Päihteiden käyttö ikääntyneillä Silja Runsten, psyk el

Transkriptio

1 Päihteiden käyttö ikääntyneillä Silja Runsten, psyk el

2 Riskikulutus Haitallinen käyttö käyttötapa joka on aiheuttanut fyysisen tai psyykkisen terveyshaitan Päihderiippuvuus aine muodostuu tärkeämmäksi kuin ne asiat, jotka aiemmin olivat tärkeitä geenit ja ympäristö vaikuttavat riippuvuuden ilmaantumiseen toleranssin nousu

3 Päihteidenkäytön tasot (WHO) Riippuvuus Haitallinen käyttö Dysfunktionaalinen käyttö Toiminnallinen käyttö Päihdekokeilut

4 Alkoholin aiheuttama sairastavuus ja kuolleisuus Suomessa on arviolta alkoholin suurkuluttajaa 6 % kaikista kuolemantapauksista liittyy alkoholiin Terveydenhuollon naispotilasta 10 % ja miespotilaista 20 % on alkoholin suurkuluttajia. Ikääntyneessä väestössä naisten osuus alkoholin ongelmakäyttäjistä suhteessa suurempi

5 thl 2011

6 Suomen alkoholiolot (thl) Pohjoismaiden korkein alkoholinkulutus: 10,4 litraa 100 % alkoholia /asukas Alkoholin päivittäinen käyttö harvinaista käyttö viikonloppuisin ja iltaisin, humala suht yleistä Naisilla lisääntynyt enemmän kuin miehillä Eläkeikäisten käyttö kasvussa Työiässä kuolleiden miesten ja naisten yleisin kuolemansyy alkoholiperäinen tauti tai tapaturmainen alkoholimyrkytys haitoista alkoholikuolemien määrä kasvanut eniten erit maksasairauksien aih (lähes 2x 5 v.:ssa) v. -08 ja -09 alkoholiveron nostot hidastaneet kulutuksen kasvua, taittunut 2010

7 2006 raittiita vuotiaista 12 % miehistä 10 % naisista 13 % Jos mukaan lasketaan myös enint 3-4 kertaa/v juovat: miehiä yht 20 % ja naisia 28 % puolet miehistä ja kolmasosa naisista käyttää alkoholia viikottain 2000-luvulla naisten osuus kaikesta juodusta alkoholista % mittaustavasta riippuen Pieni osa väestöstä juo valtaosan kulutetusta alkoholista miesten eniten kuluttava kymmenys v % kaikesta miesten Suomessa juomasta alkoholista naisilla 46 %

8

9 Eläkeikäisten alkoholin käyttö Vasta suuret ikäluokat (nk. märkä sukupolvi) luopuivat raittiudesta ja 1970-l -> Raittiiden osuus vähentynyt Eläkeikäisten alkoholinkäyttö yleistynyt vähitellen 1980-luvun puolivälistä lähtien Myös nautitut alkoholimäärät kasvaneet V alkoholipoliittiset muutokset kasvattivat eläkeikäisten alkoholin kulutusta jonkin verran Vaikka eläkeläisten alkoholin käyttö yleistynyt, työikäiset juovat yhä eniten

10 Alkoholinkulutus lisääntynyt vuotiailla miehillä ja vuotiailla naisilla Alkoholia käyttäviä vuotiaita miehiä v.1993: 68 % ja 2007: 77 % Naisia v.1993: 37 % ja 2007: 54 % 2007 neljännes vuotiaista miehistä ilmoitti juovansa alkoholia vähintään 8 annosta/vko vuotiaiden naisten ja vuotiaiden miesten alkoholin käyttö pysynyt hyvin vähäisenä

11 Ikääntyneet ja alkoholi Kaikkiaan kulutus iäkkäillä pientä kokonaiskulutukseen nähden (siis jo pienikin %-lisäys yksilömäärinä suuri) erityisesti ikääntyneiden naisten alkoholin käyttö lisääntynyt viimeisten 20 vuoden aikana kaikissa sosiaaliryhmissä osalla jatkuu työikäisenä totuttu käyttö, osa aloittaa eläkeiässä asenteiden muuttuminen sosiaalisen kontrollin väheneminen

12

13

14 Ikääntyminen ja alkoholi käyttö ehkä tahattomasti haitallisella tavalla (jatkaa entistä) yli 65-v rajat : ei yli 2 annosta/vrk eikä yli 7 ann/vko (1 annos= pieni olut, lasi viiniä tai viinaryyppy) Vrt. Työikäiset: suurkulutusrajat Miehet: - 24 annosta viikossa - 7 annosta kerralla Naiset: -16 annosta viikossa - 5 annosta kerralla

15 THL

16 Ikääntyminen ja alkoholin haitat ikääntyessä elimistön toiminta muuttuu, alkoholin vaikutukset voimistuvat koska aineenvaihdunta hidastuu elimistön nestepitoisuus pienenee tasapainon hallinta heikkenee, lihasvoima vähenee vaikutukset kuitenkin yksilöllisiä, riippuu terveydentilasta (lääkitys) ja elämäntilanteesta

17 THL

18 Ikääntyminen ja alkoholin haitat Tapaturmariski kasvaa Haitalliset yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa -- tasapainovaikeudet (diabeteslääkkeet, Marevan) runsas alkoholin käyttö heikentää myös vastustuskykyä Pahentaa oireita: ruokahaluttomuus ja vatsavaivat korkea verenpaine ja rytmihäiriöt univaikeudet muistihäiröt masennus ja ahdistuneisuus itsehillinnän ongelmat

19 Espoon sosiaali- ja terveystoimessa selvitettiin ikäihmisten alkoholin riskikäytön laajuutta (S.Immonen -09) Kysely postitettiin n. 2100:lle yli 65-vuotiaalle, vastasi n.1400 Yli 65-v riskirajana väh 8 alkoholiann/ vko vuotiaista miehistä riskikäytön rajan ylitti yli 20 % ja vuotiaista miehistä 12 % Naisilla riskikäyttö huomattavasti vähäisempää syitä monia (seuran vuoksi ja hauskanpitoon yli 50%, ajankuluksi 25%, lääkkeeksi lähes 20%)

20 Riippuvuus voi kehittyä missä iässä tahansa Säännöllinen alkoholinkäyttö aiheuttaa helposti käyttömäärän kasvua, päivittäistä käyttöä on syytä välttää Alkoholia ei kannata käyttää lääkkeeksi masennukseen tai jännitykseen yksinäisyyteen pitkästymiseen unettomuuteen

21 Ikääntyminen ja päihdeongelma Huumeiden käyttöä ikääntyneillä ei Suomessa alkoholiongelmat lisääntyneet lääkkeiden väärinkäyttö, haitallinen käyttö uni- ja rauhoittavat lääkkeet bentsodiatsepiineja käytetään eniten vanhimmissa ikäryhmissä särkylääkkeet keskushermostoon vaikuttavat tramadoli, kodeiini

22 USA:ssa ikääntyneistä ¼:lla lääkkeiden haitallista käyttöä Usein tahatonta Yli 10% iäkkäistä naisista väärinkäyttää reseptilääkkeitään Väärinkäytön tavat Toiselle määrättyjä lääkkeitä Suuremmilla annoksilla Pidemmän aikaa Viihdekäyttö Sekakäyttö

23 Lääkkeiden väärinkäyttöön yhteydessä (meta-analyysi 2006) Naissukupuoli Huonoksi koettu terveys Paljon sairauksia Paljon lääkkeitä käytössä Sosiaalinen eristäytyneisyys Aiempi päihdeongelma Aiempi mielenterveyden häiriö Reseptillä määrätyt pkv-lääkkeet vieroittautuminen on mahdollista ja kannattaa

24 Päihteen käyttö pahentaa ja lisää oireita masennus ahdistuneisuus unihäiriöt muistihäiriöt psykoosit

25 Unihäiriöt ikääntyneillä Normaalin unen rakenne ikääntyvillä unen alkamisen viive pidempi uni pirstaloituu aikainen herääminen vähemmän syvää (3-4) unta myös päiväaikainen vireystila vaihtelee enemmän vanhuksilla biologinen vuorokausirytmi

26 Alkoholi ja uni Jo pieni määrä alkoholia vaikuttaa uneen harvoin juovilla nopeuttaa nukahtamista säännöllisessä käytössä lamaavaan vaikutukseen tottuminen ja annosta lisättävä Alkoholi estää ns REM-unta sammuminen ei ole unta vaan myrkytystila juomisputkissa univaje juoppohulluudessa (Delirium tremens) uni harhojen kaltaista, katkonaista

27 Rauhoittavat- ja unilääkkeet riippuvuusriski suuri: kuukausia- vuosia jatkuneessa käytössä haitat ylittävät hyödyt pitkään käytettäessä vieroitusoireita voi olla käytön aikanakin ohjeen mukainen käyttökin voi olla haitallista jo yli 3 viikon säännöllinen käyttö aiheuttaa unettomuutta katkonaista yöunta lisää päiväaikaista ahdistuneisuutta sekä keskittymisvaikeuksia voivat aiheuttaa tai pahentaa masennusta - riski annoksen lisäämiseen kun ei tehoa

28 Päihdeongelman havaitseminen Vanhusten alkoholismi ja lääkkeiden haitallinen käyttö piileviä ongelmia vaikeus tunnistaa (ehkä 10-20%) useimmiten hoitoon muun syyn vuoksi ongelma usein pitkälle kehittynyt ja elämäntyyli muuttunut päihdekeskeisemmäksi Itseluottamuksen ja päihderiippuvuuden välillä käänteinen suhde puheeksi ottamisen vaikeus, miten kysyä häpeä ja syyllisyys

29 Vanhusten päihdeongelma yhteydessä Kognitiivisiin häiriöihin Kaatuiluun Inkontinenssiin Heikkoon ravitsemukseen, laihtumiseen Unettomuuteen Ärtyisyyteen Närästykseen ja muihin gi-oireisiin Sos. eristäytymiseen

30 Vanhuksen päihdeongelmaa hoidetaan usein depressiona dementiana psykoosina sekavuustilana vaarana lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäyttö ja ongelmien vaikeutuminen todettujen psykiatristen sairauksien hyvä hoito samanaikaisesti, ei odoteta päihdeongelmasta paranemista

31 Riskikäytön tunnistaminen Kysytään alkoholin käytöstä, rauhoittavien lääkkeiden käytöstä, kipulääkkeiden käytöstä jos jokin vaiva, oire, sairaus; kuinka yrittänyt hoitaa (alkoholin lääkekäyttö) ei ole näyttöä siitä, että kysyminen ja puheeksi ottaminen johtaisi eitoivottuihin seurauksiin kyselylomakkeita voi käyttää (mm AUDIT tai ikääntyneille muokattu a)

32 Lääkeriippuvuuden merkkejä Huomattava huoli lääkkeen tehosta Yksityiskohtainen tieto tietystä lääkkeestä Kiinnittyminen tiettyyn valmisteeseen Huoli lääkkeen saatavuudesta ja annosteluajoista Suunniteltua pidempään jatkunut käyttö Valitukset lääkäreistä tai hoitajista jotka yrittäneet puuttua asiaan Muutokset itsestä huolehtimisessa

33 Päihdeongelmasta kärsivän vanhuksen ymmärtäminen Vanheneminen voi tuoda psyykkisiä haasteita Voimien väheneminen uhka sisäisen ja ulkoisen kontrollin tasapainolle Avuttomuus saattaa aiheuttaa voimakasta ahdistuneisuutta ja turvattomuutta Sairauksiin liittyy regressiota ja riippuvuutta Häpeän ja nöyryytyksen tunteita seurauksena kehon hallinnan heikkenemisestä Hoidossa tavoitteena omanarvontunnon ja hallinnan kokemuksen vahvistaminen

34 Päihteidenkäyttö vanhuksen sopeutumisyrityksenä kipu yksinäisyys tarpeettomuuden tunne turvattomuus, pelot unettomuus terveyden ja toimintakyvyn heikkeneminen sairauden kieltäminen ja torjunta (dementia) ja siihen liittyvän ahdistuksen hoito

35 Päihdeongelman hoito Hoidon tavoitteena motivointi käytön vähentämiseen ja tuen vastaanottamiseen Potilaan oma käsitys ongelmasta ja tavoite? Tavoitteena voi olla kohtuukäyttö tai täydellinen vieroittautuminen rohkaisu, myös rauhoittavista ja unilääkkeistä on mahdollista vieroittautua Tiedon antaminen riskeistä neutraalisti pakottaminen hoito-ohjelmiin tai esim AA:aan tehotonta kovistelu, pelottelu tai moralisointi ei auta

36 Hoito Päihdeongelman hoidossa psykoterapeuttinen asenne, mutta vieroittautumisvaiheessa ei syvällistä psyykkisten ongelmien tai ihmissuhdevaikeuksien käsittelyä, riski Mitä alkoholin tai rauhoittavien lääkkeiden tilalle? Rauhoittavien- ja unilääkkeiden lopettaminen vähitellen v(käyttöä)=kk(vieroitusta) Hoitomotivaatio yleensä päihdeongelmissa vanhuksilla hyvä, samoin tulokset

37 Valtaosalla ikääntyneistä vuosittain kontakti perusterveydenhuoltoon tai sairaanhoitoon ei yleensä alkoholin tai lääkkeiden liikakäytön vuoksi vaan muista syistä Alkoholinkäytöllä yhteys mm unettomuuteen, masennukseen tai verenpainetautiin Terveydenhuollolla oikeus, jopa velvollisuus kysyä alkoholinkäytöstä!

38 Päihdehoidon tulokset vanhemmilla jopa paremmat kun ikää karttuu, usein huoli omasta terveydestä herää Hoidon pituudella ja hoitomuodolla ei vaikutusta suurin ongelma ikäihmisten alkoholiongelmien hoidossa on se, ettei niitä tunnisteta potilaat eivät yl halua tulla psykiatrin vastaanotolle ja erikoisklinikoille käyttävät paljon terveydenhuollon peruspalveluja ja kotipalvelua apulprof D.Oslin Pennsylvania

39 Ikääntyneen päihdepotilaan hoito Häpeä, syyllisyys, stigma liikkuminen usein ongelma ikäihmisille puhelin, internet hoito paikkoihin, joissa ikäihmiset jo ovat Hoito- ja tutkimusmenetelmät sovellettava ikääntyneille Lisääntynyt oheissairastavuus Vieroitusriskit lisääntyneet keskusteluryhmät omanikäisten kanssa erilaisia päihdehoitomuotoja hyvä olla käytössä kun yksi menetelmä ei auta, otetaan käyttöön toinen

40 ikäihmisiä auttaa kokonaisvaltaisesti kiinnipitävä työote, jossa asiakkaan perään katsotaan (soitto) Reagoimalla varhain kriisivaiheessa retkahdusten määrää saa vähenemään ja kestot lyhenemään Ongelma usein, että retkahdusvaiheessa mennään hoidossa taaksepäin ja jäädään odottamaan, että ihminen on taas hoitokuntoinen

41 Riskikäyttäjien tunnistaminen: Audit

42 Ensimmäinen Ikäihmisten alkoholimittari julkaistu THL 2011 Iäkkäiden alkoholinkäytön puheeksiottoon, arviointiin, neuvontaan ja palveluohjaukseen on kehitetty Yli 65-vuotiaiden Alkoholimittari -työväline. Alkoholimittari on suunnattu sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle, diakoniatyöhön sekä järjestötoimijoille. Alkoholimittarin kysymysten laatiminen perustui AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test) -testiin, Otetaan selvää! -oppaaseen (STM 2006), kansallisiin suorituksiin ikääntyvien päihteidenkäytön ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi (STM 2008) sekä Nuorten päihdemittariin. Alkoholi puheeksi iäkkään kanssa Alkoholimittarissa kysytään alkoholin käytön tiheyttä ja määrää, alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttöä sekä mahdollista alkoholiriippuvuutta. Näiden lisäksi selvitetään alkoholin käytön syitä sekä alkoholin käyttöön liittyviä oireita ja tilanteita. Alkoholimittarilla ei arvioida pelkästään ikäihmisen alkoholin käyttöä, vaan se antaa samalla työntekijälle ohjeita asiakasneuvontaan ja palveluohjaukseen. Mittarin tarkemmat tulkinta- ja toimintaohjeet sekä aiheeseen liittyvä tutkimustieto löytyvät kysymysten ohesta. Alkoholimittarin tueksi on laadittu käsikirja, joka sisältää voimavaramittarin. Se löytyy alkoholiohjelman internetsivuilta. Käsikirjassa kuvataan mittareiden kehittämisen lähtökohtia ja prosessia sekä mittareiden käytettävyyttä. Voimavaramittaria suositellaan käytettäväksi yhdessä alkoholimittarin kanssa. Ensimmäinen valtakunnallinen ohjeistus Alkoholimittari on kehitetty Itä-Suomessa ja se on ensimmäinen valtakunnallinen ohjeistus ikäihmisten kanssa työskenteleville alkoholin käytöstä kysymiseen, arviointiin ja neuvontaan. Sen laatimiseen ovat osallistuneet Joensuun kaupungin Ikäneuvola Ruori, Kuopion kaupunki, Itä- Savon sairaanhoitopiiri sekä Itä-Suomen aluehallintovirasto.

43 Erityisyksikköön hoitoon? Aikaisemmat hoitoyritykset ovat epäonnistuneet potilaalla on vaikeita liitännäissairauksia on odotettavissa vieroitusoireyhtymä perusterveydenhuollon hoitotiimi ei pysty auttamaan (Tahdonvastainen hoito on lain mukaan mahdollista vain hyvin harvoin)

44 Psykiatrinen hoito Jos päihdeongelman lisäksi merkittäviä psykiatrisia oireita (väkivaltaisuutta, uhkailua, aistiharhoja, harhaluuloja, depressio) yhteistyö kotihoitotiimin, perusterveydenhuollon, omaisten ja sosiaalitoimen kanssa kaksoisdiagnoosipotilaan hoidossa integroitu hoitomalli paras

45 KIITOS