Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen

Transkriptio

1 Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen

2 Klusterit kärkeen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä tarkoittaa joukkoa samanlaisia yrityksiä, jotka kasvavat yhdessä. Klusterin osat hyötyvät keskinäisestä yhteydestään toisiinsa ja klusteriin kokonaisuutena.

3 Toimialapohjaisesta klusteripohjaiseen kehittämiseen Puutuote Kehittyvä asuminen Metalli Energia... Uudistuvat koneet ja laitteet Bioenergiasta elinvoimaa Menestyksekästä nykyisen toimintamallin kehittämistä samankaltaisissa yrityksissä Yritysten sitoutuminen alansa kehittämiseen, haasteellisuus määrittelee kiinnostuksen Malliltaan staattisempi ja selkeästi rajattu, mittaaminen mahdollista Yhteensä painotusta eri rahoittajien toimesta, pirstaloitunutta, ei kansallisestikaan erottelevaa 3 Tulevaisuuden kilpailukyvyn avainten ympärille ryhmittyneitä yrityksiä ja muita toimijoita yli toimialarajojen Sitoutuminen seuraavaan projektiin ja yleiseen klusterisuunnitelmaan/teemoihin Yhteistyössä rahoittajien ja kehittäjien välillä, suuremmat kokonaisuudet Mittaaminen haaste, dynaamisempi luonne Hakee K-S profiilia kansallisesti/globaalisti

4 Keski-Suomen tunnuslukuja muutos Väestö ,8 % Työpaikat ,8 % Teolliset työpaikat ,2 % perusmetalli ja metallituote ,5 % koneiden ja laitteiden valm ,4 % sähkötekn. tuotteiden valm ,6 % Rakentaminen ,5 % Tietoliikenne % Kuluttajapalvelut ,1 % Liike-elämän palvelut ,6 % Julkiset palvelut ,9 % Työttömät ,5 % Työvoima ,1 %

5 Keski-Suomen elinkeinot/teollisuus klusterit, keihäänkärjet ja mahdollistajat Kannattavat maatilat mahdollistajana Bioyhteiskunnasta voimavara Kehittyvä asuminen ja asiointi Matkailukeskukset & verkostot Logistiikka & tieliikenne mahdollistajana Energiasta elinvoimaa Uudistuvat kuidut & tuotantoprosessit Nanoosaaminen liiketoiminnaksi Jokapaikan tietotekniikka Human Tech & oppiminen mahdollistajana Ennakoiva hyvinvoiva Ohutlevyn ja komposiittien kasvu Seuraavan sukupolven elektroniikka Uudistuvat koneet ja laitteet Asiakkaiden tulevaisuuden palvelutarpeet KIBS/luovat alat

6 Klusterit kärkeen Talven ja kevään aikana klusterityötä on tehty seuraavien yritysryhmittymien kanssa: 1. Uudistuvat koneet ja laitteet 2. Bioenergiasta elinvoimaa 3. Kehittyvä asuminen 4. Creative intensive business services CIBS 5. Educluster Finland 6. Hyvinvointi: Liikunta, toimintakyky ja terveys 7. Matkailu 8. NANO 9. Jokapaikan tietotekniikka

7 Klustereiden kehittämissuunnitelmien sisällysluettelo Klusterin kuvaus 6/ Ominaispiirteet (sis. klusterin olemuksen mukainen nimi,avaintoimijat, painopisteet, jne.) ja rajaus (mitä valittu pois) 2. Mikä on klusterin rooli vs. muuhun kehittämistoimintaan (kansalliset, yrityskohtaiset) kehittämistoimintaan 3. Toimijoiden sitoutuminen klusteriiin Mikä on klusterin kasvustrategia Mihin kasvu perustuu ja pitkän tähtäimen suunnittelua ohjaavat tavoitteet ja päämäärät 5. Vision 2010 kiteytys 6. Potentiaaliset esteet/haasteet tavoitteiden/vision saavuttamiseksi, miten huomioitu Toimintasuunnitelma Päämäärien saavuttamisen edellyttämät toimenpiteet (painotukset näiden välillä), kuvaukset piloteista 8. Tulosten mittaaminen 9. Klusterin organisoituminen Resursointi esitetyn mukaiseen toimintaan 10.Panostukset (hlötyövuodet/ ) toimijoilta itseltään ja julkisilta toimijoilta

8 Päätöksenteko klustereista; päätöksentekokriteerit Kärkiklusterien päätöksen osalta, tärkeysjärjestyksessä: VAIKUTTAVUUS: Arvioitu vaikuttavuus (työpaikkakehitys, yrittäjyyden lisääntyminen, liikevaihdon/verotulojen kasvu, uudet innovaatiot, vahvempi osaaminen, verkottuminen, liiketoimintapotentiaali yleisesti, vaikutuksen ympäristöön ja kestävään kehitykseen) suorasti ja epäsuorasti (mitä voimme kehua myöhemmin saavuttaneemme tällä päätöksellä?) SITOUTUNEISUUS: Sitoutuminen yrityksistä rahoittamaan kokonaisuutta ("kasvusopimuksen mahdollisuus") RELEVANSSI: Maakuntatasoisen toiminnan hyöty tai klusterin kehityskelpoisuuden arviointi (auttaako valittu työkalupatteristo yrityksiä aidosti) TUKEUTUMINEN: Kuinka klusteri liittyy kansallisiin ja kansainvälisiin megatrendeihin ja niistä johdettuun politiikkaan Kehittyvää klusteria varten lisäksi erityisesti: KOKONAISVAIKUTUS: Maakunnallisesta/seudullisesta näkökulmasta erityisen vahva profiloiva tai muu epäsuora vaikutus (saammeko aikaiseksi "Keuruuilmiön") YHTEENSOPIVUUS VÄLINEISIIN: Käytettävien työkalujen hyödyntäminen tarkoitusta sopivalla tavalla (erityisesti maatalouden yrittäjyyteen, Pohjoiseen Keski-Suomeen liittyvät erillisrahoitukset)

9 Klusterit kärkeen Maakunnan yhteistyöryhmän päätös : Keski-Suomen kärkiklusteri on Uudistuvat koneet ja laitteet Kehittyviksi klustereiksi valitaan Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehittyvä asuminen Syntyvä klusteri Matkailu

10 Klusterit kärkeen Keväällä 2008 maakunnan yhteistyöryhmässä arvioidaan seuraavien klustereiden/toimialojen/teemojen kehitysvaihe: Creative intensive business services CIBS klusterityötä jatketaan syksyn 2007 aikana tavoitteena on hankkia luoville aloille valtakunnallista rahoitusta Educluster Finland liiketoimintasuunnitelma valmistuu vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen voidaan arvioida, missä vaiheessa ehdokas on. Hyvinvointi: Liikunta, toimintakyky ja terveys jatketaan Länsi-Suomen EAKR-ohjelman teeman avulla.

11 Klusterit kärkeen Osaamiskeskusten liityntäpinnat Keski-Suomen kärki- ja kehittyviin klustereihin Energiateknologia on osa Bioenergiasta elinvoimaa - klusteria, cleantech -teknologia voi liittyä kaikkiin klustereihin. Uudistuva metsäteollisuus on osa Uudistuvat koneet ja laitteet klusteria. Matkailu (liitännäisjäsenyys) on osa Matkailuklusteria. Nanoteknologia mahdollistavana teknologiana liittyy kaikkiin klustereihin ja tulevaisuudessa voidaan tunnistaa myös keskeisesti nanoteknologiaa hyödyntäviä yritysryppäitä. Jokapaikan tietotekniikka mahdollistavana teknologiana liittyy kaikkiin klustereihin.

12 Klusterit kärkeen Tavoitteena on, että valittujen klustereiden kehittämiseen käytetään n. 80 % EUrahoituksesta. Uusille avauksille varataan n. 20 %.

13 Klusterit kärkeen Tavoitteet: käynnistää klusteripohjainen kehittäminen koko maakunnassa resursoida päätoimiset klustereiden vetäjät synnyttää yrityslähtöisiä kehittämishankkeita, jotka tuovat rahaa Keski-Suomeen yhdenmukaistaa kehittämistapaa auttaa yrityksiä hankkimaan rahoitusta yhteisiin kehittämishankkeisiin varmistaa osaltaan elinkeinotoiminnan uudistaminen ja kilpailukyky

14 Klusterit kärkeen Klustereiden maakunnalliset kehittämispäälliköt Uudistuvat koneet ja laitteet Kehittämispäällikkö Pekka Matinaro JYKES OY Bioenergiasta elinvoimaa Kehittämispäällikkö Markku Paananen JAMK Kehittyvä asuminen Kehittämispäällikkö Jukka Vilppola JAO

15 Klusterit kärkeen Kullekin klusterille on valittu yritysvetoiset strategiaryhmät, jotka valmistelevat ja priorisoivat kehittämisteemoja rahoituskelpoisiksi hankkeiksi. Kuhunkin strategiaryhmään yritysedustajien lisäksi on kutsuttu mukaan myös tulevien hankkeiden rahoittajat.

16 Klusterit kärkeen Klustereiden kehittämisen lisäksi on varauduttu rahoittamaan läpäiseviä teemoja: Osaavan työvoiman saatavuus, vastuuhenkilönä koulutuksen kehittämispäällikkö Elise Tarvainen Keski- Suomen liitto Liiketoimintaosaamisen kehittäminen

17 JATKON HAASTEITA Klusterisuunnittelusta on siirryttävä valituissa klustereissa klusteritoimintaan sekä löydettävä toimijoita kiinnostavat konkreettiset projektiaihiot ja haettava kokemuksia tätä kautta. Yrityskentän johdon sitouttaminen ohjausryhmätyöskentelyyn on ehdotonta menestykselle Koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä näiden välisten verkostojen, roolien ja valmiuksien kehittäminen Laajemman rahoituksen hakeminen hyville aloitteille Keski-Suomen ulkopuolelta Viestinnän käynnistäminen ja avoimen vuorovaikutuksen ylläpitäminen toimijoiden välillä Toiminnan johtamiseen liittyvien käytäntöjen ja prosessien sisäänajo

18 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen 1. Uudistuvat koneet ja laitteet Visio 2013: Keskisuomalainen Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri on: valituilla koneenrakennuksen aloilla tutkimuksen, tuotekehityksen ja valmistusosaamisen globaali keskus, maailman johtava paperiteollisuuden tuotteiden, teknologioiden ja palveluiden tarjoaja, kehittäjä ja hyödyntäjä, ohutlevyteknologian uusien tuotannollisten sovellusten kansainvälinen edelläkävijä sekä biopolttoaineita käyttävien lämmitysjärjestelmien Euroopan tason kehittäjä ja valmistaja.

19 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Kehittämisteemat ovat ohutlevyteknologia (kennorakenteet, dynaamiset rakenteet, muovaavat menetelmät) biometalli (bioenergian käyttöön liittyvä laitetuotanto) koneenrakennuksen kehittäminen (mm. paperikoneen valmistus, teollisuuden ja tuulivoimaloiden voimansiirtolaitteet sekä liikkuvat työkoneet) Uusiutuva metsäteollisuus osaamiskeskusohjelma Arvio suunnitelmasta: Uudistuvat koneet ja laitteet klusteri on kehittyvä ja erittäin merkittävä koko Keski-Suomen kannalta. Suunnitelma antaa hyvän yleiskuvan nykytilanteesta ja tulevaisuuden kasvun mahdollisuuksista. Suurena haasteena tulee olemaan osaavan työvoiman saatavuus.

20 Keski-Suomen klusteriperusteinen 2. Bioenergiasta elinvoimaa kehittäminen Visio 2015: Keski-Suomi on eräs maailman kehittyneimmistä bioenergiamarkkinoista. Bioenergian tuotanto on lisääntynyt 4 terawattituntia ja sen osuus nousee 65 %:iin energiankulutuksesta. Bioenergiateknologian ja osaamisen vienti on yksi Keski-Suomen menestystarinoista. Viennin arvo on noussut 325 miljoonaan euroon ja keskisuomalaiset tuotteet ovat teknologiajohtajia valituilla markkinasegmenteillä. Keski-Suomi on johtava bioenergia-alan osaamiskeskittymä Suomessa. T&K toiminnan volyymi on noussut 20 miljoonaan euroon, alan asiantuntijoiden työpanos on 80 henkilötyövuotta ja pitkäkestoista koulutusta annetaan 300 henkilölle vuodessa.

21 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Bioenergiasta elinvoimaa kehittämisteemat ovat biovoimaloiden polttoainejärjestelmät alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät pellettienergiajärjestelmät biokaasujärjestelmät

22 Keski-Suomen klusteriperusteinen Bioenergiasta elinvoimaa kehittäminen Bioenergian merkitys kasvaa jatkavasti ja siitä on mahdollisuus kehittää uutta kannattavaa liiketoimintaa. Suunnitelma on laadittu laajalla valmistelulla ja siinä on erittäin kovat ja haasteelliset tavoitteet. Ohjelmapohjaista työtä on tehty teknologian kehittämisen, viennin lisäämisen ja osaamisprofiilin vahvistamisen sisältävästä hankekokonaisuudesta. Analyyttisesti melko pitkällä, vaatii toteutuakseen laajaa julkista tahtoa yritysten lisäksi (esim. investointipäätökset).

23 Keski-Suomen klusteriperusteinen 3. Kehittyvä asuminen kehittäminen Visio 2013: Tuotekeskeisyydestä arvosisällön tuottamiseen. Liiketoiminnan ja osaamisen kehittäminen perustuu yksilöllisille pääsääntöisesti loppuasiakkaille tarjottaviin asumisen ja rakentamisen tuote- ja palveluratkaisuihin.

24 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Kehittämisteemat, joiden alle eri kärkihankeaihiot sijoittuvat: ikääntyvän väestön (50+) palvelutarpeet ja vaatimukset asumiselle asuminen-klusterin yhteistyö mm. energia-, ympäristö-, hyvinvointi- ja palvelusektoreiden kanssa ICT-sektori mm. webpohjaiset ratkaisut tuote- ja palvelutarjonnassa tuotteesta tarjoamaan ja kokonaispalveluihin pientalovaltainen laadukas asuminen omaleimaisissa keskuksissa ja taajamissa korjaus- ja saneerausrakentamisen uudet liiketoimintamahdollisuudet asumisalueiden ja asumismuotojen kehittäminen laadukas omaleimainen asuminen maaseudulla.

25 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Kehittämisteemat, joiden alle eri kärkihankeaihiot sijoittuvat: ikääntyvän väestön (50+) palvelutarpeet ja vaatimukset asumiselle asuminen-klusterin yhteistyö mm. energia-, ympäristö-, hyvinvointi- ja palvelusektoreiden kanssa ICT-sektori mm. webpohjaiset ratkaisut tuote- ja palvelutarjonnassa tuotteesta tarjoamaan ja kokonaispalveluihin pientalovaltainen laadukas asuminen omaleimaisissa keskuksissa ja taajamissa korjaus- ja saneerausrakentamisen uudet liiketoimintamahdollisuudet asumisalueiden ja asumismuotojen kehittäminen laadukas omaleimainen asuminen maaseudulla.

26 Keski-Suomen klusteriperusteinen Kehittyvä asuminen kehittäminen Haasteena on valinnan tekeminen; miten määritellä teemasalkusta ne menestyksekkäät kärkihankkeet, joihin yritykset sitoutuvat ja jotka tuovat rahaa Keski-Suomeen. Klusterilla on hyvät kasvunäkymät tulevaisuudessa.

27 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Kullekin kolmelle klusterille on valittu isäntäorganisaatio, joka vastaa koko Keski-Suomen ao. klusterin kehittämisestä. Rahoittajana toimii Keski-Suomen liitto. Rahoitus on kaavailtu jakautuvan vuosittain seuraavasti: EU-rahoitus % Keski-Suomen kehittämisrahasto % Kunnat (kehittämisyhtiöt) % Yritykset % YHTEENSÄ

28 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Yhden klusterin vetämiseen ja kehittämiseen varataan vuosille euroa vuodessa, josta palkka-, toimisto-, matka- ym. kuluihin menee noin euroa ja euroa jää kehittämisteemojen ja hankevalmistelun rahoittamiseen. Tämän lisäksi varataan yhteisiin toimenpiteisiin, kuten viestintä, tiedotus, seuranta ja ennakointi euroa/vuosi.

29 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Kolmen klusterin kuntarahoitus yhteensä euroa jakautuu seuraavasti: Jykes Oy Jamk Jyväskylän koulutuskuntayhtymä + Poke ja Jkouke Jämsek Oy Keulink Oy SSYP OY Ääneseudun kehitys Oy Witas Oy Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy Joutsan seutu 1.000