STAY IN. Tutkimusraportti SUOMI. Kaisa Leivo-Jokimäki. Jonna Malmivuori. Mirjam Voutilainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STAY IN. Tutkimusraportti SUOMI. Kaisa Leivo-Jokimäki. Jonna Malmivuori. Mirjam Voutilainen"

Transkriptio

1 STAY IN Tutkimusraportti SUOMI Kaisa Leivo-Jokimäki Jonna Malmivuori Mirjam Voutilainen This project has been funded with support from the European Commission. This publication (communication) reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for any use which may be made of the information contained therein. PROJECT NUMBER LLP-LDV-TOI-13-AT-0010

2 Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN SUOMESSA VASTAAJIEN LUOKITTELUA OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ (KYSELYN TULOKSET) MUIDEN SIDOSRYHMIEN NÄKEMYKSIÄ (HAASTATTELUJEN TULOKSET) JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LÄHTEET

3 1. Tutkimuksen toteuttaminen Suomessa STAY IN -projekti käynnistyi WinNovassa marraskuussa Projektissa kehitetään ammatillisen peruskoulutuksen opettajille soveltuva koulutuskokonaisuus, jonka tavoitteena on tarjota tukea, apua, työvälineitä, taitoja ja tietoja opettajan hyödynnettäväksi, jotta hän pystyisi paremmin vaikuttamaan ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ehkäisyyn. Kehiteltyä koulutuskokonaisuutta pilotoidaan vuosien aikana toteutuksella, johon pyritään samaan mukaan vähintään 15 ammatillista ja ATTO-opettajaa Satakunnan alueelta. Hankkeessa toteutetun kyselyn ja haastattelujen avulla pyrittiin kartoittamaan opettajien ja muiden sidosryhmien toiveita ja ajatuksia kehiteltävän koulutuskokonaisuuden suhteen. Kyselyn ja haastattelujen vastauksia käsiteltiin nimettömästi ja tämä raportti edustaa yhteenvetoa tuloksista. Suomessa kysely toteutettiin Osallistujilla oli kolme viikkoa aikaa vastata kyselyyn. Muistutuksia lähetettiin kaksi kertaa kyselyn toteutuksen aikana. Kysely jaeltiin laajasti Satakunnan alueen ammatillisen peruskoulutuksen (nuorten koulutus) opettajille eli jakelu toteutettiin sekä WinNovassa että Sataedussa, jotka ovat alueen suurimmat ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät. Näin saatiin alueellista kattavuutta kyselyn tuloksiin. WinNovan vuoden 2013 ammatillisen peruskoulutuksen opettajien henkilöstömäärä oli 335 ja Sataedussa opettajia on noin 225, joten kohdejoukon koko oli noin 560 opettajaa. Kysely toteutettiin Webropol-järjestelmää hyödyntäen sähköisenä kyselynä. Kyselyn linkkiä jaettiin sähköpostilistojen ja oppilaitosten intranetin välityksellä. Osa kyselylomakkeista täytettiin käsin, sillä kyselyn toteutuksesta vastuussa olevat henkilöt myös kävivät opettajia yhteen keräävissä tapahtumissa (mm. erilaiset koulutukset). Kyselylomakkeen täytti yhteensä 75 ammatillisen peruskoulutuksen opettajaa. Kyselylomakkeiden analysointi osoitti, että opettajat olivat vastanneet kyselyyn monipuolisesti ja kattavasti. Kyselylomakkeiden analysoinnin pohjalta saatiin paljon tietoa opettajien näkemyksistä ja koulutustarpeista liittyen eroamisen ja erottamisen ennalta ehkäisyyn. Haastatteluosiossa toteutettiin 5 haastattelua eri kohderyhmille, ajanjaksona helmi-maaliskuu Kaksi haastatteluista suuntautui oppilaitosten johtotason henkilöihin. Yhden haastattelun kohteena oli ammatillisen peruskoulutuksen opettaja, ja kaksi haastatteluista suuntautui sosiaalipuolen työntekijöihin (kuraattori ja oppilaitoksen ulkopuolinen sosiaalialan toimija). Haastatteluissa olisi ollut hyvä toteuttaa myös ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaan kohdistuva haastattelu, mutta vapaaehtoista opiskelijaa ei löydetty. Johdon haastatteluilla pyrittiin alueelliseen kattavuuteen, sosiaalipuolen työntekijöiden osalta haluttiin saada sekä ulkopuolisen että oppilaitoksen sisällä toimivan henkilön näkemys haastattelukysymyksiin. Haastattelujen anti oli vaihtelevaa riippuen haastateltavasta. Kaiken kaikkiaan saatiin syventävää tietoa, mikä auttaa kyselyn pohjalta saadun tiedon tulkintaa. 3

4 2. Vastaajien luokittelua Kyselyyn vastasi yhteensä 75 ammatillisen toisen asteen opettajaa, jotka työskentelevät Sataedussa tai WinNovassa. Noin 42 % vastaajista oli miehiä ja 58 % naisia. Suurin osa vastaajista (60 %) edusti ikäluokkaa vuotiaat. 89 % vastaajista oli opettajia, 11 % edusti ammatiltaan luokitusta muut. Opettajat tulivat 11 eri ammatilliselta koulutusalalta, lisäksi ATTOopettajat edustivat kymmentä eri ATTO-ainetta. Vastaajat ovat hyvin koulutettuja: 93 %:lla vastaajista on korkeakoulututkinto (AMK- tai yliopistotasoinen). Vastaajilla on myös pitkä työkokemus: 71 % vastaajista kertoi omaavansa yli 15 vuotta työkokemusta (ks. kuvio 1 alla). 52 Työkokemuksen määrä alle 5 vuotta 6-10 vuotta vuotta yli 15 vuotta Kuvio 1: Työkokemuksen määrä (henkilömääränä) (n = 73) Tarvekartoituksessa toteutettiin kyselyn ohella myös 5 haastattelua: 2 johdon edustajaa, 2 sosiaalityöntekijää, 1 ammatillisen peruskoulutuksen opettaja. Haastatellut henkilöt ovat hyvin koulutettuja: neljällä haastatteluista on korkeakoulututkinto, yhdellä toisen asteen tutkinto. Suurin osa haastatelluista on töissä ammatillisella toisella asteella (80 %). Haastatelluilla on pitkä työkokemus: 80 %:lla on yli 15 vuotta työkokemusta, 20 %:lla vuotta. 4

5 3. Opettajien näkemyksiä (kyselyn tulokset) Opettajan tiedonsaanti opiskelijan eroamisesta Kyselyn pohjalta opettajat kokevat, että heillä on yleensä riittävästi tietoa opiskelijoiden eroamisen ja erottamisen syistä ja taustoista: 75 % kyselyyn vastanneista opettajista vastasi esitettyyn kysymykseen kyllä, 25 % vastasi ei. Avoimissa vastauksissa moni opettajista kuitenkin totesi, että olisi vastannut kysymykseen sekä kyllä että ei, jos se olisi ollut mahdollista. Kuvio 2 pyrkii avaamaan kyllä-vastanneiden opettajien (75 %) tiedonlähteitä, eli mistä tai miten opettajat saavat tietoa eroamisen tai erottamisen syistä ja taustoista. Tärkein tiedonlähde näyttää olevan opiskelija itse ja tärkein tiedonhankintatapa keskustelu. Tiedonlähteet vastaajamäärien mukaan Opiskelijat Keskustelu Kuraattorit Opettajakollegat Opinto-ohjaajat Vanhemmat/huoltajat Opiskelijahyvinvointiryhmä Ryhmänohjaajat Koulutuspäälliköt Kuvio 2: Tiedon lähteet ja tiedonhankkimistavat vastaajamäärinä Kuviossa 3 pyritään esittämään tärkeimmät kyllä-vastaajien näkemykset opiskelijan eroamisen ja erottamisen syistä ja siitä, mitkä tiedot koetaan tärkeimmiksi. Tärkeimmäksi kategoriaksi (14 mainintaa) nousee elämänhallinta ja siihen liittyvät ongelmat. Tähän kategoriaan on luokiteltu esim. alkoholin käyttö, sopimaton käyttäytyminen, rikokset, ihmis- ja perhesuhteet, talousongelmat, nuori ikä, itsetunto-ongelmat, oleskelulupa-asiat. Huomioitavaa on, että myös oppilaitoksesta johtuvat syyt saivat muutamia mainintoja. 5

6 Eroamisen syyt / Tärkeimpiä tietoja vastaajamäärän mukaan Ongelmat elämänhallinnassa Väärä alavalinta Poissaolot Terveydelliset ongelmat 10 Motivaation puute Oppimisvaikeudet Kuvio 3: Kyllä-vastanneiden näkemyksiä tärkeimmistä tiedoista / eroamisen syistä Kuviossa 4 valotetaan EI-vastanneiden opettajien tiedon tarpeita. Jos opettaja on kokenut, että hän ei saa riittävästi tietoa opiskelijan eroamisen tai erottamisen syistä, kaipaisi hän eniten tietoa eroamisen syistä. Tiedon tarpeet vastaajamäärien mukaan Eroamisen syyt Kuinka parantaa opetusta / ohjausta? En tarvitse tietoja 5 Onko opiskelija keskeyttänyt kokonaan? Kuvio 4: Ei-vastanneiden opettajien tiedontarpeet vastaajamäärien mukaan 6

7 Opettajien kohtaamat ongelmat eroamisuhan alla olevien opiskelijoiden suhteen Keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden isoimmaksi ongelmaksi opettajat mainitsivat (36 mainintaa) poissaolot ja/tai epäsäännöllisen koulunkäynnin. Poissaolojen takia opintosuorituksia ei kerry ja opiskelija jää jälkeen opinnoissaan. Poissaolojen ja/tai epäsäännöllisen koulunkäynnin syistä vastaajilla oli monenlaisia näkemyksiä: oppimisvaikeudet, terveydelliset syyt, taloudelliset syyt, normaalin päivärytmin puute, unettomuus, motivaation puute ja ei ymmärretä koulunkäynnin tärkeyttä muutamina mainintoina. Toisena isona ongelmaryhmänä opettajat mainitsivat (29 mainintaa) elämänhallintaan liittyvät ongelmat, kuten mm. päihteiden käyttö, vuorokausirytmin puute, taloudelliset ongelmat, asioiden tärkeysjärjestykseen laittamisen kyky puutteellinen, ahdistuneisuus. Kolmas ryhmä liittyi motivaation puutteeseen, haluttomuuteen opiskella, jopa suoranaiseen laiskuuteen. Tämä ongelmaryhmä sai 28 mainintaa. Opettajilla oli erilaisia näkemyksiä siitä, mistä motivaation puute on heijastus. Joidenkin opettajien mielestä opiskelijat eivät motivoidu, koska he kokevat opiskeltavat asiat hyödyttömiksi ammatin kannalta. Toisten opettajien mielestä motivaation puute johtuu siitä, että opiskelijat eivät usko työllistymiseensä. Näiden lisäksi mainittiin mm. sopimaton/epäkiinnostava ala ja ATTO-aineiden sijoittuminen 1. opiskeluvuoteen. Seuraavaksi tärkeimpänä ryhmänä (yhteensä 10 mainintaa) nousi opettajien vastauksissa esiin opiskelijoiden terveysongelmat, erityisesti mielenterveyteen liittyvät ongelmat. Saman verran mainintoja keräsi opettajien näkemys siitä, että opettajilla ja/tai ryhmänohjaajilla ei ole tarpeeksi aikaa, resursseja tai taitoja/työvälineitä ohjata ja auttaa opiskelijaa. Myös oppimisvaikeudet saivat muutamia mainintoja (7) erityisenä ongelmaryhmänä, samoin opiskelijan tuen puute (7 mainintaa), erityisesti tuen puutteeseen liittyvät maininnat liittyivät opiskelijan kotiympäristöön. Kiusaaminen, ei kavereita, ryhmään kuulumattomuus -ongelmaryhmä sai opettajilta 4 mainintaa. Eroamista ennalta ehkäisevät oppimisympäristöt ja opetus Kun opettajia pyydettiin kyselyssä kuvailemaan opiskelijoiden kannalta houkuttelevia/innostavia oppimisympäristöjä ja/tai opetus-/oppimismenetelmiä, nousi tärkeimmäksi ryhmäksi opettajien vastauksissa oppimisen työpainotteisuus ja toiminnallisuus, oppiminen työtä tekemällä (24 mainintaa). Opettajien näkemykset tämän ajatuksen käytäntöön panemisesta vaihtelivat, mainintoja saivat mm. enemmän oppimista työsalissa, enemmän työssäoppimista, enemmän todellisten projektien ja asiakastöiden tekemistä, enemmän työelämää vastaavaa, totuudenmukaista toimintaa, tekemällä oppiminen, työelämälähtöiset oppimisympäristöt, käsillä tekeminen. Toiseksi eniten mainintoja syntyi ryhmään liittyvistä asioista (19 mainintaa). Opettajat mainitsivat opiskelijoita innostavina, ryhmään liittyvinä asioina mm. pienryhmät/ryhmäkoon rajoitta- 7

8 misen, ryhmän tuen, ryhmäytymisen tärkeyden, yhteisöllisyyden, hyvän ryhmähengen, turvallisen ilmapiirin. Kaiken kaikkiaan koettiin, että oma opiskelijaryhmä on tärkeä osa innostavaa oppimisympäristöä. Seuraavaksi eniten mainintoja (yhteensä 17 mainintaa) saivat fyysiset tilat. Tiloista todettiin, että niiden pitäisi olla siistit, muunneltavat, viihtyisät, nykyaikaiset, toimistomaiset, kodikkaat, pelkistetyt, virikkeelliset, avoimet, löhöilyn mahdollistavat, terveelliset. Lisäksi mainittiin, että opiskelijoilla pitäisi olla vaikutusmahdollisuus tiloihin. 16 mainintaa sai kategoria oppimiseen tarvittavat työkalut ajantasaiset, saatavilla ja kunnossa. Työkaluilla opettajat tarkoittivat mm. tietokoneita, ammatin opiskelussa tarvittavia koneita ja laitteita, tabletteja, älypuhelimia, radiota, info-tv:tä, kirjastoa, äänentoistolaitteita, dokumenttikameraa. Lähes saman verran mainintoja sai kategoria: opettajalla pitäisi olla aikaa, resurssia ohjaukseen, tuen antamiseen, tukiopetukseen yms. asioihin (15 mainintaa). Tätä avattiin vastauksissa mm. näkemyksellä: opettajasta pitäisi tulla oppimisen ohjaaja. 10 vastaajaa mainitsi kategoriaan opettaja ammattilaisena liittyviä asioita. Äärimmäisenä näkemyksenä tässä kategoriassa esitettiin ajatuksia siitä, että jos opettaja on ammattilainen, hän kykenee luomaan inspiroivan oppimisympäristön minkälaisiin olosuhteisiin tahansa. Yleisenä näkemyksenä tämän kategorian vastauksissa oli kuitenkin opettajan ammattitaitoon liittyvät kysymykset ja niiden yhteys innostavaan oppimiseen. 6 opettajaa mainitsi vastauksissaan opiskelijalähtöisyyden, opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioimisen lähtökohtana innostavaan oppimiseen. Käytännön tasolla kerrottiin esim. siitä, että opiskelijoilla pitäisi olla mahdollisuus edetä oman oppimistahtinsa mukaisesti, saada hyväksi lukuja esim. vapaa-ajalla tehdyistä, opintoihin liittyvistä asioista jne. Pedagogisten taitojen kehittäminen Suurin osa opettajista vastasi kysymykseen: onko tärkeää kehittää ammatillisen osaamisen lisäksi myös sosiaalisia ja pedagogisia taitoja kyllä (96 %). Ei-vastanneita oli vain 3 kappaletta (eli 4 %) ja he esittivät ei-vastauksen syyksi mm. pian tapahtuvan eläköitymisen. Mitä sosiaaliset ja pedagogiset taidot tarkoittavat ja miten sosiaalisten ja pedagogisten taitojen kehittymistä tulisi tukea -kysymykseen tuli monenlaisia vastauksia, joita on ryhmitelty alla olevassa luettelossa. 1. Koulutus ja kurssit (38 mainintaa). Ehdotettuja aihealueita: psykologia, perustietoa ihmisen käyttäytymisestä erityisopetus, erityispedagogiikka, tietoa oppimisvaikeuksista koko henkilöstölle suunnattua vuorovaikutuskoulutusta ryhmäytyminen, kuinka luotsata ryhmää 8

9 nuorisokulttuuri, nuorten elämä eri kulttuuritaustoista tulevien nuorien opettaminen / ohjaaminen 2. Keskustelu ja tiedon jakaminen kollegojen, asiantuntijoiden kesken; vertaisoppiminen (21 mainintaa) Ehdotuksia käytännön toteutukseen: Benchmarking-käynnit (esim. muut ammatilliset oppilaitokset) mentorointi, vertaismentorointi samanaikaisopetus työn varjostaminen sosiaalisen median käyttö jakamisen välineenä pienryhmät ammattikirjallisuuden ja -lehtien lukeminen, internet 3. Kokemus, työssä ja jokapäiväisissä tilanteissa oppiminen (15 mainintaa) enemmän mahdollisuuksia (opettajille) työkokemuksen hankkimiseen ammatillisen oppilaitoksen ulkopuolelta projektit omat kokeilut 4. Persoonan merkitys, oma persoonallisuus (6 mainintaa) Kaikkea ei voi oppia, oikeantyyppinen persoona ja oikea asenne. Opiskelijalähtöisyyden huomioiminen Opettajien vastauksista nousi esiin kuusi eri pääryhmä kysyttäessä, mitkä ovat mielestäsi hyviä tapoja ottaa huomioon (tavallista paremmin) opiskelijan yksilölliset tarpeet. Pääryhmät näkyvät alla olevasta kuviosta. Tapoja huomioida opiskelijan yksilöllisyys Pienryhmäopiskelu 5 Eriytetyt harjoitukset / tehtävät 7 Ennakointi Eriyttäminen Yksilöllistäminen esim. HOPS 12 Dialogi kasvokkain Kuvio 5: Opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioimistavat (vastaajamäärinä, n = 69) 9

10 Opettajien vastauksissa korostuivat opiskelijalle annettu aika, kontaktiopetuksen määrän merkitys sekä ryhmänohjaajan keskeinen rooli opintojen yksilöllistämisessä. Opiskelijoiden motivointi Opettajien vastauksista erottui 5 ryhmää kysyttäessä opiskelijoiden motivointitavoista. Ryhmät ovat tärkeysjärjestyksessä seuraavat: 1. Positiivinen palaute 2. Opiskelijan itsemääräämisoikeus 3. Saavutettavissa olevien tavoitteiden asettaminen, prosessi 4. Opettajan oma esimerkki 5. Opiskeltavien asioiden liittäminen omaan alaan Positiivisen palautteen antaminen koettiin erittäin tärkeäksi. Sitä voidaan antaa mm. kannustamalla, kehumalla ja palkitsemalla. Myös opiskelijoiden toisilleen antama positiivinen palaute motivoi. Opiskelijan itsemääräämisoikeuden osalta vastauksissa korostui järkevien tavoitteiden asettaminen sekä opiskelijan rohkaisu epäonnistumisen jälkeen. Tavoitteet, keinot ja tavoitteiden saavuttaminen pitää miettiä huolellisesti. Alla olevassa kuviossa on vielä pyritty täsmentämään motivointitaparyhmien sisällä mainittuja asioita. Positiivinen palaute Itsemääräämisoikeus, oma tekeminen Tavoitteet, prosessi Oma esimerkki Omaan alaan liittäminen Kannustus Yhteinen tekeminen Väli- ja päätavoitteet Oma innostus Käytännön esimerkit Kehuminen Toiminnallistaminen Selkeät deadlinet Olen oma itseni Vierailevat luennoitsijat Palkitseminen Aktivointi keskusteluun Mielekkäät, oman tasoiset oppimistehtävät Asetun opiskelijan asemaan Entiset opiskelijat Myönteinen asenne Yksilöllistäminen Mielekkäät opetusmenetelmät Havaintoihin perustuva opetus Vain muutama negatiivinen asia palautteessa Opastus ja ohjaus Opetus ATK-luokassa Arviointi Yhteistyö työelämän kanssa Kuvio 6: Tapoja motivoida opiskelijaa 10

11 Opetuksen kehittäminen 92 % kyselyyn vastanneista opettajista kertoi päivittävänsä säännöllisesti omia työskentely- ja opetustapojaan sekä opetusmenetelmiään. 8 % opettajista vastasi ei kysyttäessä opetusmenetelmien säännöllisestä päivittämisestä. Ei-vastanneiden opettajien syyt liittyivät vankkoihin rutiineihin, väsymykseen ja lähestyvään eläköitymiseen. Kaikki myöntävästi vastanneet opettajat kertoivat uudistavansa opetustaan päivittäin, jatkuvasti, uuden jakson alkaessa, uuden lukukauden alkaessa. Uudistettavat aihealueet vaihtelivat opetettavan aineen mukaan, mutta uudistamisen tapoina mainittiin mm. erilaiset opetustyylit, uudet materiaalit, opintomatkat ja -käynnit, kaupungin ja museoiden yms. laitosten tarjonnan seuraaminen, pari- ja ryhmätyöt. Alla olevaan kuvioon on kerätty uudistamistyön yksityiskohtaisempia vastauksia. Tehtävät ja materiaalit Tietotekniikan hyödyntäminen Opetus, pedagogiikka Tietolähteet, koulutus Uudet tehtävätyypit Internetin käyttö Uudet tavat opettaa alan julkaisut ja lehdet Materiaalien muuntelu Tietokone ja mobiililaitteet Englannin kielen käyttö opetuksessa Yhteys kollegoihin Ajankohtaiset mahdollisuudet esim. Sanomalehti opetuksessa -viikko Prezi ja some Hyvinvointiasioita opetuksen teemoiksi Vierailut oman alan yrityksiin Case- ja ongelmalähtöiset tehtävät Verkkooppimisalustat Kokeilut: draama, yksilö, vertais jne. Ammattilaisten haastattelut Oma kirjoitustyö, alan oppikirja Ryhmätyöt Elinikäinen oppiminen Opetus ryhmän mukaan Kouluttautuminen erityisopettajaksi Kuvio 7: Omien työskentely- ja opetusmenetelmien uudistamistavat 11

12 Koulutustarpeet 62 % vastaajista (yht. 45 hlöä) koki tarvitsevansa koulutusta ja 38 % (yht. 28 hlöä) vastasi koulutustarvekysymykseen ei. Kysyttäessä koulutuksen aihealueista vastauksissa erottuivat alla olevassa kuviossa esitellyt ryhmät. Opetus- ja työskentelymenetelmät toiminnalliset menetelmät aktivoivat menetelmät mahdollisuus kokeilla simulaatio-opetus ja opetus simuloidussa ympäristössä yhteistoiminnallinen oppiminen luovat menetelmät Oppimisvaikeudet, erilainen oppija, nuoren maailma ongelmatilanteisiin puuttuminen lukivaikeudet, yleisemmin oppimisvaikeudet opiskelijoiden terveysongelmat ja elämänhallinta erilaisen oppijan kohtaaminen ja tukeminen, erityisopetus nuorison elämäntilanne, oppia ymmärtämään nuoria maahanmuuttajat Some, verkko-opetus Erilaiset palvelut, Prezi jne. Some Sähköinen opetusmateriaali IPadin käyttö opetuksessa Kuvio 8: Aihealue-ehdotukset koulutukseen Työskentelymuotojen osalta kysymyksessä oli annetut vaihtoehdot: työpaja, seminaari, verkko-opiskelu sekä muu. Eniten kannatusta sai työpajamuotoinen työskentely (40 vastaajaa), seminaari sai 12 vastaajaa puolelleen ja verkko-opiskelu 7. Muita muotoja kannatti 7 opettajaa. Huomioitavaa on, että kysyttäessä koulutuksen sisällöstä 6 opettajaa oli maininnut vertaistyöskentelyn toteutusmuotona, esim. mentor-toiminta, vertaistuki, ajatuksien vaihtaminen kollegoiden kanssa Suomessa ja ulkomailla, hyvien käytäntöjen jakaminen pienryhmässä, asiantuntijaryhmäkeskustelut, vertaisopettajuus. Ei koulutustarvetta vastanneet opettajat vetosivat siihen, että he haluavat keskittyä opettamiseen. Mukana oli myös eläköityviä opettajia, jotka haluavat antaa kouluttautumismahdollisuuden nuoremmille kollegoilleen. Erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden huomioiminen 85 % (60 henkilöä) opettajista koki, että heillä on erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden huomioimiseen tarvittavat tiedot ja taidot. Alla olevassa kaaviossa on esitelty opettajien mainitsemia ryhmiä tietojen ja taitojen suhteen. 12

13 Tarvittavat tiedot ja taidot Erityisopetukseen liittyvä koulutus Oma työkokemus Arvostava kysely -menetelmä Tiimityö / Verkostoituminen 4 Kuuntelu 5 Tasavertainen kohtaaminen / Auttaminen 10 Keskustelut / Puhuminen Kuvio 9: Erityisen tuen tarpeessa olevan opiskelijan huomioimisessa tarvittavat tiedot ja taidot vastaajamäärän mukaan 15 % vastanneista opettajista (yht. 11 hlöä) koki, että heillä ei ole tarvittavia tietoja ja taitoja. Tarvekohdassa mainittiin mm. erityisopettajan pätevyyden hankkiminen, soveltuvat opetusmenetelmät erityisen tuen tarpeessa olevalle opiskelijalle ja tietoa oppimisvaikeuksista. Oman opetuksen hyvät käytännöt 62 % opettajista kertoi omaavansa hyviä, opetukseen liittyviä käytäntöjä, 38 % opettajista vastasi ei. Suurimmaksi osaksi nämä hyvät käytännöt liittyivät opiskelijan kohtaamiseen ja henkilökohtaiseen kontaktiin: kuunteleminen, keskustelut, alkuhaastattelut, kannustaminen ja välittäminen keräsivät eniten mainintoja. Myös opiskelijoiden motivointi koettiin tärkeänä. Erilaisista motivointikeinoista mainittiin konkreettiset, selkeät tavoitteet ja tehtävät, opetuksen käytännönläheisyys ja haastavuus sekä vastuun antaminen opiskelijoille. Kolmanneksi eniten käytettiin erilaisia osallistavia työtapoja: pienryhmäopetusta, oppimispelejä, projektityöskentelyä, seisomalla opiskelua ja oppimista vahvuuksien kautta. Neljä tärkeintä opetuksessa tarvittavaa taitoa Vastaajia pyydettiin asettamaan tärkeysjärjestykseen joukko keskeyttämisvaarassa olevien tai erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kanssa toimimisessa tarvittavista taidoista. Esitetyssä kysymyksessä korostettiin opiskelijan erityisen tuen tarvetta ja/tai keskeyttämisvaaraa. Seuraavassa taulukossa on esitetty taidot mainintojen tuottamassa järjestyksessä eli eniten ykkössijoja saanut taito sijoittuu taulukon yläosaan jne. 13

14 Tarvittavat taidot Sijoitus Mainintojen määrä Palautteen anto opiskelijalle, opiskelijan arviointi 1 45 Opetusmenetelmät, kiinnostavat työskentelymenetelmät 2 35 erityisesti luokkahuoneopetuksessa Viestintätaidot 3 32 Poissaolokäytännöt (oppilaitoksen ohjeet ja työvälineet) 4 31 Tietoa oppimisvaikeuksista, erityisen tuen tarjoamisesta 5 27 Verkostoyhteistyö miten opettaja saa tukea, miten tehdä 6 23 yhteistyötä Tietoa riskiopiskelijan tunnistamisesta 7 19 Luovuus, opiskelijan luovien taitojen edistäminen 8 17 Tietokoneen ja ohjelmien käyttötaidot 9 11 Sosiaalisen median käyttö opetuksessa ja ohjauksessa Yrittäjyyteen liittyvät taidot (ml. sisäinen yrittäjyys) 11 9 Muiden kehittäminen / ohjauksellisuus 12 8 Kuvio 10: Keskeyttämisvaarassa olevien tai erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kanssa toimimisessa tarvittavat taidot tärkeysjärjestyksessä Opiskelijoiden kotitilanne 64 % vastaajista oli tietoinen opiskelijoidensa kotitilanteesta, 27 % opettajista vastasi kysymykseen ei. Kielteisen vastauksen perusteluja kysyttäessä suurin osa vetosi tiedon vaikeaan saatavuuteen tai siihen, että tietoa ei saa eri syistä antaa. Muutama vastaaja piti tietoa opiskelijoiden kotioloista opetuksen kannalta merkityksettömänä seikkana. Opiskelijoiden sosiaalinen elämä 89 % vastaajista ilmoitti keskustelevansa opiskelijoidensa kanssa näiden vapaa-ajanviettotavoista ja ystävyyssuhteista. 11 % vastaajista vastasi, että ei keskustele opiskelijan kanssa sosiaaliseen elämään liittyvistä aihealueista. Syiksi keskustelemattomuuteen mainittiin resurssipula sekä aiheen merkityksettömyys opetuksen ja oppimisen kannalta. Yhteydet opiskelijoiden tukiverkostoon ja lisätiedon tarpeet Vain kolmasosa vastaajista, 32 %, ilmoitti pitävänsä säännöllistä yhteyttä opiskelijoidensa tukiverkostoon. Tahoina, joihin ollaan yhteydessä, mainittiin vanhemmat/huoltajat, koulukuraattorit/sosiaalityöntekijät/muut viranomaiset, lastensuojelulaitokset ja niiden henkilökunta ja muut opettajat. 65 % vastaajista ilmoitti, että ei pidä säännöllisesti yhteyttä tukiverkostoon. Suurin syy yhteydenpidon puutteeseen oli opiskelijan täysi-ikäisyys. Usea vastaaja mainitsi myös pitävänsä yhteyttä satunnaisesti, vain tarpeen mukaan. Moni vastaaja katsoi yhteydenpidon kuuluvan toiselle taholle, esimerkiksi koulukuraattorille tai ryhmänohjaajalle tai näki yhteydenpidon vanhempien/huoltajien kanssa muuten vain mahdottomana toteuttaa. 14

15 Vastaajista suurin osa (68 %) ei kaivannut lisäopastusta opiskelijoiden verkoston kanssa toimimiseen. Koettiin, että järjestelmä toimii jo tällaisenaan hyvin ja opettajilla on riittävät valmiudet ja taidot yhteistyöhön tarvittaessa. Kyllä vastanneet (32 %) kaipasivat yleisesti ottaen lisää yhteistyötä ja muiden opettajien menetelmiin tutustumista. Myös resurssipula mainittiin vastauksissa. Kiinnostus STAY IN -projektiin 62 % kyselyyn vastanneista ilmaisi halukkuutensa osallistua STAY IN -projektissa kehitettävään koulutuskokonaisuuteen. Ei-vastanneita oli 28 %. Kieltäytymisen syistä suurin osa liittyi vastaajien kohta tapahtuvaan eläköitymiseen sekä resurssipulaan. 60 % vastaajista oli kiinnostunut saamaan lisätietoa STAY In -projektin jatkotoimenpiteistä. 15

16 4. Muiden sidosryhmien näkemyksiä (haastattelujen tulokset) Johdon näkemykset Opiskelijan eroamiseen ja erottamiseen liittyvissä ongelmatilanteissa haastatellut johdon edustajat mainitsivat kuuntelemisen tärkeimmäksi selviytymiskeinokseen ongelmatilanteen selvittämiseen. Molemmat haastateltavat myös korostivat moniammatillisen yhteistyön tärkeyttä. Moniammatillista yhteistyötä tehdään ongelmatilanteissa oppilaitoksen sisällä, mutta myös oppilaitoksen ja ulkopuolisten yhteistyötahojen välillä. Moniammatillinen yhteistyö koettiin myös tärkeäksi eroamista ennalta ehkäiseväksi toiminnaksi. Haastatellut edustivat kahta eri koulutuksen järjestäjää, molemmissa oppilaitoksissa seurataan eroamislukuja säännöllisesti 3 4 kertaa vuodessa. Eroamislukuja käsitellään erilaisissa kokouksissa, joihin useimmiten osallistuu johdon edustajia ja opiskelijapalveluiden henkilöstöä. Määrällisen seurannan lisäksi toinen oppilaitos toteuttaa vuosittain ns. laadullisen seurannan, jonka yhteenvedossa kerrotaan tarkemmin eroamisen syistä. Ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisprosentti on Suomessa valtakunnallisesti 8,1 % ( ). Johdon haastatteluissa selvisi, että alueellisesti keskeyttämisprosentti oli hieman valtakunnallista tasoa alempi (7,6 %) toisella koulutuksen järjestäjällä; toisella koulutuksen järjestäjällä keskeyttämisprosentti oli vastaavasti hieman valtakunnallista tasoa ylempänä (8,5 %). Valtakunnallisesti lukuvuonna useimmilla koulutuksen järjestäjillä lähes puolet kaikista eronneista on yli 20-vuotiaita, mikä poikkeaa ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä ikäjakaumasta. Alueellisesti haastattelujen perustalta WinNovasta keskeyttävät opiskelijat ovat vuotiaita (22,6 %) ja vuotiaita (21,1 %). Sataedussa haastateltava mainitsi keskimääräiseksi iäksi 17 vuotta. Molemmat koulutuksen järjestäjät mainitsivat haastatteluissa, että noin puolet keskeyttämisistä tapahtuu 1. opiskeluvuoden aikana. Tämä sama ilmiö pitää paikkansa myös valtakunnallisesti: eroamiset kasaantuvat tyypillisesti opiskelujen ensimmäiseen puoleen vuoteen, peräti 32,8 % keskeyttämisistä tapahtui ensimmäisen puolen vuoden aikana. Jos lasketaan koko 1. opiskeluvuosi, yli 40 % keskeyttämisistä on tapahtunut 1. opiskeluvuoden aikana. Tämä herättää kysymyksen siitä, mitä tukitoimia opintojen alkuvaiheeseen pitäisi sijoittaa? Miten opiskelijat sitoutetaan opiskeluun? Miten estetään väärät alavalinnat, jotka selittävät osan alkuvaiheen keskeyttämisistä? Läpäisyn tehostamisohjelman raportista on myös huomioitavissa, että lukuvuotena erityisopiskelijoiden keskimääräinen eroprosentti oli valtakunnallisesti 12,4 % (muilla opiskelijoilla 8,1 %). Alueellisesti erityisopiskelijoiden eroprosentti on jopa valtakunnallista tasoa korkeampi (noin 15 %). Voisi siis todeta, että alueellisesti HOJKS-opiskelijoiden eroprosentti on jopa kaksinkertainen verrattuna muihin opiskelijoihin. Tätä osa-aluetta ei haastattelussa kysytty, mutta tämä opiskelijan ominaisuus voi olla tärkeä kehiteltävän STAY IN -koulutuksen 16

17 kannalta, sillä erityisopiskelijoiden (HOJKS-opiskelijoiden) tutkinnon suorittamisen lopettaminen on huomattavasti yleisempää kuin muiden opiskelijoiden. Johdon edustajat vetivät haastatteluissa yhteen yhteydenpitoa kodin ja vanhempien ja/tai huoltajien kanssa seuraavasti: Ammatillinen oppilaitos on yhteydenpidossa aloitteellinen (alkaa jo 1. opiskeluvuoden alussa). Sähköiset järjestelmät (esim. OmaWinnova, Wilma) mahdollistavat yhteydenpidon. Vanhemmat/huoltajat pääsevät katsomaan järjestelmästä omilla tunnuksillaan alaikäisen opiskelijan poissaolot ja opintosuoritukset. Poissaolojen seurantaan ja niihin puuttumiseen on luotu yhteiset käytännöt. Eroamisen 3 tärkeintä syytä ovat johdon mielestä ainakin motivaation puute. Motivaation puute voi haastateltujen mielestä johtua väärästä tai liian haastavasta alavalinnasta, henkilökohtaisista syistä tai siitä, että opiskelijalla on liikaa muita kiinnostuksen kohteita. Muina TOP3-syinä mainittiin mm. oppilaitoksen vaihto/muutto toiselle paikkakunnalle, ei saada yhteyttä eli ns. katsotaan eronneeksi ja elämänhallinnan vaikeudet. Johdon mielestä keskiverto eroaja on sosiaalisesti taitamaton (yksinäinen, ei ystäviä tai viiteryhmää tai ainakaan viiteryhmää ei löydy oppilaitoksesta), hänellä on oppimisvaikeuksia tai erityisopiskelija eli HOJKS-statuksella, hänellä on elämänhallintaan liittyviä ongelmia tai mielenterveyden häiriöitä, yleisesti ottaen haastateltavat olivat yksimielisiä siitä, että opintojen negatiivinen keskeytyminen on usean eri tekijän yhteisvaikutusta. Ennalta ehkäisevinä strategioina ja toimenpiteinä johdon edustajat mainitsivat haastatteluissa mm. ryhmänohjaajan tärkeän roolin keskeyttämisen ehkäisyssä. Ryhmänohjaaja tuntee opiskelijat, hänellä on aikaa keskustella, haastatella ja selvitellä ongelmatilanteita. Muina strategioina ja toimenpiteinä mainittiin myös oppilaitoksen sisäinen ja osittain myös ulkopuolelle ulottuva moniammatillinen yhteistyö sekä erityisopettajan saatavilla olo joka koulutusalalla. Lisäksi mainittiin mm. tukiopetusmahdollisuudet, opintojen mukauttaminen sekä rästipaja- tai oppipajatoiminta. Kysyttäessä opettajan taidoista ja tulevaisuuden ideoista keskeyttämisen ehkäisemiseksi johdon haastatteluissa nousi esiin seuraavia asiakokonaisuuksia: Asenneilmapiiri, opiskelija asiakkaana Pedagogiikka, opetuskäytännöt mm. oppimis- ja opetusmenetelmät, opiskelijoiden osallistuminen, yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen (eli ns. hyväksi luku) Nuoruuden ilmiöiden tuntemus 17

18 Tietoa oppimisvaikeuksista sekä siitä, mikä on normaalia ja epänormaalia käyttäytymistä (mielenterveyden häiriöt), tiedon hyödyntäminen arkipäivän tilanteissa ja opetuksessa. Keskustelu- ja viestintätaidot, kuinka olla luottamusta herättävä, luoda luottamuksellinen suhde, sanaton viestintä, miten välittää, vaikka ei voi ratkaista ongelmia. Moniammatillinen yhteistyö ja siihen liittyvät taidot Yhteistyö on hyvin tärkeää, pitäisi rohkaista henkilöstöä keskustelemaan, keskustelukulttuurin luominen. Ammatillisen peruskoulutuksen opettajan näkemyksiä Opettajan haastattelun perusteella oppilaitoksessa on toimiva verkosto ja organisaatio eroamiseen liittyviä ongelmatilanteita varten. Jos opiskelijalla on ongelmia esim. ATTO-tunneilla ottaa kyseisen aineen opettaja yhteyttä ryhmänohjaajaan. Ryhmänohjaaja tarkistaa tilanteen ja ottaa yhteyttä tarvittaviin henkilöihin verkoston sisällä. Kokonaisuudessaan verkostoon kuuluvat opiskelija, opiskelijan huoltajat, ryhmänohjaaja, ATTO-opettajat, ammatilliset opettajat, opo, kuraattori, oppipajaopettaja, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä/tukihenkilö, pajaohjaaja, etsivä nuorisotyö ja seurakunnan edustaja eli nuorisopastori, jolle voi varata ajan. Tarpeen mukaan verkostopalaveriin kutsutaan ne edustajat, joiden asiantuntemusta tarvitaan erityyppisten ongelmien ratkaisuun. Erottamistapauksissa johdon edustaja on myös mukana. Haastateltu opettaja, joka toimii myös ryhmänohjaajana, kertoi ongelmatilanteena sellaisen, että yksi hänen ryhmäläisistään romahti. Opiskelija halusi vain ladata musiikkia ja kirjoittaa tarinaa itsestään. Opiskelija osallistui ammatilliseen opetukseen, mutta ATTO-tunnit hän norkoili käytävillä. Keskustelussa ryhmänohjaajan kanssa kävi ilmi, että opiskelijalla oli ankara isä, jota vastaan opiskelija kapinoi. Ryhmänohjaaja ohjasi opiskelijan kuraattorille ja tätä kautta asiat lähtivät toimimaan. Jos ryhmänohjaaja ei olisi ottanut kiinni tilanteesta, olisi opiskelija todennäköisesti eronnut. Suuri työn määrä ja isot luokat aiheuttavat sen, ettei kaikki ongelmatilanteita aina huomata luokkatilanteessa. Ongelmalliset opiskelijat yleensä lintsaavat. Heikkojen opiskelijoiden ongelmana on se, etteivät he saa tasoistaan opetusta. He istuvat hiljaa ja kärsivät. Haastateltavan mielestä kolme tärkeintä syytä opiskelijoiden eroamiseen ovat: alan vaihto, motivaation puute ja perhesyyt. Erottamisen taustalla taas voi olla monimutkaisempi problematiikka. Yksittäinen opettaja voi opetustyylillään vaikuttaa vain vähän opiskelijan eroamiseen. Poissaolot ja kiinnostuksen puute ovat merkkejä, jotka voivat ennakoida opiskelijan eroamisen. Huomatessaan opiskelijan olevan vaarassa erota tai tulla erotetuksi opettaja ohjaa opiskelijan kuraattorille. Jos kyseessä on oman ryhmän opiskelija, opettaja soittaa huoltajalle. Jos kyseessä on jonkin muun ryhmän opiskelija, opettaja soittaa myös ryhmänohjaajalle. 18

19 Eroamisen ja erottamisen ehkäisemiseksi kokeillaan erilaisia strategioita yhdistyneenä opetukseen. Kun merkit näkyvät, kutsutaan koolle tarvittava asiantuntijaverkosto ja toimitaan. Jos on eroamisriskissä olevia opiskelijoita, toimitaan WinNovan ohjeiden mukaan: 30 poissaolotunnin jälkeen kysely, 60 poissaolotunnin jälkeen huomautus, 120 poissaolotunnin jälkeen varoitus. Haastateltava koki, ettei häntä tueta oppilaitoskohtaisesti omassa ammatissa, mutta koulutukseen pääsee, kun haluaa. Organisaatiotasolla voidaan sanoa, että opettajan toimintaa seurataan järjestämällä kehityskeskusteluja. Opettaja, lähinnä ryhmänohjaajan roolissa, ottaa yhteyttä opiskelijoiden huoltajiin tarvittaessa. Tässä vuorovaikutussuhteessa ei ole ollut ongelmia. Haastateltava kuvaa suhdettaan opiskelijoihin hyväksi. Se on lähinnä toveri- ja auktoriteettisuhde. Opiskelijoiden motivoiminen opiskeluun, nykyisessä median monimuotoisessa maailmassa, on haastavaa. Haastateltava pyrkii motivoimaan opiskelijoita puhumalla, kannustamalla ja kehumalla. Työvälineinä nuorten motivoimisessa opiskeluun hän käyttää: ATK-tehtäviä, You Tubea, pari- ja ryhmätehtäviä, haastatteluja jne. On tärkeää, että tehtävät ovat monipuolisia. Menetelmien kehittämiseen olisi hyvä saada jatkuvaa, tasokasta, ulkopuolista koulutusta. Osallistuttuamme Educa-messuihin oli mahdollista saada kouluumme, RAY-yhdistyksen maksuton, Ryhmäilmiö-projekti, vetämään ryhmänohjaajakoulutusta, johon haastateltava halusi päästä. Odotan ryhmäilmiötä! Ryhmänohjaajan rooli on opiskelijoihin nähden tärkein tehtävä koulussamme ja he erityisesti tarvitsevat koulutusta. Opettajilla ei ole tarpeeksi tietoa eikä koulutusta opiskelijoiden mielenterveysongelmien huomioimiseen tai mielenterveyskuntoutujien kanssa toimimiseen. Vain alan ammattilaisilla on riittävä koulutus. Erityisopettajan tutkinnosta voisi olla hyötyä tässä asiassa. Resurssit ovat rajoittava tekijä opetusta kehitettäessä. Jos ei olisi mitään rajoitteita, hankkisin luokkatiloihin tarvittavat laitteet ja välineet, kuten: ATK, kielistudio, älytaulu, dokumenttikamera, videotykki, ergonomiset pulpetit ja tuolit. Lisäksi opiskelijoilla pitäisi olla käytettävissä omat kirjat. Sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä Haastateltujen mukaan yleisimmät ongelmat keskeyttämisriskin piirissä olevilla opiskelijoilla ovat mielenterveys- ja päihdeongelmat. Kysyttäessä toimintamalleista ongelmien ratkaisemiseksi vastauksissa korostui nuoren kohtaaminen ja kuuntelu. Haastateltujen mukaan on ensiarvoisen tärkeää muodostaa opiskelijaan luottamuksellinen suhde, joka mahdollistaa kuuntelemisen ja oikeanlaisen välittämisen. Henkilökohtaisten, kahdenvälisten keskustelujen tukena on laaja moniammatillinen yhteistyöverkosto. 19

20 Luvattomien poissaolojen kertyessä ensimmäisen keino toimia on yleensä henkilökohtainen yhteydenotto. Useimmiten tämä yhteydenotto on keskustelu kasvokkain, joskus myös puhelinsoitto tai Facebook-viesti. Haastateltavien vastauksissa korostui kohtaamisen ja kommunikaation merkitys niin myös puhuttaessa strategioista poissaolojen vähentämiseksi. Pyritään kuuntelemaan, keskustelemaan ja kannustamaan. Joskus on myös tarpeen etsiä se perimmäinen poissaolojen takana oleva syy (ongelma) ja yrittää vaikuttaa siihen. Molempien haastateltavien kontaktit opiskelijoiden perheisiin ja tukiverkostoon ovat tiiviit ja jatkuvat. Yhteistyö alkaa yleensä työntekijöiden aloitteesta, mutta alun jälkeen kontaktia voi ottaa myös huoltaja/vanhempi. Varsinkin opiskelujen alkuvaiheessa vanhemmat tuntuvat odottavan koulun aloitetta, eivätkä lähde kovin herkästi itse ottamaan yhteyttä. Vanhempien ja huoltajien lisäksi kontakteja on lastensuojelulaitoksiin, nuorten omaohjaajiin, sosiaalityöntekijöihin (Kela ja kunnan sosiaalitoimi) ja nuoren muuhun tukiverkostoon. Koulu tarjoa tarvittavat tukitoimet kaikille opiskelijoille: jokaiselle aloittavalle opiskelijalle tehdään hops (henkilökohtainen opintosuunnitelma) ja koulun opiskelijahuolto on jokaisen opiskelijan saatavilla/käytettävissä. Myös oppipajaopiskelu mahdollistaa yksilöllisen opiskelun ja tukiopetuksen. Kysyttäessä keinoja motivoida opiskelijaa jatkamaan opintojaan nousivat esiin seuraavat asiat: keskustelut, välittäminen, rehellisyys kaikessa tekemisessä, puhuminen ja kuunteleminen. Opetus on haastateltavien mukaan ns. normaalien opiskelijoiden kohdalla suurimmaksi osaksi kunnossa, haastavien opiskelijoiden kanssa opettajilta sen sijaan saattavat usein loppua sekä keinot että motivaatio yrittää ratkaista tilanne. Lisäksi puutteita ilmenee opettajan halussa kehittää itseään ja omaa työtään. Oppimisympäristön ja työvälineiden suhteen parantamisen varaa on jo yleisessä viihtyvyydessä ja sen lisäksi koneissa ja kalustossa. Haastateltavat kaipaavat lisää käytännönläheisyyttä opetukseen, erityisesti ATTO-aineisiin. Opetus ei saisi olla kovin irrallista nuoren omasta elämästä ja tulevasta ammatista. Opettajan tulisi myös haluta kehittää itseään ja opetustaan modernimpaan ja aktiivisempaan suuntaan. Kaiken kaikkiaan paljon kehitystä parempaan on kuitenkin tapahtunut sekä yleisellä tasolla että yksittäisten opettajien työssä. 20

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki Toinen aste oma valinta oma haaste Valintapäätös erilaiset perusteet Valintapäätökseen

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

STAY IN. Koulutusohjelman kuvaus (ammatillisen peruskoulutuksen opettajille) WP 6 Adaptation Development - Transfer SUOMI. Kaisa Leivo-Jokimäki

STAY IN. Koulutusohjelman kuvaus (ammatillisen peruskoulutuksen opettajille) WP 6 Adaptation Development - Transfer SUOMI. Kaisa Leivo-Jokimäki STAY IN Koulutusohjelman kuvaus (ammatillisen peruskoulutuksen opettajille) WP 6 Adaptation Development - Transfer SUOMI Kaisa Leivo-Jokimäki Jonna Malmivuori Mirjam Voutilainen This project has been funded

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto

Stadin ammattiopisto Stadin ammattiopisto Lukuvuoden 2014-2015 aloitustilaisuus Leena Mäkelä 4/5/13 Tervetuloa töihin! Stadin ammattiopiston toinen lukuvuosi alkaa Opiskelijarekrytointi jatkuu edelleen Oppimisympäristöjä parannetaan

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Tatu. Eija Karjalainen Kari Rautiainen

Tatu. Eija Karjalainen Kari Rautiainen Tatu Eija Karjalainen Kari Rautiainen Opiskelemaan valituille opiskelijoille lähetettiin alkuhaastattelulomake (tullaan tutuiksi) Opiskelijoista saadaan mahdollisimman paljon ennakkotietoa ennen opiskelun

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa INSSI-hankkeessa tutkittua Ari-Pekka Kainu, SAMK Jorma Kärkkäinen, KYAMK Pekka Rantala, OAMK

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Maahanmuuttajanuorten VaSkooli Salon seudun koulutuskuntayhtymä Tomi Vuorela Mervi Leino 1 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmallin

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta Läpäisyä ja keskeyttämistä koskevan seurantatiedon tuottaminen on osa läpäisyn tehostamisohjelmaa. Läpäisyn tehostamisohjelman ohjauksessa ja

Lisätiedot

Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa

Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot