit kysyä potilaalta mitä mielikuvia hän kokee musiikin soidessa taustalla tai minne musiikki on viemässä sinua. Lähde katselemaan elokuvaa jo musiikin alkaessa. Potilaalla on vaikeaa rentoutua miellyttävään turvapaikkaan min. rentoutusharjoituksen alettua. Anna potilaalle mahdollisuus katsoa hänen rentoutumisyritystään videonauhalta. Voitte analysoida videonauhaa ja etsiä sekä visuaalisia että kuuloaistiin perustuvia vihjeitä rentoutumisen vaikeudesta. Potilaalla on vääristynyt kehonkuva esim. syömishäiriön vuoksi. Voit käyttää musiikkia lihasrentoutumisen yhteydessä helpottaaksesi potilasta avartamaan kehonkuvaansa Kognitiiviset ongelmat ja niihin liittyvät musiikkiterapiainterventiot. Potilailla on heikko itsearvostus ja he ilmaisevat arvottomuuden tuntemuksia sekä aliarvioivat omia kykyjään. He eivät usko itseensä eivätkä halua jakaa ongelmiaan tai ajatuksiaan muiden kanssa. Voit hyödyntää instrumentteihin tai äänenkäyttöön perustuvia musiikkiterapiatekniikoita saadaksesi potilaallesi onnistumisen kokemuksia. Onnistumisen kokemukset, ryhmän vertaistuki ovat keskeinen tavoite musiikillisissa terapiainterventioissa. Heillä on myös vaikeaa kertoa itsestään Voit opettaa potilastasi soittamaan jotain soitinta (kitara, piano) tai tehdä ääniharjoituksia pienin osatavoittein niin että samalla osoitat vähintään yhdestä 19

20 mitään positiivista heikon itsetunnon vuoksi. Siksi he eivät myöskään yritä hakea uusia keinoja ratkaista ongelmiaan ja kokevat itsensä epäonnistujiksi. Potilailla on heikko itsearvostus ja he ilmaisevat arvottomuuden tuntemuksia sekä aliarvioivat omia kykyjään. He eivät usko itseensä eivätkä halua jakaa ongelmiaan tai ajatuksiaan muiden kanssa. onnistumisesta soitannan aikana. Voit myös pyytää potilasta osallistumaan sanoitusten analysointiin keskittyvään keskusteluryhmään. Voitte pyytää potilasta sekä kuuntelemaan että keskustelemaan lauluista, joissa on positiivisia ilmauksia. Lämmittelyharjoituksena voitte miettiä millaisia positiivisia ilmauksia itsestään voi kertoa. Niihin voi palata, jos potilas alkaa jälleen tuottaa negatiivisia ilmauksia itsestään. Laulujen avulla voit näitä ilmauksia tutkia. Voit soittaa Billy Joelin Just the way you are ja keskustella itsensä hyväksymisestä juuri sellaisena kuin olet. Heillä on myös vaikeaa kertoa itsestään mitään positiivista heikon itsetunnon vuoksi. Siksi he eivät myöskään yritä hakea uusia keinoja ratkaista ongelmiaan ja kokevat itsensä epäonnistujiksi. Voit pyytää ryhmässä olevia potilaita listamaan ja kirjaamaan itsestään kolme asiaa, joista itsessään pitävät ja sen jälkeen kierrättää listaa niin että muut ryhmän jäsenet voivat kirjoittaa lisää sellaisia asioita mitä toisistaan pitävät. Voit myös pyytää potilasta valitsemaan laulun, joka esittelee tai kuvailee häntä itseään. Pyydä potilasta osallistumaan laulujen 20

21 kirjoittamisen ryhmään. Anna potilaallesi mahdollisuus oppia uusia taitoja esim. laulujen kirjoittamisen avulla. Anna potilaalle mahdollisuus maalata kuunnellusta musiikista ja keskustele sen jälkeen tuntemuksista. Voit pyytää potilasta piirtämään levyn kansikuvan, joka kuvailee häntä itseään. Heillä on myös vaikeaa kertoa itsestään mitään positiivista heikon itsetunnon vuoksi. Siksi he eivät myöskään yritä hakea uusia keinoja ratkaista ongelmiaan ja kokevat itsensä epäonnistujiksi. Potilaalla on harhakuvitelmia (deluusioita) ja hän ilmaisee niitä paranoidisella tavalla (toisten perusteeton syyttely). Kiinnitä potilaan huomio realiteetteihin esim. kysyen mitä soittimia tai esittäjiä potilas tunnistaa kuunnellusta musiikista. Potilaalla on vaikeuksia hyväksyä todellisuutta ja hän voi kokea muiden toiminnot tai sanomiset mahdollisina uhkina, eikä hän luota muihin potilaisiin. Potilaalla on vaikeuksia hyväksyä todellisuutta ja hän voi kokea muiden Soita sellaista musiikkia, jonka sanoitukset perustuvat konkreettisiin asioihin. (This land is your land) Keskustelussa voit sitten kysyä missä ja milloin olet syntynyt ja missä päin asustelet. Voit hyödyntää musiikin kuuntelu- ja keskusteluryhmää, missä potilasta rohkaistaan istumaan muiden ryhmäläisten viereen. Voit sitten rohkaista potilasta kertomaan ja valitsemaan musiikista, joka saa hänet hyvälle tuulelle. 21

22 toiminnot tai sanomiset mahdollisina uhkina, eikä hän luota muihin potilaisiin. Potilas voi myös osallistua laulujen sanoituksia analysoivaan ja työstävään ryhmään, jossa potilas voi jakaa mielimusiikkiaan ryhmälle. Musiikin kuuntelun aikana ryhmältä voi pyytää palautetta mitkä laulut ja kappaleet kuvaavat potilaan ajatuksia. Voit myös tehdä luottamusta lisääviä harjoituksia esim. kuuntelemalla kappaletta lean on me ja pyytää potilas ringin sisälle missä hän voi nojautua ryhmän jäseniä vasten. Ryhmässä voi laulaa lauluja, jotka käsittelevät ja vahvistavat positiivista itsearviointia, toisesta huolehtimista tai luottamusta. Potilas kokee ongelmaratkaisutilanteet ja valintojen tekemiset vaikeina. Potilas käyttää epätarkoituksenmukaisia hallintakeinoja, jotka ilmenevät erilaisina ylikompensointeina ja tunteiden turruttamisena. Potilas voi osallistua laulujen kirjoittamisen tai sanoitusten analysointiryhmään, jossa etsitään ratkaisuja laulun sanoituksista, joiden sisältö sivuaa potilaan elämää ja siitä nousevia kysymyksiä. Potilaat voivat kuunnella kappaletta, joka käsittelee elämän kuormia (Gonna lay down my burden). Kappaleen sanoituksia analysoimalla ja tekstejä muuttamalla potilaat voivat tunnistaa kokemiaan taakkoja, etsiä niihin ratkaisukeinoja ja lopulta kirjoittaa kappaleisiin sellaiset uudet sanoitukset, jossa kuvataan ratkaisumalleja taakkoihin. Bluesterapiassa voidaan toimia samalla tavoin kuvaten ensin ongelmia ja keskustella miten niihin saisi helpotusta ja lopulta esittää kappale livenä 22

23 uusina sanoituksina. Potilas käyttää epätarkoituksenmukaisia hallintakeinoja, jotka ilmenevät erilaisina ylikompensointeina ja tunteiden turruttamisena. Kuuntele kappale Silta yli synkän virran ja anna potilaiden tunnistaa kokemiaan ongelmia ja niiden ratkaisukeinoja. Voit valita kappaleita, joissa on matkan tekemisen teema tai tieteema. Pyydä potilaita tunnistamaan oma elämäntiensä ja etsimään uusia reittejä miten he voivat saavuttaa tavoitteensa. Voit myös etsiä laulun sanoituksista soveltuvia ja epäkäytännöllisiä hallintakeinoja ja keskustella niistä. Voit leikata jonkin kappaleen soinnulliset sanoitukset lauseittain kirjekuoreen. Sekoita sanat ja pyydä potilasta järjestämään sointupaperit oikeaan järjestykseen. Voit neuvoa sointumerkinnät mutta rohkaise omaperäiseen ongelmaratkaisuun sanoitusten suhteen. (Teetä harjoitus elokuussa esim. ph-kalvolle) Potilaalla on orientoitumisvaikeuksia (aika, paikka, ihmiset) sekä muistikatkoksia ja realiteettiorientoitumisongelmia. Musiikin kuuntelun aikana voit kysyä tutusta laulusta sellaisia menneisyyteen, nykyhetkeen tai tulevaisuuteen liittyviä asioita, jotka perustuvat realiteetteihin. Potilaalla on orientoitumisvaikeuksia (aika, paikka, ihmiset) sekä muistikatkoksia ja realiteettiorientoitumisongelmia. Voit pyytää potilasta soittamaan (opettamisen jälkeen) kappaleisiin liittyviä sointuja ja rytmikuvioita. 23

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn

MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn 1 MUSIIKKI Vaikuttaa ihmisen kehoon ja psyykeen, neurologisiin ja fysiologisiin systeemeihin ja psyykkiseen rakenteeseen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Musiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen.

Musiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Musiikki Musiikin opetus perustuu opettajan työtään varten määrittelemiin käsityksiin musiikista tiedonalana. Musiikkipedagogiset valinnat opettaja tekee koulun arvoperustan, yleisten oppimis- ja tiedonkäsitysten

Lisätiedot

MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta

MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta Seuraavaksi kysytään kokemuksiasi tietoisuustaitojen (mindfulness) oppijaksosta. Vastaathan kaikkiin kysymyksiin. Vastauksesi ovat luottamuksellisia ja vain

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Lukijalle... 11. Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16 Itsetunnon muotoutuminen vuorovaikutuksessa...

Lukijalle... 11. Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16 Itsetunnon muotoutuminen vuorovaikutuksessa... Sisällys Lukijalle... 11 Osa 1 Itsetunnon kehittäminen itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja oppimalla Itsetuntoa vahvistamassa...15 Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2014 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Poikaryhmä. Ohjelmarunko

Poikaryhmä. Ohjelmarunko Poikaryhmä Ohjelmarunko 1. Tutustumiskerta 2. Kuka minä olen? 3. Kaverit 4. Tunteet 5. Pojasta mieheksi 6. Onnistumiset ja epäonnistumiset 7. Päättäjäiset Ryhmän kokoontuminen noudattaa aina tiettyä kaavaa.

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila KUUNTELEMISEN TAITO Heidi Lokkila Voit opetella olemaan parempi kuuntelija, mutta sen oppiminen ei ole taito, joka vain lisätään siihen mitä jo tiedämme. Se on kuuntelua häiritsevien tekijöiden poistamista,

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Johdanto Musiikilla on yhteiskunnassa merkittävä asema. Se on korvaamaton osa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

9.2.6 Musiikki. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.6 Musiikki. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.6 Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisia ilmaisuvälineitä

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Laulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LAULUN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

4.2 Tunnetaitojen opetussuunnitelma

4.2 Tunnetaitojen opetussuunnitelma 4.2 Tunnetaitojen opetussuunnitelma 1 vko aihe toteutustapa tammikuu 1 oman kehon minun kehoni hahmottaminen peilin edessä oman kehon koskettaminen, oman selän katsominen pikkupeilin avulla (siellä se

Lisätiedot

DIALOGISUUS PARITERAPIASSA Eija-Liisa Rautiainen

DIALOGISUUS PARITERAPIASSA Eija-Liisa Rautiainen DIALOGISUUS PARITERAPIASSA Eija-Liisa Rautiainen Dialogisuus parisuhteessa: Tärkeää mutta vaativaa Pariterapiaistunto on oma erityinen tilanteensa pyrkiä dialogiin. Parisuhteessa on luonnollista toivoa

Lisätiedot

Terapeuttinen musiikki- kasvatus

Terapeuttinen musiikki- kasvatus Terapeuttinen musiikki- kasvatus Haapavesi 2.10.2013 Pia Kvist Terapeuttinen musiikkikasvatus Lähtökohtana ei opetussuunnitelman sisällöt sinänsä, vaan oppilaiden osallisuus ja sen kautta sisältöjen oppiminen

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Fysioterapialla voidaan lievittää potilaan vieroitusoireita ( lihas- ja nivelkivut, jännitys, paleleminen, kuumotus, unettomuus ). Potilaan käsitys omasta

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Affective frame: fokus kuulijan henkilökohtaisen motivation ja sitoutumisen edistämisessä

Affective frame: fokus kuulijan henkilökohtaisen motivation ja sitoutumisen edistämisessä Affective frame: fokus kuulijan henkilökohtaisen motivation ja sitoutumisen edistämisessä Tehtävä: Uusi taito lisätä kuuntelumotivaatiota käyttää tekemällä oppimista kehittää kuuntelustrategioita: huomion

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Sosiaaliset ja tunnetaidot. Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Haukkarannan ohjauspalvelut

Sosiaaliset ja tunnetaidot. Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Haukkarannan ohjauspalvelut Sosiaaliset ja tunnetaidot Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Haukkarannan ohjauspalvelut Sosiaalinen käyttäytyminen ja ihmissuhdetaidot Useimmat henkilöt ovat sosiaalisia: haluavat olla seurassa,

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Juha Koikkalainen

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Juha Koikkalainen Vuorovaikutustaidot työnhaussa Päivän tavoite Tiedostamme vaikuttamisen merkityksen ja keinot työnhakuprosessissa sekä osaamme täsmentää omaa osaamistamme tulevia työnhakutilanteita varten Päivän sisältö

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot