ETELÄ-SAVON TILA JA LIITON TOIMINTA

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON TILA JA LIITON TOIMINTA Ristiina Maakuntajohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto

2 SISÄLTÖ Tästä ponnistamme Väestötiedot Elinkeinot Kuntatalous Liikennehankkeet Ajankohtaista edunvalvonnassa ja liitossa

3 Tästä ponnistamme Kolmanneksi viimeisellä sijalla bkt/asukas (75,6 % v. 2009*) Keski-iältään maan vanhin maakunta (46,0 v. / 41,6 v. 2011) Väestöään eniten menettävä maakunta 2000-luvulla (-0,6 % 2011) Syntyvyys maakuntien alhaisin (8,4/11,2 lasta 1000 asukasta kohti 2011) Etelä-Savossa syntyi v. 2011: lasta, 1-9/2012: 883 lasta Teollisuuden bkt-osuus neljänneksi heikoin (14,8 / 20,0 % 2009*) Sairastavuus toiseksi korkeinta (135,2/100 vuonna 2011, ikävakioimaton) Työttömyys maakuntien keskitasoa (10,6 / 9,1 %, 8/2011) Työllisyysaste jäljessä muusta maasta noin 4 %-yksikköä 3

4 ja lisää Koulutustaso jäljessä noin 4 %-yksikköä muusta maasta Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä maan keskitasoa (58,7 v. / 58,7 v. vuonna 2011) Kuntien vuosikate /as. laskenut maan keskitason alapuolelle (353 / 340 v. 2009, 400 / 461 v. 2010, 181 / 384 v.2011 ) Kertynyttä ylijäämää 165 /asukas vuonna 2011, kuntataloudessa maan 3. heikoin Palkkataso maan alhaisin (2.692 / vuonna 2010) 4

5 Maan sisäisen muuttoliikkeen nettomäärä maakunnittain 1-10/2012* Lähde: Tilastokeskus 5

6 Väestön kokonaismuutos Etelä-Savossa * - yhteensä -813 henkilöä Lähde: Tilastokeskus 6

7 Väestönmuutokset Etelä-Savossa Luonnollinen väestönlisäys Kokonaisnettomuutto Kokonaismuutos Lähde: Tilastokeskus 7

8 Valtion työpaikkojen muutos maakunnittain Lappi Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Karjala Etelä-Savo Satakunta Kainuu Keski-Suomi Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pirkanmaa Kymenlaakso Ahvenanmaa - 96 Kanta-Häme Uusimaa Varsinais-Suomi Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 8

9 Ennuste vuotiaiden ikäryhmän ja työpaikkojen kehityksestä Etelä-Savossa vuoteen 2025 Lähde: Tilastokeskus, VATT, KESU-prosessi 9

10 Työttömyysaste ELY-keskuksittain Lähde: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 10

11 BKT maakunnittain 2009*, /asukas BKT markkinahintaan käyvin hinnoin Lähde: Tilastokeskus 11

12 Maksetut ansio- ja pääomatuloverot / asukas, henkilöverotus 2011 Lähde: Verohallinto 12

13 Maksetut pääomatuloverot / asukas, henkilöverotus 2011 Lähde: Verohallinto 13

14 Metsähakkuiden bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2011, 1000 Lähde: METLA 14

15 Vapaa-ajan asunnot maakunnittain 2011 Lähde: Tilastokeskus 15

16 Lomakiinteistökaupat maakunnittain 2011, Lähde: Maanmittauslaitos 16

17 Venäläisten kiinteistökaupat Etelä-Savossa kunnittain 2011 yhteensä 122 kpl / 16,3 milj. Lähde: Maanmittauslaitos 17

18 Rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet maakunnittain 2011* Lähde: Tilastokeskus 18

19 Rajatarkastukset itärajalla 19

20 Venäjän vaikutus Etelä-Savossa Venäläisiä maahanmuuttajia Viennin määrä Venäjälle, M 2008 / / 168 Venäjälle vieviä yrityksiä (toimipaikkoja), kpl 2008 / / 169 Venäläismatkailijoiden yöpymiset, (vrk) 2009 / 2010 / / / (1-9/2012e vrk ) Tax-free ostot, M 2009 / 2010 / ,5 / 3,5 / 5,0 Kiinteistöinvestoinnit, M 2008/2009/2010/ ,1 / 16,4 / 21,6 / 16,3 Venäläisiä opiskelijoita 2008 / 2009 / / 180 / 220 Lähteet: Tilastokeskus, Tulli, Global Refund Finland Oy 20

21 Sairastavuusindeksi 2011, ikävakioimaton, koko maa=100 Lähde: Kansaneläkelaitos 21

22

23 Kuntien vuosikatteet , / asukas Lähde: Kuntaliitto, kuntakysely 23

24 Kuntien kertyneet yli-/alijäämät kunnittain Etelä-Savossa , / as. Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto 24

25 Teollisuuden viennin kehitys maakunnittain vuosi 2005 = 100 Lähde: Tilastokeskus/Toimiala OnLine 25

26 Yleiset suhdannenäkymät - teollisuus ja rakentaminen, marraskuu 2012 Kaakkois-Suomi -13 Pohjois-Suomi -14 Uusimaa -22 Pohjanmaa -26 Pirkanmaa -34 Häme -34 Itä-Suomi -42 Lounais-Suomi -44 Keski-Suomi -70 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto/suhdannebarometri 26

27 Yleiset suhdannenäkymät - palvelut, marraskuu 2012 Keski-Suomi -3 Lounais-Suomi -8 Uusimaa -14 Häme -14 Pirkanmaa -24 Pohjanmaa -27 Kaakkois-Suomi -27 Pohjois-Suomi -41 Itä-Suomi -51 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto/suhdannebarometri 27

28 Kunnallisvaalien äänestysprosentti Etelä-Savon vaalipiirissä ja koko maassa Lähde: Tilastokeskus 28

29 Länsi-Savo

30 Savonlinnan rinnakkaisväylä, Vt14 Kuvat: Jukka Koskivirta 30

31 Syväväylän siirto Laitaatsalmeen toteutettava Osa Savonlinnan keskustan liikennejärjestelyjä Hanke vietävä loppuun hallitusohjelman ja eduskunnan liikennepoliittisesta selonteosta antaman kannanoton mukaisesti Tie- ja ratasuunnitelmien laatiminen syväväylän ylittävistä valtatiestä ja radasta alkoi maaliskuussa 2012 Rinnakkaistie otettu käyttöön marraskuun loppupuolella 31

32 Nykyinen syväväylä kulkee ahtaan, mutkittelevan ja voimakkaasti virtaavan Kyrönsalmen kautta. Kyrönsalmessa väylällä on kolme kapeikkoa: Olavinlinnan kapeikko, rautatiesillan kapeikko ja maantiesillan kapeikko. Väylä on alusliikenteelle onnettomuusaltis ja hankalasti navigoitava. Nykyistä syväväylää ei voida muuttaa geometrialtaan vastaamaan voimassa olevia suunnittelunormeja ja merenkulun turvallisuus-vaatimuksia. Parantamista rajoittaa historiallisesti arvokas Olavinlinna, joka on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä suojelukohde. 32

33 33

34 Suunnittelu- ja hanketilanne Mikkeli-Juva Selonteko Pitkäjärvi - Asema lainvoimainen tiesuunnitelma Savilahden silta (ei suunnitelmia) Mikkelin kohta, Pitkäjärvi-Visulahti, Toteutettavana hankkeena Tuppurala-Vehmaa tiesuunnitelman laadinta käynnissä (lausunnoille 12/2012) Mikkeli-Juva suunnittuohjelmassa Tiesuunnittelu Uudelleenarviointi päätös silta (ei Pitkäjärvi - Asema Savilahden Tuppurala Kinnari - Nuutilanmäki- - Kinnari Nuutilanmäki Juva muistio toteutuksesta mainintaa) Pitkäjärvi-Asema toteuttaminen voidaan aloittaa heti kun rahoituspäätös on tehty Tuppurala-Vehmaa tiesuunnitelmaan tehdään lausuntokierroksen jälkeen tarvittavat muutokset, jos muutokset eivät aiheuta uutta lausuntokierrosta, menee tiesuunnitelma Liikennevirastoon hyväksyttäväksi Miksi selonteossa hankealue ulottuu Visulahteen, joka tiesuunnittelussa on mukana Tuppurala-Vehmaa kokonaisuudessa? Uudelleenarvioinnissa (LiVin muistio) Tuppurala-Vehmaa jaettaisiin kolmeen tarkastelu jaksoon, joilla arvioitaisiin erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja 34

35 Valtatie 5 palvelutaso: VT 5 on osa EU:n TEN- kattavaa maantieverkkoa turvallisesti ja sujuvasti Mikkelin kohdalla 80 km/h ja Visulahdesta Juvan suuntaan 100 km/h myös vuoden 2030 tilanteessa tukee alueen maankäytön kehittämistä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä tukee alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä elinkeinoelämän kuljetuksien ennakoitavuus ja toimitusvarmuus on taattu 35

36 Vaihtoehdot on jo tarkasteltu YVAssa tarkastellut vaihtoehdot 36

37 Suunnittelun pohjaksi valittu kokonaisuutena paras vaihtoehto YVAssa arvioidut vaihtoehdot: 1. Vaihtoehto 0 (nykyistä valtatietä ei paranneta) 2. Vaihtoehto 0+ (nykyisen valtatien kevyt parantaminen) (Käytännössä 0+-vaihtoehto on toteutettu yleissuunnitelman laadinnan jälkeen) 3. Vaihtoehto 1 (nelikaistainen kaksiajoratainen tie uuteen maastokäytävään) 4. Vaihtoehto 2 (nykyisen valtatien järeä parantaminen Saarijärvelle asti). vaihtoehtoihin 1 ja 2 sisältyi Saarijärven kohdalla kolme alavaihtoehtoa A, B ja C Yleissuunnitelman pohjaksi valittiin vaihtoehto 1 C: Nelikaistainen kaksiajoratainen tie uuteen maastokäytävään Edullisempi kuin nykyisen tien järeä parantaminen Muita parempi tai edullisempi seuraavien tekijöiden osalta ihmisiin kohdistuvat vaikutukset maankäytön kehittäminen liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus liikennetalous 37

38 Ns. Saarijärven kohta Nykyistä tietä parantamalla ei voida saavuttaa hyvää ratkaisua YVAssa tarkasteltu vain uusia linjausvaihtoehtoja. Saarijärven linjaus vaihtoehdot Nykyinen linjaus mutkainen ja mäkinen Kuva: Google Street View 38

39 VT5 Mikkeli-Juva maakuntakaavassa Uusi maastokäytävä Mikkeli- Nuutilanmäki osoitettu yleissuunnitelman mukaisesti MRL:n mukainen maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen koskee myös valtion viranomaisia. 39

40 Kuntien maakäytön ja elinkeinoalueiden kehittäminen tukeutuu uuteen maastokäytävään Nykyisen käytävän kehittäminen edellyttäisi voimassa olevien kaavojen uusimista Kuvassa olevien kaavojen lisäksi vireillä: Nevajärven yleiskaava ja Juvan kirkonkylän yleiskaava Asemakaavan kumoaminen VT 5:lle laadittavana olevan tiesuunnitelman alueella Hatsolassa, Kettula-Vehmaassa 40

41 Nykyisessä käytävässä pysyminen vaikeuttaisi nykyisten kaavojen toteuttamista Ote Visulahden osayleiskaavasta, Mikkeli Uusi maastokäytävä Ote Loukionmyllyn osayleiskaavasta, Juva nykyisen linjauksen päälle osoitettu TP-1-kortteli KM-kortteli sijoittuu nykyisen VT5 ja KT 72 päälle Nykyinen linjaus nykyinen linjaus rinnakkaistienä uusi maastokäytävä 41

42 Nykyisin VT5:llä 60 km/h alueita sekä Mikkelin kohdalla että Tuppurala- Vehmaa välillä: Valtatien 5 liikenteeseen liitytään STOP- merkin takaa Visulahden kohdalla runsaasti liittymiä mm. suora liittymä huoltamon pihaan Kuva: Google Street View Kuva: Google Street View 42

43 Suomen koheesiorahoitus Läheisyys- ja alhaalta ylöspäin -periaatetta painotettava Alueet itse osaavat parhaiten tunnistaa omat tarpeensa ja kehittämiskohteensa Alueellinen päätöksenteko takaa vaikuttavuuden ja tuloshakuisuuden Itä- ja Pohjois-Suomi tarvitsee riittävät kehittämisen välineet 43

44 Suomen koheesiorahoitus Viimeisin tarjous Suomelle arviolta 1,3 miljardia ( nyt 1,755 mrd. euroa) euroa, mikä merkitsee 455 milj. euron laskua nykyohjelmakaudesta. Kotimaisen vastinrahan ( 455 milj. euroa) kanssa alueiden menetys olisi 900 milj. euroa. Menetys vielä suurempi, ellei Itä-Suomea olisi saatu samaan kategoriaan muun Suomen kanssa. I- j a P- Suomi tienaa Suomelle 900 milj. euroa 1,3 mrd:n kokonaissaannosta. Tämä huomioitava varojen suuntaamisessa. Harvaan asutukseen perustuva erityistuki saatava vielä tarjotusta 30 eurosta nykytasoon 35 euroa/asukas/v. tarkoittaisi 45 milj. euron lisäystä. Perusrahoituksen pudotusesitys 0,60 snt/as/v. Euroopan alueellisen yhteistyön rahoituksen (EAY) taso pudonnut komission esityksestä nykytasoon eli 8,7 mrd, euroon koko EU:ssa. ENI-ohjelma olisi siis samalla tasolla kuin ENPI ( Kaakkois-Suomi 72 milj. euroa). 44

45 Maakuntaliitto 2013 Kuntauudistus Sote-uudistus Uusi maakuntavaltuusto ja hallitus Maakuntaohjelma ja vaihekaava Omat hankkeet (Etelä-Savo Elinvoimainen Saimaan maakunta, Kumppanuuspöytä ja Maakunta verkostoituu) 45

46 Edunvalvonnassa keskeistä 2013 Liikennehankkeet: Laitaatsalmi, Mikkeli-Juva, Parikkalan ryp Alempi tieverkko ja kevyen liikenteen väylät Rakennerahastovarojen turvaaminen maakuntaan Lainsäädäntöön ja budjettiin vaikuttaminen Yhteispalvelujen ja ICT-yhteensopivuuden edistäminen Etelä-Savo maakuntien puheenjohtajamaakunta

47 TALOUSARVIO 2013 KS TA TS TS Muutos (brutto) / % Luottamushenkilöhallinto toimintatuotot (brutto) ,0 toimintakulut (brutto) ,4 Virasto toimintatuotot (brutto) ,9 toimintakulut (brutto) ,7 Hankkeet toimintatuotot (brutto) ,7 toimintakulut (brutto) ,6 Yhteensä toimintatuotot (brutto) ,5 toimintakulut (brutto) ,7 rahoitustuotot ,5 rahoituskulut ,0 Tilikauden tulos

48 Kiitos! 48