Kirjanen opiskelijoita ohjaavalle henkilöstölle ideoiksi ja tueksi erilaisiin tilanteisiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirjanen opiskelijoita ohjaavalle henkilöstölle ideoiksi ja tueksi erilaisiin tilanteisiin"

Transkriptio

1 Kirjanen opiskelijoita ohjaavalle henkilöstölle ideoiksi ja tueksi erilaisiin tilanteisiin

2 Sisältää ajatuksia ja pohdittavaa seuraavista aiheista: Alkusanat Ideoita ja vinkkejä ryhmänohjaajan tunnille opiskelijoiden kanssa työskentely Keskustelunaiheita Pohdittavaa Äkilliset ja odottamattomat tilanteet Hyvä tietää Pohdittavaa Haasteena opiskelun hankaluudet Työkaluja, kun oppiminen on vaikeaa Pohdittavaa Työssä jaksaminen Työssä jaksamiseen liittyviä asioita Pohdittavaa

3 Alkusanat Tämä opas on syntynyt Koulutuskeskus Salpauksen Työnäky- projektissa ( ). Projektin tarkoituksena oli edistää nuorten työllistymistä ja työelämätaitoja vahvistamalla oppilaitoksen työllistymisohjausvalmiuksia sekä tiivistämällä verkostoyhteistyötä. Yhtenä projektin tavoitteena on ollut mm. edistää ja tukea opiskelijoita ohjaavan henkilöstön kohtaamis- ja dialogitaitoja erilaisissa opiskelijoiden ohjaustilanteissa. Oppaan sisällön muotoutumiseen ovat vaikuttaneet Koulutuskeskus Salpauksen Katsastajankadun toimipisteen, kone- ja metallialan opettajat, opiskelijahuoltohenkilöstö sekä opiskelijat. Katsastajankadun kone- ja metallialan henkilöstölle tehtiin syksyllä 2009 kysely, jolla kartoitettiin heidän kokemuksiaan haasteellisiksi koetuista ohjaustilanteista. Katsastajankadun 2. vuoden opiskelijoille tehtiin keväällä 2010 kysely, jolla kartoitettiin heidän kokemuksiaan saamastaan ohjauksesta opintojen puoliväliin mennessä. Kyselyiden pohjalta lähdin kokoamaan henkilöstön omaa ohjaustyötä helpottavia välineitä opiskelijoiden työelämätaitojen edistämiseen. Opiskelijoita ohjaava henkilöstö kohtaa päivittäin hyvin erilaisia ohjaustilanteita. Asiat arjessa eivät aina etene niin kuin on ennakkoon suunniteltu. Nuoren kanssa työskentely vaatii sinnikkyyttä ja systemaattisuutta. Opettajalle kallisarvoista on kyky olla kärsivällinen ja sietää nuoren oikkuja sekä pystyä samalla asettamaan nuorelle rajoja ja vaatimuksia. Henkilöstöllä tulisi olla mahdollisuus pysähtyä sekä miettiä yksin ja yhdessä työyhteisön kanssa arkeen liittyviä asioita. Tämä opas on laadittu opiskelijoita ohjaavalle henkilöstölle ideoiksi ja tueksi erilaisiin ohjaustilanteisiin. Kiitos kaikille yhteistyössä mukana olleille henkilöille. Lahdessa elokuussa Sanna Tuomainen kuraattori/sairaanhoitaja

4 Ideoita ja vinkkejä ryhmänohjaajan tunnille AVOIMESTI JA REHELLISESTI MITÄ MEILLE KUULUU KANNUSTAEN JA RAKENTAVASTI YHDESSÄ KESKUSTELLEN JA TOIMIEN KOKO OPINTOJEN AJAN

5 Keskustelun aiheita Opettajan merkitys nuoren suunnitelmien seuraajana sekä aito kiinnostus opintojen etenemisestä ovat tärkeitä asioita. Ammatin oppimista pitäisi käsitellä monista näkökulmista ja monin eri menetelmin. Vuorovaikutusta helpottaa, kun keskustelu on avointa ja rehellistä. Nuorille on tärkeää, että heistä välitetään. Jatkuvan rakentavan ja rehellisen palautteen antaminen auttaa opiskelijaa ylläpitämään opiskelumotivaatiotaan. Pienikin huomionosoitus onnistuneesta tehtävästä tai vaikkapa hyvästä yrityksestä auttaa opiskelijaa oppimaan. Kaikki myönteinen palaute myös innostaa ja kannustaa opiskelijaa. Avoimuus, yhteisöllisyys, asioihin vaikuttamisen mahdollisuus ovat avainasioita nuorten kanssa työskennellessä. Jos opiskelijoilla on tunne, että heistä ei välitetä, heitä ei arvosteta tai heidän mielipiteillään ei ole mitään merkitystä, on heidän myös vaikea motivoitua ja kiinnostua opintoihin liittyvistä asioista. SWOT- ANALYYSIN KÄYTTÄMINEN HELPOTTAA TILANTEEN KARTOITTAMISTA Analyysin avulla nuori voi kartoittaa omia vahvuuksiaan, kehittämiskohteita, mahdollisuuksia sekä uhkia. Se on helppo ja monipuolinen nelikenttämenetelmä. On tärkeää tunnistaa oman elämänsä vahvuudet, koska niitä voi hyödyntää ja edelleen vahvistaa. Kehittämiskohdat vaativat korjausta tai muutosta. Ne eivät saa lannistaa ja siksi on huomioitava myös niiden vastakohdat. Mahdollisuudet ovat olemassa siksi, että ne käytetään hyväksi kokonaisuuden saamiseksi mielekkääksi ja jatkamisen arvoiseksi. Uhat on hyvä tunnistaa, jotta niitä voidaan käsitellä ja hyväksyä muutoksen avaimiksi. Esimerkkejä SWOT-analyysistä: 5

6 YKSILÖN SWOT-ANALYYSI VAHVUUTENI avoin ja rehellinen hyvä kuuntelija KEHITTÄMISKOHTANI en osaa sanoa ei unohdan asioita MAHDOLLISUUTENI uusi harrastus kiinnostunut hitsauksesta UHKANI liian iso taakka en pysy aikataulussa Koko opiskelijaryhmä voi täyttää analyysin yhtä aikaa, mutta sen käsitteleminen olisi hyvä tehdä jokaisen opiskelijan kanssa kahden kesken. Tämä voisi olla ryhmänohjaajalle myös yksi tapa tutustua omaan ryhmään. RYHMÄN SWOT-ANALYYSI TOIMIVAA kaikki tulevat toimeen kaikkien kanssa KEHITETTÄVÄÄ myöhästelyt pois aamusta MAHDOLLISUUDET yhteistyö UHKIA yhteistyön tekeminen ei suju Analyysin voi tehdä jakson alussa. Välillä yksi pikainen tsekkaus ja jakson lopussa palaute, kuinka asiat kehittyivät. 6

7 MUISTIINPANOJEN TEKEMISESTÄ TAI OPPIMISTEKNIIKOISTA KESKUSTELEMISTA Ryhmänohjaaja voi pitää yllä avointa keskustelua siitä, miten opiskelijat tekevät muistiinpanoja ja miten he oppivat asioita parhaiten. Luento oppimistekniikoista ei kiinnosta kaikkia, mutta toisten kokemukset ja hyvät vinkit usein kiinnostavat. Samalla opiskelijoille voisi vinkkinä muistuttaa joistakin opiskelutekniikoista, esim. Mind mapin käyttämisestä. Kokemuksia jakamalla, yhteisesti asioita pohtimalla saadaan kenties joku opiskelija pysähtymään ja miettimään omaa tilannettaan. Oppimisstudioilla on mahdollisuus antaa pienryhmissä opiskelijoille opastusta opiskelutekniikoihin liittyvissä asioissa. Tämän opastuksen toteuttaminen vaatii, että 1. Opettaja löytää ryhmästään ne opiskelijat, jotka voivat hyötyä tietynlaisesta ohjauksesta tai avusta. Pitää siis selvittää, onko opiskelijalle haasteellista esim. luetun ymmärtäminen tai muistiinpanojen tekeminen. 2. Kun opiskelijoiden haasteet ovat selvillä, opettaja ottaa yhteyttä oppimisstudioon. Opettaja sopii ajan erityisopettajan kanssa, milloin tämä tulee tapaamaan opiskelijoita. 3. Samanlaisten haasteiden kanssa kamppailevat opiskelijat kootaan sitten yhteen ja erityisopettaja opastaa, miten oppiminen voisi olla heille helpompaa. YHDESSÄ KESKUSTELLEN Keskustellaan avoimesti ja yhteisesti viikon aikana tapahtuneista asioista. Missä onnistuttiin, missä on parantamisen varaa? Tämä mahdollistaa jatkuvan palautteen antamisen luontevasti sekä opettajilta että opiskelijoilta toisilleen, vahvistaen avoimuutta, vaikuttamisen mahdollisuuksia ja tukien yhteisöllisyyttä. Avoimuus, vaikuttamisen mahdollisuus ja yhteisöllisyys lisääntyvät. Mahdollisten kiusaamistilanteiden käsitteleminen tulee osaksi normaalia toimintaa. Rohkeus keskustella asioista yhdessä, avoimesti yhdessä korostuu. RYHMÄNPÄIVÄKIRJAN KIRJOITTAMINEN Ryhmällä on oma päiväkirja, johon kaikilla on mahdollisuus kirjoittaa ryhmässä ja opinnoissa heränneitä ajatuksia ja kysymyksiä. Kirjan tulee olla vapaasti 7

8 ryhmän opiskelijoiden saatavilla. Nimettömästi kirjaan voi kirjoittaa esimerkiksi mieltä askarruttavista tai kiusaamiseen liittyvistä asioista. Ryhmänohjaajan tunnilla aiheita voidaan käsitellä yhteisesti. Kun asioita saadaan yhteisesti pohdittaviksi, lisää se avoimuutta. ITSETUNTOON LIITTYVIÄ ASIOITA Nuoren itsetuntemus sekä omien kykyjen hahmottaminen paranevat ja itsensä hyväksyminen helpottuu, kun nuoren vahvuudet ja kehittämisen paikat ovat selvillä, Nuorilla on monesti epärealistiset käsitykset omista taidoistaan, joten vahvuuksien ja harjoitusta vaativien asioiden selvittäminen voi olla heille hankalaa. Itsetunnon vahvistaminen auttaa nuorta selviytymään monissa tilanteissa eteenpäin. Miten itsetunto syntyy ja kuinka sitä voi kehittää Itsetunto on ihmisessä oleva tunne tai käsitys omasta itsestä. Itsetunto muodostuu kokemusten -hyvien ja huonojenpohjalta, se ei ole peritty ominaisuus. Itsetunto on yksi ihmisen persoonallisuuden ominaisuus. Jokaisella meistä on oma sisäinen käsitys itsestämme. Se, mitä hiljaa mielessämme itsestämme ajattelemme ja miten hyviä omasta mielestämme olemme. Toinen puoli itsetuntoa on se, mitä haluamme kertoa itsestämme muille. Se näkyy käytöksessä ja siinä millaisen kuvan haluamme itsestämme antaa. Itsetunto on yksi herkimmistä ominaisuuksistamme. Se kehittyy läheisissä ihmissuhteissa kanssakäymisen kautta. Kun meitä rakastetaan, meistä huolehditaan ja meidät hyväksytään jo aivan pienestä pitäen, itsetunto kehittyy ja antaa suuntaa tulevalle: nuoruudelle ja aikuisuudelle. Moite ja arvostelu omien vanhempien taholta ja terveen hyväksynnän puute saattavat aiheuttaa myöhempinä ikäkausina huonoa itsetuntoa. Elämänkolhut ja vastoinkäymiset koulivat toisia entistä vahvemmiksi ihmisiksi, toiset jäävät helpommin hautomaan huonoja kokemuksiaan, eivätkä pääse ikävän asian tai kokemuksen yli. Onneksi itsetuntoaan voi kaikissa elämänvaiheissa kehittää parempaan suuntaan. Luottamus itseen ja ulkomaailmaan kasvaa pikkuhiljaa. Itsetunto ei ole täysin pysyvä, vaan se voi vaihdella elämäntilanteiden, koke- 8

9 musten, vastoinkäymisten ja epäonnistumisten myötä. Sosiaaliset taidot ja muilta ihmisiltä saatu hyväksyntä vahvistavat itsetuntoa. Hyvää itsetuntoa ei kuitenkaan saavuteta toisia miellyttämällä, vaan hyväksyntä ja hyvä itsetunto tulee saavuttaa omana itsenään. Mitä on hyvä itsetunto Itsetunto rakentuu pitkälti sen mukaan, millaiseksi koemme itsemme. Itsetunto liittyykin itseluottamukseen ja oman itsensä arvostamiseen sekä oman elämänsä arvokkaana ja ainutlaatuisena pitämiseen. Itsenäisyys oman elämän ratkaisuissa sekä riippumattomuus muiden mielipiteistä tuntuu hyvältä ja vahvistaa itsetuntoa. Myös kyvykkyys, onnistuminen ja empaattisuus toimivat itsetuntoa vahvistavina tekijöinä. Hyvään itsetuntoon liittyy myös kyky arvostaa muita. Hyvä itsetunto sietää myös pettymyksiä. Itsetunto on rohkeutta olla oma itsensä. Itsetunto on sitä, että uskaltaa toimia, puhua, pukeutua ja ajatella siten kuin tuntee oikeaksi. Itsetunto on kokonaisvaltaista itsensä hyväksymistä ja perusvarmuutta siitä, että on toisten hyväksymä. Itsetunto liittyy siihen, millaisia ominaisuuksia ja kykyjä omasta mielestämme meillä on ja millaisiksi nämä kyvyt arvotamme. Hyvä itsetunto on hyvä pohja ihmisen kehitykselle ja vaikuttaa positiivisesti mielialaan ja elämäntyytyväisyyteen. Ihminen, jolla on hyvä itsetunto, tietää millainen hän on ja arvostaa itseään sellaisena kuin on. Hän tuntee hallitsevansa omaa elämäänsä ja on tyytyväinen sosiaalisiin suhteisiinsa. Hyvään itsetuntoon liittyy tavoitteita, jotka voi saavuttaa, elämänkulkuun vaikuttaminen, tyytyväisyys elämään, kyky toteuttaa itseään ja suunnitella tulevaisuutta. Toinen mittaa itseään menestymisellä opinnoissa, toiselle puolestaan kyky solmia helposti ystävyyssuhteita toimii mittarina. 9

10 Vinkkejä itsetunnon kohentamiseen Itsetuntonsa tilaa pohtivalle on tärkeää löytää oma tapa vahvistaa itsetuntoaan ja omaa identiteettiään. On tärkeää ohjata nuorta suuntaamaan voimavarojaan siihen, missä hän on hyvä ja minkä hän kokee vahvuudekseen. Pienikin kannustus voi antaa suuntaa uudelle, vahvalle minälle ja hyvälle itsetunnolle. Muutos tavassa, jolla ihminen tarkastelee itseään, voisi olla ensimmäinen askel kohti parempaa itsetuntoa. Nuori voidaan herätellä ajattelemaan hyviä puoliaan itsessään sen sijaan, että hän keskittyisi vain niihin asioihin, joista hän ei pidä itsessään. Miten nuorta voisi herätellä etsimään hyviä puolia itsestään Keskity vahvuuksiisi, älä puutteisiisi. Yritä löytää itsestäsi ja ympäristöstäsi positiivisia puolia. Mitkä asiat ovat hyvin? Missä asioissa olet hyvä? Etsi totuus itsestäsi. Mieti millainen kuva sinulla on itsestäsi? Jos olet tottunut ajattelemaan itsessäsi jotakin piirrettä, kysy itseltäsi: Onko se totta? Olenko todella sellainen? Usein kuvittelemme asioita, jotka eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Puhu kauniisti itsellesi ja muille. Muista, että jokainen ihminen on ainutlaatuinen. Muistele onnistumisiasi. Uskalla olla erilainen. Erilaisuus voi toisinaan tuoda mukanaan yksinoloa, mutta toisten liiallisesta myötäilystä saattaa seurata omasta itsestä vieraantumista. Opettele tekemään valintoja, päättämään ja tahtomaan! Päättämistä voi joutua harjoittelemaan mitättömänkin tuntuisissa asioissa, jos ei ole tottunut tahtomaan mitään. Jos joku kysyy, otatko teetä vai kahvia, päätä kumpaa haluat. Irrottaudu vääristä häpeän ja syyllisyyden tunteista. Mitä hävittävää sinulla loppujen lopuksi olisi, kun olet hyväksytty olemuksesi pohjaan saakka? Etsi yhteisö tai ystävä, joka auttaa kasvamaan. On tärkeää löytää joku, joka kannustaa sinua ja antaa sinun olla oma itsesi. Älä lannistu hylkäämisistä, vaan yritä uudelleen. Älä anna muiden määritellä olemassaolosi oikeutta. Kenellekään ei saa antaa sellaista valtaa, että hän pystyy hylkäämällä tuhoamaan sinut 10

11 Pohdittavaa Tunnenko oman ryhmäni opiskelijat? Milloin viimeksi olen kysynyt ryhmältäni mitä heille kuuluu? Milloin viimeksi olen kuunnellut ryhmäni toiveita ja mielipiteitä? Mitä uutta työskentelymuotoa voisin kokeilla ryhmäni kanssa? KÄYTETTY KIRJALLISUUS JA LINKKEJÄ Aalto, Mikko. Ryppäästä ryhmäksi Heiskanen, T., Salonen, K. Miten hoidan mielenterveyttäni. SMS-Julkaisut Keltikangas-Järvinen, L. Hyvä itsetunto Ojanen, M. Tampereen yliopisto. Psykologian laitos Persoonallisuuden psykologia. Opetusmateriaali Peltola, R. Toimiva ihminen Saarinen M. Tunneälyn ja itsetuntemuksen työkirja

12 Äkilliset ja odottamattomat tilanteet MIHIN JA MITEN OHJAAN OPISKELIJAT SELKEÄT OHJEET MÄÄRÄTIETOISESTI JA PÄÄTTÄVÄISESTI PYSY RAUHALLISENA, PYSY RAUHALLISENA 12

13 Hyvä tietää Opettajan on mahdollisessa vaaratilanteessa oltava päättäväinen, määrätietoinen ja pystyttävä selkeästi ohjeistamaan opiskelijoita. Oppilaitoksen on tarjottava turvallinen oppimisympäristö opiskelijoille sekä turvallinen työskentely-ympäristö henkilöstölle. Vaaratilanteen sattuessa ei ole aikaa selvittää, mitä tilanteessa pitäisi tehdä. Palo- ja pelastussuunnitelmien merkitystä ei pidä koskaan vähätellä. Jokaisen henkilöstöön kuuluvan tulee tietää miten vaaratilanteessa pitää toimia. Harjoittelun merkitys on erittäin tärkeä. Oikeassa tilanteessa tieto tulee jostakin selkäytimestä vain harjoittelun kautta. Lisätietoja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin vaaratilanteisiin liittyvistä käytänteistä löydät Kori-intranetista: YPA > HENKILÖSTÖ > TURVALLISUUS > PELASTUSSUUNNITELMAT MITÄ KRIISILLÄ TARKOITETAAN? Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen elämässä, ratkaiseva käännettä tai kohtalokasta häiriötä. Kriisejä on monenlaisia, kuten kehityskriisejä ja traumaattisia kriisejä. Ne syntyvät eri tavoin ja niiden vaikutukset ovat erilaisia. Kriisissä ihminen joutuu tilanteeseen, jossa aiemmat kokemukset ja ongelmanratkaisutaidot eivät riitä tai ne eivät toimi uuden, äkillisen tilanteen ymmärtämiseksi, sen hallitsemiseksi ja siitä selviytymiseksi. Kriisissä oleva ihminen loukkaantuu henkisesti. Usko omasta haavoittumattomuudesta ja turvallisuuden tunteesta murtuu, ote elämästä katoaa hetkellisesti. On hyvä muistaa, että selvitetyn kriisin kautta on myös mahdollisuus elämän uudelleen arviointiin. Kriisit kasvattavat meitä henkisesti, sillä niiden myötä opimme aina jotakin uutta, vaikka tapahtumahetkellä ei tunnukaan siltä. Kriisit voivat myös laukaista lukkiutuneita ihmissuhteita. Selviytymisen myötä elämä usein avautuu uudella tavalla. 13

14 KRIISIN VAIHEET Jokainen ihminen reagoi kriisiin omalla tavallaan. Kun ihminen on pulassa, kohtaamassa rikkoutumista ja kenties menetystä, myös vahvimmat elämänvoimat ovat läsnä. Ne tulevat esiin itsestään, puolustautumiseen ja elämän jatkumiseen pyrkivänä reaktioina. Ihmisen reaktiot äkillisissä ja odottamattomissa tilanteissa etenevät useimmiten seuraavien vaiheiden mukaisesti. Shokkivaihe ei voi olla totta, tapahtunutta ei usko todeksi Syntyy välittömästi tapahtuman jälkeen ja kestää yleensä 0 72 tuntia. Reaktioita ovat mm. yllättyneisyys, ulkopuolisuuden tunne, ajantajun muutokset, sekavuus, itku, paniikki ja huutaminen. Auttajan toimenpiteet: fyysinen ensiapu, rauhoita, kosketa, kuuntele, luo turvallinen ilmapiiri, ota tilanne hallintaan. Reaktiovaihe tajutaan tapahtuma todeksi. Asian ymmärtäminen jollain tasolla, tunteet ja tapahtuman merkitykset nousevat esille, reagoidaan voimakkaasti tai lukkiudutaan. Kestää kahdesta neljään päivään, osalla kauemminkin Reaktioita ovat mm.: itkeminen, pelko, suru, itsesyytökset, viha, tarve etsiä syyllistä, pahoinvointi, vapina, unettomuus, sydänoireet. Auttajan toimenpiteet: luottamus mahdollistaa auttamisen, kuuntelee uhrin tunteita, ajatuksia ja reaktioita tapahtumasta, keskustelu ja tapahtuman jäsentäminen, turvallisen kontaktin luominen. 14

15 Käsittelyvaihe aletaan ymmärtää mitä on tapahtunut. Saattaa kestää kuukausia. Tyypillistä ovat mm. muisti- ja keskittymisvaikeudet, ärtyvyys sekä sosiaalisista suhteista vetäytyminen. Ajatuksissa ja toiminnassa luodaan etäisyyttä tapahtumaan. Auttajan toimenpiteet: annettava aikaa, oltava tukena, positiivinen kuuntelija, empaattinen myötäeläjä. Uudelleenorientoitumisvaihe tapahtuneesta asiasta tulee osa elämää. Kriisitilanteeseen liittyvät ajatukset, tunteet ja mielikuvat ilmaistaan, tunnistetaan ja käsitellään. Ajatukset, tunteet ja kokemukset prosessoidaan joko yksin, läheisten tai ammattiauttajien kanssa % ihmisistä on poikkeus tilanteissa parhaimmillaan. He kykenevät toimimaan heti ja osaavat antaa käskyjä toisille % säikähtää, mutta kykenee toimimaan mielekkäästi, jos heille annetaan selkeät ohjeet. Paniikkiin joutuu keskimäärin joka kymmenes. Paniikissa ihminen joutuu pakokauhun valtaan, säntäilee ja toimii sekavasti. Tapahtuman jälkeen 10 25% osallisista ahdistuu niin voimakkaasti, että hakeutuu saamaan apua. Ennakkoon on mahdoton tietää, miten tapahtumaan liittyvät yksilöt myöhemmin reagoivat ja oirehtivat tapahtuman jälkeen. REAGOINTI VAARATILANTEESSA Useimmat ihmiset ovat äkillisessä vaaratilanteessa helposti johdettavissa. Vaaratilanteessa direktiivisiä ohjeita antavaa johtajaa totellaan helposti. Kriisitilanteen aiheuttamassa shokkivaiheessa kaikki tavat reagoida ovat normaaleja ja terveitä reaktioita epätavalliseen tilanteeseen. 15

16 MITÄ JOKELAN JA KAUHAJOEN KOULUSURMIEN TAPAHTUMAT OVAT OPETTANEET Jokela Ihmisiä pelasti selkeä kuulutus. Luokkiin ja ovet lukkoon. Kaikki tottelivat ja toimivat ohjeen mukaan. Terveydenhoitaja ja rehtori yrittivät auttaa muita ja menehtyivät itse. Jos näet loukkaantuneen, älä jää heti auttamaan! Olet itse vaarassa niin kauan kuin tilanteesta ei ole varmuutta. Kauan lukkojen takana odottaneet, pelänneet ihmiset traumatisoituivat pahemmin. Kauhajoki Selkeä kuulutus. Ulos! Tätä oli harjoiteltu, kaikki tiesivät miten toimia. Kokoontumispaikka ei pitänyt ja uhrien määrä oli aluksi arvoitus. Jos jää sisälle liikkumattomuus ja hiljaisuus tärkeitä. Yksi menehtyi, kun kuiskasi toiselle olevansa hengissä. Vaaratilanteen jälkeen opettajat ovat vanhempien jälkeen merkittävin tuki opiskelijoille. 16

17 Pohdittavaa Tiedänkö mitä teen, jos työpaikallani oikeasti tapahtuu, jokin äkillinen ja odottamaton vaaratilanne? Mistä löytyy oman toimipisteeni palo- ja pelastussuunnitelma? Olenko tutustunut siihen? Missä ovat varauloskäynnit tai kokoontumispaikka, johon ohjaan opiskelijat? KÄYTETTY KIRJALLISUUS JA LINKKEJÄ Heiskanen, T., Salonen, K.& Sassi, P. Mielenterveyden ensiapukirja Nurmi, L. Artikkeli: Minkä näköinen on hätä? Opettaja-lehti 44 45/2009. Palosaari, E. Lupa särkyä. Kriisistä elämään Saari, S. Salama kirkkaalta taivaalta Turun kriisikeskus. Kurki Video, Koulutusvideo, Henkilöturvallisuus oppilaitoksissa Video opastaa oppilaitoksissa mahdollisesti syntyvien vaarallisten tilanteiden ennaltaehkäisyä sekä oikeaoppista toimintaa erilaisissa konfliktitilanteissa. Video sisältää selkeitä ohjeita, miten uhkaavissa tilanteissa pitää toimia ja miksi jokaisen opiskelijan ohjaaminen on tärkeää. 17

18 Haasteena opiskelun hankaluudet TURVALLISESTI AIKUISENA RAJOJA JA RAKKAUTTA HUUMORIA PELIIN JA KÄRSIVÄLLISYYTTÄ KEHIIN ROHKAISUA JA KANNUSTUSTA

19 Työkaluja, kun oppiminen on vaikeaa Nuori, joka ei saa omalle kasvulleen riittävästi tukea kotoa tai lähipiiristä, tarvitsee tavallista enemmän hyväksyntää ja vakuutteluja omasta arvostaan. Hän on tottunut siihen, ettei hänestä tai hänen läsnäoloistaan välitetä. Hän ei ole ollut kenellekään tärkeä. Nuorelle voi siis olla kokonaan uutta, että hänen läsnäolollaan on jollekulle merkitystä. Nuori kokee herkästi, että hänen oikeutensa olla olemassa riippuu ympäristön hyväksymisestä. Hän kokee tuhoutumista, ellei häntä hyväksytä. Koska nuoren itsetunto on vasta kehittymässä, hän on aikuista herkempi arvosteluille ja hylkäämisen kokemuksille tai tulkitsemaan pieniäkin kielteisiä kommentteja hylkäämiseksi. Kiireetön ilmapiiri ja turvallisen aikuisen seura auttavat yhteyden luomisessa ja rauhoittavat nuorta. Nuoren kanssa työskentelevän on tärkeää huomata, että nuori etsii aikuisia, joihin samastumista voi kokeilla. Kun aikuinen on nuorelle tärkeä ja läheiseksi koettu henkilö, hän usein testaa välittämisen määrää ja rajojen venyvyyttä. Nuoren kanssa työskentely vaatii sinnikkyyttä ja systemaattisuutta. Opettajalle on kallisarvoista kyky olla kärsivällinen ja sietää nuoren oikkuja sekä pystyä samalla asettamaan nuorelle rajoja ja vaatimuksia. MOTIVAATION TUKEMINEN Ihmisen motivoituminen on suoraan yhteydessä siihen, miten todennäköiseksi hän arvioi tavoitteen saavuttamisen. Jos tavoitteita ei ole koskaan ollut, tai niitä ei ole koskaan saavuttanut, motivaatio on kateissa. Ehkä nuori ei ole koskaan tehnyt mitään sellaista, mikä olisi herättänyt kiinnostuksen ja halun yrittää kohti tavoitteita. Usein tähän liittyy myös se, ettei nuori ole saanut myönteistä palautetta onnistumisistaan. Ehkä kukaan ei ole koskaan kannustanut häntä yrittämään mitään. Hän on kenties kohdannut aikaisemmin vähättelyä ja mitätöintiä. Oppiminen ja työskentelyyn motivoituminen liittyvät läheisesti käsitykseen omasta pysyvyydestä eli omasta kyvystä oppia. Käsitykset ja uskomukset omasta pysyvyydestä vaikuttavat nuoren toimintaan ja valintoihin. Pysyvyyteen liittyvät käsitykset muotoutuvat aikaisemmista oppimiskokemuksista. Kielteiset uskomukset voivat jopa estää yrittämästä. Nuori voi ajatella, ettei hänen toiminnallaan ole vaikutusta mihinkään. Hän ei opi mitään, ei saa koulua loppuun, eikä selviä mistään. Nuori luovuttaa helposti. Hän voi osallistua kouluun epäsäännöllisesti ja on valmis tulkitsemaan pienetkin vastoinkäymiset lopun aluksi. 19

20 Nuoren lähellä olevien aikuisten yksi tärkeä tehtävä on, pysyvyydentunteen vahvistaminen. Tämä onnistuu mm. Muistuttamalla nuorta, mistä hän on jo selvinnyt ja mitä voimavaroja hänellä on. Muistuttamalla nuorta hänen omista onnistumisen kokemuksistaan. Keskustella nuoren kanssa mihin, suuntaan hän voi kehittyä ja mitä hyvää ammatin oppimisesta ja valmistumisesta seuraa. Ohjaajan on hyvä korostaa, että oppiminen ja kehittyminen tapahtuu hyppäyksittäin. Onnistuminen saavutetaan monesti vasta useiden yritysten jälkeen. VINKKEJÄ MOTIVAATION PARANTAMISEEN Kun ajattelet nuoresta jotain positiivista, sano se ääneen. Pienikin henkilökohtainen huomioon ottaminen voi olla nuorelle iso asia. Osoita ja vahvista asioita, joissa nuori on joskus onnistunut. Myönteisistä asioista nuoren oppimisessa voit puhua myös ääneen työyhteisössä. Varo kuitenkin liiallisia yksityiskohtia, sillä nuori on helppo nolostumaan, jos häneen kohdistetaan liikaa huomiota. Anna palautetta silloin, kun menee hyvin, ei vain ongelmien ilmaantuessa. Kerro joskus omista virheistäsi ja oman uravalintasi vaikeudesta. Vaikkei nuori tarinointia tuntuisi arvostavan, hänelle on merkityksellistä kuulla vanhempien ammattilaisten vaiheista. Huomaa pienetkin edistysaskeleet. Auta opiskelijaa näkemään omat voimavaransa ja kykynsä opiskelun edetessä. 20

21 Miten nuorta voisi motivoida uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa? Nuorta voi motivoida uskomaan omiin mahdollisuuksiin saavuttaa tavoitteet Osoittamalla hetkiä, jolloin hän on matkalla kohti tavoitettaan. Sinähän jaksoit tehdä jo koko tunnin hommia. Näkemällä pieniä onnistumisia ja kehitysaskeleita. Tällä viikolla olet ollut jo enemmän koulussa kuin edellisellä. Viittaamalla aikaisempiin vastaavanlaisiin onnistumisiin. Moni muukin on selviytynyt tästä. Muistuttamalla voimavaroista, jotka auttavat onnistumaan. Olemme kaikki täällä sinua varten. Keskustele opiskelijan kanssa mahdollisimman usein onnistumisen todennäköisyydestä, sillä onnistumisen uskoa voidaan merkittävästi vahvistaa motivoimalla ja kannustavalla keskustelulla. Nuori tarvitsee usein tukea kyetäkseen löytämään ja muotoilemaan omat tavoitteensa. Hyvän tavoitteen muotoilemisessa kannattaa muistaa seuraavat seikat: kuvaa jonkin saavuttamista tai alkamista, ei loppumista on mahdollinen on selkeä on arvokas ja hyödyllinen sisältää ponnistelua on mitattavissa sisältää välitavoitteita sen saavuttaminen tuo onnistumisen tunteen. 21

22 KESKITTYMISVAIKEUDET Elämäntilanteeseen liittyvä tekijät voivat aiheuttaa tilapäistä keskittymiskyvyn vaikeutta ja toisinaan taustalla voi olla esimerkiksi AD/HD, päihdeongelma tai tunne-elämän asioita. Henkilö, jolla on tarkkaavaisuuden kanssa ongelmia, on vaikea keskittyä kuuntelemaan ja seuraamaan annettuja ohjeita. vaikea pysyä annetussa tehtävässä ja saada se valmiiksi. ylläpitää tarkkaavaisuuttaan kunnes on valmis. valikoida suorituksen kohde ja keskittyä tilanteeseen nähden tärkeisiin asioihin. vaihtaa suorituksen kohdetta tehtävästä toiseen. jakaa tarkkaavaisuutensa samanaikaisesti eri kohteisiin. kahta asiaa ei voi tehdä yhtä aikaa. Esim. kirjoittaa ja kuunnella, mitä opettaja sanoo. ryhmässä toimiminen on usein vaikeaa. Henkilö, jolla on tarkkaavaisuuden kanssa ongelmia, kamppailee seuraavien haasteiden kanssa tekee kirjoitusvirheitä, kirjoittaa epäselvästi. ei huomaa yksityiskohtia. välttää kognitiivisia tehtäviä. ei pysty noudattamaan sovittuja sääntöjä. alisuoriutuu tehtävistä verrattuna älykkyyteen. lomakkeiden täyttäminen on vaikeaa. ei hahmota eikä hallitse kunnolla aikasuhteita. ei pysty kunnolla suunnittelemaan tehtäviään. ei pysty tarkasti kuuntelemaan toisia. unohtaa toimeksiannot. ei saa tehtäviä valmiiksi. vaihtaa tehtävää kesken työn. häiriintyy helposti. kadottaa tarvittavia esineitä. 22

23 MITEN OPETTAJANA AUTAT JA TUET OPISKELIJAA, JOLLA ON TARKKAAVAISUUDEN KANSSA ONGELMIA Sovi päivittäisistä rutiineista. Jaa pitkät ja monimutkaiset tehtävät osiin. Yksinkertaista monimutkaiset ohjeet. Anna opiskelijalle vain yksi ohje kerrallaan. Tarkista, että ohje on ymmärretty. Miten hän on ymmärtänyt ohjeen? Korosta tärkeitä asioita. Anna lyhytkestoisia tehtäviä. Minimoi ulkopuoliset häiriötekijät. Hyväksy jonkin verran levottomuutta. Suunnittele oppimistilanteet etukäteen. Tauota tunteja riittävästi. Vältä yksitoikkoisia tehtäviä. Sisällä erilaisia, innostavia tehtäviä opetukseen. Käytä erilaisia opetustyylejä. Anna vaikeimmat tehtävät aamupäivällä. Hyväksy tekstinkäsittelyohjelmien käyttö. Hyväksy laskimenkäyttö. Anna tarvittaessa monistettua materiaalia. Vaadi muistiinpanojen tekemistä. Anna enemmän aikaa tehtäville ja kokeisiin. Kannusta, palkitse ja kehu pienistäkin onnistumisista. Tukeudu oppilaan vahvoihin osaamisen alueisiin. Kun kritiikki on paikallaan, moiti käyttäytymistä älä oppimista. Anna henkilökohtaista ohjausta aina, kun se on mahdollista. 23

24 Miten huomioida eri tavalla oppiva opiskelija opetustilanteessa Opeta opiskelutekniikkaa. Ohjaa opinnoissa. Muista, että opiskelijalla on usein todella huonoja opiskelukokemuksia taustallaan. Keskustele opiskelijan kanssa: miettikää yhdessä mikä voisi olla hänen tapansa oppia. Anna aikaa ja koetilanteissa lisäaikaa, muista suullisen tentin mahdollisuus. Käytä kaikkia mahdollisia teknisiä apuvälineitä opetuksessa aina kun mahdollista. Vältä kilpailutilanteita. Älä lajittele opiskelijoita sen mukaan mitä he osaavat. Kuuntelu ja muistiinpanot eri aikaan. Anna materiaali etukäteen, jos mahdollista. Vaaleankeltaiselta ja vaaleanvihreältä paperilta musta teksti on helpompi lukea. Onko ulkoa opettelu välttämätöntä vai riittääkö, jos ymmärtää idean? Pieni yhteenveto käsitellystä asiasta auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. Muista kannustaa ja kehua. Pienetkin onnistumiset ovat tärkeitä! Mitä opiskelija itse voisi tehdä, helpottaakseen oppimistaan Selvitä mahdollisimman tarkkaan, mikä oppimistasi voisi vaikeuttaa? Ota apua vastaan asian selvittämiseksi. Tiedosta vahvuutesi ja heikkoutesi. Pyri välttämään stressiä ja uupumista. Muuta epärealistiset tavoitteet realistisiksi. Kerro läheisillesi, opettajille ym. oireistasi, huolistasi ja pärjäämisen ongelmista. Suunnittele päiväsi etukäteen, käytä kalenteria. Varaa illalla seuraavan päivän asiat valmiiksi. Tee rutiineja, aikatauluja ja sääntöjä. Laita asioita tärkeysjärjestykseen. Pyri ennakoimaan ongelmatilanteet ja välttämään niitä. Opi palkitsemaan itsesi, jos olet pärjännyt hyvin. Pyri kehittämään vahvoja osaamisen alueitasi. Tee hyvin se, minkä osaat. Se lisää turvallisuuden ja hyvän olon tunnetta. Tiedosta, että kaikissa opiskelu- ja työpaikoissa tarvitaan vaivannäköä, työntekoa, ponnistusta ja sopeutumista. Järjestä kotitehtäviä varten oma paikka, minimoi häiriötekijät. Suulliset ohjeet voi pyytää myös kirjallisena. Opettele kuuntelemaan. Opi ymmärtämään sanallisten ja sanattomien viestien merkitys. 24

25 Pohdittavaa Millainen eri tavalla oppiva opiskelija minun mielestäni on? Mitkä ovat omat keinoni huomioida opiskelija, jolla on tarkkaavaisuuden kanssa hankaluuksia? Miten motivoin opiskelijoita oppimaan? Oman ryhmäni HOJKS-opiskelijat Saavatko HOJKS-opiskelijat riittävästi lisätukea? Miten HOJKS-opiskelijoiden lisätuesta keskusteltu työyhteisössä? KÄYTETTY KIRJALLISUUS Michelsson K., Miettinen K., Saresma U., Virtanen P. AD/HD nuorilla ja aikuisilla Erilaisten oppijoiden liitto ry, Lukineuvola hanke. Erilaisen oppijan käsikirja Luvuista lakeihin, kuntoutuksesta kainoihin Lehtonen, P., Reinola, O. Haastava nuori ammattia oppimassa. Miten toimin nuoruusikäisen kanssa koulussa tai työpaikalla?

26 Työssä jaksamiseen liittyviä asioita MITÄ MINULLE ITSELLENI KUULUU MITEN PIDÄN HUOLTA ITSESTÄNI AUTTAISIKO MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ ENTÄS TYÖNOHJAUS

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN!

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN! TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN! Laanilan lukio 15.8.2016 VANHEMPAINILLAN MENU Yhteinen osio (juhlasalissa noin 30 min) o o o Millainen on Laanilan lukio? o Opiskelijat Salla Huotari ja Konsta Parttimaa sekä

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Opiskelijan ja opettajan voimaannuttava kohtaaminen

Opiskelijan ja opettajan voimaannuttava kohtaaminen Opiskelijan ja opettajan voimaannuttava kohtaaminen Taustaa ja lähtökohtia Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Onnistu opiskelussa. Ajankäyttö sujumaan! Opintopsykologi Minna Nevala. Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä

Onnistu opiskelussa. Ajankäyttö sujumaan! Opintopsykologi Minna Nevala. Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä Onnistu opiskelussa Ajankäyttö sujumaan! 22.9.2016 Opintopsykologi Minna Nevala Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä Miten opiskelu Aallossa eroaa aiemmista opinnoistasi? Mitä taitoja

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot