Kirjanen opiskelijoita ohjaavalle henkilöstölle ideoiksi ja tueksi erilaisiin tilanteisiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirjanen opiskelijoita ohjaavalle henkilöstölle ideoiksi ja tueksi erilaisiin tilanteisiin"

Transkriptio

1 Kirjanen opiskelijoita ohjaavalle henkilöstölle ideoiksi ja tueksi erilaisiin tilanteisiin

2 Sisältää ajatuksia ja pohdittavaa seuraavista aiheista: Alkusanat Ideoita ja vinkkejä ryhmänohjaajan tunnille opiskelijoiden kanssa työskentely Keskustelunaiheita Pohdittavaa Äkilliset ja odottamattomat tilanteet Hyvä tietää Pohdittavaa Haasteena opiskelun hankaluudet Työkaluja, kun oppiminen on vaikeaa Pohdittavaa Työssä jaksaminen Työssä jaksamiseen liittyviä asioita Pohdittavaa

3 Alkusanat Tämä opas on syntynyt Koulutuskeskus Salpauksen Työnäky- projektissa ( ). Projektin tarkoituksena oli edistää nuorten työllistymistä ja työelämätaitoja vahvistamalla oppilaitoksen työllistymisohjausvalmiuksia sekä tiivistämällä verkostoyhteistyötä. Yhtenä projektin tavoitteena on ollut mm. edistää ja tukea opiskelijoita ohjaavan henkilöstön kohtaamis- ja dialogitaitoja erilaisissa opiskelijoiden ohjaustilanteissa. Oppaan sisällön muotoutumiseen ovat vaikuttaneet Koulutuskeskus Salpauksen Katsastajankadun toimipisteen, kone- ja metallialan opettajat, opiskelijahuoltohenkilöstö sekä opiskelijat. Katsastajankadun kone- ja metallialan henkilöstölle tehtiin syksyllä 2009 kysely, jolla kartoitettiin heidän kokemuksiaan haasteellisiksi koetuista ohjaustilanteista. Katsastajankadun 2. vuoden opiskelijoille tehtiin keväällä 2010 kysely, jolla kartoitettiin heidän kokemuksiaan saamastaan ohjauksesta opintojen puoliväliin mennessä. Kyselyiden pohjalta lähdin kokoamaan henkilöstön omaa ohjaustyötä helpottavia välineitä opiskelijoiden työelämätaitojen edistämiseen. Opiskelijoita ohjaava henkilöstö kohtaa päivittäin hyvin erilaisia ohjaustilanteita. Asiat arjessa eivät aina etene niin kuin on ennakkoon suunniteltu. Nuoren kanssa työskentely vaatii sinnikkyyttä ja systemaattisuutta. Opettajalle kallisarvoista on kyky olla kärsivällinen ja sietää nuoren oikkuja sekä pystyä samalla asettamaan nuorelle rajoja ja vaatimuksia. Henkilöstöllä tulisi olla mahdollisuus pysähtyä sekä miettiä yksin ja yhdessä työyhteisön kanssa arkeen liittyviä asioita. Tämä opas on laadittu opiskelijoita ohjaavalle henkilöstölle ideoiksi ja tueksi erilaisiin ohjaustilanteisiin. Kiitos kaikille yhteistyössä mukana olleille henkilöille. Lahdessa elokuussa Sanna Tuomainen kuraattori/sairaanhoitaja

4 Ideoita ja vinkkejä ryhmänohjaajan tunnille AVOIMESTI JA REHELLISESTI MITÄ MEILLE KUULUU KANNUSTAEN JA RAKENTAVASTI YHDESSÄ KESKUSTELLEN JA TOIMIEN KOKO OPINTOJEN AJAN

5 Keskustelun aiheita Opettajan merkitys nuoren suunnitelmien seuraajana sekä aito kiinnostus opintojen etenemisestä ovat tärkeitä asioita. Ammatin oppimista pitäisi käsitellä monista näkökulmista ja monin eri menetelmin. Vuorovaikutusta helpottaa, kun keskustelu on avointa ja rehellistä. Nuorille on tärkeää, että heistä välitetään. Jatkuvan rakentavan ja rehellisen palautteen antaminen auttaa opiskelijaa ylläpitämään opiskelumotivaatiotaan. Pienikin huomionosoitus onnistuneesta tehtävästä tai vaikkapa hyvästä yrityksestä auttaa opiskelijaa oppimaan. Kaikki myönteinen palaute myös innostaa ja kannustaa opiskelijaa. Avoimuus, yhteisöllisyys, asioihin vaikuttamisen mahdollisuus ovat avainasioita nuorten kanssa työskennellessä. Jos opiskelijoilla on tunne, että heistä ei välitetä, heitä ei arvosteta tai heidän mielipiteillään ei ole mitään merkitystä, on heidän myös vaikea motivoitua ja kiinnostua opintoihin liittyvistä asioista. SWOT- ANALYYSIN KÄYTTÄMINEN HELPOTTAA TILANTEEN KARTOITTAMISTA Analyysin avulla nuori voi kartoittaa omia vahvuuksiaan, kehittämiskohteita, mahdollisuuksia sekä uhkia. Se on helppo ja monipuolinen nelikenttämenetelmä. On tärkeää tunnistaa oman elämänsä vahvuudet, koska niitä voi hyödyntää ja edelleen vahvistaa. Kehittämiskohdat vaativat korjausta tai muutosta. Ne eivät saa lannistaa ja siksi on huomioitava myös niiden vastakohdat. Mahdollisuudet ovat olemassa siksi, että ne käytetään hyväksi kokonaisuuden saamiseksi mielekkääksi ja jatkamisen arvoiseksi. Uhat on hyvä tunnistaa, jotta niitä voidaan käsitellä ja hyväksyä muutoksen avaimiksi. Esimerkkejä SWOT-analyysistä: 5

6 YKSILÖN SWOT-ANALYYSI VAHVUUTENI avoin ja rehellinen hyvä kuuntelija KEHITTÄMISKOHTANI en osaa sanoa ei unohdan asioita MAHDOLLISUUTENI uusi harrastus kiinnostunut hitsauksesta UHKANI liian iso taakka en pysy aikataulussa Koko opiskelijaryhmä voi täyttää analyysin yhtä aikaa, mutta sen käsitteleminen olisi hyvä tehdä jokaisen opiskelijan kanssa kahden kesken. Tämä voisi olla ryhmänohjaajalle myös yksi tapa tutustua omaan ryhmään. RYHMÄN SWOT-ANALYYSI TOIMIVAA kaikki tulevat toimeen kaikkien kanssa KEHITETTÄVÄÄ myöhästelyt pois aamusta MAHDOLLISUUDET yhteistyö UHKIA yhteistyön tekeminen ei suju Analyysin voi tehdä jakson alussa. Välillä yksi pikainen tsekkaus ja jakson lopussa palaute, kuinka asiat kehittyivät. 6

7 MUISTIINPANOJEN TEKEMISESTÄ TAI OPPIMISTEKNIIKOISTA KESKUSTELEMISTA Ryhmänohjaaja voi pitää yllä avointa keskustelua siitä, miten opiskelijat tekevät muistiinpanoja ja miten he oppivat asioita parhaiten. Luento oppimistekniikoista ei kiinnosta kaikkia, mutta toisten kokemukset ja hyvät vinkit usein kiinnostavat. Samalla opiskelijoille voisi vinkkinä muistuttaa joistakin opiskelutekniikoista, esim. Mind mapin käyttämisestä. Kokemuksia jakamalla, yhteisesti asioita pohtimalla saadaan kenties joku opiskelija pysähtymään ja miettimään omaa tilannettaan. Oppimisstudioilla on mahdollisuus antaa pienryhmissä opiskelijoille opastusta opiskelutekniikoihin liittyvissä asioissa. Tämän opastuksen toteuttaminen vaatii, että 1. Opettaja löytää ryhmästään ne opiskelijat, jotka voivat hyötyä tietynlaisesta ohjauksesta tai avusta. Pitää siis selvittää, onko opiskelijalle haasteellista esim. luetun ymmärtäminen tai muistiinpanojen tekeminen. 2. Kun opiskelijoiden haasteet ovat selvillä, opettaja ottaa yhteyttä oppimisstudioon. Opettaja sopii ajan erityisopettajan kanssa, milloin tämä tulee tapaamaan opiskelijoita. 3. Samanlaisten haasteiden kanssa kamppailevat opiskelijat kootaan sitten yhteen ja erityisopettaja opastaa, miten oppiminen voisi olla heille helpompaa. YHDESSÄ KESKUSTELLEN Keskustellaan avoimesti ja yhteisesti viikon aikana tapahtuneista asioista. Missä onnistuttiin, missä on parantamisen varaa? Tämä mahdollistaa jatkuvan palautteen antamisen luontevasti sekä opettajilta että opiskelijoilta toisilleen, vahvistaen avoimuutta, vaikuttamisen mahdollisuuksia ja tukien yhteisöllisyyttä. Avoimuus, vaikuttamisen mahdollisuus ja yhteisöllisyys lisääntyvät. Mahdollisten kiusaamistilanteiden käsitteleminen tulee osaksi normaalia toimintaa. Rohkeus keskustella asioista yhdessä, avoimesti yhdessä korostuu. RYHMÄNPÄIVÄKIRJAN KIRJOITTAMINEN Ryhmällä on oma päiväkirja, johon kaikilla on mahdollisuus kirjoittaa ryhmässä ja opinnoissa heränneitä ajatuksia ja kysymyksiä. Kirjan tulee olla vapaasti 7

8 ryhmän opiskelijoiden saatavilla. Nimettömästi kirjaan voi kirjoittaa esimerkiksi mieltä askarruttavista tai kiusaamiseen liittyvistä asioista. Ryhmänohjaajan tunnilla aiheita voidaan käsitellä yhteisesti. Kun asioita saadaan yhteisesti pohdittaviksi, lisää se avoimuutta. ITSETUNTOON LIITTYVIÄ ASIOITA Nuoren itsetuntemus sekä omien kykyjen hahmottaminen paranevat ja itsensä hyväksyminen helpottuu, kun nuoren vahvuudet ja kehittämisen paikat ovat selvillä, Nuorilla on monesti epärealistiset käsitykset omista taidoistaan, joten vahvuuksien ja harjoitusta vaativien asioiden selvittäminen voi olla heille hankalaa. Itsetunnon vahvistaminen auttaa nuorta selviytymään monissa tilanteissa eteenpäin. Miten itsetunto syntyy ja kuinka sitä voi kehittää Itsetunto on ihmisessä oleva tunne tai käsitys omasta itsestä. Itsetunto muodostuu kokemusten -hyvien ja huonojenpohjalta, se ei ole peritty ominaisuus. Itsetunto on yksi ihmisen persoonallisuuden ominaisuus. Jokaisella meistä on oma sisäinen käsitys itsestämme. Se, mitä hiljaa mielessämme itsestämme ajattelemme ja miten hyviä omasta mielestämme olemme. Toinen puoli itsetuntoa on se, mitä haluamme kertoa itsestämme muille. Se näkyy käytöksessä ja siinä millaisen kuvan haluamme itsestämme antaa. Itsetunto on yksi herkimmistä ominaisuuksistamme. Se kehittyy läheisissä ihmissuhteissa kanssakäymisen kautta. Kun meitä rakastetaan, meistä huolehditaan ja meidät hyväksytään jo aivan pienestä pitäen, itsetunto kehittyy ja antaa suuntaa tulevalle: nuoruudelle ja aikuisuudelle. Moite ja arvostelu omien vanhempien taholta ja terveen hyväksynnän puute saattavat aiheuttaa myöhempinä ikäkausina huonoa itsetuntoa. Elämänkolhut ja vastoinkäymiset koulivat toisia entistä vahvemmiksi ihmisiksi, toiset jäävät helpommin hautomaan huonoja kokemuksiaan, eivätkä pääse ikävän asian tai kokemuksen yli. Onneksi itsetuntoaan voi kaikissa elämänvaiheissa kehittää parempaan suuntaan. Luottamus itseen ja ulkomaailmaan kasvaa pikkuhiljaa. Itsetunto ei ole täysin pysyvä, vaan se voi vaihdella elämäntilanteiden, koke- 8

9 musten, vastoinkäymisten ja epäonnistumisten myötä. Sosiaaliset taidot ja muilta ihmisiltä saatu hyväksyntä vahvistavat itsetuntoa. Hyvää itsetuntoa ei kuitenkaan saavuteta toisia miellyttämällä, vaan hyväksyntä ja hyvä itsetunto tulee saavuttaa omana itsenään. Mitä on hyvä itsetunto Itsetunto rakentuu pitkälti sen mukaan, millaiseksi koemme itsemme. Itsetunto liittyykin itseluottamukseen ja oman itsensä arvostamiseen sekä oman elämänsä arvokkaana ja ainutlaatuisena pitämiseen. Itsenäisyys oman elämän ratkaisuissa sekä riippumattomuus muiden mielipiteistä tuntuu hyvältä ja vahvistaa itsetuntoa. Myös kyvykkyys, onnistuminen ja empaattisuus toimivat itsetuntoa vahvistavina tekijöinä. Hyvään itsetuntoon liittyy myös kyky arvostaa muita. Hyvä itsetunto sietää myös pettymyksiä. Itsetunto on rohkeutta olla oma itsensä. Itsetunto on sitä, että uskaltaa toimia, puhua, pukeutua ja ajatella siten kuin tuntee oikeaksi. Itsetunto on kokonaisvaltaista itsensä hyväksymistä ja perusvarmuutta siitä, että on toisten hyväksymä. Itsetunto liittyy siihen, millaisia ominaisuuksia ja kykyjä omasta mielestämme meillä on ja millaisiksi nämä kyvyt arvotamme. Hyvä itsetunto on hyvä pohja ihmisen kehitykselle ja vaikuttaa positiivisesti mielialaan ja elämäntyytyväisyyteen. Ihminen, jolla on hyvä itsetunto, tietää millainen hän on ja arvostaa itseään sellaisena kuin on. Hän tuntee hallitsevansa omaa elämäänsä ja on tyytyväinen sosiaalisiin suhteisiinsa. Hyvään itsetuntoon liittyy tavoitteita, jotka voi saavuttaa, elämänkulkuun vaikuttaminen, tyytyväisyys elämään, kyky toteuttaa itseään ja suunnitella tulevaisuutta. Toinen mittaa itseään menestymisellä opinnoissa, toiselle puolestaan kyky solmia helposti ystävyyssuhteita toimii mittarina. 9

10 Vinkkejä itsetunnon kohentamiseen Itsetuntonsa tilaa pohtivalle on tärkeää löytää oma tapa vahvistaa itsetuntoaan ja omaa identiteettiään. On tärkeää ohjata nuorta suuntaamaan voimavarojaan siihen, missä hän on hyvä ja minkä hän kokee vahvuudekseen. Pienikin kannustus voi antaa suuntaa uudelle, vahvalle minälle ja hyvälle itsetunnolle. Muutos tavassa, jolla ihminen tarkastelee itseään, voisi olla ensimmäinen askel kohti parempaa itsetuntoa. Nuori voidaan herätellä ajattelemaan hyviä puoliaan itsessään sen sijaan, että hän keskittyisi vain niihin asioihin, joista hän ei pidä itsessään. Miten nuorta voisi herätellä etsimään hyviä puolia itsestään Keskity vahvuuksiisi, älä puutteisiisi. Yritä löytää itsestäsi ja ympäristöstäsi positiivisia puolia. Mitkä asiat ovat hyvin? Missä asioissa olet hyvä? Etsi totuus itsestäsi. Mieti millainen kuva sinulla on itsestäsi? Jos olet tottunut ajattelemaan itsessäsi jotakin piirrettä, kysy itseltäsi: Onko se totta? Olenko todella sellainen? Usein kuvittelemme asioita, jotka eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Puhu kauniisti itsellesi ja muille. Muista, että jokainen ihminen on ainutlaatuinen. Muistele onnistumisiasi. Uskalla olla erilainen. Erilaisuus voi toisinaan tuoda mukanaan yksinoloa, mutta toisten liiallisesta myötäilystä saattaa seurata omasta itsestä vieraantumista. Opettele tekemään valintoja, päättämään ja tahtomaan! Päättämistä voi joutua harjoittelemaan mitättömänkin tuntuisissa asioissa, jos ei ole tottunut tahtomaan mitään. Jos joku kysyy, otatko teetä vai kahvia, päätä kumpaa haluat. Irrottaudu vääristä häpeän ja syyllisyyden tunteista. Mitä hävittävää sinulla loppujen lopuksi olisi, kun olet hyväksytty olemuksesi pohjaan saakka? Etsi yhteisö tai ystävä, joka auttaa kasvamaan. On tärkeää löytää joku, joka kannustaa sinua ja antaa sinun olla oma itsesi. Älä lannistu hylkäämisistä, vaan yritä uudelleen. Älä anna muiden määritellä olemassaolosi oikeutta. Kenellekään ei saa antaa sellaista valtaa, että hän pystyy hylkäämällä tuhoamaan sinut 10

11 Pohdittavaa Tunnenko oman ryhmäni opiskelijat? Milloin viimeksi olen kysynyt ryhmältäni mitä heille kuuluu? Milloin viimeksi olen kuunnellut ryhmäni toiveita ja mielipiteitä? Mitä uutta työskentelymuotoa voisin kokeilla ryhmäni kanssa? KÄYTETTY KIRJALLISUUS JA LINKKEJÄ Aalto, Mikko. Ryppäästä ryhmäksi Heiskanen, T., Salonen, K. Miten hoidan mielenterveyttäni. SMS-Julkaisut Keltikangas-Järvinen, L. Hyvä itsetunto Ojanen, M. Tampereen yliopisto. Psykologian laitos Persoonallisuuden psykologia. Opetusmateriaali Peltola, R. Toimiva ihminen Saarinen M. Tunneälyn ja itsetuntemuksen työkirja

12 Äkilliset ja odottamattomat tilanteet MIHIN JA MITEN OHJAAN OPISKELIJAT SELKEÄT OHJEET MÄÄRÄTIETOISESTI JA PÄÄTTÄVÄISESTI PYSY RAUHALLISENA, PYSY RAUHALLISENA 12

13 Hyvä tietää Opettajan on mahdollisessa vaaratilanteessa oltava päättäväinen, määrätietoinen ja pystyttävä selkeästi ohjeistamaan opiskelijoita. Oppilaitoksen on tarjottava turvallinen oppimisympäristö opiskelijoille sekä turvallinen työskentely-ympäristö henkilöstölle. Vaaratilanteen sattuessa ei ole aikaa selvittää, mitä tilanteessa pitäisi tehdä. Palo- ja pelastussuunnitelmien merkitystä ei pidä koskaan vähätellä. Jokaisen henkilöstöön kuuluvan tulee tietää miten vaaratilanteessa pitää toimia. Harjoittelun merkitys on erittäin tärkeä. Oikeassa tilanteessa tieto tulee jostakin selkäytimestä vain harjoittelun kautta. Lisätietoja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin vaaratilanteisiin liittyvistä käytänteistä löydät Kori-intranetista: YPA > HENKILÖSTÖ > TURVALLISUUS > PELASTUSSUUNNITELMAT MITÄ KRIISILLÄ TARKOITETAAN? Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen elämässä, ratkaiseva käännettä tai kohtalokasta häiriötä. Kriisejä on monenlaisia, kuten kehityskriisejä ja traumaattisia kriisejä. Ne syntyvät eri tavoin ja niiden vaikutukset ovat erilaisia. Kriisissä ihminen joutuu tilanteeseen, jossa aiemmat kokemukset ja ongelmanratkaisutaidot eivät riitä tai ne eivät toimi uuden, äkillisen tilanteen ymmärtämiseksi, sen hallitsemiseksi ja siitä selviytymiseksi. Kriisissä oleva ihminen loukkaantuu henkisesti. Usko omasta haavoittumattomuudesta ja turvallisuuden tunteesta murtuu, ote elämästä katoaa hetkellisesti. On hyvä muistaa, että selvitetyn kriisin kautta on myös mahdollisuus elämän uudelleen arviointiin. Kriisit kasvattavat meitä henkisesti, sillä niiden myötä opimme aina jotakin uutta, vaikka tapahtumahetkellä ei tunnukaan siltä. Kriisit voivat myös laukaista lukkiutuneita ihmissuhteita. Selviytymisen myötä elämä usein avautuu uudella tavalla. 13

14 KRIISIN VAIHEET Jokainen ihminen reagoi kriisiin omalla tavallaan. Kun ihminen on pulassa, kohtaamassa rikkoutumista ja kenties menetystä, myös vahvimmat elämänvoimat ovat läsnä. Ne tulevat esiin itsestään, puolustautumiseen ja elämän jatkumiseen pyrkivänä reaktioina. Ihmisen reaktiot äkillisissä ja odottamattomissa tilanteissa etenevät useimmiten seuraavien vaiheiden mukaisesti. Shokkivaihe ei voi olla totta, tapahtunutta ei usko todeksi Syntyy välittömästi tapahtuman jälkeen ja kestää yleensä 0 72 tuntia. Reaktioita ovat mm. yllättyneisyys, ulkopuolisuuden tunne, ajantajun muutokset, sekavuus, itku, paniikki ja huutaminen. Auttajan toimenpiteet: fyysinen ensiapu, rauhoita, kosketa, kuuntele, luo turvallinen ilmapiiri, ota tilanne hallintaan. Reaktiovaihe tajutaan tapahtuma todeksi. Asian ymmärtäminen jollain tasolla, tunteet ja tapahtuman merkitykset nousevat esille, reagoidaan voimakkaasti tai lukkiudutaan. Kestää kahdesta neljään päivään, osalla kauemminkin Reaktioita ovat mm.: itkeminen, pelko, suru, itsesyytökset, viha, tarve etsiä syyllistä, pahoinvointi, vapina, unettomuus, sydänoireet. Auttajan toimenpiteet: luottamus mahdollistaa auttamisen, kuuntelee uhrin tunteita, ajatuksia ja reaktioita tapahtumasta, keskustelu ja tapahtuman jäsentäminen, turvallisen kontaktin luominen. 14

15 Käsittelyvaihe aletaan ymmärtää mitä on tapahtunut. Saattaa kestää kuukausia. Tyypillistä ovat mm. muisti- ja keskittymisvaikeudet, ärtyvyys sekä sosiaalisista suhteista vetäytyminen. Ajatuksissa ja toiminnassa luodaan etäisyyttä tapahtumaan. Auttajan toimenpiteet: annettava aikaa, oltava tukena, positiivinen kuuntelija, empaattinen myötäeläjä. Uudelleenorientoitumisvaihe tapahtuneesta asiasta tulee osa elämää. Kriisitilanteeseen liittyvät ajatukset, tunteet ja mielikuvat ilmaistaan, tunnistetaan ja käsitellään. Ajatukset, tunteet ja kokemukset prosessoidaan joko yksin, läheisten tai ammattiauttajien kanssa % ihmisistä on poikkeus tilanteissa parhaimmillaan. He kykenevät toimimaan heti ja osaavat antaa käskyjä toisille % säikähtää, mutta kykenee toimimaan mielekkäästi, jos heille annetaan selkeät ohjeet. Paniikkiin joutuu keskimäärin joka kymmenes. Paniikissa ihminen joutuu pakokauhun valtaan, säntäilee ja toimii sekavasti. Tapahtuman jälkeen 10 25% osallisista ahdistuu niin voimakkaasti, että hakeutuu saamaan apua. Ennakkoon on mahdoton tietää, miten tapahtumaan liittyvät yksilöt myöhemmin reagoivat ja oirehtivat tapahtuman jälkeen. REAGOINTI VAARATILANTEESSA Useimmat ihmiset ovat äkillisessä vaaratilanteessa helposti johdettavissa. Vaaratilanteessa direktiivisiä ohjeita antavaa johtajaa totellaan helposti. Kriisitilanteen aiheuttamassa shokkivaiheessa kaikki tavat reagoida ovat normaaleja ja terveitä reaktioita epätavalliseen tilanteeseen. 15

16 MITÄ JOKELAN JA KAUHAJOEN KOULUSURMIEN TAPAHTUMAT OVAT OPETTANEET Jokela Ihmisiä pelasti selkeä kuulutus. Luokkiin ja ovet lukkoon. Kaikki tottelivat ja toimivat ohjeen mukaan. Terveydenhoitaja ja rehtori yrittivät auttaa muita ja menehtyivät itse. Jos näet loukkaantuneen, älä jää heti auttamaan! Olet itse vaarassa niin kauan kuin tilanteesta ei ole varmuutta. Kauan lukkojen takana odottaneet, pelänneet ihmiset traumatisoituivat pahemmin. Kauhajoki Selkeä kuulutus. Ulos! Tätä oli harjoiteltu, kaikki tiesivät miten toimia. Kokoontumispaikka ei pitänyt ja uhrien määrä oli aluksi arvoitus. Jos jää sisälle liikkumattomuus ja hiljaisuus tärkeitä. Yksi menehtyi, kun kuiskasi toiselle olevansa hengissä. Vaaratilanteen jälkeen opettajat ovat vanhempien jälkeen merkittävin tuki opiskelijoille. 16

17 Pohdittavaa Tiedänkö mitä teen, jos työpaikallani oikeasti tapahtuu, jokin äkillinen ja odottamaton vaaratilanne? Mistä löytyy oman toimipisteeni palo- ja pelastussuunnitelma? Olenko tutustunut siihen? Missä ovat varauloskäynnit tai kokoontumispaikka, johon ohjaan opiskelijat? KÄYTETTY KIRJALLISUUS JA LINKKEJÄ Heiskanen, T., Salonen, K.& Sassi, P. Mielenterveyden ensiapukirja Nurmi, L. Artikkeli: Minkä näköinen on hätä? Opettaja-lehti 44 45/2009. Palosaari, E. Lupa särkyä. Kriisistä elämään Saari, S. Salama kirkkaalta taivaalta Turun kriisikeskus. Kurki Video, Koulutusvideo, Henkilöturvallisuus oppilaitoksissa Video opastaa oppilaitoksissa mahdollisesti syntyvien vaarallisten tilanteiden ennaltaehkäisyä sekä oikeaoppista toimintaa erilaisissa konfliktitilanteissa. Video sisältää selkeitä ohjeita, miten uhkaavissa tilanteissa pitää toimia ja miksi jokaisen opiskelijan ohjaaminen on tärkeää. 17

18 Haasteena opiskelun hankaluudet TURVALLISESTI AIKUISENA RAJOJA JA RAKKAUTTA HUUMORIA PELIIN JA KÄRSIVÄLLISYYTTÄ KEHIIN ROHKAISUA JA KANNUSTUSTA

19 Työkaluja, kun oppiminen on vaikeaa Nuori, joka ei saa omalle kasvulleen riittävästi tukea kotoa tai lähipiiristä, tarvitsee tavallista enemmän hyväksyntää ja vakuutteluja omasta arvostaan. Hän on tottunut siihen, ettei hänestä tai hänen läsnäoloistaan välitetä. Hän ei ole ollut kenellekään tärkeä. Nuorelle voi siis olla kokonaan uutta, että hänen läsnäolollaan on jollekulle merkitystä. Nuori kokee herkästi, että hänen oikeutensa olla olemassa riippuu ympäristön hyväksymisestä. Hän kokee tuhoutumista, ellei häntä hyväksytä. Koska nuoren itsetunto on vasta kehittymässä, hän on aikuista herkempi arvosteluille ja hylkäämisen kokemuksille tai tulkitsemaan pieniäkin kielteisiä kommentteja hylkäämiseksi. Kiireetön ilmapiiri ja turvallisen aikuisen seura auttavat yhteyden luomisessa ja rauhoittavat nuorta. Nuoren kanssa työskentelevän on tärkeää huomata, että nuori etsii aikuisia, joihin samastumista voi kokeilla. Kun aikuinen on nuorelle tärkeä ja läheiseksi koettu henkilö, hän usein testaa välittämisen määrää ja rajojen venyvyyttä. Nuoren kanssa työskentely vaatii sinnikkyyttä ja systemaattisuutta. Opettajalle on kallisarvoista kyky olla kärsivällinen ja sietää nuoren oikkuja sekä pystyä samalla asettamaan nuorelle rajoja ja vaatimuksia. MOTIVAATION TUKEMINEN Ihmisen motivoituminen on suoraan yhteydessä siihen, miten todennäköiseksi hän arvioi tavoitteen saavuttamisen. Jos tavoitteita ei ole koskaan ollut, tai niitä ei ole koskaan saavuttanut, motivaatio on kateissa. Ehkä nuori ei ole koskaan tehnyt mitään sellaista, mikä olisi herättänyt kiinnostuksen ja halun yrittää kohti tavoitteita. Usein tähän liittyy myös se, ettei nuori ole saanut myönteistä palautetta onnistumisistaan. Ehkä kukaan ei ole koskaan kannustanut häntä yrittämään mitään. Hän on kenties kohdannut aikaisemmin vähättelyä ja mitätöintiä. Oppiminen ja työskentelyyn motivoituminen liittyvät läheisesti käsitykseen omasta pysyvyydestä eli omasta kyvystä oppia. Käsitykset ja uskomukset omasta pysyvyydestä vaikuttavat nuoren toimintaan ja valintoihin. Pysyvyyteen liittyvät käsitykset muotoutuvat aikaisemmista oppimiskokemuksista. Kielteiset uskomukset voivat jopa estää yrittämästä. Nuori voi ajatella, ettei hänen toiminnallaan ole vaikutusta mihinkään. Hän ei opi mitään, ei saa koulua loppuun, eikä selviä mistään. Nuori luovuttaa helposti. Hän voi osallistua kouluun epäsäännöllisesti ja on valmis tulkitsemaan pienetkin vastoinkäymiset lopun aluksi. 19

20 Nuoren lähellä olevien aikuisten yksi tärkeä tehtävä on, pysyvyydentunteen vahvistaminen. Tämä onnistuu mm. Muistuttamalla nuorta, mistä hän on jo selvinnyt ja mitä voimavaroja hänellä on. Muistuttamalla nuorta hänen omista onnistumisen kokemuksistaan. Keskustella nuoren kanssa mihin, suuntaan hän voi kehittyä ja mitä hyvää ammatin oppimisesta ja valmistumisesta seuraa. Ohjaajan on hyvä korostaa, että oppiminen ja kehittyminen tapahtuu hyppäyksittäin. Onnistuminen saavutetaan monesti vasta useiden yritysten jälkeen. VINKKEJÄ MOTIVAATION PARANTAMISEEN Kun ajattelet nuoresta jotain positiivista, sano se ääneen. Pienikin henkilökohtainen huomioon ottaminen voi olla nuorelle iso asia. Osoita ja vahvista asioita, joissa nuori on joskus onnistunut. Myönteisistä asioista nuoren oppimisessa voit puhua myös ääneen työyhteisössä. Varo kuitenkin liiallisia yksityiskohtia, sillä nuori on helppo nolostumaan, jos häneen kohdistetaan liikaa huomiota. Anna palautetta silloin, kun menee hyvin, ei vain ongelmien ilmaantuessa. Kerro joskus omista virheistäsi ja oman uravalintasi vaikeudesta. Vaikkei nuori tarinointia tuntuisi arvostavan, hänelle on merkityksellistä kuulla vanhempien ammattilaisten vaiheista. Huomaa pienetkin edistysaskeleet. Auta opiskelijaa näkemään omat voimavaransa ja kykynsä opiskelun edetessä. 20

21 Miten nuorta voisi motivoida uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa? Nuorta voi motivoida uskomaan omiin mahdollisuuksiin saavuttaa tavoitteet Osoittamalla hetkiä, jolloin hän on matkalla kohti tavoitettaan. Sinähän jaksoit tehdä jo koko tunnin hommia. Näkemällä pieniä onnistumisia ja kehitysaskeleita. Tällä viikolla olet ollut jo enemmän koulussa kuin edellisellä. Viittaamalla aikaisempiin vastaavanlaisiin onnistumisiin. Moni muukin on selviytynyt tästä. Muistuttamalla voimavaroista, jotka auttavat onnistumaan. Olemme kaikki täällä sinua varten. Keskustele opiskelijan kanssa mahdollisimman usein onnistumisen todennäköisyydestä, sillä onnistumisen uskoa voidaan merkittävästi vahvistaa motivoimalla ja kannustavalla keskustelulla. Nuori tarvitsee usein tukea kyetäkseen löytämään ja muotoilemaan omat tavoitteensa. Hyvän tavoitteen muotoilemisessa kannattaa muistaa seuraavat seikat: kuvaa jonkin saavuttamista tai alkamista, ei loppumista on mahdollinen on selkeä on arvokas ja hyödyllinen sisältää ponnistelua on mitattavissa sisältää välitavoitteita sen saavuttaminen tuo onnistumisen tunteen. 21

22 KESKITTYMISVAIKEUDET Elämäntilanteeseen liittyvä tekijät voivat aiheuttaa tilapäistä keskittymiskyvyn vaikeutta ja toisinaan taustalla voi olla esimerkiksi AD/HD, päihdeongelma tai tunne-elämän asioita. Henkilö, jolla on tarkkaavaisuuden kanssa ongelmia, on vaikea keskittyä kuuntelemaan ja seuraamaan annettuja ohjeita. vaikea pysyä annetussa tehtävässä ja saada se valmiiksi. ylläpitää tarkkaavaisuuttaan kunnes on valmis. valikoida suorituksen kohde ja keskittyä tilanteeseen nähden tärkeisiin asioihin. vaihtaa suorituksen kohdetta tehtävästä toiseen. jakaa tarkkaavaisuutensa samanaikaisesti eri kohteisiin. kahta asiaa ei voi tehdä yhtä aikaa. Esim. kirjoittaa ja kuunnella, mitä opettaja sanoo. ryhmässä toimiminen on usein vaikeaa. Henkilö, jolla on tarkkaavaisuuden kanssa ongelmia, kamppailee seuraavien haasteiden kanssa tekee kirjoitusvirheitä, kirjoittaa epäselvästi. ei huomaa yksityiskohtia. välttää kognitiivisia tehtäviä. ei pysty noudattamaan sovittuja sääntöjä. alisuoriutuu tehtävistä verrattuna älykkyyteen. lomakkeiden täyttäminen on vaikeaa. ei hahmota eikä hallitse kunnolla aikasuhteita. ei pysty kunnolla suunnittelemaan tehtäviään. ei pysty tarkasti kuuntelemaan toisia. unohtaa toimeksiannot. ei saa tehtäviä valmiiksi. vaihtaa tehtävää kesken työn. häiriintyy helposti. kadottaa tarvittavia esineitä. 22

23 MITEN OPETTAJANA AUTAT JA TUET OPISKELIJAA, JOLLA ON TARKKAAVAISUUDEN KANSSA ONGELMIA Sovi päivittäisistä rutiineista. Jaa pitkät ja monimutkaiset tehtävät osiin. Yksinkertaista monimutkaiset ohjeet. Anna opiskelijalle vain yksi ohje kerrallaan. Tarkista, että ohje on ymmärretty. Miten hän on ymmärtänyt ohjeen? Korosta tärkeitä asioita. Anna lyhytkestoisia tehtäviä. Minimoi ulkopuoliset häiriötekijät. Hyväksy jonkin verran levottomuutta. Suunnittele oppimistilanteet etukäteen. Tauota tunteja riittävästi. Vältä yksitoikkoisia tehtäviä. Sisällä erilaisia, innostavia tehtäviä opetukseen. Käytä erilaisia opetustyylejä. Anna vaikeimmat tehtävät aamupäivällä. Hyväksy tekstinkäsittelyohjelmien käyttö. Hyväksy laskimenkäyttö. Anna tarvittaessa monistettua materiaalia. Vaadi muistiinpanojen tekemistä. Anna enemmän aikaa tehtäville ja kokeisiin. Kannusta, palkitse ja kehu pienistäkin onnistumisista. Tukeudu oppilaan vahvoihin osaamisen alueisiin. Kun kritiikki on paikallaan, moiti käyttäytymistä älä oppimista. Anna henkilökohtaista ohjausta aina, kun se on mahdollista. 23

24 Miten huomioida eri tavalla oppiva opiskelija opetustilanteessa Opeta opiskelutekniikkaa. Ohjaa opinnoissa. Muista, että opiskelijalla on usein todella huonoja opiskelukokemuksia taustallaan. Keskustele opiskelijan kanssa: miettikää yhdessä mikä voisi olla hänen tapansa oppia. Anna aikaa ja koetilanteissa lisäaikaa, muista suullisen tentin mahdollisuus. Käytä kaikkia mahdollisia teknisiä apuvälineitä opetuksessa aina kun mahdollista. Vältä kilpailutilanteita. Älä lajittele opiskelijoita sen mukaan mitä he osaavat. Kuuntelu ja muistiinpanot eri aikaan. Anna materiaali etukäteen, jos mahdollista. Vaaleankeltaiselta ja vaaleanvihreältä paperilta musta teksti on helpompi lukea. Onko ulkoa opettelu välttämätöntä vai riittääkö, jos ymmärtää idean? Pieni yhteenveto käsitellystä asiasta auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. Muista kannustaa ja kehua. Pienetkin onnistumiset ovat tärkeitä! Mitä opiskelija itse voisi tehdä, helpottaakseen oppimistaan Selvitä mahdollisimman tarkkaan, mikä oppimistasi voisi vaikeuttaa? Ota apua vastaan asian selvittämiseksi. Tiedosta vahvuutesi ja heikkoutesi. Pyri välttämään stressiä ja uupumista. Muuta epärealistiset tavoitteet realistisiksi. Kerro läheisillesi, opettajille ym. oireistasi, huolistasi ja pärjäämisen ongelmista. Suunnittele päiväsi etukäteen, käytä kalenteria. Varaa illalla seuraavan päivän asiat valmiiksi. Tee rutiineja, aikatauluja ja sääntöjä. Laita asioita tärkeysjärjestykseen. Pyri ennakoimaan ongelmatilanteet ja välttämään niitä. Opi palkitsemaan itsesi, jos olet pärjännyt hyvin. Pyri kehittämään vahvoja osaamisen alueitasi. Tee hyvin se, minkä osaat. Se lisää turvallisuuden ja hyvän olon tunnetta. Tiedosta, että kaikissa opiskelu- ja työpaikoissa tarvitaan vaivannäköä, työntekoa, ponnistusta ja sopeutumista. Järjestä kotitehtäviä varten oma paikka, minimoi häiriötekijät. Suulliset ohjeet voi pyytää myös kirjallisena. Opettele kuuntelemaan. Opi ymmärtämään sanallisten ja sanattomien viestien merkitys. 24

25 Pohdittavaa Millainen eri tavalla oppiva opiskelija minun mielestäni on? Mitkä ovat omat keinoni huomioida opiskelija, jolla on tarkkaavaisuuden kanssa hankaluuksia? Miten motivoin opiskelijoita oppimaan? Oman ryhmäni HOJKS-opiskelijat Saavatko HOJKS-opiskelijat riittävästi lisätukea? Miten HOJKS-opiskelijoiden lisätuesta keskusteltu työyhteisössä? KÄYTETTY KIRJALLISUUS Michelsson K., Miettinen K., Saresma U., Virtanen P. AD/HD nuorilla ja aikuisilla Erilaisten oppijoiden liitto ry, Lukineuvola hanke. Erilaisen oppijan käsikirja Luvuista lakeihin, kuntoutuksesta kainoihin Lehtonen, P., Reinola, O. Haastava nuori ammattia oppimassa. Miten toimin nuoruusikäisen kanssa koulussa tai työpaikalla?

26 Työssä jaksamiseen liittyviä asioita MITÄ MINULLE ITSELLENI KUULUU MITEN PIDÄN HUOLTA ITSESTÄNI AUTTAISIKO MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ ENTÄS TYÖNOHJAUS

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Kohtaamisia opinpoluilla

Kohtaamisia opinpoluilla Kohtaamisia opinpoluilla Taustaa ja lähtökohtia miksi tavoitteena inkluusio? Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS AMMATILLISUUS KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS Aikuinen aikuinen vuorovaikutus Keskustele työasioista avoimesti ja sovi yhteiset käytänteet tiimeissä Vaali vuorovaikutustaitoja kuuntele ja keskustele

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Opiskelijan ja opettajan voimaannuttava kohtaaminen

Opiskelijan ja opettajan voimaannuttava kohtaaminen Opiskelijan ja opettajan voimaannuttava kohtaaminen Taustaa ja lähtökohtia Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot