NI MIKS MÄÄ KÄYNKÄÄN TÄÄLLÄ? Voimavarakeskeinen perheterapia muistisairautta sairastavan ja hänen läheistensä tukemisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NI MIKS MÄÄ KÄYNKÄÄN TÄÄLLÄ? Voimavarakeskeinen perheterapia muistisairautta sairastavan ja hänen läheistensä tukemisessa"

Transkriptio

1 NI MIKS MÄÄ KÄYNKÄÄN TÄÄLLÄ? Voimavarakeskeinen perheterapia muistisairautta sairastavan ja hänen läheistensä tukemisessa Perheterapiakoulutus Helsingin yliopisto, Koulutus ja Kehittämiskeskus Palmenia Opinnäytetyö Katriina Pihlava

2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO MITÄ PERHETERAPIA ON? VOIMAVARAKESKEINEN PERHETERAPIA JA SIIHEN LIITTYVÄT LÄHESTYMISTAVAT Dialogisuus Reflektiivisyys Ratkaisukeskeisyys Narratiivisuus MUISTIN TOIMINTA, YLEISIMMÄT ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN OIREET MUISTISAIRAUDEN VAIKUTUKSIA PERHEESSÄ MUISTISAIRAUTTA SAIRASTAVAN JA HÄNEN LÄHEISTENSÄ TUKEMINEN VOIMAVARAKESKEISEN PERHETERAPIAN AVULLA Opinnäytetyössä mukana olleet perheet Perheterapiaistuntojen keskustelujen teemoja Muistisairauteen liittyvät erityispiirteet perheterapiassa Miten voimavarakeskeiseen terapiaan liittyvät lähestymistavat näkyvät perheterapiaistunnoissa? Asiakkaiden kokemuksia voimavarakeskeisestä perheterapiasta POHDINTA LÄHTEET... 40

3 3 1 JOHDANTO Varsinais-Suomen Muistiyhdistys on tehnyt merkittävää työtä muistisairaiden ja heidän läheistensä parhaaksi jo vuodesta Muistiyhdistyksen monipuolinen tukitoiminta on tarjonnut lukuisille muistisairautensa varhaisvaiheessa oleville ja heidän omaisilleen mahdollisuuden sopeutua paremmin sairauden tuomiin haasteisiin. Muistiyhdistys on ollut monin tavoin merkittävä myös minulle. Se on viimeisen yli 16 vuoden aikana tarjonnut minulle innostavan ja lämminhenkisen työyhteisön, jonka työilmapiiri on ollut avoin ja välitön. Olen kokenut muistineuvojana usein riittämättömyyttä ja huolta kohdatessani ihmisiä, jotka ikääntyneinä ja itsekin sairaina hoitavat ikääntyviä ja monisairaita läheisiään. Yhtä usein olen ollut ihastuksissani ihmisistä, jotka monista vastoinkäymisistä huolimatta löytävät voimia jatkaa eteenpäin. Olen pohtinut suhdettani ikääntymiseen, muistisairauksiin ja kuolemaan. Välillä varsin uupuneena auttajana olen työnohjaajani avustuksella tutustunut myös omiin voimavaroihini ja huomannut, että samalla tavalla myös minä voin auttaa omia asiakkaitani. Muistisairaiden ja heidän läheistensä auttaminen terapeuttisin keinoin on kiinnostanut minua aina. Olen vuosien ajan muistineuvojan työssäni pohtinut sitä, voisiko muistisairaan elämässä esiintyneiden aiempien traumojen ja muistisairauteen sekä tämänhetkiseen elämään liittyvien kokemusten läpikäyminen muistisairauden varhaisvaiheessa lieventää muistisairaan kokemaa masennusta ja ahdistusta sekä vähentää muistisairauteen liittyvien ns. käytösoireiden esiintymistä tai ainakin helpottaa niitä. Olen myös ollut lähes varma siitä, että eri muistidiagnoosin saaneiden asiakkaiden kanssa työskentely eroaa toisistaan huomattavasti. Minua kiinnostivat mitkä ovat muistisairauksiin liittyvät erityispiirteet perheterapiassa sekä asiakkaideni kokemukset voimavarakeskeisestä perheterapiasta. Opiskeluni ansiosta sain mahdollisuuden perehtyä aiheeseen syvemmin. Käsitykseni mukaan perheterapia ja psykoterapia auttamismenetelminä ovat melko vieraita muistisairaiden ja heidän omaistensa tukemisessa ja selvittäessäni asiaa tarkemmin totesin näin olevankin. Tein huhtikuussa 2012 opinnäytetyöhöni liittyen sekä omasta mielenkiinnostani sähköpostikyselyn Varsinais-Suomen alueella työskenteleville yli 60 muistihoitajalle ja muistiyhdyshenkilölle. Kyselyssä tiedustelin muistihoitajien kokemuksia liittyen muistisairaiden ja heidän omaistensa perhe/psykoterapeuttiseen auttamiseen. Kyselyn vastaukset eivät yllättäneet minua; kukaan muistisairaiden ja heidän läheistensä kanssa työskennellyt ammattihenkilö ei tiennyt yhtään

4 4 muistisairauteen sairastunutta tai hänen läheistään, joka olisi käyttänyt pitkäkestoisempaa terapeuttista keskusteluapua elämäntilanteessaan. Vaativan erityistason psykoterapeutti, psykodraamaohjaaja Sanna Aavaluoma ja viestintäkouluttaja, psykodraamaohjaaja Tarja Tammelin kehittivät oikea-aikaista perhekeskeistä hoitomallia muistisairaille ja heidän omaisilleen RAY:n rahoituksella Helsingin Alzheimer-yhdistyksen Hopeaprojektissa vuosina Kehittämistyössä yhdistettiin perheterapian, pariterapian ja psykodraaman menetelmiä. Aavaluoman (2009) mukaan sairastuneen ja hänen perheensä terapeuttinen tukeminen sairauden varhaisessa vaiheessa auttaa perhettä suuntautumaan tulevaisuuteen. Sairauden herättämien tunteiden käsittely ja perheen sisäisen vuorovaikutuksen parantaminen estävät liiallisen toivottomuuden valtaan joutumisen. Lisäksi yhteinen keskustelu sairastuneen kanssa helpottavat tulevan omaishoitajan vastuuta päättää tulevaisuudessa sairastuneen hoidosta. Muistisairaiden kuntoutuksesta on puhuttu jo vuosia. Kuntoutuksen on todettu vaikuttavan muistisairaan toimintakyvyn säilymiseen ja tukevan elämänhallintaa ja elämänlaatua sairaudesta huolimatta. Onnistuneen kuntoutuksen myötä aivot pyrkivät kompensoimaan puuttuvaa toimintaa aktivoimalla uusia alueita, jotka eivät normaalisti osallistu kyseisen toiminnan synnyttämiseen. Hermoverkosto järjestäytyy siis uudelleen. Muistisairaiden kuntoutuksen tunnetuimmat ja käytetyimmät terapeuttiset keinot ovat mm. fysioterapia, toimintaterapia, musiikkiterapia ja taideterapia (Heimonen & Voutilainen 2004). Psykoterapeuttista apua muistisairausperheille on Suomessa tarjolla minimaalisesti, mutta tähän asiaan ollaan kiinnittämässä huomiota yhä enemmän (Raivio 2011). Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry:n Ensitieto ja tuki muistisairauden varhaisvaiheessa- hanke ( ) tarjosi muistisairaille ja heidän läheisilleen ensitiedon lisäksi mahdollisuuden yksilöja perhetapaamisiin sekä vertaistukiryhmiin. Muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien tapaamisen ja kokemusten vaihtamisen todettiin olleen monelle suureksi avuksi sairauteen sopeutumisen näkökulmasta. Myöskään ikäihmisiä koskevaa psykoterapia-alan tutkimusta ei ole paljonkaan tehty. Psykoterapeuttiselle hoidolle on kuitenkin usein selvä tarve, sillä ikääntyessään ihminen saattaa menettää puolison, ystäviä, työn, taloudellisen aseman, terveyden, riippumattomuuden jne.

5 5 Kuolemaankin liittyvät ajatukset saattavat painaa mieltä. Ikäihmisen mielenterveyden uhkana saattavat olla myös käsittelemättömät lapsuuden ja nuoruudenaikaiset menetykset. Toisaalta ikääntyvällä on elämänkokemuksen tuomaa vahvuutta ja viisautta, jota voi käyttää hyväksi terapeuttisessa keskustelussa (Ruoho 2006; Soisalo 2007). Ruohon (2006) kokemuksen mukaan perheterapeuttisilla menetelmillä on mahdollisuus vaikuttaa ikäihmisten ja heidän läheistensä hyvinvointiin. Ikä ei ole este terapeuttiselle työskentelylle ja ikäihminen itse on yleensä motivoitunut ja halukas tämänkaltaiseen tukeen kun sitä hänelle vain tarjotaan. Ruohon näkemyksen mukaan ikäihmisille ei kuitenkaan juuri tarjota mahdollisuutta perheterapeuttiseen hoitoon eivätkä he monesti hakeudu omatoimisesti terapiaan hoidoista saaduista hyvistä tuloksista huolimatta. Perheterapiakentälläkään ei juuri vanhustyöstä puhuta eikä heihin liittyvää perheterapeuttista kirjallista materiaalia ole helppo löytää. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on valottaa lukijalle muistisairaan ja hänen läheistensä kokemuksia ja elämää sekä pohtia, miten voimavarakeskeinen perheterapia soveltuu muistisairausperheiden kanssa tehtävään auttamistyöhön. Työtä voivat mahdollisesti hyödyntää ne muistisairaat ja heidän läheisensä, jotka harkitsevat tämänkaltaisen avun kokeilemista, sekä ammattihenkilöt, jotka ovat kiinnostuneita voimavarakeskeisen terapiatyön auttamismahdollisuuksista muistisairaiden ja heidän läheistensä tukemisessa.

6 6 2 MITÄ PERHETERAPIA ON? Perheterapiaa käytetään psykiatristen ja sosiaalisten ongelmien hoitomuotona. Sen juuret Suomessa juontavat 1950-luvulle. Perheterapia ei ole yhtenäiseen teoreettiseen perustaan rakentuva hoitomuoto, vaan sen perustana on moniviitekehyksellisyys. Perheterapeutilla on kosketus samaan aikaan mm. ratkaisukeskeisyyteen, narratiivisuuteen ja reflektiivisyyteen. Perheterapian kehitykselle on ollut ominaista menetelmien ja mallien jatkuva kehittyminen. Perheterapian on todettu olevan yhtä tuloksellista kuin muutkin psykoterapian muodot. Tuloksellisuustutkimusten mukaan on osoitettu, että prosentilla asiakkaista oireet lievittyvät selvästi. Perheterapeuttisessa keskustelussa tarkastellaan asiakkaan tapahtumille ja toiminnoille annettavia merkityksiä. Keskustelun edellytyksenä on kontekstin jakaminen (Wahlbeck ; Wahlström 1992). Perheterapiassa on useimmiten asiakkaana enemmän kuin yksi ihminen eli terapeutti tekee työtä ryhmän kanssa, jolla on yhteinen historia. Perhe nähdään voimavarana, jolla on ratkaiseva merkitys asiakkaan hoidossa. Perheterapiassa perheellä on mahdollisuus nähdä perhekuvionsa selkeämmin sekä myönteisessä että kielteisessä mielessä. Terapeutin kiinnostuksen kohteena on perheenjäsenten suhteet ja heidän kokemusmaailmansa. Wahlbeckin ( ) mukaan perheterapiatilanne on sekä astumista keskelle ihmisten arkea että astumista arjesta sivuun ja sen yläpuolellekin. Siinä on intensiivistä läheisyyttä ja etäisyyttä samanaikaisesti. Siinä on kuulemista tunnetasolla ja ajatuksellista tarkastelua metatasolla. Siinä on mahdollisuutta oivalluksiin, jotka avaavat tai laajentavat näköaloja asioiden keskinäisiin yhteyksiin ja purkavat joko-tai-asetelmia sekä antavat virikkeitä erilaiseen toimintatapaan. Siinä on liikettä, prosessia, elävää vuorovaikutusta, suhteessa olemista, sietämään ja rakastamaan oppimista. Perheterapiaa tehdään eri tavalla eri asiakkaille ja terapeutin olisikin hyvä määritellä jokaiselle asiakkaalle erikseen mitä perheterapia heidän kohdallaan on. Yleisenä tavoitteena on yhdessä ymmärtää, tukea ja auttaa asiakasta. Perheterapiaprosessi värittyy monella tavalla riippuen siitä missä asiayhteydessä sitä tehdään. Alussa olisi hyvä määritellä lähtöasetelma ja lähtötarpeet. Prosessin aikana perheterapia saattaa muuttua perheen tavoitteiden ja toiveiden osalta niin perusteellisesti, että se on hyvä sanoa ääneen asiakkaallekin. Asiakkaana voi olla ensin koko perhe, sitten pariskunta ja lopulta yksittäisiä henkilöitä (Wahlbeck ).

7 7 Perheterapia on joustavin kaikista psykoterapioista. Asiakas itse määrittelee tavoitteensa, keskustelujen aiheet, tapaamistiheyden, terapian pituuden sekä sen, keiden haluaa olevan mukana prosessissa. Keskustelun aiheet perheterapiassa liikkuvat arjen käytännön järjestelyistä elämän pohjimmaiseen tarkoitukseen. Olennaisena kriteerinä perheterapialle psykoterapiana Wahlbeck ( ) pitää riittävää psyykkistä intensiteettiä ja prosessin riittävää jatkuvuutta. Riikosen (1992) mukaan terapiassa on luotava ja tuettava terapiaan liittyviä myönteisiä odotuksia, saatava asiakas ymmärtämään, että hänen pitää työskennellä tilanteensa parantamiseksi, saatava asiakas tarkastelemaan ongelmiaan uudesta näkökulmasta ja luotava edellytyksiä korjaaviin kokemuksiin ja realiteettien testaamiseen. Perheterapian onnistumisen yhtenä tärkeänä edellytyksenä on asiakkaan oma motivaatio. Lisäksi terapeutin on kyettävä riittävän hyvään yhteistyöhön kaikkien perheenjäsenten kanssa. Perhe toivoo ja samalla pelkää muutosta, jonka vuoksi tarvitaan aikaa luottamuksellisen suhteen löytymiseen. Jokaiselle perheenjäsenelle on saatava kokemus kuulluksi tulemisesta (Wahlbeck, Kantola, Käyhty, Lehtinen & Tuhkasaari 2003). Yksi tärkeä onnistumiseen vaikuttava tekijä terapiassa on terapeutin persoonallisuus, jonka on todettu olevan merkittävämmän tekijän kuin käytetyn hoitomuodon tai suuntautuneisuuden. Erityisen tärkeää on terapeutin kyky rakentaa lämmin ja tukeva työskentelysuhde asiakkaan kanssa sekä aitous, itsekritiikki, miellyttävyys, hyväksyvyys, rohkaisevuus, kunnioittavuus ja se, ettei terapeutti ole vain hiljaa (Mäkiluoma 2010). Haarakankaan (2012) mukaan menestyksellisessä terapiasuhteessa tärkeintä on terapeutin ymmärtäminen, hyväksyntä, empaattisuus, lämpö ja supportiivisuus. 3 VOIMAVARAKESKEINEN PERHETERAPIA JA SIIHEN LIITTYVÄT LÄHESTYMISTAVAT Voimavarakeskeinen psykoterapia on kehittynyt perhe- ja lyhytterapian maailmassa. Tänä päivänä se perustuu suomalaisessa käytännössä diskursiiviseen, kontekstuaaliseen, konstruktionistiseen ja narratiiviseen perinteeseen tukeutuvaan psykoterapeuttiseen hoitotapaan. Voimavarakeskeisessä psykoterapiassa korostetaan kielen merkitystä ainutkertaisten keskustelutilanteiden luomisessa. Asiakkaan ongelman todellisuuden ajatellaan rakentuvan kielessä diskurssissa tämän keskustelun ehtojen mukaisesti kontekstissa. Keskustelussa asiakkaiden kanssa keskitytään

8 8 voimavarojen etsimiseen keskustelu- ja toimintatavoista sekä juuri siinä hetkessä ja terapiasuhteessa olemisesta. Ongelmaa ei nähdä asiakkaan psyykkisen rakenteen vajavuutena tai perhesysteemin funktiona vaan ongelmana, joka synnyttää perheessä erityisiä vuorovaikutussysteemejä (Seikkula, Wahlström & Holm 2012; luentomuistiinpanot ). Ihmisen minuus, identiteetti ja käyttäytyminen nähdään jatkuvasti muuttuvina ja ennalta arvaamattomina. Niiden ajatellaan muovautuneen, rakentuneen ja syventyneen sosiaalisissa suhteissa (Burr 2004). Psykoterapeuttisen työskentelyn tavoitteena on asiakkaan intrapsyykkeen ja perhesysteemin eheyttämisen lisäksi myös asiakkaan toimijuuden ja sosiaalisen verkoston vahvistaminen. Tarkoituksena on yhdessä löytää uusia ja rakentavampia tapoja keskustella, sekä etsiä vaihtoehtoisia näkökulmia ymmärtää ja olla suhteissa toisiinsa ja elämään sekä siihen liittyviin vaikeuksiin. Tämä kaikki edellyttää, että terapiassa ovat mukana kaikki ne ihmiset, jotka voivat ja haluavat olla avuksi. Psykoterapiassa huomioidaan tällöin asiakkaan ja hänen verkostonsa erityiset taipumukset ja tarpeet (luentomuistiinpanot ). Voimavarakeskeiseen psykoterapiaan liittyvät lähestymistavat ovat dialogisuus, reflektiivisyys, ratkaisukeskeisyys ja narratiivisuus, joita kaikkia yhdistävät diskursiivinen ja kontekstuaalinen perusajatus sekä sosiaalinen konstruktionismi tiedon teoriana (Holm 2012; luentomuistiinpanot ). 3.1 Dialogisuus Dialogisessa työtavassa terapeutti ja asiakas ovat elävässä suhteessa toisiinsa, kuuntelevat toisiaan aktiivisesti ja myötätuntoisesti sekä vastaavat spontaanisti. Kuulluksi tulemisen kokemus on terapeuttinen interventio itsessään. Terapiassa pyritään asioiden yhteiseen ymmärtämiseen (Holm 2012). Kauko Haarakangas (2012) on pohtinut läsnä olemisen kokemuksen muodostumista. Läsnäolosta kertovat sanat, eleet, ilmeet ja asennot eli kokonaisvaltainen oleminen. Tämän olemisen kautta asiakas saa vastauksia puheeseensa ja olemiseensa. Kommunikaatio on vastavuoroista, dialogista viestintää, yhdessä jakamista. Terapeutin ja asiakkaan kohtaaminen tapahtuu tilassa, joka muodostuu heidän välilleen. Suhde rakentuu dialogissa, jossa asiakkaan puhe ja itsensä

9 9 ilmaiseminen saa vastauksen terapeutin hyväksyvässä ja kunnioittavassa tavassa olla läsnä, kuunnella ja kommentoida kuulemaansa. Asiakkaan on koettava keskustelutilanne turvalliseksi, jotta avoin keskustelu on mahdollista. Terapeutin tehtävä on luoda kiireetön hetki ja huolehtia osallistujien tasavertaisesta mahdollisuudesta tuoda ajatuksensa ja kokemuksensa, oma äänensä esille ja kuulluksi. Asiakkaan hoitoon tuonut ongelma on yhteinen ja siitä voidaan puhua yhdessä ja avoimesti (Haarakangas 2012). Avoimen dialogin yhtenä perusajatuksena on se, että keskustelu alkaa kaikkien läsnäollessa ilman ennakkoon tehtyä suunnitelmaa siitä, miten keskustelu tulee etenemään. Uusi ymmärrys ja todellisuus syntyy keskustelijoiden väliin, eikä ole tärkeää kuka on oikeassa. Kaikkien näkökannat ovat olennaisia uuden ymmärryksen synnyttämiseksi. Huomio kohdistetaan siihen, mitä tapahtuu tässä ja nyt (Seikkula 2005). Terapeutin on keskityttävä siihen mitä toinen osapuoli sanoo, ei siihen, mitä luulee hänen tarkoittavan. Keskustelun intensiteetin kannalta on tärkeää, että terapeutti kytkeytyy siihen mitä toinen osapuoli on aikaisemmin sanonut. Näin keskustelussa on mahdollisuus päästä syvemmälle. Terapeutti on asiakkaalle aina elävä, inhimillinen olento (luentomuistiinpanot ). 3.2 Reflektiivisyys Reflektiivisyys on tässä hetkessä tapahtuvaa keskustelua keskustelusta eli terapeutti ja asiakas tarkastelevat uudelleen mitä tapahtui ja mistä puhuttiin. Terapeutti ja asiakas tarkastelevat yhdessä omia ajatuksiaan, tunteitaan, merkityksiään, suhteitaan ja toimintaansa. Reflektiotilanteessa terapeutti ja asiakas auttavat toisiaan tullakseen ymmärretyiksi. Asiakkaalle on tärkeää kuulla miksi terapeutti kysyy jotakin tiettyä asiaa. Kielen merkitys on tärkeä. Reflektiivisyys synnyttää tilaa sisäisiin merkitysjärjestelmiin sekä tuo vaihtoehtoja ja uusia mahdollisuuksia olla tai edetä elämässä. Reflektiota voi tehdä missä tahansa istunnon vaiheessa. Jokaisen terapiaistunnon päätteeksi on hyvä antaa aikaa loppureflektiolle, jossa asiakkaalla on mahdollisuus arvioida edelläkäytyä keskustelua sekä sitä, onko terapiassa puhuttu asiakkaalle merkityksellisistä asioista. Uusien näkökulmien, vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien syntyminen lisää asiakkaan hyvinvointia (Holm 2012; luentomuistiinpanot ).

10 Ratkaisukeskeisyys Ratkaisukeskeinen terapia on kehittynyt ongelmaratkaisutyyppisestä lyhytterapiasta. Siinä keskitytään siihen mitä asiakkaat tekevät oikein. Terapeutti etsii keskustelusta onnistumisia, myönteisiä poikkeuksia ja piilevinä olevia voimavaroja. Parhaassa tapauksessa ongelma haihtuu tavoitteita selvitettäessä; asiakas ehkä huomaa, että uudesta näkökulmasta ongelma ei olekaan ongelma. Ratkaisukeskeisessä työtavassa asiakasta pidetään oman elämänsä asiantuntijana eli vain hän voi määritellä mikä hänelle on hyvä (Riikonen 1992). Terapeutti keskittyy siihen, mikä on jo toimivaa, hyvää, normaalia tai mitä nähdään mahdollisuuksina. Toimivia ja hyviä asioita lihavoitetaan eli niitä tuodaan enemmän esille, mutta yhtä tärkeänä pidetään myös huolten, pettymysten ja pelkojen kuuntelemista ja niihin vastaamista empaattisesti (Holm 2010; luentomuistiinpanot ). 3.4 Narratiivisuus Narratiivinen terapia on ihmistä arvostava, ei-patologisoiva lähestymistapa, jossa ihmistä itseään pidetään oman elämänsä asiantuntijana. Narratiivisen terapian mukaan ongelmat ovat ihmisistä erillisiä asioita ja oletetaan, että ihmisillä on monia taitoja, vahvuuksia, uskomuksia, arvoja, sitoumuksia ja kykyjä, joiden avulla voimme lieventää ongelmien vaikutusta elämässämme (Morgan 2008). Vivien Burrin (2004) mukaan ihmisellä on perustava tarve kertoa kokemuksistaan kertomuksina eli kertoa tarinoita itsestä, toisista ja maailman tapahtumista. Kertomuksilla on rakenne: alku, keskikohta ja loppu sekä juoni. Tunteakseen itsensä suhteellisen hyvinvoivaksi, vakaaksi ja päteväksi ihmisellä on oltava johdonmukainen elämäntarina, jota tarkistetaan jatkuvasti elämän kuluessa. Elämäntarinamme kertoo minuuden kokemuksestamme, siitä, miten meistä tuli sitä mitä olemme ja mikä on asemamme sosiaalisessa elämässä (Peavy 1999). Morganin (2008) mukaan elämästämme kertovat tarinat syntyvät niin, että yhdistämme tapahtumia tietyssä järjestyksessä ja tietyn ajanjakson kuluessa ja selitämme niitä tai luomme niihin eri tavoin mielekkyyttä tulkintojemme kautta. Terapeutti kohtaa usein vastaanotollaan näennäisesti ylivoimaisia ongelmatarinoita. Ihminen alkaa usein itse elää ja toteuttaa tätä kertomaansa ongelmatarinaa. Terapeutin tavoitteena on etsiä vaihtoehtoisia tarinoita, sellaisia, joiden mukaan apua hakeva ihminen haluaisi elämänsä elää. Kun ihminen omaksuu uusia näkökulmia, tarina

11 11 muuttuu ja näin kokemuksetkin muuttuvat vähitellen. Vaihtoehtoiset tarinat voivat vähentää ongelmien vaikutuksia ja luoda uusia merkityksiä ja elämisen mahdollisuuksia. Tavoittena on, että ihmisestä tulisi monitarinainen, että hänessä olisi monia erilaisia ominaisuuksia (luentomuistiinpanot ). Vaihtoehtoiset tarinat tarvitsevat yleisöä, jotta ne olisivat vahvemmin totta. Niinpä tarinoiden kuulemiseen ja ymmärtämiseen tulisi osallistua kaikki ne, jotka alkujaan ovat olleet ymmärtämässä ongelmallisia tarinoita (Holm 2010). Perheterapia antaa tähän oivan mahdollisuuden. Terapeutin uteliaisuus asiakkaan tarinoita kohtaan, niiden kokeminen aidosti kiinnostaviksi, koskettaviksi ja puhutteleviksi sekä viipyily pienten yksityskohtien äärellä ovat Careyn (2011) mukaan hyviä keinoja löytää vaihtoehtoisia, mahdollisuuksia täynnä olevia tarinoita. Ns. ulkoistavat keskustelut auttavat asiakasta kokemaan ongelman identiteetistä erillään olevana asiana. Ongelmasta puhutaan ikäänkuin oliona, joka on muualla huoneessa ja joka vaikuttaa eri tavoin asiakkaan elämään. Terapiassa aletaan puhua asiakkaan ja ongelman välisestä suhteesta. Näin ongelma ei enää tunnu niin rajoittavalta kuin aiemmin ja asiakas voi kokea pystyvänsä vaikuttamaan siihen paremmin (Morgan 2008). 4 MUISTIN TOIMINTA, YLEISIMMÄT ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN OIREET Suomessa on tällä hetkellä yli muistisairasta. Työikäisiä heistä arvioidaan olevan Vuosittain muistisairauteen sairastuu n yli 64-vuotiasta henkilöä. On ennustettu, että v maassamme on keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavaa (Juva 2010; Viramo & Sulkava 2006). Muisti on yksi tiedonkäsittelyn keskeisistä alueista, joka ei liity vain johonkin tiettyyn aivojen osaan tai aivolohkoon. Se on dynaaminen järjestelmä, verkostoaivojen toimintatila, jonka sisällöt ovat jatkuvassa liikkeessä. Muistin toiminta edellyttää useiden aivoalueiden yhteistyötä. Muisti syntyy, kun hermosolut kasvattavat yhteyksiä toisiinsa ja rakentavat keskenään monimutkaisia hermoverkostoja. Lopputuloksena syntyvät muistijäljet aiheuttavat aivoissa pysyvän muutoksen ja näin lopulta muodostavat kokemuksen (Erkinjuntti, Hietanen, Kivipelto, Strandberg & Huovinen 2009). Saranevan (2006) mukaan ihmisen varhaiset kokemukset ja kiintymyssuhteiden laatu

12 12 muovaavat hermoverkkojen ja muistin organisoitumista, tunteiden säätelyjärjestelmiä ja vuorovaikutuksen piirteitä. Lisäksi erilaisten traumaattisten tapahtumien on todettu vaikuttavan ihmisen kokemusmaailmaan jättäen pysyviä jälkiä, jotka jäävät aivoihin neuraalisina representaatioina. Muistia tarvitaan joka hetki arjesta selviämiseen. Muisti on keskiössä, kun ihminen tekee aamutoimia, käy ostoksilla, huolehtii hygieniastaan, lukee, harrastaa, tekee työtä, liikkuu ulkona, haaveilee, on vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa jne. Lisäksi muistiin on tallentunut jokaisen yksilöllinen minuus, eli se, kuka hän on, mistä hän tulee ja mihin on menossa. Ilman muistia ihminen ei tiedä kuka hän on. Muistin avulla liikutaan menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa (Aavaluoma 1/2010; Härmä & Dunderfelt-Lövegren 2010). Ei siis ole ihme, että etenevä muistisairaus vaikuttaa sairastuneen ja läheisten elämään niin merkitsevästi ja on näkyvillä joka päivä. Muistin toiminta voidaan jakaa monin eri tavoin. Yksinkertaisimmillaan muisti voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen - asioiden mieleen painamiseen, mielessä säilyttämiseen ja mieleen palauttamiseen ja kukin näistä osa-alueista voi häiriintyä erikseen. Esimerkiksi masennuksessa ilmenevät keskittymiskyvyn vaikeudet aiheuttavat mieleenpainamisen ongelmia (Juva 2010; Erkinjuntti 2006). Yksi tapa tarkastella muistin toimintaa on jakaa se eksplisiittiseen (asiamuisti) ja implisiittiseen (tunnemuisti) muistiin. Implisiittinen muisti toimii tiedostamattoman alueella ja tallentaa mm. tapahtumassa koettuja aistimuksia, ääniä, hahmoja ja tuntemuksia. Eksplisiittinen muisti on tietoista ja verbaalista ja edellyttää toiminnassaan aivojen hippokampusta. Vanhojen tapahtumien muisteleminen on mahdollista siten, että em.muistien synnyttämät mielikuvat aktivoituvat ja tuottavat mielikuvia tapahtuneesta tietoisuuteemme eksplisiittisen muistin avulla. Tiedostamattoman alueella toimiva implisiittinen muisti vaikuttaa ihmisen reaktioihin ja arvostuksiin eikä se tarvitse toimintaansa välttämättä hippokampusta. Voimakkaat tunnekokemukset voivat vaurioittaa hippokampusta, joka ei silloin pysty kontrolloimaan primitiivisiä pelkoja ja ahdistuksia. Esim. traumatilanteessa syntyneet tunnereaktiot voivat aktivoitua myöhemmin implisiittisen muistin avulla, vaikka ihminen ei tietoisesti muistaisikaan tapahtunutta (Aavaluoma & Tammelin 2009; Saraneva 2006) Esimerkkinä tästä voivat olla vaikkapa sotakokemukset, joihin liittyy yleensä vahva tunnelataus.

13 13 Tiedon käsittelyyn liittyvissä ajattelu- eli kognitiivissa toiminnoissa tapahtuu yleensä heikentymistä normaalin ikääntymisen yhteydessä. Kognitiivisia toimintoja ovat muistin lisäksi mm. havaitseminen, kielellinen ajattelu ja päättely. Alkavaa muistisairautta onkin usein vaikea erottaa normaaliin ikääntymiseen liittyvistä muutoksista, koska sairauteen, varsinkin Alzheimerin tautiin liittyvien aivomuutosten on arvioitu alkavan jo vuosikymmeniä ennen taudin kliinisesti havaittavia oireita (Soininen & Hänninen 2006). Tässä vaiheessa henkilöllä saattaa esiintyä stressioireita, uupumusta ja alavireisyyttä (Erkinjuntti, Rinne & Soininen 2001). Edellisten lisäksi voi esiintyä ajoittain kiihtymystä tai levottomuutta, jonka syynä saattaa olla turhautuminen ja epäonnistuminen tehtävissä, jotka ovat aiemmin onnistuneet (Pulliainen & Kuikka 1998). Muistisairauksiksi kutsutaan niitä pääosin aivojen sairauksia, jotka heikentävät muistia ja henkistä suorituskykyä ja jotka voivat edetessään aiheuttaa dementiatasoisen henkisten kykyjen heikentymän. Dementiatasoiseksi häiriöksi muistisairautta kutsutaan silloin, kun muisti ja muut tiedonkäsittelytoiminnot ovat laaja-alaisesti heikentyneet, eli henkilöllä on vaikeuksia useiden kognitiivisten toimintojen, kuten muistin, kielellisten toimintojen, hahmottamisen ja/tai toiminnanohjauksen alueella ja nämä kaikki aiheuttavat henkilölle vaikeuksia jokapäiväisessä elämässä. Dementia on siis oire, jonka taustalla on aina jokin sairaus ja jonka syy tulee aina selvittää. Dementia-oireyhtymä jaetaan tyypillisesti lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan vaiheeseen (Juva 2010). Eteneviä muistihäiriöiden syitä ovat keskeisimmät dementoitumiseen liittyvät tilat, kuten Alzheimerin tauti, verenkiertoperäiset muistisairaudet, Lewyn kappale-dementia ja otsalohkorappeumasta johtuvat sairaudet (Erkinjuntti 2006). Alzheimerin tautia sairastavien osuus kaikista dementiapotilaista on 65-70%, verenkiertoperäistä muistisairautta sairastaa n. 15%, Lewyn kappale-tautia n. 15% ja otsalohkorappeumasta johtuvia muistisairauksia n. 5% (Viramo & Sulkava 2006). Etenevät muistisairaudet poikkeavat toisistaan sairauden edetessä jonkin verran; myös yksilöllisiä eroja samaa sairautta sairastavien kesken esiintyy. Alzheimerin tauti etenee hitaasti ja tasaisesti, yleensä melko tyypillisin vaihein. Alzheimerin tauti saattaa alkaa jo alle 60 vuoden iässä ja nuorimmat sairastuneet ovat olleet alle 30-vuotiaita. Keskimääräinen elinaika sairastuneella on

14 14 oireiden alkamisesta noin 10 vuotta, mutta vaihtelee kuitenkin yksilöllisesti kahdesta 16 vuoteen (Pirttilä & Erkinjuntti 2006). Lewyn kappale-tauti alkaa tavallisesti vuoden iässä ja kestää 2-12 vuotta (Rinne 2006). Frontotemporaalisia eli otsalohkon alueen degeneraatioita on arvioitu olevan Suomessa tautitapausta. Näistä työikäisiä on 10%. Otsalohkorappeumasta johtuva muistisairaus alkaa yleensä vuotiaana. Sairauden kesto vaihtelee 2-20 vuoteen ja kestää keskimäärin 8 vuotta. Positiivinen sukuhistoria on noin puolella sairastuneista (Rinne 2006). Alzheimerin taudin näkyvä ensioire on lähes aina lähimuistin heikkeneminen. Sairastuneen on vaikea oppia uusia ja mieleenpainettuja asioita. Muistin lisäksi myös muut kognition osa-alueet alkavat vähitellen heiketä. Sanojen löytäminen ja nimeäminen vaikeutuvat, havaintotoiminnot, toiminnanohjaus, prosessointi sekä sujuvuus ja aloitekyky heikkenevät. Sairastuneella alkaa tulla vaikeuksia suoriutua monimutkaisissa toiminnoissa, kuten taloudellisten asioiden hoitamisessa, rahankäytössä ja vieraassa ympäristössä liikkumisessa. Vähitellen hahmottaminen ja kätevyys heikkenevät ja selviytyminen arkielämässä vaikeutuu. Ajokyky ja oikeudellinen toimintakyky heikkenevät, samoin lääkityksestä huolehtiminen, ruuanvalmistus, kodinhoito jne. Alzheimerin taudissa toimintakyky heikkenee vastakkaisessa järjestyksessä kuin se lapsuuden aikana normaalisti kehittyy. Lisäksi psyykkisten toimintojen säätely muuttuu. Sairastunut alkaa usein vetäytyä sosiaalisista tilanteista ja harrastukset vähenevät. Toiminta hidastuu. Sairastuneella alkaa esiintyä käyttäytymisen muutoksia, ns. käytösoireita. Lopulta sairastunut tarvitsee apua kaikissa perustoiminnoissaan (Soininen & Hänninen 2006; Pirttilä & Erkinjuntti 2006). Verenkiertoperäiset eli vaskulaariset muistisairaudet ovat joukko oireyhtymiä, joiden syynä ovat erityyppiset aivoverenkiertohäiriöt ja muutokset aivoissa. Kognitiiviset muutokset syntyvät aivoverenkiertohäiriöiden ja niiden riskitekijöiden, aivomuutosten ja sairastuneen ominaisuuksien yhteisvaikutuksesta. Verenkiertoperäisessä muistisairaudessa toiminnanohjauksen vaikeudet ovat hallitsevia suhteessa muistivaikeuksiin. Muistihäiriö voi olla lievä. Lisäksi oireita ovat usein puhehäiriö, haparoivuus ja kömpelyys sekä hahmottamisvaikeudet (Erkinjuntti & Pirttilä 2006). Lewyn kappale-taudissa tyypillisimmät ensioireet ovat tarkkaavuuden ja huomiokyvyn heikentyminen sekä vaikeudet suunnitelmallisuutta vaativissa hahmottamiseen liittyvissä suorituksissa. Lähimuisti heikkenee jonkin verran, samoin puheen tuottaminen ja kätevyys. Selväpiirteiset ja yksityiskohtaiset visuaaliset hallusinaatiot ja harhaluulot ovat yleisiä, samoin

15 15 masennus, tasapainovaikeudet sekä oireiden ja vireystilan vaihtelut. Parkinsonismin oireita esiintyy yleisesti; niitä ovat mm. lihasjäykkyys, hypokinesia ja kävelyvaikeudet (Rinne 2006). Otsalohkorappeumasta johtuvissa muistisairauksissa alkuoireena on usein persoonallisuuden muutos ilman selvää kognitiivista heikentymistä. Sairastuneen käytös muuttuu oudoksi ja hänen sosiaalinen selviytymisensä heikkenee (Soininen & Hänninen 2006). Sairastuneella esiintyy estottomutta, tahdittomuutta, arvostelukyvyttömyyttä ja huolettomuutta. Sairastunut saattaa tehdä sopimattomia ehdotuksia ja hänen puheensa sisältö saattaa muuttua seksuaalisväritteiseksi. Toisaalta oireina ovat aloitekyvyttömyys ja apaattisuus. Toiminta on hyvin ärsykesidonnaista. Toiminnanohjauksessa on vaikeuksia, suunnitelmallisuus on heikentynyt ja juuttumistaipumus lisääntynyt (Rinne 2006). Kielelliset vaikeudet saattavat korostua henkilöillä, joilla on otsalohkorappeumasairauksiin luettava harvinaisempi etenevä sujumaton afasia tai semanttinen dementia. Näissä sairauksissa muistitoiminnot ovat yleensä paremmin säilyneet (Soininen & Hänninen 2006). Kaikkiin muistisairauksiin liittyy myös erilaisia psykologisia, ns. käytösoireita, jotka ovat haitallisia sekä sairastuneelle itselleen että hoitaville omaisille. Kaikista muistisairautta sairastavista n. 90 % kärsii jossakin sairautensa vaiheessa käytösoireista ja niitä on todettu esiintyvän niin lievästi kuin vaikeastikin dementoituneilla. Käytösoireet kuormittavat omaisia eniten ja ne ovat tavallisin syy sairastuneen laitoshoitoon joutumiseen. Käytösoireita esiintyy kaikissa muistisairauksissa diagnoosista riippuen eritasoisina. Niitä ovat yleisimpien masennuksen ja ahdistuneisuuden ohella mm. levottomuus, ärtyneisyys, aggressiivisuus, apatia, persoonallisuuden muutokset (impulsiivisuus, estottomuus, arvostelukyvyn puute), uni-valverytmin häiriöt, syömishäiriöt, seksuaaliset käytösoireet ja psykkoottiset oireet. Psykoottisista oireista tavallisimmat ovat näkökuuloharhat, hallusinaatiot sekä harhaluulot (Vataja 2006; Pirttilä & Erkinjuntti 2006)). Masennus on muistisairautta sairastavilla henkilöillä hyvin tavallinen oire. Masennuksesta kärsivät eniten muistisairauden varhaisvaihetta sairastavat henkilöt, mutta joidenkin tutkimusten mukaan myös vaikeasti dementoituneet potilaat kärsivät masennuksesta ja vakava masennustila on heillä jopa yleisempi kuin lievästi dementoituneilla potilailla. Masennus saattaa olla muistisairauden ensimmäinen oire. Huomattavienkin kognitiivisten oireiden on todettu korjaantuvan masennuksen asianmukaisella hoitamisella. Masennuksen oireita muistisairaalla ovat mm. surullinen tai ahdistunut ilme, itkuisuus, ärtyneisyys, aggressiivisuus, levottomuus, motoriikan hidastuminen,

16 16 psyykkisen energian vähyys, mielenkiinnon väheneminen, epämääräiset somaattiset vaivat ja huolet, laihtuminen, ruokahaluttomuus ja unettomuus. Oireet ovat yleensä pahimmillaan aamuisin (Vataja 2006). Muistisairaan henkilön mieliala ja motivaatio vaikuttavat oleellisesti älylliseen suoriutumiseen arkielämän tilanteissa. Masennus muistisairauden oireena on yleistä; toisaalta myös masennuksen on todettu joskus olevan jopa muistisairauden aiheuttajana. Tällöin puhutaan ns. pseudodementiasta, jossa muistisairauksille tyypilliset kognitiiviset vaikeudet saattavat esiintyä vaihtelevina, jopa huomattavan vakavina, mutta arkielämän selviytyminen on hyvätasoista (Soininen & Hänninen 2006). Ahdistuneisuusoireita on todettu olevan muistisairailla neljä kertaa enemmän kuin samanikäisillä eidementoituneilla potilailla. Yleisimmin ahdistus näkyy levottomana, huolestuneena, jännittyneenä tai kireänä olona. Tyypillisin ahdistuneisuusoire muistisairaalla on jonkin tapahtuman odottelu, esim. lääkärin vastaanottoa edeltävänä päivänä muistisairas saattaa olla kovin levoton. Myös paniikkihäiriön kaltaiset tilat ovat tyypillisiä joillekin sairastuneille (Vataja 2006). Sairastuneen peruspersoonallisuudella, aiemmilla kokemuksilla, suhteilla omaisiin ja hoitajiin, muulla terveydentilalla, lääkityksellä, hoitoympäristöllä ja sairauteen liittyvillä neurobiologisilla tekijöillä on todettu olevan vaikutuksia käytösoireiden kehittymiseen. On todettu, että sairastuneet, joiden peruspersoonallisuudessa ovat olleet hallitsevina aggressiiviset tai dominoivat piirteet sekä epäluuloisuus, kärsivät muita todennäköisemmin käytösoireista. Myös omaisen suhtautumisella on vaikutusta; ahdistunut ja masentunut omainen lisää helposti sairastuneen oireilua (Vataja 2006). Näistä johtuen myös perheterapialla voisi ajatella olevan vaikutuksia sairastuneen käytösoireiden esiintyvyyteen ja siihen, miten vahvoina ja häiritsevinä ne perheessä koetaan ja miten niiden kanssa tullaan toimeen. 5 MUISTISAIRAUDEN VAIKUTUKSIA PERHEESSÄ Sairastuupa perheessä pitkäaikaissairauteen kuka tahansa, vaikutukset ulottuvat todennäköisesti koko perheeseen ja sukuunkin. Tuen ja avun tarpeessa olevien joukko kasvaa näin melko suureksi määräksi henkilöitä. Perinteisesti terveydenhuollossa hoidetaan pääasiassa sairastuneet, vaikka

17 17 tiedetään, että koko perheen hoitamisella olisi suotuisia vaikutuksia myös sairastuneeseen. Muistisairauden kohtaaminen ei ole perheelle eikä perhettä auttaville ammattihenkilöille helppoa, koska kyseessä on usein etenevä, parantumaton, kuolemaan johtava sairaus. Sairastuneen, perheen, muiden läheisten sekä ammattihenkilöiden on pysähdyttävä epävarmuuden, hallitsemattomuuden, luopumisen ja pelonsekaisten tunteiden äärelle. Auttajan tavoitteena on tukea perheen senhetkistä toimintakykyä ja realistisen toiveikasta suhdetta tulevaisuuteen (Aavaluoma & Tammelin 2009). Muistisairaus alkaa usein vähitellen, salakavalasti, melkein huomaamatta. Muistisairaalla ja läheisellä saattaa olla tiedostamaton ymmärrys siitä, että jotain on tapahtumassa. Tuntematon pelottaa ja monet kieltävät tilanteen mielellään. Läheinen huomaa ehkä sairastuneen avuntarpeen lisääntymisen ja lievän lisääntyneen hajamielisyyden, mutta pelkää ottaa asiaa puheeksi sairastuneen kanssa. Harvemmin sairastunutta tapaavat ihmiset eivät tiedä muutoksista mitään, koska muistisairas osaa vielä peitellä niitä. Sairauden oireet pahenevat vähitellen ja ehkä kovankin taistelun jälkeen läheinen saa suostuteltua muistisairaan lääkärin puheille (Aavaluoma & Kyrölä 2003). Muistisairauden aiheuttama kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen vaikuttaa vähitellen sairastuneen toimintakykyyn ja lisää avuntarvetta. Sairastunut tarvitsee yhä enemmän muistuttelua, peräänkatsomista ja ohjaamista. Sairauden edetessä muistisairas joutuu kokemaan hiljalleen etenevän avuttomuuden lisääntymisen ja itsenäisyyden menetyksen. Tämä ei monellekaan ole helppoa. Arjessa tapahtuu väistämättä monenlaisia muutoksia, jotka koskevat molempia osapuolia: molemminpuolinen sidonnaisuus lisääntyy, arki rutinoituu, ystävyyssuhteet vähenevät ja muuttuvat, harrastukset ja oma aika vähenevät, roolit ja keskinäiset suhteet muuttuvat epätasa-arvoisiksi ja henkinen yksinäisyys lisääntyy (Pihlava 2012). Muistisairauden toteaminen synnyttää helposti virheellisen mielikuvan henkisen toimintakyvyn totaalisesta lamaantumisesta. Kriisissään sairastunut ja hänen omaisensa joutuvat monesti umpikujaan ja elämä pyrkii kietoutumaan sairauden ja siitä johtuvien menetysten ympärille (Heimonen & Voutilainen 2004). Sairauden mukanaan tuomiin muutoksiin sopeutuminen on muistisairaalle ja hänen läheiselleen pitkä, monivaiheinen ja yksilöllinen prosessi. Molemmat osapuolet kokevat vaihtelevia ja voimakkaita tunteita. Kahden ihmisen välinen suhde syntyy heidän ainutlaatuisesta vuorovaikutuksestaan ja kun toinen muuttuu, ei toinenkaan voi jäädä ennalleen (Aavaluoma & Kyrölä 2003). Muistisairauksien onkin todettu vähentävän perhesuhteiden

18 18 vastavuoroisuutta ja vaikuttavan perheeseen kuuluviin eri sukupolviin. Sairastuneen on usein vaikea puhua kokemuksistaan läheisen kanssa, koska kyseessä ovat sairauteen liittyvät elämän ja kuoleman kysymykset (Heimonen 2005). Kommunikoinnin vaikeuksien vuoksi läheiset eivät aina ymmärrä muistisairaan ihmisen toiveiden ja tarpeiden ilmaisuja ja sairastunut itse ei ymmärrä ympäristöstä tulevia viestejä. Väärinkäsityksiä syntyy helposti. Muistisairaus altistaa turvattomuuden ja kaaoksen tunteille, turhautumiselle, epäarvostuksen kokemuksille sekä identiteetin heikkenemiselle (Eloniemi-Sulkava 2011). Vaikka muistisairaan muisti heikkenee, tunnekokemukset säilyvät tiedostamattomassa. Aavaluoman ja Tammelinin (2007) mukaan ihmisen tietoisuus on liikettä menneen, nykyisen ja tulevan välillä synnyttäen käsityksen ja kokemuksen itsestä. Muisti mahdollistaa tämän elämäntarinan tietoisen tarkastelun tuottamalla itsekokemuksen jatkumon. Mielen ja kehon kantamat muistot vaikuttavat myös kykyymme suuntautua tulevaan. Edetessään muistisairaus rikkoo tämän jatkumon sairastuneen mielessä ja ajan myötä sairastuneen mielessä sekoittuvat menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Etenevä, parantumaton sairaus aktivoi myös usein sairastuneen ja omaisen kokemat menneisyyden traumat, menetykset, sivuun työnnetyt tai unohduksiin pakotetut elämänkokemukset. Ne nousevat nyt helposti tunteisiin ja tietoisuuteen. Muistisairauden edetessä sairastuneen kyky psyykkiseen työskentelyyn ja itsensä ilmaisemiseen sanojen avulla kuitenkin heikkenee yleensä vähitellen. Tämä lisää muistisairaan kokemaa ahdistusta, turhautumista ja levottomuutta (Aavaluoma & Tammelin 2009). Usein sairastunut ei itse kuitenkaan koe oireitaan ja elämäntilannettaan niin haastavana kuin omaiset, eikä myöskään tuo niitä niin aktiivisesti esiin. Muistisairaiden sairaudentunto vaihtelee; osa tunnistaa sairauden tuomat muutokset, osa kieltää ne. Kieltäminen on joidenkin kohdalla mielen luonnollinen reaktio sairauden alkuvaiheessa, se suojaa mieltä siihen kohdistuvalta vielä sietämättömältä tiedolta. Taustalla voi olla myös aivojen otsalohkon alueen hermosolujen vähittäinen tuhoutuminen, joka heikentää muistisairaan oiretiedostusta. Sairastunut voi siis vähätellä oireitaan ja näinollen on myös vastahankainen ottamaan apua vastaan. Omainen antaakin yleensä luotettavamman kuvan sairastuneen todellisista oireista kuin sairastunut itse (Aavaluoma & Tammelin 2009; Rinne 2012; Tähkä 1982; Soininen & Hänninen 2006). Sairaudentunnon puuttuminen alkaa pitkään jatkuessaan vääristää sairaan kokemaa todellisuutta ja kalvaa perheen sisäistä vuorovaikutusta. Tämä johtaa usein vastakkainasetteluihin, erimielisyyksiin ja riitaan. Sairastunut kokee, että häntä moititaan ja mitätöidään turhaan, omainen kokee jäävänsä yksin

19 19 huoliensa kanssa (Aavaluoma & Tammelin 2009). Moni omainen kokee myös loukkaavana sen, ettei muistisairas ymmärrä omaisen lisääntynyttä taakkaa ja työmäärää, eikä näinollen anna siitä myöskään tunnustusta läheiselleen (Pihlava 2012). Yhtenä syynä tähän empaattisuuden vähenemiseen voi olla aivojen otsalohkon alueella sijaitsevien ns. peilisolujen toiminnan heikkeneminen muistisairauden johdosta (Ahonen 2012). Joillakin sairastuneilla sairaudentunto säilyy paremmin sairauden alusta lähtien ja näinollen keskustelu sairauden oireista ja sairastuneen omista sekä omaisen kokemuksista on helpompaa omaisenkin kuullen. Sairaudentunnon säilyminen aiheuttaa kuitenkin monelle sairastuneelle masennusta ja ahdistuneisuutta, koska sairastunut kykenee pohtimaan sairaudesta johtuvia tuntemuksia ja muutoksia sekä tulevaisuuden haasteita realistisesti (Aavaluoma & Tammelin 2009). Nämä henkilöt hyötyvät terapeuttisesta keskusteluavusta luonnollisesti huomattavasti enemmän kuin ne, joilla sairaudentunto on joskus kadoksissa. Omaista hämmentää moni asia. Joidenkin muistisairaiden muuttuminen persoonaltaan aivan toisenlaiseksi ihmiseksi on omaiselle yleensä vaikeaa. Puoliso-omainen saattaa kokea elävänsä aivan eri ihmisen kanssa, johon alunperin tutustui ja rakastui. Usein parisuhteessa muuttuu myös seksuaalisuuden kokeminen. Vastuu läheisestä kasvaa ja omainen joutuu vähitellen tekemään suuriakin päätöksiä muistisairaan puolesta. Moni puoliso-omainen kokee yhdeksi pulmallisimmista asioista riitelyn lisääntymisen. Omaisen on vaikea ymmärtää muistisairauden mukanaan tuomia oireita, jotka saattavat olla eriasteisia eri päivinä. Joinakin päivinä muistisairas voi vaikuttaa täysin terveeltä, joinakin päivinä mikään ei tunnu sujuvan. Omaisesta voi tuntua, että sairastunut näyttelee sairasta ja tekee kiusaa. Tilanne saattaa hämmentää omaista jopa siinä määrin, että omainen voi alkaa epäillä omaa mielenterveyttään (Pihlava 2012). Muistisairaan ja hänen lapsensa suhde uudessa elämäntilanteessa määräytyy pitkälti sen mukaan, millainen suhde heillä on ollut ennen sairastumista. Lapsen ja vanhemman suhteisiin vaikuttavat lapsen lapsuuden kokemukset ja muistot. Kun lapsen irtautuminen ja itsenäistyminen ovat onnistuneet, oman muistisairaan vanhemman hoitamiseen ja auttamiseen kasvaminen on vähemmän kivuliasta kuin tilanteissa, joissa itsenäistymistä ja irtautumista ei ole päässyt tapahtumaan. Oman vanhempansa hoitajaksi ryhtyminen edellyttää aina uuden roolin omaksumista. Haasteellista onkin juuri se, että samalla kun vanhemman sairastuminen edellyttää uudenlaista lähestymistä, perheen vanhat rooliasetelmat aktivoituvat. Lapsen oma aikuisuus hämärtyy ja oleminen oman vanhemman

20 20 kanssa herättää hämmentäviä ja ristiriitaisia tunteita. Ratkaisevaa on myös se, miten vanhempi suostuu oman lapsensa huollettavaksi (Aavaluoma & Kyrölä 2003; Aavaluoma & Tammelin 2008). Myös sisarusten välisen hoitovastuun jakaminen voi olla haasteellista. Usein sisaruksilla on erimielisyyttä siitä, mitä sairastunut vanhempi tarvitsee ja miten häntä tulisi hoitaa. Oman huolensa aikuiselle lapselle tuo vanhemman vetäytyminen harrastuksista ja sosiaalisista suhteista, apatian lisääntyminen sekä pelko siitä, mitä tapahtuu kun vanhempi on yksin kotona (Pihlava 2012). Työikäisenä muistisairauteen sairastuneen henkilön perheen kohdalla perhenäkökulma saa toisenlaiset mittasuhteet. Sairastunut on joutunut jäämään työelämästä pois sairautensa takia. Usein perheen lapset ovat nuoria ja asuvat vielä kotona. Perheenjäsenten kanssakäyminen on jokapäiväistä ja intensiivistä. Pienetkin muutokset sairastuneen kyvyssä vuorovaikutukseen ravistelevat koko perhesysteemiä. Muistisairauden ensimmäiset merkit saattavat näkyä esim. sairastuneen lisääntyneenä alkoholinkäyttönä, aggressiivisuutena, taloudellisena holtittomuutena, irtosuhteina, epäluuloisuutena tai jopa perheväkivaltana (Aavaluoma & Tammelin 2009). Omaiselle kaikkein haastavinta on kuitenkin läheisestä irti päästäminen ja luopuminen. Sairastunut tulee vähitellen riippuvaisemmaksi omaisesta. Puoliso menettää tasavertaisen kumppanin ja unelmat yhteisestä vanhenemisesta. Lapsi menettää tutun vanhempansa ja hänen lapsensa samalla isovanhempansa. Hoivaaminen muistisairaan läheisenä on auttamista kohti eroa ja kuolemaa. Omainen ei saa hoivaamisesta palkintoa, läheisen tervettä itsenäistymistä, kuten hoivatessaan omaa lastaan. Tämänkin vuoksi omaishoitajuus on raskas tehtävä. Luopumisen tuska ja kuoleman pelko voivat saada aikaan takertumisen sairastuneeseen ja todellisen tilanteen kieltämisen. Tämä saattaa johtaa omaishoitajan täydelliseen uupumiseen ja kestämättömän tai kohtaamattoman surun kääntymiseen vihaksi tai katkeruudeksi. Läheisen kuoleman jälkeen omaisen riski masennukseen ja elämän merkityksettömäksi kokemiseen on tällöin suuri (Aavaluoma & Tammelin 2009; Aavaluoma & Kyrölä 2003). Samankaltaisessa tilanteessa olevien henkilöiden kanssa keskustelemisen onkin todettu tuovan omaiselle suuren avun tässä haastavassa elämäntilanteessa. Myös sairastunut itse hyötyy vertaistensa säännöllisistä tapaamisista. Lisäksi mahdollisimman varhaisessa sairauden vaiheessa saatu tieto sairaudesta, palveluista ja taloudellisista tukimuodoista auttavat sekä sairastunutta että omaista sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen (Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ). Muita arkea helpottavia ja voimia lisääviä asioita ovat tuttu ja toimiva lääkärisuhde sekä ystävien ja

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA SANNA AAVALUOMA PERHEPSYKOTERAPEUTTI VET, PARIPSYKOTERAPEUTTI ET, MUISTIASIANTUNTIJA, TIETOKIRJAILIJA MUISTISAIRAANHOITO 2015 TIETEIDEN TALO TULOSSA TÄNÄ

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta

Lisätiedot

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana Läheinen tuen tarvitsijana Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs. Helsinki 27.5.11 09.11.11 / 2 Omaistoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

Muistikysely MUUT LOMAKKEET

Muistikysely MUUT LOMAKKEET Muistikysely MUUT LOMAKKEET MMSE MMSE (på svenska) Muistikysely läheiselle Minnesformulär till närstående Muistikysely Minnesformulär ADCS-ADL ADCS-ADL (på svenska) CDR ja GDS-Fast CDR och GDS-Fast (på

Lisätiedot

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström 5 Sisällys Esipuhe 12 Kirjoittajien esittely 15 1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18 Paula Lahti-Nuuttila ja Sanna Eronen Mitä integratiivinen lähestymistapa tarkoittaa? 20 Integratiivisen lähestymistavan

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Moniammatillisen ryhmän jäsenenä Perhepsykologia ja perheterapia toi perhekeskeisen hoitomallin mielenterveystyöhän 70-80 luvulla Psykoosien hoidossa ns. tarpeenmukaisen

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Jaana Kaukoranta Neuvontahoitaja, SYLVA ry. psykologi 20.3.2014 Psyykkinen kriisi: Ennustamattomuus Avuttomuus Hallinnantunteen menetys Tietoisuus haavoittuvuudesta

Lisätiedot