NI MIKS MÄÄ KÄYNKÄÄN TÄÄLLÄ? Voimavarakeskeinen perheterapia muistisairautta sairastavan ja hänen läheistensä tukemisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NI MIKS MÄÄ KÄYNKÄÄN TÄÄLLÄ? Voimavarakeskeinen perheterapia muistisairautta sairastavan ja hänen läheistensä tukemisessa"

Transkriptio

1 NI MIKS MÄÄ KÄYNKÄÄN TÄÄLLÄ? Voimavarakeskeinen perheterapia muistisairautta sairastavan ja hänen läheistensä tukemisessa Perheterapiakoulutus Helsingin yliopisto, Koulutus ja Kehittämiskeskus Palmenia Opinnäytetyö Katriina Pihlava

2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO MITÄ PERHETERAPIA ON? VOIMAVARAKESKEINEN PERHETERAPIA JA SIIHEN LIITTYVÄT LÄHESTYMISTAVAT Dialogisuus Reflektiivisyys Ratkaisukeskeisyys Narratiivisuus MUISTIN TOIMINTA, YLEISIMMÄT ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN OIREET MUISTISAIRAUDEN VAIKUTUKSIA PERHEESSÄ MUISTISAIRAUTTA SAIRASTAVAN JA HÄNEN LÄHEISTENSÄ TUKEMINEN VOIMAVARAKESKEISEN PERHETERAPIAN AVULLA Opinnäytetyössä mukana olleet perheet Perheterapiaistuntojen keskustelujen teemoja Muistisairauteen liittyvät erityispiirteet perheterapiassa Miten voimavarakeskeiseen terapiaan liittyvät lähestymistavat näkyvät perheterapiaistunnoissa? Asiakkaiden kokemuksia voimavarakeskeisestä perheterapiasta POHDINTA LÄHTEET... 40

3 3 1 JOHDANTO Varsinais-Suomen Muistiyhdistys on tehnyt merkittävää työtä muistisairaiden ja heidän läheistensä parhaaksi jo vuodesta Muistiyhdistyksen monipuolinen tukitoiminta on tarjonnut lukuisille muistisairautensa varhaisvaiheessa oleville ja heidän omaisilleen mahdollisuuden sopeutua paremmin sairauden tuomiin haasteisiin. Muistiyhdistys on ollut monin tavoin merkittävä myös minulle. Se on viimeisen yli 16 vuoden aikana tarjonnut minulle innostavan ja lämminhenkisen työyhteisön, jonka työilmapiiri on ollut avoin ja välitön. Olen kokenut muistineuvojana usein riittämättömyyttä ja huolta kohdatessani ihmisiä, jotka ikääntyneinä ja itsekin sairaina hoitavat ikääntyviä ja monisairaita läheisiään. Yhtä usein olen ollut ihastuksissani ihmisistä, jotka monista vastoinkäymisistä huolimatta löytävät voimia jatkaa eteenpäin. Olen pohtinut suhdettani ikääntymiseen, muistisairauksiin ja kuolemaan. Välillä varsin uupuneena auttajana olen työnohjaajani avustuksella tutustunut myös omiin voimavaroihini ja huomannut, että samalla tavalla myös minä voin auttaa omia asiakkaitani. Muistisairaiden ja heidän läheistensä auttaminen terapeuttisin keinoin on kiinnostanut minua aina. Olen vuosien ajan muistineuvojan työssäni pohtinut sitä, voisiko muistisairaan elämässä esiintyneiden aiempien traumojen ja muistisairauteen sekä tämänhetkiseen elämään liittyvien kokemusten läpikäyminen muistisairauden varhaisvaiheessa lieventää muistisairaan kokemaa masennusta ja ahdistusta sekä vähentää muistisairauteen liittyvien ns. käytösoireiden esiintymistä tai ainakin helpottaa niitä. Olen myös ollut lähes varma siitä, että eri muistidiagnoosin saaneiden asiakkaiden kanssa työskentely eroaa toisistaan huomattavasti. Minua kiinnostivat mitkä ovat muistisairauksiin liittyvät erityispiirteet perheterapiassa sekä asiakkaideni kokemukset voimavarakeskeisestä perheterapiasta. Opiskeluni ansiosta sain mahdollisuuden perehtyä aiheeseen syvemmin. Käsitykseni mukaan perheterapia ja psykoterapia auttamismenetelminä ovat melko vieraita muistisairaiden ja heidän omaistensa tukemisessa ja selvittäessäni asiaa tarkemmin totesin näin olevankin. Tein huhtikuussa 2012 opinnäytetyöhöni liittyen sekä omasta mielenkiinnostani sähköpostikyselyn Varsinais-Suomen alueella työskenteleville yli 60 muistihoitajalle ja muistiyhdyshenkilölle. Kyselyssä tiedustelin muistihoitajien kokemuksia liittyen muistisairaiden ja heidän omaistensa perhe/psykoterapeuttiseen auttamiseen. Kyselyn vastaukset eivät yllättäneet minua; kukaan muistisairaiden ja heidän läheistensä kanssa työskennellyt ammattihenkilö ei tiennyt yhtään

4 4 muistisairauteen sairastunutta tai hänen läheistään, joka olisi käyttänyt pitkäkestoisempaa terapeuttista keskusteluapua elämäntilanteessaan. Vaativan erityistason psykoterapeutti, psykodraamaohjaaja Sanna Aavaluoma ja viestintäkouluttaja, psykodraamaohjaaja Tarja Tammelin kehittivät oikea-aikaista perhekeskeistä hoitomallia muistisairaille ja heidän omaisilleen RAY:n rahoituksella Helsingin Alzheimer-yhdistyksen Hopeaprojektissa vuosina Kehittämistyössä yhdistettiin perheterapian, pariterapian ja psykodraaman menetelmiä. Aavaluoman (2009) mukaan sairastuneen ja hänen perheensä terapeuttinen tukeminen sairauden varhaisessa vaiheessa auttaa perhettä suuntautumaan tulevaisuuteen. Sairauden herättämien tunteiden käsittely ja perheen sisäisen vuorovaikutuksen parantaminen estävät liiallisen toivottomuuden valtaan joutumisen. Lisäksi yhteinen keskustelu sairastuneen kanssa helpottavat tulevan omaishoitajan vastuuta päättää tulevaisuudessa sairastuneen hoidosta. Muistisairaiden kuntoutuksesta on puhuttu jo vuosia. Kuntoutuksen on todettu vaikuttavan muistisairaan toimintakyvyn säilymiseen ja tukevan elämänhallintaa ja elämänlaatua sairaudesta huolimatta. Onnistuneen kuntoutuksen myötä aivot pyrkivät kompensoimaan puuttuvaa toimintaa aktivoimalla uusia alueita, jotka eivät normaalisti osallistu kyseisen toiminnan synnyttämiseen. Hermoverkosto järjestäytyy siis uudelleen. Muistisairaiden kuntoutuksen tunnetuimmat ja käytetyimmät terapeuttiset keinot ovat mm. fysioterapia, toimintaterapia, musiikkiterapia ja taideterapia (Heimonen & Voutilainen 2004). Psykoterapeuttista apua muistisairausperheille on Suomessa tarjolla minimaalisesti, mutta tähän asiaan ollaan kiinnittämässä huomiota yhä enemmän (Raivio 2011). Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry:n Ensitieto ja tuki muistisairauden varhaisvaiheessa- hanke ( ) tarjosi muistisairaille ja heidän läheisilleen ensitiedon lisäksi mahdollisuuden yksilöja perhetapaamisiin sekä vertaistukiryhmiin. Muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien tapaamisen ja kokemusten vaihtamisen todettiin olleen monelle suureksi avuksi sairauteen sopeutumisen näkökulmasta. Myöskään ikäihmisiä koskevaa psykoterapia-alan tutkimusta ei ole paljonkaan tehty. Psykoterapeuttiselle hoidolle on kuitenkin usein selvä tarve, sillä ikääntyessään ihminen saattaa menettää puolison, ystäviä, työn, taloudellisen aseman, terveyden, riippumattomuuden jne.

5 5 Kuolemaankin liittyvät ajatukset saattavat painaa mieltä. Ikäihmisen mielenterveyden uhkana saattavat olla myös käsittelemättömät lapsuuden ja nuoruudenaikaiset menetykset. Toisaalta ikääntyvällä on elämänkokemuksen tuomaa vahvuutta ja viisautta, jota voi käyttää hyväksi terapeuttisessa keskustelussa (Ruoho 2006; Soisalo 2007). Ruohon (2006) kokemuksen mukaan perheterapeuttisilla menetelmillä on mahdollisuus vaikuttaa ikäihmisten ja heidän läheistensä hyvinvointiin. Ikä ei ole este terapeuttiselle työskentelylle ja ikäihminen itse on yleensä motivoitunut ja halukas tämänkaltaiseen tukeen kun sitä hänelle vain tarjotaan. Ruohon näkemyksen mukaan ikäihmisille ei kuitenkaan juuri tarjota mahdollisuutta perheterapeuttiseen hoitoon eivätkä he monesti hakeudu omatoimisesti terapiaan hoidoista saaduista hyvistä tuloksista huolimatta. Perheterapiakentälläkään ei juuri vanhustyöstä puhuta eikä heihin liittyvää perheterapeuttista kirjallista materiaalia ole helppo löytää. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on valottaa lukijalle muistisairaan ja hänen läheistensä kokemuksia ja elämää sekä pohtia, miten voimavarakeskeinen perheterapia soveltuu muistisairausperheiden kanssa tehtävään auttamistyöhön. Työtä voivat mahdollisesti hyödyntää ne muistisairaat ja heidän läheisensä, jotka harkitsevat tämänkaltaisen avun kokeilemista, sekä ammattihenkilöt, jotka ovat kiinnostuneita voimavarakeskeisen terapiatyön auttamismahdollisuuksista muistisairaiden ja heidän läheistensä tukemisessa.

6 6 2 MITÄ PERHETERAPIA ON? Perheterapiaa käytetään psykiatristen ja sosiaalisten ongelmien hoitomuotona. Sen juuret Suomessa juontavat 1950-luvulle. Perheterapia ei ole yhtenäiseen teoreettiseen perustaan rakentuva hoitomuoto, vaan sen perustana on moniviitekehyksellisyys. Perheterapeutilla on kosketus samaan aikaan mm. ratkaisukeskeisyyteen, narratiivisuuteen ja reflektiivisyyteen. Perheterapian kehitykselle on ollut ominaista menetelmien ja mallien jatkuva kehittyminen. Perheterapian on todettu olevan yhtä tuloksellista kuin muutkin psykoterapian muodot. Tuloksellisuustutkimusten mukaan on osoitettu, että prosentilla asiakkaista oireet lievittyvät selvästi. Perheterapeuttisessa keskustelussa tarkastellaan asiakkaan tapahtumille ja toiminnoille annettavia merkityksiä. Keskustelun edellytyksenä on kontekstin jakaminen (Wahlbeck ; Wahlström 1992). Perheterapiassa on useimmiten asiakkaana enemmän kuin yksi ihminen eli terapeutti tekee työtä ryhmän kanssa, jolla on yhteinen historia. Perhe nähdään voimavarana, jolla on ratkaiseva merkitys asiakkaan hoidossa. Perheterapiassa perheellä on mahdollisuus nähdä perhekuvionsa selkeämmin sekä myönteisessä että kielteisessä mielessä. Terapeutin kiinnostuksen kohteena on perheenjäsenten suhteet ja heidän kokemusmaailmansa. Wahlbeckin ( ) mukaan perheterapiatilanne on sekä astumista keskelle ihmisten arkea että astumista arjesta sivuun ja sen yläpuolellekin. Siinä on intensiivistä läheisyyttä ja etäisyyttä samanaikaisesti. Siinä on kuulemista tunnetasolla ja ajatuksellista tarkastelua metatasolla. Siinä on mahdollisuutta oivalluksiin, jotka avaavat tai laajentavat näköaloja asioiden keskinäisiin yhteyksiin ja purkavat joko-tai-asetelmia sekä antavat virikkeitä erilaiseen toimintatapaan. Siinä on liikettä, prosessia, elävää vuorovaikutusta, suhteessa olemista, sietämään ja rakastamaan oppimista. Perheterapiaa tehdään eri tavalla eri asiakkaille ja terapeutin olisikin hyvä määritellä jokaiselle asiakkaalle erikseen mitä perheterapia heidän kohdallaan on. Yleisenä tavoitteena on yhdessä ymmärtää, tukea ja auttaa asiakasta. Perheterapiaprosessi värittyy monella tavalla riippuen siitä missä asiayhteydessä sitä tehdään. Alussa olisi hyvä määritellä lähtöasetelma ja lähtötarpeet. Prosessin aikana perheterapia saattaa muuttua perheen tavoitteiden ja toiveiden osalta niin perusteellisesti, että se on hyvä sanoa ääneen asiakkaallekin. Asiakkaana voi olla ensin koko perhe, sitten pariskunta ja lopulta yksittäisiä henkilöitä (Wahlbeck ).

7 7 Perheterapia on joustavin kaikista psykoterapioista. Asiakas itse määrittelee tavoitteensa, keskustelujen aiheet, tapaamistiheyden, terapian pituuden sekä sen, keiden haluaa olevan mukana prosessissa. Keskustelun aiheet perheterapiassa liikkuvat arjen käytännön järjestelyistä elämän pohjimmaiseen tarkoitukseen. Olennaisena kriteerinä perheterapialle psykoterapiana Wahlbeck ( ) pitää riittävää psyykkistä intensiteettiä ja prosessin riittävää jatkuvuutta. Riikosen (1992) mukaan terapiassa on luotava ja tuettava terapiaan liittyviä myönteisiä odotuksia, saatava asiakas ymmärtämään, että hänen pitää työskennellä tilanteensa parantamiseksi, saatava asiakas tarkastelemaan ongelmiaan uudesta näkökulmasta ja luotava edellytyksiä korjaaviin kokemuksiin ja realiteettien testaamiseen. Perheterapian onnistumisen yhtenä tärkeänä edellytyksenä on asiakkaan oma motivaatio. Lisäksi terapeutin on kyettävä riittävän hyvään yhteistyöhön kaikkien perheenjäsenten kanssa. Perhe toivoo ja samalla pelkää muutosta, jonka vuoksi tarvitaan aikaa luottamuksellisen suhteen löytymiseen. Jokaiselle perheenjäsenelle on saatava kokemus kuulluksi tulemisesta (Wahlbeck, Kantola, Käyhty, Lehtinen & Tuhkasaari 2003). Yksi tärkeä onnistumiseen vaikuttava tekijä terapiassa on terapeutin persoonallisuus, jonka on todettu olevan merkittävämmän tekijän kuin käytetyn hoitomuodon tai suuntautuneisuuden. Erityisen tärkeää on terapeutin kyky rakentaa lämmin ja tukeva työskentelysuhde asiakkaan kanssa sekä aitous, itsekritiikki, miellyttävyys, hyväksyvyys, rohkaisevuus, kunnioittavuus ja se, ettei terapeutti ole vain hiljaa (Mäkiluoma 2010). Haarakankaan (2012) mukaan menestyksellisessä terapiasuhteessa tärkeintä on terapeutin ymmärtäminen, hyväksyntä, empaattisuus, lämpö ja supportiivisuus. 3 VOIMAVARAKESKEINEN PERHETERAPIA JA SIIHEN LIITTYVÄT LÄHESTYMISTAVAT Voimavarakeskeinen psykoterapia on kehittynyt perhe- ja lyhytterapian maailmassa. Tänä päivänä se perustuu suomalaisessa käytännössä diskursiiviseen, kontekstuaaliseen, konstruktionistiseen ja narratiiviseen perinteeseen tukeutuvaan psykoterapeuttiseen hoitotapaan. Voimavarakeskeisessä psykoterapiassa korostetaan kielen merkitystä ainutkertaisten keskustelutilanteiden luomisessa. Asiakkaan ongelman todellisuuden ajatellaan rakentuvan kielessä diskurssissa tämän keskustelun ehtojen mukaisesti kontekstissa. Keskustelussa asiakkaiden kanssa keskitytään

8 8 voimavarojen etsimiseen keskustelu- ja toimintatavoista sekä juuri siinä hetkessä ja terapiasuhteessa olemisesta. Ongelmaa ei nähdä asiakkaan psyykkisen rakenteen vajavuutena tai perhesysteemin funktiona vaan ongelmana, joka synnyttää perheessä erityisiä vuorovaikutussysteemejä (Seikkula, Wahlström & Holm 2012; luentomuistiinpanot ). Ihmisen minuus, identiteetti ja käyttäytyminen nähdään jatkuvasti muuttuvina ja ennalta arvaamattomina. Niiden ajatellaan muovautuneen, rakentuneen ja syventyneen sosiaalisissa suhteissa (Burr 2004). Psykoterapeuttisen työskentelyn tavoitteena on asiakkaan intrapsyykkeen ja perhesysteemin eheyttämisen lisäksi myös asiakkaan toimijuuden ja sosiaalisen verkoston vahvistaminen. Tarkoituksena on yhdessä löytää uusia ja rakentavampia tapoja keskustella, sekä etsiä vaihtoehtoisia näkökulmia ymmärtää ja olla suhteissa toisiinsa ja elämään sekä siihen liittyviin vaikeuksiin. Tämä kaikki edellyttää, että terapiassa ovat mukana kaikki ne ihmiset, jotka voivat ja haluavat olla avuksi. Psykoterapiassa huomioidaan tällöin asiakkaan ja hänen verkostonsa erityiset taipumukset ja tarpeet (luentomuistiinpanot ). Voimavarakeskeiseen psykoterapiaan liittyvät lähestymistavat ovat dialogisuus, reflektiivisyys, ratkaisukeskeisyys ja narratiivisuus, joita kaikkia yhdistävät diskursiivinen ja kontekstuaalinen perusajatus sekä sosiaalinen konstruktionismi tiedon teoriana (Holm 2012; luentomuistiinpanot ). 3.1 Dialogisuus Dialogisessa työtavassa terapeutti ja asiakas ovat elävässä suhteessa toisiinsa, kuuntelevat toisiaan aktiivisesti ja myötätuntoisesti sekä vastaavat spontaanisti. Kuulluksi tulemisen kokemus on terapeuttinen interventio itsessään. Terapiassa pyritään asioiden yhteiseen ymmärtämiseen (Holm 2012). Kauko Haarakangas (2012) on pohtinut läsnä olemisen kokemuksen muodostumista. Läsnäolosta kertovat sanat, eleet, ilmeet ja asennot eli kokonaisvaltainen oleminen. Tämän olemisen kautta asiakas saa vastauksia puheeseensa ja olemiseensa. Kommunikaatio on vastavuoroista, dialogista viestintää, yhdessä jakamista. Terapeutin ja asiakkaan kohtaaminen tapahtuu tilassa, joka muodostuu heidän välilleen. Suhde rakentuu dialogissa, jossa asiakkaan puhe ja itsensä

9 9 ilmaiseminen saa vastauksen terapeutin hyväksyvässä ja kunnioittavassa tavassa olla läsnä, kuunnella ja kommentoida kuulemaansa. Asiakkaan on koettava keskustelutilanne turvalliseksi, jotta avoin keskustelu on mahdollista. Terapeutin tehtävä on luoda kiireetön hetki ja huolehtia osallistujien tasavertaisesta mahdollisuudesta tuoda ajatuksensa ja kokemuksensa, oma äänensä esille ja kuulluksi. Asiakkaan hoitoon tuonut ongelma on yhteinen ja siitä voidaan puhua yhdessä ja avoimesti (Haarakangas 2012). Avoimen dialogin yhtenä perusajatuksena on se, että keskustelu alkaa kaikkien läsnäollessa ilman ennakkoon tehtyä suunnitelmaa siitä, miten keskustelu tulee etenemään. Uusi ymmärrys ja todellisuus syntyy keskustelijoiden väliin, eikä ole tärkeää kuka on oikeassa. Kaikkien näkökannat ovat olennaisia uuden ymmärryksen synnyttämiseksi. Huomio kohdistetaan siihen, mitä tapahtuu tässä ja nyt (Seikkula 2005). Terapeutin on keskityttävä siihen mitä toinen osapuoli sanoo, ei siihen, mitä luulee hänen tarkoittavan. Keskustelun intensiteetin kannalta on tärkeää, että terapeutti kytkeytyy siihen mitä toinen osapuoli on aikaisemmin sanonut. Näin keskustelussa on mahdollisuus päästä syvemmälle. Terapeutti on asiakkaalle aina elävä, inhimillinen olento (luentomuistiinpanot ). 3.2 Reflektiivisyys Reflektiivisyys on tässä hetkessä tapahtuvaa keskustelua keskustelusta eli terapeutti ja asiakas tarkastelevat uudelleen mitä tapahtui ja mistä puhuttiin. Terapeutti ja asiakas tarkastelevat yhdessä omia ajatuksiaan, tunteitaan, merkityksiään, suhteitaan ja toimintaansa. Reflektiotilanteessa terapeutti ja asiakas auttavat toisiaan tullakseen ymmärretyiksi. Asiakkaalle on tärkeää kuulla miksi terapeutti kysyy jotakin tiettyä asiaa. Kielen merkitys on tärkeä. Reflektiivisyys synnyttää tilaa sisäisiin merkitysjärjestelmiin sekä tuo vaihtoehtoja ja uusia mahdollisuuksia olla tai edetä elämässä. Reflektiota voi tehdä missä tahansa istunnon vaiheessa. Jokaisen terapiaistunnon päätteeksi on hyvä antaa aikaa loppureflektiolle, jossa asiakkaalla on mahdollisuus arvioida edelläkäytyä keskustelua sekä sitä, onko terapiassa puhuttu asiakkaalle merkityksellisistä asioista. Uusien näkökulmien, vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien syntyminen lisää asiakkaan hyvinvointia (Holm 2012; luentomuistiinpanot ).

10 Ratkaisukeskeisyys Ratkaisukeskeinen terapia on kehittynyt ongelmaratkaisutyyppisestä lyhytterapiasta. Siinä keskitytään siihen mitä asiakkaat tekevät oikein. Terapeutti etsii keskustelusta onnistumisia, myönteisiä poikkeuksia ja piilevinä olevia voimavaroja. Parhaassa tapauksessa ongelma haihtuu tavoitteita selvitettäessä; asiakas ehkä huomaa, että uudesta näkökulmasta ongelma ei olekaan ongelma. Ratkaisukeskeisessä työtavassa asiakasta pidetään oman elämänsä asiantuntijana eli vain hän voi määritellä mikä hänelle on hyvä (Riikonen 1992). Terapeutti keskittyy siihen, mikä on jo toimivaa, hyvää, normaalia tai mitä nähdään mahdollisuuksina. Toimivia ja hyviä asioita lihavoitetaan eli niitä tuodaan enemmän esille, mutta yhtä tärkeänä pidetään myös huolten, pettymysten ja pelkojen kuuntelemista ja niihin vastaamista empaattisesti (Holm 2010; luentomuistiinpanot ). 3.4 Narratiivisuus Narratiivinen terapia on ihmistä arvostava, ei-patologisoiva lähestymistapa, jossa ihmistä itseään pidetään oman elämänsä asiantuntijana. Narratiivisen terapian mukaan ongelmat ovat ihmisistä erillisiä asioita ja oletetaan, että ihmisillä on monia taitoja, vahvuuksia, uskomuksia, arvoja, sitoumuksia ja kykyjä, joiden avulla voimme lieventää ongelmien vaikutusta elämässämme (Morgan 2008). Vivien Burrin (2004) mukaan ihmisellä on perustava tarve kertoa kokemuksistaan kertomuksina eli kertoa tarinoita itsestä, toisista ja maailman tapahtumista. Kertomuksilla on rakenne: alku, keskikohta ja loppu sekä juoni. Tunteakseen itsensä suhteellisen hyvinvoivaksi, vakaaksi ja päteväksi ihmisellä on oltava johdonmukainen elämäntarina, jota tarkistetaan jatkuvasti elämän kuluessa. Elämäntarinamme kertoo minuuden kokemuksestamme, siitä, miten meistä tuli sitä mitä olemme ja mikä on asemamme sosiaalisessa elämässä (Peavy 1999). Morganin (2008) mukaan elämästämme kertovat tarinat syntyvät niin, että yhdistämme tapahtumia tietyssä järjestyksessä ja tietyn ajanjakson kuluessa ja selitämme niitä tai luomme niihin eri tavoin mielekkyyttä tulkintojemme kautta. Terapeutti kohtaa usein vastaanotollaan näennäisesti ylivoimaisia ongelmatarinoita. Ihminen alkaa usein itse elää ja toteuttaa tätä kertomaansa ongelmatarinaa. Terapeutin tavoitteena on etsiä vaihtoehtoisia tarinoita, sellaisia, joiden mukaan apua hakeva ihminen haluaisi elämänsä elää. Kun ihminen omaksuu uusia näkökulmia, tarina

11 11 muuttuu ja näin kokemuksetkin muuttuvat vähitellen. Vaihtoehtoiset tarinat voivat vähentää ongelmien vaikutuksia ja luoda uusia merkityksiä ja elämisen mahdollisuuksia. Tavoittena on, että ihmisestä tulisi monitarinainen, että hänessä olisi monia erilaisia ominaisuuksia (luentomuistiinpanot ). Vaihtoehtoiset tarinat tarvitsevat yleisöä, jotta ne olisivat vahvemmin totta. Niinpä tarinoiden kuulemiseen ja ymmärtämiseen tulisi osallistua kaikki ne, jotka alkujaan ovat olleet ymmärtämässä ongelmallisia tarinoita (Holm 2010). Perheterapia antaa tähän oivan mahdollisuuden. Terapeutin uteliaisuus asiakkaan tarinoita kohtaan, niiden kokeminen aidosti kiinnostaviksi, koskettaviksi ja puhutteleviksi sekä viipyily pienten yksityskohtien äärellä ovat Careyn (2011) mukaan hyviä keinoja löytää vaihtoehtoisia, mahdollisuuksia täynnä olevia tarinoita. Ns. ulkoistavat keskustelut auttavat asiakasta kokemaan ongelman identiteetistä erillään olevana asiana. Ongelmasta puhutaan ikäänkuin oliona, joka on muualla huoneessa ja joka vaikuttaa eri tavoin asiakkaan elämään. Terapiassa aletaan puhua asiakkaan ja ongelman välisestä suhteesta. Näin ongelma ei enää tunnu niin rajoittavalta kuin aiemmin ja asiakas voi kokea pystyvänsä vaikuttamaan siihen paremmin (Morgan 2008). 4 MUISTIN TOIMINTA, YLEISIMMÄT ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN OIREET Suomessa on tällä hetkellä yli muistisairasta. Työikäisiä heistä arvioidaan olevan Vuosittain muistisairauteen sairastuu n yli 64-vuotiasta henkilöä. On ennustettu, että v maassamme on keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavaa (Juva 2010; Viramo & Sulkava 2006). Muisti on yksi tiedonkäsittelyn keskeisistä alueista, joka ei liity vain johonkin tiettyyn aivojen osaan tai aivolohkoon. Se on dynaaminen järjestelmä, verkostoaivojen toimintatila, jonka sisällöt ovat jatkuvassa liikkeessä. Muistin toiminta edellyttää useiden aivoalueiden yhteistyötä. Muisti syntyy, kun hermosolut kasvattavat yhteyksiä toisiinsa ja rakentavat keskenään monimutkaisia hermoverkostoja. Lopputuloksena syntyvät muistijäljet aiheuttavat aivoissa pysyvän muutoksen ja näin lopulta muodostavat kokemuksen (Erkinjuntti, Hietanen, Kivipelto, Strandberg & Huovinen 2009). Saranevan (2006) mukaan ihmisen varhaiset kokemukset ja kiintymyssuhteiden laatu

12 12 muovaavat hermoverkkojen ja muistin organisoitumista, tunteiden säätelyjärjestelmiä ja vuorovaikutuksen piirteitä. Lisäksi erilaisten traumaattisten tapahtumien on todettu vaikuttavan ihmisen kokemusmaailmaan jättäen pysyviä jälkiä, jotka jäävät aivoihin neuraalisina representaatioina. Muistia tarvitaan joka hetki arjesta selviämiseen. Muisti on keskiössä, kun ihminen tekee aamutoimia, käy ostoksilla, huolehtii hygieniastaan, lukee, harrastaa, tekee työtä, liikkuu ulkona, haaveilee, on vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa jne. Lisäksi muistiin on tallentunut jokaisen yksilöllinen minuus, eli se, kuka hän on, mistä hän tulee ja mihin on menossa. Ilman muistia ihminen ei tiedä kuka hän on. Muistin avulla liikutaan menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa (Aavaluoma 1/2010; Härmä & Dunderfelt-Lövegren 2010). Ei siis ole ihme, että etenevä muistisairaus vaikuttaa sairastuneen ja läheisten elämään niin merkitsevästi ja on näkyvillä joka päivä. Muistin toiminta voidaan jakaa monin eri tavoin. Yksinkertaisimmillaan muisti voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen - asioiden mieleen painamiseen, mielessä säilyttämiseen ja mieleen palauttamiseen ja kukin näistä osa-alueista voi häiriintyä erikseen. Esimerkiksi masennuksessa ilmenevät keskittymiskyvyn vaikeudet aiheuttavat mieleenpainamisen ongelmia (Juva 2010; Erkinjuntti 2006). Yksi tapa tarkastella muistin toimintaa on jakaa se eksplisiittiseen (asiamuisti) ja implisiittiseen (tunnemuisti) muistiin. Implisiittinen muisti toimii tiedostamattoman alueella ja tallentaa mm. tapahtumassa koettuja aistimuksia, ääniä, hahmoja ja tuntemuksia. Eksplisiittinen muisti on tietoista ja verbaalista ja edellyttää toiminnassaan aivojen hippokampusta. Vanhojen tapahtumien muisteleminen on mahdollista siten, että em.muistien synnyttämät mielikuvat aktivoituvat ja tuottavat mielikuvia tapahtuneesta tietoisuuteemme eksplisiittisen muistin avulla. Tiedostamattoman alueella toimiva implisiittinen muisti vaikuttaa ihmisen reaktioihin ja arvostuksiin eikä se tarvitse toimintaansa välttämättä hippokampusta. Voimakkaat tunnekokemukset voivat vaurioittaa hippokampusta, joka ei silloin pysty kontrolloimaan primitiivisiä pelkoja ja ahdistuksia. Esim. traumatilanteessa syntyneet tunnereaktiot voivat aktivoitua myöhemmin implisiittisen muistin avulla, vaikka ihminen ei tietoisesti muistaisikaan tapahtunutta (Aavaluoma & Tammelin 2009; Saraneva 2006) Esimerkkinä tästä voivat olla vaikkapa sotakokemukset, joihin liittyy yleensä vahva tunnelataus.

13 13 Tiedon käsittelyyn liittyvissä ajattelu- eli kognitiivissa toiminnoissa tapahtuu yleensä heikentymistä normaalin ikääntymisen yhteydessä. Kognitiivisia toimintoja ovat muistin lisäksi mm. havaitseminen, kielellinen ajattelu ja päättely. Alkavaa muistisairautta onkin usein vaikea erottaa normaaliin ikääntymiseen liittyvistä muutoksista, koska sairauteen, varsinkin Alzheimerin tautiin liittyvien aivomuutosten on arvioitu alkavan jo vuosikymmeniä ennen taudin kliinisesti havaittavia oireita (Soininen & Hänninen 2006). Tässä vaiheessa henkilöllä saattaa esiintyä stressioireita, uupumusta ja alavireisyyttä (Erkinjuntti, Rinne & Soininen 2001). Edellisten lisäksi voi esiintyä ajoittain kiihtymystä tai levottomuutta, jonka syynä saattaa olla turhautuminen ja epäonnistuminen tehtävissä, jotka ovat aiemmin onnistuneet (Pulliainen & Kuikka 1998). Muistisairauksiksi kutsutaan niitä pääosin aivojen sairauksia, jotka heikentävät muistia ja henkistä suorituskykyä ja jotka voivat edetessään aiheuttaa dementiatasoisen henkisten kykyjen heikentymän. Dementiatasoiseksi häiriöksi muistisairautta kutsutaan silloin, kun muisti ja muut tiedonkäsittelytoiminnot ovat laaja-alaisesti heikentyneet, eli henkilöllä on vaikeuksia useiden kognitiivisten toimintojen, kuten muistin, kielellisten toimintojen, hahmottamisen ja/tai toiminnanohjauksen alueella ja nämä kaikki aiheuttavat henkilölle vaikeuksia jokapäiväisessä elämässä. Dementia on siis oire, jonka taustalla on aina jokin sairaus ja jonka syy tulee aina selvittää. Dementia-oireyhtymä jaetaan tyypillisesti lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan vaiheeseen (Juva 2010). Eteneviä muistihäiriöiden syitä ovat keskeisimmät dementoitumiseen liittyvät tilat, kuten Alzheimerin tauti, verenkiertoperäiset muistisairaudet, Lewyn kappale-dementia ja otsalohkorappeumasta johtuvat sairaudet (Erkinjuntti 2006). Alzheimerin tautia sairastavien osuus kaikista dementiapotilaista on 65-70%, verenkiertoperäistä muistisairautta sairastaa n. 15%, Lewyn kappale-tautia n. 15% ja otsalohkorappeumasta johtuvia muistisairauksia n. 5% (Viramo & Sulkava 2006). Etenevät muistisairaudet poikkeavat toisistaan sairauden edetessä jonkin verran; myös yksilöllisiä eroja samaa sairautta sairastavien kesken esiintyy. Alzheimerin tauti etenee hitaasti ja tasaisesti, yleensä melko tyypillisin vaihein. Alzheimerin tauti saattaa alkaa jo alle 60 vuoden iässä ja nuorimmat sairastuneet ovat olleet alle 30-vuotiaita. Keskimääräinen elinaika sairastuneella on

14 14 oireiden alkamisesta noin 10 vuotta, mutta vaihtelee kuitenkin yksilöllisesti kahdesta 16 vuoteen (Pirttilä & Erkinjuntti 2006). Lewyn kappale-tauti alkaa tavallisesti vuoden iässä ja kestää 2-12 vuotta (Rinne 2006). Frontotemporaalisia eli otsalohkon alueen degeneraatioita on arvioitu olevan Suomessa tautitapausta. Näistä työikäisiä on 10%. Otsalohkorappeumasta johtuva muistisairaus alkaa yleensä vuotiaana. Sairauden kesto vaihtelee 2-20 vuoteen ja kestää keskimäärin 8 vuotta. Positiivinen sukuhistoria on noin puolella sairastuneista (Rinne 2006). Alzheimerin taudin näkyvä ensioire on lähes aina lähimuistin heikkeneminen. Sairastuneen on vaikea oppia uusia ja mieleenpainettuja asioita. Muistin lisäksi myös muut kognition osa-alueet alkavat vähitellen heiketä. Sanojen löytäminen ja nimeäminen vaikeutuvat, havaintotoiminnot, toiminnanohjaus, prosessointi sekä sujuvuus ja aloitekyky heikkenevät. Sairastuneella alkaa tulla vaikeuksia suoriutua monimutkaisissa toiminnoissa, kuten taloudellisten asioiden hoitamisessa, rahankäytössä ja vieraassa ympäristössä liikkumisessa. Vähitellen hahmottaminen ja kätevyys heikkenevät ja selviytyminen arkielämässä vaikeutuu. Ajokyky ja oikeudellinen toimintakyky heikkenevät, samoin lääkityksestä huolehtiminen, ruuanvalmistus, kodinhoito jne. Alzheimerin taudissa toimintakyky heikkenee vastakkaisessa järjestyksessä kuin se lapsuuden aikana normaalisti kehittyy. Lisäksi psyykkisten toimintojen säätely muuttuu. Sairastunut alkaa usein vetäytyä sosiaalisista tilanteista ja harrastukset vähenevät. Toiminta hidastuu. Sairastuneella alkaa esiintyä käyttäytymisen muutoksia, ns. käytösoireita. Lopulta sairastunut tarvitsee apua kaikissa perustoiminnoissaan (Soininen & Hänninen 2006; Pirttilä & Erkinjuntti 2006). Verenkiertoperäiset eli vaskulaariset muistisairaudet ovat joukko oireyhtymiä, joiden syynä ovat erityyppiset aivoverenkiertohäiriöt ja muutokset aivoissa. Kognitiiviset muutokset syntyvät aivoverenkiertohäiriöiden ja niiden riskitekijöiden, aivomuutosten ja sairastuneen ominaisuuksien yhteisvaikutuksesta. Verenkiertoperäisessä muistisairaudessa toiminnanohjauksen vaikeudet ovat hallitsevia suhteessa muistivaikeuksiin. Muistihäiriö voi olla lievä. Lisäksi oireita ovat usein puhehäiriö, haparoivuus ja kömpelyys sekä hahmottamisvaikeudet (Erkinjuntti & Pirttilä 2006). Lewyn kappale-taudissa tyypillisimmät ensioireet ovat tarkkaavuuden ja huomiokyvyn heikentyminen sekä vaikeudet suunnitelmallisuutta vaativissa hahmottamiseen liittyvissä suorituksissa. Lähimuisti heikkenee jonkin verran, samoin puheen tuottaminen ja kätevyys. Selväpiirteiset ja yksityiskohtaiset visuaaliset hallusinaatiot ja harhaluulot ovat yleisiä, samoin

15 15 masennus, tasapainovaikeudet sekä oireiden ja vireystilan vaihtelut. Parkinsonismin oireita esiintyy yleisesti; niitä ovat mm. lihasjäykkyys, hypokinesia ja kävelyvaikeudet (Rinne 2006). Otsalohkorappeumasta johtuvissa muistisairauksissa alkuoireena on usein persoonallisuuden muutos ilman selvää kognitiivista heikentymistä. Sairastuneen käytös muuttuu oudoksi ja hänen sosiaalinen selviytymisensä heikkenee (Soininen & Hänninen 2006). Sairastuneella esiintyy estottomutta, tahdittomuutta, arvostelukyvyttömyyttä ja huolettomuutta. Sairastunut saattaa tehdä sopimattomia ehdotuksia ja hänen puheensa sisältö saattaa muuttua seksuaalisväritteiseksi. Toisaalta oireina ovat aloitekyvyttömyys ja apaattisuus. Toiminta on hyvin ärsykesidonnaista. Toiminnanohjauksessa on vaikeuksia, suunnitelmallisuus on heikentynyt ja juuttumistaipumus lisääntynyt (Rinne 2006). Kielelliset vaikeudet saattavat korostua henkilöillä, joilla on otsalohkorappeumasairauksiin luettava harvinaisempi etenevä sujumaton afasia tai semanttinen dementia. Näissä sairauksissa muistitoiminnot ovat yleensä paremmin säilyneet (Soininen & Hänninen 2006). Kaikkiin muistisairauksiin liittyy myös erilaisia psykologisia, ns. käytösoireita, jotka ovat haitallisia sekä sairastuneelle itselleen että hoitaville omaisille. Kaikista muistisairautta sairastavista n. 90 % kärsii jossakin sairautensa vaiheessa käytösoireista ja niitä on todettu esiintyvän niin lievästi kuin vaikeastikin dementoituneilla. Käytösoireet kuormittavat omaisia eniten ja ne ovat tavallisin syy sairastuneen laitoshoitoon joutumiseen. Käytösoireita esiintyy kaikissa muistisairauksissa diagnoosista riippuen eritasoisina. Niitä ovat yleisimpien masennuksen ja ahdistuneisuuden ohella mm. levottomuus, ärtyneisyys, aggressiivisuus, apatia, persoonallisuuden muutokset (impulsiivisuus, estottomuus, arvostelukyvyn puute), uni-valverytmin häiriöt, syömishäiriöt, seksuaaliset käytösoireet ja psykkoottiset oireet. Psykoottisista oireista tavallisimmat ovat näkökuuloharhat, hallusinaatiot sekä harhaluulot (Vataja 2006; Pirttilä & Erkinjuntti 2006)). Masennus on muistisairautta sairastavilla henkilöillä hyvin tavallinen oire. Masennuksesta kärsivät eniten muistisairauden varhaisvaihetta sairastavat henkilöt, mutta joidenkin tutkimusten mukaan myös vaikeasti dementoituneet potilaat kärsivät masennuksesta ja vakava masennustila on heillä jopa yleisempi kuin lievästi dementoituneilla potilailla. Masennus saattaa olla muistisairauden ensimmäinen oire. Huomattavienkin kognitiivisten oireiden on todettu korjaantuvan masennuksen asianmukaisella hoitamisella. Masennuksen oireita muistisairaalla ovat mm. surullinen tai ahdistunut ilme, itkuisuus, ärtyneisyys, aggressiivisuus, levottomuus, motoriikan hidastuminen,

16 16 psyykkisen energian vähyys, mielenkiinnon väheneminen, epämääräiset somaattiset vaivat ja huolet, laihtuminen, ruokahaluttomuus ja unettomuus. Oireet ovat yleensä pahimmillaan aamuisin (Vataja 2006). Muistisairaan henkilön mieliala ja motivaatio vaikuttavat oleellisesti älylliseen suoriutumiseen arkielämän tilanteissa. Masennus muistisairauden oireena on yleistä; toisaalta myös masennuksen on todettu joskus olevan jopa muistisairauden aiheuttajana. Tällöin puhutaan ns. pseudodementiasta, jossa muistisairauksille tyypilliset kognitiiviset vaikeudet saattavat esiintyä vaihtelevina, jopa huomattavan vakavina, mutta arkielämän selviytyminen on hyvätasoista (Soininen & Hänninen 2006). Ahdistuneisuusoireita on todettu olevan muistisairailla neljä kertaa enemmän kuin samanikäisillä eidementoituneilla potilailla. Yleisimmin ahdistus näkyy levottomana, huolestuneena, jännittyneenä tai kireänä olona. Tyypillisin ahdistuneisuusoire muistisairaalla on jonkin tapahtuman odottelu, esim. lääkärin vastaanottoa edeltävänä päivänä muistisairas saattaa olla kovin levoton. Myös paniikkihäiriön kaltaiset tilat ovat tyypillisiä joillekin sairastuneille (Vataja 2006). Sairastuneen peruspersoonallisuudella, aiemmilla kokemuksilla, suhteilla omaisiin ja hoitajiin, muulla terveydentilalla, lääkityksellä, hoitoympäristöllä ja sairauteen liittyvillä neurobiologisilla tekijöillä on todettu olevan vaikutuksia käytösoireiden kehittymiseen. On todettu, että sairastuneet, joiden peruspersoonallisuudessa ovat olleet hallitsevina aggressiiviset tai dominoivat piirteet sekä epäluuloisuus, kärsivät muita todennäköisemmin käytösoireista. Myös omaisen suhtautumisella on vaikutusta; ahdistunut ja masentunut omainen lisää helposti sairastuneen oireilua (Vataja 2006). Näistä johtuen myös perheterapialla voisi ajatella olevan vaikutuksia sairastuneen käytösoireiden esiintyvyyteen ja siihen, miten vahvoina ja häiritsevinä ne perheessä koetaan ja miten niiden kanssa tullaan toimeen. 5 MUISTISAIRAUDEN VAIKUTUKSIA PERHEESSÄ Sairastuupa perheessä pitkäaikaissairauteen kuka tahansa, vaikutukset ulottuvat todennäköisesti koko perheeseen ja sukuunkin. Tuen ja avun tarpeessa olevien joukko kasvaa näin melko suureksi määräksi henkilöitä. Perinteisesti terveydenhuollossa hoidetaan pääasiassa sairastuneet, vaikka

17 17 tiedetään, että koko perheen hoitamisella olisi suotuisia vaikutuksia myös sairastuneeseen. Muistisairauden kohtaaminen ei ole perheelle eikä perhettä auttaville ammattihenkilöille helppoa, koska kyseessä on usein etenevä, parantumaton, kuolemaan johtava sairaus. Sairastuneen, perheen, muiden läheisten sekä ammattihenkilöiden on pysähdyttävä epävarmuuden, hallitsemattomuuden, luopumisen ja pelonsekaisten tunteiden äärelle. Auttajan tavoitteena on tukea perheen senhetkistä toimintakykyä ja realistisen toiveikasta suhdetta tulevaisuuteen (Aavaluoma & Tammelin 2009). Muistisairaus alkaa usein vähitellen, salakavalasti, melkein huomaamatta. Muistisairaalla ja läheisellä saattaa olla tiedostamaton ymmärrys siitä, että jotain on tapahtumassa. Tuntematon pelottaa ja monet kieltävät tilanteen mielellään. Läheinen huomaa ehkä sairastuneen avuntarpeen lisääntymisen ja lievän lisääntyneen hajamielisyyden, mutta pelkää ottaa asiaa puheeksi sairastuneen kanssa. Harvemmin sairastunutta tapaavat ihmiset eivät tiedä muutoksista mitään, koska muistisairas osaa vielä peitellä niitä. Sairauden oireet pahenevat vähitellen ja ehkä kovankin taistelun jälkeen läheinen saa suostuteltua muistisairaan lääkärin puheille (Aavaluoma & Kyrölä 2003). Muistisairauden aiheuttama kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen vaikuttaa vähitellen sairastuneen toimintakykyyn ja lisää avuntarvetta. Sairastunut tarvitsee yhä enemmän muistuttelua, peräänkatsomista ja ohjaamista. Sairauden edetessä muistisairas joutuu kokemaan hiljalleen etenevän avuttomuuden lisääntymisen ja itsenäisyyden menetyksen. Tämä ei monellekaan ole helppoa. Arjessa tapahtuu väistämättä monenlaisia muutoksia, jotka koskevat molempia osapuolia: molemminpuolinen sidonnaisuus lisääntyy, arki rutinoituu, ystävyyssuhteet vähenevät ja muuttuvat, harrastukset ja oma aika vähenevät, roolit ja keskinäiset suhteet muuttuvat epätasa-arvoisiksi ja henkinen yksinäisyys lisääntyy (Pihlava 2012). Muistisairauden toteaminen synnyttää helposti virheellisen mielikuvan henkisen toimintakyvyn totaalisesta lamaantumisesta. Kriisissään sairastunut ja hänen omaisensa joutuvat monesti umpikujaan ja elämä pyrkii kietoutumaan sairauden ja siitä johtuvien menetysten ympärille (Heimonen & Voutilainen 2004). Sairauden mukanaan tuomiin muutoksiin sopeutuminen on muistisairaalle ja hänen läheiselleen pitkä, monivaiheinen ja yksilöllinen prosessi. Molemmat osapuolet kokevat vaihtelevia ja voimakkaita tunteita. Kahden ihmisen välinen suhde syntyy heidän ainutlaatuisesta vuorovaikutuksestaan ja kun toinen muuttuu, ei toinenkaan voi jäädä ennalleen (Aavaluoma & Kyrölä 2003). Muistisairauksien onkin todettu vähentävän perhesuhteiden

18 18 vastavuoroisuutta ja vaikuttavan perheeseen kuuluviin eri sukupolviin. Sairastuneen on usein vaikea puhua kokemuksistaan läheisen kanssa, koska kyseessä ovat sairauteen liittyvät elämän ja kuoleman kysymykset (Heimonen 2005). Kommunikoinnin vaikeuksien vuoksi läheiset eivät aina ymmärrä muistisairaan ihmisen toiveiden ja tarpeiden ilmaisuja ja sairastunut itse ei ymmärrä ympäristöstä tulevia viestejä. Väärinkäsityksiä syntyy helposti. Muistisairaus altistaa turvattomuuden ja kaaoksen tunteille, turhautumiselle, epäarvostuksen kokemuksille sekä identiteetin heikkenemiselle (Eloniemi-Sulkava 2011). Vaikka muistisairaan muisti heikkenee, tunnekokemukset säilyvät tiedostamattomassa. Aavaluoman ja Tammelinin (2007) mukaan ihmisen tietoisuus on liikettä menneen, nykyisen ja tulevan välillä synnyttäen käsityksen ja kokemuksen itsestä. Muisti mahdollistaa tämän elämäntarinan tietoisen tarkastelun tuottamalla itsekokemuksen jatkumon. Mielen ja kehon kantamat muistot vaikuttavat myös kykyymme suuntautua tulevaan. Edetessään muistisairaus rikkoo tämän jatkumon sairastuneen mielessä ja ajan myötä sairastuneen mielessä sekoittuvat menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Etenevä, parantumaton sairaus aktivoi myös usein sairastuneen ja omaisen kokemat menneisyyden traumat, menetykset, sivuun työnnetyt tai unohduksiin pakotetut elämänkokemukset. Ne nousevat nyt helposti tunteisiin ja tietoisuuteen. Muistisairauden edetessä sairastuneen kyky psyykkiseen työskentelyyn ja itsensä ilmaisemiseen sanojen avulla kuitenkin heikkenee yleensä vähitellen. Tämä lisää muistisairaan kokemaa ahdistusta, turhautumista ja levottomuutta (Aavaluoma & Tammelin 2009). Usein sairastunut ei itse kuitenkaan koe oireitaan ja elämäntilannettaan niin haastavana kuin omaiset, eikä myöskään tuo niitä niin aktiivisesti esiin. Muistisairaiden sairaudentunto vaihtelee; osa tunnistaa sairauden tuomat muutokset, osa kieltää ne. Kieltäminen on joidenkin kohdalla mielen luonnollinen reaktio sairauden alkuvaiheessa, se suojaa mieltä siihen kohdistuvalta vielä sietämättömältä tiedolta. Taustalla voi olla myös aivojen otsalohkon alueen hermosolujen vähittäinen tuhoutuminen, joka heikentää muistisairaan oiretiedostusta. Sairastunut voi siis vähätellä oireitaan ja näinollen on myös vastahankainen ottamaan apua vastaan. Omainen antaakin yleensä luotettavamman kuvan sairastuneen todellisista oireista kuin sairastunut itse (Aavaluoma & Tammelin 2009; Rinne 2012; Tähkä 1982; Soininen & Hänninen 2006). Sairaudentunnon puuttuminen alkaa pitkään jatkuessaan vääristää sairaan kokemaa todellisuutta ja kalvaa perheen sisäistä vuorovaikutusta. Tämä johtaa usein vastakkainasetteluihin, erimielisyyksiin ja riitaan. Sairastunut kokee, että häntä moititaan ja mitätöidään turhaan, omainen kokee jäävänsä yksin

19 19 huoliensa kanssa (Aavaluoma & Tammelin 2009). Moni omainen kokee myös loukkaavana sen, ettei muistisairas ymmärrä omaisen lisääntynyttä taakkaa ja työmäärää, eikä näinollen anna siitä myöskään tunnustusta läheiselleen (Pihlava 2012). Yhtenä syynä tähän empaattisuuden vähenemiseen voi olla aivojen otsalohkon alueella sijaitsevien ns. peilisolujen toiminnan heikkeneminen muistisairauden johdosta (Ahonen 2012). Joillakin sairastuneilla sairaudentunto säilyy paremmin sairauden alusta lähtien ja näinollen keskustelu sairauden oireista ja sairastuneen omista sekä omaisen kokemuksista on helpompaa omaisenkin kuullen. Sairaudentunnon säilyminen aiheuttaa kuitenkin monelle sairastuneelle masennusta ja ahdistuneisuutta, koska sairastunut kykenee pohtimaan sairaudesta johtuvia tuntemuksia ja muutoksia sekä tulevaisuuden haasteita realistisesti (Aavaluoma & Tammelin 2009). Nämä henkilöt hyötyvät terapeuttisesta keskusteluavusta luonnollisesti huomattavasti enemmän kuin ne, joilla sairaudentunto on joskus kadoksissa. Omaista hämmentää moni asia. Joidenkin muistisairaiden muuttuminen persoonaltaan aivan toisenlaiseksi ihmiseksi on omaiselle yleensä vaikeaa. Puoliso-omainen saattaa kokea elävänsä aivan eri ihmisen kanssa, johon alunperin tutustui ja rakastui. Usein parisuhteessa muuttuu myös seksuaalisuuden kokeminen. Vastuu läheisestä kasvaa ja omainen joutuu vähitellen tekemään suuriakin päätöksiä muistisairaan puolesta. Moni puoliso-omainen kokee yhdeksi pulmallisimmista asioista riitelyn lisääntymisen. Omaisen on vaikea ymmärtää muistisairauden mukanaan tuomia oireita, jotka saattavat olla eriasteisia eri päivinä. Joinakin päivinä muistisairas voi vaikuttaa täysin terveeltä, joinakin päivinä mikään ei tunnu sujuvan. Omaisesta voi tuntua, että sairastunut näyttelee sairasta ja tekee kiusaa. Tilanne saattaa hämmentää omaista jopa siinä määrin, että omainen voi alkaa epäillä omaa mielenterveyttään (Pihlava 2012). Muistisairaan ja hänen lapsensa suhde uudessa elämäntilanteessa määräytyy pitkälti sen mukaan, millainen suhde heillä on ollut ennen sairastumista. Lapsen ja vanhemman suhteisiin vaikuttavat lapsen lapsuuden kokemukset ja muistot. Kun lapsen irtautuminen ja itsenäistyminen ovat onnistuneet, oman muistisairaan vanhemman hoitamiseen ja auttamiseen kasvaminen on vähemmän kivuliasta kuin tilanteissa, joissa itsenäistymistä ja irtautumista ei ole päässyt tapahtumaan. Oman vanhempansa hoitajaksi ryhtyminen edellyttää aina uuden roolin omaksumista. Haasteellista onkin juuri se, että samalla kun vanhemman sairastuminen edellyttää uudenlaista lähestymistä, perheen vanhat rooliasetelmat aktivoituvat. Lapsen oma aikuisuus hämärtyy ja oleminen oman vanhemman

20 20 kanssa herättää hämmentäviä ja ristiriitaisia tunteita. Ratkaisevaa on myös se, miten vanhempi suostuu oman lapsensa huollettavaksi (Aavaluoma & Kyrölä 2003; Aavaluoma & Tammelin 2008). Myös sisarusten välisen hoitovastuun jakaminen voi olla haasteellista. Usein sisaruksilla on erimielisyyttä siitä, mitä sairastunut vanhempi tarvitsee ja miten häntä tulisi hoitaa. Oman huolensa aikuiselle lapselle tuo vanhemman vetäytyminen harrastuksista ja sosiaalisista suhteista, apatian lisääntyminen sekä pelko siitä, mitä tapahtuu kun vanhempi on yksin kotona (Pihlava 2012). Työikäisenä muistisairauteen sairastuneen henkilön perheen kohdalla perhenäkökulma saa toisenlaiset mittasuhteet. Sairastunut on joutunut jäämään työelämästä pois sairautensa takia. Usein perheen lapset ovat nuoria ja asuvat vielä kotona. Perheenjäsenten kanssakäyminen on jokapäiväistä ja intensiivistä. Pienetkin muutokset sairastuneen kyvyssä vuorovaikutukseen ravistelevat koko perhesysteemiä. Muistisairauden ensimmäiset merkit saattavat näkyä esim. sairastuneen lisääntyneenä alkoholinkäyttönä, aggressiivisuutena, taloudellisena holtittomuutena, irtosuhteina, epäluuloisuutena tai jopa perheväkivaltana (Aavaluoma & Tammelin 2009). Omaiselle kaikkein haastavinta on kuitenkin läheisestä irti päästäminen ja luopuminen. Sairastunut tulee vähitellen riippuvaisemmaksi omaisesta. Puoliso menettää tasavertaisen kumppanin ja unelmat yhteisestä vanhenemisesta. Lapsi menettää tutun vanhempansa ja hänen lapsensa samalla isovanhempansa. Hoivaaminen muistisairaan läheisenä on auttamista kohti eroa ja kuolemaa. Omainen ei saa hoivaamisesta palkintoa, läheisen tervettä itsenäistymistä, kuten hoivatessaan omaa lastaan. Tämänkin vuoksi omaishoitajuus on raskas tehtävä. Luopumisen tuska ja kuoleman pelko voivat saada aikaan takertumisen sairastuneeseen ja todellisen tilanteen kieltämisen. Tämä saattaa johtaa omaishoitajan täydelliseen uupumiseen ja kestämättömän tai kohtaamattoman surun kääntymiseen vihaksi tai katkeruudeksi. Läheisen kuoleman jälkeen omaisen riski masennukseen ja elämän merkityksettömäksi kokemiseen on tällöin suuri (Aavaluoma & Tammelin 2009; Aavaluoma & Kyrölä 2003). Samankaltaisessa tilanteessa olevien henkilöiden kanssa keskustelemisen onkin todettu tuovan omaiselle suuren avun tässä haastavassa elämäntilanteessa. Myös sairastunut itse hyötyy vertaistensa säännöllisistä tapaamisista. Lisäksi mahdollisimman varhaisessa sairauden vaiheessa saatu tieto sairaudesta, palveluista ja taloudellisista tukimuodoista auttavat sekä sairastunutta että omaista sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen (Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ). Muita arkea helpottavia ja voimia lisääviä asioita ovat tuttu ja toimiva lääkärisuhde sekä ystävien ja

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA Pekka Holm pekka.holm@dialogic.fi Prologi Mihail Bahtinia mukaellen pohdin aluksi lyhyesti sanaa ja keskustelua. Sanana loukkaantuminen alkaa

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN KYMENLAAKSON KESÄYLIOPISTO KOUVOLANKATU 24 45100 KOUVOLA 041-5181181 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN TÄYDENNYSKOULUTUS 2017 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Moniammatillisen ryhmän jäsenenä Perhepsykologia ja perheterapia toi perhekeskeisen hoitomallin mielenterveystyöhän 70-80 luvulla Psykoosien hoidossa ns. tarpeenmukaisen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Miten kotikonteksti luo osallisuutta? Alaotsikko Arial 18pt Bold

Miten kotikonteksti luo osallisuutta? Alaotsikko Arial 18pt Bold Miten kotikonteksti luo osallisuutta? Alaotsikko Arial 18pt Bold Eira Tikkanen Mielipäivät 2012 OSALLISUUS Tarkoittaa yhteisöön liittymistä, kuulumista ja siihen vaikuttamista. Osallistuminen antaa mahdollisuuden

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ongelmien varaan ei voi rakentaa, voimavarojen ja onnistumisten varaan voi Yleistä ratkaisukeskeisyydestä Lyhytterapian /psykoterapian muoto, käytetään

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

TunteVatoimintamallin. esittely. Irja Ruusuvuori Pori

TunteVatoimintamallin. esittely. Irja Ruusuvuori Pori TunteVatoimintamallin esittely Irja Ruusuvuori Pori 14.11.2016 Naomi Feil Ohio, Cleveland, Montefior Validaatomenetelmän kehittäminen 1963-1980 Validaatio: potilaan tarpeista lähtevän tunnetason vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta. Erna Kentala

Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta. Erna Kentala Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta Erna Kentala Vertaistuella on selkeä sisältö, joka toimii ohjelmarunkona toiminnalle. Ohjattu vertaistuki on terapian ja klassisen vertaistuen välimaastossa.

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot